e M Munkki -niemi -vuori Ta l i n r a n Ta n iemen mäki k uus is aari l eh T is aari 2015 www.munkki-lehti.net www.facebook.com/munkkilehti 4 Katupöly vaivaa nyt munkinseutulaisia s. 3 Vaalikahveille Munkkiniemen Yhteiskouluun s. 3 Kaarina Kaikkonen valloittaa Kuusisaaressa s. 5 Nordea P ankki Suomi Oyj Helsinki Munkkiniemen Puistotie 14 0200 3000 nordea.? Sijoitetaan osinkosi uuteen kasvuun. Älä jätä kevään osinkojasi kuihtumaan, vaan tutustu kanssamme uusiin sijoitusmahdollisuuksiin. Lue asiantuntijoidemme artikkelit markkinanäkymistä, verotuksesta ja kaupankäyntipalveluista osoitteessa nordea.? /osinkokevät. Tervetuloa Nordeaan. Tehdään sinulle SiSu – Sinun Suunnitelmasi varojesi hoitoon. Teemme sen mahdolliseksi
3 Etsimme maaliskuun aikana paitalahjoituksia kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen Didrichsenin taidemuseolle tulevaan veistospuistoteokseen – tuo käytetty paita, tarjoamme sisäänpääsyn! PAUNO POHJOLAINEN Mandoliinimiehen matka Pauno Pohjolainen: O rangerie , 2012 Museo on avoinna koko pääsiäis en 3.–6.4.! Kuusilahdenkuja 1 www.didrichsenmuseum. Tervetuloa äänestämään Munkkiniemen yhteiskouluun 19.4.2015! Kahville pääsee klo 9.00 lähtien. Kahvilan tuotot menevät 8Fluokan leirikoulun hyväksi. Tarjolla on mm. kahvia, teetä ja mehua sekä suolaista ja makeaa syötävää, joten kannattaa varata mukaan hieman käteistä rahaa. Vaalikahvila Katupöly pöllyää nyt Munkinseudulla Munkkiniemen ja ympäristön ilmassa on runsaasti katupölyä, liikenteen pakokaasuja sekä hieman maamme rajojen ulkopuolelta, kulotuksista peräisin olevia pienhiukkasia. Ilmanlaatu on ollut erittäin huono kaupungin mittauspisteissä. Katujen pölyämisen ennustetaan jatkuvan tällä viikolla. Katuja kastellaan kalsiumkloridiliuoksella Pölypitoisuuksien alentamiseksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus antoi tiistaina toimenpidepyynnön rakennusvirastolle katupintojen kastelemiseksi laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Kalsiumkloridia käytetään, koska se pitää pölyn kosteana pitkään ja siten sitoo pölyä. Lisäksi sitä voidaan käyttää pienellä pakkasella. Myös katujen pesu on jo käynnissä ”Katuja ei voida pestä öisin yöpakkasten takia, mutta keskustan pääkatuja pestään päiväsaikaan. Pesut aloitettiin toista viikkoa sitten”, kertoo ylläpitoinsinööri Tarja Myller rakennusvirastosta. Kiinteistöjä kehotetaan pesemään jalkakäytäviä Ympäristökeskus kehottaa myös kaupungin kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöitä poistamaan jalkakäytäviltä hiekoitushiekat huomioiden kuitenkin liukkaudentorjuntatarve. Hiekoitushiekka on lakaistava ja poistettava kosteana. Lehtipuhaltimien käyttö on kielletty hiekoitushiekan poistossa, koska se nostattaa runsaasti pölyä ilmaan. Puhdistusaikataulu löytyy verkosta Kevään katujen puhdistusaikataulut ja tekstiviestipalvelun ohjeet löytyvät osoitteesta puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/ VAALIMAINOSJAKELUT
4 EMME JÄTÄ SINUA.* Kokeile viikko veloituksetta. Tutustu: Forever Töölö Mannerheimintie 50 | Puh. 09 477 7040 *Varmistamme onnistumisesi. Haemme sinut vaikka kotoa. FOREVER-KUNTOKLUBI -LUPAUS #01Näin jaksat pirteänä – lääkärin viisi vinkkiä Näillä pohjoisilla leveysasteilla jopa joka viides kärsii talviväsymyksestä. Kun kevät alkaa ottaa voittoa talvesta, lisääntyvä valo piristää mieltä kummasti. Omasta hyvinvoinnista kannattaa kuitenkin huolehtia edelleen, sillä esimerkiksi D-vitamiinia ei vielä saa tarpeeksi kevätauringosta. Viiden simppelin vinkin avulla olo pysyy pirteänä koko kevään. 1. Syö hyviä hiilihydraatteja Talvella kiinnitetään usein erityistä huomiota ruokavalioon ja pyritään sekä liikkumaan että lepäämään riittävästi. Joko näistä poppakonsteista voisi kevään tullen luopua? En kyllä sanoisi näitä poppakonsteiksi, sillä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä asia ympäri vuoden, toppuuttelee asiantuntijalääkäri Eeva Kari. Ravitsemukseen kannattaa kiinnittää aina huomiota. Kevään tullen lautaselle valitaan hitaita hiilihydraatteja esimerkiksi kasviksista ja täysjyvätuotteista. Niiden avulla verensokeri heilahtelee vähemmän. Lisäksi nyt on hyvä aika kaivella pakastimesta viime kesän marjasatoa ja syödä värikkäitä, C-vitamiinipitoisia sitruksia. 2. Muista D-vitamiini auringosta huolimatta Paras D-vitamiinin lähde on aurinko. Viime kesänä kerätty varasto ei kuitenkaan riitä koko pitkän talven yli, eikä kevätaurinko paista vielä riittävän hyvin. Lisäksi iho on tähän aikaan keväästä vielä pitkien lahkeiden ja hihojen peitossa. D-vitamiinilisän ottamista ei kannata ihan vielä lopettaa etenkään, jos D-vitamiinia ei saa tarpeeksi vitaminoiduista maitovalmisteista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisten pitäisi käyttää päivittäin 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää, Kari sanoo. Päivittäisten D-vitamiinilisien kanssa voi jarrutella sitten, kun kesäaurinko pääsee paistamaan ihan kunnolla, ja ulkona oleskellaan lyhyissä hihoissa ja lahkeissa. 3. Anna hyviä rasvoja aivoille Siinä missä kehoa ruokitaan vitamiineilla, aivoille tarjoillaan hyviä rasvoja eli omega-3-rasvahappoja. Niitä tarvitaan erityisesti aivojen kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi muistamiseen ja oppimiseen. Lisäksi ne tukevat sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja vaikuttavat immuunipuolustukseen. Elimistö ei itse valmista omega-3-rasvahappoja, joten niitä pitää saada muuten. Hyviä rasvoja on etenkin rasvaisissa kaloissa, esimerkiksi lohessa, sekä ruokaöljyissä. Niiden lisäksi on hyvä käyttää myös omega-3-ravintolisiä, sillä pelkän ruoan varassa rasvahappojen saanti jää helposti puutteelliseksi. 4. Laita ruokarytmi kuntoon Kun ruokavalio on suunniteltu riittävän monipuoliseksi ja herkulliseksi, siitä pitää myös nauttia riittävän usein. Useimmille hyvä rytmi on 5-6 ateriaa päivässä: aamupala, lounas, päivällinen ja kaksi tai kolme välipalaa. Silloin ei ehdi tulla kova nälkä aterioiden välillä, ateriakoot pysyvät maltillisina ja elimistöllä on polttoainetta koko ajan. Tärkeintä olisi löytää itselle sopiva ateriarytmi. Esimerkiksi kunnon aamupalaa suositellaan, mutta jos ruoka ei maistu heti aamulla, aamiaisen voi syödä vaikkapa aamupäivän kahvitauolla, asiantuntijalääkäri Eeva Kari vinkkaa. Jos kiireiden vuoksi ateriat uhkaavat jäädä väliin, voi laukkuun pakata vaikkapa välipalapatukan tai nopean ateriankorvikkeen verensokeria tasaamaan. 5. Ylös, ulos ja liikkumaan! Valoisat päivät ja keväinen sää houkuttelevat viettämään aikaa ulkona, käymään kävelyllä, pyöräilemään työmatkat tai kunnostamaan pihaa talven jäljiltä. Riittävä liikunnan määrä riippuu siitä, mitä liikunnalla halutaan saada aikaan. Halutaanko liikkumalla ylläpitää kuntoa, parantaa sitä, pudottaa painoa tai jotain muuta? Sopiva liikunnan määrä on yksilöllinen asia samoin kuin se, mitä se liikunta on. Tärkeintä on, että liikkuu, Kari muistuttaa. Liikunta auttaa kehon kuntoon, mutta myös mielen kuntoon.
5 506 3206 Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539 Muovi paikkaus alk. Hampaan poisto alk. Hammaskiven poisto 60€ 60€ 60€ alk. Kelan korvaus -45% noin. Pizza Hut Take Away Shop Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1, 00350 Helsinki Puh. 010 470 5404 Ma–to 10.30–21.00 Pe 10.30–22.00 La–su 11.00–22.00 www.pizzahut.? We Pizza Hut Pepperoni Rakastu sinäkin maailmankuuluun pannupizzaan! 19,90€ Nyt vain (Norm. 24,10 €) Pepperoni perhepizza Kaarina Kaikkonen valloittaa Kuusisaaressa ympäristötaideteos Didrichsenin taidemuseolle Didrichsenin taidemuseo ja taiteilija Kaarina Kaikkonen toteuttavat toukokuussa 2015 ympäristötaideteoksen taidemuseon veistospuistoon Helsingin Kuusisaareen. Teos rakennetaan kierrätysmateriaalista eli paidoista, jotka sidotaan yhteen ja nostetaan veistospuiston puihin. Kaarina Kaikkonen on vuonna 1952 syntynyt suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan mm. miesten pikkutakeista koostetusta teoksesta Tie, joka oli Helsingin tuomiokirkon portailla kesällä 2000 ja Elämänpolkuja – Life Paths -teoksesta, joka oli esillä Helsingin Ruttopuistossa kesällä 2011. Kaikkonen on yksi suomalaisen taidekentän eturivin taiteilijoista ja hän on saanut installaatioillaan myös kansainvälistä huomiota eri puolilla maailmaa. Hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Italiassa, Venäjällä, Kiinassa, Chilessä ja Yhdysvalloissa. Yhteensä noin tuhat paitaa kattava installaatio rakennetaan Didrichsenin taidemuseon veistospuistoon toukokuun aikana vapaaehtoisvoimin. Paidat kiinnitetään teräsvaijereihin, jotka ripustetaan museon parkkipaikkaa ympäröiviin puihin. ”Teoksissani lopputulos näyttää aina huolettomalta ja sattumanvaraiselta, mutta todellisuudessa paitojen järjestys ja värisommitelma on tarkkaan harkittu”, Kaikkonen paljastaa. Ympäristötaideteos koristaa museon edustaa kesän ja sään salliessa myös syksyn yli. Paita toimii pääsylippuna taidemuseoon Teosta varten Didrichsenin taidemuseo kerää erilaisia ja erivärisiä käytettyjä paitoja, esimerkiksi miesten ja naisten kauluspaitoja, teepaitoja, puuvillapaitoja sekä lasten paitoja ja mekkoja. Taiteilijan mukaan paitojen kunnolla ei ole väliä, kunhan ne ovat käytettyjä. ”Tärkeintä on, että niiden sisällä on sykkinyt sydän”, hän lisää. Paitalahjoitusta vastaan museo tarjoaa maaliskuun aikana ilmaisen sisäänpääsyn näyttelyyn Pauno Pohjolainen: Mandoliinimiehen matka. Tähän mennessä nimekkäin paitalahjoittaja lienee presidentti Martti Ahtisaari, jonka heleän vaaleanpunainen paita nähdään myös osana teosta. Paitalahjoituksia otetaan vastaan maaliskuun loppuun saakka Didrichsenin taidemuseon aukioloaikoina (ti-su klo 11–18) osoitteessa Kuusilahdenkuja 1. Hahmotelma Kaarina Kaikkosen tulevasta teoksesta Didrichsenin veistospuistossa Itäkeskus: Anttilan sisääntuloaulasta 4 krs. puh. 09 343 3009 Munkkiniemi: Perustie 19 puh. 09 488404 Länsi-Pakila: Rapparintie 6 puh. 09 7522668 puh. 050-5363904 · info@ · vaatekorjaukset · tilaustyöt · hääpuvut · nahkavaatteet · turkit · pesulapalvelut · nahkapesu · kodintekstiilit · alihankinta ym.
6 TYÖKALUAKUT AKKUJA ERILAISIIN KÄYTTÖKOHTEISIIN JO VUODESTA 1961 Moottoripyöräakut Vapaa-ajan akut Raskaan kaluston akut Henkilöautoakut Työkaluakut Mekaanikonkatu 21 00880 HELSINKI Avoinna arkisin klo 8.00-17.00 Puh. 09 765 733 akkupojat@akkupojat.fi www.akkupojat.fi TULE TESTAAMAAN AUTOSI AKKU ILMAISEKSI! Kurjuudesta kultakentille Tapio Rautavaaran syntymästä tulee kuluneeksi maaliskuussa 2015 sata vuotta. Kuinka köyhästä ja koulukiusatusta Tapsasta tuli suomalaisten rakastama laulaja, urheilusankari ja filmitähti? Kirittäjinä köyhyys ja kuolemanpelko Tapio Rautavaaran elämän alkutaival oli kaikkea muuta kuin kultainen. Pahimpina aikoina hän joutui varastamaan ruokaa pysyäkseen hengissä. Köyhyyttäkin kipeämmät arvet Tapsaan jätti isättömyys, jonka takia lapsiparka joutui kärsimään jopa kansankynttilöiden pilkkaa. Kaiken tämän lisäksi raukan ruumis oli ravinnon puutteen vuoksi riisitaudin runtelema. Kunnanlääkäri Einari Sarasteen kehotuksesta Tapio ryhtyi urheilemaan, joka pelasti ennenaikaiselta kuolemalta ja loi tulevaisuudenuskoa helpommasta elämästä. Kiviä mielellään viskelevälle pojalle keihäänheitto oli luonteva lajivalinta ja TUL:n seuraan liittyminen itsestäänselvyys; kuuluihan Tapiolle kovin rakas Hilda-äiti työväenliikkeen kannattajiin. Tapsa pysyi Oulunkylän Tähden jäsenenä, vaikka se vaikeutti töiden saantia ja esti pitkään olympiakisoihin pääsemisen. Radiokuuluttajasta filmitähdeksi Rautavaaran nuoruuskaan ei ollut ruusuilla tanssimista. Ensin työttömyyttä, sitten hirvittäviä hätäaputöitä epäinhimillisissä olosuhteissa ja lopulta vuosikausia sodan kauheuksia ennen kuin onni kääntyi. Urheilun ohessa Tapsa harrasti laulua, joka edesauttoi hänen pääsyään Maaselän Radioon. Rintaman viihdytyskiertueella vieraillut Siiri Angerkoski sattui kiinnittämään huomionsa kaunisääniseen sekä komeaan kuuluttajaan ja mainitsi hänestä Suomen Filmiteollisuuden johtajalle. T.J. Särkkä kutsui Rautavaaran yhtiönsä filmikouluun ja niin alkoi radiokuuluttajan elokuvaura. Komediassa Kultamitalivaimo (1947) hän esitti enteellisesti keihäänheittokisan voittajaa. Ihailtu urheilja ja rakastettu laulaja Keihäänheiton olympiakulta Lontoon olympialaisissa 1948 nosti Rautavaaran ennennäkemättömään suosioon, jota lisäsi vielä maailmanmestaruus jousiammunnan joukkuekilpailussa Brysselissä 1958. Toki Tapsaa kunnioitettiin suuresti laulajanakin, mutta olympiavoitto teki hänestä kansan palvoman sankarin. ”Suomalaiset arvostavat hikeä enemmän kuin mitään muuta. Kun joku on tullut maailman parhaaksi vuodattamalla saavikaupalla hikeä, hän ansaitee suuren arvonannon ja saa osakseen paljon ihailua. Suomalainen tuntuu ajattelevan, että laulunääni ja laulamisen taito ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, jotka ihmisellä joko vain ovat tai eivät ole”, Rautavaara pohti elämäkerrassaan. Tapsa levytti neljän vuosikymmenen aikana satoja laulemia ja ralleja. Hänen omiin suosikkeihin kuuluivat muun muassa Laulu Dnjeprille ja Danakil. Tapsan aikaan ei ollut radiokanavien soittolistoja, mutta yksipuoliseksi taisi jäädä musiikkitarjonta tuolloinkin. ”Se, että Danakil on minusta hyvä, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Yleisradio sitä soittaisi. Radiosta kuuluvat sadoista levyistäni pääasiassa vain muutamat suosituimmat: Isoisän olkihattu, Juokse sinä humma, Yölinjalla... ”, Rautavaara harmitteli antamassaan haastattelussa vuonna 1978. Karisma kantoi kaikkialle Rautavaara ei kaivannut kiertueilleen prameita puitteita eikä orkesteria. Hän sai karismallaan yleisön haltioihin, vaikka esiintyminen olisi tapahtunut ostosmarketin aulassa. Kiertueaika opetti Tapsalle millainen Suomen kansa on ja miten erilaisia ihmiset ovat eri puolilla maata. Harjannostajaisissa hän mielellään jutusteli yleisön kanssa laulujen lomassa. ”Esiintyjän pitäisi tietenkin sopeutua kaikenlaisiin kansan luonteisiin, esittää jokaiselle heimolle sen haluamaa viihdettä. Kaikkia ihmisiä pitäisi ymmärtää. Sydän pitäisi olla aina mukana. Kaiken perusajatuksena on se että yleisöstä ei saa tehdä pilaa. Vaan itsestään saa laskea leikkiä. Silloin kansalla on hauskaa. Itseironiasta nautitaan. Vahingonilo on vilpitöntä”, Rautavaara tuumi vuonna 1978. Paras matka on kotimatka Rautavaaralta kysyttiin usein mitä hän piti merkittävimpänä saavutuksenaan. Reissumiehen ykkössijalle eivät kohonneet kultamitalit ja -levyt vaan vaimo, lapset ja oma koti Oulunkylässä. ”Elämäni suurin onnistuminen on ollut Liisan löytäminen. Kodin ja perheen tuoma tasapaino muodostaa ainoan pitävän perustan ihmisen työnteolle. Ei minunkaan olisi ollut mahdollista vetää kiertuevuosiani sellaisella vauhdilla – ja loppujen lopuksi niin vähin vaurioin – ilman hyvää kotia”, Rautavaara kertoi muistelmissaan En päivääkään vaihtaisi pois. Rouva Rautavaaraa pyydettiin eräässä haastattelussa kertomaan miehensä ominaisuuksista. ”Kiltteys, hellyys. Pitää eläimistä ja vähäosaisista. Hänellä on avara sydän”, kuului Liisan lempeä luonnehdinta Tapsasta. Sisko Rytkönen Lähteet: En päivääkään vaihtaisi pois (1978). Tapsan taival (2008). Tapsa Rautavaara tunsi Suomen kansan.
7 Kotirinki Helsinki Pakila susanna.lahteenmaki@kotirinki. 0408644 640 P UUSI EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja-diakonissa Monipuolisen käytännön työkokemuksen omaava terveysja sosiaalipalvelujen vahva osaaja – kokenut ikäihmisten palvelujen uudistaja SEIJA MUURINEN www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse 54 Suomen Apuvälinetalo Oy www.apuvalinetalo.? Proteesit, tukipohjalliset, ortopediset jalkineet yms. yksilölliset ja valmiit tuet Ajanvaraus: 020 779 2830 Proteesit: Ilkka Mannonen, proteesimestari 050-4318554 Tukipohjalliset: Heidi Tykkä, jalkaterapeutti 040-8426414 Malmin Nova: Malminkaari 17-19 A, 00700 Helsinki Jo 10 vuotta ammattitaitoista ja ystävällistä apuvälinepalvelua! Suomalaiset haaveilevat Thaimaan matkasta mutta päätyvät Tukholmaan Tänä keväänä suomalaisia kiinnostavat eniten matkat Thaimaan Bangkokiin. Kaupunki on nyt suosituin matkakohde nettihakutilastoissa. Ero matkakohteiden nettihakujen ja todellisten ostettujen matkojen välillä on kuitenkin suuri. Nettipohjainen matkatoimisto Travellink on vertaillut 20 miljoonaa matkahakua ja 100 000:tta netissä ostettua matkaa. Suomalaiset hakevat nyt netistä matkoja eniten Bangkokiin, Lontooseen, Malagaan ja Barcelonaan. Myös USA:n New York ja Miami kiinnostavat tänä keväänä. Matkoja ostetaan eniten kuitenkin Euroopan kaupunkikohteisiin Tukholmaan, Lontooseen, Berliiniin ja Amsterdamiin. Ostetuimpien matkojen sijalla viisi on kestosuosikki Malaga ja sijalle kymmenen on kivunnut New York, jonne myydään matkoja kahdeksan kertaa edellisvuotta enemmän. ”Euroopan pääkaupungit ovat tänäkin keväänä suosituimpia matkakohteita, mikä ei yllätä. Kaukomatkaa Thaimaaseen aletaan usein tutkia ja suunnitella varhaisessa vaiheessa, vaikka itse matka tehtäisiinkin myöhemmin. Ero haaveiden ja todellisuuden välillä johtuu myös käytettävissä olevasta ajasta ja rahasta. Vaikka kaukomatkalle kaivataan, Euroopan kohteisiin pääsee nopeammin ja virkistävän matkan voi tehdä muutamassa päivässä. Ja tietenkin pienemmällä matkakassalla”, summaa Travellinkin maajohtaja Anne-Marjut Väänänen. TOP10 Haetuimmat matkakohteet (tammihelmikuu 2015) 1.Bangkok 2.Lontoo 3.Malaga 4.Barcelona 5.New York 6.Berliini 7.Tukholma 8.Rooma 9.Amsterdam 10.Miami TOP 10 Ostetut matkat (tammi-helmikuu 2015) 1.Tukholma 2. Lontoo 3. Berliini 4. Amsterdam 5. Malaga 6. Kööpenhamina 7. Munchen 8. Barcelona 9. Lissabon 10. New York Tilastot perustuvat Travellinkin 20 miljoonan matkan nettihakuun ja 100 000 ostettuun matkaan tammi-helmikuussa 2015. 139 Yrittäjä tässä on paikka sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: myynti@letterbox.fi
8 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taideja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, musiikki-instrumentteja, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym. KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225 Hanki kokeiluasiakkuus netistä evofitness.fi/ miinus25 N o rm . h a rj o itu sm a ks u 4 2, 90 €/ kk . Ta rj o u s v o im a ss a 3 1. 3. 20 15 a st i EVO Esplanadi | EVO Herttoniemi | EVO Joensuu | EVO Kirkkonummi | EVO Kuopio | EVO Leppävaara | EVO Suomenoja (kevät2015) | EVO Tammisto KUNTOSALI -25% 2 KUUKAUDEN AJAN Ei sitoutumisaikaa. K-18. Kesäksi kuntoon TIINA LARSSON EDUSKUNTAAN Helsinki KM, eMBA, Luokanopettaja, Toimialajohtaja, kasvatus ja opetus Ehdok as maksaa itse mainoksen. KOULUTUS TALOUS PALVELUT kilpailukykyinen suomalainen ei lisää velkaa vähemmän normeja Helsinki 52 Työhön osallistuva Rakennusmestari Ammatin vaihtajaa.koulutukseen Ammattitaitoinen laattamies Lisäansiota lumityöstä Työhakemukset: info@yrt-rakentaa.? Karita Tykkä: “Puuro on superfood, joka hellii vatsaa ja sielua” Veteen keitetty kaurapuuro maidon tai voisilmän kanssa kuului Karita Tykän lapsuuteen joka ikinen aamu. Terveystietoisena tunnetun Tykän perheessä nautitaan myös tänä päivänä usein puuroa ja puurohiutaleisiin perustuvaa ruokaa. – Leseinen ja kuitupitoinen puuro auttaa suolistoa pysymään terveenä, ja siinä on myös erittäin paljon antioksidantteja. Superfoodin ei tarvitse olla mitään erikoista viherpiiperrystä. Lähituotetusta, prosessoimattomasta kaurasta valmistettu puuro on superruokaa parhaimmillaan keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Harva vastaavia ravitsemuksellisia tekijöitä sisältävä ruoka on myös niin muunneltavissa omiin tarpeisiin kuin kaurapuuro, Karita Tykkä sanoo. Puuro mahdollistaa rohkeatkin makukokeilut, ja Tykän mukaan sitä kannattaa myös nauttia eri vuorokauden aikoina. – Puuro ei ole pelkästään aamupala. Annos hyviä hiilihydraatteja sisältävää lämmintä puuroa illalla nautittuna rauhoittaa vatsaa ja tuo makoisan unen, Tykkä vinkkaa. Jokapäiväinen puuromme Puuro on noussut suomalaisessa ruokakulttuurissa täysin uudelle tasolle edullisesta vatsantäytteestä trendiherkuksi, joka on vallannut lehtien reseptipalstat ja ruokablogit. Kuumimpana trendinä höyryää ruokaisa puuro, joka haastaa perinteiset aterialisukkeet pastan ja riisin. Suomalaisten puurokattiloissa ei enää porise pelkästään pikainen aamupala tai opiskelijan edullinen eväs. Puuro on kohonnut muutamassa vuodessa halvasta arkiruoasta hyvän elämän symboliksi – siitä voi napata ravitsevan lounaan, mutta se kelpaa myös nautinnollisen sunnuntaibrunssin päätähdeksi. – Illallispöydässä ruokaisa, esimerkiksi yrteillä ja juustolla maustettu suurimopuuro on uusi “risotto” ja lunastamassa paikkaansa myös ravintoloissa lisuketai kasvispääruokavaihtoehtona, Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Laura Järvinen kertoo. Täysjyvähiutaleisiin ja suurimoihin perustuva ruoka vastaa monelta osin nykypäivän kuluttajan ruokatoiveisiin – se on paitsi luonnollista ja ravitsevaa myös edullista ja ekologista. – Päivän pääateriana puuro toki kaipaa kylkeensä proteiinipitoisen lisukkeen. Helpottaaksemme kuluttajan arkea olemme lisänneet puurotuotevalikoimaamme myös runsasproteiinisen Myllärin Vireä -puuron, joka on helppo välipala tai pikalounas ja sisältää viidenneksen aikuisen päivän proteiinin tarpeesta, Järvinen kertoo. Puuro on palauttanut meidät takaisin perusruoan äärelle. – Ruokailmiön ytimessä on mahdollisuus räätälöidä tuttua ja turvallista puuroa omien makumieltymysten ja elämäntilanteen mukaan tutusta aamupuurosta vaikka superfoodsmoothieksi, Laura Järvinen Helsingin Myllystä kuvailee trendiä. Karita Tykän mielestä puuro on superruokaa parhaimmillaan keho tietää, mitä sille tehdään ja imeyttää ravinteet oikein. Helsingin Lasi ja Puu Oy Pohjolankatu 43, 00610 Hki Ma Pe klo 08-16 puh. 09-791 590, 09-792 100 fax. 09-777 4620
9 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym. KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus puh. 044 345 4347 Dentaurus Oy Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla Tilkankuja 6, 00300 Helsinki Verstas: Kaasutintie 27, 00770 Helsinki MUISTATHAN HYÖDYNTÄÄ KOTITALOUSVÄHENNYSEDUN! Kysy tarjous 040 534 2223 Juha ”Jussi” Huovinen, jussin.peltipaja@gmail.com Jussin Peltipaja Oy tekee: konesaumakatot peltisepäntyöt rakennuspeltityöt Palveluissamme yhdistyvät luotettavuus ja laatu – niin ammattitaidossa kuin materiaaleissa. Kaunis, helppohoitoinen ja kestävä ratkaisu Konesaumakatto on ammattilaisen tekemänä kaunis kate talolle. Materiaalina pelti on muihin kattomateriaaleihin verrattuna erittäin tiivis ja kestävä, ja kaiken lisäksi helppohoitoinen. Katon saneerauksen avulla pystyy kohentamaan huomattavalla tavalla sekä koko talon ulkonäköä että arvoa. Huonokuntoinen katto ei toimi myyntivalttina talokaupoissa, ja se voi aiheuttaa asumiselle hankaluuksia. Katosta on siis syytä huolehtia! . .. .¦ ¦¦ ¦S\O S\O S\O S\O¦ ¦¦ ¦QWLH +HOVLQNL QWLH +HOVLQNL QWLH +HOVLQNL QWLH +HOVLQNL – Oma pesä vai ylimääräinen olohuone? Vinkkejä parvekesuunnitteluun Parvekkeet ovat suomalaisille olohuoneen jatkeita, joihin panostetaan lähes samalla innolla kuin kodin sisustamiseen. Etenkin lasitetuilla parvekkeilla voi oleskella alkukevään ensisäteistä alkaen, joten nyt on hyvä aika aloittaa parvekesuunnittelu. Suunnittelua ohjaa sisustussilmä, mutta myös parvekkeen ilmansuunta on hyvä ottaa huomioon. Talven jäljiltä parvekkeen perusteellinen siivous ja kuntokartoitus on tarpeen. Lattian ja kalusteiden kuntoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota: olisiko tänä vuonna aika hankkia ritilät lattialle tai uusia kalusteet? Suunnittelutyö aloitetaan kartoittamalla käytössä oleva tila, ja pohtimalla sen käyttötarkoitusta. – Mittaukset on hyvä tehdä huolellisesti ennen lähtöä huonekalukaupoille. Liikkeiden nettisivuilta voi etukäteen katsella, millaiset kalusteet tilaan sopisivat. Paikan päällä liikkeessä on taas syytä tempaista mittanauha esiin, Riikka Leskinen JYSK huonekaluliikkeestä sanoo. Huomioi ilmansuunta kalustevalinnoissa Lasitettuja ja katettuja parvekkeita sisustetaan eniten, sillä niiden käyttöaikakin on pidempi. Suojaisa parveke mahdollistaa erilaisia kalustevalintoja, mutta myös avonaiselle parvekkeelle löytyy yhä enemmän vaihtoehtoja. – Kalustetarjonta on laajentunut huomattavasti värien ja materiaalien osalta. Helppohoitoiset ja vaihtelevia sääolosuhteita hyvin kestävät materiaalit, kuten polyrottinki ja puuta jäljittelevä artwood, kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Toisaalta puu miellyttää monen sisustussilmää siinä määrin, että sen eteen jaksetaan nähdä öljyämisestä koituva vaiva, Leskinen toteaa. Parvekkeen kalustusta suunnitellessa on hyvä huomioida myös ilmansuunta; pieni aurinkovarjo suojaa porottavalta paahteelta, kun taas tuuliselle parvekkeelle voi lisätä tuulensuojaseinän, jos tila antaa myöten. Minkälainen on ihanneparvekkeesi? Parvekkeen sisustusvaihtoehdot mietitään paitsi tilan myös käyttäjien ja käyttötarkoituksen mukaan. Katso niksit seuraavien vaihtoehtojen rakentamiseen: Oma rauhallinen pesä Rento tila, esimerkiksi lukuhetkiä varten, rakennetaan pehmustetun aurinkotuolin ja ulkokäyttöön tarkoitettujen koristetyynyjen avulla. Illan viiletessä torkkuhuopa lämmittää parvekkeella ihanasti. Ylimääräinen olohuone Parvekkeesta saa kodikkaan olohuoneen jatkeen vuoraamalla lattiapinta ulkokäyttöön tarkoitetuilla matoilla ja taljoilla. Oleskeluryhmien monipuolisesta valikoimasta jokainen löytää varmasti käytössä olevaan tilaan sopivan, ja kokonaisuus kruunataan mieltymysten mukaan sisustusesineillä ja kesäiltaan tunnelmaa tuovilla aurinkovalolyhdyillä ja valoketjuilla. Ruokatila Pienempien parvekepöytien tarjonta on monipuolistunut, ja neljän hengen seurue on nyt mahdollista saada istumaan pyöreiden pöytien lisäksi myös neliön mallisten pöytien ääreen. Ruokatilaa suunnitellessa on hyvä huomioida myös tuolien ympärille vaadittava tila. Pienellä parvekkeella voi turvautua kokoontaitettaviin pöytiin ja pinottaviin tuoleihin, jolloin kalusteet ovat käytössä tarvittaessa. Pieni kaupunkipuutarha Kukkien, yrttien ja kasvien pienimuotoinen kasvattaminen onnistuu parvekkeella näppärästi ruukuissa, ja eritasoiset hyllyt mahdollistavat myös seinäpinnan hyödyntämisen. Rustiikkinen tyyli, esimerkiksi viljely vanhoissa perunalaatikoissa, on nyt myös erittäin suosittua. Yrittäjä tässä on paikka sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: myynti@ letterbox.fi
10 166 Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Jukka Kilpi: ”ARA tukee keinottelua ja vuokrakiskontaa” Hallitus ja eduskunta eivät halua pysäyttää valtion asuntolainoilla ja korkotuella tuettua asuntokeinottelua ja vuokrakiskontaa, jyrisee Suomen asumisoikeusasukkaat, SASO ry:n puheenjohtaja Jukka Kilpi. Uudellamaalla ja Helsingissä asuu Kilven mukaan valtion lainoittamissa vuokraja asumisoikeustaloissa lähes 300 000 suomalaista. Pääosa vuokralaisista on pienituloisia palkansaajia ja eläkeläisiä, Kilpi muistuttaa. Noin puolet ARA-taloista on ns. ”yleishyödyllisten” sijoittajien omistuksessa. Työeläkeyhtiöiden ja ammattiliittojen omistamat VVO ja SATO ovat suurimpia vuokratalojen omistajia, jotka perivät markkinavuokria valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista heti, kun ARA-rajoitukset poistuvat. Muut ns. ”yleishyödylliset” ja eläkevakuutusyhtiöt toimivat samalla tavalla. Hallituksella on aravaja korkotukilain antamat keinot pysäyttää keinottelu ja vuokrakiskonta, mutta poliittinen tahto puuttuu, Kilpi korostaa. Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA vastaa käytännössä valtion asuntopolitiikan toteuttamisesta. Neliövuokra 2,6-kertainen Kilvella on veret seisauttava esimerkki vuokrakiskonnasta sekä omakustannusja markkinavuokran tolkuttomasta erosta. Työeläkeyhtiö Varma perii 19 neliön yksiöstä vuokraa 560 euroa kuukaudessa Helsingin Kalliossa. Markkinavuokraksi sanottu neliövuokra on 29,47 euroa kuukaudessa. Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka Oy omistaa myös asuntoja Helsingin Kalliossa. Niiden keskineliövuokra on 11,34 euro kuukaudessa. Omakustannusperiaatteella toimivan Hekan ja Varman asuntojen vuokrien ero on 18,13 euroa neliöltä kuukaudessa. Varman vuokra on 2,6-kertainen Hekan vuokraan verrattuna. Vuokralaisen kannalta katsottuna Varman vuokra on kiskurivuokra Hekan vuokriin verrattuna, Kilpi painottaa. Kirkon ja SATO:n kohutut talokaupat Kirkon keskusrahasto ja SATO tekivät muutama vuosi sitten kohua herättäneet vuokratalokaupat. Kirkko myi SATO:lle kuusi kiinteistöyhtiötä Espoossa ja Vantaalla 1,62 miljoonalla eurolla. Espoon Matinkylässä Aapelinkadulla neliöhinta oli 54,46 euroa, mikä merkitsee, että 55 neliön kaksio maksoi vajaat 3 000 euroa. Vuokralaiset maksavat vuokrina SATO:lle asunnon hinnan kolmeen kertaan vuodessa. Asukkaat eivät saaneet lunastaa asuntoja itselleen, Kilpi huomauttaa. Kiinteistöissä on yhteensä 27 107 neliötä. Asuntojen markkinahinta oli silloin noin 2 000 euroa neliöltä, minkä mukaan laskettuna kiinteisöjen arvo olisi ollut yli 54 miljoonaa euroa. ARA hyväksyi SATO:n ostajaksi ja määräsi luovutuskorvaukset, jotka on laskettu aravarajoituslain mukaan. Kun ARA-rajoituksia poistuu, kohukauppoja tehdään jatkuvasti. Keinottelija ostaa pilkkahinnalla koko talon ja myy markkinahinnoilla asunto kerrallaan. ARA-taloja ei ole tarkoitettu asuntokeinotteluun ja vuokrakiskontaan, Kilpi korostaa. Keinottelua myös asumisoikeudella Asuntokeinottelu ja vuokrakiskonta rehottavat myös asumisoikeusasuntojen kohdalla. Asumisoikeusasuntojen asukkaat kokevat, että heitä on huijattu perusteellisesti, Kilpi sanoo. VVO:n ja SATO:n perustaman Asokotien eli Suomen Asumisoikeus Oy:n talot on rahoitettu asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja valtion ARA-lainoilla. Asukkaat ovat maksaneet Suomen Asumisoikeus Oy:n omista pääomista asumisoikeusmaksuina yli 99 prosenttia eli yli 170 miljoonaa euroa, mutta yhtiön perustajat VVO ja SATO vain 0,6 prosenttia eli runsaan miljoona euroa. Asumisoikeutensa maksaneilla asukkailla ei kuitenkaan ole Suomen Asumisoikeus Oy:n yhtiökokouksessa äänioikeutta. Asioista päättivät osakkeenomistajat, Kilpi kuvaa asukkaiden tilannetta. Asuntosäätiö osti viime keväänä Suomen Asumisoikeus Oy:n. Kaupassa maksettiin yhdestä asunnosta vain 130 euroa. Asumisoikeusasukkaat olisivat halunneet ostaa yhtiön osakkeita, mutta heidät sivuutettiin, kun osakkeita myytiin. Asumisoikeusasukkaat katsovat, että he ovat yhtiön omistajia, mutta heillä ei ole äänivaltaa yhtiökokouksissa, Kilpi muistuttaa. Asukkaat eivät ymmärrä, mitä he saavat asumisoikeutensa vastikkeeksi. Asokodit on hinnoitellut asumisoikeusvastikkeet jopa yli markkinavuokratason ja yhtiö tekee huippuvoittoja, Kilpi sanoo. Asumisoikeustalojen kuluissa ilmaa jopa 40 – 50 prosenttia ARA:n tarkastuskertomus vahvistaa asukkaiden epäilyt asumisoikeusyhtiöiden huonosta hoidosta. Esimerkiksi 5 700 asokotia omistavassa Avain Asumisoikeus Oy:ssä hoitokulut olivat noin 20 prosenttia suuremmat sekä isännöinti – ja hallintokulut 40 – 50 prosenttia suuremmat verrattuna muiden asumisoikeusyhtiöiden kuluihin. Yhtiö oli sisällyttänyt esimerkiksi uusien kohteiden suunnitteluja kehittämiskustannuksia asukkailta perittäviin vastikkeisiin, mikä on lain vastaista. Asokodeissa asumisoikeusasukkaat valmistelevat oikeudenkäyntiä yhtiötä vastaan. Kuluttajariitalautakunta on pitänyt yhtiön vastiketasoa laittoman korkeana. Tavoitteena on saada Asokodit noudattamaan lautakunnan päätöksiä, Kilpi sanoo. Suomessa on runsaasti esimerkkejä, miten asuntokeinottelu ja vuokrakiskonta toimivat. Kilpi esittää epäkohtien ratkaisuksi ARA-lakien jo nyt mahdollistamaa puuttumista ”yleishyödyllisten” sijoittajien valtion ja asukkaiden rahoilla tapahtuvaan vuokrakiskontaan. Asetuksella voidaan ARA-talojen vuokrille asettaa katto. Se hillitsisi myös asumisen hinnan nousua vapailla markkinoilla, Kilpi korostaa. KUVA JA TEKSTI: LJUDMILA PAAJANEN Ostaisitko kaksion parilla tonnilla näistä taloista? Jukka Kilpi kysyy Espoon Matinkylässä, jossa kirkko myi SATO:lle asuntoja vajaat 60 euroa neliö. MONIPUOLINEN KAMPPAILUVÄLINEKAUPPA MYYMÄLÄ VERKKOKAUPPA
11 Arvo, odota nyt! Ei ole puhelin vielä soinut. Soita meille ja aloita pakkaaminen Soita meille ja aloita pakkaaminen p. 0800 155 155 p. 0800 155 155 Soita meille ja aloita pakkaaminen p. 0800 155 155 JYA Housing LKV , Pakilantie 71, 00660 Helsinki, info@jya.? Uskomme, että meidän kiinteistönvälittäjämme ovat saaneet parhaan mahdollisen myyntikoulutuksen. Todistetusti tehokkaat myyntikeinot ja innovatiiviset toimintatavat perustuvat amerikkalaisiin menestystarinoihin kiinteistönvälitysalalla. Kun valitset meidät, valitset OIKEIN. Valitset HYVÄT asuntokaupat parhaaseen hintaan. Peililiukuovet Kiintokalusteet P: 0104221900 www.kehra. ristipellontie 14 alk. 99€ /kpl Auringon säteet talteen – nyt tulevat aurinkopaneelit Päästöttömänä ja ehtymättömänä energiantuottajana aurinko kiinnostaa yhä useampaa ympäristötietoista kuluttajaa. Omavarainen sähköntuotanto voi olla ratkaisu kesämökin sähköistämiseen tai yrityksen sähkölaskun pienentämiseen. Mahdollisuus omavaraiseen pientuotantoon on saanut kuluttajat asentamaan aurinkopaneeleita kesämökkien ja yhä useammin myös omakotitalojen katoille. Aurinkopaneelien kustannukset ovat pudonneet muutamassa vuodessa reippaasti, joidenkin laskelmien mukaan jopa 70 prosenttia, ja tekniikka on kehittynyt kestämään Suomen karut sääolot. Tärkeäksi syyksi aurinkoenergian kasvavaan suosioon Vattenfallin asiantuntija Outi Raulas nostaa kuluttajien oman ympäristötietoisuuden. – Oman talon katolla sähköä tuottavat paneelit vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentävät näin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Tyypillisellä omakotitalon aurinkopaneelilla voi tuottaa niin paljon energiaa vuoden aikana, että sillä voi kompensoida 28 000 kilometrin automatkoista syntyneet hiilidioksidipäästöt, Raulas kertoo. Kuluttajien mukana aurinkoenergian mahdollisuuksiin ovat heränneet myös poliitikot ja sähköyhtiöt. – Esimerkiksi me Vattenfallilla olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Auringon energiavaraston hyödyntäminen ei ole meiltä tai keneltäkään muulta toimijalta pois. Auringonpaistetta riittää myös Suomessa Suomen ilmastossa aurinkoisia kuukausia on maalis– huhtikuusta aina syyskuuhun asti. Silloin aurinkopaneeleilla voi tuottaa merkittävän osuuden omakotitalojen sähköntuotannosta. Auringonpaistetta riittää Suomessa yhtä paljon kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Paneelien oikea mitoitus on tärkeä, jotta se tuottaa riittävän määrän sähköä kulutuksen nähden. Sähköverkkoon kytketyn paneelin tuottoa täydentää verkosta saatava sähkö. – Aurinkopaneelit yhdistetään helposti kesämökkien sähköntuottajiksi. Mutta yhä useampi asentaa aurinkopaneelit myös omakotitalon katolle. Aurinkoenergialla voi esimerkiksi käyttää ilmalämpöpumppua, joka lämmittää ja viilentää asuntoa. Yhdessä ne ovat oiva valinta omakotitalon sähkön tarpeeseen. Hankintakustannuksissa ja sähkönkulutuksen säästöissä päästään voiton puolelle usein 10–30 vuoden aikana. Laskelmiin vaikuttavat paneelin koko ja sijoittaminen sekä sähkön markkinahinnat. – Esimerkiksi kesämökille, jossa ei ole ennestään sähköä, aurinkopaneelit voivat olla halvempi vaihtoehto kuin sähkölinjan vetäminen. Yritykset puolestaan voivat hakea investointitukea, joka on jo merkittävä kannustin aurinkopaneelin asentamiseen, Outi Raulas laskee. Wikipedia
12 Talvisotamitaleita ja hernekeittoa Helsingin keskustassa Sotiemme Veteraanien uudentyyppistä keräyskampanjaa juhlittiin perjantaina Narinkkatorilla. Ajankohta oli tarkkaan valittu, sillä Talvisota päättyi päivälleen 75 vuotta sitten. Tilaisuudessa Urheilijayhdistyksen edustaja ja keräyskampanjan kasvona toiminut Sami Jauhojärvi jakoi hernekeittoa ja ilmaisia talvisotamitaleita yhdessä Sotiemme Veteraanien kanssa. ”On ollut ilo ja kunnia olla tässä kampanjassa mukana. Veteraaneja ei voida koskaan liikaa auttaa, vaan he ansaitsevat kaiken tukemme. Olen ylpeä siitä, että olen voinut olla mukana auttamassa”, Sami Jauhojärvi totesi. Tähän mennessä, vajaassa vuodessa on kerätty 130 000 euroa veteraaneille ja lahjoituksia tulee edelleen. Keski-iältään 90-vuotiaiden sotiemme veteraanien eläke on hyvin pieni. He tarvitsevat apua kotiin joka päivä. Kampanjan tuotolla tuetaan iäkkäiden kunniakansalaisten kotona asumista ja virkistystoimintaa. ”Olemme erittäin kiitollisia tästä kampanjasta ja sen kautta kerätystä tuesta. Sami Jauhojärven mukanaolo kampanjan puolestapuhujana on lämmittänyt meitä erityisen paljon ja siitä hänelle todella suuri kiitos. Samalla haluamme kuitenkin korostaa sitä, että vaikka Talvisodan ilmaismitalikampanja on loppumetreillään, niin vuotuinen keräystoiminta jatkuu. Sotiemme veteraanit tarvitsevat jatkossakin apua”, Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Matti Niemi toteaa. Sotiemme veteraaneja on vielä elossa noin 27 000. Sotiemme Veteraanit -keräyksillä tuetaan vielä elossa olevien veteraanien lisäksi heidän puolisoidensa, leskiensä sekä sotaleskien kotona selviytymistä. Myös liittoihin kuulumattomat veteraanit voivat saada tukea keräyksestä. Sotesta sotaan Suomi pääsee vihdoin ja viimein taistelemaan pienessä porukassa (venäjänkielinen sana) eikä yksin. Toisessa maailmansodassa saimme sentään ratkaisevaa apua Saksalta, mutta kun vastapuolella olivat Neuvostoliiton lisäksi niin sanotut liittoutuneet eli Ranska, Iso-Britannia ja USA, pinta-alastamme haihtui kymmenen prosenttia sekä lisäksi miehiä ja naisia kymmeniä tuhansia. Laskenta on vielä hiukan kesken, mutta pääasia eli itsenäisyys säilyi. Nyt pääsemme mukaan Euroopan Unionin uuteen armeijaan. Siihen kuuluvat lisäksemme Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta. Tasavallan presidentti on jo hankkeen siunannut. Saamme EU:n käyttöön Ruotsin armeijan, joka tosin on tilapäisesti lakkautettu. Irlanti lähettää meidän aluevesillemme kahden moottoriveneen laivaston, jota yön pimeydessä Englannin rannikkovartiosta ei pysty upottamaan. Itävallan merivoimia ei ole olemassa, sillä Itävallalla ei ole merta. Sen sijaan Itävalta lähettää Suomea suojelemaan alppijääkärinsä. Pieni ongelma on siinä, että meiltä puuttuvat Alpit. Maastomme on liian tasainen ja Lapinkin tunturit liian loivia. Omien jääkäriemme tueksi saadaan Kyprokselta joukko surffaajia, mutta heille eivät sovi talviolosuhteet, jos Naton joukot sattuvat hyökkäämään silloin kun Suomenlahti on jäässä. Malta tuo malttia. Sen rannoilla laivastoa johti aikanaan suurella menestyksellä suomalainen Yrjö Maunu Sprengtporten, mutta hänen taktiikkamonisteensa ovat kadoksissa. Maltaan emme siis voi aseveljinä luottaa. Naton riveihin eli vastapuolellemme se ei kuitenkaan liity. Malta ritareihin voi luottaa. Naton eurooppalaisista vastustajistamme vaarallisin on Viro. Sen johdossa presidentti Ilves on valmis tarttumaan tapparaan minä hetkenä hyvänsä. Puolueettomaan Sveitsiin ei hyökkää kukaan. Sekä venäläisten että amerikkalaisten miljardöörien rahat ovat Sveitsin pankeissa, joihin ohjukset saattaisivat osua.. Suomen turvallisin mahdollisuus on liittoutua sekä Naton että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Vahvin niistä on Vatikaani. Paavi voi julistaa tulitauon halutessaan. San Marinon ei tarvitse tehdä muuta kuin sulkea portti mäen alla ja suunnata mäenpäälliset museotykit 360 asteen kulmaan. Liechtensteinin kimppuun ei kenenkään kannata hyökätä, sillä maa on niin pieni, että lyhyenkin matkan ohjukset sinkoilevat sen ylitse Pojoen laaksoon. Andorraan johtaa kaksi tietä. Kummatkin voi sulkea viidessä minuutissa. * * * ”Hän toivoi aikaa parempaa. Niin sota syttyikin”. (J.L Runeberg). MARTTI HUHTAMÄKI Keräyskampanjan kasvona toimi hiihtäjä Sami Jauhojärvi Kuva: Wikipedia