Oodi 3/2008 - Lehtiluukku.fi

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

Kardiologi Keijo Peuhkurinen SYDÄMEN ASIALLA JANNE NIINIMAA ODL FYSIOSSA Korvatulehdukset talven riesa HAMMASHOITOA NUKUTUKSESSA
2 asiakas kertoo "TAPIO ON HYVISSÄ KÄSISSÄ" TARJA MYLLYLAHTI POIKANS E Toukokuinen työmatka koitui 21-vuotiaan Tapio Myllylahden kohtaloksi. Nuori mies menetti autonsa hallinnan, ja loukkaantui vakavasti. Tarja-äiti on valvonut siitä asti poikansa vierellä ja iloitsee yhdessä muun perheen kanssa jokaisesta pienestäkin edistysaskeleesta. Eräänä toukokuisena aamuna sementtielementtivalaja Tapio Myllylahdella oli kiire töihin. Haapajärven taajaman ulkopuolella, vain kilometri ennen työpaikkaa, Tapio menetti jostakin syystä autonsa hallinnan. Tilanteella ei ole silminnäkijöitä, mutta poliisi löysi tiestä väistämisjäljet. Turvavyöt olivat jääneet auki, joten turvatyynykään ei lauennut, ja nuori mies sinkoutui ulos autosta. Ohikulkija hälytti apua. Pian ambulanssi kiidätti pahasti loukkaantunutta kohti Kärsämäkeä, jossa helikopterilla tullut lääkäri otti vastuun hoidosta ja matka jatkui Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolle. Sairaalassa todettiin, että Tapion kallonpohja ja kaularanka olivat murtuneet ja solisluu ja joitakin kylkiluita oli poikki. Tapion tila oli kriittinen, toivoa omaisille ei juurikaan annettu. Jännitystä ja pelkoa kesti pari viikkoa, kunnes
3 A TUKENA ODL:llä: viimein Tapion tila vakiintui ja tiedettiin, että hän selviää. Nuori mies oli kuitenkin menettänyt aivovamman vuoksi liikunta- ja puhekykynsä. Kun Tapio pystyi viimein hengittämään ilman koneen apua, omaiset huokaisivat helpotuksesta. Iso muutos parempaan oli se, kun Tapio vähitellen pystyi istumaan pidempiä aikoja. Hän pystyy jo kom- munikoimaan äännähdysten sävyillä ja pienillä eleillä. Tarja Myllylahti on ollut poikansa vierellä sairaalassa onnettomuudesta asti. "Näen joka päivä, kuinka hän paranee. Vireystila nousee, ilmeitä tulee koko ajan lisää, hän ottaa enemmän ja enemmän kontaktia, liikkuu enemmän", Tarja-äiti kertoo. Hän ei aio menettää toivoaan ja uskoo, että Tapio pystyy kuntoutumaan. YHTEINEN HAASTE ODL Sairaalan sisätautiosastolla Tapio on ollut heinäkuun lopusta alkaen. Hänelle on rakennettu yksilöllinen kuntoutusohjelma, johon osallistuvat osaston omien fysioterapeuttien lisäksi ODL Kuntoutuksen terapeutteja. "Todella hieno järjestely, ja ison työn on tehnyt ja vastuun ottanut osaston lääkäri Katriina Moilanen. " Perushoidon lisäksi Tapio saa fysio-, toiminta- ja puheterapiaa. Fysioterapiassa Tapio on harjoitellut muun muassa seisomista seisomatelineessä. Puheterapeutti auttaa Tapiota rentouttamaan ylijännittyneitä leuan lihaksia ja tekee kommunikointi- ja nielemisharjoituksia. Toimintaterapiassa harjoitellaan itsestähuolehtimisen taitoja. "Tässä talossa Tapion kuntoutuminen on yhteinen haaste ja projekti, jokainen tekee tosissaan töitä sen eteen", Tarja Myllylahti kertoo. "Hoitajat selvästi ilahtuvat edistysaskeleista. On kevyt olo tulla tänne aamuisin, kun tietää, että pojasta on pidetty hyvä huoli." Vuorotteluvapaan opettajan työstään ottanut Tarja-äiti on muuttanut onnettomuuden jälkeen Ouluun, jossa Tapion nuoremmat lukiolaissiskot ja yliopistoa käyvä veli asuivat jo aiemmin. Isä hoitaa kotia ja maatilaa Haapajärvellä. "Päätös oli heti meille selvä. Äidin paikka on nyt pojan KUVAT REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. Tarja Myllylahti toivoo, ettei kukaan nuori kohtaisi Tapio-poikansa kohtaloa. Hän muistuttaa, että turvavyötä kannattaa käyttää. Poikansa kanssa äiti katsoo vain tulevaisuuteen ja iloitsee jokaisesta Tapion edistysaskeleesta kuntoutumisen tiellä. vieressä, jossakin vaiheessa on sitten ehkä isän vuoro." "Hoitotoimiin en osallistu, minulla on oikeus olla äiti. Mutta läheisenä osaan ehkä helpommin tulkita Tapion ilmeitä ja eleitä, milloin hän esimerkiksi kokee, että asento on huono." Tarja Myllylahti pyrkii luomaan Tapion ympärille mahdollisuuksien mukaan normaalielämää ja virikkeitä. Yhdessä kuunnellaan radiota, katsotaan TV:tä ja käydään ulkona pyörätuoliajelulla. Äiti lukee pojalle autolehtiä, ajaa partaa, hieroo jalkoja. Myös sisarukset käyvät tapaamassa Tapiota lähes päivittäin ja tyttöystävä viikonloppuisin. Vaikka Tapio ei pysty paljoa vielä osallistumaan jutusteluun, omaiset näkevät, miten poika piristyy. "Olemme saaneet olla täällä hyvin vapaasti. Vieraat voivat käydä silloin kuin heille sopii ja jäädä vaikka yöksi", Tarja Myllylahti kiittää. Mielimusiikkiaan Tapio saa kuunnella toivomallaan volyymilla, ja huone on täynnä kuvia Tapiolle tärkeistä asioista. Tarja Myllylahti arvostaa luottamuksen ilmapiiriä ODL:llä. Potilasta ei siirretä muualle ilman, että asiasta keskustellaan omaisten kanssa. Vaikka hoitajilla riittää työtä, kellonsoittoon vastataan pian ja apua saadaan nopeasti. "Näiden kuukausien ajan, kun Tapiota on hoidettu, olen monta kertaa saanut olla kontallaan kunnioituksesta hoitohenkilökunnan ammattitaitoa kohtaan." (RT)
4 PÄÄ KIRJOITUS ysyttäessä ihmisiltä heidän arvojaan on vastausten TOP kolme yleensä: perhe, terveys ja työ. Järjestys saattaa vaihdella vastaajasta riippuen. Usein terveyttä pidetään itsestään selvyytenä, ja sen merkitys huomataan sen jälkeen, kun oma tai jonkun läheisemme terveys järkkyy. Terveys on myös valintoja, joiden tekemisestä vastaamme itse. Pienillä valinnoilla voimme saada suuria muutoksia aikaan. Kardiologi Keijo Peuhkurinen toimii sydämen asialla. Hän muistuttaa lehdessämme, että omilla elintavoillamme voimme vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten sydän jaksaa. Muutoksissa saa tukea vaikkapa omalta sydänlääkäriltä. Sydän kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, jos kuuluu riskiryhmään tai jokin sydän- tai verisuonisairaus on jo todettu. oodi KUUNTELE SYDÄNTÄSI K K aikkeen emme voi kuitenkaan itse vaikuttaa. Tilanteet on otettava vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Tässä lehdessä liikennetapaturmassa loukkaantuneen pojan äiti kertoo koskettavan tarinan lapsensa loukkaantumisesta ja siihen liittyvästä kuntoutusprosessista. Äiti on tehnyt oman valintansa ja kuunnellut sydäntään. Joulunajan lähestyessä meillä kaikilla on mahdollisuus kuunnella sydämen ääntä ja toimia sen mukaisesti. Hyvää ja rauhallista Joulun odotusta! Seppo Rajaniemi seppo.rajaniemi@odl.fi KUVA REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. OODI-POHJOISSUOMALAISTEN TERVEYSLEHTI 2 5 6 8 10 12 13 14 15 16 18 Tapio on hyvissä käsissä Korvatulehdukset talven riesa Tehokasta kivun hoitoa sementillä Asiantuntija vastaa Toivo kuntoutui halvauksesta Janne Niinimaa ODL Fysiossa Oodin vieras: Johtajatar Raija Ikonen ODL:ltä apu sydänsairauksien tutkimiseen, hoitoon ja ehkäisyyn Hammashoitoa myös nukutuksessa ODL uutiset Oodi oivallukselle: Filosofi Pekka Himanen peräänkuuluttaa arvonantoa JULKAISIJA: ODL Terveys Oy. PL 365 90100 OULU. Vaihde (08) 3132 011 www.odl.fi PÄÄTOIMITTAJA: Seppo Rajaniemi, 0400 586 842, seppo.rajaniemi@odl.fi. TOIMITUSKUNTA: Timo Takala, Maini Viitasalo, Hannu Rahikainen, Petra Välkky, Merja Meriläinen, Raija Tuominen ja Reijo Koirikivi. LEHDEN TOIMITUS, KUVAT JA TAITTO: Studio P.S.V. Oy. KANNEN KUVA: Onni Kinnunen / Studio P.S.V., kuvassa Keijo Peuhkurinen. PAINO: Kalevaprint Oy. Vuosi 2008. ISSN 1457-8412
KORVATULEHDUKSET TALVEN RIESA Korvatulehdus piinaa tarttuvien flunssien jälkitautina pieniä lapsia etenkin päiväkodeissa. Sairaus voi oirehtia muutenkin kuin kipuna, ja se saattaa parantua myös ilman antibiootteja tai puhkaisua. Pekka Sipilä Erkki Rantaiso K Lisää ODL Lääkärikeskuksessa vastaanottoaan pitäviä korva- ja muita lääkäreitä takasivulla. Korvatulehduksia sairastavat eniten alle kolmevuotiaat lapset, mutta myös aikuiset voivat siihen sairastua. Useimmiten tauti iskee virusinfektion jälkitautina. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Katariina Jounio-Ervastin mukaan aina ei infektiotakaan tarvita. Tavallisin oire lapsilla on korvakipu ja aikuisilla korvien tukkoisuus. Lapsilla korvatulehduksesta voi kieliä myös levoton yöuni, huono ruokahalu tai kiukkuisuus. "Flunssaoireiden pitkittyminen tai uusiminen sen jälkeen, kun ensin näyttää, että lapsi paranee, on usein oire jostakin jälkitaudista. Silloin korvat on hyvä käydä tarkistuttamassa", Jounio-Ervasti kertoo. Tavallisin hoito on antibiootti. Korvalääkärin mukaan tämän päivän antibiootit tepsivät yleensä hyvin tavallisimpiin korvatulehdusta aiheuttaviin bakteereihin. Puhkaisua lääkäri suosittelee vain silloin, jos kipu Jukka Pernu Heino Karjalainen Eila Jaakola Korvalääkäri Katariina JounioErvasti hoitaa korvatulehduksia enimmäkseen antibiooteilla. Joskus puhkaisuakin voidaan tarvita. on erityisen kova: puhkaiseminen vie paineen tulehtuneesta tärykalvosta ja kipu helpottuu yleensä saman tien. Puhkaisun avulla tulehtuneesta tärykalvosta saadaan imettyä eritettä ja samalla tulehtuneeseen korvaan saadaan ilmaa. Tämän vuoksi puhkaisu otetaan toisinaan avuksi myös silloin, jos tauti on pitkittynyt eivätkä muut hoidot auta. Toistuvia korvatulehduksia voidaan vähentää asentamalla korviin putket, jotka huolehtivat korvien ilmanvaihdosta. Parhaimmillaan putket pysyvät paikallaan vuoden. "Korvatulehdus voi parantua myös itsestään. Silloin on tärkeää, että lääkäri tarkistaa korvat muutaman päivän välein. Tätä keinoa käytetään varsinkin silloin, jos antibiootit aiheuttavat lapselle esimerkiksi ripulia." Korvatulehduksia voi välttää parhaiten ennaltaehkäisemällä flunssia. Korvalääkäri suosittelee, että päiväkodeissa käytettäisiin käsidesiä. Hampaiden pesua päiväkodissa tulisi välttää, koska harjat sekoittuvat lapsilla helposti. Lasten ei pitäisi lääkärin mukaan myöskään jakaa ruokaa. (RT) Roine Huotari Tuomas Holma Olli-Pekka Alho 5
6 O "Osteoporoosista johtuvat luunmurtumat ovat hyvin yleisiä. Melkein joka toinen yli 50-vuotias nainen saa osteoporoottisen murtuman, joka tulee hyvin usein nikamaan", röntgenlääkäri, radiologian ylilääkäri Mauno Kurunlahti ODL:ltä kertoo. Jos osteoporoosi on päässyt heikentämään luustoa, pelkkä voimakas yskähdys tai rivakka kääntyminen voivat Kurunlahden mukaan aiheuttaa murtuman. Kaatuminen ja muu tapaturma voivat rikkoa terveenkin nikaman. Nikamavaurioita voivat synnyttää myös kasvaimet. Jos selkänikama rikkoontuu, se painuu kasaan, painaa hermoja ja aiheuttaa jatkuvaa kipua. Potilas tarvitsee usein voimakkaat kipulääkkeet, tukivälineitä ja usein myös pitkähkön vuodelevon. Yksi hoitokeino on leikkaus, jossa murtunut nikama jäykistetään tukirautojen avulla. Leikkaushoito on kuitenkin vaikeaa, jos luusto ympäröivis- TEHOKASTA KIVUN HOITOA SEMENTILLÄ sä nikamissa on esimerkiksi osteoporoosin takia haurasta. SEMENTTI AVUKSI Vertebroplastia on hoitomuoto, jossa röntgenlääkäri ruiskuttaa rikkoontuneeseen nikamaan pienen määrän lääketieteessä käytettävää sementtiä. Samaa ainetta käytetään tekonivelkirurgiassa. Ruiskutus tehdään röntgenohjatusti eli röntgenkuvauksen avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan ja sementin oikeaan paikkaan. ODL:llä on aloitettu murtuneiden, kivuliaiden selkänikamien hoito sementoimalla. Hoito on tehokas tapa lievittää kipua, ja sen avulla voidaan välttää pitkät ja vanhuksilla usein kroonistavat laitosjaksot.
7 KUVAT ONNI KINNUNEN / P.S.V. Toimenpide kestää valmisteluineen yhdestä kahteen tuntiin. Potilas pääsee kotiin joko samana tai seuraavana päivänä. "Hoito on erittäin tehokas kipuhoito. 70 90 prosenttia potilaista pääsee kivusta kokonaan eroon yhden - kahden päivän sisällä", Kurunlahti kertoo. Ennen toimenpidettä suositellaan otettavaksi tieKUVA REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. tokonetomografiakuva, jolla varmistetaan, että murtuma on vertebroplastialla hoidettavissa. Jos murtuma on tuore ja nikama pahasti luhistunut, voidaan käyttää myös kyfoplastiahoitoa. Siinä luhistunut nikama ensin nostetaan painepallon avulla, ja näin syntynyt ontelo täytetään sementillä. "Kyfoplastiasta hyötyvät etenkin nuoremmat ihmiset, joiden selkä menisi ilman hoitoa iän myöten yhä enemmän kasaan ja kumaraan." ELÄMÄNLAATUA LISÄÄ Samalla, kun vertebroplastia lievittää potilaan kipua, hoidosta hyötyy myös yhteiskunta: "Murtuneen nikaman aiheuttama kipu vaatii vanhuksilla yleensä vuodeosastohoitoa, joka johtaa siihen, että potilas jää pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi vuoteen omaksi", Kurunlahti kertoo. Vuodeosastohoito on yhteiskunnalle kallista. Potilas tarvitsee voimakkaat, jatkuvat kipulääkkeet ja hänen elämänsä kaventuu vuoteen ympärille. "Ikäihmisillä hoitamattomiin nikamamurtumiin liittyy myös kohonnut kuolleisuus, koska keuhkojen toiminta heikkenee selkärangan kasaanpainuman myötä." "Vertebroplastian avulla henkilö voi usein jatkaa normaalia elämää ilman selkäkipua." (RT) ODL Kuvantaminen Ajanvaraus ja lisätiedot: (08) 3132 447 Radiologian ylilääkäri Mauno Kurunlahti tarkistaa tietokonetomografiakuvasta, onko vertebroplastia mahdollinen.
8 asiantuntija vastaa SIRPA KOSKI-TERVO LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI YÖKASTELU Poikamme on kuusivuotias ja kastelee edelleen lähes joka yö. Pidimme pitkään vaippoja, mutta kuulimme sen hidastavan kuivaksi oppimista. Herätämme hänet aina pissalle nukkumaan käydessämme, mutta siitä huolimatta sänky on jo monesti märkänä parin tunnin kuluttua. Pyykkisouvi on melkoista. Päivisin hänellä ei ole ongelmia pidättää pissaa. Tyttäremme on 3,5 -vuotias ja ollut kuivana jo vuoden päivät. Mieheni muistaa kastelleensa vielä kouluiässä. Onko pojalla sama kohtalo? Pyykkäri-äiti Yökastelu on tavallinen vaiva, sillä noin 10 prosenttia ekaluokkalaisista kastelee ajoittain. Vaiva on osittain perinnöllinen ja seurausta hitaasta kypsymisestä, jolle lapsi ei todellakaan itse voi mitään. Nämä lapset nukkuvat yleensä sikeästi eivätkä aisti rakon täyttymistä. Vaippojen pidolla ei ole vaikutusta kuivaksi oppimiseen, eikä yöllinen pissalla käyttäminenkään auta kuivana pysymises- sä. Vaiva paranee ajan myötä itsekseenkin. Kastelua voidaan hoitaa kasteluhälyttimellä tai virtsan eritystä vähentävällä lääkityksellä. Hälytinhoidossa housujen tai vaipan kastuminen laukaisee hälytyksen, jolloin lapsi mahdollisesti herää. Vaikka lapsi ei heräisikään hälyttimen ääneen, hoito saattaa siitä huolimatta toimia. Hälytinhoitoa kannattaa jatkaa ainakin viisi - kuusi viikkoa. Jos hoitovaste on huono, hälytinhoito voidaan uusia puolen vuoden kuluttua. Lääkehoito vaikuttaa yöllisen virtsanerityksen määrään. On tärkeää, ettei illalla nautita enää nesteitä lääkkeenoton jälkeen. Lääke on yleensä hyvin siedetty. Harvinaisena haittavaikutuksena on kuvattu vesimyrkytystä, jos lääkkeenoton jälkeen on ohjeiden vastaisesti nautittu runsaasti nesteitä. Lääkehoitoa kannattaa kokeilla parin viikon ajan. Jollei vastetta ilmaannu tässä ajassa, on lääkitys syytä lopettaa ja tarvittaessa kokeilla sitä uudelleen puolen vuoden kuluttua. Lääkityksessä pyritään pienimpään mahdolliseen annokseen, millä lapsi pysyy kuivana. Sekä hälytin- että lääkehoidon lopettamisen jälkeen saattaa tulla takapakkia, mutta hoitoja voidaan aloittaa uudelleen tarpeen mukaan. Hälytinhoidosta on tutkimusten mukaan pitemmällä tähtäimellä paremmin hyötyä. PEKKA VUOTIKKA SISÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI KILPIRAUHANEN Minulla todettiin muutama vuosi sitten kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkkeeksi sain Thyroxinia. En ole koskaan saanut oikein selvyyttä siihen, kuinka vakavasta sairaudesta on kysymys. Voiko se johtaa johonkin vielä vakavampaan sairauteen? Ilmeisesti vajaatoiminta ei koskaan lopu lääkkeistä huolimatta. Onko lääkkeistä pitkään käytettynä haittaa? Viime aikoina olen kärsinyt pari päivää kerrallaan kestävästä lievästi lämmönnoususta, johon ei liity nuhaa tai muita oireita kuin väsymystä. Tätä on toistunut noin viikon välein. Voiko tämä johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Kiireinen 50-v. nainen radiojodihoito tai kilpirauhasen poisto kasvaimen vuoksi. Joskus harvoin vajaatoiminta voi olla ohimenevä esimerkiksi raskauden jälkeen tai eräiden lääkeaineiden aikaansaamana. Ongelma kehittyy hitaasti ja salakavalasti, ja tyypillistä on aineenvaihdunnan hidastuminen. Väsymystä ja painonnousu sekä elintoimintojen hidastuminen on tavallista, ihon ja hiusten laatu heikkenee. Ummetustakin on. Lisäksi voi olla turvotusta. Lääkitys on pääsääntöisesti pysyvää. Thyroxin-lääkitys aloitetaan pienellä annoksella. Sopiva ylläpitoannos haetaan laboratoriokokeiden avulla. Näitä arvoja on hyvä tarkistaa aika ajoin. Lääkkeistä ei ole haittaa, jos annos on oikea, mutta liikalääkitys voi olla haitaksi. Kilpirauhaen vajaatoimintaan ei varsinaisesti liity lämpöily; sen sijaan liikatoimintaan voi liittyä lämmin olo. Hypotyreoosin hoito on jatkuvaa, eikä lääkettä kannata lopettaa, sillä tällöin saattaa käydä samoin kuin Duracellpupun kavereille. Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on käytännössä krooninen, usein hitaasti kehittyvä sairaus. Taustalla on kilpirauhasen enemmän tai vähemmän oireinen itsestäänsyntyvä tulehdus. Syynä voi olla myös esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan
9 VELI TUOMIVAARA NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI aiheuttavan ulkoliikunnan, pitäisi vähentää migreeniä. Yhtenä syynä voi olla myös nestehukka liikunnan aikana. Kannattaa juoda runsaasti jo ennen liikuntaa ja liikunnan jälkeen. Sama pätee myös esimerkiksi saunomiseen. Miranax (naprokseeni) kuuluu tulehduskipulääkeryhmään. Näillä lääkkeillä monet pystyvät hoitamaan migreenisärkyjä tiettyyn rajaan saakka. Uudemmat triptaanit ovat kuitenkin selvästi tehokkaampia. Migreeni voi muuttaa luonnetta iän ja elämäntilanteiden mukaan. Aina on muistettava myös mahdollinen uusi syy päänsärkyjen lisääntymiselle ja tarvittaessa harkittava myös pään kuvantamista. Ehdotan, että pidät kirjaa päänsäryistä ja mahdollisista altistavista tekijöistä. Päänsärkykalenterin voi tulostaa esimerkiksi Suomen Migreeniyhdistyksen kotisivulta www.migreeni.org. Lisäksi olisi hyvä hakeutua lääkärille kontrolliin. ELSA NYLUND KEUHKOTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI PÄÄKIPU Rupesin käymään pari kertaa viikossa kuntosalilla. Samaan aikaan migreenikohtaukseni yleistyivät. Voiko näillä asioilla olla yhteyttä? Migreeniä olen sairastanut jo kauan, mutta viime vuosina kohtauksia on ollut vain pari kertaa vuodessa, mutta nyt jopa kaksi kertaa viikossa. Käytän Miramax-lääkettä. Onko nyt tullut uusia lääkeitä, sillä Miramax vie kyllä aika hyvin kivun pois mutta tekee oloni todella tokkuraiseksi? Vietän säännöllistä elämää. En tupakoi, enkä käytä alkoholia. Olen 37-vuotias nainen. Väärä lääke? KEUHKOT Olen kolmekymppinen mies. Kun olin noin 20vuotias, minulla todettiin keuhkolaajentuma, ja myöhemmin lisäksi astma. Käytän tarvittaessa inhalaattoria astmaan. Aloitin tupakanpolton jo ala-asteella, ja sitä on jatkunut parin vuoden taukoa lukuunottamatta näihin päiviin eli jo parikymmentä vuotta. Jos lopetan tupakanpolton, palautuvatko keuhkoni normaaliksi? Vaikuttaako lopettaminen elinvuosien määrään? Vähentämään päin on siis lopettaa tupakointi. Myös astmasi tasapainon kannalta tupakoinnin lopettaminen on tärkeää. Tupakoinnin lopettaminen ilman muuta pidentää jäljellä olevien elinvuosien määrää merkittävästi. Mitä nuorempana lopettaa, sitä enemmän odotettavissa olevien elinvuosien määrä lisääntyy. On muistettava, että tupakointi ei aiheuta vain keuhkoahtaumatautia vaan on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä sekä syöpäsairauksien riskitekijä. Lopettamalla tupakoinnin et vain vaikuta keuhkojen toimintakykyyn, vaan koko elimistösi hyötyy ja odotettavissa oleva elinikä pitenee sen myötä. elsa nylund keuhkosairauksien ylilääkäri kainuun maakunta, sisätautien - ja keuhkosairauskien erikoislääkäri Kysy Sinulla on todettu varsin nuorena keuhkolaajentuma ja vasta myöhemmin astma. Jos sinulle on kehittynyt keuhkoahtaumatauti tupakoinnin pohjalta, niin valitettavasti muutokset eivät korjaannu, vaikka lopettaisit tupakoinnin. Tupakoinnin lopettaminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää, ettei keuhkojen toimintakyvyn huononeminen etene. Millään lääkkeellä ei voida sairauden etenemistä estää, jos potilas edelleen tupakoi. Ainoa keino estää taudin eteneminen Lähetä kysymyksesi 15.12. mennessä. ODL:n asiantuntijat vastaavat. Lähetä kysymyksesi osoitteella ODL Terveys / OODI Albertinkatu 16 90100 OULU tai oodi@odl.fi Migreenipotilailla saattaa esiintyä ponnistuspäänsärkyä, mikä liittyy verisuonten laajentumisherkkyyteen, joka on osakomponentti migreenipäänsäryssä. Nyt ei käy esille, miten migreenit liittyvät kuntosalikäynteihin. Sinänsä säännöllisen liikunnan, nimenomaan hengästymistä
10 PROFESSORI VILHO MYLLYLÄ KEHOTTAA: HALVAUSOIREISSA NOPEASTI A päivystykseen Aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriöistä. Sen aiheuttaa verisuonitauti ateroskleroosi, joka aiheuttaa aivoverisuonten ahtautumista ja tukkeutumista. Syynä voi olla myös sydämestä liikkeelle lähtenyt verihyytymä. Aivoinfarkti ilmoittaa itsestään usein toispuoleisella halvauksella: "Jos tuntuu, että kasvot valahtavat, suupieli halvaantuu, puhekyky menee tai jos keho ei toimi toiselta puolelta, silloin kannattaa toimia nopeasti", OYS:n neurologian klinikan professori-ylilääkäri Vilho Myllylä kertoo. Hän työskentelee myös ODL Kuntoutuksen erikoislääkärinä. "Jos tällaisia oireita ilmenee, silloin ei voi jäädä kotiin odottamaan, menevätkö oireet ohi. Ambulanssi pitää tilata heti paikalle, ja ambulanssin kuljettajan pitää ymmärtää, että potilas viedään päivystyspisteeseen. Pään kuvaus ja tietyt laboratoriokokeet on tehtävä nopeasti." "Jos kyseessä on aivoinfarkti, potilas voi saada liuotushoidon. Jos hoito päästään aloittamaan viimeistään noin kolmen neljän tunnin kuluttua oireiden alkamisesta, on mahdollista, että halvaus korjaantuu silmissä ja puhekyky palaa takaisin." Jos suupieli halvaantuu tai puhekyky menee, on hyvä hakeutua heti sairaalan ensiapuun. Oireet saattavat johtua aivoinfarktista, joka johtaa usein osittaiseen tai täydelliseen halvaantumiseen. Nopealla liuotushoidolla halvaus voidaan usein estää. KUVA ONNI KINNUNEN / P.S.V. "Jos kasvot valahtavat tai puhekyky menee, kannattaa hakeutua nopeasti päivystykseen", ylilääkäri Vilho Myllylä muistuttaa. Aivoinfarktin mahdollisuutta lisäävät: - tupakointi (suuri riskitekijä) - diabetes - sydän- tai verisuonisairaus - korkea kolesteroli - korkea verenpaine - ylipaino - liikunnan puute Jos henkilöllä on todettu diabetes, sydän- tai verisuonitauti, korkea kolesteroli tai verenpaine, niiden hyvä hoitaminen lääkkeillä ja elintapojen muutoksilla vähentää aivoinfarktin riskiä selvästi. KUNTOUTUS TUO TULOSTA Aina ei käy niin hyvä tuuri, että aivoinfarktin saanut potilas ehtii ajoissa liuotushoitoon. Silloinkin infarktipoti- lasta voidaan hoitaa lääkkeillä, kuntoutuksella ja joskus myös leikkauksella. Liuotushoidon lisäksi tärkeimpiä aivoinfarktipotilaan lääkkeitä ovat aivoverenkiertoa parantavat lääkkeet ja osalle potilaista myös verenohennushoito. "Jos infarkti johtuu verisuonten ahtautumisesta ja yli 70 prosenttia suonesta on ahtautunut, on kirurginen hoito perusteltua. Leikkauksessa suoni avataan ja ahtauttava osa poistetaan, jolloin verenkierto palaa ennalleen. Kaikkia potilaita ja suonia ei kuitenkaan voi leikata." Kuten sydämen myös aivojen valtimoihin voidaan tehdä pallolaajennus tai valtimoon voidaan asentaa stentti. Tällöin radiologi pyrkii laajentamaan ahtautuneen suonen takaisin normaalikokoonsa ja palauttamaan verenkierron. Myllylän mukaan kehitteillä on koko ajan uusia keinoja ahtautuneiden verisuonten avaamiseen. "Kuntoutus on a ja o. Sen avulla valtaosa potilaista saavuttaa uudelleen toimintakykynsä ja kuntoutuu selviytymään ainakin kotona, nuoremmat pa- remmin kuin vanhat", Myllylä kertoo. "On selvästi näytetty, että kun aktiivisesti kuntoutetaan, myös älylliset taidot saattavat palautua. Menetettyjen aivoalueiden tehtävistä alkavat huolehtia lähellä olevat säilyneet aivoalueet." Myllylä korostaa, että kuntoutus vaikuttaa sitä paremmin, mitä motivoituneempi on kuntoutuja itse. Ammattilaiset voivat ohjata potilasta erilaisten terapiaharjoitteiden avulla, mutta varsinaisen kuntoutustyön tekee kuntoutuja itse. TUPAKKALAKKO TARVITAAN Elintapojen muutokset ovat tärkeä osa kuntoutumista. Pysyviä tuloksia saadaan vain, kun henkilö lopettaa tupakoinnin ja muuttaa ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan. "Rasvan käyttö täytyy saada minimaaliseksi. Voin sijasta pitää pyrkiä kasvirasvoihin, ja niitäkin pitää nauttia kohtuullisesti. Verenpainetta ei pidä väheksyä, eikä käyttää suolaa niin kuin ennen. Monesti pitääkin koko perhe saada näiden ideoiden taakse." ODL Kuntoutuksen työ halvaus- ja muiden vaativien potilaiden kuntoutuksessa saa Myllylältä kiitosta: "ODL on hyvin ymmärtänyt tämän päivän tarpeet kuntoutuksessa. Siellä on hyvä valmius palvella, henkilöstö on koulutettua. Moniammatillinen työote toimii parhaiten ODL:llä niistä hoitopaikoista, joita itse olen nähnyt." (RT)
11 KUVA REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. TOIVO KUNTOUTUI HALVAUKSESTA Vain reilu kaksi vuotta sitten aivoinfarktin halvaannuttama Toivo Halonen makasi liikkumattomana sairaalavuoteessa, eikä pystynyt puhumaan ollenkaan. Nyt tilanne on toinen. H Huhtikuussa 2006 autonasentaja Toivo Halonen oli käymässä kotikuntansa Sallan matkahuollossa. "Yhtäkkiä kasvojen oikea puoli tipahti", Halonen kertoo. Hän meni terveyskeskuksen kautta kotiin, mutta kun seuraavana päivänä myös oikea käsi meni tunnottomaksi, mies palasi lääkärin pakeille. Halonen kiidätettiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Sairaalaan mennessä Toivo Halonen menetti puhekykynsä ja halvaus eteni oikeaan jalkaan. Hän oli saanut aivoinfarktin. Kolmen viikon kuluttua alkoi kuntoutus Ilkassa Rovaniemellä. Kuluvana syksynä Halonen oli kymmenen päivän kuntoutusjaksolla ODL Kun- toutuksessa vaativan kuntoutuksen osastolla. Yhdessä puheterapeutti Heidi Lahtisen kanssa Halonen haki keinoja selviytyäkseen keskustelutilanteista kommunikaatiovaikeuksista huolimatta. Toimintaterapeutti Paula Rajala auttoi Halosta selviytymään entistä paremmin päivittäisistä toiminnoista käytännön harjoitteiden avulla. Yksilöfysioterapiassa Halonen teki käden ja käsivarren toiminnallisia harjoitteita fysioterapeutti Sirpa Sarajärven ja Kati Niemelän ohjauksessa. Soutulaitteen avulla mies harjoitteli kummankin käden yhtäaikaista käyttöä. Lisäksi hän harjoitteli kävelyn sujuvuutta kestävyys-, lihaskunto- ja liikkuvuusharjoituksin. Yksilöterapian lisäksi Halonen osallistui ryhmätoimintaan, jossa harjoiteltiin kehon toimintoja jumpaten, venytellen ja pelaten. Kaiken kaikkiaan jo Rovaniemellä alkaneen kuntoutuksen myötä Toivo Halonen pystyy kävelemään niin hyvin, että hän tekee päivittäin kuuden kilometrin kävelylenkkejä. Ohjauksen ja toistojen myötä halvaantuneen oikean käden toiminta on parantunut. Toivo Halosen puheesta saa hyvin selvää. Itse hän kokee keskustelut ryhmässä edelleen hankalina: "Ryhmässä ihmiset puhuvat herkästi päällekkäin. Minä olen silloin mielelläni hiljaa", Halonen kertoo. Hän tarvitsee rauhallisen ympäristön, jotta saa ajatuksensa sanoiksi. Kaikki sanat eivät ihan vielä muistu mieleen, mutta päivä päivältä paremmin. Kotona Halonen jatkaa kuntoutusta fysioterapeutilta saamiensa jumppaohjeiden turvin. Haaveena on, että oikean käden sormetkin vielä toimisivat paremmin: "Toivon, että pääsisi soutamaan ja laskemaan verkkoja vesille", innokas kalamies kertoo tavoitteistaan. (RT)
12 JANNE NIINIMAA ODL FYSIOSSA Kiiminkiläisen jääkiekon maailmanmestarin ja olympiamitalistin Janne Niinimaan pelaaminen taukosi viime keväänä polven nivelsiteiden paukahtamiseen. Siitä pitäen mies on käynyt kuntoutuksessa ODL Fysiossa, jossa muun muassa erikoistuva OMT-terapeutti Ari Korkala on auttanut miestä palautumaan pelikuntoon. "Palauttavana kuntoutuksena Fysion työ on ollut hyvää. Se on ollut ihan pakollista, että vamman paraneminen edistyy. Pojat ovat ammattilaisia ja antavat asiantuntevaa hoitoa", Janne Niinimaa kommentoi Korkalan ja muiden häntä ODL Fysiossa hoitaneiden fysioterapeuttien työtä. Kuntoutuksen lisäksi Niinimaa on treenannut polveaan tuhansia tunteja jäällä ja kuntosaleilla. Tavoitteena on päästä pikimmiten pelaamaan. Näillä näkymin Jannea näkee kuluvana kautena eurooppalaisilla jäillä. KUVAT REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. ODL Fysio ODL Hyvinvointikeskus Albertinkatu 16, 4. krs Ajanvaraus (08) 3132 227 Akupunktio Alaraajojen kuntoutus Alaraajojen biomekaniikan arviointi ja yksilölliset tukipohjalliset Allasterapia yksilöllisesti ja ryhmässä Endermologiset hoidot LPG-laitteella Fysioterapia kotikäynteinä Kehonhallintaryhmät Kuntosaliohjaus yksilöllisesti ja ryhmissä Käden ja yläraajan kuntoutus Lymfaterapia McKenzie-terapia Virtsankarkailun hoito (naiset/miehet) Neurologinen aikuisten ja lasten fysioterapia Ortopedinen manuaalinen terapia (OMT) Seksuaalihäiriöiden hoidot Selkä- ja niskakivun hoito DBC-menetelmällä Terveystarkastukset, ohjaus ja neuvonta Tuotemyynti: tyynyt, jumppapallot ja -kuminauhat, tasapainolaudat Vetohoidot Yksilöfysioterapia
oodin vieras 13 Taide luo toivoa JOHTAJATAR RAIJA IKONEN OULUN DIAKONISSALAITOS Oululaistaiteilija Veikko Törmäsen työ on esillä ODL Hyvinvointikeskuksessa. I hminen etsii kauneutta. Kauneus merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Kyky nähdä ja ymmärtää kauneutta on hyvin inhimillinen piirre. Taide on vuorovaikutuksessa ihmisen henkisen olemassaolon kanssa. Tällaisia yleisiä periaatteita pohdimme Oulun Diakonissalaitoksen taidetoimikunnassa, jonka tehtävänä oli hankkia taidetta uusiin tiloihimme. Toimikunnan työ oli inspiroivaa, elämän ja ihmisyyden olemusta pohtivaa. Hoitofilosofisesti tarkasteltuna ympäristö, tila, taide voi antaa potilaalle rohkaisua, toivoa, lieventää pelkoakin. Kuvataiteen viesti on vahva, se vastaa ihmisyyden komponentteihin. Taide voi olla tulkkina myös silloin, kun sanallinen viestintä on jostakin syystä vaikeaa. U Osa Pekka Jylhän teoksesta Elämän puu, joka jatkuu ODL Hyvinvointikeskuksen uusissa tiloissa kerroksesta toiseen. uteen Hyvinvointikeskukseen halusimme hankkia modernia taidetta, joka saa puhua taiteen kielellä, vapaasti. Taiteen vastaanottajakin tai paremmin ilmaistuna taiteen kanssa vuorovaikutuksessa oleva voi vapaasti muodostaa mielipiteensä. Jokaisen tulkinta on oikea. Taidetoimikuntaa ohjannut periaate oli ihmisen palveleminen. Me ODL:lla teemme työtä ihmisen hyväksi, ihmisyhteisössä. Taide itsessään ja osana rakennustaiteellista kokonaisuutta on tarkoitettu tuottamaan iloa. Sen tehtävä tässä kokonaisuudessa on myös terapeuttinen. Mikä on otoskooppi? Tätä kysyimme ODL Hyvinvointikeskuksen Avoimissa ovissa vierailleilta lapsilta. Kinkkisen kysymyksen, johon eivät isommatkaan osanneet vastata, vastaus on: laite, jolla lääkäri katsoo korvan sisään. Andrea Martin 5 MIELTÄ Tätä Teuvo Pakkalan koulun kuorossa komeasti laulava poika haaveilee laulajan ammatista. "Olisiko joku suurennusjuttu, jolla katsotaan ihoa. Ei hajuakaan." Andrea oli isän ja pikkusiskojen kanssa ODL:n avoimissa ovissa samalla reissulla, kun Irene-sisko kävi korvien jälkitarkastuksessa. "Sellainen, jolla mitataan sydämiä." Raoul Mahjneh 11 Helmiina on käynyt muutaman kerran korvalääkärissä, josta on saanut "ihan mukavia kokemuksia". Korvien katsominen ei ole tuntunut miltään. "Joku, jolla otetaan jotakin näytettä." Helmiina Urponen 12
14 ODL:ltä APU SYDÄNSAIRAUKSIEN TUTKIMISEEN, HOITOON JA EHKÄISYYN Sydänsairauden toteamisen jälkeen potilaan on viisasta käydä lääkärin vastaanotolla säännöllisesti koko loppuelämän ajan. Tällöin tarkistetaan veriarvot, EKG ja hiotaan lääkehoitoa kohdilleen. Sydänpotilasta auttaa myös ohjaus elämäntapamuutoksiin, jotka eivät synny hetkessä. ODL vastaa tähän sydänsairaiden tarpeeseen kokopäivätoimisen kardiologin myötä. dä pallolaajennus. Varjoainetutkimus tehdään tarvittaessa keskussairaalassa erillisen lähetteen perusteella. ODL:llä on uusi tietokonekerroskuvauslaite (TT), jonka avulla sepelvaltimotauti on mahdollista todeta aikaisempaa helpommin. Kuvaus on potilaalle vaivaton, ja antaa arvokasta tietoa pääsepelvaltimoiden tilasta. Näitä uusia TT-laitteita on yksityisterveydenhuollossa ODL:n lisäksi vain Turussa. "Ennen kerroskuvausta tarvitaan kardiologin arvio siitä, soveltuuko tutkimus kyseiselle henkilölle", Peuhkurinen painottaa. Hänen mukaansa TT:n avulla voidaan sepelvaltimotauti sulkea tarkkaan valituilla potilailla varmuudella pois. R RYTMIHÄIRIÖT KIINNI Sydämen rytmihäiriöt saadaan ODL:llä tutkittua nopeasti ja luotettavasti Holter-laitteella, joka kulkee tutkittavan mukana ja tallentaa sydämen sähkötoimintaa tauotta yleensä vuorokauden ajan. ODL:llä on useita Holter-tallentimia, ja useimmiten laite voidaan asentaa potilaalle jo ensimmäisellä käynnillä. Keijo Peuhkurinen, joka tekee myös sydänsairauksiin liittyvää tutkimusta ODL:n lisäksi Kuopion yliopistossa, kannustaa sekä jo sairastuneita että riskiryhmään kuuluvia hakeutumaan kardiologin arvioon säännöllisesti: "Vakituinen hoitosuhde parantaa sydänsairaan elämänlaatua ja tuo parhaassa tapauksessa lisää elinvuosia." (RT) Rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriöt ja korkea verenpaine ovat niitä tavallisimpia oireita, joiden vuoksi ihmiset hakeutuvat kardiologin vastaanotolle. Sydän on hyvä tutkituttaa myös silloin, jos huomaa kuuluvansa riskiryhmään: olet ylipainoinen, tupakoit, sinulla on korkea kolesteroli, suvussasi on paljon sydän- ja verisuonisairauksia tai sairastat diabetesta. "Vastaanotolla käy paljon myös niitä, joilla on jo todettu jokin sydän- tai verisuonisairaus, esimerkiksi läppävika, tai joille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus", kardiologi, professori Keijo Peuhkurinen kertoo. Pisimmät Peuhkurisen potilassuhteet ovat kestäneet lähes kaksikymmentä vuotta. Eri lääkärikeskuksissa vastaanottoa tähän asti pitänyt Peuhkurinen aloitti elokuun alussa ensimmäisenä päätoimisena kardiologina ODL:llä; Peuhkurisen lisäksi ODL Lääkäri- keskuksessa pitää tällä hetkellä vastaanottoaan neljä muuta sydänsairauksien erikoislääkäriä. Peuhkurinen ottaa potilaita vastaan Oulun lisäksi myös ODL:n Rovaniemen ja Ylivieskan toimipisteissä. TIETOKONEKUVAUS PALJASTAA SEPELVALTIMOTAUDIN Rakenteelliset sydänviat paljastuvat sydämen ultraäänitutkimuksessa, jonka Peuhkurinen tekee tarvittaessa saman tien jo ensimmäisellä vastaanotolla ilman eri ajanvarausta. Kardiologin mukana kulkee kannettava ultraäänilaite, ja ODL Lääkärikeskuksella on myös oma kiinteä laitteensa. Sepelvaltimoiden ahtautuminen, joka saattaa johtaa äkilliseen sydänkohtaukseen, paljastuu yleensä rasituskokeella. Siihen pääsee ODL:llä noin viikon sisällä ja tarvittaessa nopeamminkin. Diagnoosin varmistaa varjoainetutkimus, jonka yhteydessä voidaan teh- KUVA ONNI KINNUNEN / P.S.V.
HAMMASHOITOA MYÖS NUKUTUKSESSA POTILAAN TURVANA MODERNIT LEIKKAUSSALIT JA ASIANMUKAISET HERÄÄMÖT KUVAT ONNI KINNUNEN / P.S.V. 15 O ODL Hyvinvointikeskuksessa toimintansa aloittanut ODL Hammaslääkärit -asema tekee hammashoitoja myös nukutuksessa. Nukutus voi olla ratkaisuna silloin, kun pelkohoito, rauhoittavat lääkkeet tai ilokaasu eivät auta poistamaan potilaan pelkoa. Usein pelosta kärsivän hampaat ovat jääneet huonolle hoidolle. "Nukutuksesta on tällöin myös se hyöty, että koko suu voidaan hoitaa yhdellä kertaa. Varsin usein pelkopotilas on lapsi, jolloin hän saa lasten hammashoitoon erikoistuneen hammaslääkärin palvelut", erikoishammaslääkäri Keijo Alaniska kertoo. Nukutuksessa tehtäviä hammashoitoja on tehty ODL:llä jo useamman vuoden ajan. Kaikilla nukutushoitoihin osallistuvilla on runsaasti kliinistä kokemusta nimenomaan nukutuksessa tehtävästä hammashoidosta. Pelkopotilaiden hoitojen lisäksi nukutuksessa tehdään myös laajempia suukirurgisia toimenpiteitä kuten luusiirteitä ja implantointeja. ODL:llä nukutushoidot voidaan suorittaa turvallisesti sairaalaolosuhteissa, jolloin paikalla on kirurgin lisäksi anestesialääkäri ja -hoitaja. Uudet leikkaussalit on varusteltu nykyaikaisin välinein, muun muassa röntgenlaittein. Toimenpiteen jälkeen potilaan toipumista valvotaan heräämössä, ja tarvittaessa hän pääsee myös vuodeosastolle. ODL Hammaslääkärit Avoinna: klo 8 19 Ajanvaraus: (08) 3132 322. RÖNTGEN VIERESSÄ ODL Hammaslääkärit hoitaa kaikki suun vaivat paikkauksista ja juurihoidoista lähtien. Erikoisosaamista on muun muassa protetiikan- ja purentafysiologian alalta. Hammaslääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden lisäksi asemalla toimii suuhygienistejä, jotka muun muassa poistavat hammaskiveä ja tekevät hampaiden valkaisuja. ODL Hammaslääkärit palvelee ODL:n uudisrakennuksen alakerrassa. Vieressä on tarvittaessa monipuoliset röntgen- ja laboratoriopalvelut. (RT) Erikoishammaslääkäri Keijo Alaniska on yksi ODL Hammaslääkärit -aseman osaavista suukirurgeista.
16 ODL UUTISET SIEDÄTYSHOITO PITÄÄ ALOITTAA AJOISSA ODL Lääkärikeskus tarjoaa mahdollisuuden siedätyshoitoon siitepölyallergiasta kärsiville. Siedätyshoidossa allergiselle ihmiselle annetaan pistoksena tai aikuiselle vaihtoehtoisesti tablettina allergiaa aiheuttavaa allergeenia. Annosta suurennetaan seitsemän viikon ajan tai niin paljon kuin henkilö sietää ilman oireita. Hoidon tavoitteena on saada allergisen oma vastustuskyky toimimaan siten, että allergiaoireet loppuvat. Koska koivuallergikot alkavat saada ensimmäisiä oireita jo huhtikuussa, on siedätyshoito aloitettava mieluiten jo ennen joulua. Siedätyshoitoon pääsee ODL:llä joko lastenlääkärin, keuhkolääkärin tai korvalääkärin vastaanotolla. Hoito kestää kolme vuotta. SILMIEN LASERLEIKKAUKSIIN ODL Silmäklinikalle on hankittu uusi Intralase FS -femtosekuntilaser. Laite on toinen Suomessa ja ensimmäinen Pohjois-Suomessa. Intralase on saavuttanut maailmalla valtaaseman verrattuna kilpaileviin laitteisiin. Se on muun muassa ainoa laite, jonka NASA hyväksyy leikkausmenetelmäksi. Femtosekuntilaser muodostaa silmien Lasik-leikkauksessa tarvittavan läpän mikroskooppisen pienten kaasukuplien avulla. Leikkaavaa terää ei tarvita. Uudella menetelmällä läpän paksuutta ja halkaisijaa voidaan säätää yksilöllisesti, jolloin lopputulos paranee ja silmät toipuvat leikkauksesta entistä nopeammin. Koska Intralasen avulla voidaan tehdä tarvittaessa entistä ohuempi läppä, silmien taittovirhe voidaan yhä useammin korjata laserleikkauksella. Yksi Intralasen turvallisuutta lisäävistä ominaisuuksista on se, että kirurgi voi tehdä läpän kokonaisuudessaan näkökontrollissa. Femtosekuntilaser tuo erinomaisen lisäominaisuuden jo ennestään tarkkaan Zyoptix-tekniikkaan. Zyoptix Lasik -leikkauksessa silmän taittovirhe korjataan täsmätyönä: tekniikka ottaa huomioon silmän sarveiskalvon vaihtelevat taittovirheet ja korjaa ne yksilöllisesti. Myös hämäränäköongelmat voidaan ottaa huomioon taittovirhettä korjattaessa. Lisäksi Zyoptix Lasik -menetelmä käyttää apunaan iiristunnistusta. Näin lääkäri voi olla sataprosenttisen varma, että silmän hoito tehdään juuri kyseiselle silmälle esitutkimuksessa lasketuilla arvoilla. Femto Zyoptix Lasik -leikkauksesta potilas toipuu muutamassa tunnissa; vain öisin tarvitaan muutaman viikon ajan silmäsuojia estämään silmien hankaamista. Kivuton operaatio tuntuu jälkeenpäin lähinnä vain pienenä kirvelynä ja roskantunteena, ja sekin menee nopeasti ohi. Leikkauksen jälkeen henkilö voi lopettaa silmälasien tai piilolinssien käytön saman tien. ODL Silmäklinikalla tehdään vuosittain yli tuhat silmien laserleikkausta; ODL:n silmäkirurgia on alallaan suurin Pohjois-Suomessa. Laserleikkaukset tekee lähes kymmenen tuhatta silmää operoinut silmäkirurgi Antti Juutinen. Kaikille laserleikkausta suunnitteleville potilaille tehdään huolellinen esitutkimus, jonka suorittaa ODL:n silmätiimissä aloittanut optikko Markku Uusitalo yhdessä silmäkirurgin kanssa. UUTTA TEKNIIKKAA www.odl.fi Ajanvaraus ODL Lääkärikeskus (08) 3132 000 NIMITYKSIÄ ODL-KONSERNISSA Lääkärikeskus Työterveyslääkäri Anne Hulkko Työterveyshoitaja Sari Anttila ODL Estetiikan tiimivastaava 1.1.2009 alkaen Fysio Käsiterapeutti Anitta Sannikka Hallinto Business controller Maija Helander Säätiö Räty-projektiin projektikoordinaattori Sanna Laine Siivousyksikön työnjohtaja Sisko Sammalmaa Lisätietoa ja ajanvaraus: (08) 3132 629 Pyydä ilmainen arvio netin kautta: www.odl.fi Silmäkirurgia ja silmätutkimukset Maksuton arvio sähköpostitse Ajanvaraus myös netissä: www.odl.fi
17 JUHLAN AIKA ODL Hyvinvointikeskuksen vihkimisjuhlaa vietettiin 24.10. Juhlapuheen piti tuore nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari. Piispa Samuel Salmi siunasi uudet tilat. Valtiovallan tervehdyksen toi viestintäministeri Suvi Lindén ja Oulun kaupungin tervehdyksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen ja Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Vihriälä toivat tervehdyksensä. Marraskuun 15. päivänä Hyvinvointikeskuksen avausta juhlittiin avoimin ovin koko perheen Hyvinvointipäivän merkeissä. Kärppä-pelaaja Martti Järventie innosti varsinkin nuorempia kävijöitä, jotka viihtyivät myös Tarzan-jumpassa. Vanhemmat taas seurasivat kiinnostuneina lääkärien ja laihdutusvalmentajan tietoiskuja. Vieraat pääsivät tutustumaan myös ODL:n kirkkoon ja taiteeseen. Kaikki saivat suunsa makeaksi kahvi- ja mehutarjoilussa, ja lapset kotiinviemisiksi puuntaimen. KUVAT REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. KUVAT JUSSI SINNILÄ / KLAFFI
18 oodi oivallukselle FILOSOFI PEKKA HIMANEN: "TARVITSEMME ARVONANTOA" haimmillaan, yllyttivät menemään pidemmälle. Tuntui merkitykselliseltä kuulua tuohon yhteisöön." Kun Himanen tapasi Esa Saarisen ensimmäistä kertaa, tunnettu filosofi otti hieman epävarman uuden opiskelijan vastaan rohkaisevasti: "Pekka Himanen PohjoisHaagasta. Innostavaa!" "Arvonanto kuulu yhteen rikastavan vuorovaikutuksen kanssa. Rikastavassa vuorovaikutuksessa on kyse virittäytymisestä toisen ihmisen maailmaan ja kommunikoimisesta hänelle siitä käsin. Pystynkö sanomaan toiselle sitä, mitä hän on kaivannut kuulla, ja haluanko lisätä toisessa ihmisessä arvonantoa tukevia voimia." rvostavassa ja rikastavassa työyhteisössä syntyy luottamusta, joka luo perusturvallisuutta. Luottamuksen ilmapiirissä voi olla vapaasti oma itsensä, kysyä tyhmiä kysymyksiä, myöntää tietämättömyytensä ja esittää keskeneräisiä ideoita. Vain silloin ihminen voi olla luova." "Työyhteisöissä luisutaan helposti köyhdyttävään vuorovaikutukseen, jos ei tietoisesti valita rikastavaa vuorovaikutusta. Mutta kukaan ei alun perin halua kuulua köyhdyttävään yhteisöön. Kun vain tietty määrä porukasta alkaa toimia rikastavasti, jengi alkaa liittyä mukaan." (RT) oka viides suomalainen kärsii jostakin psyykkisestä ongelmasta. Yläasteella joka seitsemännellä on jonkinasteisen depression diagnoosi. Joka 20. yliopistoopiskelija käy terapiassa. Joka toinen päivä vanhus tekee itsemurhan. Depressiosta on tulossa maailman kolmanneksi yleisin sairaus", luettelee filosofi Pekka Himanen. "Yhteiskunnassamme on arvonannon kriisi. Meillä jokaisella on syvä arvonannon kaipuu. Jos se ei tule tunnustetuksi, ihminen ei arvosta itseään, eikä hän opi arvostamaan myöskään toisia ihmisiä. Jos ihminen ei koe arvonantoa, syntyy itsevihaa ja itsetuhoi- J suutta tai henkilö voi räjähtää ulospäin. Kauhajoen ja Jokelan tapahtumat olivat ison pahoinvoinnin ilmiön osa." "Kun arvonannon kaipuu tulee tunnustetuksi, ihminen saa muita ihmisiä elämäänsä rakkauden voimiksi sen sijaan, että kokee elämänsä tyhjäksi." Arvonannon ilmapiirissä ihminen voi paremmin. Työympäristössä tämä näkyy haluna ylittää itsensä. Pekka Himanen aloitti filosofian opinnot 18-vuotiaana, ja jo 20-vuotiaana hän väitteli tohtoriksi. Uskomattomasta suorituksestaan hän kiittää opettajiaan: "Koin tuolloin filosofian laitoksella arvonannon voiman. Siellä ihmiset halusivat auttaa toisiaan olemaan par- KUVAT REIJO KOIRIKIVI / P.S.V. A Filosofi, professori Pekka Himanen on kansainvälisesti tunnetuimpia informaatioajan tutkijoita. Hänen teoksiaan on julkaistu 20 kielellä. Hän on saanut useita palkintoja, muun muassa Maailman talousforumin Global Leader for Tomorrow -palkinnon vuonna 2003. Himanen toimii professorina Taideteollisessa korkeakoulussa, vierailevana professorina Oxfordin yliopistossa sekä päätutkijana Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteisessä tutkimuskeskuksessa HIITissä. Pekka Himanen luennoi lokakuussa Oulussa ODL Terveys Oy:n ja ODL Oulun työterveys Oy:n yhteisessä seminaarissa Työelämän kehittäminen.