GRILLI TULILLE! NRO 25 3 . J O U L U K U U T A 2 2 3 Paikallinen hiillostaja. Hiillostimme uusia johtajia kevyesti. s. 8 SISÄLTÄÄ WASKIPOSTIA! Vaskiksen lukiolaisten liite keskiaukeamalla. LOITSUJA LAVALLA Noitia? Eikun Sabrina ja Saarten tyttäret. s. 20 MICHELINIT LOHTUPIHVILLÄ No tuliko parempi mieli? s. 24 RATIKKA MYRTSIIN? Varaus löytyy jo yleiskaavasta. s. 12
2 MYYRMÄEN KAAVARUNKO KAIPAA PÄIVITTÄMISTÄ PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo Urpo Vainio KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOSEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi KAUPUNGINHALLITUS hyväksyi Myyrmäen asemakaavoituksen pohjaksi kaavarungon kohta viisi vuotta sitten. Sen lähtökohtana on Myyrmäen kasvu 8 000–11 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kaavarunko tukee MAL-suunnitelman 2720 uuden asunnon vuosittaista tavoitetta. Niistä suurin osa sijoittuu Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Kivistöön. Kaavarungon täytäntöönpano on näkynyt isoina asemakaavaja rakennushankkeina. Varsinkin liikeja työpaikkatoimintojen käytössä ollutta rakennuskantaa on purettu asuntorakentamisen alta. Esimerkiksi Paalutorin pohjoispuolelle, Myyrmäentie 2:n toimistotalon paikalle, Vaskivuorentie 25:ssä sijaitsevan ns. Kelan talon paikalle sekä Jönsaksentien varteen Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen paikalle on suunniteltu tiivistä ja korkeaa asuntorakentamista. Täydennysrakentamista on perusteltu muun muassa ympäristövaikutuksilla ja palveluiden turvaamisella. KAUPUNGINOSAN tiivistäminen ei kaikkia miellytä. Asukkaat ovat huolissaan muun muassa viheralueiden vähenemisestä, julkisten palveluiden riittämättömyydestä ja turvattomuuden lisääntymisestä. Kritiikkiä on esitetty korkeista ja varjostavista taloista, joiden ikkunoista näkee viereisen talon asuntoihin. Kaupunkiympäristön hoitamattomuus ja laajojen työmaa-alueiden synnyttämät kiertoreitit ovat nostattaneet kiukkua. Asukkaiden kokemukset ja tuntemukset ovat aitoja, vaikka tyytymättömyyden todellisia syitä ei osattaisikaan sanoittaa. KAUPUNKITUTKIJAT ovat arvostelleet Myyrmäessä ja muullakin lähiövyöhykkeellä noudatettuja suunnitteluperiaatteita. Pienten asuntojen suuren määrän ja kaupunkirakenteen tiivistämisen on pelätty voimistavan segregaatiota entisestään. MAL-suunnitelman noudattaminen suosii pienten asuntojen rakentamista, koska määrään lasketaan valmistuneet asunnot, ei niiden asukkaita. Suunnitelman toteutumisen vastineeksi valtio tarjoaa rahoitusta liikennehankkeisiin. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Kun toista miljoonaa suomalaista asuu enemmän tai vähemmän Myyrmäen kaltaisissa lähiöissä, on äärimmäisen tärkeää löytää keinoja, joilla lähiöiden vetovoimaa kasvatetaan myös niiden keskuudessa, jotka voivat vapaasti valita oman asuinpaikkansa.” T Ä S T Ä L Ä H T E E MAAILMA on muuttunut monella tapaa viidessä vuodessa. Korona opetti suomalaiset hyödyntämään etätyötä ja aiheutti merkittäviä taloudellisia menetyksiä ravintolaja tapahtuma-alalle. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seurasi taantuma, joka iski erityisesti asuntokauppaan ja rakentamiseen pysäyttäen asunto-osakeyhtiömuotoisen asuntotuotannon lähes kokonaan vuoden 2023 aikana. Myyrmäen väestörakenteessa korostuvat yhä selvemmin ikäihmiset, maahanmuuttajat sekä asukkaiden nopea vaihtuvuus. Samaan aikaan erityisesti lapsiperheiden osuus on vähentynyt. KYSE ei ole pelkästään Myyrmäestä. Esimerkiksi pienituloisten suhteellinen osuus Vantaalla on kasvanut lähes kaikilla kerrostalovaltaisilla alueilla. Kun toista miljoonaa suomalaista asuu enemmän tai vähemmän Myyrmäen kaltaisissa lähiöissä, on äärimmäisen tärkeää löytää keinoja, joilla lähiöiden vetovoimaa kasvatetaan myös niiden keskuudessa, jotka voivat vapaasti valita oman asuinpaikkansa. Sen sijaan kaupunkisuunnittelua leimaavat teknis-taloudelliset painotukset, joissa korostuvat kerrosneliömetrit, rakennettujen uusien asuntojen määrät ja kaupungin kassaan tulevat maankäyttökorvaukset. MISSÄ on Myyrmäen kehittämisen kunnianhimo ja visio? Rakentamisen ja asuntomarkkinoiden taantumassa olisi hyvä hetki päivittää kaavarunko. Miettiä, mikä viiden vuoden takaisessa suunnitelmassa meni pieleen, ja miten sitä tulisi uuden tutkimustiedon valossa päivittää niin, että Vantaan toisen pääkeskuksen vetovoima kasvaisi.
3 MYYRMÄEN HUOLTO OSTAA MARTINLAAKSON HUOLLON ERIÄVÄT NÄKEMYKSET AJOIVAT MYYRMÄEN ASEMAKORTTELEIDEN KAAVAMUUTOKSEN UMPIKUJAAN MYYRMÄEN Huolto Oy on kertonut ostavansa Martinlaakson Huolto Oy:n liiketoiminnan ensi vuoden alussa. Martinlaakson Huollon myytävien toimintojen liikevaihto on noin miljoona euroa. Myyrmäen huolto on jo nyt yli viiden miljoonan liikevaihdollaan suurin Länsi-Vantaalla toimiva huoltoja isännöintiyhtiö. Kaupan jälkeen sillä on reilut 200 asiakaskiinteistöä. Myyrmäen Huollon toimitusjohtaja ARTO PIISPANEN kertoo, että kaikki Martinlaakson Huollon työntekijät siirtyvät heille vanhoina työntekijöinä. Ketään ei siis olla irtisanomassa kaupan vuoksi. KAUPPA ei koske Martinlaakson Huollon kiinteistöä. “Myyrmäen Huolto tulee siihen vuokralle”, sanoo Piispanen. Tontille aiotaan hakea kaavamuutosta, mutta koska kaava-asiat etenevät hitaasti, uudisrakentaminen tontilla ei voi alkaa vielä aikoihin. MARTINLAAKSON Huolto perustettiin aluehuoltoyhtiöksi alueen ensimmäisen rakennusvaiheen aikana. Sen omistajat ovat alueen taloyhtiöitä. Yli puoli vuosisataa käytössä ollut nimi vaihtuu Myyrmäen Huolloksi. M M H M H . . . M Y Y R YO R K D OW N T OW N PA L A A P I I R U S T U S P ÖY DÄ L L E ? POOR THINGS DYYNI: OSA KAKSI HO HO HO! KINO MYYRIN LAHJALIPUT 4 LIPPUA VAIN 36 € VONKKA HEINÄHATTU, VILTTITOSSSU JA KANA NELJÄ PIENTÄ AIKUISTA MYYNNISSÄ KINO MYYRISSÄ JA VERKOSIVULLA: MYYRIKINO.FI VANTAAN kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan marraskuun kokouksessa oli esillä nk. Myyr York Downtown -asemakaavamuutoksen 002400 valmistelun lopettaminen. Kyseessä ovat Myyrinpuhoksen, Isomyyrin ja Liesikujan pysäköintitalon korttelit. Maanomistajat ja kaupunki järjestivät siitä arkkitehtuurikilpailun vuonna 2019, jonka jälkeen kaavoitus ei ole juurikaan edennyt. Taustalla ovat mm. eri kiinteistönomistajien erilaiset odotukset. Sato ja Citycon ovat esittäneet kaavaluonnoksesta suurestii poikkeavaa suunnitteluratkaisua, jossa nykyinen parkkitalo korvattaisiin uudella ja muille tontinosille rakennettaisiin kerrostalot liiketiloineen. Myös Myyrinpuhoksen omistaja Taitokaari on esittänyt oman versionsa kaavaluonnoksesta, eikä hyväksy muiden omistajien ehdotusta. Lisäksi kaupunginmuseo on ehdottanut Myyrinpuhoksen suojelua asemakaavassa harvinaisuuden, edustavuuden, alkuperäisyyden ja historiallisen todistusvoimaisuuden takia. Kaupunki toteaa pyytäneensä Taitokaarelta toistuvasti Myyrinpuhoksen kuntoa ja suojeluarvoja koskevia selvityksiä, mutta tämä ei kaupungin mukaan ole niitä toimittanut, mikä on osaltaan estänyt kaavaprosessin etenemistä. KAUPUNKI katsoo, että asianosaisten mielipiteet eroavat toisistaan niin paljon, ettei kaavatyötä ole tarkoituksellista jatkaa nykyisellään. Kaava-alue tullaan todennäköisesti rajaamaan eri tavalla ja asemakorttelien kehittämisen tavoitteet määritellään uudelleen. Tarkoituksena on kuitenkin saada edes osa kaava-alueesta jo vuoden 2024 kaavoitusohjelmaan. Tämä tarkoittaa merkittävää viivästystä Myyrmäen asemakortteleiden kehittämiselle, ja avaa mahdollisuuden erityisesti sille, ettei Myyrinpuhosta purettaisikaan. KAUPUNKIYMPÄRISTÖLAUTAKUNTA jätti kuitenkin asian pöydälle, mikä tarkoittaa, että asia otetaan esille seuraavassa kokouksessa täsmälleen samassa muodossa. Lautakunnan varapuheenjohtajan TARJA EKLUNDIN (sd) mukaan useat lautakunnan jäsenet halusivat vielä saada selvyyttä siihen, miten kaava etenee, jos sen valmistelu aloitetaan uudestaan. ”Uskon, että joulukuun kokous päättää asian”, sanoo Eklund. ”Valmistelun lopettaminen on tärkeää, koska ennen kuin se on tehty, ei uutta suunnittelua voida aloittaa.” Nyt on käsillä pattitilanne, koska maanomistajat eivät halua edetä valmisteilla olleen kaavan mukaisesti. Eklundin näkemys on, että ainoa mahdollisuus tässä tilanteessa on kaavavalmistelun lopettaminen. Hänen mukaansa on myös hyvä, että Myyrinpuhos voidaan irrottaa uuden kaavan valmisteluista. ”Myyrinpuhoksen suojelun käsittely saattaa viedä vuosikausia. Muun kaava-alueen suunnittelua voidaan kuitenkin viedä eteenpäin.” T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : A R K K IT E H T U U R IT O IM IS T O B & M O Y U U T I S E H K O T
4 LIIZI AVASI MYYRMANNISSA JOSKUS muinoin, kun lapset olivat pieniä, suunnittelin heille mielessäni sirkusteemaisia synttärijuhlia. Olisin tarvinnut suurehkon teltan ja hattarakoneen. Pellejä ja popcornia olisi löytynyt omasta takaa. Nyt se olisi mahdollista, kun LIIZI avasi Myyrmannin 0-kerrokseen uuden toimipaikkansa. Liizi on perustettu vuonna 2015 alun perin verkossa toimivaksi retkeilyvarusteiden vuokraamoksi. Toiminta on vuosien mittaan laajentunut kattamaan työkaluja, pesureita ja muita perheiden arkea helpottavia asioita. Nykyään lastentarvikkeet muodostavat huomattavan suuren tuoteryhmän. Toiminta-ajatuksena on perheiden palMyyrmannissa muuttui paljon syksyn myllerryksessä. Pari uutta liikettäkin aukesi. Joulukuun alussa avautui uudenlaista yritysmallia edustava tavaroiden ja laitteiden vuokraamo. TAVA R A A V U O K R A L L E veleminen ja vastuullinen kuluttaminen. Se tarkoittaa tavaroita ja laitteita, joita ihmiset tarvitsevat ja haluavat käyttää, mutta joita ei haluta säilyttää, huoltaa tai ostaa. JIIRISAHA, painepesuri ja ompelukone vai juhlateltta, golfmailat ja verenpainemittari? Suuri osa Liizin tuotteista varataan verkossa ja kuljetetaan asiakkaan kotiovelle tai lähimpään Matkahuollon noutopisteeseen ympäri Suomea. Liizi palvelee osin noutoja toimipisteenä Myyrmannissa, päävarasto sijaitsee Herttoniemen Megahertzissä. “Itse olen vanha myyrmäkeläinen, joten nasta tulla kotikulmille Liizin myötä!” kertoi yrittäjä JARI TAPANI. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N PIRTTIRANNAN ASEMAKAAVA KAATUNEE TULVARISKIN TAKIA KELAN TALON KOHDALLE ON HAETTU KAAVAMUUTOSTA L O M A A S U N T O K A AVA P E R U T T U K E L AT K A A N Y T VÄ H Ä N SEUTULAN Pirttirantaan on laadittu asemakaavaa, joka mahdollistaisi loma-asuntojen rakentamisen alueelle. Pirttiranta on perustettu 1950-luvulla kesämaja-alueeksi, ja siellä on nykyisin 56 asuinja lomarakennusta. Asemakaavatyön edetessä on ilmennyt, ettei edellytyksiä alueelle rakentamiselle alueen tulvariskin takia ole. Lisärakentaminen vaatisi tulvaturvallisia, korotettuja kulkuyhteyksiä, jotka olisivat hyvin kalliita toteuttaa. Lisäksi alueen rakennukset tulisi KIINTEISTÖ OY MYYRINMARJA on tehnyt kaupungille kaavamuutoshakemuksen Myyrmäentien ja Vaskivuorentien kulmassa sijaitsevasta Ojahaanrinne 4:n tontista lokakuussa 2021. Tontilla on nyt vanha ”Kelan taloksi” kutsuttu liikerakennus. Nykyinen toimistorakennusten korttelialue halutaan muuttaa asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolloin kaava mahdollistaisi Kelan talon purkamisen ja korvaamisen suuremmalla rakennusoikeudella asuinkäyttöön. Rakennusoikeutta tulisi arviolta 12–16 000 k-m2, johon sisältyisi noin 700– 1000 k-m2 liiketilaa katutasossa. Vantaan kaupunginmuseo on inventoinut Kelan talon viime vuonna eikä ole nähnyt siinä tarvetta suojelupäätökselle. RAKENNETTAVAN kortteliin tulisi 4–16-kerroksisia kerrostaloja ja kolmikerroksinen pysäköintilaitos. Niiden väliin jäisi sisäpiha. Korkein torni sijoittuisi Jönsaksentien päähän. Parkkihalli tulisi pohjoispuolelle, radan viereen. Arviointisuunnitelman mukaan tutkitaan myös mahdollisuuksia lyhytaikaiseen pysäköintiin Vaskivuorentiellä. Kaupunkisuunnittelun strategisissa tavoitteissa linjataan, että suunnitelman tulee istua ympäristöön. Näkyvillä kattopinnoilla pitää olla kasvikatto, kasvillisuutta ja oleskelutilaa. Kaavassa pitää ottaa huomioon myös viereisillä tonteilla vireillä olevat suunnitelmat. OSALLISUUSja arviointisuunnitelmassa ei ole mainintaa kaava-alueen tienoilla olevista ylikulkusilloista. Havainnekuvista näkee kuitenkin, että Jönsaksentien ja Vaskivuorentien ylittävät kävelysillat olisivat katoamassa. Ollaanko nyt hylkäämässä Myyrmäen alkuperäinen suunnitteluperiaate siitä, että täällä pääsee kaikkialla joko katujen ali tai ylikulkusiltoja pitkin? Kaavatyöstä pidetään asukastilaisuus torstaina 7.12.2023 klo 17–19.00 Uomarinteen koulun ruokalassa. Kaavamuutosehdotus on nyt julkisesti nähtävillä, ja siitä voi lausua mielipiteensä 8.1.2024 mennessä. rakentaa pilarien päälle. Kaavatyön myötä on selvinnyt, ettei edes tulvavallien rakentaminen poistaisi vaaraa. Pirttirannan kaavoituksen lopettamisesta järjestetään asukastilaisuus maanantaina 18.12. klo 17.30–19 Königstedtin koululla, Suosaarentie 12. PÄÄTÖKSEN asemakaavatyön lopettamisesta tekee kaupunkiympäristölautakunta, joka käsittelee asian kokouksessaan 16.1.2024. MYYR YORKIN KUNINGAS -RUNOTEOS JULKI 14.12. R U N O JA R A DA LTA MARTINLAAKSOSSA asuva toimittaja/runoilija MARKO KORVELA kuvaa vantaalaista mielenmaisemaa runokokoelmassaan Myyr Yorkin kuningas – runoja Kehäradan varrelta. Korvela kertoo, että suuri osa runoista on kirjoitettu Ija P-junissa sekä radanvarren kirjastoissa, baareissa ja ravintoloissa. ”Kokoelman nimiruno syntyi pari vuotta sitten, kun törmäsin värikkääseen hahmoon vantaalaisessa baarissa. Mies oli ilmetty Myyr Yorkin kuningas leveine puheineen.” KORVELAN mielestä runo on parhaimmillaan yleisön edessä esitettynä, ja hän onkin esittänyt viime vuonna ilmestyneen esikoisrunoteoksensa Kontula Bluesin runoja useilla estradeilla. Myyr Yorkin kuningas -teoksen julkistamistilaisuus on torstaina 14.12. kello 18.00 Bar Hipussa, jossa Korvelaa haastattelee yleisön edessä kirjailija-toimittaja Jani Saxell. Vaskivuorentien ja Jönsaksentien ylittävät sillat purku-uhan alla? T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E KUVITUS: TOPIAS DEAN U U T I S E H K O T
5 MYYRMÄESSÄ järjestettiin jälleen Hyvinvointimessut lauantaina 18.11. Messupaikkana oli jo tutuksi tulleeseen tapaan Energia Areena. Näytteilleasettajina oli miltei 80 hyvinvointialan yhdistystä ja yritystä sekä kaupungin eri yksiköitä. Useat puolueet olivat myös mukana messuilla. Lisäksi Areenan sisääntulokerroksessa oli joulumarkkinat, joissa oli myytävänä kakkuja, koruja, kosmetiikkaa, kynttilöitä ja käsitöitä. MESSUJEN suosio kärsii ilmeisesti vieläkin koronan vaikutuksista. ”Tykkäsin näistäkin, vaikka osastoja oli paljon vähemmän verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, kun osallistuin ensimmäistä kertaa”, kertoo messujen vakiokävijä, helsinkiläinen MERJA ISOTUPA. ”Sain erilaisia yhdistysten esitteitä, ja onnistuin löytämään tosi kätevän apuvälineen keittiöpuuhiin”, riemuitsi Isotupa, joka viihtyi messuilla yli neljä tuntia. ”Kävin kyllä kahvillakin messujen lomassa”, hän tunnusti. Vantaan Sydän ry:n puheenjohtaja EERO SALO myhäili oman osastonsa kävijämäärää jo aamupäivästä. ”Me ollaan pidetty tukkimiehen kirjanpitoa, ja jo nyt meidän osastolla on käynyt yli 80 ihmistä”, hän totesi ilmeisen tyytyväisenä. Koko päivän aikana Vantaan Sydämen osastolla käytiin pidempiä keskusteluja yhteensä 149 henkilön kanssa. VANTAAN kaupungin osallistuva budjetointi ja asukastilat oli pistänyt pystyyn yhteisen osaston, ja osbu-idealaatikkoon oli tipahtanut jo useita ideoita Myyrmäen alueen parantamiseksi. Vantaan seurakunnissa on käynnistynyt MoniNainen arki -hanke, jota esitteli iloisena projektikoordinaattori KAISA AALTO. Hän houkutteli länsivantaalaisia maahanmuuttajaäitejä mukaan Myyrmäen asukastilan Äitien ryhmään, joka alkaa kokoontua keskiviikkoisin 10. tammikuuta lähtien Myyrmäkitalon asukastilassa. ”Vaikka kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, myös suomenkieliset ovat tervetulleita, meillä on paljon tarjottavana vapaaehtoisille.” MESSUILLA oli lähes 80 näytteilleasettajaa ja lisäksi joulumyyjäispöytiä. Kaikkiaan messuilla oli yli 1200 kävijää. Hyvinvointimessuja on järjestetty Energia Areenalla vuodesta 2011 lähtien. Järjestelyistä on vastannut Vantaan Järjestörinki. MISSASITKO MESSUT? K U H I N A A K A I VATA A N T E K S T I & K U VA S U V E PÄ Ä S U K E N E S = sallittu, K18 = kielletty alle 18 v, S/K18 = omat alueet molemmille, T = Liput ennakkoon Tiketistä (Vp) = Vapaa pääsy Ti 5.12. klo 20.00 Pääesiintyjät (Vesa Haaja), Skenesali, K18, T La 9.12. klo 19.00 Club Ukkosmyrsky: Satan’s Fall, Mutant Blast, Nightstryke, Chalice, Skenesali, K18, T La 16.12. klo 20.00 Miljoonasade, Skenesali, K18, T To 26.12. klo 13:00 Tapanintanssit, Skenesali, S, VP La 6.1. HELLA-klubi, Skenesali, K-18, T Pe 12.1. Ali Jahangiri Uusi Alku stand up -kiertueen päätöskeikka, Lobby K18, T La 13.1. Ali Jahangiri Uusi Alku stand up -kiertueen päätöskeikka, Lobby K18, T Pe 26.1. Kraiden / Tuomas Wäinölä Return of the Hometown Hero, Lobby K18, T La 27.1. Nothing for Money plays Dire Straits, Lobby K18 , T Pe 2.2. Lyyti + Fredrika Runebergin Puutarha, Skenesali, K-18, T Pe 2.2. Pentti Lahti plays David Sanborn / Jarmo Nikku Quintet, Lobby K18, T La 10.2. Halibears, Lobby K18, T Ke 14.2. Ladies first big band Ystävänpäivän disco, Skenesali, K18, T Pe 16.2. Knipi, Lobby K18, T La 17.2. Pekko Käppi & K:H:H:L , Skenesali, K18, T Pe 23.2. Raappana, Skenesali, K18, T La 24.2. Drink Floyd, Skenesali, K18, T La 2.3. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T To 7.3. Sir Elwood Duo, Skenesali, K18, T Pe 8.3. Babtiste Herbin, Lobby K18, T La 9.3. Pekka Nisu, Skenesali, K18, T La 16.3. Shiraz Lane + Darkness is My Canvas, Skenesali, K18, T La 16.3. Kaisa´s Machine, Lobby K18, T To 21.3. 24.3. Vantaa Urban Film Festival (alustava), Skenesali, K18, T Pe 22.3. Laura Sippola Aural (levyjulkkari), Lobby K18, T La 23.3. Josen Pimeä Puoli, Lobby K18, T Pe 29.3. Hassan Maikal, Skenesali, K18, T La 30.3. GTR Tour, Skenesali, K18, T Pe 5.4. Peela, Lobby K18, T La 6.4. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T La 13.4. Minna Records 1 vuotta -hälinät, Skenesali, K18, T Pe 26.4. ”77”, Skenesali, K18, T La 27.4. Southern Rock, Skenesali, K18, T La 27.4. Jepa Lambert sings Whitney Houston, Lobby K18, T La 4.5. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T La 4.5. Olli Virtanen Group / William Suvanne Trio, Lobby K18, T La 11.5. Ex Tuuttiz, Skenesali, K18, T La 18.5. Arppa, Skenesali, K18, T Pe 31.5. Arto Ikävalko Trio (levyjulkkari), Lobby K18, T Pidätämme oikeudet muutoksiin.Lista täydentyy kevään mittaan Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 A 2. krs. Skenesali, Jönsaksentie 6 katutaso www.myyrancolo.fi/tapahtumat Myyräncolo talvi MILJOONASADE 16.12. 7.3. LEHTI ETSII KIRJOITTAJIA S A A A U T TA A MYYT YORK TIMES etsii uusia tekijöitä osaksi vapaaehtoisista koostuvaa toimituskuntaansa. Itsensä voi ilmiantaa kirjoitusnäytteen kera osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi
6 KAUPUNKIKULTTUURITALON suunnitelmia on pyöritelty samaan aikaan, kun on etsitty väistötiloja Isomyyrissä sijaitseville nuorisoja asukastiloille ja aikuisopiston tiloille sekä Patotiellä majaansa pitävälle musiikkiopistolle. Sekä Isomyyri että Patotien vanha liikerakennus ovat elinkaarensa päässä, ja ne on tarkoitus purkaa. Kummankaan kaavat eivät ole edenneet, mikä hyödyttää molempien rakennusten nykyisiä toimijoita. Näillä näkymin ne voisivat pitää toimintansa vanhoissa tiloissa siihen saakka, kunnes opistotalo valmistuisi. Varsinkin musiikkiopiston tiloille on vaikea löytää tilapäistä sijaintia, ja sellaisen löytyessä kustannukset olisivat mittavat. Kolmiosainen hanke UUSI Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo -hanke ratkaisisi väistötilaongelmat. Hanke toteutettaisiin kolmessa osassa vuosina 2024–2031. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuisi v. 2028 Myyrmäen Monttuun opistotalo, johon siirtyisivät musiikkiopisto, aikuisopisto, nuorisotilat, asukastilat ja kuvataidekoulu sekä Myyrmäenraitin varrella Toteemissa majaileva lasten kultturitoiminta. Opistotalon alle sijoittuisi maanalainen pysäköintilaitos, joka palvelisi niin opistotaloa kuin kaupunkikulttuuritaloakin. Opistotalon katutasoon on suunniteltu kahvilaa ja avointa tapahtumaja toimintatilaa järjestöjen tarpeisiin. Aluksi katutason tilat toimisivat kuitenkin kirjaston ja taidemuseo Artsin väistötiloina sinä aikana, kun Myyrmäkitaloa puretaan ja uutta kaupunkikulttuuritaloa rakennetaan. TOISESSA vaiheessa rakentuisi uusi Paalutori yhdistämään opistotaloa ja kulttuuritaloa ja toimimaan areenana ulkoilmatapahtumille. Kolmannessa vaiheessa, jota ei voi MYYRMÄKEEN TULEVAISUUDEN KULTTUURIKESKUS T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Myyrmäkeen rakennettavan kaupunkikulttuuritalon suunnitelmat ovat muuttuneet. Alkuperäisessä suunnitelmassa Myyrmäkitalo oli tarkoitus purkaa ja rakentaa sen tilalle uusi kaupunkikulttuuritalo. Taloa ei ehkä sittenkään pureta ihan kokonaan – ja sen lisäksi rakennetaan uusi opistotalo. R AT K A I S U K A U P U N G I N K U LT T U U R I T I L O J E N A H D I N G O L L E ? toteuttaa ennen kuin Paalutorin kansi on kunnostettu, nykyinen Myyrmäkitalo joko purettaisiin kokonaan tai peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin. Siinä säilyisivät Myyrmäkitalossa nyt olevat Vantaa-info ja elokuvateatteri sekä taidemuseo Artsin näyttelykokoelmaja konservointihuoneet sekä kirjasto nykyistä laajempana. Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole RAKENTAMISPÄÄTÖSTÄ ei ole vielä tehty. Asemakaavamuutos on käynnissä. Seuraavaksi alkaa kaavan valmistelutyö, joka kestää arviolta kaksi vuotta. Kun kaavaehdotus on valmis, se asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jona aikana voi tehdä muistutuksia kaavasta. Lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunki pitää Myyrmäen kaupunkikulttuuritaloa kärkihankkeena, ja haluaa kuulla asukkaiden ajatuksia mm. siitä, mikä saisi asukkaat tulemaan sinne ja viihtymään siellä. Hankkeesta pidettiin asukastilaisuus Kilterin koululla 25.10. Kaupungin Myyrmäen projektijohtaja SIRKKU WALLIN oli yksi hanketta esittelevistä henkilöistä. ”Tavoitteena on tuottaa maailmanluokan seudullinen, jopa valtakunnallinen kulttuurikeskus”, hän sanoi. MYYRMÄKITALON tilalle tulevan kaupunkikulttuuritalon laajuus ei ole vielä tiedossa. “Kaava on käynnistetty tiedolla, jonka mukaan sen laajuus on maksimissaan 12 000 kerrosneliötä. Nykyisellään Myyrmäkitalon laajuus on 5 689 kerrosneliötä. Myyrmäkitalon tilalle on tavoitteena tulla lähes tuplaten suurempi rakennus.” Koska nykyisten neliöiden määrä voi korkeintaan tuplaantua, loput kaupunkikulttuurin tilatarpeesta ratkaistaan opistotalossa. “Kaikki palvelut eivät mahdu saman katon alle Myyrmäkitalon ahtaalle tontille. Yhteensä kaupunkikulttuurin tilojen määrä lähes kolminkertaistuu”, totesi Wallin. Unelmointivaihe WALLININ mukaan kaupunki haluaa saada kulttuurija opistotaloihin tulevaa henkilökuntaa sekä alueen asukkaita mukaan yhteiskehittämään hanketta. ”Tämä on lähtölaukaus, unelmointivaihe. Asukkaat pääsevät yhteiskehittämään tätä kaikissa vaiheissa.” Kaupungin verkkosivuille on avautunut asukaskysely, jonka avulla kerätään ideoita ja mielipiteitä siitä, mitä kulttuurija opistotaloissa pitäisi asukkaiden mielestä olla, ja millainen Paalutorista pitäisi tulla. Sen on toteuttanut kaupungin ulkopuolinen yritysjohtamisen konsultti Fountain Park. Sen varatoimitusjohtajan TUOMO LÄHDENIEMEN mukaan kyseessä on laajempi verkkoaivoriihi, jossa asukkaat pääsevät katsomaan myös toisten tekemiä ehdotuksia ja arvioimaan niitä. Kysely on avoinna 7. tammikuuta saakka. Osallistua voi nimettömänä, ja vaikka kuinka monta kertaa. Lähdeniemi kertoi, että samanlaisella menetelmällä kehitettiin Helsingin keskustakirjasto Oodia. ”Hankkeen aikana kummasteltiin asukkaiden toivomia ompelukoneita. Miksi niitä haluttaisiin kirjastoon? Ompelukoneet kuitenkin hankittiin, ja ne ovat suosituimpia asioita Oodissa nyt”, totesi Lähdeniemi ja lisäsi, että yhteiskehittämistä jatketaan asukkaiden kanssa vielä kyselyn jälkeenkin. Hän kannusti osallistumaan. ”Siitähän voi tulla juuri sellainen kuin te tahdotte”. Kaupunkikulttuuritalon ja sen ympäristön suunnitteluun voi osallistua osoitteessa fountainpark.fi/myyrmaki Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo -hankkeen eteneminen 2024 2025 2028 Opistotalo valmis Kaupunkikulttuuritalo valmis Kaava nähtävillä 30 päivää jonka aikana voi tehdä muistutuksia Unelmointivaiheen asukaskysely auki 7.1. asti Hanke päättyy Hanke alkaa 2026 2027 2029 2030 2031 Vaihe 2 ja 3 Vaihe 1 Suuntaa antava havainne. K A A V A I L U J A
7 PIHLAJA La 9.3. klo 19.00 PEHMOAINO La 23.3. klo 19.00 TUURE KILPELÄINEN La 18.5. klo 19.00 www.kulttuuritalomartinus.fi @kulttuuritalomartinus + SENYA MEDIAN kautta saatiin samaan aikaan lukea useammasta lähteestä nuorisorikollisuuden lisääntymisestä sekä Suomessa että muualla maailmassa, joka sekin oli omiaan aiheuttamaan pelkoa ja epäilyksiä. Totuuden nimissä pitää myös mainita, että tilastot näyttävät nuorten kokonaisrikollisuuden vähentyneen, mutta rikoksiin syyllistyneet ovat entistä nuorempia, ja heitä on entistä useampia. Riskitekijöitä kartoittaessa on todettu myös masennuksen ja ahdistuksen lisääntyneen joko koulutyöstä koettavana stressinä tai sitten koronan aiheuttaman etäopiskelun jälkeen koulutyöstä pudonneiden keskuudessa. Pähkinärinne-Seura tarttui asiaan ja Hämeenkylän seurakunta tarjosi tilan, kun elokuussa järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa asukkaat, lähikoulujen opettajat, seurakunta on niiden väliin putoaminen iso riski. Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden johtaja HANNU RUSAMA kiitteli yhteistyötä poliisin kanssa ja kertoi kaupungin muun muassa lisänneen jalkautuvaa nuorisotyötä. Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra MATTI HYRY kertoi keskustelujen jatkuneen kaikkien osallistujien välillä yhteisen tilaisuuden jälkeen. ”Omalta osaltamme vahvistamme jo voimassa olevia tukitapoja ja yhteistyötä. Vantaan väestöstä noin puolet kuuluu kirkkoon. 15-vuotiaista enemmistö käy rippikoulun, joten jatkamme hyvää yhteistyötä heidän kanssaan. Tapaamme myös säännöllisesti Myyrmäen Imaamia ja muslimiyhteisöjä”, kirkkoherra luetteli. KAUPUNGINVALTUUTETTU, kaupunginhallituksen ja seurakuntaneuvoston jäsen LAURI KAIRA toimii myös päätoimittajana Pähkinärinteen Lions Clubin julkaisussa Mitä kuuluu?, jossa hän avasi laajasti näkemystään. Hän on myös tuttu näky paikallisissa aktiviteeteissa, kuten Ukraina-kävelyt ja Pägy Run -tapahtumat, joten sormi on vahvasti Pähkinärinteen pulssilla. ”Yleinen tunnelma on kesän jälkeen rauhoittunut”, kertoi Kaira. ”Juttelin tästä myös Kulttuurigaalan tilaisuudessa muutamien asukasyhdistyksiä edustavien kanssa ja kaikilla oli sama tunne”, hän jatkoi. Kaira nosti esiin edellä mainittujen osapuolien yhteistyön lisäksi myös harrastukset sekä kodin ja koulun yhteistyön. ”Yksikään lapsi ei päätä viisivuotiaana olevansa 15-vuotiaana ongelmanuori”, painotti Kaira. ja viranomaiset toivat esiin mielipiteitään ja ratkaisuehdotuksiaan. Osalle asukkaista tilaisuus saattoi olla herättelevä siinä suhteessa, että aikuisilta ei todellakaan toivottu järjestyksenpitoa kaduilla ’oman käden oikeutta’ noudattaen, vaan enemmänkin läsnäolevaa huolenpitoa ja kiinnostuneisuutta omista nuoristaan. Vanhempien tehtävä on olla esimerkkinä ja opettaa peruskäytöstapojen lisäksi ryhmässä toimimista ja tunteiden itsesäätelyä. Myös muut aikuiset voivat näyttää esimerkkiä toisten ihmisten ja omaisuuden kunnioittamisesta ja huomioonottamisesta. Poliisin tehtävä on tulla paikalle, jos häiriökäyttäytymistä tai pahoinpitelyjä havaitaan. Minkälainen tilanne on nyt? KYSYIMME elokuiseen tilaisuuteen osallistuneilta tahoilta mielipiteitä nykyisestä turvallisuustilanteesta alueella. Valvontaja hälytystoimintasektorin johtaja, ylikomisario JUSSI HUHTELA: ”Yleisten paikkojen väkivalta on vähentynyt ja hälytystehtävät ovat alueella normalisoituneet.” Hän myös rauhoitteli kesän tapahtumien olleen enemmänkin ”tyhmyyden tiivistymä”. Viranomaispuoli ymmärsi senkin, että verkostoituminen ja yhteydenpito eri toimijoiden kesken on tärkeää. Vuoden alusta lähtien toiminut uusi hyvinvointialue vaikuttaa vielä hakevan sijojaan ja sujuvuuksiaan, mutta organisaatioiden myllertäessä PÄHKINÄRINTEESSÄ RAUHATTOMUUS LAANTUNUT T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Pähkinärinteen suunnalla kohistiin kesällä yleisen turvallisuuden heikentymisestä. Poliisi ilmoitti suorittaneensa alueella 10–15 hälytystehtävää liittyen nuorison pahoinpitelyihin tai häiriökäyttäytymiseen. Tunnelma oli kiihtynyt, ja katupartioistakin puhuttiin. K Y L Ä K A S VAT TA A K A I D A M P I T I E
8 SUURI JOHTAJAGRILLI M I K Ä T Ä Ä L L Ä T I R I S E E ? Vantaalla on vaihtunut useampi johtaja muutamien kuukausien sisään, ja vaikka ulkona pakkanen paukkuu, käy MYTin toimituksen grilli kuumana. Hillostimme uusia johtajia kertomaan, mitä heillä on mielessä Myyrmäen suuralueen kehittämiseksi. M Y Y R YO R K T I M E S H I I L L O S TA A TOMMO KOIVUSALO, Elinvoimajohtaja G R I L L I M E S TA R I S I N I S A L O SAMPO PERTTULA, Kaupunkisuunnittelujohtaja KUVA: JYRI HUHTALA PEKKA TIMONEN, Kaupunginjohtaja KUVA: SAKARI MANNINEN HANS TUOMINEN, Kirkkoherra KUVA: SANNA VIHERVÄS KAROLIINA JUNNO-HUIKARI, Martinuksen johtaja KUVA: IIRIS HUIKARI
9 1. Onko jokin paikka Länsi-Vantaalla, joka on sinulle erityisen tärkeä? Miksi? KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Tulevina vuosina paikka tulee luonnollisesti olemaan kulttuuritalo Martinus, mutta jos katson aikaa taaksepäin, niin vastaus on Vantaa-Seuran hallinnoima kestikievari Övre Nybacka. Upeassa, historiallisessa miljöössä on tullut järjestettyä monta lähiseudun asukkaita yhteen kokoavaa tapahtumaa, niistä joulua rakastavalle ihmiselle tärkeimpänä tunnelmalliset joulumarkkinat. PEKKA TIMONEN: Myyrmäen urheilupuisto ehkä selvimmin. Se on ollut minulle monenlaisten kokemusten paikka vuosien ajan. HANS TUOMINEN: Valon kirkko eli Myyrmäen kirkko. Aloitin siellä pappina v. 1995. SAMPO PERTTULA: Sanoisin, että se on Martinlaakso. Olin töissä Pöyryllä (nyk. Afry) Jaakonkadulla vuosina 2004–2011 ja lähialue tuli silloin hyvinkin tutuksi. TOMMO KOIVUSALO: Myyräncolo on kyllä ainutlaatuinen paikka, niin iso joukko erilaisia kulttuurialan yrityksiä yhdessä rakennuksessa ja vieläpä juuri oikealla sijainnilla siinä Myyrmäen juna-aseman kupeessa. Hieno keskittymä osaamista ja kun näin ensimmäisen kerran siellä kellarissa olevan keikkasalin, niin olin aivan myyty. En ole vielä ehtinyt sinne ketään kuuntelemaan, mutta sekin päivä vielä koittaa. KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Aina ajassa kiinni taituroiva Vantaan taidemuseo Artsi, Street Art Vantaan toteuttama katutaide ja yhdessä tekemisen meininki. PEKKA TIMONEN: Vahva omaleimaisuus ja elämän syke. Myyrmäki on eräänlainen kaupunki kaupungissa. HANS TUOMINEN: Koti. Olemme vaimoni kanssa asuneet Kaivokselassa, Myyrmäessä ja Martinlaaksossa lähes 30 vuotta. SAMPO PERTTULA: Merkittävä alue Vantaan kaupunkirakenteen kehittymisessä. Vahva ja kehittyvä aluekeskus. TOMMO KOIVUSALO: Rehellinen vastaukseni olisi vuosi sitten ollut Myyrmanni tai Metropolian kampus, mutta nyt Vantaaseen hieman tutustuttuani vastaan että Myyräncolo. 2. Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen Myyrmäestä? 3. Mikä on Myyrmäen suuralueella parasta? Entä haastavin kehityskohde? KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Parasta lienee juuri tuo yhdessä tekemisen tapa, jota löytyy toki muualtakin kaupungista mutta joka aivan erityisesti tuntuu onnistuvan Myyrmäen seudulla. Eri toimijoiden ja asukkaiden matalan kynnyksen yhteistyö on alueen aarre. Ehkä siihen liittyvät myös suurimmat haasteet. Miten välttää pitkän linjan aktiivien marssiväsymys ja kuinka saada mukaan uutta väkeä? PEKKA TIMONEN: Parasta on monimuotoisuus ja elävyys. Kehittämisen tarpeita on aina, mutta esimerkiksi Myyrmäen asemanseutu kaipaa tuoreempaa ja laadukkaampaa ilmettä. Sen kanssa olisi hyvä päästä eteenpäin. HANS TUOMINEN: Monikulttuurista yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla. Auttamista, tukemista ja rauhan rakentamista tarvitaan eri-ikäisten parissa. SAMPO PERTTULA: Monipuolisuus, eli kaupunkimaiset keskukset, väljempää pientaloasumista, tärkeitä työpaikka-alueita sekä merkittävää luonnonympäristöä. Haastavana (mutta ei mahdottomana) kehityskohteena näkisin kaupunkirakenteen laajenemisen ja luonnonympäristön toimivan yhteensovittamisen. TOMMO KOIVUSALO: Parasta on alueen rouheus ja aitous. Kaupunkikulttuurin näkökulmasta alueella on edelleen paljon potentiaalia. Ajatelkaapa vaikka kuinka hyvin street food -tyyppinen toiminta sopisi vaikkapa junaradan läheisyyteen. Myyrmäessä on myös etnisiä kauppoja, jotka kivasti rikastavat alueen päivittäistavaroiden tarjontaa. Haastavin kehityskohde, tämä onkin vaikea kysymys, koska en haluaisi nostaa yksittäistä kiinteistöä tikunnokkaan. Yleisellä tasolla sellaiset kaupunkitilat, jotka vetävät puoleensa häiriökäyttäytymistä ja luovat asukkaille ja ohikulkijoille turvattomuuden tunnetta, ovat haastavia. Ainakin yksi kohde tulee mieleen Myyrmäestä, mutta näitähän löytyy valitettavasti ympäri Helsingin metropolialuetta.
1 KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Minulla on ollut etuoikeus saada seurata monella alalla osaavien ammattilaisten tapaa elää ja tehdä työtä. Parhaimpia heistä yhdistää halu pitää sydän mukana kaikessa tekemisessä. Samaan pyrin itsekin. PEKKA TIMONEN: Muutos onnistuu vain yhdessä tekemällä. Yhteistyössä on ihmeellinen voima. Haluan edistää työssäni sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkia. Kestävä kaupunki on parempi kaupunki. HANS TUOMINEN: Kolme koota: kohtaa, kuuntele, kannusta. Arvoina: Usko, toivo ja rakkaus. SAMPO PERTTULA: Kaupunkia rakennetaan yhdessä, eli vaatii toimivaa ja avointa yhteistyötä virkahenkilöiden, asukkaiden, rakennuttajien, viranomaisten ja muiden osallisten kesken. Arvoista omaa työtäni ohjaavat ennen kaikkea vastuullisuus, yhteisöllisyys ja merkityksellisyys. TOMMO KOIVUSALO: Ihmiset ratkaisevat, niin se vain on. Kun saa oikean tiimin kasaan ja sille kirkkaat tavoitteet, onnistuminen on aina mahdollista. KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Toivon tulevilta vuosilta erityisesti hienoja yhdessä tekemisen hetkiä ja sitä kautta sekä Martinuksen että Lumosalin kehittämistä vielä nykyistäkin vahvemmin yhteisönsä ja yleisönsä elinvoimaisuutta ja kulttuurista hyvinvointia lisääviksi kohtaamispaikoiksi. PEKKA TIMONEN: Vantaalla on Suomen kaupunkien joukossa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet menestyä. Minun unelmani on löytää ne ratkaisut, joilla hyödynnämme nuo mahdollisuudet Vantaan ja vantaalaisten parhaaksi. HANS TUOMINEN: Toivon, että seurakunta voisi tulevaisuudessakin olla mukana alueen ihmisten iloissa ja suruissa, arjessa ja pyhässä. Kirkkoherrana haluan olla vahvistamassa alueella tapahtuvaa yhteistyötä seurakunnan ja kaupungin eri toimijoiden, kirkkokuntien ja uskontojen sekä järjestöjen ja yritysten kanssa. SAMPO PERTTULA: Vantaalla on tehty pitkäjänteisesti vahvaa kaupunkisuunnittelua osana kasvavaa pääkaupunkiseutua. Haluan varmistaa, että hyvä työ jatkuu ja kehitämme entisestään kaikkia kaupunkikeskustoja niiden identiteettiä vahvistaen. TOMMO KOIVUSALO: Joku päivä tulevaisuudessa muutkin ymmärtävät, että Vantaa on Suomen ykköskaupunki, ja haluan olla mukana mahdollistamassa tämän tuloksen. Olemme jo valmiiksi Suomen kansainvälisin kaupunki, meillä on nuori ja kasvava väestö sekä Suomen paras sijainti. Täällä on tosi paljon mahdollisuuksia ja jo valmiiksi paljon sellaista hyvää, josta muut eivät vielä tiedä. 4. Mikä on ollut tärkein oppi tähänastisella urallasi? Millaisia arvoja haluat edistää työssäsi? 5. Millaisia tulevaisuuden visioita ja unelmia sinulla on tulevan tehtäväsi suhteen? V I E L Ä K Ö S Ä N I I T Ä R I L L A A T ?
1 1 KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Kauteni alkaa vasta helmikuussa, joten valmiita vastauksia minulla ei vielä ole. Aluksi minua kiinnostaa joka tapauksessa kuulla, mitä vantaalaiset ja alueen asukkaat Martinukselta ja Lumosalilta toivovat. Sen viestin kuuleminen on tärkeintä ja ohjaa työtäni. Toki mielessäni on jo uusia innostavia avauksia ja tapahtumakonsepteja. Niistä lisää sitten myöhemmin. PEKKA TIMONEN: Suuressa kaupungissa on aina monia edistettäviä asioita eikä ole järkevää nostaa yhtä asiaa tai projektia muiden yläpuolelle. Kaupungin tulevaisuuden kannalta lasten ja nuorten hyvinvointi ja osaaminen ovat kuitenkin kaikkein tärkein panostuskohde. HANS TUOMINEN: Myyrmäen kirkko korjataan hyvään kuntoon ensi syksyyn mennessä. Valon kirkko on monille todella tärkeä paikka. Toivon, että mahdollisimman moni voi tulla sinne matalalla kynnyksellä piipahtamaan, viipymään, hiljentymään, toimimaan. SAMPO PERTTULA: Tulevien vuosien tärkein projekti tulee olemaan Vantaan ratikan rakentaminen ja sen ympärille kytkeytyvän ratikkakaupungin suunnittelu ja toteuttaminen. Lisäksi rinnalla viedään edellä mainittujen kaupunkikeskustojen kehittämistä tasapuolisesti. Kaikessa suunnittelussa on tärkeää panostaa avoimeen osallistamiseen asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. TOMMO KOIVUSALO: Jos Myyrmäen alueesta puhutaan, niin kulttuurialan yrittäjyys on arvokasta toimintaa ja paikallisille yrittäjille ja yrittäjäksi haluaville tulee olla tukea tarjolla oman unelmansa toteuttamiseen. Tähän haluamme panostaa riittävästi, myös nuorten ja vieraskielisten vantaalaisten osalta. KAROLIINA JUNNO-HUIKARI: Lämpimästi tervetuloa Martinukseen ja Lumosaliin kulttuurielämysten äärelle! Kannattaa kurkata Vantaan tapahtumakalenteriin, mitä kivaa on lähiaikoina luvassa. PEKKA TIMONEN: Voimakas paikallishenki ja yhdessä tekeminen ovat Vantaan vahvuuksia. Myyrmäki on hyvä esimerkki tästä. Hyvä Myyrmäki! HANS TUOMINEN: Tahdon toivottaa jokaiselle hyvän Jumalan siunausta ja rauhaa adventtiin ja jouluun. Pidetään huolta toisistamme. SAMPO PERTTULA: On ollut hienoa huomata, kuinka vahva paikallismeininki Myrtsin alueella on ja että siellä tunnetaan selvää ylpeyttä oman alueen identiteetistä! TOMMO KOIVUSALO: Olkaa ylpeitä Myrtsistä. Lehtikullalla silatut jutut eivät ole kovinkaan cool, mutta aito meininki on. 6. Mihin projektiin tai aloitteeseen aiot tarttua seuraavaksi? Mihin olisi mielestäsi kaikkein tärkeintä panostaa? 7. Terveisesi Myyr York Timesin lukijoille? J O K S N Ä Ä A L K A S O L E M A A N K Y P S I Ä ?
1 2 MYYRMÄKEENKIN RATIKKA? T E K S T I U R P O VA I N I O & S U V E PÄ Ä S U K E N E RAITIOVAUNULIIKENNE on nyt suosiossa. Tampereen ratikkaa pidetään kaupungin vahvana vetovoimatekijänä, ja se on myös lähes kaikkien asukkaiden mieleen. Turussa ollaan palaamassa v. 1972 lopetettuun liikennemuotoon ja ensimmäisen linjan rakentamispäätöstä odotetaan v. 2025. Pääkaupunkiseudulla on useitakin raitiovaunuyhteyksiä, joiden toteuttamisesta on periaatetasolla sovittu valtion kanssa. Lisäksi yleiskaavoissa on varauksia kaukaisemman tulevaisuuden hankkeille. Itäkeskuksesta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri otettiin käyttöön lokakuun puolivälissä ja sai heti myönteisen ja innostuneen vastaanoton. VANTAALLA toivotaan, että Vantaan ratikan rakentaminen voidaan aloittaa ensi vuoden syksyllä. Tämä pikaraitiotie palvelee lähinnä itäistä ja keskistä Vantaata ja on tärkeä näiden alueiden kehittymiselle. Läntistä Vantaata uusi linja ei paljoa palvele. Tavoitteena on, että raitiovaunut kulkevat Mellunmäestä Tikkurilan kautta lentoasemalle jo v. 2029. Lähdetäänkö silloin jatkamaan raitiolinjaa länteen? Länsi-Vantaan Sosialidemokraattinen yhdistys järjesti aiheesta marraskuussa kaikille avoimen ratikkaillan Myyrmäkitalossa. Vanha ratikkapitäjä FM JUKKA HAKO , tietokirjailija/toimittaja/poliitikko, joka on kirjoittanut ja toimittanut kymmeniä Vantaata ja sen historiaa käsitteleviä kirjoja ja julkaisuja (toimittaja sekosi laskuissa viidenkymmenen korvilla), kertoi Vantaan raideliikenteen historiasta. ”Ensimmäinen rautatie rakennettiin v. 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Kolmeen sen tä ratikkapäätöksestä. ”Osana Vantaan 50-vuotisjuhlavuotta tullaan puhumaan myös raideliikenteestä”, hän sanoi. ”Seudulla on erilaisia ratikkasuunnitelmia. Seudullisiin hankkeisiin saadaan yleensä myös valtion rahaa. Esimerkiksi Kehäradasta valtio rahoitti noin puoli miljardia”, totesi Anttila. Hän esitteli kartalta mahdollisuuksia, joissa raitiovaunut voisivat tulevaisuudessa kulkea. Jumbolta Myyrmäkeen? RAITIOTIE Myyrmäkeen haarautuisi Vantaan ratikasta Jumbon kohdilla, kulkisi Tulkintietä Caravellentielle saakka ja siitä uutta rakennettavaa katulinjaa lounaaseen Ylästöntielle. Kiskoja tarvittaisiin myös Vantaanlaaksontielle, Martinlaaksontielle, Raappavuorentielle ja Vaskivuorentielle. Tällainen raitiotievaraus on Vantaan nykyisessä yleiskaavassa. Länteen menevä linja palvelisi keskisellä Vantaalla lähinnä Tulkintien väljää työpaikka-aluetta, ja uutta asutusta sen varteen on hankala saada. Linjan rakentaminen nähdään myös kalliina esim. Ylästön tunneliosuuden takia. Tämä ei ehkä olekaan se suunta, josta ratikat Myyrmäkeen ensimmäisenä kulkevat. Vai sittenkin Kannelmäestä? HELSINKI suunnittelee uutta asutusta Vihdintien varteen ja sitä palvelemaan Vihdintietä kulkeva ratikka. Linja päättyisi Kannelmäen asemalle, mutta sitä on mahdollista jatkaa Vihdintietä pohjoiseen ja Rajatorpantietä Myyrmäkeen. Tämä olisi ehkä ensimmäinen Myyrmäen ratikkayhteys, mutta sekään tuskin toteutuu kymmenen vuoden sisällä. Tero Anttila ei vielä halua arvioida aikataulua tarkemmin, mutta pitää ainakin tässä vaiheessa Vihdintietä kulkevaa linjaa todennäköisimpänä. ”Se, että Töölön sairaala-alueelle pääsee myös Länsi-Vantaalta helposti, on keskeistä ihmisten hoivan kannalta”, totesi Anttila. ”Ja Länsi-Helsingin ratikka on jo saanut valtion rahoituspäätöksen”. Muitakin mahdollisia yhteyksiä Myyrmäkeen on alustavasti hahmoteltu. Nykyinen runkolinja 560 voitaisiin korvata raitiotieyhteydellä, jolloin kiskot kulkisivat Silvolan ja Kuninkaantammen kautta Paloheinään ja Malmille. Myös Espoon suuntaan voisi olla tarvetta raitiotielle. Linjaus kulkisi nykyistä runkolinjaa 520 mukaillen Leppävaaran asemalle. Ratikka ei mahdu kaikille kaduille, joilla bussi nykyisin Espoossa kulkee, joten uusiakin väyliä tarvitaan. Linja liittyisi vasta-avattuun Raide-Jokeriin ja se voitaisiin liittää myös tulevaan Leppävaarasta Matinkylään johtavaan ratikkalinjaan. ”Mistään näistä ei kuitenkaan ole vielä päätöksiä, eikä oikein vielä suunnitelmiakaan”, korosti Anttila. Raidelinjojen todellinen kehityskulku nähdäänkin ehkä vasta 30-luvun puolivälissä. MAHDOLLISIA läntisen Vantaan ratikkayhteyksiä on lukuisia. Ehkä ne kaikki joskus toteutuvat – tai ainakin joku niistä. Joukkoliikennepalveluihin ei niistä kuitenkaan ole apua aikoihin. Linjoihin kannattaa varautua, jottei tehdä toteuttamista myöhemmin mahdottomaksi. Onneksi meillä on Kehärata ja sen tuomat hyvät yhteydet Helsinkiin, lentoasemalle ja Tikkurilaan. Bussien nopeat runkolinjat paikkaavat raitioteiden puutetta. Runkolinjoja kehittämällä voidaan saada nykyistä paremmat yhteydet myös niille keskisen ja itäisen Vantaan alueille, jotka eivät ole Kehäradan vaikutuspiirissä. varrella olevista asemista rakennettiin kivinen asemarakennus. Näistä kolmesta on jäljellä enää Tikkurilan asema, joka on siis Suomen vanhin kivinen asemarakennus”, kertoi Hako. Hän jatkoi yllättävällä tavalla: ”Tämähän on myös historiallinen ratikkapitäjä”. Entisen Helsingin maalaiskunnan alueella on kulkenut jopa neljä ratikkalinjaa. Ensimmäinen niistä oli Lauttasaaressa kulkenut hevosvetoinen raitiovaunu 1910-luvulla, jolloin alue kuului vielä Helsingin maalaiskuntaan. ”Ratikoita kulki myös Munkkiniemeen, Haagaan ja Kulosaareen, jotka kaikki aikoinaan olivat osa kuntaa 1920-luvun alkuun asti”, jatkoi Hako. Nykyisen Vantaan alueella raitiolinjoja ei ole kulkenut, mutta varauksia raiteille on tehty useita. ”Helsingin metronkin piti alun perin ulottua Länsi-Vantaalle. Helsinki keskittyi lopulta kuitenkin poikittaismetroon”, sanoi Hako. Ajatukset tänne tulevasta metrosta muuttuivat suunnitelmiksi, joilla toteutettiin ensin Martinlaakson rata ja myöhemmin Kehärata. VANTAAN kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtajaa TERO ANTTILAA oli pyydetty puhumaan tilaisuudessa raiteiden tulevaisuudesta, eikä jo tehdys”Kiskoja tarvittaisiin myös Vantaanlaaksontielle, Martinlaaksontielle, Raappavuorentielle ja Vaskivuorentielle. Tällainen raitiotievaraus on Vantaan nykyisessä yleiskaavassa.” P Y S Y T Ä Ä S R A I T E I L L A
KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija, Leena ja Kati p. 045 203 0304 Uomakuja 2, Vantaa MA-PE 9-18, LA 9-15 sekä sopimuksen mukaan PSSST! MEILTÄ LÖYDÄT LAHJAKORTIT JUURI TOIVEIDESI MUKAAN
1 4 VASKIVUOREN LUKIO SAA KAUAN KAIVATUN LAAJENNUKSEN VIRTATIELLÄ sijaitsevaa Vaskivuoren lukiota laajennetaan ja korjataan. Uusi laajennusosa sijoitetaan varsinaisen koulurakennuksen ja lisätilana käytetyn paviljonkirakennuksen väliin parkkipaikan läheisyyteen. Kaksikerroksiseen, moduulirakennuksena toteutettavaan lisärakennukseen on määrä rakentaa uudet musiikin opetusja harjoitustilat sekä pienempiä luokkatiloja esimerkiksi soitonopetuksen käyttöön. Päärakennukseen tehtiin jo hankkeeseen kuulunut keittiöremontti. Virka-apulaisrehtori JARI DANSKA esittelee työhuoneessaan suunnitelmia laajennuksesta kertoen, että lisärakennusta on odotettu jo vuosia. “Perimmäinen syy rakennuksen laajentamiselle on Vaskivuoren lukion opiskelijamäärän kasvaminen viime vuosina”, Danska kertoo. “Lisärakennus kuitenkin lähinnä korvaa käytöstä poistuneita tai poistuvia tiloja.” VASKIVUOREN lukio toimii Myyrmäen ensimmäisessä julkisessa rakennuksessa, jonka seinien suojissa toimi alunperin Myyrmäen yhteiskoulu. Punatiilinen, vuonna 1970 valmistunut rakennus on arkkitehtitoimisto Osmo Siparin suunnittelema. Suuret nauhaikkunat, pitkät käytävät ja suuri keskusaula viestivät rakennuksen valmistumisajankohdasta vahvasti. Nämä yli puoli vuosisataa vanhat suunnitteluperiaatteet vaikuttavat edelleen toimivan, sillä keskusaula tarjoaa hyvät puitteet tapahtumille ja lukiolaiset pitävät yleisesti Vaskivuoren rakennusta viihtyisänä. RAKENNUSTA laajennettiin edellisen kerran vuonna 2005. Silloin yksikerroksisen K A S V UA L U S TA K A S VA A T E K S T I & K U VA O H T O P I E T I N E N Hyvästi bändisiipi. Myyrmäen yhteiskoulun (nyk. Vaskis) rakennus valmistui vuonna 1970. lisäsiiven paikalle, lukion Virtatien puoleiseen päätyyn rakennettiin kaksikerroksinen, kieltenopetuksen ja terveydenhuollon tilat sisältävä lisärakennus. Samalla koko koulurakennus korjattiin perusteellisesti. Pintamateriaaleja uusittiin sisätiloissa laajasti ja pitkien julkisivujen ikkunat sekä ulkomuuraus uusittiin. Myös ilmanvaihto päivitettiin vastaamaan tiukentuneita vaatimuksia ja kellarikerroksen kosteusongelmia korjattiin. KAKSIKERROKSISESSA koulurakennuksessa oli siis alunperin kaksi yksikerroksista lisäsiipeä, joista toinen on jo purettu. Nyt myös parkkipaikkaa halkova, nykyiset musiikin harjoitustilat ja soitonopetustilat käsittävä siipi halutaan purkaa huonokuntoisuuden vuoksi. Sitä ei peruskorjattu muun rakennuksen kanssa vajaa kaksi vuosikymmentä sitten. Korvaavat tilat rakennetaan uuteen laajennukseen. Nykyisin koulun toisessa kerroksessa sijaitsevat musiikinluokat muutetaan tavallisiksi opetustiloiksi. “Ahtaaksi käynyttä lukion ruokalaa laajennettiin neljä vuotta sitten kahden luokkatilan paikalle. Nimenomaan opiskelijamäärän kasvun takia tarvitsemme tavallisia, perusvarusteltuja luokkatiloja lisää”, Danska toteaa. “Pihalla olevan paviljonkirakennuksen käyttöä joudutaan jatkamaan, jotta opetustilat riittävät.” VASKIVUOREN musiikkilukion johtaja MATTI SUOMELA kertoo Danskan tavoin, ettei musiikkitilojen määrä kasva juurikaan, vaan käytöstä poistuvia tiloja korvataan uusilla. “Uudet tilat, jotka ovat vartavasten suunniteltu musiikkikäyttöön ja varustettu ajanmukaisilla sekä laadukkailla soittimilla ja laitteilla toki parantavat hyvää nykytilannetta entisestään.” ILMEISESTI uuteen laajennukseen suunniteltiin myös uuden musiikkistudion ja tanssisalin rakentamista tanssilukion tarpeisiin, jolloin kerroksia olisi ollut kolme toteutuvan kahden sijasta. Ne kuitenkin karsittiin Danskan mukaan kustannussyistä pois. Muiden musiikkitilojen keskittyessä laajennukseen musiikkistudio jatkaa toimintaansa lukion kellarissa ja tanssisali toisaalla Myyrmäessä. Jari Danskan mukaan laajennuksen ulkonäkö tai lopullinen tilanjako ei ole tiedossa, sillä arkkitehtiä ei ole vielä valittu. Hän kertoo, että tarjoukset laajennuksen toteuttamisesta saadaan joulukuussa ja huomauttaa, että moduulirakentaminen rajoittaa arkkitehtonisia valintoja. “Ensi toukokuussa laajennuksen tieltä puretaan sisäänkäyntikatos, jonka jälkeen perustuksia aletaan valaa. Kun kesälomat alkavat, vanha musiikkitiloja sisältävä siipirakennus puretaan ja laajennuksen varsinainen rakennus alkaa”, Danska toteaa hankkeen aikataulusta. “Valmista pitäisi olla syyskuun puolivälissä. Moduulirakentaminen on paikalla rakentamista nopeampaa.” V A I N L U K I O J U T U T ”...parkkipaikkaa halkova, nykyiset musiikin harjoitustilat ja soitonopetustilat käsittävä siipi halutaan purkaa huonokuntoisuuden vuoksi.”
WASKI P STI Vaskivuoren lukion journalismikurssin opiskelijoiden liite. 2/12/2023 R EPUT VALTAAVAT Vaskivuoren lukion ruokalan sisäänkäynnin nälkäisten opiskelijoiden jonottaessa ruokalinjastolle. Tarjolla on nahistunutta salaattia, kastiketta ja kaikille tuttuja kumiperunoita. Opiskelijat lastaavat värikkäille lautasille ruokaa ja lähtevät metsästämään itselleen istumapaikkaa täpötäydestä ruokalasta. VANTAAN kouluruoan laatu on puhuttanut Kouluruokailukyselun perusteella vain vajaa 40 % Vaskiksen opiskelijoista syö kouluruokailussa jokaisena koulupäivänä. Parhaiten kyselyn perusteella maistuvat lihaja kanapullat, pinaattiletut, kalapuikot, uunimakkara, makaronilaatikko sekä erilaiset toiveruoat, kuten nugetit ja tortillat. ONKO VANTAAN BUDJETTI RIITTÄVÄ HYVÄÄN KOULURUOKAAN? T E K I J Ä T N E L L A V A I N I O , H E T A P A A V O L A , A U K U S T I P A A S O , O S C A R C A G N E T T I J A I R I S L E V Ä N E N YLEN kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että Vantaan kaupunki käyttää kouluruokaan keskimäärin 1,74 € per oppilas, kun taas koko Suomen keskihinta kouluruoalle on 2,80 € per oppilas (YLE.fi, 21.10.2022). Tähän Heikkilä vastaa kertomalla, että rahasumma kuvaa enemmän kouluruokailuun käytettyä rahaa verrattuna oppilaiden kokonaismäärään, eikä niin sitä hintaa, jota Vantaa maksaa syömässä käyneestä oppilaasta. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. jo useita vuosia. Vantaalla tarjottavaa kouluruokaa on kutsuttu jopa Suomen halvimmaksi. Kysyimme Vantaan ruokalistojen palveluasiantuntijalta ja hankitavastaavalta JANNE HEIKKILÄLTÄ, miksi Vantaan kouluruoka on niin kiistanalaista. “Kouluruokailun suuret volyymit mahdollistavat raaka-aineiden ostamisen kilpailukykyiseen hintaan, joka sitten näkyy myös ateriahinnoissa.”, kertoo Heikkilä.
Kouluruoan laatua on kritisoitu sekä sen ongelmakohtia tuotu julkisuuteen. Tästä huolimatta muutosta parempaan ei ole juurikaan tapahtunut. Yhdessä lähdimme selvittämään, mitä Vaskivuoren lukion opiskelijat ovat oikeasti mieltä kouluruoasta ja sen laadusta. Mitä mieltä Vaskivuoren lukion opiskelijat ovat kouluruoan laadusta? LAADIMME kyselyn, johon vastasi lähes 250 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. Kyselystä muun muassa selvisi, että 40 % lukiolaisista syö joka päivä koulun tarjoaman ruoan. 3/5 opiskelijoista ei syö koulun tarjoamaan lounasta päivittäin. Tämä johtaa siihen, että lähes puolet opiskelijoista käy nauttimassa lounaan yli kaksi kertaa viikossa jossain muualla kuin koulussa. Kysyessä arvioita kouluruoan laadusta lähes puolet opiskelijoista arvioi sen olevan 3/5. Opiskelijat kokevat kouluruoan laadun olevan tämän arvion perusteella “ihan hyvä”. Tiedustelimme myös opiskelijoiden inhokkija lemppariruokia. Inhokkiruokia olivat puurot, kalaruoat, kastikkeet sekä keitot. Parhaiten kyselyn perusteella maistuvat lihaja kanapullat, pinaattiletut, kalapuikot, uunimakkara, makaronilaatikko sekä erilaiset toiveruoat, kuten nugetit ja tortillat. HAASTATTELIMME yksittäisiä opiskelijoita kouluruoasta ja saimme selville henkilökohtaisempia mielipiteitä. Kysyimme muun muassa päällimmäisiä ajatuksia ruoan laadusta sekä sen monipuolisuudesta. “Ruoan laatu vaihtelee. On totta, että joskus on ihan hyvääkin ruokaa, mutta se on harvinaista”, kertoo toisen vuosikurssin opiskelija VILLE RAUHANEN. Hän kertoo syövänsä koulussa 2–3 kertaa viikossa. Hänelle maistuvat kalapuikot sekä lihapullat. Nämä samat ruoat saivat myös kyselyssä runsaasti kannatusta. Kysyimme myös parannusehdotuksia. “Saisi olla enemmän lihaa”, kertoo Ville. Neljäs vuosikurssilainen MANJA PUHAKAINEN kertoo syövänsä kouluruokaa päivittäin. Laatu on hänen mielestään parantunut suhteessa hänen ensimmäisiin lukiovuosiinsa. Manja kuitenkin kaipaisi kouluruokaan lisää monipuolisuutta. “Toivoisin suurempaa makumaailmaa, eikä vaan kuivaa pastaa. Tarjottavan ruoan täytyy olla syömäkelpoista”, kertoo Manja. Monipuolisempi salaattipöytä, lisää leipää ja lisukkeita, kuten ketsuppia ja muita kastikkeita olivat muun muassa Manjan parannusehdotuksia. Ykkösvuosikurssilaiset TERESA BRECHER ja PINJA LYYTINEN kertoivat syövänsä koulussa silloin, kun vatsa huutaa eli keskimäärin 4 kertaa viikossa. “Salaatti on välillä ruskeaa ja tomaatit maistuvat pilaantuneilta”, kertovat ykköset. He jatkavat kertomalla, että lämmin ruoka maistuu aina yksitoikkoselta ja antavat esimerkin: “Perunaa on jauhelihaan verrattuna suurempi määrä eikä siinä ole mausteita lainkaan.” “Kouluruoka ei maistu ollenkaan, ainoastaan leipä”, kertovat Teresa ja Pinja. He kertovat ottavansat “lohdutusnäkkärin”, kun lämmin ruoka ei maistu. Heidän parannusehdotuksensa oli enemmän toiveruokapäiviä. Heidän mielestään myös ruoan makuun pitäisi keskittyä enemmän, eikä pelkkiin ravintoarvoihin. KOULURUOASSA olisi selvästi parantamisen varaa, jotta se maistuisi paremmin opiskelijoille. Suomen lisäksi ilmaista kouluruokaa tarjotaan vain Baltian maissa sekä Ruotsissa. Ilmainen kouluruoka on meidän jokaisen oikeus, ja jopa joillekin ainoa mahdollisuus saada päivän lämmin ateria, joten eikö sen myöskin pitäisi olla opiskelijoille mieluista. Tietenkin pitää huomioida, kuinka ainutlaatuista ilmainen kouluruoka on. Mutta niille ääritapauksille ja sille, ettei oppilaiden tarvitsisi kaupasta ostaa omia eväitä vain siksi, että kouluruoka on syömäkelvotonta, ruoan laatuun pitäisi tehdä muutos. Opiskelijat kuitenkin tarvitsevat ravitsevan koululounaan jaksaakseen opiskella. KYSELYYN vastanneet opiskelijat toivovat parempilaatuista ruokaa sekä isompaa kouluruoan budjettia. Moni on sitä mieltä, että ruoasta huolehtiva Vantti pitäisi kokonaan vaihtaa johonkin toiseen. Pitäisikö Vantin ottaa tästä koppia? He voisivat esimerkiksi toteuttaa kyselyn siitä, mitkä kouluruoat oikeasti maistuvat opiskelijoille ja rakentaa ruokalistaa sen avulla. Tämä varmasti myös vähentäisi syntyvää ruokahävikkiä, kun yhä useampi opiskelija söisi kouluruokaa sen ollessa heille mieluisampaa. 2 tai vähemmän kertaa viikossa Kerran viikossa 17,8 % 7,7 % 38,9 % 18,6 % 17 % 3 kertaa viikossa En syö ollenkaan koulussa 4 kertaa viikossa Joka koulupäivä Kuinka usein syöt kouluruokaa? 2 kertaa viikossa 3 kertaa tai useammin viikossa Tuon omat ruoat kotoa Lähde: Jutun tekijöiden Vaskivuoren lukiossa toteuttama kysely. Kuinka usein käyt syömässä muualla kuin kouluruokailussa? 247 vastausta 247 vastausta 48,2 % 23,5 % 24,3 % 19 % 58 119 247 60 47 KIERTOTIETÄ KOULUUN MIELIPIDE KOULUPÄIVÄ on pulkassa, ja kuljen raittia pitkin kohti Myyrmannia. Rakennustyömaan takia joudun ottamaan tutun oikoreitin portailla ja niiden vieressä on joukko ihmisiä, joita yhdistää ainakin yksi piirre: huumeet. PORTAILLA makaa joukko ihmisiä. Jotkut heistä ovat täysin muissa maailmoissa, toiset juovat halpaa olutta jo selvästi humalassa. Yritän kävellä portaita alas, mutta edessäni makoilee nainen, joka on levittäytynyt niin leveälle, että ohi pääseminen vaatii hetken miettimistä. Portaiden alapäässä seisova mies vaikuttaa joukon ainoalta häpeää tuntevalta yksilöltä, sillä hän huomaa minut ja yrittää nopeasti peitellä neulaa, jota hän on juuri työntämässä suoneensa. Mies analysoi minua hetken, sitten välttelee katsekontaktia ja piilottaa neulan taakseen, ainakin kunnes olen päässyt hänen ohitseen jatkamaan matkaani. Kyseinen joukko on asettunut alle viidenkymmenen metrin päähän Myyrmäen asemasta ja vain noin kymmenen metrin päähän pienen Paalukylänpuiston läpi. Puiston laskeutuessa Myyrmäkitalon takaiselle kujalle tulee vastaan epämääräinen näky. Polun T E K S T I M I I O L I U H A L A
247 viereisen asuintalon parvekkeista. Päästyäni kulman taakse alkaa ärsytystasoni nousta. Samaa reittiä kulkee päivittäin itseni lisäksi moni koululainen. SAMANLAISIA joukkoja on Myyrmäessä ollut aina. Aikaisemmin joukot viettivät aikaa Paalukylänpuistossa ja sen ympäristössä, erityisesti Myyrmäenraitin penkeillä. Mietin nuorempana, miksi aikuiset ihmiset “nukkuivat” ulkona penkeillä, olivat koT EE matematiikan läksyt, lue kirja äikän kurssille, valmistaudu huomiseen esitelmään. Tämän lisäksi syö hyvin, käy harrastuksissa, liiku tarpeeksi ja nuku kymmenen tuntia. Tee vielä kotityöt ja ulkoiluta koira. Tee tämä kaikki niin, ettet uuvu. Tämän lisäksi pidä yllä sosiaalisia suhteita ja mikä tärkeintä – oma pää kasassa. ARKI vaatii opiskelijalta paljon, ja arjesta selviytyminen aiheuttaa stressiä. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa haasteita ja vaatimuksia kohdistuu ihmiseen niin paljon, että voimavarat ovat tiukoilla. Voimakas ja pitkään kestänyt stressi voi heikentää keskittymistä ja lisätä uupumusta. Moni opiskelija kärsii koulustressistä, ja se on yksi yleisimmistä syistä hakeutua esimerkiksi kuraattorin vastaanotolle. Vaskivuoren lukion kuraattori MAARIT NURMINEN kommentoi opiskelijoiden stressiä: “Tämä aihe on tärkeä. Stressi on haitaksi opiskelemisessa ja vaikuttaa opiskelijoiden kurssiarvosanoihin ja tulevaisuudennäkymiin negatiivisesti.” OPISKELIJAT eivät useinkaan malta pysähtyä miettimään arkeaan. Onko liikaa kursseja, tekemistä ja muita aktiviteettejä? Onko rentoutumiselle ja vapaa-ajalle aikaa? Pitäisi siis malttaa pysähtyä ja miettiä, ovatko arjen kaikki palaset sopusuhtaisesti paikoillaan. Kuraattorin luona opiskelijat pystyvät onneksi ohjatusti miettimään, mikä on kenellekin sopivin keino purkaa stressiä. Toiselle sopii salilla käyminen ja toiselle sängyssä makaaminen. Ideana on löytää keino, miten opiskelija pystyy rentoutumaan ja irtautumaan stressaavista tilanteista. vaäänisiä ja käyttäytyivät niin oudosti. Nykyään sama näky on alkanut ottamaan päähän. MIELESTÄNI näille ihmisille pitäisi kustannuksista huolimatta tehdä jotain. Piikittämiseen liittyvien tarvikkeiden, kuten neulojen yms. jakaminen maksaa jonkin verran, mutta se ei vielä ratkaise mitään. Toki puhtaiden neulojen jakaminen vähentää infektioiden ja tautien leviämisen riskejä. Käyttäjille voisi esimerkiksi “tarjota” apua eli heitä voitaisiin ottaa kadulta vieroitukseen (tai johonkin vastaavaan), jossa he saisivat hoitoa ongelmiinsa. Tämä maksaisi suomalaisille veronmaksajille ja valtiolle sievän summan, mutta olisihan se parempi vaihtoehto kuin loputtomiin jatkuva ilmaisten tarvikkeiden jakelu. MYÖS kaduilla lojuvat likaiset neulat ovat ongelma. Suomen kymmenissä neulanvaihtopisteissä voi saada puhtaita piikitysvälineitä tuomatta yhden yhtä käytettyä neulaa tai ruiskua vaihtoon. Voisiko kaduilla lojuville neuloille tehdä jotain? Entä huumekoukussa rimpuilevat ihmiset – voiko heitä auttaa? Haluaisin myös itse kävellä koulumatkani suorinta reittiä turvallisin mielin ilman kiertoteitä. T E K S T I S I I R I P U H A K K A , K I I R A B O R E N I U S J A J E N N A W A L L E N I U S H A A S T A T T E L U T V I I V I K U I S M A J A L E O K U I S M A YHTEENKUULUVUUS LÄÄKE STRESSIIN? TerapeuttiVillen vinkit jaksamiseen TERAPEUTTI-VILLE eli VILLE MERINEN vieraili Vaskivuoren lukiossa maanantaina 13.11. puhumassa mielenterveydestä ja sosiaalisen median vaikutuksesta nuorten elämään. Ville antoi opiskelijoille helposti toteutettavia vinkkejä. Miten voit ennaltaehkäistä stressiä? 1. KALENTERI. Kirjoita hoidettavat asiat muistiin, niin muistikuorma vähenee. 2. RUTIINIT. Tee arjestasi säännöllistä – se tuo selkeyttä elämään. 3. JOUTENOLO. Varaa aikaa siihen, ettet tee yhtään mitään. Miten voi helpottaa jo olemassa olevaa stressiä? 1. KARSI. Rajoita elämää karsimalla ylimääräisiä menoja. 2. KÄVELE. Rauhallinen liikunta rauhoittaa myös mieltä. 3. KUUNTELE tai katso jotain rentouttavaa. Esimerkiksi podcastit ja äänikirjat, YouTubesta ja TikTokista tutut “Get ready with me” -videot, jotka vievät ajatukset pois. V ASKIVUOREN lukiossa on tehty paljon töitä opiskelijoiden jaksamisen eteen. Opiskelijat ovat kehuneet Vaskivuoren tapahtumia hyviksi ja positiivista ilmapiiriä lisääviksi. Energiaa päivään saa esimerkiksi koko koulun yhteisistä aamunavauksista, joissa tanssitaan ja lauletaan yhdessä. Vararehtori ja medialinjan johtaja MARKO KALMARI kertoo, että yhteenkuuluvuuden tunne on yksi suurimmista tekijöistä, joka ehkäisee uupumusta. “Oppilaskunnan hallitus järjestää paljon toimintaa, kuten erilaisia tempauksia ja kaikkea muuta, mikä on tosi tärkeää. Samalla meillä on ollut hirvittävän paljon esiintymisiä ja yhteisöllisiä tilaisuuksia”, Kalmari luettelee. OPPILASKUNNAN hallituksen (OPKH) ja tutor-opiskelijoiden toiminta lukiossa on varsin monipuolista. Opiskelijoiden suosikiksi on noussut Just Dance -aamunavaus, jonka aikana koulun opiskelijat kokoontuvat aulaan yhdessä tanssimaan. Lisäksi OPKH järjestää koulupäivän ulkopuolella tapahtuvia bileitä, esim. ykkösten tutustumisbileet. Joskus bileissä saattaa olla maineikkaitakin esiintyjiä: tänä syksynä Halloween-bileissä pääesiintyjänä oli YEBOYAH. ILOA päivään tuo usein myös koulun maskottipupu eli Vaskispupu, joka seikkailee ja tanssahtelee koulun käytävillä ja jakaa karkkeja ystävänpäivänä, jouluna, halloweenina ja teemaviikoilla. Teemaviikkojen aikana opiskelijat saavat pukeutua eri teemojen mukaan, ja aulassa soi musiikki. Ehkä yksi lääke stressiin voi olla pieni hengähdyshetki kesken kiireisimmän arjen. Vaskispupu on jokaisen kaveri.
“Erasmuksessa parasta on ehdottomasti ollut kaikki muistot ja kokemukset, mitä jokaiselta matkalta on saanut. Mahtavaa on ollut se, että on päässyt tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja nuorten elämään eri maissa. Kohokohtia on ollut myös uusien kavereiden saaminen niin vaihtomaasta kuin muista Erasmukseen osallistuneista vaskivuorelaisista”, sanoo Vaskivuoren lukion kautta Erasmus+ -vaihtoihin Espanjaan ja Itävaltaan osallistunut Iiris Torppa. ERASMUS+ MAHDOLLISTAA LUKIOLAISILLE UNOHTUMATTOMIA KOKEMUKSIA ERI PUOLILLA EUROOPPAA E RASMUS+ on EU:n rahoitusohjelma, joka mahdollistaa nuorille yhteistyöprojekteja ja kulttuurimatkoja ympäri Eurooppaa. Erasmus+ järjestää myös opettajille koulutuksia ja kasvattaa kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Ohjelman tavoitteena on parantaa nuorten sosiaalista, demokraattista ja digitaalista osaamista sekä parantaa ympäristötietoisuutta. Tämän lisäksi nuoret voivat oppia maan kieltä ja kulttuuria. Erasmus+ -vaihtojen kestot voivat vaihdella viikosta kuukausiin, mikä luo joustavuutta opiskelujen ja matkojen yhteensovittamiseen. Opiskelijan ei tarvitse maksaa vaihdosta, mutta toiveena on, että opiskelijalla on vastavuoroisesti mahdollisuus majoittaa vaihto-oppilas kotimaassaan. VASKIVUOREN lukiossa Erasmus+ -toimintaa on ollut jo vuosikymmenien ajan. Sen ansioista koululle myönnettiin vuonna 2021 Erasmus+ -akkreditointirahoitus, joka on voimassa vuoteen 2027 asti. Erasmus-akkreditoinnilla tarkoitetaan pysyvää rahoitusta, joka mahdollistaa vaihdot opiskelijoille ja opettajille. Lukiossa toimintaa on ollut jo ympäri Eurooppaa esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja monissa muissa maissa. Vaskivuoren lukiossa Erasmus+ -toimintaa johtavat englannin ja espanjan opettaja HILKKA-ROOSA NURMI sekä vararehtori RIIKKA NIRVI. He ovat olleet projekteissa mukana jo vuosikymmeniä. Nurmi kertoo. että kansainvälisiä projekteja on monia erilaisia. Lukiossa myös opettajat pääsevät tutustumaan eri kouluihin ympäri Eurooppaa. Nirvi toteaa tämän olevan todella tärkeää ammattitaidon kehittämistä monella osa-alueella. Matkoilla voi olla myös jonkinlainen teema, esimerkiksi Vaskivuoren Big Band teki matkan viime lukuvuonna Tanskaan esiintymään ja oppimaan muilta musiikin opiskelijoilta. Nurmi kuvaa projektia opiskelijalle aivan uudenlaisena kokemuksena. Molemmat opettajat kiteyttävät vaihto-ohjelman hyödyt: ainutlaatuinen kokemus, kielitaidollisesti kehittävä sekä ihmissuhdetaitoja opettava. L UKION opiskelijoiden kokemukset Erasmus+ -vaihdoista ovat pääosin myönteisiä. Haastattelemamme opiskelijat kuvaavat kokemusta mahtavana tilaisuutena tutustua uusiin maihin ja kulttuureihin. He ovat oppineet paikallisista kulttuureista ja vahvistaneet kielitaitoaan. Opiskelijat kokevat Erasmus+ -projekteihin osallistumisen hyödyllisenä myös tulevaisuuden kannalta, koska projektit kehittävät itsenäisyyttä ja ryhmätyötaitoja, joita tarvitsee esimerkiksi työelämässä. Opiskelijat näkevät projektit hyödyllisenä kielitaidon kehittymisen kannalta. IIRIS TORPPA opiskelee Vaskivuoressa englannin ja ruotsin lisäksi myös espanjaa ja saksaa. “Vaihtojen ansiosta kielitaitoni on kehittynyt paljon, koska minulla on ollut mahdollisuus hyödyntää opiskelemiani kieliä arkisissa keskustelutilanteissa paikallisten kanssa”, Torppa kertoo. VAIHTOJEN kautta on tullut uusia kavereita ympäri Eurooppaa sekä myös Vaskivuoren sisällä. NENNA JÄRVINEN kertoo uusien ystävien olleen yksi parhaista asioista. “Tutustuin vaihdon kautta nykyiseen kaveriporukkaani Vaskivuoressa”, Järvinen sanoo. Myös Torppa yhtyy Järvisen kokemukseen. Hän on saanut pitkäaikaisia ystäviä isäntäperheistä projektin myötä. “Vaihtopareista ja -perheistä on muodostunut minulle niin läheisiä, että kävin kesälomalla moikkaamassa kavereitani ja vaihtoperhettä Espanjassa”, iloitsee Torppa. VASKIVUORESSA opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua eri mittaisiin vaihtoihin. Torppa on ollut mukana yhden viikon vaihdoissa Itävallassa ja Espanjassa, ja tällä hetkellä hän osallistuu kuuden viikon vaihtoon Espanjassa. “On vaikea sanoa, tykkäänkö enemmän lyhyistä vai pidemmistä vaihdoista, sillä kaikki reissut ovat olleet mahtavia ja kaikissa on niin hyviä kuin huonojakin puolia. Jos kuitenkin jompi kumpi pitäisi valita, niin sanoisin että pidempi vaihto on ollut hauskempi, sillä olen saanut viettää enemmän aikaa kyseisessä maassa”, Torppa pohtii. Kuuden viikon vaihto tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella yhden viidestä lukion opintojaksosta ulkomailla. Koulutehtävien järjestäminen vaihdon ohella onnistuu hyvin opinto-ohjaajan avustuksella. “Luonnollisesti pidemmän vaihdon aikana koulutehtäviä pitää tehdä myös ulkomailla ja kursseja on käytävä itsenäisesti. Samaan aikaan on kuitenkin mahdollisuus osallistua pidemmäksi aikaa paikallisen koulun arkeen, mikä antaa uusia kokemuksia”, sanoo Torppa. V ASKIVUOREN lukioon Erasmus+ -vaihtoon tulleet opiskelijat ovat kuvanneet koulua uskomattomaksi. Koulupäivien aikana saattaa olla esityksiä tai aamunavauksia, joita ei tyypillisesti heidän koulussaan ole. He kuvaavat myös suomalaista koulujärjestelmää erilaiseksi verrattuna oman kotimaansa koulutukseen. “Suomalaisessa koulussa on paljon vapaampaa ja on hauskaa, että esimerkiksi lukujärjestyksiä saa suunnitella itse”, pohtii Itävallasta Vaskivuoressa vieraillut MIRIAM KNÜENZ. Espanjan Barcelonasta Vaskivuoreen kuuden viikon vaihtoon tullut ÁLVARO MARTÍNEZ FLORES kertoo, kuinka vaihto on avannut hänen silmiään matkustamiselle sekä uusiin ihmisiin tutustumiselle. Vaihto on kehittänyt Martínez Floresin kielitaitoa. Englannin puhumisesta on tullut vaivattomampaa, koska hän käyttää englantia päivittäin vaihtoperheensä kanssa. Martínez Flores on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja kertookin, että aikoo jatkossakin olla yhteydessä heihin. Isäntäperhe on ollut hänelle tuki ja turva joka tilanteessa, sekä alusta asti tehnyt hänen olostaan tervetulleen ja kodikkaan. Martínez Flores jää kaipaamaan isäntäperhettään ja Suomea, jossa pääsi näkemään ja kokemaan kaikenlaista kuuden viikon aikana. Hän ilmoittaa, että jos hänelle tulee vielä toinen samankaltainen mahdollisuus, hänen ei tarvitse miettiä kahta kertaa hakeeko mukaan uudestaan. T E K S T I E L L I T U O M I N E N , R E A S Y R J Ä S U O , N E V I A O L I V E I R A Erasmus+ vaihtoon voi lähteä vaikka Espanjaan.
1 5 Vastaukset. Eipä kurkita! No tällä kertaa aivan varmasti tiedät kaikki vastaukset. Vai tidätkö sittenkään? Hmmmmmmm.... Oik ea riv i: 1a, 2c, 3c, 4a, 5c, 6c, 7b, 8c, 9a, 10a bc 1. Viime vuosituhannella toiminut ravintola VIP sijaitsi a) Martinkeskuksessa b) Martinmiilussa c) Pähkinärinteessä? 2. Övre Nybackassa toimi yksi Myyrmäen suuralueen ensimmäisiä ravitsemusliikkeitä. Kestikievari sijaitsi a) Hämeenkylässä b) Pohjois-Kaarelassa c) Vantaanlaaksossa? 3. Ravintola Kultakaivos oli legendaarinen tanssipaikka, jossa oli erinomainen aurinkoterassi. Kultakaivoksen pubi oli nimeltään a) Punanenä b) Louhentupa c) Punakulma? 4. Allun Grillin toiminta päättyi syksyllä 2023, mutta missä toiminta starttasi? a) Kaivokselan Shellillä b) Kaivokselan Teboililla c) Martinlaakson Kesoililla. 5. Mike’s Diner tunnettiin alun perin Liesigrillinä. Avautuiko grilli aikoinaan a) Myyrmäen asemalla b) Paalutorilla c) IsoMyyrin naapurissa? 6. Myyrin Krouvi löytyy Uomatien varrelta. Tilassa toimi ensimmäisenä a) Pepen Pizzeria b) Kärrynpyörä c) Myyränholvi? 7. Millä Myyrmäen suuralueen ravintolalla on ollut kattoterassi? a) Moukarilla b) Topparilla c) Ravintola Hasselilla. 8. Mistä löytyy Länsi-Vantaan pohjoisin ravintola? a) Vestrasta b) Kivistöstä c) Seutulasta. 9. Ravintola Vagabonda sijaitsee a) Pähkinärinteessä b) Hämeenvaarassa c) Vantaanlaaksossa? 10. Joulupöytään kuuluu ehdottomasti a) Ruoka b) Juoma c) Jalat? T I P -TA P -T I P -TA P Se raffimpi hiusstudio Myyrmäessä. Studiowest.fi Ruukkupolku 14 Puh.050 557 5157 IG @studiowest_14 Westissä teitä palvelee Katja, Minna, Mika, Sari, Mona, Veera ja Sanni. -15% Hiustenleikkuu * Ku p o n k i v o i m a s s a t a m m i k u u n 2 2 4 l o p p u u n a s t i . tällä kupongilla.*
1 6 Y H T E I S V A R A L L I S U U D E S T A OSALLISTUVA BUDJETOINTI kuulostaa käsitteenä vähän omituiselta. Budjettihan on talousarvio, joka ei sinällään varsinaisesti osallistu yhtään mihinkään. Osallistuva budjetointi tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna asukkaiden mukaan ottamista (osallistamista) julkisista varoista päättämiseen. Suomessa, jossa osallistuvasta budjetoinnista käytetään lempinimeä osbu, toimintamalli yleistyi viime vuosikymmenen lopulla. Vantaalla se otettiin käyttöön ensimmäiseksi Korsossa vuosina 2018–2019. Korson jälkeen seurasivat Hakunila ja Martinlaakso, ja sitten Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäessä ensimmäinen osallistuva budjetointi toteutettiin viime vuonna, jolloin asukkaiden ideoimiin hankkeisiin varattiin 50 000 euroa. NYT kaupunki on laajentanut osallistuvan budjetoinnin koskemaan koko Vantaata. Asukkaat saavat päättää tällä kertaa 1,2 miljoonan euron käytöstä. Raha jakautuu Vantaan seitsemälle suuralueelle asukasluvun mukaan. Myyrmäki saa tässä jaossa suurimman potin; 300 000 euroa. Pienimmän summan, 90 000 euroa, saa Kivistö. Myyrmäessä käytettävä summa vaikuttaa ensi silmäyksellä reilummalta kuin viime vuonna, mutta viime vuonna 50 000 euroa oli tarkoitettu vain Myyrmäen kaupunginosassa käytettäväksi. Tällä kertaa kyseessä on koko Myyrmäen suuralue. Osbun avulla on Vantaalla toteutettu jo monta hyvää asukkaiden toivomaa asiaa. Täällä lännessä Martinlaakso sai lisää roska-astioita, kukkaja viljelylaatikoita ja aseman seutua ja Laajavuoren kallioita siivottiin. Lisäksi järjestettiin puistojumppia. Myyrmäkeen saatiin muun muassa kaksi uutta piknikpaikkaa, kausivaloja aseman seudulle ja lisää puita ja pensaita puistoihin ja katujen varsille. MATKAN varrella on tullut myös epäonnistumisia. Hakunilan piti saada asukkaille osbussa päätetty frisbeegolfrata jo pari vuotta sitten, mutta sitä ei ole vieläkään toteutettu. Kaupunki lupaa sen kuitenkin toteutuvan ensi vuoden aikana. Martinlaaksossa perustettiin osburahoilla kukkaniitty Jokiuoman puistoon, mutta se kuihtui pois, kun sen hoitoa ei ollut järjestetty. Se olisi varmaankin hoitunut ihan talkoovoimin, jos vain kaupunki olisi sitä koordinoinut ja järjestänyt välineet. Tällä uudella osbukierroksella tulisikin huolehtia siitä, että kaupunki nimeää jokaiselle toteutettavalle hankkeelle vastuuhenkilön, joka huolehtii jälkihoidosta. MIKÄ OSBU? K Y S Y M Y S K U U L U U Myyrmäen asukkaat päättävät nyt 300 000 euron käytöstä. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E KÄYNNISSÄ oleva osbu on edennyt siten, että vantaalaiset ovat marraskuun ajan voineet ehdottaa ideoita, jotka liittyvät kaupungin toimintaan ja lisäävät viihtyisyyttä, hyvinvointia, elämäniloa tai yhteisöllisyyttä. Ideoita on tullut runsaasti, kertoo kaupungin osallisuusasiantuntija KAISA KUTILAINEN. ”Puhutaan useista sadoista ideoista. Ihan tarkkaa määrää en pysty antamaan, kun esimerkiksi osa paperi-ideoista on vielä postilaatikoissa tai matkalla meille kirjattavaksi. Olemme iloisia, että asukkaat ovat löytäneet osallistuvan budjetin ideoinnin näin hyvin.” Hänen mukaansa suosituin tapa jättää ideoita on ollut kaupungin nettisivujen kyselyn kautta. Osallistumiseen on kuitenkin ollut tarjolla muitakin vaihtoehtoja. ”Kirjastojen ja asukastilojen postilaatikoiden kautta on saatu kymmeniä ideoita, ja osallisuuspuhelimeenkin on ideoita jätetty useampi kappale vastaajaviestillä. On todella tärkeää, että osallistua voi eri tavoilla”, hän korostaa. K U V A : S U V E PÄ Ä S U K E N E KUVA: KARINA KOLLIN Maailmanlaajuisesti osallistuvaa budjetointia on toteutettu jo reilut 30 vuotta. Se lähti liikkeelle Brasiliasta. Tämä osallistamisen muoto levisi myös muualle Etelä-Amerikkaan ja sieltä maailmalle. Toimintamallia on toteutettu jo yli 40 maassa, ja sitä pidetään erinomaisena työkaluna asukkaiden osallistamiseen. YK valitsikin sen jo vuonna 1996 yhdeksi parhaaksi käytännöksi osallisuuden ja paikallisen demokratian kehittämiseen kaupunkien hallinnossa. Kaupungin osallisuusasiantuntija Kaisa Kutilainen iloitsi Hyvinvointimessuilla siitä, että asukkaiden ideoita on tullut todella paljon.
1 7 (hyvinvointi) Joulun aukioloajat: Itsenäisyyspäivä 10-16 Jouluaatto 8-14 Joulupäivä 12-14 Tapaninpäivä 10-15 Joulun juhlintaan kotimaiset ruukkukukat ja kauniit joulukimput! UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI OSALLISTUVAAN budjetointiin kuuluu myös yhteiskehittäminen. Kaupungin järjestämät työpajat eivät ainakaan Myyrmäessä ole juuri herättäneet kiinnostusta asukkaiden keskuudessa. Viime vuonna Why So Myrtsitapahtuman yhteydessä Virtakirkolla järjestetyssä työpajassa oli kourallinen osallistujia. Työpajan vetäjät – kaupungin työntekijät – eivät tunteneet Myyrmäkeä juuri lainkaan, mikä raivostutti osallistujia. Seuraavassa, kirjastossa järjestetyssä työpajassa oli kiitettävästi kaupungin eri toimialojen edustajia, joista osa myös tunsi aluetta, mutta työpajaan osallistuvia alueen asukkaita oli vain kolme. Onko kaupunki ottanut tästä opikseen ja järjestänyt tällä kertaa jotakin toisin? Kaisa Kutilainen kertoo, että tällä kertaa osallistavan budjetoinnin mallia sovelletaan hieman eri tavalla kuin viimeksi. Yhteiskehittämisen työpajat järjestetään vasta sitten, kun asukkaat ovat äänestäneet suosikkinsa. ”Tällöin tiedämme tarkkaan, mitkä hankkeet menevät toteutukseen. Ajattelen, että on paljon motivoivampaa tulla yhteiskehittämään sellaista, joka on toteutumassa kuin tehdä sitä hankkeille, joista ei tiedä menevätkö ne läpi äänestyksessä vai ei”, sanoo Kotilainen ja jatkaa, että tarkoitus on tavoittaa yhteiskehittämiseen monenlaisia asukkaita. ”Siihen pääsee mukaan myös verkossa, ja lapset ja nuoret ovat mukana koulujen toukokuisen Vaikuttajapäivä -tapahtuman kautta.” SEURAAVAKSI asukkaiden ideoiden kimppuun käyvät kaupungin eri alojen asiantuntijat, jotka tarkastelevat niiden toteuttamiskelpoisuutta ja kustannuksia. He myös lajittelevat ideat ja yhdistävät samankaltaiset toisiinsa. Näin valikoituu ehdotuksia, joista asukkaat pääsevät valitsemaan mielestään parhaimmat äänestämällä. Kaisa Kutilainen kertoo, että kaupungin jokaisella toimialalla on osallistuvan budjetoinnin työryhmä. ”Se käsittelee ideat joko itse tai yhteistyössä eri kollegoiden kanssa. Lähtökohtaisesti niitä siis pohtivat sellaiset henkilöt, joilla on ideaan liittyviä vastuita tai osaamista. Teemme myös toimialojen yli yhteistyötä ehdotusten arvioinnissa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi liikuntapaikat tai koulujen ja päiväkotien pihat”, hän sanoo. ME asukkaat pääsemme äänestämään parhaat ideat jatkoon aprillipäivästä alkaen. Äänestys jatkuu koko huhtikuun. Äänestyksessä voittaneet ideat tuodaan sen jälkeen vielä uudestaan asukkaille tarkoitettuihin työpajoihin, joissa ideat muokataan suunnitelmiksi. Sen jälkeen hankkeita lähdetään oikeasti toteuttamaan. Toteutuksen takarajaksi on asetettu vuoden 2025 loppu. KUVA: KARINA KOLLIN Martsarin osbussa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Niitty näivettyi, kun kellään ei ollut vastuuta siitä huolehtimisesta.
1 8 HYVÄN MIELEN NOUTAJA TUOJA K U LTA I N E N K U R I I R I SEIJA ANTON muutti vanhempiensa kanssa Myyrmäkeen Uomakujalle vuonna 1971. Kotikulmat jäivät aikuistuessa taakse, mutta hän palasi omien lastensa kanssa tutuille kulmille vuonna 2001, lapsuudenkotinsa naapuriin. ”Äitini menehdyttyä ymmärsin, että naapurustossa oli paljon saman ikäistä väkeä, jotka muistin jo lapsuudestani”, kertoo Seija, omaa sukua Siukonen. Lähihoitajana työskennellyt Seija havahtui siihen, että monella ei ollut sukua lähettyvillä ja moni vanhus koki yksinäisyyttä. AJATUS jäi itämään ja työ sai uutta virtaa, kun kultainen noutaja SALLI ilmestyi kuvioihin. Hankkiessaan Sallin Seija jo tähtäsi siihen, että Sallista tulee terapiakoira. Salli osallistui Myyrmäen vanhustenkeskuksen palvelutalon vierailuille viiden kuukauden ikäisenä ja osoittautui luonteeltaan sopivaksi ehT E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N dokkaaksi sosiaalisen työkoiran rooliin. Työpari kävi läpi soveltuvuustestit ja terapiakoulutuksen. Viimeistely tapahtui Myyrmäen vanhustenkeskuksen palvelukodissa suoritetun työharjoittelujakson kuluessa. Sertifioitu sosiaalinen työkoira on Suomessa uusi ammattinimike, mutta työn tunnettavuutta pyritään lisäämään. Seija on jäsenenä eduskunnassa keväällä perustetussa eläinavusteisen työn työryhmässä sekä Eläinavusteinen työ ry:ssä. “Työnkuvaan kuuluu vanhustenkeskuksissa ja hoivakodeissa pidettävät toimintatuokiot, muun muassa asukkaiden osallistamista peleihin”, selvittää Seija. “Tuemme ja vahvistamme asukkaiden toimintakykyä ja parannamme mielialaa monenlaisella vuorovaikutteisella toiminnalla.” Työpari toteuttaa siis koira-avusteista toimintaa vanhusten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kimppukaupalla hyvää mieltä jaossa UOMATIELLÄ sijaitseva kukkakauppa TULIKUKKA vietti hiljattain 50-vuotisjuhlaansa. Harvinaisen pitkäaikainen yritys on vasta kolmannen omistajan hallussa. Juhlan myötä Seijallekin palasi muistoja menneestä: ”Isäni Pentti oli solminut silloisen Tulikukan yrittäjän, Liisan, kanssa ’salaisen sopimuksen’. Liisa keräsi perjantaisin myyntiin sopimattomia ’ämpärinpohjakukkia’ ja äiti sai kukkakimpun isältä joka perjantai. Muistan, miten äitini ilahtui aina suuresti saadessaan kimpun.” Tulikukan 50-vuotisjuhlan aikaan Seijan mieleen kehkeytyi ajatus hyvän mielen jakamisesta alueen yksinäisille ikäihmisille. ”Olen vuosien varrella oppinut tuntemaan paikallista väestöä ja varsinkin nyt Sallin kanssa vielä enemmän. Salli tunnetaan laajalti näillä kulmilla, ei löydy ihmistä kenelle se ei heiluttaisi häntää. Otin yhteyttä Tulikukan kauppiaaseen ELSA RAHIKAISEEN ja hän innostui ajatuksestani ilahduttaa paikallisia yksinäisiä vanhuksia kukkalähetyksellä”, Seija hymyilee. SEIJA ja Elsa sopivat, että joulukuu on mitä sopivin tämänkaltaiselle tempaukselle, ja päättivät jakaa kimpun neljänä perjantaina ennen joulua. ”Tulikukka tekee meille kukkakimpun, jonka sitten Sallin kanssa lähdemme toimittamaan perille. Elsan ehdotus oli, että kimppu nimettäisiin Salli-koiran kimpuksi”, Seija kertoo. ”Koska tunnen lähialueen ihmisiä jo pitkältä ajalta, valitsin vastaanottajiksi kaksi miestä ja kaksi naista, iältään 88–97-vuotiaita. Tulemme dokumentoimaan tempauksen, ottamaan kuvia ja kenties saamaan myös kukkalähetysten vastaanottajien tunnelmia ylös”, iloitsee Seija. ”Koen hyvin vahvasti, että tällaisille hyvän mielen toiminnalle on suuri tarve. On tärkeää, että ihmiset saavat lukea ja kuulla positiivisista aiheista. Nykypäivänä uutisotsikoissa on niin paljon negatiivisia ja ihmisiä ahdistavia aiheita”, päättää Seija. Salli-koira ja hänen ihmisensä Seija kiertävät Joulun alla Myyrmäkeä jakamassa hyvää mieltä ja kukkakimppuja yksinäisille vanhuksille. P O S I T I I V I S T A ! Kuvassa kukkakauppias Elsa Rahikainen, Seija Anton ja Salli.
1 9 Luota alueesi ammattilaiseen! VANHEMMAT MUKAAN KOULUUN JA TYÖELÄMÄÄN O P P I A I K Ä K A I K K I VANTAALLA innovoitua Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -toimintaa on järjestetty jo vuodesta 2017. Toimintaan ovat tervetulleita maahanmuuttajataustaiset vanhemmat, joilla on lapsi hankekoulussa tai -päiväkodissa tai alueen muussa koulussa tai päiväkodissa. Myyrmäen alueella hankkeessa mukana ovat Kaivokselan koulu ja Solkikujan päiväkoti. ”Myyrmäen ryhmään kuuluu 21 vanhempaa ja mukana on 5–9 lasta”, kertoo Myyrmäen suomen kielen valmentaja HEIDI NAUKKARINEN. Toimittajalle annettiin mahdollisuus seurata opetusta, jossa Varhaiskasvatuksen kielija kulttuurikoordinaattori TUIJA RUONALA esitteli päiväkotitoimintaa. Yleisön aktiivisesti kysellessä useamman kielen oppimisesta käänsi Ruonala sulavasti aiheen äidinkielen merkitykseen ja monikielisyyden vahvuuksiin ja haasteisiin. ”Tämä on koettu hyväksi ja hyödylliseksi, kun kysymykset nousevat omasta arjesta”, kertoo Naukkarinen. ”Ryhmän suuri etu on sen joustava toiminta, mahtava ryhmähenki ja toisien tukeminen vielä kehittyvälläkin suomen kielen taidolla. Moni saa ryhmästä myös ystäviä, joiden kanssa lähteä ostoksille, puistoon lasten kanssa tai voi jakaa yhteisiä kokemuksia ja vinkkejä, tai vaikkapa tehdä läksyjä. Myös huumori kukkii ryhmässä!” Naukkarinen innostuu. JOSKUS on mahdotonta päästä mukaan muiden velvoitteiden takia, tänään esimerkiksi joukosta puuttuu opiskelija lapsensa neuvolakäynnin takia. Joskus keskustellaan ruoka-asioita, joskus askarruttaa lapsilisien käyttö – Mitä ne ovat? Miten niitä käytetään? ”Puskaradio toimii hyvin, ja silloin tällöin joku saattaa tuoda naapurin mukanaan, koska opiskelijan mielestä se on naapurille hyödyllistä”, kertoo Naukkarinen. ”Jos kielikurssin poissaolot täyttyvät ja kurssi loppuu siihen, voi tulla tänne”, hän toteaa ja juoksee irrottamaan yhden natiaisen sälekaihtimista. ”Tänään meidän lastenhoitaja-työkokeilija joutui lähtemään kesken päivää oman lapsensa varatun ajan vuoksi ja siksi häärään näiden pienten perässä – työskentely tässä ryhmässä on hyvin vaihtelevaa ja monipuolisesti antoisaa monella eri tavalla”, hymyilee Heidi Naukkarinen. Kehuja tulee “OLEMME todella ylpeitä tästä hankkeesta”, totesi Vantaan kaupunginjohtaja RITVA VILJANEN hankkeen esittelytilaisuudessa tammikuussa 2023. Pari päivää myöhemmin työministeri TUULA HAATAINEN vieraili Veromäen koululla ja esitti toivomuksen, että malli laajenisi muuallekin. ”Idea hankkeesta syntyi Vantaalla ammattioppilaitos Careeriassa jo vuonna 2017, kun pedagoginen asiantuntija Minna Perokorpi-Sulin ideoi Äidit mukana -hankkeen”, kertoo projektiasiantuntija MATLEENA ANTTILA hankkeen historiasta. Toiminta osoittautui erittäin toimivaksi ja se laajeni myöhemmin Vanhemmat mukaan kouluun ja Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeiksi, joissa tehtiin kiinteää yhteistyötä Vantaan perusopetuksen kanssa. Tällä hetkellä hanketta toteuttaa Vantaan osaamiskeskus, Vantaan perusopetus ja Vantaan varhaiskasvatus, ja se on osa Vantaan kaupungin myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmaa. Hankkeen alueet ”HANKKEESSA on mukana viisi aluetta, Hakunila, Havukoski, Länsimäki, Mikkola ja Myyrmäki”, projektiasiantuntija Matleena Anttila luettelee. Toimintakausi on aina yksi lukuvuosi, ja tavoitteena on, että vanhempi opiskelee ryhmässä sen ajan. Opiskelu rytmittyy viikoittain niin, että vanhemmat osallistuvat muutamana päivänä viikossa joko koulussa perusopetukseen tai varhaiskasvatuksessa esiopetukseen, ja sen jälkeen he opiskelevat vielä hankeryhmissä. Opetusta on neljänä päivänä viikossa, yhteensä noin neljä tuntia kerrallaan. RYHMISSÄ opiskellaan yhteiskuntaan, työelämään, koulutukseen ja suomen kieleen liittyviä sisältöjä. Lukuvuoden loppuessa keväällä on mahdollisuus jatkopolkuihin, jotka voivat olla lisäopiskeluun tai ammatilliseen osaamiseen liittyviä. Hankkeessa on myös mahdollista osallistua työkokeiluun mieluisella alalla. Anttilan mukaan noin kahdeksan kymmenestä osallistujasta löytää jatkopolun, kuten ammatilliset opinnot. ”Hankeryhmissä saattaa olla suurtakin vaihtelua, koska osa on jo asunut Suomessa pitempään, mutta samaan ryhmään voi tulla myös viikko sitten tänne muuttanut. Suuri osa on kotona olevia äitejä, mutta isiäkin on mukana”, kertoo Anttila. ”Ryhmissä on se hieno puoli, että sieltä saa opin lisäksi myös ystävyyssuhteita ja vertaistukea”, Matleena Anttila iloitsee. Mukaan voi tulla pienen lapsen kanssa, ja hanke järjestää lapsiparkin toimintaan osallistumisen ajaksi. T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N L I S Ä Ä P O S I T I I V I S T A !
2 Syksyllä 2015 perustettu Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivi harjoittelee Myyräncolon treenitiloissa tulevaa Kantelettaren joulutarina -konserttia sekä kevään Ainon tarina -levynjulkaisukiertuetta varten. Kuoro syntyi Sabrina Ljungbergin ideasta kutsua ystäviään laulamaan yhdessä. Pöytälaatikkosävellyksistä startannut projekti on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa luovaksi yhteisöksi, jossa kuorolaulu, sanataide sekä draamallisuus yhdistyvät saumattomasti yhteen. ”Yhtyeessämme ei ole rivilaulajia, vaan kaikki ovat aktiivisia yhtyeen jäseniä.” –Sabrina Ljungberg SÄVELTÄJÄ, kuoronjohtaja ja laulaja SABRINA LJUNGBERG on yhtyeen luotsaaja ja koollekutsuja. Sabrina ja Saarten tytärten esittämä musiikki oli alunperin Sabrinan säveltämää, mutta Ljungbergin johdolla yhtye on alkanut luoda musiikkia myös yhteisöllisesti. Inspiraatiota musiikkiin ammennetaan ikiaikaisista perinnerunoista, ja ensimmäiset laulut syntyivät Kantelettaren teksteihin. “Olemme vahvasti länsivantaalainen yhtye. Asun itse Louhelassa, ja jäsenistämme moni on kotoisin Vantaalta ja esimerkiksi Vaskivuoren musiikkilukion kasvatteja. Olimme Saarten tytärten kanssa perustamassa Myyräncolon yhteisöä, joka onkin kehittynyt paljon vuosien varrella”, muistelee Sabrina. Myyrmäki on antanut urbaanina lähiönä yhtyeen toimintaan rouheutta ja vapautta. Jo yhtyeen perustamisen aikaan Sabrina huomasi, että hänen ideoistaan oli kehittymässä kiinnostava ja toimiva konsepti. Ystävistä koostettu kollektiivi harjoitteli ja esiintyi projektimaisesti ensin vuoden verran. “Oli mahtavaa luoda yhdessä uniikkia yhtyettä ja tasavertaista tekemistä. Yhtyeessämme ei ole rivilaulajia, vaan kaikki ovat aktiivisia yhtyeen jäseniä. Kun aloimme myös säveltää uutta musiikkia yhdessä, projekti sai aivan uusia ulottuvuuksia.” TYÖSTÖVAIHEESSA on jo kolmas yhteisöllinen sävellysprojekti. Kansanrunous on ehtymätön aarreaitta, josta yhtye löytää jatkuvasti tarttumapintaa myös ajankohtaisiin aiheisiin. “Olemme sitoutuneet kalevalaiseen runokieleen, mutta musiikkimme on saanut paljon vaikutteita kansanmusiikin lisäksi esimerkiksi popista ja elektronisesta musiikista. Draamallisuus ja monitaiteisuus tuli esityksiin mukaan laulua ja tarinankerrontaa elävöittämään.” Lopputuloksena on uutta, rytmikästä ja tarttuvaa musiikkia. SABRINA JA SAARTEN TYTTÄRET T E K S T I S I N I S A L O K U VA J E S S E PA S A N E N L O I T S I E N L A U L A A
2 1 MARIA LEINONEN on ollut yhtyeessä mukana sen perustamisesta lähtien. Päivätyönään lääkärinä työskentelevä Maria hyppäsi laulamiseen mukaan yhtyeen perustamisen yhteydessä. Noin puolet Saarten tyttäristä ovat pitkän linjan harrastajia ja puolet musiikin parissa työskenteleviä ammattilaisia. “Mitään rajanvetoja ei kuitenkaan tehdä, vaan kaikille on tilaa kasvaa ja kehittyä. Itselläni on ollut klassisen musiikin koulutus, mutta olen saanut aivan uutta energiaa yhtyeelle ominaisesta heittäytymisestä sekä improvisaatiosta. Saarten tyttäret on turvallinen yhteisö, joka on tuonut ilmaisuuni rohkeutta ja itsevarmuutta”, kuvailee Leinonen. SABRINA ottaa yhtyeessä taiteellisen vastuun, mutta yhteisöllisyys koetaan suureksi voimavaraksi. Yhteisöllinen työskentely on hedelmällistä, mutta joskus se myös tuskastuttaa. “Työstämme yhdessä kunnianhimoisia projekteja, joiden luominen vaatii laulajilta pitkäjänteisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä. Aiempien kollektiivisten sävellysprojektien myötä ymmärryksemme luovasta prosessista on lisääntynyt. Yhteisen taiteellisen projektin luominen on vaativaa, mutta samalla erittäin palkitsevaa”, kuvailee Sabrina. SABRINA ja Saarten tyttäret nostaa musiikillaan valokeilaan teemoja, jotka resonoivat nykypäivänäkin. Ainon tarina käsittelee Kalevalasta tuttua kertomusta nuoresta naisesta elämän suurimpien päätösten ja vaativimpien paineiden keskellä. “Ainon tarinassa nousee edelleen nykyajan ihmisten kokemuspiirissä olevia asioita. Kertomuksessa on rankkojakin juttuja, kuten seksuaalinen häirintä, masennus ja itsetuhoisuus, mutta toisaalta universaaleja surun ja menetyksen kokemuksia. Ainon tarina on kansanrunoista 1800-luvulla Lönnrotin kokoama kasvutarina, jonka itsenäinen ja vahva Aino-hahmo heijastelee jo oman aikamme naiskuvaa”, kuvailee Sabrina. Ainon tarina -levynjulkaisukiertue toteutetaan keväällä 2024. Sitä ennen yhtye konsertoi Kantelettaren joulutarina -konserteilla Helsingissä. “Parhaillaan olemme luomassa uutta Luonnotar-loitsurunokonserttia, joka toteutetaan lavarunoilija NIHKEE AKAN kanssa”, Sabrina paljastaa. Konsertti tulee olemaan ennakkoluulotonta tekstin ja äänen juhlaa, jossa vanha loitsurunous, uudet loitsutekstit sekä lavarunous kohtaavat kiehtovalla tavalla. 3.12. klo 15 Kantelettaren joulutarina. Kampin kappeli, Helsinki 16.12. klo 15 & 18 Kantelettaren joulutarina. Vapaan taiteen tila, Helsinki. www.saartentyttaret.com ”Saarten tyttäret on turvallinen yhteisö, joka on tuonut ilmaisuuni rohkeutta ja itsevarmuutta.” –Maria Leinonen KUN Myyrmäkeä aikoinaan rakennettiin, siitä haluttiin tehdä viihtyisä ja turvallinen alue. Kevyen liikenteen väylät toteutettiin siten, ettei katuja tarvitsisi ylittää suojateitä pitkin liikenteen seassa. Autoilijoilla kun on taipumus kaahata juuri liikennevalojen kohdalla, jotta ehtisivät valoista ”vanhoilla vihreillä”. MIHIN turvallisen kevyen liikenteen periaate on unohtunut? Erilaisissa kaavamuutosehdotuksissa on viime aikoina ollut useita tapauksia, joissa kaavoittaja on halunnut poistaa olemassa olevia alitai ylikulkuja. Kuohukujan ostoskeskuksen kaavan yhteydessä esitettiin Uomatien alikulkujen poistamista. Myyr York Downtown -suunnitelmassa alikulkua aseman suunnalta Jönsaksentielle ehdotettiin poistettavaksi, jolloin suojatietä käyttäisivät ilmeisesti samaan aikaan sekä kävelijät että kääntyvät linja-autot. Ei vaikuta turvalliselta. NYT Ojahaanrinne 4:n kaavamuutoksen yhteydessä Vaskivuorentien ja Jönsaksentien ylikulkusillat Vaskivuorentie 25:n kohdalla poistettaisiin. Vaskivuorentie on vilkkaasti liikennöity katu. Kelan talon läheisyyteen Ojahaantien risteyksen tuntumassa olevan suojatien eteen oli tarpeen asentaa uusi SABRINA JA SAARTEN TYTTÄRET T O I M I T TA JA N KO M M E N T T I MIKSI KAAVOITUS KÄVELEE JATKUVASTI KEVYEN LIIKENTEEN OHI? K U L T T U U R I A ! T O I M I T U K S E S T A P Ä I V Ä Ä peltipoliisi lasten liikenneturvallisuuden vuoksi. Vaskivuorentien liikennemäärä on korkea, koska liikenne Hämeenlinnantieltä ohjautuu sille. Kun Varia tulevaisuudessa puretaan ja sen alueelle tulee asuntoja, liikenne Vaskivuorentiellä lisääntyy entisestään, samoin kuin kevyt liikenne jo nyt paljon käytetyllä Ojahaanpolulla. Louhelan suunnalta tuleva Ojahaanpolku johtaa nyt suoraan Vaskivuorentien ylittävälle sillalle ja on turvallinen reitti asemalle ja Myyrmanniin. Näiden siltojen säilyttäminen on välttämätöntä, eikä kuitenkaan estä sitä, ettei katutasoonkin voida tehdä turvallisia ylityspaikkoja jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Molempi parempi. VANTAAN kaupungilla on kävelyn edistämisohjelma, jossa on sivutolkulla erilaisia strategioita, laatukriteerejä ja aluetyyppejä kaupunkijargoniksi kirjoitettuna. Edistämisohjelmaan on kirjattu mm näin: “Usein erilaiset kävelyn ja muiden liikennemuotojen tarpeet risteävät eri alueilla ja alueiden sisäisissä kohteissa, jolloin joudutaan tekemään kompromisseja oleellisimman tarpeen näkökulmasta.” Mikä on se oleellinen tarve, joka hävittäisi ylikulkusillat ja alikulkutunnelit? SUVE PÄÄSUKENE Toimittaja suve@myyryorktimes.fi
2 2 PUHU JUNIORIT HALUAA OLLA VANTAALAISTEN LIIKUTTAJA E I H U K A S S A , VA A N H U K I S S A MARTINLAAKSON koulun voimistelusali tuoksuu aivan samalta kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Kyllä, kirjoitin ’tuoksuu’, koska urheilusta innostuneelle se tuo mieleen pelejä, joissa olen hakannut käsiäni yhteen niin, ettei kuumotus ole vieläkään täysin haihtunut. Silloin kentällä vaikuttivat TERHI AIRAS-JÄRVENTAUS, RIIKKA NIRVI, MICHAELA MOUA ja moni muu. PIHLA NIKKARINEN on entinen maajoukkuetason pelaaja, joka toimii PuHu Junioreiden seurakoordinaattorina ja myös valmentaa. Pihla on paikalla nuuhkimassa samaa tuoksua, koska fanittamisesta innostuneet minipojat pyysivät tuomaan rummut, joiden väsymätön pauke säestää lauantai-illan peliä. Tietysti Pihla viettää aikaa pelikentillä muutenkin, koska missä pelataan, siellä toinen koti. ”Olen tehnyt muuallakin töitä, mutta PuHu on vähän niin kuin perhe, sinne vaan palaa”, Pihla hymyilee. Kolme Nikkarista on mukana seuran valmennuksessa nytkin, kun Pihlan lisäksi EERO ja LASSI NIKKARINEN valmentavat seurassa junioreita. Pussihukista tuli PuHu Juniorit ry VANTAALAINEN Pussihukat perustettiin vuonna 1974, joten seura juhlii viisikymppisiään ensi vuonna. Eräänlainen pohjoisamerikkalainen ”koripallosaarnaaja” saapui Vantaalle, kun JOHN SIMON asettui vuonna 1984 perheineen Vantaan Myyrmäkeen. Hän toimi lähes 20 vuoden ajan koripalloseura Vantaan Pussihukkien puheenjohtajana. Suurimmat menestyksensä seura koki 1990-luvulla, kun Pussihukkien naisten edustusjoukkue voitti kaksi Suomen mestaruutta ja seitsemän muuta SM-mitalia. Pussihukat organisaationa meni konkurssiin vuonna 2008, mutta kaikkien juniorijoukkueiden pelit jatkuivat jo seuraavana päivänä PuHu Juniorit ry:n nimen alla. ”Säännöissämme lukee, että olemme juniorija kasvattajaseura”, kertoo Pihla Nikkarinen. ”Jos joskus tulisi eteen toisenlainen tilanne, vaatisi se sääntöjen muutosta ja toisenlaista organisaatiota”, hän jatkaa. PuHu Juniorit on palkittu vuonna 2012 parhaana urheiluseurana sarjassa, jossa tunnustus myönnetään laadukkaasta ja moniarvoisesta seuratyöstä. Seuralle myönnettiin myös Olympiakomitean ja Koripalloliiton Tähtiseura-merkki osoituksena työstä lasten ja nuorten hyväksi. PuHu Juniorien pelaajapolku PUHU Juniorit ry on yksi Suomen suurimmista koripalloseuroista. Sen ensisijaisena tarkoituksena on edistää koripalloharrastusta Vantaalla. Koripallon avulla PuHu Juniorit tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kasvaa urheilullisessa ympäristössä vastuullisiksi ihmisiksi. Pelaamiseen tutustutaan pallokerhoissa, joita on eri puolilla Vantaata. Niissä liikutaan oman tason mukaisesti, harjoitellaan motorisia taitoja sekä leikitään hauskoja liikunnallisia leikkejä samalla kun tutustutaan koripallon alkeisiin. Uutuutena aloitetaan vuonna 2017 syntyneiden Koris-eskari, missä pääpaino on koripallon perustaitojen opettelussa. PELAAJAPOLKU on ollut käytössä jo useamman kauden ajan ja se näyttää toimivan erinomaisesti. Seura on ainoa Suomessa, jolla on SM-sarjapaikka kaikissa nuorten sarjoissa. Kesän 2023 maajoukkue-edustuksia eri Susi-joukkueissa oli poikkeuksellisen paljon, sillä useiden pelaajien lisäksi joukossa oli myös monta PuHulaista valmentajaa. Osa oli jo maajoukkueiden vakiokalustoa ja osa ensikertalaisia, joka sekin kertoo seuran pitkäjänteisen ja määrätietoisen kehitystyön tuloksista. Susipelaajapolun ensimmäinen askel on Allstars-leiritys, jossa mukana oli yhteensä seitsemän vuosina 2009 ja 2010 syntynyttä PuHu-pelaajaa sekä kolme valmentajaa. U15-maajoukkueessa oli yhteensä neljä ja U16-joukkueessa kaksi seuran pelaajaa sekä kaksi valmentajaa. Special Olympics -maailmankisoissa seuraa edusti kuusi pelaajaa ja kolme valmentajaa, kun naisten unifiedkoripallojoukkue nappasi kesällä toisen perättäisen kultamitalin Berliinissä pidetyissä kisoissa. Down-urheilijoiden EM-kisoissa Suomi saavutti koripallossa hienosti hopeaa, ja siellä mukana oli yksi urheilija ja yksi valmentaja. Unified-maajoukkueita kutsutaan lempinimellä Sisujengi. UNIFIED-TOIMINTA alkoi Puhussa jo ennen kuin Euroopan komission tukema Special Olympics -nuorisohanke rantautui Suomeen vuonna 2010. Unified-koripallossa kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat urheilijat pelaavat samoissa joukkueissa vammattomien Unified-partnereiden kanssa. ”Oikeastaan yhdenvertainen koripallotoiminta alkoi yhden kuusivuotiaan halusta pelata koripalloa vuonna 2005”, muisteli valmentaja PIRJO ’PIKE’ PELLIKKA helmikuun numerossamme. PuHu-edustusta löytyi vielä miesten Universiadeista, jossa fysiikkavalmentaja JARKKO AHO oli mukana joukkueen fysioterapeuttina ja PuHun silloinen toiminnanjohtaja, nykyisin Saksassa valmentava DANNY JANSSON, päävalmentajana. Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn T E K S T I S I R K K A I N K I N E N (Fédération Internationale du Sport Universitaire, International University Sports Federation) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeissa kilpaillaan erikseen kesäja talvilajeissa. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva tai aikaisintaan kisoja edeltäneen kalenterivuoden aikana valmistunut urheilija, joka on iältään 17-25 -vuotias. Suomen joukkue sijoittui Kiinassa järjestetyissä universiadeissa viidenneksi, mikä on miesten joukkueen paras saavutus universiadeissa koskaan. Eikä tietenkään pidä unohtaa miesten maajoukkueen valmennusjohtoon jo vuodesta 2016 asti kuulunutta PuHun urheilutoimenjohtajaa: MIKKO LARKAS oli kesällä ensin Rising Stars -joukkueen valmentajana ja loppukesästä Susijengin kanssa Japanissa MM-kisoissa. Larkas siirtyi nyt syksyllä Ranskan pääsarjaa ja FIBA Mestareiden Liigaa pelaavan SIG Strasbourgin apuvalmentajaksi. Kansallisen huipputason ja palkintojen kilinän lisäksi seura tarjoaa myös liikunnallisen koripalloharrastuksen sitä haluaville. Pelaajasta valmentajaksi MONI syystä tai toisesta oman pelaajapolkunsa tai -uransa PuHussa päättänyt on siirtynyt valmentamaan seuran juniorijoukkueita, joten voitaneen puhua myös valmentajapolusta. Se oli myös Danny Janssonin reitti, vaikkakin yllätyksellinen. Jansson päätti peliuransa vuonna 2007 ja ryhtyi Pussihukkien apuvalmentajaksi. SykU R H E I L U L L I S T A PuHu-maskotti Hukka viihtyi hetken Pihlan kanssa.
2 3 H E I T T O M E N N E I S Y Y T E E N RIPAUS SUOMIKORISHISTORIAA KORIPALLO on maailman toiseksi suosituin laji koko maailmassa. Sen säännöt kehitti JAMES NAISMITH vuonna 1891 ja Suomeen se tuli 1920-luvun lopulla. Koripalloharrastus sai uutta virtaa sotien jälkeen, kun pohjoisamerikkalaiset mormoninuoret saapuivat maahamme tekemään lähetystyötä. Monet heistä olivat pelanneet koripalloa omissa kouluissaan ja yliopistoissaan. Yksi heistä oli usein suomalaisen nykykoripalloilun isäksi kutsuttu ROBERT ”PETTERI” PETERSEN. Hän oli Brigham Young -yliopiston kasvatti Utahin osavaltiosta ja pian kävikin ilmi, että hänellä oli enemmän annettavaa koripallosta pelinä kuin kenelläkään Suomessa. Petersen vaikutti Suomessa vuosikymmenien ajan ja toimi mentorina muun muassa Susijengin pitkäaikaiselle valmentajalle HENRIK DETTMANILLE. PELIN suosio kasvoi 1960-luvulla, kun Suomi pääsi osallistumaan Tokion olympialaisiin 1964 ja sai järjestää EM-kisat Helsingissä vuonna 1967. Kotikisojen sijoitus on yhä edelleen paras tähänastisista – olimme kuudensia. Koripallon suosio eteni jättiharppauksin. Robert Petersenin suhteet amerikkalaisyliopistoihin yleensä ja erityisesti omaan opinahjoonsa auttoivat osaltaan myös suomalaispelaajia. Ensimmäiset suomalaiset, KARI LIIMO ja VILLE VAINIO, matkasivat Brigham Youngin yliopistoon jo 1960-luvun alussa. Seuraava vuosikymmen toi mukanaan matkustamisen myös Suomen suuntaan. Ulkomaalaispelaajien aallon myötä meille tulivat tutuksi sukunimet HUFF, POUNDS, LEE ja HOPKINS. Toisen pelaajapolven satoa olemme saaneet niittää, kun Susijengi on kasvattanut koripallohuumaa Euroopassa ja LAURI MARKKANEN NBA:ssa. Viime vuosien menestys on myös tuonut lisää harrastajia tälle upealle lajille. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N syllä 2008 hän päätyi täysipäiväiseksi koripallon parissa työtä tekeväksi toiminnanjohtajaksi, kun PuHu Juniorit ry noin 48 tunnin varoajalla perustettiin ja rekisteröitiin Pussihukkien konkurssin kuohuissa. Vaikeasta alusta huolimatta Jansson sai seuran hyvään lentoon ja valmistui työn ohella huippukoripallovalmentajatutkinnon (HKVT) vuoden 2010 kurssin priimuksena. KUUSI vuotta oli kulunut PuHu Junioreiden toiminnanjohtajana ja valmentajana, kun hänelle vuonna 2014 tarjoutui yllättäen mahdollisuus valmentaa ulkomailla. Tie vei Saksaan, Ratiopharm Ulmin akatemiajoukkueen valmentajaksi. Siitä pestistä on poikinut parikin ’vuoden valmentaja’ -titteliä. Vuonna 2020 osoite vaihtui Tigers Tübingen -seuraan, jonne nuorten valmentajana profiloitunut Jansson hankittiin seuran uudelleenrakennusprojektia varten. Paluu Vantaan Energia Areenalle ISO uutinen kuultiin alkusyksystä, kun PuHu Junioreiden miesten ja naisten edustusjoukkueiden kerrottiin pelaavan kotiottelunsa Vantaan Energia Areenalla tällä kaudella. Muutos on osa PuHu Junioreiden ja Vantaan kaupungin monivuotista yhteistyötä, ja edustusjoukkueiden otteluiden lisäksi PuHun juniorijoukkueet harjoittelevat Energia Areenalla entistä enemmän. Erityinen ilon aihe Pihla Nikkariselle on tammikuussa pelattava Vantaan Energia -turnaus. ”Ilmoittautuneita on 250 joukkuetta, ja osallistujia noin 3000 henkeä”, ihastelee Pihla. Pelisaleja on turnauksessa 28 kappaletta aina Korsosta Pähkinärinteeseen, ja pelejä pelataan viikonlopun aikana yhteensä yli 700. Energia Areena toimii turnauksen keskipisteenä, ja siellä pelataan kolmella kentällä perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltaan saakka. Kaikki turnauksen pelit ovat nähtävissä Solidsport-sovelluksen kautta. Turnaus, joka pelataan 19.–21.1.2024 välisenä aikana, on iso ponnistus PuHu-perheelle, johon kuuluu noin 600 jäsentä. Onnea vireälle viisikymppiselle! K U V A : J Y R K I H U O V IN E N PuHun pelaaja Sampo Pääsukene, joka toimii nykyisin PuHun valmentajana. Lauantai-illan huumaa ja koriskenkien kitinää.
2 4 “LOHTUPIHVIN” PAIKKA RAVINTOLA on osa vanhan mallista ostaria. Sisään tullessa paikan tuoksu muistuttaa hetken menneistä, toisella tavalla savuisista vuosista, mutta vaikutelma hälvenee pian. Salissa yhdistyy baari ja ruokaravintola. Ruokailupuoli on erotettu omaksi kokonaisuudekseen. Sekä ruokapuolella että baarissa on porukkaa. Keittiö on avoin ja kokki tervehtää pöytään suunnatessa. Paikka on niin sanotusti vähän Krouvimpi. Baarissa pelataan bilistä. Rokki soi sopivasti taustalla – ei liian kovaa, mutta eristää sopivasti pöydät ja tilat toisistaan. Tulee fiilis, että saa olla mukavasti rauhassa. Vessat ovat hyvässä kunnossa, vaikka baarissa ollaankin. RUOAT tilataan ja maksetaan tiskiltä. Lista on lohturuokainen, burgereita, pizzaa, pihvejä, finger foodia jne. Muutama salaattikin on listalla. Plussaa paikka saa pienistä erikoisuuksista: pizzat paistetaan puu-uunissa ja burgerpihvit hiiligrillissä. Savuiselle tuoksulle on siis luonteva selitys. Menussa kehutaan pizzoja, mutta valmiita yhdistelmiä on tarjolla vain kolme. Ne ovat tylsiä ja perinteisiä, joten pizzat ohitetaan nopeasti. Lista on juuri vaihtumassa ja osaa annoksista ei ole siksi tarjolla. Näin käy esimerkiksi possun wingsien kohdalla. Lista tuntuu hieman työläältä – kaikkea saa vaihtaa ja tuunata. Toki niin löytää varmasti suosikkinsa, mutta satunnainen matkailija joutuu tekemään aika monta pientä päätöstä. ANTERO ottaa alkuun sipulirenkaat valkosipulimajoneesilla (7,70 €) ja pääruoaksi Salin lankkupihvin naudan kupeesta pippurisella savujuustokastikkeella ja maalaisranskalaisilla (24,90 €). Sakari ottaa niin ikään sipulirenkaat, mutta savupaprikadipillä. Pääruoaksi valikoituu jyhkeän oloinen Salisali-burger maalaisranskalaisilla ryyditettynä (23,90 €). Juomaksi Sakari ottaa St Louis Kriek -oluen. Antero pärjää kolalla. Tilausta vastaan saadaan piippari ja annokset haetaan itse keittiön luukulta. Ruoat valmistuvat nopeaan tahtiin. Ensin saapuvat sipulirenkaat. Ne ovat isoja, mehukkaita ja rapeita, ja niitä on enemmän kuin pitäisi. Nam. Mieto aioli sopii dipeistä ehkä hieman paremmin renkaiden kanssa. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T R U O K A A I K A A A A A ! Marraskuu meinaa masentaa Michelinejäkin. Kivistöstä kantautuu uusien etnisten ravintoloiden kutsu, mutta mieli tekee lohtupihviä. Sitä tarjoaa Pähkinärinteen paikallinen Sali Sports & Grill. M I C H E L I N I T M A R R A S M AT K A L L A S A L I S P O R T S & G R I L L I S S Ä Kaikki hyvin? Montako burgeria mulla on pystyssä? Äh, sahakin jäi kotiin! Oispa stout-kastiketta...
2 5 PÄÄRUOKIAKAAN ei tarvitse odotella pitkään. Vähän ketsuppia ranskalaisille ja kimppuun. Anteron 200 gramman pihvi on jykevä. Liha ei ole kovin mureaa – veitsellä joutuu operoimaan kuin paraskin timpuri. Suolaa on liikaa, eikä savujuustokastike oikein sovellu pihvin kanssa. Antero muistelee listalla mainittua tummaa stout-kastiketta haikein mielin. Kastike toimii silti mainiosti itsessään hyvien ranskalaisten kanssa. Loppua kohden pihvin leikkuu alkaa todella käydä työstä. Ei se mikään katastrofi ole, mutta listan kalliimman pään annokselta odottaisi enemmän. Sakarin Salisali-burger on niin iso, että se on jaettu kahteen osaan. Esillepano on hieno, mutta vähän mietityttää, että syökö tässä kahta leipää vai yhtä burgeria. Hiiligrillaus ei maistu, mutta suolaa on laitettu ronskisti. Pekonia ja cheddaria lupailleen burgerin maku jää vähän yksinkertaiseksi lihan ja juuston tykitykseksi, jota suolakurkku suolaa entisestään. Annos kaipaisi enemmän vihreää raikastamaan makua. Moitteista huolimatta burgeria hotkii menemään mielellään. Molemmissa annoksissa coleslaw-lisukesalaatti muokkaa annoksia parempaan suuntaan. Kakkua ei tänään ole tarjolla, ja suurten annosten jälkeen jälkiruoat olisivatkin silkkaa murhaa. Marraskuista miestä ei myöskään jäätelö paljon lämmitä. ANTEROA harmittaa edelleen se, ettei kastike tukenut lihan makua. On varmasti heitä, joille annokseen kuin annokseen kuuluu tujaus tabascoa tai töräys tomaattiketsuppia, mutta menua moneen kertaan maistamatta on vaikea tietää mikä veisi kielen mennessään. Michelinien makupaletti tuskin kuitenkaan merkittävästi eroaa keskivertopähkinärinteeläisen mielipiteestä, joten vaikka annoksen itse kasaamiselle on varmasti kannattajansa, jäävät äijät odottamaan enemmän tarkkaan harkittuja vaihtoehtoja. PAIKKA itsessään on viihtyisä, ja jopa tunnelmaltaan positiivinen yllätys. Pienillä viilauksilla myös ruokailusta voisi tehdä nautinnon. Mutta nytkin mitä maussa jäätiin, se koossa voitettiin. Anteron pihvi täyttää vatsan niin hyvin, ettei seuraavana aamuna ole aamiaiselle tarvetta. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS
2 6 2024 baby! MEN KS! J o u l u k u u TI 5.12, KLO 12.00 –15.00 Kuntalaisten digi-info, Vantaa-info Myyrmäkitalo, Paalutori 3 TI 5.12. KLO 20.00 Pääesiintyjät (Vesa Haaja). Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 KE 06.12.2023 KLO 14–16.15 Monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla. Juhla on maksuton, mutta muista ilmoittautua (sitova). Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä! Martinus-sali, Martinlaaksontie 36 TO 7.12. KLO 18 Esikoiskirjailija Laura Finska Myyrmäen kirjastossa. Paalutori 3 LA 9.12. KLO 12.00 JA 14.00 Jouluiloa! Aikuisopiston lauluryhmät ja soitinyhtyeet svengailevat joulua kohti. Myyringin liikuntasali, Vaskivuorentie 10 B, 3. krs. LA 9.12. KLO 16.00 Lumiukko-elokuvakonsertti. Liput alk. 15 €. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 LA 9.12. KLO 19.00 Club Ukkosmyrsky: Satan’s Fall, Mutant Blast, Nightstryke, Chalice. Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 MA 11.12. KLO 18.00 Pop-laulajien joulumatinea. Vaskivuoren lukio, musiikkiluokka, Virtatie 4 MA 11.12. KLO 19.00 Tulkoon joulu! Jyrki Niskanen, tenori, Vaskivuoren musiikkilukion kamarikuoro, johtaa Anni-Kaisa Haukka, Hannu Lehtikangas, urut. Tukikonsertti Hämeenkylän seurakunnan Yhteisen pöydän jouluruokailun hyväksi. Liput 20 €. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 TI 12.12, KLO 10–13 Jouluaskartelupaja. Maksuttomassa, kaikille avoimessa joulupajassa askarrellaan munankuorimosaiikki-tekniikalla joulupalloja. Myyrmäen asukastila, Paalutori 3. TI 12.12 KLO 10.00 Tanssiteatteri Raatikko: Humanculus. Humanculus-teos kutsuu katsojan scifi-futuristiseen maailmaan. Esitys käsittelee dystooppista tulevaisuutta, jossa teknologia on ottanut vallan. Koreografia: Akim Bakhtaoui. Liput 16,5 €. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 TI 12.12. KLO 18.00 Akustinen Vaskiklubi. Vaskivuoren lukio, paja, Virtatie 4 KE 13.12. KLO 10.00–11.30 Puurojuhla Myyrmäen asukastilassa, Paalutori 3 KE 13.12. KLO 19.00 kauneimmat joululaulut, Olutravintola Pikkulintu, Ruukkupolku 14 TO 14.12. KLO 19.00–20.00 Armas joulu jo kutsuu meitä– Vantaan Naislaulajien perinteinen joulukonsertti. Kuoroa johtaa Ari Pärnänen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. TO 14.12 KLO 17–20 Maksuton asianajoneuvonta. Ilmoittautuminen etukäteen Myyrmäkitalon vahtimestarille puh. 0400 438 521. Ennakkoilmoittautuminen on pakollista. Neuvontaan ei pääse ilman varausta. Myyrmäkitalo, tapahtumahuone, 2.krs, Paalutori 3 TO 14.12. KLO 19.00 Kauneimmat joululaulut, Ravintola Wandas, Liesikuja 5 TO 14.12. KLO 18.00 Marko Korvelan runokokoelman Myyr Yorkin kuningas -julkistamistilaisuus. Bar Hippu, Uomatie 4 PE 15.12. KLO 18.00–18.40 Jamkidsin joulu. Tule lapsesi kanssa virittäytymään joulun tunnelmaan! Laulamme yhdessä iloisia joululauluja ja leikitämme lapsia. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tuomelan koulu, Ainontie 44 LA 16.12. KLO 19.00 Hiljaa jouluyössä -konsertti. Konserttia tähdittää Seinäjoen Tangomarkkinoilta tutut Aki Samuli, Pasi Flodström ja Charlotta Saari, Ibiscus-orkesterin säestyksellä. Liput 29 € / ovelta 30 € (sis. palvelumaksut). Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 LA 16.12. KLO 20.00 Miljoonasade. Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 TI 19.12. KLO 12.00–15.00 Kuntalaisten digi-info, Vantaa-info Myyrmäki Kaupungin omat Pilviagentit opastavat laitteiden ja sähköisten palveluiden käytössä TI 19.12. KLO 19.00 Vaskivuoren lukion joulukonsertti. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 KE 20.12, KLO 19.30–21.30 Futsalin MM-karsintaottelu: Suomi-Armenia. Miesten futsalmaajoukkue pelaa MM-kisapaikasta syksyn 2023 Elite Roundilla lohkossa 4, yhdessä yllätysvalmiin Armenian, brasilialaistaustaisia taitureita vilisevän Georgian sekä hallitsevan Euroopan ja maailmanmestarin Portugalin kanssa. Liput alk. 8 €. Energia Areena, Rajatorpantie 23 TO 26.12. KLO 13.00 Tapanintanssit. Skenesali, Jönsaksentie 6 T a m m i k u u LA 6.–7.1.2024 Messuja kisatapahtuma Fribafiesta. Myyrmäki-halli, Raappavuorentie 10 LA 6.1. KLO 19.00 HELLA-klubi. Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 TO 11.1. KLO 19 Into the woods– Vaskivuoren lukion musikaali. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 PE 12.1. Ali Jahangiri – Uusi Alku stand up -kiertueen päätöskeikka. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 LA 13.1. Ali Jahangiri – Uusi Alku stand up -kiertueen päätöskeikka. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 PE–SU 19.1.– 21.1.2024 Koripallon junioriturnaus. Energia Areena, Rajatorpantie 23 PE 26.1. Kraiden / Tuomas Wäinölä – Return of the Hometown Hero. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 LA 27.1. Nothing for Money plays Dire Straits. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 H e l m i k u u PE 2.2. KLO 19.00 Lyyti + Fredrika Runebergin Puutarha. Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 PE 2.2. Pentti Lahti plays David Sanborn / Jarmo Nikku Quintet. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 LA 10.2. Halibears. Lobby Myyrmäki. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 KE 14.2. klo 19.00 Ystävänpäivän disco, Ladies First Big Band. Skenesali. Jönsaksentie 6 PE16.2. Knipi. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 M a a l i s k u u LA 2.3. HELLA-klubi. Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 TO 7.3. Sir Elwood Duo. Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 PE 8.3. Babtiste Herbin. Lobby Bar Myyrmäki. Jönsaksentie 6 LA 9.3. Pekka Nisu (levyjulkkarikiertue). Skenesali, Jönsaksentie 6, K-18 K A M O O N L E S G O U !
Uusi olutja seurusteluravintola Uusi olutja seurusteluravintola Kivivuorentie 4, 01620 Vantaa | Martinlaakson Ostari | Puh. 044 7467232 | westsidestory.fi Laaja valikoima erikoisoluita | Laaja valikoima erikoisoluita | Sporttia Sporttia || Livemusiikkia Livemusiikkia Biljardi & Darts Biljardi & Darts || Gastropub menu Gastropub menu Ma To 9.00 24.00 Pe La 9.00 2.00 Su 9.00 24.00 Aukioloajat: AV ATA AN PIA N! AV ATA AN PIA N! Joulu 2023 Myyrmäen Virtakirkossa Rajatorpantie 8 Kaikki joulun tiedot löydät osoitteesta vantaanjoulu.? Su 3.12. klo 16 Kansainväliset kauneimmat joululaulut, klo 15 glögija kahvitarjoilu sekä arpajaiset. To 14.12. klo 11 Ke 20.12. klo 19 Muista myös: Kauneimmat joululaulut Olutravintola Pikkulintu (Ruukkupolku 14) ke 13.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge (Liesikuja 5) to 14.12. klo 19 Joulukonsertit Rakkauden Joulu su 10.12. klo 18 Kuninkaallinen joulukonsertti. Merja Kuisma, Moona Elorinne, JIPPU, Joulun Taikaorkesteri. Ohjelma 20 e. Vantaan Naislaulajien perinteinen joulukonsertti to 14.12. klo 19 Jouluista musiikkia. Ohjelma 15 e. Raskaimmat joululaulut to 21.12. klo 18 Lasten joulu Muskarikirkot Pe 1.12. klo 9.15 ja 10.15 Vauvojen joulukirkko Su 10.12. klo 15 Muista myös Jouluyö-jouluikkuna 15.12.23–6.1.24 (Patotie 2) Hoosianna-kirkko 1. adventtisu 3.12. klo 10 Myös verkossa Joulukirkot . Jouluaatto su 24.12. klo 10 Perhemessu klo 15 Aattohartaus Joulupäivä ma 25.12. klo 10 Jouluaamun messu Tapaninpäivä ti 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu Rauhaa Peace Christmas in English Sun 3th Dec 4PM International Christmas Carols, 3PM Café Sun 17th Dec 10AM Ystävämessu Friendship Mass Lahjoita jouluiloa! Joulukeräyksen tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. Pienikin lahjoitus auttaa. Esimerkiksi Jouluruoat yksinasuvalle 25 e/pariskunnalle 35 e/perheelle 50 e Avustus sähkölaskuun 35/50 e Maksusitoumus seniorille apteekkiin 50-100 e Ruokakassiavustus perheelle joululoman ajaksi 50 e Ruokapaketti koiralle 10 e tai kissalle 5 e Talvivaatteet lapselle 100 e Avustus vauvantarvikkeisiin 100 e Lahjoita tilille: FI31 1578 3007 1011 93 Kirjoita viestikenttään "Vantaan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus" (Keräyslupa nro RA/2020/1560, 13.11.-24.12.2023) –
Myyrmäen kaupunkikulttuuritalon ja sen ympäristön suunnittelu alkaa! ww Tuleva kaupunkikulttuurin keskittymä palvelee kaikkia vantaalaisia. Tule unelmoimaan Sinulle parhaita mahdollisia kulttuurija vapaa-ajan palveluja. Ideoita hyödynnetään Myyrmäen kaupunkikulttuurin palvelujen suunnittelussa.