Myyr York Times 2/2022 - Lehtiluukku.fi

NRO 19 2 1 . T O U K O K U U T A 2 2 2 Koko kylämedia kasvattaa. Testissä Korner Lounge & Bistro. s. 20 Puita, puskia ja – keinuja ikäihmisille? s. 13 Kolusimme kaupat, kioskit ja kuppilat. s. 16 MICHELINIT AJAUTUIVAT NURKKAAN JOKIUOMANPUISTOON ON TULOSSA UUTTA SHOPPAILUA AIKOJEN ALUSSA ”SHH! ” Nykyaja n kirjasto nhoitaji en työ on kaikkea muuta kuin hyssytte lyä. s. 10
2 10v! TIIVIS ASUMINEN ON TULEVAISUUDEN TRENDI PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUS Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sini Salo Sirkka Inkinen Jukka Hako Suve Pääsukene KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Karoliina Havaste JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E ERÄS lukijamme totesi surullisena, että Myyrmäki on jätetty heitteille. Vanhat kaupunkitaideteokset ja patsaat ovat kuin kaatopaikalle menoa odottamassa. Myrtsin pitkäaikaisen “talonmiehen”, kiinteistönhoitaja Johanneksen jäätyä eläkkeelle kaupunkiympäristö on rappeutunut entisestään. Katutila muuttuu nuhjuiseksi, kuin korostaen sitä, ettei siellä ole tarkoituskaan viihtyä. JULKISTEN ulkotilojen puhtaus ja valaistus ovat asioita, jotka ovat nousseet esille esimerkiksi Martinlaakson osallistavassa budjetoinnissa. Ne ovat kaupunkilaisille tärkeitä asioita, jotka lisäävät viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Niiden laiminlyönti kaupungin puolelta on surullista seurattavaa. Emme toki halua vain parjata Vantaan kaupunkia. Osallistava budjetointi ja nyt käynnissä oleva Vantaan innovaatiokilpailu ovat mielenkiintoisia avauksia. Toivomme kovasti, että Myyrmäkeenkin löytyy jotain oikeasti uutta, eikä vain niin sanottuja purkkapaikkoja. Koska tuoreita näkökulmia tarvitaan, ja niitä pitäisi myös kuulla. KAUPUNKIASUMINEN on tulevaisuuden asumismuoto. Tiivis ja keskitetty asuinympäristö on monin tavoin tehokas, liikkumisen kannalta ekologinen sekä ympäristön huomioiva ja palvelujen saatavuuden takaava asumismuoto. Omakotitaloasumista tunnutaan pitävän ainoana oikeana asumismuotona. Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa Normijärvelle, vaan on myös heitä, joille asuminen tiivistyvässä kaupungissa on tietoinen valinta. Ja ainakin osin vapaaehtoinen sellainen, koska harva meistä on täysin vapaa rajoitteista. Maaseudulla nimittäin on tilaa ja edullisiakin omakotitaloja, mutta esimerkiksi etäisyydet ja palveluiden puute voivat nousta haasteiksi. KAUPUNGISSA tulee olla tarjolla eri kokoisia asuntoja ja erilaisia asumismuotoja. Nyt kun tavoitteena tulisi olla lähiluonnon vaaliminen ja viheryhteyksien säilyttäminen, tarkoittaa uusi rakentaminen lähes aina keskitettyä kaupunkirakentamista, tiivistä ja korkeaa. Se edellyttää, että asuntorakentamista pitäisi uskaltaa ajatella uudella tavalla. Tulisi huomioida ja ennakoida uusia asumisen trendejä. Olisi uskallettava taas puhua “elinikäisistä” asunnoista sen sijaan, että lähtökohtana ovat pienet ja huonosti jopa pienelle perheelle sopivat yksiöt tai kaksiot. ASUINRAKENTAMISEN lisäksi tulisi miettiä, miten asumisen mielekkyyttä kaupungissa voi kehittää myös kodin seinien ulkopuolella. Kaupunkilaiset haluavat nauttia lähipalveluista ja viihtyisästä kaupunkiympäristöstä. Etätyön yleistyessä työpaikkojen puute ei välttämättä tarkoita nukkumalähiön syntymistä, mutta miten estää se, ettei työpaikkojen vähyys poista myös palveluita alueelta? MYYRMÄKI ja Martinlaakso ovat Vantaan suurimpia ja tiheimmin asuttuja kaupunginosia. Lähiöitä. On vaikea uskoa, että 30 000 henkeä asuisivat kaikki mieluummin jossain muualla. Pieniä parannuksia kaipaa varmasti jokainen, ja on hienoa, että voidaan toteuttaa esimerkiksi uusi roska-astia tai penkki jonkun kauppareitin varrelle. Aika olisi silti miettiä myös isoja innovaatioita, koko kaupungin organisaation läpäisevää tuoretta ajattelua. Sellaista, jolla pyrittäisiin tekemään kaupunkiasumisesta elämisen tapa, jossa ei vain kompensoitaisi puutteita oletettuun ihanneasumismuotoon nähden, vaan rakennettaisiin lähiöistä oikeasti mainettaan parempia. Alueita, joissa ihmisen on hyvä asua, olla, harrastaa ja elää yhdessä toisten kanssa. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi MYYRMÄKILIIKE TÄYTTÄÄ JO 10 VUOTTA ONNEA! Ilman Myyrmäki-liikettä ei olisi myöskään Myyr York Timesia. ”Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa Normijärvelle, vaan on myös heitä, joille asuminen tiivistyvässä kaupungissa on tietoinen valinta.”
3 60v! 30v! 10v! U U T I S E H K O T P R O P E L L I H AT U T PÄ Ä L L E 6 O N VA I N N U M E R O VANTAAN kaupunki järjestää kaikille avoimen innovaatiokilpailun, jossa parhaiden ideoiden kesken jaetaan yhteensä 300 000 euroa. Kilpailun nimi on “Kaikenkokoisia kaupunkeksintöjä”. Siinä etsitään suuria ja pieniä ideoita paremman Vantaan rakentamiseksi. Kilpailun kategorioina ovat esimerkiksi yhteisöllisyyden lisääminen sosiaalisilla innovaatioilla, keskustojen vetovoimaisuuden ja turvallisuuden lisääminen tai kiertotalouden edistäminen. Tarkoituksena on rakentaa hyvää arkea kaupungissa, luoda kukoistavia kaupunkikeskuksia ja torjua ilmastonmuutosta. KILPAILUUN voivat osallistua niin yksityishenkilöt kuin yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja järjestötkin. INNOVAATIOKILPAILUN mahdollistaa Vantaan viime marraskuussa saama tunnustus, kun Euroopan innovaationeuvosto valitsi Vantaan Euroopan nousevaksi innovaatiokaupungiksi. KILPAILUEHDOTUKSIA otetaan vastaan 15.8. saakka. Asiantuntijaraati arvioi hakemukset ja valitsee finalistit. Lokakuussa järjestetään Innovaatiofestarit, jossa valitut ehdotukset julkaistaan. Rahoituksen saajan tulee toteuttaa kilpailuidea Vantaalla vuosien 2022 tai 2023 aikana. Lisätiedot kaupungin nettisivuilta osoitteesta vantaa.fi/ innovaatiokilpailu KAIVOKSELA, Vantaan vanhin lähiö, täyttää 60 vuotta elokuussa. Vuosipäivän kunniaksi Kaivoksela-seura ja Vantaa-seura keräävät muistoja ja asukkaiden ajatuksia alueelta. Muistot voivat olla tuoreitakin; tekstejä kaivataan siis myös nykypäivään sijoittuen. KYSELY on avoinna toukokuun 2022 loppuun ja löytyy Vantaa-seuran sivuilta. Koottavat tiedot arkistoidaan Vantaan kaupunginmuseoon, josta niitä voidaan hyödyntää niin historiankirjoituksessa kuin kaupunkisuunnittelun tarpeissakin. Jos tuntuu, että muistoissa riittäisi jaettavaa, mutta ne eivät sijoitu Kaivokselaan, ei hätää! Vantaaseen liittyviä tekstejä, valokuvia, äänitteitä jne. kerätään Vantaa50-historiahankkeessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa 15.6. asti. Vantaan kaupunki täyttää 50 vuotta vuonna 2024. Kaivoksela 60 vuotta: vantaaseura.fi/toiminta/ajankohtaista/kaivoksela-kysely/ Lisätietoa SKS:n hankkeesta: www.finlit.fi/fi/arkisto/ vastaa-keruisiin/vantaalainen-elama PAREMPAA MYRTSIÄ INNOVAATIOKILPAILUN AVULLA? KAIKKAKIN JUHLII PYÖREITÄ E I R I I TÄ O L L I E BEST FOOT FORWARD 2022 SKEITTIKIERTUE MYYRMÄEN SKEITTIPUISTOON EUROOPAN suurin skeittikilpailu saapuu Myyrmäkeen 18. kesäkuuta. Best Foot Forward 2022 -kiertueella on 11 osakilpailua seitsemässä eri maassa. AMATÖÖRITASON kilpailukiertueen tarkoituksena on löytää uusia kykyjä rullalautailun huipulle. Kiertuetta on järjestetty vuodesta 2017 alkaen. Vantaan osakilpailu on ainoa Suomessa LEGENDAARINEN , maksuton puistofestivaali kaiken ikäisille tekee paluun Jokiuomanpuistoon sunnuntaina 5.6. Yleisön luulisi viihtyvän järjestettävä kilpailu. Jokaisesta osakilpailusta kolme parasta skeittaajaa pääsee Euroopan finaaliin Innsbruckiin, josta on mahdollisuus päästä kilpailemaan Yhdysvaltoihin. KILPAILUT järjestettiin Suomessa ensi kertaa viime vuonna. Nyt kilpailut haluttiin tuoda Myyrmäen todella hienoon skeittipuistoon. Myyrmäen skeittipuisto valmistui keväällä 2021. hyvin kolmen lavan, noin 20 esiintyjän, ruoan sekä muun moninaisen toiminnan voimin. Lisää Louhela Jameista sivulla 22. K U V A : JA N N E II JA L A IN E N K U V A : A N T T I P IH L A JA M Ä K I L AVA L L A M M . N I S Ä K Ä S , K A L A JA Ö T Ö JÄ LOUHELA JAM ROKKAA TAAS JOKIKSESSA 3-KYMPPISTEN MERKEISSÄ
4 SKEITTIKONTTI JA SKEITTIKOULU MYYRMÄEN SKEITTIPUISTOON KESÄKSI U U T I S E H K O T K U S T I P O L K E E KK A U P P I A A L L E C OWA B U N G A D U D E K-SUPERMARKET Martinlaakson Ostarille on avattu Posti. Siis sellainen täyden palvelun paikka, josta voi noutaa ja lähettää kaikkia postilähetyksiä sekä ostaa postitusja pakkaustarvikkeita. POSTILLE ei löytynyt kumppania Myyrmäen kaupunginosasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ne lähetykset, jotka tähän asti on pitänyt noutaa Rajatorpan Shelliltä, haetaan jatkossa Martinlaakson Ostarin K-supermarketista. Posti on käytännössä luopunut lähes kaikista omista toimipisteistään. Postipalvelut ovatkin usein kaupan, huoltoaseman tai muun palvelun ohessa. Asiakkaat eivät voi valita omaa kotipostiaan, vaan se määräytyy postinumeron mukaan. Kumppanin löytymiseen vaikuttavat Postin mukaan monet MYYRMÄEN Skeittipuistoon on tulossa kesäksi Skeittikontti. Kontilla on lautalainaamo, josta voi lainata panttia vastaan itselle sopivan laudan ja suojia. Kontin työntekijät auttavat mielellään kaikessa skeittaukseen liittyvässä. KONTILLA järjestetään myös skeittikouluja tiistaisin ja torstaisin kello 12–14 kesäkuusta alkaen. Skeittikoulut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista. Kaikenikäiset ovat tervetulleita eikä aiempaa kokemusta skeittaamisesta edellytetä. MYYRMÄESSÄ järjestetään myös kaksi Skeittileiriä, jotka on suunnattu 9-15-vuotiaille, mutta virallista yläikärajaa ei niissäkään ole. RAKENNUSTYÖT ovat myllertäneet Myyrmäen keskustaa. Kesäkansalaisten iloksi onkin tekeillä Myyr York Park, urbaani katupuisto, joka kulkee Paalutorilta aseman ja Myyräncolon kautta Liesipolulle. Puistoon sijoittuu Vantaan kesälavan lisäksi ruokaa, juomaa, taidetta, katupelejä, kaupunkiviljelyä sekä oleskelualueita rentoon hengailuun. SAV Taidekollektiivi tuo alueelle katutaiteen lisäksi luovia valoja viherpaikkatoteutuksia. Myyr York Parkin avajaisia vietetään 10.–11.6. MUSIIKKIA, värejä, luovuutta ja kaikenkokoisia rohkeita malleja yhdistelevä tapahtuma pyrkii tekemään afrikkalaisia kulttuureita tunnetuksi Suomessa nostamalla esille afrikkalaistaustaisia muodin ammattilaisia sekä heidän luovuuttaan. Lisää tietoa African Fashion Week Helsingistä sekä muista kesän tapahtumista Menoks-palstalla sivulla 22. UUSI POSTIN PAVELUPISTE MARTSARIN OSTARILLE asiat. Tilojen tulee olla helposti saavutettavissa sekä Postin logistiikan että asiakkaiden kannalta. Saapuville ja lähteville lähetyksille tarvitaan tilaa. Henkilöstöä täytyy olla riittävästi. Nämä ehdot eivät taaskaan järkevällä tavalla toteutuneet Myyrmäen kaupunginosassa. MYYRMÄESSÄ on Paalutorin laidalla OmaPosti-kioski, jossa voi hoitaa yleisimmät postiasiat itsepalvelupäätteellä, noutaa paketteja ja olla videoyhteydellä yhteydessä Postin asiakaspalvelijoihin. Valmiiksi maksetun kotimaan paketin voi jättää Noutopisteisiin tai Pakettiautomaatteihin, joita löytyy Myyrmäen alueelta useampikin. RAJATORPAN Shell jatkaa toimintaansa kylmäasemana. Myös paikalla sijaitseva autohuolto palvelee edelleen. Rajatorpan Shellin myymälä on sulkenut ovensa. Myös siellä ollut Posti on lopettanut. C AT WA L K K E S K U S TA S S A AFRICAN FASHION WEEK TULEE MYYRMÄKEEN Kuvittaja flippas. M A L L I: M O N IC A T O R A S U : F IN N K IB U Y E K U V A A J A : N IK O R A A P PA N A ......?!?! KESÄMENON KESKIPISTE MYYR YORK PARK AVATAAN 10. KESÄKUUTA! M Y Y R YO R K M I K Ä ?
5 K I L PA I L U T I I V I S T Y Y CITYCON vahvistaa solmineensa vuokrasopimukset Prisman ja Lidlin kanssa Myyrmannin tiloihin. Molemmat vaativat muutoksia kauppakeskuksessa. Lidl tulee samaan tasoon Punamultatorin kanssa Red Onionin viereen. Prismasta tulee kaksikerroksinen. Myös kauppakeskuksen kulkuja uusitaan. Kaupallisten palveluiden keskittyminen Myyrmanniin lisää alueen vetovoimaa ja toivottavasti kasvattaa myös tulevien uusien liiketilojen kysyntää. PRISMA JA LIDL MYYRMANNIIN K I R JA S T O J E N K R E E M I Ä VUODEN KIRJASTO -kisan tavoitteena on löytää kirjasto, joka tekee yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Suomen kirjastoseuran järjestämän kilpailun voittaja selviää kesäkuussa 2022 Kirjastopäivillä Hämeenlinnassa. ”Finalistien joukosta erottuivat ne, jotka painottivat kirjaston asiakkaan näkökulmaa”, kommentoi Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja JUHA MANNINEN . Kilpailun viisi finalistia ovat Inarin kirjastoauto Faarust, Vantaan Myyrmäen kirjasto sekä Oulun, Lahden ja Raahen kaupunginkirjastot. Miten kirjasto on muuttunut vuosien varrella ja mistä on kirjastonhoitajat tehty? Lue Myyrmäen kirjastosta ja sen moniosaavista työntekijöistä Sirkka Inkisen jutussa alkaen sivulta 10. MYRTSIN KIRJASTO EHDOLLA SUOMEN PARHAAKSI Miltä Myyrmäen kirjasto näyttää? Instagramissa mm. tältä. K U V A : @ M Y R T S IN K IR JA S T O (I N S T A G R A M ) Myyrmäen keskustassa. vantaa.fi VANTAAN KESÄLAVA AUKEAA 10.6.
6 A Vihertie B C ASEMAKAAVOITUS on pitkä prosessi. Asukkaiden on ehkä joskus vaikea ymmärtää, että samalla alueella useat asemakaavamuutokset kulkevat eri tahdissa. Kaupunki tekee maankäytön suunnittelua, mutta myös tonttien omistajanvaihdokset saattavat aiheuttaa kaavamuutoksen haun. Niiden tarkoituksena on yleensä lisärakentaminen ja rakentamisen tehokkuuden lisääminen tai rakennusten käyttötarkoituksen muutos. Martinlaaksossa onkin syntynyt epätietoisuutta siitä, mitä alueella on tapahtumassa. Vihertie 48:n tontilla ollut vanha puutalo purettiin ja tontti on liitetty kaavamuutosalueeseen. Kaavamuutoksia Martinlaaksossa VIHERTIE 44–48:N (asemakaavamuutos numero 002447) kaavamuutoshakemuksen on tehnyt 4.9.2020 Kiinteistö Oy Vihertie 44–46, jonka tontilla sijaitsee 1986 rakennettu toimistotalo. Paikalliset tuntevat sen “arkkitehtitalona”. Se ei ole kaupungin tekemän selvityksen mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä, joten se voidaan purkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi hankkeen jo vuoden 2021 kaavoitusohjelmassa. Vireilletulosta ilmoitettiin Vantaan asukaslehdessä 6.3.2022. Tonteille esitetään kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joiden pohjalta voidaan tarkastella toimintojen sijoittumista, rakennusoikeuksia ja kerroslukuja kaavaehdotusvaiheessa ja laatia niistä yksi kaavamuutosehdotus. MARTINLAAKSONTIE 24 (asemakaavamuutos numero 002413) kaavamuutoshakemus on aloitettu 26.11.2019. Maa-alue on Vantaan kaupungin omistuksessa ja rakentamatonta puistoaluetta. Martinlaaksossa on meneillään useampiakin asemakaavan muutoshakemuksia. Osa niistä kuuluu Martinlaakson Kestävä Keskusta 2022–2025 -avainhankkeeseen. Lähtökohtana on tiivistyvä ja kestävän kehityksen mukainen kokonaisvaltainen kaupunkiympäristö. Tontista muodostetaan kortteli, joka toimii maamerkkinä ja kiinnekohtana. Se koostuu 3–14-kerroksisista kerrostaloista, joista korkeimmat ovat radan ja Martinlaaksontien varressa. Kaavamuutosalue käsittää huoltoaseman tontin ja sen ja radan väliin jäävän puistoalueen (osa Viherpuistoa) sekä Punapolun katualueen. Alue on tarkoitus muuttaa kokonaisuudessaan asuin-, liikeja toimistotilojen kortteliksi. Kaavamuutoksella tavoitellaan noin 15000-20000 k-m2 verran rakentamista. NÄMÄ kaksi erillistä kaavamuutosta muodostavat kohtuullisen ison alueen ja mahdollisesti merkittävän muutoksen kaupunkikuvaan. Asukkaille on herännyt epäilyksiä siitä, onko heille kerrottu kaikki tulevaisuuden suunnitelmista ja siitä, miten pientaloalueiden Martinlaaksossa käy. Martinlaakson asukasyhdistys vaatiikin, että alueen kaavasuunnitelma pitäisi tehdä kokonaisuutena, jolloin myös pientaloasukkaat voisivat muodostaa mielipiteensä kokonaisesityksen pohjalta. Asukasyhdistys on aiemmin ollut neuvotteluyhteydessä kaupungin kanssa, mutta nyt se tuntuu katkenneen. “Joku tässä on mennyt vikaan ja aiemmin luvattuja neuvotteluja ei ole käyty”, Martinlaakson asukasyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja JYRI JÄÄSKELÄINEN valittelee. Vielä voi vaikuttaa MARTINLAAKSONTIE 24:N (002413) OAS on päivitetty 18.6.2021 ja sen pitäisi edetä seuraavaksi kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi ja siitä edelleen kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallitus päättää kaavamuutosehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 päivän ajaksi, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Lopullisesti kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa. On myös mahdollista, että hanke kilpailutetaan, jolloin siitä tehtäisiin uusi arviointija osallistumissuunnitelma. VIHERTIE 44–48:N (002447) asukastilaisuus järjestettiin 11.5.2022. Osallistumisja arviointisuunnitelman sisällöstä voi 6.6.2022 mennessä ilmoittaa mielipiteensä Vantaan kaupungin kirjaamoon. PISTETALOT Esitys perustuu kerrostaloihin Louhelantien ja Vihertien laidalla. Louhelantien rakennusten kerroskorkeus nousee etelästä pohjoiseen päätyen 9-kerroksiseen pistetaloon. Vihertien varrella sijaitsevat 4-kerroksiset pistetalot. Rakennusoikeus tonteilla on yhteensä 10600 k-m2. Pysäköintipaikkoja 53 kpl, tontilla 44–46 pääasiassa pihakannen alla ja tontilla 48 viherkattoinen autokatos 21 autolle. KERROSJA RIVITALOT Korttelisuunnitelma, jossa tontilla 44–46 Vihertien varrella on pistetalo ja Vihertie 48:n tontilla rivitalo. Louhelantien rakennusten kerroskorkeus nousee etelästä pohjoiseen päätyen 9-kerroksiseen pistetaloon. Autot sijoitetaan pihakannen alle ja vieraspaikat sijaitsevat kadun varressa. Rakennusoikeus tonteilla yhteensä 10200 k-m2 KERROSTALOT Rakentaminen keskittyy Louhelantien varteen ja Vihertien varressa on istutusvyöhyke ilman rakennusmassoja. Louhelantien rakennusten korkeus nousee etelästä pohjoiseen 5-kerroksisesta rakennuksesta alkaen ja päätyen 9-kerroksiseen pistetaloon. Pysäköintipaikkana on erillinen LPA-alue, jossa on molempien tonttien autopaikkoja. Tontteja halkoo yleinen jalankulkuväylä ja hulevesiuoma. Rakennusoikeutta tonteilla 10600 k-m2. Vihertie 44–48:n vaihtoehdot KAAVOITUS KÄYNNISSÄ MARTINLAAKSOSSA S U U N N I T E L M A H I E R TÄ Ä A S U K K A I TA T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VA T O P I A S D E A N Eikös tässä hetki sitten vielä ollut talo?
t2h.fi t2h_ihaniakoteja T2H – Ihania koteja Löydä Ihana uusi koti T2H:lta! Myyrmäen keskustan paraatipaikalle rakentuu Vantaan Gaia, jonka huikea huonekorkeus ja korkeat ikkunat ihastuttavat valoisuudellaan. Varaa oma Ihana kotisi nyt Vantaan Gaiasta! Karri Heinonen 040 070 0569 karri.heinonen@t2h.fi Myyr York Timesin tavoittaa nyt myös WhatsAppissa! Juttuvinkit, ilmoituskyselyt, skuupit ja terveiset voi lähettää meille entistäkin helpommin skannaamalla oheisen koodin WhatsApilla. P.S. Etsimme lehdelle myös vapaaehtoisia avustajia erinäisiin pieniin tehtäviin kuten jakelutelineiden täyttämiseen. Ota yhteyttä jos haluat jeesata! Whazaaaaaa aaaaaaaaaa aaaaaaaaaaa aaaaapp! Monikulttuurinen kahvila Myyräncolon katutasossa. Auki koko kesän ma–la. Tarkista aukioloajat @myyryorkcafe Vaihtuva taidenäyttely kolmen viikon välein! Muista maistaa sambusaa!
8 F R I I K K I V ASKIVUOREN lukio on tunnettu korkealaatuisista musikaalituotannoistaan, joita on esitetty aina vuodesta 1993 lähtien. Vaskivuoren alumneja tapaa tuon tuostakin suomalaisen kulttuurija viihdemaailman rautaisten ammattilaisten joukosta. Näistä mainittakoon kansansuosiota nauttiva Kalevauva-yhtye, jonka nokkamiehet KIMMO NUMMINEN ja AAPO NIININEN soittivat ahkerasti jo lukiovuosinaan. Myös multi-instrumentalisti ja tuottaja JANNE SAMULI SIRVIÖ vaikuttaa suurimpien suomalaisten tähtiartistien taustalla. Vaskivuoren alumneja tuntuu yhdistävän syvä arvostus ja kiitollisuus entistä opinahjoaan kohtaan. Ei tullut siis yllätyksenä, että myös Vaskivuoren lukion vuoden 2022 musikaali Side Show sai ensiiltansa tiistaina 19.4. kulttuuritalo Martinuksessa. Esitys on lahjakkaiden nuorten esiintyjien läpisävelletty punos, jonka massiiviset musikaalinumerot lauluineen, tansseineen sekä sirkustemppuineen saavat yleisön haukkomaan henkeään useasti illan aikana. Esityksen hahmot etsivät rakkautta, hyväksyntää ja rajoja. Se voi olla kepeää ja toisinaan kipeää, mutta shown on jatkuttava. SIRKUS TULI KAUPUNKIIN! Side Shown taiteellisesta sekä tuotannollisesta työryhmästä löytyi useampi lukiolle jo aiemmin tuttu nimi. S IDE SHOW -musikaalin on suomentanut ja ohjannut TIINA IISALA. Myös Iisala on Vaskivuoren alumneja, ja sittemmin valmistunut Lahden Ammattikorkeakoulun musiikkiteatterin linjalta. Iisalan käsissä Side Show on saanut moniulotteisen, kauniisti ja vaivattomasti soivan tekstin, jota opiskelijat lavalla tulkitsevat. Iisala toteaa käsiohjelmassa, että “jokaisessa meissä asuu pieni friikki”. Iisala on ohjannut rohkeasti nuoria löytämään omia sisäisiä friikkejään. Ensemblen joukosta löytyy hahmoja, kuten Woodoo-noita, liskoihminen, kauhulapsi ja käärmediiva, joista jokaiselle on ammennettu ideoita esiintyjiltä itseltään. Vauhdikkaista koreografioista vastaa tanssija ja sirkustaiteilija IIRO HEIKKILÄ , joka on hänkin niin ikään Vaskivuoren alumneja. Musiikkilukion johtaja MATTI SUOMELA luotsaa rautaisella ammattitaidollaan orkesterin sellaiselle tasolle, että väliajalla useampikin katsoja havahtui pohtimaan, voiko olla mahdollista, että musiikki todella tuli livenä eikä nauhalta. V AIKKA äkkiseltään ajatus Side Shown 1930-luvulle sijoittuvasta friikkisirkuksesta saattaa tuntua kaukaiselta tai peräti makaaberilta, näytelmän tematiikka on Jokaisella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetutksi. Esityskuvassa päänelikko Buddy (Elliot Pelkonen), Daisy (Bea Oesch), Violet (Iiris Kovalainen), Terry (Olavi Miettinen) sekä ensemble. Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokannas ylistää työryhmää ensi-illan jälkeen. T E K S T I S I N I S A L O K U VAT T O M I H Ä M Ä L Ä I N E N
9 SIRKUS TULI KAUPUNKIIN! kuitenkin varsin ajankohtainen. Normeihin ja normien huojuttamiseen liittyvää keskustelua käydään koko ajan. Yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä on jo pitkään tarkasteltu kenelle tilaa annetaan, kenen tarinoita kerrotaan ja mitä ja minkälaisia representaatioita luodaan. Näitä teemoja peilataan myös Side Showssa. Erilaisuudestaan huolimatta jokaisella on oikeus elää täyttä elämää, tehdä omia valintoja, vetää rajoja sekä toimia yhteiskunnassa aktiivisena toimijana. Jokaisella on myös oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi. E SIINTYJÄKAARTI ei myöskään jätä katsojia kylmäksi. Nuorista talenteista nostettakoon tietysti pääesiintyjänelikko: siamilaisia kaksosia esittävät upeat laulajat BEA OESCH sekä IIRIS KOVALAINEN , monilahjakkuus ELLIOT PELKONEN Buddyn roolissa sekä ah-niin-karismaattinen OLAVI MIETTINEN Terrynä. Kuitenkin taisin eniten rakastua yllättäjään, Jakeen, jota esittää JEME KUUSNIEMI . ALINA PETTISEN roolitus pomoksi on täyskymppi ja ennustajan, eli HANNA RIIKOSEN , lauluääntä olisi voinut kuunnella vaikka koko illan. Side Show on ollut Vaskivuoren musikaalin taiteelliselle ja tuotannolliselle työryhmälle sekä tietysti myös esiintyjille valtavan suuri pala pureskeltavaksi. Ensi-illan perusteella pala ei jää kurkkuun. Paitsi yleisöllä, liikutuksesta. SIDE SHOW Ohjaus, Tiina Iisala; musiikinjohto, Matti Suomela; koreografia, Iiro Heikkilä; äänisuunnittelu, Ilkka Ruutu; valosuunnittelu, Terhi Hienonen; puvustus, Elina Riikonen; lavastus, Maria Mastola; maskeeraus, Iida Rasila; graafinen suunnittelu ja käsiohjelman taitto Marko Kalmari; lauluvalmennus, Hannemaija Kahila; apulaisohjaaja, Anni Happonen; taloudenhoitaja, Marja-Liisa Piispala; valokuvaus, Tomi Hämäläinen; tuottaja, Jukka Kuronen; vastaava tuottaja, Elina Arokannas. Kulttuuritoimittajamme rakastui Jakeen (Jeme Kuusniemi). K U L T T U U R I K U R K I S T U S
1 T E K S T I S I R K K A I N K I N E N I N S TA K U VAT @ M Y R T S I N K I R JA S T O LUEPA RIVIEN VÄLISTÄ M Y Y R M Ä E S S Ä O N E H K Ä S U O M E N PA R A S K I R JA S T O L U K U T O U K K I O Myyrmäen kirjasto on nykyajan monitoimitalo, jossa voi opiskella, harrastaa, osallistua opastuksiin tai tapahtumiin ja saada tietoa, neuvontaa ja apua. Monipuolisesti koulutettu henkilökunta luo kaikille avoimia ja ilmaisia tapahtumia, erilaisia teemaviikkoja, järjestää kilpailuja ja satuhetkiä. Sen lisäksi kirjasto on lainaustoiminnoiltaan Vantaan toiseksi suurin.
1 1 SAIN ensimmäisen ikioman kirjastokorttini vuonna 1964, kun muutimme Etelä-Haagaan. Lukeminen roihahti suoranaisiin liekkeihin, kun sain itse päättää mitä luen. Minä päätin lukea kirjan nimeltä Désirée. Se tutustutti minut nuoreen naiseen, jonka Napoléon Bonaparte hylkäsi, mutta Jean-Baptiste Bernadotte otti vaimokseen. Kirjan myötä syntyi epätervettä hipova kiinnostus sekä keisari Napoleonia että Ruotsin kuningasperhettä kohtaan, eikä sitä muiden yhdeksänvuotiaiden piireissä juurikaan arvostettu. Ylenkatseesta huolimatta minusta tuli kirjaston kirjojen suurkuluttaja ja uskallan sanoa, että olen sitä yhä. Kirjastolaitos Yleisten kirjastojen keskeiset tehtävät määritellään laissa. Tehtävänä on ”tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua”. Aluksi kirjat lainattiin maksua vastaan. Romaanin saadakseen tuli lainata myös tietokirja. Vuoden 1928 kansankirjastolain myötä yleisistä kirjastoista tuli maksuttomia, tätä ennen lainauksesta piti maksaa viisipenninen. Henkilökunnalta vaadittiin asiantuntijuutta, sivistystä ja jopa tietynlaista käsialaa. 1930-luvulla kantakirjastojen hoitajilta edellytettiin muun muassa Kalevalan ja Välskärin kertomusten tuntemusta. Ammattiin valmistavaan valtion kurssiin kuului aina esitelmän pito jostakin kirjailijasta. Tietotekniikan kehitys 1980-luvun lopulla mahdollisti sen, että suuri osa kirjaston lainaustoiminnasta hoitui digitaalisesti. Samalla myös pienten ja suurten kirjastojen välinen ero tasoittui, kun haluamansa kirjan sai tilattua kätevästi omaan lähikirjastoon. Kirjastonhoitajan ammatti on muuttunut yhtä lailla. Ammatin vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyvät informaatiotutkimuksen opinnot. On hallittava tietokoneet ja osattava esiintyä, sillä kirjasto on tänä päivänä paljon muutakin kuin kirjojen lainaamista – satutunteja, kirjavinkkaustilaisuuksia, ääneen lukua, musiikkikasvatusta, urheiluja musiikkitapahtumien kausikorttien lainaamista ja vaikka mitä muuta. Sosiaalinen media avasi myös monta uutta ovea kirjaston mahdollisuuksiin inspiroida lukijoita. Kirjaston ammattilaiset Vakituisen henkilökunnan määrä Myyrmäen kirjastossa on 16. Lisäksi välillä on harjoittelijoita, opiskelijoita, kesätyöntekijöitä, satunnaisia sijaisia sekä tällä hetkellä myös yksi siviilipalvelushenkilö. Pääsääntöisesti työnimikkeet ovat: kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, erikoiskirjastonhoitaja. Lisäksi 1 palveluesimies ja 1 erikoiskirjastovirkailija, joka toimii palveluesimiehen sijaisena. Työnkuvat vaihtelevat työntekijöiden kesken hyvinkin paljon. Myyrmäen kirjastossa työskentelee musiikkikasvatustaustainen erikoiskirjastonhoitaja sekä kuvataidekasvatustaustainen erikoiskirjastonhoitaja. Heidän työnkuvaansa kuuluu myös koko Vantaan kaupunginkirjaston tasoisia tehtäviä, mutta heidän työpaikkansa on Myyrmäen kirjasto. Uusi kirjastolaki tuli voimaan viitisen vuotta sitten, ja se kirjoitettiin niin, että kirjastolla pitää olla riittävä määrä kirjastoja informaatioalan koulutuksen saanutta henkilöstöä, mutta kaikkien ei tarvitse olla koulutettuja kirjastoammattilaisia. Se mahdollisti työnhakijoille laaja-alaisemman koulutuspohjan. Monipuolinen palveluammatti STELLA KONTIO (kirjastonhoitaja) on koulutukseltaan Kirjastoja tietopalvelualan tradenomi (AMK). Koulutus luo hyvän ymmärryksen kirjastojen toiminnasta sekä kirjastopalveluiden sisällöistä ja kehittämisestä. Yleisesti työnkuva koulutuksen pohjalta vaihtelee paljon oman osaamisen mukaisesti. ”Työnkuvani ydin on viestintä. Tähän kuuluu esimerkiksi verkkosivujen päivittäminen, Myrtsin kirjaston omat tiedotusasiat, someja muu verkkoviestintä sekä asiakaspalautteiden käsittely” kertoo Stella. Hän huolehtii, että verkkoviestintä täyttää saavutettavuusvaatimukset ja on muutenkin ohjeistuksien mukaista. Stella toimii myös aikuisten kirjastopalvelujen parissa. ”Hoidan esimerkiksi aikuisten kaunokirjakokoelmaa ja teen erilaisia aikuisten kirjavinkkaukseen liittyviä töitä.” Stella kertoi hakeutuneensa kirjastoon sattumalta, mutta sanoo että kirjaston merkityksellisyys veti opiskelemaan alaa. ”Arvostan kirjastojen ydinajatusta: kirjasto on kaikille avointa ja epäkaupallista kaupunkitilaa, johon voi tulla ja jota voi käyttää taustasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Nykypäivänä se tuntuu suurelta ylellisyydeltä.” URHO HEINONEN (kirjastonhoitaja) on englannin kielen kääntäjä, mutta opiskeli myös kirjastoalaan liittyvät informaatiotutkimuksen opinnot. Urho luonnehtii itseään joka paikan monitoimihöyläksi. ”Pääasiassa lastenja nuortenkirjastotyö on työni keskiössä, mutta kirjavinkkauksen ja kouluyhteistyön lisäksi olen somehärvääjä ja sisällöntuottaja, digija tietokoneapuri, esiintyjä ja tapahtumamaskotti. Myös konsolipelit, sanataide ja musisointi nousevat silloin tällöin esiin työssäni.” Urho aloitti kirjastosivarina pienellä kotikylällään, mutta työpalvelussa huomasi alan kutsuvan. Hän oli miettinyt opettajan uraa, ja kokeili kouluavustajana toimimisen lisäksi muunlaistakin työtä ainakin museo-oppaana ja lehtitoimittajana. ELINA SIMES (erikoiskirjastonhoitaja) on musiikkipedagogi, erikoistunut alle kouluikäis”Henkilökunnalta vaadittiin asiantuntijuutta, sivistystä ja jopa tietynlaista käsialaa.” Mitä, kirjastossako? Bätmän ei mökkeile.
1 2 tiin”. Hän kiittelee myös saamistaan opeista: “Kirjaston tädit myös opettivat minulle rivien välissä paljon kriittisestä suhtautumisesta asioihin. Sen tajusin oikeastaan vasta myöhemmin, ja kiitän heitä mielessäni siitä jatkuvasti”. Työyhteisö kannattelee Kaikki haastateltavamme tuntevat olevansa työssä, joka on merkityksellistä ja arvokasta. He myös kokevat oman työyhteisönsä avoimeksi, ammattimaiseksi, yhteistyökyiseksi ja jäseniään kannattelevaksi. ”Pidän yhä arvossa sitä, että tarjoamme epäkaupallisen ja avoimen tilan ihan kaikille halukkaille”, korostaa Stella. “Pidän mieluisena myös sitä, että meidän ei tarvitse tehdä työssämme kaupallista voittoa, vaan voimme keskittyä yhteiskunnallisesti merkittävän palvelun tarjoamiseen.” Urhokin korostaa työn merkityksellisyyttä. ”Kaikista arvokkainta lienee se, että teen työtä, jolla on merkitys ja tarkoitus. Etenkin korona-aika on nostanut useaan otteeseen esille sen, että tämä yhteiskunta tarvitsee kirjastoja.” “Pyrimme Myrtsin kirjastossa tekemään kaikkemme asiakkaiden eteen, vaikka kirjastotyössä resurssit ovat aina minimaalisia”, Stella toteaa. “Meillä on töissä mahtavia tyyppejä, joilla kaikilla on omanlaista erityisosaamista. Yhteisömme on hyvällä tavalla avoin, ja osaamme suhtautua huumorilla myös hankaliin asioihin.” Työyhteisöä kehuu myös Elina. ”Me tuotamme sellaisia palveluja, jotka edistävät tasa-arvoa tässä yhteiskunnassa. Työmme tuntuu yhteiskunnallisesti merkittävältä. Lisäksi oman yhteisöni huikea ammattitaito, huumori ja yhteistyökyky kannattelevat jokaista työpäivääni.” Urhon mielestä sekä vaihtelevuus että rutiinit sopivat hänelle. “Hyvin mieluista on se, että oikeastaan jokainen työpäivä on erilainen kuin edellinen. Ironistahan tässä on se, että kirjastotyöhön kuuluu myös toistuvaa, säännönmukaista rutiinityötä, mutta ei tähän kyllä mitenkään kyllästy.” Arkea värittäviä asiakaskohtaamisia työntekijät pitävät arvokkaina ja antoisina. “Asiakaspalvelu ei välttämättä aina liity edes kirjastoasiointiin, vaan tarjoamme kuuntelevan korvan niille, jotka sitä kaipaavat”, Stella huomauttaa. “Vähän niin kuin erään kirjaston suorittamassa tutkimuksessa sanottiin: jokainen asiakas on kuin ensi-ilta”, Urho nauraa. “Koskaan ei voi tietää, mitä on tulossa.” ten lasten musiikkikasvatukseen. Hän on opettanut muskareita ja soitto-oppilaita noin kymmenen vuoden ajan ennen kirjastouransa alkamista. Elina järjestää konsertteja ja muita tapahtumia, pitää musiikkisatutunteja, vetää musiikkitoimintaa vauvaryhmille ja tekee yhteistyötä kaikenlaisten toimijoiden, kuten Sibelius-Akatemian, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Vantaan Viihdeorkesterin kanssa. Musiikin ja rytmien on todettu toimivan lukemisen opettelun tukena, ja musiikkisadut ovat lapsille mieluisia. “Tietenkin teen myös kirjastotyötä, kuten asiakaspalvelua. Lyhyesti sanottuna: edistän lukutaitoa”, kertoo Elina. Elinan aikaisempi työkokemus liittyi satunnaisempaan työskentelyyn freelancer-opettajana ja kouluttajana sekä keikkamuusikkona. Ennen tutkintoaan hän myös opiskeli luovaa kirjoittamista ja työskenteli kirjakaupoissa. Kaipaamaansa vakautta hän löysi kirjastosta. ”Parempaa en voisi toivoa! Tuntuu siltä, että työpaikkani kirjastossa yhdistää nämä kaikki aiemmat opintoni ja työpaikkani yhteen. Saan toimia vuorotellen pedagogina, tuottajana, esiintyjänä, järjestelijänä, kouluttajana, ohjaajana, asiakaspalvelijana, neuvojana ja vinkkaajana – parhaimmillaan saman työpäivän aikana”, Elina toteaa. Kirjastomuistoja Oman riemuni ikiomasta kirjastokortistani jo kerroinkin, mutta onko kirjastolaisillakin lapsuusmuistoja kirjastosta? ”Minulla on yksi hassu, hieman negatiivinen muisto lapsuuden kirjastosta”, Stella kertoo. “Luin lapsena paljon, joten siirryin lukemaan nuortenkirjoja jo alakouluikäisenä. Lapsuuteni lähikirjaston työntekijä huomautti kerran, etteivät lainani olleet “ikäiselleni sopivia”, mikä tuntui jo silloin typerältä ja ikävältä. Tuo ainakin 20 vuotta vanha tapaus on jäänyt mieleeni, ja nykyään kirjaston työntekijänä koen erityisen tärkeäksi innostaa pienempiä lukijoita lukemaan juuri sitä, mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Oli kyseessä sitten kuvakirja, sarjakuva tai vaikka se vanhemmille lukijoille suunnattu kirja.” Urho sanoo aina viihtyneensä kirjastossa. ”Lapsuudessa kirjasto oli minulle yksi mieluisimmista paikoista oleskella, lukea ja oppia. Pienellä kylällä kirjasto oli niitä ainoita paikkoja, joissa pääsi tutustumaan Interne“Meillä on töissä mahtavia tyyppejä, joilla kaikilla on omanlaista erityisosaamista. Yhteisömme on hyvällä tavalla avoin, ja osaamme suhtautua huumorilla myös hankaliin asioihin.” Myrtsin kirjastolla on alueen asukasmäärään nähden pinta-alaltaan pienet tilat. Nämä huippuammattilaiset tekevät myös siihen nähden erinomaisen hienoa työtä! Vasemmalta oikealle Stella Kontio, Urho Heinonen ja Elina Simes. Kuva: Julia Jukarainen. Lukemisella voi olla outoja sivuvaikutuksia.
1 3 Myrtsin kesä Summer in the city Mitäs Myrtsiin? Ihan parasta kesää! Vietä upeaa aikaa urbaanissa ympäristössä. Myyrmäen musiikki-, teatterija tapahtumatarjonta hurmaa. Inspiroidu muotinäytöksissä ja kierrätä vanhat kledjut tai ryhdy kaupunkiviljelijäksi. Koe taidetta, elokuvia, riippumatossa lekottelua. Ota kaupungin kadut taas haltuusi. Myrtsin kesässä. Mikä Myyr York Park? Urbaani katupuisto kaikille avointa ja ilmaista oleskelutilaa Liesipolulla, Myyräncolon pihalla, aseman ympärillä ja Paalutorilla. Kesähengausta ja katutaidetta. Vantaan Kesälava ja muita esiintyjiä. Musiikkia, ruokaa, juomaa, taidetta, pihapelejä, kaupunkiviljelyä ja kaikkea mitä kaupunkilaiset vain jaksavat keksiä. Avajaisviikonloppua vietetään 10.–11.6. Myyr York Park on avoinna läpi kesän, elokuun loppuun saakka. Myyr York Parkin väreillä iloitteleva ilme on SAV Taidekollektiivin käsialaa. Taide yhdistyy mielenkiintoisesti Myyrmäen rouheuteen. Myyr York Parkiin mahtuu! Tule järjestämään aamujumppaa, katupelejä, kirjallisuuspiirejä, kaupunkiviljelyä, levykirppiksiä, levyjen tai palapelien vaihtopäivä, kuvataidekeskusteluja tai vain tavallista turinointia. Vai oletko aina halunnut järjestää muotinäytöksen tai muun suurieleisen spektaakkelin? Muusikot, stand up -artistit ja teatteriryhmät, kaikenkarvaiset kansalaiset, tervetuloa! Esitä ideasi: www.myyryorkpark.fi/idea Lisätietoja: www.myyryorkpark.fi info@myyryorkpark.fi Myyr York Parkin toteutuksesta vastaavat Vantaan kaupunki ja Myyräncolo.
1 4 & Cu t r d y Vantaan African Fashion Vantaan Kesälava jälleen Myyrmäessä! Elävää kulttuuria kaupungin keskelle. 3.6. Plutonium 74, The Valkyrians (Kesälavan etkot Myyräncolossa) 10.6. Samae Koskinen 17.6. Ambulance, Viimeinen räjähdys 24.6. Kesälavan juhannus 1.7. Ongelma X Mustat Pilvet 8.7. Risto soolo, Jukka Nissinen 15.7. SUAD (duo), June Forever 22.7. Tamara Luonto, Villit Nautinnot 29.7. Mara Balls, Maria Makaaberi 5.8. Lapsuus, Katujen Äänet 12.8. Pintandwefall, messier 19.8. Iisa (duo) 26.8. Kube, Aaromikael Ohjelmisto täydentyy. Ajantasaisin tieto Vantaan tapahtumakalenterista: SUAD Kube Samae Koskinen Ke äl v Myyrmäessä 11.6. klo 12–18 Afrikkalaista musiikkia, muotia ja ruokaa yhdistävää koko perheen tapahtuma. Afrikkalaistaustaisen muodin showroom ja pop up -myymälä Myyräncolossa 28.5.–12.6. joka päivä klo 12–19. yhteistyössä African Fashion Week Helsinki ry, Kalliolan Setlementti ja Myyräncolo Katso koko ohjelmisto: pe 27.5. klo 21 Sami Saari & Jazzpojat 16,50 € (Tiketti) la 27.8. klo 20 Stand up! Mikko Vaismaa 16,50 € (Tiketti) Lobby goes ‘70s perjantaisin 10.6., 17.6., 1.7., 8.7., 5.8., 12.8., 26.8. 10 € sis.narikan Osuuskunta Myyrmäen kulttuuritalon vuokraamasta kiinteistöstä Myyräncolosta löytyy neljään kerrokseen sijoittuneena liki 80 kulttuurialan toimijaa. mm. Nykytanssiteatteri Mamia Company, Jazzklubi Lobby Myyrmäki, rock-henkinen Skenesali, kolme radioasemaa: SAY FM, ROLL FM ja FinnRadio FM, Myyr York Times, Velmu, Revolver Studio, Lauluyhtye Rajaton sekä kymmenien taiteilijoiden ja muusikoiden työtilat. Katutasossa on oma kahvila, MyyrYork Café. Lainaamo Lainaa tapahtumakalustoa maksutta yleisölle avoimia tapahtumia varten. Lainattavissa on muun muassa festaripöytiä, tapahtumatelttoja, äänentoistolaitteita, sähkökeskuksia kaapeleineen sekä kokonainen esiintymislava. Haluatko avata oman kesähenkisen pop up -kaupan? Mitä kesäkaupungista tulisi löytyä? Hyvällä idealla voit saada tilan ilmaiseksi pop up -tyyliseen käyttöön 2–3 viikoksi kesäkuun puolivälistä eteenpäin. Toiminnan tulee olla avointa kaikille kaupunkilaislle. Tila ei sovellu kahvilatai ravintolakäyttöön. The Valkyrians Colon kesälava Jam Colon kesälava Jam Plutonium 74 3.6.2022 Vapaa pä äs y! 220 neliötä, liki 6 metriä korkeutta, 260 asiakaspaikkaa. Vanhassa elokuvateatteritilassa järjestetään keikkoja, teatteriesityksiä ja tapahtumia! Tsekkaa PERJANTAINA 3. KESÄKUUTA, SKENESALI KLO 18.00 – 22.00 Vapaa pääsy, 250 asiakaspaikkaa, 150 ennakkoilmoittautumisella ja loput 100 ovelta. Ilmoittaudu Tapahtuma on ikärajaton. Erillinen anniskelualue janoisille.
1 5 1 5 & Cu t r d y Vantaan African Fashion Vantaan Kesälava jälleen Myyrmäessä! Elävää kulttuuria kaupungin keskelle. 3.6. Plutonium 74, The Valkyrians (Kesälavan etkot Myyräncolossa) 10.6. Samae Koskinen 17.6. Ambulance, Viimeinen räjähdys 24.6. Kesälavan juhannus 1.7. Ongelma X Mustat Pilvet 8.7. Risto soolo, Jukka Nissinen 15.7. SUAD (duo), June Forever 22.7. Tamara Luonto, Villit Nautinnot 29.7. Mara Balls, Maria Makaaberi 5.8. Lapsuus, Katujen Äänet 12.8. Pintandwefall, messier 19.8. Iisa (duo) 26.8. Kube, Aaromikael Ohjelmisto täydentyy. Ajantasaisin tieto Vantaan tapahtumakalenterista: SUAD Kube Samae Koskinen Ke äl v Myyrmäessä 11.6. klo 12–18 Afrikkalaista musiikkia, muotia ja ruokaa yhdistävää koko perheen tapahtuma. Afrikkalaistaustaisen muodin showroom ja pop up -myymälä Myyräncolossa 28.5.–12.6. joka päivä klo 12–19. yhteistyössä African Fashion Week Helsinki ry, Kalliolan Setlementti ja Myyräncolo Katso koko ohjelmisto: pe 27.5. klo 21 Sami Saari & Jazzpojat 16,50 € (Tiketti) la 27.8. klo 20 Stand up! Mikko Vaismaa 16,50 € (Tiketti) Lobby goes ‘70s perjantaisin 10.6., 17.6., 1.7., 8.7., 5.8., 12.8., 26.8. 10 € sis.narikan Osuuskunta Myyrmäen kulttuuritalon vuokraamasta kiinteistöstä Myyräncolosta löytyy neljään kerrokseen sijoittuneena liki 80 kulttuurialan toimijaa. mm. Nykytanssiteatteri Mamia Company, Jazzklubi Lobby Myyrmäki, rock-henkinen Skenesali, kolme radioasemaa: SAY FM, ROLL FM ja FinnRadio FM, Myyr York Times, Velmu, Revolver Studio, Lauluyhtye Rajaton sekä kymmenien taiteilijoiden ja muusikoiden työtilat. Katutasossa on oma kahvila, MyyrYork Café. Lainaamo Lainaa tapahtumakalustoa maksutta yleisölle avoimia tapahtumia varten. Lainattavissa on muun muassa festaripöytiä, tapahtumatelttoja, äänentoistolaitteita, sähkökeskuksia kaapeleineen sekä kokonainen esiintymislava. Haluatko avata oman kesähenkisen pop up -kaupan? Mitä kesäkaupungista tulisi löytyä? Hyvällä idealla voit saada tilan ilmaiseksi pop up -tyyliseen käyttöön 2–3 viikoksi kesäkuun puolivälistä eteenpäin. Toiminnan tulee olla avointa kaikille kaupunkilaislle. Tila ei sovellu kahvilatai ravintolakäyttöön. The Valkyrians Colon kesälava Jam Colon kesälava Jam Plutonium 74 3.6.2022 Vapaa pä äs y! 220 neliötä, liki 6 metriä korkeutta, 260 asiakaspaikkaa. Vanhassa elokuvateatteritilassa järjestetään keikkoja, teatteriesityksiä ja tapahtumia! Tsekkaa PERJANTAINA 3. KESÄKUUTA, SKENESALI KLO 18.00 – 22.00 Vapaa pääsy, 250 asiakaspaikkaa, 150 ennakkoilmoittautumisella ja loput 100 ovelta. Ilmoittaudu Tapahtuma on ikärajaton. Erillinen anniskelualue janoisille.
30-vuotias Louhela Jam palaa Jokiuomanpuistoon! Tänä vuonna Louhela Jameilla kolmen lavan ja mahtavien bändien lisäksi ohjelmassa löytyy perjantai-, lauantaija päätösklubit Skenesalilla, maittavaa ruokaa juomaa, pusukoppi, kukkapaja, mahdollisuus ikuistaa itsensä legendaarisen kleinbussin kanssa, huikea lastenalue täynnä ohjelmaa perheen pienemmille, kuten unelmatyöpaja sekä QR-koodi suunnistus sekä paljon muuta! Tapahtuma on maksuton ja toivotamme kaikki rakkaudella tervetulleiksi! Louhela Jam su 5.6. klo 12 – 21 Jokiuomanpuistossa sunnuntaisin sunnuntaisin 12.6, 17.7. ja 14.8. klo 12–17. www.myrtsi.fi/puistokirppis Aseman kirppis Myyrmäen aseman edustalla voi myydä kirppistavaraa, käsitöitä ja kotona valmistettuja elintarvikkeita entiseen tapaan joka maanantai, keskiviikko ja lauantai klo 8–20 välisenä aikana. Käännekohta, muodonmuutos, murroskohta, yhteensulautuminen. Maailma ei pysy paikallaan vaan on jatkuvassa muutoksen tilassa. Vantaan taidemuseo Artsissa. ti–ke 11–18, to 13–20, pe–su 11–16 Poikkeukset aukioloajoissa ja lisätiedot: artsimuseo.com Kesäleffaan Kino Myyriin. Ohjelmisto: myyrikino.fi Tai varaa oma yksityisnäytös! Paalutorilla kesäkeikkoja perjantaisin ja lauantaisin. Livemusaa ja dj! Terassilla ja pubin puolella. Pihalla petankkia, mölkkyä ja tikanheittoa. Muutoskoht(i)a 27.4.–28.8.2022 Siivouspäivä Myyrmäenraitilla lauantaisin 28.5. ja 27.8. klo 9–16. www.myrtsi.fi/siivouspaiva WHY SO MYRTSI V II I Myyr Yorkin kirppikset 25.8.2022 klo 12–24 Myyrmäessä Myyrmäen oma kyläjuhla jo vuodesta 2015. Ilmoita oma ohjelmasi: www.whysomyrtsi.fi/ohjelmanumero Artsin kesä 25.8.2022 klo 12–24 Myyrmäessä Myyrmäen oma kyläjuhla jo vuodesta 2015. Ilmoita oma ohjelmasi: www.whysomyrtsi.fi/ohjelmanumero Elokuussa Martinus Backstage! Kulttuuritalo Martinuksen takapihan puistossa upeita esityksiä ja riippumattomaailma. Maksutonta ohjelmaa järjestetään kolmena päivänä viikossa koko elokuun ajan. kulttuuritalomartinus.fi Elokuussa Martinus Backstage! Kulttuuritalo Martinuksen takapihan puistossa upeita esityksiä ja riippumattomaailma. Maksutonta ohjelmaa järjestetään kolmena päivänä viikossa koko elokuun ajan. kulttuuritalomartinus.fi
1 3 JOKIS KEHITTYY P U I TA JA P U S K I A ! K E I N U JA K A I K I L L E ! F E S TA R I A L U E K U O S I I N ! K AT U VA L O JA K A N S A L L E ! T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VAT J Y R K I H U OV I N E N & T O P I A S D E A N JOKIUOMANPUISTO on rakennettu 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 2018 saadun testamenttilahjoituksen turvin sinne toteutettiin erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitettu lähiliikuntapaikka katukoriskenttineen ja trampoliineineen. Samalla puistoon tuotiin lintuaiheisia taideteoksia. Samaa teemaa on tarkoitus jatkaa puistossa nyt laajemmin – viettäähän Vantaa lintujen teemavuotta. Puistoon tulee uusi taideteos ”Kultainen häkki”, jonka taiteilija JOHANNA ILVESSALO on toteuttanut puistossa jo olevan ”Lintukoto”-teoksen. Viime vuonna puistossa uusittiin kaksi huonokuntoista puistosiltaa sekä pohjapato. Nyt tarkoituksena on kunnostaa puistoa paljon perusteellisemmin. Keinuja ja kuntoliikuntaa Lähiliikuntapaikkaa laajennetaan, ja sinne tuodaan uusia välineitä. Ne valitaan siten, että ne ovat esteettömiä ja soveltuvat myös iäkkäille ihmisille. Vanhalle Eräkujan Martinlaakson ja Louhelan kainalossa sijaitseva viherkeidas Jokiuomanpuisto saa kunnon kasvojenkohotuksen, kun kaupunki kunnostaa puistoa peräti 2,1 miljoonalla eurolla. Puisto on tarkoitus saattaa nykypäivän tarpeita vastaavaksi, ja asukkaiden iloksi alueelle istutetaan paljon uusia kukkivia puita ja pensaita. päässä olevalle leikkipaikalle on tarkoitus toteuttaa ”keinukukkula”, jolla on pihakeinu ja pöytä-penkkiyhdistelmä varttuneemman väestön oleskelua varten. Uusi leikkipaikka on suunnitelmassa sijoitettu Eräkujan sivulle Louhipuistoon huomattavasti entistä suurempana. Puistossa oleva matonpesupaikka kunnostetaan ja puiston valaistusta uusitaan. Skallbölenojassa olevan lammen reunat kunnostetaan ja niille istutetaan kukkivaa rantakasvillisuutta. Muuallekin puistoon istutetaan uusia kukkivia puita ja pensaita. ”Hirveitä kolhuja” Puistoa ei ole alun perin suunniteltu tapahtumien pitopaikaksi. Louhela Jam on silti järjestetty siellä jo vuosikaudet – tapahtuma täyttää tulevana kesänä jo 30 vuotta! Suosittu festivaali on kuitenkin osaltaan rasittanut puiston rakenteita. ”Esiintymislavat ja rekat ovat kasvaneet ja lisääntyneet vuosien varrella, ja kävelyteiden kapeus on aiheuttanut sen, että rekat ovat vaurioittaneet tien vierusten puita, jotka ovat saaneet hirveitä kolhuja”, sanoo puiston suunnittelusta vastaava vihersuunnittelija SATU NÄTYNKI . Jotta kolhuilta jatkossa vältyttäisiin, pääkäytävää ja tapahtumalavojen takana olevia käytäviä levennetään 3,5-metrisiksi. Ne tehdään myös sellaisiksi, että ne kestävät hyvinkin painavat kuljetukset. Festarialue päivitetään Tapahtuma-aluetta uudistetaan muutenkin. Nurmikkoa vahvistetaan niillä alueilla, joihin erilaisissa tapahtumissa sijoitetaan esiintymislavoja, myyntikojuja tai Bajamajoja. Onpa suunnitelmassa varaus ihan oikeille WC-tiloillekin, joita niin alueen asukkaat kuin alueella toimivat yhdistykset ja yhteisötkin ovat toivoneet. Puistoon lisätään oleskelualueita ja istumapaikkoja, ja niiden alustat kivetään siten, että viereen jää reilu tila pyörätuolille tai lastenvaunuille, mikä osaltaan lisää P A R K L A I F F I I Louhelan Kyläjuhlat Louhipuistossa ennen koronaa.
1 4 puiston esteettömyyttä. Ukonkirves-maataideteoksen lähelle on tulossa puistoshakki. Lähialueen asukkaat ovat esittäneet epäilynsä siitä, että shakkinappuloita löytyy jatkossa enemmän Mätäojasta kuin pelilaudalta, mutta Nätyngillä on tähän ratkaisu: ”Shakkinappulat voidaan sijoittaa lukolliseen laatikkoon, johon voi halutessaan hakea panttia vastaan avaimen alueen yrittäjältä.” Suunnitelmaa kiitetään, hienosäätöä kaivataan Puistosuunnitelma oli lain mukaisesti nähtävillä alkuvuodesta, ja siihen oli mahdollista tehdä muistutuksia helmikuun 2. päivään mennessä. Niitä tehtiin 12. Muistutuksissa on kiitelty suunnitelmaa, mutta tuotu esille joitakin asioita, jotka ovat tärkeitä lähialueen asukkaille. Näitä ovat mm. roska-astioiden ja pysäköintipaikkojen riittävyys sekä viihtyisän oleskelualueen luominen myös nuorisolle. Uusi leikkipaikka on suunnitelmassa sijoitettu Louhipuiston lentopallokentän kohdalle. Siitä eivät lähialueen asukkaat pidä, he kun ovat kamppailleet Louhipuiston säilyttämisestä ennallaan ennenkin. Muutama vuosi sitten kaupunki suunnitteli päiväkodin siirtämistä siihen ja kerrostalojen rakentamista nykyisen päiväkodin paikalle. Siitä nousi melkoinen mekkala, mikä johti siihen, että Louhipuisto säilyi ainakin toistaiseksi koskemattomana. Uudesta puistosuunnitelmasta jätetyissä muistutuksissa toivotaan leikkialueen siirtämistä nykyisen liikuntapaikan yhteyteen. Näin Louhipuisto säilyisi avoimena, ja bonuksena perheet voisivat harrastaa yhdessä, kun kuntoiluja leikkivälineet olisivat lähellä toisiaan. Nätynki sanoo kuitenkin, etteivät leikkipaikka ja lähiliikuntapaikka käytännössä mahdu vierekkäin, kun alueella pitää vielä säilyttää hiihtolatukin. Eräänä vaihtoehtona leikkialueen sijoittamiselle ehdotetaan muistutuksissa Skallbölenojan pohjoispuolta heti lähiliikuntapaikan tuntumassa. Muistutuksista annetuissa vastineissa todetaan, että ”Skallbölenojan toisella puolella olevan nurmikkoalueen rajalla on omakotiasutusta. Niittyalue halutaan säilyttää rauhalliseen toimintaan, kuten auringonottoon ja oleskeluun”. Tässä kohtaa pitää vilkaista karttaa. Asukkaiden ehdottaman leikkialueen reunasta lähimpään omakotitaloon on matkaa 80 metriä. Suunnitelmaan nyt piirretyn leikkialueen etäisyys lähimpään kerrostaloon on 35 metriä. Siis melko paljon vähemmän. Onko niin, että muutamien omakotiasukkaiden rauha on tärkeämpää kuin kerrostaloasujien, joita on kuitenkin melkoisesti enemmän? Pysäköinti mietityttää Muistutuksissa esitettiin myös huoli puiston pysäköinnistä. Suunnitelmassa on näkyvillä vain 15 autopaikkaa, joista 2 invapaikkoja. Alueen asukkailla on syynsä huolestua, sillä jo nyt lähitalojen vieraspaikat täyttyvät kesäisin puiston kävijöistä, ja jotkut pysäköivät röyhkeästi myös asukkaiden omille paikoille ja jopa pelastusteille, TÄHÄN TÄHÄN SUUNNITTELIJA SUUNNITTELIJA ON PIIRTÄNYT ON PIIRTÄNYT LEIKKIPAIKAN LEIKKIPAIKAN MATONPESUPAIKKAA MATONPESUPAIKKAA KUNNOSTETAAN KUNNOSTETAAN FESTARIALUE, JOTA FESTARIALUE, JOTA UUDISTETAAN OIKEIN UUDISTETAAN OIKEIN URAKALLA URAKALLA TÄHÄN EHDOTETAAN TÄHÄN EHDOTETAAN LEIKKIPAIKKAA, LEIKKIPAIKKAA, JOS SE EI MAHDU JOS SE EI MAHDU LIIKUNTAPAIKAN LIIKUNTAPAIKAN VIEREEN VIEREEN TÄHÄN TAI TÄHÄN TAI OJAN TOISELLE OJAN TOISELLE PUOLELLE PUOLELLE ASUKKAAT ASUKKAAT EHDOTTAVAT EHDOTTAVAT PIENTÄ PIENTÄ PYSÄKÖINTIPYSÄKÖINTIPAIKKAA PAIKKAA MISSÄ? MISSÄ? MITÄ? MITÄ? HÄH? HÄH? TÄHÄN TAI TÄHÄN TAI OJAN TOISELLE OJAN TOISELLE PUOLELLE PUOLELLE ASUKKAAT ASUKKAAT EHDOTTAVAT EHDOTTAVAT PIENTÄ PIENTÄ PYSÄKÖINTIPYSÄKÖINTIPAIKKAA PAIKKAA TÄHÄN EHDOTETAAN TÄHÄN EHDOTETAAN LEIKKIPAIKKAA LEIKKIPAIKKAA LIIKUNTAPAIKAN LIIKUNTAPAIKAN VIEREEN VIEREEN LÄHILÄHILIIKUNTAPAIKKA LIIKUNTAPAIKKA LOUHIPUISTO LOUHIPUISTO KERROSTALOKERROSTALOALUE ALUE OMAKOTIALUE OMAKOTIALUE Skallbölenoja Skallbölenoja MINIGOLF MINIGOLF ”KEINUKUKKULA” Asukkaat ehdottavat uutta leikkipaikkaa lähiliikuntapaikan yhteyteen tai takana näkyvälle nurmikentälle. Se ei kuitenkaan käy, koska takana olevan omakotialueen rauha häiriintyisi. Leikkipaikka on sen sijaan suunniteltu kerrostalojen kylkeen.
1 5 ERÄKUJAN päässä oleva leikkipaikka on kaupungin kartassa tylsästi nimetön. Lähialueen asukkaiden puheissa se kulkee nimellä ”Nyppylä”, ”Kumparepuisto” tai ”Laivapuisto”. Nimitysten takana on paikan sijainti mäennyppylällä ja siellä oleva laivan mallinen leikkiväline. Uudessa puistosuunnitelmassa tuo nyppylä on Keinukukkula. Hauska ja kuvaava nimi sekin. SKALLBÖLENOJAN hulevesiallas on myös saanut asukkailta nimiä. Vantaan karttapalvelussa PUISTON nimen näkee kaikilla näillä kolmella tavalla kirjoitettuna sekä tiedotusvälineissä, kartoissa että Vantaan kaupungin sivuilla. Mutta mikä on oikein? Kysyimme asiaa Vantaan kaupungin aluearkkitehdilta Timo Kallaluodolta, joka toimii myös Vantaan nimistöasioiden vastaavana. ”OIKEA muoto on Jokiuomanpuisto”, sanoo Kallaluoto. ”Ensinnäkin paikannimet kirjoitetaan yhteen, kuten Virtapuisto ja Vaskivuorentie. Toiseksi, kun RAKKAALLA LAPSELLA ON MONTA NIMEÄ JOKIUOMAPUISTO, JOKIUOMANPUISTO VAI JOKIUOMAN PUISTO? nimen määritysosana eli alkuosana on yhdyssana, niin se tulee genetiiviin, kuten Myyrmäentie, Raappavuorentie tai Kivikirveenkuja.” Tämähän tuli selväksi. VIELÄ varmemmaksi vakuudeksi Kallaluoto jatkaa, että ”yksiosaiset alkuosat tulevat yleensä nominatiiviin kuten Uomatie ja Luhtitie, ellei nimi viittaa esimerkiksi toiseen paikannimeen, kuten Lahdentie, Louhelantie, tai talon nimeen kuten Jönsaksentie tai henkilöön, kuten Jaapuistosuunnitelmassa esiintynyt nimi Jokiuomapuisto ilman genetiiviä on vain suunnittelijan näppäilyvirhe. PS. Timo Kallaluoto vinkkasi vielä, että kaupungin omassa karttapalvelussa kartta.vantaa. fi voi tarkistaa nimen oikeinkirjoituksen. Tässä tapauksessa se ei vain toiminut, sillä toimittaja ryhtyi asiaa penkomaan juuri siitä syystä, että kyseisessä karttapalvelussa puiston nimestä puuttuu tuo edellä monesti mainittu genetiivi. MINIGOLF MINIGOLF konkatu ja Haltiantie.” Voiko sitä tuon selvemmin sanoa? LISÄBONUKSENA Kallaluodolta tulee vielä painava viimeinen sana: ”Leikkipaikka Jokiuoma pitäisi kirjoittaa oikeakielisesti Jokiuoman leikkipaikka, kuten Patotien päiväkoti ja Kilterin koulu.” JOTEN nyt me kaikki asiasta huolestuneet voimme huokaista helpotuksesta ja nukkua yömme rauhassa, kun tiedämme, että mikä on pikku harmin sijasta turvallisuusriski. Muistutuksista annetuissa vastineissa kerrotaan, että pysäköintiin kiinnitetään huomiota. Toivoa sopii, että asialle tehdään muutakin. Kaupunkitilalautakunta sai puistosuunnitelman käsiteltäväkseen helmikuun 2022 kokoukseen. Lautakunta palautti kuitenkin yksimielisesti suunnitelman valmisteluun ja evästi virkahenkilöitä järjestämään puistosuunnitelmasta asukastilaisuuden, jollaista ei siis ollut pidetty. Muistutuksia tehneille ei myöskään ole toimitettu vasteineita, ja harvapa niitä löytää kaupungin uusien nettisivujen syövereistä, vaikka ne siellä julkisina asiakirjoina ovatkin. Puistoa tehdään pala palalta Milloin puiston rakentaminen sitten alkaa? “Tämä nyt viivästyy”, harmittelee vihersuunnittelija Satu Nätynki. ”Toivoin, että jo tänä kesänä olisi päästy rakentamaan.” Suunnitelmia ei kuulemma kannata piirtää uusiksi, ennen kuin asukaskävely on tehty, ja sen järjestäminen on siirtynyt siirtymistään muun muassa koronan ja lumen hitaan sulamisen vuoksi. Nätyngin mukaan ainakin puiston valaistustyöt voidaan kuitenkin tehdä jo tänä kesänä. Puistoon tulee peräti satakunta uutta valaisinta. Asukaskävely toteutetaan lopulta 19.5. Asia siis etenee. Puistoa ei uusita kertarysäyksellä siten, että koko puisto menisi kiinni, vaan alue kerrallaan. Puisto on koko ajan käytössä, eikä ainakaan tämän kesän Louhela Jam ole vaarassa peruuntua rakennustöiden vuoksi. Puistosta on tulossa jo nykyisenkin suunnitelman perusteella todella hieno. Ehkäpä suunnitelma jalostuu vieläkin paremmaksi asukastilaisuuden jälkeen. Myyr York Times seuraa asian etenemistä. sillä ei ole nimeä – lienee niin, että hulevesialtaita ei ole tapana nimetä – mutta Googlen kartassa se mainitaan nimellä Jokiuomanpuiston lampi. Asukkaiden suussa se on kyllä jo pitkään kulkenut nimillä ”Sorsalampi” tai ”Ankkalampi”. Näistä ”Sorsalampi” taitaa olla suositumpi siksikin, ettei kukaan erehtyisi luulemaan olevansa Korsossa. Joka tapauksessa kukaan ei muista kuulleensa kenenkään tokaisevan menevänsä ”lasten kanssa hulevesialtaalle katsomaan sorsia”. N Y P P Y L Ä N K U N I N G A S ? N I M I S TÄ V I E L Ä , O L I KO S E S I I S . . . T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Tähän tulee kukkula kypsemmille keinujille.
1 6 T E K S T I J U K K A H A KO PERHEEMME muutti Louhelaan marraskuun lopulla 1966 ensimmäisinä asukkaina valmistumaisillaan olevaan taloon. Pariin kolmeen taloon oli muutettu jo aiemmin. Louhelan ostoskeskus oli rakenteilla ja avasi ovensa vuoden 1967 puolella. OSTOSKESKUS täyttyi nopeasti. Ruokakauppoja oli kaksi: Valinta Aalto, joka oli A&O-ketjuun kuulunut T-kauppa, ja HOK. Ostariin sijoittui ravintola Kultakaivos, jonka yhteydessä toimi vähän aikaa kahvila Louhentupa, joka aikaa myöten muuttui Kultakaivoksen baariksi. Muut liikkeet olivat Kemikalio Paola ja Rautatiekirjakauppa eli tuleva R-kioski. Paolan paikalle vaihtui varsin pian Kampaamo Marjut, joka taisi toimia samassa paikassa ostarin koko elämän loppuun asti. R-kioski ja Kultakaivos tosin laajensivat ja saivat lisätilaa pienistä liiketiloista ostarin itäreunalta, jossa toimivat eri aikoina ainakin kukkakauppa ja olisiko ollut pieni nappipuotikin. Lopulta Kultakaivos valtasi R-kioskinkin tilan. PERÄNURKKAAN sijoittui aluksi tyhjänä olleeseen liiketilaan legendaarinen Pub Punakulma, joka toimi omalla sisäänkäynnillään Kultakaivoksen yhteydessä, kunnes se yhdistettiin Kultakaivokseen ravintola laajentuessa myös entiseen HOK:n tilaan. Muutin omilleni toisaalle Länsi-Vantaalla vuonna 1977, joten ihan jokaista liiketilan muutosta en enää seurannut lähietäisyydeltä. Myyrmäen rakentamiskyltti nousee Perheemme palatessa kesälomilta kevään 1968 jälkeen oli maisemassa tapahtunut suuri muutos. Louhelan torin kohdalta oli metsä kaadettu Myyrmäen suuntaan ja Uomatien linjaus alkoi hahmottua. Risteykseen ilmestyi myös kyltti, joka kertoi, kuinka paljon taloja Myyrmäkeen silloisilla suunnitelmilla oli tulossa. ALUEKESKUS suurine kauppoineen oli luvassa myöhemmin, mutta pienempiä liiketiloja oli tulossa Uomatien ja Virtatien varteen. Myyrmäkeä rakennettiin ensi vaiheessa siten, että Uomatien pohjoispuolen rakensi laaturakenne ja eteläpuolen Puolimatka. Kaikki Myyrmäen liiketilat sijoittuivat Uomatien varrella Laaturakenteen puolelle. Puolimatkan talon yhteyteen valmistui kauppaliikkeitä Virtatien varteen. ENSIMMÄISET asukkaat muuttivat Myyrmäkeen elokuun lopussa 1969. En tarkkaan muista, milloin Uomatien varren kaupat ihan tarkalleen avasivat ovensa, mutta vuoden 1972 aikana kaikki oli valmista. KAUPPAMATKA YLI 50 VUODEN TAAKSE P A I K A L L I S H I S T O R I A A Näin tuleva Myyrmäki esiteltiin Louhelan asukkaille rakennuskyltissä vuonna 1968. Kuva muokattu arkistokuvasta. Legendaarinen Kultakaivos laajeni vuosien varrella ja toisaalta pysyi paikallaan aina Louhelan ostarin purkamiseen asti. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo, Ilppo Pohjola Kauan sitten R-Kioskin logossa näkyi vielä viittaus kioskeja operoivaan Rautakirjaan. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo, Ilppo Pohjola
1 7 Uomatien ensimmäiset kaupat Kun Louhelasta päin lähti kävelemään, ensimmäisenä tuli vastaan Uomatie 11:ssä toiminut liikesiipi. Rataa asemineen ei vielä ollut. Liikesiiven itäpäässä oli silloisen Suur-Helsingin Osuuskassan konttori, seuraavana Myyrmäen posti, ravintola Myyränholvi ja Ur-Mu-Le (urheilu-muovi-lelu), josta sai muun muassa leluja, taloustavaroita ja paperitarvikkeita. Myös Kampaamo RAILI KETTUNEN toimi liikesiivessä. Talo liiketiloineen valmistui vuonna 1971. Myyränholvin paikalla on edelleen ravintola. UOMATIEN ja Kuohukujan itäisessä kulmauksessa osoitteessa Uomatie 13 ja Kuohukuja 1 oli liikerakennus, jossa toimivat ainakin R-kioski sekä urheilukauppa Urheilu-Linna. Sen paikalla aloitti myöhemmin Myyrsport, jolla oli pitkä historia läntisen Vantaan urheilukauppana. Rakennuksessa oli myös seurakunnan tiloja ja valokuvaliike. Liikerakennus valmistui vuonna 1972. KUOHUKUJAN toisella puolella oli Myyrvalinta, joka toimi vuonna 1970 valmistuneen asuinrakennuksen siivessä. Kauppa oli Myyrmäen vanhin kauppa, joka toimi pienen hetken nimellä Suurvalinta. Paikalla on ollut K-kauppa koko Myyrmäen historian ajan. Myyrvalinnan kauppias ALPO KARVINEN oli Myyrmäen alkuvuosina tunnettu henkilö koko Länsi-Vantaalla. Hän lahjoitti kaupan logolla varustettuja verryttelyasuja lähes kaikille urheiluseuroille ja oli mukana tukemassa monenlaisia asukkaiden ja yhdistysten järjestämiä tapahtumia. Erityisen lähellä Karvisen sydäntä oli Myyrmäen taloyhtiöiden välisten kilpailujen tukeminen Myyrän Tossut ry:n kautta. Taloyhtiöt mittelivät voimiaan jalkapallossa, lentopallossa ja tossukiekossa. Pelit yhdistivät uusia asukkaita ja loivat kotiseutuhenkeä. Virtatien liikesiipi Virtatien varteen rakennettiin vähemmän liiketilaa kuin Uomatien varteen. Putouskuja 2:n asuinrakennus valmistui vuonna 1972 ja talon yhteyteen rakennettiin Virtatien suuntainen liikesiipi. Siihen sijoittui aluksi kaksi pankkia: Pohjoismaiden Yhdyspankki (sittemmin SYP) ja Suomen Työväen Säästöpankki. Niiden välissä toimi pieni elintarvikeliike Valinta AVI. VIIMEISENÄ liikkeiden rivistössä aloitti Promenade, joka oli tekstiilimyymälä, kampaamo ja parturi. Liike mainosti itseään monipalveluliikkeenä, josta sai myös kosmetologin palveluja. Itse muistan ostaneeni kaupasta ensimmäiset leveälahkeiset housut, jotka olivat 1970-luvun alussa suurinta muotia yhdessä Hai-saappaiden kanssa. Promenade lopetti toimintansa parin kolmen vuoden jälkeen, ja liikesiipi sai kolmannen pankkinsa, kun Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi konttorinsa. KOP oli yksi aluerakentajien rahoittajista, ja KOP:n konttori oli toiminut siirrettävässä parakkirakennuksessa Suvantopolulla Myyrmäessä ennen oman konttoritilan valmistumista. Myös STS ja Osuuspankki lukeutuivat aluerakentajien rahoittajiin. Kaikkien pankkien asuntosäästäjiä muutti Myyrmäkeen. VIRTAKUJA 2:N talon yhteyteen valmistui yksi liiketila vuonna 1971, mutta se otettiin muistaakseni käyttöön hieman myöhemmin. Ainakin vuonna 1974 siinä toimi K-kauppa, nimeltään Rollen Valinta, jota piti kauppias Rolf Lindfors. Kun Norotien päähän valmistui vuonna 1974 pieni liikerakennus, jossa aloitti T-kauppa Kotikulma Nousiainen loppuvuonna 1974, ja Ojahaassa K-kauppa Valinta Makee toukokuussa 1974, oli Myyrmäkeen syntynyt lähikauppojen verkosKAUPPAMATKA YLI 50 VUODEN TAAKSE M U I S TA T U O DA M A I T O A Vain hetken Suurivalintana tunnetun Myyrvalinnan kauppias Alpo Karvinen oli länsivantaalainen julkkis ja kotiseutuhengen kasvattaja. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo
1 8 H A I S U L I H I S T O R I A A HARVOINPA jätehuolto herättää suuria tunteita. Toimitus kuitenkin riemastui saatuaan sähköpostia, jonka aiheena oli roskakatos. Lukijamme PETRI KUUSISAARI oli sitä mieltä, että heidän taloyhtiönsä pihassa, osoitteessa Vaahtorinne 3, tönöttäisi mahdollisesti Myyrmäen vanhin alkuperäinen roskakatos. TALOYHTIÖ on valmistunut vuonna 1970 ensimmäisten Myyrmäen puolen talojen joukossa. Kuusisaari on itse ollut vuosia taloyhtiön hallituksessa ja pyrkinyt varjelemaan katosta. “Ei kai nyt siihen laiteta rahaa”, hän kertoo sanoneensa. “Maalataan vaan vähän talkoissa.” Kuusisaari kehuukin, että katos on täysin alkuperäinen: “Joskus “Joskus harvoin maalattu ja ehkä joku lauta vaihdettu.” T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N MYYRMÄEN VANHIN ROSKAKATOS harvoin maalattu ja ehkä joku lauta vaihdettu.” VAIKKA olisikin vanhin alkuperäinen, niin lajinsa viimeinen roskakatos ei ole, useankin taloyhtiön pihalta sellainen vielä löytyy. Laudoista rakennettuna, monesti vihreäksi tai ruskeaksi maalattuna. Aikanaan katos oli moderni ratkaisu. Kaivokselassa ja Louhelassa muisteltiin olleen pitkiä, metallisia säiliöitä, joiden yläosassa oli painavat kannet ja jotka voitiin napata kuorma-auton kyytiin sellaisenaan. JÄTTEEN lajittelu on muuttunut sitten 1970-luvun, eivätkä kaikki eri roska-astiat enää mahtuneet katokseen. Niinpä tämänkin roskakatoksen on aika väistyä seuraajansa tieltä. P A I K A L L I S H I S T O R I A A to. Norotien liikerakennukseen sijoittuivat myös Alpo Halmeen suunnittelutoimisto ja Milla Harjun tanssistudio. Apteekki toimi alkuaikoina Pyörrekujan kulmassa olleessa vanhassa puutalossa. MYYRMÄEN urheilutalo valmistui syksyllä 1974 ja siihen sijoittui ravintola Hölkkä-Haikara sekä sisarusten Pia Lindén ja Piita Åberg perustamat Parturi-Shop Pia ja kampaamo Salon Piita, jotka toimivat edelleen Myyrmäessä. Lisää palveluja Vuosien 1975 ja 1976 aikana Myyrmäkeen valmistui lisää liiketiloja Putousrinteeseen sekä Myyrmäenraitin varteen ns. Kalevan taloon ja HOK:n myymälä nykyisen Toteemiaukion nurkalle sekä liiketaloon Myyrmäen aseman kupeeseen samoihin aikoihin, kun Martinlaakson rata avattiin kesän 1975 alussa. Louhelan asemalla urheiluseurat Kaivos-Veikot ja Vantaan Pallo avasivat kioskin. Kalevan talossa toimivat T-ryhmään kuulunut Kukkurakauppa sekä Simolan tekstiililiike. Myyrmäen aseman liiketaloon eli Myyrinpuhokseen sijoittuivat muun muassa Valintatalo, elokuvateatteri Kino Myyrmäki, ravintola Toppari sekä Alko. Sen jälkeen Kannelmäen reissut olivat taakse jäänyttä elämää. MUTTA kauppojen historia tästä eteenpäin onkin ihan oma tarinansa. Myyrinpuhoksessa on väki vaihtunut tiuhaan vuosien varrella. Nykyään rakennuksen vanhoissa toimistotiloissa toimii Myyräncolon kultturikeskittymä. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo, Ilppo Pohjola Simolan jälkeen tiloissa on toiminut muun muassa Bar Luna. Koko Kalevan talo on sittemmin purettu asuinrakentamisen alta. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo, Ilppo Pohjola Myyrmäen urheilutalo, 70-luku ja suomettuneet katuvalot. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo, Ilppo Pohjola
2 KORNER LOUNGE & BISTRO KUTSUVA keltainen kulma uudessa kerrostalossa on vilahtanut auton ja bussin ikkunan ohi monta kertaa. Silti KORNER on saanut odottaa vuoroaan Michelinien arviointilistalla jo pitkään, kunnes vihdoin on aika suunnata Martinlaakson vanhan ostarin naapuriin. PAIKKA tuntuu kulmalta myös sisältä, neliön muotoinen tila on kompakti, mutta ei ahdas. Asiakaspaikkoja ei ole paljon, mutta sekaan mahtuu kyllä, ainakin arki-iltana. Suurin osa porukasta on selkeästi tullut töiden jälkeen muutamalle huurteiselle. Ravintolan tunnelma on rennon olohuonemainen, ja paikka on hyvällä maulla sisustettu. Halukkaille löytyy myös lautapelejä. NAPPAAMME puualustaiset menut ja tilaamme tiskiltä. Listalla on pizzaa, burgereita ja wingsejä, eli perinteistä pubiruokaa. Olutvalikoimassa on noin tusinan verran vaihtoehtoja – myös ulkomaisia oluita, muttei mitään varpaanvälihiivalla pantuja erikoisuuksia. SAKARI ottaa BBQ-bacon burgerin (14,90 €). Ranskalaiset kuuluvat hintaan, mutta jaetuksi alkupalaksi Sakari ottaa vielä salsa & chips -annoksen. Annokset tulevat nopeasti. Alkupaloista ei ole juuri sanottavaa. Sipsit ovat valmiita ja kastike purkista, tuttua tavaraa. Sakarin burgeri näyttää hyvältä! Maku on myös kohdillaan. BBQ-kastike maistuu asiaankuuluvan vahvasti, mutta siinä on teollinen maku. Itsetehtyä lienee tällaisessa paikassa turha odottakaan, vaikka se vähän harmittaakin. Muuten burgeri uppoaa hyvin. Ranskalaiset eivät herätä intohimoja. Ne kaipaisivat kaverikseen dipin. ANTERO ottaa Korner-pizzan (14,50 €) ja Brooklyn IPA:n. Anteron pizzan ainekset ovat tavanomaista laadukkaammat. Ohutpohjainen pizza on yhdistelmä italialaista ja suomalaista pizzamakumaailmaa. Täytteinä on kinkkua, chorizoa, herkkusientä, ananasta sekä tulista n’duja -salamilevitettä. Italialainen vetäisisi ananaksen väärään kurkkuun, mutta suomalaisille miseliineille ananas ja tymäkkä makkara toimivat yhdessä. RUOISTA pizza vie voiton. Molempien annoskoot ovat sopivia, nälkä lähtee, mutta tilaa jää myös oluelle. Saatavilla olisi myös muutama jälkiruoka, mutta tällä kertaa ohrapirtelöt täyttävät niiden osuuden. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. KORNER BISTRON konsepti toimii. Voi tulla kaverin kanssa, juoda oluen tai pari ja nauttia samalla laadukasta ruokaa. Odotukset sekä paikan että ruoan suhteen täyttyivät: paikka oli juuri niin kodikas kuin miltä näyttikin, ja ruoka mutkattoman hyvää. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M I C H E L I N I T KO R T T E L I N K U L M A L L A RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS N Ä L Ä K Ä ! Korner-pizza. Italialainen vetäisi ananaspalan onteloon tämän nähdessään, mutta snägärisuomalaista ei makkaran ja hedelmän epäpyhä liitto pahemmin häiritse. Pekoniburgerissa on maku kohdillaan, mutta ranskalaiset jäävät kaipaamaan kastiketta kaveriksi. Quel dommage!
2 1 (hyvinvointi) TÄ Ä L L Ä O L I S TA A S TRIVIA Vastaukset. Eipä kurkita! Pähkäiles näitä siinä samalla kun arvailet kummalle puolelle lautasta haarukka katetaan. 1b, 2a, 3a, 4b, 5a, 6b, 7a, 8a, 9a, 10b 1. Myyrmäen Alko oli alun perin a) IsoMyyrissä b) nykyisen Myyräncolon talossa c) Kuohukujan ostoskeskuksessa? 2. Länsi-Vantaan ensimmäinen raideyhteys oli suunniteltu a) Friherrsin lävitse b) metroyhteytenä Kaivokselan kautta Myyrmäkeen c) junaratana nykyisen Myyrmäenraitin linjausta myöten? 3. Missä piti kulkea Jokiuomantie? a) Mätäojan vartta b) Jokiuomanpuiston pohjoispuolella c) Vantaanjoen vartta 4. Vaskivuori oli alun perin nimeltään a) Gruvstaberg b) Kuparimäki c) Husbackan mäki? 5. Missä seuraavista ei ole sijainnut HOK:n valintamyymälää? a) Jönsaksentiellä b) Myyrmäenraitilla c) Kaivosrinteentiellä 6. M-juna liikennöi nykyisin a) Helsingistä Martinlaaksoon b) Nokialta Toijalaan c) Mikkelistä Kouvolaan? 7. Myyrinholvi oli a) Myyrmäen toiminut anniskeluravintola b) Myyrinpuhoksessa 1970-luvulla sijainneen kaupungin sosiaalitoimiston lempinimi c) Imatran Voiman Kilterinmäen alle louhima nykyisin pysäköintitilana toimiva luolasto? 8. Jokin yhdistää Vantaanpuiston ostoskeskusta, Helsingin yliopiston Porthania-kiinteistöä ja Tapiolan uimahallia. Ovatko ne a) Aarne Ervin suunnittelemia b) Aarne Ehojoen suunnittelemia c) Pekka Helinin suunnittelemia? 9. Länsi-Vantaan ensimmäinen vesitorni Kaivokselan vesitorni palveli alkuperäisessä tehtävässään a) 1966–nykyhetki b) 1970–1990 c) 1965–1985 10. Mikä seuraavista ei ole kartano Länsi-Vantaalla? a) Linnaisten kartano b) Linnavuoren kartano c) Linnan kartano
2 2 KULTTUURINOSTOT URHEILUNOSTOT MEN KS.fi Kesätekemistä vailla? Menoa ja meininkiä yhdestä osoitteesta. Vantaan Taidemuseo Artsi: Muutoskoht(i)a NÄYTTELY 27.4.–28.8.2022 Artsin uusin näyttely Muutoskoht(i)a avattiin 27.4. Uuden näyttelyn kantavina teemoina ovat käännekohta, muodonmuutos, murroskohta sekä yhteensulautuminen. Näyttelyn lähtökohtana on ajatus, että maailma ei pysy paikallaan vaan on jatkuvassa muutoksen tilassa. Myös ihmisen luomissa järjestelmissä ja ajattelutavoissa syntyy jatkuvasti uutta, kun reagoimme olemassa olevaan. Asioita kyseenalaistetaan, kehitetään, sivuutetaan tai jokin vaipuu unohduksiin. Näyttelyyn voi tutustua elokuuhun saakka. Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Lisätiedot: artsimuseo.com Iskelmä Myyrmäki PERJANTAINA JA LAUANTAINA 3.–4.6.2022 Iskelmä Myyrmäki – Food, Beer & Wine Festival piti järjestää jo vuonna 2020, mutta voimassa olevat kokoontumisrajoitukset eivät mahdollistaneet tapahtuman järjestämistä edes vuonna 2021. Nyt kuitenkin Iskelmä Myyrmäki järjestetään 3.–4.6. ja luvassa on kahden päivän mittainen nimekäs artistikimara. Perjantaina esiintyjinä nähdään Elastinen, Sanni, Behm, Teflon Brothers sekä Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani. Lauantaina lavalle nousee Popeda, Kaija Koo, Chisu, Reino Nordin, Arttu Wiskari sekä Erika Vikman. Tapahtuma lupaa artistien lisäksi myös maittavaa ruokaa, viiniammattilaisten valintoja sekä kotimaisten panimoiden tuotteita. Liput myy Tiketti ja Ticketmaster. Myyrmäki Stadion, Raappavuorentie 6. Lisätiedot: Iskelmamyyrmaki.fi Louhela Jam SUNNUNTAINA 5.6.2022 Louhela Jam juhlii 30-vuotista taivaltaan juhlaohjelmalla. Tänä vuonna Jokiuomanpuistossa juhlitaan kolmen lavan ja noin 20 esiintyjän voimin. Artistikattaus on jo julkistettu ja pääesiintyjänä nähdään legendaarinen Dingo. Päälavalla esiintyvät myös Rangers, Jupiter Is Blue, The Backstabbers, Rohkeat Kuvat, The Meänland, The Empire Strikes sekä Liivit Boys feat. Petra. Muut artistit esiintyvät joko Can U Louhela Jam -bändikisalavalla tai uudella yleisöä maanläheisesti viihdyttävällä Roots-lavalla. Louhela Jameissa viihtyvät myös perheen pienimmät, sillä monipuolista maksutonta ohjelmaa on tarjolla klo 12–17 välillä. Myös Jamien oma lastenbändi Zepikät 3.0 sekä JamiPelle viihdyttävät pienimpiä festarivieraita. Luvassa on musiikkia, taidetta ja LOVEA! Tapahtuma on maksuton. Puistokonsertin lisäksi Myyrmäki täyttyy Louhela Jam -klubeista koko viikonlopun ajan. Jokiuomanpuisto, Ruskokuja 2. Lisätiedot: Louhelajam.fi African Fashion Week Helsinki LAUANTAINA 11.6.2022 Luvassa on rummutusta, värejä, luovuutta ja kaikenkokoisia rohkeita malleja! African Fashion Week on ennen kaikkea tapahtuma, mutta myös yhteisö ja yhdistys, joka pyrkii tekemään afrikkalaisia kulttuureita tunnetuksi Suomessa. Yhdistyksen toiminta keskittyy tukemaan ja tuomaan esille afrikkalaistaustaisia muodin ammattilaisia sekä heidän luovuuttaan. Muoti yhdistää ja kuuluu kaikille. Tapahtuma on maksuton. Myyr York Park, Myyrmäen keskusta-alue. Lisätiedot: facebook.com/AfricanFFH Toteemin Pride-työpajat lapsiperheille TORSTAINA 30.6. KLO 10–11.45 Lastenkulttuurikeskus Toteemi järjestää osana Vantaan Pride -viikon ohjelmaa maksuttoman työpajapäivän lapsiperheille sekä kaveriporukoille torstaina 30.6. Tanssityöpajassa jokaiselle perheelle tai seurueelle tehdään juuri omannäköinen tanssi. Innostusta ammennetaan nykytanssista, musiikista sekä improvisaatiosta. Nonstop-taidepajassa tehdään omannäköisiä lippuja kankaanpainantatekniikalla taideohjaajan opastuksella. Päivän aikana voi osallistua joko molempiin tai vain toiseen työpajaan. Tapahtuma on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäenraitti 6. Ilmoittautuminen: kulttuuriliput.vantaa.fi Urheilemaan matalalla kynnyksellä KORTTELILIIGA Vantaan Kortteliliigan harrastusliikuntapelit kaikille yli 15-vuotiaille. Jalkapalloa pelataan Kilterin koulun tekonurmikentällä keskiviikkoisin. Tennistä pelataan maanantaisin Kaivokselassa ja tiistaisin Martinlaakson urheilukentällä toukokuun lopusta juhannukseen saakka. Kesätauon jälkeen pelit jatkuvat elokuussa. Koripalloturnaus järjestetään 15.6. Myyrmäen urheilupuiston lähiliikuntapaikassa. SCOOTTIKOULU 6.6.–8.6. klo 9.40–13.00 Vantaalla Myyrmäen skeittipuistossa. Ilmoittautumiset ja yhteydenotot: veeti.tuutti@hotmail.com Lajileirejä JÄÄKIEKKO EVU Summer Hockey School 13.–17.6.2022 Myyrmäen jäähallilla ikäryhmien 2009–2015 pelaajille ja maalivahdeille. KORIPALLO PuHu:n päiväleirit I leiri 6.–10.6. Martinlaakson koulu, ikäluokat 2009–2015 II leiri 13.–17.6. Martinlaakson koulu, ikäluokat 2009–2015 III leiri 1.–5.8. Martinlaakson koulu, ikäluokat 2009–2015 Jalkapalloa Myyrmäen jalkapallostadionilla VANTAA CUP 30.6.– 3.7.2022 U6 U13 tytöille ja pojille. PK-35 VANTAA KANSALLISEN LIIGAN KOTIOTTELUT 27.5. klo 19.00 PK-35 Vantaa – Pallokerho-35 10.6. klo 19.00 PK-35 Vantaa – NJS 17.6. klo 19.00 PK-35 Vantaa – FC Honka 8.8. klo 19.00 PK-35 Vantaa – HJK 20.8. klo 14.00 PK-35 Vantaa – Åland United VJS MIESTEN KAKKOSEN TULEVIA KOTIOTTELUITA 21.5. klo 15:00 VJS – HJK Klubi 04 11.6. klo 19:00 VJS – KaaPo 18.6. klo 18:30 VJS – MuSa 29.6. klo 18:30 VJS – HJS 09.7. klo 18:30 VJS – Ilves-Kissat 16.7. klo 18:30 VJS – EPS VJS NAISTEN YKKÖSEN TULEVIA KOTIOTTELUITA 26.05.klo 13:00 VJS – VIFK 11.06. klo 16:30 VJS – P-Iirot 18.06. klo 14:30 VJS – EBK 23.07. klo 15:00 VJS – JyPK 23.07. klo 19:00 VJS – Ilves/2 Skeittaus ja scoottaus Myyrmäen skeittipuistossa 18.6. Best Foot Forward skeittikisat 17.7. Scoottauksen SM-kisat 30.7. (säävaraus 31.7.) Street-skeittauksen SM-kisat Amerikkalaisen jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut Myyrmäen jalkapallostadionilla PELIPÄIVÄT ovat 30.7., 3.8. ja 7.8. Osallistuvat joukkueet ranking-järjestyksessä ovat Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Australia ja Saksa. Yleisurheilun Kultainen keihäs -kilpailu on siirretty Myyrmäestä Hiekkaharjuun. Kilpailut käydään helatorstaina 26.5. T E K S T I S I N I S A L O T E K S T I I L L E M A R T E L A