• 2018 Viikot 40-41 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 18 M unkin S eutu Luotettava ja turvallinen valinta. Kutsu välittäjämme arviokäynnille puh. 010 247 7895. Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys Kasvohoidot alkaen 79 € Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. K a i k k i k o t i t a l o u k s i e n s i i v o u s p a l v e l u t ! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 09 558 809 www.lakeudenpito.fi “ HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit meillä. Varaa maksuton konsultaatio! Hyödynnä Synttäritarjous; kun aloitat jaksosi lokakuun aikana, saat -50 € alennusta ja 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 215-245 €) Meilahden studio viettää 5-vuotispäivää Ota askel kohti unelmavartaloasi! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? Ajan meri ja Uudet Purret Markku Castrén Mielenkiintoinen tarina historiasta ja uskostamme 24,95 € Kirjakaupoista tai postitse www.c-kirja.fi Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com Aukioloajat : ma-ti (syyskuu) 10.30-14.30, ke-to 10.30-22.00, pe 10.30-22 (tarvittaessa 24.00), la 12.00-22.00 (tarvittaessa 24.00), su 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Tulossa: Isänpäivälounas Muistathan tilata pikkujoulut ajoissa!!! Kysy tarjousta!!
• 2 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu OSTOTOIMEKSIANTO: Asiakkaamme etsii Munkkivuori – Haaga alueelta 2-3h,k. Kaiken kuntoiset huomioidaan. Vapautuminen 6 kk sisällä. Ostaja maksaa palkkion myyjälle ei kuluja. Tarjoa omaa asuntoasi. OSSIAN JOHANSSON – 20 vuotta asuntokauppaa alueella. ossian.johansson@nordichousing.fi p. 045 177 6420 NORDIC HOUSING OY LKV MUNKKIVUORI Vanha Viertotie 20, 00350 Helsinki ytunnus 2299667-0 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Hankoniementie 50, LOHJA Le ik k aa ta lt ee n ? ANNIN KARAOKE ––– TULOSSA MARRASKUUSSA ––– Lauantai 6.10. Kalle Jussila & Quattro, Harri Nuutinen & Tanssin Taika Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 3.11. Lasse Hoikka & Souvarit, Ulla-Jaana Riekkoniemi & Lumumba Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 10.11. Teijo Lindström & Royal Sound, Tanssiorkesteri Fernanda Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 17.11. Nina Åkerman & Onnentähti, Antti Ahopelto & Etiketti Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 20.10. Tarja Lunnas & Rosso, Tanssiorkesteri Kaiho Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 27.10. FBI-beat, Komiat Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 13.10. Helminauha, Reeta & Lumo Klo 19-01, liput 16€ T U L E S E L L A I S E K S I KU I N O L E T. ILOVEME.FI #ILOVEME2018 19–21/10/2018 Messukeskus Helsinki TERVEYS LUONNOLLISESTI KAUNEUS MUOTI Suomen suurin hyvinvointitapahtuma esittelee terveyden, kauneuden ja tyylin trendit ja ilmiöt Parhaat vinkit hyvään oloon ja arkeen Terveyden tuoreimmat tutkimukset ja ilmiöt Katso koko ohjelma ja yritykset: ILOVEME.FI Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Liput edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta Osta liput viimeistään to 18.10. – saat ne edullisemmin 16/10/30 € Tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta 19/12/34 € Lataa Messukeskussovellus iOStai Android-laitteellesi! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 KOIRA Meidän 3/2018 6,90 RO TU ES ITT ELYS SÄ SKOTLANN INH IR VI KO IR A Kirjaston lukukoira kuuntelee ja auttaa Parsonrussel Kerttu on somejulkkis Labradori Sepe huumekoirien suomenmestari Pieni apinapinseri Weikko rakastaa purjehtimista Ihanat pennut paraatissa! Monia ongelmia Lyhytkuonoiset tiukassa syynissä HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli 3/18 6,90 monipuolinen hevosnainen Vermon toimitusjohtaja Pia Blom-Johansson Minna Moilanen kerää vanhoja hevosajoneuvoja Liisa Tamminen-Haapala 30 kertaa Kunkkareissa – Rovaniemelle mennään taas Jorma Uotila on kengittänyt yli 40 vuotta Viksun hankosidevamma paranee hyvää vauhtia SUOMENHEVONEN sai oman geenipankin KESÄ TÄYNNÄ HEVOSTAPAHTUMIA
• 49. vuosikerta – nro 18 Viikot 40-41 Ajankohtaista M unkin S eutu Lapinmäentien pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi Lasten päivystys aukesi ? Lasten päivystys aukesi viime viikolla uudessa lasten sairaalassa ja päivystystoiminta päättyi Lastenklinikalla. Uuden lastensairaalan päivystys on avoinna ympäri vuorokauden ja siellä hoidetaan 0–15-vuotiaita potilaita kaikilta erikoisaloilta. Uusi lastensairaala aukesi potilaille maanantaina 17.9. Sairaalassa toimii jo muun muassa kolme vuodeosastoa, päiväsairaala ja lastentautien vastaanotot. Uuteen lastensairaalaan muuttavat tiistaina 25.9. myös leikkausja anestesiaosasto sekä lasten teho-osasto. Lastenklinikan viimeiset potilaat siirrettiin uuteen lastensairaalaan viime keskiviikkona. Piispa vieraili Munkkiniemessä ? Helsingin seurakuntien piispa Teemu Laajasalo kyläili Munkkiniemen seurakunnassa syyskuun puolivälissä tavallisena arkipäivänä. Vierailu ei ollut mikään normaali säännöllisin väliajoin tehtävä piispantarkastus. Piispa tuli todellakin tervehtimään seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä. Suomen iloisin yrittäjä 2018 on Lauri Salmi Helsingistä ? Ilmarisen järjestämän Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailun voittaja on Lauri Salmi Helsingistä. Ilmarinen palkitsi Suomen iloisimman yrittäjän jo viidennen kerran. Kilpailu keräsi kaikkiaan yli 80 000 yleisöääntä. Suomen iloisin yrittäjä -kilpailussa palkitaan yrittäjä, joka omalla osaamisellaan ja asenteellaan luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen ja tuo erityistä iloa asiakkailleen. Sivu 6 Sivu 7 ? Helsingin kaupunki laatii Munkkiniemen alueella Lapinmäentien länsiosan katusuunnitelmaa Lapinmäentie 1 kohdalla ja Kangaspellon puiston kohdalla. Samassa yhteydessä laaditaan Kangaspellon puistosuunnitelmaa. Kadun suunnittelu perustuu voimassa olevaan asemakaavaan ja liikennesuunnitelmaan. Lapinmäentiellä kaksisuuntaiset pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi, Lapinmäentie 1:n kohdalla oleva suojatie siirretään Niemenmäentien risteykseen ja tonttiliittymän kohdalla ollut alikulku poistetaan ja nostetaan samaan tasoon ajoradan kanssa. Kangaspellon puistoalueelle sijoitetaan tontin pelastuspaikka ja puiston käytäviä linjataan osin uudelleen. Kadun rakentamisen yhteydessä kunnallistekniikkaa saneerataan. Katuja puistosuunnitelmat valmistuvat loppuvuodesta 2018 ja rakentaminen toteutetaan alustavan aikataulun mukaan vuosina 2019 – 2020. Ennen katusuunnitelmien hyväksymistä ne ovat virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan infoja näyttelytila Laiturissa (Narinkka 2 Kamppi) ja verkkosivulla osoitteessa www.hel. fi/suunnitelmat. Suunnittelualueet esitetty punaisella pistekatkoviivalla. Kartta: Pääkaupunkiseudun opaskartta. Eduskunnan puhemies Paula Risikko. Siltasairaalan peruskivi muurattiin Meilahdessa ? HUSin historian suurimman rakennushankkeen, Siltasairaalan, peruskivi muurattiin Helsingissä keskiviikkona 26.9.2018. Meilahden sairaala-alueelle rakennettava Siltasairaala tulee korvaamaan Töölön sairaalan sekä osan Syöpätautien klinikkaa. Siltasairaalan rakennustyöt käynnistyivät alueen purkuja maanrakennustöillä tammikuussa 2018. Keväällä aloitettiin louhintatyöt ja kesällä käynnistyivät perustustyöt. Rakennus valmistuu vuoden 2022 kesällä ja toiminta sairaalassa alkaa alkuvuodesta 2023. Uusi sairaala rakennetaan kiinteästi Meilahden tornisairaalan ja Syöpätautien klinikan väliin, jolloin nämä muodostavat yhdessä Meilahden kolmiosairaalan kanssa niin tilojen kuin toiminnankin osalta yhtenäisen kokonaisuuden. – Meilahden sairaalan ja Töölön sairaalan päivystykset yhdistyvät Siltasairaalassa yhdeksi päivystykseksi. Samoin leikkausosastot tulevat muodostamaan uuden toiminnallisen kokonaisuuden, kertoo HUSin hankejohtaja Raija Malmström. Sivu 11 Helsingin seudun talous ja liikennemäärät vahvassa kasvussa ? Helsingin seudun väestön ja työllisten määrä kasvaa, mutta tuotannon kasvua hillitsee ammattityövoiman puute. Vahva talouskehitys yhdessä isojen raideliikenneinvestointien kanssa on kasvattanut erityisesti joukkoliikenteen suosiota. Lentoja laivamatkustajien määrä ylsi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Sivu 5
• 4 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Seurakuntavaalit lähestyvät M unkkiniemen seurakunnassa on kolme ehdokaslistaa asettanut yhteensä 21 ehdokasta ehdolle yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 31 ehdokasta Munkkiniemen seurakuntaneuvostoon marraskuun seurakuntavaaleihin. Vaalit pidetään sunnuntaina 18.11. klo 11-20 Munkkivuoren seurakuntatalossa. Ennakkoäänestys alkaa marraskuun kuudentena päivänä ja kestää 10. päivään. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa jo 16-vuotiaalla on äänioikeus. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäsenyys riittää. Äänestämällä vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa oman seurakunnan tulevaisuuteen ja asioihin. Luottamushenkilöt kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa ja päättävät muun muassa siitä, keitä valitaan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja järjestetään ja miten rahat jaetaan. Päätettävänä voivat olla mitä tiloja rakennetaan ja luovutaanko joistakin tiloista. Kirkkovaltuusto määrittää kirkollisveron suuruuden. Luottamushenkilöt valitsevat myös maallikkoedustajat kirkolliskokouksen, joka on koko kirkon korkein päättävä elin. Vuosittain kirkkovaltuusto päättää seuraavan vuoden talousarviosta, jossa määritellään mitä Helsingin seurakunnissa tehdään. Eli kirkkovaltuustossa pääsee vaikuttamaan, miten oma seurakunta toimii. Samassa vaalissa äänestetään ja valitaan myös oman seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenet jotka vastaavat enemmän käytännön asioista kuin valtuusto. -j.a. Penkillinen aikakausi joka tapauksessa päättyi ? On keskusteltu ja saatu perusteltu vastauskin Munkkivuoren ostoskeskuksen ulkopenkkien poistolle. Näin päättyi joka tapauksessa ”penkillinen aikakausi”. On otettava huomioon, että alkoholipolitiikkamme ”uhrit” l. alkoholin käyttäjät, ovat huomattava veronmaksajaryhmä yhteiskunnassamme (alkoholivero). Hekin ostelevat kaupoista ruokaa ja monia muita tarvikkeita, kaivaten myös istahtamista ja jutustelua. Ehkäpä heille voisi olla – vähän syrjemmällä – oma penkkiryhmä? Katkeroituminen tuottaa riskejä. Ja ennenkaikkea, miksi pitää KOSTAA poistamalla penkit kaikilta muiltakin? Yleensäkin ne vaikuttajat, joihin jatkuvasti, vuosikausia, vedotaan penkkien saamiseksi eri puolille kaupunkia, ymmärtävät kai vasta itse eläköidyttyään asian – jolloin eivät enää ole toimeenpanovallassa, vaan vuorostaan alkavat anoa penkkejä uusilta päättäjiltä. Irmeli Lehtonen 30v. ostarin asiakas Punaposkiset papit korva tarkkana tuomiokirkossaan Kolumni Esplanadin kauppakeskuksen nimi muuttuu taas ? Helsingin hiippakunnan papit olivat sinä vuonna kokoontuneet Kallion kirkkoon Helsingin hiippakunnan pappien synodaalikokoukseen. Lounastauon aikaan 500 pappia laskeutui sitten korkealta kirkonmäeltä mustissa juhlapuvuissaan ja lipereissään Hakaniemen suuntaan lounasravintolohin. Pappien vyöryessä alas sattui kadunkulmassa seisoskelemaan aikaansa tappavia syrjäisiä miehiä, jotka ilmiselvästi säikähtivät tätä pelottavan mustaa näkyä. Yksi heistä suorastaan järkytyksestä huusi: ”Varokaa, nyt on maailmanloppu tullut!” Synodaalikokous on piispan joka kuudes vuosi koolle kutsuma kaikkia pappeja koskeva neuvonpito, jossa punnitaan kirkon tilaa ja papin työtä. Nyt Helsingin Tuomiokirkossa saarnasi itse piispa-Teemu ja säkenöivän esitelmän piti hänen teologinen erityisavustajansa Lauri Kemppainen. Oli virkistävää kuunnella seurakuntatyönsä hyvin tuntevaa Teemu-piispaa ja syvältä luotaavaa Lauria, kumpikin oman alansa kärkeä. Lauri Kemppainen pani papiston aivosolut kohisemaan ja tunteet värähtelemään. Hän kuvasi materialisoituneen universumimme säälimätöntä välinpitämättömyyttä ja sokeaa levotomuutta Juudaksen sydämen, Nietzschen sielun ja evoluutiobiologi Richard Dawkinsin kalun kautta. Juudaksen sydän edustaa bisneksen kaikkivoipaisuutta, Nietzschen sielu ”Jumalan kuoleman” herättämää huolta ja Dawkinsin kalu uusateismin aggressiivista vimmaa siivota uskonto lopullisesti materialismin alle. Kemppaisen valitsemat mannekiinit edustavat kukin oman alueensa huippua. Innostuin kun huomasin miten tyhjän päällä nämä kaikkitietävät ajattelijat lopulta keikkuvat. Juudaksen sydän lupaa liikoja nojatessaan taloudelliseen ylivaltaan. Pelkkään kasvuun ja talousmahtiin luottava kulttuuri ei johda mihinkään kestävään. Nietzcheä kutsutaan ”viimeiseksi kirkkoisäksi”, joka kieltäytyi uskomasta luonnontieteiden voittoon kristinuskosta. Kristus kielsi kaiken, mikä nykyään kulkee kristillisen nimellä. ”Kristus ristillä” on aina oleva ylevin symboli. Synti on sitä, että ihminen käpertyy itseensä, eikä elä orgaanisessa yhteydessä syvimpiin voimanlähteisiinsä. Kristuksessa meillä on kaikki tarvittava. Ateistikin tietää, että luomisen nojalla jokainen luotu tuntee kaipausta Luojaansa. Siitä seuraa, että rakkauden ja hellyyden janosta ei ikinä voi, eikä pidä päästä eroon. Dawkins palauttaisi ihmispolot ”sokeaan ja säälimättömään välinpitämättömyyteen.” Richard Dawkins on evoluutiobiologi. Hänen radikaali uusateisminsa näkee tieteen ja uskonnon olevan sotajalalla toisiaan kohtaan. Miksi pitäisi olla? Olen vuosikymmenet opettanut rippikoulussa, että Raamattu vastaa kysymykseen kuka on kaikken Luoja. Tiede vastaa kysymykseen miten kaikki on tapahtunut. Eri kysymykset, eri vastaukset. Evoluutioteoria ei ole uskonkohde tai este. Tapio Ahokallion kirja Henkisyys vastaan materialismi terävöittää kuvaa ateismin ja materialismin olemuksesta kristilliseltä kannalta. Hän sanoo, että Nietzsche on oli Freud ennen Freudia. Vallantahto johti Nietzschen kilpailumentaliteettiin, kapitalismin ja markkinatalouden tielle. Muta Nietzchen filosofiaan sisältyy vahva transendenttinen ulottuvuus: juuri rajallisuus asettaa transendentin, sen mistä ei tiedetä, mutta joka kuitenkin on. Pohjimmiltaan pappissuvusta ponnistanut Nietzsche paljastuu tuonpuoleisuuden filosofiksi. Etiikan perusteet lepäävät hänen mukaansa transendentissa. ”Jumala on kuollut” -vertauskuva tarkoittaa henkistä muutosta joka vaikeutti ihmisten uskoa tuonpuoleiseen. Lauri Kemppaisen nostamat näkökulmat vahvistavat kristinuskon merkitystä länsimaisen kulttuurin ja elämäntavan keskuksessa. Jumala on taivaallinen isä jonka lapsia me kaikki olemme. Vaikka kuolemassa keho ja psykologinen minä tuhoutuvat, ihmisen kuolematon sielu siirtyy transendenttiin, iankaikkiseen elämään, todellisuuteen sellaisena kuin se perimmältään on. Hautajaisissa on kirkkautta, iloa ja valoa. Veli-Matti Hynninen Kokoomus nimesi eduskuntavaaliehdokkaita ? Helsingin Kokoomuksen ylimääräinen piirikokous nimesi maanantai-iltana yksimielisesti 13 ensimmäistä ehdokastaan kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Listalla on useampi nykyinen kansanedustaja. Nimetyistä ehdokkaista eduskuntavaalien ensikertalaisia on neljä. Monet ehdokkaista ovat kuitenkin jo muista vaaleista tuttuja nimiä. Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Sini Jokinen on tyytyväinen nyt päätettyihin ehdokasnimiin: – Lista on jo nyt vahva kokonaisuus, mukana on niin kokeneita poliitikkoja kuin tuoreempiakin kasvoja. Ikäjakauma on erittäin laaja ja ehdokkaat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Helsingin Kokoomus lähtee vaaleihin puolustamaan vaalipiirin suurimman puolueen asemaa. Tavoitteena vaaleissa on kasvattaa kansanedustajien määrää vähintään seitsemään edustajaan. – Ehdokaslista tulee kovenemaan syksyn myötä. Helsinkiin näyttäisi muodostuvan kokonaisuudessaan erittäin kovatasoinen lista. Ehdokasasettelusta vaaleissa pärjääminen ei tule jäämään kiinni, lupaa Jokinen. Helsingin vaalipiiri kasvoi edellisissä eduskuntavaaleissa yhdellä kansanedustajalla ja ehdokkaita saa ensi keväänä asettaa jälleen 22. Helsingin Kokoomus tulee asettamaan vaaleihin täyden 22 ehdokkaan listan. Eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta 2019 ja lopulliset ehdokaslistat tulee jättää viimeistään 5. maaliskuuta. Ennakkoäänestys on 3.9. huhtikuuta. Helsingin Kokoomuksen ylimääräisessä piirikokouksessa 10. syyskuuta 2018 nimetyt 13 eduskuntavaaliehdokasta ovat: Lotta Backlund, tv-tuottaja, 38, Töölö Atte Kaleva, yrittäjä, kapteeni (evp.), 40, Kamppi Terhi Koulumies, kaupunginvaltuutettu, VTM, 48, Munkkivuori Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, 65, Jollas Mia Nygård, strategiakonsultti, ETM, 41, Lauttasaari (UUSI) Matias Pajula, ylioppilas, varakaupunginvaltuutettu, 20, Herttoniemi (UUSI) Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, 38, Kamppi (UUSI) Wille Rydman, kansanedustaja, VTM, 33, Kamppi Sari Sarkomaa, kansanedustaja, terveystieteiden maisteri, 53, Munkkiniemi Daniel Sazonov, ministerin erityisavustaja, kaupunginvaltuutettu, 26, Kamppi Christer Schoultz, hallitusammattilainen, starup-sijoittaja, 44, Kruununhaka Juhana Vartiainen, kansanedustaja, 60, Kruununhaka Ben Zyskowicz, kansanedustaja, oikeustieteiden kand., 64, Lassila ? Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskus Galleria Esplanad palaa juurilleen ja vaihtaa nimensä takaisin Kämp Galleriaksi. Pohjoisesplanadin varrella vuodesta 1999 toiminut Kämp Galleria tunnettiin 2012–2018 Galleria Esplanadina. Vanha nimi on kuitenkin elänyt sitkeästi kaupunkilaisten mielikuvissa – onhan kauppakeskuksen kyljessä sijaitseva hotelli Kämp Helsingin keskeisimpiä maamerkkejä. Kluuvikadun ja Mikonkadun välissä sijaitsevan historiallisen Antiloopin korttelin kunnostuksen myötä oli sopiva hetki ottaa kauppakeskuksen alkuperäinen, tuttu nimi takaisin käyttöön. Kämp Galleria uudistuu marraskuussa, kun toiseen kerrokseen avautuu suomalaisen muodin keskus Garden. – Nimenvaihdos ja Gardenin avautuminen auttavat Kämp Galleriaa profiloitumaan entistä vahvemmin laatutietoisten, kestäviä brändejä arvostavien kuluttajien ostospaikaksi. Toivomme uudistuvan Kämp Gallerian houkuttelevan muodista ja muotoilusta kiinnostuneita niin läheltä kuin kauempaakin, toteaa vuokrauspäällikkö Ville Laurila Kämp Gallerian omistavasta Ilmarisesta. Kämp Galleriassa on tällä hetkellä reilut 20 muodin ja designin erikoisliikettä (mm. COS, Marimekko, & Other Stories, Fere, Hugo Boss, Efva Attling, Samsøe & Samsøe, Stenströms), kahviloita ja ravintoloita sekä kampaamo. Marraskuussa avautuva Garden nostaa esiin suomalaisen muodin kärkinimiä ja nousevia kykyjä: omat liikkeensä avaavat Arela, Samuji, Terhi Pölkki, éNHats, Hálo, R-Collection sekä Nomen Nescio. Gardenista löytyy lisäksi luonnonkosmetiikkaan keskittynyt Jolie Mantere Puiden totuus Liian kaunista runoa! Puhu enemmän puiden totuudesta. Hiljaisuudesta mihin vajota, kaiken kohinan keskellä. Kimmo Mantere sekä Tre Gallery & Books, jonka kirjaja lehtivalikomasta vastaa kirjakauppa Nide. Tre Gallery & Books tuo tilaan myös joukon shop-in-shoppeja, joista ensimmäinen on Klaus Haapaniemi.
• 5 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Ehdokaslistat ja ehdokkaat Munkkiniemen seurakunnassa ? Kolme ehdokaslistaa on asettanut yhteensä 21 ehdokasta ehdolle yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 31 ehdokasta seurakuntaneuvostoon marraskuun seurakuntavaaleihin. Vaalit su 18.11. klo 11-20 Munkkivuoren seurakuntatalossa Seurakunnan rakentajat ehdokaslista Ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon: Airikkala Risto, Anner Mekkeri, Haapanen Jenni, Hirsjärvi Ilmari, Holopainen Hannu, Moilanen Helena, Osmoviita Kaarina, Ovaskainen Markku, Tani Kirsti Ehdokkaat seurakuntaneuvostoon: Airikkala Risto, Anner Mekkeri, Haapanen Jenni, Hidén Mikael, Hirsjärvi Ilmari, Holopainen Hannu, Moilanen Helena, Osmoviita Kaarina, Ovaskainen Markku, Pelkonen Tuula, Pirinen Minna, Rautkorpi Tiina, Tani Kirsti, Tyrkkö Sirpa, Vaara Suvi-Tuulia Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista Ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon: Harju Risto, Knaapi Emilia, Koltta-Sarkanen Eeva-Liisa, Seppälä Helena, Solastie Kati Ehdokkaat seurakuntaneuvostoon: Harju Risto, Knaapi Emilia, Koltta-Sarkanen Eeva-Liisa, Levanto Marketta, Seppälä Helena, Solastie Kati, Tammelin Soile, Villikka Marja-Liisa Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista Ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon: Diarra Fatim, Nurmi Simo, Saurama Anna, Suomalainen Sini, Valovirta Anni, Alhorinne Lassi, Halonen August Ehdokkaat seurakuntaneuvostoon: Diarra Fatim, Joutsenoja Salli, Nurmi Simo, Saurama Anna, Suomalainen Sini, Valovirta Anni, Alhorinne Lassi, Halonen August Putkiremontti, joka valmistuu aikataulussa ja ilman virheitä? Hoas kehittää täysin uuden korjaustavan, pilottikohde käynnistyy 2019 ? Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoas alkaa tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena rakennuttajana toteuttaa peruskorjauksia allianssilla. Samalla säätiö kehittää täysin uuden korjausrakentamisen konseptin, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2019. Asukkaille malli merkitsee nopeampaa remonttia ja virheetöntä lopputulosta. Valtaosa Suomen asuntokannasta on tulossa putkiremontti-ikään seuraavan 10–20 vuoden aikana. Iso peruskorjaus on suuri investointi taloyhtiöiden osakkaille, mutta myös vuokra-asuntoja tarjoaville toimijoille. Hoasilla on noin 9 800 asuntoa, joista noin viidesosalla on edessään iso peruskorjaus seuraavan viiden vuoden aikana. Päätös allianssin muodostamisesta syntyi, kun Hoas halusi parantaa peruskorjausten laatua ja vauhdittaa remonttien läpimenoaikoja. Säätiö peruskorjaa vuosittain noin 500 asuntoa. – Ennen kilpailutimme jokaisen korjaushankkeen erikseen. Kun tekijät vaihtuvat, on aikaisemmin opittua vaikeaa tuoda käytäntöön uusien hankkeiden kohdalla. Nyt tarkoituksena on löytää täysin uusia korjausrakentamisen tapoja, joiden kehittämiseen kaikki osapuolet sitoutuvat, kertoo Hoasin rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen. Hoas on tiettävästi ensimmäinen alan toimija, joka alkaa hyödyntää allianssia perusparannuksissa. Säätiön allianssi on myös ensimmäinen, jonka rahoittamisessa ARA on mukana. Tavoitteena nolla virhettä Allianssin muodostavat Hoasin kanssa Renevo Oy ja United Founders Oy. Ryhmä suunnittelee yhdessä uuden peruskorjauskonseptin, joka on monistettavissa hankkeesta ja kohteesta toiseen. Konseptikehitys jatkuu vuoden 2018 loppuun. Allianssiryhmän jäsenet uskovat, että yhteistyömalli auttaa väistämään monet rakentamisen sudenkuopat. – Vastuu virheistä on koko allianssin: jos työmaalla ilmenee puutteita, Hoasin toimisto. Pronssitien rappukäytävä jälkeen. pääsemme keskustelemaan suoraan siitä, miten ne korjataan – ei siitä, kenen vastuulla korjaaminen on, kertoo United Foundersin Head of Project Management Sami Koskela. – Myös uuden kehittäminen käy ketterämmin. Kun samat tekijät ovat mukana hankkeen kaikissa vaiheissa, on työmaalta saadut opit helppo tuoda osaksi koko konseptia. Parempien toimintatapojen kehittämiseen myös kannustetaan, jatkaa Renevon toimitusjohtaja Arttu Liukku. Allianssilla on tarkoitus toteuttaa viiden kohteen perusparannukset vuoteen 2021 mennessä. Korjattavaa on yhteensä 310 asuntoa ja 16 000 kerrosneliötä. Ensimmäisen peruskorjattavan kohteen suunnittelu käynnistyy vuoden 2019 alkupuolella. Tietoa allianssista • Hoas on 14.9. solminut sopimuksen allianssin muodostamisesta Renevo Oy:n ja United Founders Oy:n kanssa. • United Founders Oy:n suunnittelijaryhmän muodostavat UPJ Helsinki Oy, VisioPlan Talotekniikka Oy, VisioPlan Sähkö Oy, Laitila Arkkitehdit Oy Helsinki ja Plan B Korjaussuunnittelupalvelut Oy • Renevon toteuttajaryhmän muodostavat Renevo Oy, Krs-Putki Oy ja Takuusähkö Oy • Hanke toteutetaan Aran avustuksia hyödyntämällä. Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä noin 9 800 kpl ja asukkaita noin 18 500. www.hoas.fi Eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä perustettu Helsingissä ? Helsingin poliisilaitos perustaa eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmän. Rikosten esitutkinnan ohella tutkintaryhmä estää ennalta rikoksia, kehittää eläinsuojelutapauksiin liittyviä prosesseja sekä tiedottaa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista asioista Helsingin alueella. – Tutkintaryhmä tekee tiivistä yhteistyötä sekä valvontaeläinlääkäreiden että muiden sidosryhmien, kuten eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmä on yhteyspiste, johon eri yhteistyötahot voivat ottaa yhteyttä, kun tarvitsevat poliisin asiantuntemusta eläimiin liittyvissä asioissa, sanoo Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen. Helsingin poliisilaitoksen tutkintaryhmä on ensimmäinen Suomessa. Sen tutkinnanjohtajana toimii rikoskomisario Anne Hietala. Helsingin poliisin tietoon tulleiden eriasteisten eläinsuojelurikosten ja -rikkomusten määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Vuonna 2013 kokonaismäärä oli 39 – viime vuonna 49. Tänä vuonna rikosepäilyjä oli elokuun puoliväliin mennessä jo 50, siis yksi enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Eläintapauksiin liittyy usein myös muuta rikollisuutta, esimerkiksi talousja verorikoksia. Monesti eläimen kaltoinkohtelijalla on myös muita elämän hallinnan ongelmia, kuten sosiaalisia ongelmia tai päihdeja mielenterveysongelmia. Uusi tutkintaryhmä rohkaisee ihmisiä ottamaan yhteyttä, jos herää epäilys eläimen kaltoinkohtelusta. Ilmoituksen voi tehdä henkilökohtaisesti Helsingin poliisilaitoksella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen elainsuojelurikokset.helsinki@poliisi.fi. Akuuteissa tilanteissa pitää soittaa hätänumeroon 112. Helsingin seudun talous ja liikennemäärät vahvassa kasvussa Jatkoa sivulta 3 ? Yritysten talousnäkymät ovat lähes kaikilla toimialoilla edelleen myönteiset, mutta suhdannehuippu on tältä erää ohitettu, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta. – Nyt on tärkeä panostaa osaavan työvoiman saatavuuteen etsimällä keinoja kohtaanto-ongelmaan ja kannustamalla yrityksiä tulevaisuuden kasvua tuovien investointien lisäämiseen, muistuttaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Joukkoliikenne kasvaa vahvasti Liikenteen määrä on Helsingin seudulla sidoksissa talouden kehitykseen. Erityisesti autoliikenne seuraa tuotannon ja työllisyyden kehitystä. Talouden käännyttyä nousuun vuonna 2015 alueen autoliikenteen kasvu kiihtyi. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat Helsingin seudulla vahvasti taantumavuosinakin, vuodesta 2015 lähtien kasvu on kiihtynyt entisestään. Kymmenen vuoden jaksolla 2007–2017 joukkoliikenne on kasvanut kaksi prosenttia. Tänä vuonna tammi-heinäkuussa joukkoliikenne hypähti peräti 4,2 prosentin kasvuun verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Kasvusta saa kiittää erityisesti merkittävien raideliikenneinvestointien Kehäradan ja länsimetron valmistumista. – Liikenteen sujuvuuden näkökulmasta on hyvä, että joukkoliikenteen suosio kasvaa vahvemmin kuin henkilöautoliikenteen. Liikenteen kasvu pitääkin ohjata ensisijaisesti joukkoliikenteeseen, Lahtinen sanoo. Lentoja laivamatkustus rikkoivat ennätykset Viime vuonna sekä lentomatkustajien että laivamatkustajien määrät nousivat ennätykseen. – Matkailun lisääntyminen on Helsingin seudun kannalta erittäin myönteistä. Matkailijamäärän lisääntyminen edellyttää lentoaseman ja satamien saavutettavuuden varmistamista. Erityisesti Länsisatamassa vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä Jätkäsaaren liikenteen sujuvoittamiseksi, johtaja Markku Lahtinen muistuttaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki 18,9 miljoonaa matkustajaa. Tämän vuoden alkupuolella tammi-heinäkuussa Helsinki-Vantaan matkustajamäärä kasvoi 12 prosenttia. Helsingin sataman reittiliikenteen matkustajamäärä ylsi viime vuonna 11,8 miljoonaan. Erityisesti on kasvanut Tallinnan laivamatkustajaliikenne; kymmenessä vuodessa yli 1,5-kertaiseksi. Tänä vuonna ylletään uuteen ennätykseen risteilymatkustajien määrässä, kun puolen miljoonan matkustajan määrä ylittyy.
• 6 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu VIIKKO 40 MA 1.10. Rauno, Raine, Rainer, Raino TI 2.10. Valio KE 3.10. Raimo TO 4.10. Saija, Saila, Frans PE 5.10. inka, Inkeri LA 6.10. Pinja, Minttu SU 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Brigitta VIIKKO 41 MA 8.10. Hilja TI 9.10. Ilona KE 10.10. n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä Aleksi, Aleksis TO 11.10. Otso, Ohto PE 12.10. Aarre, Aarto LA 13.10. Tanja, Taina, Taija SU 14.10. Elsa, Elsi, Else Pois meni merehen päivä, Poies kultaisna keränä Läntisille lainehille. Kallio (1834 – 72) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Piispa vieraili Munkkiniemessä Pientä uskoa Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Sola fide. Yksin uskosta. Näin opettaa meille luterilainen teologia: yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. Omilla teoilla tai tekemättä jättämisillämme emme pysty Jumalan armoa ostamaan. Yksin uskosta. Nöyräksi vetää tuo ilmaus, ja araksi. Usko tuntuu siinä joltain suurelta ja juhlavalta. Muiden usko on varmasti sellaista: tasaista ja vakaata, suurta ja juhlavaakin, yhtä ylistystä. Muiden usko on sellaista kuin sen pitäisi olla. Mutta minun uskoni on sen sijaan pientä ja horjuvaa. Joskus oma usko tuntuu muuttuvan peräti epäuskoksi. Huomaan toisinaan kysyväni Jumalalta, eikö Hän olekaan luonamme. Missä Hän on, kun maailma tuntuu olevan täynnä pahaa? Missä Hän on, kun elämä tuntuu olevan yhtä vastamäkeä? Salattu Jumala ei tunnu vastaavan. Raamatussa kuvataan monia henkilöitä, joiden usko oli vahvaa ja väkevää, sinnikästä. Jeesus näki heidän uskonsa, ja ihmeitä tapahtui. Sairaat parantuivat, sokeat saivat näkönsä. Niin vahvaan uskoon en mitenkään yllä ja ulotu, vaikka mitä tekisin. Onneksi Raamatussa kerrotaan myös henkilöistä, joiden sydämen valtasi välillä epäusko. Jopa opetuslasten usko oli välillä koetuksella. He eivät luottaneet, että selviäisivät myrskystä. Pietari ei pystynytkään kävelemään veden päällä. Tuomas epäili ääneen. Silti Jeesus lupasi olla heidän kanssaan aina ja ikuisesti – maailman loppuun asti. Kun oma usko tuntuu vajavaiselta, voi luottaa siihen, että Jumala uskoo meihin. Hän ei käännä selkää, eikä sulje ovea. Hän ei aseta ehtoja uskomme vahvuudelle ja väkevyydelle. Jumalan armo on tarjolla silloinkin, kun oma usko tuntuu pieneltä. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Jatkoa sivulta 3 ? Meillä tavallisilla tallaajilla oli myös mahdollisuus moikata ja toivottaa hyvää syyskautta piispalle sillä ehdolla, että oli tullut silmäiltyä kirkollisia ilmoituksia vaikkapa Munkinseutulehdestä ja saada tietoa vierailusta. Heti ensivaikutelma piispasta oli se, että Helsingin piispa ei ole kirkkoruhtinas eikä vienosti hymyilevä nenänvartta pitkin katsova ”parempi ihminen”. Piispa Laajasalo vaikutti ihan tavalliselta miellyttävältä henkilöltä. Hän osoitti jopa kiinnostusta, kun pääsin kehumaan, että meillä Munkkivuoressa toimii Merimieskirkkopiirikin. Ymmärsin, että hän tietää yhtä ja toista Suomen merimieskirkon toiminnasta ja arvostaa sitä ja siten ehkä merimieskirkkopiirimmekin toimintaa. Samalla hän toivoi, että koulussa lukiolaisillekin pitäisi kertoa, että ulkomaiden merimieskirkoillakin voisi piipahtaa. Siellähän on paljon toimintaa eikä kysytä oman uskonnollisuuden syvyyksiä. Piispan tehtäviin kuuluu lakisääteisesti valvoa seurakuntia, ja sitä varten hän tekee oman kansliahenkilökuntansa ja valittujen hiippakunnan edustajien kera virallisia piispantarkastuksia, jolloin myös tutkitaan pöytäkirjat ja seurakunnan rahankäyttö huolellisesti. Mutta tästä ei tällä kertaa ollut kysymys. Hän yksinkertaisesti tuli vain tervehtimään seurakunnan työntekijöitä, seurakunnassa hääräileviä vapaaehtoisia ja meitä ihan tavallisia seurakuntalaisia. Munkkiniemen kirkkosalissa oli piispan käynnin yhteydessä huomattavan runsaasti väkeä osallistumassa iltahartauteen (messuun) ja iltateelle kirkon aulassa. Oli mielenkiintoista ja mukavaa tavata piispa Teemu Laajasaloa. Kyllä Munkkivuoressakin voisi joskus piipahtaa, ajattelin. Kuulumme Munkkiniemen seurakuntaan, mutta joskus tuntuu, että Professorintien silta on jonkinlainen rajaseutu, vaikka niin ei saisi tietenkään oikein olla. Kuulummehan monella tavalla ainakin samaan kirkolliseen yhteisöön, kuten niemenmäkeläisetkin. Marketta Levanto ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa sunnuntaisin klo 11. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 15.10. klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen viikko. Luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30-19 Munkkivuoressa 24.9. Munkkiniemessä 1.10., 8.10. ja 22.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Askarteluryhmä maanantaisin klo 1820 nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 8.10. klo 18.30. Sally Salminen: Katriina, Otava. Alustus Solveig Williams. Yhteyshenkilö kaarina.osmoviita@gmail.com Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistaisi parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko keittolounas seurakuntasalissa. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18-19.30, kanttori Senni Valtosen johdolla. Syksyn paras juttu! Ihana porukka, jossa harjoittelemme yhdessä stemmalaulamista ja jaamme musiikin riemua. Meitä laulajia on paljon, joten kuorossa pääsee kokemaan yhdessäolon iloa! Ennen harjoituksia kokoonnumme yhteen juomaan teetä ja nauttimaan toistemme seurasta. Tervetuloa myös kesken kauden nykyiset ja uudet laulajat! Toivoncafé torstaisin klo 18.30 kirkolla ja pihapiirissä. Eläinten siunaus 4.10. klo 19 kirkon pihalla. Miksi olen olemassa –luentosarja loka-marraskuussa. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 17.10. FT, MEP 1999-2014 Eija-Riitta Korhola. Ke 31.10. Ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen hoidon asiantuntija Tiina Tasmuth. Ke 14.11. Rovasti, emeritus toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Ke 28.11. Terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 14.10. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 1617.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Runon ja rukouksen ilta ti 9.10. klo 18. Mukana Katja ja Lauri Seutu, musiikki Senni Valtonen. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 13.10. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus (n. 10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 2340 5128. esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Silakkaherkut Silakkamarkkinoilta ? Helsingin Kauppatori täyttyy jälleen kalastajista, silakasta ja syyssesongin herkuista, kun viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan 7.–13. lokakuuta. Tämän vuoden markkinoilla on mukana 30 kalastajaa, jotka myyvät tuotteitaan suoraan kalastajaveneistä ja myyntimökeistä sunnuntaista perjantaihin 7. –12. lokakuuta kello 7–19 ja lauantaina 13. lokakuuta kello 7–15. Markkinaviikko on täynnä ilmaista koko perheen ohjelmaa, ruokaja saaristolaiskulttuuria sekä Helsingin merellisyyden tunnelmointia perinteitä unohtamatta. Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimpia perinnetapahtumia, jonka sydän ovat kymmenet kalastajat. He rantautuvat Kauppatorille rannikkokaupungeista sekä Ahvenanmaalta – lastissa tuhansia kiloja silakkaa. Omia saaristolaisherkkujaan ja perinnepurjelaivatarinoitaan tarjoilevat torilaitureilla komeat perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga, Valborg ja Joanna Saturna.
• 7 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Suomen iloisin yrittäjä 2018 on Lauri Salmi Helsingistä Lauri Salmi Runopalsta ? Kilpailun voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä neljän finalistin joukosta. Beauty Experience Lauri Salmen yrittäjä Lauri Salmi sai finalistivaiheessa yli 31 000 ääntä ja vei voiton. Ehdotuksia Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi tuli tänä vuonna 459, ja kaikkiaan kisassa annettiin reilut 80 000 yleisöääntä. Kilpailun muut finalistit olivat Pauliina Nordberg Raumalta, Susanna Synnerberg Lohjalta ja Riikka Liikavainio Iistä. Rohkeasti eteenpäin Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Hän aloitti yrittäjänä jo noin 15 vuotta sitten. Salmi on otettu saamastaan tunnustuksesta ja kiittää kaikkia häntä äänestäneitä. – Tuntuu hienolta! Voitto kannustaa entistäkin energisemmäksi ja iloisemmaksi ja antaa lisää tuulta purjeisiin. Haluan kannustaa kaikkia yrittäjiksi haluavia: Täytyy vain mennä rohkeasti eteenpäin. Se palkitsee sitten jossain vaiheessa. Minullakin on ollut vaikeita aikoja yrittäjänä, mutta olen aina saanut tukea, Lauri Salmi kiittelee. – Lauri näyttää hienoa esimerkkiä yrittäjyydestä omalla asenteellaan – ihailtavaa onnistumisen halua ja uuden kokemisen paloa. Lämpimät onnittelut voitosta! Kiitokset myös kaikille muille kilpailuun osallistuneille. Kisa toi jälleen esiin hienoja yrittäjätarinoita eri aloilta ja eri puolilta Suomea, Ilmarisen markkinointipäällikkö Mari Merilampi sanoo. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu laajalle Suomen iloisin yrittäjä -kilpailu jakaa kiitosta hyvästä työstä ja edistää parempaa arkea työpaikoilla. Tavoitteena on nostaa esiin työhyvinvoinnin tärkeys positiivisten yrittäjätarinoiden kautta. – Työkyvystä huolehtiminen on satsaus paitsi tähän hetkeen, erityisesti tulevaisuuteen. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu laajasti sekä työkavereihin että asiakkaisiin ja koko lähiympäristöön. Omista voimavaroista huolehtimisella on myös selkeä yhteys hyvään työsuoritukseen ja yrityksen taloudelliseen menestymiseen, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo. Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailu • Suomen iloisin yrittäjä 2018 -kilpailu järjestettiin 21.8.–20.9.2018. • Kilpailuun saivat osallistua kaikki suomalaiset yrittäjät, jotka työllistävät 1–10 henkilöä. Kuka tahansa pystyi ilmoittamaan yrittäjän mukaan kilpailuun ja kuka tahansa sai äänestää suosikkiaan Ilmarisen verkkosivuilla. • Finalistivaiheeseen pääsi neljä eniten yleisöääniä saanutta yrittäjää. Finalisteja sai äänestää 13.– 20.9.2018 Ilmarisen verkkosivuilla. Eniten yleisöääniä saanut finalisti voitti kilpailun. • Lisätietoa ja kilpailun säännöt löytyvät Ilmarisen verkkosivuilta: ilmarinen.fi/suomeniloisinyrittaja ? Lauri on reipas ja monessa mukana. Hän luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla sekä lisäksi kouluttaa Suomessa kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Hänen kursseillaan käy useita satoja kosmetologeja kaikkialta Suomesta. Lauri on alansa yksi vaikuttajista ja opettaa kosmetologeja niin raaka-aineissa, asiakaspalvelussa, hoidoissa sekä yrittäjyydessä. Lauri aloitti yrittäjyyden jo n. 15 vuotta sitten. Siihen aikaan mies kauneudenhoitoalalla saattoi olla yllätys monelle mutta nyt Lauri on yksi monista miesyrittäjistä kauneudenhoitoalalla. Lauri ihastui isoäitinsä hyvään ihoon ja tapaan hoitaa ihoa joten päätti itsekin aikuisiällä opiskella kosmetologiksi. Valmistuttuaan kosmetologiksi Lauri aloitti työskentelemään 18 vuotiaana Korkeavuorenkadulla Helsingissä. Tie vei jatko-opintoihin erikoisammattitutkinnon pariin, jonka jälkeen Lauri työskenteli maahantuojalla tuotepäällikkönä. Nälkä kasvoi syödessä ja työn ohella hän opiskeli kauneudenhoitoalan AMK-tutkinnon ja sai käsiinsä Estenomin paperit. Tuntui, että kaikki oli "taputeltu" ja Lauri lähti kahdeksi vuodeksi Kööpenhaminaan. Lauri toimi siellä SPA:ssa tiimiesimiehenä ja koulutti työntekijöitä parempaan asiakaskokemukseen. Lauri lensi edes takaisin Helsingin ja Kööpenhaminan väliä, sillä vuosien takaa solmitut asiakassuhteet eivät voineet katketa. Lauri huomasi työskentelevänsä viikon kuusta Riihimäellä sijaitsevassa kauneushoitolassa ja samalla oli kiva tavata ystäviä ja perhettä. Aika kuitenkin Kööpenhaminassa tuli tiensä päähän ja Lauri palasi intohimolla kouluttajan työhön Helsinkiin sekä perusti uuden kauneushoitolan Helsingin Ullanlinnaan nimeltä Exuviance ihonhoito. Nyt Lauri kokee olevansa nähnyt hieman myös "maailmaa" ja nauttii työnteosta hymyssä suin niin kosmetologisten hoitojen parissa sekä kouluttaen ympäri Suomen. Laurin haastattelu • Kerro yrityksesi toiminnasta. Mitä teette? – Olen monitoimiyrittäjä. Mulla on kaksi kauneushoitolaa, joissa toimin toiminimellä. Mulla on provisioyrittäjiä, jotka tekevät toimintaa mulle ja vuokraavat tiloja. Kauneushoitolani ovat keskittyneet medikaaliseen ihonhoitoon, ei pelkkään wellness-kulttuuriin, vaan jopa ihosairaisiin. He ovat asiakkaitamme. • Millainen on taustasi ja kuinka päädyit yrittäjäksi? – Valmistuin ensimmäisen ammattiini vuonna 2002 tutkintonimikkeellä kosmetologi. 2003 tai 2004 perustin ensimmäisen toiminimeni. Siitä lähti yrittäjyyden polku ja olen toiminut yrittäjänä. Vuosien saatossa opiskelin lisää erikoiskosmetologiksi. Opiskelin myös pedagogiikkaa, avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä, toimin kouluttajana ja vielä opiskelin ammattikorkeakoulussa estenomin tutkintonimikkeen. Viimeiset vuodet ovatkin sitten menneet työn touhussa. • Mikä on parasta työssäsi? Entä palkitsevinta? – Varmaan se, että asiakkaat tuo hirmuisesti iloa ja että he saavat tuloksia ihohoidossa. Tänä päivänä elämä menee 365 kilometriä tunnissa ja se näkyy ihossa. Tulee stressiä ja iho-ongelmia. Se, että koko tiimi voi auttaa, on se paras juttu. Siksi tätä jaksaa tehdä. • Miten huolehdit itsesi ja työntekijöidesi työhyvinvoinnista? – Meillä on hirmu kiva työtiimi, kolme erikoiskosmetologia ja yksi kosmetologi. Teemme paljon ideariihiä. Viimeksi elokuussa mentiin Kööpenhaminaan, opiskeltiin siellä, käytiin syömässä ja vietettiin iloista yhdessäoloa. Pitää antaa mahdollisuus jokaiselle työntekijälle saada elämyksiä. On tosi tärkeää, että voi luottaa tiimiin. He antavat mulle paljon ja mä voin antaa heille myös takaisin. Teemme paljon kehitystyötä, tietenkin. • Mikä mielestäsi tekee iloisen yrittäjän? – Mun mielestä se on kokonaisuus yrittäjyydessä, onnistumisen halu. Kaikenhan saat tehdä yrittäjänä itse, kukaan ei sanele asioita, paitsi että lain mukaan pitää toimia. Se, että pystyt kehittämään itseäsi ja työntekijöitäsi. Onnistuminenhan on itsestäsi kiinni. Olisko joskus kiva hypätä myös mukavuusalueen ulkopuolelle? On kiva kokeilla uutta. • Millaisia terveisiä haluaisit lähettää asiakkaillesi ja äänestäjillesi? – Asiakkaille tietysti terveisiä kaikille, ja kiitos luottamuksesta. Asiakkaat ovat se syy miksi täällä ollaan. Kiitos, että ovat innostunena jaksaneet olla mukana. Tämä on ollut tosi kiintoisa matka. Kiitos isosti, tämä juttu yllätti mutkin. Toivon tämän myös tuovan lisäarvoa erilaisille kosmetologin tutkintonimikkeille. Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Puistotie viis Monta kodin tavaraa mukavaa matkan varrelta mukaan saa. Mene kauppaan Puistotie viis, muu kiireesi unohda siis. Joka kotiin löytyy jotain sopivaa. On mattoja kauniita, monenmoista kotisi tarvetta. On kortteja kauniita, erilaisia paperituotteita. Siispä poiketaan ohimennen kaupassa. Katsellaan ja tutustutaan tuotteisiin. Oman alueemme kauppoja tukekaa. Olavi Kylliäinen Eija-Riitta Korhola aloittaa Munkkivuoren kirkon esitelmäja keskustelusarjan 17.10. klo 11.30 MIKSI OLEN OLEMASSA? Etsimme jotain itseämme suurempaa. ? Joskus yöllä kello neljä elämä tuntuu järjettömältä, on vaikea nähdä suuntaan, voimat loppuvat. Joskus taas miksikysymyksiä pohtii tavallisessa arjessa, siksi että kaipaa elämäänsä syvempää merkitystä. Neljässä tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla, mitä muut ovat pohtineet ja löytäneet sekä keskustella elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (5 euroa) äärellä seurakuntasalissa. Sarjan aloittava FT Eija-Riitta Korhola toimii nykyisin akateemisen maailman, bisneksen ja politiikan välillä. Hänen työnsä koostuu monista paloista eri paikoissa: Amsterdamissa, Pekingissä, Tokiossa ja Brysselissä. Korhola toimii myös hallituksen jäsenenä ja neuvonantajana muutamalle clean-tech –yritykselle. Korhola kertoo, että politiikan matkustusvuosien (niitä oli 15) jälkeen hän nauttii suuresti siitä, että saa matkustaa vähemmän. Lapsenlapsia hänellä on kaksi ja heistä suuri ilo. Munkinseutua Korhola muistelee lämmöllä. Perhe asui täällä 1990-1994, osallistui seurakunnan elämään ja täällä esikoinen aloitti koulunkäynnin. Lähikuukausina ilmestyy Korholan kirjoittama kirja. Se on kairausta menneeseen: “Kokoan asioita jotka tekivät minusta minun: sairastamisesta, elämästä, rakkaudesta, kirjallisuudesta, filosofiasta, kärsimyksestä!” Isäntänä tapaamisissa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13. Vieraat 17.10. Klo 11.30 FILOSOFIAN TOHTORI, MEP 19992014, EIJA-RIITTA KORHOLA 31.10. Klo 11.30 YLILÄÄKÄRI, SYÖPÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, PALLIATIIVISEN HOIDON ASIANTUNTIJA TIINA TASMUTH 14.11. Klo 11.30 ROVASTI, EMERITUS TOIMINNANJOHTAJA OLLI VALTONEN 28.11. Klo 11.30 TERAPEUTTI, KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai YV-keräykselle. TERVETULLEITA OVAT KAIKKI JA KAIKENIKÄISET Eija-Riitta Korhola Tiina Tasmuth Olli Valtonen Tommy Hellsten
• 8 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen Syyskuun kulttuurikierros Helena Lindgren teki hienon musiikillisen aikamatkan Napolin kujilta new Yorkiin ja suomalaiseen Täysikuuhun Ackte-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Taitava Kimmo Pohjonen luo “urkuharmonikkamusiikkia” visuaalisesti komeassa Agricolan kirkon Juhlaviikko-konsertissa. Kuva: Peter Hundert. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska ja tanssija Minna Tervamäki esittävät Jälki -performanssiaan Kaapelitehtaan Turbiinisalissa. Kuva: Raimo Granberg. Emma Salokoski (vas.) ja Wilma-Emilia Kuosa tekevät äänellisesti, liikunnallisesti ja visuaalisesti upea Geisha-tanssimusiikkiesityksen Kanneltalon galleriassa, jossa oli tanssijan inspiroimia valokuvia aihepiiristä seinällä. Kuva: Raimo Granberg. Tanssija Satu Rekola on todella veikeä ja mielikuvitusrikas hyvin omaelämäkerrallisessa Satubaletissa Zodiakissa. Kuva: Tomi Paasonen. Anna Stenberg on upea näyttelijä Saaren laulu -esityksessä Teatterimuseon Kantissa. Kuva: David Eskelinen. Aikamatka maailmalle Acktén kesäsarja päättyi syyskuulla Café Sonckissa. Yksi hieno elämys oli laulajatar, puvustaja, näyttelijä Helena Lindgrenin ”Aikamatka maailmalle”. Kuulimme sävelmiä Napolin kujilta, lauluja Etelämeren saarilta ja suomalaisia tangoja. Yhdessä pitkäaikaisen säestäjänsä, kitaristi Timo Seppäsen kanssa he loivat rennon tunnelman tangoista yökerholauluihin. ”Kuolleet lehdet” aloitti, ”Kielletyt leikit”, ”Poika varjoisalta kujalta”, ”Täysikuu”, ”Pieni ihmissydän” ja ”Niin paljon kuuluu rakkauteen” osuivat sydämeen. Parhaimpana osiona pidän Lindgrenin lauluissa lopun amerikkalaista tunnelmaa. Hän näytteli uskottavasti Marilyn Monroen ”I Wanna Be Loved By You”, uskottavasti, koska on esittänyt Marilynin ”Sugar Kanea” kaksikin kertaa teatterissa. Carole Kingin ”You Got A Friend” kosketti, samoin ”Angel Eyes”. Laulaja muisteli esittäneensä Doris Day -biisin ”How Happy We Will Be” Paavo Lipposen polvella istuen. On siinä Paavolla ollut muhevaa. ”Sorrento” tuli Turkka Malin hienoilla sanoilla. Encorena saimme ”Ranskalaiset korot”, joka sopii kauniille laulajattarelle. Urkuharmonikan juhlaa Agricolan kirkossa Harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen hienon uran huippuhetkiä on koettu Helsingin Juhlaviikoilla lukuisia kertoja. Festivaalin 50-vuotisjuhlavuonna vuorossa oli uusi sävellys Ultra Organ. Teoksessa kirkkourut yhdistyvät Pohjosen harmonikkaan luoden uuden instrumentin, ”urkuharmonikan”. Teatteri, tanssi, sirkus ja musiikki ovat aloittaneet syyskautensa täydellä teholla. Helsingin kulttuurija vapaa-aikatointa koskevat leikkausesitykset luovat synkkiä pilviä taivaalle. Näin ei synny ”Hauskempi Helsinki”... Kölnin Filharmonia-salissa viime vuonna ensiesityksensä saanut Ultra Organ on väkivoimaisinta Pohjosta. Teos päivittää kirkkourkujen vatsanpohjassa tuntuvan pauhun 2000-luvulle. Mikael Agricolan kirkko tarjoaa täydelliset puitteet teoksen ensiesitykselle Helsingissä. Urkujen ja urkusampleja soivan harmonikan välinen taistelu aisti eteläisen Helsingin vanhassa, kauniissa kirkossa. Pohjosen urkuharmonikan ja Mikko Heleniuksen urkujen vuoropuhelua täydensi Tuomas Norvion äänisuunnittelu ja live-elektroniikka sekä Otso Vartiaisen valosuunnittelu. Kuten kaikki Pohjosen konsertit, Ultra Organ on myös visuaalinen elämys, jossa valot ja värit sykkivät yhdessä alkuvoimaisen musiikin kanssa. Pohjonen on tehnyt paljon yhteistyötä tanssija-koreografi Tero Saarisen kanssa. Hän on oppinut tästä paljon valojen, äänen ja visuaalisuuden yhdistämiseksi. Yhteistyössä oli mukana Helsingin Urkukesä. Tanssi yhtyy kuvataiteeseen Tanssija Minna Tervamäki ja kuvataiteilija Hannaleena Heiska loivat uutta ja haastoivat itsensä nykytanssia, balettia, kuvataidetta ja performanssia yhdistävässä Jälki -esityksessä Kaapelin Turbiinisalissa. Samaan aikaan Heiskalla oli myös näyttely Helsinki Contemporaryssä. Tervamäki ja Heiska löysivät yhteisen tavan työskennellä avaamalla taiteen tekoa toisilleen ja teoksen myötä myös yleisölle. Esittävän kuvan sijaan kyse on enemmänkin jäljestä, tunteesta, tapahtumasta ja liikkeestä, he kertovat jälkikeskustelussa. Kuva ja liike syntyvät yhtä aikaa, toinen ei seuraa toista, vaan yhteistä intuitiota. Tanssi ja maalaus tapahtuvat valkoista seinää vasten. Molemmat taiteilijat ovat itse visuaalisesti osa teosta, ja näin ollen myös molempien asun värillä ja materiaalilla on tärkeä merkitys. Kahden erilaisen taiteilijan yhteisteos ylittää taiteen rajapintoja ja mahdollistaa erityislaatuisia kohtaamisia taiteen kanssa. Esitys tuotettiin vuonna 2016 osaksi Espoon modernin taiteen museo EMMA:n 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Se esitettiin toukokuulla 2017 Merikaapelihallissa. Uutta oli nyt ta. Geisha-tanssikonsertti on Wilma-Emilia Kuosan toinen teos, joka herätti livesäestyksellä henkiin ihmisoikeuksia käsittelevän vartalomaalaus-valokuvanäyttelyn Kanneltalon galleriassa. Ensimmäinen osa oli maaliskuulla 2017 Huopalahden Asematilassa. Esiintyjät valjastavat sanomansa syleilemään naiseutta ja voimaannuttamaan kokijansa feminiinisyydestä. Moniaistinen teos vie yleisön puutarhaan tarkastelemaan eläviä ja tauluihin vangittuja Geishoja. Kuosan koreografia houkuttelee esiin geishojen herkkyyden ja hiljaisen vakaan pidättyväisyyden jazztanssin liikemaailmassa. Laulaja-säveltäjä Emma Salokoski antaa teoksessa äänensä naisten aseman puolesta. Hän luo teoksen äänimaailman käyttäen instrumenttina vain omaa ääntään. Kuosan ja Salokosken vuoropuhelu on hyvin elimellistä; he vaihtavat paikkoja ja asentoja, luovat katseita toisiinsa. Kuosa liikkuu lattialla istuvan yleisön välissä ja ohitse, mutta ei kiinnitä meihin juuri huomiota, koska tietää meidän katsovan häntä. Tanssikonsertti kyseenalaistaa yhteiskunnan luomia sukupuolirooleja lempeästi puristaen. Geisha viettelee vilauttamalla rannetta vastalauseena median tavalle esineellistää naisia. Teos purkaa feminiinisyyden tuoteparadoksia riisumalla myyttejä naisvartalon ympäriltä ja muistuttamalla jokaisen naisen oikeudesta omaan kehoonsa. Monitaiteellinen puutarha kutsuu katsojansa tasa-arvoisten ihmisoikeuksien kehtoon. Vartalomaalauksesta vastasi Maaren Heiskanen, videomateriaalista Ellen Virman ja valokuvauksesta Sami Jaamala. Esityksiin oli vapaa pääsy, mutta ne täyttyivät ääriään myöten, koska esitys oli näyttelytilassa, jonka seinillä oli 12 taulun kuvasarja, joka kuvaa naisen asemaa nyky-yhteiskunnassa. Kuosa toteutti valokuvanäyttelyn, jossa poseeraa itse vartalomaalattuna alisteisissa asennoissa, ihmisoikeusrikkomusten inspiroimana. Satubaletti käy sydämeen Zodiakin Näyttämöllä syksy alkoi todella hienosti. Kaksoisensi-illassa oli kaksi jo aika kokeneen tanssijan esitystä. – Olipa kerran satu, joka oli osittain tottakin, kuuluu johdanto tanssija Satu Rekolan tanssittuun monologiin, joka sai muotonsa yhdessä koreografi Tomi Paasosen kanssa käydyistä keskusteluista, henkilökemioista ja yhteisestä luovuuden pallottelusta. Teos jakaantuu täysin kahtia. Ensin on melko pitkä, jonkin verran dese, että Kansallisoopperan Tähtiballerina emerita Tervamäki ”jatkoi” päätään töyhtöllä ja käsiään siivillä. Kiiltokuvatyttö tanssii vapauteen Viiden eri taiteenalan tekijät keskustelevat naisen asemasta nykypäivänä. Sen pohjalta he työstivät kantaaottavan teoksen Kanneltaloon. Työryhmä peilaa ihmisoikeuksia maailman vanhimman ammatin kiiltokuvatytön, Geishan kaut
• 9 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu ? Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valtasi Musiikkitalon alakerran Black Boxissa salin melkein kahden tunnin musisoinnilla Helsingin kundien ja friidujen kielellä. Idea isä oli Klaude ”Kopteri” Bremer, joka sanoi, että, miksi te pyöritte vain omissa tilaisuuksissa, kirkoissa, palvelutaloilla ym. Menkää Finlandia-talolle! No ihan sinne ei menty, mutta Musiikkitalo avasi ovensa. Stadin Friidu Tarja Halonen istui etupenkissä Stadin Kundi Reiska Laineen ja varapuheenjohtaja Kari Varvikon välissä, ja tykkäsi kovasti loppuun asti. Konsertti oli loppuunmyyty. Puheenjohtaja Harri Saksala juonsi ja kertoi, että monet slangilaulut syntyivät yli 100 vuotta sitten, mutta niistä ei ole tallenteita. Georg Malmstenin hän mainitsi erikseen, ja muistutti, että ei-helsinkiläiset Pelle Miljoonan ja Pave Maijasen, jotka oppivat puhumaan kuin syntymästadilaiset. Miesvaltaisen konsertin ainoa nainen Pirjo Tuohimaa veti Yrjänä Sauroksen säestyksellä ”Kalliolle kukkulalle” slangisanoillaan, jossa mennään myös Hietsunrantaan. Saksala lauloi itse komeasti tangoja ja foxtrotteja, sydäntä särkevällä melankolialla, Toivo Kärjen ”Siksi oon mä suruinen” slangiksi; kovasti ollaan taas ”botnena”. Olavi Virran ”Sydänsuruja”, ”Viiltää, viiltää nyt suru sydäntäni viiltää” slangintui riimiin ”Sliiraa, sliiraa...”. Olli Anikari esitti sekä tutun sanoituksensa ”Rokkaribroidini Jan” Tapio Rautavaaran tunnettuun lauluun. Varsinainen yllätys oli tavattoman koskettava sanoitus ja tulkinta tekemäänsä balladiin Signe Branderista, Stadin fotaajasta. Jussi Raittinen osaa ottaa yleisönsä, nyt Tapio Kojon säestyksellä. Hän sai alkuun 75v-onnittelulaatan puheenjohtajalta. Jussi paitsi laulaa niin kertoo myös verrattomalla muistilla tarinoita laulujen syntyajoilta. Tammen kirjalliselta äänilevyltä 1960-luvulta hän tulkitsi Seppo Miettisen tekemän ”Stadin Arskan laulun”. Tottakai Stadin Manjana kuultiin. Hän kutsui väkeä tuoreen levynsä julkkareihin Storyvilleen, jossa esiintyi vielä samana iltana. Rokkivaara jaksaa. Slangibändi Jaakko Perkiökangas, Matti Salo, Jani Takkunen ja dekkaristi Timo Saarto soittivat mm. John Lennon-slanginnoksen ”Kaikki messiin” ja ”Klabbit rulaa”. Nuorekas biisivalinta keski-ikäisiltä. Ihan lopuksi kuulimme Dumari & Luupäät setin, eli Tuomari Nurmiota, Mitja Tuuralaa bassossa ja Hintikkaa rummuissa. Tuomari nauroi, että kirjailija Kari Hotakaisen mutsi kutsui hänen laulujaan raaoiksi… No, jokainen voi itse päättää. ”Sniidu Friidu” oli alkupuolen hitti, ”Sörkan linna”, ”Mä dallaan vaan”, ”Tonnin stiflat” ja monet muut villitsivät yleisön rocktunnelmaan. Slangimusaa voi kuulla myös 5.10. Natsaklubilla, jossa, Claes Andersson, Reiska Laine ja Pentti Mutikainen sekä Harri Saksala, Marino ja slangibändi esiintyvät yllätysvieraiden kera. Kulttuuri Slangimusa valtasi Musiikkitalon Dumari & Luupäät villitsi Musiikkitalon BlackBox-salin rokkaavilla slangilauluillaan. Kuva: Hannu Kuitunen. Jussi Raittinen sai 75v-onnitteluplakaatin Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksalalta. Molemmat lauloivat. Kuva: Hannu Kuitunen. Pirjo Tuohimaa laulaa “Kalliolle kukkulalle” uusilla slangisanoilla myös Hietsunrantaan. Yrjänä Sauros säestää aina yhtä keskittyneesti Musiikkitalolla. Kuva: Hannu Kuitunen. Taitava Kimmo Pohjonen luo “urkuharmonikkamusiikkia” visuaalisesti komeassa Agricolan kirkon Juhlaviikko-konsertissa. Kuva: Peter Hundert. Laulaja-lauluntekijä Maiju Lindell oli muusikoidensa kanssa esiintymässä Fredantorilla Rööperifestissä. Kuva: Tommi Lindell. eläminen, muistin katoaminen, hylätyksi tuleminen on nuorten tekijöiden huolena. Tarina kertoo eristyneen runoilijan Onnin epäonnistuvista 40-vuotisjuhlista. Hänen sisarensa Anna on tappanut itsensä nuorena yksinäisyyteen, Onnin pojalle uhkaa käydä samoin. Sisaren haamuilevan osan upea esittäjä Anna Stenberg toivookin, että pelko siitä, ettei tule ymmärretyksi, kuulluksi tai hyväksytyksi, ei estäisi ihmisiä yrittämästä vilpittömästi kuunnella toisiaan tai tarjoamasta tukea sitä tarvitseville ja antamasta itselleen armoa niinä hetkinä, kun se tuntuu kaikesta vaikeammalta. Käsikirjoituksen teki Miikka-Matias Hinkkanen, ohjauksen Mari Ala-Nikkola ja David Eskelinen. Tuottaja Saunamäyrä ry syntyi keväällä 2017 kun joukko ystäviä halusi tehdä teatteria. Esityksen järjestämiseen tarvitaan kuitenkin käsikirjoituksen ja näyttelijöiden lisäksi monenlaista puitetta, infrastruktuuria ja viestintäkanavaa. Näiden järjestämiseen päätettiin perustaa järjestö, joka sai nimen Saunamäyrä. Viime vuoden kesällä toteutettiin ensimmäinen esitys, nimeltään ”Virvaliekki”, joka esitettiin Mustikkamaan näyttämöllä. Uusi naisartisti sykähdytti Huvilassa Kotimaiselle pop-taivaalle vauhdilla singahtanut Ellinoora (Leikas) on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta tehdä ja saavuttaa paljon. Toista albumiaan valmisteleva artisti on kahminut tunnustuksia ja valloittanut sydämiä isoilla melodioilla, tunteikkailla sanoituksilla sekä energisellä lavakarismalla. Vuonna 2016 ilmestyneeltä ”Villi lapsi”-esikoisalbumilta julkaistut kappaleet ”Elefantin paino” ja ”Leijonakuningas” soivat tiuhaan radioaalloilla ja ylittivät myyntija kuuntelumäärillään nopeasti platinarajan. Suomen musiikkikustantajat valitsivat hänet viime vuoden kevyen musiikin tekijäksi ja Elefantin painon vuoden kappaleeksi. Ellinoora ei tee elektronista poppia, vaan perinteistä kitarabändirockia. Ääni on väkevä ja tunteellinen. Huvila usein hyvin korkeamusiikillisessa ohjelmistossa, nuoren tulokkaan ilta oli kädenojennus suurelle yleisölle. ”Jos mä kuolen nuorena” kaikui komeasti lainakappaleena Huvilan yleisölle, vain akustisen kitaran ja vierailija Pekka Kuusiston polkuharmonin säestyksellä. Rööperifest päätti Punavuoren kesän Rööperifest vietettiin jo yhdeksännen kerran kesän lopuksi Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Se on punavuorelaisten oma kyläjuhla, joka kehittyy koko ajan. Torin esiintymislavalla oli monenlaista ohjelmaa kaiken ikäisille, esim. räppimummo Eila. Toimela Brass soitti, Harri Saksala ja Yrjänä Sauros sekä Fisherman & The Sea esiintyivät, uusi folk-popkyky Maiju Lindell ja Raija Koso lauloivat. Maiju Lindell on laulaja-lauluntekijä, joka tekee folk-sävytteistä indiepoppia englanniksi. Maiju säestää itseään ukulelella ja hänen biisinsä ovat leikkisiä ja optimistisia tarinoita jokapäiväisestä elämästä. Punavuorenkatu muuttui markkinakaduksi, jossa liikkeet esittelivät ja myivät tuotteitaan. Snellun koulun edustalle oppilaat, opettajat ja vanhempainyhdistys suunnittelivat innolla ja suurella energialla ohjelmaa lapsille. Ruffle Army -jättisaippuakuplaryhmä taikoi heille. Kaikki tapahtui talkoovoimin Facebook-tapahtumasivun kutsuna. Teksti: Risto Kolanen mo-mainen alku, josta saa ensin vaikutelman, että onpa Sadulla nyt kova puheripuli… Kuulemme hyvin omaelämäkerrallista kerrontaa, terveyshuolia ja koreografin fiktiivistä mielikuvitusta. Lopuksi syntyy leikkisä ja ihan hupsu esitys, jossa tanssija ja lopuksi myös koreografi pukeutuvat mielikuvitusasuihin. Esitys ei pelkää olla lapsellinen. Satu Rekola toimii “Satubaletin” emäntänä, joka johdattelee omaan tanssihistoriaansa muiden koreografien ja ryhmien tulkintoihin. Samalla hän palauttaa kehomuististaan liikkeitä esiin. Katsojalle piirtyvät esiin maamme 2000-luvun nykytanssin keskeiset vaiheet. Tanssitaiteilija ja näyttelijä Anne Pajunen tarttuu sooloteoksessaan ”The Heroic Moment” sankaruuden käsitteeseen, ja kysyy mistä se koostuu. Se on kutsu seikkailuun Joseph Campbellin kirjan ”Sankarin Tuhannet Kasvot” inspiroimana. Esitys käyttää verhoja, hämärää valoa ja visuaalisuutta enemmän kuin Rekolan puheeseen luottava Satubaletti, joka villiintyi lopuksi. Pajunen nivoo yhteen sankarillisia hetkiä liikkeen, äänen ja tekstin vuoropuheluna. Teos on oodi leikkimielisyydelle ja sijoittuu tanssin ja teatterin välimaastoon. Yksinäisyyteen voi kuolla Hieno, tunnelmallinen ja hyvin laulettu näytelmä ”Saaren laulu” esitettiin viikon verran Teatterimuseon Kantti-salissa Kaapelitehtaalla. Esitys kysyi meiltä, miten saaret syntyvät eli Yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne, epäonnistuminen, unohdettuna Tunteikas ja väkevä poplaulaja Ellinoora valloitti Huvilateltan yleisön tunnelman riehakkaaksi. Kuva: Raimo Granberg.
• 10 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Josa Jäntti ”Olen orpona – mutten orjana (tosin velkaisena), miksi itkemään, kun velattomuudesta unta nään!” ? Ja laulu jatkuu: ”tää on aarre mun, siit on puolet sun” (= veloista) eli valtion veloista lastenlapsillemme! Näin toteutuu TELAn toimitusjohtajan ennuste, ”kuinka me nyt syömme lastenlastemme pöydistä”. Hän tosin tarkoitti tällä vertauksellaan, jos 200 miljardin eläkerahastojen tuotoista (mm. v. 2017 14 miljardia) käytetään pieni osa työeläkkeiden korotukseen, niin jälkipolville ei jää mitään. Eläkerahastot ovat kasvaneet 1993 – 2017 58 %! ETK:n ennusteiden mukaan eläkerahastot ovat v. 2060 yli 1.000 miljardia. Hän, eivätkä muutkaan päättäjät näe työeläkkeiden korotuksista olevan minkäänlaista elvyttävää vaikutusta talouteemme. Eivät sitä, että ne lisäävät verotuloja, eivät, että ne lisäävät kotimaista kulutusta (mm. päivittäisiin kulutustarpeisiin ja eläkeläisten hoivapalveluihin), eivätkä sitäkään, että siten syntyy lisää työpaikkoja ja niistä edelleen verotuloja ja niistä lisää työeläkemaksuja. Tätä korostaa valtiovarainministeri ”Nopeavaikutteisia toimia työllisyyden parantavia toimenpiteitä”. Eivätkö työeläkkeiden korotukset ole juuri tällaisia – kuten edellä jo kerroin? Kaiken huippu on työeläkkeiden korotuksissa, että niitä ei oteta valtion varoista!! Eikö koko valtiovarainministeriö virkamiehineen tajua tätä? Tämä ei olisi ns. vaalibudjetti eikä valtion menojen lisäämistä. Päinvastoin työeläkeläisissä on satojatuhansia, joille on pakko nyt maksaa pienen työeläkkeen lisäksi kansaneläkettä. Ne maksetaan sen sijaan valtion kukkarosta ja tämä joukko – työeläkkeen lisäksi kansaneläke – kasvavat vuosi vuodelta pienien työeläkkeiden takia. KELAn asumistukien ( rahat valtiolta ) määrä on noussut nyt yli 2 miljardin. Miksi valtiovarainministeri ei halua käyttää tätä eläkkeiden korotusta verotulojen ja työpaikkojen lisäämiseen ilman valtion varoja? Eikö noususuhdanteen aikana pidä pienentää velkoja – miten se voi onnistua paremmin laskusuhdanteessa – kysyvät monet ekonomistit? Eläkeläisten velkaantuminen – valtion tavoin – kasvaa. Miksi? Tähän on mm. Takuusäätiö kiinnittänyt huomiota. Sen päähuomio on kohdistunut kuitenkin juuri eläkkeelle siirtyviin tai juuri eläkkeelle siirtyneihin. Sen mukaan ihmiset eivät nykyisin etukäteen ota huomioon, että heidän tulonsa eläkkeellä laskevat n. 60 %:iin nykyisestä palkasta – puhumattakaan siitä, että taitettu indeksi pienentää alkuperäistä eläkettä 10 vuodessa 50 prosenttiin ja 20 vuodessa n. 45 %:iin verrattuna alkuperäiseen eläkkeeseen. (ETK: Työeläkkeiden indeksisuoja ) Se merkitsee selvää elintason laskua kuten v. 1995 silloinen Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta totesi lausunnossaan ennen työeläkeindeksin muuttamista puoliväli-indeksistä taitettuun. Nämä graafiset kuviot (alla) kertovat eläkeläisten määrän eri ikäryhmissä ja sen, kuinka eläkeläinen köyhtyy sitä enemmän, mitä kauemmin on eläkkeellä. Verratkaa nykyistä keskieläkettä ja 70 – 75 vuotiaiden ja yli 80 vuotiaiden eläkkeisiin! Ne ovat laskeneet taitetun indeksin takia ostovoimaltaan. Sen tultua voimaan v. 1996 eläkkeelle jääneet ovat menettäneet alkuperäisestä eläkkeestään nyt 30 % ja kaikki muut ko. vuodesta seuraavat eläkeläiset eläköitymisvuotensa mukaan. Nykyinen kulutusindeksi, joka perustuu lapsiperheiden kulutustottumuksiin, ei vastaa lainkaan eläkeläisten kulutusten rakennetta! (Tämän on todennut KELA + ETK). Tähän ei kukaan kiinnitä huomiota eläkeläisten velkaantumisen lisääntymisessä Mutta suurin syy jo kauemmin eläkkeellä olleiden eläkeläisten velkaantumiseen on mahdollisuus saada uusista, nykyisistä, pikkuvippilaitoksista (ei varsinaisista pankeista) helpolla lainaa jokapäiväisen elämän tavallisiin kuluihin (ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin jne.) rikastuttamaan yksityisiä yrityksiä ja henkilöitä , koska kansanja takuueläkkeiden korotukset hallitus on edelleen jäädyttänyt (takuueläkkeisiin mitätön korotus). Kun 60 % työeläkeläisistä saa työeläkettä alle 1.500 €/kk – verot, he eivät voi tulla toimeen näillä tuloilla ja monet ovat pakotettuja anomaan kansaneläkettä ja kovin usein lisäksi kulutusluottoa kalliilla korolla. Tästä kertoo omasta puolestaan asumistukien jatkuvasti kasvava ja niitä saavien joukko. Kun 10 % työeläkeläisistä saa yli 2.500 €/kk – verot, niin päättäjät ovat sitä mieltä, että he hyötyvät korotuksista enemmän kuin pienemmät eläkkeen saajat. Siksi ei koroteta kenenkään työeläkkeitä (edellinen korotus 0.5 %), vaikka valtion ei tarvitse siihen pistää varojaan. He unohtavat muutaman tärkeän seikan: 1. Aikoinaan v. 1962 sovittiin (ay-järjestöt + silloinen STK), että eläkkeet ovat jatkopalkkaa ja siksi niitä kuten palkkojakin korotetaan prosenteilla. 2. Eläkkeiden suuruus tai pienuus johtuu siitä, että eläke on määritelty aikoinaan palkan suuruuden mukaan. 3. isommista palkoista on aina maksettu prosenttien mukaan enemmän työeläkemaksuja. Isommat työeläkemaksut ovat aikoinaan kasvattaneet enemmän työeläkerahastoja ja siten tuottaneet niistä korkotuottoja enemmän jo vuodesta 1962 vuosikymmenten ajan. Huvittavinta onkin, että työeläkemaksuista palkkansa saavat ETK:n tutkijat (Kati Ahonen + Liisa Maria Palomäki) ”yllättyivät” tutkimuksessaan, että ”puolet eläkeläisistä kokee menojensa kattamisessa vaikeuksia”? Kuvasta näkyy miten nimenomaan vanhat työeläkettä saavat ovat kärsineet taitetusta indeksistä. Ilman taitettua indeksi yli 80-vuotiaiden keskimääräinen työeläke olisi nyt peräti 400 euroa korkeampi kuin se on. Tiukkaa tekstiä Tervolta Kirja-arvostelu ? Jari Tervo on Suomen tunnetuimpia kirjailijoita, ellei tunnetuin. Televisio teki miehestä tunnetun Suomen kansalle eikä kirjallinen tuotanto ole tunnettavuuutta eikä suosiotakaan vähentänyt. Ahkerasti kirjoittavan Tervon uusin romaani ”Aamen” ( Otava 2018 ) on jo miehen 16.romaani.Jälleen yllättävä, laadukas, toisenlainen kirja Tervolta. ”Aamen” on kuvaus Suomesta vuonna 2018. Tervomaisen monisäikeinen, laaja-alainen ja silti yhden päivän tapahtumia kuvaava. Paikoin herkullisen satiirinen kuvaus suomalaisten ylettömästä tyhmyydestä, josta aiheutuu kirjan kirjavalle ihmisjoukolle mitä merkillisimpiä seuraamuksia. Pilkkakirves heiluu Tervo kuvaa ihmiselämän luonnollisia sattumuksia irvokkaalla tavalla, miten ihmiset ajautuvat tieten tahtoen vaikeuksiin, pulmiin isiensä,äitiensä,lapsiensa, isovanhempiensa kanssa. Ihmisten normaali kanssakäyminen, keskustelu, on vaikeaa. Sitä sotkee viina, huumeet, raha tai rahattomuus. Vanhat kaunat tai uudet. Romantiikkakaan ei oikein tahdo ihmisiltä onnistua. Tervo kuvaa oivaltavan terävästi suomalaisia ihmistyyppejä. Reppanoita, joista tulee kovia uhoojia, kännissä varsinkin. Kenelle nämä reppanat uhoovat? Ulkomaalaistaustaisille! Tervo kuvaa hauskasti ” suurta mielenosoitusta” Suomi-ensin porukalta säilyttäen kuitenkin huumorinkin kautta inhonsa kaikkia rasisteja ja fasisteja kohtaan. Kirjan asiakohdassa ulkomaalaisvirastokin saa ansaitut haukut, byrokratian ja ihmiskielteisyytensä takia. Ulkomaalaisten kohteluun Suomessa liittyy erityisesti kaksi ammattikuntaa, joista Tervo on paitsi kirjoittanut myös puhunut : poliisit ja taksikuskit. He saavat ”Aamen” -kirjassakin terävän kuvauksen, todellisen ” tyhmyyden ylistyksen”. Jari Tervon uusin ”Aamen” on mielenkiintoisen luettava kirja Suomesta 2018. Sisältö on oivaltavan todellista, ei juhlapuhehöpinää. Tärkeä kirja Tervolta. Lukekaa! Pekka Hurme Kaupunginteatterin Kinky Boots -musikaali ensi-iltansa jälkeen ilmiömäiseen suosioon Helsingin Kaupunginteatteri – Kinky Boots – Kuva: Mirka Kleemola ? Helsingin Kaupunginteatterin syksyn uutuusmusikaali Kinky Boots nousi 30. elokuuta olleen ensi-iltansa jälkeen ilmiömäiseen lentoon. Lipunmyynti käy kuumana ja esityksissä yleisö osoittaa suosiotaan seisaallaan. Kinky Bootsin syksyn lipuista on myyty ja varattu lähes 90 prosenttia, noin 40 000 lippua. Pelkästään ensimmäisen ensi-illan jälkeisen viikon aikana lippuja myytiin ennätykselliset 12 750 kappaletta. Musikaali jatkaa ohjelmistossa vielä kevään 2019 ajan, ja ensi viikolla tulevat myyntiin tammi-helmikuun näytännöt. – Kinky Boots on saanut valtavan innostuneen vastaanoton sekä yleisöltä että kriitikoilta. Ensi-illassa yleisö osoitti suosiotaan seisten, ja sama on itse asiassa toistunut ihan jokaisessa esityksessä tähän mennessä. Ennen ensi-iltaa Suomessa melko tuntematon teos lähti huikeaan vauhtiin heti yleisöjen myötä. Luku on tietääkseni Helsingin Kaupunginteatterin historiassa kovin viikkomyynti musikaalin ensi-illan jälkeiselle viikolle, iloitsee teatterinjohtaja Kari Arffman. – Ohjelmistopäätöksiä tehdessä ei voi koskaan tietää, minkälaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa teoksen ensi-illan aikaan ollaan. Tällä kertaa osuttiin todella oikeaan ajankohtaan aiheen kanssa. Musikaali kertoo oman erilaisuuden hyväksymisestä ja siitä mitä on olla mies ja nainen. Aihe tuntuu nyt osuvan ja koskettavan ihan kaikkia. Salissa on eri sukupolvia, erilaisia ihmisiä, jotka haluavat kokea saman asian. Olemme saaneet myös meille ihan uutta yleisöä, mikä on teatterin tulevaisuuden kannalta tärkeää. Aiheen lisäksi menestykseen on vaikuttanut myös teoksen laatu. Teatteritalon peruskorjauksen jälkeen olemme keskittyneet prosessien kehittämiseen, ja sen myötä pystyimme nyt luomaan erittäin laadukkaan, rehellisesti Broadway-tason esityksen, jonka sisällön takana koko työryhmä ja koko HKT voi ylpeänä seistä, Arffman jatkaa. Pop-ikoni Cyndi Lauperin säveltämä ja musikaaliguru Harvey Fiersteinin käsikirjoittama, moneen kertaan palkittu musikaali Kinky Boots (2013) juhlistaa erilaisuutta, ystävyyttä ja ennakkoluulojen voittamista. Musikaalin on ohjannut kansainvälistä uraa tekevä, nouseva ohjaajatähti Samuel Harjanne. 2000-luvun alun Englantiin sijoittuvan musikaalin päärooleissa nähdään monista HKT:n musikaaleista tuttu rautainen moniosaaja Petrus Kähkönen (Charlie) ja ensi kertaa Kaupunginteatterissa vieraileva ja Kinky Bootsin myötä musiikkiteatterilämpimurtonsa tehnyt Lauri Mikkola (Lola/Simon). Musikaalin muissa rooleissa nähdään mm. Raili Raitala (Nicola), Anna Victoria Eriksson (Lauren), Tero Koponen (Don), Joachim Wigelius (George) ja Lolan drag-enkeleinä Tomi Lappi, Henri Sarajärvi, Christoffer Sandberg, Anton Engström, Paavo Kääriäinen ja Jero Mäkeläinen. 10-henkisen orkesterin kapellimestarina toimii Eeva Kontu ja koreografiat 34-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Gunilla Olsson-Karlsson. Lavastuksen on suunnitellut Peter Ahlqvist ja puvut Tuomas Lampinen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Henri Karjalainen.
• 11 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Siltasairaalan peruskivi muurattiin Meilahdessa Siltasairaalan työmaa. Kirja-arvostelu Siltasairaala numeroina • Siltasairaalan bruttoala eli kaikkien rakennusosien ja kerrosalojen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 69 000 brm2, mikä on lähes 1,5 kertaa Uuden lastensairaalan bruttoala. • Kerroksia Siltasairaalan korkeimmassa rakennusosassa on 9 ja matalimmassa 5. • Tarkistettu, rakentamisen hintakehityksen pääkaupunkiseudulla huomioon ottava kustannusarvio on 295 miljoonaa euroa. Mitä Siltasairaalaan tulee? • 215 sairaansijaa neljällä vuodeosastolla • 58 tehohoitopaikkaa, joista 8 valvontatasoista • 69 hoitopaikkaa Syöpäkeskuksen päiväsairaalassa • 16 uutta leikkaussalia, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden Meilahden tornisairaalan nykyisten 18 leikkaussalin kanssa • poliklinikkavastaanottoja • luentoja opetustiloja • ravintola Siltasairaalan työmaa • SRV:n johtama työmaa on kevään aikana laajentunut osissa ja lopulliseen kokoonsa työmaa laajenee 1.10.2018, jolloin se valtaa Syöpätautien klinikan edustan kokonaan. • Siltasairaalan työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 110 henkilöä. Henkilömäärä kasvaa hankkeen edetessä. • Kalliota on louhittu työmaalla ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana noin 4 400 kuorma-autollisen verran, yhteensä noin 36 000 k-m3. Lisäksi tontilta on viety noin 2 000 kuorma-autollista maata. Jatkoa sivulta 3 ? Siltasairaalaan siirtyy suurin osa Töölön sairaalan toiminnoista sekä Syöpätautien klinikan vuodeosastoja poliklinikkatoimintoja. Perusteellinen suunnittelu ja uusin teknologia keskeisissä rooleissa Siltasairaalaa rakennetaan tiiviissä yhteistyössä rakennusalan asiantuntijoiden ja eri alojen suunnittelijoiden kanssa. Big room -työskentelytapa kokoaa asiantuntijoita ja HUSin henkilökuntaa säännöllisesti saman pöydän ääreen. Myös potilaat on otettu mukaan suunnitteluun. Suunnittelussa hyödynnetään muun muassa Cave-virtuaaliympäristöä (Cave Automatic Virtual Environment), jonka avulla suunniteltuja tiloja tarkastellaan 3D-lasit päässä. Potilaslähtöisiä hoitoprosesseja tuetaan Apotti-tietojärjestelmällä ja 2020-luvun teknologiaan rakentuvilla hoitajakutsu-, paikannus-, kuvansiirtosekä mm. toiminnanohjausja turvajärjestelmillä. Myös sairaalan energiatehokkuuteen ja ympäristövastuullisuuteen on panostettu huomattavasti jo suunnitteluvaiheessa. Siltasairaalan arkkitehtisuunnittelusta vastaa vuonna 2015 HUSin järjestämän arkkitehtikilpailun voittanut työyhteenliittymä Team Integrated, johon kuuluu neljä erillistä arkkitehtitoimistoa. Sairaalan pääurakoitsijana toimii SRV, joka tuli mukaan jo rakennustyötä edeltävään kehitysvaiheeseen varmistamaan tavoitteiden ja aikataulun saavuttaminen sekä kustannusraamissa pysyminen. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén. Huima dekkari Vantaasta ? Aluerakentaminen, kaavoitussotkut, virkamiesten lahjonta, poliitikkojen kähminnät , poliisien rikosten peittelyt , hyvä veli-verkostot . Tuttua , jokapäiväistä uutisointia eri kunnista eri puolilta Suomea. Milloin on kyseessä Kittilä, milloin Vantaa tai Helsingin korkein poliisijohto ! Tästä kaikesta saa erinomaisen kirjan, miksei elokuvankin. Erinomaisen kirjan Vantaasta, tuosta ikuisesta Helsingin maalaiskunnasta on tehnyt helsinkiläinen kirjailija J.P. Pulkkinen. Kirja ”Sinisiipi” ( Teos 2018) on jännitysromaani, dekkari, Vantaan kunnallispoliittista kiemuroista kaikkine kunnallispolitiikan mädännäisyyksineen, murhia unohtamatta. Vantaahan on merkillinen laaja-alainen kunta lännen Keimolasta idän Sotunkiin ja kaikkeen siltä väliltä. Jatkuvasti kasvava kunta, jonka kasvuvauhtia säätelevät rakennusyhtiöt ja kaavoitus. Mihin rakennetaan ja mihin ei rakenneta ? Miljooonapäätöksiä, ketkä niitä tekevät ja päätöksiä taustalla ohjailevat ? Tähän vyyhtiin J.P. Pulkkinen sekaantuu mestarillisen jännittävästi. Kirjan jännitys säilyy loppuun saakka, 330 sivua. Alkupuoli kertoo pikkupojista uudella, rappeutuvalla Keimolan moottoriradalla, tietynajan Vantaan symboli sekin, edelleen. Kuva Vantaasta Kirjan moninaiset henkilöt, rosvot ja poliisit, ajavat autoillaan Vantaata ristiin rastiin. Yleisiä kulkuneuvoja, junaa tai busseja ei käytetä, taksia kylläkin. Kirjan sivukannessa oleva Vantaan kartta on lukijalle erinomainen palvelus, havainnollistaja, matkoista Myyrmäestä Korsoon Kivistöstä Hakunilaan. Vanhan, suht uuden rakennuksen puolihämärä purkutyö nostaa maan alta esille nuoren naisen ruumiin. Se saa seurakseen uuden ruumiin, kansanedustajan. Kirja kuvaa hyvin poliisien sisäisten organisaatioiden valtasuhteita, kiistelyä tutkinnasta. Tuttua ihan oikeasta elämästä Helsingin poliisin ns. Aarnio-jutun tutkinnassa. Erilaista peittelyä. Kirja osuu aivan ajan hermolle myös virkamiesten lahjonta-asiassa, onhan Vantaalla oikeudessa parhaillaan menossa ns. Jukka Peltomäen -tapaus. Sankaripoliisit Kunnon dekkarissa tulee olla myös rehellisiä sankareita. J.P. Pulkkinen tekee sankareiksi kaksi Vantaan kunnollista poliisia, kokeneen miehen ja aivan, uuden ”keltanokkapoliisi” naisen. Kuvaus uuden, nuoren naispoliisin sopeuttamisyrityksistä ”miesten maailmaan” on herkullinen. ”Sinisiipi” kertoo pohjimmiltaan historiallisen tutusta romaaniaiheesta : vallan käytöstä. Nautittavan jännittävästi kuten hyvän dekkarin tuleekin. Pekka Hurme Valokarnevaali täynnä säkenöiviä tähtihetkiä ? Helsingin perinteisiin piirtynyt Valokarnevaali saa Linnanmäen säkenöimään lokakuussa. Tänä vuonna teematapahtumassa nähdään ainutlaatuisia tähtihetkiä, jotka ovat suunniteltu yhteistyössä Ivana Helsingin kanssa. Valokarnevaali huipentuu kauden päätösviikonloppuna, kun puistossa nähdään kahtena iltana DJ Alex Mattsonin esitys, jonka kruunaa loistava lasershow! Karnevaali järjestetään 11.-21.10.2018. Valokarnevaalissa huvipuisto loistaa erikoisvalaistuna hämärtyvissä syysilloissa. Linnanmäellä nähdään mm. Kuohuva valokoski, valaistu Vesitorni sekä korkeuksissa säkenöivä Kingi, joista vastaa Sun Effects. Säkenöivän karnevaalin aikana päästään näkemään pilkahdus kaudesta 2019, kun ensi vuonna Linnanmäelle saapuvan huikean Taiga-ratalaitteen siiville pääsee jo hyppäämään Kino-elokuvateatterissa koko teematapahtuman ajan maksutta. – Linnanmäellä on koko vuoden ajan rakennettu innostuneesti Taiga-ratalaitteen perustuksia ja pian pääsemmekin aloittamaan itse radan rakentamisen. Tarjoamme Valokarnevaalin ajan kaikille asiakkaillemme mahdollisuuden hypätä Taigan siiville ja saamaan esimakua siitä, miltä kyyti tulee tuntumaan, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja jatkaa: – Lisäksi Valokarnevaalilla tarjoamme tänä vuonna aivan uudenlaisia tähtihetkiä, joissa yhdistyy muoti, musiikki ja valo Ivana Helsingin suunnittelemana. Erityisiä hetkiä voi kokea viidessä eri huvipuiston kohteessa; Autoradalla, Taikasirkuksessa, Vesitornissa, Hurjakurun koskella sekä Keitaalla. – Kauden päätösviikonloppuna pääsemmekin nauttimaan ainutlaatuisen kerroksellisesta esityksestä, kun Estradilla nähdään suosittu DJ Alex Mattson säkenöivän lasershow’n kanssa, Adlivankin päättää. Linnanmäen kausi päättyy perinteiseen tapaan lumoavaan ilotulitukseen sunnuntai-iltana klo 21.50 säävarauksella. Kaikkien huvittelijoiden suositellaan saapuvan julkisilla kulkuneuvoilla suosittuun kaupunkitapahtumaan. Linnanmäen parkkipaikat ovat osittain Taigaa täynnä eli rakennustyömaan käytössä.
• 12 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Asuntokauppojen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vanhat asunnot (lähde: KVKL, HSP) ELOKUU 2018 KOKO SUOMI -8% HELSINKI -13% ESPOO -1% VANTAA -21% TAMPERE 2% TURKU -3% KUOPIO -1% JOENSUU -9% VAASA -2% LAPPEENRANTA -10% PORI -22% LAHTI -14% KOUVOLA -12% TAMMI-ELOKUU 2018 KOKO SUOMI -3% HELSINKI -6% ESPOO 1% VANTAA -6% TAMPERE -1% TURKU -4% KUOPIO -2% JOENSUU 3% VAASA -8% LAPPEENRANTA 19% PORI -1% LAHTI -1% KOUVOLA -7% Vanhojen asuntojen kauppa hiljeni 8 % viime vuoteen verrattuna ? Elokuussa vanhojen asuntojen kauppa hiljeni Suomessa verrattuna viime vuoden elokuuhun (-8 %). Tammi-elokuussa 2018 vanhojen asuntojen kauppamäärät olivat 3 % alle viime vuoden vastaavan jakson. Tarkastelemme tässä katsauksessa erityisesti Tampereen asuntokaupan kehitystä. Tampereella kaupaksi ovat kuluneena vuonna menneet erityisesti isot käytetyt kerrostaloasunnot, mikä kertoo kaupungistumisen trendin voimistumisesta Pirkanmaan alueella. Vanhojen asuntojen kaupat vähenivät elokuussa 2018 valtakunnallisesti 8 % verrattuna vuoden 2017 elokuuhun. Tarkasteltaessa koko kuluvaa vuotta (tammi–elokuu) ovat vanhojen asuntojen kaupat vähentyneet yhteensä 3 % (työpäiväkorjattuna -3,5 %) koko maassa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. – Elokuussa 2018 vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin Suomessa viime vuoden elokuuhun verrattuna vähemmän kaikissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Tamperetta, missä kauppamäärät nousivat viime vuoden elokuuhun verrattuna 2 %, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat elokuussa Helsingissä 13 %, Espoossa 1 %, Vantaalla 21 %, Turussa 3 %, Kuopiossa 1 %, Joensuussa 9 %, Vaasassa 2 %, Lappeenrannassa 10 %, Porissa 22 %, Lahdessa 14 % ja Kouvolassa 12 %. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat elokuussa koko maassa yhteensä 7 % verrattuna viime vuoden elokuuhun. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat elokuussa Helsingissä 3 %, Espoossa 4 %, Vantaalla 3 %, Tampereella 3 %, Turussa 21 %, Kuopiossa 9 %, Joensuussa 15 %, Lappeenrannassa 5 % ja Kouvolassa 8 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat elokuussa vuoden takaiseen verrattuna Vaasassa 14 %, Porissa 20 % ja Lahdessa 11 %. Asuntolaina-nostoja runsaammin Heinäkuussa 2018 uusia asuntolainoja nostettiin 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Edellisen kerran asuntolainoja nostettiin heinäkuussa enemmän vuonna 2012. Tammi–heinäkuussa 2018 asuntolainoja on nostettu 4 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2017. Uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko nousi hieman kesäkuusta ja oli heinäkuussa 0,88 %. Laskennallinen korkomarginaali ei muuttunut edelliseen kuukauteen verrattuna ja oli heinäkuussa 0,85 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli heinäkuun 2018 lopussa 97,1 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,1 %. Heinäkuussa 2018 nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, 20 vuotta, oli puoli vuotta pidempi kuin vuosi sitten heinäkuussa. Heinäkuussa nostetuista uusista asuntolainoista yli 60 % oli takaisinmaksuajaltaan 20– 26 vuotta. Sitä pidemmät asuntolainat ovat hieman yleistyneet vuoden 2018 aikana, vaikka osuus onkin vielä pieni. Heinäkuussa takaisinmaksuajaltaan yli 26 vuoden asuntolainoja oli 3 % uusista asuntolainoista. (Lähde: Suomen Pankki) Autokoulu Hakaniemen uudet tuulet Kalliossa on yli 25 vuotta toiminut yritys Autokoulu Hakaniemi ? Aluksi liiketilat olivat Viherniemenkadulla, mutta jo useampia vuosia osoitteena on ollut Hämeentie 14. Nykyinen omistaja Paavo Muoniovaara osti yritystoiminnan viitisen vuotta sitten. Heinäkuussa uudistunut ajokorttija kuljettajatutkinto ei herätä Muoniovaarassa suuria tunteita, -ainakaan vielä. Vaikutuksia pystyy arvioimaan vasta ajan kanssa, hän toteaa. Tarkoitushan on ollut tutkintoa uudistettaessa vähentää sen merkitystä, missä ja miten asiat on opittu ja korostaa osaamista. Suurimmat muutokset ovat vähentyneessä B-kortin teoriaja ajo-opetuksessa. Nykyisen lain mukaan tarvitaan vähintään 4 tuntia teoriaa liikenteen perusteista. Henkilöautokorttia ajettaessa lisäksi 10 ajotuntia liikenteessä sekä riskikoulutusta 8 tuntia, joka koostuu neljästä teoriatunnista ja neljästä ajo-opetustunnista, joka voidaan osin suorittaa myös simulaattorilla. Riskienhallintakoulutus korvaa entiset harjoitteluja syventävät vaiheet. Muut uudistukset liittyvät lähinnä opetuslupaopettamiseen, kuten siihen että opetuslupaopettajan teoriakoe poistuu. Opetusajoneuvossa täytyy olla edelleen opettajan jarrupoljin, mutta sitä ei tarvitse enää muutoskatsastaa. Autokoululla on käytössään pimeäsimulaattori, jolla voidaan simuloida paitsi pimeää, mikä on kesällä oiva apu, myöskin tilanteita, joihin joudutaan perinteisissä pimeällä ajon harjoituksissa hyvin harvoin. Tielle hyppäävä hirvi tai ilman heijastinta kulkeva jalankulkija opetellaan kohtaamaan turvallisesti oikein. Autokoulu Hakaniemi oli ensimmäisiä autokouluja Suomessa, jossa opetusta annettiin myös englannin kielellä. Tämä on melkoinen valtti vieläkin. Sijainnista johtuen ajo-opetus suoritetaan kantakaupungissa, mikä antaa hyvät valmiudet selviytyä keskustan haasteista hallitusti. Ajo-opetusta antavat Paavon lisäksi Seppo. K. Koivula, Osmo Laine, Kalevi Lumen sekä Erkki Viitasaari. Seinillä olevista lukuisista kiitoskorteista päätellen kaikki opettajat ovat pitkämielisiä, kärsivällisiä ja asiansa osaavia. Tulevaisuudesta puhuttaessa Paavo Muoniovaaraa askarruttaa Hämeentien tuleva suurremontti, joka voi vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta ja elinkeinonharjoittajien toimeentuloa. Muoniovaaran ajatuksissa Hämeentien remontti, uuden sillan rakentaminen ja muut käynnissä olevat katutyöt lähistöllä herättävät huolta jo muutenkin ahtaalle ajetun kivijalkayrittäjän puolesta, ja asukkaille ja liikeyrityksille koituva jopa kohtuuton haitta harmittaa. Muuten Autokoulu Hakaniemi profiloituu aitona, reiluna tämän alueen pienyrityksenä, joka tekee mielellään yhteistyötä alueen asukkaiden, muiden yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Paavo Muoniovaara. Päästövähennyksiin tehokkaita keinoja Helsingin seudulla ? Helsingin seudulla liikenteen päästöjä pystyttäisiin vähentämään puoleen vuoteen 2030 mennessä monipuolisella keinovalikoimalla. Autokannan nopea uusiminen ja tiemaksujen käyttöönotto ovat tehokkaimpia keinoja. Perjantaina 14.9. julkaistu Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ILMO-väliraportti tarjoaa kolme merkittävää polkua kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin. Työryhmän työn tavoitteena on saada liikenne hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä. – Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti on tärkeä avaus siitä, millaisilla toimilla Suomessa konkreettisesti päästään vähentämään liikenteen päästöjä. Olemme päätyneet hyvin samanlaisiin tuloksiin Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 –suunnittelutyössä. Ilmo-raportissa on lisäksi onnistuneesti otettu huomioon erilaisten toimintaympäristöjen, kuten kaupunkiseutujen ja maaseudun erilaiset tarpeet, sanoo Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän jäsen, HSL:n osastonjohtaja Sini Puntanen. Helsingin seutu on sitoutunut MAL 2019 –suunnittelutyössä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen puoleen seuraavan 12 vuoden aikana. Vähennys lasketaan vuoden 2005 päästötasosta. Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet merkittäviin päästöleikkauksiin myös omissa kuntastrategioissaan. – Helsingin seudun merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri. Meillä on myös vaikuttavat ja konkreettiset keinot siihen tarjolla, Sini Puntanen toteaa. – Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelussa olemme pystyneet hiomaan yhteensopivan kokonaisuuden, jolla päästötavoite saavutetaan. Yhteinen suunnitelmaluonnos on viimeistelyvaiheessa, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Ilman tiemaksuja ja vähäpäästöisten autojen yleistymistä päästöt eivät vähene riittävästi MAL 2019 -suunnittelussa on löydetty muutamia tehokkaita keinoja liikenteen päästöjen leikkaamiseksi sekä iso joukko pienempiä toimia. Tehokkaasti Helsingin seudun päästöt saadaan vähentymään tiemaksujen käyttöönotolla. Tiemaksut vähentäisivät myös ruuhkautumista ja toisivat kaivattua lisärahaa liikenteen investointeihin ja palveluihin. – Tiemaksujen tuotot pitää voida kohdistaa seudun liikennejärjestelmään, esimerkiksi joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja kävelyn olosuhteiden parantamiseen, Puntanen sanoo. Tiemaksujen avulla saadaan vähennettyä myös ruuhkia kasvavalla kaupunkiseudulla ja parannettua liikenteen toimivuutta. – Samalla pitää varmistaa, etteivät maksut ole kohtuuttomia tienkäyttäjille ja että järjestelmä tukee ihmisten järkevää arjen liikkumista. Maksujen käyttöönotto lyhentäisi henkilöautojen, tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen matka-aikoja jopa kymmenyksellä ja vähentäisi henkilövahinko-onnettomuuksia seudulla, Puntanen sanoo. Jotta tiemaksuja voidaan kokeilla, Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö. Päästövähennyskeinona tiemaksu on tehokkain, jos alkuvaiheessa vapautetaan vähäpäästöiset ajoneuvot maksusta. – Näin voidaan edistää myös vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden kasvua, Puntanen sanoo. Jotta päästöt saadaan alas, pitää Helsingin seudulla ihmisten liikkumiskäyttäytymisen lisäksi myös autokannan uudistua. Sähköja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakkaalla kasvattamisella saadaan leikattua myös merkittävästi päästöjä. – Valtion tasolla tarvitaan keinoja, joilla tuetaan sähköja vähäpäästöisten autojen hankintaa. Kuntien ja valtion vastuulla on yhdessä edistää latausinfran toteutusta, jotta sähköautoilu voisi yleistyä, Puntanen toteaa. Autokannan nopea uusiminen ja tiemaksujen käyttöönotto ovat tehokkaimmat keinot vähentää päästöjä Helsingin seudulla. Kuva: Lauri Eriksson / HSL
• 13 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Asunnottomien yötä vietetään 17.10. ? Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Tapahtumia järjestetään ainakin kahdellakymmenelläyhdellä paikkakunnalla. Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomien yön kansalaisliike tukee jokaisen oikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Liike haluaa kiinnittää huomiota asunnottomuuteen yhteiskunnallisena ongelmana, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla ratkaisuilla. – Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka juurisyitä ovat asuntomarkkinatilanne ja eriarvoisuus. Asunnottomuutta vähennetään noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, vähentämällä eriarvoisuutta ja rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista on kasvukeskuksissa huutava pula, summaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Helsingissä Asunnottomien yön päätapahtuma on Dallapénpuistossa klo 16–22. Ohjelmassa on musiikkia, puheita sekä soihtukulkua ja tuliesitys. Järjestötoimijat tarjoavat palveluita hiustenleikkuusta magneettiakupunktioon, tarjolla on myös ruokaa ja vaatejakoa. Aukion laidalle kohoaa telttasauna. Oulussa Asunnottomien yötä vietetään Rotuaarin aukiolla. Tarjolla olla keskustelua asunnottomuudesta ja huono-osaisuudesta sekä makkaraa, pullaa ja kahvia. Lisäksi paikalla on pop up -parturi sekä verenpaineen mittauspiste ja vaatejako. Turussa tapahtuma Turun torilla jatkuu aamuun asti. Ohjelmassa on vaatejakoa, musiikkia, puheita, paneelikeskusteluita sekä hiusten leikkuuta. Lisäksi Turun Elokolossa on oma tapahtumansa. Vantaan Asunnottomien yö järjestetään Hiekkaharjun Puistokulmassa klo 17– 22. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Leavings-Orkesteri solistinaan Siiri Nordin, Huojuvakuu, Ripped pieces ja Stop huumeille bänditoiminnan bändi. Asunnottomien yön kansalaisliike kutsuu kaikki mukaan osallistumaan Asunnottomien yöhön ja paikalliset toimijat järjestämään ohjelmaa omilla paikkakunnillaan. Tule mukaan puolustamaan kaikkien oikeutta omaan kotiin! Tukensa voi osoittaa myös osallistumalla Asunnottomien yön keräyksiin, kuten Partioaitan ja Vva ry:n takkikeräykseen, EHYT ry:n lapaskeräykseen tai Varsinais-Suomen Sininauha ry:n talviasustekeräykseen. Valtakunnallisen Asunnottomien yön ohjelma täydentyy koko ajan ja on luettavissa liikkeen verkkosivuilla. Otaniemen yö -taidefestivaalilla yli 50 pääsymaksutonta osatapahtumaa Helsingin Diakonissalaitos haluaa vaihtoehtoja kerjäämiselle Työtä ja toivoa on hanke, joka edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien, erityisesti Itä-Euroopan romanien, työllistymistä ja toimintakykyä. Hankkeen ytimessä on keikkapooli, joka välittää työtä pääasiassa Romaniasta ja Bulgariasta toimeentuloa Suomesta hakemaan tulleille romaneille. Kaksivuotisen hankkeen toteuttavat Emmaus Helsinki ry, Helsingin Diakonissalaitos sekä Osuuskunta Työtä ja toivoa. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Kuvat: Borislav Borisov ? Helsingin Diakonissalaitos on toiminut vuosikymmenen EU:n liikkuvan väestön keskuudessa. Työ pääosin bulgarialaisten ja romanialaisten romanien parissa on edennyt ja laajentunut, mutta romanien heikko asema on edelleen yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Työn painopiste on siirtynyt hätäavusta kestävämpiin ratkaisuihin, kuten toimeentuloedellytysten luomiseen. Tavoitteena on, että ihmisen ei tarvitse hankkia elantoaan kerjäämällä. Kymmen vuotta sitten Suomessa havahduttiin katukuvaan ilmestyneisiin kerjääviin ja kaupusteleviin ihmisiin. Puhuttiin ”kerjäläisilmiöstä”. Sen synnyttivät Suomeen toimeentuloa hakemaan tulleet Bulgarian ja Romanian romanit. Ilmiö oli siksi merkittävä, että Diakonissalaitos käynnisti kesällä 2008 Helsingin kaupungin toimeksiannosta ”Rom po drom – Romanit tiellä” -projektin. Sen tavoitteena oli toimia romaniväestön parissa kaduilla, yhteyden saavuttaminen ja ylläpitäminen heidän kanssaan, tiedon kokoaminen ja välittäminen sekä akuutin humanitaarisen avun tarjoaminen. Yhteistyö tuottaa vaikuttavia tuloksia Tänä päivänä työ keskittyy liikkuvan väestön päiväkeskus Hirundoon Helsingissä sekä kummikyliin Bulgariassa ja Romaniassa. Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen kanssa romanityötä kehittämässä ja toteuttamassa ovat Helsingin seurakuntayhtymä, Emmaus Helsinki, Tammisaari ja Åland, Iso Numero -lehti sekä vapaaehtoiset ja aktiiviset kansalaiset. Yhteinen tavoite on rakentaa romanien kanssa parempaa tulevaisuutta sekä Suomessa että heidän kotimaissaan. – Eri toimijoiden yhteistyö on tuottanut vaikuttavia tuloksia. Tämä on hieno esimerkki siitä, että yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja vapaaehtoisten väillä. Keskeistä on ollut Helsingin kaupungin halu ja sitoutuminen ihmisarvotyöhön. Romanityössä saatuja kokemuksia voitaisiin hyvin hyödyntää muun muassa paperittomien tilanteen ratkaisemisessa, sanoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitokselta. Köyhyyteen ja mustalaisvihaan on tartuttava Vaikka eteenpäin on menty, työtä romanien parissa ei ole saatu päätökseen. Romanien vaikea yhteiskunnallinen asema kotimaissaan ajaa heidät edelleen kerjäämään eri puolille Eurooppaa. Romanien kanssa Diakonissalaitoksella pitkään työskennellyt ja heidän olojaan muuttoliikkeessä tutkinut kehittämispäällikkö Anca Enache muistuttaa, että romanit ovat liian usein Euroopassa köyhimmistä köyhimpiä ja syrjäytetympiä. – Syvän köyhyyttä ja hätää ei saa pitää normaalina tai unohtaa, hän toteaa ja nostaa esille myös mustalaisvihan, jolla on pitkä historia ja jatkumo myös nykytodellisuudessa. – Mustalaisviha on ilmiö, joka ei ole kadonnut mihinkään, vaan päinvastoin se on nyt hyvin näkyvillä Euroopassa. Sen seuraukset ovat laajat ja syvät. Joku nuori saattaa lopettaa koulunkäynnin sen vuoksi ja toinen pelätä liikkumista omassa kylässään. Vihapuhe ja syrjintä tulee tunnistaa ja tuomita nykyistä vahvemmin, Anca Enache painottaa. Vaihtoehtoja kerjäämiselle – Kerjääminen on työ, jonka moni vaihtaisi työhön oikeilla työmarkkinoilla. Todellinen muutos romanien aseman parantamiseksi vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja poliittista tahtoa. Siksi haluamme nostaa romanikysymyksen esille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla, Marja Pentikäinen sanoo. – Tavoitteenamme on, että ihmisten ei tarvitsisi kerjätä, koska kerjääminen ei ole ihmisarvoista. Haluamme poistaa kerjäämisen Helsingistä, mutta emme kuitenkaan ole kriminalisoimassa elinkeinoa, ihmisiä tai piilottamassa köyhyyttä katseilta. Sen sijaa kehitämme kerjäämisen tilalle vaihtoehtoisia tapoja hankkia toimeentulo. Vaihtoehtoisina toimeentulon hankintamahdollisuuksina Pentikäinen listaa Iso numero -lehden myynnin, pullojen keräyksen sekä erilaiset kodin ja kiinteistön hoitoon liittyvät keikkatyöt. Keikkojen välitys tapahtuu Työtä ja toivoa -hankkeen keikkapoolin kautta. Se auttaa romaneja työllistymään aloilla, joissa on työvoimapulaa ja tehtäviin, jotka eivät välttämättä edellytä ammattikoulutusta. Keikkapooli tekee koulutusyhteistyötä Suomen Diakoniaopiston (SDO) kanssa. Tähtäimessä on ammatillista osaamista vahvistava valmennus, josta saa todistuksen ja joka mahdollistaa pääsyn myös avoimille työmarkkinoille. Uusia väyliä työllistyä rakennetaan myös yritysten kanssa. Romanityön virstanpylväitä 2008 – 2018: Tilannekartoitus ja akuuttiin hätään vastaaminen 2008, tilapäinen hätämajoitus 2009, kulttuurilehti Iso Numero 2010, päiväkeskus Hirundo 2011, kummikylä Romaniaan 2014, vakiintunut hätämajoitus 2016, Keikkapooli-työnvälitys romaneille 2017, kummikylä Bulgariaan 2017, Yhteisötoiminta ja osaaminen Hirundossa -hanke 2018, Hirundon muutto kantakaupunkiin ja toiminnan suuntaaminen romaneja osallistavaksi 2018. ? Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY yhdistää voimansa opiskelijayhdistysten kanssa ja järjestää poikkitaiteellisen Otaniemen yö -taidefestivaalin lauantaina 6.10. Kaikille pääkaupunkiseudun asukkaille suunnatun, ilmaisen festivaalin ohjelma on nyt julkaistu kokonaisuudessaan. Otaniemen yö on Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ensimmäistä kertaa järjestettävä, uudenlainen taidefestivaali. Lokakuun ensimmäisenä lauantaina vietettävää tapahtumaa määrittävät laaja käsitys taiteesta ja opiskelijalähtöisyys. Festivaali rakentuu yli 50 itsenäisestä, Aalto-yliopiston opiskelijoiden ja muiden Aalto-yhteisön jäsenten järjestämästä osatapahtumasta. Tapahtumaa koordinoi ylioppilaskunta. – Osatapahtumien määrä ja monipuolisuus yllätti ja ylitti odotuksemme, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa taiteellisesta toiminnasta vastaava Julius Luukkanen kertoo. Ohjelmassa perinteistä, kokeilevaa ja yllättävää taidetta Kaikki Otaniemen yön yli 50 ohjelmanumeroa ovat pääsymaksuttomia. Ensimmäiset ohjelmanumerot käynnistyvät iltapäivällä klo 13.30, ja ohjelmaa riittää ympäri kampusta pikkutunneille asti.Luvassa on muun muassa musiikkia räpistä perinteikkäisiin opiskelijakuoroihin, tanssia, mediataidetta – ja erikoisempia taideteoksia, kuten värikuula-aseilla yhdessä väritettävä maalaus. Monet osatapahtumista, kuten taideryijy-, ja ukuleletyöpajat, sopivat koko perheelle. – Tapahtumien kirjo tekee Otaniemestä Espoon johtavan taidekaupunginosan, ainakin yhdeksi päiväksi. Otaniemestä tulee Espoon Berliini, Luukkanen sanoo pilke silmäkulmassa. Opiskelijayhteisö näyttää luovuutensa Otaniemen yö on osa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Taidevuosi-teemavuotta. Vuoden tavoitteena on nostaa esille Aalto-yliopiston monitieteellisen opiskelijayhteisön yhteinen luovuus. Mukana festivaalia järjestämässä onkin kaikkien Aallon korkeakoulujen opiskelijoita ja useita opiskelijayhdistyksiä harrastuskerhoista aineyhdistyksiin.Ilmainen tapahtuma on suunnattu kaikille kaupunkilaisille. – Ylioppilaskunnassa näemme päivittäin, miten moneksi Aalto-yhteisöstä on. Olen innoissani, että voimme nyt kutsua koko pääkaupunkiseudun tutustumaan yhteisömme taiteelliseen, yllättävään puoleen, Luukkanen sanoo.
• 14 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide Sisäinen maailma tulee lähelle Eva Wahlström on nyrkkeilyn ansioitunut maailmanmestari, josta on tehty myös näytelmä viime syksynä Kapsäkkiin. Se kuvasi äidin ja urheilijan roolien yhdistämistä ja kaikkia eteen tulleita paineita. Nyt taiteen kandidaatti tuo esille omia tuntojaan esikoisnäyttelyssään ”Sielunpintoja” Galleria Loopissa, Lapinlahdenpolku 1, hävikkiravintolan yhteydessä Lapinlahdessa. Hän on Manuela Boscon kaltainen monilahjakkuus urheilun ja kulttuurin yhdistämisessä. Wahlströmin teokset tuovat hänen sisäisen maailmansa lähelle katsojaa. Abstraktit, ekspressionistiset maalaukset syvine väreineen, monenlaisine pintoineen ja vaihtelevine tunnelmineen ovat kuin musiikkia. Töistä välittyy tekijänsä sielunelämä, jossa liikkeellä ja rytmillä on suuri merkitys, ja tunteet ovat vahvoja. Tästä tulee nimi Sielunpintoja. Teos “Luulo” huutokaupataan, ja tuotto menee näyttelyn lopuksi lyhentämättömänä Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja vähävaraisille lapsiperheille. Tieteisinspiroitua kaupunkimaisemaa Keskipolven Harri Koskinen on yksi Suomen arvostetuimmista suunnittelijoista Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, on valikoima ainutlaatuisia lasiseoksia, jotka on tehty käsin Pino Signorettella legendaarisessa Muranon studiossa Venetsiassa. Sytyttämällä valoa ja energiaa pelkistyvässä muodossa, veistokset ovat mielenkiintoinen tutkimus avaruudesta, massasta ja äänenvoimakkuudesta. Lasi – sulanut hiekka kivihiilellä – on itsessään maaginen ilmentymä fysiikan laeista. Koskisen veistoksilla on kiinteä ja raskas ilmava, nestemäinen ulkonäkö. Monet lasikerrokset herättävät topografioita: ne ovat kuin sedimenttejä tai ilmakehän kerroksia. Transition -sarjan kypärän kaltaisten lasisten veistosten visiirit vievät meidät tilapäiseltä matkalle maalaismaisemista sci-fi-inspiroiduille kaupunkimaisemille. Hän siirtyy joustavasti kertaluonteisten ja sarjatuotannon välille monilla eri materiaaleilla. Haluan nähdä värin sisään Taidemaalari Krista Kortelainen maalaa pääasiallisesti akryylillä ja vesivärillä. Maalatessani lähden seikkailuun. Työprosessiini liittyy aina toiveita ja odotuksia onnistuneesta matkasta. Seuraan maalauksen muodostumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee hänen uusimpia teoksia, joissa on työstetty tummaa väriskaalaa yön maisemaan. Kun taiteilija maalaa akryylillä ja akvarellilla, hän tutkii värin olemusta, miten se käyttäytyy muiden värien ja pigmenttien kanssa, vaaleutta, kuultavuutta ja peittävyyttä. – Haluan nähdä värin sisään, sekä kuinka se luo tilaa. Seuraan malttamattomana kuivuuko väri nopeasti vai hitaasti, sitä ei voi ennalta tietää. Vapaan Taidekoulun kasvatti sai v. 2008 ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. Konstruktivismin lipunkantaja Seppo Kärkkäinen (s. 1935) on suomalaisen konstruktivistisen taiteen klassikoita, joka oli Ryhmä 4:n perustajia, kun opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Unto Pusan johdolla. Hän osallistui aktiivisesti osallistunut Ryhmä 4:n, Dimensio-ryhmän, 12 Taiteilijaa -ryhmän sekä puolisonsa Outi Ikkalan kanssa lukuisiin näyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Ilmeisiä esikuvia ovat olleet Vannin lisäksi Victor Vasarely. GALLERIA 68:n, Hämeentie 68, retrospektiivisessä näyttelyssä keskitytään yksinomaan Kärkkäisen vahvimpaan kauteen eli 1970-luvun tuotantoon. Monet esillä olevista akryylija serigrafiatöistä eivät ole olleet julkisesti esillä koskaan tai yli 40 vuoteen. Näyttely on jatkoa kaksi vuotta aiemmin pidetylle ensimmäiselle näyttelylle samassa tilassa. Hämmennyksestä ymmärrykseen Mirza Cizmic on syntynyt Bosnia-Herzegovinassa ja opiskelee maalausta Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Maalaaminen on hänelle samanlaista kuin elämä. Molemmissa on kyse prosessista, jossa siirryn hämmennyksestä ymmärrykseen… “Springs were so cold” on esikoisnäyttelyn nimi Project Roomissa, Lönnrothinkatu 35. Hän tuli Suomeen keväällä, jolloin ilma oli todella kylmä. Kylmyys ei ole vielä täysin hävinnyt. Taiteilija kokee alkujen ja siirtymien aikaa, myös toivon ja ilontäyteisyyden. Hän muistaa vieläkin kyynelehtivän äitinsä Bosniassa 25 vuotta sitten sisällissodan aikana. – Hän piti minua kädestä ja sanoi: ”Kaikki päättyy vielä hyvin”. Nyt ymmärrän, miksi hän itki. Cizmic kokee uudelleen syntymän ja elämän viriämisen aikaa. Energia on täällä. Kuvataide kuuluu kaikille Mediataiteilija Markus Renvall tekee yhteistyötä. Hän haluaa houkutella ihmisiä ottamaan osaa hänen teoksiinsa, koska jokainen voi tehdä taidetta ja jokaisella on tarina kertoa. ”Satu ja taru – äärimmäisen sattumanvarainen mediainstallaatio” on esillä MUU Galleriassa, Lönnrothinkatu 33. Se on rikas kokonaisuus, jossa nähdään sattumanvaraisia tanssiesityksiä monenlaisissa kaupunkitiloissa. Siihen kuuluu vuorovaikutuksellinen osuus ikkunassa, joka vaihtelee päivän mittaan. Näemme videoita, jotka on kuvattu erilaisilla kameroilla ja välineillä. Yksityiskohdat sulautuvat toisiinsa ja synnyttävät uuden kokonaisuuden, joka on kokijalle joka puolelta aisteja kohti tulevaa. Renvallin halu yhteisötaiteeseen perustuu hänen omiin kokemuksiinsa, etenkin vaikean nuoruuden aikana, Rita Leppiniemi kirjoittaa verkkosivulla. Avoin Kulttuuriklubi keskusteli tilassa taidekirjoittamisen haasteista, kuuli Renvallia, MUU:n toiminnasta vastaavia ja kriitikoita. Huoneet avautuvat näyttelytilaan Taidemaalari Satu Rautiainen on kiinnostunut maalauksen tilallisuuden, kaksija kolmiulotteisuuden suhteesta. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B,, kokonaisuus käy vuoropuhelua installaatioja veistotaiteen kanssa, vaikka pysyy maalauksen perinteisissä muodoissa. Näyttelyn ”Paint in a room” teokset ovat huoneita, jotka avautuvat näyttelytilaan. – Astun maalatessa kuvitteellisesti maalauksen huoneeseen, jossa maalaan ilmaa, seiniä ja lattiaa. Maalauksen huoneissa ja asunnoissa asuu katsojalle näkymätön, mutta vahvasieluinen hahmo. Hän rakentaa maaliaineista elämän tarkoitusta pohtivia ja kyseenalaistavia asetelmia, majoja ja rakennelmia. Yhtenä ajatuksena on ollut rakentaa maalauksista seinää sekä päällystää huonekaluja maalauksilla. – Luotan maalauksen kaksiulotteisuuteen ja sen ainutkertaisuuden voimaan. Väritahra on aina mielessä Galleria Duetto, Kalevankatu 15, tarjoaa kuvataiteilija, taidegraafikko Vappu Johanssonin piirustuksella, kuivaneulalla, etsauksella, kollaasilla ja erilaisilla sekatekniikalla tehtyjä töitä. –Nähtyäni väritahran vedostuspöydällä se on aina ollut mielessäni, hän sanoo ja kiinnostui myös kaaviokuvasta, jonka on kehittänyt 1600-luvulla elänyt Athanasius Kircher. Sen avulla on hänen mukaansa mahdollista muotoilla kaikki ajateltavissa olevat kysymykset. Miksi on niin vaikeaa palauttaa mieleen kuva rakkaista kasvoista? Onko tahran toistaminen hyvä keino ymmärtää elämää ja lähestyä kuolemaa?, kysyy taiteilija, jonka näyttelyjä on ollut pääkaupungin eri gallerioissa. Teksti: Risto Kolanen Töölön Galleria Mondo lopetti Museokadulla ”sillä paikalla muttei kokonaan. Nyt pidetään strateginen tauko ja katsotaan uudelleen”. Alan konkari Risto Laasimon ylläpitämälle tilalle oli ominaista ryhmäja yhteisnäyttelyt. Mondo toi esille uusia kotimaisia taidemaalareita, mutta myös ulkomaisia nimiä. Taiteilija Seppo Kärkkäinen akryylimaalauksensa vierellä Galleria 68:ssa Hämeentiellä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Krista Kortelainen yhdessä Takaisin maisemaan -teoksensa kanssa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Eva Wahlström pitää esikoisnäyttelynsä Galleria Loopissa Lapinlahdessa, jossa yhden taulun tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Kuva: Pieta Oras. Kuvataiteilija Satu Rautiainen ja Lintujen talo –teoksensa Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Vappu Johansson liikkuu tahrasta mustaan aukkoon ja äärettömään universumiin Galleria Duetossa, kuvassa yhden kanssa teossarjasta Kysymys neljälle. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu ? Myydään Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 Teatteri Kultsan Vuokravaimo tuo valoa syksyn harmauteen ? Teatteri Kultsa halusi syksyn ohjelmistoonsa hauskan näytelmän ja löysi takuuvarman naurattajan, Olli Tolan vuonna 2015 kirjoittaman farssin Vuokravaimo. Ensi-ilta on 6. lokakuuta. Vuokravaimossa konkurssin partaalla oleva suomalainen pelifirma on saamassa rahoituksen amerikkalaiselta miljonääriltä, mutta rahoituksella on tiukat ehdot. Miljonääri nimittäin kannattaa perinteisiä perhearvoja ja haluaa ennen sopimuksen allekirjoittamista tavata paitsi pelifirman omistajan myös tämän vaimon. Vaimoa ei tietenkään ole, ja niinpä sellainen täytyy äkkiä etsiä, jotta rahoittajan nimi saadaan paperiin. Vuokravaimon Teatteri Kultsaan ohjaava Timo Hannelin kertoo, että työryhmä luki muitakin tekstejä mutta innostui juuri Vuokravaimosta. – Näytelmän henkilöt joutuvat esittämään muuta kuin ovat, ja tämä johtaa sekaannuksiin ja väärinkäsityksiin, Hannelin kuvailee. – Homma menee farssiksi. Siinä se on lyhykäisyydessään, ettei tule liikaa paljastettua. Hannelin on aiemmin ohjannut näytelmiä laidasta laitaan, kuten lastennäytelmiä, musiikkinäytelmiä ja osallistavaa teatteria. Nyt hän tekee ensimmäistä kertaa perinteistä ovifarssia. – Kerran ohjasin yhden Dario Fon farssin, mutta siinä ei ollut ovia. Farssiinhan kuuluu, että on paljon ovia, ja niistä mennään vauhdilla, Hannelin luonnehtii. – Vuokravaimossa on sekä ovia että farssille tyypillisiä noloja tilanteita ja äkkikäänteitä. Vuokravaimon näyttelijöitä Hannelin kehuu huippuryhmäksi. – Kaikki näyttelevät intohimoisesti ja tykkäävät, että on vauhtia ja tehdään tosissaan. Hannelin ohjaa muutenkin mielellään Teatteri Kultsassa. – Kultsalla on rautainen tuotantokoneisto. Minulle jää pelkkä ohjaaminen, mikä on ihanaa. On tehokas ja huolehtiva ilmapiiri. Hannelin huomauttaa, että Teatteri Kultsan on pakkokin toimia kuin ammattiteatteri, jotta se saa maksetuksi tilavuokran Helsingin kaupungille. Hänen mielestään kaupunki voisi tukea helsinkiläistä kulttuuria antamalla kulttuuritukea vuokran verran. – Nyt kaupunki tienaa siitä, että täällä harrastetaan kulttuurityötä. Farssissa ei voi lepsuilla Useita vaativia rooleja Teatteri Kultsassa vuosien varrella esittänyt Mikko Ravantti näyttelee Vuokravaimossa pelifirman konsulttia Jussia. Hän kertoo, ettei ole ennen ollut mukana farssissa. – Farssi on näyttelijälle yksi vaikeimpia tyylilajeja, hän arvioi. – Rytmitys on nopeaa tykitystä, eikä siksi voi laahata eikä lepsuilla yhtään. Samaa mieltä on ohjaaja Hannelin. – Rytmi on pääasia, vähän niin kuin rock’n’rollia. Koko ajan tulee uusi tilanne, johon näyttelijän pitää reagoida. On reagoitava nopeasti, mutta ei saa ennakoida vaan pitää kuunnella ja reagoida. Näytelmän kuluessa Ravantin roolihahmo Jussi joutuu tekeytymään myös pelifirman omistajan äidiksi ja isäksi. Roolin viehätys piileekin Ravantin mielestä paljolti siinä, että saa esittää monia hahmoja. Hän vitsailee, että on rakentanut äidin hahmoa pyytämällä meikkausvinkkejä naisilta. Vaihdokset hahmosta toiseen tehdään kuitenkin pääasiassa vaatteilla. – Tässä ei ole salamavaihtoja, vaan kerkiää hyvin vaihtaa hahmosta toiseen, Ravantti sanoo. – Suurimpana haasteena on korkokenkien käyttäminen ja naisena oleminen. Onneksi ei tarvitse sipsuttaa vaan saa olla miehenä. Hattua nostan naisille, jotka koko päivän kävelevät tuollaisilla kengillä. ”Koskaan ei voi tietää, mihin pizzalähetti voi päätyä” Vuokravaimon nimiroolia näyttelee Krista Alanko, joka saa esittää myös näytelmän loppurepliikin: – Koskaan ei voi tietää, mihin pizzalähetti voi päätyä. – Perushahmoni on Emma Namu -niminen pizzalähetti, joka vuokrataan vaimoksi, Alanko kuvailee. – Lisäksi Emma esiintyy pelisuunnittelijana, jolloin pääsen näyttelemään miestä. Tuottaja Kati Hynnisen mukaan Alanko oli ilmeinen valinta Emman rooliin. – Kun luin Vuokravaimon, en edes ajatellut muita vaan fiksauduin Kristaan ja syötin idean ohjaajalle. Alanko on myös itse kaikin tavoin tyytyväinen rooliinsa. – Tämän roolin takana on hyvä seistä. Emma on yritteliäs nykyaikainen nuori nainen, johon pystyn myös henkilökohtaisesti samaistumaan. Hänessä on sellaisia piirteitä, mitä toivoisin itselleni, ja nyt pääsen toteuttamaan niitäkin. Roolissa saa myös tutkia, mitä eri puolia itsestä näyttelijänä löytyy. – Enpä ole yhden näytelmän aikana tehnyt niin monenlaista mutta samana ihmisenä! On miestä, on naista, erimaalaista, aksenttia. Alanko kertoo kuitenkin rakentaneensa kaikki Emman hahmot Emman roolin kautta. – Olen lähtenyt miettimään pizzalähetti Emmaa, joka on hyvin kirjoitettu hahmo. Muut hahmot tulevat farssin tyylilajin mukaan. Ei pelkkää sketsiviihdettä Vuokravaimo-farssi sopii ohjaaja Hannelinin mielestä hyvin nykyiseen stressaavaan elämänmenoon. Se on hänen mukaansa harmitonta viihdettä, jossa ei pyritä sanomaan mitään isompia asioita. – Myös sotien aikana tehtiin rillumareita. Ihmiset haluavat hetken hupia. Vuokravaimo ei ole kuitenkaan pelkkää sketsiviihdettä, vaan tuottaja Hynnisen mukaan näytelmän suomalaiset hahmot ovat hyviä samastumiskohteita. Se luo hänen mukaansa katsojissa jännitystä, miten näytelmän henkilöt selviävät hankalista tilanteista. – Hahmot ovat hyvin inhimillisiä, Hannelin myöntää. Alanko on samaa mieltä. – Tämä näytelmä alkaa aitoudesta ja loppuu inhimillisyyteen, vaikka välillä menee absurdiksi. Valoa syksyyn Vuokravaimon ensi-ilta on lauantaina 6. lokakuuta ja viimeinen esitys 3. marraskuuta. Näytelmä sopii kaikille teatterista pitäville, myös ensikertalaisille. – Ihana päästä näyttämään tämä teksti katsojille, kun se on ollut meistä niin hauska, nimiroolia näyttelevä Alanko huudahtaa. – Meitä naurattaa harkoissa niin paljon, että odotan innolla yleisön reaktioita. Tuottaja Hynninen muistuttaa, että huumorilla on myös mielenterveysvaikutuksia. – Pimenevään syksyyn kaipaa huumorin tuomaa valoa, hän sanoo. Ohjaaja Hannelin on samaa mieltä: – Syksyn harmaus voitetaan pommisuojassa Katri Valan puiston alla. Näyttelijä Ravantti täydentää: – Jos pikkujouluja suunnittelee, täältä on hyvä aloittaa. Saa hyvän mielen, ennen kuin jatkaa jossain muualla. Vuokravaimo Teatteri Kultsassa. Käsikirjoitus Olli Tola, ohjaus Timo Hannelin. Rooleissa Krista Alanko, Pauliina Alanko, Marko Löllö, Charlie Nevander, Mikko Ravantti. Ensi-ilta lauantaina 6.10.2018 klo 19.00. Muut esitykset ke 10.10. klo 19, pe 12.10. klo 19, la 13.10. klo 19, su 14.10. klo 17, to 18.10. klo 19, la 20.10. klo 19, su 21.10. klo 17, ti 23.10. klo 19, to 25.10. klo 19, la 27.10. klo 19, su 28.10. klo 17, ma 29.10. klo 19, ke 31.10. klo 19, to 1.11. klo 19, la 3.11. klo 17. Esityksen kesto noin 2,5 tuntia, sisältää väliajan. Liput 15/12 € (ennakkoon) tai 17/14 € (ovelta). Liput ja lisätietoja: www.teatterikultsa.fi. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6–8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki (Sörnäinen). Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 16 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us ON TURHA MAKSAA LIIKAA! OSTA 550 EFI+EPS 4x4 Finm an LUM IAUR A 800? 550 EFI 4x4 EDUN ARVO 2990? 2-PAIKKAISET TRAKTORIMÖNKIJÄT SAA AJAA TIELLÄ! EDUN ARVO 2990? Lumiauralla 6790?+tk HETI TOIMITUS! KOKO EUROOPAN 1 MERKKI! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 5990 ? +tk Rahoituksella alk. 139?/kk. Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi 7990 ? +tk SH.10490? +tk EDUN ARVO 3050? Rahoituksella alk. 179?/kk. SH. 11990? +tk 600 EFI +EPS T3b EI TARVISE AJOKORTTIA (ennen 1985 syntyneet!) TILAA ESITE! Takuu 2 v. Max.nop. 45 km/h. Pakki. Lämmityslaite. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. Yhteensä 3,6 KWh. Yhdellä latauksella 70 km! Tupla lisäakuilla jopa 150 km! Lataus 220V pistorasiasta. Lisävarusteita: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin, Suojapeite. Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! 6990 ? +tk TILAA HETI OMASI! Hinnat alk. 4890? Rahoituksella alk.149?/kk. +tk 2290 ? PYRKIJÄ E480 Kaasukahva toimii kuin mopo. Lithium-akku 36V/10Ah. 250W moottori. Ajomatka 80 km. Max.nopeus 25 km/h. Renkaat: etupyörä 22? takapyörät 20". Leveys 800 mm, Pituus 1800 mm. Väri Metallihopea. UUTUUS! Suomalaista kokoonpanotyötä. Rahoituksella alk. 75?/kk. PARANNA ELÄMÄNLAATUASI! LIIKU OMATOIMISESTI SÄHKÖLLÄ! Ei tarvita ajokorttia, ei vakuutuksia. HETI TOIMITUS! Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. Ohjaustehostin 10990 ? +tk Rahoituksella alk. 199?/kk. OHJAUSTEHOSTIN 1000i V-Twin LT T3b 4x4 EDUN ARVO 2490? MAX EPS 11990 ? +tk SH. 13990? +tk sis. VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! PRO+EPS 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. HETI TOIMITUS! SH. 9990? +tk Target 600 EFI T3b 550 EFI LT MAX 600 EFI EPS AR lavamalli 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. 6790 ? +tk 9890 ? +tk Rahoituksella alk. 189?/kk. Rahoituksella alk. 169?/kk. 4x4 2-PAIKKAINEN 2-PAIKKAINEN 4x4 4x4 PYRKIJÄ Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 60V 1000W moottori. 3 nopeusaluetta 10-17-25 km/h. Akut 5 x 20Ah. Ajomatka 50-60 km. Pakki. Lisävarusteet: Akkulämmitin, Nastarenkaat, Suojapeite. 1890 ? 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI Nopeille TAKA-BOXI + TELINE KAUPANPÄÄLLE! (arvo 290?) Takuu 2 v. TILAA ESITE! PYRKIJÄ E500 1990 ? Rahoituksella alk. 75?/kk. (2490?) Ei ajokorttia, ei rekisteröintiä, saa ajaa katukäytävillä. Pakki. Nop.15 km/h. Max. ajomatka 50 km. Isot renkaat: 35 cm takana, 25 cm edessä. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi HETI TOIMITUS! Suomen suosituin sähköskootteri! ETUSI NYT 500? HETI TOIMITUS! E400 Rahoituksella alk. 75?/kk. Takuu 2 v. Takuu 2 v. Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera ja Keskuslukko KAUPANPÄÄLLE! MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Nopeat toimitukset kotiin asti! MODULARBOX OY MÖN KIJÄ CE NTE R Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 TGB Traktoreissa on 50% isompi vetoteho yli 900 kg, muilla merkeillä n. 560 kg. SÄHKÖMOPO/SÄHKÖPYÖRÄ