• 2017 Viikot 46-47 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 21 M unkin S eutu Syysmallistot saapuneet Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia. Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.? Verkkokauppa auki 24/7 Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi U U T T A ! Exuviance C-vitamiini kasvohoito 95 € kosteuttaa, uudistaa ja vahvistaa. Syysiholle täydellistä hehkua! AF Vitamiin C 20 Serum Capsules 89 €. Ainutlaatuinen vakaa c-vitamiiniseerumi piristää ja vahvistaa ihoa. UUTUUS TUOTE: piristä ihoasi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. TAPIOLA • Länsituulentie 6, 02100 Espoo • Puh. 050 560 5902 HELSINKI • Korkeavuorenkatu 2, 00140 Helsinki • Puh. 09 680 3980 Kiinteistönvälitystä jo vuodesta 2002 • www.bulevardinkotimeklarit.fi Alkaen Sis. alv 24% Etsin asuntoja myyntiin, jos olet myyntiaikeissa, soita tai laita s-postia vaikka heti! P. 0500 577 334, kai.makinen@bulevardinkotimeklarit.fi Kai Mäkinen Kiinteistönvälittäjä, LKV Kai Makinen , A5 kesa 2017 .indd 1 22.6.2017 13.52 ALUEENNE AMMATTILAINEN TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Ajanvaraus netissä: www.gasellinhammaslaakarit.fi Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Nyt joukkoomme on liittynyt myös munkkiniemeläisille tuttu hammaslääkäri Katri Tolkki. PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki • pihlajalinna.fi Huolehdi terveydestäsi, niin se huolehtii sinusta. Aikuisiän diabeteksen oireita ovat mm. väsymys ja uupumus, ärtyneisyys, tulehdusherkkyys sekä lisääntynyt janon ja virtsaamisen tarve. Pihlajalinna Dextra tarjoaa diabeteshoitajan aloituspaketin hintaan 148 €: • Diabeteshoitajan vastaanottokäynti • Laboratoriokokeet: pitkäaikaissokeri paastosokeri kolesterolimittaukset munuaistentoimintakoe maksasoluvaurion seulontatutkimus AIKUISIÄN DIABETES -TUNNISTATKO OIREET? AJANVARAUS 010 312 107 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki 09 4774 300 30 v-juhlavuotemme lähestyy loppuaan. Juhlan kunniaksi vielä viimeinen valkaisukampanja: Hampaiden on oltava puhdistetut ja kunnossa, jotta valkaisu voidaan turvallisesti tehdä ja tulos on mahdollisimman onnistunut. Marraskuun loppuun mennessä varattuihin valkaisuihin tarjoamme 15 min maksuttoman hammaslääkärin arvion siitä, voidaanko valkaisu turvallisesti tehdä yllämainitun mukaisesti. VASTAANOTTOVALKAISU 320€ (NORMAALISTI 360€) Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Itsenäisyyspäivälounas 6.12. klo 12.00 17.00 Sis. runsas Brunssi alkuruokapöytä, A La Carte pääruoka keittiöstä, itsenäisyyspäivänkakku & kahvi/tee Hinta 25€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Tulossa: joulukuussa tarjoillaan jouluruokaa!
• 2 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 21 Viikot 46-47 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Elämäntyöpalkinto Kaisa Niittyselle sateenkaariperheiden eteen tehdystä työstä Kaisa Niittynen sai elämäntyöpalkinnon sateenkaariperheiden eteen tehdystä työstä. Kuvaaja: Laura Valoma Hus ostaa Ortonin Suomen tennishuiput tällä viikolla Talissa Emil Ruusuvuori on poikien maailmanlistalla sijalla 6. ? Koko tennisparhaimmistomme pelaa tällä viikolla Talin tenniskeskuksessa ammattilaisturnauksissa. Miesten Tali Open -turnauksen kokonaispalkintosumma on 25 000$, naisten Aava Openin palkintosumma on 15 000$. Miesten turnauksessa ovat mukana mm. ammattilaisten ATP rankingissa paras suomalainen Patrik Niklas-Salminen, lokakuun lopussa poikajuniorien ITF Masters -turnauksen voittanut Emil Ruusuvuori ja juniorilupaus, 16-vuotias Otto Virtanen. Naisten kisassa nähdään parhaaksi suomalaiseksi WTA-rankingissa syksyllä noussut Mia Eklund, joka voitti vastikään ensimmäisen ammattilaisturnauksen Tunisiassa, Piia Suomalainen, junioreiden kansainvälisillä kentillä menestynyt Oona Orpana sekä Espanjassa valmentautuva Aino Alkio. Viime viikonloppuna pelattiin Talissa kummankin kisan kaksinpelin karsinnat, pääsarjat alkoivat miesten osalta maanantaina 13.11. ja naisten osalta tiistaina 14.11. Perjantaina 17.11. pelataan kaksinpelien välieriä ja nelinpelien finaalit, lauantaina 18.11. kaksinpelin finaalit. Tarkat alkamisajat ja päivittäiset otteluohjelmat julkaistaan kisojen verkkosivuilla www.taliopen.fi Talin tenniskeskuksen osoite on Kutomokuja 4. Turnaukset järjestää HVS-Tennis. Teksti Riitta Närhi Kuva: Suomen Tennisliitto/ Heidi Koivunen ? Sateenkaariperheet ry juhlisti lokakuun lopulla 20-vuotista taivaltaan. Juhlan yhteydessä yhdistys myönsi elämäntyöpalkinnon Kaisa Niittyselle, joka on toiminut useissa eri tehtävissä yhdistyksessä 18 vuoden ajan. Yhdistyksen hallituksen mukaan Niittynen on hoitanut tehtäviään omistautuneesti, täydellä sydämellään ja koko olemuksellaan. Hänen perintönään yhdistyksessä on opittu tekemään yhdessä ihmeitä pienillä resursseilla. Sateenkaariperheet ry juhlisti 20-vuotismerkkipäiväänsä koko perheen halloween-juhlalla Helsingin Kaapelitehtaalla lauantaina 28.10. Tapahtumaan osallistui satoja lapsia ja aikuisia. Musiikkiteatteri Kapsäkki tarjosi juhlapäivän kunniaksi makupaloja Katriina Rosavaaran uudesta sateenkaariperheteemaisesta teoksesta, jonka on säveltänyt Tuija Rantalainen. Juhlassa muisteltiin yhdistyksen historiaa ja myönnettiin elämäntyöpalkinto yhdistyksen pitkäaikaiselle toimijalle Kaisa Niittyselle. Niittynen on toiminut yhdistyksessä yhtäjaksoisesti 18 vuoden ajan. Hän toimi yhdistyksen hallituksessa toistakymmentä vuotta, hallituksen puheenjohtajana vuosina 2004– 2009. Viimeisen viiden vuoden ajan Niittynen on palvellut yhdistystä palkattuna vertaistoiminnan koordinaattorina. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja psykoterapian maisteri. Yhdistyksen hallitus halusi myöntää Niittyselle elämäntyöpalkinnon, koska hän on hoitanut tehtäviään omistautuneesti, täydellä sydämellään ja koko olemuksellaan. Puheenjohtajakaudellaan Niittynen loi pohjaa toiminnan laajentumiselle ja piti pyörät pyörimässä silloin, kun yhdistyksellä ei ollut vielä paljoa resursseja eikä tekijöitä. Hän otti paljon vastuuta ja huolehti aina, että asiat tulee tehtyä. Hän antoi myös muille tilaa toimia omalla tavallaan, kukin omilla vahvuuksillaan. Työntekijänä hän jatkaa samalla omistautuneella ja kokonaisvaltaisella työotteella. Sivu 11 ? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus ostaa Ortonin ja vuokraa leikkaussaleja Ruskeasuolta. Sairaalarakennukseen siirtyy esimerkiksi kipupoliklinikka, silmäleikkauksia ja myöhemmin käsikirurgiaa. Osakkeiden myyjänä Hus:lle toimii Invalidisäätiö, joka aikoo myydä lähes kaikki Orton Oy:n osakkeensa. Kauppahinta on 1,3 miljoonaa ja koskee 90 prosenttia osakkeista. Hus sitoutuu lisäksi vuokraamaan sairaalan tiloja säätiöltä 10 vuoden sopimuksella. Orton jää sairaalaan edelleen alivuokralaiseksi, mutta Hus laskee tarvitsevansa tilaa myös muuhun. Orton työllistää reilut 200 ihmistä, sen liikevaihto oli viime vuonna 16,8 miljoonaa euroa. Invalidisäätiön tähän saakka kokonaan omistama yritys on tunnettu erityisesti tukija liikuntaelinten hoidosta. Kolmas onnistunut metron koeajopäivä ? HKL on ajanut maanantaina 6.11. kolmannen onnistuneeksi laskettavan koeajon länsimetron osuudella. Maanantaina oli ensimmäinen päivä, kun metroa liikennöitiin HSL:n suunnittelemien uusien, väljemmät kääntöajat sallivien ja metroliikenteen luotettavuutta parantavien aikataulujen mukaisesti. Onnistuneeksi koeajo lasketaan, jos 90 prosenttia junista lähtee pääteasemalta ajoissa tai enintään minuutin myöhässä, ja yli kahden minuutin myöhästymisiä aikatauluun nähden ei tule. – Uudet aikataulut tuntuvat nyt toimivan, mistä osoituksena oli heti kolmas, onnistunut koeajopäivä, kiittää HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. – Aikataulut sallivat lisää pelivaraa metron pieniin häiriötilanteisiin niin, että häiriöt eivät näy merkittävästi matkustajaliikenteessä ja niistä palaudutaan nopeasti. HKL:n asettamat matkustajaliikenteen aloittamisen laatukriteerit, joihin koeajojen lisäksi kuuluu asemaja teknisten järjestelmien häiriöttömän käytön jakso, on siis nyt molemmat saavutettu. Länsimetron osuudella jäljellä olevat työt on aikataulutettu ja valmistuvat tämän viikon aikana. – HSL:n arvio on, että päätös metron matkustajaliikenteen aloittamisesta voidaan tehdä pian. Alkuun bussilinjasto säilyy nykyisellään. Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussilinjat muuttuvat heti alkuvuodesta – tavoitteena on, että länsimetron liityntäbussiliikenne alkaa 3.1.2018, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.
• 4 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Runopalsta Suomalainen Kolme kaunista sanaa on kielelläin, sauna, sisu ja suomalainen. Vaikk’ ois sauna kuuma ja tulinen, häntä huimaa se ei vaan huumaa. Tuntee, tääl’ olen onnellinen, huolet haihtuu ja katoaa pois. Menee löylyjen välillä avantoon, kierii lumihangessa toisinaan. Toki kesällä järveenkin pulahtaa, jos on edessä järvi tai ulappa. Näin tekee ja tuntee hän sydämessään – olen tosi suomalainen. Taas kerran, kuin usein aiemmin sisu-sauna sai aikaan sen. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ratikoiden ajasta kolmannes liikennevaloissa ja pysäkeillä Katutaide kuuluu kaupunkiin ? Helsingin Vasemmiston mielestä suuret graffititeokset ovat osa kaupunkikulttuuria ja taide tutkitusti parantaa ihmisten elämänlaatua. Upeille graffiteille esimerkiksi alikulkutunneleissa on tilausta ja ne voidaan nähdä siisteinä taideteoksina. Graffitit ovat parhaimmillaan tasa-arvoinen taiteen muoto, kun ne ovat kaikkien tavoitettavissa. Kaupungin päätös lopettaa STOP-töhryille kampanja ja luvallisten graffitiseinien järjestäminen on askel oikeaan suuntaan. Graffitien siivoukseen uppoaa runsaasti kaupungin varoja vuosittain ja on epäselvää, millaisia ympäristöhaittoja siivoukseen käytettävistä kemikaaleista aiheutuu. Siksi on aivan ehdotonta, että teosten siivoamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat selvitetään. Esimerkiksi useiden ulkoilualueiden ja reittien lomassa olevat alikulkutunnelit ovat hyvin suosittuja maalauskohteita. Niistä myös poistetaan hyvin aktiivisesti maalauksia, jolloin pesusta aiheutuvat jätevedet valuvat sadevesiviemäreihin ja pahimmillaan maaperään. Graffitien poiston sijaan Helsingin Vasemmisto toivoo enemmän luvallista maalausalaa kaupungista. Urbaani ympäristö saa näin ollen enemmän asukkaiden tuomaa omaleimaistakin kulttuuria ja lisäämällä luvallisia maalausalueita, julkinen tila saa enemmän taidetta nykyisen osittaisen haitallisen ilkivallan sijaan, joka pahimmillaan rajoittaa ihmisten kokemaa kaupunkiviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tällä tavoin katutaiteen positiivinen kehitys pääsee jatkumaan eikä kaupunki tuhlaa resursseja loputtomaan graffitien poistamiseen. Helsingin Vasemmisto toivoo graffitien siivoamisen lopettamista alikulkutunneleissa ja vaatii siivoamisesta aiheutuvien ympäristöhaittojen selvittämistä. Jorma Pikkarainen toiminnanjohtaja Helsingin Vasemmistoliitto ry R aitiovaunut odottavat liikennevaloissa keskimäärin viisitoista prosenttia matkaajastaan, HSL:n ja Helsingin kaupungin tutkimus kertoo. Suunnilleen yhtä suuri osuus matka-ajasta menee siihen, että vaunut seisoivat pysäkeillä palvellen asiakkaita. Loput seitsemänkymmentä prosenttia ajasta kuluu pysäkkien välillä. Liikennevaloviiveiden osuus vaihtelee tutkimuksen mukaan paljon linjoittain. Joillakin linjoilla matkaajoista kuluu liikennevaloissa jopa viidennes, toisilla vain kymmenesosa. Jo pelkästään suurimpia viiveitä lyhentämällä raitiovaunuliikenteestä tulisi selvästi nykyistä nopeampaa. Mitkä olisivat keinot, joilla raitiovaunuliikenteen viiveitä saataisiin lyhennetyksi ja koko raitiovaunuliikennettä sujuvammaksi. Pysähdykset aiheuttavat hajontaa matka-aikoihin sen vuoksi, että viiveitä esiintyy linjojen eri ajosuunnissa eri valoissa. Matka-aikojen hajonta heikentää asiakkaan kokemusta joukkoliikenteen täsmällisyydestä, jos aikataulunmukaisesti alkanut matka päättyy joko myöhästymiseen tai saapumiseen perille etuajassa. HSL ja Helsinki mittasivat matkaaikoja yhdeksällä raitiolinjalla maalis-huhtikuussa 2017. Tutkimus oli osa raitioliikenteen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä matkustamisesta entistä sujuvampaa ja täsmällisempää. Ohjelma tarjoaa toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Se sisältää toimenpiteitä mm. liikennevaloetuuksien ja raitioliikenteen väylien parantamiseksi sekä liikenteen ylläpidon ja suunnittelun toimintatapojen kehittämiseksi. Uudet toimet ovat tarpeen, koska raitiotieverkko laajenee tulevina vuosina huomattavasti, kun kantakaupunkiin rakennetaan uusia yhteyksiä, liikenne Laajasaloon alkaa ja pikaraitiotie 550 aloittaa. Viivästymisten vähentäminen myös säästää joukkoliikenteen kustannuksia, kun liikenne on sujuvaa, raitiotieverkkoa voidaan laajentaa pienemmin vaunuinvestoinnein. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee raitioliikenteen kehittämisohjelmaa tämän vuoden puolella, kuluvan marraskuun aikana. -j.a. Terveisiä vaan täältä pullukkatilastoiden johtavasta maasta, ? tämä maa on tähän asti ollut juuri passeli minulle. Keskivertoa 10 % pullukammalle, siis. Eipä ole enää. Tässä maassa olin tottunut siihen että korvien välissä oleva materiaali on ollut tärkeämpi kuin reisien paksuus, tai lihaksikkaat käsivarret. Totta vieköön! Ennen pidettiin kehon mittojen kartuttajaa huomattavasti korvien väli köyhempänä. Siellä ei, katsos, tikittänyt juuri mikään. Paitsi sekuntikello. Nyt kaikki on toisin! Ainoa lääke kaikkiin sairauksiin tai mihin tahansa olotilaan on tänä päivänä liikunta. Sitä tarjoillaan kaikissa instansseissa päivin ja öin. Ehdotan kaikille HUS:sin potilaille yöhölkkää sairaalarakennuksen ympäri, eiköhän se auttaisi parempiin paranemisennusteisiin. Porukka Suomessa puhuu lihavuudesta, ruoista terveys ja laihdutus edellä, laihduttamisesta ja omista ulkonäöistään ruokapöydissä, televisiossa, radiossa, kahvitunneilla, palavereiden alussa ja lopussa. Tai sitten politiikkojen toilauksista. Mitä, ovatko ainoat aiheet nykyisin ihmisten ulkonäkötekijät tai politiikkojen mollaaminen? Ettei vaan siinäkin mentäisi ulkonäkö edellä! Kukaanhan ei ole tyytyväinen omaan ulkonäköönsä: liian lihava, liian laiha, liian ryppyinen, liian kamala nenä, tai hampaat, tai vaatteet tai kamalan värinen tukka, tai muuten vain kamalan näköinen. Köyhää, köyhää on henkinen kulttuuri tässä maassa! Tai oikeammin sanottuna sitä ei ole! Pintaliitoa, pintaliitoa riittää! Stressi ja ulkopuolisuuden tunne vain kasvaa puhuttaessa. Ja niihin seurauksiin kuolee aina vain enemmän ihmisiä, tietty! Kuulemma työpaikankin saa helpommin, kun on hyvän näköinen (siis laiha ja hyvin pukeutunut) – vaikka pätevyydet saattavat olla heikommatkin. Että silleen maa nykyisin makaa! Työnhakutilanteissa voitaisiin edellyttää hakijoilta esiintymistä alusvaatteissa, se olisi todellinen edistys tasa-arvon hengessä! Olen odottanut pääseväni lääkärin vastaanotolle, joka kysyttyään ensin tavanomaisen kysymyksensä, eli kuinka monta kertaa viikossa liikun, kysyisi, kuinka monta kirjaa olen lukenut viimeisten kahden kuukauden aikana? Näin lääkäri saisi hyvän kokonaiskuvan potilaan yleistilasta. Fyysisestä ja henkisestä olotilasta. Senkaltaista lääkäriä ei ole tullut vastaan, vielä. Ihminen on kokonaisuus. Jos jotain osa-aluetta treenaa ylettömästi, joku toinen voi jäädä vajaaksi. Tästä kestävyysvajeesta on useita merkkejä. Ja käyrä on nouseva. Pakko kait tässä on noudattaa erään filosofin ohjetta: ellet saa maailmaa mielesi mukaiseksi, niin tee mielesi maailman mukaiseksi. Eihän tässä muukaan auta! Puntari edellä ja näillä siis mennään! Elina Kuosmanen Helsingin normaalilyseo juhlii 150-vuotista taivaltaan ? Helsingin yliopiston harjoittelukoulu Helsingin normaalilyseo täyttää 150 vuotta. Juhlavuosi huipentui juhliin Finlandia-talossa viime lauantaina. Helsingin normaalilyseo juhli 150-vuotista taivaltaan lauantaina 11. marraskuuta Finlandia-talossa oppilaiden toteuttaman ohjelman, juhlaruokailun ja juhlatanssiaisten merkeissä. Juhlassa tapasivat lukiolaiset, normaalilyseon entiset opiskelijat, henkilökunta ja eläkkeellä olevat opettajat ohjelmallisten iltamien ja ruokailun merkeissä. Juhlatoimikunnassa ovat olleet mukana normaalilyseon henkilökunta ja Vanhat Norssit. Koulun juuret vuodessa 1867 Helsingin normaalilyseo perustettiin vuonna 1867, kun ruotsalaisen normaalilyseon yhteyteen perustettiin suomenkieliset luokat. Tämä suomenkielinen osasto määrättiin lakkautettavaksi kielipoliittisista syistä vuonna 1871. Kuitenkin samana vuonna aloitti toimintansa yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, joka jatkoi lakkautettavan suomenkielisen osaston toimintaa. Vuonna 1873 suomalainen normaalilyseo perustettiin Hämeenlinnaan. Syksyllä 1878 koululle valmistui oma koulutalo Helsinkiin Ratakatu 2:en, ja vuonna 1887 koulu muutettiin tavalliseksi lyseoksi. Helsingin Suomalainen Alkeisopisto lunastettiin valtion haltuun, ja siitä tehtiin normaalikoulu, jonka nimeksi tuli Helsingin Suomalainen Normaalilysee. Nimi muuttui Helsingin Suomalaiseksi Normaalilyseoksi vuonna 1915, Helsingin Normaalilyseoksi vuonna 1950, Helsingin I normaalikouluksi vuonna 1974 ja Helsingin yliopiston rehtorin määräyksellä takaisin Helsingin normaalilyseoksi vuonna 1995. Koulu toimi vuosina 1887–1905 Helsingissä Ratakatu 2:n kiinteistössä, kunnes sille valmistui uusi koulutalo osoitteeseen Ratakatu 4 (nykyisin Ratakatu 6). Koulu toimi poikakouluna noin vuoteen 1974 asti, jonka jälkeen peruskouluuudistuksen myötä siitä tuli yhteislyseo. Juhlaa koko vuoden ajan Helsingin normaalilyseon 150-vuotisjuhlavuoden aloitus oli koululla 20. tammikuuta, ja huhtikuussa tehtiin yhdessä opetusharjoittelijoiden kanssa ohjelmaa koulun juhlaviikolle. Juhlaviikon päätti yhteisvoimin toteutettu perinteinen Norssin päivä 12. toukokuuta. 8. marraskuuta normaalilyseo juhli 150-vuotista taivaltaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Helsingin yliopistolla. Kaupunginvaltuusto koolla ? Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Oulunkylän Käskynhaltijantien ympäristön asemakaavasta ja asemakaavan muuttamisesta. Kaavatyöllä mahdollistetaan Helsingin edellytykset pikaraitiotie Raide-Jokerin rakentamiselle Käskynhaltijantielle. Tulevan Raide-Jokerin pysäkkien tuntumassa lisätään julkiseen liikenteeseen tukeutuvaa asuntorakentamista. Myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan. Tavoitteena on luoda Käskynhaltijantiestä viihtyisää, tiivistä ja elävää katuympäristöä jossa Raide-Jokarin pysäkkien kohdalta aukeavat turvalliset viheryhteydet ympäröiville asuinalueille. Kaavaratkaisun myötä asukasmäärä voi kasvaa noin 1 800 asukkaalla. Asemakaavan toteuttamisen kustannukset ovat vuoden 2016 tehdyn arvion mukaan 10,9 miljoonaa euroa (puistoja virkistysalueet 1 miljoonaa euroa, kunnallistekniikka 2,9 miljoonaa euroa sekä katualueet ja aukiot 7 miljoonaa euroa). Lisäksi kaava-alueelle kohdistuvat raitiotien kustannukset ovat noin 4,5 miljoonaa euroa Raide-Jokerin vuonna 2015 tehdyn hankesuunnitelman mukaisesti. Valtuuston kyselytunnilla oli esillä valtuutettu Atte Harjanteen kysymys aiheesta yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja opiskelijaverkoston kanssa sekä valtuutettu Petra Malinin kysymys aiheesta palveluiden järjestäminen erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille.
• 5 Viikot 46-47 • Nro 21 M unkin S eutu MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Uudet yrittäjyyslukiot tervetullut vahvistus Helsinki hakee suuria puita torikuusiksi Vanha reittiopas suljetaan – uutta parannetaan Kolme neljästä käyttää uutta Reittiopasta mobiililaitteella. Kuva: HSL/ Lauri Eriksson ? Vanha Reittiopas suljetaan marraskuun lopussa, mutta pyöräilyn ja kävelyn reittiopas jää vielä toimintaan. HSL:n vanha Reittiopas lopettaa toimintansa marraskuun lopussa. Myös vanhan Reittioppaan rajapintoja ja avointa dataa hyödyntävät käyttäjät ja sovelluskehittäjät ohjataan käyttämään uuden Reittioppaan rajapintoja ja dataa. Vanhalla Reittioppaalla on ollut noin 20 000 päivittäistä käyttäjää sen jälkeen, kun HSL lanseerasi uuden Reittioppaan tämän vuoden helmikuussa. Vanhan Reittioppaan käyttäjiltä on syksyn aikana pyydetty palautetta siitä, miten uutta Reittiopasta voitaisiin kehittää heidän toiveidensa mukaiseksi. Vanha ja uusi Reittiopas-palvelu olivat käytössä yhtä aikaa runsaat puoli vuotta. Vanhan Reittioppaan toiminnoista jää jäljelle vielä pyöräilyn ja kävelyn reittiopas, joka toimii osoitteessa pk.reittiopas.fi. Pyöräilyn ja kävelyn reittiopas siirretään uuteen Reittioppaaseen, kun sen kehitystyö saadaan valmiiksi ensi vuoden aikana. 150 000 käyttäjää Uudella Reittioppaalla on noin 150 000 päivittäistä käyttäjää, huippupäivinä jopa 200 000. Uudistuksen jälkeen Reittioppaasta on annettu valtavasti palautetta. Palautteiden avulla on saatu korjattua paljon esimerkiksi Reittioppaan avoimeen dataan perustuvaa OpenStreetMap – kartta-aineistoa. Uutta Reittiopasta kehitetään koko ajan ja uusia ominaisuuksia julkaistaan kahden viikon välein. Käyttäjien ja kehitystiimin huomaamia virheitä korjataan jatkuvasti. – Käyttäjät ovat esimerkiksi lähettäneet palautetta siitä, että tietyt osoitteet eivät ole löytyneet palvelusta. Olemme lisänneet näitä osoitteita karttaan. Samoin palautteiden perusteella on korjattu rakennusten sijaintipisteitä niin, että niihin pystyy reitittämään kulkunsa järkevästi oikeille oville, sanoo Reittioppaan kehitystiimin työtä ohjaava Antero Karppinen HSL:stä. Hakua on parannettu Viime aikoina uudesta Reittioppaasta on parannettu esimerkiksi hakutoimintoa niin, että pysäkit ja niiden aikataulut löytyvät helpommin. Haku löytää nyt paremmin myös kaupunginosien keskukset. – Reititykseen on lisätty mahdollisuus lisätä välipiste ja matkan suunnittelua tietylle päivälle on helpotettu. Reittiohjeisiin on lisätty laituritietoa ja reittiohjeiden ja vaihtokarttojen tulostusta on helpotettu. Tätä ominaisuutta kehitetään edelleen, kertoo Reittioppaan konseptin omistaja Jari Honkonen HSL:stä. Seuraavaksi palvelussa uudistuu etusivu. Nykyisen paikannuksen sijaan asiakas voi suoraan kirjoittaa hakuun toivotun lähtöpaikan. Myös linjojen aikataulujen tulostusta tehdään näppärämmäksi ja tarkennetun haun valinnat muutetaan vastaamaan paremmin asiakkaiden toiveita. Myös Reittioppaan esteettömyyttä on parannettu syksyn kuluessa. Annanpura oy teki Reittioppaalle saavutettavuustestauksen, jonka perusteella on muun muassa parannettu tekstien luettavuutta. Palvelun käyttämistä näkövammaisten ruudunlukuohjelmalla helpotetaan syksyn aikana. – Testaamme Reittioppaan ominaisuuksia käyttäjillä yhteistyössä palvelumuotoilijoiden kanssa. Asiakkaiden kehitystoiveita tulee paljon. Kiitos palautteista! Käytämme niitä jatkuvasti hyväksi palvelun kehittämisessä, Honkonen sanoo. ? Helsingin kaupunki etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään toreille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. ? Suomeen perustetaan kaksi yrittäjyyden erityistehtävän lukiota: Lauttasaaren kansainvälisen liiketoiminnan lukio ja Ylöjärven lukio. – Tämä on hienoa ja tärkeä viesti kaikille kouluille siitä, että yrittäjyys on yleissivistystä ja yrittäjäkasvatukseen kannattaa panostaa, iloitsee Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Opetusja kulttuuriministeriö myönsi toissa perjantaina 75 lukiolle erityisen koulutustehtävän luvan. Joukossa on ensimmäistä kertaa myös kaksi yrittäjyyttä painottavaa lukiota. Lauttasaaren lukio sai lisäksi valtakunnallisen tehtävän yrittäjyyden ja liiketoiminnallisen opetuksen kehittämiseksi. Suomen Yrittäjät esitti elokuisessa lausunnossaan yrittäjyyspainotuksen huomioimista uusia erityislukioiden lupia myönnettäessä. – Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys kasvaa. Myös nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on keräämämme aineiston perusteella vahvistunut merkittävästi 2000-luvun aikana, Mikael Pentikäinen sanoo. Pentikäisen mukaan vuosien varrella tehdyt panostukset perusja toisen asteen opetuksen yrittäjyyskasvatukseen alkavat selvästi tuottaa tulosta. – Ministeriön päätös yrittäjyyslukioista on tärkeää jatkoa tälle työlle. On tärkeä nähdä, että sivistys ja yrittäjyys tuovat kilpailukykyä ja työtä. Yrittäjyysopetusta vahvistettava Erityislukiot painottavat yhtä tai useampaa oppiainetta tai opintokokonaisuutta ja voivat poiketa lukiokoulutusta koskevista säännöksistä ja määräyksistä, kuten tuntijaosta. Lisäksi ne saavat erityistehtävän hoitamiseen ylimääräistä rahoitusta. Uutena asiana 11 erityislukiolla on nyt myös valtakunnallinen kehittämistehtävä. Yhä useammassa lukiossa on tarjolla yrittäjyyskursseja, jotka tukevat lukion uuden opetussuunnitelman yrittäjyysja työelämätavoitteita. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. – Uudet yrittäjyyden erityislukiot sekä erityisesti valtakunnallisen kehittämisroolin saanut Lauttasaari ovat keskeisessä asemassa lukiokentän yrittäjyysopetuksen edistämisessä, Suomen Yrittäjien digija koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä alleviivaa. Lukio ansaitsee oman reforminsa Erityislukioiden lupien myöntämisen lisäksi opetusministeri Sanni GrahnLaasonen on käynnistänyt laajemman lukiouudistuksen, jonka seurantaryhmässä Suomen Yrittäjät on mukana. Yrittäjäjärjestön mielestä uudistuksen on kirkastettava lukiokoulutuksen profiilia tietoyhteiskunnan edellyttämän osaamisen ja yrittäjämäisen asenteen tuottajana, joka tarjoaa nuorelle nykyistä paremmat mahdollisuudet suunnata jo lukioaikana kohti valitsemaansa opintoja urapolkua. – Lukion on oltava vahvasti omaleimainen ja eteenpäin katsova osa koulutusjärjestelmäämme. Se ei saa olla pelkkä peruskoulun jatke. Ylioppilastutkinnon sähköistyminen on tarjonnut kaivattua vetoapua lukion päivittämiseen, mutta se ei yksinään riitä. Lukio ansaitsee ammatillisen koulutuksen tapaan oman reforminsa, joka voimaannuttaa niin oppijan kuin koulutuksen järjestäjän, Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilä linjaa.
• 6 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 46 MA 13.11. Kristian, Ano TI 14.11. Iiris KE 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita TO 16.11. Aarni, Aarne, Aarno PE 17.11. Eino, Einari LA 18.11. Max, Tenho, Jousia SU 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet VIIKKO 47 MA 20.11. Lapsen oikeuksien päivä Jari, Jalmari TI 21.11. Hilma KE 22.11. Silja, Seela, Selja TO 23.11. Ismo PE 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki LA 25.11. Katja, Kari, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina SU 26.11. Sisko Peiliä käyttävät näyttelijät ja itserakkaat. Se on teeskentelijä, se on kaunistelua varten. Arvo Turtiainen (1904-80) Päivyri Unta vai valvetta? Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13-14 kirkossa, kuukauden viimeisenä keskiviikkona soppa-ateria seurakuntasalissa. Lauluhetki ja kahvit ke 15.11. klo 13 seurakuntasalissa. Laulamme isänmaallisia lauluja ja kansanlauluja, mukana Eeva Löflund ja Risto Kultala. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Joululaulukuoro tulee jälleen! Harjoitukset torstaisin alkaen 9.11. klo 1819.30. Tiedustelut kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Kirkkoisäntäkoulutus pe 17.11. klo 18. Tule koulutukseen ja tule samalla tutustumaan meihin ja kirkkoon vähän uudesta näkökulmasta. Munkkiniemen seurakunnassa järjestettävin tilaisuuksiin tarvitaan apukäsiä, kahvinkeittäjiä, emäntiä, isäntiä ja messuavustajia. Voisiko tämä olla sinun paikkasi? Kouluttajina Jouni Hartikainen, Leena Leppilahti ja Marko Lahtinen. Messu su 19.11. klo 11. Marko Huhtala, Sinikka Peltohaka, Mirjam Kyrönseppä. Jaana Pöllänen laulu, säest Ville Uusitalo. Messun jälkeen. klo 12.15 Valoksi elämäsi polulle –konsertti. Jaana Pöllänen, säestäjänä Ville Uusitalo. Vapaa pääsy. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Tarinakirkko ke 22.11. klo 9.30. Auli Etäniemi, Rauna Mannermaa. Messu su 26.11. klo 11. Jouni Hartikainen, Kaisa Sidoroff. Music Centerin Soittajaiset su 26.11. kello 18.30. Merimieskirkkopiiri ma 27.11. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa. Askartelukerho maanantaisin klo 18 alakerrassa. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä toisten kanssa. Ilta elävän veden lähteellä ke 29.11. klo 18. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujavieraana varatuomari Hannu Äimänen. Joulukonsertti – ”Tule, laulamme laulua Suomenmaan!” to 30.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Helsingin Kannelkuoro, joht. Lenne Mitt. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Laulumatinea Laudate Dominum! to 16.11. klo 13 Sopraanot Leila LukanderPajula ja Aila Kinnunen esittävät mm. Merikannon, Pylkkäsen ja Kuulan musiikkia, kanttori Kaisa Sidoroff säestää. Vapaa pääsy, kolehti Lähetysseuran Tasaus-keräyksen hyväksi. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua. Levollisuuden messu la 18.11. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taizelauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kotikirkkokonsertti ma 27.11. klo 10. Lyhyt klassisen musiikin konsertti. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16– 18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Luemme, tutkimme ja keskustelemme Raamatun sanomasta. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin kerran kuukaudessa klo 18-20, kokoontumiskerrat, 21.11. ja 12.12. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5-8, saamme kulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. Kotikirkkokonsertti ti 28.11. klo 10. Lyhyt klassisen musiikin konsertti Leena Eronen, Kaisa Sidoroff. Kappelissa vietetään joulun alla saaristolaisten toivomuksesta myös matalan kynnyksen joululauluiltoja. Päivämäärät on sovittu 29.11., 13.12. ja 20.12. klo 18– . Illoissa ei välttämättä ole mukana työntekijää vaan tarkoitus on, että saarelaiset saavat näin vielä kappelin haltuunsa ja voivat viettää siellä iltaa mukavasti villasukissa ja laulaa yhdessä tuttuja rakkaita joululauluja. Tarjoilu toimii nyyttäriperiaatteella ja omat jäljet siivotaan, jotta iltapäiväkerhon on seuraavana päivänä mukava tulla. Muuta: Länsi-Helsingin kanttorit soittavat musiikkia kaipaukseen ja suruun sekä laulavat lohdutuksen lauluja su 19.11. klo 18 Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. ? Useissa lehtiartikkeleissa kerrotaan vinkkejä hyvään yöuneen. Suomalaisilla on nykyään paljon uniongelmia. Ihminen voi selvitä ilman unta muutamia päiviä, mutta riski tehdä virheitä, sairastua tai kuolla kasvaa huomattavasti. Sitten pitäisi vielä kehottaa ihmisiä valvomaan! Entä jos sinulle on annettu tehtäväksi valvoa jotain tärkeää – vaikka suojella haavoittuvaista lasta, nukahtaisit ja lapselle tapahtuisi pahaa. Varmasti kaduttaisi, ettei silloin valvonut. Jotain oikein jännittävää odottaessa valvominen tapahtuu kuin itsestään. Syvässä unessa puolestaan voi saada mielen järjestykseen ja unesta sisäistä ohjausta ratkaisuihin. Tärkein vinkki käytännön uniohjeissa on kiireen poistaminen, läsnäolo, itsensä kuunteleminen ja tunteminen. Hengellisesti valvominen on sellaista olemista, missä säilyy ”kuulolla” Jumalan suhteen. Hengellinen valvominen on viisautta olla ja toimia eri tilanteissa niin, ettei sydän tukehdu, kovetu, – ”nukahda”. Valvoessa saa olla väsynyt, heikko, sairas, masentunut, koska valvominen merkitsee Jumalan huolenpitoon turvaamista sellaisena kuin rehellisesti on. Marraskuun kirkolliset aiheet liittyvät elämän rajallisuuteen ja kuolemaan. Kuolema on osa luomakunnan kiertokulkua. Me kaikki kuolemme jonain päivänä. Jos tietäisin, että tämä olisi viimeinen päiväni, kuukauteni, vuoteni, miten sen käyttäisin? Kuoleman äärellä elämä tiivistyy. Elämän lahjaa ei ole tarkoitettu hukattavaksi. Valvominen ei tarkoita pelon vallassa elämistä, vaan se on elämänrohkeutta. Rohkeutta voi myös olla asioiden tekemisen sijaan vain oleminen tässä hetkessä. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori Ilmari Krohn – elämäntyönä musiikki -juhlanäyttely Ilmari Krohn. Kuva Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ? Professori Ilmari Krohn (1867–1960) oli kansainvälisesti tunnustettu, monipuolinen musiikkitieteilijä ja alan ensimmäinen opettaja Helsingin yliopistossa. Krohn oli Suomen musiikkielämän suuri rakentaja ja loi elämänsä aikana myös ainutlaatuisen sävellystuotannon sekä toimi viisi vuosikymmentä kirkkomuusikkona. 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjastossa avautuu näyttely, joka on auki aina 12.1.2018 saakka. Suuri osa näyttelyn aineistosta tulee Kansalliskirjaston omista kokoelmista, mutta mukana on myös aineistoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Näyttelyyn sisältyy runsas kuvitus sekä paljon Ilmari Krohnin sävellysten käsikirjoituksia, äänitteitä ja tieteellisiä julkaisuja. Se esittelee monipuolisesti Ilmari Krohnin elämäntyötä musiikkitieteellisen tutkimuksen aloittajana Suomessa, säveltäjänä ja kirkkomuusikkona. Ilmari Krohn – elämäntyönä musiikki Kansalliskirjasto, Café Rotunda 10.11.17–12.1.18 Näyttely on auki Kansalliskirjaston aukioloaikoina ja siihen on vapaa pääsy. Kansalliskirjaston käyntiosoite: Unioninkatu 36, Helsinki.
• 7 Viikot 46-47 • Nro 21 M unkin S eutu Yritysesittely Uusia tuulia Tukkatalossa Munkkivuoren ostoskeskuksessa Lemmikit joulusiunataan ? Helsingin Seudun kennelpiiri järjestää perinteisen lemmikkien ja eläinten ystävien joulusiunauksen Helsingin Senaatintorilla tiistaina 21. marraskuuta kello 19. Kaikki eläinten ystävät ja lemmikkieläimet perheineen ovat tervetulleita tapahtumaan. Siunauksen toimittavat Helsingin ortodoksisen s e u r a kunnan p a p p i , isä Kalevi Kasala ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pastori Joona Salminen. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Kutsuvieraina joulusiunaukseen osallistuvat virkaja avustustehtävissä olevat koirat. Iloiset Johanna Ahlberg ja Kadri Oja. Kuva: Ida Pettersson Tukkatalossa Munkkivuoren ostoskeskuksessa ovat puhaltaneet kuluvana vuonna uudet tuulet. ? Kesällä koko liike oli remontissa vajaan kaksi viikkoa ja nyt syyskausi on nautittu uusista, avarista ja näyttävistä tiloista. Edelleen kuitenkin samoissa, vakiintuneissa toimitiloissa K kaupan vieressä. Remontin lisäksi Tukkatalossa tapahtui myös toinen muutos tänä vuonna. Helmikuussa Tukkatalolle tuli täyteen 53 vuotta ja oli aika tehdä yritysjärjestelyitä. – Jaoimme tehtäviä ja vastuita, yrittäjällä kun on niin monta rautaa helposti tulessa ja vieläpä yhtä aikaa, Johanna Ahlberg perustelee liikkeen omistuksessa tapahtuneita muutoksia. – Tukkatalo on edelleen perheyritys, mutta nyt myös Kadri on tässä mukana. Olemme tunteneet toisemme jo pitkältä ajalta ja siksi hänen mukaan tulonsa on luonnollinen jatkumo Tukkatalossa, Johanna Ahlberg jatkaa. Jatkuvaa kehittymistä Kadri Oja ja Johanna Ahlberg ovat nyt liikepartnereita ja he ovat jakaneet työn niin, että molemmille jää aikaa hoitaa oma osuutensa hyvin. Kadri Ojalla on alalta 18 vuoden kokemus ja hän vastaa nyt Tukkatalon päivittäisestä liikkeen johtamisesta ja organisoinnista. Johanna Ahlberg puolestaan toisena partnerina keskittyy aiempaa enemmän Tukkatalon brändija markkinointiasioihin. Uusi järjestely mahdollisti siis entistä paremman työnjaon ja samalla myös mahdollisuuden erikoistumiseen. – Haluamme tarjota asiakkaille tämän päivän muotia ja löytää siihen parempia ja turvallisempia ratkaisuja. Tämä vaatii jatkuvaa kehittymistä ja kouluttautumista , uusien virtausten hakemista. Nyt minulla on aikaa keskittyä tähän sanoo Johanna Ahlberg – Vastuun jakaminen ja sitä kautta myös työkuorman vähentäminen. On ollut ilo todeta miten tämä on toiminut, ei kuitenkaan ole kenenkään etu, että yrittäjä jatkuvalla työllä rasittaa itsensä aivan piippuun sanoo Kadri Oja. Vastuunjako leveämmälle – Myös työprosessien kannalta tilanne on merkittävästi aiempaa mukavampi, yhdessä voimme tehdä erilaisia päätöksiä ja miettiä mitä tuleman pitää. Samalla kun vastuunjako jakautuu leveämmälle Kadri Oja toteaa. – Tämä vapautti paljon energiaa, ja samalla on mahdollisuus mitä parhaimpaan vertaistukeen, ja vuorovaikutukseen, puolin ja toisin, Johanna jatkaa. Tukkatalo toimii Munkkivuoren ostoskeskuksessa noin 80 neliön tiloissa, asiakaspaikkoja on Munkkivuoressa yhteensä kahdeksan. Yrityksellä on toimintaa myös Espoon Keilaniemessä, jossa on toimipaikka. Työntekijöitä yrityksellä on kaikkiaan kymmenen. Remontoidut toimitilat avattiin elokuun alussa. Munkkivuoren Tukkatalossa on kahdeksan asiakaspaikkaa.
• 8 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu Risto Kolanen: Kulttuurikierros kaamoksen alla Kulttuuri ? Sanni Virta on uusi, kaunisääninen kanteleensoittaja, laulaja ja lauluntekijä. Hän julkaisi juuri levyn, jonka kunniaksi piti kahden konsertin sarjaa Kalliossa. Olin ensimmäisessä Cafe Piritassa, lauluihin sopivasti meren äärellä Tokoinrannassa. Toinen konsertti oli Teatteri Kallion tiloissa. Virta on säveltänyt ja sovittanut kaikki laulunsa. Osa lauluista on runoihin, esim. Aila Meriluoto, tehty. Hän kiitti auliisti kaikkia äänittäjiään, musiikin opettajiaan ja ystäviään Piritassa. Tästä nuoresta naisesta kuulemme vielä paljon. Kannel soi kirkkaasti, ääni syntyi kuulaana – kalevalaisen runonlaulun kaltaisena. Naiskeho luo maalauksia Linda Martikaisen koreografioima ja kolmen tanssijan, Mia Jaatinen, Viivi Niiniketo ja Sini Siipola esittämä ”Elävä maalaus” jäljentää maalauksen luomisen prosessia. Olemme Vapaan taiteen tilassa, Katri Valan väestönsuojan alla Sörkassa. Katsomo on vastakkain, tanssijat välissämme, välillä ihan lähellä, välillä etäämpänä toisen katsomin edessä. Esitys tutkii naisen kehon läsnäoloa: – Se kutsuu kokijan havainnoimaan suhdettaan voimakasta ja väreilevää kehollisuutta koskaan. Esitys ei puhu, välillä kuulemme kurkkuääniä sekä taustalla Jyri Pirisen livemusiikkia. Esityksessä maalauksen luojat ovat myös sen osia. He tuottavat kuvia, liikuttavat niitä salissa ja purkavat osiin. He tekevät liikesarjoja keinokuitumateriaalista tehdyn valtana ison lakanakankaan alla, päällä ja vieressä, muuten koko ajan alastomina, kuten naiset olivat renessanssiajan taidemaalauksissa. Vartalot muodostavat eri asennoissa ”maalauksellisia” asentoja, jokainen oman lakanakankaan kanssa/alla tai välillä yhdistetyn suuren kankaan alla. Vajaan tunnin esitys on varmasti työläs esiintyjille. Elävä maalaus haastaa katsojan miettimään naiskehoon kohdistuvaa objektivoivaa katsetta länsimaisessa historiassa ja sen kerronnassa. Linda Martikainen esitti itse Urban Apassa transseksuaalisen ihmisen tanssin Ateneumsalissa. Tätä tanssitaiteilijaa kannattaa seurata. Ensi kertaa ilman meikkiä – Ensi kertaa edessänne ilman meikkiä... Naistenlehtien ihanteista vapaudutaan Satu Tuomiston ryhmän raikkaassa ”Nelkytplus”-esityksessä. Neljä naista liikkuu valtavalla energialla, tunteellisella heittäytymisellä ja erilaisella naiseudella. Tanssiteatteriteos NelkytPlus on tutkielma nelikymppisen naisen elämästä tämän päivän yhteiskunnassa. Se sai ensi-illan vuosi sitten Oulussa, on kiertänyt Suomea, nähtävillä Messukeskuksessa elokuulla ja Kokoteatterissa lokakuulla. Teos pohtii elämän äärilaitoja liikkeen, musiikin ja tanssijoiden omien tekstien kautta. Erityisen hauskanherkkä oli kilpatanssija Sanna Hennon liikuttava tunnustus yleisölle ensimmäisen nykytanssiesityksensä keskellä. Visuaalinen maailma on karu kuin nelikymppisen naisen ruuhkavuosisisustus. Paljon lastenleluja ja kirjoja. Äänimaailma vaihtelee minimalismista pursuilevaan pompöösibassoon. Katsoja viedään naisen mielen syövereihin niin hyvässä kuin pahassa. Naistenlehtien odotukset naisen elämästä rassaavat. Totuus on jotain muuta. Naiskuoron loitsuja Kattilahallissa – Ota onki / niele negla! / Koppoa kovera rauta. / Miun on maailmani makea / miun on siimani sileä…, KYN, Kauppakorkeakoulun Naislaulajat lauloi valloittavasti Kalastusloitsua Suvilahden Kattilahallissa KYN esitti tämäntyyppiseen musiikkiin myös valotunnelmaltaan mainiosti sopivassa hallissa Jukka Linkolan vuodesta 2013 lähtien säveltämiä ”Loitsuja” vibrafonisti Panu Savolaisen säestämänä. Kaija Viitasalon johtama, jo kansainvälistäkin mainetta saanut, KYN liikkui symmetrisiä kävelykuvioita hallin pylväiden välissä ja käytti tilan hyväkseen tunnin konsertissa. Kuulimme eri tilanteisiin sävellettyjä loitsuja. Kuulin KYN:n laulua ensi kertaa keväällä kirkkokonsertissa. Nyt naiset olivat pukeutuneet yhtenäiseen puna-valko-mustaan kokohameeseen esiintymispukuna. Sekin säväytti. Tanssija Janne Marja-aho ohjasi; Mika Venhovaara vastasi valosuunnittelusta. Kari Peitsamo teki tutuksi ”Kauppaopiston naiset”. Tämä vuonna 1981 perustettu naiskuoro soi mahtavasti, ja tekee näin ”Kauppiksen naiset” äänellisesti tutuiksi. Tosin he ovat nykyään tietysti Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan alaisuudessa. Seuraavan kerran kuoroa voi kuunnella joulukonserteissa, mm. 19.12. Vanhassa kirkossa. Maaliskuussa 2018 tulee ulos seuraava levy ”Outo kantele”, joka sisältää Linkolan KYN:lle säveltämät sarjat Loitsut ja Outo kantele. Raskausajan musiikkia Joka kuun viimeisenä perjantaina Oma Maa -kahvilassa, Kallion ytimessä sauna Arlan vieressä, vietetään iltaa lähiluomuruuan ja kestävän ruoantuotannon merkeissä. Ruokapöydässä on aina tarjolla vegaaninen illallinen ja tapahtumassa mukana myös artistivieras. Kuulimme laulaja-lauluntekijä Saara Markkasen laulua kanteleensoittaja Aino Kurjen tuella. Markkanen ammentaa aiheensa elämän moninaisuudesta ja eletyistä voimakkaista kokemuksista. Kantavia viestejä ovat kauneus, leikki ja elämisen voima. Uudet laulut käsittelevät muutoksen ihmeellisyyttä raskauden ja äitiyden näkökulmasta. Hän on juhlavuoden aikana ollut kahdesti raskaana. Kurki on maailmanmusiikista saamillaan vaikutteilla vienyt kanteleensoittoa uuteen suuntaan. Nyt irtoaa rouheampiakin sointeja ja rytmiä unohtamatta suomalaista kanteleperinnettä. Oma Maa on Tuusulassa ja Helsingissä toimiva ruokaosuuskunta, jonka jäsenet rakentavat yhdessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ruokajärjestelmää kumppanuusmaatalouden avulla. Vegaaninen illallinen sisältää pääosin oman pellon aineksista valmistetut alkusalaattipöydän, pääruoan sekä jälkiruoan. BellaCanta juhli korkkarit katossa Laulamisen ilo on ollut 15 vuotta olennainen osa BellaCantaa. Helsinkiläinen naiskuoro on saanut kiitosta iloisesta ja raikkaasta, ulospäin suuntautuvasta esiintymisestä ja hyvästä yhteissoinnista. –Näistä vahvuuksistamme pyrimme pitämään kiinni ja kehittymään edelleen niin laulajina kuin esiintyjinäkin. Viime vuosina BC on keskittynyt aiempaa enemmän a cappella -lauluun pitkäaikaisen johtajan Satu Luomajoen osaavassa ohjauksessa. Myös säestyksellisiä keikkoja tehdään edelleen paljon. Tuolloin mukana on luottopianistisovittaja Vesa Lintula, he kertovat. Työväenopiston juhlasalissa yleisö sai lokakuun viimeisenä perjantaina nauttia kauniista soinnista, iloisesta liikunnasta ja hauskoista murrejuonnoista. Stadiin on tulut myös muualta. Ensin kuulimme Metsä -teeman lauluja. Sitten mentiin rakkauden poluille, Tampereen sävel kilpailuohjelmistonsa ja muita säväyttäviä rakkauslauluja. Taivaalta sataa miehiä (myös taustavideolla) ja saatiin olla kiitollisia musiikista. Kolmas teema, suomi-pop, räjäytti viimeistään potin, mm. ”Sata salamaa” ja komea Kaija Koo -kaksikko ”Tinakenkätyttö” ja ”Supernaiset”. Nyt muidenkin kuin aina eloisan Mari Vasaman kädet lähtivät laulaessa lentoon. Herkkä hetki lavalla ja kotiyleisön edessä oli Satu Luomajoen hyvästijättö kuorolleen. Muut naiset, joita laskin olevan 17, lauloivat Sadun omalta levyltä tilanteeseen sopivan laulun, joka sai kyyneleet monen silmään. Korkkarit eivät olleet nimenmukaisesti katossa, vaan laskettu lavan eteen, jonne nuori mies tarjoili myös shampanjaa. Ackté-klubilla tähtisumu jatkuu Aino Acktén kamarifestivaali huipentui päätöskonsertti: ”TÄHTISUMUA – Stardust”. Legendatrio Pentti Lasanen, Pekka Sarmanto ja Seppo Hovi ja virolaissyntyinen, suomalainen laulajatar Angelika Klas loihtivat unohtumattoman illan kauneimpien klassikkosävelmien parissa. Vuosikymmenet vaihtuivat tähtien tuikkeessa Seppo Hovin tarinoiden säestyksellä. Kuulimme operetin, musikaalin, ikivihreiden ja viihdesävelmien helmiä unohtamatta legendaarisia jazzklassikoita. Ensimmäinen jakso tarjosi kevyempää klassista ja ikivihreitä, toinen jazzahtavaa musiikkia. Soittajat saivat vuorollaan soolo-osuutensa. Mukavan intiimin tunnelman loi Hovi taiturillisen sujuvilla ja humoristisilla juonnoillaan. Myös jouko konkari Lasaselta sujuu huumori. Hän sanoi käsien ajoittaisen tärinän vain parantavan puhaltimen äänen värinää. Angelika Klas on poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, jonka ohjelmisto ulottuu oopperaja kamarimusiikista musikaalija näyttämömusiikkiin. Hänet tunnetaan erityisesti Astor Piazzollan ja argentiinalaisen tangon taiturillisena tulkkina. Saimme nauttia Piazzolasta, Piafista ja kotimaisista klassikoista. Luonnollisesti ”Stardust” soi upeana. Kallion kirkon Cafe Sonckiin kotinsa löytäneen Ackté-festivaalin sielu Suvi Olavinen kertoi, että ohjelma jatkuu, mutta eri nimillä, koska tarjonta on ympärivuotista. ”Laulun legendat” on keskustelua ja musiikkia sisältävä marraskuun torstaisarja, jota emännöi oopperalaulaja ja musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki yhdessä pianisti Ilmo Rannan kanssa. Tiistaina 21.11. oopperalaulajattaret Katriina ja Laura Pyrrö, äiti ja tytär, elävöittävät kuulijoille suomalaisen oopperatoiminnan syntyvaiheita. Falstaff sbrittiläisessä pop-kulttuurissa – Verdi e morte (=Verdi on kuollut),, uutisia juokseva poika huutaa Bernardo Bertoluzzin suurelokuvan ”Vuosisata” 1976) alussa. Verdi elää uudistuneena, voi sanoa, kun näki Ville Saukkosen ohjaaman ”Falstaff Is Coming – God Save the Queenin” Musiikkitalolla. Markus Lehtinen johti ison oopperaorkesterin esitystä. Oikein hienosti oli Verdin ensimmäinen koominen Nuoret maksavat kovaa velkaa Vuosaaren teatterissa. Kuva Pia Koivunen BellaCanta esittää läksiäislaulua johtajalleen Satu Luomajoelle Työväenopiston juhlasalissa. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat tuottavat eläviä maalauksia Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Saku Soukka. Sanni Virta laulaa ja soittaa kannelta Cafe Piritassa. Kuva: Jorma Airola.
• 9 Viikot 46-47 • Nro 21 M unkin S eutu Kulttuuri Kirjamessut rajojensa äärellä ? Helsingin Kirjamessut 26. – 29.10. sekä Viini ja Ruoka -tapahtuma keräsivät neljän päivän aikana Messukeskukseen yli 84 000 kävijää. Uutuuskirjat menivät hyvin kaupaksi messuilla. Kirjamessuille tulleet kävijät ostivat keskimäärin kuusi kirjaa messuilta ja olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Kirjamessuilla vieraili 4 506 yhdeksäsluokkalaista, jotka oli tänä vuonna kutsuttu messuille veloituksetta Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tapahtumakokonaisuus on kävijämäärältään suurin Messukeskuksen yleisötapahtuma. Tähtivieraana oli yhdysvaltalainen kirjailija Dan Brown, kotimaiset kestosuosikit ovat esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Leena Lehtolainen ja Mauri Kunnas, jonka ”Koiramäen Suomen historia” on eniten myyty kirja Kirjamessujen historiassa. Kirjamessujen ohjelma oli laajempi kuin koskaan. Tarjolla oli entistä enemmän Tiedetorin ohjelmaa, runo-ohjelmaa ja esikoisesittelyjä. – Kirjamessujen ohjelma pidetään monipuolisena tulevaisuudessakin. Ennätyssuurta runousohjelmaa kehitetään yhdessä Nuoren Voiman Liiton ja runokustantajien kanssa. Varmasti myös jatkamme esikoiskirjailijoille tarjottavan esitysajan kanssa – tänä vuonna ääneen pääsi 40 esikoiskirjailijaa, joille aikaisemmin ei ollut antaa esiintymisaikaa, ohjelmajohtaja Jan Erola kertoi. Ensi vuonna teemamaa on Yhdysvallat. Kulttuurikiertäjä valitsi omia erityiskohteita, joihin kuului Vappu Taipaleen tuore ”Vanha ja vireä” virkistyskirja tai teatterin mestari Stanislavskin tekstien suomennos Kristiina Revon toimesta. Kaikki eivät silti mahtuneet. Varjo-Kirjamessut olivat Rauhanasemalla, lähellä Pasilassa. Sofi Oksanen on aina kestosuosikki kirjamessuilla. Kuva: Katja Karjalainen. Vappu Taipale kertoo vireästä vanhuudesta. Kirja auttaa naisia valtaamaan oman vanhuutensa omilla ehdoillaan. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Rosa Liksom Everstinna-kirjan haastattelussa. Se kertoo hullun rakkauden perhehelvetistä ja 30-luvun äärimmäisten aatteiden kohtalosta. Kuva: Katja Karjalainen. ooppera modernisoitu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esitykseen. Erityisen vaikuttavaa on Artur ja Emil Sallisen videosuunnittelu ja koko Sampo Pyhälän lavasterakennelma, jossa Windsorin linnan ja Buckinghamin palatsin tarina on sijoitettu brittiläiseen populaarikulttuuriin 1970-luvun alussa; mm. Rolling Stones, Kinks, Byrds, Procol Harum ja Pink Floyd –mainokset lukevat seinillä. Sir Johnin avustajat Bardolfo ja Pistola ovat alussa pukeutuneet, toinen Jimi Hendrixin ja Freddy Mercuryn välimuodoksi, toinen enemmän Bob Marleyn ja Pelle Miljoonan tyyppiseen leveään villamyssyyn. Kun kysyin esittäjältä jälkeenpäin, onko hän Jimi vai Freddy, vastaus kuului ”sekä että”. Samuli Takkula on mainio John Falstaffina. – Maha on minun valtakuntani / sitä minä laajennan. Hän tarvitsee keinotekoista lisämahaa ympärilleen. Orson Wellesillä oli se luonnostaan, nautintojen kautta kasvatettuna elokuvassaan 50 vuotta sitten. Kolmen naisen juonitteleva kolmikko haluaa kostaa irstailevalle miehelle hänen huikentelunsa eri naisten kanssa: – Tee hänet siveäksi, mutta säilytä maha…, kuuluu juonisuunnitelma päänmenoksi. Silja Aalto on vahva Englannin kuningattaren osassa, ruotsalainen Ylva Gruen hänen sisarenaan ja etenkin Mariia Bertus hurmaavan Nannettan, nyt myös prinsessan osassa. Heidän laulurepliikeissään toistuu usein: – Suudeltu suu kaipaa uutta mahdollisuutta eikä hukkaa tilaisuutta. Nuorelle oopperayleisölle modernisoituun Falstaffiin kuuluu se, että Veera Railiolla ja Päivi Kantolalla on tavattoman humoristiset ”Absolutely Fabulous” – Tv-hahmot, Patsy & Edina. Veera sanoi väliajalla, että heidän täytyy tehdä heistä Spin Off –esitys vielä. Kyllä täytyy! Naisten sata vuotta eläviä tarinoita – Mulla on uusi pää ja tahto elää, ohjaaja Eveliina Lafghani kirjoittaa Savoy-teatterissa viikon ajan esitetyn ”Nainen 100” –esityksen teon tunnelmista. Asta Honkamaa kirjoitti käsikirjoitustekstin materiaalista, jonka 100 naista ”tai naiseksi itsensä tuntevaa” lahjoitti teoksen käyttöön. Kolme vahvaa, erilaista esiintyjää Minna Puolanto, Pia Vallenius ja Arja Ojala tulkitsevat, näyttelevät ja liikkuvat tekstin vain yhden akustisen kitaran ja äänitetyn musiikin tuella. He tekevät monta vaihtelevaa monologia. Mieleenpainuvimpia ovat Kokoteatterissa vahvoja osia tehneen Puolannon monet roolitulkinnat aikuisena naisena, lapsena ja vanhuksena. Valleniuksella on hyviä koomisia suorituksia, ja hän nauraa myös silmillään kauniisti. Olen nähnyt häntä sekä vankilatyötä tekevän Porttiteatterin että Teatteri Toivon esityksissä. Minulle uusi Ojala esittää monesti anteeksipyytävän naisen osia. Raiskaustarinat ovat koskettavia. Savoy on paikkana liian iso ja massiivinen tälle Taiteen Sulattamo ry:n esitykselle. Se sopisi paremmin intiimimpään tilaa, jossa yleisö on lähempänä, ja esiintyjät eivät liiku niin näkyvästi korokkeella. Esitys on osa Suomen itsenäisyyden 100 –ohjelmaa. Siinä joukossa se poikkeaa näkökulmallaan, joka ei ole juhlavuoden pakkopullaa. Nuorten velka maksaa Uusi, miellyttävä teatterituttavuus on Veitsenterätyhmä Vuosaaren kesäteatterissa lokakuun lopulla. Jouni Nurmisen kirjoittama ja ohjaama ”Velka”– esitys kertoo syrjäpuolen nuorista ihmisistä nykyajan Suomessa. Verkossa puhutaan hienosti ”Z-sukupolven”, kaksi-kolmekymppisten asemasta ja näkymistä tulevaisuuteen nähden. Johannes Kärkkäinen on tavattoman hyvä elämänsä suuntaa hakevana nuorena miehenä, joka kysyy mikä on CV työhaastattelussa. Vilma Salmi, ryhmän ammattimaisin esiintyjä, on erinomainen nuorena anarkistityttönä, johon edellinen tykästyy. Antti Rytsölä on mainio naapurinmiehenä, jolle maksettava velka on syntynyt. Jyrki Virtanen tekee virkamiehen kalsean perustyypin. Aleksi Isokoski on ylienerginen isoveli, jolle taitaa lopussa käydä huonommin kuin luuseriksi haukkumalleen pikkuveljelle. Jani Lintunen on hauskan persoonallisella tavalla ”John Lennon”, joka jakaa nimikirjoituksia, kun osaa pyytää. Veitsenterä on aiemmin tehnyt enemmän stand uppia ja Storytelling juttuja, eli tarinateatteria. Pienen puolella oleva esitys on virkistävä, ja tekijät selvästi innostuneen motivoituneita. He hoitivat valot ja lavasteetkin sujuvasti aina sisääntulon tai ulosmenon yhteydessä. Villa Lill-Kallvik, Aurinkolahden rannan tuntumassa, sopeutuu oikein hyvin teatteritilaksi. Teksti: Risto Kolanen PS. Korjaan edellisen Kulttuurikierroksen nimivirheen. Ramandan pääosaesittäjä oli Sara Ritola,ei Ristola. Kun kirjoitin Andersenilta ”lainaamista”, en tarkoittanut mitään tarinan varastamista, vaan vaikutteita Lumikuningattaresta. Siihen ovat kaikki hyvä keiju / paha noita -tarinat aina vertauksessa. Falstaff (Samuli Takkula, vas.), Pistola (Visa Kohva) ja Ford (Tiitus Ylipää) tekevät klassikkoa 1970-luvun popkulttuuriin. Kuva: Uupi Tirronen. Hienon Ackte-festivaalikesän päätöskonsertissa Seppo Hovi, Angelika Klas, Pekka Sarmanto ja Pentti Lasanen loistivat klassikoiden parissa. Kuva: Raimo Granberg. KYN-naiskuoro laulaa Jukka Linkolan Loitsuja hyvällä, rytmikkäällä liikunnalla. Kuva: Maarit Kytöharju. Sanna Hento (vas.), Satu Tuomisto, Kaisa Rundelin, Taina Ala-Ketola elävät vauhdikkaina nelikymppisinä naisina. Kuva: Juha Nurmi. Sanni Virta laulaa ja soittaa kannelta Cafe Piritassa. Kuva: Jorma Airola.
• 10 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu Korkeasaaren karhut menivät talviunille Lasten määrän kasvu keskittyy erityisesti kantakaupunkiin ? 15-vuotiaita ja sitä nuorempia lapsia on Helsingissä jo lähes 100 000 eli noin 15 % väestöstä. Lasten määrä on myös kasvanut tasaisesti viimeiset kymmenen vuotta. Lapsia onkin kaupungissa tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen myös merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta Helsingissä tulee vanhasta talokannasta sekä täydennysrakentamisalueilta. Ari Niska on selvittänyt tuoreen Kvartti-lehden artikkelissaan lasten väestömäärän kehitystä Helsingissä vuodesta 1962 tähän päivään. Lasten määrän kasvun taustalla voidaan nähdä ainakin kaksi selitystä. 2010-luvun taloustaantuma on saattanut viivästyttää suurempiin asuntoihin ja siten usein muihin seudun kuntiin suuntautuvien muuttoaikeiden toteuttamista. Toisaalta viime vuosina on tulkittu, että lapsiperheitä kiinnostaa yhä useammin asua urbaanissa kaupunkiympäristössä taloustilanteesta riippumatta. Lasten määrä on viime aikoina kasvanut erityisesti eteläisessä ja keskisessä suurpiirissä ja kaupunginosista erityisesti Lauttasaaressa ja Arabianrannassa. Lapset liikkuvat itsenäisesti Suomessa ja Helsingissäkin lapset liikkuvat vielä kansainvälisesti verrattuna vapaasti, mutta myös täällä lasten liikkuminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Veera Moll on selvittänyt artikkelissaan lasten liikkumisen kehitystä 1940-luvulta tähän päivään. Vielä sodan jälkeen helsinkiläislasten maailma aukesi kotioven ulkopuolelle, mutta nykyisin lapset viettävät aiempaa enemmän aikaa kotien sisätiloissa. Silti suurin osa helsinkiläislasten koulumatkoista tehdään yhä jalan. Koulumatkojen osalta huolena on yhä liikenneturvallisuus, jota on tänä vuonna kartoitettu kantakaupungin koulujen näkökulmasta ja todettu vaihtelevan tasoiseksi. Kvartti lehti Kvartti on Helsingin kaupungin julkaisema neljästi vuodessa ilmestyvä lehti, jossa esitellään tuoreinta Helsinkiin ja Helsingin seutuun liittyvää tutkimusja tilastotietoa eri tieteenaloilta. Lapsiin keskittyvän Kvartti 3/2017 –teemanumeron muina aiheina ovat lasten osallistuminen Helsingin kaupunkikonsernin taidelaitosten järjestämiin taidekasvatushankkeisiin, helsinkiläisperheiden lastenhoitoratkaisut, yksivuotiaiden lasten vanhempien tyytyväisyys varhaiskasvatukseen, vastasyntyneiden perhesuhteet äideille tehdyn kyselyn valossa sekä Helsingin lasten hyvinvointia koskevan tietotuotannon esittely. Lisäksi Minna Salorinne ja Sanna Ranto keskittyvät artikkelissaan lapsiperheiden vanhempien työllisyysasteen tarkasteluun, joka on Helsingissä keskimäärin korkeampi kuin muun väestön. Artikkeli tosin paljastaa, että tietyillä ryhmillä työllisyystilanne on vaikeutunut: etenkin monilapsisten perheiden äideillä sekä päivähoitoikäisten lasten yksinhuoltajilla on työelämään pääsyssä ongelmia. Anita Valaste ja Maria Valaste keskittyvät artikkelissaan puolestaan lapsiperheiden kannustinloukkoihin havainnollistaen esimerkkilaskelmien avulla sitä, miten tulosidonnaiset päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden osalta artikkelissa onnistuttiin paikantamaan mahdollisia kannustinloukkuja. Tupakkalaki saa väestön tuen ? Väestön enemmistö kannattaa uudistetun tupakkalain sisältöjä. Suomen ASH ry:n kyselyyn vastanneista iso osa olisi valmis viemään säädöksiä nykyistä pidemmällekin esimerkiksi nuuskan käyttöä rajoittamalla. Suomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti vuosi sitten uudistetun tupakkalain keskeisiin kohtiin. Suomen ASH:n Kantar TNS:llä teettämässä kyselyssä tupakkatuotteita käyttävät olivat ainoa merkittävä kritiikkiä esittävä ryhmä. – Kaiken kaikkiaan kysely osoittaa, että tupakkalaki saa suomalaisten enemmistön hyväksynnän. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia avauksia, joita tarvitaan, jotta saavutamme lain tavoitteen, eli savuttoman Suomen vuoteen 2030 mennessä, sanoo Suomen ASH ry:n toiminnanTupakkalaki kieltää tupakoinnin autossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö poliisille antaa oikeus määrätä sakko kiellon rikkomisesta samaan tapaan kuin esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä. 73 prosenttia vastaajista kannatti tätä, tupakoivistakin 64 prosenttia. Hallitus kaavailee tupakkaverolakiin muutoksia, joilla pikkusikareita alettaisiin verottaa muiden tupakkatuotteiden tavoin. johtaja Mervi Hara. Parveketupakoinnin kieltoa kannattaa 69 prosenttia vastaajista, ja yli puolet olisi valmis poistamaan tupakointitilat työpaikkojen sisätiloista. Näiden kannatus on lisääntynyt jonkin verran myös tupakoivien keskuudessa vuodesta 2015, jolloin vastaavia asioita kysyttiin viimeksi. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin autossa, kun kyydissä on alle 15-vuotias. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö poliisille antaa oikeus määrätä sakko kiellon rikkomisesta samaan tapaan kuin esimerkiksi turvavyön käyttämättä jättämisestä. 73 prosenttia vastaajista kannatti tätä, tupakoivistakin 64 prosenttia. – Mielipideilmasto savuttomuutta kohtaan on muuttunut kahdessa vuodessa selvästi myönteisemmäksi. Erityisesti lasten suojelun tärkeydestä ollaan yhtä mieltä. Myös valtaosa tupakoivista asettaa lasten terveyden oman tupakointinsa edelle, Hara huomauttaa. Yli puolet haluaisi lopettaa Viime vuonna uudistettu tupakkalaki kieltää sähkösavukkeiden käytön siellä, missä tupakointikin on kielletty. Enemmistö vastaajista haluaisi rajoittaa myös nuuskan käyttöä tupakointikielto-alueilla. Perinteisiä savukkeita edullisempien pikkusikarien suosion kasvusta on uutisoitu pitkin vuotta. Pikkusikareiden käyttö onkin tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yleisempää kuin nuuskan tai sähkösavukkeiden käyttö. Hallitus kaavailee tupakkaverolakiin muutoksia, joilla pikkusikareita alettaisiin verottaa muiden tupakkatuotteiden tavoin. Tämän toivotaan vähentävän niiden suosiota. – Mielenkiintoista on, että tässä kyselyssä lähes 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaikkia tupakkaja nikotiinituotteita tulisi kohdella verotuksessa samalla tavalla. Tupakoivistakin näin ajatteli lähes puolet, 49 prosenttia. – Savukkeiden korvaaminen muilla, myrkyllisillä ja koukuttavilla tupakkaja nikotiinituotteilla ei ole kansanterveyden kannalta järkevää eikä toivottavaa. Turvallista tupakkatuotetta ei ole, Hara sanoo. Hieman yli puolet tupakoijista haluaisi lopettaa tupakoinnin. – Tupakoinnin lopettamishalukkuus on pysynyt edelleen suurena, mutta lopettamisen tuessa meillä on vielä toivomisen varaa. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä tulisi tiivistää, jotta halukkaat saisivat tarvittaessa apua. Lisäksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota työterveyshuollon ulkopuolelle jäävien tukitoimiin. Myös kaikkialla perusterveydenhuollossa pitäisi olla saatavissa tukea tupakoinnin lopettamiseen, Hara toteaa. Kantar TNS:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin suomalaisten käsityksiä tupakoinnista, tupakkatuotteista sekä niiden käytön rajoituksista. Kysely toteutettiin 15.-22.9.2017. Tutkimusaineisto koostuu 1000 haastattelusta ja se edustaa 18-74-vuotiasta väestöä. Uninen karhu. Kuva: Korkeasaaren eläintarha /Mari Lehmonen (2016) ? Varma merkki talven tulosta: Karhut ovat vetäytyneet talvipesäänsä Korkeasaaressa. Naaraskarhujen ei ole nähty ulkoilevan enää viikkoon ja niiden ruokahalu on hiipunut. Ulkotarhan luukut on nyt suljettu talviunen alkamisen merkiksi. Eläintenhoitajat käyvät vielä lähipäivinä tarkistamassa, että karhut ovat riittävän kylläisiä, ja jättävät ne rauhassa nukkumaan talviuniaan. Karhut ovat valmistautuneet lähestyvään talveen kerryttämällä rasvakerrosta. Ruokalistalla on ollut monipuolisesti marjoja, lihaa, kananmunia ja hedelmiä. Karhut ovat sisustaneet talvipesät mieleisikseen puukuivikkeella ja isoilla lahoilla kannoilla. Emo ja tytär nukkuvat usein samassa talvipesässä. Tänä talvena karhujen talvitilaa on ensi kertaa pimennetty luonnonvalinta. Pimennysluukkujen toivotaan edistävän karhujen makeita unia. Viime keväänä Korkeasaaren karhut heräsivät helmikuun puolivälissä aurinkoiseen ja lämpimään säähän kolmen kuukauden talviunen jälkeen. Talviunen avulla pohjoiset karhut säästävät energiaa selvitäkseen sen lumisen ajan yli, jolloin kookkaan eläimen on vaikea löytää riittävästi ravintoa. Suomessa karhujen talviuni voi kestää puolikin vuotta. Karhut heräävät yleensä maalis-huhtikuussa, kun lumen sulamisvesi alkaa valua talvipesään.
• 11 Viikot 46-47 • Nro 21 M unkin S eutu EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Sateenkaariperheet ry juhli 20-vuotista taivaltaan koko perheen halloween-juhlalla Helsingin Kaapelitehtaalla 28.10.2017. Kuvaaja: Laura Valoma Elämäntyöpalkinto Kaisa Niittyselle sateenkaariperheiden eteen tehdystä työstä Kiinteistöjen nuohousjärjestelyt muuttuvat Helsingissä ? Kiinteistöjen nuohous vapautuu Helsingissä kilpailulle 1.1.18 ja samalla nykyisestä piirinuohousjärjestelmästä luovutaan. Muutos liittyy tavoitteisiin karsia kuntien tehtäviä, purkaa normeja sekä lisätä kilpailua. Helsingin kaupungin pelastuslautakunta päätti kokouksessaan syyskuussa muuttaa pelastustoimialueen nuohouksen järjestelyjä siten, että 1.1. alkaen siirrytään koko Helsingin alueella piirinuohousjärjestelmästä pelastuslain (379/2011) 59§:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen sopimusperusteiseen nuohousjärjestelmään. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että vuoden 2018 alusta alkaen rakennuksen tai huoneiston omistaja tai haltija tilaa ja sopii itse nuohouksesta valitsemansa nuohouspalveluja tuottavan yrityksen kanssa, jolla on palveluksessaan nuohoojan pätevyyskirjan omaavia nuohoojia sekä on itse vastuussa tulisijojensa nuohouksesta laissa säädetyin määrävälein. Nykyisessä järjestelmässä asiakas on voinut tilata nuohouksen vain Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kilpailuttamalta ja valitsemalta piirinuohoojayrittäjältä. Muutoksen perusteina ovat hallituksen tavoitteet karsia kuntien palveluita, purkaa normeja ja lisätä kilpailua. Muutoksen myötä nuohousjärjestelmä Uudenmaan alueella yhdenmukaistuu, kun Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset ryhtyvät soveltamaan sopimusperusteista järjestelmää vuoden 2018 alusta, jota Keskija ItäUudenmaan pelastuslaitokset ovat toteuttaneet jo aikaisemmin. Yhtenäinen menettely selkeyttää palveluiden käyttöä ja tuottamista sekä saatavuutta. Uuteen järjestelmään siirryttäessä asiakkaan ja nuohousyrittäjän väliset mahdolliset sopimuserimielisyydet eivät kuulu enää pelastusviranomaisen toimivaltaan. Alueellisella pelastusviranomaisella säilyy kuitenkin edelleen pelastuslain ja sen mukaisten velvoitteiden valvonta. Mahdollisissa sopimuserimielisyyksissä asiakasta palvelee Kilpailuja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta https://www. kkv.fi/kuluttajaneuvonta/ Jatkoa sivulta 3 ? Kaisa Niittysen perintönä yhdistyksessä on opittu tekemään yhdessä ihmeitä pienillä resursseilla. Yhdistyksen työssä on yhdessä tekemisen meininkiä. Mennään pelotta päin haasteita, vaivaa pelkäämättä. Niittysen vahvuutena ovat olleet hyvät hermot ja humoristinen asenne. Hän on intohimoinen paremman maailman tekijä ja täysin pyyteetön ahertaja. Taustatietoa historiasta Sateenkaariperheet ry on toiminut 20 vuoden ajan sateenkaariperheissä elävien lasten aseman, oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäjänä. Vuosien saatossa on saavutettu merkittäviä lapsen oikeuksien voittoja, kuten perheen sisäisen adoption mahdollistuminen ja parannuksia perhevapaisiin. Tehtävää yhdistykselle riittää myös tulevina vuosina. Tavoitteena on äitiyslain läpimenon jälkeen mahdollistaa esimerkiksi lapsen tapaamisoikeus sosiaaliseen vanhempaan, vanhemmuus useammalla kuin kahdelle ja korjata vanhemmuuteen liittyvä lainsäädäntö huomioimaan sukupuolen moninaisuus. Valtiovaltaa vastuutetaan ottamaan vihdoinkin kokonaisvastuu seksuaalija sukupuolivähemmistöpolitiikasta valtionhallinnon toimintaohjelman muodossa. 1990-luvun puolivälissä sateenkaarivanhemmat organisoituivat Setan piirissä ja perustivat vuonna 1997 Sateenkaariperheet ry:n, joka on toiminut perustamisestaan lähtien yhtenä Setan valtakunnallisista jäsenjärjestöistä. Yhdistys on tarjonnut monenlaista vertaistukea erilaisissa sateenkaariperheissä eläville lapsille ja vanhemmille, sekä vanhemmuutta suunnitteleville sateenkaari-ihmisille. Nykyään Sateenkaariperheet järjestää monipuolista vertaistoimintaa 13 paikkakunnalla ympäri Suomen. Yhdistys järjestää perhevalmennusta sateenkaarivanhemmuutta suunnitteleville ja tarjoaa neuvontaa perheiden kohtaamiin lukuisiin byrokraattisiin, lainsäädäntöön ja etuuksiin liittyviin haasteisiin. Tästä vuodesta lähtien on tarjottu myös psykososiaalista ammatillista tukea erityisen hankalassa perhetilanteessa eläville, osana uutta Perhesuhdekeskus-toimintaa. Sateenkaariperheet ry:stä on kehittynyt 20 vuoden aikana aktiivinen lasten ja perheiden tukija sekä arvostettu asiantuntija perhepolitiikan ja -palveluiden kehittämistyössä. Yhdistyksen palveluksessa toimii tällä hetkellä 8 työntekijää, mutta valtaosa vertaistoiminnasta järjestetään kymmenien vapaaehtoisten arvokkaalla työpanoksella. Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksujen lisäksi Veikkaus-varoilla ja kaupunkien avustuksilla. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 11.11.2017. KOULUTA KOIR AS TA SI EN ES TÄ JÄ ! KO IRA M eid än 5/ 20 17 6,7 6,5 ER IKO ISH INT A As ian tun tija : Pa lki tse , älä ran ka ise ! Ro tue sit tel yss ä Van ha kin sop eu tuu Ärr im urr i sai uu de n ko din Ak up un kti o ka tka ise e kiv un no ida nk eh än Pie ni löy tök oir a pe las ti mu mm on yk sin äis yyd elt ä Va tsa rei sta a, ruo ka ei sov i – mi kä avu ks i? Su om en om at lap pa lais rod ut 5/2 01 7 6,7 5 HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT Vil lik iss oja ets im äss ä, ha avi in jäik in lou kk aan tun ut ilve s Ho me op ati a pa ran si Tiik eri kis san jala n Ko kei le ku rss ia: Un elm ak iss ak si 21 pä ivä ssä Vei keä bu rm a sop ii lap siper hee see n Ma ailm an ain oa avu sta jak iss a Ro op e osa a soi tta a hä täk esk uk see n! 5/ 17 6, 50 Pa lki nto jen no us u pir ist än yt he vo sk as va tus ta Ak tiiv ita llis sa he vo se lla on om a elä mä Ko ke mä ell ä ke sä rav eja 70 vu ott a Yli hä rm älä ine n An tti Ala -R an tal a: He vo sm ies tai toj a ma ala isj ärj ell ä He vo sm aa ilm atal li us ko o Lis su n Ee rik kii n Ha rvi na ise lla kn ab str up pe rill a kii nn os tav at vä rit Re ijo Ku ha ko sk i oli sta din viim ein en vo ssi kk a Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita www.karprint.fi Hae omasi lehtipisteestä!
• 12 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu Josa Jäntti Kirja-arvostelu Huikea teos: Niemeläisten kulttuurihistoria ? Miten saa yhteen kirjaan hauskasti, mielenkiintoisesti ja suomenniemeläisiä kutkuttavan terävästi kuvaavan esityksen 14 miljardin vuoden aikajanalla? Mahdoton tehtävä, paitsi kulttuurin moniottelija Juha Hurmeelle. Hurmeen uusin kirja Niemi (Teos 2017) on käsittämätön kirja ainutlaatuisen positiivisella tavalla. Hurme kertoo Suomen niemen asukkaiden vuosituhansien kehityksen 450:llä kirjan sivulla. Niemi-teos ei kerro yksinomaan suomalaisten omista,hyvin rajatuista ponnisteluista oman kulttuurin,kielen kehittämiseksi vaan kytkee mestarillisesti ”niemeläisten” varsin vaatimattomat kulttuuripyrinnöt omaan aikaansa, aikakauden hallitsijoihin, kuninkaisiin ja erityisesti kirkkolaitokseen, joka lähes koko ajan, satoja vuosia pystyi jarruttamaan niemeläisten omia vahvoja kulttuuripyrintöjä. Kirjan kirkkohistoriallisesti mielenkiintoinen kysymys oli se, olisiko niemestä voinut tulla katolinen maa! Läheltä piti! Mistä tuli kielemme ? Suomen niemellä puhutaan nyt suomea.Näin ei ollut aina,ruotsin kieli hallitsi meitä pitkään, myös venäjän vallan aikana. Juha Hurme luettelee kirjassa satoja meidän kielemme sanoja, jotka ovat lainoja muista kielistä. Kielellämme Hurme muutenkin kirjassaan leikkii, kirjassa on huomattava osuus kansanrunouttamme eri vuosisadoilta, härskiäkin runoja, ajalta ennen Kalevalan keruuta. Suomen kansan runoaarre olisi vielä paljon rikkaampi ellei ruotsinkielinen kirkkolaitos eri aikoina olisi tuhonnut suomalaisen kansan omaa runoaarteistoa. Jo olemassa olleen kirjallisen aarteiston suuren tuhon aiheutti Turun palo 1820-luvulla. Hurmeen teos tuo vahvasti esiin Turun kaupungin suuren merkityksen koko niemen kulttuurikehityksessä, Helsinki oli pitkään mitätön tuppukylä suomalaisessa kulttuurissa. Onko edelleen? Mahtavia hahmoja Hurme marssittaa sivuillaan mahtavan henkilögallerian Iivana Julmasta Tuomari Nurmioon, Sokrateksesta Väinö Myllyrinteeseen. Paitsi hallitsijoita, mahtimiehiä, Hurme on kaivannut esiin aikakautensa ”toisinajattelijoita”, usein poikkeuksellisillä eri alojen älykkyyksillä varustettuja hahmoja,joita ympäröivä yhteiskunta ei hyväksynyt,mestasi, pisti vankilaan tai kirkonkiroukseen. Hurme osoittaa,että juuri nämä poikkeusyksilöt veivät kulttuurin ja kehityksen sanomaa eri puolilla maailmaa, Suomeessakin eteenpäin, usein henkensä kaupalla. Voi kuulostaa tylsältäkin historialta, mutta ei Juha Hurmeen kirjoittamana! Olisipa tälläinen historiakirja ollut kouluissa 1960-luvulla Mantere-Sarvan sijasta! Suurteos,todellinen niemeläisten kulttuurihistorian mahtieepos, ”Niemi”. Pekka Hurme ”Sammakoita” Arkadianmäellä ja eläkejärjestelmien vertailua Eläkejärjestelmien kansainvälisessä vertailussa Suomi Viides ? ETK (Mikko Kautto) kertoi eläkejärjestelmien vertailusta. Paremmuusjärjestys eläkejärjestelmissä oli 1. Tanska 2. Hollanti 3. Autralia 4. Norja 5. Suomi ja 7. Ruotsi. Eräs pääsyy, jota ETK kiertelee, on kuitenkin Suomessakin ollut alkuperäinen palkkaindeksi, jota meilläkin yritettiin palauttaa kansalaisaloitteella ( yli 84 000 allekirjoitusta ). Palkkaindeksi on käytössä mm. Hollanissa, Tanskassa, Luxenburgissa, Sloveniassa, Irlanissa ja Norjassa eli kaikissa näissä meitä paremmin sijoittuneissa maissa. Samalla ETK kyllä reilusti tunnusti, että meidän järjestelmämme kestää edelleen vastoin monien nuorisojoukkojen epäilyjä. Eri maiden eläkejärjestelmien vertailussa muuttujien joukossa oli myös eläkkeiden riittävyys. Siinä olimme (=eläkeläisköyhyys?) vasta kahdeksas (8.)! Tästä ei ETK uskaltanut mainita mitään? Erään aktiivisen eläkeläisen ansiosta ryhdyin lukemaan uudelleen eläkeindeksin muuttamisesta tarkoitetun kansalaisaloitteen yhteydessä käytyä lähetekeskustelua. Edustajien lausumia törkeimpiä ”sammakoita” Kovin moni edustaja keskittyi kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa vain takuu ja kansaneläkkeisiin ja niiden pienuuteen. Harva heistä oli ymmärtänyt, että silloin käsiteltiin kansalaisaloitetta, jonka tarkoituksena oli yksinomaan parantaa kaikkien työeläkeläisten eläkkeitä esim. palkkaindeksillä tai parilla muulla tavalla (80/20/ palkat/kulutusindeksi tai 50/50 puoliväli indeksillä). Näitä jälkimmäisiä toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja esittivät valiokunnassa mm. vakuuutusmatemaatikko + STM:n ex ylijohtaja. Eivät kelvanneet? Lähes kaikki edustajat lähetekeskustelussa ”itkivät” köyhien eläkeläisten määrää. Samalla he korostivat takuuja kansaneläkkeiden välttämätöntä korottamista. Niitä he voisivat korotttaa milloin tahansa korotukset ovat heidän omissa käsissään hehän niistä päättävät! Valtiohan ne maksaa eivät työeläkeyhtiöt. Sitten niitä ”puhesammakoita” Nykyinen ministeri Saarikko (kepu): ”tietojeni mukaan rahastot olisi syöty, kun nykyiset parikymppiset astuisivat eläkkeelle...”. Hän ei ollut perehtynyt aloitteeseen siinä ehdotettiin korotuksiin pientä osaa sijoitustuotoista ei olisi syöty rahastoista. Satu Hassi (vihreät): ”aloite on mielestäni vastuuton, epäsosiaalinen, itsekäs, koska se hyödyttäisi hyvätuloisten eläkkeitä”. Hän on täysin tietämätön, että taitettu indeksi toimii samoin jos näin ”brutaalisti” ajatellaan. Se on rankaissut 20 vuoden aikana erityisesti pientä eläkettä saavia epäsosiaalisesti, itsekkäästi hyödyttäen hyvätuloisia eläkeläisiä. Tästä syystä yhä useampi pientä eläkettä saavista joutuu taitetun indeksin takia turvautumaan sosiaalitukiin valtion maksamana sen ottamalla lisälainalla. Näin Hassi osoitti täydellisen tietämättömyytensä aloitteen sisällöstä. Sari Sarkomaa (kok): ”tämä romuttaisi eläkejärjestelmämme ja lasku tuleville sukupolville”. Osoittaa, että hän ei ole perehtynyt aloitteen sisältöön. Korotus olisi ollut 300 miljoonaa nyt maksettavien eläkkeiden n. 26 miljardin lisäksi, mutta vain eka vuonna (=jos palkat nousevat 1.6%) sen jälkeen aina ja vain palkkojen nousun verran. Palkat tuskin koskaan nousevat kuin 1-2%, ei edes 3% vuodessa. Kaikki tietenkin kumuloutuvat myös palkat ja työeläkemaksujen määrä. Eläkerahastot ovat nyt 200 miljardia ja tuotot ovat olleet pitkällä aikavälillä monta kymmnentä miljardia 2015 2016 n. 9 miljardia ja tämän vuoden ennuste jopa vielä parempi. ETK:n ennusteiden mukaan v. 2085 rahastot ovat 1.500 miljardia! (v. 2065 1.000 miljardia). Hänen mukaansa nykyeläkeläisiä on edelleen (vuodesta 1996 lähtien) rankaistava taitetulla indeksillä. Hänelle ei riitä, että vuodesta 1996 lähtien eläkeläiset ovat eläkkeistään ”nipistäneet” 100 miljardia tulevia eläkeläisiä varten (tuottoineen) 20 v. aikana! Hän haluaa rankaista myös tulevia eläkeläisiä samalla tavalla mitä kauemmin eläkkeellä, sen köyhemmäksi tulet! Pakko toistaa Sarkomaalle: Nyt on keskipalkka 3.368 €/ kk ja keskieläke (ei mediaani) 1.632 €/kk eli 48.4 % piti olla 60 % vastaavan työn palkasta. Naisilla vielä pahempi keskieläke 1.453 €/ kk 43.1 % piti olla 60 %!? Hanna Sarkkinen (vas): Hänkään ei ollut perehtynyt aloitteeseen. Hänkin sanoi kuten kymmenet muut puolueista riippumatta, että aloite suosisi hyvätuloisia (ei tiennnyt että taitettu indeksi toimii samoin). Sama virheellinen päätelmä myös valiokunnassa! Vielä häneltä: ”on korotettava takuu ja kansaneläkkeitä” (nyt käsiteltiin työeläkeindeksiä). Miksi hänkään ei tee eduskuntaaloitetta takuu ja kansaneläkkleiden reilusta korottamisesta. Samaa tietämättömyyttä edustivat monet kymmenet puheenvuoron pitäneet. Jos he olisivat perehtyneet aloitteeseen, he olisivat tienneet, että 60 % työeläkeläisen eläke on alle 1.500 €/kk verot (30 %:lla työeläke on alle 2.500 €/kk verot ). Vain 10 %:lla on yli 2.500 €/kk. Nyt ei mikään näistä ryhmistä eli 90 % saanut korotusta 10 %:n takia! Ben Zyskowicz (kok): ”Aloite veisi rahat muualta pois eli tulevista eläkkeistä”. Sama virhe valiokunnassa! Miksi, kun korotus otetaan pienestä osasta sijoitustuotoista ei rahastoista. ”Tai työelälemaksuja pitäisi korottaa”. Ei tarvitsisi. Tämäkin oli pätevästi perusteltu aloitteessa. Rahastot ovat jo nyt 200 miljardia ja pitkäaikaiset tuotot ovat olleet mahtavia, koska vuodesta 1962 alkaen on kerätty isot rahastot. Tähänkin mennessä työeläkemaksuja joista isomman osan maksavat työnantajat ovat olleet liian suuria, siksi rahastot ovat tuottojenkin ansiosta ”ylisuuret”. Näin olemme jatkuvasti heikentäneet yritysten kilpailukykyä (kokoomuskin?! liian suurilla eläkemaksuilla. Nyt hallitus yritti parantaa kilpailukykyä pienentämällä työnantajien osuutta ja korottamalla palkansaajien osuutta vähentäen samalla kotimaista kulutusta, jota eläkkeiden korotus olisi päinvastoin lisännyt ilman valtion varoja. Nyt rahastot ovat jo näin suuret ja siitä johtuen myös tuotot, niin työeläkemaksujen muuttaminen palkansaajienkin osalta oli aivan turhaa. Joona Räsänen (sd): ”söisimme tulevien sukupolvien pöydistä”. Katsopa ETK:n ennusteita rahastoista ylempänä vuodelta 2085 ja 2065! Kansanedustajan (Räsänen) kannattaisi ja monen muun edustajan lukea: ”Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti: ”Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän” (laatijat: Kotamäki/VM + Vanne/TELA + Vaittinen/ ETK). Räsänen ei ilmeisesti tiedä, että vain kahtena viime vuotena vuodesta 1962 alkaen eivät työeläkemaksut riittäneet eläkkeiden maksuun (riittäneet 55 vuotta). 2015 2016 rahastojen tuoto olivat 10.6 miljardia työeläkemaksut 21.0 miljardia ja maksetut eläkkeet 26.0 miljardia. Kun meillä on liikaa työeläkeyhtiöitä niiden kulut n. 600 miljoonaa / vuosi niin tuotoiksi jäi kuitenkin n. 5 miljardia. Myös pitkällä aikavälillä ovat tuotot olleet hyviä: 1998 2015 4 % ja 2010 2015 (lamavuodet) 4.6 %. Vuodesta 2009 tuotot ovat keskimäärin 10 miljardia parhaimmillaan. Tänä vuonna uusien tietojen mukaan 6.2 % (Varma), 5.5 % (Ilmarinen), 5.3 % (KEVA), 6.1 % (ELO) ja 5.7 % (Veritas). ETK :n ennusteet on arvioitu 3 % ja taitetulla indeksillä. Rahastot ovat ETK:n mukaan kuten jo kerroin 1.500 miljardia (2085)! Sari Sarkomaa (kok): ”Tämä aloite ei koske kaikkein köyhimpiä”. Tämä todetaan jo aloitteessa, jos on sen lukenut. Se ei koske takuu ja kansaneläkkeitä. ”Mistä tämä raha otettaisin? Ei ylimääräistä rahaa ole ei edes rahastoissa. Lasku tulee tuleville sukupolville ”sanoo ao. valiokunnan jäsen! Ei ollut perehtynyt aloitteeseen monen muun tavoin = ks.edellä! ”Työnantajat maksavat jo nyt suuria työeläkemaksuja.” Aloite ei edellyttännyt työelälemaksujen korotusta kummallekaan maksajaosapuolelle. Hän jatkaa: ”rahastoilla takaamme lupausta, että saamme maksettua tulevat eläkkeet.” Nykyisille eläkeläisille ei lupauksista tarvitse pitää kiinni! V. 2006 hänen oma puolueensa (kok/oppositiossa) teki eduskunta aloitteen indeksin muuttamisesta, koska se alentaa eläkeläisten elintasoa (1996 2006) . Saman totesi silloin myös silloinen sos. terv. valiokunta lausunnossaan = taitettu indeksi alentaa elintasoa. Tämä lausunto todella edelsi taitetun indeksin käyttöön liittyvää lakia (laki 1482/1995). Nyt hänen puolueensa ei hyväksy indeksin palauttamista alkuperäiseksi palkkaindeksiksi 20 vuotta myöhemmin. Toistan Sarkomaalle: v. 1996 eläkkeelle ja sen jälkeen jääneet ovat tinkineet 100 miljardia eläkkeistään taitetulla indeksillä tulevia eläkeläisiä varten varten rahastoihin tuottoineen. Siksi rahastot ovat n. 200 mljardia ja takaavat tuottoineen eläkkeet tuleville eläkeläisille! Toimi Kankaanniemi (ps): Palkkaindeksillä eläkkeet nousisivat nopeammin kuin palkat. Tämän naurettavampaa ”sammakkoa” en ole ennen kuullut! Miten se on mahdollista, jos palkkaindeksi noudattaa palkkojen korotuksia? Samalla ”naurettavalla” tavalla perusteli valiokunta aloitteen hylkäämistä. V. 1972 luovuttiin todella palkkaindeksistä ”, koska se nosti eläkkeitä palkkoja nopeammin” = valiokunnan lausunto. Tuo mainittu tilanne ei johtunut palkkaindeksistä, vaan siitä että silloin maksettiin työeläkkeen saajille myös kansaneläkettä. Niiden yhteissumma saattoi olla palkkaa suurempi! Summa summarum: lähes kaikki edustajat paljastivat ”sammakkopuheillaan”, että eivät olleet perehtyneet perusteellisesti aloitteeseen. Kaikki tuntuivat luottavan vain työeläkeyhtiöiden, ETK:n ja TELA:n ”lobbarien” antamiin tietoihin (vrt. SOTE/ terveysyritykset). Niitä sitten mediat laidasta laitaan toistivat antamatta julkisuutta tasapuolisesti aloitteen tekijöille. Tämäkö on sitä hyvää journalismia? Tästä syystä ei missään tuotu puolueettomasti esiin työeläkeindeksin muutoksen aiheuttamia dynaamisia ja elvyttäviä vaikutuksia? Ensiksi liian monet puhuivat vain takuu ja kansaeläkkeistä ja niiden pienuudesta, johon he itse voisivat puuttua milloin tahansa liian harvat työeläkkeistä ja kansalaisaloitteesta. Toiseksi monet paljastivat. että eivät tiedä, että sekä palkkanindeksissä että taitetussa indeksissä käytetään prosenttikorotuksia. Kolmanneksi edustajat eivät olleet ymmärtäneet, miksi on isompia ja pienempiä eläkkeitä eli eivät sitä, että eläkkeet lasketaan työoloaikojen palkkojen ja työvuosien mukaan. Siksi toisilla on isommat eläkkeet kuin toisilla samoin korotukset! Neljänneksi edustajat eivät tiedä, että isompia eläkkeitä saavat ovat työaikoinaan maksaneet suurempia työeläkemaksuja. Viidenneksi ao. valiokunta Haataisen johdolla väitti, että (kuten suurin osa edustajista) vain tuo 10 % eläkeläisistä (eläke yli 2.500 €/kk) hyötyy enemmän kuin 90 % (alle 2.500 €/kk) saavat. Tottakai asia on näin edellä johtuen eri suurista eläkkeistä! Juuri kukaan ei kertonut, että korotusten dynaamiset ja elvyttävät vaikutukset jäivät saamatta! Mitä siihen olisi tarvittu? Vain pieni osa eläkerahastojen tuotoista vain eka vuonna! Onneksi muutamat tosin harvat olivat perehtyneet aloitteeseen ja kertoivat sen Ykkösenä täytyy mainita Sari Tanus (kd). Hän toi ainoana mm. indeksin muutoksen mukanaan mainitut dynaamiset vaikutukset: lisää verotuloja, lisää kotimaista kulutusta (+alv) ja siten lisää työpaikkoja ja niistä lisäää verotuloja + työeläkemaksuaja jne. Korotukset osasta rahastojen tuotoista ei valtiolta . Mitä olisi tapahtunut, jos tämä olisi laajasti kerrottu ja ymmärretty valiokunnassa ja ”Suuressa salissa”? Jukka Gustafsson (sd): ilmoitti reilusti allekirjoittaneensa aloitteen (kuten 11 ex ministeriä + 31 ex kansanedustajaa (sd). Hän sanoi mm. että ”taitetun indeksin ansiosta eläkkeensaajat ovat ainoa ryhmä, joka on lakisääteisesti köyhtynyt . V. 1995 -2015 palkat nousivat melkein kaksinkertaisella nopeudella ja eläkkeet alle puolet siitä. Aloite kumpuaa todellisuudesta ja aidosta elämästä” totesi Gustafsson. Josa Jäntti
• 13 Viikot 46-47 • Nro 21 M unkin S eutu Puheenvuoro Teemu on ollut Kalliossa kuin Jeesus Veli-Matti Hynninen ? Rovasti Oskari Huuskonen edustaa Arto Paasilinnan romaaneissa hauskaa ja värikästä pappismiestä. Huuskoselle sattuu aina yhtä ja toista. Huuskonen oli antanut miespalvelijan virkaa hoitaneelle karhulle nimeksi Perkele. No, tämä ei piispasta ollut hyväksyttävää. Hän puuttui peliin. Piispan mielestä karhun pitäminen papin palvelijana oli liian originellia, sillä papin tuli piispan mielestä olla enemmän keskinkertainen, mieluummin vielä hieman keskivertoa tavallisempi. Jumalansanan julistus luonnistuu paremmin jos pappi on kuulijoidensa kanssa samalla tasolla. Näin opasti piispa pappiaan. Hän perusteli kantaansa televisiolla: mitä tyhmempää ohjelmaa siellä, sitä enemmän niillä on katsojia. Kirkon pitää siis seurata aikaansa ja laskea sananjulistuksen tasoa reippaasti, vaati piispa. Pappi ei saa olla kansaa ylempänä. Lempeällä satiirillaan kirjailija kannusta pappeja ilmaisemaan asiansa kansaomaisesti ja ymmärrettävästi. Ensinnäkin pitää puhua niin, että kaikki kuulevat. Ja toiseksi pitää saarnata niin että lapsikin ymmärtää. Satiiri on taitolaji. Mutta suurinta taitoa kysyy kirkon virka. Elämän perimmäiset kysymykset jos mitä haastavat suurimpaan valppauteen. Kirjailijan tarina nousi mieleeni kun olin mukana kirkkoherra Teemu Laajasalon lähtömessussa Kallion kirkossa ja pari päivää myöhemmin kuuntelin piispa Irja Askolan lähtösaarnan Helsingin tuomiokirkossa. Nämä kaksi osaavat asettaa sanansa. Loistavia sanankäyttäjiä virkansa jättävä ja kohta piispaksi vihittävä. Puhetaitoa joutuu jokainen puhuja opettelemaan läpi elämän. Vaikka olen ehtinyt saarnata jo puoli vuosisataa, yhä on opiskeltava retoriikan ja ilmaisun salaisuutta. Niin tekivät jo alkuajoista arvostettujen virkojen haltijat, papit ja piispat, joille uskottiin pyhien kirjoitusten ja pyhän tradition kuuluttaminen kaikille, koko maailmalle. TIedättekö, että seurakuntalaisen etuoikeuksiin kuuluu joka päivä rukous oman kirkkoherransa ja piispansa puolesta. Minun aamurukouksessani Teemu ja Irja ovat olleet jo vuosikaudet. Havaitsin äkkiä hauskasti, että kun omasta kirkkoherrastani tuli nyt piispa niin oikein kahden piispan rukousvoimalla tässä on saanut aamunsa avata. Kiitos Jumala heistä! Piispanvirka on pysyvä niin kauan kuin maailma seisoo. Siksi piispaksi tullaan ja lähdetään saarnaten. Pappi aloittaa virkansa tulosaarnalla ja päättää lähtösaarnalla. Saarna jos mikä on luova tila, jossa sulaudutaan elämän ja taiteen suureen salaisuuteen. Se tie joka vie lähemmäksi totuutta, on oikeinta ja rakastettavinta tietä. Ymmärrettäkö, että pappina ei voi olla innostumatta ja inspiroitumatta tehtäväänsä ja tehtäväksi antajaansa. Ihailen näissä kahdessa, Irja-piispassa ja Teemu-piispassa, heidän hengen lahjaansa, hengellistä antaumustaan (kleerustaan). Jolla on hengen lahja, on oikeus puhua seurakunnassa. Viran karisma kantaa. Ei Barabbas lopulta voittanut Jeesusta, vaikka kirkollisessa keskustelussa onkin liian usein juututtu epäoleellisuuksiin. Miten turhaa onkaan mitata piispuuden tai pappeuden arvoa mieheydellä tai naiseudella. Irja-piispa muistuttaa runoilijan herkkyydellään miten usko on syvästi sisäinen, salainen. Uskoon mahtuu myös epäily. Parempi olla epäuskossaan rehellinen kuin uskonvarmuudessaan valheellinen. Teemu Laajasalon kol ? Holmbergin pariskunta Kalle ja Ritva olivat suomalaisen teatteri,ooppera,elokuva ja kulttuurielämän voimakaksikko 1960-luvulta 2010-luvulle saakka. Molemmat olivat vahvoja vaikuttajia, mestarillisia monipuolisia osaajia, joiden työt niin Suomessa kuin ulkomaillakin herättivät lähes aina suurta huomiota, Kallen työt ennenkaikkea. Pariskunnan ääretöntä ammattitaitoa ja käsittämätöntä ahkeruutta eivät ilkeimmätkään kriitikot voineet kyseenalaistaa, usein ilkeissä kritiikeissä heijastui poliittinen tendenssi. Kalle Holmberg oli suuri ”nimi”,tähti, jonka varjoon syyttä suotta jäi hänen puolisonsa Ritva Holmberg. Ritva Holmberg oli vahvasti mukana kaikissa miehensä menestysesityksissä, tuki miestään vaikeina hetkinä, mutta Ritva Holmberg loi omilla kyvyillään ja tahdollaan oman komean teatteriuran. Ritva käsikirjoitti,dramaturgina 24 eri näytelmää, ohjasi 58 näytelmää,tuotti yhdeksän näytelmää,toimi lehtorina teatterikorkeakoulussa. Mutta tytär Anniina Holmberg kertoo erinomaisessa kirjassaan ”Tahto ja hohto – Ritva Holmbergin taiteilijatie” ( Siltala 2017 ) minkälaista oli kasvaa ainoana lapsena kahden vahvan taiteilijapersoonan perheessä. Kuvaus keskittyy äidin ,Ritva Holmbergin elämänvaiheisiin, pariskunnan kuuluisampi osapuoli,isä -Kalle on kirjassa sivuosassa ja hyvä niin. Tahtonainen Ritva Ritva Holmbergin toimintaa koko elämän ajan leimaa vahva tahto, usko omaan tekemiseen. Niin taiteen parissa kuin kotielämässä perheenäitinä. Jos joku teatteri ei Ritvaa töihin huolinut, joku toinen huoli. Jos teatteri oli ruotsinkielinen tai Ruotsissa,mitäs siitä,vaikka kieli ei ollutkaan hallinnassa : tahdolla ruotsikin alkoi sujua. Ruotsissa Ritva Holmbergin ohjaustyöt herättivät aikoinaan ansiokkaasti suurempaa huomiota kuin Suomessa. Suomessa oman uran raivaaminen Kallen vaimona oli vaikeata, mutta Ritva meni tahdollaan ja taidoillaan läpi Suomen teatterielämän ”harmaan kiven”. Hän pyrki Teatterikouluun Jyväskylästä tulleena nuorena likkana, mutta ei päässyt , myöhemmin hän pääsi samaan kouluun opetttajaksi ! Äiti Ritva Anniina Holmberg kuvaa suurella lämmöllä vanhempiaan, vaikka alituiseen poissaolleet Kalle ja Ritva eivät varmaankaan mitään perinteisiä ihannevanhempia pikkutytölle olleetkaan. Ritva oli se hahmo, joka piti kaiken keskellä perheen kasassa, kodin järjestyksessä ja talouden kunnossa. 50 vuoden avioliitto kesti Kallen alkoholismin, teatteriväen juhlat,kestitykset. Tytär Anniina oppi jo nuorena äidiltään työnteon, kotitöiden tekemisen merkityksen. Isä-Kalle osasi juuri ja juuri vettä keittää,Ritva toimi kotitöiden lisäksi Kallen autonkuljettajana, kortti oli Kallelta jäänyt hankkimatta. Esko Salminen kauhisteli asiaa kesämökkireissulla Holmbergien luo Nolpon saareen ” pieni tyttö soutaa ensin veneessä röhnöttävät äijät rantaan,kantaa sitten vedet savusaunaan ja lämmittää sen.En tiennyt mitä ajatella”. Tytär tiesi. Hänestä työnteko oli hauskaa. Dramaattinen loppu Anniina Holmbergin kirjan vaikuttavin osuus on ehdottomasti kirjan loppu : Ritva Holmbergin pitkä kuolinkamppailu parantumatonta sairautta vastaan. Harvoin on missään kirjassa kuvattu sairaalamiljöötä sellaisella lämmöllä kuin tytär Anniina kuvaa omia ja ystävien käyntejä kuolemaa odottavan henkilön, Ritva Holmbergin luona. Potilaan koko elämää leimannut voimakas tahto pitkitti lopullisuuden tuloa. Anniina Holmbergin kuvaus äitinsä kuolinkamppailusta sai barskin Kurvin kundinkin silmät kostumaan. Kiitos kirjasta Anniina Holmberg! Pekka Hurme Lämmin teos äidistä: Tytär Ritva Holmbergin taiteilijatiellä Kirja-arvostelu Luonnontieteellinen museo on koululaisten ykkösmuseo ? Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen museo ylsi vuoden 2016 museovertailussa kirkkaaseen kärkeen koululaisryhmien suosituimpana käyntikohteena. Museon opastukset ovat keskeinen osa Helsingin yliopiston tiedekasvatustyötä. Museovirasto kokoaa vuosittain katsauksen maamme museoiden tilasta. Tuoreen tilaston mukaan Luonnontieteellisessä museossa vieraili päiväkoti-, koululaisja opiskelijaryhmien mukana yli 65 000 lasta ja nuorta. Seuraavana tulivat Tampereen kaupungin historialliset museot reilulla 36 000 ja Suomen kansallismuseo noin 33 000 nuorella kävijällä. Taustalla osaava opaskunta Helsingin yliopiston budjettileikkaukset kohdistuivat raskaina myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen. – Jouduimme valitettavasti karsimaan näyttelytoiminnasta sekä henkilökuntaa että muita resursseja. Vaikeassa tilanteessa olemme kuitenkin pystyneet pitämään ovet avoinna ja tarjoamaan luontotietoa ja tutkimustuloksia yleisöä kiinnostavalla tavalla. Onkin upeaa, että näin moni kävijä löysi museoomme viime vuonna, toteaa Luomuksen johtaja Leif Schulman. – Olemme säästöistä huolimatta pystyneet panostamaan kouluja päiväkotiikäisten opastuksiin ja se tuottaa nyt hienoa tulosta, iloitsee myös suunnittelija Markku Liinamaa Luomuksesta. Liinamaa suunnittelee ja käsikirjoittaa museon opastukset yhdessä kollegansa Satu Joveron kanssa. He myös rekrytoivat ja kouluttavat oppaat Luomuksen opaspooliin. – Oppaamme ovat biologian tai lähitieteiden opiskelijoita, joten heillä on jo entuudestaan melkoisesti tietoa luonnosta ja sen prosesseista kuten evoluutiosta tai mannerlaattojen liikkeistä, Liinamaa kertoo. Yliopisto-opiskelijoiden asiantuntemuksen päälle on hyvä lähteä rakentamaan opastustaitoja. Omistautuneet oppaat ja asiakaspalveluhenkilökunta takaavat kouluja päiväkotiryhmille vierailun, joka elämysten ohella tarjoaa runsaasti tietoa esimerkiksi Suomen luonnosta, ilmastonmuutoksesta tai luonnon monimuotoisuudesta. Nämä kaikki sisältyvät Helsingin yliopiston strategiassaan painottamiin tutkimusaloihin 2017–2020. Kävijämäärä säilytettiin ennallaan Luonnontieteellisessä museossa vieraili viime vuonna yhteensä yli 167 000 kävijää. Luku on kutakuinkin sama kuin vuonna 2015. Luonnontieteellinen museo on osa Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta, joka puolestaan on Helsingin yliopiston erillislaitos. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin. Sinne voi lähteä omatoimiseikkailulle Museo TOP10 -tehtävävihon kanssa, valita fiilistely-oppaista esimerkiksi sen mukaan, onko uneton, kaipaako sinistä vai haluaako päteä, tai käydä tutustumassa varta vasten tiettyyn aiheeseen kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pohjoiseen luontoon. Museokahvilassa on maksutta näytillä Vuoden luontokuvat 3.12.2017 saakka. Luonnontieteellisen museon tapahtumassa pääsi itse testaamaan, paljonko hirven sarvi painaa (kuva: Laura Hiisivuori/Luomus)
• 14 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Marraskuun kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Kampin ja Töölön galleriat tuovat piristystä marraskaamoksen keskelle. Horisontti ja Cohen Perinteisen ja maineikkaan Palace Hotellin johtaja Elvi Rangell vaihtoi radikaalisti alaa. Hän opiskeli kuvataiteilijaksi ja aloitti aktiivisen näyttelytoiminnan. Horisontaaliset öljyvärimaalaukset huokuvat hiljaisuutta ja harmoniaa Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Avajaisissa tervehdyspuheen piti Lenita Airisto. Hänen energiansa riitti kuvien ottoon vieraista järjestelmäkameralla, jotta ystävälle jää kauniita muistoja. ”Horizons” – näyttelyssä kohtaa kaksi asiaa: – Horisontti edustaa minulle vapautta ja ikuista kaipausta jotakin saavuttamatonta kohti. Sinne ei koskaan pääse, jos ei ole kiinnekohtaa, mitä kohti saavuttaa. Takaisin ei silti voi palata. Toinen asia on Leonard Cohen. Kuuntelen hänen musiikkiaan maalatessani ja haluaisin maalata niin kuin hän laulaa. Vähäeleisesti ja ilman melua. Ensin on tunne, että tässä ei ole mitään. Mutta kun sille antaa aikaa, huomaa että siinä on vaikka mitä. Oma tulkinta on tärkein. Pitää olla avoin, hän sanoo. Kivet kertovat Brasiliasta asti Taiteilija Eva Rossi-Kivimäen näyttely ”Kivet kertovat” on esillä Taidesalonki Piirtossa, Uudenmaankatu 7. Nimi viittaa teoksissa käytettyihin materiaaleihin, joista valtaosa on taiteilijan nykyisessä kotimaassa Brasiliassa esiintyviä puolijalokiviä ja mineraaleja. Varta vasten sinivalkoisilla kivillä hän haluaa kunnioittaa synnyinmaansa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Uusimmat teokset ovat matkanneet pitkän tien taiteilijan kodista maatilalta sademetsien keskeltä . Tammikuussa RossiKivimäki edustaa Brasiliaa, Rooman biennaaleissa Piirto on tehnyt Rossi-Kivimäen kanssa yhteistyötä vuodesta 2004. Nyt avautuva näyttely on jo kuudes ja matka jatkuu. Samassa salongissa oli vuonna 2005 lyijylasitekniikkaa, jonka hän oppi Miamissa. Azulejoja Portugalista Lissabonilainen Teresa Cortez toi azulejoja Galleria Mondon, Museokatu 25, näyttelyyn. Ne ovat kaakelitai tiililaattoja, jotka ovat joko maalattuja keraamisia maalauksia tai reliefejä, joiden aihepiirit voivat olla historiallisia, maisemallisia ja eläintai ihmishahmoja. Tyylisuunnallisesti azulejot sijoittuvat naturalismin, naivismin ja jopa surrealismin maailmaan. P o r t u g a l i l a i s e t ovat vuosisatojen ajan koristaneet ja päällystäneet niillä jalkakäytäviä, kirkkoja, palatseja ja kotitalojaan. Azulejoiksi kutsutut laatat tulivat arabivalloittajien mukana 1200-luvulla Iberian niemimaan rakennuksiin. Arabiankielessä ”azzulayj” tarkoittaa ”kiiltävää laattaa tai kiveä”. Cortez haluaa teoksillaan kuvata keraamikkona ja maalarina Välimeren kansojen piirteitä ja kulttuuria. Perinteinen taide yllättää värimaailmansa kauneudella. Nuoremman sukupolven taiteilijat ovat yhtä kiinnostuneita azulejojen luomisesta kuin edellisetkin, hän kertoo. Sikojen valtio on lähellä Tapio Tuomisen näyttely Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studiossa koostuu pienehköistä öljyvärimaalauksista, joiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan lukea samaan tapaan kuin absurdia sarjakuvaa. Sen tulkitseminen voidaan aloittaa mielivaltaisesti mistä maalauksesta tahansa ja myös lukusuunta voi vaihdella täysin katsojan mielen mukaan. Näinhän ei voi sarjakuvia lukea. Osassa maalauksia on sulkumerkkejä ja puhekuplia. Hän teki vastaavanlaisia teoksia aiemmin myös paperille. Kyseessä on taiteilijan neljäs näyttely, jonka teemana ovat Platonin ”Sikojen valtion” tapahtumat. Narrien laivasa laivuri on aina se, joka muita vahvempana saa peräsimen haltuunsa. Hän kuulee ja näkee sangen huonosti, eikä hänellä ole juurikaan tietoa merenkulusta. Hänen ja muiden laivamiesten kesken vallitsee ikuinen taistelu siitä, kuka laivaa ohjaa. – Ovatko Sikojen valtio tai Narrien laiva oman aikamme valtioihin verrattuna kovinkaan erilaisia? , taiteilija kysyy. Modernismi löytyy uudelleen Alvar Gullichsenin uusimmat teokset Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, liittyvät suoraan kulttuurienvälisten visuaalisten mallien kuvastoon. Hänelle monimutkaiset geometriset kuviot ovat kuin salaperäisiä polkuja ihmiskunnan tietoisuuteen eri aikakausilla ja eri kulttuureissa. Taitelijan löytöretki näkyy selvästi hänen tuoreissa, suurikokoisissa maalauksissaan. Gullichsen myöntää maalaustensa skandinaavisuuden, ja toteaa: – Löysin tavallaan modernismin uudelleen näiden maalausten myötä. En ikinä yrittäisi matkia modernismia, mutta jotenkin se on minulla veressä. Yhteisiä töitä Klaus Nyqvistin kanssa ovat olleet helsinkiläisen musiikkiklubi LeBonkin sisustus (2010) ja Porin kaupunginteatterin Mairenäytelmän lavastus (2012). Nainen, Kuolema ja kissa Tini Sauvon piirrokset Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19, ovat syntyneet vuosien, jopa vuosikymmenten kuluessa päiväkirjan sivuille yön tunteina, kun mieli vaeltaa vapaasti ja kynä seuraa sen liikkeitä. Eukko, Kuoleman henkilöitymä ja naisen alituinen seuralainen, käy ajan mittaan yhä tutummaksi. Kohtaamiset ovat intiimejä. Kissalla on todellinen esikuva, Kotilainen nimeltään. – Koska en halua irrottaa kuvia kirjoista, joiden sisältöön ne liittyvät, olen skannannut piirrokset ja käsitellyt niitä mm. viivaa terävöittämällä. Olen tulostanut kuvat akvarellipaperille ja värittänyt niitä keveästi. Päiväyksessä on sekä alkuperäisen piirroksen syntyaika että teoksen valmistumisvuosi. Samat aiheet toistuvat myös muutamissa paperimassaja rautalankaveistoksissa. Suomaalainen tekee tupasvillasta vaatteita – Vajota suohon ja nousta suosta ovat varmaan suomalaiselle – suomaalaiselle – tuttuja kielikuvia. Maassa, jonka pinta-alasta noin kolmannes oli alun perin suota, ei olla koskaan kaukana suosta – ei edes Helsingissä, jossa on vielä monia suohon viittaavia paikannimiä, Papu Pirtola kertoo. Hän sai tietää soilla kasvavan tupasvillan tuottavan turvekuitua, josta voi tehdä lankaa, ja siitä taas lämpöä ja hyvää oloa tuottavia vaatteita. Papu Galleria, Mariankatu 24, näyttää Pirtolan ja hänen poikansa Arhipan töitä. Turvelangan kehrääminen ja sen neulominen ja kutominen olivat aluksi välineitä – Kun opin huovuttamaan, koin, että se on minun juttuni. Olen tehnyt suuria ja pieniä huopia sekä käyttötekstiileiksi että taideteoksiksi ja pitänyt monia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Maalaus haastaa valokuvaa Maaria Märkälä on ansioitunut abstratien maalausten tekijä, joiden taustalla on luontokokemuksia, näkemys maisemasta ja voimakasa ajan ja paikan läsnäolosta. Taiteilija sanoo itse: – Olen saanut pitkän vankeuden jälkeen juopua vapaudesta, halitoitua öistä ja päivistä. Olen tehnyt työtä maailman tärkeimmän asian – maalauksen – parissa puistossa, alppiruusujen kukkiessa kauneimmillaan. Olen ahkeroinut itseni hermoromahduksen partaalle, ja vältyttyäni siltä, olen ehkä maamme tai maanosamme onnellisin taiteilija. K a n s a i n v ä l i n e n AVA galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, esittelee maalaussarjaa, jota hallitsevat vihreän ja valkoisella taitetun punaisen sävyt. Uusi aluevaltaus on sarja valokuvia, jotka taiteilija ”on tuhonnut”. Teollisuusmaisemakuvien ympärille on maalattu ja piirretty. Alkuperäinen kuva vaivoin erottuu. Ne ovat kuin ”kriittinen kommentti valokuvan vallasta, huudahdus maalauksen puolesta”, Veikko Halmetoja arvioi. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Elvi Rangell ja teoksensa Happiness and Serenity Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Eva Rossi-Kivimäki on käsitellyt kiviä taiten ja loihtinut kauniita tauluja ja veistoksia, kuten Valtameren laulu – teoksesta voi todeta. Kuva: Raimo Granberg. Portugalilainen Teresa Cortez esittää Galleria Mondossa azulejoja, keraamisia maalauksia ja reliefejä, tässä yhdessä Woman with dove´s eyes (keramiikkaa). Kuva: Raimo Granberg. Galleria Katariinan Studiossa on runsas seinällinen sikamaisia teoksia, jotka on tehty akryylillä ja öljyllä kankaalle. Tapio Tuominen Kuva: Raimo Granberg. Maaria Märkälä pöytälevylle maalatun teoksensa Furnivall’s Daughter edessä. Kuva: Hannele Salminen Taiteilija Papu Pirtola ja teoksensa Elämänpuu. Kuva: Seppo K. Niiranen.
• 15 Viikot 46-47 • Nro 21 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Mieti pikkujoulujen kulkemiset jo etukäteen ? Pikkujoulukausi pääsee kunnolla vauhtiin marraskuun puolivälin tienoilla. Liikenneturva muistuttaa, että juhlapaikalle kulkeminen ja sieltä poistuminen on syytä suunnitella jo etukäteen – varsinkin, jos illan aikana nautittavissa juhlajuomissa on mukana prosentteja. Pikkujoulukausi on alkamassa. Monilla on tiedossa juhlia, ja useimmiten niiden jälkeen on tarve päästä kotiin nukkumaan. Jos suunnittelee nauttivansa glöginsä terästettynä, kannattaa oma auto jättää suosiolla kotiin. – Juhlapaikalle kulkeminen ja sieltä poistuminen kannattaa miettiä jo etukäteen. Selkeintä on jättää oma auto talliin ja napata alle taksi tai liikkua julkisilla, jotta kulku juhlista kotiin sujuisi mahdollisimman turvallisesti. Myös ennakkoon sovittu, selvä kuski toimii hyvin, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Omaa ajokuntoa on syytä puntaroida myös juhlia seuraavana päivänä. Liian varhain ei pidä lähteä liikenteeseen. – Varsin tyypillinen tilanne on se, että taksilla kotiin mennyt juhlija lähteekin ajamaan heti aamusta. Sitten ihmetellään, että miten se 0,6 promillea voi vieläkin olla veressä. Promillet eivät katoa muutaman tunnin unilla mihinkään, huomauttaa Heiskanen. Alkoholi on edelleen iso riskitekijä liikenteessä, erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla (link is external). Henkilövahinkoon johtaneiden rattijuopumusonnettomuuksien kuljettajista nuoria on noin 40 prosenttia. – Asiaa voi miettiä myös ihan arkisesti oman lompakon kautta (link is external). Vaikkapa 15 kilometrin taksimatka pikkujouluista kotiin maksaa reilut kolmekymppiä, kun taas rattijuopumuksen kustannukset nousevat tietenkin aivan eri sfääreihin. Esimerkiksi vakuutuskorvausten menetys, ajo-oikeuden menetys, vankeustuomio, tuomioistuimen käsittelykulut sekä päiväsakot ovat asioita, joita kukaan ei varmasti halua omalle kontolleen, Heiskanen luettelee. Ota vastuuta ja katso kaverin perään Liikenneturvan rattijuopumuksen vastainen #rohkee-kampanja on käynnissä marraskuussa. Se kannustaa olemaan rohkea ja estämään, jos joku on lähdössä rattiin päihtyneenä. – Pikkujouluissakin on syytä muistaa, että rattijuopumuksien ehkäiseminen on osaltaan meidän kaikkien vastuulla. Jos joku juhlijoista on lähdössä ajamaan, vaikka kunto ei sitä sallisi, on asiaan puututtava rohkeasti ja otettava tarvittaessa avaimet häneltä pois, kannustaa Heiskanen. – Kaverikin varmasti kiittää tästä viimeistään seuraavana päivänä. Jos puuttuminen tuntuu vaikealta, mieti asia toisinpäin. Varmasti itsekin haluaisit, että joku estäisi, jos olisit lähdössä rattiin humalassa, Heiskanen toteaa. Suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovatkin tiukat. Lähes jokainen meistä pitää tärkeänä, että läheinen ei koskaan mene vähääkään päihtyneen kuljettajan kyytiin. Ostan auton, myös ei katsastettu tms. puh. 041 806 2949 MAANANTAISIN KLO 19.00-20.00 MIESTEN K UNTOVOIMISTEL U MUNKKINIEMEN YHTEISKOULULLA, Laajalahdentie 21 HANKI FYYSISTÄ KUNTOA, RYHTIÄ, VARTALON HALLINTAA, NIVELTEN LIIKKUVUUTTA, NOTKEUTTA JA HENKISTÄ VIREYTTÄ! VETÄJÄNÄ KUNTOVOIMISTELUUN ERIKOISTUNUT OHJAAJA. TIEDUSTELUT ja ILMOITTAUTUMISET puh. 050-555 1379 Järjestää HELSINGIN VOIMISTELIJAT R.Y. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi LVI Ostetaan Valokuvaamot Koulutus Pikkujoulutanssit – sielukasta soulia, afrofunkia ja spacejazzia Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro-, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista. ? Afrojazz Club palaa pienen tauon jälkeen Storyvilleen tiukalla afrofunk-ohjelmistolla. Klubin housebandin Afrojazz Quintetin vieraina spacejazz-afrobeatavantgardisti Jimi Tenor ja soul-blueslaulaja Charlotta Kerbs. Pitkän ja tuotteliaan uran luonut Jimi Tenor tunnetaan mm. itse rakentamistaan soittimista ja yhteistyöstään legendaarisen nigerialaisen rumpalin Tony Allenin kanssa. Charlotta Kerbs hurmaa karismallaan ja sielukkailla afro, reggae ja soulklassikoiden tulkinnoillaan. Luvassa kolme tanssittavaa ja hurmioitunutta settiä torstai-illan ratoksi! Jimi Tenor, laulu, tenorisaksofoni, huilu, koskettimet, Charlotta Kerbs, laulu, Antero Priha, trumpetti, taustalaulu, Akim Color, lyömäsoittimet, laulu, Julius Heikkilä, kitara, Daniel Iiskola, basso, Anssi Tirkkonen, rummut, Alvar Gullichsen, lyömäsoittimet, taustalaulu Settien välissä lauluntekijä-runoilija Matthew John lausuu runojaan. Sen lisäksi, että Afrojazz Clubilla tutustuu laadukkaaseen ja tuoreeseen livemusiikkiin kansainvälisten kokoonpanojen esittämänä, klubi kokoaa moninaisen ja turvallisen kohtaamispaikan kaikentaustaisille tulijoille. Tapahtuman järjestää Afrojazz Club / Afrowerk AG yhteistyössä Kulttuurikameleontit ry:n ja Storyvillen kanssa. Afrojazz Club Storyville Museokatu 8 Liput: 10€ (+narikka 3 €) ovelta tai Tiketti (+1,5 eur) 20-02. Showtime 20.30. Esteetön kulku sivuovesta.
• 16 Nro 21 • Viikot 46-47 M unkin S eutu Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on keskiviikkona 13.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Riitta Juslin 09-413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU Kuponki voimassa 29.11.2017. TB-Munkkivuori (vaha + alusta +3 euroa) 15 huoltaa autoja ja ihmisiä Avoinna ark. 6-21, la 8-21 su 9-21, Puh 09-5655 800 Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Bridgestone Blizzak spike-01 205/55x16 4 kpl asennettuna 448€ Bridgestone Noranza001 195/65x15 4 kpl asennettuna 398€ TERVETULOA! Kausihuolto tarjous 189 sis. 16 os. työ sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto)