Myyr York Times 4/2023 - Lehtiluukku.fi

GRILLI TULILLE! NRO 25 3 . J O U L U K U U T A 2 2 3 Paikallinen hiillostaja. Hiillostimme uusia johtajia kevyesti. s. 8 SISÄLTÄÄ WASKIPOSTIA! Vaskiksen lukiolaisten liite keskiaukeamalla. LOITSUJA LAVALLA Noitia? Eikun Sabrina ja Saarten tyttäret. s. 20 MICHELINIT LOHTUPIHVILLÄ No tuliko parempi mieli? s. 24 RATIKKA MYRTSIIN? Varaus löytyy jo yleiskaavasta. s. 12
2 MYYRMÄEN KAAVARUNKO KAIPAA PÄIVITTÄMISTÄ PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo Urpo Vainio KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOSEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi KAUPUNGINHALLITUS hyväksyi Myyrmäen asemakaavoituksen pohjaksi kaavarungon kohta viisi vuotta sitten. Sen lähtökohtana on Myyrmäen kasvu 8 000–11 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kaavarunko tukee MAL-suunnitelman 2720 uuden asunnon vuosittaista tavoitetta. Niistä suurin osa sijoittuu Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Kivistöön. Kaavarungon täytäntöönpano on näkynyt isoina asemakaavaja rakennushankkeina. Varsinkin liikeja työpaikkatoimintojen käytössä ollutta rakennuskantaa on purettu asuntorakentamisen alta. Esimerkiksi Paalutorin pohjoispuolelle, Myyrmäentie 2:n toimistotalon paikalle, Vaskivuorentie 25:ssä sijaitsevan ns. Kelan talon paikalle sekä Jönsaksentien varteen Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen paikalle on suunniteltu tiivistä ja korkeaa asuntorakentamista. Täydennysrakentamista on perusteltu muun muassa ympäristövaikutuksilla ja palveluiden turvaamisella. KAUPUNGINOSAN tiivistäminen ei kaikkia miellytä. Asukkaat ovat huolissaan muun muassa viheralueiden vähenemisestä, julkisten palveluiden riittämättömyydestä ja turvattomuuden lisääntymisestä. Kritiikkiä on esitetty korkeista ja varjostavista taloista, joiden ikkunoista näkee viereisen talon asuntoihin. Kaupunkiympäristön hoitamattomuus ja laajojen työmaa-alueiden synnyttämät kiertoreitit ovat nostattaneet kiukkua. Asukkaiden kokemukset ja tuntemukset ovat aitoja, vaikka tyytymättömyyden todellisia syitä ei osattaisikaan sanoittaa. KAUPUNKITUTKIJAT ovat arvostelleet Myyrmäessä ja muullakin lähiövyöhykkeellä noudatettuja suunnitteluperiaatteita. Pienten asuntojen suuren määrän ja kaupunkirakenteen tiivistämisen on pelätty voimistavan segregaatiota entisestään. MAL-suunnitelman noudattaminen suosii pienten asuntojen rakentamista, koska määrään lasketaan valmistuneet asunnot, ei niiden asukkaita. Suunnitelman toteutumisen vastineeksi valtio tarjoaa rahoitusta liikennehankkeisiin. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Kun toista miljoonaa suomalaista asuu enemmän tai vähemmän Myyrmäen kaltaisissa lähiöissä, on äärimmäisen tärkeää löytää keinoja, joilla lähiöiden vetovoimaa kasvatetaan myös niiden keskuudessa, jotka voivat vapaasti valita oman asuinpaikkansa.” T Ä S T Ä L Ä H T E E MAAILMA on muuttunut monella tapaa viidessä vuodessa. Korona opetti suomalaiset hyödyntämään etätyötä ja aiheutti merkittäviä taloudellisia menetyksiä ravintolaja tapahtuma-alalle. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seurasi taantuma, joka iski erityisesti asuntokauppaan ja rakentamiseen pysäyttäen asunto-osakeyhtiömuotoisen asuntotuotannon lähes kokonaan vuoden 2023 aikana. Myyrmäen väestörakenteessa korostuvat yhä selvemmin ikäihmiset, maahanmuuttajat sekä asukkaiden nopea vaihtuvuus. Samaan aikaan erityisesti lapsiperheiden osuus on vähentynyt. KYSE ei ole pelkästään Myyrmäestä. Esimerkiksi pienituloisten suhteellinen osuus Vantaalla on kasvanut lähes kaikilla kerrostalovaltaisilla alueilla. Kun toista miljoonaa suomalaista asuu enemmän tai vähemmän Myyrmäen kaltaisissa lähiöissä, on äärimmäisen tärkeää löytää keinoja, joilla lähiöiden vetovoimaa kasvatetaan myös niiden keskuudessa, jotka voivat vapaasti valita oman asuinpaikkansa. Sen sijaan kaupunkisuunnittelua leimaavat teknis-taloudelliset painotukset, joissa korostuvat kerrosneliömetrit, rakennettujen uusien asuntojen määrät ja kaupungin kassaan tulevat maankäyttökorvaukset. MISSÄ on Myyrmäen kehittämisen kunnianhimo ja visio? Rakentamisen ja asuntomarkkinoiden taantumassa olisi hyvä hetki päivittää kaavarunko. Miettiä, mikä viiden vuoden takaisessa suunnitelmassa meni pieleen, ja miten sitä tulisi uuden tutkimustiedon valossa päivittää niin, että Vantaan toisen pääkeskuksen vetovoima kasvaisi.
3 MYYRMÄEN HUOLTO OSTAA MARTINLAAKSON HUOLLON ERIÄVÄT NÄKEMYKSET AJOIVAT MYYRMÄEN ASEMAKORTTELEIDEN KAAVAMUUTOKSEN UMPIKUJAAN MYYRMÄEN Huolto Oy on kertonut ostavansa Martinlaakson Huolto Oy:n liiketoiminnan ensi vuoden alussa. Martinlaakson Huollon myytävien toimintojen liikevaihto on noin miljoona euroa. Myyrmäen huolto on jo nyt yli viiden miljoonan liikevaihdollaan suurin Länsi-Vantaalla toimiva huoltoja isännöintiyhtiö. Kaupan jälkeen sillä on reilut 200 asiakaskiinteistöä. Myyrmäen Huollon toimitusjohtaja ARTO PIISPANEN kertoo, että kaikki Martinlaakson Huollon työntekijät siirtyvät heille vanhoina työntekijöinä. Ketään ei siis olla irtisanomassa kaupan vuoksi. KAUPPA ei koske Martinlaakson Huollon kiinteistöä. “Myyrmäen Huolto tulee siihen vuokralle”, sanoo Piispanen. Tontille aiotaan hakea kaavamuutosta, mutta koska kaava-asiat etenevät hitaasti, uudisrakentaminen tontilla ei voi alkaa vielä aikoihin. MARTINLAAKSON Huolto perustettiin aluehuoltoyhtiöksi alueen ensimmäisen rakennusvaiheen aikana. Sen omistajat ovat alueen taloyhtiöitä. Yli puoli vuosisataa käytössä ollut nimi vaihtuu Myyrmäen Huolloksi. M M H M H . . . M Y Y R YO R K D OW N T OW N PA L A A P I I R U S T U S P ÖY DÄ L L E ? POOR THINGS DYYNI: OSA KAKSI HO HO HO! KINO MYYRIN LAHJALIPUT 4 LIPPUA VAIN 36 € VONKKA HEINÄHATTU, VILTTITOSSSU JA KANA NELJÄ PIENTÄ AIKUISTA MYYNNISSÄ KINO MYYRISSÄ JA VERKOSIVULLA: MYYRIKINO.FI VANTAAN kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan marraskuun kokouksessa oli esillä nk. Myyr York Downtown -asemakaavamuutoksen 002400 valmistelun lopettaminen. Kyseessä ovat Myyrinpuhoksen, Isomyyrin ja Liesikujan pysäköintitalon korttelit. Maanomistajat ja kaupunki järjestivät siitä arkkitehtuurikilpailun vuonna 2019, jonka jälkeen kaavoitus ei ole juurikaan edennyt. Taustalla ovat mm. eri kiinteistönomistajien erilaiset odotukset. Sato ja Citycon ovat esittäneet kaavaluonnoksesta suurestii poikkeavaa suunnitteluratkaisua, jossa nykyinen parkkitalo korvattaisiin uudella ja muille tontinosille rakennettaisiin kerrostalot liiketiloineen. Myös Myyrinpuhoksen omistaja Taitokaari on esittänyt oman versionsa kaavaluonnoksesta, eikä hyväksy muiden omistajien ehdotusta. Lisäksi kaupunginmuseo on ehdottanut Myyrinpuhoksen suojelua asemakaavassa harvinaisuuden, edustavuuden, alkuperäisyyden ja historiallisen todistusvoimaisuuden takia. Kaupunki toteaa pyytäneensä Taitokaarelta toistuvasti Myyrinpuhoksen kuntoa ja suojeluarvoja koskevia selvityksiä, mutta tämä ei kaupungin mukaan ole niitä toimittanut, mikä on osaltaan estänyt kaavaprosessin etenemistä. KAUPUNKI katsoo, että asianosaisten mielipiteet eroavat toisistaan niin paljon, ettei kaavatyötä ole tarkoituksellista jatkaa nykyisellään. Kaava-alue tullaan todennäköisesti rajaamaan eri tavalla ja asemakorttelien kehittämisen tavoitteet määritellään uudelleen. Tarkoituksena on kuitenkin saada edes osa kaava-alueesta jo vuoden 2024 kaavoitusohjelmaan. Tämä tarkoittaa merkittävää viivästystä Myyrmäen asemakortteleiden kehittämiselle, ja avaa mahdollisuuden erityisesti sille, ettei Myyrinpuhosta purettaisikaan. KAUPUNKIYMPÄRISTÖLAUTAKUNTA jätti kuitenkin asian pöydälle, mikä tarkoittaa, että asia otetaan esille seuraavassa kokouksessa täsmälleen samassa muodossa. Lautakunnan varapuheenjohtajan TARJA EKLUNDIN (sd) mukaan useat lautakunnan jäsenet halusivat vielä saada selvyyttä siihen, miten kaava etenee, jos sen valmistelu aloitetaan uudestaan. ”Uskon, että joulukuun kokous päättää asian”, sanoo Eklund. ”Valmistelun lopettaminen on tärkeää, koska ennen kuin se on tehty, ei uutta suunnittelua voida aloittaa.” Nyt on käsillä pattitilanne, koska maanomistajat eivät halua edetä valmisteilla olleen kaavan mukaisesti. Eklundin näkemys on, että ainoa mahdollisuus tässä tilanteessa on kaavavalmistelun lopettaminen. Hänen mukaansa on myös hyvä, että Myyrinpuhos voidaan irrottaa uuden kaavan valmisteluista. ”Myyrinpuhoksen suojelun käsittely saattaa viedä vuosikausia. Muun kaava-alueen suunnittelua voidaan kuitenkin viedä eteenpäin.” T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : A R K K IT E H T U U R IT O IM IS T O B & M O Y U U T I S E H K O T
4 LIIZI AVASI MYYRMANNISSA JOSKUS muinoin, kun lapset olivat pieniä, suunnittelin heille mielessäni sirkusteemaisia synttärijuhlia. Olisin tarvinnut suurehkon teltan ja hattarakoneen. Pellejä ja popcornia olisi löytynyt omasta takaa. Nyt se olisi mahdollista, kun LIIZI avasi Myyrmannin 0-kerrokseen uuden toimipaikkansa. Liizi on perustettu vuonna 2015 alun perin verkossa toimivaksi retkeilyvarusteiden vuokraamoksi. Toiminta on vuosien mittaan laajentunut kattamaan työkaluja, pesureita ja muita perheiden arkea helpottavia asioita. Nykyään lastentarvikkeet muodostavat huomattavan suuren tuoteryhmän. Toiminta-ajatuksena on perheiden palMyyrmannissa muuttui paljon syksyn myllerryksessä. Pari uutta liikettäkin aukesi. Joulukuun alussa avautui uudenlaista yritysmallia edustava tavaroiden ja laitteiden vuokraamo. TAVA R A A V U O K R A L L E veleminen ja vastuullinen kuluttaminen. Se tarkoittaa tavaroita ja laitteita, joita ihmiset tarvitsevat ja haluavat käyttää, mutta joita ei haluta säilyttää, huoltaa tai ostaa. JIIRISAHA, painepesuri ja ompelukone vai juhlateltta, golfmailat ja verenpainemittari? Suuri osa Liizin tuotteista varataan verkossa ja kuljetetaan asiakkaan kotiovelle tai lähimpään Matkahuollon noutopisteeseen ympäri Suomea. Liizi palvelee osin noutoja toimipisteenä Myyrmannissa, päävarasto sijaitsee Herttoniemen Megahertzissä. “Itse olen vanha myyrmäkeläinen, joten nasta tulla kotikulmille Liizin myötä!” kertoi yrittäjä JARI TAPANI. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N PIRTTIRANNAN ASEMAKAAVA KAATUNEE TULVARISKIN TAKIA KELAN TALON KOHDALLE ON HAETTU KAAVAMUUTOSTA L O M A A S U N T O K A AVA P E R U T T U K E L AT K A A N Y T VÄ H Ä N SEUTULAN Pirttirantaan on laadittu asemakaavaa, joka mahdollistaisi loma-asuntojen rakentamisen alueelle. Pirttiranta on perustettu 1950-luvulla kesämaja-alueeksi, ja siellä on nykyisin 56 asuinja lomarakennusta. Asemakaavatyön edetessä on ilmennyt, ettei edellytyksiä alueelle rakentamiselle alueen tulvariskin takia ole. Lisärakentaminen vaatisi tulvaturvallisia, korotettuja kulkuyhteyksiä, jotka olisivat hyvin kalliita toteuttaa. Lisäksi alueen rakennukset tulisi KIINTEISTÖ OY MYYRINMARJA on tehnyt kaupungille kaavamuutoshakemuksen Myyrmäentien ja Vaskivuorentien kulmassa sijaitsevasta Ojahaanrinne 4:n tontista lokakuussa 2021. Tontilla on nyt vanha ”Kelan taloksi” kutsuttu liikerakennus. Nykyinen toimistorakennusten korttelialue halutaan muuttaa asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolloin kaava mahdollistaisi Kelan talon purkamisen ja korvaamisen suuremmalla rakennusoikeudella asuinkäyttöön. Rakennusoikeutta tulisi arviolta 12–16 000 k-m2, johon sisältyisi noin 700– 1000 k-m2 liiketilaa katutasossa. Vantaan kaupunginmuseo on inventoinut Kelan talon viime vuonna eikä ole nähnyt siinä tarvetta suojelupäätökselle. RAKENNETTAVAN kortteliin tulisi 4–16-kerroksisia kerrostaloja ja kolmikerroksinen pysäköintilaitos. Niiden väliin jäisi sisäpiha. Korkein torni sijoittuisi Jönsaksentien päähän. Parkkihalli tulisi pohjoispuolelle, radan viereen. Arviointisuunnitelman mukaan tutkitaan myös mahdollisuuksia lyhytaikaiseen pysäköintiin Vaskivuorentiellä. Kaupunkisuunnittelun strategisissa tavoitteissa linjataan, että suunnitelman tulee istua ympäristöön. Näkyvillä kattopinnoilla pitää olla kasvikatto, kasvillisuutta ja oleskelutilaa. Kaavassa pitää ottaa huomioon myös viereisillä tonteilla vireillä olevat suunnitelmat. OSALLISUUSja arviointisuunnitelmassa ei ole mainintaa kaava-alueen tienoilla olevista ylikulkusilloista. Havainnekuvista näkee kuitenkin, että Jönsaksentien ja Vaskivuorentien ylittävät kävelysillat olisivat katoamassa. Ollaanko nyt hylkäämässä Myyrmäen alkuperäinen suunnitteluperiaate siitä, että täällä pääsee kaikkialla joko katujen ali tai ylikulkusiltoja pitkin? Kaavatyöstä pidetään asukastilaisuus torstaina 7.12.2023 klo 17–19.00 Uomarinteen koulun ruokalassa. Kaavamuutosehdotus on nyt julkisesti nähtävillä, ja siitä voi lausua mielipiteensä 8.1.2024 mennessä. rakentaa pilarien päälle. Kaavatyön myötä on selvinnyt, ettei edes tulvavallien rakentaminen poistaisi vaaraa. Pirttirannan kaavoituksen lopettamisesta järjestetään asukastilaisuus maanantaina 18.12. klo 17.30–19 Königstedtin koululla, Suosaarentie 12. PÄÄTÖKSEN asemakaavatyön lopettamisesta tekee kaupunkiympäristölautakunta, joka käsittelee asian kokouksessaan 16.1.2024. MYYR YORKIN KUNINGAS -RUNOTEOS JULKI 14.12. R U N O JA R A DA LTA MARTINLAAKSOSSA asuva toimittaja/runoilija MARKO KORVELA kuvaa vantaalaista mielenmaisemaa runokokoelmassaan Myyr Yorkin kuningas – runoja Kehäradan varrelta. Korvela kertoo, että suuri osa runoista on kirjoitettu Ija P-junissa sekä radanvarren kirjastoissa, baareissa ja ravintoloissa. ”Kokoelman nimiruno syntyi pari vuotta sitten, kun törmäsin värikkääseen hahmoon vantaalaisessa baarissa. Mies oli ilmetty Myyr Yorkin kuningas leveine puheineen.” KORVELAN mielestä runo on parhaimmillaan yleisön edessä esitettynä, ja hän onkin esittänyt viime vuonna ilmestyneen esikoisrunoteoksensa Kontula Bluesin runoja useilla estradeilla. Myyr Yorkin kuningas -teoksen julkistamistilaisuus on torstaina 14.12. kello 18.00 Bar Hipussa, jossa Korvelaa haastattelee yleisön edessä kirjailija-toimittaja Jani Saxell. Vaskivuorentien ja Jönsaksentien ylittävät sillat purku-uhan alla? T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E KUVITUS: TOPIAS DEAN U U T I S E H K O T
5 MYYRMÄESSÄ järjestettiin jälleen Hyvinvointimessut lauantaina 18.11. Messupaikkana oli jo tutuksi tulleeseen tapaan Energia Areena. Näytteilleasettajina oli miltei 80 hyvinvointialan yhdistystä ja yritystä sekä kaupungin eri yksiköitä. Useat puolueet olivat myös mukana messuilla. Lisäksi Areenan sisääntulokerroksessa oli joulumarkkinat, joissa oli myytävänä kakkuja, koruja, kosmetiikkaa, kynttilöitä ja käsitöitä. MESSUJEN suosio kärsii ilmeisesti vieläkin koronan vaikutuksista. ”Tykkäsin näistäkin, vaikka osastoja oli paljon vähemmän verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, kun osallistuin ensimmäistä kertaa”, kertoo messujen vakiokävijä, helsinkiläinen MERJA ISOTUPA. ”Sain erilaisia yhdistysten esitteitä, ja onnistuin löytämään tosi kätevän apuvälineen keittiöpuuhiin”, riemuitsi Isotupa, joka viihtyi messuilla yli neljä tuntia. ”Kävin kyllä kahvillakin messujen lomassa”, hän tunnusti. Vantaan Sydän ry:n puheenjohtaja EERO SALO myhäili oman osastonsa kävijämäärää jo aamupäivästä. ”Me ollaan pidetty tukkimiehen kirjanpitoa, ja jo nyt meidän osastolla on käynyt yli 80 ihmistä”, hän totesi ilmeisen tyytyväisenä. Koko päivän aikana Vantaan Sydämen osastolla käytiin pidempiä keskusteluja yhteensä 149 henkilön kanssa. VANTAAN kaupungin osallistuva budjetointi ja asukastilat oli pistänyt pystyyn yhteisen osaston, ja osbu-idealaatikkoon oli tipahtanut jo useita ideoita Myyrmäen alueen parantamiseksi. Vantaan seurakunnissa on käynnistynyt MoniNainen arki -hanke, jota esitteli iloisena projektikoordinaattori KAISA AALTO. Hän houkutteli länsivantaalaisia maahanmuuttajaäitejä mukaan Myyrmäen asukastilan Äitien ryhmään, joka alkaa kokoontua keskiviikkoisin 10. tammikuuta lähtien Myyrmäkitalon asukastilassa. ”Vaikka kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, myös suomenkieliset ovat tervetulleita, meillä on paljon tarjottavana vapaaehtoisille.” MESSUILLA oli lähes 80 näytteilleasettajaa ja lisäksi joulumyyjäispöytiä. Kaikkiaan messuilla oli yli 1200 kävijää. Hyvinvointimessuja on järjestetty Energia Areenalla vuodesta 2011 lähtien. Järjestelyistä on vastannut Vantaan Järjestörinki. MISSASITKO MESSUT? K U H I N A A K A I VATA A N T E K S T I & K U VA S U V E PÄ Ä S U K E N E S = sallittu, K18 = kielletty alle 18 v, S/K18 = omat alueet molemmille, T = Liput ennakkoon Tiketistä (Vp) = Vapaa pääsy Ti 5.12. klo 20.00 Pääesiintyjät (Vesa Haaja), Skenesali, K18, T La 9.12. klo 19.00 Club Ukkosmyrsky: Satan’s Fall, Mutant Blast, Nightstryke, Chalice, Skenesali, K18, T La 16.12. klo 20.00 Miljoonasade, Skenesali, K18, T To 26.12. klo 13:00 Tapanintanssit, Skenesali, S, VP La 6.1. HELLA-klubi, Skenesali, K-18, T Pe 12.1. Ali Jahangiri Uusi Alku stand up -kiertueen päätöskeikka, Lobby K18, T La 13.1. Ali Jahangiri Uusi Alku stand up -kiertueen päätöskeikka, Lobby K18, T Pe 26.1. Kraiden / Tuomas Wäinölä Return of the Hometown Hero, Lobby K18, T La 27.1. Nothing for Money plays Dire Straits, Lobby K18 , T Pe 2.2. Lyyti + Fredrika Runebergin Puutarha, Skenesali, K-18, T Pe 2.2. Pentti Lahti plays David Sanborn / Jarmo Nikku Quintet, Lobby K18, T La 10.2. Halibears, Lobby K18, T Ke 14.2. Ladies first big band Ystävänpäivän disco, Skenesali, K18, T Pe 16.2. Knipi, Lobby K18, T La 17.2. Pekko Käppi & K:H:H:L , Skenesali, K18, T Pe 23.2. Raappana, Skenesali, K18, T La 24.2. Drink Floyd, Skenesali, K18, T La 2.3. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T To 7.3. Sir Elwood Duo, Skenesali, K18, T Pe 8.3. Babtiste Herbin, Lobby K18, T La 9.3. Pekka Nisu, Skenesali, K18, T La 16.3. Shiraz Lane + Darkness is My Canvas, Skenesali, K18, T La 16.3. Kaisa´s Machine, Lobby K18, T To 21.3. 24.3. Vantaa Urban Film Festival (alustava), Skenesali, K18, T Pe 22.3. Laura Sippola Aural (levyjulkkari), Lobby K18, T La 23.3. Josen Pimeä Puoli, Lobby K18, T Pe 29.3. Hassan Maikal, Skenesali, K18, T La 30.3. GTR Tour, Skenesali, K18, T Pe 5.4. Peela, Lobby K18, T La 6.4. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T La 13.4. Minna Records 1 vuotta -hälinät, Skenesali, K18, T Pe 26.4. ”77”, Skenesali, K18, T La 27.4. Southern Rock, Skenesali, K18, T La 27.4. Jepa Lambert sings Whitney Houston, Lobby K18, T La 4.5. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T La 4.5. Olli Virtanen Group / William Suvanne Trio, Lobby K18, T La 11.5. Ex Tuuttiz, Skenesali, K18, T La 18.5. Arppa, Skenesali, K18, T Pe 31.5. Arto Ikävalko Trio (levyjulkkari), Lobby K18, T Pidätämme oikeudet muutoksiin.Lista täydentyy kevään mittaan Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 A 2. krs. Skenesali, Jönsaksentie 6 katutaso www.myyrancolo.fi/tapahtumat Myyräncolo talvi MILJOONASADE 16.12. 7.3. LEHTI ETSII KIRJOITTAJIA S A A A U T TA A MYYT YORK TIMES etsii uusia tekijöitä osaksi vapaaehtoisista koostuvaa toimituskuntaansa. Itsensä voi ilmiantaa kirjoitusnäytteen kera osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi
6 KAUPUNKIKULTTUURITALON suunnitelmia on pyöritelty samaan aikaan, kun on etsitty väistötiloja Isomyyrissä sijaitseville nuorisoja asukastiloille ja aikuisopiston tiloille sekä Patotiellä majaansa pitävälle musiikkiopistolle. Sekä Isomyyri että Patotien vanha liikerakennus ovat elinkaarensa päässä, ja ne on tarkoitus purkaa. Kummankaan kaavat eivät ole edenneet, mikä hyödyttää molempien rakennusten nykyisiä toimijoita. Näillä näkymin ne voisivat pitää toimintansa vanhoissa tiloissa siihen saakka, kunnes opistotalo valmistuisi. Varsinkin musiikkiopiston tiloille on vaikea löytää tilapäistä sijaintia, ja sellaisen löytyessä kustannukset olisivat mittavat. Kolmiosainen hanke UUSI Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo -hanke ratkaisisi väistötilaongelmat. Hanke toteutettaisiin kolmessa osassa vuosina 2024–2031. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuisi v. 2028 Myyrmäen Monttuun opistotalo, johon siirtyisivät musiikkiopisto, aikuisopisto, nuorisotilat, asukastilat ja kuvataidekoulu sekä Myyrmäenraitin varrella Toteemissa majaileva lasten kultturitoiminta. Opistotalon alle sijoittuisi maanalainen pysäköintilaitos, joka palvelisi niin opistotaloa kuin kaupunkikulttuuritaloakin. Opistotalon katutasoon on suunniteltu kahvilaa ja avointa tapahtumaja toimintatilaa järjestöjen tarpeisiin. Aluksi katutason tilat toimisivat kuitenkin kirjaston ja taidemuseo Artsin väistötiloina sinä aikana, kun Myyrmäkitaloa puretaan ja uutta kaupunkikulttuuritaloa rakennetaan. TOISESSA vaiheessa rakentuisi uusi Paalutori yhdistämään opistotaloa ja kulttuuritaloa ja toimimaan areenana ulkoilmatapahtumille. Kolmannessa vaiheessa, jota ei voi MYYRMÄKEEN TULEVAISUUDEN KULTTUURIKESKUS T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Myyrmäkeen rakennettavan kaupunkikulttuuritalon suunnitelmat ovat muuttuneet. Alkuperäisessä suunnitelmassa Myyrmäkitalo oli tarkoitus purkaa ja rakentaa sen tilalle uusi kaupunkikulttuuritalo. Taloa ei ehkä sittenkään pureta ihan kokonaan – ja sen lisäksi rakennetaan uusi opistotalo. R AT K A I S U K A U P U N G I N K U LT T U U R I T I L O J E N A H D I N G O L L E ? toteuttaa ennen kuin Paalutorin kansi on kunnostettu, nykyinen Myyrmäkitalo joko purettaisiin kokonaan tai peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin. Siinä säilyisivät Myyrmäkitalossa nyt olevat Vantaa-info ja elokuvateatteri sekä taidemuseo Artsin näyttelykokoelmaja konservointihuoneet sekä kirjasto nykyistä laajempana. Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole RAKENTAMISPÄÄTÖSTÄ ei ole vielä tehty. Asemakaavamuutos on käynnissä. Seuraavaksi alkaa kaavan valmistelutyö, joka kestää arviolta kaksi vuotta. Kun kaavaehdotus on valmis, se asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jona aikana voi tehdä muistutuksia kaavasta. Lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunki pitää Myyrmäen kaupunkikulttuuritaloa kärkihankkeena, ja haluaa kuulla asukkaiden ajatuksia mm. siitä, mikä saisi asukkaat tulemaan sinne ja viihtymään siellä. Hankkeesta pidettiin asukastilaisuus Kilterin koululla 25.10. Kaupungin Myyrmäen projektijohtaja SIRKKU WALLIN oli yksi hanketta esittelevistä henkilöistä. ”Tavoitteena on tuottaa maailmanluokan seudullinen, jopa valtakunnallinen kulttuurikeskus”, hän sanoi. MYYRMÄKITALON tilalle tulevan kaupunkikulttuuritalon laajuus ei ole vielä tiedossa. “Kaava on käynnistetty tiedolla, jonka mukaan sen laajuus on maksimissaan 12 000 kerrosneliötä. Nykyisellään Myyrmäkitalon laajuus on 5 689 kerrosneliötä. Myyrmäkitalon tilalle on tavoitteena tulla lähes tuplaten suurempi rakennus.” Koska nykyisten neliöiden määrä voi korkeintaan tuplaantua, loput kaupunkikulttuurin tilatarpeesta ratkaistaan opistotalossa. “Kaikki palvelut eivät mahdu saman katon alle Myyrmäkitalon ahtaalle tontille. Yhteensä kaupunkikulttuurin tilojen määrä lähes kolminkertaistuu”, totesi Wallin. Unelmointivaihe WALLININ mukaan kaupunki haluaa saada kulttuurija opistotaloihin tulevaa henkilökuntaa sekä alueen asukkaita mukaan yhteiskehittämään hanketta. ”Tämä on lähtölaukaus, unelmointivaihe. Asukkaat pääsevät yhteiskehittämään tätä kaikissa vaiheissa.” Kaupungin verkkosivuille on avautunut asukaskysely, jonka avulla kerätään ideoita ja mielipiteitä siitä, mitä kulttuurija opistotaloissa pitäisi asukkaiden mielestä olla, ja millainen Paalutorista pitäisi tulla. Sen on toteuttanut kaupungin ulkopuolinen yritysjohtamisen konsultti Fountain Park. Sen varatoimitusjohtajan TUOMO LÄHDENIEMEN mukaan kyseessä on laajempi verkkoaivoriihi, jossa asukkaat pääsevät katsomaan myös toisten tekemiä ehdotuksia ja arvioimaan niitä. Kysely on avoinna 7. tammikuuta saakka. Osallistua voi nimettömänä, ja vaikka kuinka monta kertaa. Lähdeniemi kertoi, että samanlaisella menetelmällä kehitettiin Helsingin keskustakirjasto Oodia. ”Hankkeen aikana kummasteltiin asukkaiden toivomia ompelukoneita. Miksi niitä haluttaisiin kirjastoon? Ompelukoneet kuitenkin hankittiin, ja ne ovat suosituimpia asioita Oodissa nyt”, totesi Lähdeniemi ja lisäsi, että yhteiskehittämistä jatketaan asukkaiden kanssa vielä kyselyn jälkeenkin. Hän kannusti osallistumaan. ”Siitähän voi tulla juuri sellainen kuin te tahdotte”. Kaupunkikulttuuritalon ja sen ympäristön suunnitteluun voi osallistua osoitteessa fountainpark.fi/myyrmaki Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo -hankkeen eteneminen 2024 2025 2028 Opistotalo valmis Kaupunkikulttuuritalo valmis Kaava nähtävillä 30 päivää jonka aikana voi tehdä muistutuksia Unelmointivaiheen asukaskysely auki 7.1. asti Hanke päättyy Hanke alkaa 2026 2027 2029 2030 2031 Vaihe 2 ja 3 Vaihe 1 Suuntaa antava havainne. K A A V A I L U J A
7 PIHLAJA La 9.3. klo 19.00 PEHMOAINO La 23.3. klo 19.00 TUURE KILPELÄINEN La 18.5. klo 19.00 www.kulttuuritalomartinus.fi @kulttuuritalomartinus + SENYA MEDIAN kautta saatiin samaan aikaan lukea useammasta lähteestä nuorisorikollisuuden lisääntymisestä sekä Suomessa että muualla maailmassa, joka sekin oli omiaan aiheuttamaan pelkoa ja epäilyksiä. Totuuden nimissä pitää myös mainita, että tilastot näyttävät nuorten kokonaisrikollisuuden vähentyneen, mutta rikoksiin syyllistyneet ovat entistä nuorempia, ja heitä on entistä useampia. Riskitekijöitä kartoittaessa on todettu myös masennuksen ja ahdistuksen lisääntyneen joko koulutyöstä koettavana stressinä tai sitten koronan aiheuttaman etäopiskelun jälkeen koulutyöstä pudonneiden keskuudessa. Pähkinärinne-Seura tarttui asiaan ja Hämeenkylän seurakunta tarjosi tilan, kun elokuussa järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa asukkaat, lähikoulujen opettajat, seurakunta on niiden väliin putoaminen iso riski. Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden johtaja HANNU RUSAMA kiitteli yhteistyötä poliisin kanssa ja kertoi kaupungin muun muassa lisänneen jalkautuvaa nuorisotyötä. Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra MATTI HYRY kertoi keskustelujen jatkuneen kaikkien osallistujien välillä yhteisen tilaisuuden jälkeen. ”Omalta osaltamme vahvistamme jo voimassa olevia tukitapoja ja yhteistyötä. Vantaan väestöstä noin puolet kuuluu kirkkoon. 15-vuotiaista enemmistö käy rippikoulun, joten jatkamme hyvää yhteistyötä heidän kanssaan. Tapaamme myös säännöllisesti Myyrmäen Imaamia ja muslimiyhteisöjä”, kirkkoherra luetteli. KAUPUNGINVALTUUTETTU, kaupunginhallituksen ja seurakuntaneuvoston jäsen LAURI KAIRA toimii myös päätoimittajana Pähkinärinteen Lions Clubin julkaisussa Mitä kuuluu?, jossa hän avasi laajasti näkemystään. Hän on myös tuttu näky paikallisissa aktiviteeteissa, kuten Ukraina-kävelyt ja Pägy Run -tapahtumat, joten sormi on vahvasti Pähkinärinteen pulssilla. ”Yleinen tunnelma on kesän jälkeen rauhoittunut”, kertoi Kaira. ”Juttelin tästä myös Kulttuurigaalan tilaisuudessa muutamien asukasyhdistyksiä edustavien kanssa ja kaikilla oli sama tunne”, hän jatkoi. Kaira nosti esiin edellä mainittujen osapuolien yhteistyön lisäksi myös harrastukset sekä kodin ja koulun yhteistyön. ”Yksikään lapsi ei päätä viisivuotiaana olevansa 15-vuotiaana ongelmanuori”, painotti Kaira. ja viranomaiset toivat esiin mielipiteitään ja ratkaisuehdotuksiaan. Osalle asukkaista tilaisuus saattoi olla herättelevä siinä suhteessa, että aikuisilta ei todellakaan toivottu järjestyksenpitoa kaduilla ’oman käden oikeutta’ noudattaen, vaan enemmänkin läsnäolevaa huolenpitoa ja kiinnostuneisuutta omista nuoristaan. Vanhempien tehtävä on olla esimerkkinä ja opettaa peruskäytöstapojen lisäksi ryhmässä toimimista ja tunteiden itsesäätelyä. Myös muut aikuiset voivat näyttää esimerkkiä toisten ihmisten ja omaisuuden kunnioittamisesta ja huomioonottamisesta. Poliisin tehtävä on tulla paikalle, jos häiriökäyttäytymistä tai pahoinpitelyjä havaitaan. Minkälainen tilanne on nyt? KYSYIMME elokuiseen tilaisuuteen osallistuneilta tahoilta mielipiteitä nykyisestä turvallisuustilanteesta alueella. Valvontaja hälytystoimintasektorin johtaja, ylikomisario JUSSI HUHTELA: ”Yleisten paikkojen väkivalta on vähentynyt ja hälytystehtävät ovat alueella normalisoituneet.” Hän myös rauhoitteli kesän tapahtumien olleen enemmänkin ”tyhmyyden tiivistymä”. Viranomaispuoli ymmärsi senkin, että verkostoituminen ja yhteydenpito eri toimijoiden kesken on tärkeää. Vuoden alusta lähtien toiminut uusi hyvinvointialue vaikuttaa vielä hakevan sijojaan ja sujuvuuksiaan, mutta organisaatioiden myllertäessä PÄHKINÄRINTEESSÄ RAUHATTOMUUS LAANTUNUT T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Pähkinärinteen suunnalla kohistiin kesällä yleisen turvallisuuden heikentymisestä. Poliisi ilmoitti suorittaneensa alueella 10–15 hälytystehtävää liittyen nuorison pahoinpitelyihin tai häiriökäyttäytymiseen. Tunnelma oli kiihtynyt, ja katupartioistakin puhuttiin. K Y L Ä K A S VAT TA A K A I D A M P I T I E
8 SUURI JOHTAJAGRILLI M I K Ä T Ä Ä L L Ä T I R I S E E ? Vantaalla on vaihtunut useampi johtaja muutamien kuukausien sisään, ja vaikka ulkona pakkanen paukkuu, käy MYTin toimituksen grilli kuumana. Hillostimme uusia johtajia kertomaan, mitä heillä on mielessä Myyrmäen suuralueen kehittämiseksi. M Y Y R YO R K T I M E S H I I L L O S TA A TOMMO KOIVUSALO, Elinvoimajohtaja G R I L L I M E S TA R I S I N I S A L O SAMPO PERTTULA, Kaupunkisuunnittelujohtaja KUVA: JYRI HUHTALA PEKKA TIMONEN, Kaupunginjohtaja KUVA: SAKARI MANNINEN HANS TUOMINEN, Kirkkoherra KUVA: SANNA VIHERVÄS KAROLIINA JUNNO-HUIKARI, Martinuksen johtaja KUVA: IIRIS HUIKARI
9 1. Onko jokin paikka Länsi-Vantaalla, joka on sinulle erityisen tärkeä? Miksi? KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Tulevina vuosina paikka tulee luonnollisesti olemaan kulttuuritalo Martinus, mutta jos katson aikaa taaksepäin, niin vastaus on Vantaa-Seuran hallinnoima kestikievari Övre Nybacka. Upeassa, historiallisessa miljöössä on tullut järjestettyä monta lähiseudun asukkaita yhteen kokoavaa tapahtumaa, niistä joulua rakastavalle ihmiselle tärkeimpänä tunnelmalliset joulumarkkinat. PEKKA TIMONEN: Myyrmäen urheilupuisto ehkä selvimmin. Se on ollut minulle monenlaisten kokemusten paikka vuosien ajan. HANS TUOMINEN: Valon kirkko eli Myyrmäen kirkko. Aloitin siellä pappina v. 1995. SAMPO PERTTULA: Sanoisin, että se on Martinlaakso. Olin töissä Pöyryllä (nyk. Afry) Jaakonkadulla vuosina 2004–2011 ja lähialue tuli silloin hyvinkin tutuksi. TOMMO KOIVUSALO: Myyräncolo on kyllä ainutlaatuinen paikka, niin iso joukko erilaisia kulttuurialan yrityksiä yhdessä rakennuksessa ja vieläpä juuri oikealla sijainnilla siinä Myyrmäen juna-aseman kupeessa. Hieno keskittymä osaamista ja kun näin ensimmäisen kerran siellä kellarissa olevan keikkasalin, niin olin aivan myyty. En ole vielä ehtinyt sinne ketään kuuntelemaan, mutta sekin päivä vielä koittaa. KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Aina ajassa kiinni taituroiva Vantaan taidemuseo Artsi, Street Art Vantaan toteuttama katutaide ja yhdessä tekemisen meininki. PEKKA TIMONEN: Vahva omaleimaisuus ja elämän syke. Myyrmäki on eräänlainen kaupunki kaupungissa. HANS TUOMINEN: Koti. Olemme vaimoni kanssa asuneet Kaivokselassa, Myyrmäessä ja Martinlaaksossa lähes 30 vuotta. SAMPO PERTTULA: Merkittävä alue Vantaan kaupunkirakenteen kehittymisessä. Vahva ja kehittyvä aluekeskus. TOMMO KOIVUSALO: Rehellinen vastaukseni olisi vuosi sitten ollut Myyrmanni tai Metropolian kampus, mutta nyt Vantaaseen hieman tutustuttuani vastaan että Myyräncolo. 2. Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen Myyrmäestä? 3. Mikä on Myyrmäen suuralueella parasta? Entä haastavin kehityskohde? KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Parasta lienee juuri tuo yhdessä tekemisen tapa, jota löytyy toki muualtakin kaupungista mutta joka aivan erityisesti tuntuu onnistuvan Myyrmäen seudulla. Eri toimijoiden ja asukkaiden matalan kynnyksen yhteistyö on alueen aarre. Ehkä siihen liittyvät myös suurimmat haasteet. Miten välttää pitkän linjan aktiivien marssiväsymys ja kuinka saada mukaan uutta väkeä? PEKKA TIMONEN: Parasta on monimuotoisuus ja elävyys. Kehittämisen tarpeita on aina, mutta esimerkiksi Myyrmäen asemanseutu kaipaa tuoreempaa ja laadukkaampaa ilmettä. Sen kanssa olisi hyvä päästä eteenpäin. HANS TUOMINEN: Monikulttuurista yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla. Auttamista, tukemista ja rauhan rakentamista tarvitaan eri-ikäisten parissa. SAMPO PERTTULA: Monipuolisuus, eli kaupunkimaiset keskukset, väljempää pientaloasumista, tärkeitä työpaikka-alueita sekä merkittävää luonnonympäristöä. Haastavana (mutta ei mahdottomana) kehityskohteena näkisin kaupunkirakenteen laajenemisen ja luonnonympäristön toimivan yhteensovittamisen. TOMMO KOIVUSALO: Parasta on alueen rouheus ja aitous. Kaupunkikulttuurin näkökulmasta alueella on edelleen paljon potentiaalia. Ajatelkaapa vaikka kuinka hyvin street food -tyyppinen toiminta sopisi vaikkapa junaradan läheisyyteen. Myyrmäessä on myös etnisiä kauppoja, jotka kivasti rikastavat alueen päivittäistavaroiden tarjontaa. Haastavin kehityskohde, tämä onkin vaikea kysymys, koska en haluaisi nostaa yksittäistä kiinteistöä tikunnokkaan. Yleisellä tasolla sellaiset kaupunkitilat, jotka vetävät puoleensa häiriökäyttäytymistä ja luovat asukkaille ja ohikulkijoille turvattomuuden tunnetta, ovat haastavia. Ainakin yksi kohde tulee mieleen Myyrmäestä, mutta näitähän löytyy valitettavasti ympäri Helsingin metropolialuetta.
1 KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Minulla on ollut etuoikeus saada seurata monella alalla osaavien ammattilaisten tapaa elää ja tehdä työtä. Parhaimpia heistä yhdistää halu pitää sydän mukana kaikessa tekemisessä. Samaan pyrin itsekin. PEKKA TIMONEN: Muutos onnistuu vain yhdessä tekemällä. Yhteistyössä on ihmeellinen voima. Haluan edistää työssäni sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkia. Kestävä kaupunki on parempi kaupunki. HANS TUOMINEN: Kolme koota: kohtaa, kuuntele, kannusta. Arvoina: Usko, toivo ja rakkaus. SAMPO PERTTULA: Kaupunkia rakennetaan yhdessä, eli vaatii toimivaa ja avointa yhteistyötä virkahenkilöiden, asukkaiden, rakennuttajien, viranomaisten ja muiden osallisten kesken. Arvoista omaa työtäni ohjaavat ennen kaikkea vastuullisuus, yhteisöllisyys ja merkityksellisyys. TOMMO KOIVUSALO: Ihmiset ratkaisevat, niin se vain on. Kun saa oikean tiimin kasaan ja sille kirkkaat tavoitteet, onnistuminen on aina mahdollista. KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Toivon tulevilta vuosilta erityisesti hienoja yhdessä tekemisen hetkiä ja sitä kautta sekä Martinuksen että Lumosalin kehittämistä vielä nykyistäkin vahvemmin yhteisönsä ja yleisönsä elinvoimaisuutta ja kulttuurista hyvinvointia lisääviksi kohtaamispaikoiksi. PEKKA TIMONEN: Vantaalla on Suomen kaupunkien joukossa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet menestyä. Minun unelmani on löytää ne ratkaisut, joilla hyödynnämme nuo mahdollisuudet Vantaan ja vantaalaisten parhaaksi. HANS TUOMINEN: Toivon, että seurakunta voisi tulevaisuudessakin olla mukana alueen ihmisten iloissa ja suruissa, arjessa ja pyhässä. Kirkkoherrana haluan olla vahvistamassa alueella tapahtuvaa yhteistyötä seurakunnan ja kaupungin eri toimijoiden, kirkkokuntien ja uskontojen sekä järjestöjen ja yritysten kanssa. SAMPO PERTTULA: Vantaalla on tehty pitkäjänteisesti vahvaa kaupunkisuunnittelua osana kasvavaa pääkaupunkiseutua. Haluan varmistaa, että hyvä työ jatkuu ja kehitämme entisestään kaikkia kaupunkikeskustoja niiden identiteettiä vahvistaen. TOMMO KOIVUSALO: Joku päivä tulevaisuudessa muutkin ymmärtävät, että Vantaa on Suomen ykköskaupunki, ja haluan olla mukana mahdollistamassa tämän tuloksen. Olemme jo valmiiksi Suomen kansainvälisin kaupunki, meillä on nuori ja kasvava väestö sekä Suomen paras sijainti. Täällä on tosi paljon mahdollisuuksia ja jo valmiiksi paljon sellaista hyvää, josta muut eivät vielä tiedä. 4. Mikä on ollut tärkein oppi tähänastisella urallasi? Millaisia arvoja haluat edistää työssäsi? 5. Millaisia tulevaisuuden visioita ja unelmia sinulla on tulevan tehtäväsi suhteen? V I E L Ä K Ö S Ä N I I T Ä R I L L A A T ?
1 1 KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Kauteni alkaa vasta helmikuussa, joten valmiita vastauksia minulla ei vielä ole. Aluksi minua kiinnostaa joka tapauksessa kuulla, mitä vantaalaiset ja alueen asukkaat Martinukselta ja Lumosalilta toivovat. Sen viestin kuuleminen on tärkeintä ja ohjaa työtäni. Toki mielessäni on jo uusia innostavia avauksia ja tapahtumakonsepteja. Niistä lisää sitten myöhemmin. PEKKA TIMONEN: Suuressa kaupungissa on aina monia edistettäviä asioita eikä ole järkevää nostaa yhtä asiaa tai projektia muiden yläpuolelle. Kaupungin tulevaisuuden kannalta lasten ja nuorten hyvinvointi ja osaaminen ovat kuitenkin kaikkein tärkein panostuskohde. HANS TUOMINEN: Myyrmäen kirkko korjataan hyvään kuntoon ensi syksyyn mennessä. Valon kirkko on monille todella tärkeä paikka. Toivon, että mahdollisimman moni voi tulla sinne matalalla kynnyksellä piipahtamaan, viipymään, hiljentymään, toimimaan. SAMPO PERTTULA: Tulevien vuosien tärkein projekti tulee olemaan Vantaan ratikan rakentaminen ja sen ympärille kytkeytyvän ratikkakaupungin suunnittelu ja toteuttaminen. Lisäksi rinnalla viedään edellä mainittujen kaupunkikeskustojen kehittämistä tasapuolisesti. Kaikessa suunnittelussa on tärkeää panostaa avoimeen osallistamiseen asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. TOMMO KOIVUSALO: Jos Myyrmäen alueesta puhutaan, niin kulttuurialan yrittäjyys on arvokasta toimintaa ja paikallisille yrittäjille ja yrittäjäksi haluaville tulee olla tukea tarjolla oman unelmansa toteuttamiseen. Tähän haluamme panostaa riittävästi, myös nuorten ja vieraskielisten vantaalaisten osalta. KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Lämpimästi tervetuloa Martinukseen ja Lumosaliin kulttuurielämysten äärelle! Kannattaa kurkata Vantaan tapahtumakalenteriin, mitä kivaa on lähiaikoina luvassa. PEKKA TIMONEN: Voimakas paikallishenki ja yhdessä tekeminen ovat Vantaan vahvuuksia. Myyrmäki on hyvä esimerkki tästä. Hyvä Myyrmäki! HANS TUOMINEN: Tahdon toivottaa jokaiselle hyvän Jumalan siunausta ja rauhaa adventtiin ja jouluun. Pidetään huolta toisistamme. SAMPO PERTTULA: On ollut hienoa huomata, kuinka vahva paikallismeininki Myrtsin alueella on ja että siellä tunnetaan selvää ylpeyttä oman alueen identiteetistä! TOMMO KOIVUSALO: Olkaa ylpeitä Myrtsistä. Lehtikullalla silatut jutut eivät ole kovinkaan cool, mutta aito meininki on. 6. Mihin projektiin tai aloitteeseen aiot tarttua seuraavaksi? Mihin olisi mielestäsi kaikkein tärkeintä panostaa? 7. Terveisesi Myyr York Timesin lukijoille? J O K S N Ä Ä A L K A S O L E M A A N K Y P S I Ä ?
1 2 MYYRMÄKEENKIN RATIKKA? T E K S T I U R P O VA I N I O & S U V E PÄ Ä S U K E N E RAITIOVAUNULIIKENNE on nyt suosiossa. Tampereen ratikkaa pidetään kaupungin vahvana vetovoimatekijänä, ja se on myös lähes kaikkien asukkaiden mieleen. Turussa ollaan palaamassa v. 1972 lopetettuun liikennemuotoon ja ensimmäisen linjan rakentamispäätöstä odotetaan v. 2025. Pääkaupunkiseudulla on useitakin raitiovaunuyhteyksiä, joiden toteuttamisesta on periaatetasolla sovittu valtion kanssa. Lisäksi yleiskaavoissa on varauksia kaukaisemman tulevaisuuden hankkeille. Itäkeskuksesta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri otettiin käyttöön lokakuun puolivälissä ja sai heti myönteisen ja innostuneen vastaanoton. VANTAALLA toivotaan, että Vantaan ratikan rakentaminen voidaan aloittaa ensi vuoden syksyllä. Tämä pikaraitiotie palvelee lähinnä itäistä ja keskistä Vantaata ja on tärkeä näiden alueiden kehittymiselle. Läntistä Vantaata uusi linja ei paljoa palvele. Tavoitteena on, että raitiovaunut kulkevat Mellunmäestä Tikkurilan kautta lentoasemalle jo v. 2029. Lähdetäänkö silloin jatkamaan raitiolinjaa länteen? Länsi-Vantaan Sosialidemokraattinen yhdistys järjesti aiheesta marraskuussa kaikille avoimen ratikkaillan Myyrmäkitalossa. Vanha ratikkapitäjä FM JUKKA HAKO , tietokirjailija/toimittaja/poliitikko, joka on kirjoittanut ja toimittanut kymmeniä Vantaata ja sen historiaa käsitteleviä kirjoja ja julkaisuja (toimittaja sekosi laskuissa viidenkymmenen korvilla), kertoi Vantaan raideliikenteen historiasta. ”Ensimmäinen rautatie rakennettiin v. 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Kolmeen sen tä ratikkapäätöksestä. ”Osana Vantaan 50-vuotisjuhlavuotta tullaan puhumaan myös raideliikenteestä”, hän sanoi. ”Seudulla on erilaisia ratikkasuunnitelmia. Seudullisiin hankkeisiin saadaan yleensä myös valtion rahaa. Esimerkiksi Kehäradasta valtio rahoitti noin puoli miljardia”, totesi Anttila. Hän esitteli kartalta mahdollisuuksia, joissa raitiovaunut voisivat tulevaisuudessa kulkea. Jumbolta Myyrmäkeen? RAITIOTIE Myyrmäkeen haarautuisi Vantaan ratikasta Jumbon kohdilla, kulkisi Tulkintietä Caravellentielle saakka ja siitä uutta rakennettavaa katulinjaa lounaaseen Ylästöntielle. Kiskoja tarvittaisiin myös Vantaanlaaksontielle, Martinlaaksontielle, Raappavuorentielle ja Vaskivuorentielle. Tällainen raitiotievaraus on Vantaan nykyisessä yleiskaavassa. Länteen menevä linja palvelisi keskisellä Vantaalla lähinnä Tulkintien väljää työpaikka-aluetta, ja uutta asutusta sen varteen on hankala saada. Linjan rakentaminen nähdään myös kalliina esim. Ylästön tunneliosuuden takia. Tämä ei ehkä olekaan se suunta, josta ratikat Myyrmäkeen ensimmäisenä kulkevat. Vai sittenkin Kannelmäestä? HELSINKI suunnittelee uutta asutusta Vihdintien varteen ja sitä palvelemaan Vihdintietä kulkeva ratikka. Linja päättyisi Kannelmäen asemalle, mutta sitä on mahdollista jatkaa Vihdintietä pohjoiseen ja Rajatorpantietä Myyrmäkeen. Tämä olisi ehkä ensimmäinen Myyrmäen ratikkayhteys, mutta sekään tuskin toteutuu kymmenen vuoden sisällä. Tero Anttila ei vielä halua arvioida aikataulua tarkemmin, mutta pitää ainakin tässä vaiheessa Vihdintietä kulkevaa linjaa todennäköisimpänä. ”Se, että Töölön sairaala-alueelle pääsee myös Länsi-Vantaalta helposti, on keskeistä ihmisten hoivan kannalta”, totesi Anttila. ”Ja Länsi-Helsingin ratikka on jo saanut valtion rahoituspäätöksen”. Muitakin mahdollisia yhteyksiä Myyrmäkeen on alustavasti hahmoteltu. Nykyinen runkolinja 560 voitaisiin korvata raitiotieyhteydellä, jolloin kiskot kulkisivat Silvolan ja Kuninkaantammen kautta Paloheinään ja Malmille. Myös Espoon suuntaan voisi olla tarvetta raitiotielle. Linjaus kulkisi nykyistä runkolinjaa 520 mukaillen Leppävaaran asemalle. Ratikka ei mahdu kaikille kaduille, joilla bussi nykyisin Espoossa kulkee, joten uusiakin väyliä tarvitaan. Linja liittyisi vasta-avattuun Raide-Jokeriin ja se voitaisiin liittää myös tulevaan Leppävaarasta Matinkylään johtavaan ratikkalinjaan. ”Mistään näistä ei kuitenkaan ole vielä päätöksiä, eikä oikein vielä suunnitelmiakaan”, korosti Anttila. Raidelinjojen todellinen kehityskulku nähdäänkin ehkä vasta 30-luvun puolivälissä. MAHDOLLISIA läntisen Vantaan ratikkayhteyksiä on lukuisia. Ehkä ne kaikki joskus toteutuvat – tai ainakin joku niistä. Joukkoliikennepalveluihin ei niistä kuitenkaan ole apua aikoihin. Linjoihin kannattaa varautua, jottei tehdä toteuttamista myöhemmin mahdottomaksi. Onneksi meillä on Kehärata ja sen tuomat hyvät yhteydet Helsinkiin, lentoasemalle ja Tikkurilaan. Bussien nopeat runkolinjat paikkaavat raitioteiden puutetta. Runkolinjoja kehittämällä voidaan saada nykyistä paremmat yhteydet myös niille keskisen ja itäisen Vantaan alueille, jotka eivät ole Kehäradan vaikutuspiirissä. varrella olevista asemista rakennettiin kivinen asemarakennus. Näistä kolmesta on jäljellä enää Tikkurilan asema, joka on siis Suomen vanhin kivinen asemarakennus”, kertoi Hako. Hän jatkoi yllättävällä tavalla: ”Tämähän on myös historiallinen ratikkapitäjä”. Entisen Helsingin maalaiskunnan alueella on kulkenut jopa neljä ratikkalinjaa. Ensimmäinen niistä oli Lauttasaaressa kulkenut hevosvetoinen raitiovaunu 1910-luvulla, jolloin alue kuului vielä Helsingin maalaiskuntaan. ”Ratikoita kulki myös Munkkiniemeen, Haagaan ja Kulosaareen, jotka kaikki aikoinaan olivat osa kuntaa 1920-luvun alkuun asti”, jatkoi Hako. Nykyisen Vantaan alueella raitiolinjoja ei ole kulkenut, mutta varauksia raiteille on tehty useita. ”Helsingin metronkin piti alun perin ulottua Länsi-Vantaalle. Helsinki keskittyi lopulta kuitenkin poikittaismetroon”, sanoi Hako. Ajatukset tänne tulevasta metrosta muuttuivat suunnitelmiksi, joilla toteutettiin ensin Martinlaakson rata ja myöhemmin Kehärata. VANTAAN kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtajaa TERO ANTTILAA oli pyydetty puhumaan tilaisuudessa raiteiden tulevaisuudesta, eikä jo tehdys”Kiskoja tarvittaisiin myös Vantaanlaaksontielle, Martinlaaksontielle, Raappavuorentielle ja Vaskivuorentielle. Tällainen raitiotievaraus on Vantaan nykyisessä yleiskaavassa.” P Y S Y T Ä Ä S R A I T E I L L A
KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija, Leena ja Kati p. 045 203 0304 Uomakuja 2, Vantaa MA-PE 9-18, LA 9-15 sekä sopimuksen mukaan PSSST! MEILTÄ LÖYDÄT LAHJAKORTIT JUURI TOIVEIDESI MUKAAN
1 4 VASKIVUOREN LUKIO SAA KAUAN KAIVATUN LAAJENNUKSEN VIRTATIELLÄ sijaitsevaa Vaskivuoren lukiota laajennetaan ja korjataan. Uusi laajennusosa sijoitetaan varsinaisen koulurakennuksen ja lisätilana käytetyn paviljonkirakennuksen väliin parkkipaikan läheisyyteen. Kaksikerroksiseen, moduulirakennuksena toteutettavaan lisärakennukseen on määrä rakentaa uudet musiikin opetusja harjoitustilat sekä pienempiä luokkatiloja esimerkiksi soitonopetuksen käyttöön. Päärakennukseen tehtiin jo hankkeeseen kuulunut keittiöremontti. Virka-apulaisrehtori JARI DANSKA esittelee työhuoneessaan suunnitelmia laajennuksesta kertoen, että lisärakennusta on odotettu jo vuosia. “Perimmäinen syy rakennuksen laajentamiselle on Vaskivuoren lukion opiskelijamäärän kasvaminen viime vuosina”, Danska kertoo. “Lisärakennus kuitenkin lähinnä korvaa käytöstä poistuneita tai poistuvia tiloja.” VASKIVUOREN lukio toimii Myyrmäen ensimmäisessä julkisessa rakennuksessa, jonka seinien suojissa toimi alunperin Myyrmäen yhteiskoulu. Punatiilinen, vuonna 1970 valmistunut rakennus on arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnittelema. Suuret nauhaikkunat, pitkät käytävät ja suuri keskusaula viestivät rakennuksen valmistumisajankohdasta vahvasti. Nämä yli puoli vuosisataa vanhat suunnitteluperiaatteet vaikuttavat edelleen toimivan, sillä keskusaula tarjoaa hyvät puitteet tapahtumille ja lukiolaiset pitävät yleisesti Vaskivuoren rakennusta viihtyisänä. RAKENNUSTA laajennettiin edellisen kerran vuonna 2005. Silloin yksikerroksisen K A S V UA L U S TA K A S VA A T E K S T I & K U VA O H T O P I E T I N E N Hyvästi bändisiipi. Myyrmäen yhteiskoulun (nyk. Vaskis) rakennus valmistui vuonna 1970. lisäsiiven paikalle, lukion Virtatien puoleiseen päätyyn rakennettiin kaksikerroksinen, kieltenopetuksen ja terveydenhuollon tilat sisältävä lisärakennus. Samalla koko koulurakennus korjattiin perusteellisesti. Pintamateriaaleja uusittiin sisätiloissa laajasti ja pitkien julkisivujen ikkunat sekä ulkomuuraus uusittiin. Myös ilmanvaihto päivitettiin vastaamaan tiukentuneita vaatimuksia ja kellarikerroksen kosteusongelmia korjattiin. KAKSIKERROKSISESSA koulurakennuksessa oli siis alunperin kaksi yksikerroksista lisäsiipeä, joista toinen on jo purettu. Nyt myös parkkipaikkaa halkova, nykyiset musiikin harjoitustilat ja soitonopetustilat käsittävä siipi halutaan purkaa huonokuntoisuuden vuoksi. Sitä ei peruskorjattu muun rakennuksen kanssa vajaa kaksi vuosikymmentä sitten. Korvaavat tilat rakennetaan uuteen laajennukseen. Nykyisin koulun toisessa kerroksessa sijaitsevat musiikinluokat muutetaan tavallisiksi opetustiloiksi. “Ahtaaksi käynyttä lukion ruokalaa laajennettiin neljä vuotta sitten kahden luokkatilan paikalle. Nimenomaan opiskelijamäärän kasvun takia tarvitsemme tavallisia, perusvarusteltuja luokkatiloja lisää”, Danska toteaa. “Pihalla olevan paviljonkirakennuksen käyttöä joudutaan jatkamaan, jotta opetustilat riittävät.” VASKIVUOREN musiikkilukion johtaja MATTI SUOMELA kertoo Danskan tavoin, ettei musiikkitilojen määrä kasva juurikaan, vaan käytöstä poistuvia tiloja korvataan uusilla. “Uudet tilat, jotka ovat vartavasten suunniteltu musiikkikäyttöön ja varustettu ajanmukaisilla sekä laadukkailla soittimilla ja laitteilla toki parantavat hyvää nykytilannetta entisestään.” ILMEISESTI uuteen laajennukseen suunniteltiin myös uuden musiikkistudion ja tanssisalin rakentamista tanssilukion tarpeisiin, jolloin kerroksia olisi ollut kolme toteutuvan kahden sijasta. Ne kuitenkin karsittiin Danskan mukaan kustannussyistä pois. Muiden musiikkitilojen keskittyessä laajennukseen musiikkistudio jatkaa toimintaansa lukion kellarissa ja tanssisali toisaalla Myyrmäessä. Jari Danskan mukaan laajennuksen ulkonäkö tai lopullinen tilanjako ei ole tiedossa, sillä arkkitehtiä ei ole vielä valittu. Hän kertoo, että tarjoukset laajennuksen toteuttamisesta saadaan joulukuussa ja huomauttaa, että moduulirakentaminen rajoittaa arkkitehtonisia valintoja. “Ensi toukokuussa laajennuksen tieltä puretaan sisäänkäyntikatos, jonka jälkeen perustuksia aletaan valaa. Kun kesälomat alkavat, vanha musiikkitiloja sisältävä siipirakennus puretaan ja laajennuksen varsinainen rakennus alkaa”, Danska toteaa hankkeen aikataulusta. “Valmista pitäisi olla syyskuun puolivälissä. Moduulirakentaminen on paikalla rakentamista nopeampaa.” V A I N L U K I O J U T U T ”...parkkipaikkaa halkova, nykyiset musiikin harjoitustilat ja soitonopetustilat käsittävä siipi halutaan purkaa huonokuntoisuuden vuoksi.”
WASKI P STI Vaskivuoren lukion journalismikurssin opiskelijoiden liite. 2/12/2023 R EPUT VALTAAVAT Vaskivuoren lukion ruokalan sisäänkäynnin nälkäisten opiskelijoiden jonottaessa ruokalinjastolle. Tarjolla on nahistunutta salaattia, kastiketta ja kaikille tuttuja kumiperunoita. Opiskelijat lastaavat värikkäille lautasille ruokaa ja lähtevät metsästämään itselleen istumapaikkaa täpötäydestä ruokalasta. VANTAAN kouluruoan laatu on puhuttanut Kouluruokailukyselun perusteella vain vajaa 40 % Vaskiksen opiskelijoista syö kouluruokailussa jokaisena koulupäivänä. Parhaiten kyselyn perusteella maistuvat lihaja kanapullat, pinaattiletut, kalapuikot, uunimakkara, makaronilaatikko sekä erilaiset toiveruoat, kuten nugetit ja tortillat. ONKO VANTAAN BUDJETTI RIITTÄVÄ HYVÄÄN KOULURUOKAAN? T E K I J Ä T N E L L A V A I N I O , H E T A P A A V O L A , A U K U S T I P A A S O , O S C A R C A G N E T T I J A I R I S L E V Ä N E N YLEN kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että Vantaan kaupunki käyttää kouluruokaan keskimäärin 1,74 € per oppilas, kun taas koko Suomen keskihinta kouluruoalle on 2,80 € per oppilas (YLE.fi, 21.10.2022). Tähän Heikkilä vastaa kertomalla, että rahasumma kuvaa enemmän kouluruokailuun käytettyä rahaa verrattuna oppilaiden kokonaismäärään, eikä niin sitä hintaa, jota Vantaa maksaa syömässä käyneestä oppilaasta. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. jo useita vuosia. Vantaalla tarjottavaa kouluruokaa on kutsuttu jopa Suomen halvimmaksi. Kysyimme Vantaan ruokalistojen palveluasiantuntijalta ja hankitavastaavalta JANNE HEIKKILÄLTÄ, miksi Vantaan kouluruoka on niin kiistanalaista. “Kouluruokailun suuret volyymit mahdollistavat raaka-aineiden ostamisen kilpailukykyiseen hintaan, joka sitten näkyy myös ateriahinnoissa.”, kertoo Heikkilä.
Kouluruoan laatua on kritisoitu sekä sen ongelmakohtia tuotu julkisuuteen. Tästä huolimatta muutosta parempaan ei ole juurikaan tapahtunut. Yhdessä lähdimme selvittämään, mitä Vaskivuoren lukion opiskelijat ovat oikeasti mieltä kouluruoasta ja sen laadusta. Mitä mieltä Vaskivuoren lukion opiskelijat ovat kouluruoan laadusta? LAADIMME kyselyn, johon vastasi lähes 250 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. Kyselystä muun muassa selvisi, että 40 % lukiolaisista syö joka päivä koulun tarjoaman ruoan. 3/5 opiskelijoista ei syö koulun tarjoamaan lounasta päivittäin. Tämä johtaa siihen, että lähes puolet opiskelijoista käy nauttimassa lounaan yli kaksi kertaa viikossa jossain muualla kuin koulussa. Kysyessä arvioita kouluruoan laadusta lähes puolet opiskelijoista arvioi sen olevan 3/5. Opiskelijat kokevat kouluruoan laadun olevan tämän arvion perusteella “ihan hyvä”. Tiedustelimme myös opiskelijoiden inhokkija lemppariruokia. Inhokkiruokia olivat puurot, kalaruoat, kastikkeet sekä keitot. Parhaiten kyselyn perusteella maistuvat lihaja kanapullat, pinaattiletut, kalapuikot, uunimakkara, makaronilaatikko sekä erilaiset toiveruoat, kuten nugetit ja tortillat. HAASTATTELIMME yksittäisiä opiskelijoita kouluruoasta ja saimme selville henkilökohtaisempia mielipiteitä. Kysyimme muun muassa päällimmäisiä ajatuksia ruoan laadusta sekä sen monipuolisuudesta. “Ruoan laatu vaihtelee. On totta, että joskus on ihan hyvääkin ruokaa, mutta se on harvinaista”, kertoo toisen vuosikurssin opiskelija VILLE RAUHANEN. Hän kertoo syövänsä koulussa 2–3 kertaa viikossa. Hänelle maistuvat kalapuikot sekä lihapullat. Nämä samat ruoat saivat myös kyselyssä runsaasti kannatusta. Kysyimme myös parannusehdotuksia. “Saisi olla enemmän lihaa”, kertoo Ville. Neljäs vuosikurssilainen MANJA PUHAKAINEN kertoo syövänsä kouluruokaa päivittäin. Laatu on hänen mielestään parantunut suhteessa hänen ensimmäisiin lukiovuosiinsa. Manja kuitenkin kaipaisi kouluruokaan lisää monipuolisuutta. “Toivoisin suurempaa makumaailmaa, eikä vaan kuivaa pastaa. Tarjottavan ruoan täytyy olla syömäkelpoista”, kertoo Manja. Monipuolisempi salaattipöytä, lisää leipää ja lisukkeita, kuten ketsuppia ja muita kastikkeita olivat muun muassa Manjan parannusehdotuksia. Ykkösvuosikurssilaiset TERESA BRECHER ja PINJA LYYTINEN kertoivat syövänsä koulussa silloin, kun vatsa huutaa eli keskimäärin 4 kertaa viikossa. “Salaatti on välillä ruskeaa ja tomaatit maistuvat pilaantuneilta”, kertovat ykköset. He jatkavat kertomalla, että lämmin ruoka maistuu aina yksitoikkoselta ja antavat esimerkin: “Perunaa on jauhelihaan verrattuna suurempi määrä eikä siinä ole mausteita lainkaan.” “Kouluruoka ei maistu ollenkaan, ainoastaan leipä”, kertovat Teresa ja Pinja. He kertovat ottavansat “lohdutusnäkkärin”, kun lämmin ruoka ei maistu. Heidän parannusehdotuksensa oli enemmän toiveruokapäiviä. Heidän mielestään myös ruoan makuun pitäisi keskittyä enemmän, eikä pelkkiin ravintoarvoihin. KOULURUOASSA olisi selvästi parantamisen varaa, jotta se maistuisi paremmin opiskelijoille. Suomen lisäksi ilmaista kouluruokaa tarjotaan vain Baltian maissa sekä Ruotsissa. Ilmainen kouluruoka on meidän jokaisen oikeus, ja jopa joillekin ainoa mahdollisuus saada päivän lämmin ateria, joten eikö sen myöskin pitäisi olla opiskelijoille mieluista. Tietenkin pitää huomioida, kuinka ainutlaatuista ilmainen kouluruoka on. Mutta niille ääritapauksille ja sille, ettei oppilaiden tarvitsisi kaupasta ostaa omia eväitä vain siksi, että kouluruoka on syömäkelvotonta, ruoan laatuun pitäisi tehdä muutos. Opiskelijat kuitenkin tarvitsevat ravitsevan koululounaan jaksaakseen opiskella. KYSELYYN vastanneet opiskelijat toivovat parempilaatuista ruokaa sekä isompaa kouluruoan budjettia. Moni on sitä mieltä, että ruoasta huolehtiva Vantti pitäisi kokonaan vaihtaa johonkin toiseen. Pitäisikö Vantin ottaa tästä koppia? He voisivat esimerkiksi toteuttaa kyselyn siitä, mitkä kouluruoat oikeasti maistuvat opiskelijoille ja rakentaa ruokalistaa sen avulla. Tämä varmasti myös vähentäisi syntyvää ruokahävikkiä, kun yhä useampi opiskelija söisi kouluruokaa sen ollessa heille mieluisampaa. 2 tai vähemmän kertaa viikossa Kerran viikossa 17,8 % 7,7 % 38,9 % 18,6 % 17 % 3 kertaa viikossa En syö ollenkaan koulussa 4 kertaa viikossa Joka koulupäivä Kuinka usein syöt kouluruokaa? 2 kertaa viikossa 3 kertaa tai useammin viikossa Tuon omat ruoat kotoa Lähde: Jutun tekijöiden Vaskivuoren lukiossa toteuttama kysely. Kuinka usein käyt syömässä muualla kuin kouluruokailussa? 247 vastausta 247 vastausta 48,2 % 23,5 % 24,3 % 19 % 58 119 247 60 47 KIERTOTIETÄ KOULUUN MIELIPIDE KOULUPÄIVÄ on pulkassa, ja kuljen raittia pitkin kohti Myyrmannia. Rakennustyömaan takia joudun ottamaan tutun oikoreitin portailla ja niiden vieressä on joukko ihmisiä, joita yhdistää ainakin yksi piirre: huumeet. PORTAILLA makaa joukko ihmisiä. Jotkut heistä ovat täysin muissa maailmoissa, toiset juovat halpaa olutta jo selvästi humalassa. Yritän kävellä portaita alas, mutta edessäni makoilee nainen, joka on levittäytynyt niin leveälle, että ohi pääseminen vaatii hetken miettimistä. Portaiden alapäässä seisova mies vaikuttaa joukon ainoalta häpeää tuntevalta yksilöltä, sillä hän huomaa minut ja yrittää nopeasti peitellä neulaa, jota hän on juuri työntämässä suoneensa. Mies analysoi minua hetken, sitten välttelee katsekontaktia ja piilottaa neulan taakseen, ainakin kunnes olen päässyt hänen ohitseen jatkamaan matkaani. Kyseinen joukko on asettunut alle viidenkymmenen metrin päähän Myyrmäen asemasta ja vain noin kymmenen metrin päähän pienen Paalukylänpuiston läpi. Puiston laskeutuessa Myyrmäkitalon takaiselle kujalle tulee vastaan epämääräinen näky. Polun T E K S T I M I I O L I U H A L A
247 viereisen asuintalon parvekkeista. Päästyäni kulman taakse alkaa ärsytystasoni nousta. Samaa reittiä kulkee päivittäin itseni lisäksi moni koululainen. SAMANLAISIA joukkoja on Myyrmäessä ollut aina. Aikaisemmin joukot viettivät aikaa Paalukylänpuistossa ja sen ympäristössä, erityisesti Myyrmäenraitin penkeillä. Mietin nuorempana, miksi aikuiset ihmiset “nukkuivat” ulkona penkeillä, olivat koT EE matematiikan läksyt, lue kirja äikän kurssille, valmistaudu huomiseen esitelmään. Tämän lisäksi syö hyvin, käy harrastuksissa, liiku tarpeeksi ja nuku kymmenen tuntia. Tee vielä kotityöt ja ulkoiluta koira. Tee tämä kaikki niin, ettet uuvu. Tämän lisäksi pidä yllä sosiaalisia suhteita ja mikä tärkeintä – oma pää kasassa. ARKI vaatii opiskelijalta paljon, ja arjesta selviytyminen aiheuttaa stressiä. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa haasteita ja vaatimuksia kohdistuu ihmiseen niin paljon, että voimavarat ovat tiukoilla. Voimakas ja pitkään kestänyt stressi voi heikentää keskittymistä ja lisätä uupumusta. Moni opiskelija kärsii koulustressistä, ja se on yksi yleisimmistä syistä hakeutua esimerkiksi kuraattorin vastaanotolle. Vaskivuoren lukion kuraattori MAARIT NURMINEN kommentoi opiskelijoiden stressiä: “Tämä aihe on tärkeä. Stressi on haitaksi opiskelemisessa ja vaikuttaa opiskelijoiden kurssiarvosanoihin ja tulevaisuudennäkymiin negatiivisesti.” OPISKELIJAT eivät useinkaan malta pysähtyä miettimään arkeaan. Onko liikaa kursseja, tekemistä ja muita aktiviteettejä? Onko rentoutumiselle ja vapaa-ajalle aikaa? Pitäisi siis malttaa pysähtyä ja miettiä, ovatko arjen kaikki palaset sopusuhtaisesti paikoillaan. Kuraattorin luona opiskelijat pystyvät onneksi ohjatusti miettimään, mikä on kenellekin sopivin keino purkaa stressiä. Toiselle sopii salilla käyminen ja toiselle sängyssä makaaminen. Ideana on löytää keino, miten opiskelija pystyy rentoutumaan ja irtautumaan stressaavista tilanteista. vaäänisiä ja käyttäytyivät niin oudosti. Nykyään sama näky on alkanut ottamaan päähän. MIELESTÄNI näille ihmisille pitäisi kustannuksista huolimatta tehdä jotain. Piikittämiseen liittyvien tarvikkeiden, kuten neulojen yms. jakaminen maksaa jonkin verran, mutta se ei vielä ratkaise mitään. Toki puhtaiden neulojen jakaminen vähentää infektioiden ja tautien leviämisen riskejä. Käyttäjille voisi esimerkiksi “tarjota” apua eli heitä voitaisiin ottaa kadulta vieroitukseen (tai johonkin vastaavaan), jossa he saisivat hoitoa ongelmiinsa. Tämä maksaisi suomalaisille veronmaksajille ja valtiolle sievän summan, mutta olisihan se parempi vaihtoehto kuin loputtomiin jatkuva ilmaisten tarvikkeiden jakelu. MYÖS kaduilla lojuvat likaiset neulat ovat ongelma. Suomen kymmenissä neulanvaihtopisteissä voi saada puhtaita piikitysvälineitä tuomatta yhden yhtä käytettyä neulaa tai ruiskua vaihtoon. Voisiko kaduilla lojuville neuloille tehdä jotain? Entä huumekoukussa rimpuilevat ihmiset – voiko heitä auttaa? Haluaisin myös itse kävellä koulumatkani suorinta reittiä turvallisin mielin ilman kiertoteitä. T E K S T I S I I R I P U H A K K A , K I I R A B O R E N I U S J A J E N N A W A L L E N I U S H A A S T A T T E L U T V I I V I K U I S M A J A L E O K U I S M A YHTEENKUULUVUUS LÄÄKE STRESSIIN? TerapeuttiVillen vinkit jaksamiseen TERAPEUTTI-VILLE eli VILLE MERINEN vieraili Vaskivuoren lukiossa maanantaina 13.11. puhumassa mielenterveydestä ja sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten elämään. Ville antoi opiskelijoille helposti toteutettavia vinkkejä. Miten voit ennaltaehkäistä stressiä? 1. KALENTERI. Kirjoita hoidettavat asiat muistiin, niin muistikuorma vähenee. 2. RUTIINIT. Tee arjestasi säännöllistä – se tuo selkeyttä elämään. 3. JOUTENOLO. Varaa aikaa siihen, ettet tee yhtään mitään. Miten voi helpottaa jo olemassa olevaa stressiä? 1. KARSI. Rajoita elämää karsimalla ylimääräisiä menoja. 2. KÄVELE. Rauhallinen liikunta rauhoittaa myös mieltä. 3. KUUNTELE tai katso jotain rentouttavaa. Esimerkiksi podcastit ja äänikirjat, YouTubesta ja TikTokista tutut “Get ready with me” -videot, jotka vievät ajatukset pois. V ASKIVUOREN lukiossa on tehty paljon töitä opiskelijoiden jaksamisen eteen. Opiskelijat ovat kehuneet Vaskivuoren tapahtumia hyviksi ja positiivista ilmapiiriä lisääviksi. Energiaa päivään saa esimerkiksi koko koulun yhteisistä aamunavauksista, joissa tanssitaan ja lauletaan yhdessä. Vararehtori ja medialinjan johtaja MARKO KALMARI kertoo, että yhteenkuuluvuuden tunne on yksi suurimmista tekijöistä, joka ehkäisee uupumusta. “Oppilaskunnan hallitus järjestää paljon toimintaa, kuten erilaisia tempauksia ja kaikkea muuta, mikä on tosi tärkeää. Samalla meillä on ollut hirvittävän paljon esiintymisiä ja yhteisöllisiä tilaisuuksia”, Kalmari luettelee. OPPILASKUNNAN hallituksen (OPKH) ja tutor-opiskelijoiden toiminta lukiossa on varsin monipuolista. Opiskelijoiden suosikiksi on noussut Just Dance -aamunavaus, jonka aikana koulun opiskelijat kokoontuvat aulaan yhdessä tanssimaan. Lisäksi OPKH järjestää koulupäivän ulkopuolella tapahtuvia bileitä, esim. ykkösten tutustumisbileet. Joskus bileissä saattaa olla maineikkaitakin esiintyjiä: tänä syksynä Halloween-bileissä pääesiintyjänä oli YEBOYAH. ILOA päivään tuo usein myös koulun maskottipupu eli Vaskispupu, joka seikkailee ja tanssahtelee koulun käytävillä ja jakaa karkkeja ystävänpäivänä, jouluna, halloweenina ja teemaviikoilla. Teemaviikkojen aikana opiskelijat saavat pukeutua eri teemojen mukaan, ja aulassa soi musiikki. Ehkä yksi lääke stressiin voi olla pieni hengähdyshetki kesken kiireisimmän arjen. Vaskispupu on jokaisen kaveri.
“Erasmuksessa parasta on ehdottomasti ollut kaikki muistot ja kokemukset, mitä jokaiselta matkalta on saanut. Mahtavaa on ollut se, että on päässyt tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja nuorten elämään eri maissa. Kohokohtia on ollut myös uusien kavereiden saaminen niin vaihtomaasta kuin muista Erasmukseen osallistuneista vaskivuorelaisista”, sanoo Vaskivuoren lukion kautta Erasmus+ -vaihtoihin Espanjaan ja Itävaltaan osallistunut Iiris Torppa. ERASMUS+ MAHDOLLISTAA LUKIOLAISILLE UNOHTUMATTOMIA KOKEMUKSIA ERI PUOLILLA EUROOPPAA E RASMUS+ on EU:n rahoitusohjelma, joka mahdollistaa nuorille yhteistyöprojekteja ja kulttuurimatkoja ympäri Eurooppaa. Erasmus+ järjestää myös opettajille koulutuksia ja kasvattaa kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Ohjelman tavoitteena on parantaa nuorten sosiaalista, demokraattista ja digitaalista osaamista sekä parantaa ympäristötietoisuutta. Tämän lisäksi nuoret voivat oppia maan kieltä ja kulttuuria. Erasmus+ -vaihtojen kestot voivat vaihdella viikosta kuukausiin, mikä luo joustavuutta opiskelujen ja matkojen yhteensovittamiseen. Opiskelijan ei tarvitse maksaa vaihdosta, mutta toiveena on, että opiskelijalla on vastavuoroisesti mahdollisuus majoittaa vaihto-oppilas kotimaassaan. VASKIVUOREN lukiossa Erasmus+ -toimintaa on ollut jo vuosikymmenien ajan. Sen ansioista koululle myönnettiin vuonna 2021 Erasmus+ -akkreditointirahoitus, joka on voimassa vuoteen 2027 asti. Erasmus-akkreditoinnilla tarkoitetaan pysyvää rahoitusta, joka mahdollistaa vaihdot opiskelijoille ja opettajille. Lukiossa toimintaa on ollut jo ympäri Eurooppaa esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja monissa muissa maissa. Vaskivuoren lukiossa Erasmus+ -toimintaa johtavat englannin ja espanjan opettaja HILKKA-ROOSA NURMI sekä vararehtori RIIKKA NIRVI. He ovat olleet projekteissa mukana jo vuosikymmeniä. Nurmi kertoo. että kansainvälisiä projekteja on monia erilaisia. Lukiossa myös opettajat pääsevät tutustumaan eri kouluihin ympäri Eurooppaa. Nirvi toteaa tämän olevan todella tärkeää ammattitaidon kehittämistä monella osa-alueella. Matkoilla voi olla myös jonkinlainen teema, esimerkiksi Vaskivuoren Big Band teki matkan viime lukuvuonna Tanskaan esiintymään ja oppimaan muilta musiikin opiskelijoilta. Nurmi kuvaa projektia opiskelijalle aivan uudenlaisena kokemuksena. Molemmat opettajat kiteyttävät vaihto-ohjelman hyödyt: ainutlaatuinen kokemus, kielitaidollisesti kehittävä sekä ihmissuhdetaitoja opettava. L UKION opiskelijoiden kokemukset Erasmus+ -vaihdoista ovat pääosin myönteisiä. Haastattelemamme opiskelijat kuvaavat kokemusta mahtavana tilaisuutena tutustua uusiin maihin ja kulttuureihin. He ovat oppineet paikallisista kulttuureista ja vahvistaneet kielitaitoaan. Opiskelijat kokevat Erasmus+ -projekteihin osallistumisen hyödyllisenä myös tulevaisuuden kannalta, koska projektit kehittävät itsenäisyyttä ja ryhmätyötaitoja, joita tarvitsee esimerkiksi työelämässä. Opiskelijat näkevät projektit hyödyllisenä kielitaidon kehittymisen kannalta. IIRIS TORPPA opiskelee Vaskivuoressa englannin ja ruotsin lisäksi myös espanjaa ja saksaa. “Vaihtojen ansiosta kielitaitoni on kehittynyt paljon, koska minulla on ollut mahdollisuus hyödyntää opiskelemiani kieliä arkisissa keskustelutilanteissa paikallisten kanssa”, Torppa kertoo. VAIHTOJEN kautta on tullut uusia kavereita ympäri Eurooppaa sekä myös Vaskivuoren sisällä. NENNA JÄRVINEN kertoo uusien ystävien olleen yksi parhaista asioista. “Tutustuin vaihdon kautta nykyiseen kaveriporukkaani Vaskivuoressa”, Järvinen sanoo. Myös Torppa yhtyy Järvisen kokemukseen. Hän on saanut pitkäaikaisia ystäviä isäntäperheistä projektin myötä. “Vaihtopareista ja -perheistä on muodostunut minulle niin läheisiä, että kävin kesälomalla moikkaamassa kavereitani ja vaihtoperhettä Espanjassa”, iloitsee Torppa. VASKIVUORESSA opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua eri mittaisiin vaihtoihin. Torppa on ollut mukana yhden viikon vaihdoissa Itävallassa ja Espanjassa, ja tällä hetkellä hän osallistuu kuuden viikon vaihtoon Espanjassa. “On vaikea sanoa, tykkäänkö enemmän lyhyistä vai pidemmistä vaihdoista, sillä kaikki reissut ovat olleet mahtavia ja kaikissa on niin hyviä kuin huonojakin puolia. Jos kuitenkin jompi kumpi pitäisi valita, niin sanoisin että pidempi vaihto on ollut hauskempi, sillä olen saanut viettää enemmän aikaa kyseisessä maassa”, Torppa pohtii. Kuuden viikon vaihto tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella yhden viidestä lukion opintojaksosta ulkomailla. Koulutehtävien järjestäminen vaihdon ohella onnistuu hyvin opinto-ohjaajan avustuksella. “Luonnollisesti pidemmän vaihdon aikana koulutehtäviä pitää tehdä myös ulkomailla ja kursseja on käytävä itsenäisesti. Samaan aikaan on kuitenkin mahdollisuus osallistua pidemmäksi aikaa paikallisen koulun arkeen, mikä antaa uusia kokemuksia”, sanoo Torppa. V ASKIVUOREN lukioon Erasmus+ -vaihtoon tulleet opiskelijat ovat kuvanneet koulua uskomattomaksi. Koulupäivien aikana saattaa olla esityksiä tai aamunavauksia, joita ei tyypillisesti heidän koulussaan ole. He kuvaavat myös suomalaista koulujärjestelmää erilaiseksi verrattuna oman kotimaansa koulutukseen. “Suomalaisessa koulussa on paljon vapaampaa ja on hauskaa, että esimerkiksi lukujärjestyksiä saa suunnitella itse”, pohtii Itävallasta Vaskivuoressa vieraillut MIRIAM KNÜENZ. Espanjan Barcelonasta Vaskivuoreen kuuden viikon vaihtoon tullut ÁLVARO MARTÍNEZ FLORES kertoo, kuinka vaihto on avannut hänen silmiään matkustamiselle sekä uusiin ihmisiin tutustumiselle. Vaihto on kehittänyt Martínez Floresin kielitaitoa. Englannin puhumisesta on tullut vaivattomampaa, koska hän käyttää englantia päivittäin vaihtoperheensä kanssa. Martínez Flores on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja kertookin, että aikoo jatkossakin olla yhteydessä heihin. Isäntäperhe on ollut hänelle tuki ja turva joka tilanteessa, sekä alusta asti tehnyt hänen olostaan tervetulleen ja kodikkaan. Martínez Flores jää kaipaamaan isäntäperhettään ja Suomea, jossa pääsi näkemään ja kokemaan kaikenlaista kuuden viikon aikana. Hän ilmoittaa, että jos hänelle tulee vielä toinen samankaltainen mahdollisuus, hänen ei tarvitse miettiä kahta kertaa hakeeko mukaan uudestaan. T E K S T I E L L I T U O M I N E N , R E A S Y R J Ä S U O , N E V I A O L I V E I R A Erasmus+ vaihtoon voi lähteä vaikka Espanjaan.
1 5 Vastaukset. Eipä kurkita! No tällä kertaa aivan varmasti tiedät kaikki vastaukset. Vai tidätkö sittenkään? Hmmmmmmm.... Oik ea riv i: 1a, 2c, 3c, 4a, 5c, 6c, 7b, 8c, 9a, 10a bc 1. Viime vuosituhannella toiminut ravintola VIP sijaitsi a) Martinkeskuksessa b) Martinmiilussa c) Pähkinärinteessä? 2. Övre Nybackassa toimi yksi Myyrmäen suuralueen ensimmäisiä ravitsemusliikkeitä. Kestikievari sijaitsi a) Hämeenkylässä b) Pohjois-Kaarelassa c) Vantaanlaaksossa? 3. Ravintola Kultakaivos oli legendaarinen tanssipaikka, jossa oli erinomainen aurinkoterassi. Kultakaivoksen pubi oli nimeltään a) Punanenä b) Louhentupa c) Punakulma? 4. Allun Grillin toiminta päättyi syksyllä 2023, mutta missä toiminta starttasi? a) Kaivokselan Shellillä b) Kaivokselan Teboililla c) Martinlaakson Kesoililla. 5. Mike’s Diner tunnettiin alun perin Liesigrillinä. Avautuiko grilli aikoinaan a) Myyrmäen asemalla b) Paalutorilla c) IsoMyyrin naapurissa? 6. Myyrin Krouvi löytyy Uomatien varrelta. Tilassa toimi ensimmäisenä a) Pepen Pizzeria b) Kärrynpyörä c) Myyränholvi? 7. Millä Myyrmäen suuralueen ravintolalla on ollut kattoterassi? a) Moukarilla b) Topparilla c) Ravintola Hasselilla. 8. Mistä löytyy Länsi-Vantaan pohjoisin ravintola? a) Vestrasta b) Kivistöstä c) Seutulasta. 9. Ravintola Vagabonda sijaitsee a) Pähkinärinteessä b) Hämeenvaarassa c) Vantaanlaaksossa? 10. Joulupöytään kuuluu ehdottomasti a) Ruoka b) Juoma c) Jalat? T I P -TA P -T I P -TA P Se raffimpi hiusstudio Myyrmäessä. Studiowest.fi Ruukkupolku 14 Puh.050 557 5157 IG @studiowest_14 Westissä teitä palvelee Katja, Minna, Mika, Sari, Mona, Veera ja Sanni. -15% Hiustenleikkuu * Ku p o n k i v o i m a s s a t a m m i k u u n 2 2 4 l o p p u u n a s t i . tällä kupongilla.*
1 6 Y H T E I S V A R A L L I S U U D E S T A OSALLISTUVA BUDJETOINTI kuulostaa käsitteenä vähän omituiselta. Budjettihan on talousarvio, joka ei sinällään varsinaisesti osallistu yhtään mihinkään. Osallistuva budjetointi tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna asukkaiden mukaan ottamista (osallistamista) julkisista varoista päättämiseen. Suomessa, jossa osallistuvasta budjetoinnista käytetään lempinimeä osbu, toimintamalli yleistyi viime vuosikymmenen lopulla. Vantaalla se otettiin käyttöön ensimmäiseksi Korsossa vuosina 2018–2019. Korson jälkeen seurasivat Hakunila ja Martinlaakso, ja sitten Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäessä ensimmäinen osallistuva budjetointi toteutettiin viime vuonna, jolloin asukkaiden ideoimiin hankkeisiin varattiin 50 000 euroa. NYT kaupunki on laajentanut osallistuvan budjetoinnin koskemaan koko Vantaata. Asukkaat saavat päättää tällä kertaa 1,2 miljoonan euron käytöstä. Raha jakautuu Vantaan seitsemälle suuralueelle asukasluvun mukaan. Myyrmäki saa tässä jaossa suurimman potin; 300 000 euroa. Pienimmän summan, 90 000 euroa, saa Kivistö. Myyrmäessä käytettävä summa vaikuttaa ensi silmäyksellä reilummalta kuin viime vuonna, mutta viime vuonna 50 000 euroa oli tarkoitettu vain Myyrmäen kaupunginosassa käytettäväksi. Tällä kertaa kyseessä on koko Myyrmäen suuralue. Osbun avulla on Vantaalla toteutettu jo monta hyvää asukkaiden toivomaa asiaa. Täällä lännessä Martinlaakso sai lisää roska-astioita, kukkaja viljelylaatikoita ja aseman seutua ja Laajavuoren kallioita siivottiin. Lisäksi järjestettiin puistojumppia. Myyrmäkeen saatiin muun muassa kaksi uutta piknikpaikkaa, kausivaloja aseman seudulle ja lisää puita ja pensaita puistoihin ja katujen varsille. MATKAN varrella on tullut myös epäonnistumisia. Hakunilan piti saada asukkaille osbussa päätetty frisbeegolfrata jo pari vuotta sitten, mutta sitä ei ole vieläkään toteutettu. Kaupunki lupaa sen kuitenkin toteutuvan ensi vuoden aikana. Martinlaaksossa perustettiin osburahoilla kukkaniitty Jokiuoman puistoon, mutta se kuihtui pois, kun sen hoitoa ei ollut järjestetty. Se olisi varmaankin hoitunut ihan talkoovoimin, jos vain kaupunki olisi sitä koordinoinut ja järjestänyt välineet. Tällä uudella osbukierroksella tulisikin huolehtia siitä, että kaupunki nimeää jokaiselle toteutettavalle hankkeelle vastuuhenkilön, joka huolehtii jälkihoidosta. MIKÄ OSBU? K Y S Y M Y S K U U L U U Myyrmäen asukkaat päättävät nyt 300 000 euron käytöstä. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E KÄYNNISSÄ oleva osbu on edennyt siten, että vantaalaiset ovat marraskuun ajan voineet ehdottaa ideoita, jotka liittyvät kaupungin toimintaan ja lisäävät viihtyisyyttä, hyvinvointia, elämäniloa tai yhteisöllisyyttä. Ideoita on tullut runsaasti, kertoo kaupungin osallisuusasiantuntija KAISA KUTILAINEN. ”Puhutaan useista sadoista ideoista. Ihan tarkkaa määrää en pysty antamaan, kun esimerkiksi osa paperi-ideoista on vielä postilaatikoissa tai matkalla meille kirjattavaksi. Olemme iloisia, että asukkaat ovat löytäneet osallistuvan budjetin ideoinnin näin hyvin.” Hänen mukaansa suosituin tapa jättää ideoita on ollut kaupungin nettisivujen kyselyn kautta. Osallistumiseen on kuitenkin ollut tarjolla muitakin vaihtoehtoja. ”Kirjastojen ja asukastilojen postilaatikoiden kautta on saatu kymmeniä ideoita, ja osallisuuspuhelimeenkin on ideoita jätetty useampi kappale vastaajaviestillä. On todella tärkeää, että osallistua voi eri tavoilla”, hän korostaa. K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E KUVA: KARINA KOLLIN Maailmanlaajuisesti osallistuvaa budjetointia on toteutettu jo reilut 30 vuotta. Se lähti liikkeelle Brasiliasta. Tämä osallistamisen muoto levisi myös muualle Etelä-Amerikkaan ja sieltä maailmalle. Toimintamallia on toteutettu jo yli 40 maassa, ja sitä pidetään erinomaisena työkaluna asukkaiden osallistamiseen. YK valitsikin sen jo vuonna 1996 yhdeksi parhaaksi käytännöksi osallisuuden ja paikallisen demokratian kehittämiseen kaupunkien hallinnossa. Kaupungin osallisuusasiantuntija Kaisa Kutilainen iloitsi Hyvinvointimessuilla siitä, että asukkaiden ideoita on tullut todella paljon.