• NRO 6 1 7 . M A R R A S K U U T A 2 1 8 Rocktown rag. TOM Jos tämä mies näyttää tutulta, se johtuu varmaan siitä, että se on... s. 16 PPA
• 2 LEHTI ON NIMENSÄ VÄÄRTI LEHTEMME on herättänyt huomiota. Näin on, jos on uskominen nimistöntutkimuksen asiantuntijoihin. He valitsivat lehtemme nimen, Myyr York Times, Vuoden nimi 2018 -finaaliin, yhdeksi seitsemästä ehdokkaasta. Loppukilpailuseura oli arvokasta, etunenässä Tasavallan presidentin pojan nimi Aaro Veli Väinö. Voiton kuitenkin pokkasi Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht. Palkinnon tarkoitus on nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja näin kiinnittää huomiota nimen antamisen merkitykseen yhteiskunnassa. Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, jonka kuluneen vuoden aikana esillä ollut hyvä nimi saa. Asiantuntijat perustelivat lehtemme nimiehdokkuutta seuraavasti. “Nimen esikuvana luonnollisesti toimii yhdysvaltalainen sanomalehti The New York Times, minkä lisäksi nimi sisältää Myyrmäen perinteisen, jo 1970-luvulta lähtien käytetyn lempinimen. Tuoreen paikallislehden rinnastaminen kansainvälisesti tunnettuun ja arvostettuun julkaisuun luo humoristisen kontrastin, joka sai useat tiedotusvälineet kiinnittämään lehteen huomiota heti sen alkutaipaleella.” VAIKKA voittoa ei tullut, saavutimme mielenkiintoisen virstanpylvään ja olemme ylpeitä saamastamme huomiosta ja tunnustuksesta. Kisan kirvoittamana tuumin, että sananen toimintamme ensimmäisistä kuukausista on nyt paikallaan. Lehtemme ilmestyminen on otettu vastaan Myyrmäessä hyvin positiivisesti. Toki uusi media etsii paikkaansa niin lukijoiden kuin mainostajienkin mielissä. Alku on tunnustelua, ja uuden julkaisun rooli ja merkitys alkaa vähitellen hahmottua kaupunginosassamme. Lehtemme vahvuus, oikean nimen lisäksi, on sen paikallisuus. Pyrimme löytämään asioihin paikallisen näkökulman, ja näin on myös silloin, kun käsittelemme laajempia, koko kotikaupunkiamme tai koko valtakuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Paikallisuus koskee myös toimitustamme ja toimittajiamme, me olemme läsnä Myyrmäessä. Erityisesti nyt, kun käydään keskustelua vastuullisesta mediasta ja valemediasta, on tärkeää olla luotettava tiedonvälittäjä ja tuoda faktaan perustuvaa tietoa lukijoiden ulottuville. Ja jos virhe tulee, kannattaa muistaa, että se ei ole valeuutinen. Virhe myös aina oikaistaan. MYYR YORK TIMES ilmestyy kerran kuussa, ja tämä luonnollisesti vaikuttaa juttujemme ajankohtaisuuteen ja yleisen uutisvirran käsittelyyn. Pohdimmekin paljon, miten lehtemme artikkelit säilyttävät ajankohtaisuutensa. On ennakoitava tulevaa ja tehtävä valintoja. Joitakin asioita on vain jätettävä julkaisematta, koska kiinnostavuudestaan huolimatta niiden uutisarvo ehtii mennä ohi ilmestymisaikataulumme vuoksi. Tätäkin tarkastelemme toki jokaisen tapauksen kohdalla huolellisesti. Tämän päivän medioille on tyypillistä lyhyt ilmaisu, joka rajoittaa asioiden laajempaa käsittelyä. Tässä me poikkeamme valtavirrasta, sillä pyrimme Myyr York Timesissa kertomaan asioiden taustoista laajemmin ja antamaan tilaa myyrmäkeläisille itselleen, paikallisille asioille ja kiinnostaville ilmiöille. Myyrmäki on mielentila, jossa on hienoa tehdä myös Myyr York Timesia. PÄ Ä K I R J O I T U S Päätoimittaja ARI MARTINAHO Ä Ä N E N A V A U S
• 3 Myyrmäki tienhaarassa YKSI tulevaisuudentutkimuksen perusajatuksista on se, että erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia on useita. Myyrmäki on juuri nyt vedenjakajalla, josta sen kehitys voi kääntyä moneen suuntaan. Lähestyn tilannetta skenaarioajattelun avulla. Skenaario on johdonmukainen ja uskottava kuvaus mahdollisesta tulevaisuudesta. Mikään skenaario ei toteudu sellaisenaan, vaan niiden tarkoitus on avata ajattelua erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia kohtaan. Otan tarkastelun aikajänteeksi 10 vuotta. Skenaariot pohjautuvat niihin muutoksiin ja pysyvyyksiin, joita lähihistoriassa ja nykyhetkessä on – intuitiota ja mielikuvitusta unohtamatta. Skenaariot tekevät arvot näkyviksi. Päätös suosia jotain tiettyä tulevaisuudenkuvaa perustuu arvoihin. Kun luet skenaarioita, huomaat todennäköisesti samaistuvasi johonkin skenaarioon muita enemmän. Saatat huomata, että alat tehdä valintoja, jotka vievät kohti haluttua tulevaisuutta. KUTSUN ENSIMMÄISTÄ skenaariota nimellä ”perheettömien kuluttajien Myyrmäki”. Uudisrakentaminen on tuottanut paljon pieniä asuntoja. Myyrmäen väestö koostuu pääosin hyvin toimeentulevista sinkuista ja lapsettomista pariskunnista. Ostokset tehdään verkkokaupoissa ja Myyrmäkeä suuremmissa kauppakeskittymissä, minkä vuoksi lähipalvelut ovat heikentyneet. Lähiö on asuinpaikka, mutta työ ja harrastukset ovat muualla. Elämäntapa ”espoolaistuu”. TOINEN NÄKYMÄ on nimeltään ”rohkeiden asukkaiden Myyrmäki”. Aktiivisesta kansalaisuudesta on tullut myyrmäkeläisten perusidentiteetti. Ruohonjuuritason toiminta on laajaa ja monipuolista, eikä vastuu siitä keskity muutamien tosiuskovaisten harteille. Kaupunki tukee lähiön kehittämistä esimerkiksi osallistavan budjetoinnin avulla. Vanhoja kiinteistöjä hyödynnetään asukastoiminnassa. Liikenteen automaatio ja julkisen liikenteen kehittyminen ovat vähentäneet parkkipaikkojen tarvetta, minkä vuoksi viheralueita, aukioita ja uusia asuinkortteleita on enemmän. KOLMAS SKENAARIO on ”tukiriippuvaisten Myyrmäki”. Myyrmäki on näivettyvällä uralla. Julkisista tiloista ei ole pidetty huolta. Myyrmäestä on kehittynyt nukkumalähiö työpaikkojen vähentymisen vuoksi. Alueen ilme ja maine vetoavat vain niihin, joilla ei ole varaa asua muualla. Näyttävä uudisrakentaminen on auttanut vaivaan vain osittain. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat ja väestöryhmien väliset jännitteet kiristyvät. Katuväkivalta, palavat autot ja avoin huumekauppa ovat arkea. NELJÄTTÄ TULEVAISUUSKUVAA kutsun nimellä ”opiskelijoiden Myyrmäki”. Myyrmäestä on tullut opiskelijakaupunginosa, jossa asuu paljon nuoria aikuisia. Kahvilaja baarikulttuuri kukoistavat. Liikuntapalveluita on paljon. Katukuva on trendikäs ja energinen. Colosseumista on tullut opiskelijoiden perustamien startup-yritysten keskus. Uutta työvoimaa tarvitsevia yrityksiä on keskittynyt korkeakoulukampuksen läheisyyteen. ON SANOTTU, että tämän päivän Suomessa ei ole rohkeita visioita. Ja jos on, niin niissä painottuvat uhkakuvat sekä tekninen ja taloudellinen näkökulma. Muu tulevaisuuspuhe leimataan kevytmieliseksi päiväunelmoinniksi. ”Uhkakuvat kiehtovat, mahdollisuudet ovat lällärikamaa”, kuten Helsingin Sanomien tulevaisuuskirjeenvaihtaja Heikki Aittokoski keskustelun kiteytti. Tähän ei tarvitse alistua. Nyt on aika ajatella rohkeasti Myyrmäen tulevaisuutta. LEHDEN SEURAAVA NUMERO ILMESTYY JOULUKUUSA. PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ille Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times (per.) JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 KIRJOITA JA VAIKUTA! MYYR YORK TIMES haluaa tuoda kaupunkilaisten äänet kuuluviin. Mielipidekeskustelut vellovat verkossa, mutta jos osaat tiivistää näkemyksesi nasevasti kolumniksi, julkaisemme sen mielellämme myös lehdessä. Kaipaamme elämänmakuisia näkemyksiä länsivantaalaisten arjesta. Arvostamme erityisesti, jos osaat tuoda esille uutta näkökulmaa asioihin, mielellään myös rakentavasti ratkaisuehdotuksia esittäen. Kolumnin pituus on enintään 3000 merkkiä tai noin 400 sanaa. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä tai hylätä se. Lähetä kolumnisi osoitteeseen toimitus@myyryork.news PS. Mikäli mielessäsi on aihe, joka kaipaisi käsittelyä, mutta et koe itse olevasi paras tuomaan sitä esille, jätä juttuvinkki toimitukselle! KO L U M N I Kirjoittaja on Louhelassa asuva ennakointiasiantuntija, kaupunkiaktiivi ja kahden lapsen isä. PAULI KOMONEN T Ä S T Ä L Ä H T E E . . .
• 4 R I N G R I N G ! H U I K E A PA L U U H U I P U L L E ! KAUPUNKIPYÖRÄJÄNNITYS TIIVISTYY PK-35 NAISET OTTI KOTIIN SEITSEMÄNNEN MESTARUUDEN BUDJETISSA vuodelle 2019 Vantaa lupaa edistää pyöräilyä ”rakentamalla pyöräilyn laatukäytäviä, kehittämällä pyöräpysäköintiä ja vantaalaista kaupunkipyöräjärjestelmää”. Myyrmäkeläiset saavat vielä jonkin aikaa odottaa päätöstä siitä, tulevatko kaupunkipyörät jo ensi keväänä myös Myyrmäki– Martinlaakso-alueelle. Lokakuussa avattu NAISTEN SM-SARJAN yläloppusarja oli erittäin tasainen, ja jännitys säilyi viimeiseen kierrokseen asti. Punamustien joukkue oli koko kuluvan sarjakauden ajan takaa-ajajana. Viimeiseen otteluun lähdettäessä sarjakärki HJK:lle riitti kotitasapeli. Joukkue ei ollut yli vuoteen hävinnyt kotonaan, Töölössä. Eipä ollut PK-35 Vantaallakaan tappioita yläloppusarjassa, joten itseluottamus oli puolin ja toisin korkealla. Lokakuun 20. päivän ilta päättyi PK-35 Vantaan 2–1 vierasvoittoon. JOUKKUEEN General Manager KAJ BJÖRKQVIST kertoi kaudesta jääneen hyvän fiiliksen. Voittaminen on tunnetusti mukavaa. 2010-luvun menestyksekkäimmän naisten joukkueen kahden hopean kausi 2017 sujui mallikkaasti, mutta jätti pienen pettymyksen tunteen pelaajille, valmentajille ja taustajoukoille. Tänä vuonna PK-35 Vantaa palasi mestariksi. Edelliseen kauteen verrattuna joukkueessa tapahtui jonkin verran muutoksia. Joukkueen kasaaminen onnistui hyvin ja suunnitelmassa pysyttiin. “Mentiin koko kausi samalla joukkueella. Joukkue oli tasapainoinen, pelaajia eri rooleissa, kuten valmennus oli toivonutkin”, kommentoi Björkqvist. Lokakuun lopussa joukkue oli ansaitulla lomalla, mutta seuraavan kauden pelaajaneuvottelut on jo aloitettu. NAISTEN LIIGAN pelaajat äänestivät liigan parhaaksi puolustajaksi Punamustien TIIA PELTOSEN . Juniorivuosistaan lähtien Punamustia edustanut Peltonen siirtyy Åland Unitediin uusien haasteiden perässä. tarjouskilpailu hakee nyt kohtana A) kaupunkipyöräjärjestelmän kokonaishintaa alueelle Tikkurila–Aviapolis ja kohtana B) järjestelmän laajennuksen kokonaishintaa alueelle Myyrmäki–Martinlaakso. Molemmissa vaihtoehdoissa tarjouspyyntö koskee yhtä kautta (1.4. – 31.10.) ja lukumäärinä kummassakin on 500 pyörää ja noin 50 virtuaaliasemaa. Erikseen tarjouksissa on pyydetty hintaa myös operoinnista näillä alueilla talvikaudella. Kaupunki kartoittaa tarjouksilla lisäksi viidenkymmenen sähköpyörän lisähankinnan kuluja. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on 22.11. Päätöksen pyörähankinnasta tekee ajallaan tekninen lautakunta. K U V A : K A L E V I H Ä M Ä L Ä IN E N UUTISET
• 5 M A JATA L O M Y R T S I I N T O O G A B I L E E T ! M AT K A KO R T I T VA I H T O O N AB (Myyrmäki, Helsinki, Espoon itäosat) 2,80 € 4 € 53 € 59,70 € 2,80 € 4 € 53 € 59,70 € 4,60 € 6 € 97 € 98 € Kertalippu matkakortilla, mobiilisovelluksella tai ennakkoon ostettuna Kertalippu kuljettajalta ostettuna Kausilippu 30 vrk Vuosilippu (veloitetaan kuukausittain) BC (Koko Vantaa, koko Espoo ja Helsingin pohjoisosat) ABC (Nykyinen seutulippualue) KIRKKO MUUTTAA COLOSSEUMIIN URHEILUPUISTON HOTELLI TOTEUTUU VYÖHYKELIPPUJEN HINNAT JULKI – KÄYTTÖÖN MAALISKUUSSA 2019 TRIVIA! Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? Vastaukset sivulla 29. 1. Myyrmäessä 1970-luvulla vaikuttanut Myyräntossut oli a) Kuntoliikkujien yhdistys b) Tanssiseura c) Marttojen kampanja, jossa tehtiin ikäihmisille tossuja? 2. Myyrmäen Huolto Oy:n toimitusjohtaja on tällä hetkellä a) Vesa Nevander b) Mika Lehtonen c) Antti Kämäräinen? 3. Myyrmäen uimahallissa on a) kuusi rataa b) seitsemän rataa c) kahdeksan rataa? 4. Myyrmäen kirjaston ensimmäinen osoite oli a) Myyrmäentie 6 b) Liesitori 1 c) Jönsaksentie 6? 5. Vantaan jalkapalloseura VJS:n miesten edustusjoukkue nousi tämän kauden päätteeksi a) ykköseen b) kakkoseen c) kolmoseen? 6. Virtakuja 2:n kerrostalon päädyssä olevan muraalin on maalannut a) Dourone b) Pso Man c) Aryzin? 7. Vantaan parhaaksi lounaspaikaksi valittiin 2017 a) Sapusca Myyrmäen terveysasemalla b) Lounas Bistro Vetotiellä c) Cafe Viisari Petikossa? 8. Hämeenlinnantien varteen Sanomalan itäpuolelle valmistuva SRV:n rakentama toimistokokonaisuus on nimeltään a) Pressi b) Voima c) Printti? 9. Myyrmäen suuralueella sijaitseva siirtolapuutarha-alue on nimeltään a) Kesäheinä b) Kesäkylä c) Viherkumpu? 10. Länsi-Vantaalla vaikuttava tanssiteatteri on a) Raatikko b) Hurjaruuth c) Mamia Company? MYYRMÄKEEN Raappavuorentien ja Rajatorpantien risteysalueelle on nousemassa 8-kerroksinen hotellirakennus. Parhaillaan rakennuslupavaiheessa oleva hotelli tuo helpotusta pitkään kiusanneeseen majoitustilaongelmaan Myyrmäessä. Hotellin puuttuminen Myyrmäestä on jarruttanut erityisesti Myyrmäen urheilupuiston kehittämistä. Urheilupuistossa järjestetään vuosittain isojen urheilutapahtumien lisäksi lukuisia messuja ja muita tapahtumia. Hotelli mahdollistaa myös puiston hyödyntämisen leiripaikkana. Toteutuessaan hotelli palvelee myös tänä syksynä kasvanutta Metropolia ammattikorMYYRMÄEN KIRKON sisäilmatilanne on niin heikko, että kiinteistössä alkaa keväällä liki parin vuoden mittainen remontti, jossa uudistetaan kirkon sisätiloja sekä ulkoverhoilua. Väistötila on löytynyt Colosseumilta, entisestä Imatran Voiman ja Verohallinkeakoulua sekä Myyrmäen suuralueen yrityksiä. HOTELLIHANKKEEN takana on pohjoismaisen kiinteistösijoittajan NREP:n konserniin kuuluva NREP NSF III Finland Advisory Oy. Ryhmä omistaa nykyisin muun muassa Tikkurilan Dixin ja Pelican Self Storage -pienvarastot. Raappavuorentien ja Rajatorpantien risteykseen sijoittuvan hotellin on suunnitellut Avarrus Arkkitehdit Oy. Tulevan hotellin konsepti yhdistää perinteisen hotellin, kevyemmän retkeilymajatyylisen majoitustoiminnan sekä hieman pidempiaikaisen majoittumisen. K U V A : A V A R R U S A R K K IT E H D IT non kiinteistöstä Rajatorpantieltä. Kiinteistö on saanut nimensä Roomassa sijaitsevasta Colosseumiksi nimetystä amfiteatterista, jossa moni kristitty sai surmansa muinaisen Rooman valtakunnan aikana vuosina 100–300 jKr.
• 6 VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi 12.11.2018 vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2019 – 2022. Vuoden 2019 budjetin loppusumma on 1,6 miljardia euroa, josta investointien osuus on 159 miljoonaa euroa. Veroprosentti säilyy 19:ssä. Sosiaalija terveydenhuolto lohkaisee menopuolen piirakasta ylivoimaisesti suurimman palan, 42 prosenttia. Sen jälkeen 33 prosentilla tulee sivistystoimi, johon kuuluvat muun muassa päiväkodit, peruskoulut, lukiot, ammatillinen koulutus, kulttuuri, liikunta ja kirjastot. Tulorahoituksesta 62 prosenttia koostuu veroista. Myyr York Times kahlasi myrtsiläisin silmin läpi Vantaan lähes 300-sivuisen budjettikirjan. MAAKUNTAJA SOTEUUDISTUS KEIKUTTAA VIELÄ BUDJETTIA JA TALOUSSUUNNITELMAA Koska Suomen julkisen hallinnon ja sosiaalija terveydenhuollon palvelujen uudistaminen, eli tuttavallisesti maakuntaja sote-uudistus, on yhä pahasti kesken, Vantaan budjetti ja taloussuunnitelma 2019 2022 on etenkin sosiaalija terveydenhuollon toimialalla jouduttu laatimaan osin epävarmoissa näkymissä. Suurta muutosta on kuitenkin valmisteltava, vaikka vähän sokkonakin, pala kerrallaan. Kun lähes kaikki palaset ovat elefantinkokoisia, kuten esimerkiksi asiakasja potilastietojärjestelmä Apotti, ensi vuoden budjetin matkaan voi tulla monia vauhtia hidastavia mutkia. Apottiakaanhan ei markkinoida vain tietojärjestelmänä, vaan sen toivotaan ja uskotaan suorastaan mullistavan sosiaalija terveydenhuollon koko tähänastisen toimintakulttuurin. Apotin ensimmäinen vaihe otettaneen käyttöön viimeistään keväällä ja toinen vaihe syksyllä 2019. Maakuntaja sote-uudistus tärisyttää kaupungin hallintoakin. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on keventää johtamisen rakenteita mutta myös varautua ”mahdollisen maakuntaja sote-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin”. TERVEYDENHUOLTOPALVELUIHIN TULEE HALLINNOLLISIA MUUTOKSIA, MUTTA LÄHIPALVELUT EIVÄT VIELÄ OLE KOKONAAN KATOAMASSA Terveydenhuollossa luotetaan siihen, että ”tuottavuus ja asiakaslähtöisyys kohenevat organisatorisilla muutoksilla”, kuten budjettikirja kertoo. Suunnitelmissa on muun muassa keskittää terveysasemien diabetesyksikkö ja hoitotarvikkeiden jakelu Tikkurilaan. Terveydenhoitoa koskevat puhelut hoidetaan vastedes yhdestä ja samasta yksiköstä, ja päihdeja mielenterveystyötä tekevät kootaan samaan tulosyksikköön. ”Päihdeja mielenterveyspalvelupisteitä on jatkossakin useissa eri osoitteissa. Niiden osalta kysymys on hallinnollisesta yhdistämisestä. Tällä hetkellähän näitä palveluita hoitavat neljässä eri tulosyksikössä toimivat työntekijät”, terveyspalvelujen johtaja PIIA VUORELA tarkentaa. Tikkurilaan ollaan Vuorelan mukaan suunnittelemassa vaativien diabeteshoitojen osaamiskeskusta, mutta tämä ei merkitse sitä, että diabeetikot eivät enää saisi palveluja Myyrmäessä. Kaupunginvaltuusto päätti 12.11., että sekä tyypin 1 että BUDJETTI TUO, BUDJETTI VIE SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLTO SIVISTYSTOIMI MAANKÄYTTÖ, RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ KONSERNIJA ASIAKASPALVELU YLEISHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA 42% 2% 2% 6% BUDJETTI miljardia euroa 1,6 15% 33% T E K S T I T E R T T U N U R R O ”Kaupunginvaltuusto päätti 12.11., että sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hoitoa saa jatkossakin terveysasemilla.” K A U P U N G I N R A H A V I R R O I L L A
• 7 tyypin 2 diabeteksen hoitoa saa jatkossakin terveysasemilla. Huolta ovat jo ehtineet herättää myös muiden hoitotarvikkeiden jakelua koskevat keskittämissuunnitelmat. ”Kotiin nyt tuotavien hoitotarvikkeiden, kuten vaippojen, suhteen mikään ei myöskään muutu. Niitä tarvitsevat saavat ne edelleen kotiin kannettuina”, Piia Vuorela lupaa. ILMASTOASIAT PISTETÄÄN RUOTUUN, JA NUORISOTYÖTTÖMYYDEN PITÄISI VÄHENTYÄ PUOLEEN NYKYISESTÄ Uutena säikeenä ensi vuoden budjetissa ja tulevien vuosien taloussuunnitelmassa kulkee Vantaan kaupunginvaltuuston kesällä 2018 hyväksymä niin sanottu resurssiviisauden tiekartta. Se on toimintaohjelma, jonka avulla kaupunki pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, eli tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Talkoisiin on haastettu niin energiantuotanto, liikenteen suunnittelu, liikkuminen, kaavoittaminen, rakentaminen, hankinnat kuin kaikki muutkin kaupungin toiminnot, ja myös kaikki asukkaat. http://www.vantaa.fi/resurssiviisasvantaa ”Resurssiviisasta liikkumista kehitetään monipuolisesti”, budjettikirja lupaa. Lisäksi todetaan, että ”liikkumista kehitetään kaikkien kulkumuotojen, pysäköinnin sekä liikkumisen ohjauksen keinoilla” ja että ”erityisenä painopisteenä on kaupunkipyöräilyn edistäminen”. Vantaa puuttuu entistä järeämmin nuorten työttömyyteen. Se haluaa puolittaa nuorisotyöttömyyden tuoreina keinoinaan yrityksille tai kolmannen sektorin toimijoille myönnettävä rekrytointituki ja tuki työpaikoilla tapahtuvaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. KAUPUNKI RAKENNUTTAA JA KORJAUTTAA KOULUJA, PÄIVÄKOTEJA, PUISTOJA JA URHEILUPAIKKOJA Vantaan väkiluvun on ennustettu kasvavan vuodesta 2018 vuoden 2019 loppuun noin 4000 hengellä, ja kasvun odotetaan jatkuvan samaa vauhtia lähivuosinakin. Vuoden 2019 lopussa Vantaalla arvioidaan olevan 231 632 asukasta. Ennusteen mukaan asukasVEROPROSENTTI 19% UUDET JA KORJATTAVAT PÄIVÄKODIT JA KOULUT MYYRMÄEN SUURALUEELLA 2019–2022: Hämeenkylän koulu, uusi Kaivokselan II-päiväkoti, uusi Kilterin koulun muutosja korjaustyöt Mårtensdal kampus, uusi Patotien päiväkoti, uusi Raappavuoren päiväkoti, uusi Rajatorpan uusi koulu ja vanhan rakennuksen korjaustyöt Uomarinteen koulun päiväkoti, uusi määrät kaudella 2019 – 2028 kasvavat eniten Kivistössä, Myyrmäessä ja Aviapoliksessa. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä. Myyrmäen alueella varhaiskasvatusja perusopetusikäisten lasten määrän on arvioitu kymmenessä vuodessa nousevan yhteensä tuhannella. Suurin osa kaupungin investoinnista kohdistuukin koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ensi vuonna ehostuvat myös Jokiuoman puisto ja Kivikauden puisto. Syksyllä Myyrmäessä Ruukkukuja 8:ssa otetaan käyttöön uusi 199-paikkainen vanhustenkeskus. Urheiluja liikuntapaikoista budjettiin sisältyvät Martinlaakson ja Myyrmäen urheilupuistojen huoltorakennusten laajennukset ja Martinlaakson uimahallin kunnostustyöt sekä Kaivokselan koulun lähiliikuntapaikan korjaus ja Rajatorpan kalliosuojan perusparannus. TAIDEMUSEO ARTSIN TILOISTA TEHDÄÄN TARVESELVITYS, JA KULTTUURITALO MARTINUS SAA LISÄRAHOITUSTA Myyrmäkeläisiä tapahtumien puuhanaisia ja -miehiä ilahduttanee tieto, että Vantaasta leivotaan entistä näyttävämpää tapahtumaja festivaalikaupunkia. Kulttuurin määrärahoja on korotettu jonkin verran edellisestä vuodesta. Kakusta riittää ehkä jaettavaa myös Myyrmäessä syntyville uusille ideoille. Budjetti lupaa hyvää Martinuksellekin: ”… uudistunut Kulttuuritalo Martinus kehittyy esittävän taiteen ja kulttuurielämän päänäyttämöksi.” Myyrmäessä jännitetään tietenkin, miten taidemuseo Artsin kanssa käy. Sillehän etsitään kuumeisesti uutta tilaa. ”Talousarviossa vuodelle 2019 on lisärahoitusta Martinuksen toimintaan. Lisärahoituksella kehitetään ja laajennetaan toimintaa ja tuotantoja. Tarkempi sisällöllinen suunnittelu on työn alla. Artsin tilanteesta tehdään hankesuunnitelma ensi vuoden puolella”, kulttuurijohtaja ANNUKKA LARKIO kertoo. Martinlaakson kirjastossa kävijät saattavat piakkoin huomata, että tutuiksi käyneet asioimisrutiinit muuttuvat. Kirjasto toimii pilottina, kun kaupunki etsii kirjastoaineistojen sisäiseen käsittelyyn uusia toimintamalleja; tavoitteena on tuntuvia säästöjä työajoissa. ”Resurssiviisasta liikkumista kehitetään monipuolisesti.”
• 8 MYYRMÄKEEN VALMISTUU lähivuosina kuutisen sataa uutta asuntoa ja Martinlaaksoon lähes neljäsataa, mutta työpaikkojen määrä Myyrmäessä on koko 2000-luvun laskenut kiihtyvään tahtiin. Entisten toimistorakennusten paikoille nousee asuintaloja. Taloussuunnitelma luettelee tärkeimmiksi kehitettäviksi työpaikka-alueiksi Vantaankosken, Vehkalan, Jokiniemen ja Vantaan Akselin. Myyrmäkeä ei mainita. PALJASJALKAINEN MYYRMÄKELÄINEN kaupunginvaltuutettu SIRI AHOKAS on myös kiinnittänyt huomiota työpaikkojen katoamiseen. ”Olen pohtinut Myyrmäen negatiivista työpaikkakehitystä, etenkin nyt kun asuntoja rakennetaan niin paljon. Huolta herättää se, että Vantaan vahvasta työpaikkamäärän kasvusta huolimatta niitä ei valu tänne. Alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi, ja jotta keskusta eläisi päivisinkin, tarvitaan Myyrmäkeen asuntojen lisäksi myös lisää työpaikkoja”, Siri Ahokas sanoo. Ahokas seuraa valppaasti myös taidemuseo Artsin uusien tilojen etsintää. TOIMITTAJA ARVIOI LUKEMAANSA KIRJAA Teoksessa ”Taloussuunnitelma 2019 – 2022 ja Talousarvio 2019” on monta kertojaa, mutta hämmästyttävän yhtenäinen ääni ja katselukulma. Juoni on yksinkertainen: kaikissa olosuhteissa tehdään vain parasta. Toimijoita on runsaasti, mutta lukijan on välillä vaikea hahmottaa kunkin todellista roolia. Ainakin MATTI, Apotti ja Varda tuntuvat olevan urotöihin valmiita sankareita. Ilahduin siitä, että käsissäni on kerrankin kirja, joka pursuaa toiveikkuutta ja uskoa tulevaan. Ylivoimaisesti eniten, lukuun ottamatta olla:n eri muotoja, esiintyvät kehittää ja parantaa, ja hyvin usein vilistävät myös vahvistaa ja edistää. Miinusta joudun antamaan siitä, että hyvää tarkoittavat teonsanat salaavat oikean tekijän. Kirjassa kehitetään, parannetaan, vahvistetaan ja edistetään. Niin sanotaan, mutta kuka tuon kaiken ottaa hoitaakseen, lukija kysyy. Passiivi on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että kirjan sivuilla esiintyy kuitenkin niin usein sana aktiivinen. Kirjoittajien sanaluovuus on hämmästyttävää. Resurssiviisas, opinnollistaminen, sähköinen osallisuusympäristö, tiedolla johtaminen, ryhmäytyminen ja osaamisen kehittäminen saivat aivot raksuttamaan kiivaasti. Sehän on aidon elämyksen merkki. MATTI = Maankäytön toimintamalli ja tietojärjestelmä Apotti = asiakasja potilastietojärjestelmä Varda = Kansallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto MYYRMÄKELÄISET ODOTTAVAT UUSIA TYÖPAIKKOJA JA ARTSIN JATKAVAN MYRTSISSÄ ”Olisi todella iso menetys, jos Artsi lähtisi Myrtsistä. Nimetkin sointuvat yhteen. Artsi on kasvanut täällä ja kiinnittynyt myyrmäkeläiseen henkeen. Martinuksen, Artsin, Vaskivuoren lukion ja Lasten kulttuurikeskus Toteemin yhteiselossa on ainekset isompaankin uudenlaisen kulttuurin kehtoon. Myyrmäessä asuu aktiivisia eri alojen taiteilijoita, on myös orkestereita ja kuoroja, ja asukkaat järjestävät vapaaehtoispohjalta hienoja tapahtumia.” Kaupunginvaltuutettuna Siri Ahokas sanoo iloitsevansa kaikista niistä budjettiin sisältyvistä suunnitelmista, joilla pyritään luomaan hyvää koko Vantaalle. Vantaalaisen asukkaan roolissa ja liikunnallisen perheen jäsenenä hän spontaanisti nostaa hienoina asioina esiin lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen tähtäävät suunnitelmat. Siri Ahokas on ensimmäistä kauttaan kaupunginvaltuustossa. Hän on tarkastuslautakunnan ja opetuslautakunnan jäsen ja kokoomuksen valtuustoryhmän lastenja nuorten valtuutettu. M Y Y R M Ä K E L Ä I S VA LT U U T E T U N T O I V E S O K E R I N A P O H JA L L A T E K S T I T E R T T U N U R R O T E K S T I T E R T T U N U R R O K A U P U N G I N R A H A V I R R O I L L A
• Minun kyläni, minun tilani. VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA vaalikone.seurakuntavaalit.fi vantaanseurakunnat.fi/vaalit Äänestä seurakuntavaaleissa 18.11.2018 Pia Hurme, Yrittäjä LKV, LVV, KED, YEAT kaupanvahvistaja Vantaan Yrittäjä 2013 p. 0400 649 412 LKV Tuija Hurme Oy, puh. 09 5893 9060 www. lkvtuijahurme.? Martinmiilu, Laajaniityntie 3, 01620 Vantaa Vietämme tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuotta. Matkaa olemme tehneet yhdessä, kiitos! Haluamme edelleen auttaa Sinua kodinvaihtoon liittyvissä asioissa. Ota rohkeasti yhteyttä! Luota alueesi ammattilaiseen! Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto Valitse ja asiat rullaa... Tarvitsetko apua joulusiivoukseen? Olisiko mukavaa leipoa, mutta et oikein jaksa yksin? Kadutkin käyvät liukkaiksi. Entä jos joku tulisi kanssasi kauppamatkalle tai laboratoriokäynnille? Tehdään yhdessä –hankkeen maahanmuuttajista voisit löytää auttajia Työnantajana maksat palkan 11€/h ja oheiskulut n. 20% , jotka oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Työtä tehdään siis yhdessä ja maahanmuuttaja oppii kieltä ja tutustuu suomalaisuuteen. Soita hankkeen toimistoon Zana Kerveshi 050-5915487 tai käy juttelemassa Isomyyrin 2. kerroksessa Coworking MyyrYorkin -tiloissa Eläintarvikekaupan vieressä . Joulu lähestyy! Hei yrittäjä, on ihan OK haluta huomiota. Mainostamalla Myyr York Timesissa, saat sitä juuri siltä yleisöltä jolla on eniten väliä – paikallisilta. ilmoitusmyynti@myrtsi.fi BLOSSA PIMP MY GLÖGI STATION @ WANDAS KITCHEN & LOUNGE 9.11. – 24.12.2018
• 1 KIVISTÖN KAUPPAKESKUS K AUPPAKESKUS Kivistön internetsivuilla luvataan edelleen ”Helppoa elämää”. Sitä on luvattu vähintään vuodesta 2015 asti, jolloin allekirjoitettiin Kivistön kaupunkikeskuksen ensimmäisen vaiheen esisopimukset. Kauppakeskuksen osapuolina on neliapila tai viisikko, vähän riippuen miten asiaa katsoo. Varsinaisen ostoskeskusosion rakennuttajina toimivat NCC ja Skanska. Hypermarkettien puolella toimijoina ovat kaupan keskusliikkeet Kesko ja HOK-Elanto. Samassa sopassa ui myös Vantaan kaupunki, joka on kaavoittanut tontin juuri näiden toimijoiden mukaan ja solminut esivuokrasopimukset, joilla on sovittu kaupungin tarvitsemien tilojen vuokraamisesta ostoskeskuksen puolelta. Osapuolet ovat toisistaan vahvasti riippuvaisia: NCC ja Skanska odottavat investointipäätöstä Keskolta ja HOK-Elannolta – ja toisinpäin. Vantaan kaupunki taas on pelannut korttinsa asiassa yllättävän huonosti. RAKENNUSTYÖT mahdollistava asemakaava tuli voimaan vuonna 2016, mutta mitään ei tapahtunut. Toukokuussa 2017 sekä rakennuttajat että kaupan keskusliikkeet hakivat jatkoaikaa kiinteistökaupalle. Kesko ja HOK-Elanto olisivat halunneet saada suoraan käyttöönsä kaikki 33 jatkokuukautta, mutta NCC ja Skanska päätyivät anomaan ja saamaan jatkoaikaa kaikille osapuolille 31.12.2018 saakka. Sopimus on siis jälleen katkolla tämän vuoden lopussa. Kun kauppakeskuksen tontilla alkoi viime kesänä näkyä liikettä, hieraisi moni kivistöläinen silmiään ihmetyksestä. Joko vihdoin saataisiin rakennustyöt alkuun? Sellaista myös varovasti lupailtiin, mutta nyt, kaksi kuukautta ennen vuodenvaihdetta, on aika kohdata todellisuus ja todeta, että rakennustyöt eivät ole alkaneet. Kauppakeskuksen rakentaminen ei käynnisty tänäkään vuonna. V ANTAAN KAUPUNGIN kannalta tilanne on huono. Se on käytännössä velvoitettu antamaan jatkoaikaa rakennuttajille ja kaupan keskusliikkeille niiden sitä hakiessa vielä noin 16 kuukauden eli puolentoista vuoden ajan. Tämä tarkoittaisi sitä, että rakennustyöt alkaisivat mahdollisesti vasta kesällä 2020 ja siitä valmistumiseen kuluisi vielä noin kaksi vuotta. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja HANNU PENTTILÄ myöntää tilanteen ongelmallisuuden: ”Jatkomahdollisuus on olemassa, mutta pyrimme löytämään ratkaisun neuvottelemalla kaikkien osapuolten kanssa.” Neuvottelut ovat käynnissä, se on selvää. Niiden tarkkaa sisältöä ei paljasta kukaan. K U V I T T E L E TÄ H Ä N Liekö näiden kivien alla? ”Tämä tarkoittaisi sitä, että rakennustyöt alkaisivat mahdollisesti vasta kesällä 2020 ja siitä valmistumiseen kuluisi vielä noin kaksi vuotta.” T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA A R I M A R T I N A H O K U V A : K A U P PA K E S K U S K IV IS T O .F I K I V I N E N T I E
• 1 1 Unelma Colosseumista elää yhä. Lokakuisessa budjetti-infossa Hannu Penttilä kertoi Kivistön kauppakeskuksen etenemisestä kaupunginvaltuustolle seuraavaa: ”Se ei välttämättä ole ihan se sama malli, mikä kauppakeskus teille aikanaan on myyty, mutta joka tapauksessa malli, joka toteuttaisi kivistöläisten kaupalliset ja kuntapalveluiden tarpeet.” JURIDISESTI kaikki osapuolet ovat sitoutuneet alkuperäiseen suunnitelmaan, joka ensimmäisessä vaiheessa tarkoittaa noin 37 000 m2:n kauppakeskusta ja noin 18 000 m2:n hypermarketkeskusta. ”Tilanne on erittäin harmillinen”, toteaa Keskon aluejohtaja TIMO HEIKKILÄ . ”Tavoitteena on saada alueen asiakkaille palvelut mahdollisimman pian.” Keskon lopullisena tavoitteena on Citymarketin kokoinen yksikkö, mutta Heikkilä kertoo, että erilaisia vaihtoehtoja on mietitty. ”Asioiden pitäisi mennä jouhevasti. Pitäisi olla toimiva suunnitelma ja toimiva ratkaisu, ettei hätiköitäisi ja jäätäisi jumiin, vaan palveltaisiin kasvavaa aluetta.” H OK-ELANNON kiinteistöjohtaja JYRKI KARJALAINEN väläyttelee samansuuntaisia ajatuksia. ”Kaiken kaikkiaan tämän kokoluokan hankkeet ovat kompleksisia”, hän sanoo. Väestömäärän hidas kasvu on jonkinlainen ongelma, Karjalainen kertoo. ”Prisman kokoinen hypermarket tarvitsisi asiakaspohjakseen yli 20 000 asukasta, kun Kivistössä asukkaita on vasta noin 5000.” Ilman kauppakeskusta Prisman kokoisen yksikön ei katsota vetävän alueelle tarpeeksi asiakkaita. Karjalainen sanoo, että tällä hetkellä rakennusliikkeet eivät ole antaneet rakentamisen aloittavaa vahvistusta, koska rahoitusta ei ole pystytty ratkaisemaan. Voitaisiin siis väittää, että Kesko ja HOK-Elanto olisivat halukkaita ratkaisemaan kivistöläisten pulmat nykyistä suunnitelmaa nopeammin rakentamalla ensin pienemmät kaupan yksiköt, joita olisi mahdollisuus myöhemmin laajentaa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Mikäli rakennusliikkeet saavat kokoon tarvittavan rahoituksen, heillä on rakennustyöt aloittaakseen oikeus odottaa kaupan keskusliikkeiden investointipäätöstä hypermarkettien rakentamisesta. Jos niin ei tapahdu, sopimus saattaa jopa raueta. ”Tilannetta on turha lähteä spekuloimaan”, toteaa Skanskan johtaja ANTTI TUOMAINEN, joka kommentoi asiaa myös NCC:n puolesta. ”Eri vaihtoehtoja käydään läpi.” KIVISTÖLÄISILLE kauppakeskuksen tontin tilanne on näkynyt myös kiertoteinä, joista on vastuussa Vantaan kaupunki. ”Asemakaavan tultua voimaan vuonna 2016 kaupunki on pyrkinyt edistämään rakentamista kaikin käytössä olevin keinoin”, kertoo Kivistön aluearkkitehti A NNA-RIITTA KUJALA. ”Kuntatekniikka on rakentanut tarvittavan infran ja asemakaavat on vahvistettu.” Kyseinen kauppakeskuksen tontti on räätälöity juuri näille toimijoille. ”Kivistöä on alettu rakentaa suomalaisen kaupunkikehityksen murroksessa”, toteaa Anna-Riitta Kujala. ”Suunnitteluratkaisut, kuten vähäautoisuus ja hypermarketit, lyövät osin toisiaan korville. Sen vuoksi saadaan hiljalleen muita palveluita.” VANTAAN KAUPUNKI on tilanteessa ikävässä välikädessä. Kaupunki ei voi perua rakentamisen esisopimuksia. Kivistöläiset joutuvat ilmeisesti yhä odottamaan esimerkiksi terveysja kirjastopalveluita, joiden kohtalo on tällä hetkellä sidottu ostoskeskuksen rakentamiseen. Esivuokrasopimusta on kertaalleen pidennetty alkamaan vuoden 2019 lopusta vuoden 2020 loppuun. ”Varasuunnitelmaa tilojen osalta ei ole”, kertoo Vantaan kaupungin tilakeskusjohtaja PEKKA WALLENIUS. ”Jos esivuokrasopimus jälleen lykkääntyy, on todennäköistä että sen sisältö tulee muuttumaan.” Walleniuksen käsityksen mukaan kauppakeskuksen kokonaisuus ja sisältö muuttuvat, ja kaupungin tilat tulevat uudelleen sijoitettaviksi. Kaupungin vuokraamien tilojen osuus ei ole suuri, vain noin 2500 neliötä. Toisaalta kaupunki on vakaa ja pitkäaikainen vuokralainen. Terveysaseman vuokraus on “väliaikainen”, hyvinvointikeskukselle on varattu Kivistöstä oma tontti, mutta 10-vuotisohjelmassa ei ole mitään kaupungin omia rakennushankkeita alueelle. Vuokratilat ovat tässä kohtaa ainoa mahdollinen ratkaisu. ”Tilakeskuksella ei ole vaihtoehtosuunnitelmaa, mutta mikäli kauppakeskus ei lähde rakentumaan, jotain on pakko tehdä”, Wallenius sanoo. Jos rakennuttajat ja kaupan keskusliikkeet hakevat hankkeelle jatkoaikaa, kaupunki voi pohtia muita ratkaisuja. ”Lakisääteiset palvelut alueelle on kuitenkin saatu”, Wallenius huomauttaa ja viittaa kouluihin ja päiväkoteihin. KIVISTÖN TIE on ollut kivikkoinen. Palvelut ovat olleet koko rakentamisen ajan jälkijunassa. Tällä hetkellä alueella on kaksi pientä ruokakauppaa, muutama ravintola ja vain vähän muita kivijalkapalveluita. Kirjastoauto pysähtyy Kivistössä, mutta terveysasioissa täytyy suunnata Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon. Kauppakeskuksen viivästyminen voisi hidastaa alueen asuntokauppaa. Kauppakeskusten kannattavuudesta on viime aikoina kohistu Redin ja Triplan myötä. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi myönnä, että Kivistön kauppakeskus olisi hankkeena liian suurellinen, vaan sekä kaupan keskusliikkeet että rakennuttajat tähyävät kauemmas tulevaisuuteen. Mutta kuinka kauas? ”Päätöksiä pitäisi saada aikaan tämän vuoden puolella, että avaus vuonna 2020 olisi edelleen mahdollinen”, sanoo Skanskan Antti Tuomainen. J ATKOAIKAA pitää hakea viimeistään joulukuun 15. olevaan kaupunginhallituksen kokoukseen mennessä, mikäli muuta sopimusta ei synny sitä ennen. Jonkinlaiseen sopimukseen tullaan todennäköisesti pääsemään, vaikka joitain tahoja houkuttelisi myös pöydän pyyhkäiseminen puhtaaksi. ”Ilman nykyistä esisopimusta Kivistöön olisi helpompi saada nopeasti kaupan palveluita”, sanoo HOK-Elannon Jyrki Karjalainen. ”Asian pitkittyessä ja mahdollisesti mutkistuessa muitakin vaihtoehtoja täytyy miettiä.” ”Ilman nykyistä esisopimusta Kivistöön olisi helpompi saada nopeasti kaupan palveluita.” ”Kivistöläiset joutuvat ilmeisesti yhä odottamaan esimerkiksi terveysja kirjastopalveluita, joiden kohtalo on tällä hetkellä sidottu ostoskeskuksen rakentamiseen.” JYRKI KARJALAINEN, HOK-ELANTO
• 1 2 TÄMÄN PÄIVÄN VPK ON TÄRKEÄ OSA PELASTUSTOIMINTAA KAARELAN KYLÄÄN, Helsingin maalaiskuntaan, perustettiin vuonna 1948 vapaaehtoinen palokunta. Vuosi 2018 on siis Kaarelan VPK – Kårböle FBK :n 70 toimintavuosi. Palontorjunnan historian ja paikallisen sammutusryhmän juuret ulottuvat kuitenkin Kaarelassa yli 100 vuoden taakse. Nykyään palokunta on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta ja yksi neljästä Länsi-Vantaan alueella toimivasta sopimuspalokunnasta. VPK:n hälytysosasto harjoittelee ja tiistai on Kaarelan VPK:n perinteinen harjoituspäivä. Ilta oli jo pimennyt ja sataa tihuttaa, kun miehiä alkaa kokoontua paloasemalle. Ensin huikataan tervehdykset ja sen jälkeen Kaarelan VPK:n palokunnan päällikkö FREDRIK JUSLIN kertoo päivän harjoitusohjelman. Valmistautuminen alkaa ja miehistö pukeutuu harjoitusten mukaisiin pukuihin ja varusteisiin. Tänään harjoituksissa tehdään moottoriruiskuselvitys sekä pintapelastustehtäviä. Palokunnan päällikkö Juslin, joka suunnittelee harjoitukset, pitää tärkeänä, että pidetään yllä tehokasta toimintakykyä ja sen rinnalla opetellaan uusia valmiuksia ja taitoja. “Erilaisten suoritettujen tehtävien luonteesta saamme hyvää tietoa raporteista, eli millaisia tehtäviä alueella on ollut. Niiden pohjalta pystymme kehittämään toimintavalmiuttamme niin, että suoriudumme tulevista tehtävistä entistä tehokkaammin.” Hän pitää harjoituksia tärkeinä niin palokunnan toimintavalmiuden kuin miesten motivoitumisen kannalta. “Riittävät resurssit ja koulutus tuo varmuutta tehtävien läpivientiin ja monille kouluttautuminen on myös henkilökohtainen kehittymisen paikka, voi kokeilla omia rajojaan.” HARJOITUSALUEELLE Vantaanjoen rannalle siirrytään paloautolla ja miehistönkuljetusajoneuvolla. Paikalla odottaa jo toinen palokuntayksikkö, sillä illan harjoituksiin LÄNSIVANTAALLA TOIMIVAT VPK:T ASEMA 24 Vantaan VPK Martinkyläntie 3 01670 Vantaa ASEMA 25 Friherrsin VPK Kiilakuja 4 01650 Vantaa ASEMA 26 Kaarelan VPK Palotie 5 01610 Vantaa ASEMA 27 Seutulan VPK Katriinantie 71 01760 Vantaa T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VAT P I A P I P P U R I A I N A V A L M I I N A A U T T A M A A N Monika Appel tuo naisenergiaa muuten miesvaltaiseen toimintaan. Palokunnan päällikkö Fredrik Juslin seuraa tarkkana harjoitusten kulkua.
• 1 3 osallistuu myös Friherrsin VPK. Palokunnat ovat tiiviissä yhteistyössä ja tästä on saatu monenlaista hyötyä ja etua. Friherrsin palokunnan päällikkö MARKUS WEISTRÖM näkee yhteistyön tärkeänä. ”Varsinkin näin lähellä olevien palokuntien yhteinen koulutus ja harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää. Se antaa paremmat valmiudet suoriutua hälytystehtävistä, kun ollaan samalla keikkapaikalla. On opittu tuntemaan muiden palokuntien jäseniä ja kalustoa ja siksi on helpompaa toimia yhdessä.” PIMEÄSSÄ ILLASSA valonheittäjät ja otsalamput valaisevat muuten säkkipimeässä jokivarressa. Harjoitus sujuu juoheasti, tehokkaasti ja täsmällisesti. “Kaikki tietävät tehtävänsä ja aivan kuin tositilanteessa, toimitaan ripeästi mutta rauhallisesti”, Fredrik Juslin korostaa. “Tässä on etua, kun tuntee kaverin vierellään, silloin homma sujuu.” Pumppu hyrähtää käyntii ja ruiskut toimivat ja vesisuihku kohoaa taivaalle. “Tätä harjoitellaan lähinnä vaikeakulkuisten maastopalojen varalta, jolloin normaalisti vettä tuovat säiliöautot eivät pääse paikalle ja vesi joudutaan pumppaaman letkuihin järvestä tai joesta”, yksikönjohtaja PENTTI MIETTINEN kertoo. “Kuiva ja kuuma kesä, kuten viime kesä oli, lisäävät juuri tällaisten vaikeakulkuisten maastopalojen riskiä. Niihin tässä harjoitellaan,” hän muistuttaa. Joen mutaisella törmällä on käynnissä pintapelastusharjoitus. Savinen vesi ja tihkusateen huonontama näkyvyys haittaavat kun veteen pudonnutta “uhria” etsitään. Uhri löytyy ja hänet siirretään kuljetusalustalla rannalle. Harjoituksen “maalimiehenä” eli uhrina toimii ATTE TURPEINEN . Hän harrastaa sukeltamista ja tätä kautta hän on tuonut pintapelastamisen osaksi Kaarelan VPK:n toimintaa. “Kesällä hankittiin varusteet ja on harjoiteltu ahkerasti. Meillä on tässä paloasemamme tuntumassa niin Vantaanjoki kuin Vetokankaan uimaranta, joten tällaisiin pelastustehtäviin valmistautuminen on meille hyvin luonnollista”, Juslin korostaa. Äkkipäätä voisi kuvitella, että VPK on puhtaasti miehinen toimintaympäristö. Toiminnan keskiöstä, moottoriruiskun kimpusta, löytyy kuitenkin myös naisenergiaa. MONIKA APPEL on ollut mukana jo 5 vuotta palokuntatoiminnassa. Hän vakuuttaa, että toiminta antaa paljon myös naisille. “Täältä löydän sitä ekstremeä, jota joku muu hakee vaikkapa maratoonilta”, naurahtaa hän ja lisää, “Näin kivoja kavereita kuin täällä on ei löydy muualta.” Harjoitus kestää kolmisen tuntia ja sitten on aika laittaa varusteet kuntoon ja takaisin autoihin. Välinehuolto on tärkeää, sillä kun hälytys tulee, silloin kaiken on oltava mukana ja valmiina. Silloin voi olla tosi kysymyksessä. TIIVIN HARJOITUKSEN JÄLKEEN palokuntien päällikköt Fredrik Juslin ja Markus Weiström pohtivat vapaapalokuntien tulevaisuutta, jonka he näkevät myönteisenä, mutta ei aivan ongelmattomana. Kumpikin näkee, että VPK:t ovat ja pysyvät tärkeänä osana pelastustoimen tukitoimintaa. Niillä on myös rooli koulutus ja valistustyössä ja ne ovat myös osa paikallista kaupunginosakulttuuria. “Olisikin tärkeää, että VPK-toiminnan pitkää perinnettä, osana Suomen pelastustoimea, saataisiin jatkettua ja pidettyä yllä”, Weiström korostaa. “Meillä on hyvää nuorisotoimintaa 10–17-vuotiaille, ja palokuntatoiminta tuntuu kiinnostavan nuoria edelleen”, Juslin lisää. Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että VPK porukassa viihdytään, yhteishenki on hyvää. Uusia jäseniä tulee koko ajan mukaan, mutta aina mukavaan joukkoon mahtuu. “Kun kerran on mukaan lähtenyt, niin monille tämä onkin sitten elinikäinen harraste ja tehtäviä löytyykin VPK:sta kaiken ikäisille”, Kaarelan VPK:n päällikkö Fredrik Juslin vakuuttaa. “Kuiva ja kuuma kesä, kuten viime kesä oli, lisäävät juuri tällaisten vaikeakulkuisten maastopalojen riskiä. Niihin tässä harjoitellaan” Pintasukellus on vaativaa, etenkin huonoissa sääolosuhteissa. Moottoriruiskutestauksella varmistetaan välineiden kunto.
• 1 4 KOTOSSA ON KEHITTÄMISEN VARAA – SUUNTA HAKUSESSA? RAVINTOLA KOTO sijaitsee hieman syrjässä Michelinien normaalilta esiintymisalueelta. Sinne pitää erikseen lähteä, ja Michelinit ovatkin pyytäneet mukaansa perheenjäseniään. Sakarin ja Anteron makuun ravintola on aavistuksen pieni. Seurue mahtuu hyvin sisään, mutta syrjäisiä piilottelunurkkia tai lasten leikkipaikkaa ei ole. Sisustuksena toimivat suuret taulut, Bruce Leen kuvasta Michelinit antavat jättipeukun. Sen sijaan kiiltävä metalliseinä ja todennäköisesti pesuaineesta tahmea lattia vievät kodikkuutta. RUOKALISTA on sopivan kokoinen ja varsin perinteinen. Listalla komeilee pihvejä, kalaa, burgereita sekä kasvisannoksia, muutama versio jokaista laatua. Lapsille on oma, lyhyt listansa, mutta jokaisen aikuisten annoksen saa puolitettuna. Alle kolmevuotiaat naperot syövät ilmaiseksi. Viinilista on melkein yhtä pitkä kuin ruokalista, ja pöytään eksyykin pullo punaviiniä. SAKARILLA ON NÄLKÄ. Hän lähtee liikkeelle vegeminiburgerilla. Sakarin burgeri on alkupalaksi edullinen, mutta yksittäinkin kohtuullisen kokoinen ja hyvänmakuinen. ”Pihvi” on paksu ja mausteinen, mutta leipiä ei ole paistettu tarpeeksi. Pääruoaksi Sakari valitsee Kolmen Helmen simpukoiden kuninkaan: lehtipihvin. Se on valmistettu juuri Michelinien makuun: muhkea pihvi on hakattu todella ohueksi ja päällä on iso nappi maustevoita. Mausteet eivät ole täysin tasapainossa. Sakarin suuhun voissa maistuu tilli, Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. mikä ei sovi miehen makupalettiin. Ranskalaiset saavat erityismaininnan rapeudesta. ANTERO tilaa suoraan pääruoaksi Maalaiskana & Peltolan Blue -annoksen. Hän ei normaalisti syö sinihomejuustoa, mutta annoksen perunagratiini voittaa miehen puolelleen. Kana sulaa suussa ja kastike sopii siihen mukavasti, mutta himoittu perunagratiini ei vakuuta: sen pitäisi olla kiinteämpää ja rasvaisempaa. Kyljessä olevat grillikasvikset ovat ihan ok. Pöydän ympäriltä kuuluu vaimeaa mutinaa: kaloista puuttuu makua ja suolaa, maalaiskanan ja parmesaanirisoton kaveriksi isketty tomaatti-basilikakastike ihmetyttää. Sen sijaan metsäsienirisotto ja lasten kanakorit näyttävät ja maistuvat hyviltä. Lapset eivät syö kanakorien dippejä, mutta Michelineille ne maistuvat! JÄLKIRUOKALISTA on suppea ja jälleen kerran perinteinen. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M Y Y R Y O R K I N M I C H E L I N I T Brownie ja köyhät ritarit houkuttavat. Annosten koossa ei ole tingitty. Ritareissa on kunnolla hilloa ja leivät hyvän makuisia, mutta lötköjä; ne kaipaisivat myös rapean paistopinnan. Brownien erikoisuutena oleva toffeekastike tekee siitä oudon makuista ja leivos on kuivahko, mutta muuten kunnossa. ItseHyvä, mutta löysä ritari. Asia on Michelinien makuun hakattu lehtipihvi.
• 1 5 ? 050 331 7152 ? 050 511 5876 ? info@seripainohamalainen.fi ? seripainohamalainen.fi ? Facebook: Seripaino Hämäläinen Höylätie 11, Vapaala 01650 Vantaa ? Digipaino ? Suurkuvatulosteet ? Canvastaulut ? Paitapaino ? Taittopalvelut ? Tarrat SERIPAINO M I C H E L I N I T R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S tehty mustikkajäätelö on jäisen hileistä, mutta listan ulkopuolelta lapsille tarjotut jälkiruoat ilahduttavat. KAIKEN KAIKKIAAN ruoasta jää kaksijakoiset fiilikset. Annokset ovat runsaita, mutta ruokien maut ja määrät eivät ole tasapainossa. Kolmen ruokalajin aterian jälkeen ruokailija takuulla vyöryisi ulos, mutta toisaalta tuntuu, että esimerkiksi vaaleat kalat olisivat ansainneet hieman hillitsemistä sekä annosten suuruudessa että makujen sekamelskassa. Lähes kaikessa maistelemassamme on parannettavaa eikä mikään annoksista nouse ylitse muiden. Palvelu on hivenen haparoivaa. Isomman seurueen kanssa on omat haasteensa, eikä tilausten tekeminen suju aina johdonmukaisesti kaikkia huomioiden. Valmiit lautaset kerätään pois ennen kuin kaikki ovat lopettaneet, mikä tuo pöytään kiireen tunnun. Palvelu on kuitenkin koko tarjoilun ajan lämminhenkistä ja siitä jää tunne, että asiakkaista välitetään. Se on ehdottomasti plussaa! LÄHDEMME kotiin ristiriitaisin mielin. À la carte -toiminta on hiljattain aloitettu, mikä näkyy vielä selvänä rosoisuutena. Ruokalista loi odotuksia, joita Ravintola Koto ei ainakaan juuri tällä hetkellä pystynyt lunastamaan. Ruokailijalle ei ole ihan varmaa, yrittääkö ravintola olla suurten ja reilujen annosten kotoisa mekka vai tavoitellaanko annoksilla myös hieman hienostuneempia ravintolakävijöitä, mille Michelinit uskoisivat Vantaallakin olevan tilausta. Pienten korjausliikkeiden jälkeen paikalla on potentiaalia tulla laaturavintolaksi, jonne tullaan kauempaankin, tai profiloitua mutkattomaksi lähipaikaksi. Aika näyttää, mihin suunta kääntyy. www.mittakaluste.fi Martinkyläntie 41, Varisto, Vantaa Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-16, la 10-15 Puh. 0207 890 580 M I T TA K E I T T I Ö T M I T TA KYLPYHUONEET M I T TA K A A P I S T O T TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND Kauneushoitola Saija Kuki Täyden palvelun kauneushoitola SKY-Cidesco kosmetologi Virtatie 7 Myyrmäki 041 535 1710 www.saijakuki.profiili.fi • Ripsien pidennykset / huollot / Yumi-ripsien kestotaivutus • Jalkahoidot • Pigmentoinnit • Perusja erikoiskasvohoidot • Meikkaukset ym. alan työt Tällä kupongilla ilmainen käsinaamio kasvo/jalkahoidon yhteydessä! Ammattitaitoista kauneudenhoitoa jo 18 vuoden kokemuksella!
• 1 6 1 6 ROCK ON, TOMPPA! R O C K O N !
• 1 7 ROCK ON, TOMPPA! H A A S TAT T E L U JA P O H JAT E K S T I A I V I M A M I A E D I T O I N T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A K ESÄKUUN ALKUPUOLEN sunnuntaina on helteinen sää. Louhela Jam on vallannut Jokiuomanpuiston. Ruokakojuilla sihisee ja kuhisee, taivas on pilvetön, laskeutuvat koneet tekevät kaartaan lavan takana. Maailmanluokan tunnelman tekijöinä ovat paikalliset tähdet. Lavalle nousevat rokkikukot Liivit Boys solistinaan Vicky Rosti. Tom Eklund lyö kitarastaan alkutahdit, 8000-päinen yleisö osoittaa suosiotaan, ja Tomppa tajuaa yhden unelmistaan toteutuvan juuri nyt. Tom Eklund, eli Tomppa, on paljasjalkainen myyrmäkeläinen. Tänä vuonna hän täyttää 30 vuotta. 1 7
• 1 8 L APSUUTENSA Tomppa vietti Virtapolulla. Siellä elettiin tuiki tavallista lähiöelämää, jossa musiikki oli osa arkea. Isoveljet soittivat kitaraa ja levyjä oli aina joka paikassa. Musiikkiin liittyvä tyyli löytyi jo ennen esiintymisviettiä: Tompan veli oli taiteillut Tompalle tarhaan asianmukaisen farkkuliivin, jossa oli selässä Stray Catsin logo ja edessä Exploitedin merkki ”Punk’s not dead”. Musiikillinen herätys tapahtui lopulta kuitenkin koulun joulujuhlissa. “Mä en vaan päässyt yli miten makea ääni virvelirummusta lähti.” Nahkahousut ja kajalit kuuluivat kuvioihin tiiviisti silloinkin, kun Tompan bändi harjoitteli autotallissa Koskikujalla ja äänitti demon Vaskivuoren koulun studiolla. Demo lähetettiin myös Jyrkiin. Seitsemännen luokan syksyllä Tomppa sai puhelun televisiosta. “Ne kysyi, että soitanko mä Off-bändissä ja halusivat meidät esiintymään MOLLI-OLLIN Tuubi-ohjelmaan, koska toimitus oli kuunnellut meidän levyn puhki!” Tomppa hehkuttaa. ”Ohjelmaa katsoi sillä hetkellä suurin osa meidän ikäluokasta. Käytiin studiossa ja katsottiin sitä televisiosta kakkukahvien kanssa meillä himassa. Se oli silloin iso juttu.” TOMPPA muistelee lämmöllä paikallisia tukijoitaan. Musiikkiluokan opettaja PÄIVI AARNIO-KEPSU oli nähnyt Tompassa heti potentiaalia, tukenut tekemään omia biisejä ja antoi mahdollisuutta keikkakokemuksen kerryttämiseen koulun juhlissa. Toinen tukija löytyi Myyrmäen nuorisotilalta. Eba, eli TOMI MÄKYNEN , otti nuoret studiolle jo varhain nauhoittamaan omia kappaleitaan ja kannusti harrastuksessa eteenpäin. Nuori Eklund ei luottanut pelkkään rokkarin ulkomuotoon vaan hän harjoitteli soittamista päivittäin. Kymppiluokalla arvosanojaan nostanut rokkari pääsi Hämeenkylän lukioon, joka vuoden päästä yhdistettiin Vaskivuoren lukion kanssa. Noihin aikoihin perustettiin Caroline-bändi, jonka haaveena oli tulla seuraavaksi Hanoi Rocksiksi. Bändistä alettiinkin puhua jo melko varhain Myyrmäen musiikkipiireissä ja keikoille riitti aina tulijaa. Eba auttoi jälleen Tomppaa ja bändiä, ekat demot nauhoitettiin Monitoimitila Arkissa ja laitettiin jakoon. Nuoren muusikon tukka sojotti tässä vaiheessa kattoa kohti ja lakkaa käytiin ostamassa isoissa pulloissa lähikaupasta. Uuden bändin ja tyylin myötä löytyi myös uusi nimi: Tommy Gun. ALAIKÄINEN myrtsiläinen kiersi keikkalavoja paitsi Carolinen kanssa, myös rumpalina Automatic Eye-yhtyeessä. Tommy Gun sauhusi keikoilla ulkomaita myöten. ”Otettiin isoja lavoja haltuun, meno oli aika upeaa”, Tomppa huokailee. Lukio tuli päätökseensä. Penkkareista Tomppa ei suinkaan lähtenyt muiden kanssa virallisesti juhlimaan, vaan itsekseen katsomaan silloiseen Kultakaivokseen SIG:iä. Keikkailu kahden bändin kanssa jatkui, Tompan puheissa vilisevät kotimaiset keikkapaikat ja isot esiintymiset Venäjällä. ”Tompan veli oli taiteillut Tompalle tarhaan asianmukaisen farkkuliivin, jossa oli selässä Stray Catsin logo ja edessä Exploitedin merkki ”Punk’s not dead” Tom Eklund Syntynyt 29. marraskuuta 1988 Opiskelee mielenterveysja päihdetyön ammattitutkintoa Kengän koko: 43-44 Lempivaate: mustat pillifarkut Lempiruoka: pizza ja kiinalainen ruoka Lempijuoma: vichy (bisse) R O C K O N !
• 1 9 ”Siellä neljän seinän sisällä tutustuin taas Tom Eklundiin.” E RÄÄN ihmissuhteen tultua päätökseensä Tomppa istui kaukana kotoa, Käpylässä, sängyn laidalla ja antoi musiikin vain tulla. Puolen vuoden itsetutkiskelu tuotti tulosta. “Siellä neljän seinän sisällä tutustuin taas Tom Eklundiin.” Tompalla oli selvä tunne, ettei halunnut jäädä minkään roolin vangiksi ja alkoi työstää kappaleitaan suomeksi. Hänellä oli suorastaan asiaa äidinkielellään. Tommy Gun sai siirtyä sivummalle. Tomppa palasi tutuille pelikentille ja soitti Eballe. Oli aika laittaa kotimaisia kappaleita nauhalle. Caroline ei hajonnut, pahin kipinä oli vain hiipunut. Pojat järjestäytyivät uudelleen maestronsa taakse, MATIAS MELLERI lähti tuottajaksi ja POLE KORJUS ja muut bändikaverit tukivat uudella alueella. Soolokeikat poikivat myös yllättävän tilaisuuden: VILLE PUSA houkutteli Tompan Voice of Finlandiin. Vaikka voittoa ei herunut, oli Tompalle tärkeää, että hän sai käydä esittämässä Neumannin kappaleen televisiossa. ”Neumann on ollut mun idoli jo pienestä”, tunnustaa Tomppa. VOICEN JÄLKEEN keikkatahti kiristyi. Tomppa kiersi soolokeikoilla ympäri kotimaata, mutta kävi myös Tom Eklund ja Liivit Boys -yhtyeen kollien OTTO HAAPASEN , SIMO KUUSELAN ja MATTI KANKKOSEN kanssa Turkissa, Ruotsissa, Hollannissa ja Virossa. Liivit Boys -klubeilla Myyrmäen Lunassa kävi lähemmäs kolmekymmentä vierailevaa tähteä. Siellä toteutui vielä sellainenkin lapsuuden haave, että Tomppa pääsi soittamaan Dingon päämiehen kanssa. Yhteistyö jatkuu edelleen akustisilla duo-keikoilla. T ÄLLÄ HETKELLÄ Tomppa asuu jälleen Myyrmäessä ja on paikallisten rouvien vahvin vävyehdokas. Pitkään sinkkuna heilunut mies olisikin valmis parisuhteeseen. ”Tottakai olisin valmis, jos kyseessä olisi real deal. Matkaan lähtiessä on vain otettava huomioon vähintäänkin erikoiset työajat”, pohtii Tomppa. Käytännössä mies on melkein naimisissa kitaransa kanssa. Uusi sinkku ”Pelastaja” julkaistaan marraskuussa ja keikkatahti tiivistyy taas kylmien kelien myötä. Tomppa on onnistunut ulottamaan musiikillisen puolensa myös muuhun elämään. Aiemmin kiinteistönhoitajana työskennellyt rokkari opiskelee nyt mielenterveysja päihdetyötä ja on työharjoittelussa Malminkartanossa sijaitsevassa kuntoutussäätiössä. ”Työ tasapainottaa elämää, on selkeä rytmi”, Tomppa toteaa. Tietynlainen seestyminen ja vakaus kiehtovat selvästi miestä. ”Musta tuntuu, että mä olen saavuttanut jo niin monta unelmaa, että se melkein pelottaa. Pysyykö oma pää perässä. Tässä on saanut tehdä isojen starojen kanssa vuosien varrella juuri sitä mitä mä rakastan. Sitä on vain kasvanut ammattimuusikoksi”, kertoo Tomppa hymyssä suin. SUURIMMAKSI tukijakseen Tomppa mainitsee oman äitinsä, joka vei Tomppaa kädestä pitäen housuostoksille, kun housujen reiät eivät enää olleet tarkoituksella revittyjä. “Äiti on kaiken mahdollistaja”, kiittelee Tomppa. ”Tuntuu, että mä oon tehnyt jotain oikein, kun on niin paljon hyvää porukkaa ympärillä”, ystävistään onnellinen Tomppa kertoo. “Myyrmäki on muutenkin sellainen mesta, että mun on helppo tehdä yhteistyötä ja luoda keikkoja. Jengiä riittää, kun tääkin mesta kasvaa. En kyllä keksi yhtään syytä, miksi muuttaisin pois. Myyrmäessä on helppoa tehdä kaikkea.” Kolmekymppisyyden myötä Tompan tahti ei ole hiipumassa, päinvastoin. Parhaillaan suunnitteilla on nelipäiväinen musiikkitapahtuma Myyrmäkeen. Muitakin haaveita on: “Pave Maijasen, Hanoi Rocksin, Ville Valon ja Agentsin kanssa kun pääsisi vielä lauteille!” ”Mä tykkään vanhoista ostareista. Uomatie on nasta kävellä huvikseen päästä päähän ja käydä moikkailemassa tuttuja. Lähikauppa, joka on aina mulle Myyrvalinta, on edelleen mun kantakauppoja, vaikken sillä puolella asukaan. Uomarinteen kukkakaupasta lähtee poikkeuksetta kukat himaan mutsille.”
• 2 SPORTTI KORIPALLOSEURA PuHu Junioreiden miesten edustusjoukkue avasi kautensa miesten I divisioona B:ssä sunnuntaina 7.10. kotiottelulla jyväskyläläistä JyWeä vastaan. Ottelu päättyi JyWen 85–75 voittoon. “Oli hankala odottaa mitään. Uusi jengi ja osa loukkaantuneena sivussa, niin oikein hyvä alku”, mietti PuHu Juniorit ry:n puheenjohtaja ANTTI SAARINEN . PuHu pelaa kotiottelunsa Martinlaakson koululla. Ensimmäisessä kotiottelussa paikalla oli parisataa katsojaa. Tunnelma ottelussa oli hyvä, vaikka kotijoukkue tasaisen alun jälkeen oli takaa-ajajana loppupelin ajan. “Tapahtumassa onnistui se, mitä tavoiteltiin. Saatiin katsomo täyteen vantaalaisia katsomaan nuoria lupaavia koripalloilijoita”, jatkoi Saarinen. MYÖS PÄÄVALMENTAJA KARI KÄMPPI oli jossain määrin tyytyväinen ensimmäisen ottelun jälkeen. Tappio ei kenellekään kilpaurheilussa mukana olevalle ole mieleen, mutta kokonaisuus on aina yksittäistä ottelua tärkeämpää. “Tämä on nuori joukkue. Nyt on saatu kausi avattua. Saatiin kuitenkin paljon onnistumisia. Pystyttiin pelaamaan ottelun voitosta.” Miesten I divisioona B on sopiva sarja nuorelle pelaajalle, jonka junioripolku on päättymässä tai jo loppuun kuljettu. PUSSIHUKKIEN JUNIOREISSA TAVOITTEENA NUORTEN MIESTEN YKSILÖLLINEN KEHITTÄMINEN T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A PuHun miesten edustusjoukkueessa ei ole asetettu kilpailullista tavoitetta sarjaan. Pelejä tietenkin halutaan voittaa. Pääasiallisin tavoite on nuorien pelaajien kehittäminen. VALMENNUS pyrkii huomioimaan yksilöllisesti pelaajien tavoitteet ja kasvattaa heitä eteenpäin urallaan. Joukkue toimii yhteistyössä alle 19-vuotiaiden poikien joukkueen kanssa. PuHu Junioreiden edustusjoukkueen kausi jatkui vierasottelulla Munkkiniemessä Kisapoikia vastaan. Ottelu tarjosi PuHu:lle selkäsaunan 111–65. Myös kotiottelussa Hyvinkään Pontevaa vastaan PuHu jäi alakynteen jo varhaisessa vaiheessa. PuHu ei saanut kuriin Pontevan Armin Canea, joka heitti 43 pistettä. PuHu hävisi pistein 69– 101. Lokakuun viimeinen ottelu oli vieraissa Tapiolan Honkaa vastaan. Ottelu päättyi Hongalle tylysti 104–64. JOUKKUEEN vastuunkantajana on ensimmäisissä otteluissa ollut Kouvolasta tullut VALTTERI LEINO . “Nuori kaveri on halunnut tulla tänne johtavaksi pelaajaksi”, kertoi päävalmentaja Kämppi. Kämppi on kaivannut joukkueeltaan lisää pelikovuutta. Tämän haasteen kanssa on varmasti töitä nuoren joukkueen kanssa koko kaudeksi. KÄSIPALLON SM-LIIGASSA pelaavan Atlas Vantaan miehistö on muuttunut melkoisesti edellisestä kaudesta. Kokeneita pelaajia on siirtynyt muualle ja lopettanut peliuransa. Atlas on nostanut omia nuoria lupauksiaan edustusjoukkueeseen. Odotetusti kauden alussa joukkueen peli ei ole valmiin näköistä. Miten kausi on lähtenyt käyntiin, päävalmentaja TONI KALLIO ? “No aika hitaasti, jos näin voisi sanoa. Meillä on ollut vähän haasteita saada tarpeeksi pelaajia rinkiin. Peli on parantunut matkan varrella, vaikka tulokset eivät alussa sitä näyttäneet. Paraisilla pelattiin jo hyvä peli. HIFK:ta vastaan oltiin kyllä sitten jäljessä kaikilla osa-alueilla. Suurin ero oli heittojen laadussa.” MYYRMÄEN urheilutalolla on mahdollisuus seurata Atlaksen omien kasvattien pelejä. Joukkue tähtää pudotuspeleihin käsipallon SM-liigassa. Kärkinelikko on vaikeasti kaadettavissa. Otteluita on paljon edessä, joten Kalliolla on paljon aikaa joukkueen pelin kehittämiseen. “Rakennusvaihe on menossa. Kestää varmaan pitkään. Joukkuehengen kanssa ei ole mitään ongelmia”, kommentoi Kallio. Atlaksen miehistöstä oli lokakuun alun maaotteluissa Färsaaria vastaan mukana maalivahti TUOMAS LAITINEN ja oikea puolustaja NIKI TUOMINEN . Suomen maajoukkue aloitti EM-karsinnat kahdella tappiolla Tsekkiä ja Valko-Venäjää vastaan. ATLAS VANTAAN MIESTEN JOUKKUE RAKENNUSVAIHEESSA T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A Joukkue työmaalla. KOVAT K Y V Y T E S I I N L A AT U TA R K A S T E L U
• Fysioterapiaa pieniin ja isompiin tarpeisiin! LPG:ssä ja Vela smoothissa tutustumistarjoukset. Myyr-Fysioon voit tulla lääkärin lähetteellä tai ilman. Esimerkkejä palveluistamme: fysioterapia, lymfaterapia, akupunktio, alaraaja-analyysit ja tukipohjalliset, lantionpohjan fysioterapia, LPGEndermologie®, Velasmooth-vartalon muokkaus, tukisukat, tukihihat ja tukihansikkaat, tuotemyynti Kauneudenhoitoa, ihonhoitoa ja hyvää vointia kaikille! Opiskelija hoidot ja lahjakortit -30 % 31.12.2018 saakka. BeautyShaman on kosmetologi palveluja tarjoava hoitola, joka toimii Myyr-Fysion esteettömissä tiloissa. Palveluitamme ovat muun muassa: kasvo-, käsi-, jalka-, ja vartalohoidot, ihonpuhdistukset, hieronnat, sokeroinnit, kestolakkaus, ripsien ja kulmien kesto värjäys, ripsien kestotaivutus, meikkaukset suosimme hoidoissamme ja myynti tuotteissamme luonnonkosmetiikkaa Myyrmäki, Liesikuja 4, (09) 530 8700 www.myyrfysio.fi Tikkurila, Kielotie 5 A/Silkkitie 4, (09) 838 7750 www.beautyshaman.fi Myyr-Fysio Ky BeautyShaman Hylly, tee tilaa. Olli Bergin Humans of Myyr York on kokoelma elämänmakuisia tarinoita lähikulmiltasi. Katuvalokuvauksen paikalliseepos joka kuuluu jokaisen Myyrmäkeläisen kirjahyllyyn. Kirjaa myy Myyrmannin Suomalainen kirjakauppa, Martinlaakson ostarin INFO Kirjakauppa sekä Myyrmäkiliike. OVH. 38€
• 2 2 METSÄMIESTEN MATKASSA Tuomas Lilleberg on ympäristöbiologi ja biologian sekä maantiedon opettaja. T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VAT L Ä H I M E T S ÄO P PA AT U U S I N S I L M I N RY T E I K KÖ Ö N L U O N T O L Ä H I E T Ä I S Y Y D E L T Ä
• 2 3 W IKIPEDIAN mukaan kaupunkimetsällä tarkoitetaan kaupunkiasutuksen sisällä tai sen läheisyydessä sijaitsevaa, metsäkasvillisuutta käsittävää metsäalaa, jonka kasvillisuus on luontaisen metsäkasvillisuuden kaltaista, mutta vähemmän hoidettua kuin viheralueilla. Tästä kuivasta määritelmästä on pitkä matka siihen intoon ja elävyyteen, mikä välittyy lähimetsäoppaiden TUOMAS LILLEBERGIN ja IIKKA OINOSEN kertomana siitä millainen on lähiluonto ja kaupunkimetsä. ”Maistuisko juuri poimitut karpalot? Poimittiin tullessamme tuolta lähisuolla.” Näin he huikkasivat porhaltaessaan paikalle jutustamaan Länsi-Vantaan lähimetsistä ja yleensäkin paikallisen kaupunkiluonnon tilasta. “Suurin yllätys oli, kuinka monimuotoista luontoa täältä Myyrmäen alueelta löytyy”, Tuomas Lilleberg kertoo. Eri metsäalueiden lisäksi erityisesti Mätäojan ympäristö, mättäineen ja puustoisine soineen, on tarjonnut hienoja elämyksiä. “Lähimetsän ei tarvitse olla iso”, Iikka Oinonen painottaa. Tärkeää hänen mielestään on tunnelma, joka metsässä kävijälle syntyy. “Metsän tulee muodostaa näyttämö, jossa ei näy taloja eikä teitä.” TIEN ÄÄNTÄ tai liikenteen melua hän ei pidä kovin haitallisena, koska visuaalisuus on metsän voima. Se rauhoittaa, antaa energiaa ja parhaimmillaan tunteen omasta ajasta ja asioista, joita voi tehdä ihan yksin. “Yksinäisyyden tunne voi aikuisellekin olla hyvin rentouttava ja avartava kokemus, erityisesti jos mieli on stressaantunut”, hän korostaa. Tuomas Lilleberg kannustaa kaikkia lähtemään luontoon kuljeskelemaan. “Lähimetsä voi olla yllätys, johon törmää hetkellä, jolloin sitä vähiten odottaa.” Hänen mielestään metsän pitää olla villi ja kaoottinen. Se on asia johon esimerkiksi lapset metsässä ihastuvat. Kaoottisuus antaa vapauden tehdä asioita, ihan oman mielen mukaan eikä sotke mitään, eikä sanota heti ei. “Tämä saa lapset aina innostumaan metsäretkillämme”, hän naurahtaa. L ÄHIMETSÄOPPAAT ovat toimineet kutsuperiaatteella ja päätyneet toimimaan pääosin lasten parissa. Valtaosa metsäretkeläisistä on ollut ala-asteen koululaisia. 31.10. päättyneen toimintakauden aikana on tehty lähes 60 retkeä ja keskimäärin osallistujia on ollut noin 20 metsäretkeä kohden. “Yli 1000 lasta on osallistunut retkiin ja se on meidän mielestämme huikea määrä”, Tuomas naurahtaa. Retket ovat olleet monille lapsille ensikosketus metsään. Oppimisympäristö on laajentunut lähiluontoon ja samalla on otettu ensiaskeleet luontosuhteen synnylle. “Luontosuhteen perusta rakennetaan jo lapsena ja siksi on merkityksellistä, millaisessa ympäristössä lapsi kasvaa ja myös miten hän tähän ympäristöön tutustuu.” Iikka Oinonen opiskelee ympäristötieteitä Helsingin yliopistossa.
• 2 4 Iikka Oinonen pitää kaupunkilaisten oikeutta lähiluontoon tärkeänä ja myös sitä, että lähellä asutusta sijaitsee riittävän isoja luontoalueita. MYYRMÄESSÄ on paljon vehreyttä ja metsää. Ongelma kuitenkin on, esimerkiksi että metsät eivät enää muodosta viherkäytäviä niin, että esimerkikis lajien siirtyminen mahdollistuisi ja näin metsäluonto säilyisi elinvoimaisena. “Metsät ovat laikuttaisia ja tällaisen tilanteen korjaaminen on haastavaa, sillä paikalla olevaa valmista infraa tuskin puretaan”, hän pohdiskelee. “Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaupungin kasvussa on haittansa, etenkin jos se tuhoaa arvokkaita luonnonympäristöjä.” Rakentamisen ja lähiluonnosta huolehtimisen tasapainoa Oinonen pitääkin välttämättömänä ja samalla suuriena haasteena kaupunkisuunnittelulle. “Täällä on vielä aivan asutuksen tuntumassa edelleen lähes luonnontilaisen kaltaisia metsäalueita”, Tuomas toteaa. Tällaiset alueet hänen mielestään pitäisi pyrkiä, rakentamisesta huolimatta, säilyttämään. I HMISET haluavat liikkua lähimetsissään ja käyttää niitä moniin eri tarkoituksiin. Tämän vuoksi lähimetsiin syntyy käyttöpainetta ja kulutusta. Tärkeää on, että puistojen käytöllä tasataan lähimetsien rasitusta ja annetaan niille mahdollisuus kestää käyttöä. “Näin myös lähimetsä voi ja näyttää paremmalta”, Tuomas painottaa. Mitkä ovat lähimetsäoppaiden vinkit Länsi-Vantaalla? “Vinkkejä on vaikeaa antaa, sillä monilla on jo se oma lähimetsäsuosikki. Mätäojan laakson maisema, Vaskivuori, Raappavuori… ja monet pikku yllätykset.” Siinä Tuomas Lillebergin ja Iikka Oinosen listan kärkeä. He kuitenkin korostavat, että pieniä metsäalueita on joka puolella Myyrmäkeä ja esimerkiksi lasten kanssa on hyvä aloittaa metsään tutustuminen ihan kotitalon nurkan takaa. “Kun lähimetsään on tutustuttu, on hiilinielut ja muut vaikeat jutut helpompi käsittää. Eikö sitä sanota, että ajattele lokaalisti ja toimi globaalisti”, pojat naurahtavat ja katoavat metsään. PA L J O N KO M E T S Ä Ä T Ä Ä L L Ä O N ? LÄNSI-VANTAA (MYYRMÄEN JA KIVISTÖN SUURALUEET): Metsää yhteensä 4302 ha, josta kaupungin omistamaa metsää 780 ha. MYYRMÄEN SUURALUE: Metsää yhteensä 1355 ha, josta kaupungin omistamaa metsää 490 ha. L U O N T O L Ä H I E T Ä I S Y Y D E L T Ä
• MYYR YORKIN KÄSITYÖMARKKINAT La 1.12.2018 klo 10 15 Isomyyri 2. krs Etevät Eukot • Aikuisopiston Pop-lauluyhtye • Joulupukki perheineen • Naistenpankin pop up kahvila • Lasten touhuhuone • Kauneimmat joululaulut MARGINAALISSA VAI VALTAVIRRASSA MIK Ä ON VAMMAISEN TAITEENTEKIJÄN PAIKKA? TORSTAINA 29.11.2018 KLO 18–20 Vantaan Taidemuseo Artsissa Avoin keskustelutilaisuus kulttuurin saavutettavuudesta vammaistaiteilijoiden näkökulmasta. PA N E L I S T E I N A : Kuraattorit MINNA HAVERI JANI LEINONEN Taiteilijat MAARIT HEDMAN KIMMO TOLVANEN JENNI-JUULIA WALLINHEIMO-HEIMONEN K E S K U S T E L U N M O D E R A AT T O R I N A : Erityisasiantuntija SARI SALOVAARA MYYRMÄKITALO PAALUTORI 3 Chloe’s CAFÉ Maittavat kotilounaat. Tuoreet raaka-aineet. Pieneen ja isoon nälkään. Chilli & vapaa. Vege. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Myyrinpuhoksen alikulkutunnelissa, Topparin vieressä, Skedehallin yläkerrassa facebook.com/chloenkahvila Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Myyrinpuhoksen alikulkutunnelissa, Topparin vieressä, Skedehallin yläkerrassa
• 2 6 Kiekonkääntäjät Miksi pysäköintiaika on rajattu kahteen tuntiin? Asiaan vastaa Vantaan kaupungin liikennesuunnitelija TEEMU VIHERVAARA. ”Aikarajoitus pyritään asettamaan siten, että sen puitteissa pystyy asiansa hoitamaan. Pysäköintialueista ja katujen varsista ei tällöin muodostu pitkäaikaisparkkia esim. romuautoille ja peräkärryille.” Julkisten alueiden pysäköinnin valvontaa hoitaa Vantaan kaupunki, joten parkkimaksut, joilla lukijamme tässä kohtaa tarkoittanee pysäköintisakkoja, kilisevät suoraan kaupungin kassaan. Pysäköinnin muuttamista maksulliseksi ja siten aikarajoituksen joustavuuden muuttumista lukijamme ei pitänyt ratkaisuna ongelmaansa, vaan hän toivoi pidempää, maksutonta pysäköintiä erityisesti arkisin päiväsaikaan. Juuri silloin pysäköintipaikkoja on eniten varattuna, tosin silloinkin vain puolet, kuten Vantaan vuonna 2016 tekemässä pysäköintiselvityksessä todettiin. Selvitys keskittyi Myyrmäen keskustakortteleihin, joten Urheilutalon tilanteesta se ei anna varmaa tietoa. Riittävätkö pysäköintipaikat kaikille? Myyrmäen keskustaa ja sen lähialueita myllertää tulevina vuosina purkuja rakennusbuumi, joka vaikuttaa väistämättä myös pysäköintipaikkojen saatavuuteen. Lukijamme huolestui ensimmäisen viestinsä jälkeen myös siitä, riittävätkö pysäköintipaikat jatkossa kaikille. Pysäköinnin järjestämisestä Vantaalla vastaavat pääosin yksityiset tahot, ei siis Vantaan kaupunki. Pysäköintipaikat ovat kiinteistökohtaisia. Joten jos esimerkiksi Myyrinpuhos puretaan tai remontoidaan, ei pysäköintipaikkoja tarvita, koska kiinteistössä ei voi silloin asioida. Autopaikkojen vähimmäismäärä määritellään kaavoituksessa. Liikeja toimistotiloja koskeva normi on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhdessä sopima. Minimivaatimukset riippuvat kohteen sijainnista ja kokoluokasta. Pohjola-rakennuksen hankekehitysjohtaja ILKKA ALVOITTU kertoo, että toimistoja liikerakennuksiin rakennetaan usein kaavoitusmääräyksiä enemmän parkkipaikkoja, koska yritykset ovat valmita maksamaan pysäköinnistä markkinahintaa. Asuntojen rakentamisen kohdalla tilanne on toinen. Asuinkiinteistöjen parkkipaikkojen määrä, sijainti ja jopa tyyppi on määritelty kaavoituksessa. Asia hiertää rakennuttajia, sillä pysäköinnin rakentaminen on kallista, erityisesti silloin kun ei ole mahdollista käyttää maanpäällistä rakentamista tai keskitettyjä pysäköintiratkaisuja. Mikään haastatelluista rakennuttajista ei rakenna enempää pysäköintipaikkoja kuin on pakko. Miksi? Koska se on kallista. Pihapaikan rakentaminen maksaa noin 5000 euroa, maanpäällisen hallipaikan noin 25 000 – 30 000 euroa vastaajasta riippuen ja maan alle rakennetun parkkipaikan vähintään 50 000 euroa. Ja koska pysäköinnistä ei ole totuttu maksamaan markkinahintaa, rakentamisen ja ylläpidon kustannukset näkyvät väistämättä muualla. Autopaikkojen kulut jyvittyvät kaikille asukkaille Vuokrakoteja tarjoava SATO on viime vuosina rakentanut uusia kohteita myös Länsi-Vantaalle. ”Rakenteellisten autopaikkojen vuokrat kattavat vain niiden ylläpitokustannukset tai osan niistä, eivätkä lainkaan niihin sitoutuneen pääoman kustannuksia”, kertoo liiketoimintajohtaja ANTTI AARNIO. Pysäköintipaikkojen kustannuksia siirtyy siis aina myös asumisen kustannuksiin, ja Saton tapauksessa ne maksetaan vuokrassa. Pysäköinnin mahdollisuudesta maksavat kaikki vuokralaiset, eivät vain ne, jotka pysäköintipaikkaa tarvitsevat. Sato teki Trafin tietojen pohjalta selvityksen siitä, kuinka paljon autoja on rekisteröity taloihin, jotka Sato omistaa kokonaan pääkaupunkiseudulla. ”Noin joka toiseen asuntoon oli rekisteröity auto, ja kun mentiin lähemmäs parempia julkisia yhteyksiä ja kaupallisia palveluita, vain joka kolmanteen asuntoon”, Saton Asuminen-yksikön johtaja JUHA-PEKKA JÄRVENPÄÄ kertoo. ”Joissain kohteissa autopaikkoja on tyhjinäkin ja niidenkin kustannukset katetaan vuokrista.” Saton mukaan autopaikkojen vuokraaminen ulkopuolisille ei vielä toistaiseksi ole ollut ajankohtaista. Molemmat toteavat myös, että yksittäisenä toimijana heidän on mahdotonta ryhtyä siihen, että autopaikkojen kustannukset eriytettäisiin täysin, niin että vain käyttäjä makPELKKÄÄ PEETÄ? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N L E H T I S E L V I T T I Myyr York Times sai viestin lukijalta, joka oli huolestunut Myyrmäen urheilutalon pysäköinnin tilanteesta. Hänen mielestään kahden tunnin kiekollinen pysäköintiaika ei ole riittävä, jos urheilutalon asiakas haluaa kiireettömän urheilutuokion lisäksi tavata siellä myös tuttaviaan. Lukijamme on sitä mieltä, että urheiluja kulttuuritilojen lisääntynyt käyttöaste korvaisi menetetyt parkkimaksut, jotka mahdollisesti menevät yksityisten parkkipirkkojen pivoon. Toimitus selvitti pysäköinnin tilannetta Myyrmäessä ja Länsi-Vantaalla.
• 2 7 saisi pysäköinnistä aiheutuneet kulut. Silloin kovinkaan moni ei todennäköisesti ottaisi autopaikkaa, vaan pysäköinnissä käytettäisiin yhä enemmän ”luovuutta”. Pysäköinnin rahoituksen pitää siis toistaiseksi tulla jostain muualtakin kuin vain paikkoja käyttäviltä autoilijoilta. Kuningasehdotus? Pohjola-rakennuksen Ilkka Alvoittu sen sijaan heittää ilmoille puolileikillisen ehdotuksen: ”Jos olisin kuningas, kansallistaisin kaikki parkkipaikat ja laittaisin ne vuokralle niin, että autoilijat maksaisivat itse käyttämästään tilasta.” Hänen mukaansa on kummallista, että 30 000 euron hinnalla rakennettu autopaikka myydään 12 000 eurolla ihmiselle, jolla on 5000 euron auto. Ehkä pitäisikin miettiä ensin sitä, onko varaa autopaikkaan? ”Joku sitä pysäköintiä subventoi”, Ilkka Alvoittu vakavoituu. ”Olkoonkin sitten vaikka se leskirouva, joka asuu sadan neliön asunnossa ja maksaa vastikkeessaan muiden pysäköinnistä.” Tällainen kuvitteellinen asukas saattaa päätyä maksamaan useita tuhansia euroja, jos esimerkiksi pysäköintipaikkojen kunnostamisen kustannukset jaetaan osakkaille neliötä kohden. Alvoitun mukaan kansalaiset on totutettu halpaan pysäköintiin, jonka hinta jyvittyy muidenkin asuntojen hintoihin ja asumiskustannuksiin. ”Se on todella tympeää. Pitäisi päästä markkinahintaiseen pysäköintiin, mutta se on hidasta ja vaatisi kulttuurinmuutoksen, että autoilijat suostuisivat maksamaan.” ”Jos ajatellaan, että 5000 euron hinnalla rakennettuun parkkipaikkaan pitäisi saada jonkinlainen sijoitetun pääoman tuotto ja huomioida ylläpitokustannukset, sen hinnan tulisi olla noin 50–60 euroa kuukaudessa.” Sen sijaan esimerkiksi autopaikkojen vuokrat Länsi-Vantaan alueella kattavat tällä hetkellä lähinnä ylläpitokustannukset eli lämpötolpat ja auraukset. 8–15 euron kuukausimaksulla ei makseta käytetystä maasta mitään ja rakennuskustannuksetkin ovat jo vaipuneet unholaan. Toimitusjohtaja MIKA LEHTONEN Myyrmäen huollosta kertoo, että Vaskivuorentien pohjoispuolella pysäköintipaikat sijaitsevat osin huoltoyhtiön omistamilla tonteilla, joista ei peritä maavuokraa. ”Se on todella edullista pysäköintiä”, Lehtonen toteaa. Autopaikkojen myyntihinnat ovat tällä hetkellä 3000 – 18 000 euroa. Jos maanalaisen pysäköintipaikan rakentaminen maksaa noin 50 000 euroa, korkeinkaan myyntihinta ei kata edes puolia sen rakennuskustannuksista. Erotuksen maksavat asuntojen hinnoissa kaikki, myös he, jotka eivät tarvitse autopaikkaa. Vääristynyt kilpailutilanne Yksityinen pysäköinnintarjonta on viime aikoina kuitenkin yleistynyt erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla. Miten tällaisessa kilpailutilanteessa voi pärjätä? “Tällaiseen toimintaan sopivan alueen pitää olla sellainen, jossa on kysyntää maksulliselle pysäköinnille. Eli pysäköintipaikoista pitää olla edes jonkun verran pulaa”, kertoo Q-parkin toimitusjohtaja MAREK DARKOWSKI. Myös pysäköinnin hinnoittelu vääristää kilpailua. ”Kaupunkien asukasja kadunvarsipysäköinti on huokeaa. Olemme keskustelleet aiheesta esimerkiksi Helsingin kaupungin kanssa, mutta kaupunki ei ole valmis nostamaan pysäköinnin hintoja vastaamaan todellisia kustannuksia.” Darkowskin mukaan tilanne olisi ”ihan varmasti erinäköinen”, jos hinnoittelu olisi toisenlaista. Kaupallisten pysäköintilaitoisten positiivisina puolina Darkowski pitää sitä, että tilaa on ja sitä löytyy helposti, jolloin etsintäaika ja turha ajeleminen vähenee. Yleensä pysäköintilaitokset sijaitsevat myös keskeisillä paikoilla. Pysäköinnin maksullisuus yleistyy Samansuuntaisia syitä pysäköintipaikkojen maksullisuuteen tarjoaa myös Vantaan kaupunki. ”Nyt jo on havaittu viitteitä siitä, että maksullisuuden myötä keskustoissa asioivien on ollut helpompaa löytää tarvitsemansa vapaa pysäköintipaikka. Tämän voidaan olettaa vähentäneen vapaan pysäköintipaikan etsimisestä syntyvää turhaa liikennettä”, kertoo liikennesuunnittelija Teemu Vihervaara. Maksullisen pysäköinnin vaikutuksia seurataan ja verrataan vuoden 2016 tehtyyn selvitykseen myöhemmin tänä vuonna. Ainakin sellainen seuraus maksullisella pysäköinnillä on ollut, että pysäköintivirhemaksujen kolmanneksi suurimmaksi syyksi on noussut pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen. Suurimpina syyllisinä ovat silti edelleen pysäköintikiekkovirheet sekä pysäköintikieltoalueelle pysäköiminen, kerrotaan Vantaan kaupungin pysäköinninvalvonnasta. ”Maksullisuus on näkynyt vapaiden paikkojen nopeampana kiertona. Paine muille pysäköintipaikoille ei ole havaittavasti noussut”, valvontaesimies ARI PIIPPONEN sanoo. Luovuuden käyttö pysäköintiratkaisuissa ei siis ole mainittavasti lisääntynyt maksullisuuden myötä. Myyrmäen keskustassa tilannetta helpottaa keskeisellä paikalla sijaitseva Myyrmanni, jossa pysäköinti on tällä hetkellä maksutonta pysäköintikiekolla kolmeen tuntiin saakka. Hallissa on tilaa noin tuhannelle autolle. ”Myyrmannin parkkihallissa pysäköi päivittäin noin 2000–3000 autoa”, huomauttaa Citycon Finland Oy:n liiketoimintajohtaja MARI LAAKSONEN. ”Hallimme on siis runsaassa käytössä.” Hallin maksuttomuus ei ole itsestäänselvyys, vaan pysäköintitilojen riittävyyttä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Myyrmäessä. Ensi vuodelle ei ole kuitenkaan tulossa muutoksia. Q-parkin Marek Darkowski uskoo, että pysäköintipaikkojen hinnoittelu liittyy jatkossa ostamiseen tai asiakkuuksiin. ”Joskus tulevaisuudessa”, hän lisää. ”Tapiolassa on tällä hetkellä periaattessa tarjolla vain maksullista pysäköintiä, mutta sielläkin on kampanja, jossa ensimmäinen tunti on ilmainen”, Darkowski kertoo. Niin kauan kuin yksikin kaupallinen toimija pääkaupunkiseudulla tarjoaa ilmaista pysäköintiä, on se kilpailuvaltti. Valtakunnallinen politiikka ei suosi autoilijoita Pysäköinnin kustannusten epätasa-arvoinen jakautuminen ei kuitenkaan ole pääsyy sille, ettei Vantaan kaupunki rakenna tai vaadi rakentamaan enempää pysäköintipaikkoja. Syitä voi etsiä esimerkiksi Vantaan liikennepoliittisesta ohjelmasta vuodelta 2016. Siinä Vantaan jaetaan viiteen eri liikkumisalueeseen, joista yksi on Keskukset. Niihin kuuluvat Länsi-Vantaalta Myyrmäki, Martinlaakso ja Kivistö. ”Henkilöauto ei ole ensisijainen vaihtoehto liikkumiselle, mikä perustuu niukkaan katutilaan ja viihtyisien
• 2 8 keskusta-alueiden luomiseen”, ohjelmassa todetaan. Näiden keskusten osalta, jotka rajoittuvat 500 metriin asemalta, ensisijainen liikkumismuoto on jalankulku, sen jälkeen pyöräily, seuraavana joukkoliikenne ja jakeluja huoltoajo ja vasta viimeisenä henkilöauto. Myös muilla liikkumisalueilla henkilöautoilun edistäminen tulee vasta pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kehittämisen jälkeen. Ainoastaan yritysalueilla henkilöautoilu on samalla viivalla joukkoliikenteen ja jakeluja huoltoajon kanssa. Tosin haja-asutusja virkistyalueille ei ole tehty samanlaista kaaviota, mikä kertoo osin niistä ongelmista, joiden kanssa hyvin erilaisille alueille rakentunut Vantaan kaupunki painii. Painopiste on silti kevyessä ja julkisessa liikenteessä. ”Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen perustuu valtakunnalliseen strategiaan”, Teemu Vihervaara kertoo. Ja niihin panostaminen tarkoittaa myös sitä, mitä on epäilty ja minkä Vantaa nyt sanoo myös ääneen: yksityisautoilu ei ole ensisijaisesti kehitettävien liikkumismuotojen listalla. ”Ajoneuvoliikenteen kasvattaminen ei ole Vantaan kaupungin tavoite”, toteaa myös apulaiskaupunginjohtaja HANNU PENTTILÄ. Kokonaan oma lukunsa on hiilineutraalin Vantaan tavoitteleminen vuonna 2030. Kaupungin teettämän selvityksen mukaan henkilöautoliikenteen taso olisi pidettävä nykyisellään. Ilman asiaan puuttumista autoliikenteeseen povataan noin 15 % kasvua. ”Selvityksen mukaisia toimenpiteitä on vasta tulossa”, Penttilä sanoo. ”Monet päätökset menevät vielä vanhaan malliin.” Eroon autoista? Vantaan kaupungin tavoitteena ei kuitenkaan ole rakentaa autottomia kaupunginosia tai yrittää päästä autoliikenteestä kokonaan. Aalto-yliopiston opettaja JOUNI OJALA pitääkin sitä melko mahdottomana. ”Kaupunkimaisimmat ja tiiviisti rakennetut alueet suosivat autottomuutta, ja jos niissä on joukkoliikenneyhteydet palvelutasoltaan vähintään tyydyttävästi, on sillä vaikutusta auton omistajuuteen alueella. Kokonaan autoista ei silti päästä eroon.” Jouni Ojalakin pohtii sitä, mitä julkisin verovaroin tulisi tukea – yksityisautoilu kun vaatii esimerkiksi erilaista infraa kuin julkinen liikenne. Ojala katsoo, että autoilijat eivät joudu maksamaan liikkumismuotoonsa kohdistuvia kustannuksia. Pysäköinti on Ojalan mielestä yksi käypä väline siihen, että pystytään ohjaamaan ihmisten liikkumistottumuksia ja -muotoja. ”Jos tällaista välinettä käytetään voimakkaasti, käyttäytymistä ohjaava maksu voi nousta merkittäväksi ja ihminen suuntaa muualle, missä on ilmainen pysäköinti”, Ojala toteaa. Ajoneuvoverotuksen muuttaminen ei Ojalan mielestä välttämättä ratkaise pysäköinnin ongelmia, koska jokainen hankittu ajoneuvo vaatii pysäköintipaikan, vaikka sillä ei ajettaisi. Ojalan mukaan ihmiset tiedostavat yhä enemmän, että jos asuu keskustatyyppisillä alueilla, hyväksyy sen, että pysäköinti vaikeutuu. Tilanne on siis Ojalankin mukaan erilainen keskuksissa kuin syrjempänä, missä maankäytön ratkaisut voivat olla erilaisia. Ojalan mielestä pysäköinnin tehostaminen on silti mielekästä ja järkevää. ”Autoyhteiskunnan edistäminen ei ole poliittisissa tavoitteissa, päinvastoin”, Ojalakin sanoo. ”Kestävän liikkumisen muodot soveltuvat paremmin kestävään kehitykseen.” Lukijamme olikin huolissaan myös tästä kehityssuunnasta ja nosti esille erinäisiä tilanteita, joissa yksityisautoilu on tarpeellista. Myös alueen kehitys huolestuttaa. ”Millaisen sosioekonomisen taustan asukkaita muuttaa autottoman yhteyden varteen?” Lisään mukaan yleisesti keskustelupalstoilla esitetyn mielipiteen siitä, että varakkaammat asukkaat karkaavat Vantaalta ympäryskuntiin pysäköintipaikkojen perässä. Tähän apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa: ”Toivon, että maksukykyisetkin kansalaiset pitävät maailman tilaa tärkenänä”, ja toistaa edelleen: ”Yksityisautoilun kasvu ei ole kaupungin ensisijainen tavoite.” Koska vastaavia toimenpiteitä tehdään ainakin pääkaupunkiseudun kunnissa, ei autoilijaa välttämättä auta edes kauemmas parempien parkkipaikkojen äärelle muuttaminen. Lisäksi liikennemäärien hillitsemiseksi on esitetty muun muassa ruuhkamaksuja, joista Vantaa saattaisikin läpiajokaupunkina hyötyä myös taloudellisesti. ”Yksityisautoilu ei tule merkittävästi vähenemään ilman ohjaavia toimenpiteitä”, Jouni Ojala toteaa. ”Ainakaan niin kauan kuin autoilu tarjoaa paremman palvelutason, johon ihmisillä on kuitenkin varaa.” Mihin ollaan menossa? Tonttimaan kalleus, pysäköinnin rakentamisen kustannukset ja niiden jakautuminen epätasa-arvoisesti, kestävä kehitys, ilmastonmuutos – sinä muutamia selityksiä sille, miksi pysäköintipaikkoja ei toisten mielestä ole riittävästi tai miksi niitä ei rakenneta lisää. Lukijamme esittämät kysymykset olivat näennäisen yksinkertaisia, ja vastaukset ovatkin huomattavasti monimutkaisempia ja monista eri tekijöistä riippuvaisia. Asioista päätetään paitsi kaupungin tasolla myös valtakunnallisesti. Suunta on useiden tahojen mielestä sama: yksityisautoilua on vähennettävä. Jos tielläliikkujia olisi vähemmän, ruuhkia pystyttäisiin hillitsemään ja pysäköintipaikkoja olisi vapaana niitä tarvitseville, saattaisi se myös lisätä yksityisautoilun houkuttelevuutta. Siksi luvassa on todennäköisesti muitakin muutoksia kuin maksuttomien pysäköintipaikkojen katoaminen kaupunkien keskuksista. Autoilijat joutunevat, ainakin osin, luopumaan sellaisesta palvelutasosta, johon he ovat vuosien varrella tottuneet. Maksuton, aikarajoitukseton maantasopysäköinti tuskin tulee lisääntymään Urheilutalon vieressä tai muiden palveluiden lähellä, lukijamme vilpittömästä ja hyvää tarkoittavasta toiveesta huolimatta. TR IV IA V AS T AU SK ET ”Yksityisautoilun kasvu ei ole kaupungin ensisijainen tavoite.” HANNU PENTTILÄ, APULAISKAUPUNGINJOHTAJA, VANTAA
• 2 9 Ovi käy tiuhaan Myyrmannissa, kun keväällä aloittanut Marja-Liisa Neuvonen siirtyi lokakuussa LähiTapiolaan ja hänen paikallaan aloittaa marraskuussa Topi Pasila, joka siirtyy paikalle Cityconin omasta organisaatiosta. Piti oikein hieraista silmiä, kun sosiaalinen media kertoi Myyr York Times -lehden olevan ehdolla Vuoden nimi -palkinnon saajaksi yhdessä tasavallan presidentin pojan Aaro Veli Väinämön kanssa. Kisan voitti lopulta joukko sanomalehtiä, jotka ilmestyivät vironkielisin nimin maan satavuotisitsenäisyyspäivänä. Palju õnne! Kaupungilla huhutaan, että varsinkin senioriväestön suosiossa oleva lounaspaikka Ravintola Sapusca terveysaseman talossa aloittaa lounastarjoilun marraskuussa myös viikonloppuisin. Myyrmannissa taas on avannut jo Myyrmäen toinen nepalilainen ravintola. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti keväällä Myyrmäen kaavarungon käsittelyn yhteydessä että työpaikkojen määrän Myyrmäessä tulee kasvaa. Kaupunki kutsui lokakuussa rakennusliikkeiden sekä kiinteistöomistajien edustajia keskustelemaan yhteisen markkinointiryhmän perustamisesta Aviapoliksen ja Kivistön tapaan. Ryhmän vetäjän roolia on soviteltu alueella vuosikymmeniä asuneelle ja SRV:n hankekehitysjohtajan paikalta kesällä eläköityneelle Jouko Pöyhöselle, joka tunnetaan myös Myyrmäessä takavuosina järjestettyjen viinijuhlien isänä. Palaisivatko viinijuhlatkin? Myyrmäen posti muuttaa Rajatorpan Shellille ja kansa on valmis kapinaan. Myyrmäestä ei löytynyt halukasta yrittäjää asiamiespostille, sillä yrittäjältä olisi vaadittu useamman sadan neliön tilat pakettivarastolle. R-Kioski hoitaa edelleen Uomatiellä ja Jönsaksentiellä mm. DHL:n, PostNordin ja Matkahuollon pakettien jakeluun. Asunto Oy Myyrinaapa on ensimmäisenä taloyhtiönä varautunut tilanteeseen hankkimalla molempiin rakennuksiinsa omat SmartPost-automaatit. Hämeenkylän yhteiskoulun 17-vuotias oppilas nousi vuonna 1975 koko kansan tietoisuuteen laulullaan ”Kun Chicago kuoli”. Nykyisin Martinlaaksossa asuva Virve Vicky Rosti täyttää 60 vuotta 10.11.2018. Onnea! Vantaan kulttuuripalkinto jaetaan 17.12.2018. Voittaako sen Vantaa-biisin tehnyt Kalevauva, Vantaan pitkäikäisin rockfestari Louhela Jam, Seinähullut päivänvaloon tuonut Street Art Vantaa vai tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Vantaan viihdeorkesteri? Hyviä ehdokkaita riittää jo nyt ainakin kymmeneksi seuraavaksi vuodeksi. Kaupungilla huhuttiin myös, että Myyrmäessä saattaisi avautua paikka yhdeksän kerroksen korkuiselle muraalille. Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja, professori Mari Vaattovaara ilmoitti olevansa valmis kieltämään yksiöt lailla. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli viime viikolla esillä kolme asemakaavamuutosta, joista Kuohukujalla asuntojen keskikoko oli 33 m2 ja yksiöiden osuus 30 %, Laajaniitynkujalla asuntojen keskikoko 46 m2 ja yksiöiden osuus 29% sekä Haltiantiellä keskikoko 53 m2 ja yksiöiden osuus 11 %. Kaupunki on uusissa maankäyttösopimuksissa rajoittanut yksiöiden määrän 30 %:iin, mikä on johtanut pienten, hiukan yli 30 neliön kaksioiden määrän kasvuun. LISTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. TR IV IA V AS T AU SK ET PS. JOKO TEIT TRIVIAN? S. 5 1. a) 2. b) 3. c) 4. a) 5. b) 6. a) 7. b) 8. a) 9. c) 10 c) www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT Yrittäjä, tavoita paikalliset. ilmoitusmyynti@myrtsi.fi
• 3 MARRASKUU PE 16.11.2018 KLO 23:00 Leevi & The Leavings (Trio) Tribute Band. Bar Nr. 1, Laajaniityntie 3, Martinlaakso PE 16.11.2018 KLO 21:00 Mean Town. House Koo Open Stage Bar & Street Kitchen, Patotie 2, Myyrmäki LA 17.11.2018 KLO 13:00 alkaen. Kerran viikossa viiden kerran verran Kide-tiedekerho 3–8-vuotiaille lapsille, tarinallista tiedekasvatutusta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.kidescience.com, 84 €. Touhula Kaivoksela LA 17.11.2018 KLO 22:00 Viron Möllu – Henri Tali ja Madis Ligi. The Absinthe Bar, Nuijatie 2, Rajatorppa LA 17.11.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Petsku Lemström. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki SU 18.11.2018 KLO 11:00–20:00 Seurakuntavaalien varsinaisen vaalipäivän äänestys Myyrmäen kirkolla (Vantaankosken seurakunta) ja Hämeenkylän kirkolla (Hämeenkylän seurakunta). Myyrmäen kirkko, Myyrmäki SU 18.11.2018 KLO 17:00–20:00 PuHu – Raholan Pyrkivä, Koripalloseura PuHu Junioreiden miesten joukkue pelaa valtakunnallista 1. divisioonaa, tule kannustamaan paikallinen joukkue voittoon ja nauttimaan mukavasta tapahtumasta! Martinlaakson koulu, Martinlaakso TI 20.11.2018 KLO 10:00–18:15 Lasten oikeuksien päivä, iki-ihana Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri viettävät juhlavuottaan juhlakonserttikiertueen merkeissä! Martinus, Martinlaakso KE 21.11.2018 KLO 12:00–13:00 Turvallinen netin käyttö -info, kyselyklinikka, vapaata kyselyä ja opastusta, tule oman laitteesi ja/tai kysymyksen kanssa. Myyrmäkitalon tapahtumahuone (Paalutori 3, 2. krs.), Myyrmäki KE 21.11.2018 KLO 18:00–17.30 HSL:n asukastilaisuus Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastoluonnoksesta. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3, Myyrmäki KE 21.11.2018 KLO 18:00–20:00 Pitsi-ilta Myyrmäessä, mahdollisuus tutustua nypläykseen, kokeilla itse ja ostaa nyplättyjä pitsitöitä, järjestäjä Pitsikilta ry. Kilterin koulu, Myyrmäki TO 22.11.2018 KLO 16:00–18:00 Digi haltuun, valmennetut digikaverit tarjoavat erityistä tukea tarvitseville henkilöille vertaisapua digiasioissa. Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo, Myyrmäki PE 23.11.2018 KLO 19:00–20:00 Lauluyhtye Eloisan joulukonsertti, vapaa pääsy, ohjemamaksu. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki PE 23.11.2018 KLO 21:00 Southbound Rumblers. House Koo Open Stage Bar & Street Kitchen, Patotie 2, Myyrmäki LA 24.11.2018 KLO 18:30 Atlas Vantaa – SIF miehet SM-liiga käsipallo. Myyrmäen urheilutalo, Myyrmäki LA 24.11.2018 KLO 20:00 Lauantai-klubi, stand up -komiikkaa. Anna Rimpelä, 10 €. Molly Mallone´s Toppari, Jönsaksentie 6, Myyrmäki LA 24.11.2018 KLO 20:00 Final Tier + Mirrorverse live! House Koo Open Stage Bar & Street Kitchen, MENOKS! Patotie 2, Myyrmäki LA 24.11.2018 KLO 22:00 Jasmine Wynants-Granfelt Live. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 24.11.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Elias Hämäläinen. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki SU 25.11.2018 KLO 16:00 Kauneimmat joululaulut, lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja. Kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaankosken seurakunta järjestää tilaisuuden yhdessä Vantaa-seuran kanssa. Övre Nybacka, Vantaankoski MA 26.11.2018 KLO 9:00 Lasten oikeuksien konsertti, lastenkonsertit ma 26.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen Duo. Vapaa pääsy. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki TI 27.11.2018 KLO 14:00–16:00 Roskapoliisi vierailee Myyrmäen Vantaa-infossa. Tule rohkeasti juttelemaan roskapoliisin kanssa. Hän opettaa sinutkin kierrätyksen guruksi! Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Myyrmäki KE 28.11.2018 KLO 13:00–14:00 Joukkoliikenteen uudistukset ja kodin ulkopuolista liikkumista tukevat palvelut, HSL:n asiakasvastaava kertoo Myyrmäkitalon tapahtumahuonessa (2.krs) matkakorttien vaihdosta, vyöhykeuudistuksesta ja joukkoliikenteen ajankohtaisista asioista. Vantaan kaupungin asiakasohjausyksikön työntekijät antavat tietoa liikkumista tukevista palveluista. Myyrmäkitalo, Myyrmäki TO 29.11.2018 18:00–20:00 Marginaalissa vai valtavirrassa – mikä on vammaisen taiteentekijän paikka? Keskustelutilaisuuden aiheena on kulttuurin saavutettavuus vammaistaiteilijoiden näkökulmasta. Mukana panelisteina ovat kuraattoreina Minna Haveri ja Jani Leinonen, taiteilijoina Maarit Hedman, Kimmo Tolvanen ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen. Vantaan Taidemuseo Artsi, Myyrmäkitalo, Myyrmäki KE 28.11.2018 KLO 18:15 Riihimäen Cocks – Orlen Wisla Plock (POL), käsipallon miesten EHF Champions League, Energia Areena, Myyrmäki TO 29.11.2018 KLO 16:00–18:00 Digi haltuun!, Aspa-säätiön Digi haltuun -hankkeessa valmennetut digikaverit tarjoavat erityistä tukea tarvitseville henkilöille vertaisapua digiasioissa. Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Myyrmäki PE 30.11.2018 KLO 13:00–14:00 Jouluinen Info Cafe. Tule koristelemaan kuusta kanssamme! Tarjolla glögiä ja pipareita. Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Myyrmäki PE 30.11.2018 KLO 20:00 Improryhmä Kipinä. Ravintola Koto, Vapaalantie 2, Rajatorppa JOULUKUU LA 1.12.2018 KLO 10:00–13:00 Adventtimyyjäiset Myyrmäen kirkolla. Myynnissä jouluisia leivonnaisia, kortteja, käsitöitä, kirjoja, arpoja sekä kahviosta riisipuuroa ja pullakahvit. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki LA 1.12.2018 KLO 10:00–15:00 Myyr Yorkin käsityömarkkinat. Kauppakeskus Isomyyri, 2 krs. Myyrmäki LA 1.12..2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Petsku Lemström. Wanda’s Kitchen &
• 3 1 I L M O I TA O M A TA PA H T U M A S I O S O I T T E E S S A M Y R T S I N TA PA H T U M AT. F I Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 1.12..2018 KLO 22:00 Martti Saarinen Duo. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso SU 2.12.2018 KLO 17:00–20:00 PuHu – Karkkila, Koripalloseura PuHu Junioreiden miesten joukkue pelaa valtakunnallista 1. divisioonaa, tule kannustamaan paikallinen joukkue voittoon ja nauttimaan mukavasta tapahtumasta. Martinlaakson koulu, Martinlaakso KE 5.12.2018 KLO 12:00–13:00 Turvallinen netin käyttö -info, tietokoneiden ja mobiililaitteiden (kännykkä ja tabletti) räätälöinti omiin tarpeisiin. Myyrmäkitalon tapahtumahuone (Paalutori 3, 2. krs.). Myyrmäkitalo, Myyrmäki KE 5.12.2018 KLO 16:00–19:00 Jouluista askartelua lapsille ja koko perheelle. Joulupuuroa. Kivistön kirkko, Kivistö PE 7.12.2018 KLO 13:00 Kauneimmat joululaulut. Tule virittäytymään joulun tunnelmaan ja laulamaan yhdessä kauneimpia joululauluja! Myyrmäen kirkko, Myyrmäki LA 8.12.2018 KLO 11:00 alkaen, Kivistön kirkon brunssi, tule nauttimaan ja tapaamaan alueen ihmisiä, aikuiset 7 €, lapset 3 €. Kivistön kirkko, Kivistö LA 8.12.2018 KLO 18:30 Atlas Vantaa – Dicken, miehet SM-liiga käsipallo. Energia-areena, Myyrmäki LA 8.12.2018 KLO 22:00 Tom Eklund & Liivit Boys. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 8.12.2018 KLO 20:00 Catharina Zühlke & Christmas Songs. Ravintola Koto, Vapaalantie 2, Rajatorppa LA 8.12.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Petsku Lemström. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 8.12.2018 KLO 17:00 Kansainväliset kauneimmat joululaulut. Tule virittäytymään joulun tunnelmaan ja laulamaan yhdessä kansainvälisiä kauneimpia joululauluja! Myyrmäen kirkko, Myyrmäki SU 9.12.2018 KLO 17:00–20:00 PuHu – Äänekosken Huima, Koripalloseura PuHu Junioreiden miesten joukkue pelaa valtakunnallista 1. divisioonaa, tule kannustamaan paikallinen joukkue voittoon ja nauttimaan mukavasta tapahtumasta! Martinlaakson koulu, Martinlaakso TI 11.12.2018 KLO 13:00–16:00 Uuden tietokoneen käyttöönotto -työpaja. Kuntalaisen digi-infon yhteydessä järjestetään työpaja uuden tietokoneen käyttöönotosta. Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Myyrmäki KE 12.12.2018 KLO 21:30 Vinyyli Disco Dj Jon Landlord. Ravintola Hassel, Pähkinärinteentie 41, Pähkinärinne. KE 12.12.2018 KLO KLO 19:00–22:00 Kieli Solmussa -klubi. Beer & Cafe Solmu, Jaspinkuja 5, Kivistö TO 13.12.2018 KLO 16:00–18:00 Digi haltuun! Aspa-säätiön Digi haltuun -hankkeessa valmennetut digikaverit tarjoavat erityistä tukea tarvitseville henkilöille vertaisapua digiasioissa. Myyrmäen kirjasto, Myyrmäki LA 15.12.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Elias Hämäläinen. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 15.12.2018 KLO 22:00 Neumann Duo. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso TO 20.12.2018 KLO 19:00 Tule virittäytymään joulun tunnelmaan ja laulamaan yhdessä kauneimpia joululauluja Wanda’siin! Wanda´s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 22.12.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Gaiffari. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki Myyr York Timesin noutopisteet löydät täältä: Tilaa teline omiin tiloihisi: www.myyryork.news/noutopiste Bargsin Suutarit Myyrmannin 0. kerros Iskoskuja 3 01600 VANTAA Chloe’s Cafe Myyrinpuhos, Jönsaksentie 6 01600 VANTAA Coworking Myyr York Isomyyri 2 krs. Liesitori 1 01600 VANTAA Kauppakeskus Isomyyri Liesitori 1, 2 kr. 01600 VANTAA Kivistön kirkko Laavatie 2 01700 VANTAA Louhelan asema Patotie 1 01600 Vantaa Martinlaakson asema Kivivuorentie 4 01620 Vantaa Metropolia AMK Leiritie 1 01600 Vantaa Mike’s Diner Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäkitalo Paalutori 01600 VANTAA Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäen kirkko Uomatie 1 01600 VANTAA Neste Keimola, itä Hämeenlinnanväylä 601 01700 VANTAA Cafe Nuvo Myyrmanni 3. kerros Iskoskuja 3 01600 VANTAA Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 01600 VANTAA
• 3 2 BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA RAVINTOLA MYYRIN KROUVI UOMATIE 11 www.myyrinkrouvi.fi Ma Pe & La Bingo Karaoke alkaen klo 19 alkaen klo 21 MK-JUHLAPALVELUT & CATERING Järjestämme ammattitaidolla tilaisuutesi muista myös pikkujoulut! ota yhteyttä: asiakaspalvelu@myyrinkrouvi.fi Ma-Ti Ke-To Pe La Su 14-01 (keittiö suljettu) 14-01 (keittiö 15-21) 14-02 (keittiö 15-22) 11-02 (keittiö 12-22) 11-00 (keittiö 12-20) seuraa meitä facebookissa!