• Viikot 51-1 – Nro 24/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Osta lahjakortti, saat toisen samanlaisen -50% IH O N H O ID O NA SIAN TU NT IJAT Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020! Upea lahjakorttitarjous jouluun asti: OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Munkkiniemen hammaslääkärit tarjoavat laadukasta suun terveydenhuoltoa ja lämmintä, yksilöllistä palvelua. Palvelemme teitä vuoden jokaisena arkipäivänä, myös joulun välipäivinä. Toivotamme lukijoille ja asiakkaillemme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Munkkiniemen puistotie 11 A Puhelin 09 4774 300 HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois lantiolta, reisistä tai vatsanseudulta? HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit varaamalla jaksosi 31.12. mennessä. Aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa tehokkaasti selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa maksuton konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEIDEN VANHETA! Kiinteistömaailma Tapiola, Amuletti Asunnot Oy Tapiontorni 1, Keskustorni, 02100 Espoo (09) 525 9600, tapiola@kiinteistomaailma.fi Kodikasta joulua! Pääsimme auttamaan Tapiolan alueella joka neljännessä asuntokaupassa vuonna 2019 (*. Kiitos asiakkaillemme vuodesta 2019. We ? Tapiola. Mikko 050 548 0508 Antti 050 556 0660 Markus 050 306 0694 Janne 040 753 1753 Sari 050 556 4120 Tomi 050 590 1155 Anna 050 556 4125 Reija 050 548 0581 Maria 0500 852 258 Marjut 040 733 6564 Olemme kaikki LKV-päteviä *)perustuu KVKL:n hintatilastoihin vuodelta 2019.
• 2 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu Iloista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vuoden 2020 ensimmäinen Munkin Seutu ilmestyy viikolla 2. Aineistot lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina 3.1.2020 klo 12 mennessä. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 50. vuosikerta – nro 24 Viikot 51-1/2019 ? ? Ajankohtaista PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Suomen Yrittäjät etsii Vuoden nuorta yrittäjää Kaupunginhallitus: Helsinki lahjoittaa valtiolle alueen Meilahdesta ? Helsingin kaupunki lahjoittaa valtiolle alueen Meilahdesta Suomen tasavallan presidentti -instituution 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lahjoitettava alue luovutetaan tasavallan presidentin kanslian hallinnoitavaksi. Tarkoituksena on, että alue liitetään myöhemmin kaavoituksen kautta osaksi Mäntyniemen nykyistä tonttia. Tasavallan presidentin Mäntyniemen virka-asunnon itäpuolella oleva alue on asemakaavassa osoitettu pääosin kulttuurihistorialliseksi ympäristönsuojelualueeksi. Luonnontilaisen alueen pinta-ala on 2,7 hehtaaria ja siihen kuuluu noin puolen hehtaarin vesialue. Kaupunki suunnittelee alueella olevien rakennusten myöhemmin tapahtuvaa purkamista ja siirtämistä. Tähän liittyen on teetetty kattavat rakennushistorialliset selvitykset. Kaupunki ei kuitenkaan ryhdy mihinkään toimenpiteisiin ennen kuin tarvittavat luvat ovat vahvistuneet. Tasavallan presidentti -instituutio on valtakunnan vanhimpia ja merkittävimpiä instituutioita. Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomeen vahvistettiin tasavaltalainen hallitusmuoto ja ensimmäinen tasavallan presidentti aloitti tehtävässään. Koiviston muistomerkkihanke Kaupunginhallitus hyväksyi valtioneuvoston kanslian kanssa solmittavan sopimuksen presidentti Mauno Koiviston muistomerkin valmistelusta ja toteutuksesta ehdolla, että valtio tekee vastaavan sisältöisen päätöksen sopimuksen hyväksymisestä. Hyväksyttävällä sopimuksella sovitaan presidentti Koiviston muistomerkin rahoittamisesta ja sen hankintaan liittyvistä vastuista. Muistomerkin toteutuminen ajoittuisi suunnitelmien mukaan vuoteen 2023, jolloin presidentti Mauno Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Toteutusta varten valtioneuvoston kanslia asettaa muistomerkkitoimikunnan, jossa ovat edustettuna valtio, Helsingin kaupunki ja presidentti Koiviston omaiset. Toimikuntaan on lisäksi tarkoitus nimetä varsinaisiksi jäseniksi kolme arkkitehtuurin ja taiteen asiantuntijaa. Toimikunta hyväksyy muistomerkin hankintaa koskevan toteutussuunnitelman ja kustannusarvion sekä valitsee muistomerkin sijainnin Helsingin kaupungin ehdottamista vaihtoehdoista. Pakilanpuiston allianssi Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Pakilanpuiston allianssin hankesuunnitelman hyväksymistä. Hankkeeseen kuuluvat yläaste, ala-aste, päiväkoti ja nuorisotilat. Rakentamiskustannusten enimmäishinta heinäkuun 2019 kustannustason mukaan on 52,8 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelma koskee Halkosuontie 88:n rakennuksessa tehtävää laajennusta ja perusparannusta sekä Elontie 35:n uudisrakennusta. Halkosuontie 88:n rakennuksissa toimii nykyisin Pakilan ala-aste. Hankkeen valmistuttua siellä toimii perusopetuksen vuosiluokat 3–6 sekä Pakilan yläaste ja nuorisopalvelut. Elontie 35:n rakennuksessa toimii nykyisin päiväkoti Havukka. Hankkeen valmistuttua siellä toimii Pakilan ala-asteen alkuopetuksen vuosiluokat 1–2 sekä uusi päiväkoti, joka korvaa päiväkodit Havukan ja Pakilan. Allianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa tilaaja hankkii suunnittelijat ja rakentajat kehittämään ja toteuttamaan hankkeen yhdessä tilaajan kanssa. Kaupunki on hankkinut allianssikumppanit kilpailumenettelyllä. Jarna Kaplas on Vuoden nuori yrittäjä 2019. Nyt Suomen Yrittäjät etsii hänelle seuraajaa. Kuva: Suomen Yrittäjät ? Suomen Yrittäjät etsii jälleen uutta Vuoden nuorta yrittäjää. Kuka tahansa voi ilmoittaa palkitsemisen arvoisen nuoren yrittäjän mukaan Vuoden nuori yrittäjä 2020 -kilpailuun 14.2.2020 mennessä. Vuoden nuori yrittäjä on valtakunnan arvostetuin kilpailu nuorille yrittäjille. Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjät. – Haemme kilpailuun yrittäjiä, jotka ovat olleet menestyneitä ja innovatiivisia omalla toimialallaan sekä osoittaneet poikkeuksellisen yrittäjämäistä asennetta. Kilpailun kautta haluamme näyttää, että nuorissa on voimaa ja jakaa positiivisia yrittäjätarinoita erityisesti nuoremmalle sukupolvelle, verkostopäällikkö Aicha Manai kertoo kilpailun luonteesta. Ilmiannot ehdokkaista kilpailuun ovat käytössä nyt neljättä vuotta. Viime vuonna ilmiantoja tuli lähes 400 eri puolilta Suomea. Kuka tahansa voi tehdä ilmiannon. Ne välitetään ehdokkaan oman alueen yrittäjäyhdistykselle, joka ottaa sen huomioon virallisessa ehdokasasettelussa. Kilpailu ratkeaa toukokuussa Kilpailuun ehdotettavan nuorten yrittäjien on oltava korkeintaan 36-vuotiaita (täyttää 2020). Yrityksen on pitänyt toimia vähintään kolme vuotta. Yrittäjä voi olla myös yrityksen jatkaja. Mikäli yrityksessä on useampi osakas, tulee vähintään 50 prosenttia osakkeista olla alle 36-vuotiaan omistuksessa. Yrityksellä on oltava jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. Kilpailu jakautuu alueellisiin alkukilpailuihin, joissa ratkaistaan Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen Vuoden nuoret yrittäjät sekä valtakunnalliseen loppukilpailuun. Loppukilpailun finalisteiksi valitaan viisi parasta ehdokasta. Valtakunnan Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Rantasalmen Järvisydämessä 15.5.–16.5.2020. Hallitseva Vuoden nuori yrittäjä 2019 on konttiravintolayrittäjä Mortonin Jarna Kaplas Savosta. Toiseksi kilpailussa ylsi kahvipaahtimo Lehmus Roasterya vetävä Arttu Muukkonen Etelä-Karjalasta ja kolmanneksi keskisuomalainen Trustmary Groupin Johannes Karjula, jonka yritys auttaa parantamaan asiakaskokemusta. Kilpailun ohjeisiin ja kriteereihin voi tutustua tarkemmin kilpailun sivuilla ja ilmiannon tehdä ilmoituslomakkeella. lmiannot on jätettävä 14.2.2020 mennessä. Ilmiantajien kesken arvotaan pääsyliput Get Togetheriin. Lasten ja nuorten puhelin vastaa jouluna päivittäin ? MLL:n Lasten ja nuorten puhelin on avoinna joulunakin joka päivä. Palvelussa vastataan puheluihin 23.12.2019– 1.1.2020 päivittäin kello 14–17. Lasten ja nuorten puhelin vastaa yhteydenottoihin 23.12.– 1.1. välisenä aikana sekä 6. tammikuuta kello 14–17. Muuten joululoman aikana puhelimessa on normaalit aukioloajat eli maanantaista perjantaihin kello 14–20 ja lauantaista sunnuntaihin kello 17–20. – Valtaosa, yli neljä viidestä auttaviin puhelimiin ja nettipalveluihin yhteyttä ottaneista suosittelisi palvelua samankaltaisessa tilanteessa olevalle nuorelle, suunnittelija Heidi Holappa sanoo. Asia selvisi syksyllä 2019 toteutetussa lasten ja nuorten puhelimen tunnettavuuskyselyssä. – Palvelun maksuttomuus ja aukiolo vuoden jokaisena päivänä ovat aina olleet lasten ja nuorten tärkeinä pitämiä asioita Lasten ja nuorten puhelimessa. Siksi onkin hienoa, että meidän vapaaehtoisten päivystäjien ansiosta palvelu on avoinna myös jouluna joka päivä, Holappa toteaa. – Kyselyn mukaan lapset ja nuoret arvostavat palvelussa sitä, että heidät otetaan tosissaan. Heille on tärkeää, että yhteydenottoon vastaava aikuinen on ymmärtävä ja ystävällinen sekä se, että aikuinen kuuntelee juuri kyseistä lasta tai nuorta, Holappa kertoo. Lasten ja nuorten puhelin palvelee numerossa 116 111 ja sinne voi soittaa mistä tahansa aiheesta. MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät keskustelevat lasten ja nuorten kanssa kiireettä ja luottamuksellisesti. Aktiivimalli puretaan 2020 alusta lähtien ? Aktiivimallista luovutaan ensi vuoden alusta. 1.1.2020 alkaen työttömän aktiivisuutta ei seurata eikä aktiivimalli leikkaa työttömyysetuutta. Aktiivimalli vaikuttaa vielä vuoden 2019 puolella kertyneisiin työttömyysetuuksiin, vaikka ne maksetaan vuoden 2020 puolella. Kela ja työttömyyskassat eivät enää ensi vuoden alusta lähtien seuraa työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta eivätkä vähennä työttömyysetuutta. Asiakkaan ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan aktiivimallin muutoksen takia. Etuus palautuu automaattisesti normaalille tasolle 1.1.2020 alkaen, jos sitä on aiemmin alennettu aktiivimallin perusteella. Oman etuuden määrän ja maksupäivän voi tarkastaa asiointipalvelussa. Aktiivimalli vaikuttaa vielä niihin etuuksiin, jotka ovat kertyneet vuoden 2019 puolella, vaikka niiden maksupäivä on vuonna 2020. Työttömyysetuus voidaan maksaa alennettuna, jos työttömän aktiivisuusehto ei ole täyttynyt.
• 4 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu ? ? Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 24/2019 ? ? Munkan?mummon?jupinat ? ? Puheenvuoro ? ? Josa?Jäntti OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Runopalsta Jouluyönä Tähti kirkas on taivaalle syttynyt. Jeesus lapsi seimessä syntynyt. Tähti johdatti paimenet seimen luo. Jeesus lapsen syntymää todistamaan. Näinhän syntyi joulu aikanaan. Jeesus lapsi toi valon maailmaan. Hyvää Joulua Olavi Kylliäinen Tänä Jouluna 2019 J ouluaattoo vietetään 24. joulukuuta, ja tänä vuonna se osuu tiistaille. Vaikka Jouluaatto ei olekaan virallinen pyhäpäivä Suomessa, on se useilla aloilla määritetty vapaapäiväksi. Jouluaattona useat kaupat ja liikkeet ovat suljettuina ja osa palvelee lyhyemmillä aukioloajoilla. Eli lahjojen ostamista ei välttämättä kannata jättää Jouluaatoksi. Joulupäivä on tänä vuonna keskiviikkona 25.12. Joulupäivä puolestaan on virallinen pyhäpäivä Suomessa. Myös Joulupäivänä monien kauppojen ovet pysyvät suljettuina ja osa noudattaa poikkeuksellisia aukioloaikoja. Tapaninpäivä, eli toinen joulupäivä on tänä vuonna torstaina 26.12. Tapaninpäivä on myös virallinen pyhäpäivä Suomessa. Tapaninpäivänä osa kaupoista on edelleen suljettuna, mutta monet ovat avoinna ainakin normaalista poikkeavilla aukioloajoilla. Monet kauppakeskukset ovat avoinna ja aloittavat joulun jälkeiset alennusmyynnit tapaninpäivänä. Jouluna on suosittua viettää aikaa perheen ja sukulaisten kesken, mutta monet valitsevat Suomen pakkasten sijasta loman lämpimässä. Suosittuja lomakohteita joululomalla ovat esimerkiksi Thaimaa, Espanja, USA, Dubai yms. Joulu on matkustamisen kannalla tosin lähes kalleinta sesonkiaikaa. Jouluna on matkailun sijaan myös hyvä mahdollisuus hiljentymiseen, hyvin syömiseen sekä sukulaisten ja ystävien tapaamisiin. Munkin Seutu toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! -j.a. p.s. vuoden 2020 ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 2. Avuton saa meillä avun ? Olipa mainio lääkäri tuossa Munkkiniemen Terveysasemalla. Nimeltään Lamppu, uskomatonta! Teki neurologisen tutkimuksen ja pani lähetteen Haartmaniin. Kehotti vielä ottamaan välipalaa mukaan, kun siellä voi joutua odottamaan. Viisaasti teki. Päivän mittaan matka jatkui päivystyspolilta neurologiselle poliklinikalle ja sieltä seuraavan yön mittaan osastolle. Kaikkialla monipuoliset tutkimukset ja selväkieliset tulokset. Kolmiosairaalan avara huone, hyvä sänky ja hyvä ruoka. Asiantunteva, ystävällinen henkilökunta. Kaikki tämä siis julkisella puolella. Monipuoliset tutkimukset ympäri vuorokauden. Ja kun tulos oli selvä, viivyttelemätön kotiutus. Vielä illalla kotiin lääkärin soitto aamun labratuloksista. Viikkoa myöhemmin yllättävä hämärtyminen. Soitto 116117:ään, Haartmanin kautta Silmäklinikalle ja sieltä tavattoman monipuolinen tutkimus juuri samaan aikaan, kun väki kerääntyi katsomaan futismatsia. Ammattitaitoinen, empaattinen lääkäri ja sairaanhoitaja. Tulos huojentava. Nyt odottelen linssin vaihtoa tai vanhan linssin ompelemista oikealle paikallen. Hyvä kokemus tämä yksisilmäisyys. Pystyn lukemaan ja kutomaan – puolinaisesti. Vähän ymmärrän nyt niitä, joilta näkö on täysin riisuttu! Huom! Kaikki tämä paljon parjatulla julkisella puolella! Marjatta Katajamäki Pukin joulumatka 2019 Lehtisaaren maanvuokrasopimukset huolenaiheina ? Vantaan seurakunnan kirkkovaltuusto on 3.12. päättänyt uusista maanvuokrasopimuksista, jotka astuvat voimaan 1.1.2020 Vantaan seurakunnan omistamilla tonteilla Lehtisaaressa. Lehtisaari-seura on huolestunut korotuksien vaikutuksista osakkeenomistajien mahdollisuuksiin selvitä maanvuokrista ja vastikkeista. Ainakin monien eläkeläisten on pakko harkita asunnoista luopumista ja vaikutukset asuntojen hintatasoon ovat merkittävät. Seuran tarkoituksena on nyt myös ottaa kantaa koko lähiöön liittyviin vaikutuksiin ja esim. korkea maanvuokrataso aiheuttaa vaikeuksia taloyhtiöiden kiinteistöhoidolle. Jos yhtiöllä ennestään on jo korkea rahoitusvastike, vaikka putkiremontin takia, on selvää, että vastikkeet kokonaisuudessaan synnyttävät monille osakkeenomistajille aivan kohtuuttoman tilanteen. Lisäksi Vantaan seurakunta siirtää kiinteistöverot kokonaisuudessaan taloyhtiöiden maksettavaksi. Ben Grass Varatuomari Rakennusneuvos Lehtisaari-seuran puheenjohtaja 2020 Kuin pelikirjassa motto : poliitiikassakin voi olla oppikirja ? Jääkiekossa eli lätkässä sanotaan usein, kun peli sujuu siten kuin etukäteen oli suunniteltu, että peli meni kuin ”pelikirjassa” eli noudatettiin pelisuunnitelmaa. Kun futiksessa maali tehdään tietyllä etukäteen laaditulla kaavalla esim. vapaapotkussa, niin sanotaan, että maalitehtiin kuin oppikirjan sivun mukaan.! Näin myös poliitikassa! Kirjoitin jutussani ”Elämän valttikortit” (IL/ blogit/josa jäntti 10.9.2019) otsikolla: ”Katri Kulmuni valittiin Keskustapuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Nuori, toisen kauden edustaja Pohjois Suomesta. Kokenut poliitikko Kaikkonen jäi selvästi kakkoseksi. ”Joka taholta hänelle sateli samoja kysymyksiä. Miten entinen maamme kärki ja mahtipuolue nousee jälleen 10 % : n kannatuksesta kolmen suurimman joukkoon. Hänen vastauksensa sisälsivät ison joukon toimintoja alkiolaisuuteen palaamiseen saakka. Mutta lähes kaikki muut olivat aivan samoja kuin muillakin puolueilla. Näiden asioiden parantaminen ei nostaisi puoluetta ainakaan nopeasti kärjen tuntumaan. Ne eivät erota Keskustaa millään lailla toisista puolueista siten, että ne nimenomaan katsotaan Keskustan ansioksi. ”Mikä olisi Keskustan valttikortti nopeaan nousuun” kysyin jutussani. Edellisen hallituksen jäsenenä se sai surkean vaalituloksen. Nyt se uskoi pelastuvansa ja nousevansa puna vihreiden ”kylkipuolueena”? Vai johtaako juuri se jatkuvaan kannatuksen laskuun kuten ”gallupit” kertoivat? Näin ei uskonut uusi puheenjohtaja. Hän päätti toimia toisin ja ennakkoluulottamasti. Sen ainoa poliiittinen ”valttikortti” on esittää pelikirjan mukaan nyt hallituskumppaneilleen erittäin näkyviä uudistuksia ja kärkeviä mielenilmauksia! Esimerkiksi ”ravistella” aiheen saatuaan koko hallitusta ja sen luotettavuutta. Näin ehdotin blogissani syyskuussa! Millaisia ne voisivat olla jäivät uuden puheenjohtajan ja muiden keksittäviksi. Elleivät muut hallituspuolueet ehdotuksiin suostu, niin se voi ilmoitaa jättävänsä hallituksen. Se voisi esim. yhdessä oppositiopuolueiden kanssa äänestää epäluottamusta hallitukselle ja uskaltaa” ampua omaan nilkkaan”. Oppositio olisi mainio uhka ja ”vipu” uuteen nousuun? Ehtona olisi pääsy edelleen uuteen hallitukseen ja säilyttää oma paikkansa tyytymällä vain esim. nykyisen pääministerin vaihtoon. Näin uusi puheenjohtaja hankkisi ”kannuksensa” jäämällä edelleen hallitukseen. Näin hän osoittaisi valintansa oikeaksi! Mitenkäs kävikään? Melko muodollisilla syillä hallitus oli hajota ja lähellä ovat vieläkin uudet vaalit! Jos näin kävisi, niin sitten vasta nähdään, toimiko hän oikein kannatuksen nostamiseksi? Nyt voi syksyn harmaudessa todeta, että ”kukas kissan hännnän nostaa, jos ei kissa itse! ? Mitenkäs pukki tänä vuonna jouluun herää? Taitaa potkia palloa kuin lankakerää, siks´ kuntoa riittää vaik´ muille jakaa reki kun kiitää, voi vaik´ pohjal´ makaa! Katsella voi taivaal´, mis´ pilvet ne matkaa, saasteist´ ei jälkiä, siks´ reissua hän jatkaa. Pukkia koht´ huikoo ja välipala nyt maistais´, kinkun matkaan laittoi muori, onneks´ heiniä ei laittais´! Tuhtia murkinan täytyy olla, tuumii pukki, muuten m a t k a n t e k o jää kesken, ja maassa hän makaa kuIn tukki. Ruoat ja juomat ja autot ja matkat täytyis´ uusiksi saada, mut´ ei pukin voimil´, siinä se vaara! Pukki kun koko vuoden rauhallisest´ elää, jaksaa hän yhden päivän kiertää kerää. Toivoo hän meille levollist´ jouluu, toivottavast´ me ei tarvita siihen uutta kouluu! Elina Kuosmanen toivoo lukijoille HYVÄÄ JA LEVOLLISTA JOULUA!
• 5 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu Sari Sarkomaa Pahenevaan lääkepulaan on saatava ripeästi ratkaisuja ? ? Kolumni ? Saan jatkuvasti viestejä huolestuneilta kansalaisilta ongelmista saada tarvitsemiaan lääkkeitä apteekeista. Syöpäverenpaineja kipulääkkeitä, e-pillereitä ja adrenaliinikyniä. Tässä muutama lääkeryhmä, joissa on ollut saatavuusongelmia. Lääkepula on pahentunut entisestään syksyn edetessä. Vastuuministeri Aino-Kaisa Pekosen ja koko hallituksen olisi viipymättä tehtävä kaikki voitava tilanteen helpottamiseksi. Olen jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Tiedustelin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt suomalaisia vaivaavan lääkepulan helpottamiseksi. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat syksyn aikana lisääntyneet 65 prosentissa apteekeista, mikä ilmenee Apteekkariliiton tuoreesta apteekkikyselystä. Fimea on saanut tänä vuonna lääkeyrityksiltä enemmän saatavuushäiriöilmoituksia kuin koskaan aiemmin. Apteekeissa tehdään päivittäin töitä, jotta asiakkaalle saataisiin sopiva lääke. On selvää, että lääkkeiden saatavuuden varmistamisen on oltava keskeinen tavoite lääkealan uudistamisessa. Uudistuksessa apteekkien farmaseuttinen osaaminen on saatava nykyistäkin vahvempaan käyttöön. Apteekkariliiton mielestä tilannetta voitaisiin helpottaa apteekkien nykyistä laajemmilla oikeuksilla vaihtaa lääkkeitä. Lääkepulaa helpottaisi esimerkiksi, jos apteekit voisivat vaihtaa lääkkeen saatavilla olevaan vahvuuteen ja sovittaa annoksen sen mukaan ilman yhteydenottoa lääkäriin. Vastaava käytäntö on jo voimassa Norjassa. Nykyisin apteekeilla on mahdollista vaihtaa lääkärin määräämä lääke esimerkiksi edullisempaan rinnakkaislääkkeeseen. Vaihto-oikeus on pakkauskohtainen, eikä lääkettä voi vaihtaa eri vahvuiseen eikä myöskään annoskokoa saa muuttaa. Reseptilääkkeiden lisäksi saatavuusongelmia on ollut myös itsehoitolääkkeissä. Esimerkiksi flunssalääke Finrexiniä ei ole saatu apteekkeihin vuoteen. Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila on julkisuudessa tukenut Apteekkariliiton esitystä lisätä apteekin mahdollisuuksia vaihtaa lääke saatavilla olevaan vastaavaan lääkkeeseen. Lääkäriliitto on toivonut Fimean ja sosiaalija terveysministeriön ohjeistavan apteekkeja asiasta. Kiritän hallitusta viipymättä toimiin, jotta jokaiselle suomalaiselle voidaan turvata tarvittavat lääkkeet. Ihmisillä on suuri hätä ja huoli. Hallituksen pitää tehdä asiassa kaikki mitä on kotimaisin voimin mahdollista tehdä. Odotteluun ei ole enää aikaa. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Joulun ihanat kukat kukkakauppa KruunuKukasta Mall Of Triplan 1.kerros Prismaa vastapäätä Rauhallista joulun aikaa HAMMASPROTEESIT JA HAMMASSUOJAT LAADUKKAASTI, NOPEASTI JA VUOSIKYMMENTEN AMMATTITAIDOLLA 044 7762 277 W W W . E R I K O I S H A M M A S T E K N I K O T. F I Palvelemme Mall of Triplan 1krs. Mukavaa ja rauhallista joulua SUUTARI SHOEMAKERMEN OY Junista ja junaelokuvista ? ? Kolumni Erkki Wuori ? Olen aina ollut kiinnostunut junista. Osaltaan tämä johtunee siitä, että äidinisä Kalle-pappa oli konduktööri ja äitini aloitti rautatieläisuransa sähköttäjäoppilaana Oulun asemalla 1915. Lapsuudenkotini oli Tampereella ja matkat sukulaisiin Oulussa taittuivat makuuvaunussa. Muistan kolmessa tasossa olleet vuoteet, lasisen vesikarahvin, seinään upotetun astian pienempää tarvetta varten ja pesukulhon. Vaunut olivat puurakenteisia, nopeudet eivät olleet päätä huimaavia, välillä kuului höyryveturin pillin vihlaisu ja savun tuoksun saattoi aavistaa. Isompana koululaisena sain joskus matkustaa yksin Ouluun. Runsaiden eväiden ohella matkaseurana oli jokin kirja, usein jokin jännityslukemisto. Muistan kihelmöivän tunnelman lukiessani Outsiderin teosta Egyptiläinen tuhkauurna. Muutama vuosi sitten luin sen uudelleen nojatuolissani. Ei olisi pitänyt ! Lukukokemus riippuu usein iästä ja paikasta. Vuoden 1957 helmikuussa matkustin Ouluun, jossa odotti varusmiespalvelus. Hyttitoverini olivat samalla asialla. Tunnelmaa yritettiin keventää huumorilla, mutta uni ei tahtonut tulla. Vuonna 1954 lokakuun 2 päivän iltana olin matkalla Kajaaniin. Mukana oli isäni tuhkauurna, jonka seuraavana päivänä laskin sukuhautaan. Tuona päivänä täytin 22 vuotta. Kiireettömän eläkeläisen matka Ouluun ja muihin kaukaisempiin kohteisiin sujuu leppoisasti uusissa päivävaunuissa, varsinkin siellä toisessa kerroksessa. Kulku on tasaista ja syventyminen kirjaan on mahdollista. Esimerkiksi Graham Greenin vuonna 1964 suomeksi ilmestynyt romaani Idän pikajuna tarjoaa huikean matkan välillä Calais-PariisiWien-Istanbul 1930-luvun tunnelmissa. Vaikka nykyajan junamatka sähköistetyllä rataverkolla on mukava ja turvallinen, minun nostaginen” junaidentiteettini ” on vahvasti sidoksissa höyryvetureiden aikakauteen. Höyryveturi on elävän tuntuinen, tulipesä vaatii syöttämistä, höyrykattila juottamista, sitä pitää öljytä, rasvata ja muutoinkin huoltaa. Sen liikkeelle lähtö on pihinää ja puhinaa, männät alkavat tehdä liikettä, vauhti kiihtyy ja sitten mennään. Sen pillin ääni on pitkä ja voimakas. Höyryjunan kyyti on nykyään harvinaista herkkua normaaliraiteilla. Joskus on tarjolla nostalgiatrippejä. Museorautatieyhdistys ry. ylläpitää Jokioinen-Humppila kapearaiteista rautatietä. Kesäsunnuntaisin on tarjolla höyryistä kyytiä, joskus muulloinkin. Kerran kesässä on Minkiön asemalla höyryfestivaali, jolloin erilaiset höyrykäyttöiset vempeleet ovat toiminnassa. Höyryjyrästä pärehöylään! Aikojen saatossa on tehty monia elokuvia, joissa juna on suuremmassa tai pienemmässä roolissa. Vuonna 2011 ilmestyi Peter von Baghin tietokirja Junassa, jossa hän esittelee merkittäviä junaelokuvia. Ville Salmisen ohjaama elokuva Lentävä kalakukko sai ensi-iltansa 1953.Nimi viittaa Helsingistä Kuopion suuntaan kulkeneeseen pikajunaan, joka sai mainitun lempinimen. Nimitys junaelokuva on tässä hieman ” falski ”, koska kuvausten pääosa tehtiin studiossa. VR antoi käyttöön erilaista rekvisiittaa, joista koottiin aidontuntuinen junavaunun sisus. Pääosassa on kuitenkin sekalainen seurakunta matkalaisia. On rikasta, rakasta, köyhää ja äveriästä. Rikollisjuonikin on saatu mahtumaan. Esa Pakarinen häärii konduktöörinä ja laulaa lurittaa välillä. Von Bagh kirjoittaa: ” Tulos on hellyttävä kansallinen omakuva ja aikakautensa läpileikkaus. Valkokankaalle kohoava riemuliiteri on kansanviihteen hurja puriste, täynnä pyhää vihaa korkeakulttuuria kohtaan. Haitari soi ja paiskitaan korttia”. Samaan lajityyppiin kuuluvat myös elokuvat Rovaniemen markkinoilla ja Hei rillumarei. Viimeksi mainitun filmin nimi tuli edustamaan koko tiettyä populaarikulttuurin aluetta. Matkustin kesäkuussa 1952 mainitulla Kukolla Iisalmeen opettamaan kesähommana eräälle koululaiselle ruotsia, mutta matka oli perin säyseä. Rillumarei-junafilmiin verrattuna Roland af Hällströmin Pikajuna pohjoiseen vuodelta 1947 on aivan eri tunnelmainen. Joukko ihmisiä on saapunut Helsingin rautatieasemalle matkustaakseen yöjunalla jonnekin Pohjois-Suomeen. Makuuvaunuihin nousevilla on kullakin omat syynsä matkaan. Päältä katsoen heillä ei ole yhteistä, mutta matkan aikana kytköksiä löytyy. Jotain hämärääkin näyttää olevan tekeillä. Kun veturimiehet tekevät valmisteluja matkaa varten, syntyy henkilökohtaisuuksiin menevää riitaa, joka on kuin aavistus matkalaisia koskevasta melodraamasta. Välillä kamera pistäytyy ravintolavaunussa, jossa käy myös poliiseja tarkistamassa matkustajien henkiköllisyyttä. Muutoinkin ajankuva on puhutteleva. Eletään sodan jälkeisiä vuosia. Muistan ne hyvin. Myös ne poliisit, jotka penkoivat ihmisten matkalaukkuja, joissa voisi olla jotain mustan pörssin tavaraa kuten voita. lihaa ja sakariinia. Juna halkoo öistä lakeutta, kipunat sinkoavat savupiipusta ja draama odottaa huipennustaan. Suomalainen ” film noir ” kirjoittaa von Bagh. Agatha Christien romaani Murder in the Orient Express, Idän pikajunan arvoitus ,on filmattu usean otteeseen. Minulle mittapuu on vuoden 1974 versio. Johdantojakson jälkeen Hercule Poirot ja muut draaman henkilöt siirtyvät Istanbulissa Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ( Compagnie International des Wagons-Lits ) upeaan makuuvaunuun. Tilanteet tapahtuvat siellä ja ravintolavaunussa. Välillä kuvataan junan menoa vaihtelevissa maisemissa. Lopulta jossain Belgradin tienoilla lumimyrsky yllättää ja seisokki antaa Poirotille tilaisuuden koota draaman henkilöt kuulemaan loppuyhteenvetoa murhamysteeristä. Makupala Poirotin ystäville. Minulle ennen kaikkea tyylikäs junaelokuva, jossa 1930-luvun ajankuva on toteutettu detaljeja myöten tarkasti. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin
• 6 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu ? ? Joulunpäivän hartaus ? ? Seurakunta Nyt Betlehemiin! ? Olen aina miettinyt, miksi juuri joulusta on tullut meille niin tärkeä kirkkopyhä. Myös pääsiäinen ja helluntai ovat tärkeitä, mutta joulukirkon kävijämäärien kanssa eivät nämä tärkeät kirkkopyhät kilpaile. Ehkä joulun suosion syy on sen sanoman yksinkertaisuudessa ja elämänläheisyydessä? Jumalan enkeli ilmestyi tavallisille ihmisille heidän arjessaan, paimenille työssään. Ehkä juuri he tarvitsivat Vapahtajaa eniten? Ehkä he olivat valmiina ottamaan hänet vastaan? Jumala ilmoittaa itsensä meille juuri silloin, kun tarvitsemme häntä. Paimenet pelkäsivät. Pelko kuuluu elämään. Pelkäämme tilanteita, joita emme pysty kontrolloimaan. Pelkäämme epävarmaa tulevaisuutta. Pelkojemme keskellä sanoo Jumalan enkeli meillekin: ”Älkää pelätkö!” Ratkaisu on aina olemassa. Pimeässä jouluyössäkin saamme sytyttää kynttilän, joka antaa valoa ja lämpöä. Pelosta huolimatta paimenet lähtivät matkaan. Niin pitääkin. Pahinta elämässä olisi jäädä seisomaan paikoilleen. Aina pitäisi mennä eteenpäin, aina kokea jotain uutta. Niin juuri paimenista tuli Vapahtajan syntymän ensimmäisiä todistajia. Meidänkin elämässämme voivat juuri pelot ja kriisit kääntyä positiiviseksi kehitykseksi. Siihen tarvitaan luottamusta ja valmiutta astua askel eteenpäin. Joulusanoma kertoo, että Vapahtaja tuli kaikille ihmisille. Jokaiseen ongelmaan on ratkaisu, kenties jo seuraavalla askeleella. Ehkä askel joulukirkko voi olla meillekin askel eteenpäin, kohti elämää, jossa kaikki on paremmin. Vapahtaja syntyi jouluna juuri meille. Se on paras joululahja. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Arkiehtoollinen ja nuorten joulujuhla ke 18.12. klo 19 kirkossa. Messut sunnuntaisin klo 11. Ti 24.12. Lasten ja perheiden aattohartaus klo 15. Aattohartaus klo 16 Kauneimmat joululaulut –messu Tapaninpäivänä 26.12. klo 11. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon, niin tiedustelethan taksikyydin mahdollisuutta kirkkoherranvirastosta tai suntioilta. Muut tilaisuudet Seurakunnan puurojuhla ToivonCaféssa to 19.12. klo 17-19. Musiikkia ja puuroa tarjolla, tule piipahtamaan tai viipymään. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Alkaa 13.1. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13, seuraavan kerran 8.1. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa, alkaa 2.1. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 9.1. Kirjallisuuspiiri ma 13.1. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Johanna Venho Ensimmäinen nainen (WSOY), alustus Leena Korhonen. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 18, mukana soitinyhtye Puhallus, Hartikainen, Valtonen. Ti 24.12. lasten ja perheiden aattohartaus klo 13. Aattohartaus klo 15. Jouluyön messu klo 23. Joulukirkko 25.12. klo 8. Messu 1.1.2020 klo 11. Messu loppiaisena 6.1. klo 11. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Muut tilaisuudet: Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustelut ohjaajilta, alkavat viikolla 2. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 1314, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Alkaa 7.1. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, alkaen 9.1. Temppeliaukion kirkko rikkoi 900 000 vierailijan rajan Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko teki uuden vierailijaennätyksensä itsenäisyyspäivän aattona ? Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko teki uuden vierailijaennätyksensä itsenäisyyspäivän aattona, kun vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä ylitti enimmäistä kertaa 900 000 vierailijan rajan. Kyseessä on paitsi Temppeliaukion kirkon oma vierailijaennätys myös korkein Suomen sisänähtävyyskohteessa vuoden aikana koskaan saavutettu kävijämäärä. – Syksyn ja talven vierailijamäärät ovat olleet kasvussa, mikä selittää osaltaan ennätyksellistä vierailijamääräämme. Luku kasvaa vielä joulukuun aikana, mutta miljoonan kävijän rajapyykki ei kuitenkaan tänä vuonna rikkoudu, Temppeliaukion kirkon palvelupäällikkö Heli Suhtala Uvalic sanoo. Vierailijamäärään lasketaan kirkossa sen aukioloaikoina vierailevat henkilöt lukuun ottamatta kirkollisiin toimituksiin osallistuvia henkilöitä ja konserttivieraita. Elävä kirkko ja vetovoimainen nähtävyys Töölön seurakunnalle kuuluvassa Temppeliaukion kirkossa vierailee vuosittain turisteja kaikkialta maailmasta. Kesällä 2019 kirkossa vieraili yhden päivän aikana parhaimmillaan yli kymmenentuhatta kävijää. Temppeliaukion kirkko tunnetaan maailmalla ennen kaikkea sen ainutlaatuisesta arkkitehtuurista. Lisäksi kirkossa järjestetään vuosittain satoja konsertteja ja musiikkitilaisuuksia. – Temppeliaukion kirkko kiinnostaa ja kiehtoo läheltä ja kaukaa tulevia. Tämä on hieno saavutus ja olemme iloisia siitä, että pystymme yhdistämään Temppeliaukion kirkon elävänä kirkkona ja sen vetovoiman nähtävyytenä, Töölön seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus sanoo. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituin sisänähtävyyskohde ja maamme kolmanneksi suosituin nähtävyys Suomenlinnan ja Linnanmäen jälkeen. Temppeliaukion kirkko täytti viisikymmentä vuotta mikkelinpäivänä 2019. Jouluisia elämyksiä Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseossa Joulupöydät ovat katettuina 12.1.2020 asti Ruokasali Fanny ja Paul Sinebrychoffin kotimuseossa, Bulevardi 40. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen neet perheelle. Näyttävät, suuret lautasliinat olivat olennainen osa juhlakattausta ja ne taitettiin ranskalaisiksi liljoiksi, kynttilöiksi, viuhkoiksi tai simpukankuoriksi. Perheen käyttöesineitä ei museon kokoelmissa ole, joten joulukattausten esineet koostuvat suvulta lainatuista esineistä ja museon muista kokoelmista. Emme tiedä mitä Sinebrychoffeilla tarjottiin jouluruokina, mutta varmaankin osittain samoja jouluruokia, jotka edelleen kuuluvat suomalaiseen joulunviettoon. Sinebrychoffeilla vietettiin siis joulua yli sata vuotta sitten hyvin samanlaisessa miljöössä kuin tänäkin päivänä. Nostalgisen joulutunnelman, tyylihuonekalujen ja harvinaisen esineistön lisäksi kotimuseossa pääsee ihailemaan Fanny ja Paul Sinebrychoffin keräämää laajaa, vanhaan eurooppalaiseen taiteeseen keskittynyttä taidekokoelmaa. Joulukattaukset on toteutettu yhteistyössä Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n kanssa. Asiantuntijana on toiminut kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. ? Sinebrychoffin taidemuseon toisessa kerroksessa sijaitseva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo virittäytyy joulunaikaan. Kotimuseon saleihin on katettu juhlavat joulupöydät joululeivonnaisineen. Tänä vuonna barokkihuonekaluilla kalustettuunruokasaliin on katettu illallispöytä kahdeksalle hengelle. Kattauksen harmaa-valkokuvioitu astiasto on kuulunut Sinebrychoffeille, samoin hopeiset aterimet ja punaisella langalla nimikoidut lautasliinat ovat kuulu
• 7 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Operaatio Lumihiutale auttaa joulunajan liikenteessä A utoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Lumihiutale on taas turvaamassa matkaanja perillepääsyä joulunajan liikenteessä 14.12.2019-1.1.2020. Monesti avuntarve olisi vältettävissä huolellisuudella ja hyvällä ennakoinnilla. Autoilijalle jo käynnissä oleva joulusäpinä näyttäytyy kaaoksena markettien ja ostoskeskusten pysäköintialueilla. Jouluaattona ja -pyhinä ruuhkat ja pysäköintiongelmat siirtyvät hautausmaiden läheisyyteen. – Vaikka parkkipaikkakolhu harvoin aiheuttaa henkilövahinkoja, vaatii sen selvittely sekä vakuutusja korjausprosessin käynnistely oman aikansa ja vaivansa. Kukaan tuskin kaipaa yhtään ylimääräistä ohjelmaa muutenkin hektiseen joulunaikaan, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa. Kolhuilta välttyy parhaiten ajamalla pysäköintialueilla kävelynopeudella, pitämällä ajatukset ajamisessa, havainnoimalla huolellisesti sekä välttämällä peruuttamista, mikäli se vain on mahdollista. – Jos läpiajettavaa ruutua ei löydy, on auto turvallisempaa peruuttaa ruutuun kuin sieltä pois, Vesalainen neuvoo. Joululahjoja ja muita tavaroita kanniskellessa avaimet tulee helposti laskettua tavaratilaan, jonne ne myös unohtuvat varsin herkästi. Avaimet kannattaisikin pitää aina taskussa sen sijaan, että kantelee niitä käsissään. Pidemmälle joulun viettoon lähdettäessä kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan auton vara-avain, joka on viisainta antaa toisen, samassa autoseurueessa matkustavan huolehdittavaksi. – Rengasrikolta välttyy parhaiten tarkastamalla rengaspaineet ja säätämällä ne kuormitusta vastaaviksi ennen matkalle lähtöä, Vesalainen vinkkaa. Valtakunnalliset yhteislähdöt käynnistivät Operaatio Lumihiutaleen lauantaina 14.12.2019 ja tehostettu päivystys jatkuu keskiviikkoon 1.1.2020 saakka. Etelä-Suomen yhteislähtö järjestetään Tampereella Hämeenpuistossa klo 10-12 ja Pohjois-Suomen yhteislähtö Kajaanissa, poliisitalon pysäköintialueella (Lönnrotinkatu 1), klo 10-11.30. Tilaisuuksissa on mahdollista tutustua tiepalvelumiehiin ja -autoihin sekä tiepalvelun käytössä olevaan välineistöön. Yhteislähtö huipentuu perinteisesti tiepalveluautojen kulkueeseen eli ”vilkkuajoon”. Operaatio Lumihiutale päivystää Autoliiton yleisen tiepalvelun numerossa 0200 8080. (Puhelun hinta on 1,93 €/min + mpm, jonotus on maksuton.) Itse avustuskustannuksista kannattaa pyytää arvio palvelua tilattaessa suoraan joko vapaaehtoiselta tiepalvelumieheltä tai hinausyritykseltä, jolle tapaus kulloinkin välitetään. Apua voi tilata myös Autoliiton mobiilisovelluksella, jonka kautta avuntarvitsijan paikkatiedot välittyvät Autoliitolle. Näin apu osataan toimittaa nopeammin suoraan oikeaan osoitteeseen, vaikka avuntarvitsija ei omaa sijaintiaan tietäisikään. Autoliiton sovellus on ladattavissa sekä AppStoresta että Google Play-kaupasta. Gateau-leipomomyymäläketju avaa myymälän Foorumiin G ateau-leipomomyymäläketju jatkaa laajentumistaan ja avaa uuden myymälän Helsingin ytimeen Forumin kauppakeskukseen. Ketju kasvaa vauhdilla ja Forumin avauksen myötä Gateaulla on pääkaupunkiseudulla jo 15 myymälää. Tiistaina 10. joulukuuta avattiin keskeiselle paikalle Forum kauppakeskukseen laadukkaista artesaanileipomotuotteista tunnettu Gateau-leipomomyymälä. – Upeille artesaanileipomotuotteille on yhä enemmän kysyntää, sanoo Fazer Retail Suomen toimitusjohtaja Miika Kostilainen. Arkeen haetaan usein pientä ylellisyyttä, mutta sen tulee olla saatavilla helposti ja nopeasti. – Uskomme, että Suomen markkinassa on tilaa korkeaan laatuun panostavalla toimijalle take-away-ympäristössä. Olemme iloisia, kun voimme laajentumisen ansiosta tarjota asiakkaille uusia Gateau-myymälöitä. Tämän avauksen myötä vahvistamme asemaamme pääkaupunkiseudulla ja kehitämme tarjontamme edelleen vastaamaan asiakkaidemme tarpeita, jatkaa Kostilainen. Gateau Forumin avajaisia juhlitaan koko ketjussa. Herkullisia piparkakun makuisia Joulupullia saa nyt kaikista Gateau-myymälöistä neljä kolmen hinnalla joulukuun loppuun asti. Vastuullisuus merkitsee yhä enemmän Asiakkaat arvostavat yksilöllistä palvelua sekä heidän tarpeitaan palvelevaa valikoimaa. Gateaun valikoima perustuu käsin tekemisen taitoon ja aitoihin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Vastuullisuus on entistä suuremmassa roolissa. – Olemme luopuneet kokonaan fossiilipohjaisten kertakäyttömuovien käytöstä take away -pakkauksissa. Kahvikuppien kannet ovat kierrätettäviä ja olemme luopuneet muovipussien ja muovipillien käytöstä. Myös kotimaisuus on tärkeää. Suosimme kotimaisia raaka-aineita aina, kun hinta, laatu ja saatavuus sen mahdollistavat, toteaa Kostilainen. Gateau Forum sijaitsee kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa osoitteessa Mannerheimintie 20 ja palvelee ma-pe 7.00 – 20.00, la 9.00 – 19.00 ja su 11.30 – 18.00. Gateau on Tukholmassa vuonna 1937 perustettu ja Fazerin omistama artesaanileipomo, jossa leivotaan perinteisillä ranskalaisilla resepteillä. Gateau-leipomomyymälöitä on Suomessa 15 ja Ruotsissa 32. Gateaun leipomot sijaitsevat Sörnäisissä, Malmössä ja Tukholmassa. https:// www.gateau.fi/ Gateau joulupulla. Muovin keräys alkoi Sortti-asemilla H elsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on aloittanut muovin keräyksen kaikilla Sortti-asemilla joulukuun alkupuolella. Keräykseen voi tuoda muovipakkausten lisäksi muutakin muovijätettä. HSY edistää näin jätteiden kierrätystä ja pääsyä tavoitteeseen nostaa kotien jätteiden kierrätysprosentin 60 pääkaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä. Sortti-asemalla keräykseen voi tuoda kaikenlaista muovijätettä, kuten ämpäreitä, pulkkia, kukkaruukkuja sekä muovipakkauksia. Tämän vuoden puolella muovia otetaan vastaan samalla hinnalla kuin sekajätteen eli 20 €/m³. Ensi vuoden alusta hinta laskee 10 €/m³. Sortti-asemien muoville löytynyt käyttöä Kierrätetystä muovista tehdään uusia muovituotteita, kuten kastelukannuja ja siivousvälineitä sekä muoviprofiileja esimerkiksi terassin rakentamiseen. Lisäksi Lappeenrannassa kierrätysmuovia käytetään sellaisenaan tai komposiittina erilaisten koteloiden tai pakkausten valmistuksessa. Pormestari Jan Vapaavuoren erityisavustajaksi Maira Kettunen Maira Kettunen. (Kuva: Suomen Kuntaliitto ry) ? Pormestari Jan Vapaavuori on kutsunut VTM Maira Kettusen, 44, poliittiseksi erityisavustajakseen. Kettunen toimii erityisavustaja Laura Åvallin äitiysloman sijaisena vanhemman erityisavustajan tehtävässä ajalla 20.1.–31.12.2020. Kettunen siirtyy pormestari Vapaavuoren erityisavustajaksi Kuntaliiton viestintäjohtajan tehtävistä. – Olen todella iloinen, että pormestari pyysi minua tähän tehtävään. Helsinki on kotikaupunkini ja on hienoa päästä tekemään työtä sen puolesta. Uskon, että opin tässä tehtävässä asioita, joista on palattuani hyötyä myös nykyiselle työnantajalleni Kuntaliitolle, Maira Kettunen sanoo. Aikaisemmin urallaan Kettunen on toiminut muun muassa Fennovoiman viestintäjohtajana sekä tiedottajana eduskunnassa.
• 8 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2020! www.ebikestore.fi Raumantie 1, 00350 Helsinki (Munkkivuoren liikekeskus) 020 730 7740 info@ebikestore.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Inaria Studio Munkkiniemi Munkkiniemen Puistotie 21 (09) 484 101 Kiitos kuluneesta vuodesta ja Rauhallista Joulua Munkkivuoren Fysioterapia & Hieronta Eija Kettunen 050-374 51 61 Raumantie 1, puh. (09) 556 307 Munkkivuoren SUUTARI Oy Kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta! Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040 5160 806 TERVETULOA Kiitos kuluneesta Kiitos kuluneesta vuodesta ja Hyvää vuodesta ja Hyvää Joulua ja Onnellista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uutta Vuotta! T. Teija Kallinki Parturi-kampaamo Saga-Hius Dosentintie 12, 00330 Helsinki Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Merja Lampa www.tavex.? 09 68 149 149 Romukullan osto Valuutanvaihto Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! TEBOIL MUNKKIVUORI Veljekset Hämäläinen Oy, puh. (09) 565 5800 Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Palvelemme ma-pe 6.30-21, la 8-21 ja su 9-21 Helsingin liito-oravakanta kasvaa edelleen Liito-orava. Kuva: Tom Ahlström. ? Helsingin kaupunki on teettänyt neljännen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Kanta on edelleen vahvistunut nopeasti. Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014–2019 kaikkiaan 124 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota. Vuoden 2018 jälkeen kanta on vahvistunut erityisesti Oulunkylän ja Käpylän ympäristössä. Liito-oravat ovat kulkeneet puistoalueita ja pikkumetsiköitä pitkin myös kaupungin keskustan liepeille: uusia löytöpaikkoja olivat muun muassa Hietaniemen hautausmaa, Töölönlahden perukka ja Linnanmäen kupeessa sijaitseva Alppipuisto. Kookkaat tervalepät ovat puistoissa liito-oravalle merkittäviä ruokailupuita ja järeät kuuset tärkeitä oleskelupaikkoja. Liito-orava tavattiin ensimmäisen kerran myös Lahdenväylän linjan itäpuolelta Vanhankaupunginkosken Pornaistenniemeltä. Lahdenväylä on kuitenkin edelleen ollut liito-oraville ilmeinen este tai ainakin hidaste leviämiselle. Levinneisyysalue on laajentunut huomattavasti itään vuosien 2014 ja 2016 välillä, mutta ei enää seuraavien kolmen vuoden aikana, vaikka elinpiirejä löytyi paljon lisää Helsingin länsija keskiosista. Helsingin kaupunki kiinnittää erityistä huomiota maankäytön suunnittelun ja liito-oravien suojelun yhteensovittamiseen. Vuoden loppuun mennessä valmistuu selvitys liito-oravien elinympäristöjen ja niiden välisten yhteyksien verkoston suhteesta maankäyttöön. Selvityksessä määritellään keinot, joilla voidaan pitkällä aikavälillä sovittaa yhteen maankäytön kehittäminen sekä elinvoimaisen liito-oravakannan säilyttäminen ja ylläpitäminen. Tässä vaiheessa tarkastelua tehdään liito-oravien esiintymisalueella Länsi-Helsingistä Lahdenväylälle saakka.
• 9 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu ? Munkkiniemen puistotien puut ovat olleet useamman vuoden kaupungin erityisseurannassa. Katupuiksi istutetut lehmukset elävät keskimäärin vain 100-vuotiaiksi, sillä katu on niille ankara kasvuympäristö. Puita leikataan ja maa tiivistyy, juurten lähellä kaivetaan kaapeleita ja johtoja sekä liikenne aiheuttaa tärinää. Puiden kunto saattaa heiketä hyvinkin äkkiä. Munkkiniemen lehmuskujanteen ensimmäiset puut on istutettu 1920-luvulla ja istutuksia jatkettiin 1930-luvulla. Lehmuskujanteenpuut on alun perin suunniteltu muotoon leikattaviksi ja siksi puut on istutettu poikkeuksellisen tiheään vain 5 metrin välein. Lehmuksia hoidettiin muotoon leikkaamalla ainakin vuoteen 1939 asti, mutta puiden leikkaaminen lopetettiin sotavuosien aikana. Munkkiniemen puistotie on yksi parhaiten toteutuneita osia Eliel Saarisen vuonna 1915 valmistuneesta asemakaavasta. Se on luokiteltu ensimmäisen luokan arvoympäristöksi Helsingin omassa inventoinnissa. Nelirivinen lehmuskujanne on myös istutussommitelmana ainutlaatuinen, ja se halutaan säilyttää. Lehmuskujanteisiin ei ole enää tehty moneen vuoteen täydennysistutuksia. Uusia puita ei kannata istuttaa vanhojen puiden väleihin, koska puiden nykyinen istutusväli on liian pieni uusille puille. Kasvualustat ovat myös tiivistyneet ja vanhentuneet ja ne tulee uusia perusteellisesti. Kasvualustojen kunnostus vaatii myös kaivamista, mikä vahingoittaa vanhojen puiden juuria. Alkuperäinen tiivis istutussommitelma perustui sille, että lehmusten latvuksia tultaisiin muotoon leikkaamaan. Kun leikkaamisesta luovuttiin, puut pääsivät kasvamaan nykyiseen muotoonsa. Nykyinen kasvutila on kuitenkin täysikasvuisille lehmuksille riittämätön sekä latvuston tilantarpeen, että kasvualustan tilavuuden puolesta. Myös kadun liikennejärjestelyt vaikuttavat puiden istutusjärjestykseen. Tänä vuonna kaupunki on joutunut poistamaan Munkkiniemen puistotieltä 8 puuta. Suuri osa puistotien vanhoista lehmuksista on onttoja. Noin 60 % nykyisistä puista vaatii myös latvuston leikkaamista. Ensi vuonna latvustoja pienennetään ja se tulee vaikuttamaan puiden ulkonäköön. Vaikutuksia voidaan arvioida muutaman kasvukauden jälkeen, kun leikatut puut ovat muodostaneet uuden latvustupsun. Puistotien puita on hoidettu ja tutkittu tarkasti. Vuosina 2000-2001 puita hoitoleikattiin ja samalla huomattiin, että joukossa oli paljon huonokuntoisia yksilöitä. Seuraava vuonna tehtiin kuntoarvio, jonka seurauksena poistettiin n. 30 puuta. Vuonna 2005 arvioitiin uudelleen heikentyneimpien puiden kunto, mutta puita ei poistettu. Vuonna 2010 tehtiin kaikille puille kuntoarvio ja 2 lattakääpäistä puuta poistettiin. Seuraavana vuonna pienennettiin latvuksia. Kuntoarvio tehtiin uudestaan vuonna 2012, vuonna 2017 tehtiin lahomittauksia ääniaaltotomografilla. Viime vuonna kaadettiin kaksi puuta lahottajasienen vuoksi. Tänä vuonna on jälleen tehty kaikkien puiden kuntoarvio ja ne on tutkittu lahontutkimusporalla ja ääniaaltotomografilla, minkä seurauksena poistettiin 8 riskipuuta. Tässä viimeisessä kuntoarvioinnissa on arvioitu, että jäljellä olevista 174 puusta 68 puuta tarvitsee toimenpiteitä. Suurin osa vaatii latvuston merkittävää pienennystä, jotta puu voidaan vielä säilyttää turvallisesti. Puistolehmuksen voi katkaista rungosta, ja runkoon kehittyy ns. vesioksia, jotka muodostavat katkaistulle puulle vihreän latvustupsun ja puu voidaan säilyttää. Vesioksat eivät kuitenkaan ole kiinni rungossa yhtä tukevasti kuin normaalisti syntyneet oksat ja repeämisvaaran vuoksi ne poistetaan, kun niiden paksuus kasvaa noin ranteen vahvuiseksi. Kaupunkipuulinjauksen mukaan kujanteita uudistetaan, jotta tulevilla sukupolvilla olisi myös puukujanteita. Esimerkiksi Kaivopuiston Ison Puistotien lehmuskujanne uusittiin 2008 2010. Munkkiniemen puistotien kokonaiskunnostuksen aikataulu ei ole selvillä. Siinä mennään puut edellä eli kadun kunnostus, baanan sovittaminen ja vesihuoltolinjan saneeraus sekä sekaviemäröinnistä luopuminen tehdään tämän hetken tiedon mukaan sitten, kun puiden kunto pakottaa kaatamaan ne. Aikataulu saattaa nopeutua, jos esimerkiksi vesijohtoverkostossa tapahtuu putkirikko. Terhi Koulumies Kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja (kok) Terhi Koulumies ? ? Koulumies Munkkiniemen puistotien lehmuksia tutkitaan ja hoidetaan huolella Suomenlinnassa vietetään Linnoituksen joulua S uomenlinnassa vietetään linnoituksen joulua 30.11.2019-6.1.2020. Talvinen tunnelma, monipuolinen ohjelma sekä kahvilat, ravintolat ja museot kutsuvat merimatkalle maailmanperintökohteeseen. Linnoitustonttuja ja 1700-luvun joulunviettoa Linnoituksen joulun avajaisviikonloppuna 30.11.1.12. voi muun muassa seurata suosittua Linnoitustontun reittiä, osallistua opastetulle Kaarle-tontun kierrokselle, viettää Viaporin Joulubaalia Tenalji von Fersenin juhlasalissa ja nauttia joulukonsertista ja joulumyyjäisistä. Avajaisviikonlopun lauantaina, 30.11. Ehrensvärd-museossa vietetään joulua 1700-luvun tyyliin ja luvassa on ajan tavan mukaista tanssiaskellusta ja elävää musiikkia. –Tapahtuma tarjoaa hauskan tavan tutustua historialliseen kohteeseen ja samalla muistutamme, että Suomenlinnassa voi vierailla myös talvisin. Linnoituksen joulun ohjelma on järjestetty jo monena vuonna yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan tapahtumakoordinaattori Kaisa Koskinen. Ohjelma jatkuu loppiaiseen saakka Avajaisviikonlopun jälkeen Linnoituksen joulun ohjelma jatkuu loppiaiseen asti. Tule etsimään eri puolilla linnoitusta lymyilevät tontut Linnoitustontun reitiltä ja tutustu samalla Suomenlinnan kahvilaja ravintolatarjontaan. Pidettyä linnoitustontun reittiä on päässyt seuraamaan vuodesta 2006 lähtien ja siitä on tullut monille kävijöille ja maailmanperintökohteen asukkaille jokavuotinen perinne. Reitin tontut ovat paikallista käsityötä. Linnoitustontun reitin voi kiertää myös opastetusti Kaarle-tontun seurassa 30.11., 7. 14. ja 21. joulukuuta. Tonttuilun lomassa voi vierailla Suomenlinnan Lelumuseossa, joka on avoinna kesäkauden ohella Linnoituksen joulun aikana. Joulun aikaan Suomenlinnassa järjestetään monia konsertteja sekä joululaulutilaisuuksia. Lisäksi linnoituksessa pääsee kurkkaamaan taiteilijoiden työhuoneisiin ja tekemään jouluostoksia. Käy myös Sotamuseossa ja Suomenlinna-museossa! Linnoituksen joulu, Super Otus, Suomenlinnan hoitokunta. Linnoitustontun reitti, Aino Heininen, Suomenlinnan hoitokunta Tapaninpäivänä pääseen reen kyytiin Seurasaaressa ? Tapaninpäivänä kannattaa lähteä ulkoilemaan ja suunnata kohti Seurasaarta. Juhlakentällä voi hypätä suomenhevosen vetämään rekeen tai kärryyn. Ajelumaksu 5 €. (Ajelulle säävaraus ja pakkasraja 15 C!). Pyhän Stefanuksen muistopäivä Suomessa on ollut erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä. Päivän hevosluonne näkyi erityisesti Tapanin ajosta. Vanhan tavan mukaan kun joulupäivänä käytiin kirkossa ja vietettiin muu päivä hiljaisesti kotona, niin Tapanina lähdettiin iloisesti rekiretkelle. Juhlakentän kioski palvelee ajelun aikana ja grillipaikka on myös ulkoilijoiden käytettävissä. Tapaninpäivänä 26.12. ajellaan reellä Seurasaaressa klo 12-16! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla.
• 10 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu ? Helsingin kulttuuriavustuksia käsittelevä jaosto on leikannut huomattavilla prosenttiosuuksilla monen teatterin vuosiavustuksia. KokoTeatteri ja Ylioppilasteatteri kärsivät eniten. Jälkimmäistä voi uhata Mustikkamaan kesäteatterin menetys. Vastaavasti Taiteen Suomi-palkinnot osuivat hyvin tälläkin aukeamalla esiteltyihin taiteilijoihin: tanssiryhmä Raekallio Corp, Ilona Jäntti ja Helsinki Poetry Connection. Temppeliaukion kirkko täytti puoli vuosisataa Temppeliaukion kirkon Gaalakonsertti osui suunnilleen keskelle Suomen tunnetuimman kalliokirkon juhlaviikkojen ohjelmaa. Siinä soittivat Lapland String Quartet, kolmen nuoren viulistinaisen Linda Suolahti, Emma Mali ja Riina Pirilä sekä sellistimiehen Lukas Stasevskij ryhmä. Kuusivuotias Lumikki Heikkilä soitti viulua ja Jussi-Pekka Heikkilä pianoa sekä Jason Hu Chopinin pianokappaleita valtavien aplodien kera. Kalliokirkon kanttorina 44 vuotta toiminut Tapio Tiitu oli monen säestäjänä pianolla; lisäksi hän esitti tauon jälkeen Joseph Bonnetin kappaleen uruilla. Baritoni Jorma Hynninen ja hänen puolisonsa sopraano Johanna Tuomi esittivät negrospirituaaleja Tiitun säestyksellä. Erityisesti jäivät mieleeni Hynnisen ”Deep River” ja Tuomen ”Swing Low Sweet Chariot”. Stasevskijn ja Tiitun Sibelius-tulkinta ”Romanssi” viehätti myös kovasti. Jostain syystä juhlagaalaa ei valokuvattu. Olen sen ikäinen, että muistan lapsuudesta julkista keskustelua Temppeliaukion kirkon rakentamisesta. Vastakkain asetettiin Töölön seurakunnan komea uusi kirkko ja Biafran sota ja nälänhätä. Tänä päivänä arvostelu on hävinnyt. Temppeliaukion kirkko on nähtävyytenä ”suosituin sisäkohde koko Suomessa”, Töölön kirkkoherra Hannu Ronimus kirjoittaa Gaala-kirjasen esipuheessa. Siellä on hieno akustiikka. Onnelliset lapset juhlivat itsenäisyyttä Suomen Lausujain Liiton juhlamatinea oli jälleen Itsenäisyyspäivänä Temppeliaukion kirkossa. Lyhyesti virsi kaunis, koska se kesti vain 40 minuuttia, mutta sitäkin painokkaammin. Esiintyjinä olivat jo kokeneempi Heidi Herala ja nuoret näyttelijät, liiton uusi puheenjohtaja Eero Ojala ja Miiko Toiviainen. Heralan lausunnassa on eniten perinteistä paatosta, hyvää tarkoittaen. Ojala on hyvin ilmeikäs kaikilla ruumiinosillaan, ironinen ja rytmikäs. Toiviainen liikkuu eniten ympäri salia ja myös laulaa osin runonsa. Hänessä on runon vaativaa kirkasotsaisuutta. Lapsuus on Lausujien teema 2019-2020. Se on universaali, ja koskettaa kaikkia. – Haluamme korostaa lapsuusajan merkitystä yksilön ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvoinnin tukipilarina, Ojala kirjoittaa. Valikoima Lapsuus-runoilijoista on valtava: Uuno Kailas, Marja-Liisa Vartio, Kaarina Helakisa, Kai Nieminen, Arja Tiainen, mutta myös Martti Syrjä ja Pelle Miljoona. Tämä lausujakolmikko pyyhki kaiken pönäkkyyden pois lausumisesta. Ei juuri paatosta. He tekivät sooloja, duettoja ja kolmen kimppaa kivasti rytmiä ja eleitä vaihtaen. Onnistunutta lausuntailtapäivää todisti pienin katsomo näissä matineoissa. Liitossa ei osata markkinointia. Matinean hauskin riimi on Veera Antsalolta. Se kuuluu: – Aikuiset lukevat iltasatuja, koska heitä pelottaa. UMO:n jouluuudistus onnistui UMO Helsinki Jazz Orchestra on tehnyt vuosia yhteisen joulukiertueen pääkaupunkiseudulla. Solisti on vaihtunut; välillä on ollut klassinen, välillä iskelmälaulaja tai rockari. ”Pieni joulu-uudistus” tarjosi toisenlaisen lähestymistavan jouluun. Kirkkokonserteissa kuultiin Jarkko Martikaisen sävellyksiä ja sydämeenkäypiä sanoituksia heikommassa asemassa olevien elämästä ja joulunvietosta. Erityisen paljon pidin ”Jollen pääse jouluksi kotiin” kappaleen sentimentaalisuudesta ja varsinkin ”Soita isälle, Helena” -laulun sanomasta tytärtään kaipaavasta isästä. ”Tämä päivä oli huono päivä” kertoo jouluna lumihankeen vuokrarästien takia joutuvasta veljesparista. Erilaista, rennompaa joulutunnelmaa kirkkoon viritti laulajan rento ote ja persoonallisen hauskat spiikit. Mukana oli solistin omia joulun suosikkikappaleita. Sellaiseksi hän valitsi nimen perusteella Leonard Cohenin klassikon ”Hallelujah”, joka sai voimakkaan koskettavan tulkinnan. Martikainen luo esiintyessään käsin kosketeltavan vahvan tunnelman, joka puhuttelee kaikenikäistä yleisöä. UMO Helsingin 16-henkinen big band pani parastaan kapellimestarinaan Kirmo Lintinen. Yleisö selvästi tykkäsi erilaisesta otteesta. Soolouran myötä Martikaisen sävellykset ja sanoitukset ovat saaneet pohdiskelevampia sävyjä. Tyyliltään hän on jonkinlainen mix-sekoitus Vesa-Matti Loirin puhelaulua ja Ismo Alangon shamanismia. – Luotamme kuulijoihin: itse kukin heistä, aikuisina ihmisinä, on oppinut tuntemaan elämän realiteetit. Siksi uskomme, että myös normeja väistävien aiheiden asettelu joulupöytään on sallittua. Möhkäle herää eloon meren äärellä Petri Kekoni Companyn ”Möhkäle Erratic Block” -teos sai uuden muodon ulkoilmateoksena. Alun perin se esiteltiin Cirkon Maneesin korkean tilassa. Sörnäistenniemen Möhkäle -teosta esitettiin merialueella, Capellanaukion edustalla, kun kesä vaihtui syksyyn. Koreografiasta ja esityksestä vastasi Petri Kekoni. Esitykset alkoivat klo 21, joten kohta pimenevä ilta loi taustatunnelman ja kuu nousi Isoisänsillan ylle. Teoksessa rajat inhimillisen ja elottoman välillä hämärtyvät, kun möhkälemäisen esiintyjän olemus muistuttaa eloon heräävää veistosta. Inspiraatio ammentaa luonnon vuosisatojen saatossa muovaamista muodoista ja pinnoista. Kekoni kysyy meiltä: voiko ihminen olla elementti tai toisaalta, voiko elementti inhimillistyä? Meren läheisyys tekee Kalasataman alueesta erikoisen ja ainutlaatuisen. – Voidaan ajatella, että teos palaa kotiinsa Sörnäistenniemelle. Paitsi satamarannasta, teoksen voi kokea myös läheisten asuntojen ikkunoista tai vaikka Isoisänsillalta. Pyrkimyksenä on ympäristön haltuunotto kokonaisvaltaisesti. Liikkeeseen yhdistyivät Joanna Weckmanin veistoksellinen puvustus ja Mikko Hynnisen kumea äänija valosuunnittelu. Esitys oli osa Helsingin kaupungin ympäristötaidehanketta Kalasataman kaupunginosassa. Viimeinen laulu on vielä laulamatta Kanneltalolla on joulun alla on taianomainen tunnelma. Kirjailija Heikki Turusen tuotannon pohjalta ”Hämärätuntien Romeo” -esityksen on dramatisoinut Antti J. Heikkinen, Kaj Chydeniuksen musiikin on sovittanut Eeppi Ursin ja ohjannut Samuli Reunanen. Näyttämöllä ovat monologia esittävä Tatu Siivonen, joka on myös alullepanija ja tuottaja. Muusikot Ursin, Arja Paju ja Oskari Lehtonen saavat myös vuorosanoja ja seuraavat sävelkululla hyvin tarkasti taitavan Siivosen murrepuheita ja elekieltä. Esitys kuvaa voimallisesti pohjoiskarjalaista miestä, luonnon lasta, joka kulkee isiensä mailla, hummailee, kertoo ja laulaa kulttuurisessa maisemassa. Se on kantavaa ja voimakasta draamaa. – Narri minä olen ja narrina pysyn. Siivonen ja Ursin tulkitsevat nuorta rakkautta duettona hienosti. Näyttämö on rakennettu tammipuuta muistuttavan rungon köysipunoksista ja esiintyjillä on tyyliin sopivat peruukit. Tunnelmaa kohottaa myös Romeon vahva parta ja karvalakki. Tatu Siivonen on uskomattoman monipuolinen näyttelijä baritoni-laulaja, jonkinlainen mix, sekoitus Vesa-Matti Loirin maalailevaa puhetapaa ja Ismo Alangon shamanistista laulua. Hämärätunti on paikka, jolloin ei ole päivä eikä ihan vielä iltakaan. Silloin äiti saa hetken huoahtaa ja nauraa ”vuklattaa” isän tarinoille. Kerronta on mehevää murretta, tarinat kulkevat isässä, äidissä, rakkaudessa ja ”velipoika soittaa”. Lopuksi on toivoa ja uutta elämää: Viimeinen laulu on vielä laulamatta – laulussa. Ihmissuhdedraamaa kaikille aisteille Uudenlaisia esityskokemuksia tarjoava 00100Ensemble toi immersiivisen, moniaistisen teatterin Helsingin sydämessä sijaitsevaan Hotelli Hel? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Joulunajan kulttuurikierros Jorma Hynninen antoi baritoninsa väkevästi soida negrospirituaaleja Temppeliaukion kirkon gaalakonsertissa. Tämä kuva on otettu tosin toisessa, Kallion kirkossa, Hynnisen taidenäyttelyn avajaisissa. Kuva: Raimo Granberg. Miiko Toivianen (kesk.) kerää huomiota lausunnallaan Heidi Heralan ja Eero Ojalan kanssa Suomen Lausujain Liiton itsenäisyyspäivän matineassa Temppeliaukion kirkossa. Kuva: Raimo Granberg. Jarkko Martikainen valloitti yleisön UMO Helsingin Pieni Joulu-uudistus konsertissa Temppeliaukion kirkossa. Lopuksi hän tulkitsi encorena oman persoonallisen joululaulunsa. Kuva: Olli Nurmi. Petri Kekoni esitti Sörnäistenniemen Möhkäle -teosta merialueella, Capellanaukion edustalla. Esitykset alkoivat klo 21, joten kuu todisti tanssia alkusyksyn pimenevässä illassa. Kuva: Pasi Orrensalo. Hämärätuntien Romeo on upea musiikkiesitys Heikki Turusen maalisteksteihin. Kuvassa eeppi Ursin (vas.), Oskari Lehtonen, Tatu Siivonen ja Arja Paju Kanneltalon lavalla. Kuva: Peter Salovaara.
• 11 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu ? Kallo Collectiven järjestämä NouNous –festivaali tarjosi joulukuun ensimmäisellä viikolla monipuolisen tarjottimen nykysirkuksen ja klovnerian ystäville. Cirko – uuden sirkuksen keskukseen Suvilahteen tuli fyysisen teatterin kotimaista ja kansainvälistä parhaimmistoa. Monet esitykset olivat aivan täynnä. ”Attraction Capillaire: Two women with no limits” on suomalaisranskalaisen kaksikon Sanja Kosonen (vas.) ja Elice Abonce Muhonen mainio ja taitava ilmasirkusesitys. He kutsuvat sitä sirkusparaatiksi ilman eläimiä. Tai akrobatiaksi ilman painovoimaa. Sirkusesitys hiuksista riippumisen ja suomalaisen huumorin kera. Fyysisesti vaativa ja nopeatempoinen esitys kestää vain 25 minuuttia; se katkesi kerran, kun renkaat olivat liian korkealla. ”DIRT” (=Lika) on kansainvälisesti tunnetun, meksikolaisen Gabriela Munozin uusin soolo asioista, jotka haluaisimme piilottaa taaksemme, kuten lian ja epäjärjestyksen, väärän henkilöllisyyden, väärät vaatteet ja sosiaaliset stereotypiat. Häntä on nähty aika paljon Suomessa. Tämä show ei ollut ihan yhtä hyvä kuin hänen monet aiemmat teoksensa. Tähtiklovni oli nyt surullisempi. Dirt sai ensiesityksensä meillä. ”Concerto for Two Clowns” oli festivaalin vaikuttavin esitys. Igor Sellem on melkoinen voimamies ja akrobaatti ja viulua soittava köysiakrobaatti Julia Moa Caprez taitava monessa. Yhdessä he muodostavat LesRoisVagabond -ryhmän. Vivaldi, Strauss and Bach ovat ohjelmassa, mutta muusikot ovat klovneja. Monipuolinen show sisältää mimikkaa, akrobatiaa, musiikkia ja harvoja sanoja, koska se on universaalia kieltä. Nämä koomikot eivät houkuttele naurua punaisilla nenillä. Täysin kotimaisista esityksistä minuun uppoaa yhä esteettisesti harkittu ja fyysisesti tarkka klovneria: ”The Receptionists” on kahden klovnin käsitys täydellisestä asiakaspalvelusta viiden tähden hotellin aulassa. Inga Björn ja Kristiina Tammisalo sekä esittävät että ohjaavat. Näin sen lyhyempänä vuosi sitten. Nyt esitys on täydentynyt ihan huippuunsa. kaan. ”Hotelli H” sen kuudennessa kerroksessa kutsui meidät pariksi tunniksi viihtymään ainutlaatuiseen, sielua liikuttavaa kokemukseen. Immersiivinen teatteri on kansainvälistä suosiota ja huomiota saanut esitysmuoto, joka upottaa katsojan teoksen maailmaan kokonaan. Moneen aistiin vetoavassa esityksessä tutun katsomon sijaan kokija saa kulkea vapaasti tilassa, jolloin jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan kokemukseensa ja seurata simultaanisesti kahdessakymmenessä hotellihuoneessa tapahtuvaa esitystä. Pääsemme kurkistamaan hotellin kuudennen kerroksen asukkaisiin ja heidän asuttamien huoneiden maailmoihin – ja mitä siellä tapahtuukaan? Hotelli H:n ovien takaa realismi ja fantasia sekoittuvat toisiinsa. Rauhallisinta on yhden rouvan englantilaisilla teekutsuilla, joilla luemme vuorotellen valittua tekstiä ääneen. Yhdessä huoneessa tapahtuu intohimodraama; pari katsojaa joutuu kantamaan ruumista piiloon käytävän nurkkaan. Käytävillä kulkee ranta-asuinen, jotain pakoileva pari, jonka touhuista ei saa selvää. Nainen selvittää suhdettaan exänsä kanssa. Toinen nainen itkee riipaisevasti, kun mies on jättänyt. Tarjoan lohtupastellia. Kivointa oli karaokebileissä. 00100Ensemble on kiinnostava taidekollektiivi. Esiintyjät ovat kotimaisia ammattinäyttelijöitä ja -tanssijoita. Tunnetuimpina niminä olivat Kai Vaine, Henna Tanskanen ja Antti Autio. Runopäämittelöiden suosio kasvaa Helsingin baareissa ja ravintoloissa kasvavaa suosiota saavat erilaiset Poetry Slam -kilpailut. Ilmiö on kansainvälinen. Helsingissä yksi hyvin suosittu paikka on TenhoRestobar. Sillä on pitkin vuotta slameja kerran kuukaudessa. Viikko sitten Tenho Poetry Slämien All Stars – kisaan pääsi aiempien iltojen seitsemän voittajaa: Tiina Jokelainen, Pulina Elli, Aatos Ketvel, Diliana Stoyanova, Toni Salminen, Juha Orvo, Ida Hiillos ja Eeva-Maria Grekula. Eeppisen runomittelön loppusuoralle pääsivät Hiillos, Stoyanova englanniksi ja mystinen ”Pulina Elli” eli Elina Pulli, opettaja, lastenkirjojen, liikuntakirjojen ja matkaruno-oppaiden tekijä. Erittäin tiukassa ja korkeatasoisessa all stars -illassa voittajaksi selviytyi huikean hauska Pulina Elli, joka nappasi eniten pisteitä jokaisella kolmella kierroksella. Voittoruno käsitteli nuoren tytön rockabilly -hengaajan nuoruutta. Juontaja Harri Hertell kuvasi kärkikolmikkoa lavalla ”Suomen hallitukseksi”. Pulina Elli kirjoittaa omista ja muiden kirjoista. Sekä naisen elämästä, vaihdevuosista ja siitä, ettei rintasyöpäkokemuksensa jälkeen suostu pelkäämään enää mitään, varsinkaan epäonnistumisia. Hän sai 50 euron lahjakortin, joka pääsi heti hampaiden väliin, kun ei tarvinnut enää lausua. Soittoruokala oli täynnä kisassa. Runoilija saa esittää vain omia runojaan. Tuomaristoon kuuluu viisi yleisön edustajaa. Esityksen kesto on rajattu kolmeen minuuttiin. Karsintojen kolmannella kierroksella runoilee kolme kilpailijaa, joista voittajan valitsee sama tuomaristo. Kevätkaudella 2020 Tenhon slamit kisataan 7.1., 4.2. 3.3., 7.4. ja 5.5. samoilla säännöillä. Kisalla on facebook-sivunsa, kuten Pulina Ellillä. Hullu saunamaineemme säilyy Haaga-Helian opiskelijat järjestivät Suomenlinnassa, Merisotakoulun saunassa tapahtuman, jossa yritettiin saada yli 99 eri kansalaisuutta samaan saunaan. Priimaa tuppasi tulla, sillä Suomeen palasi saunomisen maailmanennätys – 101 kansalaisuutta saunassa samaan aikaan. Kriteeri on viisi minuuttia 60 asteen saunassa. Varmaan saunakamppailu jatkuu, koska ennakkohehkutuksissa mainittiin jopa 110 osallistujan tasosta. Ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden opiskelijat saivat mahdollisimman monta eri kansalaisuutta samanaikaisesti saunaan. Paikalla oli Guinnessin maailmanennätystuomari valvomassa ennätyksen syntymistä. Ennätystä piti hallussaan Kiina, mutta Haaga-Helian opiskelijat halusivat palauttaa sen takaisin. Edellisen kerran Haaga-Helia saavutti ennätyksen vuonna 2009, jolloin saunojia oli 76 eri maista. Teksti: Risto Kolanen NouNous piristää sirkuksella pimeää aikaa Concerto kahdelle klovnille oli festivaalin vaikuttavin esitys. Igor Sellem on melkoinen voimamies ja akrobaatti. Julia Moa Caprez on viulua soittava köysiakrobaatti. Kuva: P. Rappeneu. DIRT on kansainvälisesti tunnetun Gabriela Munoz’n uusin soolo asioista, jotka haluaisimme piilottaa taaksemme, kuten lian ja epäjärjestyksen. Kuva: Floria Gonzalez. Hotelli H oli 0100Ensemblen moneen aistiin vetoava teatteriesitys Hotelli Helkan yhdessä kerroksessa. Tässä rantalomapukuinen, kovasti karkaileva, pariskunta riehuu huoneessa. Kuva: Satu Mali. Saunomisen maailmanennätys tuli takaisin Suomeen. Merisotakoulun maailman suurimmassa puulämmitteisessä saunassa Suomenlinnassa oli 101 maan edustaja, keskellä Guinnessin edustaja. Kuva: Raimo Granberg. Elina Pulli, taiteilijanimeltään Pulina-Elli voitti 10.12. TenhoPoetrySalmin loppukilpailun ison yleisömeren keskellä. Kuva: Ari Haimi.
• 12 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu ? Kahden vuoden perusparannusurakan aikana halliin saatiin lisätilaa yli 500 m². Samalla tilojen esteettömyyttä kohennettiin: nyt hissillä pääsee myös allasalueelle, jossa kävijöitä odottavat uusi vesiliikunta-allas sekä erillinen rentoutusallas hierovine suihkuineen. Urheiluhallit Töölö on muuttunut perusparannuksessa entistä valoisammaksi ja modernimmaksi. Allasalueella on hyödynnetty alkuperäiset kattoikkunat, jotta halliin pääsee enemmän luonnonvaloa. Entinen palloiluhalli puolestaan on jaettu ryhmäliikuntatilaksi sekä ilmavaksi kuntosaliksi, joihin valoa tulvii kaari-ikkunasta. Toinen ryhmäliikuntatila on remontoitu entisestä Työterveyslaitoksen ruokalasta. Tilojen esteettömyyttä on parannettu siltä osin, mitä 1960-luvulla rakennetun hallin arkkitehtuuri on antanut myöten – kuitenkin arkkitehti Einari Teräsvirran alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. Suurimpana uudistuksena allasalueelle pääsee hissillä, kun sinne ennen remonttia veivät ainoastaan kierreportaat. Esteettömyys on huomioitu myös mm. opasteissa, valaistuksessa, tilojen mitoituksessa sekä lattian ja seinien värikontrasteissa. Avoimet ovet ke 18.12. Avajaispäivänä 18.12. Töölössä on avoimet ovet uimaan, kuntosalille ja ryhmäliikuntaan. Asiakaspalvelu ja uimahalli ovat auki klo 6.15–21.30. Halli sulkeutuu klo 22.00 ja kuntosalilta on poistuttava klo 21.45 mennessä. Urheiluhallien tehtävä on tarjota pääkaupunkilaisille monipuolisia ja laadukkaita uintija sisäliikuntapalveluja asiakaslähtöisesti. Toimipisteitä ympäri Helsinkiä on yhteensä kahdeksan, joista seitsemässä on myös uimahalli. Juuri ryhmäliikunnan, kuntosalin, palloilun ja uinnin yhdistelmä tekee Urheiluhalleista ainutlaatuisen liikuntapalvelujen tarjoajan. Uintimaksut pystytään pitämään myös kohtuullisella tasolla Helsingin kaupungilta saatavan vuosittaisen avustuksen avulla. Vaikka Töölössä ei enää perusparannuksen jälkeen palloilla, palloilulajien ystäville löytyy edelleen tiloja Urheiluhallit Pasilasta, Kalliosta, Mäkelänrinteestä ja Vuosaaresta. Lisäksi Urheiluhallit suunnittelee parhaillaan laajennuksia, joista ensimmäisenä toteutunee Malmin uimahallin yhteyteen rakennettava maauimala. Lisätiloja on jossain vaiheessa tiedossa myös Mäkelänrinteen Uintikeskukseen ja Vuosaaren Urheilutaloon. Uudistettu Töölön Urheilutalo avautuu vielä ennen joulua Vesihierontaa on mahdollisuus saada uusissa tiloissa. Uimahallin tilossa on uudistunut kokonaisilme. Aineettomat lahjat ilahduttavat myös jouluna ? Moni on saanut lahjaksi turhaa tavaraa, kuten erikoisen koriste-esineen, vääränmallisen vaatekappaleen tai turhan helyn, joka on päätynyt roskikseen. HSY:n tarjoamat inspiroivat elämyslahjavinkit löytyvät sivustolta annajotainmuuta.fi. Jouluna on hyvä muistaa myös jätteiden lajittelu. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on koonnut elämyslahjavinkkejä annajotainmuuta.fi-sivustolle. Sieltä löytyy kymmeniä lahjaideoita, jotka sisältävät tavaran sijaan elämyksiä ja yhteistä aikaa. Tavaraa paremmat lahjaideat lievittävät viime hetken ostospaniikkia, kun ei tarvitse lähteä etsimään lahjaa ruuhkaisiin kauppoihin. Lahjaksi voi antaa esimerkiksi extreme-elämyksen, opastusta digilaitteen käyttöön, hemmotteluhoidon tai liikuntalahjakortin. – Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa ja hyvää mieltä voi helposti tehdä osansa kiertotalouden edistämiseksi. Samalla jätteen määrä vähenee, kun ei tule tehtyä hutiostoja, eivätkä lahjat päädy heti joulun jälkeen roskikseen, vinkkaa HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Mattero-Meronen. Näin lajittelet jätteet jouluna: Joulupallot, kimallenauhat ja lahjapaperit sekajäteastiaan, tuikkukynttilöiden kuoret metallinkeräykseen Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna. Alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret sekä muut alumiiniroskat kuuluvat metallinkeräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajätteeseen, jolloin niistä tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja sähköä. Myös risat joulukoristeet, kuten joulupallot ja kimallenauhat sekä kynttilälyhty kuuluvat sekajäteastiaan. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä. – Moni ihmettelee, miksi lahjapaperit eivät kelpaa paperintai kartonginkeräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajäteastiaan, koska ne ovat pinnoitettuja ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Rikkoutuneet led-kynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. – Konvehtirasioiden suklaista nautitaan lähes jokaisessa kodissa jouluna. Rasian pahvinen kuori tulee laittaa kartongink e r ä y k s e e n . R a s i a n m u o v i nen kääre ja suklaiden muov i a l u s t a k u u l u v a t muovipakk a u k s i i n , Partti jatkaa. Jos uutena vuotena on käytössä vielä aikaisemmin ostettuja tinoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Käytetyt tinat tulee viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ joulu. Ohjeita jätteiden lajittelusta löytyy myös osoitteesta www.hsy.fi/jateopas. Vältä ruokahävikkiä osta ruokaa kohtuudella Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. – Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn. Ruokajätteen paikka on biojäteastiassa, jolloin siitä saadaan biokaasua ja kompostia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Myös hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen. Nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen, kertoo Partti. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista. Teatterissa käyminen on parasta yhdessäoloa! ? Kansainvälinen yleisötutkimus kertoo, että läheisten tai perheen kanssa oleminen on keskeinen osa teatteriin lähtemisen motivaatiota. Tutkimus ei sinänsä yllätä , koska myös päivittäisen arjen kokeminen ja yhteiset hetket ovat tärkeitä niin lapsille kuin vanhemmillekin. Teatteri rikastaa arkista kanssakäymistä ja tarjoaa lapselle mahdollisuuden kehittää kykyä ilmaista omia tunteitaan. Tarinat suojaavat lasta ja opettavat kohtaamaan ikäviäkin tapahtumia turvallisen etäisyyden päästä: ne lohduttavat, ilahduttavat ja rohkaisevat. Erilaisten tarinoiden kautta voidaan tukea lapsen mielikuvituksen ja myös moraalisten valmiuksien kehittymistä. Varhaiset taidekokemukset ja aikuisen esimerkki luovat pohjan myöhemmille taidemieltymyksille ja lapsi oppii arvostamaan kulttuurin eri osa-alueita. Nämä ovat tärkeä osa myös lukutaidon ja lukuinnon kehittymistä, ja kantavat pitkälle tulevaan. Koko perheelle soveltuvia esityksiä löytyy lähietäisyydellä mm Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kapsäkki on toiminut jo 10 vuotta Vallilassa Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Teatteri on pieni ja tunnelmallinen, joten sinne on helppo mennä erilaisissa kokoonpanoissa. Kevätkaudella perheen pienimpiä musiikillaan ilahduttavat Mutaveijarit ja Pikku Kakkosesta tuttu Sirkus Melskala. Kouluikäisen kanssa koettavaksi sopivat viime syksynä ensi-iltansa saanut suosikkiklassikko Maailman ympäri 80 päivässä, sekä riemastuttava Tohtori Zeifal, Tohtori Zeigal ja virtahepo, jota ei koskaan saatu kiinni.
• 13 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu Uusi palvelu tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta ? Helsingin kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelu saa rinnalleen Lukuvalmentaja Juniorin. Helsingin kaupunginkirjasto lanseeraa koulujen syyslomalle ajoittuvan Lukuloma-hankkeen kunniaksi Lukuvalmentaja Junior-palvelun, joka keskittyy erityisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan lukuharrastuksen tukemiseen. Valmennusta voivat saada myös aikuiset, jotka ovat kiinnostuneita lastenja nuortenkirjallisuudesta, tai esimerkiksi vanhemmat ja opettajat, jotka kotona tai työssään kaipaavat uusia kirjavinkkejä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseen. Lukuvalmentaja Junior on aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittyvän Lukuvalmentajan sisarpalvelu. Junior-lukuvalmentajat ovat lastenja nuortenkirjallisuuden asiantuntijoita, jotka kuuntelevat ja kartoittavat valmennettavan toiveet ja valitsevat niiden perusteella hänelle sopivimmat lukusuositukset. Lukuvalmentajaan voi ottaa yhteyttä aloituskyselyn tai sähköpostin välityksellä. Tarjolla on kolme erilaista valmennusvaihtoehtoa: sähköpostivalmennus, henkilökohtainen juttuhetki tai kirjakassivalmennus, jossa lukuvalmentaja kokoaa asiakkaalle lukusuositukset kirjastosta valmiiksi noudettavaksi. Lukuvalmentaja Junior -palvelu on tarjolla myös ruotsinkielisenä (Läsinspiratör Junior). Lukuvalmentaja Junior -palvelua on pilotoitu Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Viikosta 42 alkaen palvelu laajenee. Sähköpostivalmennus on verkossa kaikkien ulottuvilla, ja kirjakassivalmennuksen tai valmentajan tapaamisen voi saada Itäkeskuksen, Kallion, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Tapanilan ja Vuosaaren kirjastoista. – Junior-valmennuksen avulla haluamme olla tarjoamassa iloa ja inspiraatiota lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemiseen. Maailma on täynnä jännittäviä tarinoita, joista löytyy jokaiselle jotakin. Itse tein pienenä paljon löytöjä vain haahuilemalla kotikirjaston hyllyjen väleissä. Välillä itselle sopivien kirjojen löytäminen saattaa kuitenkin kangerrella, ja silloin meidän Junior-lukuvalmentajat ovat tosi mielellään apuna,” kertoo Kallion kirjaston pedagoginen informaatikko ja Junior-lukuvalmentaja Piia Bågman. Aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittyvä Lukuvalmentaja-palvelu on ollut saatavilla vuodesta 2013. Tällä hetkellä valmentajia on viidessä kirjastossa: Itäkeskuksessa, Kalliossa, Malmilla, Pukinmäessä ja Rikhardinkadulla. – Valmennuksen tarkoitus on tehdä lukeminen helposti lähestyttäväksi. Se on kiireetön ja keskittynyt tapa suositella luettavaa. Valmennukseen voi yhtä lailla tulla, jos on lukenut paljon tai vähän, jos ei ole lukenut pitkään aikaan tai jos tuntuu vaikealta rauhoittua lukemaan. Lukuvalmennukseen ovat tervetulleita myös ryhmät, kuten lukupiirit, toteaa Lukuvalmentaja ja kirjastonhoitaja Sini Turunen Kallion kirjastosta. Helsingin kirjastojen Lukuvalmentaja-palvelu saa rinnalleen Lukuvalmentaja Juniorin. Kuva: Marianne Skurnik Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla – Suomen huippuartistit tähdittävät show’ta ? Suursuosion saavuttanut Lasten uusivuosi käynnistää aattoillan ohjelman Pikku Papun Orkesterin säestyksellä. ALMA, Pyhimys ja Gasellit tanssittavat juhlakansaa ja ilta huipentuu ilotulituksiin. Poikkeusliikennejärjestelyt rajoittavat liikkumista keskustan alueella tapahtuma-aikana. Helsingin uusivuosi vastaanottaa tulevan vuosikymmenen näyttävin juhlallisuuksin Kansalaistorilla 31. joulukuuta. Kansainvälistä uraa luonut ALMA, kotimaisen räpin huippunimet Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri yhdessä Blind Gut Companyn kanssa tähdittävät uudenvuoden aattoiltaa. Juhlakansaa tanssittaa myös suosittu ysäritykki DJ Windows95man. Helsingin uudenvuoden show’n juontavat tänä vuonna näyttelijä Alina Tomnikov ja Yle Kioskista tuttu Constantinos “Gogi” Mavromichalis. Lisäksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori pitää tilaisuudessa perinteisen uudenvuodenpuheen. Ilta huipentuu näyttävään kaupungin yhteiseen ilotulitukseen. – Olemme erityisen innoissamme tämän vuoden ohjelmasta ja toivomme, että mahdollisimman moni pääsisi juhlistamaan vuosikymmenen vaihdetta Kansalaistorille! Kaikille avoimessa ja maksuttomassa tapahtumassa juhlitaan tähtiartistien kanssa ja nautitaan upeasta ilotulituksesta, Helsingin uudenvuoden vastaava tuottaja Emma Abendstein kertoo. Helsingin kaupunki kannustaa ihmisiä saapumaan Kansalaistorille katsomaan yhteistä ilotulitusta omien rakettien ampumisen sijaan. – Suomen Pyrotekniikan toteuttamassa ilotulituksessa käytetyt raketit eivät sisällä ympäristölle haitallisia raskasmetalleja tai luontoa rasittavia materiaaleja. Lisäksi ilotulituksessa hyödynnetään näyttävää valotekniikkaa, jolla pystytään karsimaan ilotulitteiden määrää, Abendstein jatkaa. Tänä vuonna uudenvuoden show’ta voi seurata myös Eduskuntatalon portailta ja liikenteeltä suljetulta Mannerheimintieltä. Juhlijoita opastetaan saapumaan Kansalaistorille Mannerheimintien puolelta joko Musiikkitalon ja Kiasman välistä tai Töölönlahdenkatua pitkin. Jalankulku Linnunlaululta Töölönlahden puistoon on kokonaan suljettu. Alueelle pääsee myös Elielinaukiolta Töölönlahdenkatua pitkin. Mannerheimintie ja Töölönlahdenkatu suljetaan autoliikenteeltä kokonaan viimeistään klo 22 alkaen. Lisätietoja poikkeusliikennejärjestelyistä liitteenä olevasta kartasta. Julkisen liikenteen poikkeusjärjestelyt päivitetään HSL:n verkkosivuille ja mobiilisovellukseen. Helsingin uusivuosi 2020 Tiistaina 31.12.2019 Kansalaistorilla Lasten uusivuosi: 17.00–17.30 Pikku Papun Orkesteri ja Blind Gut Company 17.30 Lasten ilotulitus Iltaohjelma: 22.00–22.45 DJ Windows95man 22.45–00.00 Uudenvuoden show: ALMA, Gasellit ja Pyhimys 00.00–00.05 Kaupungin ilotulitus 00.05–01.00 DJ Windows95Man Helsingin uuteenvuoteen on vapaa pääsy. Tapahtuma on esteetön ja ikärajaton. Juhlista pääsee nauttimaan tuttuun tapaan myös kotisohvalta Ylen televisioinnin kautta. Suora TV-lähetys nähdään Yle TV1:llä ja Areenassa uudenvuodenaattona 31.12.2019 klo 22.45– 01.00. Helsingin uudenvuoden järjestää Helsingin kaupunki. Perinteeksi muodostunutta juhlaa on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Tapahtuman tuottaa Helsingin tapahtumasäätiö.
• 14 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailu ratkesi ? Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailussa on kuluneen vuoden aikana haettu ehdotusta Kansallismuseon lisärakennuksen toteutukseen. 185 nimimerkillä jätetyn ehdotuksen joukosta voittajaksi on valittu JKMM Arkkitehtien työ Atlas. Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Muut neljä finalistityötä saavat jaetun kolmannen sijan. Lisäksi muiden töiden joukosta palkintolautakunta päätti jakaa viisi kunniamainintaa ja lunastaa kaksi työtä. Palkintolautakunta luonnehti voittanutta työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.” Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun finalistitöiden takana on tunnettuja tekijöitä ja toimistoja. Asuurin on suunnitellut Bruno Fioretti Marquez työryhmineen, Haapiosta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Kolme pihaa -työstä vastaa PES-Arkkitehdit Oy ja Lähde-työn taustalla ovat Laidun-design Oy sekä LPR-arkkitehdit Oy. Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta. – Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita. – Lähes kaksisataa ehdotusta ideakilpailuvaiheessa oli osoitus kilpailun erittäin laajasta kiinnostavuudesta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström. Palkintolautakuntaan kuuluivat lisäksi: Opetus ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja Museovirasto, pääjohtaja Juhani Kostet Suomen kansallismuseo, ylijohtaja Elina Anttila Museovirasto, yliarkkitehti, arkkitehti SAFA Helena Hirviniemi Museovirasto, arkkitehti Tomi Nikander Helsingin kaupunki, yksikön päällikkö, arkkitehti SAFA Janne Prokkola Helsingin kaupunki, toimialajohtaja, arkkitehti SAFA Mikko Aho Second Thought Placemaking Agency, tuottaja Jaakko Blomberg Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA, professori Jyrki Tasa Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA Jaana Tarkela. Voittanut suunnitteluryhmä lähtee yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallismuseon kanssa kehittämään kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Senaatti vastaa kehitysprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Suunnitteluvaiheen jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta, mikä edellyttää OKM:n ja Museoviraston sitoutumista vuokrakuluihin valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti. Lisärakennuksen rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Kansallismuseo kuuluu. Jos rakentaminen alkaa suunnitellusti, historiallisen museorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pihapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Rakentamisen aikana Kansallismuseo pysyy avoinna yleisölle. JKMM Arkkitehdit ATLAS-suunnitteluryhmä. Kuva: Hannu Rytky. Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston päätökset ? Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kokoontui maanantaina 9. joulukuuta 2019. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto myönsi innovaatiorahastosta rahoitusta kolmelle uudelle hankkeelle yhteensä 776 000 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja sitoi yhteensä 4 738 000 euroa käytettäväksi vuosina 2021–2025. Rahoitusta saavat Helsingin kaupunginkanslian hankkeet ”Helsinki yritysten kehitysja kokeilualustana” ja ”Urban Tech Helsinki -hautomo” sekä Helsingin kaupunkiympäristön toimialan hanke ”Heka Kalasatama Kaljaasi Fortunankatu energiapilotti”. Lisäksi elinkeinojaosto myönsi käynnissä oleville hankkeille innovaatiorahastosta aikaisemmin sidottua rahoitusta yhteensä enintään 1 627 189 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja siirsi vuonna 2019 käyttämättä jäävää määrärahaa yhteensä enintään 822 562 euroa käytettäväksi vuosien 2020–2022 aikana. Kahdelle hankkeelle myönnettiin lisärahoitusta vuodelle 2020 enintään 243 055 euroa. Elinkeinojaosto päätti periä Games Factory Oy:ltä takaisin Games Factory Farm -hankkeelle innovaatiorahastosta vuodelle 2019 myönnetystä hankerahoituksesta 63 410 euroa. Lisäksi elinkeinojaosto päätti olla myöntämättä ennenaikaisesti päättyneelle hankkeelle vuosille 2020 ja 2021 innovaatiorahastosta sidottua rahoitusta. Elinkeinojaosto varasi Lindström Invest Oy:lle Kalasatamasta Työpajanpihan toimitilatontin toimistohankkeen suunnittelua varten, Vastint Hospitality B.V:lle Jätkäsaaresta toimitilatontin hotellihankkeen suunnittelua varten sekä Haahtela-rakennuttaminen Oy:lle ja Ritz Capital Oy:lle Jätkäsaaresta toimitilatontin hybridihankkeen suunnittelua varten. Viimeksi mainitussa on kyse liike-, palveluja asuinrakennushankkeesta, jonka varausaikana tutkitaan myös kansainvälisen koulun sijoittumista osaksi hybridiä. Kokouksen päätteeksi elinkeinojaosto kuuli katsauksen Helsingin työllisyydenhoidon tilanteesta. Kauppakeskus Rediin avataan urbaani treenikeskus Gymi Roof ? Nuorten suosima liikuntamuoto parkour ja freerunning saa tilaa kauppakeskus Redissä Helsingissä, kun Gymi Roof -alue avattiin Gymi Lasten ja nuorten kuntoklubin tiloissa 28.10. Samalla kauppakeskuksen vapaa-ajan palvelujen määrä ja kirjo laajeni entisestään. Gymi Roofin suunnittelija 15-vuotias Veeti Nurmi ja henkeen sopivaa taidetta seinille maalannut nuori katutaiteilija Emilio Mäkipää esittelevät innoissaan uutta urbaania liikuntatilaa. Useiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän tai toisaalta liian yksipuolisesti. Ruutuaikaa on liikaa, ja elämään olisi löydettävä terve tasapaino. 15-vuotias Veeti Nurmi tietää, minkälainen liikunta motivoi monia ikäisiään nuoria mutta myös paljon nuorempaa ja vanhempaa porukkaa. Kyseessä on luonnollisesta liikkumisesta tai parkourista kehittyneempi temppuilulaji, jota kutsutaan Freerunningiksi. Parkour ja freerunning on hauska tapa kehittää kehonhallintaa, tasapainotaitoja, ketteryyttä ja liikkuvuutta. Jokainen treenaa rennosti omalla tasollaan eikä kilpailla tarvitse. – Veeti aloitti Gymi-treenit 4-vuotiaana,kun avasimme ensimmäisen Gymin Helsingin Kamppiin. Silloin hänen nimissään kutsuttiin koolle Gymin ensimmäinen lehdistötilaisuus. Tuntuu luontevalta, että Veeti nyt yksitoista vuotta myöhemmin on suunnitellut oman treenialueen ja kutsuu taas median edustusta paikalle, sanoo Christina Nurmi Gymin perustaja, toimitusjohtaja ja Veetin äiti. – Gymi Roof -aluetta tullaan käyttämään osittain Gymin ohjatuilla tunneilla, mutta se on kuitenkin tarkoitus avata vapaalle treenille. Avajaisviikon jälkeen julkaisemme Gymi Roofin normaalit aukioloajat. Tilassa voi muiden Gymin tilojen lailla järjestää myös yksityistilaisuuksia kuten synttärijuhlia, polttareita, TYKY-päiviä tai pikkujouluja, Christina Nurmi jatkaa. Diakonissalaitoksella näyttely ihmisarvosta ? Diakonissalaitoksella on avattu näyttely ihmisarvosta. Siinä neljä Diakonissalaitoksen toiminnan piirissä olevaa henkilöä – Isabella, Laura, Kaitsu ja Mattias kertovat, mitä ihmisarvo on heidän mielestään. Nelikolla on myös kokemuksia siitä, miltä tuntuu, kun omaa ihmisarvoa ei tunnusteta. Me Diakonissalaitoksella teemme töitä sen puolesta, että jokaisella on ihmisarvoinen elämä. Sellainen elämä, jossa ihmisoikeudet toteutuvat ja ihmistä kohdellaan kunnioittavasti. Haluamme vahvistaa ihmisen omaa tunnetta siitä, että hänellä on ihmisarvo, hän on tärkeä ja hän on tärkeä osa yhteisöä sellaisena kuin on. Luomme ja tarjoamme mahdollisuuksia toimia yhteisöissä. Ihmisoikeudet perustuvat ihmisarvoon Ihmisoikeudet ovat oikeuksia, joita ihmisillä on perustuen ihmisarvoon. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) antoi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1948. Ihmisoikeudet haluttiin määritellä erityisesti 1900-luvun sotien ja natsien toimeenpaneman juutalaisten kansanmurhan vuoksi. Kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää vietetään vuosittain 10.12. Näyttelyn on käsikirjoittanut Diakonissalaitoksen intendentti, viestinnän asiantuntija Jaana af Hällström. Näyttelysuunnittelusta vastaa Good Kombo Oy.
• 15 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu ? ? Veli-Matti?Hynninen ? Kaamos katkeaa, valon määrä kasvaa, kynttilöillä kruunattu Lucia-neito astuu areenalle. Lucia-perinne on vanha. Luciaa tiedetään Ruotsissa juhlitun jo 1100-luvulla. Lucia ei siis ole mikään nuori neito. Vänernjärven tienoilla Lucian tiedetään osallistuneen aamuöisiin ”lussebit”-varhaismurkinoihin 1600-luvun tienoilla. Myös karjalle saatettiin tarjota tupaan kannettu ”lusselyhde” joka miellettiin ”lussemorsiameksi” tansseineen ja muine rituaaleineen. Juhlan seuraava askel otettiin herraskartanoissa, joissa valkoisiin puetut Luciat kruunattiin kynttilöin muistuttamaan valkoisiin puettua Kristus-lasta, jolla myös oli kynttilä päänsä päällä. Kun sana kiiri Suomen puolelle, vanha Lucia-seremonia tarttui suomenruotsalaisiin, jotka alkoivat juhlia Lucia-neitoa 1800-luvulla. Vanhimmat merkinnät todistavat Porvoon lyseossa juhlitun Luciaa ainakin jo 1860-luvulla. Lucian päivän 13.12. jälkeistä yötä on pidetty vuoden pimeimpänä. Suomalainen Manuale 1646 määrittelee sen näin: ”Lucia pisimmän yön anda ja Vitus (15.6.) pisimmän päivän kanda.” Jostakin syystä, jota emme tunne, Mikael Agricola ajoitti vuoden pimeimmän yön jo pari päivää aikaisemmaksi eli kahdenneksitoista joulukuuta. Mitä suomenruotsalaiset edellä, sitä muut savolaisetkin perässä. Tarkempaa syytä en tiedä, mutta Lucian juhlaperinteen muistan eläneen jo 1950-luvulla koulukaupungissani Savonlinnassa. Savonlinnan lyseon uskonnonopettajani Pentti Laasonen, joka myöhemmin yleni kirkkohistorian professoriksi ehdottikin, että Luussija-neito nimettäisiin Savonlinnan lyseon suojeluspyhimykseksi. Savossahan Lucia-neito paremmin tunnetaan savonkielen mukaisesti Luussija-nimisenä. Lucia-neito ei alkujaan suinkaan ollut ruotsalainen, eikä savolainenkaan, vaan hän oli Sisilian syrakuusalaisen rikkaan perheen kaunis tytär, jonka jakamia rukkasia saivat monet kosijat katkerasti sovitella. Äveriäitä kosijoita näet riitti, mutta Lucia pysyi tiukkana. Eräs kosija oli niin ihastunut kauneudestaan ja kristillisestä uskostaan tunnettuun Luciaan, että rukkaset saatuaan hän oitis kanteli tästä väärinkohtelusta keisari Diocletianukselle. Keisari laski, että kristinusko oli hänen edustamalleen roomalaiselle uskonnolle liian kova kilpailija. Varminta oli siis surmauttaa kaikki kristityt. Luciaa päätettiin rangaista määräämällä hänet pakkotyöhön ilotaloon Diocletianuksen sotilaiden viihdyttäjäksi. Lucia tuotti kuitenkin pettymyksen jäykistymällä liikkumattomaksi. Raivostuneet sotilaat päättivät polttaa neidon roviolla, mutta tuli ei syttynyt. Miekka sentään puri ja Luciasta tuli pyhä marttyyri. Suuttuneet sotilaat veivät Lucialta silmätkin päästä. Tästä seurasi, että silmäsairaat saivat Luciasta luonnollisen suojelijan. Lucia-neidosta on myöhemmin tullut tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Kynttiläkruunu päässään hän vaeltelee joulukansan keskellä kaikkialla ja pyytää myötätuntoa al-Holin lapsille ja kaikille väärinkohdelluille. Veli-Matti Hynninen Lucia-valontuoja kuuluu jouluun Tuomaan markkinoilla virittäydytään jouluun Tuomaan Markkinat kuva: Jussi Hellsten 6 .–22. joulukuuta vietettävä Tuomaan Markkinat kokoaa Senaatintorille 72 käsityöläistä ja pientuottajaa, jotka tarjoavat kestävän vaihtoehdon massatuotantona valmistetulle lahjaja koristetavaralle. Uusi katettu sisäravintola sekä 12 ravintolatoimijaa kutsuvat herkuttelemaan, ja avajaispäivää juhlistetaan muun muassa yhteislaulun parissa. Markkinalauantaisin Senaatintorin valtaavassa Singan joulukaraokessa kuka tahansa voi tulkita suosikkijoulukappaleensa. Viimeisenä markkinaviikonloppuna on lisäksi luvassa jouluista afterwork-tunnelmaa sekä vegekinkkubingo. Joulupukki on tavattavissa markkinoilla viikonloppuisin, ja vanhan ajan karuselli on avoinna joka päivä markkinoiden aukioloaikoina. Uudet ja perinteiset maut lämmittävät Lahjaostosten lisäksi Tuomaan Markkinoilla herkutellaan perinteisillä ja uusilla jouluherkuilla puurosta blineihin. Markkinoiden ravintolatarjonnan kruunaa entistä suurempi katettu sisäravintola, jonka tarjoiluista vastaavat Way Bakery & Glögi Bar sekä Maslo – Russian Bar & Bistro. Mukana ovat lisäksi muun muassa suomalaisista ruokaperinteistä ammentava Kekri Finnish Street Food, tryffeliin menussaan panostava Muru, zero waste -periaatteella toimiva Nolla sekä raikasta sesonkiruokaa tarjoileva Maannos. Kauden glögien ja kuumien juomien joukkoon lukeutuu Laplandian loihtima Tuomaan Markkinoiden nimikkococktail. Tuomaan Markkinoiden ruokatarjonnassa huomioidaan luomuja lähiruoan lisäksi kasvisja vegaaniruokavaliot, ja torilla käytetään vain biohajoavia tarjoiluastioita. Markkinoilla pyritään minimoimaan ruokahävikki, ja yli jääneitä annoksia voi pelastaa mukaansa ResQ Club -sovelluksen kautta. Joululahjakeräys ja monta muuta tapaa tehdä hyvää Ensimmäisen markkinaviikonlopun ajan kävijät voivat hankkia ylimääräisen joululahjan esimerkiksi vähävaraiselle perheelle. Lahjat toimittaa eteenpäin Helsingin sosiaalija terveystoimi. Suomen Punaisen Ristin Kontista voi lisäksi tehdä kierrätettyjä löytöjä ja tukea SPR:n työtä. Jaffan joulumökillä luodut ja jaetut joulutervehdykset kartuttavat hyväntekeväisyyspottia lasten hyväksi, ja Kaslink Aito -puurotuvan tuotot lahjoitetaan ilmastotyöhön. Tuomaan Markkinoiden myyjillä taas on mahdollisuus lahjoittaa ylijääneet tuotteet Hurstin joulukeräykseen. Tuomaan Markkinat Helsingin Senaatintorilla 6.– 22.12. Avoinna tiistaista perjantaihin klo 11–20 ja lauantaista sunnuntaihin klo 10–20, maanantaisin suljettu. Vapaa pääsy. Kierrätä myös jouluna: Pakkausten lajitteluvinkit vuodenvaihteeseen J oulu ja uusi vuosi tuovat valoa pimeyteen: Lahjoja annetaan, herkutellaan hyvää ruokaa ja koristellaan kotia. Samalla tyhjien pakkausten määrä kasvaa tavallista suuremmaksi. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kokosi yhteen vuodenvaihteen kysytyimmät pakkausten lajitteluvinkit. Vinkki 1: Mikäli voit, odota pyhien yli Suomalaiset kierrättävät pakkauksia ahkerasti myös loppuvuoden pyhinä, jolloin Rinki-ekopisteiden säiliöt täyttyvät nopeasti. Rinki suunnittelee ekopisteiden tyhjennykset tarkkaan, toki pitkät pyhät ovat aina haasteellista aikaa jätteiden keräyksessä. – Tavoitteemme on, että pakkauskierrätys olisi mahdollisimman sujuvaa myös pyhäpäivinä. Erityisesti joulun aikaan pyydämme kuluttajilta hieman kärsivällisyyttä. Mikäli mahdollista, pakkaukset kannattaa tuoda ekopisteelle vasta pyhien jälkeen, Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori kertoo. Puristimet tehostavat pakkauskeräystä: Jo yli 370 Rinki-ekopisteessä kerätään kartonkipakkauksia ja noin 160 pisteessä muovipakkauksia puristimilla. Puristimissa on hyvin tilaa myös kiireisimpinä keräysaikoina. – Ethän jätä jätettä maahan, sillä helposti muutkin kävijät tekevät niin ja piste roskaantuu nopeasti, muistuttaa Tammivuori. Vinkki 2: Litistäminen on fiksu tapa Kotona voi säästää pakkausten viemää tilaa litistämällä pakkaukset. Kartonkija pahvilaatikot sekä paperipussit kelpaavat hyvin kartonginkeräykseen, ne ovat myös helppoja litistää. Mitä tiiviimmin pakkaukset ovat keräyssäiliössä, sitä enemmän saadaan pakkauksia talteen ja tyhjennyksiä tarvitaan harvemmin. Vinkki 3: Näin lajittelet vuodenvaihteen pakkaukset Pakkauskierrätys onnistuu vuoden ympäri. Muista vain kaksi asiaa: Onko se pakkaus? Onko se kartonkia, metallia, lasia tai muovia? Vie se silloin tyhjänä Rinki-ekopisteeseen tai kiinteistösi keräysastiaan. Konvehtirasiat ja suklaakalenterit: Tyhjä konvehtirasia sopii kartonkipakkauskeräykseen, sisällä oleva muovikenno muovipakkauskeräykseen. Sama pätee tyhjäksi syötyihin suklaakalentereihin – nekin ovat makeispakkauksia. Joulukukkien kääreet ja lahjapaperit: Joulutähtien, hyasinttien ja muiden joulukukkien muovikääreet sopivat hyvin muovipakkauskeräykseen. Sen sijaan värikkäät kukkien käärepaperit sekä lahjapaperit sisältävät paljon painoväriä ja päällystettä, eivätkä sovellu niin kartongin kuin paperinkaan kierrätykseen. Tämän vuoksi ne lajitellaan sekajätteeseen. Yli 1850 Rinki-ekopisteessä kerätään kartonki-, lasija metallipakkauksia noin 650 pisteessä on myös muovipakkausten keräys. Glögitölkit ja -pullot: Kartonkisen glögitölkin voi laittaa kartonkipakkauskeräykseen. Jos tölkissä on muovikorkki, se sopii muovipakkausten keräykseen. Pantittomat lasiset glögipullot voi laittaa lasipakkauskeräykseen. Jos pullossa on pantti, vie se kaupan pullonpalautusautomaattiin. Tuikkukuoret ja hautakynttilöiden kannet: Metalliset voi laittaa metallikeräykseen. Hautakynttilöiden muoviset ja lasiset kuoret eivät käy pakkauskeräykseen, vaan ne lajitellaan kunnan ohjeistamalla tavalla. Muoviset luumumarmeladipurkit voi laittaa tyhjinä muovipakkauskeräykseen. Ulkotulien tinapeltipurkit sekä foliovuoat: Metallikeräykseen voi viedä pakkausten lisäksi myös pienmetallia, jota juhla-aikaan syntyy esimerkiksi kynttilätuikkujen kuorista, ulkotulien purkeista ja foliovuoista. Muistathan vielä, että uuden vuoden tinat ovat vaarallista jätettä – vie ne kuntasi maksuttomaan vaarallisen jätteen keräykseen. Pakkausten lajitteluohjeet: rinkiin.fi ? ? Menovinkkejä ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa T a p a h t u m a a i k a : 18.12.2019 klo 13:00 14:00 Tapahtumapaikka: Kirjatorni, 2. krs Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena keskiviikkona. Konsertit alkavat klo 13 ja niihin on vapaa pääsy. Rikhardinkadun kirjaston lounaskonserttisarjaa Kirjatornissa järjestävät yhteistyössä Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. 2.-31.12.2019, Käytävägalleria, 3.krs Maalauksia. Aune Ylitalo, Heidi Grönlund & Iri Leino
• 16 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu Suomalaisten joulussa yhdistyvät perinteet ja säväys uusia trendejä Joulu on yksi vuoden tärkeimmistä ruokajuhlista ja moni panostaa jouluherkkujen lisäksi myös niihin sopiviin juomiin. ? Joulu on yksi vuoden tärkeimmistä ruokajuhlista ja moni panostaa jouluherkkujen lisäksi myös niihin sopiviin juomiin. Joulu on Alkossa vuoden kiireisintä aikaa ja myynti noin kaksinkertaistuu. Suomalaisten joulussa yhdistyy perinteisyys ja modernius. Punaviini on vuodesta toiseen joulupöydän suosikki ja yksittäisistä tuoteryhmistä sitä myydään Alkossa eniten jouluna. Kahtena joulua edeltävänä viikkona punaviiniä ennakoidaan myytävän yli kaksi miljoonaa litraa, kun juhlattomana vastaavana ajankohtana punaviinin myynti jää alle miljoonan litran. Modernimpi twisti näkyy sesongissa raikkautena ja kepeytenä. Kuohuviinejä ja samppanjoita myydään lähes nelinkertaisesti enemmän joulun aikaan. – Samppanjan nauttiminen läpi jouluaterian on suosiotaan kasvattava vaihtoehto. Myös roseeviini on hyvä vaihtoehto varsinkin niille, jotka haluavat nauttia yhtä viiniä alkuja pääruoan kanssa, kertoo tuoteviestintäpäällikkö, Master of Wine, Taina Vilkuna. Juomavalintoihin vaikuttavat yhä vahvemmin vastuulliset valinnat. Viinin voi valita ympäristöystävällisyys edellä: viini voi olla luomua tai vegaanista tai kevyemmän lasipullon ansiosta vähempipäästöisempää. Olut on kinkun paras seuralainen, mutta myös punaviinin aromit toimivat Suomalainen joulukinkku nautitaan perinteisesti oluen kanssa. Kinkkuoluessa saa olla aromikkuutta ja täyteläisyyttä. Kaveriksi käyvät esimerkiksi tumma lager, vahva lager ja ale. Kinkku ja punaviinin aromit toimivat hyvin yhdessä. Toimiva viinivalinta on Alkon makutyypeistä marjaisa & raikas punaviini Pinot Noir -rypäleestä tai vivahteikas & kehittynyt Espanjan Riojasta. Myös mehevät & hilloiset punaviinit Italiasta tai Chilestä ovat hyvä valinta. Jouluaterian jälkeen, illan pimetessä maistuu muhkea Amarone. Valkoviineistä kinkun kanssa toimivat parhaiten runsaat & paahteiset tai vivahteikkaat & ryhdikkäät viinit. Kalapöytä vaatii viiniltä hedelmäisyyttä ja hapokkuutta Joulun kalapöydälle on ominaista suuri kirjo erilaisia makuja etikkaisesta suolaiseen. Viiniltä tämä vaatii runsasta hedelmäisyyttä ja viinissä oleva hapokkuus tuo raikkautta ateriaan. Parhaiten Alkon makutyypeistä tähän vastaa pirteä & hedelmäinen tai vivahteikas & ryhdikäs. – Riesling hyvän hapokkuutensa ja aromimaailmansa kautta sopii erinomaisesti kalaruokien seuraksi. Valkoviinissä voi hyvin olla hieman makeuttakin. Kuohuviini soveltuu kalapöytään hyvin ja pirteä & hedelmäinen tai vivahteikas & ryhdikäs -makutyypin samppanja on aina sopiva vaihtoehto. Kuohuviineistä kuivat tai puolikuivat vaihtoehdot ovat hyvä valinta, sanoo Taina Vilkuna. Kasvispöytään maltillista tanniinia tai erikoisoluita Kasvisvaihtoehdot ovat löytäneet tiensä joulupöytään. Punaviinien marjaisa & raikas tai pehmeä & hedelmäinen -makutyypeistä löytyy maltillisen tanniinisia kumppaneita. Mausteisempien kasvisvaihtoehtojen kanssa toimivat mehevät & hilloiset punaviinit. Valkoviinit ovat omiaan kevyempien kasviruokien kanssa ja erinomainen vaihtoehto on hedelmäinen roseeviini. Seitanille, tofulle tai kikhernemurekkeelle toimivat alet ja vehnäoluet. Paahdettujen kasvisten kanssa tummat oluttyylit, kuten tumma lager, ovat nappiyhdistelmiä. Joulu on portviinien kulta-aikaa Portviini kruunaa jouluaterian ja joulu onkin portviinien ehdotonta kulta-aikaa. Ne ovat täydellisiä kumppaneita joulun suolaisille ja makeille herkuille. Portviini tarjoillaan hieman viilennettynä. – Vuosikertaportviinit ovat harrastajalle oiva lahja. Ne kypsyvät edelleen pullossa ja niitä tuotetaan vain parhaina satovuosina. Jälkiruoat ovat jouluna monesti tuhteja, ja näiden suklaata ja kermaa sisältävien herkkujen kera sopii yhdistelmäksi myös olut, kuten stoutja porter-oluet tai hapanolut. Kevyempää lopetusta jouluaterialle kaipaava voi yllättää vieraat glögipohjaisella kuohuviinicocktaililla. Joulu on Alkon myymälöiden kiireisin ajanjakso. Alkon pääkonttorilaiset rientävät joulun sesonkiin kiireavuksi ja myymälöissä tehdään yli 150 työvuoroa näiden ekstrakäsien voimin. – Yhteisöllinen kulttuuri on keskeinen osa alkolaisuutta. Arjen ymmärrys lisääntyy molemmin puolin ja alkolaiset tulevat keskenään tutuiksi. Samalla työssä saa suoraan palautetta sekä asiakkailta että henkilöstöltä, kertoo liiketoimintajohtaja Kari Pennanen. – Jouluviikolla minut löytää Kuopion myymälöistä, jossa puran kuormaa, täyttelen hyllyjä ja teen myös kassavuoroja. Satavuotias päärautatieasema kehittyy kiinni ajassa H elsingin päärautatieasema, joka täytti 5.3.2019 sata vuotta, on valmis kohtaamaan seuraavan vuosisadan entistä ehompana. VR Group on lähtenyt kehittämään asemaa aktiivisesti, mikä on alkanut näkyä loppuvuodesta myös asiakkaille. VR:n uusi palvelupiste avautui 10. joulukuuta länsisiivessä osana aseman laajempaa uudistusta. Päärautatieasema on Helsingin ikoninen maamerkki ja Suomen ylivoimaisesti vilkkain matkustamisen ja liikenteen solmukohta. Helsingin asemaa käyttää päivittäin jopa 250 000 ihmistä. – Asema on säilyttänyt merkityksensä pääkaupungin ytimessä palvelemalla junamatkustajia, turisteja ja kaupunkilaisia vuosikymmenestä toiseen ajassa eläen ja tarpeisiin muuntuen, taustoittaa VR Groupin kiinteistöyksikön hankepäällikkö Jani Jääskeläinen. VR Groupin entisen pääkonttoriin tiloihin on paraikaa rakentumassa hotelli. Loppuvuodesta työmaakylttejä on alkanut ilmestyä kertomaan hotellin rakennustöiden lisäksi myös aseman tulevista vaiheista. – Käynnissä on kehityshanke, jossa uudistamme satavuotiasta asemaa huolellisesti. Haluamme tarjota asiakkaille uusia palveluita ja kehittää nykyisiä, jotta pystymme palvelemaan nykyistä paremmin myös viihtyisänä kohtaamispaikkana, Jääskeläinen kertoo. – Olemme keränneet aseman tulevaisuuteen liittyviä odotuksia ja näkemyksiä asiakastutkimuksin. Lisäksi olemme kuunnelleet asiantuntijoita ja tehneet tiivistä yhteistyötä Museoviraston ja muiden viranomaisten kanssa. Toteutamme aseman kaipaamaa peruskorjausta ja uudistamista arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen. Matkustamisen palvelut aseman länsisiipeen – Aseman uudistustyö tapahtuu vaiheittain useamman vuoden aikana. Keskushallissa remontoidaan tällä hetkellä liiketiloja uusia vuokralaisia varten niin sanottujen mutterikioskien takana. Myös VR:n lipunmyyntihalli, joka on alun perin ollut 2. ja 3. luokan matkustajien odotushalli, tulee uuteen käyttöön, Jääskeläinen selvittää. VR:n palvelupiste muuttaa uusiin toimitiloihin länsisiipeen ja avaa ovensa asiakkaille 10. joulukuuta 2019. Uudistuvat digitaaliset palvelut ovat tehneet omatoimisesta junalipun ostamisesta entistäkin sujuvampaa ja suositumpaa, ja myös Helsingin aseman uusittu palvelupiste pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. – Uuden palvelupisteen tilat tukevat toimintamallia, jossa osa palveluneuvojistamme työskentelee entistä lähempänä asiakkaitamme asemalla ja laiturialueella. Pystymme huomioimaan asiakkaan paremmin jo saapuessa ja tarjoamaan henkilökohtaisempaa asiakaspalvelua, VR:n palvelujohtaja Piia Tyynilä kertoo. – Lisäksi haluamme tuoda uusissa tiloissa erityisesti esille kotimaiset matkakohteet ja vastuullisen junamatkailun monipuoliset mahdollisuudet, Tyynilä mainitsee. Samalla kun matkustamisen palvelut keskittyvät päärautatieaseman länsisiipeen, entiseen lippuhalliin, keskushalliin ja kellarikerrokseen suunnitellaan uusia tasokkaita kahvilaja ravintolapalveluita viihtyisine terasseineen, jotka kutsuvat viettämään aikaa. Helsingin päärautatieasema täytti maaliskuun 3. päivänä 100 vuotta. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marja Väänänen
• 17 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu Jouluaikaan turhan moni tulipalo saa alkunsa keittiöstä ? Moni tulipalo saa alkunsa keittiöstä. Joulu on erityisen tulipaloherkkää aikaa, sillä silloin monessa taloudessa käy melkoinen vilinä ja vilske. Ja jouluvalmisteluissa moni asia tapahtuu juuri keittiössä: piparkakut pitää paistaa, kinkku hunnuttaa ja glögi lämmittää. Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela neuvoo, kuinka tehdä jouluvalmisteluja paloturvallisesti. Joulu tuo monelle meistä mukanaan myös stressiä, vaikka se muuten ihanaa aikaa onkin. – Ja kun mennään juoksumarssia ja hoidetaan monta asiaa yhtä aikaa, asioita voi myös unohtua: esimerkiksi liesi voi jäädä päälle ja liedelle unohtuneet ruoat käräyttää koko kodin. Yleisin syypää keittiöpaloon onkin liesi ja ihmisen sen käytössä tekemä virhe: käytännössä joko ruoan jättäminen liedelle tai palavan materiaalin jättäminen lieden lähelle, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela. Tehokkain tapa ehkäistä joulunajan tulipaloa keskittyä kokkaamiseen – ja jättää suosiolla muut hulinat muille. – Liedelle tai uuniin ei pidä koskaan jättää mitään vartioimatta. Ruoan valmistumaan jättäminen yön yli ei siis ole hyvä idea, vaikka monessa joulureseptissä niin neuvotaan. Pidä myös lieden ympäristö tyhjänä kaikesta helposti syttyvästä tavarasta, kuten keittiöpaperirullasta ja patalapuista – ne voivat syttyä palamaan lieden sammuttamisen jälkeenkin, Koskela neuvoo. Joulun aikaan toisen riskitekijän muodostavat kynttilät, joita palaa monessa kodissa. Niiden kanssa Koskela antaa saman neuvon: niitäkään ei saa jättää yksin valvomatta. Viimeistään nukkumaan mennessä myös ulkokynttilät on syytä sammuttaa. Nämä jokaisesta kodista on hyvä löytyä Kiireen keskelläkin kannattaa tarkistaa, että omassa kodissa on tulipalon varalle vähintään sammutuspeite, käsisammutin ja palovaroitin. Lisäksi Koskela suosittelee jokaiseen talouteen myös liesivahtia tai -hälytintä. – Näin joulun alla ja jouluhengessä on hyvä tarkistaa, että sama turvavarustus löytyy myös vanhemman lähiomaisen taloudesta. Jos ei löydy, niistä voi kenties vinkata joulupukille, Koskela sanoo. Jos palo syttyy, pienen palon alun voi saada nujerrettua sammutuspeitteen tai käsisammuttimen avulla. Jos palo saa alkunsa liedestä, sammuta ensimmäisenä liesi. – Jos tulipalo on jo roihahtanut, älä ryhdy urotekoihin, jos et ole varma osaamisestasi. Jos sinulla on pieninkään epäilys siitä, ettei palon sammuttaminen onnistu yksin, pelasta itsesi sekä muut kotona olijat ja hälytä apua, Koskela neuvoo. Turvallisuus on pieniä epäkimurantteja asioita, joista huolehtiminen ei useinkaan vaadi muuta kuin hieman keskittymistä ja huolellisuutta. Nälkäpäivä-lahjoitus toi 2,4 miljoonaa ? Nälkäpäivän lipaskeräys järjestettiin 26.–28.9., ja keräys jatkui verkossa lokakuun loppuun saakka. Syys-lokakuun aikana suomalaiset lahjoittivat Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Katastrofirahaston turvin Suomen Punainen Risti auttaa hädänalaisia ihmisiä selviytymään mm. luonnonmullistuksista, konflikteista ja äkillisistä onnettomuuksista, niin ulkomailla kuin kotimaassa. Katastrofirahaston varoilla tehdään myös pitkäjänteistä kehitystyötä. Humanitaarinen apu ei yksin riitä Ilmaston lämpenemisestä johtuvat sään ääri-ilmiöt kuten pitkät kuivuuskaudet ja toisaalta yllättävät rankkasateet, tulvat ja maanvyöryt tekevät ihmisten elämästä äärimmäisen vaikeaa tällä hetkellä erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Esimerkiksi Etiopiassa 8,5 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa, johtuen maan sisäisistä väkivaltaisuuksista, kuivuudesta ja tulvista. – Kouluja on jouduttu sulkemaan veden puutteen takia, ja huonon hygienian vuoksi tarttuvien tautien riski on lisääntynyt. Etsimme parhaillaan yhdessä Etiopian Punaisen Ristin ja kuivuusalueilla asuvien yhteisöjen kanssa uusia, pitkäkestoisia mahdollisuuksia puhtaan veden saamiseksi, Suomen Punaisen Ristin alueellinen terveysdelegaatti Maritta Niskanen-Tamiru kertoo. – Humanitaarinen apu ei yksinkertaisesti riitä kaikille apua tarvitseville. Jos ilmaston kehitys jatkuu samanlaisena, niin olemme siinä tilanteessa, että ihmiset joutuvat jättämään kotinsa ja muuttamaan alueille, joissa on vettä, ruokaa ja elämän edellytyksiä, muistuttaa Jouko Ala-Outinen, Suomen Punaisen Ristin Afrikan alueen katastrofiavun neuvonantaja. – Emme kuitenkaan ole ihan toivottomassa tilanteessa. Ihmiset ympäri Afrikkaa ovat heränneet tilanteeseen ja oppivat esim. uusia viljelytapoja, jotka kestävät paremmin kuivuutta. Tämä työ on pitkäjänteistä ja yhteisöjen ja kylien pitää itse ehdottaa ratkaisuja. Vain tällä on mahdollista löytää ratkaisuja yhä suurempiin ongelmiin, Ala-Outinen painottaa. Suomalaiset haluavat auttaa Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta iloitsee suomalaisten auttamishalusta. – Tämän vuoden kampanjassa nostimme esille erityisesti puhtaan veden puutetta, minkä vuoksi joka tunti kuolee 33 pikkulasta. On hienoa, että ihmiset haluavat osallistua, ja että lahjoitetuilla varoilla voimme tehdä konkreettisia parannuksia puhtaan veden saamiseksi. Nälkäpäivänä kerätyistä varoista lähes puolet kerättiin lipaskeräyksenä 26.–28.9., jolloin noin 13 000 vapaaehtoista kerääjää jalkautui kaduille ympäri Suomen. – Haluamme kiittää jokaista lipaskerääjää ja lahjoittajaa, joiden ansiosta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen on mahdollista, Laurinsilta sanoo. Linnanmäki on valittu Vuoden Tapateoksi 2019! Vasemmalta oikealle Tapaseuran jäsen Merja Lehtonen, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin, Tapaseuran puheenjohtaja Kaarina Suonperä, Linnanmäen henkilöstöjohtaja Elina Örthén ja Tapaseuran varapuheenjohtaja Risto Rasku. ? Linnanmäki on eilen palkittu Vuoden Tapateko 2019 -kunniakirjalla. Vuodes ta 2000 jaettu tunnustus on myönnetty Linnanmäelle hupimestareidensa hyvien käytöstapojen ansiosta. Linnanmäki opettaa ja kannustaa nuoria työntekijöitään, hupimestareita, hyviin käytöstapoihin sekä kohtaamaan asiakkaat positiivisella asenteella huvipuistossa. Linnanmäki työllistää huvikautensa aikana noin 650 kausihupimestaria, joista jokainen perehdytetään työhönsä huolella Linnanmäellä luodun hupimestarikonseptin mukaisesti. Nyt Linnanmäki on palkittu Vuoden tapatekona 2019 juuri hupimestareidensa kohteliaan käytöksen ja asiakaspalvelutaitojensa vuoksi. – Halusimme huomioida Linnanmäen Vuoden Tapatekona, sillä olemme pistäneet merkille, että Linnanmäen työntekijöillä on hyvät käytöstavat ja että he toimivat hienosti asiakaspalvelutehtävissä. Linnanmäki on monen nuoren elämän ensimmäinen työpaikka ja huvipuisto työllistääkin huvikautensa aikana satoja ihmisiä vuosittain. Linnanmäki perehdyttää työntekijät, hupimestarit, kattavasti työtehnostettu hupimestareiden työhuvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen vuosien ajan. – Olemme monen nuoren ensimmäinen työpaikka, ja tiedostamme vastuumme niin työelämätaitojen opettajana kuin myös hyvien asiakaspalvelutaitojen perehdyttämisessä, jotka toimivat ohjenuorana niin asiakkaiden kuin työkavereidenkin kohtaamisessa, kertoo Linnanmäen henkilöstöjohtaja Elina Örthén. Hupimestarien hyvät asiakaspalvelutaidot näkyvät myös asiakastyytyväisyysmittauksissa, joiden perusteella myös Linnanmäen huvittelijat arvostavat hupimestareiden hyviä käytöstapoja ja kohteliaita kohtaamisia. – Olemme todella iloisia juuri tästä tunnustuksesta. Linnanmäellä uskotaan, että panostamalla hupimestareittemme asiakaspalvelutaitoihin sekä työhuvinvointiin, on henkilöstömme sitoutuneita ylittämään asiakkaittemme odotukset. Asiakaspalvelukonseptimme lähteekin määrittelemällä yhteiset hupimestariominaisuudet, joita jokainen hupimestari sitten toteuttaa omalla persoonallisella tavallaan, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ylpeänä. täviinsä ja perehdytyksessä korostetaan juuri hyvän asiakaspalvelun merkitystä. Tämä näkyy ulospäin: hupimestarit ovat kohteliaita, katsovat silmiin, hymyilevät ja kiittävät. Kun hyvät tavat opitaan nuorena, on niillä kauaskantoisia seurauksia ihmisten elämissä, kertoo Tapaseura ry:n puheenjohtaja Kaarina Suonperä. Linnanmäellä tunnustus otetaan ilolla vastaan, sillä huvipuistossa on pa
• 18 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu ? ? Kuvataide Risto Kolanen Joulunajan kuvataidetta ? Gallerioiden muutostila oli leimaavaa vuodelle 2019. Katariina kuolee, Kajaste ei ole palannut vesivahingon jälkeen ja Taidesalonki on pitkällä remonttitauolla. Rankka ja Huuto ovat päässeet uuteen nousuun. Monella paikalla on nyt joulumyyntipöytiä ja tarjouksia. Osa pitää taukoa. Suomalainen arkipäivä tallentui kuviin Suomalaisen reportaasikuvauksen uudistajan, Caj Bremerin (s. 1929) klassikkovalokuvasarja Suomalainen arkipäivä (1971) syntyi, kun hän irrottautui päivittäisestä lehtityöstään ja kiersi Suomen kulttuurirahaston apurahan turvin ympäri maata. Lehtivalokuvaaja halusi kuvata ihmistä tämän omassa ympäristössä. Esimerkiksi kaupungistuminen ja maalaismaiseman väistyminen modernin maailman tieltä olivat aiheita, joihin saattoi projektin myötä paneutua päivittäistä lehtityötä syvemmin. Valokuvataiteen museo, Tallbergintie 1 G Kaapelilla, esittelee 1970-lukua valveutuneen reportaasikuvauksen aikana. Myös Bremer kohdisti kameransa epäkohtiin, kuten luonnon hyväksikäyttöön ja tuhoamiseen. Suosituilla kävelykierroksilla hän kertoo sattuvia tarinoita viimeisen kalastajan työstä öljynjalostamon tulon alla tai saastuttavan tehtaanjohtajan kommenteista. Rannikkoruotsalainen kuvaaja pääsi sisälle myös Pohjois-Suomen autioituvan maaseudun elämään. Kiiltokuvatytöstä kuvien tekijäksi Bar Favela, Mechelininkatu 13, esittelee Eija Pokkisen maalauksia näyttelyssä ”Kuvia ja kiiltokuvia”. Se on samalla monitaiteellisen suomalaisen uuden aallon elokuvatähden 80-vuotisjuhlanäyttely. Alkusyksystä hänen muistelmateoksensa ”Kiiltokuvatyttö” (Docendo). Muutama Favelan maalaus palautuu niihin varhaisiin 1960-luvun vuosiin, kun hän teki valokuvamallin töitä eteläisen Euroopan suurkaupungeissa ja tarvitsi kuvia portfolioonsa. Hän oppi ihmiskatseen keskittyneisyyden, jonka haluaa myös maalata. Pokkisen elämänpolku alkoi talvisodan syttyessä Karjalan kannaksella. Kielten opiskelijasta tuli Pariisissa kansainvälinen valokuvamalli, ja ura johti elokuvarooleihin, muun muassa pääosaan Jaakko Pakkasvirran ”Vihreässä leskessä” ja Risto Jarvan elokuvissa ”Loma” ja ”Jäniksen vuosi”. Pitkän arvostetun suomentajanuran jälkeen hän löysi maalaustaiteesta uuden väylän luovuuteen. Miehen häpeää Punavuoren ytimessä – Häpeä on yksi ihmisen perustunteista joka liittyy mm. yksilön elossa säilymiseen. Häpeän pelko on estänyt käyttäytymistä, joka olisi johtanut hylkäämiseen ja yhteisön ulkopuolelle karkottamiseen. Maalauksissani häpeä näyttäytyy mm. sosiaalisten ilmiöiden ja perinteisten sukupuoliroolimallien välityksellä, Juha Sääski sanoo. Hän yhdistää maalauksissaan tragikoomisia, ristiriitaisia elementtejä ilmaistakseni ihmiselämän paradoksaalisuutta. Charlie Chaplinin sanoin: – Elämä on traagista läheltä katsottuna, mutta komediaa kauempaa tarkasteltuna. Helsinkiläiselle pidemmän linjan kuvataiteilija Juha Sääskelle taiteen tekeminen merkitsee ihmisten maailmassa mukana olemista omalla sanattomalla kommunikaatiolla, luottamalla ihmisen esiverbaaliseen tasoon, kykyyn tulkita ja kokea merkityksiä sanattomalla, kuvallisella tasolla. OHO Galleria, Pursimiehenkatu 29-31 A 4. krs, näyttää hänen öljy kankaalle –teoksiaan, jotka puhuttelevat katsojaa. Nainen ompelee kuvia Sonja Löfgren on Tukholmassa asuva suomalainen taiteilija, joka ompelee kuvia. Taiteessaan hän pohtii paikkaan kuulumisen tunnetta ja kaukokaipuuta. Galleria Katariina, Kalevankatu 16??, esitteli häntä jo 2015. Hän valmistui Konstfackista Tukholmasta 2017 taidekäsityön maisteriksi monien muiden, ammatillisten, opintojen jälkeen. – Matkustaessa katsominen muuttuu. Havainnoin pieniä yksityiskohtia, joita kotikadullani en huomaa. Katseeni suuntaa ylöspäin ja kamera täyttyy puista. Nainen pysähtyy ja ihmettelee, valokuvaa puita. Katsoo valtavia juuria ja lehtien asentoa. Kotona hän ompelee fragmentteja kankaalle. Löfgrenin taiteilijatapaaminen on 29.12. klo 14–16. Galleria Katariinassa päähuoneissa on Helsingin Taiteilijaseuran joulunäyttely, 144 teosta yhtä monelta jäsentaiteilijalta. Se on samalla viimeinen ennen loppua. Taiteilijaseurassa tyhmyydet tehdään yhdessä. Onneksi tieto kertoo, että Veikko Halmetoja avaa samassa tilassa maaliskuulla uuden Galleria Halmetojan. Isäni talossa Galleria A2, Kasarminkatu 28 A 2, näyttää Taira Tigerin teoksia ”In My Father´s House”. Se koostuu tussimaalauksista kankaalle ja paperille. Taiteilija kertoo materiaalin vaihtamisen öljystä tussiin johtaneen uusiin teknisiin ratkaisuihin ja muuttaneen samalla hänen omaa ajattelutapaansa taiteestaan. Materiaalin ohella hän pitää tärkeänä värin vankkaa itseisarvoa. Maalaukset avautuvat katsojalle askelmin, avartuen uusiin sävyihin, pintoihin ja kompositioihin. Värin kokemista Tiger pitää sisäisenä, alitajuntaan yhteydessä olevana prosessina. Teoksillaan hän johdattaa meidät intuitiiviseen kokemukseen, johon katsoja värittää oman kertomuksensa. Taira Tiger on valmistunut kuvataiteilijaksi (AMK) Lahdesta 2014 ja taidemaalariksi Vapaasta taidekoulusta 2003. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä Suomessa ja osallistunut yhteisja ryhmänäyttelyihin Berliinissä ja Brysselissä. Geometrian kauneus akvarelleihin Metta Savolainen lähtee liikkeelle yhdestä antiikin ajan klassisesta matematiikan ongelmasta, ympyrän neliöimisestä. Miten voidaan geometrisesti konstruoida eli harpilla ja viivaimella piirtää alaltaan yhtä suuret neliö ja ympyrä. Ferdinand Lindemann todisti 1882 sen mahdottomuuden algebralisin keinoin. Ympyrän neliöimisen historia voidaan aloittaa jo noin vuodesta 1600 eaa. olleesta egyptiläisestä papyruksesta. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee akvarelleja, jotka ovat saaneet inspiraationsa Pythagoraan lauseesta ja Hippokrateen kolmesta kuunsirpistä. Hän onnistui neliöimään erilaisia kuunsirppejä ja luuli kykenevänsä neliöimään kaikki kuunsirpit ja siten myös ympyrän. Tekijän perehtyneisyys aiheeseen on niin suurta, että kysyin avajaisluennon aikana saammeko me kaikki jonkun diplomin kuuntelusta. Savolainen kertoo, että taiteellinen työskentely klassisen geometrian ongelman parissa on tuonut suurta iloa: – Olen saanut nauttia matematiikan kauneudesta. Menneisyytemme on arvokas Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo esille Taiteen monet kasvot – yhteisnäyttelyssään valtavan määrän aiemmin tuttuja, mutta myös tuntemattomia taiteilijoita. Monet heistä olen esitellyt aiemmin. Löydän uutena kasvona Marika Kerättären, jolta on mukana ”Arvostetuksi tulemisen tunteeseen” liittyviä akryylimaalauksia. Kaikilla meistä on siitä omakohtaisia kokemuksia. Keränen haluaa kertoa tarinoita oman itsen, itselle tärkeiden asioiden ja toisen ihmisen arvostamisesta. Kotikylävalokuvasarja on arvostuksenosoitus lapsuudelle ja sen maisemille. Unenomaiset sävyt kertovat muistoista, jotka säilyvät aina, vaikka maisema muuttuisi. Courage–maalaus antaa arvoa katsojalleen, joka pelosta huolimatta ottaa askelia. Respected–maalaus kertoo naisen voimasta. Teksti: Risto Kolanen Valokuvaaja, akateemikko Caj Bremerin Erämaan teatteri -valokuvassa terveyssisar on kotikäynnillä Muoniossa ja koko perhe ja naapuri on kokoontunut katsomaan verenpaineen mittausta. Suomen valokuvataiteen museo esittää 5.1.2020 asti. Kuva: Raimo Granberg. Taidegraafikko Sari Bremer yhdessä teoksensa Above and Under kanssa Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Entinen valokuvamalli, näyttelijä ja kuvataiteilija Eija Pokkinen 80-v juhlanäyttelynsä avajaisissa Bar Favelassa yläpuolellaan teoksensa Et tunne minua. Kuva: Raimo Granberg. OHO gallerian syksyn näyttelyssä Juha Sääski tutkii runsaasti yksityiskohtia sisältävissä maalauksissaan häpeää. Poliittisen vallan väärinkäyttö ihmisarvon ja luonnon kustannuksella on aina häpeällistä. Yksityiskohta teoksesta Katujen risteys. Kuva: Hannele Salminen. Sonja Löfgren ompelee kuvia. Galleria Katariinan studioon. Taiteilija ja The Entrance. Teoksen nimi tuo mieleen runoilijan säkeen: ”metsän seinä on vain vihreä ovi” Galleria Katariinan studiossa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Taira Tiger ja In Between -teos Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 19 Nro 24 • Viikot 51-1/2019 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle 50 000 euron arvoinen lahjoitus ? Avustusjärjestö Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n Sini Hursti ja hänen isänsä Heikki Hursti esittivät kiitoksensa vastaanottaessaan peräti 50 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen Tokmannilta ja elintarvikeja päivittäistavaratuotteistaan tutulta Unilever Finlandilta Tokmannin hallintoja logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä maanantaina 25.11. Lahjoitus on jatkumoa Tokmannin ja Unilever Finlandin jo yhdeksän vuotta sitten aloittamalle hyväntekeväisyysyhteistyölle, jonka myötä osapuolet ovat lahjoittaneet hygieniatuotteita, elintarvikkeita ja monia muita arjessa tarvittavia tuotteita Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle yhteensä peräti 370 000 euron arvosta. – Heikki ja hänen tyttärensä Sini Hursti tekevät yhdessä muiden säätiön toimintaan osallistuvien kanssa äärimmäisen tärkeää työtä vähävaraisten ihmisten auttamiseksi. Olemme erittäin iloisia siitä, että voimme lahjoituksen avulla auttaa Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyötä nyt jo yhdeksättä vuotta peräkkäin, Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo. – Saamamme apu on todella suurta ja olemme siitä erittäin kiitollisia, vastuun avustusjärjestön toiminnan johtamisesta isänsä jälkeen ottanut Sini Hursti kertoo. – Kiitämme jälleen sydämemme pohjasta saamastamme tuesta. Tämä yhteistyö on ollut todella merkittävää, Heikki Hursti kertoo. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:lle tänä vuonna luovutetun 50 000 arvoisen tuotelahjoituksen taustalla on Tokmannin ja Unilever Finlandin 7.10.–10.11.2019 järjestämä kampanja, jossa jokainen Tokmannilla kampanja-aikana myyty Knorrin, Omon, Rexonan ja usean muun Unileverin tuotemerkin tuote kasvatti lahjoituspottia. – Haluamme kiittää sekä kaikkia kampanjatuotteita ostaneita asiakkaitamme että Tokmannin ja Unilever Finlandin henkilökuntaa erittäin onnistuneesta kampanjasta. 50 000 euron arvoisen tuotelahjoituksen avulla Hurstien avustusjärjestö voi tehdä paljon hyvää täällä meillä Suomessa, Rautiainen kertoo. Rasva ei kuulu viemäriin. Nestemäinen rasva tulee laittaa sekajätteeseen suljetussa pakkauksessa. Hyytynyt paistorasva kannattaa laittaa biojätteeseen. Myös pienet määrät nestemäistä rasvaa voi imeyttää biojätteeseen. Älä kaada kinkkurasvaa viemäriin Näin kierrätät kokkausrasvat oikeaoppisesti ? Joulun aikaan uunissa valmistuvat kinkut, kalkkunat, kalat ja muut jouluruoat. Lajittele ja kierrätä paistamisesta syntyvä rasva asianmukaisesti. Rasvaa ei saa kaataa viemäriin tai wc-pönttöön, muistuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Rasva ei kuulu viemäriin. Nestemäinen rasva tulee laittaa sekajätteeseen suljetussa pakkauksessa. Hyytynyt paistorasva kannattaa laittaa biojätteeseen. Myös pienet määrät nestemäistä rasvaa voi imeyttää biojätteeseen. Rasva ei kuulu viemäriin. Nestemäinen rasva tulee laittaa sekajätteeseen suljetussa pakkauksessa. Hyytynyt paistorasva kannattaa laittaa biojätteeseen. Myös pienet määrät nestemäistä rasvaa voi imeyttää biojätteeseen. Jähmettyvä rasva aiheuttaa helposti tukoksia viemäriputkissa ja -verkostossa. Kiinteistöjen viemäriputkiin muodostuvien tukosten aukaisusta lankeaa iso lasku asukkaille. – Paistorasva aiheuttaa myös kunnossapitotöitä HSY:n viemäriverkostossa ja jäteveden pumppaamoissa. Viemäritukokset aiheuttavat kiinteistöjen lisäksi usein vahinkoa myös ympäristölle, kertoo HSY:n verkostopäällikkö Sami Sillstén. Kierrätä kokkausrasvat kastikkeeksi, energiaksi tai kompostimullaksi Paistorasvoja ja öljyjä kannattaa hyödyntää uudelleen ruoanlaitossa. Kinkun paistorasvan voi käyttää esimerkiksi kastikkeen pohjaksi tai paistamiseen. Säilykkeiden öljymarinadeilla voi maustaa salaattia tai sämpylätaikinaa. Ylimääräinen rasva pääsee hyödynnettäväksi biotai sekajätteenä. Kiinteän tai hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen, myös pienet määrät nestemäistä rasvaa voi imeyttää biojätteeseen. Paistinpannulta rasvan jäämät kannattaa pyyhkäistä talouspaperilla, jonka voi laittaa biojätteeseen. Nestemäinen rasva kuuluu sekajätteeseen suljetussa pakkauksessa. Rasva kannattaa laittaa purkkiin ja sulkea tiiviisti, jotta se ei sotke jäteastiaa. Pakkaamiseen voi käyttää tyhjää pakkausta kuten öljypulloa tai leviterasiaa. Jos kannellista tai korkillista pakkausta ei löydy, voi rasvan pakata esimerkiksi kartonkitölkkiin, kunhan sen teippaa tiiviisti kiinni. – Rasva on hyvää raaka-ainetta, joten se on järkevintä kerätä talteen ja toimittaa asianmukaisesti kierrätykseen ja hyödynnettäväksi. Sekajätteenä rasva poltetaan sähköenergiaksi ja kaukolämmöksi, biojätteenä siitä syntyy biokaasua ja kompostimultaa, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Maija Palomäki. Joulun aikana asukkaat voivat osallistua myös valtakunnalliseen Kinkkutemppuun, jossa joulukinkun ja muiden jouluruokien paistorasvat kerätään ja kierrätetään polttoaineeksi. Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella on 21.12.2019–7.1.2020 välisenä aikana yhteensä yli 50 Kinkkutempun keräyspistettä K-kauppojen ja Neste-asemien yhteydessä sekä Rinki-ekopisteissä. Lähimmän keräyspisteen voi etsiä Kinkkutemppu.com-sivuston hakupalvelusta. Älä ruoki rottaa -kampanja muistuttaa viemärietiketistä HSY:n kampanja muistuttaa joulukuussa viemärietiketistä ja rasvojen oikeaoppisesta lajittelusta. Kampanja näkyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Finnkino-teattereissa ja metroasemilla. Viemäriin kaadettu rasva voi viemärin tukkimisen lisäksi houkutella rottia. Rotat pääsevät lisääntymään pääviemäreiden sivuputkissa, jos viemäreissä on saatavilla ravintoa. Ei rasvaa viemäriin näin kierrätät kokkausrasvat • Hyödynnä kinkkurasvat ruoanlaitossa esimerkiksi kastikkeen pohjana. • Anna ylimääräisen paistorasvan jähmettyä kiinteäksi ja laita biojätteeseen. • Valuta nestemäinen rasva muovirasiaan tai maitotölkkiin ja laita tiiviisti suljettu pakkaus sekajätteeseen. • Imeytä pienet määrät nestemäistä rasvaa talouspaperiin ja laita biojätteeseen. • Voit myös osallistua Kinkkutemppuun ja kierrättää jouluruokien paistorasvat uusiutuvaksi dieseliksi. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HOITO – RAVINTO – UUTUUDE T – NEUVOT – VINKIT 6/2019 • 7,10 Oululaiskissa tunnetaan maailmalla Instagramiss a yli 100000 seuraajaa Instagramiss a yli 100000 seuraajaa Raksubuffet kiinni Raksubuffet kiinni Ylipaino Ylipaino kuriin kuriin Word Winner Word Winner Show Saksassa Show Saksassa Neljä Neljä maailmanmaailmanvoittoa voittoa Suomeen Suomeen Askartele Askartele kissallesi kissallesi huopahiiri tai huopahiiri tai höyhenhuisk a höyhenhuisk a Harvinainen Harvinainen turkkilainen van turkkilainen van Rakastaa Rakastaa vettä ja vettä ja omaa omaa ihmistä ihmistä Satu menetti ystävän Suomenhev osen tulevaisuus huolestuttaa Lannan poltossa vielä monta haastetta 6/19 7,00 Me miehet -projekti: Työhevostaid ot haltuun Iskee etenkin ylipainoisiin Hankala kaviokuum e Esittelyssä Esittelyssä hevosalan hevosalan koulutus koulutus Harjoitteluu n Portugalin Monte Velhoon HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
• 20 Viikot 51-1/2019 • Nro 24 M unkin S eutu Mantan markkinat Mantan markkinat 23.11.2019 – 8.1.2020 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Munkkiniemen puistotie 15, p. 09-4171 444 (pvm/mpm) munkkiniemenpuistoapteekki@apteekit.net Avoinna arkisin ma-pe 9-19, la 10-15 MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Tervetuloa jouluTervetuloa jouluglögille ja -tortulle glögille ja -tortulle torstaina 19.12.! torstaina 19.12.! Toivotamme kaikille Toivotamme kaikille asiakkaillemme rauhallista joulua asiakkaillemme rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2020! ja hyvää uutta vuotta 2020! LIITY KANTAASIAKKA AKSI Palvelemme jouluna: Jouluaattona 24.12. 8.30-13 Joulupäivänä 25.12. suljettu Tapanina 26.12. suljettu M U N K K I V U O R E N A P T E E K K I T O I V O T T A A R A U H A L L I S T A J O U L U N A I K A A ! R A U M A N T I E 1 , 3 5 H E L S I N K I