Syksy 2022 Sopimusten tekeminen on parasta riskienhallintaa s.11 Verkkolaskutus on kiireisen yrittäjän näppärä apulainen s.12 S ks 2022 Syksy 2022 YRITYSKUMPPANI
2 Yrittäminen on keikkumista aalloilla Syyskuun alussa julkaistun pk-yritysbarometrin tulokset olivat synkkiä, eikä se tässä ajassa tietysti ole mikään ihme. Mutta suomalainen selviää sisulla aina, joten ei anneta periksi nytkään. Nyt pitää jaksaa uskoa tulevaan – luottaa siihen, että tämäkin kriisiaika menee ohi. Nousut ja laskut kuuluvat talouteen. Yksi talouden suurimmista opeista onkin, että liian pitkät lihavat vuodet tekevät usein laiskaksi. Pieni epävarmuus taas pitää katseen terävänä ja organisaation innovatiivisena. Uskotaan siis, että näiden kriisivuosien jälkeen olemme jokainen entistä vahvempia. Haastavien aikojen ja muuttuvan maailman tarjoamat opit kannattaa käyttää siis hyväkseen ja keskittyä murehtimisen sijaan toiminnan kehittämiseen. Pelkääminen ja jarruttaminen eivät tee huomista paremmaksi. Resilienssi, uudistumiskyky, datatalous, globaalit verkostot, houkuttelevuus, liiketoimintaäly, kestävyys, hyvinvointivaltio, osaaminen ja osallisuus määrittävät Sitran tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen tulevaa kilpailukykyä. Näiden asioiden vahvistamisessa haluamme osaltamme olla yrityksiä auttamassa tulevaisuuden rakentamiseksi. Yksin ei tarvitse kenenkään jäädä, eikä yksin kantaa kaikkea omilla harteillaan. Me uskomme kumppanuuteen ja yhdessä menestymiseen asiakkaidemme kanssa. Olemme järjestämässä muun muassa yrittäjille koulutusta lakiwebinaarissa sopimusasioihin liittyen (lue lisää sivulta 11), jotta mahdolliset sudenkuopat niissä voitaisiin välttää. Toivottavasti ehdit syksyn kiireistä huolimatta kuulolle. Olemme myös kiinnostuneita siitä, miten me voimme olla entistä parempi pankkikumppani. Jos sinua kiinnostaa olla mukana kehitystyössä, ilmoittaudu mukaan asiakasraatiin kenelle tahansa meistä yrityspankkilaisista. Yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. Mikä ikinä onkaan mielen päällä, ole yhteydessä ja mietitään yhdessä parhaat keinot! Yhdessä olemme vahvempia. Eeva Vainio Pankinjohtaja Yrityspankki Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Eeva Vainio Lauri Kaivonen Emmi Palomäki Tarja Lahti Painosmäärä: 2 500 kpl Toimitus: Johanna Talikainen Mainossatama Oy Kuvat ja taitto: Taija Piikkilä, Mainossatama Oy Kannen kuvassa: salolainen yrittäjä Nina Takatalo
3 Miksi pankki kyselee yritysasiakkailta vastuullisuuteen liittyviä asioita? Vastuullisuus ja vastuu yhteisestä maapallostamme kuuluu meille kaikille. Kukaan ei voi ulkoistaa itseään siitä. OP Ryhmä kantaa oman vastuunsa ilmaston ja ympäristön hyväksi, mutta tavoitteisiin päästään kuitenkin vain, jos me kaikki osallistumme yhdessä. Me haluamme edistää vihreää siirtymää ja olla mukana hyvissä hankkeissa. Otamme vastuullisuusasiat proaktiivisesti esille asiakastapaamisissa ja yhdessä voimme miettiä ratkaisuja osana asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä ja suunnittelua. Mitä pk-yritykset voivat tehdä oman vastuullisuuteensa parantamiseksi? Pienillä yrityksillä ei ole vielä raportointivelvollisuutta esimerkiksi hiilidioksidipäästöihin liittyen, mutta pienetkin yritykset ovat osa isoja toimitusketjuja, ja tarve miettiä ja laskea asioita tulee ketjun loppupäästä. On hyvä tiedostaa esimerkiksi, mikä on oman tuotannon jalanjälki tai mitä polttoainetta käyttää logistiikassa. Se tuo hallinnantunnetta omasta toiminnasta ja auttaa suunnittelemaan yrityksen omaa toimintaa. Esimerkiksi kauppias voi vaihtaa kylmälaitteensa energiatehokkaampiin tai investoida aurinkoenergiaan. Tämä on esimerkki ratkaisuista, jotka tuovat pitkällä ajalla säästöjä ja edistävät vihreää siirtymää. Mikä ohjaa vastuullisuuden vaatimusta? Toimintaympäristö ja sen kulloisetkin vaatimukset pitävät meidät kaikki hereillä. Energiakriisi on hyvä esimerkki muuttuneesta toimintaympäristöstä, jossa jokaisen yrityksen ja yksilön käyttäytyminen ratkaisee. Erilaisten tutkimusten mukaan iso osa kuluttajista valitsee mieluummin ympäristöystävällisiä tuotteita. Vaatimus vastuullisuudesta tulee siis myös vahvasti asiakkailta. Kolmantena on sääntely, mikä on erityisen tiukkaa meillä ? nanssialalla. Rahoittajan suurin riski on luottoriski ja siksi meidän on oltava hereillä muuttuvassa toimintaympäristössä ja sen vaatimuksissa. Miten vastuullisuus vaikuttaa pk-yritysten rahoitukseen tai niiden saatavuuteen ja hintaan? Onko mahdollista, että yritystä ei rahoiteta, jos vastuullisuusasiat eivät ole kunnossa? Hyvin toimivalla yrityksellä on todennäköisesti asiat kunnossa. Siihen kuuluu myös halu tehdä asioita kestävästi ja vastuullisesti. Sanoisin, että kannattavuus ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Vastuullisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan osana ihan normaalia luoton myöntämistä. Monet ilmastoja ympäristötekijöihin, sosiaaliseen vastuuseen tai hyvään hallintotapaan liittyvät riskit voivat nousta esiin arvioitaessa asiakkaan riskejä. Nämä ovat siis osa luottoriskin arviointia ja siten voivat vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. Tutustu OP Ryhmän vastuullisuusohjelmaan täällä: www.op.fi/op-ryhma/vastuullisuus/ vastuullisuusohjelma OP Ryhmän uusi vastuullisuusohjelma julkaistiin elokuussa. Siinä kestävän talouden kivijalkana on vastuunkanto ympäristöstä, ihmisistä ja hyvästä hallintotavasta. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä jokaista. OP Ryhmän ESGja vastuullisuusjohtaja Annina Tanhuanpää avaa, mitä ympäristövastuullisuudella tarkoitetaan. Vastuullisuus on yhteinen asia Annina Tanhuanpää johtaa OP Ryhmän vastuullisuustyötä.
Hyvä sato varmistetaan investoinneilla 4 Keskellä peltoa traktori puksuttaa eteenpäin mateluvauhtia. Traktorin perässä on peräkärry ja sen perässä pitkä katettu lava, jossa on paikka kymmenelle ihmiselle. Työtä tehdään makuuasennossa: kurkut nousevat käsipelillä ja jatkavat matkaansa liukuhihnaa pitkin peräkärryyn. Lavalla pitää olla juuri oikea määrä kerääjiä, muuten työ ei onnistu. Nuoren veljesparin vetämän Skotlannin Maatalous Oy:n ja Skotlannin Vihannes Oy:n rekrytoinnit ovat onnistuneet tänäkin vuonna, vaikka sota heittikin epävarmuuden varjoja tulevan satokauden ylle. – Kurkun viljely vaatii paljon työvoimaa. Tarvitaan raakaa voimaa ja sitkeyttä. Suomesta ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä pellolle, mutta ukrainalaisille tämä on toistaiseksi ollut työ, jossa on voinut muutamassa kuukaudessa tienata vuoden ansiot, Juho Vainio jatkaa. Sodan myötä ukrainalaiset työntekijät ovat saaneet tilapäisen suojelupaikan Suomesta ja ovat sen myötä oikeutettuja myös suomalaisiin sosiaalitukiin. Työn tekeminen ei ole välttämättä enää houkutteleva vaihtoehto, vaikka ukrainalaisilla onkin tunnetusti korkea työmoraali. – Vaikka olemme hankkineet työvoimamme Ukrainasta viimeiset 15 vuotta, niin se ei ole yhtään helpompaa. Kaikki lupaprosessit kestävät tolkuttoman kauan. Kaiken kaikkiaan koko prosessi on hirveä lippusota, jossa ei näin yrittäjän näkökulmasta ole mitään järkeä, Kalle Vainio toteaa. Keskitytään ja jalostetaan Kalle ja Juho Vainio jatkavat vanhempiensa aloittamaa maatilayritystä. Sukupolvenvaihdos maatalouspuolelle tehtiin viime syksynä, mutta kurkkujen jalostuksen veljekset aloittivat uudella yrityksellä jo vuonna 2017. 500 000 kilon vuosittaisesta sadosta puolet menee omaan jalostukseen. Kurkut suolataan ja myydään Veljesten kurkut -tuotenimellä kuluttajapakkauksissa kauppoihin. Osa kurkuista pestään ja myydään tuoreina keskusliikkeille. Loput sadosta menee teollisuuteen. – Jalostetulla kurkulla on tietenkin parempi arvo, kuin teollisuuteen menevällä. Jalostamisen ansiosta meillä riittää täällä myös töitä ympäri vuoden, kun varsinainen satokausi on vain kahdeksan viikkoa ja pelloilla työskennellään huhtikuulta lokakuulle, Kalle Vainio kertoo. Vuosien saatossa tilalla on viljelty useita eri erikoiskasveja, mutta nyt veljekset ovat keskittyneet lähes pelkästään kurkkuun. – Meillä on kyllä uusi kokeilu menossa. Olemme istuttaneet kausihuoneisiin pensasmustikkaa, vähän erilaisia lajikkeita mitä Suomessa yleensä on viljelty. Ensimmäinen sato on luvassa parin vuoden päästä, Juho Vainio toteaa. – Kolme kausihuonetta ja uudet lajikkeet on iso investointi. Ja monta asiaa pitää tehdä kokeilemalla, varmaa tietoa ei ole. Mutta investointeja pitää tehdä ja kehittää pitää, jos haluaa pärjätä. Realistiset investoinnit Kolmekymppiset veljekset ovat tyytyväisiä, että sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin nyt, vaikka vanhemmilla olisikin ollut vielä työikää jäljellä. – Jos ajatellaan investointien näkökulmasta, niin kymmenen vuoden päästä olisi ollut ihan liian myöhäistä. Investoinnit pitää olla realistiset tuotto-odotuksiin nähden, mutta ne myös pitävät homman mielekkäänä. Juho ja Kalle Vainion pelloilla on kehitetty viime vuosina niin viljelytekniikkaa kuin kasteluakin. Taimet istutetaan nykyään katekalvon päälle, mikä tuo varmuutta. Kastelu tehdään sadettamisen sijaan täsmällisemmin tihkuttamalla. Ilmastonmuutos ja kesien lämpeneminen pistävät veljekset mietteliääksi. Nollavuotta maatilan historiassa ei ole vielä ollut, mutta sadoissa on paljon vaihtelua. – Kurkku tykkää kuumasta, mutta samalla kastelua pitää lisätä ja satoa pitää pystyä korjaamaan tehokkaammin. Kuumenevat kesät tarkoittavat, että työvoimaa tarvitaan entistä enemmän. Veljeksillä on kuitenkin hyvä usko tulevaisuuteen ja tekemisessä on nuoruuden draivia. – Meillä on intohimona jatkaa ja kehittää, pitää seutu elinvoimaisena. Pienestä asti olemme tienneet, että tätä haluamme tehdä. Meillä on tässä käsissämme kiinnostava kokonaisuus. Kurkun viljelyssä on paljon potentiaalia, mutta myös monta heikkoa linkkiä. Koska avomaankurkut poimitaan käsityönä, on työvoiman saatavuus menestystekijä numero yksi. Erikoiskasviviljelyä kurittaa yhtä lailla myös ilmastonmuutos, vaikkakin hyvillä investoinneilla sadosta saadaan varmempi.
Elokuun helteessä kurkkusato pitää saada korjattua nopeasti Kalle (vas.) ja Juho Vainion pelloilla Perniössä.
6 In? aatio on kuluneen kesän ja syksyn mittaan asettunut 7–8 prosenttiin, mikä on suhteellisen korkea luku. Euroopan keskuspankin tavoite in? aatiolle on kaksi prosenttia. Sitä odotellessa in? aatio nakertaa rahan arvoa. Sillä vaikka korot ovatkin lähteneet pieneen nousuun, eivät ne pärjää in? aatiolukemille. – In? aatio voi vaikuttaa yrityksen toimintaan monella tavalla, mutta kassavarojen suhteen in? aatiolta on mahdollista suojautua pitkällä aikavälillä. Asian kanssa kannattaa istua alas ja miettiä tarkkaan kuinka paljon kassavaroja tarvitaan lyhyellä ja kuinka paljon pitkällä tähtäimellä. Ne varat, joita juuri nyt ei yrityksen maksuliikenteeseen tarvitse, kannattaa sijoittaa, toteaa OP Lounaismaan sijoitusjohtaja Matti Sirva. – Sijoituksia voi tehdä pitkällä tähtäimellä, mutta myös lyhyellä tähtäimellä, mikä turvaa mahdolliset nopeat kassatarpeet. Rahastot ovat hyviä sijoituskohteita, sillä niissä sijoituskohteet ovat hyvin hajautettuja ja ne ovat mahdollista tulouttaa takaisin kassaan tarvittaessa nopeasti. Hyvällä suunnittelulla turvataan rahan arvo ja pidetään sijoitusten riskit hallinnassa. Osuuspankilla on tarjolla myös sijoituspohjainen kassanhallintaratkaisu, mikä siirtää rahoja sijoitusten ja kassan välillä automaattisesti sovittujen rajojen puitteissa. Näin ylimääräinen raha ei makaa turhaan tilillä. Hyvä hetki sijoittaa korkomarkkinoille Juuri nyt on hyvä hetki sijoittaa korkoja osakemarkkinoille, sillä korkorahastoissa on taas pitkästä aikaa tuottomahdollisuuksia ja osakkeiden hinnat tulivat alas alkuvuodesta. – Lyhyen ajan eli maksimissaan kahden vuoden sijoitukset kannattaakin tehdä korkorahastoihin. Riskistä riippuen korkorahastoissa voi juokseva tuotto olla esimerkiksi 0,50–4,50 prosentin välillä. Ne eivät täysin pärjää tämän hetken in? aatiolukemille, mutta vähentävät rahan arvon alenemista pidemmällä aikavälillä huomattavasti, Sirva toteaa. – Sijoitukset kannattaa hajauttaa niin, että ylimääräisiä kassavaroja laitetaan sekä korkoettä osakemarkkinoille. Osakkeiden hintojen tultua alas, tuotto-odotukset ovat nousseet. Nyt on siis hyvä hetki ostaa halvemmalla ja hyötyä pitkällä aikavälillä arvonnoususta. Osakemarkkinoiden tämän hetken yksi kiinnostavimpia kohteita ovat vihreää energiaa kehittävät yhtiöt. Esimerkiksi OP-Ilmasto-rahastoon valitaan yrityksiä, jotka voivat kehittää tai toimittaa energiaa säästävää teknologiaa, uusiutuvia energianlähteitä sekä erilaisia jätetai vesihuollon ja kierrättämisen ratkaisuja. Varaa aika sijoitusneuvojalle tai omalle yhteyshenkilöllesi ja tule keskustelemaan sinun yrityksesi sijoitussuunnitelmasta. Yhteystiedot löydät lehden takakannesta. Miten suojaudutaan in? aatiolta? Jos kassassa eli yrityksen tilillä on paljon rahaa, in? aatio nakertaa koko ajan sen arvoa. Kassavarat kannattaakin sijoittaa suunnitelmallisesti. Hyvä suunnittelu takaa, että maksuliikenne ei kärsi ja in? aation vaikutukset pysyvät kurissa. Mikä ihmeen in? aatio? In? aatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti. Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee. Mikä on juokseva tuotto? Juokseva tuotto on se vuotuinen tuotto, jonka sijoittaja saisi sijoittaessaan korkopaperiin sen markkinahinnalla ja pitäessään korkosijoituksen eräpäivään saakka.
7 Peräkkäin tulevien kriisien keskellä suurin kysymys on kuitenkin edelleen työn jatkuvuus ja työvoiman saatavuus. Ja se koskettaa monia aloja. Nopeat tarpeet vaativat myös nopeita ratkaisuja, jotta työvoimaa olisi riittävästi yritysten käytössä. Isommilla yrityksillä on mahdollista räätälöidä tehtävät uusiksi, mutta pienyrittäjät, jotka voivat olla palveluissaan isoja ? rmoja ketterämpiä, eivät pysty työntekijöiden osaamisesta tinkimään. Jos täydellisiä tekijöitä ei löydy vapailta markkinoilta, jokainen työnantaja joutuu tekemään kompromisseja. Ja jokainen pitää tiukasti kiinni niistä vähistä resursseista, joista itsellään on. Työntekijöiden saamiseen on useampia ratkaisuja. Jos aika riittää ja yrityksellä ei ole heti pulaa työntekijöistä, voi tehdä sopimuksen vaikka oppilaitosten kanssa ja kasvattaa tekijöitä omiin tarpeisiin. Mutta jos aika on vähissä, työntekijät pitää joko houkutella kilpailijoilta kovemmalla rahalla tai ottaa töihin epäpäteviä tekijöitä. Molemmissa tapauksessa yrityksen kilpailukyky kärsii. On kuitenkin yksi vaihtoehto, jossa voi saada ammattilaisia ja suurella todennäköisyydellä vielä kilpailukykyisellä hinnalla. Se on ulkomaalaistaustaustaisen palkkaaminen. Ja se tarkoittaa, että pitää tinkiä kielitaidosta. Vai pitääkö? Ulkomaalaistaustaisten palkkaamiseen on kaksi vaihtoehtoa. Voi palkata tekijät välitysyrityksen kautta, jonka ylihinta ei sovellu pitkäaikaiseksi ratkaisuksi. Tai mikäli yritys haluaa pitkäaikaisia työntekijöitä, niin se palkkaa töihin Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia. Mitä ovat viimeisen vaihtoehdon edut? Sen lisäksi siis, että yhteiskunnan menot vähentyvät. Suomessa asuva henkilö tuntee jo valmiiksi suomalaista kulttuuria jossain määrin. Hänellä on suomen kielestä ainakin pohjatieto, mutta hyvin mahdollisesti hän on suorittanut jopa tutkinnon Suomessa. Välineet, työkalut ja ohjeet ovat tuttuja. Työssäni olen kuullut monenlaisia syitä, miksi ulkomaalaisia ei voi ottaa töihin. Hämäläinen IT-yritys vetosi asiakaspalveluongelmaan, joiden takia ei voinut ottaa huippukoodaajaa töihin. Työtehtävien muuttaminen, roolitus, jotta osaaja olisi pysynyt paikkakunnalla, ei edes tullut mieleen. Sen seurauksena hämäläinen kaupunki menetti koko perheen suurkaupungille miehen työn takia. Sillä totta kai koodari otettiin heti töihin pääkaupungissa. Toinen syy on työyhteisöön vetoaminen, eli omat työntekijät eivät hyväksyisi ulkomaalaisia työkaveriksi. Se taas on asia, johon esimerkiksi kaupungeilla on ratkaisuja. Asenteen muuttaminen vaatii ainoastaan päättäväisyyttä työnantajilta. Ihan tarkoituksella en kirjoita tässä yhteydessä kansainvälistymismahdollisuuksista, vaikka Suomessa onkin hirveän paljon korkeasti koulutettuja ulkomaalaistaustaisia. Kaikki yritykset eivät välttämättä halua kansainvälisille markkinoille, eivät välttämättä halua edes kasvaa, he tarvitsevat vain pysyvän määrän työntekijöitä. Uskon, että tehtävien uudelleenjaolla – erityisesti asiakastyötä koskien – voi saavuttaa erinomaisia tuloksia. Asiantuntevia tekijöitä kannattaa palkata tekemään työtä, vaikka he eivät puhuisikaan täydellistä suomea. Ratkaisu on silmien alla, se pitää vain nähdä. Tekijäpulan ratkaisu on silmien edessä Botond Vereb-Dér on ulkomaalaistaustaisten työllisyysasioihin perehtynyt asiantuntija, joka toimii tällä hetkellä Suomi-Unkari Seuran toiminnanjohtajana. Vieraileva kolumnisti
Matimekin uuden miljoonan euron levytyöstökeskuksen projekti hoidettiin maaliin yhteistyössä OP Lounaismaan kanssa. Yrittäjät Markus Salomaa (vas.) ja Timo Nurmi toteavat, että investoinnilla turvataan tulevaisuuden työt.
9 Tehdään sitä, mitä muut eivät tee Matimek Oy teki suuren investoinnin vuonna 2019 muuttaessaan omiin tuotantotiloihin. Silloin takana oli erittäin hyvä ja tuloksellinen vuosi. Muuttovuodesta tiedettiin tulevan haasteellinen pysähdyksineen ja muuttokuluineen, mutta sitten heti perään tuli ensimmäinen koronavuosi. – On vaikea tietää, mikä on oikea hetki investoida. Meillä on loppujen lopuksi aika vähän vaikutusvaltaa siihen, miten maailmassa asiat menevät, toteaa Markus Salomaa, Matimekin toinen pääyrittäjistä. – Riski muuttaa vuokrahallista omaan halliin oli suuri. Mutta me yrittäjät sekä meidän sijoittajat olimme kaikki sitä mieltä, että askel on otettava. Investoinnin myötä saimme maalaamotytäryrityksemme Normipinnan samoihin tiloihin, mikä on tuonut meille paljon tehokkuutta ja kilpailuetua. Strategisesti oma maalaamo oli siis tärkeä. Nyt Matimek voi olla vieläkin joustavampi toimija kumppaneilleen ja samalla säästetään logistiikassa. Kahdeksan ihmistä työllistävän ja miljoonan liikevaihtoa tekevän maalaamon töistä 80 prosenttia tulee sen omistajilta Matimekilta ja Stremetiltä. Itselle hyvä työpaikka Timo Nurmi ja Markus Salomaa perustivat Matimekin vuonna 2015 ajatuksella, että he tekevät itselleen mieluisan työpaikan. Osaamista ja kokemusta molemmilla oli ohutlevyjen parissa vuosikymmeniä. – Jos silloin joku olisi sanonut meille, että reilun kuuden vuoden päästä työllistämme 18 ihmistä ja teemme neljä miljoonaa liikevaihtoa, olisin nauranut itseni kuoliaaksi. Mutta niin siinä vain on käynyt, Markus Salomaa hymyilee. Strategiaton strategia on siis kantanut pitkälle. Oma tila markkinasta on otettu ennen kaikkea joustavuudella ja nopeudella. – Olemme onnistuneet voittamaan asiakkaiden luottamuksen ja myös työntekijöiden luottamuksen. Tänä päivänä on tärkeää panostaa myös siihen, millainen työpaikka on ja miten asioita voidaan tehdä eri tavalla tai ainakin niin, että se on edes melkein kaikkien mielestä hyvä juttu, Timo Nurmi sanoo. – Lähdimme alusta asti yrittäjiksi tekijöinä, ei pomoina. Osaamme ja teemme perusduunia muiden mukana. Toki mitä suuremmaksi kasvetaan, sitä hallinnollisimmiksi omat työt muuttuvat. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitä pystytään tekemään ja mikä on järkevää tekemistä. Oma paras riittää Kriisivuosista huolimatta yritys on jälleen kasvussa. Tämän hetken tilanteeseen yrittäjät toteavat, että kiirettä pitää. – Me olemme molemmat perusoptimistisia luonteeltamme. Ajattelemme, että kun teemme työmme hyvin, sitä myös riittää. Toki kokemuskin alkaa tuomaan itsevarmuutta. Meillä ei ole koskaan ollut kuukausien mittaista tilauskantaa, mutta siihenkin on jo oppinut luottamaan, että töitä tulee tasaisesti, Markus Salomaa pohtii. Matimekia työllistävät suurimmaksi osaksi paikalliset yritykset. – Teemme alihankintaa muun muassa Asteelle, Parmarinelle ja Fokorille. Ja loputkin työt tulevat 100 kilometrin säteeltä, Timo Nurmi kertoo. Uusia investointeja on tehty Matimekissä tänäkin vuonna. – Se kone, jonka ympärille Matimek rakentui, tuli nyt tiensä päähän. Uusi miljoonan euron kone on juuri hiljattain saatu ajettua sisään, Salomaa kertoo. – Investointi tuplasi lisää tehoja ja toimitusvarmuutta, mutta samalla se on myös suuren loikan verran energiatehokkaampi. Kulutuksessa se vastaa sitä, kuin bensa-auton vaihtaisi hybridiin tai jopa sähköautoon. Forssalainen ohutlevyalihankintayritys Matimek tekee niitä töitä, joita muut eivät tee. Yrittäjien mukaan se ei ole varsinaisesti mikään strategia, mutta sillä yritys on kasvanut seitsemässä vuodessa kymmenkertaiseksi liikevaihdossa ja työntekijöiden määrässä.
10 Suurin osa kerrostaloistamme on rakennettu 1970-luvun jälkeen ja varsinainen rakennusbuumi sijoittuukin 50 vuoden taakse. Se näkyy myös taloyhtiöiden rahoitustarpeessa. Saneerauksia ja remontteja on tehty viime vuosina reilusti. – Nyt näkyy vähän hiljentymisen merkkejä. Syynä on osaltaan hintojen ja korkojen nousu, toisaalta tarvikkeiden saantivaikeus venyttää remonttien ajankohtaa. Isot remontit on monessa taloyhtiössä jo tehty, mikä myös vähentää akuutteja korjaustarpeita, toteaa Forssan seudulla taloyhtiöiden rahoituksia hoitava Heli Seppälä. Hänen salolainen kollegansa Heli Toivonen lisää, että energian hinnannousu on herättänyt taloyhtiöt kuitenkin investoimaan muun muassa maalämpöön. – Investoinnit, kuten maalämpö ja hissiremontti, ovat suosittuja, sillä niihin saa energia-avustusta ja ARAn korjausavustusta. Taloyhtiön ei siis tarvitse maksaa koko investointia itse. Tällä hetkellä taloyhtiöiden lainoihin tehdään kasvavassa määrin korkosuojauksia. Seppälä ja Toivonen muistuttavatkin, että korot ovat ainoa riski, joihin taloyhtiöt voivat varautua. Muiden kustannusten nousuun on vaikea itse vaikuttaa. – Korkosuojaus kannattaa edelleen tehdä, vaikka korot ovatkin jo lähteneet nousuun. Tuttuus on kahden kauppa Taloyhtiöiden rahoittamiseen vaikuttaa monet asiat, joista ammattimaisen isännöinnin merkitys korostuu ylitse muiden. Kun taloyhtiötä on hoidettu hyvin, on rahoitusta tulevillekin hankkeille tarjolla. – Taloyhtiön sijainti ratkaisee, samoin koko ja omistuksen hajautus. Luonnollisesti tehdyt ja tulevat remontit ja niiden suhde kiinnostaa meitä. Isännöitsijän lisäksi arvostamme, että taloyhtiöllä on hyvä ja osaava hallitus. Paikallistuntemus korostuu kaikin puolin yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. Heli Toivonen ja Heli Seppälä pitävät mielellään tiiviisti yhteyttä taloyhtiöiden kanssa. – Jos mikä tahansa rahoitukseen tai korkosuojaukseen liittyvä asia askarruttaa, tulemme vaikka kokouksiin kertomaan näistä asioista. On kaikkien etu, että rahoitettava taloyhtiö pysyy hyvässä kunnossa. – Saneerausinvestointeja ei kannata turhaan lykätä liian pitkälle, sillä ne ovat joka tapauksessa edessä ja nurkan takana odottavat uudet remonttitarpeet. Suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus on hyvästä. Isännöitsijät pitävät siitä, että heillä on tuttu asiantuntija pankissa, jonka kanssa asioita hoidetaan. Ja samoin tuttuus helpottaa myös pankin työtä. Myös uusia digipalvelusopimuksia tehdään paljon. – Isännöitsijän on mahdollista nähdä ja hoitaa taloyhtiön laina-asioita verkossa ja tarvittaessa esimerkiksi kokouksissa pääsee paikasta riippumatta tarkistamaan yhtiön tietoja yritysmobiilin kautta. Ne isännöitsijät, jotka ovat palvelun ottaneet käyttöön, ovat kiitelleet ja kehuneet. Esimerkiksi saldoja korkotodistukset saa noudettua itse verkkopalvelusta maksutta. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu erilaisissa taloyhtiöissä, mikä on yleisesti käytetty nimitys asunto-osakeyhtiöille. Taloyhtiöt muodostavatkin seitsemäsosan kaikista suomalaisista yrityksistä. OP Lounaismaalla on omat asiantuntevat palvelut juuri taloyhtiöiden tarpeisiin. Paikallistuntemus valttia taloyhtiöiden rahoituksessa Asiakkuusneuvojat Heli Toivonen ja Heli Seppälä ovat keskittyneet ja perehtyneet taloyhtiöiden rahoitukseen. Löydät heidän yhteystietonsa lehden takasivulta.
11 Niin kauan kuin kaikki menee hyvin, kukaan ei juurikaan ole kiinnostunut, mitä yrityksen sopimuksissa lukee. Mutta mitä niissä pitäisi lukea? Mitkä kaikki asiat on hyvä kirjoittaa ylös ja mitä jättää kirjaamatta? Osallistu OP Lounaismaan ja Salon Yrittäjien järjestämään sopimusiltaan, niin opit välttämään pahimmat sudenkuopat. Yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Energian kallistuminen, komponenttipulat ja raaka-aineen saatavuusongelmat ovat haastaneet paitsi tekemistä, myös yritysten välisiä sopimuksia. Tämän on nähnyt myös Suomen Yrittäjien lakimies Marika Heinonen, joka vastaa päivittäin yrittäjien sopimusaiheisiin kysymyksiin. – Sopimuskysymykset lakineuvonnassa lisääntyvät koko ajan enenevissä määrin. Sopimusasiat eivät ole yrittäjän kokemattomuudestakaan kiinni, sillä moni yrittäjä on voinut toimia parikymmentä vuotta ilman ongelmia ja vasta nyt tulee sopimusten tarkastelu ja tulkinta eteen. Sopimusten tekemisessä tärkeintä on kirjata ylös vain olennainen ja tärkeä. Hyvä sopimus ei tarkoita montaa sivua tekstiä, joskus kolme riviäkin riittää, kunhan osapuolten yhteinen tahto tulee ilmaistua. – On hyvä ymmärtää aivan aluksi, miten sopimus syntyy. Siihen ei tarvita allekirjoitusta, vaan vakiintunut toimintatapa riittää perusteeksi sopimuksen muodostumisesta. Toki on aina suositeltavaa kirjata asiat ylös ja käydä myös sopimuksen tekemiseen liittyvä keskustelu sähköpostitse. Näin jää todisteita sen varalle, että sopimusta pitää lähteä tulkitsemaan. Lakimies Marika Heinosen paras neuvo sopimusten tekijöille on yksinkertainen. – Älä kopio ja liitä mitään sellaista omiin sopimuksiisi, mistä et ole varma. Sopimusehtoja ei kannata noin vain kopioida toisista sopimuksista. Ja aina kannattaa etukäteen luetuttaa sopimus asiantuntijalla, eikä vasta jälkeenpäin kysyä, että teinkö oikein. Taikanappeja ei ole Force majeure eli ylivoimainen este tai tapahtuma on yleisesti tunnettu sopimustermi, johon mieluusti vetoaisi asiassa kuin asiassa. Marika Heinonen kuitenkin huomauttaa, että Force majeure ei ole mikään taikanappi. – Pitää olla oikeasti ylivoimainen tilanne, että sen voi ottaa käyttöön. Esimerkiksi lentoyhtiön on ymmärrettävä, että tropiikissa on taifuuneja, se on siis heille normaali liiketoimintariski. Myöskään energian raju kallistuminen ei ole ylivoimainen este tai tapahtuma. Ja vaikka oma alihankkija menisi konkurssiin, on sinun vastuullasi hoitaa tilalle uusi toimittaja. Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Alanko pitää sopimusjuridiikkaa aina ajankohtaisena aiheena, johon jokaisen yrittäjän kannattaa paneutua huolella. – Sopimusten tekemisessä ei aina käytetä asiantuntijan, kuten juristin apua, kun halutaan säästää kuluja. Mutta siinä kohtaa säästäminen voi koitua kalliiksi. Kannattaa siis katsoa pidemmälle tulevaisuuteen näissä asioissa. Alanko kuvailee Salon yritysten tämänhetkistä ? ilistä jopa koko maan keskiarvoa paremmaksi. – Voisi ajatella, että elämme aikoja, jolloin perusvarovaisuus on täysin perusteltua ja jopa suositeltavaa. Mutta liikaa tulevaisuutta ei saa pelätä, sillä silloin mistään ei tule mitään. Hyvä vai paha sopimus? Yrittäjän sopimusoikeus 11.10.2022 klo 10 Ilmoittaudu mukaan kuulemaan, millainen on hyvä sopimus ja miten vältät yleisimmät sopimusten sudenkuopat. Voit osallistua joko paikan päällä Salossa tai Microsoft Teams -palvelun kautta etänä. Tilaisuuden järjestää OP Lounaismaa yhteistyössä Salon Yrittäjät ry:n kanssa.
12 Verkkolaskutus säästää aikaa ja rahaa Laskujen lähettäminen verkkolaskuna on kustannustehokasta, helppoa ja turvallista. Salolainen Nina Takatalo on käyttänyt op.? :n verkkolaskupalvelua jo vuosia yrityksensä laskutukseen. Viime vuodet perhe-elämään keskittynyt Takatalo pitää myös siitä, että palvelusta laskutetaan lähteneiden laskujen mukaan. Siivouspalvelujen ohella Nina Takatalo pyörittää siskonsa ja isänsä kanssa Sokeritilojen toimintaa vanhassa sokeritehtaan pääkonttorissa. Vakituisten vuokralaisten ohella Sokeritiloista voi vuokrata saunatiloja, juhlatiloja ja vaikka tilan jumpan pitämiseen.
13 Nina Takatalo perusti yrityssiivouksiin keskittyneen Salon Pesutytöt toiminimen vuonna 2007. Toiminta on välillä kasvanut ja välillä taas on ollut aika hiljentää vauhtia. Viimeisen neljän vuoden aikana Takatalo on saanut kaksi lasta, jotka ovat menneet työnteon edelle. – Koko ajan olen tehnyt kuitenkin jotain töitä ja siivouksia. Siksi on hyvä, että op.? :n laskutus ei ole mikään kiinteähintainen, vaan siinä maksetaan vain lähetetyistä laskuista. Takatalo halusi ottaa verkkolaskutuksen käyttöön heti, kun asiasta alettiin enemmän puhua. Viimeiset pari vuotta yrityksillä on ollut oikeus vaatia halutessaan laskut pelkästään verkkolaskuina. – Toive tuli silloin myös omalta asiakaskunnalta, että laskut pitäisi saada verkkolaskuina. Mielestäni se on tärkeä osa hyvää palvelua. – Sen lisäksi palvelua on todella helppo käyttää. Uusien laskujen tekemisessä voin hyödyntää vanhoja pohjia ja jos minulla olisi kiinteähintaista säännöllistä laskutusta, voisin tehdä laskut lähtemään automaattisesti. Takatalon mielestä ihan parasta verkkolaskutuksessa on kuitenkin se, että laskuja ei tarvitse tulostaa, pistää kuoreen ja pelata postimerkkien kanssa tai metsästää postilaatikkoa. Kännykällä vielä vaivattomampi Nina Takatalo tekee verkkolaskut tietokoneella op.? -palvelussa. OP-yritysmobiilissa on tarjolla samat palvelut ja vähän vielä enemmän. Laskuja voi siis lähettää ja niitä voi maksella helposti myös kännykästä. – Mobiili on varmasti hyvä sellaisille toimijoille, jotka tekevät keikkahommaa. Silloin laskun voi tehdä heti vaikka pihassa, eikä se sitten jää laskuttamatta. Verkkolaskutus ja OP-yritysmobiili varmistavatkin sen, että laskut lähtevät ajallaan, myyntisaamisten kiertonopeus lyhenee ja kassassa on rahaa tasaisesti myös ostolaskujen maksamiseen. Kaiken kaikkiaan digitaaliset palvelut vähentävät manuaalisen työn määrää – ikäviä ja pitkiä konttoripäiviä laskutuksen parissa ei tarvitse enää viettää. Takatalo sanoo olevansa onnekas sen suhteen, että asiakaskunta maksaa laskut ajallaan. Näin ei aina kuitenkaan ole ja siksi digipalvelut tehostavat myös myyntilaskujen seurantaa. Palvelun kautta pystyy lähettämään myös muistutuslaskut. – Näen heti palvelusta reaaliajassa, kun lasku on maksettu ja rahat tulleet yrityksen tilille. Voin tulostaa myös erilaisia raportteja reskontratilanteesta. – Reaaliaikainen perintä on paitsi yritykselle järkevää, niin myös hyvää palvelua sekin. Viivästyneisiin maksuihin voi usein löytyä inhimillinen syy ja silloin vastaanottaja on iloinen, jos asiasta muistutetaan heti eikä joskus kuukausien päästä. Kaikki kätevästi samassa paikassa OP:n verkkopalvelut saa Nina Takatalolta täydet suositukset. Hän arvostaa omaa aikaansa ja siksi myös sitä, että op.? -palvelussa voi hoitaa kaikki yrityksen asiat samassa paikassa. – Yksien tunnusten ja tutun palvelun takaa löytyy vakuutusasiat, pankkiasiat ja laskutus. Luonnollisesti voin hoitaa samassa paikassa perheen ja yrityksen asiat. – Kun on pieni yritys, niin palvelujen pitää olla joustavia. On hyvä, että palvelut kasvavat yrityksen mukana, eikä niin, että joutuu maksamaan isoja kuukausilaskuja turhaan. Verkkopalvelun hakutoiminto helpottaa myös elämää. Toisin kun mapeissa, verkkopalvelussa löytää hakusanoilla etsimänsä laskun tai suorituksen. Näin otat käyttöön e-laskupalvelun op.? -palvelussa ja OP-yritysmobiilissa: • Tee yrityksen digitaalisen asioinnin sopimus ja e-laskupalvelusopimus OP Lounaismaan konttorissa. Voit valita sopimukseen vain verkkolaskutuksen eli laskutuspalvelun, laskujen maksamisen tai molemmat. • Tee laskuttajailmoitus, jos yrityksesi laskuttaa kuluttaja-asiakkaita. Tämän jälkeen kuluttajat voivat tilata yritykseltäsi e-laskun verkkopankistaan käsin. Voit tehdä laskuttajailmoituksen Finanssialan sivuilla ja lähettää sen op.? -palvelun tai OP-yritysmobiilin kautta kuten muunkin laskuaineiston. • Pyydä yritysasiakkailtasi e-laskuosoitteet ja tallenna ne op.? -palvelun asiakastietoihin. • Ilmoita yrityksesi e-laskujen vastaanotto-osoite laskuttajillesi, jotta saat ostolaskusi jatkossa sähköisesti. • Lataa OP-yritysmobiili maksutta sovelluskaupastasi. OP-yritysmobiilissa voit vastaanottaa ja lähettää laskuja omalla puhelimella tai tabletilla. • OP-yritysmobiilia käytät samoilla tunnuksilla kuin op.? -palvelua
Joustavuutta kassaan luotollisella yritystilillä Yrityksen kassavirta ei ole aina tasaista ja ostolaskut puolestaan voivat erääntyä isoinakin ryppäinä. Yrityksen luotollisella tilillä saat joustavuutta maksuliikenteeseen ja pääomaa käyttöösi ilman erillistä nostopyyntöä. Luotollinen yritystili toimii kuten tavallinen yritystili. Se on käytettävissä aina, kun sitä tarvitset. Voit nostaa varoja tililtä aina luottosi enimmäismäärään asti. Tilillesi saapuvat rahasuoritukset vapauttavat käytettyä luottoa automaattisesti. Luotto toimii puskurina päivittäisessä maksuliikenteen hoidossa, ja voit hyödyntää omissa ostoissasi kassa-alennukset tai antaa asiakkaillesi lisää maksuaikaa. Luoton hinta muodostuu viitekorosta ja asiakaskohtaisesta marginaalista sekä limiittiprovisiosta. Korko lasketaan kulloinkin käytössä olevasta luoton määrästä, limiittiprovisio lasketaan koko luottorajan määrästä. Tilille tulevat suoritukset pienentävät mahdollista luottosaldoa, joten korkoa maksat vain kulloinkin käytössä olevasta luoton määrästä. Elina Virtanen aloitti asiakkuusneuvojana OP Lounaismaan yrityspankin uusin kasvo on Elina Virtanen, joka aloitti asiakkuusneuvojan tehtävässä elokuun alussa. Salon yrityskenttä on Elinalle jo valmiiksi tuttu, sillä aikaisemmin hän työskenteli yritysvakuutusten parissa. – Olen todella innostunut uudesta työstäni ja odotan, että pääsen nyt perehdytyksen jälkeen työn touhuun sekä tutustumaan asiakkaisiin ja auttamaan heitä kokonaisvaltaisesti, myös yrittäjien henkilökohtaisissa tarpeissa. Elinan mukaan työn suola löytyy yrityskentän monipuolisuudesta, sillä jokainen yritys on erilainen. Joka päivä oppii siis myös jotain uutta. – Arvostan yrittäjyyttä ja minulle tuottaa iloa ajatus siitä, että voin omalla työlläni helpottaa yrittäjien elämää.
15 Varautumalla turvaa huomiselle Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi varautua. Yrittäjän vakava sairaus tai korkojen nousu voivat mullistaa yrityksen talouden. Siksi kannattaa varautua lainanottajan riskeihin. 1. Tunnista henkilökohtaiset riskit Oman tai yrityksesi avainhenkilön työpanoksen menetys vaikuttaa merkittävästi yrityksesi talouteen sekä myös omaan talouteesi yrittäjänä, jos lainan vakuutena on omaisuuttasi. Vakavan sairauden, tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta voi varautua. 2. Ymmärrä ulkoiset riskit Korot ovat lähteneet nousuun, mikä voi tarkoittaa, että lainanhoitokulusi nousevat merkittävästi. Korkosuojauksella voit tehdä lainanhoitokuluistasi ennustettavia pitkällä aikavälillä. 3. Pelivaraa säästämällä Säästämällä saat yrityksesi talouteen pelivaraa. Kun aloitat säästämisen lainanmaksun ohella, saat yrityksesi talouteen pelivaraa yllättävien menojen ja hankintojen varalta. Samalla kartutat yrityksesi tasetta. Löydetään yhdessä yrityksellesi parhaat ratkaisut kassanhallintaan sekä ylijäämän kannattavaan sijoittamiseen niin pitkälle kuin lyhyelle aikavälille. Heli Hyväkkä-Virtanen eläkkeelle OP Lounaismaan yrityspankin asiakkuuspäällikkö Heli Hyväkkä-Virtanen on jäänyt eläkkeelle. Hänen asiakkaansa on siirretty uusien yhteyshenkilöiden hoitoon. Kiitämme Heliä pitkästä ja ansiokkaasta työurasta ja toivotamme nautinnollisia eläkepäiviä!