• DONNA BIANCA YKSITYINEN-ITSENÄINEN-RIIPPUMATON KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ? Kauneus -ja jalkahoitola Joulun parhaat lahjat! Lahjakortit mm. jalkahoito 55? kasvohoidot 45-85? pikamanicure 25? ym. Mistura 6 n-1 Mineraalipuuteri Essential kit 35? Yksi väri joka sopii kaikille! Hetkessä luonnollinen lopputulos! Tervetuloa asiakkaakseni Joulusiivoukset! Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Tarjoan Sinulle Ammattitaitoa ja pitkää kokemusta Yksilöllistä, joustavaa palvelua Ilmaisen suullisen arvion Lakeuden Emännät siivoaa kodissasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Välityspalkkio alk. 2,5 % (sis. alv+muut kulut) Sydämellisesti, Kaisu Hemminki Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 kaisu.hemminki@hemway.fi Soita 050 3300588 ja kysy lisää Tervetuloa! donnabianca.fi mistura.fi  - Alalla 20 vuotta Munkkiniemen puistotie 1 050 566 5685 AsuntoHemminki LKV [A] MunkinSeutu 2014 - Viikot 48-49 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 45. vuosikerta - Nro 22 Tiesitkö, että ikäihmisenä Sinulla on mahdollisuus saada kodinhoitopalvelut ilman arvonlisäveroa! Elämyslahjakortit ja tuotteet pukinkonttiin Kosmetiikka Helmestä! Exuviance-paketti, parasta aikuiselle iholle 74? Ella Bache ? joululahjapakkaus 68? Hydrafirm-tehokosteusvoide + silmänympärysvoide voiteen hinnalla Spirulina-tehovoide, puhdistusneste ja seerumi voiteen hinnalla Académie ? Ikuinen nuoruus 70? Hydrafacial-kasvohoito 139? Jättikoko + kuorinta ja naamio normaalivoiteen hinnalla Silmänympäryshoito kaupan päälle Exuviancekuurihoito 3+1 289? ? Neljä Exuviance-kasvohoitoa kolmen hinnalla Munkkiniemen puistotie 9 ? 00330 Helsinki Ajanvaraus / tiedustelut: 09 484 803 Varaa aikasi netissä: www.beautyexperience.nettiajanvaraus.fi Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? Joulutarjoukset LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 kaikki listalta -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. ? Voimassa 30.12.2014 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä Olisiko tässä sinun ilmoituksesi? Soita 09 413 97 360
• MunkinSeutu 2 ? Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 Viikot 48-49 Kaupat voivat olla auki loppiaisena Yllätä vähävaraisen perheen lapsi joululahjalla ??Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt Helsingin seudun kauppakamarin hakemuksesta poikkeusluvan, jolla sallitaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukiolo loppiaisena 6. tammikuuta 2015 kello 12?21. Kauppakamari haki poikkeuslupaa koko toimialueelleen, johon kuuluu 21 kuntaa. Vähittäiskaupat ovat saaneet olla aiemminkin auki loppiaisena Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, mutta nyt lupa heltisi ensimmäistä kertaa myös Porvooseen. Aluehallintoviraston mukaan venäläismatkailijoiden määrän kasvu on Porvoon osalta suhteellisesti katsottuna niin suuri, että poikkeusluvan edellytyk- sen täyttyvät. ? Loppiaisen aukiololla on tärkeä merkitys myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jotta kaikki yritykset voisivat tarjota palvelujaan tasapuolisesti. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten lisäksi myös porvoolaiset yritykset voivat palvella sekä venäläisiä että kotimaisia asiakkaita loppiaisena, mutta muissa Helsingin seudun kunnissa kaupat on pidettävä kiinni, Pasuri sanoo. Venäläisiä matkailijoita odotetaan poikkeuksellisen paljon. Kauppakamarin poikkeuslupahakemus perustuu sekä rajanylitysselvitykseen että aiempien vuosien kokemuksiin; loppiaisen aikaan venäläisten turistien määrä kasvaa selkeästi. Kauppakamarin teettämässä selvitykses- sä venäläisten rajanylitysten ennakoidaan kasvavan tulevana loppiaisena noin 93 000 hengellä. Venäläisillä on pitkä uuden vuoden vapaa 1.?11. tammikuuta ja he viettävät jouluaan 7. tammikuuta. Turistit kuluttavat huomattavan summan rahaa: tutkimuksen mukaan venäläiset käyttävät vierailullaan päivää kohden 159 euroa. ? Venäläiset turistit tuovat edelleen merkittävän piristysruiskeen kaupalle näinä taloudellisesti haastavina aikoina, Pasuri muistuttaa. Loppiaisesta toivotaan pysyvää kauppapäivää koko Helsingin seudulle Poikkeuslupaa haettiin Helsingin seudun kauppakamarin koko toimialueelle, johon kuuluu 21 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Vihti, Karkkila, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Porvoo, Loviisa, Askola, Myrskylä, Lapinjärvi ja Pukkila. Yritykset kannattavat vahvasti aukiolon sallimista tulevaisuudessa pysyvästi. ? On järjetöntä, että edelleenkin omalla lainsäädännöllämme rajoitamme palvelujen tarjoamista ostohalukkaalle ja maksukykyiselle asiakasryhmälle. On luovuttava epäselvästä ja yrityksiä eriarvoistavasta poikkeuslupakäytännöstä ja sallia kauppojen vapaa aukiolo koko maassa, ei vain rajaseuduilla, Tiina Pasuri vaatii. ??Jaa jouluiloa ja yllätä tuntematon lapsi joululahjalla. Rakenna joulupuu -keräyksen kautta jaetaan lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Lahjoittaa voi myös muille tarvitseville, esimerkiksi ruokalahjakortteja yksinäisille ja kukkalahjoja vanhuksille. Lahjatoiveet voivat vaihdella seurakunnittain. Keräys tarjoaa konkreettisen tavan auttaa ja tuottaa jouluiloa lähimmäiselle. Lahjat toimittavat perille Espoon, Helsingin ja Vantaan diakoniatyöntekijät. Joululahjatoiveita voi hakea ensimmäisenä adventtisunnuntaina 30.11. Espoon, Helsingin ja Vantaan kirkoista. Katso listaus kirkoista ja tarkemmat tiedot www.rakennajoulupuu.fi. ? Lahjan saaja saattaa kertoa, että paketti on lapsen ainut lahja. Jollekin on tärkeää, että lapsen nimenomainen toive toteutuu, eikä lahja ole mitä tahansa. Tarinoita on monenlaisia, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela Hakunilan seurakunnasta Vantaalta. ? Paketeista huomaa, että lahja on ollut mieluinen tehtävä myös sen antajalle. Joskus mukaan on laitettu ylimääräinen konvehtirasia. Kerran toiveena olleiden luistimien mukana tuli myös jääkiekkomaila. Rakenna joulupuu on Espoon, Helsingin ja Vantaan ev.-lut. seurakuntien joulukampanja. Tänä vuonna pääkaupunkiseudun seurakunnat toteuttavat Rakenna joulupuu -keräyksen ensimmäistä kertaa yhdessä. Aiemmin keräystä on järjestetty eri seurakunnissa pääkaupunkiseudulla. Vantaalla keräys on jo perinne, joka järjestettiin koko kaupungin laajuisena ensimmäisen kerran 2011. Hyvä yrittäjä! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on keskiviikkona 10.12. Seuraava Munkinseutu ilmestyy viikolla 50 ja aineistopäivä on keskiviikko 3.12. Varaa paikkasi ajoissa! Linnea Kotiranta 09-413 97 360 linnea.kotiranta@karprint.fi
• Viikot 48-49 MunkinSeutu Asukaspysäköinti käyttöön Munkkiniemessä ensi kesänä Helsingin kantakaupungissa käytössä oleva asukas- ja yrityspysäköinti laajenee ensi vuonna Munkkiniemeen. Tavoitteena on saada pysäköinnin muutokset voimaan kesäkuun alussa. ??Muutos tarkoittaa, että pysäköintiin Munkkiniemen kadunvarsipaikoilla tarvitaan kesäkuusta lähtien asukas- tai yrityspysäköintitunnus. Tunnuksen voivat saada Munkkiniemen asukkaat sekä siellä toimivat yritykset. Ilman tunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään kaksi tuntia arkisin kello 8?20. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin pysäköintiä ei ole rajoitettu. Munkkiniemessä säilyy myös muutamia pysäköintialueita, joissa voi pysäköidä neljästä tunnista vuorokauteen ilman tunnusta. Lisäksi liikkeiden edustoilla olevat paikat säilyvät valtaosin ennallaan, eli niillä on mahdollista pysäköidä lyhytaikaisesti ilman tunnusta. Pysäköintijärjestelyt tulevat voimaan kesällä sitä mukaa, kun uudet liikennemerkit tulevat katujen varsille. Muutoksen tavoitteena on vähentää muualta tulevien työmatkapysäköintiä Munkkiniemessä ja näin helpottaa alueen asukkaiden pysäköintiä. Asukkailta on tullutkin toiveita asukaspysäköinnin laajentamisesta. Pyrkimyksenä on lisäksi siirtää autojen pitkäaikaista säilytystä pois katujen varsilta ja helpottaa katujen talvikunnossapitoa. Lähtökohtana on myös, että kantakaupunkimaisilla alueilla, joilla erilaiset tarpeet kilpailevat rajallisen katutilan käytöstä, ei tarjota maksutonta ja rajoittamatonta pysäköintiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asukas- ja yrityspysäköinnin laajentamisesta kesäkuussa. Muutos koskee Turunväylän eteläpuolista, Vanhan Munkkiniemen, aluetta. Munkkiniemen lisäksi asukaspysäköinti laajenee ensi vuonna Lauttasaareen. Katukohtaiset suunnitelmat pysäköintipaikoista ja -rajoituksista tulevat lautakunnan pää- 45. vuosikerta ? nro 22 Ajankohtaista Seurasaaren ulkomuseon esineitä ja valokuvia Finnassa ??Seurasaaren museotalojen esineistöä on digitoitu vuoden 2014 aikana. Digitaaliseen muotoon on tallennettu Kurssin, Ivarsin, Pertinotsan, Kaukolan savutupien ja Hallan esineet. Niihin voi tutustua Finna verkkopalvelussa, jossa on julkaistu noin 1200 esineen tiedot. Samassa yhteydessä on julkaistu myös ulkomuseon toimintaan liittyviä valokuvia. Kuvat esittelevät ulkomuseon taloja ennen ja nyt. Varhaisemmissa kuvissa talot ovat vielä alkuperäisillä paikoillaan. Kuvissa on kuvattu talojen siirtämistä Seurasaareen sekä menneiden vuosien museotoimintaa Seurasaaressa. Kuvia on yhteensä noin 1300. Munkkivuoren joulun avaus lauantaina ??Munkkivuoren ostari aloittaa joulun vieton lauantaina 29. marraskuuta kello 12 Hoosianna-hymnillä, esilaulajina kirkkoherra Leo Glad ja kanttori Hanna Rämö. Tämän jälkeen Music Centerin oppilaat esittävät joululauluja. Joulupukki paikalla klo 1215. Kaikki asukkaat ja kauppiat sekä muut vierailijat toivotetaan mukaan tapahtumaan. Munkkiniemen asukaspysäköintivyöhyke. tettäväksi alkuvuodesta. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 1.?20. joulukuuta muun muassa Munkkiniemen kirjastossa sekä osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Luonnoksista voi antaa palautetta kirjastoissa sekä sähköpostitse osoitteeseen ksv.liikenne@hel.fi 20. joulukuuta asti. Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän laajentaminen sisältyy helmikuussa hyväksyttyyn Helsingin pysäköintipolitiikkaan. Järjestelmää on tarkoitus laajentaa vuonna 2017 edelleen Kumpulaan, Toukolaan, Käpylään, Niemenmäkeen ja Munkkivuoreen. Sivu 5 Anssi Rauramo on Vuoden munkkalainen 2015 ??Järjestyksessään 14. Vuoden munkkalaiseksi valittiin Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramo, joka kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta vuonna 1971 ja joka tunnetaan myös ansiokkaasta koripallotaustastaan. Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys on valinnut Vuoden munkkalaisen vuodesta 2001 lähtien. Kunniamaininnan voi saada Munkkiniemen yhteiskoulun seniori, jolla on erityisiä ansioita yhteiskunnallisesti ja joka osoittaa hyvää Munkka-henkeä. 5.11. järjestettyyn juhlalliseen Senioripäivään mahtui monenlaisia tapahtumia, joissa seniorit ja nykymunkkalaiset kohtasivat. Päivä antoi mahdollisuuden koulun senioreille tutustua koulun nykytoimintaan ja koulun oppilaille arvokkaan tilaisuuden kuulla työelämässä pitkään vaikuttaneita alansa ammattilaisia. Koululla on vahvat koripalloperinteet, ja päivän aikana myös pelattiin useita Koululiikuntaliiton (KLL) järjestämiä peruskoulun poikien koripallosarjan aluefinaaleja. Tulokset kääntyivät kaikissa pelatuissa otteluissa Munkan eduksi. Munkka kukisti Langinkosken koulun tuloksella 83 ? 25, PHYK:n tuloksella 54 ? 40 ja Karkkilan tuloksella 64 ? 48. Voittaja Munkka ja kakkonen PHYK jatkavat KLL:n valtakunnalliseen lopputurnaukseen. ToPon junnut ovat mukana ToPo-discossa. ToPo-disco tulee takaisin! ??Munkkiniemen nuorisotalolla herätetään henkiin keskiviikkona 3.12. legendaarinen ToPodisco. 70?80-luvuilla Kisahallin ToPo-discoissa saattoi käydä yli tuhat nuorta illassa. Munkan nuorisotalolle mahtuu 120 nuorta. Lavalle nousevat nuorten suosikit TCT ja Särre sekä dj RNO ja Zeri & Pyrwee. Särre, dj RNO ja kaksi TCT:n pojista ovat entisiä Torpan Poi- kien junioreita. Tapahtuma on tarkoitettu 9?14-vuotiaille, ja liput myydään nuorisotalolla ennakkoon viidellä eurolla. Sivu 10
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 Viikot 48-49 ÂMunkan mummon jupinat Niin muuttuu Omistusasunto tuottaa maailma, varallisuutta huomaamattamme Eskoseni? S uomi ja varsinkin Munkkiniemen seutu on omistusasujien maa. Suomalaisista lähes 70 prosenttia asuu omistamassaan asunnossa ja suurin osa omaisuudestamme on kiinni kiinteistöissä. Asuntovelallisista asumiseen kulutetut eurot saattavat tuntua paljolta, mutta asuntolainan maksamisen jälkeen moni istuu pienen lottopotin päällä. Yllättävän moni suomalainen on, jos ei nyt miljonääri, niin ainakin varakas. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisille jää lainojen jälkeen varallisuutta noin 160 000 euroa kotitaloutta kohden. Harvalla summa näkyy suoraan pankkitilillä, sillä suurin osa omaisuudestamme on kiinni omassa kodissa ja muissa kiinteistöissä. Suomalaiset sijoittavatkin rahansa omistusasumiseen muita EU-maiden asukkaita keskimääräistä innokkaammin, sillä lähes 70 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa. Tilastojen mukaan käytämme keskimäärin lähes viidenneksen käytettävissä olevista tuloistamme omistusasumisen kustannuksiin lainanlyhennyksineen ja vastikkeineen. Tämä on monelle paljon, sanoo SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Timo Kaisla. Pääkaupunkiseudulla asumiseen käytetään monissa kodeissa tuloista vielä suurempi osuus. Velalliselle asumiskustannukset saattavat tuntua suurilta, mutta jossain vaiheessa asuntoon sijoitettu raha muuttuu isommaksi potiksi. Esimerkiksi Jyväskylässä asuva pariskunta rakensi vuonna 1994 arvostetulle alueelle 120 m2 omakotitalon. Talo tuli maksamaan 450 000 markkaa, eli noin 75 000 euroa. Nyt he ovat maksaneet lainan pois, ja jos he myisivät talon, siitä saisi noin 250 000 euroa. Heistä on siis periaatteessa tullut markkamiljonäärejä. Kun he nyt ovat pian siirtymässä eläkkeelle ja ostamassa keskustan tuntumasta kerrostalosta noin 60 m2 asuntoa, jonka hinta on 100 000 euroa, jää heille käyttörahaa eläkepäiviin jopa 150 000 euroa. Kodit ovat kansallisvarallisuuttamme, mutta silti niiden kunnossapitoa usein laiminlyödään. Usein putki- ja julkisivuremontteja siirretään hamaan tulevaisuuteen niiden hankaluuksien ja kustannusten takia. Mitä pidempään remontteja siirtää, sitä kalliimmaksi ne tulevat. Taloyhtiön ja kiinteistön kunto rapautuu, mikäli hoito ei ole suunnitelmallista. -j.a. ÂYleisönosasto Auton tankkaus käy yhä hankalammaksi ??Polttoaineen tankkaus autoon on käynyt yhä hankalammaksi ajan kuluessa. On varmasti toisenlaisiakin mielipiteitä. Automaatit ovat vallaanneet sellaisetkin bensa-asemat, joilla on jotain toimintaa kuten kahvilapalveluja ja pientä eväsmyyntiä tms. Kylmäasemista puhumattakaan, joissa oli vielä seteliautomaatteja maksukorttien käytön vaihtoehtona. Nyt nekin ovat kadonneet suu- reksi osaksi kai siksi, että ne joutuivat helposti murtoyritysten kohteeksi sijaitessaan hämärillä pikkuasemilla. Tämä kuvaamani tapaus on erään itä-suomalaisen pikkukaupungin bensaasemalta valtatien varresta. Kyseiseltä asemalta on nyttemmin lopetettu em. kahvilapalvelutkin. Pertti Nenonen Munkkiniemen puistotie ??Tämän erittäin lyhyen (omasta mielestäni) ikäni saatossa on maailma suuresti muuttunut. Mietin kuumeisesti, miten oikeastaan elin ennen nettiaikaa! Miten sain tietoa muista kavereistani ilman sähköpostia, miten maksoin laskujani ilman nettiä (ai pankissa, ai siihenkö niitä on tarvittu??), miten tilasin tavaroita, varasin teatteri-, ja elokuvalippuja ja lääkärinaikoja, miten erosin kirkosta, palasin takaisin kirkkoon, tein muuttoilmoitukset ja paluuilmoitukset, kysyn vaan? !!! Jokaisessa mainoksessa kirkuvat seuraavat sanat, katso netistä, katso netistä! Hullua.hullua.fi. Netti on muuttanut maailmaamme. Nuoriso pelaa vain pelejään, näpelöi alvariinsa koneitaan, mutta keskusteltaessa ei osata katsoa silmiin. Työhön ottajana muinoin pidin ensimmäisenä edellytyksenä, että kun tullaan hakemaan työpaikkaa, niin katsotaan työhönottajaa silmiin. Jo silloin niissä tilanteissa moni etsi lattialta roskia, kuulemma nyt vielä useampi. Kun ei ole konetta mihin katsoa - siihen ollaan totuttu mutta että vielä pitäisi katsoa toisen ihmisen silmiin. Ennenkuulumatonta! Tavaratalot kumisevat Lintu lensi etelään Lintu lensi etelään, kauas maahan lämpimään. Tänne jäi maa routainen lumeen kylmän kalpeaan. Kevään lintu pienoinen, palaathan taas takaisin. Annoit kerran enemmän, jätit muistosi lämpimän. Ei päivää iltaakaan unhoon ei jäädä saa. Kevään lintu pienoinen, palaathan taas takaisin. Valoisia öitä odotan, katson tähtiä taivahan. On kuin unten unelmaa, aamuun kaikki katoaa. Kevään lintu pienoinen, palaathan taas takaisin. Lintu lensi etelään, kauas maahan lämpimään. Lennän teitä tuulen, tulen sinut noutamaan. Kevään lintu pienoinen, palaathan taas takaisin. Toivo Levanko lyyrikko tyhjyyttään, tavarat kun tilataan netistä. Ja haetaan postista. Postineiti taitaa nykyisin olla tutumpi kuin lähikaupan myyjät! Tavarataloille ehdottaisin uusia käytäntöjä, tavarat pakattaisiin valmiiksi hyllyille laatikoihin ? ne herättävät tuttuja mielleyhtymiä nykyihmisille - ja niiden päälle myytävästä tavarasta yksi näytekappale esiin. Siitä vain laatikko kainaloon, kun tavara miellyttää. Ihmiset kun ovat tottuneet kantelemaan pahvilaatikoita edestakaisin kotien ja postien välejä, niin uusia käytäntöjä ei tarvitse turhaan opetella. Olen usein ennenkin kirjoitellut siitä, että kun suuret ikäluokat poistuvat markkinoilta, niin tyhjyyttä alkavat kumista myös teatterit, konsertit, näyttelytilat, museot ja jopa kirpputorit. Ystävättäreni kertoi viimeaikaisista teatterikäynneistään. Missään ei ollut katsomot täynnä. Jotkut suuren mainosrummutuksen musikaalit kykenevät vielä vetämään katsomoita täyteen, mutta tuskin juurikaan muut. Nykyihminen ei jaksa istua 2,5 tuntia hiljaa näpelöimättä koneitaan. Jotkut valittavat myös, etteivät em. tapahtumien tasot ole kovin merkittäviä. Tyhjästä kun on vaikea nyhjästä! Kirjat eivät mene kaupaksi, vaan nyt kaikki pitää tehdä selailuversioina. Nopeasti, nopeasti, kukaan ei jaksa enää paneutua kunnolla oikein mihinkään. Ihmisestä on tullut instant versio, heti tai ei mitään! Muistelen vanhaa opettajaani, joka kertoi luokalleen, että loppujen lopuksi kaikki suuret keksinnöt (tarkoitti todennäköisesti Einsteinia, Edisonia jne.) on tehty yksinäisyydessä, tutkijan kammioissa, hiljaisuudessa, pitkäjänteisen toiminnan tuloksena. Sitä tarvitsisimme nyt, kun uudet ideat ovat kortilla. Minunkin maailmani on muuttunut, sen jouduin itsekin happamana toteamaan, kun käväisin kylmäkellarissani. Ennen vanhaan siellä notkui hyllyt täynnä mehuja, hilloja ja säilöttyjä kurkkuja, paprikoita, ja kaikenlaista muuta hyvää syötävää, nyt tyhjillä hyllyillä seisoo topakkana kymmenen pelargoniaani! Eläessämme tätä nuorisokulttuurien aikaa on meidän hyvä muistaa ja mietiskellä Alexander Solsenitsyn mietelausetta: Vanhuuskulttuurin maat kestävät vuosisatoja, nuorisokulttuurin ei yhtäkään. Elina Kuosmanen Koska Munkkivuoren metsät siivotaan? ??Tiedustelisin, että koska Munkkivuoren metsät siivotaan perusteellisesti? Ne ovat ihan karmeassa kunnossa. Tehkää se edes kerran viidessäkymmenessä vuodessa. Menkää esim. Lieksaan katsomaan, miten lähimetsät hoidetaan. H.K.T Kokoomuksen Lauslahti: Vapautetaan kauppojen aukiolot ??Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti ihmettelee muinaisjäänteistä kauppojen aukioloajan sääntelyä, vaikka digitaalinen ympäristö on jo muuttanut kaupankäyntiä. Nykylainsäädäntö määrittää aukioloajat ja -päivät yksityiskohtaisesti. Laissa luetellaan myös 17 eri poikkeusta, joita rajoitukset eivät koske. Näihin kuuluvat esimerkiksi kioskit, kukkakaupat ja alle 400 neliömerin päivittäistavarakaupat. ? Yrittäjät ovat nyt hyvin eriarvoisessa asemassa. Tulevaisuuden voittajia ovat ne liikkeet, jotka voivat yhdistää digitaalisen ja fyysisen kaupan toisiinsa. Internetaikakaudella kuluttajat ostavat kodinkoneita ja vaatteita mihin aikaan tahansa vuorokaudesta, Lauslahti toteaa. Lauslahden mukaan aukioloaikojen vapauttamisella voidaan luoda myös lisää työpaikkoja. Esimeriksi Venäjältä vierailee huomattava määrä turisteja erityises- ti joulun jälkeisinä päivinä. ? Ostajia olisi hyvin liikkeellä, mutta he joutuvat pettymään kauppojen ovien ollessa suljettuina. Nykyisessä taloustilanteessa Suomi tarvitsee jokaisen euron, jolla luodaan työtä ja kasvua Suomeen, Lauslahti perustelee. Lauslahti vaatii, että kauppojen ja palveluliikkeiden aukioloajat vapautetaan täysin. Siten päästään eroon byrokraattisesta ja kalliista poikkeuslupamenettelystä. Samalla säästetään kun lupabyrokraatteja tarvitaan vähemmän. ? Tässä on yksi konkreettinen normitalkootoimi. Kuluttajien käyttäytyminen ratkaisee lopulta kannattavuuden. Annetaan yrittäjille valta päättää siitä, milloin ovet ovat auki! Lauslahti perää. Lauslahti on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kauppojen ja muiden kuluttajille palveluita tarjoavien liikkeiden aukioloajat saadaan vapautettua.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 5 Onnellisuus, elämän tärkein asia, syrjäyttää lääkkeet ja muut Helena Leinonen Ole avoin asioille. Tuota myönteisiä kokemuksia niin ystäville kuin tuntemattomillekin. Suostu näkemään asioiden positiivinen puoli. Päästä irti. Kiitä. ??Näillä sanoilla alkaa pieni punainen teos ?Hyvän Elämän kirja?, jonka on koostanut Meiju Niskala yhteisötaiteilija. Meiju kokosi keväällä 2013 satunnaisen joukon eri puolilta pääkaupunkiseutua asuvia senioreita, joiden kanssa käytiin keskustelua elämänkokemuksista, maailmaan tilanteesta ja siitä mitä ihmiset juuri nyt kipeimmin tarvitsisivat taloudellisen epävakauden, terrorismin, maapallon ongelmien sekä henkisen huonovointisuuden keskellä. Minulla oli ilo olla mukana tässä Meiju Niskalan projektissa yhdessä 24 muun seniorin kanssa. Esitimme Taiteiden yön tapahtumassa Soutustadionilla Meijun johdolla näitä ajatuksiamme hyvästä elämästä, onnellisuudesta kuin myös elämämme kokemuksista, toiveísta, haaveista jne. Ajatuksiamme onnellisuudesta kuin myös hyvän elämän tuntemuksista ovat kirjattuna tähän pieneen kir- jaan, ajatuksia ja oivalluksia jotka kannattaa laittaa kiertoon. Tässä muutamia oivalluksia pohdittavaksi ja vapaasti käyttöönotettaviksi. ? ? Viisitoistavuotiaana luin kirjan ?Small is Beautiful?. Se teki suuren vaikutuksen. Kun mennään suuriin kokonaisuuksiin, ihminen ei enää hallitse niitä. Itse olen rakennuttanut aina vain yksikerroksisia taloja ja monet muutkin asiat elämässäni ovat olleet pieniä. Viimeksi pidin pienimuotoisen puheen pienimuotoisissa häissä, joissa oli vain seitsemän juhlavierasta. ? ? Maailman voi kokea reiluna tai epäreiluna. Suurin mahti on kuitenkin meillä itsellämme. Jos löydät iloa jokaisesta päivästä, luovuudesta ja hulluttelusta, olet oman elämäsi herra. Olet itse vastuussa siitä mitä ajattelet, mitä uskot ja mitä asioita kohtaan tunnet. Älä kahlitse käsityksiäsi elämästä johonkin tiettyyn muottiin vaan näe rohkeasti se kuka olet ja se miksi voit tulla. Iloitse ympäristösi kanssa, älä anna valtaa tosikkuudelle. Eläimet leikkivät elämänsä loppuun asti, mikseivät siis ihmisetkin! ? ? Minä pyrin järjestämään elämäni sillä tavalla ettei omaisuuteni muodostuisi kuormaksi seuraaville. Valokuvista olen jo luopunut, osan antanut lapsilleni ja osan heittänyt roskiin. Tärkeimmät niistä on talletettu sydämeen. Koruille, kirjoille ja joillekin huonekaluille haluaisin vielä löytää uuden kodin. ? ? Aito kosketus aikuisten kesken on tosi vaikeaa. Jos toinen tulee lähelle ja tarttuu minua käsivarresta, kavahdan taaksepäin. Ei niin lähelle, pelottaa. Rakastuneilta kosketus kyllä käy, lapsenlapsiakin kosketamme ja suukotamme. Moni ikäisistäni muistaa ettei oma äiti tai isä pitänyt koskaan sylissä ja perheissäkin välttelimme turhaa kosketusta. Kosketus on kuitenkin se, josta kaikki alkaa ja se, joka viimeiseksi on olemassa. Kun sanat eivät enää merkitse mitään, jää jäljelle toisen ihmisen kosketus joka antaa voimaa, lohtua ja tiedon siitä että minusta välitetään. ? ? Näin vanhana asiat ovat helpompia. On nähnyt mitä elämä on eikä enää odota liikoja. Elämää ei tarvitse suorittaa kenellekään, työelämänkin paineet ovat hävinneet. Asioista luopumisen oppii hyväksymään ja ihmissuhteet ovat kunnossa: ne jotka ovat jääneet ovat jääneet, kaikkia ei tarvitsekaan miellyttää. Tässä iässä pienemmätkin asiat tekevät onnelliseksi; kaunis sana, hymy, puhelinsoitto. Kiitollisuutta tuottaa harmonia ympärillä, sellaista mielen ja elä- män harmoniaa kai suurin osa ihmisistä kaipaa. Kaikenkaikkiaan elämänkokemus antaa suhteellisuuden tajua ja sillä pystyy auttamaan nuorempiakin vaikeissa elämäntilanteissa. ? ? Haluaisin opettaa kaiken sen minkä osaan myös muille. Kannattaa leipoa kavereille herkkua ja muistaa sanoa ?Olkaa hyvä?. Nykyään kaikilla on omat huoneet jossa ollaan eristyksissä, syödään yksin ja tuijotetaan omia ruutuja. Pienemmissä asunnoissa näitä ongelmia ei ollut, silloin saatiin ja jouduttiin olemaan enemmän lähekkäin. ? ? Minulla on kaksi kokemusta anteeksiannosta ja vaikka kuinka monta sellaista joissa sitä ei ollut. Koetun vääryyden ajatteleminen tekee vain omasta elämästä kärsimystä. On oltava valmis hyväksymään tapahtunut ja unohtamaan se. Sitä on anteeksianto. Muissa murheissa yritä pysyä puolen tunnin säännössä: murehdi asiaa tasan puoli tuntia. Sen jälkeen päästä harmista irti ja jatka hyvän elämän pohtimista. ? ? Surua hoidin lehdestä lukemallani neuvolla; asettelin kengät keskelle eteisen lattiaa jotta kompastuisin niihin vahingossa. Silloin surun tunteen pääsisi yllättämään nauru. ? Mielestäni meillä on hyvä Asukaspysäköinti käyttöön Munkkiniemessä ensi kesänä Jatkoa sivulta 3 Asukaspysäköintitunnus maksaa Munkkiniemessä ensi vuonna 9 euroa kuukaudessa eli 108 euroa vuodessa. Yrityspysäköintitunnuksen hinta on 370 euroa vuodessa. Vähäpäästöisiin ajoneuvoihin tunnuksen saa puoleen hintaan. Tunnuksia voi lunastaa rakennusviraston asiakaspalvelusta toukokuusta lähtien. Tarkempia tietoja asukasja yrityspysäköinnistä saa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.hel.fi/ pysakointi. Asukaspysäköintitunnuksen hakeminen Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään kyseisen vyöhykkeen asukaspysäköintipaikoilla. Asukaspysäköintitunnuksen saa jokainen väestörekisteritietojen mukaan alu- eella asuva, jolla on ajokortti ja joka ajoneuvorekisterin mukaan omistaa tai hallitsee henkilö-, pakettitai mopoautoa tai moottoripyörää. Tunnus voidaan myöntää henkilö- tai pakettiautolle, moottoripyörälle, mopoautolle tai muulle autolle, jonka kokonaismassa on enintään neljä tonnia. Jos ajoneuvo poistetaan liikenteestä, tunnus ei ole voimassa. Yksi henkilö voi saada vain yhden tunnuksen. Tunnukseen voidaan merkitä kaksi rekisterinumeroa, mutta kerrallaan asukaspysäköitynä voi olla näistä vain toinen. Eri henkilöillä ei voi olla tunnusta samaan ajoneuvoon, ellei kysymyksessä ole yhteiskäyttöajoneuvo ja siihen liittyvä ns. Kimppatunnus. Tunnus lunastetaan rakennusviraston asiakaspalvelusta, Pohjoinen Makasii- nikatu 9. Tunnuksen hakijan tulee esittää ajokortti ja rekisteriote, josta ilmenee omistus- tai haltijasuhde ajoneuvoon, ensimmäistä kertaa tunnusta haettaessa. Yrityspysäköintitunnuksen hakeminen Yrityspysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään kyseisen vyöhykkeen asukaspysäköintipaikoilla. Tunnuksen voi lunastaa asukaspysäköintivyöhykkeellä toimiva yritys, julkisyhteisö tai elinkeinoharjoittaja. Yrityksen yhtä toimipaikkaa kohti myönnetään enintään kolme tunnusta. Tunnukseen voidaan merkitä enintään kolmen auton rekisterinumero. Tunnus voidaan myöntää henkilö- tai pakettiautolle, moottoripyörälle, mopoautolle tai muulle autolle, jonka kokonaismas- sa on enintään neljä tonnia. Jos ajoneuvo poistetaan liikenteestä, tunnus ei ole voimassa. Tunnus lunastetaan rakennusviraston asiakaspalvelusta, Pohjoinen Makasiinikatu 9. Tunnuksen hakijan tulee esittää taloyhtiön isännöitsijän tai vastaavan antama todistus, josta ilmenee, että yrityksellä on toimipaikka kyseisellä vyöhykkeellä. Todistus ei saa olla kuukautta vanhempi. Lisäksi esitetään moottoriajoneuvon rekisteriote, josta ilmenee auton omistus- ja haltijasuhteet sekä yrityksen liikeyhteystunnus (ly-tunnus). Jos auto on yrityksen työntekijän omistuksessa tai hallinnassa, on lisäksi esitettävä todistus työsuhteesta ja siitä, että yritys maksaa työntekijälle kilometrikorvausta omalla autolla suoritetusta työajosta. Slush-vieraat lahjoittivat yli 5000 euroa hyväntekeväisyyteen ??Startup-joulupukin joukkue, johon kuului UNICEF, Suomen Punainen Risti ja Suomen Lähetysseura, keräsi hyväntekeväisyyteen yli 5000 euroa startup-tapahtuma Slushissa. Keräys toteutettiin iZettlen kortinlukijoilla, jotka mahdollistivat lahjoitukset kortilla. Hyväntekeväisyysjärjestöt keräsivät Slush-yleisöltä lahjoituksia moneen eri kohteeseen. SPR muun muassa Ebolan vastaiseen työhön, Suomen Lähetysseura kehitysmaiden naisten mikrolainoihin ja UNICEF lasten auttamiseen. ? Yhä useammat toimi- jat ovat löytäneet iZettlen ja todenneet sen ketteräksi tavaksi hoitaa korttimaksut. Hyväntekeväisyysjärjestöille, joille rahankeräys on vain ajoittaista toimintaa, kortinlukija soveltuu erityisen hyvin, sanoo iZettlen Suomen edustaja Tommi Huovinen. iZettlestä ei aiheudu mitään kiinteitä kuluja. Myös keräystiimiä Slushissa luotsannut startupjoulupukki oli tyytyväinen keräyksen tulokseen ja kiittelee Slush-väen joulumieltä ja avokätisyyttä. elämä niin kauan kuin voimme nauttia siitä omilla ehdoillamme. kun siirrytään vaiheeseen jossa toiset päättävät elämästämme ei se ole enää hyvää elämää. ? ? Ikuisesta valittamisesta. Älä valita ruuhkissa sisomisesta jos valitset kulkea henkilöautolla. Älä valita siitä että ulkomailla kurkkukaan ei maistu samalta kuin Suomessa, äläkä ainakaan sitä että presidentti Halosella on aina samalla värillä värjätty tukka. Tee valitus jos pyydetty tehtävä on tehty väärin tai jos tuote ei vastaa selostetta. Valittamisemme pohjalta löytyy usein vain oma ennakkoasenteemme tai itsekkyytemme. Silloin tuho- amme aivosolujamme turhalla valittamisella. Kannattaisi suunnata energia mieluummin uuden kehittämiseen ja paremman elämän luomiseen. ? ? Hyvään elämään johdattaa pohjaton uteliaisuus. ? Tämä senioreiden yhteinen mietintämatka oli osa RAY:n ja Helsingin juhlaviikkojen Hyvän Tahdon Taidetta -yhteistyötä. Hyvän Elämän kirjan painatukseen oli Helsingin Diakonissalaitos osallisena. Ikä ei automaattisesti tuo kantajalleen viisautta, mutta elämänkokemusta se kyllä antaa. Helena Leinonen Marraskuun markkinakatsaus: REMAX teki historiansa myyntiennätyksen ??Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa toimiva globaali kiinteistönvälittäjä REMAXketju on julkaissut marraskuun markkinakatsauksensa. REMAX-ketju teki lokakuussa historiansa kaikkien aikojen ennätyskuukauden kauppojen määrässä sekä myynnissä. Ketjun kauppojen määrä kasvoi lokakuussa 50 % viime vuoteen verrattuna ja myös myynti kasvoi 34 %. Myynti välittäjää kohden kasvoi viime vuoden vastaavaan aikaan lähes 40 %. Samanaikaisesti koko Suomessa kaikkien asuntokauppojen määrä oli hiukan laskussa (-0,2 %). ? Olemme ylpeitä välittäjistämme, että teimme historiamme parhaimman tuloksen näin vaikeina aikoina. Uskon, että yksi syy tähän on poikkeava konseptimme, jossa välittäjämme toimivat itsenäisinä yrittäjinä. He ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita neuvottelemaan osapuolten kanssa saadakseen kaupan aikaiseksi, kertoo REMAX-ketjun toimitusjohtaja Pasi Aalto. Hinnat laskussa pääkaupunkiseudulla Käytettyjen kerrostalokaksioiden hinnat ovat nousseet etenkin Tampereella (+16 %) ja Joensuussa (+14,8 %). Helsingissä kasvua on ollut vain hiukan (+0,3 %), Vantaalla sekä Espoossa laskua (-3,3 %, -2,9 %) verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Helsingissä keskimääräinen neliöhinta oli lokakuussa 4 253?/m2. ? Ostajien ja myyjien näkemykset ovat hieman lähestyneet toisiaan. Se näkyy myös lokakuussa piristyneenä kaupankäyntinä. Samanlainen vire on jatkunut myös marraskuun alun, kertoo toimitusjohtaja Aalto. Omakotitalojen hinnat ovat keskimäärin laskeneet koko Suomessa. Toki alueellisia poikkeamia on, kuten Kuopiossa ja Vantaalla, jossa omakotitalojen hinnat ovat nousseet reilut 5 % vuoden takaiseen lokakuuhun verrattuna. Myyntiajat ovat edelleen pidentyneet Myyntiajat ovat pidentyneet edelleen. Koko maassa kaikkien myytävien asuntojen keskimääräinen myyntiaika oli 80 päivää lokakuussa 2013. Nyt vastaava luku on 92 päivää eli lisäystä on tullut 12 päivää. REMAX-ketjun keskimääräinen myyntiaika on ollut 83 päivää. ? Kuten markkinoilla on yleisesti neuvottu, nyt on tärkeää hinnoitella asunnot realistisesti ja käyttää apunaan tehokasta ammattilaista asunnon myynnissä, ynnää Aalto.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Klo 17 Messu, Verkosto. Ma 8.12. Joulusta jouluun ?konsertti, Reeta Laurila, laulu; Karoliina Koponen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 ?. Ke 10.12. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. Nimipäivät: Viikko 48 Ma 25.11. Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina Ti 26.11. Sisko Ke 27.11. Hilkka To 28.11. Heini, Kaisla Pe 29.11. Aimo La 30.11. Antti, Antero, Atte Su 1.12. Oskari Viikko 49 Ma 2.12. Anelma, Unelma Ti 3.12. Meri Vellamo Ke 4.12. Airi, Aira To 5.12. Selma Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niilo, Niklas, Niki La 7.12. Samppa Su 8.12. Jean Sibeliuksen päivä. Kyllikki, Kylli Päivän mietelause: Seisovasta vedestä odota myrkkyä. William Blake (1757-1827) Suomen Kodálykuoron joulukonsertti Munkkiniemen kirkossa ??Munkkiniemen kirkossa 10.12.2014 klo 18.30 alkavassa joulukonsertissaan Suomen Kodály-kuoro esittää perinteisiä ja tunnelmallisia joululauluja. Ohjelmassa on mm. kolme unkarilaista laulua. Sellisti Matti Laaksonen ja viulisti Laura Kuisma esittävät konsertissa kaksi Béla Bartókin sävellystä, jotka perustuvat unkarilaisiin kansanmelodioihin sekä Jean Sibeliuksen nuoruuden työn Kaanon, jonka Sibelius sä- Viikot 48-49 velsi itselleen ja veljelleen soitettavaksi. Suomen Kodály-kuoro on helsinkiläinen kamarikuoro, joka vaalii unkarilaisen säveltäjän, pedagogin ja musiikkitieteilijän Zoltán Kodályn perintöä. Kuoro on perustettu 1992. Julia Lainema aloitti kuoron taiteellisena johtajana syksyllä 2013. Suomen Kodály-kuoro esiintyi loka-marraskuussa 2014 neljän muun kuoron kanssa Vuosaaren ja Munkkiniemen kirkko Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke 26.11. klo 13 Keskiviikkokahvit, keittoateria, Frilander, Valtonen. 3.12. Musiikkihetki kirkossa Jean Sibeliuksen merkeissä, Peltohaka, Sidoroff, Valtonen. 10.12. Joulujuhla. Pe 28.11. klo 9.30 Adventtihartaus leikkipuisto Ulvilassa, Frilander, Sidoroff, Mannermaa, Risto Kultala. Pe 28.11. klo 13 Keskusteluryhmä 90-vuotiaille. Pe 28.11. klo 18 Joulua ootellessa. Helsingin Kannelkuoron joulukonsertti, joht. Lenne Mitt; Kaisa Sidoroff, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 8 ? kuorolaisilta ja ovelta. La 29.11. klo 12 Joulunavaus ja Hoosianna yhteis- Kallion kirkoissa hyväntekeväisyyskonserteissa, joissa kerättiin varoja Helsinkiin rakennettavan uuden lastensairaalan hyväksi. Joulukonserttien jälkeen kuoro keskittyy ensi toukokuun 2015 kevätkonserttiin. Ohjelmat 10 euroa konserttikirkon ovelta. lauluna Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa, Glad, Sidoroff. järj. yhteistyössä Munkin yrittäjäyhdistyksen kanssa. La 29.11. klo 15 Adventtikonsertti, Pepe Willberg ja Annika Eklund, laulu; Pekka Rautio ja Kaisa Sidoroff, säestys. Munkkivuoren ja -niemen ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä. Tuotto perinteisesti alueellisen nuoriso- ja vanhustyön sekä sotaveteraanien hyväksi. Ohjelma 15 ?. Järj. Lions Club Munkkivuori. 1. adventtisu 30.11. klo 11 Messu ja Hoosianna, Rinne, Sidoroff; Markku Renko, trumpetti; joululahjapuu. Kirkkokahvit. Ma 1.12. klo 10 Tuolijumppaa ikäihmisille. Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri. Ma 1.12. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys, WSOY, alustus Kati Lind. Ke 3.12. klo 18 Joulun kauneimmat laulut, Jonna Imeläinen ja Maria Kuivinen, sopraano; Markku Nurminen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. 2. adventtisu 7.12. klo 11 Messu, Rinne, Sidoroff; Riku Salminen, baritoni. Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu, läsnä on henkilöitä, jos rukoilevat puolestasi. Ti klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. Leppoisaa yhdessäoloa ja kahvittelua. 1. adventtisu 30.11. klo 13 Messu ja Hoosianna, Rinne, Valtonen. Klo 17 Jumalan perheväen adventtihartaus ja iltapala, Frilander, lapsikuoro Kaisa Sidoroffin johdolla. Keppiaasiratsastus kirkon lähiympäristössä klo 16.30 alk. Itsenäisyyspäivä 6.12. klo 11 Sanajumalanpalvelus, Peltohaka, Valtonen, Soitinyhtye Puhallus. Klo 12.15 Seppeltenlasku Munkkiniemen sankarihaudalla, Peltohaka, Valtonen, Sointinyhtye Puhallus. 2. adventtisu 7.12. klo 13 Messu, Rinne, Valtonen. Klo 18 Kauneimmat joululaulut, Valtonen. Soitinyhtye Puhallus. Ti 9.12. klo 19 Joulukonsertti, Balalaikkaorkesteri Kalinka, joht. Albina Parkkonen; solisteina Katja Harvala, laulu; Pekka Vihervirta, domra; Igor Gaisumov, balalaikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Ke 10.12. klo 18.30 Suo- men Kodály-kuoron joulukonsertti, joht. Julia Lainema. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. To 11.12. klo 19 Joulu! Konsertti. Showkuoro Aventur, ei niin perinteinen tapahtuma, sopii kaikille. Ilmainen ennakkolippu Munkkiniemen puistotie 15:sta. järj. Kiinteistömaailma Munkkiniemi. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 1. adventtisu 30.11. klo 10 Messu ja Hoosianna, Peltohaka, Valtonen. Muuta Suntion määräaikainen, osa-aikainen toimi (60%) on haettavana 28.11. klo 13 mennessä. Tied. Eija Stålhandske p. 09 2340 5175, Mia Salmio p. 09 2340 5128. Lisätietoja: mol.fi; oikotie.fi; helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi. Reipas ulkoliikuntaryhmä +65 sinulle, joka kaipaat liikuntaa. Tied. Minna Pirinen p. 045 8511414. Pe 28.11. Seurasaari, tapaaminen klo 10 Seurasaaren sillan alkupäässä, kaupungin puolella (bussi 24). Pe 5.12. PikkuHuopalahden kierros, lähtö klo 10 Sanoma Magazinen edestä, Lapinmäentie 1 (bussit 18,14,39). Pe 12.12. klo 10 Lähtö Munkkiniemen kirkolta. Yhteys-joululehti jaetaan koteihin 26.11. Kirkko ja kaupunki ?lehden välissä. Lehtiä on saatavana myös seurakunnan toimipisteistä. EMMA ja Haltia yhteistyöhön Terveyttä taiteesta ja luonnosta ??Espoon kaksi kärkikohdetta, EMMA - Espoon modernin taiteen museo ja Suomen luontokeskus Haltia, lanseeraavat uuden palvelutuotteen, jossa yhdistyvät taide- ja luontokokemus. Näin se tuo yritysten henkilöstöille ja yhteisöjen jäsenille tuplamäärän terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, jotka auttavat työelämässä jaksamisessa. EMMAn ja Haltian yrityksille suunnattu palvelutuote sisältää ryhmäopastukset molemmissa kohteissa, bussikuljetukset kohteiden välillä sekä lounaan. Puolen päivän palvelun voi laajentaa kokouksiin ja laajempaan elämysohjelmaan Haltiassa. Palvelu on saatavilla vuoden 2015 alusta, mutta on jo nyt varattavissa. Opastuksilla ryhmävierailijat pääsevät pureutumaan syvällisesti ihmisyyteen, joka on myös EMMAn uuden Kosketus-kokoelmanäyttelyn pääteema. Nykytaiteen keskeisiä ydinkysymyksiä ovat viime vuosikymmenien aikana olleet ihminen, identiteetti, kehollisuus ja vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa. Nämä teemat tulevat vahvasti esiin EMMAn kokoelmanäyttelyssä. Haltian päänäyttelyn opastuksessa pohditaan käsitystämme ihmisestä ja luonnosta. Tarkastelun keskiössä on kysymys ihmisen ja luonnon rajasta, jota lähestytään filosofisesta, kulttuurisesta ja luonnontieteellisestä näkökulmasta. Kulttuurilla ja taiteella on suoria vaikutuksia henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kasvuun ja työssä jaksamiseen. Metsähallituksen tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi retki kansallispuistoon rauhoittaa mieltä, torjuu alakuloa ja stressiä sekä saa unohtamaan arjen murheet. EMMAn ja Haltian yhteisellä palvelulla on myös kansainvälisen matkailun näkökulma. Suomalaisen luonnon ja luovuuden yhdistävät tuotteet ovat vetovoimaisimpia ns. modernien humanistien houkuttelemiseksi Suomeen. Museon talvikauden näyttely luo katsauksen Aaltojen 1930-luvun konstailemattomaan muotoiluun Adventin avaus ??Perinteinen joulu saapuu Helsingin kaupunginmuseoon 30.11.2014 Jouluvalot syttyvät Sofiankadulla klo 12 Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, auki klo 11?17 Hulluna Helsinkiin -näyttely Kuvapareja-näyttely Joulukoristetyöpaja, tont- tusuunnistus, Café Köketin joulupuhvetti klo 12?15 Tiernapojat klo 12 ja 14 Jouluisia laululeikkejä klo 12.30, 13.30 ja 14.30 Joulupukkikavalkadi klo 13 Filmejä joulunvietosta Helsingissä Kino Engelis- sä klo 12.30?15 mjouluale Museokaupassa Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 b, auki klo 11?17 Rasvaletti ? valokuvia 1950-luvun Helsingistä VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ Tiernapojat klo 13 VAPAA PÄÄSY ??Alvar Aalto -museon näyttelyvuoden päättää nosto museon omasta kokoelmasta. irti kalustojen kahleista! esittelee valikoiman muotoilua, joka oli modernia jo 75 vuotta sitten ? ja ajatonta tänäkin päivänä. Arkkitehdit Aino ja Alvar Aalto olivat tienraivaajia myös muotoilun saralla. He hylkäsivät ajatuksen raskaista, täydellisistä kodin kalustoista. Niiden sijaan he suunnittelivat yksittäisiä, konstailemattomia huone- kaluja, joita saattoi helposti yhdistellä niin toisiinsa kuin muidenkin suunnittelemiin huonekaluihin. Aaltojen sisustusideologia kanavoitui vuonna 1935 perustettuun Artekiin, joka pian alkoi julkaista tuotekuvastoja. Vuoden 1939 tuotekuvasto on valittu nyt avattavan kokoelmanäyttelyn punaiseksi langaksi. Alvar Aalto -museon tehtävä on tallentaa, tutkia ja välittää tietoa Alvar Aallon elämäntyöstä. Museon esinekokoelma on modernin muotoilun kansallisaarre. Siihen kuuluu huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä, puutaivutuksia, koruja, kankaita ja muita muotoilun tuotteita. Suurin esineryhmä on huonekalut, joita on yli 800. Kokoelma on merkittävä myös kansainvälisesti: pelkästään vuonna 2014 esineitä on lainattu näyttelyihin mm. Belgiaan, Englantiin ja Saksaan. irti kalustojen kahleista! -näyttely tuo kokoelman tarjolle vaihteeksi sen kotikaupungissa Jyväskylässä.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ÂPuheenvuoro dennettyyn versioon. Siinä 23 miljoonan suomalais-ugrin tarinaa ja kokemuksia peilataan muun maailman tapoihin ja selviytymisiin. Matkoillaan suomalais-ugrilaisiin maailmoihin Meri kokosi ainutlaatuista etnologista materiaalia. Hän todistaa miten jokaisella vähemmistöllä on aina oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, omaan onneen ja elämäntapaan. Kuten Mart Meri kiteytti, että jokaisella kansalla on oikeus olla itsensä näköinen. Suomalaisvirolainen yhteistyö rikastaa kokemuksillaan maailmankulttuuria, rauhaa ja selviytymistahtoa. Lennart Meren kokoamassa kansanperinteessä virolaiset pitävät itseään muinaisten ?amaanien tai herosten jälkeläisinä. Viro on ollut Pyhän Rooman valtakunnan pohjoisin provinssi, jonne milloin venäläiset tai tanskalaiset, milloin ruotsalaiset tai saksalaiset ovat häikäilemättömästi valtaansa levittäneet. Suomalais-ugrilaisella ponnistuslaudallamme on oma sanansa sanottavana myös nykyisessä ulkopolitiikassa. Lennart Meren mielestä ?Viron ja suomen kieli ovat sukua keskenään ja kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan, joka muodostui yli kaksitoistatuhatta vuotta sitten kaukana Itä-Euroopassa, kenties jopa Euroopan ja Aasian rajalla.? Meillä on siis monia muita kansoja pidemmät juuret ja yhtäläinen oikeus ominaislaa- Veli-Matti Hynninen tumme mukaiseen olemassaoloon. Lennart Meren dwd-dokumenttikokoelma (SoomeUgri Rahvaste filmientsüklopeedia), seitsemän elokuvan ja 200:n kuvan galleria on koottu Meren elokuvaretkillä 1969-1990. Se avaa tärkeän ikkunan suomalaiseen lähtökohtaamme tuhoutuvaa liiviläisripettä unohtamatta. Virolaiset haluavat puhua asioista oikeilla nimillään. Niinpä uhanlainen Itämeremme on heidän Länsimerensä (Läänemeri). Virolaisilta meillä suomalaisilla on paljon oppimista. Sen aion kertoa puheessani Viron arkkipiispalle, Andres Pöderille, joka nyt viettää eläkkeellelähtöjuhlaansa Tallinnassa. Vanhankaupungin mukulakivillä suomalainen jalka käy siis päättäväisesti Tallinnan Tuomiokirkkoon viemään suuren kiitoksen Viron arkkipiispalle ja veljeskirkolle, jonka kanssa on ilo astua tulevaisuuteen kiitollista tasajalkaa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ??Tarkoitan lähinnä nyt jo eläkkeellä olevaa ex - valtiosihteeriä. Jumala ei luule olevansa valtiovarainministeriön valtiosihteeri ko. ministeriössä  (entä päin vastoin) ! Hän oli valtiosihteerinä vuodet 1995 - 2013 ja  kirjoitti äskettäin ( HS 4.11.2014 ) : ? Talous saadaan nousuun vain järein toimenpitein ? ( = totta ). Lainaus vielä ? alennettakoon työeläkemaksua ainakin pariksi vuodeksi 3 - 4 prosenttiyksikköä. Alennus jakautuisi puoliksi työnantajien ja ja vakuutettujen kesken. Välilliset työvoimakustannukset putoaisivat ja palkasaajien tuloverotus kevenisi. Vuoden 1978 alussa valtiovarainministeriön aloitteesta työeläkemaksua alennettin 2 prosenttia. ? Ja edelleen : ? toivottavasti nyt ymmärretään, että työllisyys on eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta tärkeämpi asia  kuin korkeat eläkkeet.? Ihmettelen miksi hän ei tarttunnut siihen, että meillä on kansainvälisten asiantuntijoidenkin mukaan liikaa työeläkeyhtiöitä päällekkäisine, samanlaisine organisaatioineen, joiden kulut ovat n. 500 milj. euroa/ vuosi eli kymmenessä vuodessa n. 5 miljardia euroa ! Sen sijoittamisella saataisiin melkoinen lisä eläkkeiden maksuun ! Yksi yhtiö ( + KEVA) riittäisi mainosti. Haluaisin häneltä tai joltakin muulta saada vihdoinkin vastauksen, miksi tätä rakennemuutosta ei voi heti aloittaa ? Tätä ovat ehdottaneet jo aikaisemmin kansanedustaja Sampsa Kataja ja johtaja Jukka Ahtela ! Sehän pitäisi tehdä välittömästi, koska muutos varmaankin kestää useita vuosia. Onko esteenä läheinen sukulaissuhde tiettyyn työeläkeyhtiöön ? Kun kaikkien näiden yhtiöiden johto ja luottamushenkilöille on ehditty luvata bonukset ja lisäeläkkeet, jotka maksetaan tähän mennessä maksamistamme työeläkemaksuista, ei ko. fuusioinnin luulisi kohtaavan vastustusta heidän keskuudessaan. Työllisyyttä ei korjata alentamalla työeläkemaksuja samalla huonontamalla tulevien eläkeläisten eläkkeitä. Se korjataan vain uusilla tuote - ja palveluideoilla ja uusilla yrityksillä ja ? vanhojen ? yritysten tuotekehittelyllä ( = mm. metsäteollisuus/ sellun uudet käyttökeinot ), joita osataan markkinoida ja sitä kautta uusilla työntekijöillä ja heidän maksamillaan tyel - maksuilla. Onko hän maamme ? jälkiviisain ? mies ? Minulla on ollut aina käsitys, että valtiovarainministerit ja hallitus kuuntelevat ja noudattavat tunnon tarkasti ko. ministeriön ohjeita ( ei sentään määräyksiä ) ! Ex - valtiosihteeri on tehnyt niin pitkän, arvokkaan ja vaikutusvaltaisen ? päivätyön ?, mutta miksi ei hallitus jo vuosia sitten ole noudattanut näitä ? jälkiviisauksia ? aikoi- Josa Jäntti Mitä eroa on jumalalla ja valtiovarainministeriön valtiosihteerillä ? Tasajalkaa Tallinnaan ??Kukaan vakavasti otettava tutkija ei väitä, että Viro olisi liittynyt Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti. Neuvostomiehityksen jälkeisinä vuosina Viro on monella tasolla ponnistanut nopeasti edellemme uusiin korkeuksiin. Vaikka joka viikko voisin poiketa (kuten haluaisin) Tallinnassa, tuntuu siltä ettei virolaisten kelkassa suomipoika oikein pysy millään. Hirmuinen on vauhti. Virolaiset ovat nopeita oppimaan ja omaksumaan uutta. Muistan miten Viron arkkipiispakandidaatti Tiit Salumäe jo 1980-luvulla rauhanfoorumeissa totesi, että Loviisa on ollut ensimmäinen julkinen foorumi Viron itsenäistymiskeskusteluille. Eikä aikakaan, kun Tiit Salumäe seurakunnassaan ja polkaisi ulkoministeri Lennart Meren suojeluksessa Haapsalu Rahukonverentsin. Kansallislippujen väliin luontevasti vedettiin Loviisan rauhanfoorumin kyyhkyslippu. Haapsalussa oli mukaan kutsuttu Loviisan malliin politiikan ja kulttuurin ykkösketjut. Jo silloin panin merkille miten Lennart Meri osasi ottaa hetkestä kiinni. Myöhemmin tästä suomalaisugrilaisen kulttuuriperinnön tutkijasta ja tuntijasta tuli Viron arvostettu presidentti. Lennart Meren senaattori-poika Mart Meri oli läsnä kun Helsingissä perehdyimme viikolla Lennart Meren suomalaisugrilaisen dokumenttikokoelman täy- 7 MNI KOLU naan käytännössä ? Varsinkin kun aika usein valtiovarainministerinä on ollut hänen puoluetoverinsa ? Erityisesti hänen ehdotuksensa ja aloitteensa olisi luullut johtavan vuoden 2008 taantumasta lähtien konkreettisiin toimiin hallituksen taholta ! Miksi ei ? Nyt on vähän myöhäistä rypistellä, kun tilanne on näin paha. Nyt on saatu aikaan uudet eläkejärjestelyt ja eläkeikä nousee ja moni hyvä kuntoinen eläkeläinen haluaa jatkaa työssään. Mitä mieltä ex - valtiosihteeri on Kalle Isokallion mainiosta ehdotuksesta? Nimenomaan heiltä eikä heidän työnantajiltaan peritä tyel - maksuja (tietysti he saavat ansaitun eläkkeensä, josta maksavat veroa). Näin eläkeläinen saa n. 7 % palkankorotuksen/kk ja työnantaja säästää työkuluissa n. 23%/kk niin kauan kuin ko. eläkeläinen jaksaa ja pystyy tekemään töitä ! Eläkeiän pidentäminenhän on ollut tärkein tavoite eläkeuudistuksessa. Tähänkin odotan joltakin taholta vastausta ? Josa Jäntti Suunnitelma Raide -Jokerille Itäkeskus - Keilaniemi Kuusisaari, sijaintikartta. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Virka-asunnon tontin kaavamuutos Kuusisaaressa ??Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti viime kesäkuussa kaupunginhallitukselle 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) vesialueen asemakaava- ja korttelin 30074 tontin 8 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12260 hyväksymistä. Asemakaavan muutos mahdollistaa lähetystörakennuksen rakentamisen tontille, joka on aiemmin osoitettu pientalorakentamista varten. Tontin rakennusoikeus kasvaa 161 k-m² (709 k-m²:stä 870 k-m²:iin). Tontin rajaa muutetaan siten, että rannassa aiemmin tehty täyttö (194 m²) liitetään tonttiin. Asemakaava- ja asema- kaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 8.8.?8.9. Ehdotuksesta on tehty yksi muistutus. Ehdotuksesta saatiin kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan, pelastuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunnot sekä rakennusvalvontaviraston, Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n kannanotot. Muistutus Muistutus kohdistui tonttitehokkuuteen, rakennusten korkeuksiin ja aidan korkeuteen. Muistutus: ei aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Lausunnoissa tai kannanotoissa ei esitetty muutoksia kaavaehdotukseen. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksesta ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Kiinteistölautakunnan mukaan asemakaavan muutoksesta ei koidu maanomistajalle merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004/9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä. ??Konsultin tehtävänä on laatia Raide-Jokeri -pikaraitiotien hankesuunnitelma välillä Itäkeskus - Keilaniemi. Rata, siihen liittyvät pysäkit liityntä- ja kulkuyhteyksineen, vaihtoasemat ja varikko sekä radan toteuttamisen edellyttämät tie- ja katujärjestelyt ja muut hankesuunnitteluvaiheeseen liittyvät asiat suunnitellaan sillä tarkkuudella, että Raide-Jokerin hankepäätöstä varten saadaan riittävä tieto radan kustannuksista, toteutettavuudesta ja vaikutuksista. Hankesuunnitelma toimii lähtökohtana radan rakennussuunnittelulle. Suunnitelman tulee olla valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Konsulttityön veroton hinta on 920 000 euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on enintään 400 000 euroa. Hankesuunnittelun ohjaukseen ja kustannuksiin osallistuvat Helsingin lisäksi Espoon kaupunki, HSL sekä Liikennevirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö, jonka rahoitusosuus maksetaan HSL:n kautta. Sopijapuolia sitova sopimus syntyy vasta, kun kaikki sopijapuolet (Helsinki, Espoo ja HSL) ovat allekirjoittaneet konsulttisopimuksen. Hankintaprosessi viivästyi, kun liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti kesällä 2013, ettei valtiolla olekaan varattuna hankkeelle suunnittelumäärärahaa. Hankintaa jatkettiin, kun valtion lisätalousarviossa oli kesäkuussa 2014 osoitettu Rai- de-Jokerin hankesuunnittelua varten 0,3 milj. euroa. Tarjoukset pyydettiin kaikilta kolmelta aiemmin neuvotteluihin osallistuneelta konsulttiryhmältä. Tarjoajat voivat esittää hankintaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä 23.9.2014 kello 12.00 mennessä. Vastaukset kysymyksiin julkaistiin viraston nettisivuilla 26.9.2014 (liite 6). Määräaikaan 9.10.2014 klo 12.00 mennessä saatiin tarjoukset seuraavilta konsulttiryhmiltä: Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy; alikonsultteina Ratatek Oy ja Saanio & Riekkola Oy, Sito Oy; alikonsultteina Systra SA (Ranska), Traficon Oy, Finnmap Infra Oy; alikonsultteina A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd, Trafix Oy ja COWI Ab (Tanska). Kaikki kolme tarjousta täyttivät tarjouspyynnössä asetetut tarjoajan tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset. Saadut tarjoukset ovat nähtävillä esittelijällä. Tarjousten vertailu Tarjouksia vertailtiin tarjouspyynnön mukaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitiin seuraavien tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien mukaisesti: hinta (40 %), kokemus (40 %) ja projektisuunnitelma (20 %). Tarjousten tarkemmat ver- tailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä (liite 5). Tarjousten verottomat hinnat ovat: Sito Oy 770 000 euroa, Finnmap Infra Oy 898 000 euroa, Ramboll Finland Oy + WSP Finland Oy 920 000 euroa Vertailussa Sito Oy:n tarjous saa korkeimmat hintapisteet ja Ramboll Finland Oy + WSP Finland Oy parhaat laatupisteet (kokemus ja projektisuunnitelma). Konsulttiryhmä Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy tarjouksen kokonaispistemäärä on vertailun korkein. Suunnittelukustannusten jako Hankkeen suunnittelukustannusten jako eri osapuolten kesken on sovittu seuraavasti: Helsinki ja Espoo maksavat kustannuksista 60 % siten, että suunnittelun yleiskustannukset jaetaan kaupunkien kesken ratakilometrien mukaisesti ja muut kustannukset työmäärän mukaan, kustannuslaskennan rajana kaupunkien raja. HSL maksaa kustannuksista 10 % ja liikenne- ja viestintäministeriö 30 %, kuitenkin enintään 300 000 euroa (alv 0 %). Valtion rahoitusosuus maksetaan HSL:n kautta suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuen nimikkeellä. Helsingin kaupungin osuus Raide-Jokerin hankesuunnittelun kustannuksista on enintään 400 000 euroa.
• MunkinSeutu 8 Viikot 48-49 Talviaikaisia muutoksia pysäköintiin Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Uusi puheenjohtaja Kordellinin säätiöön ??Alfred Kordelinin säätiön hallitus on vuosikokouksessaan valinnut ekonomi Juha Laaksosen Alfred Kordelinin säätiön puheenjohtajaksi 7.11.2014 alkaen. Juha Laaksonen (synt. 1952) aloitti Neste Oilin palveluksessa vuonna 1979 ja toimi vuodesta 2000 Fortum Oyj:n konsernin talousjohtajana, mistä toimesta hän jäi eläkkeelle vuoden 2013 alussa. Laaksonen on Kemira Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007, Sponda Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013, Sato Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 ja Caruna Oy:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2014. Lisäksi Juha Laaksonen on Fortumin taidesäätiön ja Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen hallitusten puheenjohtaja. Helsinki-kerrostalon oppilastyöt nähtävillä ??Helsinki-kerrostalon kehitystyötä varten tehdyt oppilastyöt ovat esillä rakennusvalvonnan palvelupiste Tellingissä. Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin ja Muotoilun laitosten opiskelijat ovat suunnitelleet neljä uutta täydennysrakentamisen konseptia, jotka esitellään lähiviikkoina myös rakennusteollisuuden edustajille jatkotyöstöä varten. Oppilastyöt ovat esillä Tellingissä 14.11.2014 kello 11.30 alkaen. Tellinki on Hakaniemessä osoitteessa Siltasaarenkatu 13, 6. krs. Näyttely on avoinna ava- jaispäivänä kello 11.30? 16.00 ja sen jälkeen arkisin kello 9.00?14.00. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Oppilastyöt suunniteltiin asuinalueille Helsinki-kerrostaloa kehittävä ohjausryhmä pitää oppilastöitä laadukkaina. Todelliseen ympäristöön suunnitellut kohteet ja ideat ovat enemmän käytännöllisiä kuin teoreettisia. Uudet rennot ja ympäristöönsä muokkautuvat konseptit ovat kaukana 70-lu- ??Helsingissä kokeillaan jälleen tulevana talvena talviaikaisia pysäköintijärjestelyitä, jotta liikenne olisi talvellakin mahdollisimman sujuvaa ja jalankulkijoiden liikkuminen turvallista. Suurin osa järjestelyistä otetaan käyttöön vasta, kun pysyvä lumi on satanut. Jotkut järjestelyt aloitetaan jo aikaisemmin, mikä helpottaa katujen puhtaanapitoa. Järjestelyjä on erilaisia. Osalla kaduista pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun toiselle puolelle, jolloin jalkakäytävä saadaan aurattua helpommin. Ns. vuoropysäköinnissä pysäköinti on sallittua vain kadun toisella puolella ja pysäköinti vaihtuu eri puolelle katua tiettynä päivänä. Käytössä on myös pysäköintikieltoja, joista osa on voimassa vain päiväsaikaan, jolloin katu päästään puhdistamaan. Alinna järjestelyt kaupunginosakohtaisesti. Järjestelyistä ilmoitetaan kadulla liikennemerkein ja siirtokehotuskyltein. Pysäköintijärjestelyt ovat käytössä keväällä siihen asti, kunnes hiekoitushiekka on saatu poistettua kaduilta. Alustavasti suunnitellut talvipysäköintijärjestelyt talvelle 2014 - 2015 Haaga Adolf Lindforsin tiellä siirretään pysäköinti jalkakäytävän vierestä kadun vastakkaiselle puolelle. Pysäköinti kielletään Haagan torilla talon puolella ka- tua ja Kauppalankujan alkupäässä (Kauppalantien päässä). Haagan pappilantiellä, Steniuksentiellä ja Yhdistystiellä pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun vastakkaiselle puolelle. Herttoniemi Vuoropysäköintiä Hiihtomäentiellä (välillä metroasema-Eränkävijäntori), jossa pysäköintikielto on voimassa kadun toisella puolella maanantaiaamusta klo 9 torstaiaamuun klo 7 sekä kadun toisella puolella torstaiaamusta klo 9 maanantaiaamuun klo 7. Susitiellä pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun vastakkaiselle puolelle. Majavatiellä pysäköinti kielletään jalkakäytävän puolella. Portimopolulla ja Mäyrätiellä pysäköinti kielletään jaksoittain yhtenä päivänä/viikko. Jakomäki Mätästiellä pysäköinti siirretään jalkakäytävän vierestä kadun vastakkaiselle puolelle. Kallio Porthaninkadulla on viikoittain siirtokehotus tiistaisin toisella puolella ja torstaisin toisella puolella katua. Kivihaka Vuoropysäköintiä Kivihaantiellä (välillä Hakamäentie-Nevantie), jossa pysäköintikielto on voimassa kadun toisella puolella maanantaiaamusta klo 9 torstaiaamuun klo 7 sekä kadun toisella puolella torstaiaamusta klo 9 maanan- taiaamuun klo 7. Kulosaari Svinhufvudintiellä pysäköintiä rajoitetaan osittaisilla pysäköintikielloilla. Kumpula Pysäköintiä rajoitetaan bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi talviolosuhteissa. Gustaf Hällströmin kadun toiseen reunaan, suojateiden välille tulee pysäköintikielto talviajaksi. Väinö Auerin kadun toiseen reunaan tulee Gustaf Hällströmin kadun ja Gadolininkadun välille pysäköintikielto talviajaksi. Sofianlehdonkadun itäreunassa pysäköinti on kielletty kaikkina muina päivinä paitsi keskiviikkona. Länsireunassa pysäköinti on kielletty vain keskiviikkona. Käpylä Vuoropysäköintiä Pohjolankadulla, jossa pysäköintikielto on voimassa kadun toisella puolella maanantaiaamusta klo 9 torstaiaamuun klo 7 sekä kadun toisella puolella torstaiaamusta klo 9 maanantaiaamuun klo 7. Askolantiellä, Iitintiellä, Jaalantiellä , Marjatantiellä ja Sariolantiellä pysäköinti kielletään jalkakäytävän puolelle. Käpyläntien pohjoispuolella Kuutamotiellä, Metsätiellä, Kotipolulla ym. otettaneen käyttöön aluepysäköintikielto arkena klo 8-15. Tästä tosin ensin keskustellaan asukastilaisuudessa. Iltaisin ja viikonloppuisin pysäköinti on sallittu. vun monotonisista ratkaisuista. Konsepteja kuvaavat muun muassa termit joustavuus, modulaarisuus ja muokattavuus. Konseptit esitellään rakennusteollisuudelle ensi viikolla. Aalto-yliopisto laatii suunnitelmien pohjalta kustannuslaskelmia. Helsinki-kerrostalo vauhdittaa täydennysrakentamista Helsingin kaupunki kehittää Helsinki-kerrostaloa nopeuttaakseen täydennysrakentamishankkeita. Tule- vina vuosina täydennysrakentaminen on yhtä yleistä kuin rakentaminen uusille asuinalueille. Nina Wester ja Jukka Kangasniemi, Kuori, oppilastyö, Helsinkikerrostalo, 2014 Helsinki-kerrostalohankkeen keskeinen tavoite on tuottaa kohtuuhintaisia, mutta arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja monistettavia ratkaisuja asuntotuotantoon. Kohteiden edullisuus perustuu monistettavuuden lisäksi mm. siihen, ettei huoneistokohtaisia saunoja ja joitain yhteistiloja rakenneta. Valmis mallisto myös nopeuttaa suunnittelua ja viranomaiskäsittelyä, koska kohteiden haasteet on jo kertaalleen ratkaistu. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että Helsinki-kerrostalojen malleja tulee olemaan enemmän kuin yksi. Helsinki-kerrostalo hyödyttää kaupunkilaisia ja rakennusalaa Katja Virta ja Maija Jantunen, Lusto, Helsinki-kerrostalon oppilastyö, 2014 Helsinki-kerrostalon kehitystyö tuo uusia mahdollisuuksia rakennusyrityksille, jotka voivat muokata tuotantoaan vastaamaan melko ahtaiden rakennuspaikkojen vaatimuksiin ja muuttuneisiin asiakastarpeisiin. Esimerkiksi perherakenteiden muutokset ja ikääntyminen vaikuttavat ihmisten asumistoiveisiin. Myös alun perin kaupunkilainen sukupolvi kaipaa asumiseen uusia urbaaneja vaihtoehtoja. Helsingissä on jälleen kysyntää muun muassa edullisille pienille kolmen tai neljän huoneen asunnoille. Rakennusalan kilpailu ei katso valtion rajoja - pärjääminen edellyttää kykyä tuottaa myös edullisia ja joustavia ratkaisuja. Vanheneva väestö hyötyisi Helsinki-kerrostaloista ja täydennysrakentamisesta. Monet hissittömät talot ovat väljästi rakennetuissa lähiöissä. Uusi hissillinen asuintalo tontilla voi tarjota vaihtoehtoisesti joko uuden esteettömän kodin tai väistötilan, kun taloyh-
• MunkinSeutu Viikot 48-49 9 ÂKannanotto Hyvä Joulumieli -keräys Helsingin kaupunki jatkaa palvelujen käynnistyi 18. kerran röyhkeää alibudjetointia ??Hyvä Joulumieli -keräyksen pitkän historian aikana köyhyydestä on tullut yhä voimakkaammin lapsia koskettava ilmiö, minkä vaikutukset heijastuvat pitkälle. Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen keräys järjestetään tänä vuonna 18. kerran. ? Köyhien perheiden arki on jatkuvaa tinkimistä ja tarpeellisista hankinnoista luopumista. Köyhien perheiden lapset kokevat pelkoa, ahdistusta, huolta ja syyllisyyttä perheen huonosta taloustilanteesta. Lasten elämässä taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjintään, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen, sanoo sosiaalipalvelusuunnittelija Seija Salminen Suomen Punaisesta Rististä. Perheen pienituloisuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia tehdä valintoja ja osallistua esimerkiksi harrastuksiin. Tällä hetkellä pienituloisissa kotitalouksissa elää noin 102 000 lasta eli vajaa kymmenen prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista. ? Pikkulapsivaihetta, jolloin perheellä on yleensä pienemmät tulot, on totuttu pitämään välivaihee- na. Suomessa taantuma on kuitenkin pitkittynyt, minkä vuoksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy ja työllistyminen vaikeutuu. Monella kotona lastaan hoitavalla ei välttämättä edes ole työpaikkaa, johon palata, Salminen kuvaa tilannetta. Köyhyyteen voi johtaa moni syy Yksinhuoltajaperheissä lapsen köyhyysriski on suurin, mutta köyhyys koskettaa myös suurperheitä ja alle kouluikäisten lasten perheitä. Irtisanomiset ja vaikea työllisyystilanne heijastuu vääjäämättä lapsiperheiden arkeen ja tulevaisuuteen. Perheiden tilannetta vai- keuttaa myös se, että lapsiperheiden toimeentuloetuudet, lapsilisä ja kotihoidon tuki ovat reaaliarvoltaan huomattavasti pienempiä kuin 20 vuotta sitten, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivonen. Hyvä Joulumieli -keräys tuottaa jouluiloa Suomessa asuville vähävaraisille lapsiperheille. Keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Keräykseen lahjoitetuilla rahoilla hankitaan 18 000 lahjakorttia, joilla perhe voi ostaa ruokatarvikkeita. Punaisen Ristin osastot ja MLL:n yhdistykset valitsevat apua tarvitsevat perheet yhdessä seurakuntien, neuvoloiden ja sosiaalitoimen kanssa. Arvoltaan 70 euron suuruiset lahjakortit käyvät kampanjaan osallistuvien kumppaneiden eli K-ruokakauppojen, Lidlin ja Sryhmän toimipisteissä. Keräys alkoi perjantaina 21.11. ja jatkuu 24.12.2014 saakka. Avajaispäivänä Ylen aamutv lähettää ohjelman Helsingin päärautatieasemalta kello 7-9 ja kertoo Hyvä Joulumieli -keräyksestä lähetyksissään päivittäin 24.12. asti. Rolf Ladau Fazer Makeisten toimitusjohtajaksi ??Rolf Ladau on nimitetty Fazer Makeiset -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajaksi ja Fazer-konsernin johtoryhmän jäseneksi 12.1.2015 alkaen. Hänellä on kattava kokemus globaaleista päivittäistavarayrityksistä sekä liiketoiminnan että markkinoinnin alalta. Rolf Ladau on työskennellyt uransa aikana markkinoinnin ja brändien parissa viidessä johtavassa kansainvälisessä kulutustavarayrityksessä (Unilever, Kellogg?s, Gillette, Procter & Gamble ja Coca-Cola). Hän tulee Fazerille CocaColalta, missä hän vastasi yrityksen urheilu- ja energiajuomabrändien globaaleista brändi-, pääoma-, innovaatio- ja viestintästrategioista. Rolf Ladau tulee Fazer Makeiset -liiketoimintaalueen toimitusjohtajaksi Christoph Vitzthumin tilalle. Fazer-konsernin konsernijohtaja Christoph Vitzthum on toiminut väliaikaisesti Fazer Makeisten toimitusjohtajana oman toimensa ohella. Fazerin makeisstrategian painopiste on tämän päivän makeistrendissä - brändien laajentamisessa uusiin kategorioihin, kuten kekseihin, jäätelöön ja leipomotuotteisiin. tiössä tehdään suuria korjaustöitä. Osa taloyhtiöistä myös rahoittaa korjausrakentamista täydennysrakentamisella. Helsinkikerrostalon idea rakennusvalvonnasta tantoprosessin sujuvoittamistyöryhmä linjasi rakennusvalvonnan aloitteesta vuoden 2013 joulukuussa, että kaupunki kehittää Helsinki-kerrostalokonseptin. Kehitystoiminta alkoi, kun Helsingin asuntotuo- ??SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ei hyväksy kaupungin ensi vuoden budjetin leikkauspolitiikkaa. Budjetin loppusumma kasvaa vain 0,4 prosenttia, mikä ei peitä edes kustannusten kasvua puhumattakaan siitä, että huomioitaisiin Helsingin asukasmäärän vuosittainen kasvu yli 9000 asukkaalla. Myös väestön ikääntyminen sekä työttömyyden ja köyhyyden raju kasvu lisäävät menoja ja palvelujen tarvetta. Reaalisesti määrärahat vähenevät ainakin 60?70 miljoonaa euroa. Piirijärjestö vaatii, että kaupunki turvaa perusterveydenhuollon, hammashoidon ja mielenterveystyön palvelut lähipalveluina kaupungin omana toimintana. Tämä edellyttää, että sote-viraston palveluverkkoa ei karsita eikä pal- veluja keskitetä suuriin yksiköihin. Piirijärjestö muistuttaa, että vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnista, tuesta ja palveluista. Sen mukaan resursseja on lisättävä palvelusuunnitelmien ja niihin kirjattujen palvelujen järjestämiseksi. Työllisyyden hoitoon budjetissa ei osoiteta yhtään senttiä lisää, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa yli puolella ja myös nuorisotakuu vaatisi lisää rahaa. Uuden keskustakirjaston rakentaminen budjetissa varmistetaan, mutta samalla hylätään kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yksimielinen linjaus, jonka mukaan keskustakirjasto ei saa johtaa lähikirjastojen karsimiseen. Piirijärjestö vaatii koko kaupungin- kirjaston määrärahoja nostettavaksi niin, että lähikirjastot turvataan. Helsingin Energian ja Sataman tulos vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä on jo yli 150 miljoonaa. Lisäksi kaupungilla on vanhoja ylijäämiä kassassa yli 880 miljoonaa euroa. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii, että kaupungin liikelaitosten voitoista siirretään vielä ennen vuodenvaihdetta 100 miljoonaa euroa palveluiden rahoittamiseen, lähipalvelujen turvaamiseen ja työllistämiseen. Helsinki 18.11.2014 SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry Irene Auer piirisihteeri Lukiolaiset: Ovet auki korkeakouluihin ? jo lukioaikana ??Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokous haluaa kirkastaa lukion roolia jatkoopintoihin valmistavana oppilaitoksena, sillä edelleen uusista ylioppilaista vain kolmannes saa ensi yrittämällä jatko-opiskelupaikan. Parhaillaan valmistelussa olevan lukion uuden rahoitusjärjestelmän mukaan osa lukion rahoituksesta määräytyisi ylioppilaiden jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. Tämä ei ole kohtuullinen mittari, sillä lukioiden vaikutusmahdollisuudet korkeakoulujen valintaperusteisiin ovat vähäiset. Lisäksi opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee lukioittain, ja tämä vaikuttaa jatko-opintoihin sijoittumiseen. Kuluneen vaalikauden opiskelijavalintauudistus voi vielä onnistuessaan purkaa opiskelijavalintojen rakenteellista ongelmaa, mutta toistaiseksi korkeakoulut ovat suhtautuneet harmillisen nihkeästi ensikertalaiskiintiöiden käyttöönottoon. Jo nyt on olemassa hyviä käytäntöjä, jotka mahdollistavat korkeakouluopintojen käymisen lukioaikana. Yhteistyö ei ole kuitenkaan riittävän kattavaa, sillä abiturienteista 40 prosenttia ei ole käynyt tutustumassa yliopistoon ja liki puolet ei ole käynyt tutustumassa ammattikorkeakou- luun lainkaan lukio-opintojensa aikana. Tarvetta korkeakouluihin ja niiden opetustarjontaan tutustumiselle on, sillä se on lukiolaisten mielestä tärkein yksittäinen jatko-opintovalintaa edesauttava tekijä. Suomen Lukiolaisten Liiton vastavalitun puheenjohtaja Tatu Koiviston mielestä lukion ja korkeakoulujen oppisisältöihin perustuvassa yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia: ?Studiamessut ja erilaiset abitapahtumat ovat arvokkaita tiedonlähteitä, mutta yhteistyö voisi olla niin paljon enemmän kuin pelkkää markkinointimateriaalin jakoa! Professorin lainaaminen vierailevaksi luennoitsijaksi lukiokurssille ja lukiolaisille tarjottavat korkeakoulujen luentosarjat tai kurssit toteutettuna esimerkiksi MOOC-kurssina ovat erinomaisia esimerkkejä siitä miten korkeakoulut voivat avata luentosaliensa ovia lukiolaisille ? viidesosa lukiolaisista olisi kiinnostunut suorittamaan korkeakouluopintoja lukion aikana. Tiiviimmästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki: Korkeakoulujen luonteva läsnäolo lukioissa tukee opinto-ohjausta tarjoamalla opiskelijoille laajempaa ymmärrystä korkeakoulujen hakukohteiden sisällöistä. Toisaalta korkeakoulut voivat nähdä yhteistyön panostuksena opiskelijarekrytointiin, sillä näin ne saavat yhä valmiimpia uusia opiskelijoita suoraan lukion penkiltä. Laajemmin yhteiskunnallisesti vaikutukset näkyisivät opiskeluaikojen lyhenemisenä. ?Korkeakoulujen viesti opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä on ollut selkeä. Ne tahtovat opiskelijoikseen osaavimmat ja motivoituneimmat opiskelijat. Pyydämmekin nyt korkeakouluja auttamaan lukiolaisia kehittämään niitä valmiuksia, jotka antavat meille parhaan mahdollisen pohjan jatko-opintoihin?, Koivisto vetoaa. Yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään eikä välttämättä edes kauniilla pyynnöllä. Tarvitaan kannustimia ja poliittista tahtoa nostamaan lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä tulevan vaalikauden koulutuspolitiikan keskiöön. Suomen Lukiolaisten Liitto - SLL on lukiolaisten oma valtakunnallinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, palvelu- ja harrastusjärjestö. Vuonna 1985 perustettu SLL on 50 000 jäsenen voimin yhtä kuin lukiolaiset lukiolaisten asialla. Kaupunki haluaa jalkakäytävien mainostelineet kuriin Nina Wester ja Jukka Kangasniemi, Kuori, oppilastyö, Helsinki-kerrostalo, 2014 ??Rakennusvirasto muistuttaa, että Helsingin yleisillä alueilla voi liikkeen edustalla pitää yhtä siirrettävää mainostelinettä eli niin sanottua A-standia maksutta, mutta vain tietyin ehdoin. Tärkeintä on, että teline ulottuu korkeintaan 0,8 metrin etäisyydelle liikkeen seinästä. Muualla mainostelineet ovat vaarallisia näkövammaisille ja vaikeuttavat pyörätuolia tai rollaattoria käyttävien liikkumista sekä lastenvaunujen kanssa kulkemista. Kaupunki seuraa ohjeen noudattamista. Havaintoja mainostelineiden sijoittelusta kerätään vuoden 2015 syksyyn. Toiveena on, ettei sääntöjä tarvitse tiukentaa. Siirrettävät mainostelineet ovat aiheuttaneet keskustelua Helsingissä jo vuosia. Yrittäjät käyttävät siirrettäviä mainostelineitä liikehuoneistojensa edessä ja pitävät niiden käyttöä tär- keänä, kun taas osa jalkakäytävän kulkijoista kokee telineet haitaksi. Viime keväänä rakennusvirasto järjesti asiasta keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin muun muassa sekä yrittäjien että Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n edustajia. Tilaisuuden jälkeen yleisten töiden lautakunta vahvisti ohjeet siirrettävien mainostelineiden käytöstä 17.6.2014.
• 10 MunkinSeutu Viikot 48-49
• Viikot 48-49 MunkinSeutu 11
• MunkinSeutu 12 Viikot 48-49 Asemakaavan muutos Munkkiniemessä käynnistyy ??Munkkiniemeen, osoitteeseen Lokkalantie 14, suunnitellaan uutta asuinrakennusta Lokkalantien ja Solnantien kulmaan. Sen lisäksi olemassa olevien rakennusten kattokerros suunnitellaan muutettavaksi asuinkäyttöön. Nykytilanne ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee loivan mäen laella Munkkiniemen 1950?1970 -luvuilla rakennetulla asuinalueella, Laajalahdentien ja Huopalahdentien välisellä vyö- hykkeellä. Tontin pohjoispuolella on Munkkiniemen ala- ja ylä-asteen koulut ja lukio sekä puistoa. Tontilla on kaksi Pauli Salomaan vuonna 1966 suunnittelemaa asuin- ja liikerakennusta. Ne ovat ajalleen tyypillisiä kompakteja, vaalei- Ilmakuva nykytilanteesta. ta betonirunkoisia ja tasakattoisia rakennuksia. Niiden katoille, räystäslinjasta sisään vedettynä, on sijoitettu asukkaiden varastotiloja. Rakennusten pihalla on jonkin verran istutuksia, suuria puita sekä autopaikkoja. Suurin osa autopaikoista sijaitsee autotalleissa pihatasolla sekä pihakannen alla olevassa pysäköintikellarissa. Uusi asuinrakennus on tarkoitus suunnitella tontille Lokkalantien ja Solnantien kulmaukseen jäävälle vapaalle tontin osalle, jossa tällä hetkellä sijaitsee jätekatos ja muutamia suuria puita. Uudisrakentaminen edellyttää sitä, että myös olemassa olevien rakennusten päätyasuntojen sisätiloihin tehdään muutoksia, sillä uusi rakentaminen tulisi peittämään rakennusten päädyissä olevat ikkunat. Uuden rakennuksen katutasokerrokseen on tarkoitus sijoittaa liiketilaa. Olemassa olevien rakennusten nykyisiä kattokerroksessa sijaitsevia tiloja laajennetaan ja niihin sijoitetaan asuntoja. Autopaikat sijoitetaan pihatason autopaikoille sekä pihakannen alla olevaan pysäköintikellariin. Alueella on voimassa 29.9.1965 vahvistettu asemakaava nro 5662. Asema- kaavassa alue on merkitty yhdistettyjen liike- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (Alk). Rakennusoikeutta tontilla on 3 872 kerrosalaneliömetriä. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi, asumis- ja toimitilarakennusten alueeksi. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Kiinteistövirasto valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kyseeseen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Valmistelun eteneminen Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle asemakaavan muutosehdotuksen tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteiden sekä osallisilta, viranomaisilta ja asiantuntijoilta saadun palautteen pohjalta. Asemakaavan muutosehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalla syksyllä 2015, joten kaupunginvaltuusto voi hyväksyä kaavan arviolta aikaisintaan 2016. Kaava-aineistoihin voi tutustua Helsingin karttapalvelussa kartta.hel.fi. kohdassa Aineistot > Kaavoitus ja liikennesuunnittelu > Valmisteilla olevat asemakaavat. Joka viides uskoo luomutuotteiden kulutuksensa kasvavan Ilmakuvasovitus suunnitelmasta. ToPo-disco tulee takaisin! Jatkoa sivulta 3 Haluamme nostaa profiiliamme Munkkiniemessä ja järjestää iloisia ja positiivisia tapahtumia myös koripallokentän ulkopuolella, sanoo ToPon valmentaja Janne Rauramo. ToPon ja nuorisotalon yhteistyö tuotti hedelmää ToPolla on pitkät perinteet, sillä se on perustettu vuonna 1932. ToPoa ryhdyttiin uudistamaan 70-luvulla Mosse Haaviston johdolla. Stadin Säkki Joke Linnamaa ryhtyi vetämään ToPo-discoa, mikä sai nuoret innostumaan seurasta. 80-luvulla discoja veti menestyksekkäästi Jukka Kuusanmäki, Janne muistelee. ToPo-discon kaivaminen naftaliinista sai alkunsa viime kesänä, kun ToPo ryhtyi tekemään yhteistyötä Munkkiniemen nuorisotalon kanssa. ToPon kesäleiriläiset saivat sateisina päivinä lainata nuorisotalon tiloja, ja samalla Janne ja Munkan nutan nuorisoohjaajat ryhtyivät suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Tämä tapahtuma on erinomainen tapa tutustuttaa ToPon ja nuorisotalon nuoria toisiinsa. On tärkeää, että paikalliset toimijat yhdistävät voimansa, ja kaikilla on vielä sama intressi, sanoo nuoriso-ohjaaja Anne Laine. Nuoret etusijalla ToPo ja nuorisotalo haluavat, että nuorille löytyy Munkkiniemestä mielekästä ja aktiivista tekemistä, jotta he viihtyvät kotikulmillaan ja voivat hyvin. Seuraava yhteistyökuvio on jo suunnitelmissa. Olemme pohtineet mahdollisuuksia yökoripallotoimintaan, Anne Laine kertoo ja muistuttaa, että nuorisotalo tekee mielellään yhteistyötä ja lainaa tilojaan myös muille alueen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville järjestöille. Annella on myös toive: Olisi kiva saada Munkkiniemen toimijoiden kanssa jälleen aikaan iso yhteinen aluetapahtuma, jossa asukkaat näkisivät, mitä kaikkea Munkkiniemessä voi tehdä. Nuorisotalolla tapahtuu TopoDiscon jälkeenkin ToPo-discon jälkeen 5.12. perjantaina nuorisotalolla on ilmainen bändi-ilta. Luvassa on rokkia, ja lavalle nousevat mm. Cockbox , Echo ja Philadelphia Dynamite, Mikko Pajukallio sekä  Fullmoon Silhouette. Seuraavana maanantai-iltana, 8.12.  Pop & Jazz Konservatorio järjestää osana Lähiöprojektia Hot Hour konsertin  Munkan nuorisotalolla. Esiintymässä on värikäs kattaus bändipajayhtyeitä sekä konservatorion perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen kokoonpanoja. Tervetuloa! Teksti: Ulla Paukku ??Tuoreen tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen aikoo lisätä luomuruuan ja muiden luomutuotteiden kulutustaan lähiaikoina. Luomun saatavuuden paraneminen ja valikoimien lisääntyminen ovat laskeneet luomun hintoja ja lisänneet kuluttajien ostohaluja. Tärkein syy on kuitenkin halu kuluttaa terveellisesti ? toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Luomutuotevalmistaja Urtekramin teettämän tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen uskoo lisäävänsä luomutuotteiden käyttöä lähiaikoina. Vain ani harva eli neljä prosenttia vastanneista ennustaa sen vähenevän. Usko luomun käytön kasvuun on melko tasaista eri ikäryhmissä, mutta erityisesti vanhemmat kuluttajat arvioivat käyttönsä lisääntyvän. Yli 55-vuotiaista joka neljäs vastasi kuluttavansa luomua lähiaikoina enemmän. Naisista joka neljäs uskoo ostavansa enemmän luomua, miehistä joka viides. ? Naiset päättävät miehiä useammin perheen päivittäisistä ruokahankinnoista. He ovat miehiä valveutuneempia niin terveys- kuin ympäristöasioista ja suosivat siksi luomua. Se, jolla on valta valita, kantaa myös vastuuta siitä, mitä perhe syö, Urtekramin maajohtaja Markku Janhunen analysoi. Tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs suomalainen käyttää luomutuotteita säännöllisesti tai melko usein, joka seitsemäs ei koskaan. Eniten luomua käytetään Uudellamaalla ja vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa. ? Luomua suositaan suurissa kaupungeissa ja korkeasti koulutettujen keskuudessa. Ilmiö on tuttu myös muista Pohjoismaista. Maaseudulla ihmiset suosivat lähiruokaa, joka ei ole välttämättä luomua, Janhunen sanoo. Oma terveys ympäristösyitä tärkeämpi Tärkein syy luomun kulutuksen lisäämiseen on vastaajien mukaan halu kuluttaa terveellisemmin ja huolehtia itsestään. Janhusen mukaan kyseessä on selkeä muutos aiempaan. Luomuruuan kulutus kasvaa. Kuva: Colourbox. ? Kymmenen vuotta sitten luomun käyttöä perusteltiin usein ympäristöasioilla, mutta viime aikoina trendi on kääntynyt niin, että henkilökohtaiset syyt ovat ne tärkeimmät. Sama trendi näkyy selvästi esimerkiksi myös Ruotsissa, Janhunen sanoo. Luomun käytön lisääntymistä perustellaan myös ympäristöasioilla, tuotteiden saatavuuden parantumisella sekä valikoiman laajentumisella. Luomun kasvava kysyntä laskee hintoja, mikä omalta osaltaan lisää myös luomun myyntiä. ? Viimeisen kolmen vuoden aikana luomutuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet hitaammin kuin tavanomaisten tuotteiden kuluttajahinnat. Tavallisen ja luomutuotteen välinen hintaero on siis pienentynyt, Urtekramin maajohtaja Janhunen sanoo.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 13 Didrichsenin taidemuseon Munch -näyttelyssä yli 30 000 kävijää ennätysajassa ??Edvard Munchin näyttely Elämän tanssi avautui Didrichsenin taidemuseossa, Helsingissä 6. syyskuuta 2014. Lauantaina 15. marraskuuta näyttely ylitti 30 000 kävijän rajan vain hiukan yli kahden kuukauden aukiolon jälkeen. Määrä vastaa museon normaalia koko vuoden kävijämäärää. Näyttelyyn voi tutustua vielä kahden ja puolen kuukauden ajan 1. helmikuuta 2015 asti. ? Ennen näyttelyn avautumista asetimme 30 000 kävijää koko näyttelyn tavoitteeksi. On upeaa, että Helsingin keskustan ulkopuolella sijaitseva yksityinen museomme on saavuttanut tämän tavoitteen jo alle puolivälissä näyttelyn aukioloaikaa. Voidaan sanoa jo nyt, että näyttelys- tä tulee museon kaikkien aikojen suosituin näyttely, kertoo museon intendentti Maria Didrichsen. Taidenäyttelyssä on vie- raillut keskimäärin yli 500 henkilöä päivässä. Opastettuja kierroksia on pidetty tähän mennessä jo lähes 300. Historia Museo on avoinna normaalisti klo 11-18 myös itsenäisyyspäivänä, tapaninpäivänä, uutena vuotena sekä loppiaisena. Joulun aikaan museo on suljettu 23.-25. joulukuuta. ? Kävijät ovat joutuneet toisinaan jonottamaan näyttelyyn saapuessaan, mutta odotamme kävijävirtojen rauhoittuvan joulua kohti. Joulun jälkeen olemme perinteisesti avoinna tapaninpäivästä lähtien, jolloin odotamme runsaasti kävijöitä. Tammikuussa näyttelyssä voi vierailla normaaleista aukioloajoista poiketen myös maanantaisin ja keskiviikkoisin olemme auki pidempään klo 20 asti, opastaa Maria Didrichsen näyttelyyn saapuvia. Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan norjalaisen Edvard Munchin (1863?1944) näyttely nähdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Munchin katsotaan kuuluvan kansainvälisesti 1900-luvun alun keskeisiin taiteilijoihin. Näyttelyn ydin muodostuu Oslon Munch-museon Stenersen-kokoelman öljyväriteoksista. Mukana on yli viisikymmentä teosta, joista valtaosa on öljyväriteoksia ja osa grafiikkaa. Grafiikasta suurin osa on lainattu Tukholman Thielska Gallerietista. Tapahtumatiedot Edvard Munch ? Elämän tanssi La 6.9.2014 ? su 1.2.2015. Marras-joulukuussa ti-su klo 11-18 Tammikuussa ma-ti ja tosu klo 11-18, keskiviikkoi- Elämän tanssi sin 11-20 Pääsyliput 13 / 8 ?. Vapaa pääsy alle 7- ja yli 75-vuotiaille Aukioloajat pyhäpäivinä Museo on auki normaalisti klo 11-18: Itsenäisyyspäivänä 6.12.2014, Tapaninpäivänä 26.12.2014, Uutena vuotena 30.12.2014 ? 1.1.2015, Loppiaisena 6.1.2015. Jouluna museo on suljettu 23.-25.12.2014. Didrichsenin Taidemuseo Osoite: Kuusilahdenkuja 1, Helsinki Yhteystiedot: office (at) didrichsenmuseum.fi, puh. 010 2193 970 Liikenneyhteydet: Bussit 194, 195, 503, 504, 505 ja 506. Museoon voi saapua myös veneellä. ANNA LAHJAKSI LUKUELÄMYS! Satutontun tarina Tarja Lappalainen - Heikki Eklöf Satutontun tarina on kaunis runomuotoon kirjoitettu kertomus Tonttu Terävästä, ikivanhan hirsisen sillan alla asuvasta taruolennosta, jonka tehtävänä on luoda satuja maailmaan. Kirjaa elävöittää runsas, yksityiskohtainen ja värikäs kuvitus, jota katsellessa ei aika käy pitkäksi. ?Kuului kaunista helinää, kun tonttu ja keiju käsi kädessä lensivät satujen lumottuun maailmaan.? Hinta kustantajan verkkokaupassa: 12,90?! Janet ja linnanherra Ella Brandon Janet ja linnanherra tempaisee lukijan vauhdikkaalla tavalla mukaansa 1300-luvun Skotlannin jylhiin maisemiin. Tunteet kuohuvat - kirjassa juonitellaan, vihataan ja rakastetaan. Teoksen keskiössä isätön ja köyhä Janet Dancort rakastuu tulisesti tummaan kiharatukkaiseen linnanherra John de Caleoneen. Mies vastaa Janetin tunteisiin vannoen vievänsä tytön vihille. Rakkaudentäytteinen kesä kuluu salatapaamisissa tammen alla. Mutta voiko Johnin suhde aatelittomaan rahvaaseen tyttöön säilyä salaisuutena? Kirjailijanimeä Ella Brandon käyttää filosofian maisteri, jolla on pitkä kokemus kirjailijan työstä, Janet ja linnanherra on hänen 14. julkaistu teoksensa. Kirja aloittaa sarjan Janet. ?Varmasti tämä oli Janetillekin vain ihanaa leikkiä ? leikkiä, joka saisi jatkua ja jatkua, John vakuutteli itselleen. Sillä John ei aikonut luopua aarteestaan mistään hinnasta. Hänen ruumiinsa paloi halusta tyttöä kohtaan. Kukaan ei saisi riistää Janetia häneltä ? ei kukaan.? Hinta kustantajan verkkokaupassa: 12,90?! Kustantajan verkkokauppa: http://kvaliti.mycashflow.fi/ Saatavilla myös kirjakaupoista! KVALITI KUSTANNUS www.kvaliti.com
• MunkinSeutu 14 Viikot 48-49 Helsinkiläiset haluavat yhteisöllisiä ulkoliikuntapisteitä ympäri vuoden ??Tähän mennessä laajin liikuntaviraston ulkoliikuntapaikkoihin liittyvä kysely selvitti helsinkiläisten ulkoilijoiden mielipiteitä ja toiveita nykyisistä ulkokuntoilupaikoista. Merkintöjä tuli lähes 1300 ympäri Helsinkiä. Yksittäisiä vastaajia oli yli 620. Vastaajien mielestä ulkokuntoilulaitteita haluttaisiin ympäristöön, jossa ihmiset liikkuvat aktiivisesti arkena muutoinkin esimerkiksi työmatkan varrelle. Moni helsinkiläinen toivoo, että ulkokuntoilupaikoista syntyisi sukupolvien välisiä yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, nykyajan toreja, joissa voisi kuntoilla ympäri vuoden. Helsingin kaupungin liikuntavirasto teetti syksyllä 2014 ?Kerro kartalla? -kyselyn, joka liittyy tavoitteeseen kehittää ulkokuntoilupaikkoja. Tähän mennessä laajin liikuntaviraston ulkoliikuntapaikkoihin liittyvä kysely selvitti helsinkiläisten ulkoilijoiden mielipiteitä ja toiveita nykyisistä ulkokuntoilupaikoista. Kyselyssä ulkoilijoita pyydettiin merkitsemään sähköiseen karttaan mihin uusiin paikkoihin he haluaisivat ulkoliikuntalaitteita ja missä he ovat käyttäneet ulkoliikuntalaitteita. Merkintöjä tuli lähes 1300 ympäri Helsinkiä. Yksittäisiä vastaajia oli yli 620. Vastaajien mielestä ulkokuntoilulaitteita haluttaisiin ympäristöön, jossa ihmiset liikkuvat aktiivisesti arkena muutoinkin esimerkiksi työmatkan varrelle. Moni helsinkiläinen toivoo, että ulkokuntoilupaikoista syntyisi sukupolvien välisiä y h te i sö llisiä kohtaamispaikkoja, nykyajan toreja, joissa voisi kuntoilla ympäri vuoden. Kyselyssä kartoitettiin nykyisten ulkokuntoilulaitteiden käyttöastetta ja toimivuutta. Yli 620 vastaajasta naisia on 46 % ja miehiä 54 %. Eri-ikäiset vastaajat olivat myös edustettuina ja heistä nuoret aikuiset, 30?40-vuotiaat olivat kyselyn aktiivisimpia. Vastaajien mielestä ulkokuntoilulaitteiden sijainnit ovat nykyisellään hyviä ja suurin osa uusista paikkatoiveista sijoittui jo olemassa olevien lähelle. Paikkoja, joihin ulkokuntolaitteita toivottiin, olivat muun muassa uimarannat, koulujen pihat sekä pururatojen ja sauvakävelyreittien varret, ulkoilualueet ja -tiet, kuten myös urheilukenttien vierustat ja leikkipuistot. Pyöräteiden sivustat saivat myös kanna- tusta. Ylipäätään laitteiden suosiollisina sijoituspisteinä nähtiin ympäristöt, joissa ihmiset liikkuvat säännöllisesti: ?Laitteita myös keskikaupungille, siellä tarve on akuutti ja suurin, paljon ihmisiä?, vastasi eräs kyselyyn osallistunut. Ulkokuntoilupaikkoihin kaivattiin muun muassa parempia käyttöopasteita ja korjausta kaipaaville laitteille oma palautekanava sekä englanninkielisiä ohjeita. Sijaintikartta-opastaulua ehdotettiin myös kuntoilupisteisiin vakiovarusteeksi. Ulkokuntoilupaikka, kuvaaja Konsta Linkola Kysely paljasti, että vanhojen hyväksi koettujen laitteiden rinnalla on innostusta saada käyttöön myös aiempaa uudempia ja monipuolisempia kuntoiluvä- lineitä. Kokemuksia edustavista liikuntakohteista on tänä päivänä saatu myös ulkomailta. Vastauksista kävi ilmi, että ulkoliikuntalaitteet voisivat paikoin x 100 metrin aluetta. Kullakin ruudulla on pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä, mutta esimerkiksi asuntovaltaiseksi alueeksi merkityssä ruudussa voi olla myös muun muassa työpaikkoja, palveluja ja virkistysalueita. Kaavaan liittyy teemakarttoja, joissa esitetään yksityiskohtaisempia ratkaisuja esimerkiksi liikenteestä tai viheralueista. Uudessa yleiskaavassa ei ole enää jakoa pien- ja kerrostalovaltaisiin alueisiin, vaan rakentamista ohjaa tavoiteltavaa rakentamistehokkuutta määrittelevä mitoitus. Mitoitus antaa aiempaa tarkemmat välineet kaupungin rakentumisen suunnitteluun. Keskustelua käydään verkossa ja tilaisuuksissa olla jännittävämpiä ja luovempia. Tavoitelluksi tilaksi koettiinkin eri ikäryhmien yhteen saattaminen ja saapuminen: ?Leikkipuistosta kaikenikäisten kuntoilupaikka?, vastasi toinen kyselyyn osallistunut. Vastaajien toteutusehdotuksena oli yhdistää esimerkiksi lasten ja ikäihmisten liikuntaa tai asettaa seniorikuntopiha sekä päiväkodin tai koulun piha toistensa läheisyyteen. Monen mielestä yhteen paikkaan kootut laitteet rakentavat paremman ja kuntosalimaisen tilan, joka tarjoaa monipuolisemman treenimahdollisuuden kuin että yksittäisiä laitteita on ripoteltu. Ulkokuntoilupaikkojen kehitystyö jatkuu kaupungilla. Liikuntavirasto jakaa kyselytulokset muiden kaupungin virastojen kanssa marraskuun aikana. Parhaillaan kaupunki selvittää muun muassa koulujen pihoja ja puistoja, joihin ulkokuntoilulaitteita voisi asentaa. Kaupunki on kuluneen vuoden aikana avannut uusia lähiliikuntapaikkoja, joissa on monipuoliset ulkokuntoilulaitteet muun muassa Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa. Yleiskaavan luonnos näyttää kasvupolun Helsingille Vastavalmistunut yleiskaavan luonnos esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavan luonnosta 25. marraskuuta. ??Merkittävä osa Helsingin kasvusta kohdistuisi laajentuvaan kantakaupunkiin. Tilaa uusille kantakaupunkimaisille kaupunginosille saataisiin pitkällä tähtäimellä moottoritiemäisten väylien varsilta muuttamalla ne kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella. Vihdintien ja Itäväylän bulevardit jatkuisivat kaupungin rajalle saakka, sillä ne ovat liikenneratkaisuiltaan jo nykyisin katumaisia aina kaupungin rajalle asti. Länsiväylällä ja Itäväylällä voisi olla myös katettuja osuuksia. ? Kaupunkituottavuuden parantamiseksi tarvitaan lisää tilaa yrityksille läheltä ydinkeskustaa ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään, sanoo yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Helsingin kaupunkisuunnittelu- virastosta. Kantakaupungin lisäksi uutta rakentamista on luonnoksessa osoitettu erityisesti Malmin lentokentän ympäristöön sekä raideliikenteen solmukohtiin ja merkittävien asemien ympäristöihin. Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki kasvaisivat uusiksi keskustoiksi, joissa olisi monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja. Näissä pikkukaupungeissa palvelut olisivat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Raiteet luovat verkostokaupunkia Raideliikenneverkostolla on tärkeä rooli kaavaluonnoksessa. Metro, junat ja poikittaiset pikaraitiotiet yhdistävät kaupungin keskukset verkostokaupungiksi. Nykyisiä raiteita täydentämään luonnokseen on merkitty pikaraitioteinä Jokeri 1 ja Jokeri 2, Otaniemen ja Kumpulan välinen Tiederatikka sekä kantakaupungista Vuosaareen ulottuva Saaristoratikka. Lisäksi pikaraitiotiet kulkisivat säteittäisiä kaupunkibulevardeja pitkin. Pikaraitioteiden lisäksi varaudutaan metro- ja rautatieverkon laajentamiseen, kuten Töölön metroon ja Lentorataan. Toimivaa ja kestävää liikkumista tavoitellaan myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisella. Suuri osa Helsingin viheralueista säilyisi jatkossakin viheralueina. Merkittävin muutos koskee Keskuspuiston länsireunaa, jossa moottoritien ramppija melualueet on osoitettu rakentamiseen. Se mahdollistaisi Hämeenlinnanväylän muuttamisen kaupunkibulevardiksi, mutta myös suojaisi Keskuspuistoa liikenteen melulta. Uusia merkittäviä virkistys- ja matkailualueita kaavaillaan puolustusvoimilta vapautuviin saariin. ? Yleiskaavan tavoitteena on Helsinki, jossa on tarpeeseen vastaavasti asuntoja, monipuoliset palvelut lähellä asukkaita ja toimiva joukkoliikenne. Tavoiteltavassa Helsingissä on myös viheralueita virkistykseen sekä elävää kaupunkikulttuuria, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kiteyttää. Yleiskaavan tarkkuustaso on hehtaari Yleiskaavakartassa ei esitä tarkkoja aluerajauksia, vaan se näyttää kaupungin kehittämisen painopisteet. Kartta koostuu ruuduista, jotka vastaavat 100 Keskustelu yleiskaavasta jatkuu alkuvuodesta infoja näyttelytila Laiturilla järjestettävissä tapahtumissa. Tapahtumat pidetään 19., 21., 26. ja 29. tammikuuta. Keskusteluun voi osallistua myös yleiskaava.fi-sivustolla. Sivuilta voi ladata luonnoksen aineistot ja teemakartat sekä tilata yleiskaavan uutiskirjeen. Yleiskaavan luonnos on nähtävänä 7. tammikuuta?28. helmikuuta. Yleiskaavan luonnosta tarkennetaan lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta yleiskaavaehdotukseksi niin, että se on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä arviolta syksyllä 2015 ja kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2016 aikana. Ehdotukseen valmistellaan myös toteutussuunnitelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa seuraavalle asemakaavoitukselle. Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Uusi yleiskaava tarvitaan mm. siksi, että Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Yleiskaavan lähtökohtana on ollut väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 15 Turhia kuolemia voidaan ehkäistä kansallisella itsemurhaohjelmalla ??Joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman käden kautta. Itsemurhan teki vuonna 2012 873 henkilöä, mikä oli 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmillaan määrä ollut vuonna 1990, jolloin itsemurhia tehtiin 1520. Määrä on jatkanut laskuaan vuodesta 1991 lähtien, jolloin itsemurhien kehitys saatiin laskuun. Myös itsemurhayritys on äärimmäinen teko, joka kertoo usein riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista. Vuosittain Suomessa itsemurhaa yrittää jopa 10 000?20 000 henkeä. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa otettiin käyttöön kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma. Ohjelmaa ei ole päivitetty ja se on kauan sitten unohtunut. Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Suomessa itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein ja korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia itsemurhien vähentämiseksi. Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurha- ohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Keinot itsemurhien vähentämiseen ovat siis olemassa, tarvitaan vain päättäjien tahtoa käynnistää uusi ohjelma Suomeen. Läsnäoloa ja arkisia tuen eleitä Vuosittain yli 800 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen. Järkytys voi olla niin suuri, että lähiomaisten koko elämä lamaantuu. Usein tilanteeseen liittyy myös häpeää, suuttumusta ja vihaa, joiden käsittelyssä läheiset tarvitsevat huomattavan paljon tukea. Itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä. Häpeän voi aiheuttaa tunne siitä, ettei pystynyt pitämään hengissä itselleen tärkeintä ihmistä. Järkytyksen jälkeen saattaa seurata myös helpotus, josta läheinen helposti tuntee huonoa omatuntoa. Tavallista on, että omaiset alkavat syytellä toisiaan, terveydenhuoltoa, menehtynyt- täkin. Olisi tärkeää pystyä välttämään tämä kehä antamalla omaisille riittävää tukea. Avuksi tarvitaan psykoterapiaa, vertaistukea ja omia läheisiä. Puhumalla itsemurhista voidaan ehkäistä niitä tapahtumasta. Kun puhutaan itsemurhista, on puhuttava myös selviytymisestä, toivosta ja tulevaisuudesta ? ei kuolemasta. Kun puhutaan itsemurhasta, puhutaan elämästä. Tänään sunnuntaina syttyvät tuhannet kynttilät ympäri Suomen kunnioittamaan itsemurhan uhrien muistoa sekä lisäämään itsemurhista puhumisen kulttuuria. Kuinka kohdata itsemurhassa läheisensä menettänyt? Neuvot on koottu haastattelemalla itsemurhan uhrien omaisia. - Omaisen elämä kapenee heti itsemurhan jälkeen niin pieneksi, että sitä on ulkopuolisten vaikea ymmärtää. Eniten apua tarvitaan perusarkeen. - Heti tapahtuneen jälkeen voi huolehtia perusasioista: että hän syö, nukkuu ja käy vessassa. - Jos perheessä on lapsia, on tärkeää, että arki jatkuu jollain tavalla normaalina. - Vie omaisille vaikka makaronilaatikkoa ja leivo pullaa. Imuroi. Vie lapsia ulos leikkimään. - Jos lapsiperhe ei saa tukea perheneuvolastaa, mene terveyskeskukseen, vaadi apua. Terapian saaminen on tärkeää tunteiden käsittelemiseksi. - Ole rinnalla vaikket osaisi sanoa mitään, kuuntele. Lohduttaa voi muistamalla, olemalla läsnä, hiljentymällä. - Lue omaisen reaktioita ja päättele niiden avulla, mitä hän pystyy ottamaan vastaan. - Ihminen ei muutu toiseksi, vaikka hän on kohdannut läheisen itsemurhan. - Yhdessä toisten saman kokeneiden kanssa voidaan hiljentyä surun ja kivun ääreen. Vertaistuki oikealla hetkellä on tärkeää. ?Musta tuntuu että isä ei oikein edes ymmärtänyt mitä se teki, ja miltä se musta tuntui että se itse halusi kuolla.? ? Nico, 11 v. ?Puolison itsemurhan kautta koko perheemme kuoli hetkellisesti? - Maria, 35 v. Joulu tulee kaupunginmuseoon MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO ? Kiinteistönhuolto ? Painepesut ? Hälytys- ja ? Siivouspalvelut valvonta 24h/vrk ? Huoltomies? Lumityöt ja palvelut hiekoitustyöt ? Talonmies? Imulakaisusijaisuudet konepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ??Helsingin kaupunginmuseo avaa joulukautensa perinteisesti koko perheen voimin ensimmäisenä adventtisunnuntaina 30.11.2014. Sofiankadulla syttyvät klo 12 historiallisen joulukadun lumitähdet, vanhanajan joulupukki jututtaa lapsia ja tiernapojat lähtevät kiertueelleen. Jouluvalmistelut voi aloittaa tekemällä työpajassa koristeita ja kertaamalla jouluisia laululeikkejä. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Kaupunginmuseossa, So- Aleksin joulukatu vuonna 1984. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Volker von Bonin. Kluuvikadun joulukatua koristivat jouluna 1937 suuret kellot. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Pietinen Aarne Oy. fiankatu 4, tonttusuunnistetaan ja askarrellaan joulukoristeita klo 12?15. Vanhanajan joulupukki on paikalla ja saa klo 13 seurakseen kokonaisen kavalkadin eri aikojen pukkeja. Hämäläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat laulavat Sofiankadulla klo 12 ja 14. Joulun laululeikkejä opetellaan klo 12.30, 13.30 ja 14.30. Juhlaan kuuluvat myös jouluelokuvat, joulupuhvetti ja Museokaupan jouluale, joka alkaa jälleen jo ennen joulua. Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, huippusuosittu Rasvaletti-näyttely on auki viimeistä päivää. Näyttelyn käyvät hyvästelemässä myös tierna- Lapset joulukuusen ääressä 1940-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto. Joulupukit ajelivat Solifer-mopoilla Helsingin talouskaupan mainoskulkueessa 1960-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. pojat, jotka esiintyvät huvilassa klo 13.00. Joululehden kansi vuodelta 1926. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
• MunkinSeutu 16 Viikot 48-49 Tienkäyttäjät entistä tyytymättömämpiä Tiestön kuntoon myös Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ??Tienkäyttäjien tyytymättömyys maanteiden tilaan ja kuntoon on entisestään lisääntynyt. Kaikkein tyytymättömimpiä ovat ammatikseen autoilevat. Tämä selviää juuri valmistuneista kesän 2014 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Myös Liikenneviraston kuntomittaukset osoittavat tiestön kunnon heikenneen. Tyytyväisyys tiestön kuntoon on laskenut vuodesta 2010 lähtien ja on nyt huolestuttavan alhaalla. Tienkäyttäjät ovat tyytymättömiä erityisesti muiden kuin pääteiden kuntoon, mutta tyytymättömyys on lisääntynyt myös pääteiden osalta. Uudenmaan ELY-keskus jakaa tienkäyttäjien huolen tieverkon kunnosta. Ammattiautoilijat erityisen kriittisiä Varsinkin ammattiliikenteen eli raskaan liikenteen edustajien tyytyväisyys on laskenut selvästi. Nyt ensimmäistä kertaa useimmat heistä ovat tyytymättömiä pääteiden kuntoon kesäkaudella, ja tyytyväiset ovat jääneet vähemmistöön. Tyytymättömyys muiden teiden kuntoon on entisestään lisääntynyt. Peräti 60 prosenttia ammattiautoilijoista on erityisen tyytymättömiä muun tiestön kuntoon. Tässä ryhmässä korostuvat muun muassa metsäteollisuuden raakapuukuljetuksia ajavat autoilijat. Myös yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon on vähentynyt. Heistäkin tyytymättömiä on nyt jo reilu kolmannes ? selvästi useampi kuin kesällä 2012, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran. Huolena teiden kunto Tähän saakka sekä ammattiautoilijat että yksityishenkilöt ovat olleet melko tyytyväisiä pääteiden päällysteiden kuntoon, mutta nyt tyytyväisiä on enää vajaa puolet yksityishenkilöistä ja vain vajaa kolmannes raskaan liikenteen vastaajista. Eniten molempien vastaajaryhmien tiellä liikkumista häiritsivät päällystevauriot ja urat. Liikkumisen sujumista ja mukavuutta haittasivat sekä yksityisten että raskaan liikenteen vastaajien mielestä muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytyminen (yksityisistä tätä mieltä oli 48 % ja raskaan liikenteen edustajista 50 % ) sekä teiden huono kunto (yksityiset 38 % ja raskas liikenne 54 % ). Onko muita keinoja kuin... Teiden huonon kunnon vuoksi tienpitäjä joutuu harkitsemaan nopeusrajoitusten alentamista . Tutkimuksen mukaan tienkäyttäjät suh- tautuvat huonokuntoisten teiden nopeusrajoitusten alentamiseen ymmärtäväisesti. Yksityisistä vastaajista 72 prosenttia ja ammattiautoilijoista 52 prosenttia hyväksyy nopeusrajoitusten alentamisen, jos tien huono kunto sitä edellyttää. Vuoteen 2018 mennessä arvioidaan korjaustarpeessa olevien päällysteiden määrän kasvavan kaksinkertaiseksi, mikäli kun- Verkkosaaren eteläosaan asunnot 1300 uudelle asukkaalle? ??Verkkosaaren eteläosaan suunnitellaan asuin- ja toimitila-alue, johon tulee asunnot noin 1?300 uudelle asukkaalle. Asuinalue koostuu kahdesta asuinkorttelista, joista toinen on erityyppisistä asuinkerrostaloratkaisuista koostuva suurkortteli ja toinen on rantaviivaan rakennettu merellinen terassitalokortteli. Alueen eteläosassa, välittömästi Kulosaarensillan pohjoispuolella on tontti suurta toimitilarakennusta varten, joka on korkeimmillaan 18-kerroksinen. Muutosalueen pinta-ala on 7,7 ha, josta maa-aluetta on 4,5 ha ja vesialuetta 3,3 ha. Kaavaluonnoksessa on rakennusoikeutta yhteensä 88?800 k-m², josta asuinkerrosalaa on 58?600 k-m² ja liike- ja toimitilakerrosalaa 30?200 k-m². Asemakaavan muutos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Alue sijaitsee Kalasatamassa, Kulosaarensillan pohjoispuolella, meren ja tulevan Capellan puistotien välissä ja ulottuu hiukan nykyisen Verkkokadun pohjoispuolelle. Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muutosluonnoksen 3.3.2011. Alueelle on laadittu lisäksi aiemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan 23.3.2009 hyväksymä asemakaavan muutosluonnos. Kaupunginhallitus päätti 30.1.2012 (113 §) varata Kalasataman Verkkosaaren asemakaavaluonnokseen merkityt korttelit 10600 ja 10601 (asuinrakennusoikeus noin 45?600 k-m²) varat- tavaksi erillisellä ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyllä kumppanuuskaavoitukseen päätöksessä mainituin ehdoin. Kiinteistövirasto järjesti 27.6.?15.10.2014 asuinkortteleita 10600 ja 10601 koskevan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn, jonka tarkoituksena oli saada 1?4 suunnitelmaa asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen ja toteuttamisen pohjaksi. Ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn pohjalta kiinteistövirasto tulee esittämään, että kortteleiden 10600 ja 10601 tontit varataan kolmelle eri toteuttajalle joiden kanssa neuvottelut on saatu päätökseen. Toteuttajien kanssa tullaan laatimaan erillinen sopimus toteutuksesta. Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksessa on Verkkosaaren eteläosaan suunniteltu asuin- ja toimitila-alue, johon tulee asunnot noin 1?300 uudelle asukkaalle. Asuinalue koostuu kahdesta asuinkorttelista, joista toinen on erityyppisistä asuinkerrostaloratkaisuista koostuva suurkortteli ja toinen on rantaviivaan rakennettu merellinen terassitalokortteli. Alueen eteläosassa, välittömästi Kulosaarensillan pohjoispuolella on tontti suurta toimitilarakennusta varten, joka on korkeimmillaan 18-kerroksinen. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaluonnoksen ja kortteleista 10600 ja 10601 järjestetyn ilmoittautumisja neuvottelumenettelyn kautta valittujen ehdotusten pohjalta. Verkkosaaren eteläisen osan läpi jatkuvat Capellan puistotien, Tukkutorinkujan, Työpajankadun ja Verkkosaarenkadun katulinjat. Lisäksi Kalasatamanpuiston näkymäakseli jatketaan katuna alueen halki. Verkkosaarenrannalle sijoittuu etelä-pohjoissuuntaisen kevyen liikenteen pääreitti, joka on osa rantaa kiertävää kevyen liikenteen rantareittiä. Merenrantaa muokataan rakentamalla rantareitti, allas ja kanava. Verkkosaarenkanavan itäinen (w-3) osa tulee toteuttaa vesialueena, jonka korttelialueeseen rajautuvalle rannalle saa rakentaa laitureita. Kanavan länsipää voidaan toteuttaa joko vesialueena tai matalin istutuksin luonnonrannan kaltaiseksi, kadun tasolta vedenpinnan tasolle laskevaksi puistomaiseksi alueeksi, jolle sijoitetaan myös puisia istuskelutasoja. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristöriskit sekä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus. Vaikutukset ja kustannukset Asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tutkittu sen vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan, liikenteeseen ja tekniseen huoltoon, ihmisten terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Asemakaava mahdollistaa Verkkosaaren kanavan länsipään toteuttamisen vaihtoehtoisesti myös luonnonrannan kaltaisena, jolloin kokonaiskustannuksia on mahdollista alentaa noin 2 miljoonaa euroa. Kustannusvaikutuksen tarkka arvioiminen edellyttää tarkempaa lisäsuunnittelua. Tonttien asuinrakennusten rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta on arvioitu kaupungille tuloja noin 50 miljoonaa euroa. Toimitilakorttelin rakennusoikeuden arvoksi on arvioitu noin 15 miljoonaa euroa. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet koskivat katutason liiketiloja ja kaavaluonnoksen luonnosmaisuutta. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä selvityksiä on tarkennettu ja katutason liiketilojen määrään on kiinnitetty alueella huomiota. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/ kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti (kustannustaso 2014, Alv 0 %): Esirakentaminen 7 milj. euroa Pilaantuneiden maiden kunnostus 10 milj. euroa Verkkosaaren kanava (kaupungin osuus) 6 milj. euroa Muut rantarakenteet 5 milj. euroa Kadut ja aukiot 4 milj. euroa Yhteensä 30?32 milj. euroa nossapidon rahoitustaso ei oleellisesti parane. Kaikkia päällystevaurioita ei pystytä korjaamaan ja osa päällystetyistä teistä joudutaan palauttamaan sorateiksi. Lisäksi teiden huonon kunnon takia joudutaan asettamaan lisää paino- ja nopeusrajoituksia. Kehitys on mahdollista pysäyttää riittävän suurella ja pysyvällä tasokorotuksella perusväylänpidon rahoitukseen. Tyytyväisyyden aiheita Tiedottamiseen liikenteen häiriöistä ovat kaikki hieman aiempaa tyytyväisempiä, tyytyväisiä on nyt 56 prosenttia yksityishenkilöistä ja 54 prosenttia ammattiautoilijoista. Myös ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä saa kiitosta useimmilta yksityisiltä ja puolelta raskaan liikenteen edustajista. Samoin useimmat ovat tyytyväisiä tienvarsien siisteyteen. Uudenmaan ELY-keskus vastaa tienpidosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Tällä alueella tienkäyttäjien tyytyväisyys on enimmäkseen hyvin lähellä valtakunnallista tasoa, mutta joitain erojakin on havaittavissa. Vaikka Uudenmaan ELY-keskuksen alueellakin yksityishenkilöiden tyytyväisyys muiden teiden kuntoon ja päällysteisiin on vähentynyt, on se valtakunnallista keskiarvoa paremmalla tasolla. Myös sorateiden kuntoon ollaan Uudenmaan ELYn alueella keskimääräistä tyytyväisempiä niin yksityishenkilöiden kuin ammattiautoilijoidenkin keskuudessa, joskin enemmistö alueen tienkäyttäjistä on silti tyytymättömiä sorateiden kuntoon etenkin keväällä. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella yksityishenkilöt ovat muuta maata tyytymättömämpiä pääteiden tienvarsien siisteyteen sekä linja-autopysäkkikatosten ja toisaalta levähdys- ja pysähtymisalueiden siisteyteen ja kuntoon. Muutoin kriittisemmät ammattiautoilijat ovat yksityishenkilöitä tyytyväisempiä pysäkkien sekä levähdys- ja pysähtymisalueiden siisteyteen. Asiakkaiden palaute tärkeää Liikennevirasto tutkii tienkäyttäjien tyytyväisyyttä tienpitoon 1?2 vuoden välein tehtävillä asiakaskyselyillä: talvikysely tehdään vuosittain ja kesäkysely joka toinen vuosi. Lisäksi Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset saavat tiestöstä suuren määrän muuta asiakaspalautetta, jota käsitellään monin eri tavoin. Liikenneviraston, ELY-keskusten ja myös urakoitsijoiden tavoitteena on palvella asiakkaitaan, tienkäyttäjiä, mahdollisimman hyvin resurssien antamissa puitteissa. Siksi asiakkaiden palaute on tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Kansainvälisen Valon vuoden avajaisten taideteos Suomesta ??Vuosi 2015 on YK:n ja Unescon kansainvälinen Valon Vuosi. Avajaistapahtuma pidetään 19.20.1.2015 Pariisissa ja Kansainvälinen valon komitea tilasi valotaideteoksen suomalaiselta Kari Kolalta. Avajaistapahtuma järjestetään Unescon päämajassa Pariisin keskustassa. Arvovaltaiseen tilaisuuteen osallistuu yli 1500 tekijää teemavuoden ympäriltä, mm. tieteen ja talouden huippuja ympäri maailman. Tilaisuuden avaa YK:n korkeimman johdon edustaja ja puhujakaartiin kuuluu vaikutusvaltaisia diplomaatteja ja Nobel ? palkittuja henkilöitä ympäri maailman. Valotaiteilija Kari Kolan teos Light Is Here toteutetaan Pariisin Unescon päämajan julkisivuun. Teos on ainutlaatuinen kunnianosoitus sekä Kari Kolan että suomalaisen valotaiteen osaamiselle. Teos toteutetaan 19. -20.1.2015 ja sen tulevat näkemään paikan päällä sadattuhannet ihmiset. Tämän lisäksi tapahtuma ja teos tulevat saamaan merkittävän kansainvälisen mediapeiton. Kari itse kuvailee teostaan seuraavasti: ?Light Is Here on teoksena 360-asteinen, joka suunnasta katsottava, valolla toteutettava teos, jonka keskeisenä teemana on luonnon kauneus. Teos ammentaa voimansa revontulista ja aamuruskosta, perinteisestä suomalaisesta sielunmaisemasta. Nämä yhdistettynä Pariisiin, joka on yksi maailman tärkeimmistä kohtaamispaikoista, ja vielä yhteen sen historiallisesti huomionarvoisimmista rakennuksista, Fontenoy?palatsiin, tuovat teokselle vielä sen ylimääräisen mailin.?
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ÂKoulumies Suomi tarvitsee järkevän ympäristöpolitiikan osaajia ??Entinen meppi Eija-Riitta Korhola on ilmoittanut jättävänsä politiikan. Se oli pettymys, sillä hän on osannut kyseenalaistaa sekä Suomen että EU:n ympäristöpolitiikkaa terveellä ja ajatuksia herättävällä tavalla. Hänen väitöskirjansa mukaan EU on epäonnistunut ilmastopolitiikassa, se ei ole onnistunut vähentämään päästäjä maailmanlaajuisesti. Suomen kannalta päätökset ovat heikentäneet talouden kilpailukykyä ja syöneet meiltä työpaikkoja. On aivan selvää, että kaikki vastuullisesti ajattelevat ihmiset haluamme suojella luontoa ja ehkäistä kasvihuoneilmiötä. Näkemyserot koskevat lähinnä keinoja, joilla tavoitteisiin päästään. Suomessa olisi syytä tutkia kriittisesti ympäristöpolitiikan suuntaa ja uudelleenarvioida sen hyödyt ja haitat. Itseäni kiinnostaa erityisesti jätepolitiikka, koska olen jäsenenä pääkaupunkiseudun jäte- ja vesikuntayhttymä HSY:n hallituksessa. Olen aikaisemmin kirjoittanut Munkinseudussa biojätteestä ja siitä, kuinka älytöntä ja kallista sen nykykäsittely on. Kun suomalainen kerää banaanit paperipussiin ja vie ne erilliseen biojätesäiliöön taloyhtiön pihalle, hän vilpittömästi toivoo tehneensä ympäristöteon. Lisäksi hän arvelee säästäneensä taloyhtiön jätekustannuksia laijtellessaan jätteen vaaditulla tavalla. Kumpikaan luulo ei pidä paikkaansa. Mitä useampaan laatikkoon jätteet lajitellaan kerrostalon roskiskatoksessa, sitä kalliimmaksi niiden kerääminen tulee. Kun erilaiset jäte-erät erilliskäsitellään, siitä koituu myös lisäkustannuksia. Ylivoimaisesti halvinta olisi kerätä kaikki roskat yhteen laatikkoon ja kipata ne Vantaan uuteen jätteenpolttolaitokseen, jossa ne poltetaan hyötyenergiaksi. Biojätteen mädättäminen kaasuksi on niin kallista, että mädättämön rakentamista ei voi kutsua edes investoinniksi. Voimalalla ei ole takaisinmaksuaikaa, vaan se tuottaa kustannuksia käytössäkin. Biojätteen maaduttaminen mullaksi myytäväksi vapailla markkinoilla on myös kannattamatonta. Muutenkin mädäte on huonolaatuisena päätynyt lähinnä kaatopaikkojen jälkihoitoon. Kompostointi onkin järkevää vain mökeillä tai omakotitaloissa, joissa mullan voi ripotella omaan kotikäyttöön kukkapenkkiin. Nuo biojätteen erilliske- ÂKirjoittajavieras Lisää terveyttä vuosiin Terhi Koulumies. räyksestä ja erilliskäsittelystä aiheutuvat kustannukset maksaa kaupungin asukas. Jätemaksut eli asumisen hinta halpenisi, jos niistä luovuttaisiin. Yllättäen biojätteen polttaminen vähentäisi myös kasvihuonekaasuja. Jätteenpolttolaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä, jotka korvaavat fossiilisia polttoaineita. Lisäksi biojätteen kerääminen sekajätteen mukana vähentäisi myös roska-autoista aiheutuvia kasvihuonekaasuja. Jätelakia pitäisikin muuttaa ainakin näiltä osin. Onko käynyt niin, että muutamat puolueet ovat päässeet kirjoittamaan ympäristälainsäädäntömme omista ideologisista lähtökohdistaan ilman, että muut ovat kyseenalaistaneet tarpeeksi päätösten faktapohjaa ja vaikutuksia? Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) ? Terveysneuvonnan palvelunumero tarvitaan ??Sote-lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila: Terveysneuvonnan palvelunumero tarvitaan jatkossakin Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd) vaatii terveysneuvonnan palvelunumeron turvaamista myös jatkossa. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen terveysneuvontapuhelinpalvelu 09 100 23 lakkautetaan vuodenvaihteen jälkeen, kun muut pääkaupunkiseudun kunnat eivät olleet valmiita jatkamaan yhteistä palvelua. Maija Anttilan mukaan kiistaton tarve terveysneuvonnalle on olemassa, ja sote-viraston on pystyttävä huolehtimaan siitä, että palvelu jatkuu helsinkiläisille myös kuntayhteistyön päättymisen jälkeen. Anttila haluaa selvittää, voidaanko saman palvelunumeron käyttöä jatkaa tai vastaava numero saada käyttöön ilman katkosta palvelussa. ? Palvelunumero on ollut erityisen tärkeä esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, jotka haluavat puhelimitse varmistaa onko tarvetta lähteä sairaan lapsen kanssa päivystykseen. Puhelinneuvonnan avulla voidaan välttää myös turhia terveyskeskuskäyntejä.? Anttila toteaa. ?Palve- Jouluradio alkaa ??Ensimmäisenä adventtina 30.11. puolilta öin aloittava joulumusiikin pää-äänenkannattaja Jouluradio soi niin FM-taajuuksilla kuin netissäkin. Tänä vuonna Toivontuottajien kanavaperhettä voi internetin kautta kuunnella peräti kahdeksan erilaisen joulumusiikkikanavan tahdissa. Uusina nettikanavina aloittavat klassiseen musiikkiin keskittyvä Klassinen joulu sekä vironkielistä joulumusiikkia soittava Jõuluraadio. Jouluradion tradition mukaisesti lähetyskauden avaa Hoosianna-hymni. Sovituksesta tänä adventtina vastaavat laulaja Jesse Kaikuranta ja muusikko Lenni-Kalle Taipale. Viime vuonna sovituksen teki Kerkko Koskinen. Viime vuonna aloittaneet verkkokanavat, kansainvälistä joulumusiikkia soittava Xmas ja rockahtava Rouhea joulu, jatkavat valikoimassa. Aiemmilta vuosilta tutut ruotsinkielinen Julradion, Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut sekä perheen pienimmille omistettu Pikku jouluradio ovat niin ikään kuunneltavissa jouluradio. fi -sivuston kautta. Yhä kansainvälisemmän kanavaperheen tarjontaa voi siis kuunnella netissä ainakin neljällä kielellä. Jouluradion musiikkipäällikkönä jatkaa Olli Aimola. 17 lun siirtäminen terveysasemien puhelimiin voi olla liian monimutkaista, tarvitaan yksinkertainen ja helppo numero, minkä muistaa ja löytää helposti. Neuvontaa tarvitaan vuorokauden ympäri. Anttila vaatii. ÂOikaisu ??Me suomalaiset elämme yhä pidempään. Olemme saaneet lisäää vuosia elämään. Yhtä tärkeää on saada lisää elämää ja terveyttä vuosiimme. Varmasti me kaikki haluamme iästä riippumatta puhtaan ja mahdollimman terveen suun. Ikävä kyllä vanhusten hammashuollon taso vaihtelee kuntien välillä ja alueittain paljon. Tämä on asia, johon on saatava muutos. Suun infektiot ja sairaudet ovat iso terveysriski ja ne voivat lisätä tai edesauttaa yleissairauksien puhkeamista ja pahenemista. Tutkimusten mukaan suun sairauksilla voi olla yhteyttä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Yleissairaudet ja niiden lääkitykset voivat myös heikentää suun terveyttä. Suun terveys on täten tärkeä osa yleisterveyttä. Olen tehnyt työtä sen eteen, että sosiaali- ja terveysministeriö julkaisisi valtakunnalliset suositukset suun terveysneuvonnan ja ohjauksen sisällöstä iäkkäille ihmisille. Siinä on erityistä huomiota kiinnitettävä muistisairaiden suun terveydenhoitoon. Silloin kun hampaiden hoitaminen ei enää suju, tarvitaan läheisen tai hoitajan apua. Perushoidon tulee olla jokapäiväistä. Ikäihmisten palvelutarpeiden selvittämisessä ja palvelusuunnitelman laatimisessa suunhoidon tarpeet ja niiden hoitaminen sekä ennaltaehkäisevät toimet on ikävä kyllä varsin usein unohdettu. Tutkitusti suun sairaudet ovat iäkkäillä yleisiä ja omahoidon toteutuminen usein puutteellista. Vanhustenhuollossa toimivan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen tulee panostaa enemmän, jotta osaamisen puutteet saadaan korjattua. Käytännön harjoittelussa pitäisi vaatia näyttö suun hoidosta. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön koulutus on avainasemassa. Tässä meillä on Helsigissä vielä tehtävää. Palvelujen vieminen kotiin, liikkuvat palvelut, kotihoidon tiimissä suunterveydenhuollon ammattilainen, hammasvastaavat osastoilla ja palvelutaloissa ovat keinoja huolehtia siitä, että suun terveydenhuollon palvelut ja hoitohenkilöstön ohjaaminen hyvään suun Sari Sarkomaa terveydenhoitoon totetuu laadukkaasti. Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanossa on luotava monimuotoisia palveluita, jotta puutteet myös ikäihmisten suunhoidossa saadaan kuntoon. Vastaanotan mielelläni palautetta tervrydenhuollon kysymyksistä sekä muistakin Helsingin ja Suomen asioista. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh. (09) 432 3033 Sari Sarkoma kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi HSY suunnittelee tuulivoimalaa Ämmässuolle ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY suunnittelee tuulivoimalan rakentamista Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tarvittavat lisäselvitykset ja luvat HSY hankkii seuraavan kahden vuoden aikana. Rakentamiseen on varauduttu vuosien 2017 ? 2018 aikana. HSY selvittää vuoden 2016 loppuun mennessä, onko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen mahdollista ja kannattavaa rakentaa tuulivoimala. ? Meillä on merkittävä rooli pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. Tuulivoimatuotanto tukee tätä päämäärää. Tavoitteenamme on kehittää Ämmässuota uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman, tuotantoon, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY on teettänyt selvityksiä tuulivoiman kannattavuudesta Ämmässuolla muun muassa Tekesin rahoittamassa suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit (RESCA) -hankkeessa vuosina 2010 -13. Selvitysten perusteella Ämmässuon alueen on todettu tuulioloiltaan soveltuvan tuulivoiman tuotantoon. Ennen kuin Ämmäsuolle rakennetaan tuulivoimala, HSY selvittää sen meluvaikutukset. Melun vaikutukset alueen asukkaille riippuvat asuntojen etäisyydestä voimalaan nähden. Melun leviämiseen puolestaan vaikuttavat maaston muodot ja tuulivoimalan tyyppi. Tuulivoimalan aiheuttama auringonvalon välkkyminen selvitetään myös. Tämä ns. välkevaikutus syntyy tuuli- voimalan läheisyydessä silloin, kun aurinko paistaa pyöriviin lapoihin voimalan vastakkaiselta puolelta. HSY selvittää myös tuulivoimalan vaikutukset lentoliikenteeseen, tutkatoimintaan sekä maisemaan ja linnustoon. ? Ennen tuulivoimalan rakentamispäätöstä ympäristövaikutukset selvitetään. Tuulivoimala tullaan toteuttamaan siten, että ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi, sanoo rakennuttamisyksikön päällikkö Juha Lipsanen. Tuulivoimalan ympäristövaikutusten lisäselvitysten perusteella päätetään, rakennetaanko Ämmässuolle tuulivoimala ja millainen se olisi. Lisäksi hankkeen liiketoimintamalli päätetään erikseen. HSY:n hallitus hyväksyi hankesuunnitelman tänään kokouksessaan ja kehotti jatkamaan selvitystyötä. Nimikirjoituksia Erilainen pankkiiri kirjaan saamassa Raimo Kantola, Henry Virtanen ja Esko Rantanen. Erilainen pankkiiri ? kirja Juhlavieraista tärkein Ulla Setälä saamassa nimikirjoitusta kirjan toiselta tekijältä, Marko Erolalta. Nyt oli hymy herkässä, kun vuosien työ oli tehty. Vuorossa Erkki Lehtovirta ja hänen takanaan Risto Setälä.
• MunkinSeutu 18 Viikot 48-49 Topo naiset ? valtakunnan koriseliittiä liigassa ??Suomalainen naisenergia, selkeä tavoite ja pahuksen hyvä joukkuehenki sekä pelaajien arvostama valmennusjohto - siinä ne tekijät joiden avulla voidaan mitään haihattelematta alkaa ennustella mahdollisuutta jopa mestaruuden voittamiseen Stadiin ensi keväänä. Koripalloliiton julkaisussa oli haastateltu syksyllä joukkueeseemme liittynyttä Heta Korpivaaraa, joka valittiin liigan parhaaksi lokakuussa ja kirjoitukses- ta kävi selvästi ilmi mikä on pelaajien yhteinen tavoite, vaikkeivät siitä sen kummemmin metelöikään - kyllä se on "se" eikä vähempää! Monet ystäväni ja "asioista tavallisesti hyvin perillä olevat tahot" ovat jotenkin väheksyen elehtineet kuultuaan, että Topo Naiset pelaavat yksinomaan suomalaisin voimin - vaan eipäs nyt enää, kun olemme jaetulla kakkossijalla 8 ottelun jälkeen tehtyämme 669 pistettä - hyvä Topo Naiset ! Mitä yhteistä näillä nuorilla naisilla lienee? - Kaikki kolme pelaavat korista ja jopa samassa joukkueessa Topo Naisten liigajoukkueessa - Heillä on myös yhteinen äiti ja isä eli ovat Kesäsen sisarukset - Niinkuin näkyy - ovat pahuksen nättejäkin ! Liigassa eli ex. SM -sarjassa on 10 joukkuetta yhtä monelta paikkakunnalta eri puolilta Suomea mikä tarkoittaa melkoista matkustusta, jopa 12 tuntisia päiväurakoita, mitkä sinänsä ovat omiaan tiivistämään joukkueen sisäistä yhteenkuuluvuutta. Kun Topo Naiset teki ensi visiitin Vimpeliin suoritettiin se ensin junalla Seinäjoelle ja sieltä sitten bussilla vielä melkoisen määrän kilometrejä pelipaikkakunnalle ja paluukyyti Hesaan niinikään kahta eri menetelmää käyttäen. Sinänsä kiva kokemus, joilekin ilmeisesti jopa ensi kertaa junassa matkanneelle. Koripallo on tunnetusti vauhtilaji, jossa liikkesuunnat vaihtelevat tiheästi, milloin ponnistetaan korkeuksiin, välillä napataan palloja lattiatasolta ja kuten mainitsinkin on vauhti yleensä aikamoista ja kun sitten kohdataan, saattaa pysähdys olla yllättävän täydellinen - ei siis ole ihmeellistä jos välillä "tapahtuu" ja peli keskeytyy sairastuvalle menoa varten. Meilläkin on pari-kolme pelaajaa ollut jonkin aikaa sivussa, mutta vain itse pelistä, paikallahan he toki ovat kannustamassa joukkuekavereitaan ja onneksi tarpeen tullen saavat nuorimmat flikat tuurata ja siten kerätä kokemusta tulevia aikoja varten. Talous? Päin ..., no enpäs sanokaan ! "Miksi Apso sinä aina valitat sitä rahapulaanne?" Siksi että se on jääkylmä totuus, nytkin kasöörimme parhaillaan lienee rasvaamassa köyttä, ja vaan siksi, ettemme tunnu onnistuvan houkuttelemaan yleisöä otteluihin eikä yritysmaailman päättäjiä & mainospomoja vuokraamaan sen paremmin näkyvyyttä Kisahallista kuin esim. peliasuissakaan. Ei auta vastapalvelut, ei TV eikä ilmeisesti mikään? Eivätkä erilaiset ja tosi hyvät henkilöstön koulutusohjelmat, joissa voimme tarjota yrityksille todellista tietotaitoa. Kymmeniä vuosia lajia seuranneena ja Torpan Poikien riennoissa mukana olleena en koskaan aiemmin ole kokenut tällaista - on loistava ja eteenpäin menevä joukkue, eikä vain jokunen yksilö ja täysin suomalainen kaiken lisäksi, jota luulisi yritysten ja yhteisöjen sekä varakkaiden stadilaisten haluavan tukea, kuka satasella kuka tonnilla jne, mutta ..., valitettavasti ei. Voisikohan ylipormestari Pajunen auttaa Topo Naisia, jotka sinänsä toki ovat kovin tyytyväiset Liikuntavirastoon ja sen toimintaan ?? Ajatteleppas hyvä lukijani, keksisitkö sinä jonkun keinon varojen hankintaan, jos ja jos vielä se toisi tulostakin, lupaan kiitokseksi Topo Naisten kausikortin. Vipinää sitä riittää myös ykkösdivisioonan ottelussakin, tässä Siiri Ukkonen syöttää Satu Leppäselle, lopputuloksena Joensuun Katajalle tappio ja ikävä kotimatka kauas Pohjoiseen karjalaan. Mitä kuuluu naisten divarijoukkueelle ja A-tytöille? Kaikista ilmeistä näkee että Topo Naiset voittivat Forssan, on se vaan niin kivaa! Eihän koriksessakaan toki saa kääntää vastustajalle peffaa ! Nuorissa on tulevaisuus ja hyvä sellainen kunhan vaan heille järjestyvät hyvät mahdollisuudet. Naiskoripalloilun tuki ry ei vain pyri tukemaan toiminnan edellytyksiä Topo Naisille, vaan myöskin joukkueille 1. divisioonassa sekä A-tytöissä, joilla kaikilla kolmella joukkueella onkin jatkuvaa keskinäistä yhteistyötä ja ?Voi luoja miten korkealle tuo Heta pystyykään hyppäämään? valmentajien välistä mielipiteiden vaihtoa. Koska naisten liigajoukkueessa on tarvittu nk. rosteriin pelaajia ovat Topon omat kasvatit Emma Närvä ja Jessi Johansson kumpikin saaneet jo peliaikaa Topo Naisissa, Orimattilasta divarijoukkueeseen tulleet Veera Kesänen ja Siiri Ukkonen ovat niinikään pelanneet jo liigajoukkueessa. A-tytöt ja naisten divarijoukkue pelaavat samalla pelitavalla, mutta sitävastoin edustusporukan eli liigajoukkueen pelityyli on erilainen. Kaikilla kolmlla on tarkoitus pelata aktiivista ja vauhdikasta koripalloa. Naisten divarijoukkueen ja A-tyttöjen valmentajat Mikko Kurki ja Mikael Jaarila, ovat tosi tyytyväisiä pelaajiensa harjoitusmoraaliin, heiltä vaaditaan paljon mutta kun he myöskin itse asettavat kovia tavoitteita, on tuloksia jo näkynyt ja näkyy lisää vastakin - kuudesta pelatusta ottelusta on kaksi voitettu. Hyvä friidut! Lähiajan otteluita 16.11. klo 16.00 Topo Naiset - Hyvinkää Kisahallissa, naisten liigaa 22.11. klo 18.20 Topo A -tytöt - Pussihukat MYKissä , A-tyttöjen 1 divaria 23.11. klo 12.00 ToPo 2 Nokia Kisahallissa, naisten 1. divaria 29.11. klo 16.00 Topo Naiset - Vimpeli Kisahallissa, naisten liigaa 7.12. klo 12.00 Topo 2 Helmi Basket Kisahallissa, naisten 1 divaria 7.12. klo 16.00 Topo Naiset - Vimpelin Veto Kisahallissa, naisten liigaa Tulkaa hyvät ystävät joukolla 7.12. näyttämään pohojalaisille kaapin paikka ääntänne tarvitaan ja myös euronne ovat tuiki tarpeeseen Topo toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää! Terveisin NAISKORIPALLOILUN TUKI RY Apso Turunen kummisetä - godfather
• Viikot 48-49 19 PASSIKUVAT HETI Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Munkkiniemi, Lokkalantie 14 Life Sörnäinen norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 p. 487 107 Lämpö- ja vesijohtoliike TERVETULOA ? vuodesta 1952 Hetipalvelut Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Lokkalantien ja Solnantien kulmaukseen suunnitellaan uutta asuintaloa ja olemassa olevien rakennusten nykyisiä katto­ kerroksessa sijaitsevia tiloja laajennetaan ja niihin suunni­ tellaan asuntoja. Katutasoon tulisi liiketiloja ja pysäköinti pihakannen alla olevaan pysäköintikellariin. Lisätietoa kaavamuutoksesta saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 24.11.?15.12.2014: ? Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22 ? info­ ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 ? kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13 ? www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Kaavan valmistelija on tavattavissa erikseen sovittavana ajankohtana kaupunkisuunnitteluvirastossa. Mielipiteet: viimeistään 15.12.2014 Lisätietoja: arkkitehti Sanna Lahti, p. 310 64424 2,64?/min Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi www.vilmaingel.fi Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2014 SERI NAUT EN N I JA PIPPURINE KÄ Maailman näyttely- KOIRA perinteiset joulumyyjäiset ERIKOISHINTA 3,90 3/2014 6,30 UUDISTU NUT LEH TI! Erikoishinta KOSKETTAVA TOSITARINA Kissani sydän on sairastunut Töpöhäntäinen KURIILIEN BOBTAIL hurmaa 5,90 Sisustus uusiksi Pirkko Arstilan hurjat kissat RYMY ja EETU Nivelrikkoa myös nuorilla kissoilla Siiri-kissa muutti Egyptiin 3/14 6,20 Pentutref feillä opitaan koirakielen aakkosia DIABEETIKON HYPOKOIRA tarkkailee verensokeria NAKSUTIN helpottaa kouluttamista MONIPUOLI SeaHor Week se ? este rats kesän kohastusokohta Nuorilla SET ore noutajat aina illa villi valmiina töihin Meiju Suvaksen Mi ni osaa street dan cea laidunkesä Aulango n ratsastu skoulu vuoden talli Kuninku valtikkausraveissa vaihtune ? Marim e ei puolu in sta kruunuaa n Laitumella kylliksi syöoltava tävää sunnuntaina 30.11.2014 klo 13-16 Mäntytie 14, Helsinki. Myytävänä jouluherkkuja kotiin, leluja, kirjoja, wanhoja tavaroita, arpajaiset, jouluisia tuotteita. Kahvilassa suolaista ja makeaa purtavaa. Tervetuloa! Tuotto käytetään koulun toiminnan tukemiseksi. Järj. Englantilaisen koulun ystävät ry. Alkuke varsojen sä on aikaa! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuviaa ja hellyttäviä tarinoit Meidän Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. PI Ä VILMA INGEL Julkaisija: Karprint Oy Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Iines-kissan TEHOJUMPPA SS SELVÄNÄKIJÄ 0700- 96020 ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Fidel on reissukissa Meidän tähdet Helsinkiin Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Ilmoitushinnat: Kansanedustaja Jaana Pelkosen R OT U E S I T T E LY Turkit näyttelykuntoon 2 Englantilaisen koulun 3/2014 6,40 HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET ? NEUVOT ? VINKIT Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan Ostetaan liiketila 10-150m . Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Töölön Putkiliike Oy Kaupunkilaiskatti kesälaitumilla  Verhoomo Tiisa Raati Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! IÖS 10 pulloa 5995 Huopalahdentie 3 ÄP Havupuuuutejuoma asemakaavan muutos valmisteilla Maskeeraus&Make up www.hel.fi/ksv ? KOIRA Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Vihkikaavaan ei tule muutoksia uusperheille ??Kirkolliskokous jätti raukeamaan keväällä tehdyn edustaja-aloitteen. Aloitteessa esitettiin nykyisten vihkikysymysten oheen lisäkysymyksiä avioliittoon vihkimisen kaavaan uusperheiden vihkimisiä varten. Kirkolliskokous käsitteli istunnossaan käsikirjavaliokunnan mietintöä, jolle piispainkokous ja perustevaliokunta olivat antaneet lausuntonsa. Edustaja-aloitteen todettiin nostavan hyvin esiin kysymyksiä, jotka liittyvät vihittäviin, joissa toisella tai molemmilla on lapsia. Samoin todettin, että kirkossa on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota uusperheiden ja lasten keskinäiseen tukemiseen. Kirkolliskokous lähetti kirkkohallitukselle jatkotoimenpiteitä varten vihkitoimituksissa käytettävän lisämateriaalin valmistelun. Kirkkohallituksen tehtävänä on tuottaa muun muassa rukousaineistoa uusperheiden vihkitoimitukseen. Materiaalissa tulisi lasten lisäksi huomioida myös muut perheelle tärkeät ihmiset, kuten kummit ja isovanhemmat. Työnantajan eläkemaksu säilyy 28 prosentissa vuonna 2015 Kirkolliskokous hyväksyi kirkkohallituksen ehdotuksen kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi 2015 - 2017. Kirkolliskokous vahvisti, että kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruus ensi vuodelle on 1,2 prosenttia. Samoin kirkolliskokous vahvisti vuodelle 2015 seurakuntien, kirkon ja kirkollisten yhdistysten työantajan eläkemaksuksi 28 prosenttia palkkasummasta, jonka lisäksi työntekijöiltä peritään työntekijäin eläkelain mukainen työntekijöiden eläkemaksu. Lisäksi se vahvisti, ettei työkyvyttömyyseläkkeistä peritä omavastuuta vuonna 2015. Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan pääosin seurakuntamaksuina. Kirkolliskokous vahvisti, että vuonna 2015 perusmaksu määräytyy vain laskennallisen kirkollisveron perusteella. Perusmaksun suuruudeksi vahvistettiin 8,2 prosenttia. Kirkolliskokous vahvisti myös kirkon palvelukeskuksen palvelumaksut. Edustaja Antti Siukonen esitti toivomusponnen, että kirkkohallitus toimittaisi seuraavaa talous- ja toimintasuunnitelmaa valmistellessaan kuvauksen kirkon yhteiseen verkkotyöhön liittyvistä tavoitteista ja mittareista sekä yhteenvedon niihin käytettävistä resursseista. Toivomusponsi hyväksyttiin äänestyksessä äänin 82-24. Kirkolliskokous sai historiateoksen Kirkolliskokouksen historiateos, ?Kansankirkko ristipaineessa. Suomen luterilainen kirkolliskokous Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky Maalaus ja tapetointi. Lattiatyöt ja laatoitukset. Parketit. Keittiöremontit. Märkätilaremontit. Puh. 040 5590 594 Katso www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com 1974?2011? julkistettiin torstaina 6.11. Kirjassa tarkastellaan uudistuneen kirkolliskokouksen roolia ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Vuosikymmenten aikana kirkolliskokous on muun muassa avannut pappisvi- ran naisille, uudistanut jumalanpalveluselämää, päättänyt uudesta virsikirjasta ja raamatunkäännöksestä ja linjannut kantaa rekisteröityyn parisuhteeseen. Kirjan on kirjoittanut TT Jaakko Olavi Antila. Teoksen tiivistelmä
• MunkinSeutu 20 Viikot 48-49 Ravintola Pikku Ranska JOULULOUNAS SUPERTARJOUS!! la 29.11.- su 30.11.14 klo: 12-16 jouluinen alkuruokapöytä, sekä perinteiset kinkut ja laatikot. Tule herkuttelemaan! Renkaat ja vaihdot Teboilista. ITSENÄISYYSPÄIVÄN LOUNAS la 6.12.14 klo: 12-17 Tarjolla a la carte- lounasta ja Itsenäisyyspäivän kakkua. Hinta: 16?/10? Muista varata pöytä! TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET 2 PIZZAA YHDEN HINNALLA! (7,50e) Tarjous voimassa ti-la klo: 17-21 (tarjous ei koske Take away- pizzoja, ainoastaan paikan päällä syötynä) UUSI A LA CARTE- lista tule nautiskelemaan! SENIORILOUNASTA tarjoilemme ma-la klo: 13-15 MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com Muutto, remontti, kesäkalusteet, venetarvikkeet, urheiluvälineet, arkistot, välivarasto, sesonkituotteet, messutarvikkeet, lisätilaa yritykselle... Talvirenkaat meiltä. y t ys Säil laa t i l e. . . el a k ik 4 kuukauden ajan* Palauta tämä myymäläämme. Saat lukon kaupan päälle vuokrauksen yhteydessä. *Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä aloitusmaksua. Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22, Helsinki Puh. 09-5655800 Avoinna ma-pe 6.30-22, la 8-22, su 9-22 Hyundai-huolto Huoltaa autoja ja ihmisiä.