• NRO 6 1 7 . M A R R A S K U U T A 2 1 8 Rocktown rag. TOM Jos tämä mies näyttää tutulta, se johtuu varmaan siitä, että se on... s. 16 PPA
  • 2 LEHTI ON NIMENSÄ VÄÄRTI LEHTEMME on herättänyt huomiota. Näin on, jos on uskominen nimistöntutkimuksen asiantuntijoihin. He valitsivat lehtemme nimen, Myyr York Times, Vuoden nimi 2018 -finaaliin, yhdeksi seitsemästä ehdokkaasta. Loppukilpailuseura oli arvokasta, etunenässä Tasavallan presidentin pojan nimi Aaro Veli Väinö. Voiton kuitenkin pokkasi Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht. Palkinnon tarkoitus on nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja näin kiinnittää huomiota nimen antamisen merkitykseen yhteiskunnassa. Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, jonka kuluneen vuoden aikana esillä ollut hyvä nimi saa. Asiantuntijat perustelivat lehtemme nimiehdokkuutta seuraavasti. “Nimen esikuvana luonnollisesti toimii yhdysvaltalainen sanomalehti The New York Times, minkä lisäksi nimi sisältää Myyrmäen perinteisen, jo 1970-luvulta lähtien käytetyn lempinimen. Tuoreen paikallislehden rinnastaminen kansainvälisesti tunnettuun ja arvostettuun julkaisuun luo humoristisen kontrastin, joka sai useat tiedotusvälineet kiinnittämään lehteen huomiota heti sen alkutaipaleella.” VAIKKA voittoa ei tullut, saavutimme mielenkiintoisen virstanpylvään ja olemme ylpeitä saamastamme huomiosta ja tunnustuksesta. Kisan kirvoittamana tuumin, että sananen toimintamme ensimmäisistä kuukausista on nyt paikallaan. Lehtemme ilmestyminen on otettu vastaan Myyrmäessä hyvin positiivisesti. Toki uusi media etsii paikkaansa niin lukijoiden kuin mainostajienkin mielissä. Alku on tunnustelua, ja uuden julkaisun rooli ja merkitys alkaa vähitellen hahmottua kaupunginosassamme. Lehtemme vahvuus, oikean nimen lisäksi, on sen paikallisuus. Pyrimme löytämään asioihin paikallisen näkökulman, ja näin on myös silloin, kun käsittelemme laajempia, koko kotikaupunkiamme tai koko valtakuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Paikallisuus koskee myös toimitustamme ja toimittajiamme, me olemme läsnä Myyrmäessä. Erityisesti nyt, kun käydään keskustelua vastuullisesta mediasta ja valemediasta, on tärkeää olla luotettava tiedonvälittäjä ja tuoda faktaan perustuvaa tietoa lukijoiden ulottuville. Ja jos virhe tulee, kannattaa muistaa, että se ei ole valeuutinen. Virhe myös aina oikaistaan. MYYR YORK TIMES ilmestyy kerran kuussa, ja tämä luonnollisesti vaikuttaa juttujemme ajankohtaisuuteen ja yleisen uutisvirran käsittelyyn. Pohdimmekin paljon, miten lehtemme artikkelit säilyttävät ajankohtaisuutensa. On ennakoitava tulevaa ja tehtävä valintoja. Joitakin asioita on vain jätettävä julkaisematta, koska kiinnostavuudestaan huolimatta niiden uutisarvo ehtii mennä ohi ilmestymisaikataulumme vuoksi. Tätäkin tarkastelemme toki jokaisen tapauksen kohdalla huolellisesti. Tämän päivän medioille on tyypillistä lyhyt ilmaisu, joka rajoittaa asioiden laajempaa käsittelyä. Tässä me poikkeamme valtavirrasta, sillä pyrimme Myyr York Timesissa kertomaan asioiden taustoista laajemmin ja antamaan tilaa myyrmäkeläisille itselleen, paikallisille asioille ja kiinnostaville ilmiöille. Myyrmäki on mielentila, jossa on hienoa tehdä myös Myyr York Timesia. PÄ Ä K I R J O I T U S Päätoimittaja ARI MARTINAHO Ä Ä N E N A V A U S
  • 3 Myyrmäki tienhaarassa YKSI tulevaisuudentutkimuksen perusajatuksista on se, että erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia on useita. Myyrmäki on juuri nyt vedenjakajalla, josta sen kehitys voi kääntyä moneen suuntaan. Lähestyn tilannetta skenaarioajattelun avulla. Skenaario on johdonmukainen ja uskottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudesta. Mikään skenaario ei toteudu sellaisenaan, vaan niiden tarkoitus on avata ajattelua erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia kohtaan. Otan tarkastelun aikajänteeksi 10 vuotta. Skenaariot pohjautuvat niihin muutoksiin ja pysyvyyksiin, joita lähihistoriassa ja nykyhetkessä on – intuitiota ja mielikuvitusta unohtamatta. Skenaariot tekevät arvot näkyviksi. Päätös suosia jotain tiettyä tulevaisuudenkuvaa perustuu arvoihin. Kun luet skenaarioita, huomaat todennäköisesti samaistuvasi johonkin skenaarioon muita enemmän. Saatat huomata, että alat tehdä valintoja, jotka vievät kohti haluttua tulevaisuutta. KUTSUN ENSIMMÄISTÄ skenaariota nimellä ”perheettömien kuluttajien Myyrmäki”. Uudisrakentaminen on tuottanut paljon pieniä asuntoja. Myyrmäen väestö koostuu pääosin hyvin toimeentulevista sinkuista ja lapsettomista pariskunnista. Ostokset tehdään verkkokaupoissa ja Myyrmäkeä suuremmissa kauppakeskittymissä, minkä vuoksi lähipalvelut ovat heikentyneet. Lähiö on asuinpaikka, mutta työ ja harrastukset ovat muualla. Elämäntapa ”espoolaistuu”. TOINEN NÄKYMÄ on nimeltään ”rohkeiden asukkaiden Myyrmäki”. Aktiivisesta kansalaisuudesta on tullut myyrmäkeläisten perusidentiteetti. Ruohonjuuritason toiminta on laajaa ja monipuolista, eikä vastuu siitä keskity muutamien tosiuskovaisten harteille. Kaupunki tukee lähiön kehittämistä esimerkiksi osallistavan budjetoinnin avulla. Vanhoja kiinteistöjä hyödynnetään asukastoiminnassa. Liikenteen automaatio ja julkisen liikenteen kehittyminen ovat vähentäneet parkkipaikkojen tarvetta, minkä vuoksi viheralueita, aukioita ja uusia asuinkortteleita on enemmän. KOLMAS SKENAARIO on ”tukiriippuvaisten Myyrmäki”. Myyrmäki on näivettyvällä uralla. Julkisista tiloista ei ole pidetty huolta. Myyrmäestä on kehittynyt nukkumalähiö työpaikkojen vähentymisen vuoksi. Alueen ilme ja maine vetoavat vain niihin, joilla ei ole varaa asua muualla. Näyttävä uudisrakentaminen on auttanut vaivaan vain osittain. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat ja väestöryhmien väliset jännitteet kiristyvät. Katuväkivalta, palavat autot ja avoin huumekauppa ovat arkea. NELJÄTTÄ TULEVAISUUSKUVAA kutsun nimellä ”opiskelijoiden Myyrmäki”. Myyrmäestä on tullut opiskelijakaupunginosa, jossa asuu paljon nuoria aikuisia. Kahvilaja baarikulttuuri kukoistavat. Liikuntapalveluita on paljon. Katukuva on trendikäs ja energinen. Colosseumista on tullut opiskelijoiden perustamien startup-yritysten keskus. Uutta työvoimaa tarvitsevia yrityksiä on keskittynyt korkeakoulukampuksen läheisyyteen. ON SANOTTU, että tämän päivän Suomessa ei ole rohkeita visioita. Ja jos on, niin niissä painottuvat uhkakuvat sekä tekninen ja taloudellinen näkökulma. Muu tulevaisuuspuhe leimataan kevytmieliseksi päiväunelmoinniksi. ”Uhkakuvat kiehtovat, mahdollisuudet ovat lällärikamaa”, kuten Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski keskustelun kiteytti. Tähän ei tarvitse alistua. Nyt on aika ajatella rohkeasti Myyrmäen tulevaisuutta. LEHDEN SEURAAVA NUMERO ILMESTYY JOULUKUUSA. PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ille Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times (per.) JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 KIRJOITA JA VAIKUTA! MYYR YORK TIMES haluaa tuoda kaupunkilaisten äänet kuuluviin. Mielipidekeskustelut vellovat verkossa, mutta jos osaat tiivistää näkemyksesi nasevasti kolumniksi, julkaisemme sen mielellämme myös lehdessä. Kaipaamme elämänmakuisia näkemyksiä länsivantaalaisten arjesta. Arvostamme erityisesti, jos osaat tuoda esille uutta näkökulmaa asioihin, mielellään myös rakentavasti ratkaisuehdotuksia esittäen. Kolumnin pituus on enintään 3000 merkkiä tai noin 400 sanaa. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä tai hylätä se. Lähetä kolumnisi osoitteeseen toimitus@myyryork.news PS. Mikäli mielessäsi on aihe, joka kaipaisi käsittelyä, mutta et koe itse olevasi paras tuomaan sitä esille, jätä juttuvinkki toimitukselle! KO L U M N I Kirjoittaja on Louhelassa asuva ennakointiasiantuntija, kaupunkiaktiivi ja kahden lapsen isä. PAULI KOMONEN T Ä S T Ä L Ä H T E E . . .
  • 4 R I N G R I N G ! H U I K E A PA L U U H U I P U L L E ! KAUPUNKIPYÖRÄJÄNNITYS TIIVISTYY PK-35 NAISET OTTI KOTIIN SEITSEMÄNNEN MESTARUUDEN BUDJETISSA vuodelle 2019 Vantaa lupaa edistää pyöräilyä ”rakentamalla pyöräilyn laatukäytäviä, kehittämällä pyöräpysäköintiä ja vantaalaista kaupunkipyöräjärjestelmää”. Myyrmäkeläiset saavat vielä jonkin aikaa odottaa päätöstä siitä, tulevatko kaupunkipyörät jo ensi keväänä myös Myyrmäki– Martinlaakso-alueelle. Lokakuussa avattu NAISTEN SM-SARJAN yläloppusarja oli erittäin tasainen, ja jännitys säilyi viimeiseen kierrokseen asti. Punamustien joukkue oli koko kuluvan sarjakauden ajan takaa-ajajana. Viimeiseen otteluun lähdettäessä sarjakärki HJK:lle riitti kotitasapeli. Joukkue ei ollut yli vuoteen hävinnyt kotonaan, Töölössä. Eipä ollut PK-35 Vantaallakaan tappioita yläloppusarjassa, joten itseluottamus oli puolin ja toisin korkealla. Lokakuun 20. päivän ilta päättyi PK-35 Vantaan 2–1 vierasvoittoon. JOUKKUEEN General Manager KAJ BJÖRKQVIST kertoi kaudesta jääneen hyvän fiiliksen. Voittaminen on tunnetusti mukavaa. 2010-luvun menestyksekkäimmän naisten joukkueen kahden hopean kausi 2017 sujui mallikkaasti, mutta jätti pienen pettymyksen tunteen pelaajille, valmentajille ja taustajoukoille. Tänä vuonna PK-35 Vantaa palasi mestariksi. Edelliseen kauteen verrattuna joukkueessa tapahtui jonkin verran muutoksia. Joukkueen kasaaminen onnistui hyvin ja suunnitelmassa pysyttiin. “Mentiin koko kausi samalla joukkueella. Joukkue oli tasapainoinen, pelaajia eri rooleissa, kuten valmennus oli toivonutkin”, kommentoi Björkqvist. Lokakuun lopussa joukkue oli ansaitulla lomalla, mutta seuraavan kauden pelaajaneuvottelut on jo aloitettu. NAISTEN LIIGAN pelaajat äänestivät liigan parhaaksi puolustajaksi Punamustien TIIA PELTOSEN . Juniorivuosistaan lähtien Punamustia edustanut Peltonen siirtyy Åland Unitediin uusien haasteiden perässä. tarjouskilpailu hakee nyt kohtana A) kaupunkipyöräjärjestelmän kokonaishintaa alueelle Tikkurila–Aviapolis ja kohtana B) järjestelmän laajennuksen kokonaishintaa alueelle Myyrmäki–Martinlaakso. Molemmissa vaihtoehdoissa tarjouspyyntö koskee yhtä kautta (1.4. – 31.10.) ja lukumäärinä kummassakin on 500 pyörää ja noin 50 virtuaaliasemaa. Erikseen tarjouksissa on pyydetty hintaa myös operoinnista näillä alueilla talvikaudella. Kaupunki kartoittaa tarjouksilla lisäksi viidenkymmenen sähköpyörän lisähankinnan kuluja. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on 22.11. Päätöksen pyörähankinnasta tekee ajallaan tekninen lautakunta. K U V A : K A L E V I H Ä M Ä L Ä IN E N UUTISET
  • 5 M A JATA L O M Y R T S I I N T O O G A B I L E E T ! M AT K A KO R T I T VA I H T O O N AB (Myyrmäki, Helsinki, Espoon itäosat) 2,80 € 4 € 53 € 59,70 € 2,80 € 4 € 53 € 59,70 € 4,60 € 6 € 97 € 98 € Kertalippu matkakortilla, mobiilisovelluksella tai ennakkoon ostettuna Kertalippu kuljettajalta ostettuna Kausilippu 30 vrk Vuosilippu (veloitetaan kuukausittain) BC (Koko Vantaa, koko Espoo ja Helsingin pohjoisosat) ABC (Nykyinen seutulippualue) KIRKKO MUUTTAA COLOSSEUMIIN URHEILUPUISTON HOTELLI TOTEUTUU VYÖHYKELIPPUJEN HINNAT JULKI – KÄYTTÖÖN MAALISKUUSSA 2019 TRIVIA! Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? Vastaukset sivulla 29. 1. Myyrmäessä 1970-luvulla vaikuttanut Myyräntossut oli a) Kuntoliikkujien yhdistys b) Tanssiseura c) Marttojen kampanja, jossa tehtiin ikäihmisille tossuja? 2. Myyrmäen Huolto Oy:n toimitusjohtaja on tällä hetkellä a) Vesa Nevander b) Mika Lehtonen c) Antti Kämäräinen? 3. Myyrmäen uimahallissa on a) kuusi rataa b) seitsemän rataa c) kahdeksan rataa? 4. Myyrmäen kirjaston ensimmäinen osoite oli a) Myyrmäentie 6 b) Liesitori 1 c) Jönsaksentie 6? 5. Vantaan jalkapalloseura VJS:n miesten edustusjoukkue nousi tämän kauden päätteeksi a) ykköseen b) kakkoseen c) kolmoseen? 6. Virtakuja 2:n kerrostalon päädyssä olevan muraalin on maalannut a) Dourone b) Pso Man c) Aryzin? 7. Vantaan parhaaksi lounaspaikaksi valittiin 2017 a) Sapusca Myyrmäen terveysasemalla b) Lounas Bistro Vetotiellä c) Cafe Viisari Petikossa? 8. Hämeenlinnantien varteen Sanomalan itäpuolelle valmistuva SRV:n rakentama toimistokokonaisuus on nimeltään a) Pressi b) Voima c) Printti? 9. Myyrmäen suuralueella sijaitseva siirtolapuutarha-alue on nimeltään a) Kesäheinä b) Kesäkylä c) Viherkumpu? 10. Länsi-Vantaalla vaikuttava tanssiteatteri on a) Raatikko b) Hurjaruuth c) Mamia Company? MYYRMÄKEEN Raappavuorentien ja Rajatorpantien risteysalueelle on nousemassa 8-kerroksinen hotellirakennus. Parhaillaan rakennuslupavaiheessa oleva hotelli tuo helpotusta pitkään kiusanneeseen majoitustilaongelmaan Myyrmäessä. Hotellin puuttuminen Myyrmäestä on jarruttanut erityisesti Myyrmäen urheilupuiston kehittämistä. Urheilupuistossa järjestetään vuosittain isojen urheilutapahtumien lisäksi lukuisia messuja ja muita tapahtumia. Hotelli mahdollistaa myös puiston hyödyntämisen leiripaikkana. Toteutuessaan hotelli palvelee myös tänä syksynä kasvanutta Metropolia ammattikorMYYRMÄEN KIRKON sisäilmatilanne on niin heikko, että kiinteistössä alkaa keväällä liki parin vuoden mittainen remontti, jossa uudistetaan kirkon sisätiloja sekä ulkoverhoilua. Väistötila on löytynyt Colosseumilta, entisestä Imatran Voiman ja Verohallinkeakoulua sekä Myyrmäen suuralueen yrityksiä. HOTELLIHANKKEEN takana on pohjoismaisen kiinteistösijoittajan NREP:n konserniin kuuluva NREP NSF III Finland Advisory Oy. Ryhmä omistaa nykyisin muun muassa Tikkurilan Dixin ja Pelican Self Storage -pienvarastot. Raappavuorentien ja Rajatorpantien risteykseen sijoittuvan hotellin on suunnitellut Avarrus Arkkitehdit Oy. Tulevan hotellin konsepti yhdistää perinteisen hotellin, kevyemmän retkeilymajatyylisen majoitustoiminnan sekä hieman pidempiaikaisen majoittumisen. K U V A : A V A R R U S A R K K IT E H D IT non kiinteistöstä Rajatorpantieltä. Kiinteistö on saanut nimensä Roomassa sijaitsevasta Colosseumiksi nimetystä amfiteatterista, jossa moni kristitty sai surmansa muinaisen Rooman valtakunnan aikana vuosina 100–300 jKr.
  • 6 VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi 12.11.2018 vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2019 – 2022. Vuoden 2019 budjetin loppusumma on 1,6 miljardia euroa, josta investointien osuus on 159 miljoonaa euroa. Veroprosentti säilyy 19:ssä. Sosiaalija terveydenhuolto lohkaisee menopuolen piirakasta ylivoimaisesti suurimman palan, 42 prosenttia. Sen jälkeen 33 prosentilla tulee sivistystoimi, johon kuuluvat muun muassa päiväkodit, peruskoulut, lukiot, ammatillinen koulutus, kulttuuri, liikunta ja kirjastot. Tulorahoituksesta 62 prosenttia koostuu veroista. Myyr York Times kahlasi myrtsiläisin silmin läpi Vantaan lähes 300-sivuisen budjettikirjan. MAAKUNTAJA SOTEUUDISTUS KEIKUTTAA VIELÄ BUDJETTIA JA TALOUSSUUNNITELMAA Koska Suomen julkisen hallinnon ja sosiaalija terveydenhuollon palvelujen uudistaminen, eli tuttavallisesti maakuntaja sote-uudistus, on yhä pahasti kesken, Vantaan budjetti ja taloussuunnitelma 2019 2022 on etenkin sosiaalija terveydenhuollon toimialalla jouduttu laatimaan osin epävarmoissa näkymissä. Suurta muutosta on kuitenkin valmisteltava, vaikka vähän sokkonakin, pala kerrallaan. Kun lähes kaikki palaset ovat elefantinkokoisia, kuten esimerkiksi asiakasja potilastietojärjestelmä Apotti, ensi vuoden budjetin matkaan voi tulla monia vauhtia hidastavia mutkia. Apottiakaanhan ei markkinoida vain tietojärjestelmänä, vaan sen toivotaan ja uskotaan suorastaan mullistavan sosiaalija terveydenhuollon koko tähänastisen toimintakulttuurin. Apotin ensimmäinen vaihe otettaneen käyttöön viimeistään keväällä ja toinen vaihe syksyllä 2019. Maakuntaja sote-uudistus tärisyttää kaupungin hallintoakin. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on keventää johtamisen rakenteita mutta myös varautua ”mahdollisen maakuntaja sote-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin”. TERVEYDENHUOLTOPALVELUIHIN TULEE HALLINNOLLISIA MUUTOKSIA, MUTTA LÄHIPALVELUT EIVÄT VIELÄ OLE KOKONAAN KATOAMASSA Terveydenhuollossa luotetaan siihen, että ”tuottavuus ja asiakaslähtöisyys kohenevat organisatorisilla muutoksilla”, kuten budjettikirja kertoo. Suunnitelmissa on muun muassa keskittää terveysasemien diabetesyksikkö ja hoitotarvikkeiden jakelu Tikkurilaan. Terveydenhoitoa koskevat puhelut hoidetaan vastedes yhdestä ja samasta yksiköstä, ja päihdeja mielenterveystyötä tekevät kootaan samaan tulosyksikköön. ”Päihdeja mielenterveyspalvelupisteitä on jatkossakin useissa eri osoitteissa. Niiden osalta kysymys on hallinnollisesta yhdistämisestä. Tällä hetkellähän näitä palveluita hoitavat neljässä eri tulosyksikössä toimivat työntekijät”, terveyspalvelujen johtaja PIIA VUORELA tarkentaa. Tikkurilaan ollaan Vuorelan mukaan suunnittelemassa vaativien diabeteshoitojen osaamiskeskusta, mutta tämä ei merkitse sitä, että diabeetikot eivät enää saisi palveluja Myyrmäessä. Kaupunginvaltuusto päätti 12.11., että sekä tyypin 1 että BUDJETTI TUO, BUDJETTI VIE SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLTO SIVISTYSTOIMI MAANKÄYTTÖ, RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ KONSERNIJA ASIAKASPALVELU YLEISHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA 42% 2% 2% 6% BUDJETTI miljardia euroa 1,6 15% 33% T E K S T I T E R T T U N U R R O ”Kaupunginvaltuusto päätti 12.11., että sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hoitoa saa jatkossakin terveysasemilla.” K A U P U N G I N R A H A V I R R O I L L A
  • 7 tyypin 2 diabeteksen hoitoa saa jatkossakin terveysasemilla. Huolta ovat jo ehtineet herättää myös muiden hoitotarvikkeiden jakelua koskevat keskittämissuunnitelmat. ”Kotiin nyt tuotavien hoitotarvikkeiden, kuten vaippojen, suhteen mikään ei myöskään muutu. Niitä tarvitsevat saavat ne edelleen kotiin kannettuina”, Piia Vuorela lupaa. ILMASTOASIAT PISTETÄÄN RUOTUUN, JA NUORISOTYÖTTÖMYYDEN PITÄISI VÄHENTYÄ PUOLEEN NYKYISESTÄ Uutena säikeenä ensi vuoden budjetissa ja tulevien vuosien taloussuunnitelmassa kulkee Vantaan kaupunginvaltuuston kesällä 2018 hyväksymä niin sanottu resurssiviisauden tiekartta. Se on toimintaohjelma, jonka avulla kaupunki pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, eli tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Talkoisiin on haastettu niin energiantuotanto, liikenteen suunnittelu, liikkuminen, kaavoittaminen, rakentaminen, hankinnat kuin kaikki muutkin kaupungin toiminnot, ja myös kaikki asukkaat. http://www.vantaa.fi/resurssiviisasvantaa ”Resurssiviisasta liikkumista kehitetään monipuolisesti”, budjettikirja lupaa. Lisäksi todetaan, että ”liikkumista kehitetään kaikkien kulkumuotojen, pysäköinnin sekä liikkumisen ohjauksen keinoilla” ja että ”erityisenä painopisteenä on kaupunkipyöräilyn edistäminen”. Vantaa puuttuu entistä järeämmin nuorten työttömyyteen. Se haluaa puolittaa nuorisotyöttömyyden tuoreina keinoinaan yrityksille tai kolmannen sektorin toimijoille myönnettävä rekrytointituki ja tuki työpaikoilla tapahtuvaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. KAUPUNKI RAKENNUTTAA JA KORJAUTTAA KOULUJA, PÄIVÄKOTEJA, PUISTOJA JA URHEILUPAIKKOJA Vantaan väkiluvun on ennustettu kasvavan vuodesta 2018 vuoden 2019 loppuun noin 4000 hengellä, ja kasvun odotetaan jatkuvan samaa vauhtia lähivuosinakin. Vuoden 2019 lopussa Vantaalla arvioidaan olevan 231 632 asukasta. Ennusteen mukaan asukasVEROPROSENTTI 19% UUDET JA KORJATTAVAT PÄIVÄKODIT JA KOULUT MYYRMÄEN SUURALUEELLA 2019–2022: Hämeenkylän koulu, uusi Kaivokselan II-päiväkoti, uusi Kilterin koulun muutosja korjaustyöt Mårtensdal kampus, uusi Patotien päiväkoti, uusi Raappavuoren päiväkoti, uusi Rajatorpan uusi koulu ja vanhan rakennuksen korjaustyöt Uomarinteen koulun päiväkoti, uusi määrät kaudella 2019 – 2028 kasvavat eniten Kivistössä, Myyrmäessä ja Aviapoliksessa. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä. Myyrmäen alueella varhaiskasvatusja perusopetusikäisten lasten määrän on arvioitu kymmenessä vuodessa nousevan yhteensä tuhannella. Suurin osa kaupungin investoinnista kohdistuukin koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuonna ehostuvat myös Jokiuoman puisto ja Kivikauden puisto. Syksyllä Myyrmäessä Ruukkukuja 8:ssa otetaan käyttöön uusi 199-paikkainen vanhustenkeskus. Urheiluja liikuntapaikoista budjettiin sisältyvät Martinlaakson ja Myyrmäen urheilupuistojen huoltorakennusten laajennukset ja Martinlaakson uimahallin kunnostustyöt sekä Kaivokselan koulun lähiliikuntapaikan korjaus ja Rajatorpan kalliosuojan perusparannus. TAIDEMUSEO ARTSIN TILOISTA TEHDÄÄN TARVESELVITYS, JA KULTTUURITALO MARTINUS SAA LISÄRAHOITUSTA Myyrmäkeläisiä tapahtumien puuhanaisia ja -miehiä ilahduttanee tieto, että Vantaasta leivotaan entistä näyttävämpää tapahtumaja festivaalikaupunkia. Kulttuurin määrärahoja on korotettu jonkin verran edellisestä vuodesta. Kakusta riittää ehkä jaettavaa myös Myyrmäessä syntyville uusille ideoille. Budjetti lupaa hyvää Martinuksellekin: ”… uudistunut Kulttuuritalo Martinus kehittyy esittävän taiteen ja kulttuurielämän päänäyttämöksi.” Myyrmäessä jännitetään tietenkin, miten taidemuseo Artsin kanssa käy. Sillehän etsitään kuumeisesti uutta tilaa. ”Talousarviossa vuodelle 2019 on lisärahoitusta Martinuksen toimintaan. Lisärahoituksella kehitetään ja laajennetaan toimintaa ja tuotantoja. Tarkempi sisällöllinen suunnittelu on työn alla. Artsin tilanteesta tehdään hankesuunnitelma ensi vuoden puolella”, kulttuurijohtaja ANNUKKA LARKIO kertoo. Martinlaakson kirjastossa kävijät saattavat piakkoin huomata, että tutuiksi käyneet asioimisrutiinit muuttuvat. Kirjasto toimii pilottina, kun kaupunki etsii kirjastoaineistojen sisäiseen käsittelyyn uusia toimintamalleja; tavoitteena on tuntuvia säästöjä työajoissa. ”Resurssiviisasta liikkumista kehitetään monipuolisesti.”
  • 8 MYYRMÄKEEN VALMISTUU lähivuosina kuutisen sataa uutta asuntoa ja Martinlaaksoon lähes neljäsataa, mutta työpaikkojen määrä Myyrmäessä on koko 2000-luvun laskenut kiihtyvään tahtiin. Entisten toimistorakennusten paikoille nousee asuintaloja. Taloussuunnitelma luettelee tärkeimmiksi kehitettäviksi työpaikka-alueiksi Vantaankosken, Vehkalan, Jokiniemen ja Vantaan Akselin. Myyrmäkeä ei mainita. PALJASJALKAINEN MYYRMÄKELÄINEN kaupunginvaltuutettu SIRI AHOKAS on myös kiinnittänyt huomiota työpaikkojen katoamiseen. ”Olen pohtinut Myyrmäen negatiivista työpaikkakehitystä, etenkin nyt kun asuntoja rakennetaan niin paljon. Huolta herättää se, että Vantaan vahvasta työpaikkamäärän kasvusta huolimatta niitä ei valu tänne. Alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi, ja jotta keskusta eläisi päivisinkin, tarvitaan Myyrmäkeen asuntojen lisäksi myös lisää työpaikkoja”, Siri Ahokas sanoo. Ahokas seuraa valppaasti myös taidemuseo Artsin uusien tilojen etsintää. TOIMITTAJA ARVIOI LUKEMAANSA KIRJAA Teoksessa ”Taloussuunnitelma 2019 – 2022 ja Talousarvio 2019” on monta kertojaa, mutta hämmästyttävän yhtenäinen ääni ja katselukulma. Juoni on yksinkertainen: kaikissa olosuhteissa tehdään vain parasta. Toimijoita on runsaasti, mutta lukijan on välillä vaikea hahmottaa kunkin todellista roolia. Ainakin MATTI, Apotti ja Varda tuntuvat olevan urotöihin valmiita sankareita. Ilahduin siitä, että käsissäni on kerrankin kirja, joka pursuaa toiveikkuutta ja uskoa tulevaan. Ylivoimaisesti eniten, lukuun ottamatta olla:n eri muotoja, esiintyvät kehittää ja parantaa, ja hyvin usein vilistävät myös vahvistaa ja edistää. Miinusta joudun antamaan siitä, että hyvää tarkoittavat teonsanat salaavat oikean tekijän. Kirjassa kehitetään, parannetaan, vahvistetaan ja edistetään. Niin sanotaan, mutta kuka tuon kaiken ottaa hoitaakseen, lukija kysyy. Passiivi on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että kirjan sivuilla esiintyy kuitenkin niin usein sana aktiivinen. Kirjoittajien sanaluovuus on hämmästyttävää. Resurssiviisas, opinnollistaminen, sähköinen osallisuusympäristö, tiedolla johtaminen, ryhmäytyminen ja osaamisen kehittäminen saivat aivot raksuttamaan kiivaasti. Sehän on aidon elämyksen merkki. MATTI = Maankäytön toimintamalli ja tietojärjestelmä Apotti = asiakasja potilastietojärjestelmä Varda = Kansallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto MYYRMÄKELÄISET ODOTTAVAT UUSIA TYÖPAIKKOJA JA ARTSIN JATKAVAN MYRTSISSÄ ”Olisi todella iso menetys, jos Artsi lähtisi Myrtsistä. Nimetkin sointuvat yhteen. Artsi on kasvanut täällä ja kiinnittynyt myyrmäkeläiseen henkeen. Martinuksen, Artsin, Vaskivuoren lukion ja Lasten kulttuurikeskus Toteemin yhteiselossa on ainekset isompaankin uudenlaisen kulttuurin kehtoon. Myyrmäessä asuu aktiivisia eri alojen taiteilijoita, on myös orkestereita ja kuoroja, ja asukkaat järjestävät vapaaehtoispohjalta hienoja tapahtumia.” Kaupunginvaltuutettuna Siri Ahokas sanoo iloitsevansa kaikista niistä budjettiin sisältyvistä suunnitelmista, joilla pyritään luomaan hyvää koko Vantaalle. Vantaalaisen asukkaan roolissa ja liikunnallisen perheen jäsenenä hän spontaanisti nostaa hienoina asioina esiin lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen tähtäävät suunnitelmat. Siri Ahokas on ensimmäistä kauttaan kaupunginvaltuustossa. Hän on tarkastuslautakunnan ja opetuslautakunnan jäsen ja kokoomuksen valtuustoryhmän lastenja nuorten valtuutettu. M Y Y R M Ä K E L Ä I S VA LT U U T E T U N T O I V E S O K E R I N A P O H JA L L A T E K S T I T E R T T U N U R R O T E K S T I T E R T T U N U R R O K A U P U N G I N R A H A V I R R O I L L A
  • Minun kyläni, minun tilani. VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA vaalikone.seurakuntavaalit.fi vantaanseurakunnat.fi/vaalit Äänestä seurakuntavaaleissa 18.11.2018 Pia Hurme, Yrittäjä LKV, LVV, KED, YEAT kaupanvahvistaja Vantaan Yrittäjä 2013 p. 0400 649 412 LKV Tuija Hurme Oy, puh. 09 5893 9060 www. lkvtuijahurme.? Martinmiilu, Laajaniityntie 3, 01620 Vantaa Vietämme tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuotta. Matkaa olemme tehneet yhdessä, kiitos! Haluamme edelleen auttaa Sinua kodinvaihtoon liittyvissä asioissa. Ota rohkeasti yhteyttä! Luota alueesi ammattilaiseen! Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto Valitse ja asiat rullaa... Tarvitsetko apua joulusiivoukseen? Olisiko mukavaa leipoa, mutta et oikein jaksa yksin? Kadutkin käyvät liukkaiksi. Entä jos joku tulisi kanssasi kauppamatkalle tai laboratoriokäynnille? Tehdään yhdessä –hankkeen maahanmuuttajista voisit löytää auttajia Työnantajana maksat palkan 11€/h ja oheiskulut n. 20% , jotka oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Työtä tehdään siis yhdessä ja maahanmuuttaja oppii kieltä ja tutustuu suomalaisuuteen. Soita hankkeen toimistoon Zana Kerveshi 050-5915487 tai käy juttelemassa Isomyyrin 2. kerroksessa Coworking MyyrYorkin -tiloissa Eläintarvikekaupan vieressä . Joulu lähestyy! Hei yrittäjä, on ihan OK haluta huomiota. Mainostamalla Myyr York Timesissa, saat sitä juuri siltä yleisöltä jolla on eniten väliä – paikallisilta. ilmoitusmyynti@myrtsi.fi BLOSSA PIMP MY GLÖGI STATION @ WANDAS KITCHEN & LOUNGE 9.11. – 24.12.2018
  • 1 KIVISTÖN KAUPPAKESKUS K AUPPAKESKUS Kivistön internetsivuilla luvataan edelleen ”Helppoa elämää”. Sitä on luvattu vähintään vuodesta 2015 asti, jolloin allekirjoitettiin Kivistön kaupunkikeskuksen ensimmäisen vaiheen esisopimukset. Kauppakeskuksen osapuolina on neliapila tai viisikko, vähän riippuen miten asiaa katsoo. Varsinaisen ostoskeskusosion rakennuttajina toimivat NCC ja Skanska. Hypermarkettien puolella toimijoina ovat kaupan keskusliikkeet Kesko ja HOK-Elanto. Samassa sopassa ui myös Vantaan kaupunki, joka on kaavoittanut tontin juuri näiden toimijoiden mukaan ja solminut esivuokrasopimukset, joilla on sovittu kaupungin tarvitsemien tilojen vuokraamisesta ostoskeskuksen puolelta. Osapuolet ovat toisistaan vahvasti riippuvaisia: NCC ja Skanska odottavat investointipäätöstä Keskolta ja HOK-Elannolta – ja toisinpäin. Vantaan kaupunki taas on pelannut korttinsa asiassa yllättävän huonosti. RAKENNUSTYÖT mahdollistava asemakaava tuli voimaan vuonna 2016, mutta mitään ei tapahtunut. Toukokuussa 2017 sekä rakennuttajat että kaupan keskusliikkeet hakivat jatkoaikaa kiinteistökaupalle. Kesko ja HOK-Elanto olisivat halunneet saada suoraan käyttöönsä kaikki 33 jatkokuukautta, mutta NCC ja Skanska päätyivät anomaan ja saamaan jatkoaikaa kaikille osapuolille 31.12.2018 saakka. Sopimus on siis jälleen katkolla tämän vuoden lopussa. Kun kauppakeskuksen tontilla alkoi viime kesänä näkyä liikettä, hieraisi moni kivistöläinen silmiään ihmetyksestä. Joko vihdoin saataisiin rakennustyöt alkuun? Sellaista myös varovasti lupailtiin, mutta nyt, kaksi kuukautta ennen vuodenvaihdetta, on aika kohdata todellisuus ja todeta, että rakennustyöt eivät ole alkaneet. Kauppakeskuksen rakentaminen ei käynnisty tänäkään vuonna. V ANTAAN KAUPUNGIN kannalta tilanne on huono. Se on käytännössä velvoitettu antamaan jatkoaikaa rakennuttajille ja kaupan keskusliikkeille niiden sitä hakiessa vielä noin 16 kuukauden eli puolentoista vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi sitä, että rakennustyöt alkaisivat mahdollisesti vasta kesällä 2020 ja siitä valmistumiseen kuluisi vielä noin kaksi vuotta. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja HANNU PENTTILÄ myöntää tilanteen ongelmallisuuden: ”Jatkomahdollisuus on olemassa, mutta pyrimme löytämään ratkaisun neuvottelemalla kaikkien osapuolten kanssa.” Neuvottelut ovat käynnissä, se on selvää. Niiden tarkkaa sisältöä ei paljasta kukaan. K U V I T T E L E TÄ H Ä N Liekö näiden kivien alla? ”Tämä tarkoittaisi sitä, että rakennustyöt alkaisivat mahdollisesti vasta kesällä 2020 ja siitä valmistumiseen kuluisi vielä noin kaksi vuotta.” T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA A R I M A R T I N A H O K U V A : K A U P PA K E S K U S K IV IS T O .F I K I V I N E N T I E
  • 1 1 Unelma Colosseumista elää yhä. Lokakuisessa budjetti-infossa Hannu Penttilä kertoi Kivistön kauppakeskuksen etenemisestä kaupunginvaltuustolle seuraavaa: ”Se ei välttämättä ole ihan se sama malli, mikä kauppakeskus teille aikanaan on myyty, mutta joka tapauksessa malli, joka toteuttaisi kivistöläisten kaupalliset ja kuntapalveluiden tarpeet.” JURIDISESTI kaikki osapuolet ovat sitoutuneet alkuperäiseen suunnitelmaan, joka ensimmäisessä vaiheessa tarkoittaa noin 37 000 m2:n kauppakeskusta ja noin 18 000 m2:n hypermarketkeskusta. ”Tilanne on erittäin harmillinen”, toteaa Keskon aluejohtaja TIMO HEIKKILÄ . ”Tavoitteena on saada alueen asiakkaille palvelut mahdollisimman pian.” Keskon lopullisena tavoitteena on Citymarketin kokoinen yksikkö, mutta Heikkilä kertoo, että erilaisia vaihtoehtoja on mietitty. ”Asioiden pitäisi mennä jouhevasti. Pitäisi olla toimiva suunnitelma ja toimiva ratkaisu, ettei hätiköitäisi ja jäätäisi jumiin, vaan palveltaisiin kasvavaa aluetta.” H OK-ELANNON kiinteistöjohtaja JYRKI KARJALAINEN väläyttelee samansuuntaisia ajatuksia. ”Kaiken kaikkiaan tämän kokoluokan hankkeet ovat kompleksisia”, hän sanoo. Väestömäärän hidas kasvu on jonkinlainen ongelma, Karjalainen kertoo. ”Prisman kokoinen hypermarket tarvitsisi asiakaspohjakseen yli 20 000 asukasta, kun Kivistössä asukkaita on vasta noin 5000.” Ilman kauppakeskusta Prisman kokoisen yksikön ei katsota vetävän alueelle tarpeeksi asiakkaita. Karjalainen sanoo, että tällä hetkellä rakennusliikkeet eivät ole antaneet rakentamisen aloittavaa vahvistusta, koska rahoitusta ei ole pystytty ratkaisemaan. Voitaisiin siis väittää, että Kesko ja HOK-Elanto olisivat halukkaita ratkaisemaan kivistöläisten pulmat nykyistä suunnitelmaa nopeammin rakentamalla ensin pienemmät kaupan yksiköt, joita olisi mahdollisuus myöhemmin laajentaa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Mikäli rakennusliikkeet saavat kokoon tarvittavan rahoituksen, heillä on rakennustyöt aloittaakseen oikeus odottaa kaupan keskusliikkeiden investointipäätöstä hypermarkettien rakentamisesta. Jos niin ei tapahdu, sopimus saattaa jopa raueta. ”Tilannetta on turha lähteä spekuloimaan”, toteaa Skanskan johtaja ANTTI TUOMAINEN, joka kommentoi asiaa myös NCC:n puolesta. ”Eri vaihtoehtoja käydään läpi.” KIVISTÖLÄISILLE kauppakeskuksen tontin tilanne on näkynyt myös kiertoteinä, joista on vastuussa Vantaan kaupunki. ”Asemakaavan tultua voimaan vuonna 2016 kaupunki on pyrkinyt edistämään rakentamista kaikin käytössä olevin keinoin”, kertoo Kivistön aluearkkitehti A NNA-RIITTA KUJALA. ”Kuntatekniikka on rakentanut tarvittavan infran ja asemakaavat on vahvistettu.” Kyseinen kauppakeskuksen tontti on räätälöity juuri näille toimijoille. ”Kivistöä on alettu rakentaa suomalaisen kaupunkikehityksen murroksessa”, toteaa Anna-Riitta Kujala. ”Suunnitteluratkaisut, kuten vähäautoisuus ja hypermarketit, lyövät osin toisiaan korville. Sen vuoksi saadaan hiljalleen muita palveluita.” VANTAAN KAUPUNKI on tilanteessa ikävässä välikädessä. Kaupunki ei voi perua rakentamisen esisopimuksia. Kivistöläiset joutuvat ilmeisesti yhä odottamaan esimerkiksi terveysja kirjastopalveluita, joiden kohtalo on tällä hetkellä sidottu ostoskeskuksen rakentamiseen. Esivuokrasopimusta on kertaalleen pidennetty alkamaan vuoden 2019 lopusta vuoden 2020 loppuun. ”Varasuunnitelmaa tilojen osalta ei ole”, kertoo Vantaan kaupungin tilakeskusjohtaja PEKKA WALLENIUS. ”Jos esivuokrasopimus jälleen lykkääntyy, on todennäköistä että sen sisältö tulee muuttumaan.” Walleniuksen käsityksen mukaan kauppakeskuksen kokonaisuus ja sisältö muuttuvat, ja kaupungin tilat tulevat uudelleen sijoitettaviksi. Kaupungin vuokraamien tilojen osuus ei ole suuri, vain noin 2500 neliötä. Toisaalta kaupunki on vakaa ja pitkäaikainen vuokralainen. Terveysaseman vuokraus on “väliaikainen”, hyvinvointikeskukselle on varattu Kivistöstä oma tontti, mutta 10-vuotisohjelmassa ei ole mitään kaupungin omia rakennushankkeita alueelle. Vuokratilat ovat tässä kohtaa ainoa mahdollinen ratkaisu. ”Tilakeskuksella ei ole vaihtoehtosuunnitelmaa, mutta mikäli kauppakeskus ei lähde rakentumaan, jotain on pakko tehdä”, Wallenius sanoo. Jos rakennuttajat ja kaupan keskusliikkeet hakevat hankkeelle jatkoaikaa, kaupunki voi pohtia muita ratkaisuja. ”Lakisääteiset palvelut alueelle on kuitenkin saatu”, Wallenius huomauttaa ja viittaa kouluihin ja päiväkoteihin. KIVISTÖN TIE on ollut kivikkoinen. Palvelut ovat olleet koko rakentamisen ajan jälkijunassa. Tällä hetkellä alueella on kaksi pientä ruokakauppaa, muutama ravintola ja vain vähän muita kivijalkapalveluita. Kirjastoauto pysähtyy Kivistössä, mutta terveysasioissa täytyy suunnata Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon. Kauppakeskuksen viivästyminen voisi hidastaa alueen asuntokauppaa. Kauppakeskusten kannattavuudesta on viime aikoina kohistu Redin ja Triplan myötä. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi myönnä, että Kivistön kauppakeskus olisi hankkeena liian suurellinen, vaan sekä kaupan keskusliikkeet että rakennuttajat tähyävät kauemmas tulevaisuuteen. Mutta kuinka kauas? ”Päätöksiä pitäisi saada aikaan tämän vuoden puolella, että avaus vuonna 2020 olisi edelleen mahdollinen”, sanoo Skanskan Antti Tuomainen. J ATKOAIKAA pitää hakea viimeistään joulukuun 15. olevaan kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä, mikäli muuta sopimusta ei synny sitä ennen. Jonkinlaiseen sopimukseen tullaan todennäköisesti pääsemään, vaikka joitain tahoja houkuttelisi myös pöydän pyyhkäiseminen puhtaaksi. ”Ilman nykyistä esisopimusta Kivistöön olisi helpompi saada nopeasti kaupan palveluita”, sanoo HOK-Elannon Jyrki Karjalainen. ”Asian pitkittyessä ja mahdollisesti mutkistuessa muitakin vaihtoehtoja täytyy miettiä.” ”Ilman nykyistä esisopimusta Kivistöön olisi helpompi saada nopeasti kaupan palveluita.” ”Kivistöläiset joutuvat ilmeisesti yhä odottamaan esimerkiksi terveysja kirjastopalveluita, joiden kohtalo on tällä hetkellä sidottu ostoskeskuksen rakentamiseen.” JYRKI KARJALAINEN, HOK-ELANTO
  • 1 2 TÄMÄN PÄIVÄN VPK ON TÄRKEÄ OSA PELASTUSTOIMINTAA KAARELAN KYLÄÄN, Helsingin maalaiskuntaan, perustettiin vuonna 1948 vapaaehtoinen palokunta. Vuosi 2018 on siis Kaarelan VPK – Kårböle FBK :n 70 toimintavuosi. Palontorjunnan historian ja paikallisen sammutusryhmän juuret ulottuvat kuitenkin Kaarelassa yli 100 vuoden taakse. Nykyään palokunta on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ja yksi neljästä Länsi-Vantaan alueella toimivasta sopimuspalokunnasta. VPK:n hälytysosasto harjoittelee ja tiistai on Kaarelan VPK:n perinteinen harjoituspäivä. Ilta oli jo pimennyt ja sataa tihuttaa, kun miehiä alkaa kokoontua paloasemalle. Ensin huikataan tervehdykset ja sen jälkeen Kaarelan VPK:n palokunnan päällikkö FREDRIK JUSLIN kertoo päivän harjoitusohjelman. Valmistautuminen alkaa ja miehistö pukeutuu harjoitusten mukaisiin pukuihin ja varusteisiin. Tänään harjoituksissa tehdään moottoriruiskuselvitys sekä pintapelastustehtäviä. Palokunnan päällikkö Juslin, joka suunnittelee harjoitukset, pitää tärkeänä, että pidetään yllä tehokasta toimintakykyä ja sen rinnalla opetellaan uusia valmiuksia ja taitoja. “Erilaisten suoritettujen tehtävien luonteesta saamme hyvää tietoa raporteista, eli millaisia tehtäviä alueella on ollut. Niiden pohjalta pystymme kehittämään toimintavalmiuttamme niin, että suoriudumme tulevista tehtävistä entistä tehokkaammin.” Hän pitää harjoituksia tärkeinä niin palokunnan toimintavalmiuden kuin miesten motivoitumisen kannalta. “Riittävät resurssit ja koulutus tuo varmuutta tehtävien läpivientiin ja monille kouluttautuminen on myös henkilökohtainen kehittymisen paikka, voi kokeilla omia rajojaan.” HARJOITUSALUEELLE Vantaanjoen rannalle siirrytään paloautolla ja miehistönkuljetusajoneuvolla. Paikalla odottaa jo toinen palokuntayksikkö, sillä illan harjoituksiin LÄNSIVANTAALLA TOIMIVAT VPK:T ASEMA 24 Vantaan VPK Martinkyläntie 3 01670 Vantaa ASEMA 25 Friherrsin VPK Kiilakuja 4 01650 Vantaa ASEMA 26 Kaarelan VPK Palotie 5 01610 Vantaa ASEMA 27 Seutulan VPK Katriinantie 71 01760 Vantaa T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VAT P I A P I P P U R I A I N A V A L M I I N A A U T T A M A A N Monika Appel tuo naisenergiaa muuten miesvaltaiseen toimintaan. Palokunnan päällikkö Fredrik Juslin seuraa tarkkana harjoitusten kulkua.
  • 1 3 osallistuu myös Friherrsin VPK. Palokunnat ovat tiiviissä yhteistyössä ja tästä on saatu monenlaista hyötyä ja etua. Friherrsin palokunnan päällikkö MARKUS WEISTRÖM näkee yhteistyön tärkeänä. ”Varsinkin näin lähellä olevien palokuntien yhteinen koulutus ja harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää. Se antaa paremmat valmiudet suoriutua hälytystehtävistä, kun ollaan samalla keikkapaikalla. On opittu tuntemaan muiden palokuntien jäseniä ja kalustoa ja siksi on helpompaa toimia yhdessä.” PIMEÄSSÄ ILLASSA valonheittäjät ja otsalamput valaisevat muuten säkkipimeässä jokivarressa. Harjoitus sujuu juoheasti, tehokkaasti ja täsmällisesti. “Kaikki tietävät tehtävänsä ja aivan kuin tositilanteessa, toimitaan ripeästi mutta rauhallisesti”, Fredrik Juslin korostaa. “Tässä on etua, kun tuntee kaverin vierellään, silloin homma sujuu.” Pumppu hyrähtää käyntii ja ruiskut toimivat ja vesisuihku kohoaa taivaalle. “Tätä harjoitellaan lähinnä vaikeakulkuisten maastopalojen varalta, jolloin normaalisti vettä tuovat säiliöautot eivät pääse paikalle ja vesi joudutaan pumppaaman letkuihin järvestä tai joesta”, yksikönjohtaja PENTTI MIETTINEN kertoo. “Kuiva ja kuuma kesä, kuten viime kesä oli, lisäävät juuri tällaisten vaikeakulkuisten maastopalojen riskiä. Niihin tässä harjoitellaan,” hän muistuttaa. Joen mutaisella törmällä on käynnissä pintapelastusharjoitus. Savinen vesi ja tihkusateen huonontama näkyvyys haittaavat kun veteen pudonnutta “uhria” etsitään. Uhri löytyy ja hänet siirretään kuljetusalustalla rannalle. Harjoituksen “maalimiehenä” eli uhrina toimii ATTE TURPEINEN . Hän harrastaa sukeltamista ja tätä kautta hän on tuonut pintapelastamisen osaksi Kaarelan VPK:n toimintaa. “Kesällä hankittiin varusteet ja on harjoiteltu ahkerasti. Meillä on tässä paloasemamme tuntumassa niin Vantaanjoki kuin Vetokankaan uimaranta, joten tällaisiin pelastustehtäviin valmistautuminen on meille hyvin luonnollista”, Juslin korostaa. Äkkipäätä voisi kuvitella, että VPK on puhtaasti miehinen toimintaympäristö. Toiminnan keskiöstä, moottoriruiskun kimpusta, löytyy kuitenkin myös naisenergiaa. MONIKA APPEL on ollut mukana jo 5 vuotta palokuntatoiminnassa. Hän vakuuttaa, että toiminta antaa paljon myös naisille. “Täältä löydän sitä ekstremeä, jota joku muu hakee vaikkapa maratoonilta”, naurahtaa hän ja lisää, “Näin kivoja kavereita kuin täällä on ei löydy muualta.” Harjoitus kestää kolmisen tuntia ja sitten on aika laittaa varusteet kuntoon ja takaisin autoihin. Välinehuolto on tärkeää, sillä kun hälytys tulee, silloin kaiken on oltava mukana ja valmiina. Silloin voi olla tosi kysymyksessä. TIIVIN HARJOITUKSEN JÄLKEEN palokuntien päällikköt Fredrik Juslin ja Markus Weiström pohtivat vapaapalokuntien tulevaisuutta, jonka he näkevät myönteisenä, mutta ei aivan ongelmattomana. Kumpikin näkee, että VPK:t ovat ja pysyvät tärkeänä osana pelastustoimen tukitoimintaa. Niillä on myös rooli koulutus ja valistustyössä ja ne ovat myös osa paikallista kaupunginosakulttuuria. “Olisikin tärkeää, että VPK-toiminnan pitkää perinnettä, osana Suomen pelastustoimea, saataisiin jatkettua ja pidettyä yllä”, Weiström korostaa. “Meillä on hyvää nuorisotoimintaa 10–17-vuotiaille, ja palokuntatoiminta tuntuu kiinnostavan nuoria edelleen”, Juslin lisää. Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että VPK porukassa viihdytään, yhteishenki on hyvää. Uusia jäseniä tulee koko ajan mukaan, mutta aina mukavaan joukkoon mahtuu. “Kun kerran on mukaan lähtenyt, niin monille tämä onkin sitten elinikäinen harraste ja tehtäviä löytyykin VPK:sta kaiken ikäisille”, Kaarelan VPK:n päällikkö Fredrik Juslin vakuuttaa. “Kuiva ja kuuma kesä, kuten viime kesä oli, lisäävät juuri tällaisten vaikeakulkuisten maastopalojen riskiä. Niihin tässä harjoitellaan” Pintasukellus on vaativaa, etenkin huonoissa sääolosuhteissa. Moottoriruiskutestauksella varmistetaan välineiden kunto.
  • 1 4 KOTOSSA ON KEHITTÄMISEN VARAA – SUUNTA HAKUSESSA? RAVINTOLA KOTO sijaitsee hieman syrjässä Michelinien normaalilta esiintymisalueelta. Sinne pitää erikseen lähteä, ja Michelinit ovatkin pyytäneet mukaansa perheenjäseniään. Sakarin ja Anteron makuun ravintola on aavistuksen pieni. Seurue mahtuu hyvin sisään, mutta syrjäisiä piilottelunurkkia tai lasten leikkipaikkaa ei ole. Sisustuksena toimivat suuret taulut, Bruce Leen kuvasta Michelinit antavat jättipeukun. Sen sijaan kiiltävä metalliseinä ja todennäköisesti pesuaineesta tahmea lattia vievät kodikkuutta. RUOKALISTA on sopivan kokoinen ja varsin perinteinen. Listalla komeilee pihvejä, kalaa, burgereita sekä kasvisannoksia, muutama versio jokaista laatua. Lapsille on oma, lyhyt listansa, mutta jokaisen aikuisten annoksen saa puolitettuna. Alle kolmevuotiaat naperot syövät ilmaiseksi. Viinilista on melkein yhtä pitkä kuin ruokalista, ja pöytään eksyykin pullo punaviiniä. SAKARILLA ON NÄLKÄ. Hän lähtee liikkeelle vegeminiburgerilla. Sakarin burgeri on alkupalaksi edullinen, mutta yksittäinkin kohtuullisen kokoinen ja hyvänmakuinen. ”Pihvi” on paksu ja mausteinen, mutta leipiä ei ole paistettu tarpeeksi. Pääruoaksi Sakari valitsee Kolmen Helmen simpukoiden kuninkaan: lehtipihvin. Se on valmistettu juuri Michelinien makuun: muhkea pihvi on hakattu todella ohueksi ja päällä on iso nappi maustevoita. Mausteet eivät ole täysin tasapainossa. Sakarin suuhun voissa maistuu tilli, Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. mikä ei sovi miehen makupalettiin. Ranskalaiset saavat erityismaininnan rapeudesta. ANTERO tilaa suoraan pääruoaksi Maalaiskana & Peltolan Blue -annoksen. Hän ei normaalisti syö sinihomejuustoa, mutta annoksen perunagratiini voittaa miehen puolelleen. Kana sulaa suussa ja kastike sopii siihen mukavasti, mutta himoittu perunagratiini ei vakuuta: sen pitäisi olla kiinteämpää ja rasvaisempaa. Kyljessä olevat grillikasvikset ovat ihan ok. Pöydän ympäriltä kuuluu vaimeaa mutinaa: kaloista puuttuu makua ja suolaa, maalaiskanan ja parmesaanirisoton kaveriksi isketty tomaatti-basilikakastike ihmetyttää. Sen sijaan metsäsienirisotto ja lasten kanakorit näyttävät ja maistuvat hyviltä. Lapset eivät syö kanakorien dippejä, mutta Michelineille ne maistuvat! JÄLKIRUOKALISTA on suppea ja jälleen kerran perinteinen. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M Y Y R Y O R K I N M I C H E L I N I T Brownie ja köyhät ritarit houkuttavat. Annosten koossa ei ole tingitty. Ritareissa on kunnolla hilloa ja leivät hyvän makuisia, mutta lötköjä; ne kaipaisivat myös rapean paistopinnan. Brownien erikoisuutena oleva toffeekastike tekee siitä oudon makuista ja leivos on kuivahko, mutta muuten kunnossa. ItseHyvä, mutta löysä ritari. Asia on Michelinien makuun hakattu lehtipihvi.
  • 1 5 ? 050 331 7152 ? 050 511 5876 ? info@seripainohamalainen.fi ? seripainohamalainen.fi ? Facebook: Seripaino Hämäläinen Höylätie 11, Vapaala 01650 Vantaa ? Digipaino ? Suurkuvatulosteet ? Canvastaulut ? Paitapaino ? Taittopalvelut ? Tarrat SERIPAINO M I C H E L I N I T R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S tehty mustikkajäätelö on jäisen hileistä, mutta listan ulkopuolelta lapsille tarjotut jälkiruoat ilahduttavat. KAIKEN KAIKKIAAN ruoasta jää kaksijakoiset fiilikset. Annokset ovat runsaita, mutta ruokien maut ja määrät eivät ole tasapainossa. Kolmen ruokalajin aterian jälkeen ruokailija takuulla vyöryisi ulos, mutta toisaalta tuntuu, että esimerkiksi vaaleat kalat olisivat ansainneet hieman hillitsemistä sekä annosten suuruudessa että makujen sekamelskassa. Lähes kaikessa maistelemassamme on parannettavaa eikä mikään annoksista nouse ylitse muiden. Palvelu on hivenen haparoivaa. Isomman seurueen kanssa on omat haasteensa, eikä tilausten tekeminen suju aina johdonmukaisesti kaikkia huomioiden. Valmiit lautaset kerätään pois ennen kuin kaikki ovat lopettaneet, mikä tuo pöytään kiireen tunnun. Palvelu on kuitenkin koko tarjoilun ajan lämminhenkistä ja siitä jää tunne, että asiakkaista välitetään. Se on ehdottomasti plussaa! LÄHDEMME kotiin ristiriitaisin mielin. À la carte -toiminta on hiljattain aloitettu, mikä näkyy vielä selvänä rosoisuutena. Ruokalista loi odotuksia, joita Ravintola Koto ei ainakaan juuri tällä hetkellä pystynyt lunastamaan. Ruokailijalle ei ole ihan varmaa, yrittääkö ravintola olla suurten ja reilujen annosten kotoisa mekka vai tavoitellaanko annoksilla myös hieman hienostuneempia ravintolakävijöitä, mille Michelinit uskoisivat Vantaallakin olevan tilausta. Pienten korjausliikkeiden jälkeen paikalla on potentiaalia tulla laaturavintolaksi, jonne tullaan kauempaankin, tai profiloitua mutkattomaksi lähipaikaksi. Aika näyttää, mihin suunta kääntyy. www.mittakaluste.fi Martinkyläntie 41, Varisto, Vantaa Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-16, la 10-15 Puh. 0207 890 580 M I T TA K E I T T I Ö T M I T TA KYLPYHUONEET M I T TA K A A P I S T O T TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND Kauneushoitola Saija Kuki Täyden palvelun kauneushoitola SKY-Cidesco kosmetologi Virtatie 7 Myyrmäki 041 535 1710 www.saijakuki.profiili.fi • Ripsien pidennykset / huollot / Yumi-ripsien kestotaivutus • Jalkahoidot • Pigmentoinnit • Perusja erikoiskasvohoidot • Meikkaukset ym. alan työt Tällä kupongilla ilmainen käsinaamio kasvo/jalkahoidon yhteydessä! Ammattitaitoista kauneudenhoitoa jo 18 vuoden kokemuksella!
  • 1 6 1 6 ROCK ON, TOMPPA! R O C K O N !
  • 1 7 ROCK ON, TOMPPA! H A A S TAT T E L U JA P O H JAT E K S T I A I V I M A M I A E D I T O I N T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A K ESÄKUUN ALKUPUOLEN sunnuntaina on helteinen sää. Louhela Jam on vallannut Jokiuomanpuiston. Ruokakojuilla sihisee ja kuhisee, taivas on pilvetön, laskeutuvat koneet tekevät kaartaan lavan takana. Maailmanluokan tunnelman tekijöinä ovat paikalliset tähdet. Lavalle nousevat rokkikukot Liivit Boys solistinaan Vicky Rosti. Tom Eklund lyö kitarastaan alkutahdit, 8000-päinen yleisö osoittaa suosiotaan, ja Tomppa tajuaa yhden unelmistaan toteutuvan juuri nyt. Tom Eklund, eli Tomppa, on paljasjalkainen myyrmäkeläinen. Tänä vuonna hän täyttää 30 vuotta. 1 7
  • 1 8 L APSUUTENSA Tomppa vietti Virtapolulla. Siellä elettiin tuiki tavallista lähiöelämää, jossa musiikki oli osa arkea. Isoveljet soittivat kitaraa ja levyjä oli aina joka paikassa. Musiikkiin liittyvä tyyli löytyi jo ennen esiintymisviettiä: Tompan veli oli taiteillut Tompalle tarhaan asianmukaisen farkkuliivin, jossa oli selässä Stray Catsin logo ja edessä Exploitedin merkki ”Punk’s not dead”. Musiikillinen herätys tapahtui lopulta kuitenkin koulun joulujuhlissa. “Mä en vaan päässyt yli miten makea ääni virvelirummusta lähti.” Nahkahousut ja kajalit kuuluivat kuvioihin tiiviisti silloinkin, kun Tompan bändi harjoitteli autotallissa Koskikujalla ja äänitti demon Vaskivuoren koulun studiolla. Demo lähetettiin myös Jyrkiin. Seitsemännen luokan syksyllä Tomppa sai puhelun televisiosta. “Ne kysyi, että soitanko mä Off-bändissä ja halusivat meidät esiintymään MOLLI-OLLIN Tuubi-ohjelmaan, koska toimitus oli kuunnellut meidän levyn puhki!” Tomppa hehkuttaa. ”Ohjelmaa katsoi sillä hetkellä suurin osa meidän ikäluokasta. Käytiin studiossa ja katsottiin sitä televisiosta kakkukahvien kanssa meillä himassa. Se oli silloin iso juttu.” TOMPPA muistelee lämmöllä paikallisia tukijoitaan. Musiikkiluokan opettaja PÄIVI AARNIO-KEPSU oli nähnyt Tompassa heti potentiaalia, tukenut tekemään omia biisejä ja antoi mahdollisuutta keikkakokemuksen kerryttämiseen koulun juhlissa. Toinen tukija löytyi Myyrmäen nuorisotilalta. Eba, eli TOMI MÄKYNEN , otti nuoret studiolle jo varhain nauhoittamaan omia kappaleitaan ja kannusti harrastuksessa eteenpäin. Nuori Eklund ei luottanut pelkkään rokkarin ulkomuotoon vaan hän harjoitteli soittamista päivittäin. Kymppiluokalla arvosanojaan nostanut rokkari pääsi Hämeenkylän lukioon, joka vuoden päästä yhdistettiin Vaskivuoren lukion kanssa. Noihin aikoihin perustettiin Caroline-bändi, jonka haaveena oli tulla seuraavaksi Hanoi Rocksiksi. Bändistä alettiinkin puhua jo melko varhain Myyrmäen musiikkipiireissä ja keikoille riitti aina tulijaa. Eba auttoi jälleen Tomppaa ja bändiä, ekat demot nauhoitettiin Monitoimitila Arkissa ja laitettiin jakoon. Nuoren muusikon tukka sojotti tässä vaiheessa kattoa kohti ja lakkaa käytiin ostamassa isoissa pulloissa lähikaupasta. Uuden bändin ja tyylin myötä löytyi myös uusi nimi: Tommy Gun. ALAIKÄINEN myrtsiläinen kiersi keikkalavoja paitsi Carolinen kanssa, myös rumpalina Automatic Eye-yhtyeessä. Tommy Gun sauhusi keikoilla ulkomaita myöten. ”Otettiin isoja lavoja haltuun, meno oli aika upeaa”, Tomppa huokailee. Lukio tuli päätökseensä. Penkkareista Tomppa ei suinkaan lähtenyt muiden kanssa virallisesti juhlimaan, vaan itsekseen katsomaan silloiseen Kultakaivokseen SIG:iä. Keikkailu kahden bändin kanssa jatkui, Tompan puheissa vilisevät kotimaiset keikkapaikat ja isot esiintymiset Venäjällä. ”Tompan veli oli taiteillut Tompalle tarhaan asianmukaisen farkkuliivin, jossa oli selässä Stray Catsin logo ja edessä Exploitedin merkki ”Punk’s not dead” Tom Eklund Syntynyt 29. marraskuuta 1988 Opiskelee mielenterveysja päihdetyön ammattitutkintoa Kengän koko: 43-44 Lempivaate: mustat pillifarkut Lempiruoka: pizza ja kiinalainen ruoka Lempijuoma: vichy (bisse) R O C K O N !
  • 1 9 ”Siellä neljän seinän sisällä tutustuin taas Tom Eklundiin.” E RÄÄN ihmissuhteen tultua päätökseensä Tomppa istui kaukana kotoa, Käpylässä, sängyn laidalla ja antoi musiikin vain tulla. Puolen vuoden itsetutkiskelu tuotti tulosta. “Siellä neljän seinän sisällä tutustuin taas Tom Eklundiin.” Tompalla oli selvä tunne, ettei halunnut jäädä minkään roolin vangiksi ja alkoi työstää kappaleitaan suomeksi. Hänellä oli suorastaan asiaa äidinkielellään. Tommy Gun sai siirtyä sivummalle. Tomppa palasi tutuille pelikentille ja soitti Eballe. Oli aika laittaa kotimaisia kappaleita nauhalle. Caroline ei hajonnut, pahin kipinä oli vain hiipunut. Pojat järjestäytyivät uudelleen maestronsa taakse, MATIAS MELLERI lähti tuottajaksi ja POLE KORJUS ja muut bändikaverit tukivat uudella alueella. Soolokeikat poikivat myös yllättävän tilaisuuden: VILLE PUSA houkutteli Tompan Voice of Finlandiin. Vaikka voittoa ei herunut, oli Tompalle tärkeää, että hän sai käydä esittämässä Neumannin kappaleen televisiossa. ”Neumann on ollut mun idoli jo pienestä”, tunnustaa Tomppa. VOICEN JÄLKEEN keikkatahti kiristyi. Tomppa kiersi soolokeikoilla ympäri kotimaata, mutta kävi myös Tom Eklund ja Liivit Boys -yhtyeen kollien OTTO HAAPASEN , SIMO KUUSELAN ja MATTI KANKKOSEN kanssa Turkissa, Ruotsissa, Hollannissa ja Virossa. Liivit Boys -klubeilla Myyrmäen Lunassa kävi lähemmäs kolmekymmentä vierailevaa tähteä. Siellä toteutui vielä sellainenkin lapsuuden haave, että Tomppa pääsi soittamaan Dingon päämiehen kanssa. Yhteistyö jatkuu edelleen akustisilla duo-keikoilla. T ÄLLÄ HETKELLÄ Tomppa asuu jälleen Myyrmäessä ja on paikallisten rouvien vahvin vävyehdokas. Pitkään sinkkuna heilunut mies olisikin valmis parisuhteeseen. ”Tottakai olisin valmis, jos kyseessä olisi real deal. Matkaan lähtiessä on vain otettava huomioon vähintäänkin erikoiset työajat”, pohtii Tomppa. Käytännössä mies on melkein naimisissa kitaransa kanssa. Uusi sinkku ”Pelastaja” julkaistaan marraskuussa ja keikkatahti tiivistyy taas kylmien kelien myötä. Tomppa on onnistunut ulottamaan musiikillisen puolensa myös muuhun elämään. Aiemmin kiinteistönhoitajana työskennellyt rokkari opiskelee nyt mielenterveysja päihdetyötä ja on työharjoittelussa Malminkartanossa sijaitsevassa kuntoutussäätiössä. ”Työ tasapainottaa elämää, on selkeä rytmi”, Tomppa toteaa. Tietynlainen seestyminen ja vakaus kiehtovat selvästi miestä. ”Musta tuntuu, että mä olen saavuttanut jo niin monta unelmaa, että se melkein pelottaa. Pysyykö oma pää perässä. Tässä on saanut tehdä isojen starojen kanssa vuosien varrella juuri sitä mitä mä rakastan. Sitä on vain kasvanut ammattimuusikoksi”, kertoo Tomppa hymyssä suin. SUURIMMAKSI tukijakseen Tomppa mainitsee oman äitinsä, joka vei Tomppaa kädestä pitäen housuostoksille, kun housujen reiät eivät enää olleet tarkoituksella revittyjä. “Äiti on kaiken mahdollistaja”, kiittelee Tomppa. ”Tuntuu, että mä oon tehnyt jotain oikein, kun on niin paljon hyvää porukkaa ympärillä”, ystävistään onnellinen Tomppa kertoo. “Myyrmäki on muutenkin sellainen mesta, että mun on helppo tehdä yhteistyötä ja luoda keikkoja. Jengiä riittää, kun tääkin mesta kasvaa. En kyllä keksi yhtään syytä, miksi muuttaisin pois. Myyrmäessä on helppoa tehdä kaikkea.” Kolmekymppisyyden myötä Tompan tahti ei ole hiipumassa, päinvastoin. Parhaillaan suunnitteilla on nelipäiväinen musiikkitapahtuma Myyrmäkeen. Muitakin haaveita on: “Pave Maijasen, Hanoi Rocksin, Ville Valon ja Agentsin kanssa kun pääsisi vielä lauteille!” ”Mä tykkään vanhoista ostareista. Uomatie on nasta kävellä huvikseen päästä päähän ja käydä moikkailemassa tuttuja. Lähikauppa, joka on aina mulle Myyrvalinta, on edelleen mun kantakauppoja, vaikken sillä puolella asukaan. Uomarinteen kukkakaupasta lähtee poikkeuksetta kukat himaan mutsille.”
  • 2 SPORTTI KORIPALLOSEURA PuHu Junioreiden miesten edustusjoukkue avasi kautensa miesten I divisioona B:ssä sunnuntaina 7.10. kotiottelulla jyväskyläläistä JyWeä vastaan. Ottelu päättyi JyWen 85–75 voittoon. “Oli hankala odottaa mitään. Uusi jengi ja osa loukkaantuneena sivussa, niin oikein hyvä alku”, mietti PuHu Juniorit ry:n puheenjohtaja ANTTI SAARINEN . PuHu pelaa kotiottelunsa Martinlaakson koululla. Ensimmäisessä kotiottelussa paikalla oli parisataa katsojaa. Tunnelma ottelussa oli hyvä, vaikka kotijoukkue tasaisen alun jälkeen oli takaa-ajajana loppupelin ajan. “Tapahtumassa onnistui se, mitä tavoiteltiin. Saatiin katsomo täyteen vantaalaisia katsomaan nuoria lupaavia koripalloilijoita”, jatkoi Saarinen. MYÖS PÄÄVALMENTAJA KARI KÄMPPI oli jossain määrin tyytyväinen ensimmäisen ottelun jälkeen. Tappio ei kenellekään kilpaurheilussa mukana olevalle ole mieleen, mutta kokonaisuus on aina yksittäistä ottelua tärkeämpää. “Tämä on nuori joukkue. Nyt on saatu kausi avattua. Saatiin kuitenkin paljon onnistumisia. Pystyttiin pelaamaan ottelun voitosta.” Miesten I divisioona B on sopiva sarja nuorelle pelaajalle, jonka junioripolku on päättymässä tai jo loppuun kuljettu. PUSSIHUKKIEN JUNIOREISSA TAVOITTEENA NUORTEN MIESTEN YKSILÖLLINEN KEHITTÄMINEN T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A PuHun miesten edustusjoukkueessa ei ole asetettu kilpailullista tavoitetta sarjaan. Pelejä tietenkin halutaan voittaa. Pääasiallisin tavoite on nuorien pelaajien kehittäminen. VALMENNUS pyrkii huomioimaan yksilöllisesti pelaajien tavoitteet ja kasvattaa heitä eteenpäin urallaan. Joukkue toimii yhteistyössä alle 19-vuotiaiden poikien joukkueen kanssa. PuHu Junioreiden edustusjoukkueen kausi jatkui vierasottelulla Munkkiniemessä Kisapoikia vastaan. Ottelu tarjosi PuHu:lle selkäsaunan 111–65. Myös kotiottelussa Hyvinkään Pontevaa vastaan PuHu jäi alakynteen jo varhaisessa vaiheessa. PuHu ei saanut kuriin Pontevan Armin Canea, joka heitti 43 pistettä. PuHu hävisi pistein 69– 101. Lokakuun viimeinen ottelu oli vieraissa Tapiolan Honkaa vastaan. Ottelu päättyi Hongalle tylysti 104–64. JOUKKUEEN vastuunkantajana on ensimmäisissä otteluissa ollut Kouvolasta tullut VALTTERI LEINO . “Nuori kaveri on halunnut tulla tänne johtavaksi pelaajaksi”, kertoi päävalmentaja Kämppi. Kämppi on kaivannut joukkueeltaan lisää pelikovuutta. Tämän haasteen kanssa on varmasti töitä nuoren joukkueen kanssa koko kaudeksi. KÄSIPALLON SM-LIIGASSA pelaavan Atlas Vantaan miehistö on muuttunut melkoisesti edellisestä kaudesta. Kokeneita pelaajia on siirtynyt muualle ja lopettanut peliuransa. Atlas on nostanut omia nuoria lupauksiaan edustusjoukkueeseen. Odotetusti kauden alussa joukkueen peli ei ole valmiin näköistä. Miten kausi on lähtenyt käyntiin, päävalmentaja TONI KALLIO ? “No aika hitaasti, jos näin voisi sanoa. Meillä on ollut vähän haasteita saada tarpeeksi pelaajia rinkiin. Peli on parantunut matkan varrella, vaikka tulokset eivät alussa sitä näyttäneet. Paraisilla pelattiin jo hyvä peli. HIFK:ta vastaan oltiin kyllä sitten jäljessä kaikilla osa-alueilla. Suurin ero oli heittojen laadussa.” MYYRMÄEN urheilutalolla on mahdollisuus seurata Atlaksen omien kasvattien pelejä. Joukkue tähtää pudotuspeleihin käsipallon SM-liigassa. Kärkinelikko on vaikeasti kaadettavissa. Otteluita on paljon edessä, joten Kalliolla on paljon aikaa joukkueen pelin kehittämiseen. “Rakennusvaihe on menossa. Kestää varmaan pitkään. Joukkuehengen kanssa ei ole mitään ongelmia”, kommentoi Kallio. Atlaksen miehistöstä oli lokakuun alun maaotteluissa Färsaaria vastaan mukana maalivahti TUOMAS LAITINEN ja oikea puolustaja NIKI TUOMINEN . Suomen maajoukkue aloitti EM-karsinnat kahdella tappiolla Tsekkiä ja Valko-Venäjää vastaan. ATLAS VANTAAN MIESTEN JOUKKUE RAKENNUSVAIHEESSA T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A Joukkue työmaalla. KOVAT K Y V Y T E S I I N L A AT U TA R K A S T E L U