NRO 24 2 . E L O K U U T A 2 2 3 Herkullisen paikallinen. ELÄMÄN KUDELMA Kaikasta kuuluu kangaspuiden kolinaa. s. 16 BISTRO DOMU YLLÄTTI MICHELINIT Taidetta! Ja nyt ei puhuta laamatauluista. s. 24 HYLÄTTY! Vantaankosken koulun tie purkujätteeksi. s. 20 Pieni sienioppaamme auttaa aloittelijan alkuun. s. 8 WHY SO MYRTSI IX Ohjelmaliite keskiaukeamalla.
2 KAUPUNGIN VUORO OSALLISTUA? PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Jyrki Huovinen JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi MYYR York Timesissa olemme ottaneet linjaksi sen, että pyrimme nostamaan esille kaupunkilaisten arkea koskettavia asioita ja antamaan sitä kautta paremmat eväät vaikuttaa. Kaupungin päätöksenteon kiemurat aiheuttavat toisinaan päänvaivaa myös toimituksessa, vaikka olemme seuranneet niitä jo viisi vuotta. Luemme tiedotteita, esityslistoja ja pöytäkirjoja liiitteineen. Aina välillä joku kahlaa huvikseen läpi viranhaltijapäätöksiä. Vinkkaamme toisillemme milloin mistäkin asukaspalautteesta ja somejulkaisusta. Kaavoituksen etenemisen askelmerkkejä joudutaan palauttamaan mieliin. Tai sitä, mitkä asiat ylipäänsä kuuluvat kaupungin päätettäviksi, mitkä hyvinvointialueelle tai HSL:n, HSY:n ja maakuntaliiton kaltaisille kuntayhtymille. Ei siis ihme, jos keskivertokaupunkilainen kokee vaikutusmahdollisuuksiensa äärellä voimattomuutta. KUINKA moni tietää, miten asia saadaan vireille tai miten päätöksenteko etenee? On aloitteita, valmistelua, esittelyä, päätösvaltaa, lisää esittelyä, käsittelyä, päätöksiä, nähtävilläoloa… Jossain kohtaa voidaan jättää muistutuksia tai mielipiteitä, ja lopulta voidaan tehdä oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus. Kiemurainen vyyhti sellaiselle, joka törmää asiaan ensi kertaa, ja välillä muillekin. VALITETTAVAA on se, että päätökset muuttuvat aniharvoin edes eri oikeusasteissa. Siksi tärkeintä on vaikuttaa jo ennalta. Sekä kuntalaki että kaavoitusta säätelevä maankäyttöja rakennuslaki velvoittavat kuntia tarjoamaan asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun jo ennen varsinaista päätöksentekoa. Sitä varten kaavamuutoksista järjestetään kuulemistilaisuudet heti prosessin käynnistymisvaiheessa, ja kunnan toimintaa esitellään asukkaille sekä alueittain että teemoittain järjestetyissä asukastilaisuuksissa. Verkkosivujen ja erilaisten kyselyiden avulla asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja kertoa mielipiteensä. Aitoa vuoropuhelua syntyy kuitenkin harvemmin. On turhauttavaa havaita, että esimerkiksi kuntalaisten kaavoitukseen tekemät muistutukset vastauksineen ovat usein samankaltaisia, eikä niillä tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta päätöksentekoon. Syitä on ymmärrettävästi monia. Usein asukkaat heräävät silloin, kun jotain tapahtuu omassa naapurustossa, eikä oloa auta, jos inhimilliseen huoleen vastataan viittaamalla kuivakkaasti MAL-sopimukseen. MITEN osallistuminen sitten tulisi järjestää? Onneksi toimituksemme ei tarvitse olla asiantuntija. Omissa kokemuksissamme olemme törmänneet viranhaltijoihin, jotka ystävällisesti neuvovat päätöksenteon ja vaikuttamisen vaiheissa. Toisaalla taas on nähty heitä, joille jokainen kehitysehdotus tuntuu olevan kiusantekoa. ERITYISEN vaikeaa on tietenkin tavoittaa asukkaita, jotka eivät hakeudu kaupungin jakaman tiedon äärelle. Torikojujen ehdottaminen voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta kaupunki voisi osallistua esimerkiksi erilaisiin kaupunkitapahtumiin, jossa kynnys keskusteluun on mahdollisimman matala. Sillä aikaa toimituksemme jatkaa kaupungin toimien armotonta ruotimista – ainakin yksityisissä keskusteluissaan. Joskus niistä syntyy jopa julkaisukelpoista materiaalia. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Torikojujen ehdottaminen voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta kaupunki voisi osallistua esimerkiksi erilaisiin kaupunkitapahtumiin, jossa kynnys keskusteluun on mahdollisimman matala.”
3 YRITTÄJÄYHTEISÖ VERKOSSA PARHAAT PUHEENAIHEET JA LIIKETOIMINTAVINKIT BUSINESS VANTAA HUB Tutustu ja rekisteröidy nyt! business.vantaa.? NIMITYKSIÄ VANTAALLA LEHTI ETSII KIRJOITTAJIA U U S I A T U U L I A ? S A A A U T TA A ! PEKKA TIMONEN on Vantaan uusi kaupunginjohtaja. SAMPO PERTTULA siirtyy Järvenpään kaavoitusjohtajan paikalta Vantaan kaupunkisuunnittelujohtajaksi. Uuteen virkaan elinvoimajohtajaksi on valittu Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan aluetoimiston johtaja TOMMO KOIVUSALO. Vantaan kasvupalvelujohtajana tällä hetkellä työskentelevä SUSANNA TAIPALE-VUORINEN siirtyy niin ikään uuteen virkaan työllisyyden ja kotoutumisen palvelualueen johtajaksi. YLLÄMAINITUT virat täytetään virallisesti 1.9. alkaen. MYYT YORK TIMES etsii uusia tekijöitä osaksi vapaaehtoisista koostuvaa toimituskuntaansa. Itsensä voi ilmiantaa kirjoitusnäytteen kera osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi Uusi kaupunginjohtajamme Pekka Timonen. Tätä ennen Timonen toimi Lahden kaupunginjohtajana vuodesta 2018 alkaen. K U V A : V A N T A A .F I VARIA TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA O N N E A O P I N A H J O L L E ! AMMATTIOPISTO Varia juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia. Alkujaan opinahjo tunnettiin nimellä Tikkurilan ammattikoulu. Elokuussa 1963 käyttöönotettu rakennus on edelleen Varian Hiekkaharjun opetuspiste. Myyrmäkeen ammattikoulu tuli 1980-luvulla. 500 opiskelijan koulussa saattoi opiskella sähkö-, maanmittaus-, ravintotalousja rakennusalaa sekä hienomekaniikkaa. ERI oppilaitosten yhdistämisen myötä syntyi Vakes vuonna 1999, joka nimettiin uudelleen Variaksi vuonna 2006. Nimi Varia on latinan kieltä ja tarkoittaa vaihtelevaa tai monenlaista. Myyrmäen toimipiste siirtyy Vehkalaan kesällä 2025. TORSTAINA 24.8. Myyrmäessä on Why So Myrtsi ? – Myyrmäen Taiteiden yö, joka järjestetään jo yhdeksättä kertaa. Tapahtuman juuret ovat kuitenkin historiassa vielä kauempana, Myyrmäki-Seuran järjestämässä Myyrmäki-päivässä, jota järjestettiin jo vuodesta 1972 lähtien. Päivän vietto unohtui vuosiksi, kunnes se elvytettiin uudessa muodossaan. Why so Myrtsi täyttää Myyrmäen keskustan iloisella festivaalitunnelmalla. Päälava on Myyr York Parkissa, mutta myös Myyrmäenraitin varrella, Myyrmäkitalossa, Liesitorilla ja aseman seudulla tapahtuu. N O N Y T TA PA H T U U ! PERJANTAI-ILTANA 25.8. Vantaan kesälava Myyr York Parkissa täyttyy taas musiikilla, esiintyjinä King of Sweden ja Asa, joka esiintyy yhdessä Dj Polarsoulin kanssa. LAUANTAINA 26.8. on vuorossa Siivouspäivä kirppiksineen. Siivouspäivänä myös 6–7-vuotiaat jalkapalloilijat saavat Länsi-Vantaalle oman turnauksensa, kun VJS laajentaa turnaustarjontaansa VantaaCupin ”pikkuveljellä” MiniVantaaCupilla”. Se järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Turnauksen ohessa voi tehdä kirpputorilöytöjä ja nauttia lasten minidiskosta, konsertista ja katutanssiaisista. Lastenkonsertissa tähtenä on Kengurumeininki ja jalalla koreasti voi tanssia Maisteri Puron & Wauhtiorkesterin siivittämänä. Paikka on VJS-kenttä urheilutalon takana. Disko 11–12, Kengurumeininki 12.15– 13, katutanssit 13.30–14.15 ja 14.30–15.15.
4 VANTAAN 50-vuotisjuhlavuosi 2024 tuo mukanaan hyviä uutisia kulttuurija tapahtumatuottajille. Vantaan kaupunki korottaa tapahtumaja kohdeavustusten määrärahaa 100 000 eurolla. Sitä voivat hakea yhteisöt ja ryhmät. Avustuksella kannustetaan kertaluontoisten tapahtumien järjestämistä Vantaalla juhlavuoden aikana. JUHLAVUODEN teemana on Kotona Vantaalla. Vuoden aikana nostetaan esille vantaalaisia vahvuuksia, monimuotoisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kotiseutuylpeyttä. Tapahtumia voidaan järjestää joko yksittäisinä tapahtumina vuoden aikana tai osaksi juhlavuoden teemaviikkojen tapahtumia: Vantaan 50-vuotisjuhlavuoden avajaiset 1.–7.1.2024 Vantaan 50-vuotisjuhlaviikot 9.–26.5.2024 Kotona Vantaalla – kotiseutujuhlat 8.8.–8.9.2024 VANTAA 50-vuotisjuhlavuoden avustuksia myönnetään muun muassa taideja kulttuuritapahtumille, paikalliselle kansalaistoiminnalle, harrasteliikunnalle ja soveltavalle liikunnalle. Hakuohjeet ja lisätiedot osoitteessa vantaa.fi VANTAAN KAUPUNKI KOROTTAA TAPAHTUMAJA KOHDEAVUSTUSTEN MÄÄRÄRAHAA VUONNA 2024 MUUTOS RAAPPAVUORENTIELLÄ B I L E R A H A A JA O S S A K A I S TA A S I A A Myyrmäkeläisen Mamia Companyn festivaalin teemana tänä vuonna on rohkeus. Juhlavuoden ohjelmistossa koetaan teoksia, jotka käsittelevät omalla tyylillä ja peräänantamattomasti inhimilliseen elämään kuuluvia aiheita syntymästä kuolemaan. VanDance lupaa hyvää mieltä ja ajattelua kutkuttavaa, laadukasta sekä saavutettavaa tanssitaidetta ihan kaikille. VANDANCETANSSIFESTIVAALI TÄYTTÄÄ VIISI VUOTTA! TA N S S I N J U H L A A ! TAPAHTUMAN suunnittelussa keskeisimpänä ajatuksena on yhteisöllisyyden lisääminen taiteen avulla, ja tämän vuoksi kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. “VanDance-festivaali saattaa myös avata katsojilleen ja kokijoilleen olemassa olevia kaupunkitiloja sekä näyttää niistä uusia puolia tanssin kautta”, kertoo Mamia Companya yhdessä KASPERI NORDMANIN kanssa luotsaava NINA MAMIA. Halutessaan katsoja voi kiertää kaikki päivän esitykset, jolloin ne muodostavat dramaturgisen rakenteen, vaikka ovatkin itsenäisiä yksittäisten tanssitaiteilijoiden tai ryhmien teoksia. “Hetken taiteeseen perustuva kaupunkifestivaali on rakennettu niin, että kaikille on nähtävää ja koettavaa eri tanssin tyylilajien kautta päivän aikana”, kuvailee Mamia tulevaa tapahtumaa. Myyrmäkeen laajalti levittäytyvän festivaalin tapahtumapaikkoina ovat Kauppakeskus Myyrmanni, Metropolian Myyrmäen kampus, Kino Myyri, Myyräncolon Skenesali, Mamia Companyn studio, Paalutori sekä Punamultatorin konttinäyttämö. Tanssiteoksia nähdään päivän aikana yhteensä kymmenen, joista Myyr York Times on nostanut esittelyyn neljä seuraavaa. FESTIVAALIN avajaisnumerona klo 12.00 nähdään Kauppakeskus Myyrmannissa Mamia Companyn RAKSA, joka on paikkasidonnainen humoristinen kuvaus työmaa-arjesta. Teos on saanut inspiraationsa veikeästi kauppakeskuksen remontista. Teos on toteutettu yhteistyössä Vantaan Tanssiopiston tanssiteatteriryhmän kanssa. ENERGINEN ja vauhdikas teos Arja Tiili Dance Companyn Break the Fight – Burn the Floor! tapahtuu Skenesalissa klo 15.00 alkaen. Teos on suunnattu kaikille, mutta erityisesti nuoret ovat Break the Fight! -esitysten kohderyhmää. JENNI KIVELÄN Strange Plant nähdään Metropolian kampuksella klo 17.30. Tragikoominen sooloteos on lastenesitys aikuisille. Teoksessa seurataan naivistista hahmoa, joka on lajinsa viimeinen edustaja. FESTIVAALIPÄIVÄN päättää Punamultatorin Konttinäyttämöllä klo 21.00 nähtävä esitys Horros, joka on tanssitaiteilija ANNI DOHLENIN ja Hallanmaa-oppilasryhmän dark fusion belly dance -tyylilajin visuaalisesti vahva teos. VanDance lauantaina 9.9.2023 klo 12–21. Lisätietoja ohjelmistosta: Mamia Companyn Facebook-sivut & tapahtumat.vantaa.fi T E K S T I S I N I S A L O Riita poikki ja tanssia väliin. Arja Tiili Dance Company: Break The Fight Burn The Floor! nähdään Skenesalissa klo 15. K U V A : K A TJ A T Ä H JÄ R A A P PAV U O R E N T I E LTÄ käännytään nyt kahta kaistaa pitkin Rajatorpantielle yhden sijaan. Moni ottaa ulkomuistista oikeanpuoleisimman ajolinjan, mutta ei malta pysyä sillä vaan yrittää vaihtaa kaistaa keskellä risteystä. Vihdintien suuntaan menijöiden olisi hyvä opetella käyttämään keskikaistaa ja jättää reunimmainen Rajatorppaan ja Vapaalaan suuntaaville. Vihdintielle Kylmäasemalle Rajatorppaan &Vapaalaan Myyrmanniin
5 Luota alueesi ammattilaiseen! KUULUMISIA MYYRMÄEN ASUKASFOORUMISTA K U N TA KO H TA S I K A U P U N K I L A I S E T VANTAAN kaupunki järjesti Myyrmäen asukkaille kesän kynnyksellä asukasfoorumin, jossa päästiin keskustelemaan Myyrmäen suuralueen ajankohtaisista asioista. Asukasfoorumit ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä tilaisuuksia, joissa kaupungin johto tapaa kuntalaisia. Myyrmäkeen tilaisuus ei kuitenkaan osu edes vuosittain, sillä tilaisuudet järjestetään vuorotellen eri suuralueilla, joita Vantaalla on useita. KAUPUNKI oli satsannut tilaisuuteen kiitettävästi. Paikalla oli kaupungin ylintä johtoa ja asiantuntijoita kaikilta kaupungin toimialoilta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lapsille oli järjestetty tanssiteatteri Mamia Companyn esitys ja lapsiparkki, ja tilaisuutta oli onnistuttu markkinoimaan hyvin myös vieraskielisille vantaalaisille. ASUKKAAT esittivät paljon kysymyksiä, ja niitä oli lähetetty myös ennakkoon. Kysymyksiä tuli mm. alueen turvallisuudesta ja rakentamisesta. Kehittämistoiveita tuli myös uimahallista ja kirjastosta. Terveyspalveluiden saavutettavuus ja jonotusaikojen tilanne Myyrmäessä nousivat nekin esille. Asukkaiden huolena olivat myös harrastusmahdollisuudet, erityisesti nuorisolle. KaupunT E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : E L IN A II JA L A IN E N K U V A : E L IN A II JA L A IN E N kikulttuurin apulaiskaupunginjohtaja vastasi kertomalla Harrastusten Vantaa -hankkeesta. “Jokaiselle koululle luvataan vähintään neljä maksutonta harrastusta. Jokaisella koululla kysellään oppilaiden toiveita, joiden perusteella nämä harrastukset sitten järjestetään. Sen lisäksi on paljon muita harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi maksuttomia ulkokuntosaleja”, sanoi RIIKKA ÅSTRAND . “ Lisäksi myös Myyrmäessä on alkamassa Lähiöliikuttajat-toiminta, jossa on esimerkiksi ulkojumppia ja kaikenlaista muuta inspiroivaa, jossa pääsee liikkumaan muiden kanssa yhdessä.” FOORUMISSA kerrottiin myös tuoreesta ideasta rakentaa Myyrmäen Montun tontille uusi opistotalo. Sinne sijoittuisivat musiikkiopisto, kuvataidekoulu, aikuisopisto, nuorisotila, asukastila ja kokoontumistilat järjestöille. “Ne ovat kipeästi tilojen tarpeessa”, sanoi Åstrand. Myyrmäkitalon paikalle on suunniteltu uutta uljasta kaupunkikulttuuritaloa, joka valmistuisi vuoteen 2030 mennessä. Mutta jos uusi opistotalo rakennetaan, jääkö kaupunkikultturitalon rakentamiseen rahaa? Se ei selvinnyt tilaisuudessa. ASUKASFOORUMI veti Kilterin koulun auditorion ääriään myöten täyteen, joten tarve tilaisuudelle oli ilmeinen. Toivottavasti näitä saadaan lisää ja vuosittain! PIKNIK-PAIKAT PAIKALLAAN PÄIVÄKOTIA PUKKAA O S B U S TA E VÄ S L E I P I I N L A P S E T E L Ä I N TA R H A A N ? ! MÄTÄOJAN varren puistoon on perustettu osallistuvassa budjetoinnissa sovittuja piknik-paikkoja. Toinen niistä sijaitsee Kaarelanpellolla, eli Myyrmäen ja Malminkartanon välissä, Korutien varressa. MYYRMÄKEEN on hiljattain valmistunut kaksi päiväkotia. Patotien päiväkoti ja kuvassa oleva kaksikerroksinen Jokiuoman päiväkoti. Kahden johtajan mallilla toimivassa päiväkodissa on tilaa yhteensä 256 lapselle. Sisätiloissa ruokailutila, kotikeittiö ja sali on mahdollista yhdistää, ja ne ovat käytettävissä muuhun toimintaan päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella. Jokiuoman päiväkoti korvaa samannimisen vanhan päiväkodin ja Metsikköpolun yksikön. Valmistuneiden päiväkotien lisäksi rakenteilla on Kelokuusen päiväkoti Raappavuorentien varrella.
6 RAAPPAVUORENRINTEESEEN KERROSTALOJA MARTINLAAKSOSSA K A AVA 002449 RAAPPAVUORENRINNE 2:N kerrostalot halutaan purkaa ja rakentaa tilalle uusia kerrostaloja. Korttelissa on tällä hetkellä neljä kerrostaloa, joissa on 134 vuokra-asuntoa. Tavoitteena on saada paikalle seitsemän asuinkerrostaloa ja noin 600 asuntoa. Niiden lisäksi rakennuksiin tulee 50 k-m2 liiketiloja. Rakentamisen toivottua määrää on jouduttu rajoittamaan liito-oravien kolopuiden takia. ASEMAKAAVAMUUTOS tulee todennäköisesti nähtäville syksyn aikana, jolloin siitä voi jättää muistutuksen kaupungin kirjaamoon. Asuntojen määrä kasvaisi yli nelikertaiseksi nykyisestä. MYRTSIN VESITORNI REMONTISSA “ K A N TA R E L L I ” K U N T O O N HSY tekee Myyrmäen vesitorniin kattavia korjauksia. Noin 57000 asukasta Länsi-Vantaalla palveleva torni on rakennettu 1970-luvulla. UUSITTAVIEN asioiden listalla ovat mm. katto sekä sähköistys ja valaistus. Remontin ajaksi vesitorni otetaan pois käytöstä ja tyhjennetään. Samaan aikaan alueella ei voida suorittaa merkittäviä verkoston sulkemisia, joten remontti on aikataulutettu huolellisesti. Arvio urakan kestolle on kymmenen kuukautta. Toimenpiteillä turvataan vesitornin käyttövarmuus yli 30 vuoden päähän. K U V A : T O P IA S D E A N
7 VIHERTIEN tonttien 44–46 ja 48 asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä 28.8. asti. Kaava-alueelle suunnitellaan rakennetta, jossa pientaloalueen puolelle tehtäisiin kaksi kaupunkivillaa, joihin sijoittuisi 12 perheasuntoa, sekä Martinlaaksontien suuntaan vaiheittan korottuvia kerrostaloja. 4–9-kerroksisia kerrostaloja olisi yhteensä viisi. Niihin valmistuisi 162 asuntoa. MUUTOSEHDOTUKSESTA voi toimittaa muistutuksen Vantaan kaupungin kirjaamoon nähtävilläoloaikana. (hyvinvointi) -25% Tällä kupongilla leikkoja ruukkukukista Tarjous ei koske hääja surusidontaa eikä kukkavälityspalvelua. Voimassa 30.9.2023 saakka. UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI LUHTITIE ON AVATTU KÄYTTÖÖN L Ä P I A J O A L KO I VIHDINTIELTÄ pääsee nyt Raappavuorentielle myös Luhtitietä pitkin. Katu avattiin joukkoliikenteen käyttöön kesällä 2022 ja vuotta myöhemmin myös muulle liikenteelle. Luhtitien rakentamista vastustettiin voimakkaasti erityisesti Variston puolella. Turhaa läpiajoa on yritetty hillitä alhaisilla ajonopeuksilla. Vakiintuneiden ulkoilureittien tien ylityksiä turvataan kaksiosaisilla suojateillä. RAAPPAVUORENTIEN länsipuolelle on rakennettu uusi jalankulkuja pyörätie välille Luhtitie-Virtatie. Lisäksi sinne on tekeillä Kelokuusen päiväkoti, joka saattaa valmistua tämän vuoden puolella. VIHERTIELLE UUTTA ASUMISTA K A AVA 002447 Martinlaakson Nesteen kupeeseen kaupunkivilloja ja kerrostaloja.
8 A I K E I S S A Ä M PÄ R I L L I N E N A A R T E I TA S I E N E T S I L M I S S Ä S I I N TÄ Ä T E K S T I & K U VAT S U V E PÄ Ä S U K E N E Stressaako? Onko verenpaine koholla? Mieli maassa? Niska ja hartiat jumissa? Sienestäminen helpottaa.
9 SIENESTYS on harrastus, joka useimmiten vie mukanaan. Sienestäessä luonnossa tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan, mieli virkistyy, stressi helpottaa ja verenpaine laskee. Juuri nyt on oiva aika aloittaa sieniharrastus, sillä Länsi-Vantaankin metsistä löytyy nyt jo vaikka mitä. Martinlaakson vesitornin läheltä on löytynyt kantarelleja, ja Petikon ulkoilualueen pohjoisosasta herkkutatteja, haperoita ja kantarelleja. Kohta siellä nousevat myös suppilovahverot ja rouskut. Aloittelevan sienestäjän kannattaa hankkiutua jonkun kokeneen sieniharrastajan matkaan metsäretkelle. Sieniä tunteva ystävä on kullan arvoinen. Jos sellaista ei löydy, hyvä vaihtoehto on osallistua järjestetylle sieniretkelle. Martat ja työväenopistot järjestävät syksyisin myös sieninäyttelyitä, joita kannattaa etsiä netistä. Vantaan Latu ja Polku järjestää yhdessä Martinlaakson Marttojen kanssa sieniretken Petikossa torstaina 30.8. klo 17–20. Retkelle pitää ilmoittautua, ohjeet Vantaan Ladun ja Polun sivuilla vantaanlatu.com. Suomen Sieniseura järjestää sieninäyttelyn ja sienineuvontaa Kaisaniemessä 17.–18.9. alkaen klo 11.00 Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Kaisaniemenranta 2. Suomen Sieniseuran sivulta funga.fi löytyy paljon mielenkiintoista tietoa sienistä. Saappaat, veitsi, kori ja opaskirja SIENIRETKEN varustuksena on hyvä olla kumisaappaat, sienikori ja sieniveitsi. Sieniä ei pidä kerätä muovipussiin, jossa ne muuttuvat nopeasti limaiseksi muhjuksi. Sieniveitsen toisessa päässä on harja, jolla saa roskat pois sienistä. Sienet kannattaakin puhdistaa jo metsässä. Poikkeuksena tästä ovat ne sienet, joita haluaa tutkia tarkemmin vielä kotona. Sellaiset sienet, joita ei tunnista varmasti, kannattaa joko jättää metsään tai kerätä johonkin erilliseen rasiaan, jotta ne eivät vahingossa mene sekaisin ruoaksi valmistettavien sienten kanssa. HYVÄ sienikirja on tärkeä apu. Lapsuuskodin kirjahyllystä löytynyt sienikirja on varmasti kiehtova, mutta pelkästään sen varaan ei kannata laskea. Asiantuntijatieto ruokasienistä on lisääntynyt vuosien varrella, ja vanhemmissa – oman aikansa parhaissakin sienikirjoissa – on tietoa, joka uudemman tutkimuksen valossa ei ihan pidäkään paikkaansa. Matkaoppaaksi sieniretkelle kannattaakin hankkia mahdollisimman uusi, kotimainen sienikirja. Siihen on hyvä tutustua jo ennen sieniretkeä. Kirjojen alussa on useimmiten yleinen osa. Siitä selviää sienten tunnistamisessa tarvittava termistö. Ilman termistön tuntemusta voi olla aika hukassa. Kun opettelee mitä ovat esimerkiksi heltat, orat ja pillistö sekä ymmärtää, mitä tarkoittaa johteinen tai kolotyvinen tai mitä on maitiaisneste, on jo hyvällä alulla. Yleisessä osassa kuvataan yleensä myös erilaisia metsätyyppejä ja sitä, millaisia sieniä niistä voi löytää. Sienikirjaa tutkiessa kannattaa myös kiinnittää huomio siihen, minkä puun seurasta mitäkin sieniä voi löytää. Useat sienet elävät symbioosissa tietyn puulajin kanssa. Herkullinen koivunkantosieni kasvaa nimensä mukaisesti koivun kannolla tai sen läheisyydessä, mutta sitä muistuttava myrkkynääpikkä havupuun kannolla. Limanuljaska on helppo tunnistaa, mutta se jätetään usein metsään limaisuutensa vuoksi, vaikka se on herkullinen sieni. Sen lakki on violetintai ruskeanharmaa, jalan tyvi sitruunankeltainen ja pinta limainen. Se sotkee kädet ja muut sienet, ellei limaa poista jo metsässä. Liman saa helpoimmin pois halkaisemalla sienen kahtia jalan tyvestä alkaen.
1 Aloita helpoista lajeista SIENIHARRASTUS kannattaa aloittaa helpoista lajeista. Näitä ovat mm. vahverot, tatit ja rouskut. Vahveroista tutuin on keltavahvero, kantarelli. Keltavahverolla on yksi sitä muistuttava näköislaji, valevahvero. Sen jalka on ohuempi ja sitkeä, ja sieni on pikemminkin oranssi kuin keltainen. Sillä on heltat, kun taas kantarellilla on helttamaiset, pitkälle johteiset poimut. Valevahveron syöminen ei ole vaarallista, mutta sitä ei suositella, koska se on läheistä sukua pulkkosienelle, joka on aiheuttanut myrkytyksiä. SUPPILOVAHVERO on toinen helppo sieni aloittelevalle sienestäjälle. Sen satokausi alkaa yleensä viimeistään syyskuussa ja jatkuu talveen saakka. Näitä sieniä voi kerätä jopa lumen alta, sillä jäätyminen ei tee sienestä käyttökelvotonta. Jäisiä suppilovahveroita on helppo poimia – sen kun napsaisee jäisen varren poikki, jos vain näpit kestävät kylmää. Sieni on nimensä mukaisesti suppilo, jonka onttoon jalkaan saattaa joskus piiloutua toukka. Siksi sieni kannattaa repäistä keskeltä kahtia. Suppilovahverollakin on matkijasieni, rustonupikka. Aloittelevakin sienestäjä erottaa nämä kuitenkin toisistaan, sillä rustonupikalla ei ole lainkaan poimuja alapinnallaan, mikä taas on suppilovahverolle tyypillistä. Rustonupikka on myös kumisen tuntuinen ja näyttää hyytelömäiseltä. Se ei ole ruokasieni, vaan lievästi myrkyllinen. Älä syö, ellet varmasti tunnista! MONET sienet ovat herkullisia oikein käsiteltynä ja valmistettuna. Syötäväksi kerätyt sienet tulee kuitenkin varmasti tunnistaa, ennen kuin niistä valmistaa ruokaa. Sinnepäin ei riitä. Suomessa tunnetaan ainakin 50 myrkyllistä sientä, joista reilu kymmenkunta on vaarallisen myrkyllisiä. Myrkyllisillä sienillä ei ole mitään yleistuntomerkkiä, mistä ne tunnistaisi. Hyvien sienikirjojen ja -kurssien lisäksi tietoa voi etsiä netistä, esimerkiksi Suomen Sieniseuran sivuilta. Nettiä käyttäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että sinne voi kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa. Somessa esiintyvät ”pannulle vaan” -kommentit kannattaa unohtaa. Sienestä otetun valokuvan perusteella eivät oikeatkaan sieniasiantuntijat anna sienten syöntilupia, vaan korostavat, että sieni on aina tunnistettava sienestä itsestään eikä kuvasta. KASVIEN ja sienten tunnistamiseen on myös monia sovelluksia. Google Lens on yksi niistä. Se antaa usein vastaukseksi aivan puuta heinää. Sieniryhmistä ja sovelluksista saatavista vastauksista voi olla hyötyä silloin, kun on jo itse tunnistanut sienen lähes täysin, mutta haluaa vielä varmistusta varmistuksen päälle. Keltavahverossa eli kantarellissa ei juuri koskaan ole toukkia, ja se on helppo tunnistaa keltaisesta väristä ja alapinnan poimuista. Se kasvaa koivun seuralaisena tuoreissa kangasmetsissä, valoisilla paikoilla ja usein metsäteiden ja polkujen varsilla. Kuin kaksi marjaa, eikun sientä. Keltavahverolla (neljä vasemmanpuoleista) eli kantarellilla ei ole helttoja vaan pitkälle johteiset poimut. Valevahverolla on heltat ja hennompi jalka, ja se on väriltään lähempänä oranssia kuin keltaista. Syötävät rouskut tunnistaa valkoisesta maitiaisnesteestä. Rouskuja sanottinkin ennen “maitosieniksi”. Mustatorvisieni on sienten aatelia. Se on ohutmaltoinen ja helppo kuivattaa, jolloin sen maku tiivistyy entisestään. Kuivattu jauhe on mainio mauste. Sieni on vain kovin vaikea havaita sammalikosta kuivien lehtien joukosta.
1 1 Punikkeja kypsennetään pitkään TATIT ovat myös turvallisia aloittelevalle sienestäjälle. Ne tunnistaa siitä, että niillä ei ole helttoja, vaan pillistö. Suomessa ei tunneta yhtään myrkyllistä tattia, mutta sappitatin tuntomerkit kannattaa opetella. Se on yleensä hoikkajalkainen, kun taas herkkutatilla jalka on pullean tukeva. Sappitatin pillistö muuttuu vaaleanpunertavaksi kosketuksesta ja vanhetessaan, jolloin pillistö myös pullistuu. Sappitatti on niin kamalan makuinen, että jo yksi sieni pilaa koko aterian. Punikkija lehmäntateista kannattaa muistaa se, että niitä kypsennetään pitkään, jopa puoli tuntia. Muuten niistä voi saada vatsanväänteitä. ROUSKUT ovat myös suhteellisen helppoja tunnistettavia. Niiden paras tuntomerkki on valkoinen maitiaisneste, jota tulee, kun sientä leikkaa veitsellä. Poikkeuksen tekevät leppärousku, jonka maitiaisneste on oranssia ja syömäkelvoton lakritsirousku, joka muistuttaa vähän kangasrouskua. Lakritsirouskun maitiaisneste on kirkasta, eikä sienestä saa syötävää edes keittämällä. Lakritsirousku on nykytiedon mukaan lievästi myrkyllinen. Rouskuja käytetään usein suolasieninä, mutta ne sopivat myös vaikkapa muhennoksiin. Useat rouskut pitää esikäsitellä, jotkut ryöppäämällä, joitakin taas on hyvä keittää pitempään. Keitinvesi heitetään aina pois. Keittämistä ei rouskujen kohdalla tehdä myrkyn poistamiseksi, vaan siksi, että sienten sisältämä maitiaisneste on pahan makuista ja todennäköisesti pilaa aterian. JOKAISENOIKEUDELLA voi kerätä sieniä kysymättä maanomistajan lupaa. Sieniä tai marjoja ei saa kuitenkaan mennä poimimaan kenenkään pihapiiristä. Aloittelevan sienestäjän muistilista: • Hankkiudu sieniretkelle sienestystä harrastavan ja sieniä hyvin tuntevan ystävän kanssa. • Hanki kotimainen, mahdollisimman uusi sienikirja. Tarkista kirjan julkaisemisen vuosiluku. Ei riitä, että kirjan nimessä on ”uusi”. • Aloita parista lajista ja lisää tuntemustasi pikkuhiljaa, laji kerrallaan. Turvallisinta on aloittaa sellaisista, joita ei helposti sekoita myrkyllisiin sieniin. Näitä ovat mm. tatit, vahverot ja rouskut. • Tutustu huolella myös sienikirjassa kuvattuihin yleisimpiin myrkyllisiin sieniin. • Älä hyppää ylitse sienikirjan alussa olevaa yleistä osaa. Siinä kerrotaan, mitä tarkoittavat sieniä kuvaavat termit. Kun tunnet ne, on sienten tunnistaminen sienikirjan avulla paljon helpompaa. • Tutki ja mahdollisesti valokuvaa sientä jo kasvupaikallaan. Jos haluat myöhemmin tunnistusapua, ota kuvia päältä, alta ja halkaistusta sienestä. Joihinkin sieniin tulee värimuutoksia kosketuksesta. Myös tämä, kuten kasvupaikka ja ympärillä oleva kasvillisuus ovat tärkeitä tekijöitä sienten tunnistamisessa. • Poimi syötäväksi vain sieniä, jotka tunnistat ilman pienintäkään epäilystä. Noudata valmistusohjeita. Jotkut sienet vaativat esikäsittelyn – osa siksi, että sienen myrkyllisyys vaatii tietynlaista esikäsittelyä, osa ihan vain siksi, että maku on ilman esikäsittelyä esimerkiksi aivan liian kirpeä. Vantaan Latu ja Polku järjestää yhdessä Martinlaakson Marttojen kanssa sieniretken Petikossa torstaina 30.8. klo 17–20. Retkelle pitää ilmoittautua, ohjeet Vantaan Ladun ja Polun sivuilla vantaanlatu.com. Suomen Sieniseura järjestää sieninäyttelyn ja sienineuvontaa Kaisaniemessä 17.–18.9. alkaen klo 11.00 Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Kaisaniemenranta 2, Helsinki. Suomen Sieniseuran sivulta funga.fi löytyy paljon mielenkiintoista tietoa sienistä. Koivun punikkitatin löytää tuoreesta kangasmetsästä koivun seurasta, haavan punikkitatteja kuivemmaltakin kankaalta, haavan seurasta. Punikkitateilla on jalassaan tummat nukkatupsut. Sappitatilla on jalan yläosassa tumma verkkokuvio, kun taas herkkutatilla se on aina vaalea. Jos sappitattia maistaa metsässä, sen kyllä tunnistaa pistävän kirpeästä, pahasta mausta. Tätä kaveria emme suosittele syömään vaikka lajin tunnistaisikin. Suomessa rupikonna on rauhoitettu. Ja sitten metsään!
1 2 RITVA MÄKELÄINEN on lievästi sanoen kiinnostunut elokuvista. Ritvaa itseäänkin hymyilyttää hänen kertoessaan siitä, miten Länsi-Vantaan kansalliset seniorit päätyivät perustamaan elokuvakerhon ja lähestulkoon pelastamaan Kino Myyrin. Kun Ritva kertoo, mistä kiinnostus elokuviin alkoi, on kertomus jo itsessään kuin elokuvan käsikirjoitus. Storyboard, klaffi, kuvaus! Toimittajan mieli maalailee kuvan ikonisesta kohtauksesta kesäisessä Helsingissä 1960-luvulla: Nuori mies ajaa luu ulkona Erottajan mäkeä leffateatteri Adamsin ohi ja näkee kadulla kävelevän hurmaavan pitkähiuksisen nuoren naisen. Nuori mies parkkeeraa autonsa ja menee leffateatteriin tekemään työtään elokuvakoneenkäyttäjänä ja tapaa ihastelemansa naisen kioskissa, ensimmäistä päivää uudessa työssään. Eihän tuosta edes voi seurata muuta kuin avioliitto ja perhe. ”16-VUOTIAANA paikannäyttäjäksi, sitten karkkikioskin pitäjäksi ja sen jälkeen koneenkäyttäjäksi, kun miehen terveys hiipui”, kertoo Ritva. Koneenkäyttäjän tutkintoa varten piti opiskella ja suorittaa näyttö, jonka Ritva teki Savoy-elokuvateatterissa. ”Perheenä hoidimme jonkin aikaa Tuulensuuta Hämeentien varrella, siellä pyöri kolmevuotias poikammekin elokuvakelojen lomassa”, Ritva hymyilee. Intohimo ja harrastuneisuus on siis peruja jo useamman vuosikymmenen takaa. MYÖHEMMIN työssään Tamron kotimaan myyntitykkinä elokuvat jäivät vähemmälle, mutta kiinnostivat toki katsojana. Jäätyään eläkkeelle työstään Ritva liittyi Länsi-Vantaalla vaikuttavaan eläkeläisjärjestöön, koska on omien sanojensa mukaan tekijä. Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry on tarjonnut Ritvalle sopivan tavan toteuttaa itseään, olla yhteisön jäsen ja vaikuttaa asioihin. Aktiivinen ihminen on mukana taloyhtiönsä hallituksessa ja vetää kerhoja senioriryhmässään, kruunun jalokivenä tietenkin myös elokuvakerhoa. I N T O H I M O N A E L O K U VAT Kino Myyri VUODEN 2020 joulukuussa Myyrmäessä kuultiin ikävä uutinen Kino Myyrin sulkemisesta. Myyrmäki-talossa 27 vuotta toimineen teatterin eläkeikään ehtinyt omistajapariskunta vetäytyi liiketoiminnasta koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten takia. Vuokranmaksu tyhjistä saleista vei pohjan pois yrittämisestä. Uutta yrittäjää ei heti löytynyt, joten kaupunki suunnitteli tuovansa tyhjään elokuvasaliin monitoimitila Arkin toiminnat. Ensi tyrmistyksen jälkeen Myyr Yorkin asukkaat ryhtyivät toimenpiteisiin säilyttääkseen elokuvateatterin. Kerättiin adressi, jonka allekirjoitti hetkessä yli viisisataa elokuvien ystävää. Kaupungin johto myönsi, ettei ollut hahmottanut teatterin olleen asukkaille niin tärkeä. Osoittautui kuitenkin vaikeaksi löytää uutta vuokralaista sellaiseen tilaan, joka oli jo määritelty purettavaksi. Kaupungin ajatuksena oli, että vuonna 1993 valmistunut Myyrmäkitalo purettaisiin lähivuosina, ja sen tilalle rakennettaisiin isompi kaupunkikulttuuritalo. Pop Up Kino Helsingin tuottaja JANNE HULKKONEN ilmoittautui silti palvelukseen tilapäisratkaisuna, ja sanoi yrityksen jatkavan erittäin mielellään toimintaa Kino Myyrissä, jos se on mahdollista. Kino Myyri sai vain pätkittäin jatkoa maailman myllerryksen muuttuvissa tilanteissa. Tässä vaiheessa kuvaan astui taas Ritva, joka ilmoittautui käsi ojossa vapaaehtoiseksi, kun elokuvakerhon perustaminen tuli puheeksi senioriyhdistyksessä. Kerho perustettiin, ja Janne Hulkkosen kanssa neuvotellessa syntyi ”senioritorstai”. Korttelikino näyttää joka toinen torstai-iltapäivä elokuvakerholaisten toiveisiin sopivan elokuvan. Lipunmyynti on auki myös muille matineanäytäntöjä kaipaaville, jos tilaa vain on. ”Rakkaani merikapteeni” -elokuva oli aikanaan niin suosittu, että ulos jäi vielä 40 henkeä. Toivotaan, että tulevaisuus tuo Kino Myyrille vielä monta loppuunmyytyä katsomoa. VUFF VUFF! KINO Myyrin ja LVKS:n elokuvakerhon yhteistyö kulminoitui keväällä Vantaan urbaani filmifestivaali VUFF:in aikana. VUFF 2023 tarjosi paitsi leffanäytöksiä, myös niihin liittyvää musiikkia, tanssia, tanssiesityksiä ja makuelämyksiä. Kino Myyrin aulaan pystytetty Kinomuseo, eli vanhojen elokuvajulisteiden näyttely toi tapahtumaan aina tervetullutta nostalgiaa. Nelipäiväisen ohjelman lisäksi koettiin vielä uusi aluevaltaus eli Koirakino Martinlaakson Jokiuoman puistossa. Janne Hulkkonen postasi festivaalin jälkeen pitkän kiitoslistan yhteistyökumppaneilleen Facebookissa. Mukana oli itsestään selvästi myös Ritva ja muut Kino Myyrin LVKS-enkelit. LÄNSI-VANTAAN kansalliset seniorit ry on yksi monista Vantaalla toimivista eläkeläisyhdistyksistä ja -järjestöistä. Se on perustettu vuonna 1973, joten tämä vuosi on yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuosi. Yhdistyksen puheenjohtaja on RISTO PYHÄLTÖ, joka toimii myös Vantaan Vanhusneuvoston varsinaisena jäsenenä, ja valittiin Vanhusneuvoston puheenjohtajaksi viime vuonna. Yhdistyksen toiminnan teema on Senioriliiton yhteinen ”Rohkeasti tulevaisuuteen” ja yhdistyksen strategiassa mainitaan muun muassa nettiosaamisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, vaikuttaminen ja hyvä yhteishenki. YHDISTYS kokoontuu Virtakirkolla jäsentapaamisiin, mutta toimii aktiivisesti myös muualla Myyrmäen suuralueella erilaisten kerhojensa puitteissa. Jäsenmäärä yhdistyksessä on melkein 250 jäsentä. ”Käytämme mielellämme lokaaleja palveluita kahvija lounastapaamisissamme”, kertoo Risto Pyhältö, joka muistelee edellisen lounaskerhon olleen Bistro Domussa. ”Oman rahan” kerhoissa suuri tapahtumien osallistujaprosentti yleensä auttaa hinnoittelussa. Yhdistys kertoo toimintakertomuksessaan, että viime vuonna tehtiin kävelyretki Bulders-majalle Vantaanlaaksoon, teatterija oopperamatkoja Helsinkiin, musikaalimatka Tampereelle ja Tallinnaan. Ilon Pisarat, muistia tukeva kerho kokoontuu Myyrmäkitalon asukastilassa. Museokerho vieraili kahdessa museossa ja toimintaan osallistui 42 henkilöä. Lounaskerho kokoontui lähialueella seitsemän kertaa ja osallistujia oli keskimäärin 20 lounasta kohden. Kahvija keskustelukerhoja pidettiin 37 kappaletta, niihin osallistui 341 henkilöä. Ylivoimaisesti eniten osallistuttiin elokuvakerhoon, jonka järjestämät 16 näytöstä keräsivät yhteensä 1322 katsojaa. SEN lisäksi, että puheenjohtaja toimii linkkinä Vanhusneuvostoon, on hän myös mukana elokuvakerhon ”viestintäpäällikkönä” houkuttelemassa Vanhusneuvostosta katsojia Kino Myyriin. Osallistujamääristä päätellen hän on toiminut hyvinkin menestyksekkäästi. ”Mielestäni nämä kerhot ovat oikeastaan uuden hyvinvointialueemme apuja. Ne ovat ennaltaehkäiseviä toimia siihen, ettei seniori jää yksin”, päättää Pyhältö ja toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaan. KINOMYYRIN SUOJELUSENKELIT LKVS... SIIS MIKÄ? T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Apua arkeen! Keikkaapu vantaankoskisrk. clara.? Keikka-avun päivystys tiistaisin klo 9-11 p. 09 8306 405 Hae apua www.vantaanseurakunnat.?/apua-ja-tukea/keikka-apu Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi: kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin kodin pieniin askareisiin tietokoneen tai puhelimen kanssa lomakkeiden täyttämiseen ulkoilutai juttuseuraa Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta. Vapaaehtoistyöntekijät, Kino Myyrin koko uuden elämän puolesta järeää työtä tehneen Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry:n kertakaikkiaan rautaiset naiset Ritva (kesk.) Tuija, Kirsti ja Gunilla (ei kuvassa) Kuva: Pop Up Kino Helsinki
p. 045 203 0304 Uomakuja 2, Vantaa MA-PE 9-18, LA 9-15 sekä sopimuksen mukaan Tervetuloa meille! KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija, Leena ja Kati nähdään Why so Myrtsi TAPAHTUMASSA 24.8. Apua arkeen! Keikkaapu vantaankoskisrk. clara.? Keikka-avun päivystys tiistaisin klo 9-11 p. 09 8306 405 Hae apua www.vantaanseurakunnat.?/apua-ja-tukea/keikka-apu Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi: kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin kodin pieniin askareisiin tietokoneen tai puhelimen kanssa lomakkeiden täyttämiseen ulkoilutai juttuseuraa Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta.
1 4 Pähkinärinne-seura kokosi asukkaat ja viranomaiset keskustelemaan turvallisuudesta. TURVALLISUUS PUHUTTAA PÄHKIKSESSÄ HÄMEENKYLÄN seurakunnan seurakuntasaliin kokoontui 8.8.2023 huolestuneita kansalaisia keskustelemaan Pähkinärinteen alueen turvallisuudesta. Sali täyttyikin lisätuoleja myöten. Koollekutsujana toimi Pähkinärinne-seura, ja tilaisuuden puheenjohtajana toimi seuran varapuheenjohtaja JARMO LOUNASSALO. Kesän aikana Pähkinärinteessä on ollut 10–15 poliisin tehtävää liittyen nuorison pahoinpitelyihin tai häiriökäyttäytymiseen. Eniten huomiota on herättänyt tapaus, jossa nuoren henkilön epäillään pahoinpidelleen ihmisen ja sen jälkeen heittäneen kivillä tekoa pysäyttämään tulleita ihmisiä. Tapausta tutkitaan kahtena pahoinpitelynä. NUORTEN rettelöinti on jo jonkin aikaa herättänyt asukkaissa pelkoa ja epätietoisuutta. Sosiaalisessa mediassa on tilannetta kommentoitu runsaasti ja huhumyllyn jauhaessa on oman käden oikeuttakin ehdotettu. Pähkinärinne-seuran tavoitteena oli rauhoittaa kiivaana käyvää väittelyä ja avata keskustelu siitä, mitä asialle voi tehdä. Paikalle oli kutsuttu edustajia muun muassa poliisista, nuorisotoimesta, lastensuojelusta ja SMILE-hankkeesta (Strengthening Migrant Family Integration through New Dialogue Methods with Communities, Schools, and Services in Vantaa Neighbourhoods). Lisäksi mukana olivat Myyrmäen alueen moskeijan imaami ja Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra. JARMO LOUNASSALO kommentoi, että oli ilahduttavaa nähdä mukana myös opettajia alueen kouluista, vaikka lukukausi ei ollut vielä edes alkanut. ”Keskustelutilaisuutta koskien tuli yksi pyyntö tilaisuuden striimauksesta. Asia oli arkaluontoinen ja paikalle oli somessa ilmoittautunut myös haastavien nuorten vanhempia. Loppupäätelmä oli, että tilaisuutta ei striimata”, kertoi Lounassalo. Poliisin kanta oli, että minkäänlaisia katupartioita ei pidä organisoida, vaan ollaan matalalla kynnyksellä yhteydessä hätäkeskukseen. Järjestyksen ylläpito on poliisin tehtävä. Samalla on ymmärrettävä, R E T T E L Ö I N T I R E H O T TA A T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Poliisia on kutsuttu paikalle Pähkinärinteessä tiuhaan kesän aikana nuorten väkivaltaisen käytöksen takia. Valokuva: Santeri Viinamäki Kuvitus: Topias Dean että uhkaavan tilanteeseen on kaikilla velvollisuus puuttua. Nuorten toiveena oli saada omien somekanaviensa lisäksi tietoonsa kanava, jonka kautta voi nopeasti hälyttää apua tarvittaessa. VANTAAN omassa SMILEhankkeessa vahvistetaan maahanmuuttaneiden perheiden kotoutumista, työllistymistä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. INGE-LY RANNU, hankkeen Martinlaakson ja Myyrmäen kumppanuusasiantuntija, kommentoi tilaisuutta: ”Oli hyvä päästä verkostoitumaan niin monen toimijan kanssa, kun kyseessä on vasta alkanut hanke. Tämä on monelle sydämen asia.” JARMO Lounassalo oli kirjannut tilaisuudelle tavoitteita, joista yksi oli yhteinen julkilausuma. Sellainen kirjattiin tilaisuuden lopuksi: Haluamme lisätä aikuisten läsnäoloa lasten ja nuorten elämässä. Sanonta ’koko kylä kasvattaa’ kuvaa hyvin tavoitettamme. Jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen sekä vapaaseen ja turvalliseen elämään ilman pelkoa.
TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAVAT TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAVAT
1 5 Vastaukset. Eipä kurkita! Ken tietää vastauksen? Barbi ehkä montakin. 1a, 2a, 3b, 4a, 5c 6b, 7b, 8c, 9a, 10c 1. Myyräncolon sijaintipaikkana tunnettu kiinteistö valmistui a) 1975 b) 1980 c) 1984? 2. Energia Areenan on suunnitellut arkkitehti a) Jukka Siren b) Asko Takala c) Pekka Helin? 3. Myyrmäen yhteiskoulu sai oman koulurakennuksen a) 1968 b) 1970 c) 1972? 4. Kumpi on vanhempi, Kaivokselan vai Myyrmäen vesitorni? a) Kaivokselan b) Myyrmäen c) Molemmat valmistuivat samana vuonna 5. Kaivokselan asuinalueen jätevedet johdettiin aluksi a) Viikin vedenpuhdistamoon b) Pitkäkoskella sijainneeseen vedenpuhdistamoon c) Kaivokselan ja Louhelan välissä olevalla pellolla sijainneeseen puhdistamoon? 6. Linnan kartano sijaitsee a) Hämeenkylässä b) Seutulassa c) Linnaisissa? 7. Sanomalan painotalon arkkitehti on a) Erik Kråkström b) Kalle Vartola c) Eero Kostiainen? 8. Arkkitehti Pentti Aholan kädenjälki näkyy parhaiten a) Martinlaakson b) Keimolanmäen c) Pähkinärinteen rakennuskannassa? 9. Ensimmäinen merkittävä vuoden 1965 jälkeen rakennettu ja sittemmin purettu rakennus Länsi-Vantaalla oli a) Työterveyslaitoksen talo b) Myyrmäen terveysasema c) Louhelan ostoskeskus? 10. Myyrmäen kirkon on suunnitellut a) Aarno Ruusuvuori b) Martti Jaatinen c) Juha Leiviskä? S E O N T-T-T-T. . .
1 6 K ANGASPUUT. Matonkuteet. Räsymatto. Aika monen ensimmäinen mielikuva on se tuttu raitamatto, johon on kudottu vanhat lakanat ja ehkä ne vaarin pitkät kalsaritkin pariksi raidaksi. Mummolan tai mökin lattialla lepäilevät, monista mäntysuopapesuista, auringossa kuivumisesta haalenneet ja loimilangoista harventuneet. Matonkutojat kuitenkin tietävät, että loimiin voidaan tehdä monimutkaisiakin kuvioita, eikä muhkeimpia, trikookuteista kudottuja mattoja jaksa nostaa matonpesupaikalla altaasta kuivumaan. “Mäntysuopa saattaa myös kellastuttaa loimet”, toteaakin Vantaan Kutojien MERVI NUUTINEN ja kertoo itse käyttävänsä itsepalvelumattopesuloita. Perinteet eivät ole pysyviä, ne elävät. Edes helteisenä kesäpäivänä Kankurilassa aika ei tunnukaan pysähtyneeltä vaan suorastaan kihisee. Kahvit keitetään ja pöydässä on pariakin sorttia tarjottavaa, mutta puhe soljuu suomeksi ja englanniksi, välillä vähän ruotsiksi ja tanskaksikin. Harva se lause päättyy nauruun, tässä ei olla totisia tai liian tosissaan. Vantaan Kutojien Kankurila muutti vuoden 2023 alussa Varistosta Kaivokselaan. Tilassa ylläpidetään monia tärkeitä käsityöhön liittyviä perinteitä, mutta luodaan mielellään myös uusia. Räsymaton raidoissa on toisille koko elämän kudelma. N Ä H DÄ Ä N L O I M I L A N G O I L L A PAIKALLA on Vantaan Kutojien nykyinen puheenjohtaja Mervi Nuutinen, kunniapuheenjohtaja ja yhdistyksen perustajajäsen LIISA MÄKINEN ja jäsenet SEIJA KEKKONEN ja varapuheenjohtaja MARJATTA AALTO. ROSA TOLNOV CLAUSEN tekee tohtorintutkintoa pohjoismaisista kudontapaikoista ja niiden merkityksestä käsityön tekemiseen. Hän on suorastaan haltioissaan Kaivokselan tilasta ja sen ihmisistä. Hän kertoo, että Suomen malli yhteisistä kudontatiloista on varsin poikkeuksellinen. Ruotsissa on kudontaryhmiä, mutta siellä jokaisella on yleensä omat kangaspuut. Kankurilan seitsemättoista puut ovat kaikkien käytettävissä. Loimet laitetaan yhdessä valmiiksi ja nimilistasta saa varata oman vuoronsa. Päivämaksua ei ole, koska kenenkään ei haluta joutuvan kutomaan hiki hatussa. SITÄKIN on kyllä tehty. Vuonna 2015 Wanhan sataman muotinäytöksen lavalle tilattiin 100 metriä räsymattoa. Sata senttiä leveää mattoa tehtiin 3–5 metrin pätkissä kesähelteillä. “Kudottiin kilpaa, hakattiin mattoa ja otettiin kylmiä suihkuja”, Mervi Nuutinen nauraa. Matot vuokrattiin muotinäytökseen, jonka jälkeen ne palautuivat myyntiin Kankurilaan. T E K S T I & K U VAT E L I N A I I JA L A I N E N RÄSYISTÄ ELÄMÄÄ LOIMIEN LOMASSA Kuvassa vasemmalta: Seija Kekkonen, Marjatta Aalto, Liisa Mäkinen, Rosa Tolnov Clausen ja Mervi Nuutinen.