• Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Kotisiivousta Munkinseudulla! Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 MunkinSeutu Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN RAUTAINEN OSAAJA EDUSKUNTAAN Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. SEIJA MUURINEN Syntyperäinen munkkiniemeläinen! www.maijahertzbaumann.com Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitajadiakonissa, kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Heikkaanaukiolla la 11.4. klo 12.30-14.00 Maija Hertz-Baumann Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner 040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi 54 www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse UUSI KOHDE Monipuolinen käytännön työkokemus Suosittelevat mm. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, professori Sirpa Asko-Seljavaara ja ekonomisti Hannele Luukkainen 46. vuosikerta - Nro 8 Kauniainen KT UUSI KOHDE 2015 - Viikot 16-17 92m² 4h+k+khh+p. Vain yhdet portaan ulko-ovelta ja olet kotona. Kodin pinnat on käyty läpi ja keittiön koneet uusittu samalla kun keittiö on vanhaa kunnioittaen kunnostettu. Kolme makuuhuonetta, kylpyhuoneessa wc + erillinen wc, khh sekä tilava olohuone. Taloyhtiössä oma uima-allas. Tule ihastumaan! Mh. 325.441,77? Vh. 359.000? (F) Laaksotie 5 B 9785014 Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy Helsinki, Kallio KT 41,1m² 1h+kk+kph Hyvin hoidetun ja kauniin vanhan talon kolmannen kerroksen rauhallinen koti. Kaunis rappukäytävä, joka kuiskaa menneiden vuosikymmenten tarinoita. Korkeaan asuinhuoneeseen tulvii valoa suurista erkkeri-ikkunoista. Remontoimalla tämä helmi hioutuu uuteen loistoon! Mh. 242.000? (E) Viides linja 18 B 9649138 Metsänneidonkuja 12, Espoo
• MunkinSeutu 2 Siivouspalvelut Hoivapalvelut Nro 8 ? Viikot 16-17 Kotisairaanhoitopalvelut Luotettavaa kotipalvelua jo vuodesta 2005 Kotipalvelu Ykköset Oy tuo laadukkaita siivous-, hoiva- ja kotisairaanhoitopalveluita kotiisi. Enemmän aikaa itsellesi, perheelle ja harrastuksiin? Apua kotiin ja voimia jaksamiseen? Ei hätää, Kotipalvelu Ykköset auttaa! Turvallisesti takaisin kotiin. Apua kotiin. Oletko kotiutumassa? Olemme sinua vastassa! Haluaisitko asua kotona, mutta tarvitset apua arjen askareisiin? Me tarjoamme senioreille suunnattuja, kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä tukevia kotiapu- ja hoivapalveluja. Kotipalvelu Ykköset auttaa sinua kaikissa kotiutumisen pulmissa. Me hoidamme ? Turvaamme hoidon jatkuvuutta, tarvittaessa olemme mukana kotiutustilanteessa. ? Autamme hankkimaan kotiin tarvittavat lääkkeet ja apuvälineet. ? Hoidamme haavoja, poistamme ompeleet ja annamme tarvittavat pistoshoidot. ? Kuntoutamme ja olemme apuna arkisissa toimissa. Haluaisitko palata siivottuun kotiin, jonka jääkaapissa on ruokaa? Me autamme! Kotipalvelu Ykköset on kokonaisvaltaisen kotipalvelun ammattilainen. Hoidamme luotettavasti ja ammattitaidolla niin siivoukset, kodinhoidon, asiointipalvelut kuin hoiva- ja kotisairaanhoitotyöt. Henkilökohtaista Palvelumme on aina yksilöllistä ja toiveiden mukaista. Tarvittaessa järjestämme maksuttoman kotikäynnin, jossa esittelemme toimintaamme ja palveluitamme. Hoivatyöntekijämme ja kotiavustajamme ovat osaavia ja työhönsä sitoutuneita ammattilaisia. Avustamme teitä tarvittaessa erilaisten sosiaalitukien ja -etuuksien hakemisessa. Kiireetöntä ja kuuntelevaa ? Siivousta, pyykinpesua, silitystä, ruuanvalmistusta ? Kauppa-, apteekki- ja muuta asiointipalvelua ? Avustamista peseytymisessä, siistiytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, liikkumisessa ja ulkoilussa ? Seuranpitoa, kumppanuutta sekä avustamista harrastus- ja viriketoiminnassa Me avustamme! Ota yhteyttä! Pyydä ilmainen palvelutarpeen kartoitus. 020 7411 690 Kotipalvelu Ykköset Oy Iivisniemenkatu 3, 02260 Espoo Asiakaspalvelu 020 7411 690 kotipalvelu@kotipalvelu1.fi Palvelemme kotitalouksia ja yrityksiä pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa www.kotipalvelu1.fi
• Viikot 16-17 MunkinSeutu Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun finalistit valittu Helsinkiläinen Varusteleka kärjessä mukana ??Valtakunnallisesta Vuoden nuori yrittäjä -palkinnosta kisaa kuluvana keväänä yrittäjiä viidestä kovan luokan yrityksestä eri puolilta Suomea. Suomen Yrittäjien järjestämän valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun vuoden 2015 finalisteiksi on valittu Eatech Oy:n Esa Mäkelä, 35, Toni Kokkonen, 34, ja Antti Kopponen, 35, Tampereelta, Konesilta Oy:n Ville Kyllönen, 34, Kärsämäeltä, LTP Logistics Oy:n Matti Tuominen, 34, Säkylästä, Piipputaito Oy:n Markku Juden, 34, Lahdesta sekä Varusteleka Oy:n Valtteri Lindholm, 33, Helsingistä. Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten sekä jäsenyrittäjien alueellisiin alkukilpailuihin tekemien ehdotusten pohjalta. Varusteleka Oy tähyää ulkomaille Helsinkiä kisassa edustaa Valtteri Lindholm, Varusteleka Oy:stä. Varusteleka Oy on vuonna 2003 perustettu käytettyjen ja uusien armeijatekstiileiden ja -jalkineiden verkkokauppaan erikoistunut helsinkiläinen yritys. Vuonna 2014 yritys työllisti 55 henkilöä ja vuonna 2013 sen liikevaihto oli reilut 7,3 miljoonaa euroa. Yrittäjä Valtteri Lindholm haluaa muistuttaa, että netin kautta ostetaan koko ajan enemmän ja ulkomaisia verkkokaupat vetävät suomalaisia asiakkaita runsaasti. Nyt olisi viimeistään aika suomalaistenkin ryhdistäytyä ja laittaa oma kauppa kuntoon. Lindholmin mukaan Varusteleka tuskin pystyy enää kasvamaan Suomessa, joten seuraavaksi suunnataan kansainväliseen kauppaan. ? Haluaisimme olla esimerkkinä muille suomalaisille nettikaupoille, että myös kansainvälisesti voi ihan helposti teh- dä myyntiä, Lindholm kertoo. Ensimmäinen askel on otettu jo Ruotsiin ja naapurimaahan lähteekin jo neljän viikon varovaisen markkinoinnin jälkeen sata pakettia viikossa. Myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus aloittaa markkinointi myös Tanskassa ja Norjassa sekä IsoBritanniassa ja Yhdysvalloissa. Posti on osoittautunut merkittäväksi yhteistyökumppaniksi kansainvälistymisessä. ? Sitouduimme panostamaan ulkomaiden markkinointiin ja saimme näin neuvoteltua järkevät postikulut, Lindholm kiittelee. Kilpailu ratkeaa 24.4. Levillä Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa Levillä 24.4.2015. Tapahtumaan on jo nyt ilmoittautunut 230 nuorta yrittäjää. Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee kolmen parhaan palkitsemista yhteensä 30 000 euron suurui- Kalasatamaan keskuksen Redin työmaa käynnistyy ??Redi koostuu kauppakeskuksesta, sen päälle kohoavista Suomen korkeimmista tornitaloista sekä maanalaisesta pysäköintilaitoksesta. Rakentaminen alkaa kauppakeskuksesta ja pysäköintilaitoksesta, joiden on määrä avautua syksyllä 2018. Redin kokonaisuudessaan on tarkoitus valmistua vuoden 2023 aikana. ? Kalasatama saa Redin myötä aivan uuden vaiheen kehityksessä. Palapelin palat ovat loksahtaneet paikalleen, ja kaupungin itäisen portin kehittäminen alkaa?, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Pajunen näkee rakentamisen käynnistymisen myönteisenä signaalina, jota tässä ajassa kaivataan. ? Helsinki elää tällä hetkellä kaupunkirakenteen kehityksen murrosvaihetta, joka etsii vertais- taan 200 vuoden takaa ajalta, jolloin Helsingistä tuli pääkaupunki. Osana tuota muutosta Redin ympärille muodostuu Helsingin itäisen kantakaupungin sydän. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa SRV. Kauppakeskuksen päälle on suunnitteilla yhteensä 1 200 asuntoa kuuteen asuintorniin, joiden lisäksi rakennetaan toimisto- ja hotellitornit. Ensimmäisen asuintornin rakentamisen on määrä alkaa syksyllä 2016. ? Redin rakentamisen käynnistymisellä on iso merkitys koko Kalasatamalle. Se luo loistavat edellytykset koko alueen jatkokehittämiselle?, sanoo Kalasataman aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupunginkansliasta. Hankkeen aloittamisen sinetöi päivitetty toteutussopimus, jonka kaupunki ja SRV allekirjoittavat torstaina 26. maaliskuuta. - Sopimuksen allekirjoittaminen on Kalasataman palveluiden kannalta todella odotettu ja positiivinen asia. Kauppakeskuksen lisäksi sopimus toimii lähtölaukauksena uuden terveysja hyvinvointikeskuksen rakentamiselle. Se tulee Kalasataman keskuksen välittömään läheisyyteen Työpajankadulle?, virastopäällikkö Jaakko Stauffer kiinteistövirastosta kertoo. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen alkaa tänä kesänä, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa. Kaupungin ja SRV:n neuvottelema toteutussopimus tuo kaupungille tontinmyyntituloja kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. sella summalla. ? Kilpailijoiden taso oli tänä vuonna poikkeuksellisen kova, ja viiden finalistin valinta oli kaikkea muuta kuin helppo tehtävä, Suomen Yrittäjien nuorten ja opiskelijoiden palveluista vastaava järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo. ? Ilahduttavinta oli huomata, että luovuutta ja määrätietoisuutta löytyy niin perinteisiltä kuin uudemmilta toimialoilta haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Näin valitaan Voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen ja yrittäjäasenteeseen liittyen. Finalistit paremmuusjärjestykseen asettavaan tuomaristoon kuuluvat Oskari Lehtonen (KoppiCatch Oy, Tabletkoulu Oy), Ida Hakola ja Ilona Hiila (Vapa Media Oy, Vuoden nuori yrittäjä 2014 sekä Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2014 ), Sam Nieminen (Yksityisyrittäjäin Säätiö, SGN Group Oy), Susanna Rantanen (Heebo Oy, Boardman 2020), Josi Tikkanen (Suomen Yrittäjien yrittäjämediat) ja Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunta. 46. vuosikerta ? nro 8 Ajankohtaista Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus ??Ekumeenista valtiopäivä- jumalanpalvelusta vaalikauden päättyessä vietetään keskiviikkona 15.4.2015 klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Liturgeina toimivat pastorit Seppo S. Kosonen ja Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ sekä vapaiden suuntien edustajana Baptistikirkon johtaja Jari Portaankorva.   Tekstinlukijana avustaa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Musiikista vastaavat urkurina Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksessa laulaa Akateeminen laulu johtajanaan Iida Antola. Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena kohteena on Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Kolehdin kantavat Helsingin Hakatyttöjen, Helsingin Sinihaukkojen ja Katajanokan Karhunkaatajien partiolaiset. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti tapahtuu klo 11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista. Kaupungin liikuntaa ? kesän kurssitarjonta ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto tarjoaa kesälläkin monipuolisen kattauksen liikunnallista toimintaa helsinkiläisille. Kurssiilmoittautumisen voi tehdä Internetissä https://asiointi.hel.fi keskiviikkona 15.4.2015 klo 16.00 alkaen tai soittamalla keskiviikkona 15.4.2015 klo 16.00-18.00 numeroon 09 310 28858. Kurssitarjonta, aikataulut, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.hel.fi/liikuntakurssit. Osa tarjonnasta maksutonta ja ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Lapsille ja nuorille Toukokuussa lasten uimakouluihin voi pulahtaa Itäkeskuksen, Jakomäen ja Pirkkolan uimahalleissa sekä kesäkuusta alkaen myös Kumpulan maauimalassa ja Uimastadionilla. Alakouluikäisten Easysport-toiminnasta löytyy kesällä mm. liikuntaleirejä, tennistä, yleisurheilua, koripalloa, rantalentopalloa ja purjehdusta. Yläkouluikäisille suunnatussa FunAction-toiminnassa on tarjolla mm. frisbeegolfia, kalliokiipeilyä, katukorista, melontaa sekä tapahtumia. Tarjontaan voi tutustua osoitteessa funactionnuorille.fi. 17?29-vuotiaille nuorille suunnatun NYT-hankkeen kesän tarjonnassa on puolestaan mm. jalkapalloa, kiipeilyä, kuntosalia, minigolfia ja tennistä. Lisätietoa löytyy osoitteesta nytliikunta.fi. Aikuisille ja senioreille Aikuisille ja senioreille on tarjolla hallivesijumppaa Itäkeskuksen uimahallissa, syvän veden vesijumppaa Uimastadionilla, Kumpulan maauimalassa ja Itäkeskuksen uimahallissa, uintitekniikan opetusta Uimastadionilla, uimakoulu Uimastadionilla sekä maksuttomia puistojumppia ympäri Helsinkiä: Aurinkolahden uimaranta, Hesperian puisto, Kampin palvelukeskus, Kinaporin palvelukeskus, Kontulan kelkkapuisto, Latokartanon liikuntahallin edusta, Maunulan sorsapuisto, Myllypuron liikuntapuisto, Pihlajamäen nuorisopuisto, Puotilan leikkiniitty, Rastilan leirintäalue, Suuntimontien puisto, Talin liikuntapuisto ja Uimastadionin edusta. Kuva: Konsta Linkola
• MunkinSeutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola ]Yleisönosasto Nro 8 Kauppa keskittyy Helsingin seudulla H elsingin seutu kasvaa kohisten, välillä kaupunkilaisten määrän kasvu hiukan vähenee, mutta sitten taas kasvu kiihtyy ja asukasmäärä kasvaa.Mutta miten käy niin sanottujen vanhojen ja varsinkin kantakaupunkialueiden tulevaisuudessa. Millä keinoin varsinkin niiden ostovoima ja sitä myöden asukkaiden lukumäärä ja tyytyväisyys pysyy tyydyttävällä tasolla. Palveluiden niin sanottu karkaaminen pois keskustasta edesauttaa palveluiden ja muun liikennöinnin vähenemistä keskustassa ja se on pitkällä aikavälillä huono asia. Helsingin seutu kasvoi viime vuonna 19 200 asukkaalla. Osuus maan kasvusta oli peräti neljä viidennestä. Seudun väkeä oli vuodenvaihteessa 1 421 600. Vuodesta 2000 väestö on kasvanut 200 000 asukkaalla. Luvusta muualta muuttaneita on 12 600 ja syntyneitä 6 600. Ulkomailta muuttovoittoa oli 7 600 ja kotimaasta puolestaan 5 000 henkeä. Seudulla asuukin jo joka neljäs suomalainen. Liki joka kolmas työpaikka sijaitsee seudulla ja sen vuoksi bruttokansantuotteesta syntyy tällä alueella yli kolmannes koko Suomen bruttokansantuotteesta. Erilaisten kauppakeskusten syntyminen kehäteiden varsiin on olennainen syy, minkä vuoksi keskustan vetovoima heikkenee. Erityisesti viime aikoina Kannelmäkeen perustettu kauppakeskus Kaari on vetänyt ostovoimaa puoleensa, sen lisäksi asiakasvirtojaan ovat kasvattaneet jo vuosia toimineet Sellon kauppakeskus sekä Iso Omena, Itäkeskusta sekä kauppakeskus Jumboa unohtamatta. Nämä kauppakeskukset voivat hyvin ja laajentuvat jatkuvasti yhä uudelleen. Lisäksi uusia kauppakeskuksia on merkittävästi tulossa uusia. Länsimetron rakentaminen antaa vauhtia Ison Omenan laajennukselle, kauppakeskus Sello on laajentunut jatkuvasti ja lisäsuunnitelmia laaditaan koko ajan lisää. Itäkeskus laajenee laajenemistaan, samoin kaupppakeskus Kaari ilmeisesti pian laajenee lisää. Aiheuttavatko nämä kauppakeskuslaajentumiset pikku hiljaa sen, että kauppapalvelut ja sitä myöden myös muut palvelut heikkenvät pikku hiljaa keskustassa ja sen liepeillä. Jäävätkö keskustoihin pelkästään riisutut ruokatavarakaupat ja muut kauppapalvelut sijoittuvat tulevaisuudessa kehäteiden kauppakeskuksiin. -j.a. ]Munkan mummon jupinat hyvin pelaa on kierrätys! Roskiskaapissa on jos jonkinlaista pyttyä eri jätteille. Niitä sitten kuljetetaan ympäri lähialueita ? yhdet roskat kartongille, yhdet maatuville jätteille, yhdet paristoille, yhdet laseille, yhdet metalliroskille, yhdet lehdille, yhdet sekaroskille. Ja suuremmat koneet kuten televisiot, tietokoneet, kännykät jne. jne. kuljetetaan sorttiasemille. On siinä hommaa, täytynee ihan ottaa maisterintutkinto logistiikassa, että tietää, miten jakelureitit kuljetaan vähäisimmällä saastuttamisella! Oikeat kamat oikeisiin jäteastioihin, oikean reitin varrelta, tietty! Voi siinä kyllä tulla jätteille hintaa ? ja tuleekin, kun kaikki kuljetuskustannukset lasketaan yhteen! Mutta entäs se jääkaapin kunto sitten? Kierrätettävät kamat makaavat todellista kierrätystä vaativan masiinan sisällä. Jääkaappi on se todellinen kama, joka vaatisi täydellistä pesua, siivousta, järjestystä ja organisointia! Samoin on hellan ympäryksen laita, pölyjen pyyhkimisestä puhumattakaan. Sitä näissä nykyisissä asunnoissa riit- Mitä kieroa peliä Eero Heinäluoma ? ??Tietenkin väität ettet olisi näin sanonut kaverillesi, kun ohititte minut sunnuntaina 05.04(.2015) ollessani matkalla paikalliseen WC:hen Hakaniemen Maalaismarkkinoilla käydessäni. Kai minulla on yhtälainen oikeus käydä markkinoilla, kuin kenellä tahansa muillakin kansalaisilla, vaikka nyt satunkin olemaan eduskuntavaaliehdokas?! En edes jakanut siellä ollessani ainuttakaan Työ- kansan Sanomaa, vaan olin todella ostoksilla ja käytin noin 40 ?:a ostoksiin joita katsoin tarvitsevani, kuten esim. vaaleat housut, tyrnimarjahillo (C-Vitamiininsa takia) ja yhtä jos toista tarpeellista. Ihmettelen, että eduskunnan puhemies päästää moisen möläytyksen suustaan, vaikka olinkin jo ohittanut Eero Heinäluoman, niin minulla on herkkä kuulo, vaikka on kova ääni, että kuulen kyllä, mutta vahin- ko, ettei seurassani silloin ollut ketään tuttavaani. Sen sijaan Eero Heinäluoma ja SDP sekä monet muut puolueet pitivät telttojaan Hakaniemen torin liepeillä ja löytyihän joku sieltä keskemmältäkin, mutta mitäpä tuosta, minulla ainakin on henkilö johon tiedän luottaa ketä äänestän ja toivottavasti yhteiskunta uskoo, ettei ole koiraa karvoihin katsomista?! Lassi Tiittanen Muiston hiljaiset hetket Kun päivät iltaan saa varjot käy ikkunaan. Ei kuulu koiran haukku, eikä laula linnutkaan. Illat vaipuu unholaan, jäät yöhön valvomaan. Toivot untesi unelmaa, jos hänet nähdä saat. Sinä nyt surutyötä teet, raskaat ovat askeleet. Toivot untesi unelmaa, jos hänet nähdä saat. Sinä nouset ylös tästä, löydät suunnan elämästä. Monet kysyy itseltään, miksi tässä kävi näin? Ken vei kaiken ymmärtää, kun kohtalo kuljettaa? Öiset tummat varjot vain tulee kulkemaan. Suurin suuntaa näyttää, ohjaa tiemme huomiseen. Sydän täynnä luottamusta surupäivät jälkeen jää. Sinä nouset ylös tästä, löydät suunnan elämästä. Kyynel virtaa ajallaan, jättää jäljen sydämeen. Kohtalo suuntaa näyttää, heräät aamuun valoisaan. Elämänne oli satua, totta ainakin toinen puoli. Hakaniemen markkinoilla täällä samassa paikassa vaimosi Satu sanoi: ?Kirjoita Eerolle oma runo!? Minä kirjoitin sen. Toivo Levanko Nyt on eläkeläisten unohdettava ujous vaalikopissa Eläkeläisten on harkittava, mitä puoluettaa äänestää Äiti kuin äidinäiti? ? ? Äidinäiti sen teki. Aloitti kevätsiivoukset huhtikuussa. Silloin vietiin kaikki vaatteet ulos, tuuletettiin ja harjattiin. Vaatteita ei turhan usein pesty, vaan tuuletettiin. Näin kangasta kulutettiin vähemmän ja pesuainetta säästettiin Seinät ripsottiin talven jäljeltä, ikkunat pestiin, samoin verhot. Sängyt pestiin ja niiden patjat tuuletettiin. Matot hakattiin viimeisillä lumilla. Vuodevaatteet vaihdettiin ja pestiin. Lattiat kuurattiin, lattialistat pyyhittiin, pölyt pyyhittiin, kirjat vietiin ulos ja hakattiin. Hopeat kiillotettiin, kupari kuurattiin. Lamput pyyhittiin. Keittiö pestiin tarkasti. Hellan ympärystä harjattiin kovalla harjalla, jääkaappi tyhjennettiin, sulatettiin ja pestiin. Viimeiset marjat syötiin pakasteesta ? silloin kun niitä alkoi olla käytössä ? se sulatettiin ja pestiin. Äitini muisteli kerran, että aivan ihana tuoksu levittäytyi koko kotiin kevätsiivouksen jälkeen. Tuntui kuin taas aloitettaisiin puhtaalta pöydältä! Entäs nyt? Kun nuorison huusholleja katsoo, niin ainut asia, mikä siellä todella Nro 8 ? Viikot 16-17 täisi, kun tavaraa pursuaa niin, ettei sekaan mahdu! Osuva mietelause sattui silmiini: ? Nyt on ihmisillä niin paljon tavaraa, etteivät he saa ovea auki sukulaisille ja ystäville (Sarmela)?! Vaikka pahahan minun on siivouksesta puhua! Pyytelin tuttua remppamiestä luokseni, kun totesin, että olen keittiörempan tarpeessa. Keittiön työtasoihin oli tullut ikävä ruskea, laikullinen ja nihkeä pinta. Mielestäni ne oli uusittava. Remppamies tuli, otti esiin jonkun taika-aineensa ja liotti ja pyyhki pöydän. Hetkessä se oli kuin entinen, kirkas ja kiiltävä! Ruskea aine oli kuivunutta rasvaa, jota äidinäitini olisi kevätsiivouksessaan hinkannut hetkessä pois! Kiitin remppamiestäni maailman halvimmasta keittiörempasta! Pikkuisen kuitenkin omatuntoani kipristeli, sillä olihan sukupolvet äidinäidistäni huonontuneet. Hänelle kun ei tuollaista kommellusta olisi koskaan sattunut! Elina Kuosmanen ??Eläkeläiset ovat aina olleet vaaleissa joka puolueelle se varma äänestäjäjoukko, joka joka kerta äänestää samaa, omaa puoluetta, vaikka se ei koskaan ole rohjennut - ei edes neljän vuoden aikana - oikaisemaan eläkeläisiin kohdistuneita epäoikeudenmukaisuuksia! He eivät pyydä mitään lisää, vaan heihin liittyvien epäkohtien oikaisemista kuten mm. taitetun indeksin muuttamista ansiotaso - eli palkkaindeksiksi. Se takaa, että 60 % palkasta eläkkeelle jäätäessä varmistaa sen samana ja ostovoiman säilymisen loppun asti! Nyt taitettu indeksi huonontaa eläkettä joka vuosi 1 %:lla (15 vuoden eläkkeellä olon jälkeen 15 %) eli silloin se on enää ostovoimaltaan vain n. 40 % alkuperäisestä 60 %:sta! Toisin sanoen jos palkat nousevat vähän, myös eläkkeet ja päinvastoin eli palkat ja eläkkeet seuraavat ?käsi kädessä? toisiaan. Tämä muutos ei aiheuta eläkemaksuihin kuin 1,5 %:n lisäyksen (n. 250 milj. ? / v), kun kaikki eläkemaksut ovat n. 22.000 miljardia ? / vuosi ja joita sijoitustoiminnalla tuntuvasti lisätään. Äskettäin ilmestyneessä lehdessä sanottiin, että kansa kaipaa takaisin Paavo Lipposta. Tuskinpa ne 1.400.000 työeläkeläistä, jotka hänen toimestaan aloitetun taitetun indeksin takia vuodesta 1996 alkaen ovat menettäneet valtavat summat eläkkeistään ja ostovoimasta, jolla olisi pidetty työllisyyttä yllä. Ko. indeksi piti muka parantaa silloin valtion taloutta, johon sillä ei ollut mitään vaikutusta, koska se lisäsi vain työeläkeyhtiöihin rahastoja! Taitetun indeksin piti olla väliaikainen - yhä käytössä! Lehdessä oli Lipposesta kuva vaimonsa vieressä ja kuvatekstissä hän sanoi, että ?älä sitten pienennä eläkkeitä? eli mies , jolla on monelta taholta eläkkeitä ja bonuksia venäläisten kanssa kaasuputkiyhteistyöstä ja nyt projekti EK:n kanssa ?Pohjoisen ulottuvuuksista? eli Arktisen vyöhykkeen hyödyntämisestä öljyn ja kaasun muodossa. Siinä ei pientä eläkettä ( n. 1.300 ?/kk) taitetun indeksin ansiosta saavaa eläkeläistä paljon kuvatekstin huumori paljon naurata! Kysy ehdokkaaltasi seuraavat asiat: - aiotko kannattaa paluuta alkuperäiseen ja oikeudenmukaisimpaan ansiotasoindeksiin, jolloin palkat ja eläkkeet muuttuvat ?käsi kädessä? hyvinä ja huonoina aikoina Josa Jäntti 4 MNI KOLU - aiotko vaikuttaa siihen , että vero on sama yhtä suuresta palkasta ja eläkkeestä eli siihen, että työeläkemaksua ei palkansaajalla pidetä verona, mitä se ei ole - pitääkö mielestäsi perustaa vanhus/eläkeasiamiehen virka, joka keskitetysti vie vanhuksien ja eläkeläisten ongelmat päättäjillle nythän on jo olemassa jo eläin- lapsiasiamiehen ja tasa- arvovaltuutetun virat! Vaalien jälkeen on on turha purnata, jos eläkkeitä yhä edelleen ?nirhitään? kuten tähän asti vuodesta 1996 alkaen on tehty mm. taitetulla indeksillä. Uusi mahdolllisuus tulee vasta neljän vuoden kuluttua, siksi kannattaa todella nyt kysyä ehdokkailta näistä asioista! Tosin on todettava, että vaalitapamme on sellainen, että Eduskunnassa kunkin puolueen ?nokkahenkilöt? käskevät oman ryhmänsä edustajia äänestämään puoluekuriin vedoten heidän määräämänsä äänestynappia edustajan omasta mielipiteestä välittämättä. Mutta nyt on näin! Josa Jäntti
• MunkinSeutu Viikot 16-17 ? Nro 8 5 ]Kirjoittajavieras Työn on aina kannatettava ? myös eläkkeellä Kaupunkisuunnittelumessut 2015 Laiturilla. Kuva: Rosa Aamunkoi Kaupunkisuunnittelumessuilta näkökulmia kaupungin kasvuun ??Laiturilla 13.?18. huhtikuuta järjestettävien Kaupunkisuunnittelumessujen teemana on kaupungin kasvu. Kaikille kaupunkilaisille suunnatuilla messuilla keskustelun herättäjinä toimii 17 messuosastoa ja 22 tapahtumaa, jotka tarjoavat erilaisia näkemyksiä teemaan. Messuilla halutaan avata moniäänistä keskustelua kaupungin kasvusta. Mukana on niin julkishallinnon, oppilaitosten, järjestöjen kuin eri organisaatioidenkin näkökulmia ja ratkaisumalleja. Osastoilla esitel- lään asumisen vaihtoehtoja, kaupunkivisioita ja parhaita käytäntöjä maailmalta. Helsinki varautuu kasvuun uuden yleiskaavan myötä. Ajankohtaisia teemoja ovat täydennysrakentaminen, raideliikenneverkosto ja kaupunkibulevardit. Yleiskaavan lisäksi kaupunkisuunnitteluviraston osastoilla ovat esillä ajankohtaiset asemakaava- ja liikennehankkeet, Östersundom, Lähiöprojekti, Helsinki-kerrostalo ja pyöräily. Keskusteluja ja ohjelmaa maanantaista lauantaihin Kaupunkisuunnittelun kohtauspaikka Laituri toimii areenana eri toimijoiden lukuisille tapahtumille viikon aikana. Messut käynnistyvät avajaisten myötä uuden apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen sekä kaupunkisuunnitteluviraston päällikön Mikko Ahon keskustelulla. Viikon ohjelmassa on myös liikenneilta sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan paneelikeskustelu. Millainen on tulevaisuuden Helsinki nuorille? Miten saada lisää kaupunkia Helsinkiin? Mikä on muotoilun rooli kaupunkisuun- Eduskuntavaaleissa Helsingissä 35 ennakkoäänestyspaikkaa ??Eduskuntavaalien ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 8.?14. huhtikuuta ja ulkomailla 8.?11. huhtikuuta. Ennakkoäänen voi Helsingissä antaa 35 ennakkoäänestyspaikalla. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 19. huhtikuuta. Ennakkoon saa äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Helsingissä ennakkoää- nen antaminen onnistuu muun muassa 16 kirjastossa, 16 postissa ja kaupungintalolla. Varsinaisena vaalipäivänä 19. huhtikuuta voi äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Varsinainen äänestyspaikka on merkitty kotiin jaettuun ilmoituskorttiin. Helsingin vaalipiirissä kukin puolue on voinut asettaa ehdolle enintään 22 eh- dokasta. Eduskuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Valtiovalta Suomessa Suomen perustuslain mukaan kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Lisätietoja saa oikeusministeriön Vaalit.fisivustolta. Toimitiloja valmistui viime vuonna vähiten 2000-luvulla ??Viime vuosina talonrakentamisen painopiste on ollut Helsingissä asuinrakentamisessa. 2010-luvulla niin myönnettyjen rakennuslupien, aloitettujen rakennustöiden kuin valmistuneiden rakennustenkin kerrosalasta vähintään puolet on koskenut asuinrakentamista, ja vuonna 2011 myönnettyjen lupien sekä vuonna 2014 valmistuneiden rakennustöi- den kerrosaloista jopa 75 prosenttia koski asuinrakentamista. Toimitilarakentaminen on kaiken kaikkiaan hiipunut 2000-luvun aikana lukuun ottamatta vuosia 2007 ja 2008, jolloin muun muassa Vuosaaren sataman rakentaminen oli vilkkaimmillaan. Toimitiloja valmistui vuonna 2014 kaikkein vähiten 2000-luvun aikana. Myönnettyjen rakennuslu- pien ja aloitettujen rakennustöiden osalta on tosin ollut vilkkaampaa. Asuinrakentamisessa 2010-luku on ollut vilkkaampaa kuin aikaisemmat 2000-luvun vuodet. Vuoden 2008 taloudellisen taantumaan jälkeen vilkastunut asuntotuotanto näyttäisi kuitenkin jälleen hiljenevän 2010-luvun ensimmäisistä vuosista. nittelussa? Millaisella yhteistyöllä löytyy vastauksia kaupunkiseudun haasteisiin? Muun muassa nämä ovat viikon seminaarien ja keskustelutilaisuuksien kysymyksiä. Messuviikon ohjelmaan ? näytteilleasettajiin ja tapahtumiin ? voi tutustua Laiturin verkkosivuilla. Painetun messuohjelman voi noutaa Laiturilta. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia. http://laituri.hel.fi/nayttelyt/78 Tervetuloa sukeltamaan kaupunkisuunnittelun mielenkiintoiseen maailmaan! Lapinvaeltajalle oma lintuopas ??Suomen Latu ja BirdLife Suomi ovat julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapinvaeltajan lintuoppaan. Opas esittelee valokuvin ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan tulevaa lintulajia. Joka lajista on esitetty myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan vuodesta lajin voi havaita Lapissa. Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan matkassa. Lajiteksteissä on esitelty myös tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja. Opas on painettu kestävälle paperille, jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta. Oppaan tekstit ja vuosijanat on laatinut Pirkka Aalto, ja valokuvat ovat kahdentoista suomalaisen lintukuvaajan ottamia. Oppaan suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Mika Asikainen (Suomen Latu) ja Jan Södersved (BirdLife Suomi). Vienti vetää Helsingin satamassa ??Helsingin sataman tavaraliikenteen kasvu jatkui maaliskuussa. Tavaraliikenteen määrä oli runsas 1,0 miljoonaa tonnia, kasvua oli 6 % viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Yksiköityä kappaletavaraliikennettä oli noin 920 000 tonnia, kasvua oli 3 %. Siitä tuonnin osuus oli 440 000 tonnia ja viennin lähes 480 000 tonnia. Vienti kasvoi 6 %, tuonti oli viime vuoden tasolla. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa tavaraliikenteen määrä kohosi 2,8 miljoonaan tonniin. Valtaosa, 2,5 miljoonaa tonnia, oli yksiköityä kappaletavaraliikennettä. Kasvua oli 3 % viime vuoden vertailujaksoon nähden. Tuonnin osuus oli 1,2 miljoonaa tonnia, määrä oli viime vuoden tasolla, ja viennin osuus oli 1,3 miljoonaa tonnia, viennin kasvu oli 6 %. Matkustajia oli maaliskuussa 776 000, mikä on 2 % vähemmän kuin viime maaliskuussa. Tammimaaliskuun matkustajamäärä oli 2,1 miljoonaa matkustajaa, kasvua oli noin 1 % viime vuoden vertailulukuun nähden. ??Suomi on valinnan edessä. Meillä on kolme vaihtoehtoa: 1) Voimme jatkaa velaksi elämistä, tekohengittää taloutta ja sysätä laskun siitä lapsillemme. 2) Toinen vaihtoehto on jatkuva kituuttaminen, juustohöylä ja veronkiristykset. Leikkausten tie on loputon, jos varsinaisen taudin sijaan lievitämme oireita. 3) Paras vaihtoehto on asettaa työ etusijalle. Tehdä rohkeasti uudistuksia, jotka tuovat lisää työtä ja työpaikkoja. Välttämättömien sopeutustoimien tulee painottua menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisveroastetta ei voi enää kiristää. Nykymenolla hyvinvointiyhteiskuntamme murenee. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti asiasta varoittaneet ja edellyttäneet hallitukselta ripeämpiä esityksiä maamme rakenteiden uudistamisessa. Seuraavan hallituksen on hyvinvointiamme kamppaavasta eripuraisuudesta ponnistettava rohkeisiin rakennemuutoksiin. Viisailla päätöksillä on mahdollista luoda edellytyksiä yrittäjyydelle ja uudelle työlle. Sen on oltava tulevan hallituksen tärkein tavoite. Vaalien alla puolueiden linjatessa tulevan eduskuntakauden tavoitteita on nostettava vahvasti esille eläkeläisten asia ja välttämättömyys turvata eläkkeiden ostovoima. Ylikireä verotuksemme yhdistettynä pääkaupunkiseudun korkeisiin asumis- ja elämiskustannuksiin laittaa tavallisen ihmisen tiukoille. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Siksi onkin ydinkysymys kaikille helsinkiläisille, millaisia verolinjoja puolueet aikovat tulevalla vaalikaudella ajaa. Me kokoomuslaiset olemme sitoutuneet linjaan, jossa ansiotuloveron kevennys tehdään niin, että se kohdistuu yhtä lailla sekä palkansaajiin että eläkeläisiin. Aikoinaan tehdyn työn on kannatettava myös eläkkeellä. Olen tehnyt työtä sen eteen, että Kokoomuksen linjaksi on nyt sovittu pää- ministerimme johdolla, että työeläkkeisiin ei ensi vaalikaudella kohdisteta indeksileikkauksia, vaikka talouden vaikeissa säästötalkoissa on indeksileikkauksia oltava valmis tekemään myös sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Kipeitä ratkaisuja tehdään, jotta uutta työtä syntyisi. Kun asetamme oikeasti työn ja sen kannattavuuden etusijalle, silloin ei voi hyväksyä, että eläkeläisiä verotettaisiin kireämmin kuin palkansaajia. On hyvä myös muistaa, että työeläkkeen saajien ostovoimalla on vahva vaikutus talouden elpymistä vauhdittavaan kotimaiseen kysyntään. Tavoite pitää olla, että omalla eläkkeellä voi tulla toimeen. Kokoomuksen verolinja lähtee palkansaajien ja eläkeläisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Me tekisimme ensi vaalikaudella valtion tuloveroasteikkoon 2 mrd:n euron ansiotuloveron kevennyksen. Työn linjaan sisältyvän tuntuvan palkansaajiin ja eläkeläisiin yhtäläisesti kohdentuvan veronkevennyksen ehtona on se, että työmarkkinoilla päästään sopuun erittäin maltillisista palkankorotuksista Työn linjaan sisältyvän tuntuvan palkansaajiin ja eläkeläisiin yhtäläisesti kohdentuvan veronkevennyksen ehtona on se, että työmarkkinoilla päästään sopuun erittäin maltillisista palkankorotuksista. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Sari Sarkomaa kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan jäsen www.sarisarkomaa.fi Uhkatilanteista ilmoittaminen nettilomakkeella ??Kahdeksassa Helsingin peruskoulussa kokeillaan nettilomaketta, jolla oppilaat voivat ilmoittaa kokemastaan väkivallasta tai sen uhasta. Kokeilussa ovat mukana Hiidenkiven, Käpylän ja Latokartanon peruskoulut, Porolahden peruskoulun 7.9. luokat, Malminkartanon, Meri-Rastilan ja Roihuvuoren ala-asteen koulut sekä Pakilan yläasteen koulu. Ilmoituslomakkeessa oppilas kuvaa, mitä hänelle on tapahtunut ja miten tapahtuma on häneen vaikuttanut. Ilmoitukset menevät koulun kuraattorille, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä seitsemän koulutyöpäivän kuluessa ilmoituksesta. ? Kokeilun tarkoituksena on saada selville, voidaan- ko tällaisen ilmoitusmenettelyn kautta puuttua oppilaiden kokemaan väkivaltaan. Jos tulokset ovat hyviä, laajenee toimintamalli jatkossa kaikkiin Helsingin kaupungin peruskouluihin, kertoo oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen opetusviraston perusopetuslinjalta. Jokaisen kokeilussa mukana olevan koulun verkkosivuilta löytyvä lomake ei korvaa kontaktia kasvokkain aikuisten kanssa, vaan täydentää sitä. Lomakkeen avulla saadaan kerättyä yhteen tärkeää tietoa oppilaiden kokemista uhkatilanteista. Lomakkeen kautta voi myös olla helpompi ilmoittaa uhkatilanteesta, jos ensikontaktia ei halua ottaa kasvokkain.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Nro 8 ? Viikot 16-17 Seurakunta Viikon mietelause Joskus on pelkkä elokin uroteko. Seneca Nimipäivät: Munkkiniemi Viikko 16 Ma 13.4. Tellervo Ti 14.4. Taito Ke 15.4. Linda, Tuomi To 16.4. Patrik, Jalo Pe 17.4. Otto La 18.4. Valto, Valdemar Su 19.4. Pilvi, Pälvi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Viikko 17 Ma 20.4. Nella, Lauha Ti 21.4. Anssi, Anselmi Ke 22.4. Alina To 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä Pe 24.4. Pertti, Albert, Altti La 25.4. Marko, Markus, Markku Su 26.4. Teresa, Tessa, Terttu Liikkuva palveluneuvonta ikääntyneille Liikkuvasta palveluneuvonnasta saat mm. tietoa ikääntyneiden palveluista, apua hakemusten tekoon sekä neuvoja arjen kysymyksiin. Palvelun järjestävät Riistavuoren ja Munkkiniemen palvelukeskukset. Palveluneuvojat tapaat: To 16.4.15 klo 10-11:30 Kauppakeskus Ristikko (Ajomiehentie 1) Ma 20.4.15 klo 10-11:30 Kauppakeskus Kaari (Kantelettarentie 1) Ke 22.4.15 klo 13:30-15 Munkkivuoren seurakuntatalo (Raumantie 3) Pe 24.4.15 klo 12-14 Malminkartanon aukio, Soppatykki Ma 27.4.15 klo 10-11:30 K-Supermarket Pohjois-Haaga (Eliel Saarisen tie 5) Ti 28.4.15 klo 10-11:30 Munkkivuoren ostoskeskus (Raumantie 1) Pe 15.5.15 klo 10-11:30 Munkkivuoren ostoskeskus (Raumantie 1) Ma 18.5.15 klo 10-11:30 Kauppakeskus Kaari (Kantelettarentie 1) To 21.5.15 klo 10-11:30 Kauppakeskus Ristikko (Ajomiehentie 1) Ma 25.5.15 klo 10-11:30 K-Supermarket Pohjois-Haaga (Eliel Saarisen tie 5) Pe 29.5.15 klo 12-14 Kannelmäen Sitratori, Soppatykki (Klaneettitie 5) TERVETULOA! LISÄTIETOJA: Oona Lainevuo 09 310 48754 Ainoliina Rimpiläinen, 040 334 2130 Kastemaljat odottavat 26. huhtikuuta ??Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnat järjestävät yhteisen kastepäivän sunnuntaina 26. huhtikuuta. Kastepäivänä voi tulla itse tai tuoda lapsensa kasteelle ilman sen suu- rempia järjestelyjä. Ilmoittautumisaikaa on torstaihin 16. huhtikuuta saakka. Useat seurakunnat ovat tällä kertaa kutsuneet kastettavaksi erityisesti vähän vanhempia lapsia. Helsin- Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit.15.4. Risto Kultala ja Eeva Löflund laulattavat äitienpäivä- ja kevätlauluja, Frilander. Ke 22.4. Sosiaaliohjaaja Oona Lainevuo kertoo Munkkiniemen palvelukeskuksen toiminnasta ja uuden liikkuvan palveluneuvonnan alkamisesta. Hartikainen. Ke 29.4. Keittoateria. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Klo 14 Merimieskirkkopiiri. Su 19.4. klo 11 Messu, Rinne, Peltohaka, Sido- roff. Klo 17 Messu, verkosto.net. Pe 24.4. klo 13 90-vuotiaitten keskusteluryhmä. Su 26.4. klo 11 Messu, Hartikainen, Rinne, Valtonen, Suomen Gideonit. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. Pe klo 18 kokoonnutaan rukoilemaan Suomen ja muiden ajankohtaisten asioiden puolesta. Tervetuloa! La 18.4. klo 18 Levollisuuden messu ja iltatee. Frilander, Salmio, Sidoroff. Su 19.4. klo 13 Messu, Rinne, Peltohaka, Sidoroff. Reeta Laurila, laulu ja Karoliina Koponen, piano. Klo 17 Ötökkä?kirkko, naperoikäisten oma kirkkohetki laulaen ja leikkien. Frilander, Eronen, Man- nermaa, Sidoroff, seurakunnan lapsikuoro esiintyy. Vietämme ehtoollista, jonka yhteydessä lapset siunataan. Lapset voivat pukeutua ötököiksi. Iltapalaksi on tarjolla vispipuuroa. La 25.4. Kitarakonsertti. Jarmo Heikkilä ja Santeri Rautiainen, kitara. Vapaa pääsy. Su 26.4. klo 13 Messu, Hartikainen, Rinne, Valtonen, Suomen Gideonit. Ma 28.4. klo 18 Käsityökerho Ke 29.4. klo Ilta elävän veden äärellä. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu, puhujana Kansan raamattuseurasta Mikko Matikainen. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ke klo 10.15-11.15 Raamattupiiri, Erkkilä. Muuta: Lasten avoimet päiväkerhokerhot: Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoressa ke klo 9.30-11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30-11.30, to klo 15-16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15-16.30. Lehtisaaressa ti klo 9.30-11.30. Tervetuloa kävelyryhmään ti 21.4., lähtö klo 10 Munkkiniemen kirkolta. Vapaaehtoistoiminnan kurssi Ihmisenä ihmiselle Munkkiniemen kirkolla 24.-25.4.  Koulutus pe 24.4. klo 17-20, la 25.4. klo 9 ? 15. Kurssi antaa valmiuksia toimia vapaaehtoisena seurakunnassa ? ihmisenä ihmiselle. Kouluttajina mm. Hanna Lipasti-Raulus ja Arto Antturi. Perehdymme toiminnan eri ulottuvuuksiin kuten hengellisyyteen, vapaaehtoisten velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä käytännön tehtäviin. Perjantaina kuullaan mm. vinkkejä näkövammaisen kanssa toimimiseen ja lauantaina Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi luennoi aiheesta hengellisyys vapaaehtoistoiminnassa. Kurssin käynyt voi sijoittua mahdollisuuksien mukaan lähimmäispalveluun ja seurakuntien muuhun vapaaehtoistoimintaan. Kurssille ovat tervetulleita sekä uudet että jo toiminnassa mukana olevat henkilöt. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä Leena Leppilahdelle leena.leppilahti@evl. fi tai 09 2340 5138. Muistathan mainita mahdollisen erityisruokavalion ilmoittautumisen yhteydessä. Maakuntalaulujen Suomi ??Helsingin kaupunginmuseon Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, lauletaan torstaina 16.4.2015 klo 18?20 perinteiset maakuntalaulut läpi. Emeritusprofessori Reijo Pajamo ja kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen johdattavat maakuntalaulujen taustaan ja tarinoihin. Millaisesta Suomesta maakuntalaulut kertovat? Tapahtumaan on vapaa pääsy. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 11.3.2015? 8.1.2017 ti?su klo 11?17, to klo 11?19. gin kastepäivissä noin kolme neljäsosaa kastettavista on ollut päiväkoti- ja kouluikäisiä. ? Kastetta ei tarvitse isompien lastenkaan jännittää. Tilaisuus on mutkaton ja osallistujiensa näköinen. Mukana olleilta perheiltä on saatu Kastepäivistä paljon hyvää palautetta, kertoo projektipäällikkö Eeva Salonen Helsingin seurakuntayhtymästä. Kastepäivänä seurakunta huolehtii juhlajärjestelyistä kastekahveineen. Myös kastemekon voi halutessaan lainata seurakunnalta. Kastettavan juhlavieraat ovat tervetulleita mukaan kastetilaisuuteen ja seurakunnan tarjoamille kakkukahveille. ? Tätä helpommin kastejuhlaa on vaikea Suomen maisemat esiteltiin ihanteellisina kansakoulun opetustauluissa, ja samaa henkeä heijastavat myös vanhat tutut maakuntalaulut. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. järjestää: perheet ja ystävät saavat tulla katetun pöydän ääreen. Vettä riittää niin kastemaljaan kuin kahveihinkin, lupaa kirkkoherra Jouni Turtiainen Espoonlahden seurakunnasta. Kasteen haluaville on tarjolla yhteensä kahdeksantoista kirkkoa tai kappelia. Espoossa kastepäivä toteutetaan kaikissa kuudessa seurakunnassa ja kastejuhlan voi järjestää esimerkiksi Espoon tuomiokirkossa tai Hiljaisuuden kappelissa Isossa Omenassa. Helsingissä kasteelle pääsee viidessä kirkossa. Tarjolla ovat esimerkiksi Kallion ja Temppeliaukion kirkot. Vantaalla kastepäivää vietetään Korson ja Myyrmäen kirkoissa. Kastepäivät ovat olleet suosittuja pääkaupunkiseudulla. Ensimmäinen järjestettiin Vantaalla vuonna 2010. Nyt kastepäivä toteutetaan ensimmäistä kertaa samaan aikaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Kastepäivän tilaisuuksien tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta kastepaiva.fi. Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650
• MunkinSeutu Viikot 16-17 ? Nro 8 Silvia Modig nº38 »Uusiutuvaa energiaa!» ]Kuulutukset Maailma luottaa meihin Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUNKKINIEMI, RAKUUNANTIE JA LUUVANIEMENTIE asemakaavan muutos valmisteilla Rakuunantien pohjoispäässä oleva rakentamaton toimistotalotontti muutetaan asuintalojen tontiksi. Sille suunnitellaan kahta Huopalahdentiehen rajautuvaa, noin seitsemänkerroksista kerrostaloa. Luuvaniementien eteläpäässä olevien kerrostalojen eteläpuolelle suunnitellaan kahta kahdeksankerroksista kerrostaloa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muuta valmisteluaineistoa on esillä 20.4.?11.5.: - Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22 - info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 - kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1 krs. - kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13 - www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt oppineet uuden maailman tavoille - niin kuin kehityksellä, niin myös dystopialla on jarrunsa. ? Näytelmän alateksti käsittelee ilmastonmuutosta, kertoo Okko Leo. ? Tähän otetaan suhdetta matriarkaalisen ja patriarkaalisen maailmankuvan kautta. Patriarkaalinen katsomus näkee luon- non ihmisen ulkopuolisena maailmana ja pyrkii ratkaisemaan siihen liittyvät ongelmat järjen ja teknologian avulla. Matriarkaalinen luontosuhteen lähtökohta voisi olla, että ihminen on osa luontoa ja sen kysymyksiä voidaan ratkaista tunteella: Luonto on meissä oleva toiseus, johon minä on suhteessa.  Näyttämöllä: Milka Ahlroth Joanna Haartti Minna Puolanto Marc Gassot Joonas Heikkinen   Ohjaus: Kaisa-Liisa Logrén Lavastus ja valosuunnittelu: Anna Pöllänen Pukusuunnittelu Emilia Eriksson ja Kaisa Rasila Äänisuunnittelu: Tuomas Fränti Av-suunnittelu ja valokuvat: Cvijeta Miljak Koreografiat ja liikkeen ohjaus: Minna Puolanto Teksti: Okko Leo Ohjausassistentti: Tuomas Lehtonen Tuotanto: Työryhmä/KokoTeatteri Esitykset KokoTeatterissa, Hämeentie 3: huhtikuu: 8., 10., 14., 15., 17., 21., 22., 24.4. klo 19, 26.4. klo 14, 28.4. klo 19 toukokuu: 3.5. klo 14, 6., 12., 13. Ja 15.5. klo 19 Lippuvaraukset: bookings@kokoteatteri.fi tai p. 050 321 9919 Keskustelutilaisuus: ti 28.4. klo 17.30?19.30, Mäkikodissa, Niemenmäentie 1. Valmistelija on tavattavissa myös erikseen sovittavana ajankohtana kaupunkisuunnitteluvirastossa. www.hel.fi/ksv ??Kotimaisen tieteisnäytelmän kantaesitys KokoTeatterissa. Okko Leon kirjoittama ja Kaisa-Liisa Logrénin ohjaama Maailma luottaa meihin sai ensi-iltansa 8.4.2015. Maailma luottaa meihin on scifi-tragedia, jonka tapahtumat sijoittuvat ihmiskunnan maailmanlopun jälkeiseen aikaan, 2070-luvulle. Silloin tiede ja järki ovat saavuttaneet lopullisen voiton hallitsemattomista tunteesta ja halusta, joita pidetään viime kädessä syyllisenä tapahtuneeseen ekokatastrofiin. Uudessa maailmassa parisuhteet ja perheet on lakkautettu haitallisina. Maailman Yhteisövaltion joukot pitävät huolta, ettei tunteilua saati rakastumista ilmene ihmisten välillä. Niinpä uudessa Yhteisövaltiossa ei takerruta menneeseen, ei edes tähän hetkeen; ihmiskunnan on katsottava vilpittömästi tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa yksilöinä. Kielellinen ilmaisu on sallittu ainoastaan futuurissa. Vaikka virallinen maailma katsoo parempaan tulevaisuuteen moni kaipaa salaa nostalgista menneisyyttä eivätkä kaikki uudelleenkoulutuksen jälkeenkään ole 7 Mielipiteet: viimeistään 11.5.2015 Lisätietoja: arkkitehti Ann Charlotte Roberts, p. 310 37033 70-vuotias Kansallisoopperan kuoro juhlii ? ? Suomen Kansallisoopperan kuoron 70-vuotisen toiminnan juhliminen huipentuu kahteen Suureen kuorogaalaan 22. ja 23. huhtikuuta. Jälkimmäinen gaala nähdään myös suorana televisiointina Yle Teemalla. Konserteissa kuullaan Michael Güttlerin johdolla joukko oopperakirjallisuuden hienoimpia kuoronumeroita. Jere Erkkilän ohjaaman visualisoidun gaalan solisteina laulavat Mika Pohjonen ja Jyrki Korhonen. Mukana on myös Suomen Kansallisoopperan orkesteri, Kansallisoopperan lapsikuoro sekä Kansallisbaletin tanssijoita, joille baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve on tehnyt koreografian. Juhlagaalassa esitetään numeroita oopperoista, joissa kuoron osuus on ollut erityisen merkittävä. Ohjelmassa on mm. Boris Godunovin kruu- najaiskohtaus, kuorokohtaus Trubaduurista sekä matruusien kuoro Lentävästä hollantilaisesta. Mukana on myös hienointa kuoromusiikkia suomalaisista oopperoista, kuten loppukuoro Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, häjyjen tulo Pohjalaisista ja Punaisesta viivasta tuttu Onko Suomessa kevät? Suomen Kansallisoopperan kuoro on toiminut virallisesti vuodesta 1945. Aiemmin Suomalaisen Oopperan esityksissä kuoro oli toiminut osittain harrastajapohjalta, mutta 70 vuotta sitten toiminta muuttui ammattimaiseksi. Kansallisoopperan kuoro on edelleen Suomen ainoa ammattikuoro. Tällä hetkellä kuorossa on 50 laulajaa. Suurempaa kokoonpanoa vaativissa teoksissa mukana on myös produktiokohtaisesti palkattuja lisäkuoron laulajia. Lisäksi Kansallisoopperassa toimii noin 50 laulajan lapsikuoro. Peruskorjattuun Eduskuntataloon automaattinen jätesiirtojärjestelmä ??Kiinteistöjen logistiikkaratkaisujen markkinajohtaja Ecosir Group Oy toimittaa Eduskunnan peruskorjauksen yhteydessä automaattisen biojätesiirtojärjestelmän. Eduskunnan biojätteet kulkevat siististi ja hygieenisesti putkistoja pitkin parantaen näin kiinteistön turvallisuutta, logistiikkaa ja hygieniaa. Kiinteistöjen logistiikkaa kehittävät automaattiset jät- teen putkisiirtojärjestelmät ovat lisääntymässä merkittävästi. Logistiset tuotot ja elinkaariedut ovat merkittävimpiä tekijöitä asiakkaiden päätöksissä. Ecosir Group sai toimeksiannon Eduskuntatalon peruskorjaukseen kilpailutuksen kautta. ? Suurimpia tulevaisuuden ongelmia ja haasteita ovat henkilöstön riittävyys, työhyvinvointi ja kasvavat kustannukset. Perinteiset ihmisvoimin toteutettavat logistiset jäteratkaisut lisäävät liikuntaelinsairauksia, tuottavat epämiellyttävää hajua ja levittävät bakteereja. Tähän meillä on tarjota ratkaisu, toteaa Ecosir Groupin myyntipäällikkö VeliJussi Penttilä. Järjestelmän avulla saavutetaan merkittäviä henkilöstön, hissikapasiteetin ja neliötehokkuuden säästöjä, sekä edistetään työhyvinvointia. Ecosir Group toimittaa tilauksen vv. 20152018. ? Olemme Suomessa yli 20 vuoden kokemuksella toimiva selvä markkinajohtaja kiinteistöjen jäteratkaisuissa. Järjestelmiämme löytyy useista kymmenistä Yliopisto- ja keskussairaaloista, terveyskeskuksista, tehos- tetuista hoivayksiköistä, koulutus- ja ravintokeskuksista, sekä puolustusvoimilta. Meillä on parhaillaan yli kymmenen kohdetta rakenteilla, ja tilaus- sekä tarjouskantamme ovat merkittävässä kasvussa, toimitusjohtaja Mauri Leponen sanoo. Ecosir Group on johtava toimija Cleantech- toimialalla ja erityisesti kiinteistöjen sivuvirtojen, ku- ten jätejakeiden ja pyykkien, siirtojärjestelmissä. Toiminta on merkittävässä kasvussa niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Ecosir Groupilla on laaja partneriverkosto valituilla markkina-alueilla ympäri maailmaa, muun muassa Malesiassa, Tanskassa ja Lähi-idässä. Kansainvälinen partneriverkosto antaa paikallista tukea eri kohdemaissa.
• MunkinSeutu 8 Nro 8 ? Viikot 16-17 Puhdas ilma kaupunkiasuntoon femeia fashion Paljon ihania mekkoja ja tunikoita Paciuksenkaari 16 Pikku huopalahti 00270 helsinki ??Jokainen meistä tarvitsee puhdasta, raikasta ilmaa syntymästä kuolemaan, joka hetki. Sen vuoksi on helppoa perustella, miksi hyvä hengitysilma on terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeää. Näin toteaa maaliskuussa 10-vuotista toimintaansa juhlistavan Allergia-apu Oy:n perustaja Kari Sarne. Allergia-avun tärkein missio on sisäilman parantaminen erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa ilmansaasteita leijuu ilmassa ympäri vuoden. Tunkkainen sisäilma sekä ulkoa sisälle tulevat epäpuhtaudet ja katumelu ovat kaupunkiasumisen suurimpia haittoja. ? Tänä päivänä ongelmaan löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu, sillä raittiin ulkoilman saa keskellä kaupunkiakin sisälle ilman saasteita tai melua, Sarne kertoo. ? Vanhoissa kiinteistöissä raitis ilma kannattaa ehdottomasti johtaa sisätiloihin kiinteistön alkuperäisten ilmanvaihtokanavien kautta. Likaavan ja vetoisen tai jossakin vaiheessa tapetin alle käyttämättömäksi jääneen venttiilin tilalle vaihdetaan vain nykyaikainen raitisilmaventtiili. Toimenpide on nopea ja edullinen, mutta sillä saadaan asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen todella iso parannus Sarne painottaa ja perustelee vielä ratkaisun toimintaa: ? Raitisilmaventtiilissä käytetään erittäin tehokasta suodatinta, joka päästää raittiin ulkoilman sisälle, mutta pysäyttää pienetkin, terveydelle vaarallisimmiksi todetut saastehiukkaset. ? Ulkoa tuleva melu vaimenee vahvan ulkoseinän läpi kulkevassa ilmanvaihtokanavassa ja pahimmilla melualueilla voi kanavaan lisätä erillisen äänenvaimentimen. ? Kylmäkin ilma saadaan sisälle vedottomasti, koska raitisilmaventtiilit sijaitsevat huoneen yläosassa ja sisään virtaava ilma voidaan kylminä vuodenaikoina suunnata ylöspäin. Tällöin ulkoa tuleva ilma sekoittuu katon lähellä olevaan lämpimään ilmaan, eikä aiheuta ihmisille vedon tunnetta. ? Olen ollut kehittämässä kaupunkiasuntoihin sopivaa ilmanvaihtoratkaisua jo 1980-luvulta lähtien ja nyt se on käytössä jo tuhansissa asunnoissa Sarne kertoo. Hän huomauttaa samalla, että venttiilit toimivat kunnolla vain jos niiden suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Kaupunkiolosuhteissa suodatin on vaihdettava vähintään puolen vuoden välein. Liian pitkään käytössä ollut suodatin tukkeutuu keräämistään hiukkasista ja sen suodatuskyky heikkenee vähitellen. Raitista ilmaa tarvitaan Raitista ilmaa pitää joh- 010 3262333 ark: 11-18 pe: 11-17 la: 11-15 www.pitskunautopaint.com - Vahinkotarkastukset - Kolarikorjaukset - Paikkamaalaukset - Maalaustarvikkeet AUTOMAALAAMO Takkatie 26, 00370 Helsinki (Pitäjänmäki) Puh. 349 3679 / 040 727 3366 ? Avoinna 8.00?18.00 Mitä Munkkiniemessä tapahtuu? MunkinSeutu taa sisätiloihin myös ikkunoiden ollessa suljettuina, muuten huoneiston ilmanvaihto ei toimi. Ennen sotia rakennetuissa kaupunkitaloissa raitis ilma saadaan sisälle ulkoseinien ilmanvaihtokanavien kautta, mutta 1940-1980-luvuilla valmistuneista rakennuksista kanavat yleensä puuttuvat. Sen vuoksi raitisilmaventtiilit on asennettava ikkunoihin. ? Tehokkaan suodatuksen saa nykyään myös ikkunaventtiileihin, jonka ansiosta ilman saa niidenkin kautta puhtaana sisälle. Melun pääsy sisätiloihin pystytään myös ehkäisemään. Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin on edullista, eikä työstä tule normaalisti lainkaan pölyä asuntoon Sarne opastaa. Hyvän sisäilman erikoisliike ? Puhtaan ja toimivan ilmanvaihdon lisäksi me pyrimme parantamaan asunto- Raittiin ulkoilman saa sisälle ilman saaste-hiukkasia myös ikkunaan asennetun raitisilmaventtiilin kautta. jen sisäilmaa muillakin tavoin Sarne kertoo. Myymme ja asennamme mm. ilmanpuhdistimia ja -kostuttimia, ilmansuodattimia ja jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilmanpuhdistimia ja hajunpoistoon käytettäviä otsonointilaitteita voi myös vuokrata. Suomalaisuus säilyy uudistuvassa kaupal tervetuloa www.femeia.fi, facebook.com/pages/Femeia-Fashion Ilmanvaihtokanavat näkyvät ulkoseinissä ikkunoiden yläosan korkeudella. Velco raitisilmaventtiilin suodattimen kunto on helppo tarkistaa vetämällä venttiili ulos seinästä. Mustunut suodatin tulee vaihtaa. Ilmarinen Kalasataman rakennushankkeessa ??Ilmarinen on sijoittajana mukana Helsingin Kalasatamassa käynnistyvässä REDI-rakennushankkeessa. Ilmarisen osuus Kalasataman kauppakeskus- ja pysäköintilaitoshankkeesta on 30 prosenttia. Hankkeen muut osapuolet ovat SRV, OP Ryhmä ja LähiTapiola. Kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja vuokraamisesta vastaa SRV. Ilmarisen vt. sijoitusjohtajan Esko Torstin mukaan REDI sopii Ilmarisen kiinteistösijoitussalkkuun erinomaisesti. ? Ilmarinen haluaa olla aktiivinen suomalaisten kasvukeskusten parhaissa hankkeissa. Kauppa- keskus REDI on tällainen; se tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia ja nykyaikaisia palveluja. Arkkitehtonisesti REDI on moderni kokonaisuus, johon otettu vaikutteita keskeisistä kansainvälisistä kauppakeskuksista. ? Kauppakeskuksen tuominen rakennetun ympäristön ja hyvien liikenneyhteyksien keskelle on myös vastuullista sijoitustoimintaa, Torsti sanoo. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistyy huhtikuussa ja niiden on määrä avautua syksyllä 2018. Alueelle rakennetaan myös muun muassa asuintaloja. ??Finavia uudistaa HelsinkiVantaan palveluvalikoimaa voimakkaasti. Lentoaseman uusimpia kaupallisia avauksia ovat sääelämyksiä tarjoava Arctic Bar, uudistunut viinibaari Wine & View sekä pohjoismaisia makuja kentälle keväällä tuova Nordic Kitchen. Finavian tavoitteena on säilyttää suomalaisuus vahvana osana lentoaseman kasvavaa ja kansainvälistyvää kaupallista tarjontaa. Näin yhtiö vahvistaa kotimaisten tuotteiden myyntiä myös lentoasemalla toimivien kansainvälisten yritysten kautta ja mahdollistaa tuotteiden pääsyn globaaleille lentoasemamarkkinoille. ? Kaupallisen toimintamme lähtökohtana on, että kansainvälistyvästä tarjonnasta huolimatta suomalaisuus säilyy vahvasti osa- Nordic Kitchen na kokonaisuutta. Suomalaisuuden ja suomalaisten tuotteiden avulla pystymme erottautumaan kilpailijoista. Samalla kotimaisten tuotteiden myyntiä saadaan kasvatettua myös ulkomaisten toimijoiden kautta. Tilanne on suotuisa myös siinä mielessä, että osana kansainvälisten toimijoiden tarjontaa kotimaisille tuotteille avautuu ovi myös kansainvälisille lentoasemamarkkinoille, Helsinki-Vantaan kaupallisesta liiketoiminnasta vastaava apulaisjohtaja Jukka Isomäki kertoo. Sääelämyksiä katottomalla ulkoterassilla Yksi Helsinki-Vantaan uusimmista ravintola-avauksista on arktisen tyylikäs
• MunkinSeutu 90 Anderson Nicholas 91 Biaudet Eva senior financial advisor Borgarsdóttir Sandelin Silja diskrimineringsombudsman yhdenvertaisuusvaltuutettu 97 Gayer Patrik pol.mag., ministerspecialmedarbetare VTM, ministerin erityisavustaja 98 Granberg-Haakana Charlotte ?Lotte? ministerspecialmedarbetare ministerin erityisavustaja pol.mag., stipendieombud VTM, apuraha-asiamies 104 Keskinen Lotta 108 Rantala Marcus pol.mag., statssekreterare VTM, valtiosihteeri Grandén Ira 105 journalist, gruppordf. i stadsfullmäktige toimittaja, valtuustoryhmän pj. stadsfullmäktigeledamot, redaktör kaupunginvaltuutettu, toimittaja Dahlblom Christina 100 Peltomaa Jufo (ob./sit.) journalist, präst toimittaja, pastori Tcheng Emma pol. stud. valt.yo pol.dr., gränsbev. överinspektör VTT, rajavart. ylitarkastaja pol.stud., kommunikationskonsult valt.yo, viestintäkonsultti 103 Jungner-Nordgren Anna informatör tiedottaja NÄRA DIG 111 Weckman Sebastian Ellenberg Benjamin LÄHELLÄ SINUA sarjayrittäjä 110 96 102 Janzon Max pol.mag., projektledare VTM, projektinvetäjä 107 assistent för riksdagsledamot kansanedustajan avustaja 101 Hertzberg Veronica företagare yrittäjä 95 Ekman Johan pol.mag., personalchef VTM, henkilöstöpäällikkö Hassan Ahmed Olkinuora Hilkka (ob./sit.) 94 Ehrnrooth Cecilia företagare, ekon.dr., mamma yrittäjä, KTT, äiti 106 109 Storgård Päivi 93 99 ergoterapeut toimintaterapeutti Månsson Björn ekon.mag., karriärrådgivare KTM, uraohjaaja 92 9 informationschef, urban farsa tiedotuspäällikkö, urbaani faija HELSINGFORS ? HELSINKI Riksdagsvalet/Eduskuntavaalit 19.4.2015 Annonsen betald av SFP i Helsingfors Viikot 16-17 ? Nro 8 y Helsinki-Vantaan llisessa tarjonnassa Arctic Bar. Portilla 29 sijaitsevan baarin erikoisuus on katoton ulkoterassi, jossa lennolle lähtevä tai konetta vaihtava matkustaja pääsee haukkaamaan happea ja tuntemaan Suomen sään aidoimmillaan ? tuli taivaalta sitten lunta, räntää, sadetta tai auringonpaistetta. ? Idea lähti siitä, että halusimme tarjota HelsinkiVantaan kautta lentäville vaihtomatkustajille pienen palan aitoa Suomea. Pehmeän lumisateen tunteminen iholla saattaa innostaa matkustajaa varaamaan seuraavan lomamatkan vaikkapa Lappiin. Esittelimme idean arktisesta baarista ja ulkoterassista ravintolaoperaattorillemme HMSHostille. Yhteistyön tuloksena syntyi Suomi-kuvaa luotsaava baari, jollaista ei muu- alta löydy, Isomäki sanoo. Arctic Barissa voi nauttia esimerkiksi Arctic Cocktails -drinkkejä, kuten Tunturi Tonicia tai Kuura Julepia. Pieneen nälkään on tarjolla Arctic Bites -salaatteja ja -leipiä sekä sormisyötävää. Viinimaistiaisia ja tapaksia suomalaiseen tapaan Samaan aikaan HelsinkiVantaan klassinen Wine & View on kokenut täyden muodonmuutoksen. Matkustajia odottaa portilla 26 nyt entistä tyylikkäämpi ja tilavampi viinibaari. ? Olemme uudistaneet Wine & View?ssa puitteiden lisäksi juoma- ja ruokavalikoimaamme. Asiakkaat voivat nyt tutustua kellarivalikoimamme viinimaailman aatelisiin maistiaisannoksilla. Nälkäisille asiakkaille henkilökuntamme kokoaa Suomi-vaikutteisia tapaslautasia heidän toiveidensa pohjalta, SSP Finlandin markkinointi- ja kehitysjohtaja Jussi Laakso kertoo. Viinibaarin uutuusvalikoimaan kuuluvat myös muun muassa eri vuodenaikoihin sopivat Alet, valikoidut mikropanimoiden pullotteet, normandialainen siideri sekä laatutisleet.  Pohjoismaisia makuja Non-Schengenalueelle Helsinki-Vantaan NonSchengen-alueen ravinto- Arctic Bar lavalikoima kasvaa toukokuun aikana Nordic Kitchen -ravintolamaailmalla. Pohjoisten makujen ruokalistalta löytyy skandinaavisia klassikoita, kuten Toast Skagen sekä herkullisia liha- ja kala-annoksia. Toukokuussa lentoasemalla aloittaa toimintansa myös uusi hollantilainen operaattori World of Delights, jonka deli-tuotteita ja matkamuistoja sisältävässä tuotevalikoimassa on myös suomalaisia ja pohjoismaisia tuotteita, kuten kala-, lihaja konditoriatuotteita. World of Delights avaa kesän aikana kaksi myymälää lentoaseman Schengen-alueelle sekä syksyllä yhden myymälän Non-Schengen-alueelle. Kevään aikana NonSchengen-alueelle saapuu lisää myös suomalaista muotia, kun Marimekko avaa toisen ja kello- ja ko- ruliike Finngold kolmannen myymälänsä lentoasemalle huhtikuussa. Pier Zero viimeistelee porttialueen uudistuksen Syksyllä 2015 porttialue kokee kenties näkyvimmän muodonmuutoksensa, kun Arctic Bar saa vierelleen upean kaksikerroksisen Pier Zeron. Kahvila-ravintola tarjoaa kiireettömän herkkuhetken lentoaseman vilinässä sekä upean esteettömän näkymän lentoliikennealueelle. ? Arctic Barin ja Pier Zeron tuominen HelsinkiVantaalle ovat meille suuri kunnia. Finavia uudistaa lentoasemaa ja sen palveluvalikoimaa nyt voimakkaasti, ja on hienoa olla uudistuksessa näin näkyvästi mukana. Toivomme, että matkustajat kokevat ravintoloissamme uusia elämyksiä, kiireettömiä het- kiä ja nautinnollisia makuja ennen lentoaan tai niiden välissä, HMSHostin operatiivinen päällikkö Juha Räsänen sanoo. Kohti entistä parempaa matkustajakokemusta Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaalla laajan 900 miljoonan euron kehitysohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa lentoaseman vaihtoliikennekapasiteettia ja vuosittaista matkustajamäärää 20 miljoonaan vuonna 2020. Samaan aikaan käynnissä on mittava palveluuudistus, jonka myötä lentoasemalla avataan lähes 70 uutta tai uudistunutta myymälää ja ravintolaa. Palvelu-uudistus tukee osaltaan koko Suomen taloutta. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan kaupalliset toimijat ovat investoineet lentoasemaan yli 40 miljoonaa euroa. Helsinki-Vantaan vetovoima on näin houkutellut maahan merkittävästi myös kansainvälistä pääomaa. Uusien toimijoiden arvioidaan synnyttävän Suomeen yli 200 uutta työpaikkaa. Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 24 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle ? ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2014 liikevaihto oli 350 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2200.
• MunkinSeutu 10 Nro 8 ? Viikot 16-17 Merkittävä kulttuuriteko: Varastossa olevien renkaide n poistomyynti Erä poistovanteit a 50% - 60% KONALAN RENGAS OY Hankasuontie 4, 00390 Helsinki p. 09-548 6562, www.konalanrengas.fi Kolmesti maailman ympäri purjehtinut Harry ?Hjallis? Harkimo mahdollista Juhani Ahon näköispurren rakentamisen ??Harry Harkimo tuki omalla merkittävällä panokselleen, sekä rahallisesti että toimien hankkeen suojelijana, jotta oman aikansa mediatempauksessa käytetyn purren näköisveneen valmistus mahdollistui. Näköispursihankkeen takana oli tarkoitusta varten perustettu Saimaan Purret ry. Näköispursi ?Doris? valmistui vuonna 2013. Sillä seilattiin miltei sama reitti, jonka Juhani Aho puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin ja tämän siskon Tillyn kanssa teki. Pur- ren tarkoitusta varten lainasi Aholle kauppaneuvos Hackman, joka on Harry Harkimon esi-isä suoraan alenevassa polvessa äitinsä Doris (o.s. Hackman) Harkimon puolelta. Koskaan tätä aiemmin ei oltu purjehdittu näin pitkää reittiä Suomen sisävesillä. Purjehduksen teki mahdolliseksi Catboat-veneen nostoköli ? mikä oli uutta ja tarkoitti, että veneellä pääsi rantaan, kun nosti kölin pois. Näin vene ei karahtanut karille. Purjehduksen tarkoituksena olikin mark- kinoida sisävesille sopivaa venemallia ja innostaa kotimaan matkailuun. Saimaan Purret ry lahjoitti ?Doriksen? Harry Harkimolle ja nykyisin sitä säilytetään Kuopiossa. Veneelle mietitään jatkosäilytyspaikkaa ja sillä olisi tarkoitus tehdä myös purjehduksia. Koska ei tiedetä palautuiko alkuperäinen, Juhani Ahon lainaama vene koskaan takaisin Hackmaneille, vai jäikö se seilaamaan Iisalmen vesille, niin näköispurressa alkuperäinen ikään kuin palautui takaisin oikeille omistajilleen: viipurilaisen kauppaneuvos Hackmanin jälkeläiselle. Mitään halpaa lystiä Harkimolle veneen säilytys ei kuitenkaan ole, erilaiset ylläpitokustannukset nielevät melko summan rahaa vuodessa. Olemalla mukana hankkeessa, on Harry Harkimo purjehdushistorian lisäksi tukenut toiminnallaan kappaletta Suomen aate-, kulttuuri- sekä teollisuushistoriaa. Seuraavassa kerrotaan, kuinka purren tarina sai alkunsa vuonna 1893. Juhani Aho ja veneen tarina: Aikansa ainutlaatuinen purjehdus sisävesillä Kristillisdemokraatit Christian Democrats YOUR VOICE NEW VISION YOUR ACTION NEW DIRECTION Suomi Ensin! 204 Olen eduskuntavaaliehdokas 2015 Elie Helsingin Kristillisdemokraattien riveissä. El-Khouri Vaaliteemani ovat aiheet jotka tunnen hyvin. Työ ja yrittäjyys, nuorten ja perheiden hyvinvointi, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä maahanmuuttopolitiikka. Tasa-arvo on sitä, että kaikilla tulisi olla sama lähtöpiste ja mahdollisuus toimia samojen sääntöjen alla. Pitkäjänteisellä kehityksellä varmistamme tasa-arvoisen mahdollisuuden naisille työelämässä. Uskon, että meidän taloudellinen vahvuus ei ole koskaan mennyt alaspäin, vain päinvastoin. Taloudellinen nousu muodostuu opiskelijoista, työssäkävijöistä, yrittäjistä jne jotka auttavat rakentamaan sitä päivä päivältä. Haluan edistää kohtuullista elämäntapaa ja torjua eriarvoisuutta. Kannatan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä päätöksen teossa. Contact / Yhteydet Tel: +358 50 5959 668 www.elie.fi E mail: info@elie.fi Mitä Munkkiniemessä tapahtuu? MunkinSeutu ??Kansalliskirjailijamme Juhani Aho (1861-1921) oli aikoinaan jo kauan haaveillut tekevänsä pidemmän purjehduksen sisävesillä. Se käy ilmi hänen kirjoittamastaan matkakertomuksesta Purjehdus sisävesillä, joka julkaistiin Nuori Suomi ?albumissa (1893): ?Oli jo kauvan tämän kirjoittajalla ollut tuumana tehdä pitempi purjehdus sisävesillämme. Ja jos se kerran tulisi tehtäväksi, niin täytyisi sen tulla niin perinpohjaiseksi kuin suinkin?. Haaveen mahdollisti kauppaneuvos Wilhelm Hackman (1842-1925), joka lainasi veneen Aholle. Matkakertomus oli taas ?korvaus? veneen lainasta. Kauppaneuvoksen lainaamaa venemallia tehtiin Viipurissa Hackmanin telakalla ja myöhemmin myös Varkauden telakalla. Veneily oli perin tuttua Wilhelmille, joka oli innokas purjehduksen harrastaja. Laivaliikenteen puolelta Suomen Höyrylaiva Oy:n perustamisessa hänen roolinsa oli keskeinen. Kauppaneuvos Wilhelm Hackman oli muutenkin aikansa merkittävä vaikuttaja. Hänen uransa Hackmanin kauppahuoneessa kesti lähes kuusi vuosikymmentä. Monialainen kauppahuone kehittyi hänen aikanaan laaja-alaiseksi teollisuusyritykseksi. ? Hackmanien pääkonttori sijaitsi Viipurissa. Rakennus on vielä pystyssä, se on graniittia ja ulkoapäin suhteellisen hyvässä kunnossa, Doris Harkimo kertoo. Viipurilaisen saksalaissuvun vesan kauppaneuvos Hackmanin vaikutus ulottui myös muille yhteiskuntaelämän aloille. J. F. Hackman nuorempi, hänen isänsä, oli aateloitu vuonna 1874. Aateluuden kautta Wilhelmille avautui mahdollisuus valtiolliseen vaikuttamiseen: Wilhelm Hackman edusti sukuaan kaikilla valtiopäivillä 1877-1906, lukuun ottamatta vuotta 1906. W. Hackmanista voi käyttää täydellä syyllä myös nimitystä ?merkittävä kulttuurimesenaatti?. Voi kuvitella hänen tavatessaan kirjailija Ahon, keskustelun liikkuneen tulevan matkan lisäksi kirjallisuudessa ja laajoissa yhteiskunnallisessa teemoissa. Aho ei ollut suinkaan ainut kuuluisa kirjailija, jonka hän tapasi. Selma Lagerlöfin vieraillessa Viipurissa teollisuusneuvos teki häneen suuren vaikutuksen: hän oli harvinaisen ?onnellinen ihminen?. Ennen purjehdusta Wilhelm perehdytti nuorta kirjailijaa purren ominaisuuksiin. Hän seurasi liiketoimiensa ohella aktiivisesti alan uusia tuulahduksia muun muassa Amerikan purjehduslehdistä. Kauppaneuvoksen purjevene teki Ahoon suuren vaikutuksen. Hän huomasi heti sen käyttökelpoisuuden sisämaapurjehtimiseen. Wilhelmin saatesanojen evästämänä purjehdus alkoi Viipurista Saimaan kanavaa pitkin. Matkaan kansalliskirjailijan lisäksi lähtivät hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt (18631945) sekä Tilly Soldan (1873-1931) Vennyn sisko. Saimaan kanavan olemassa oloonkin Hackmaneilla oli ?näppinsä pelissä?. Jo vuonna 1826 oli 13-miehinen toimikunta kuopiolaisia ja nilsiäläisiä käynyt keisarin puheilla ja kun tämä ei tuottanut tulosta, vuonna 1833 viipurilaiset kauppahuoneet Hackman & Co., Rosenius, Tichanoff ym..olivat jättäneet Viipurin lääninkansliaan kirjelmän jossa anottiin, että Saimaasta rakennettaisiin kanava Viipurinlahteen. Senaatti hylkäsi tämän anomuksen, kunnes Viipurin läänin silloisen maaherran C. A. Ramsayn onnistui suostutella korkeammat tahot myönteiseksi asialle. Vuonna 1845 suuri kanavanrakennus laitettiin alulle. Kanavankennuksen ?Ekonomiseen komiteaan? kuului myös kauppaneuvos Johan Friedrich Hackman. Kanavan avajaiset vuonna 1856 säilyivät pitkään kansan mielessä, koska ilotulitteet roihauttivat Viipurin linnantorin palamaan. ?? pian seisoo Torkel Knutsonin rakentama linna yhtenä suurena tulisoittona lähettäen walonsa monia penikulmia ympäri.? Kanavan avaaminen oli käänteentekevä mullistus Saimaan vesillä. Ennen siellä saattoi nähdä kirkkoveneitä, nuottamiesten aluksia, höyrylaivoja ja lotjia. Nyt rantavesien asukkaita tervehtivät myös tervahöyryt ja Saimaan proomut. Myös höyrykuunari Sala- Näköispiirros Juhani Ahon käyttämästä purresta. ma, apupurjein varustettu potkurihöyrylaiva liikennöi vesistöillä. Matkustajalaiva Ilmari törmäsi siihen vuonna 1898 Puumalassa. Kerrotaan, että Ilmari höyrypilliä töräyttäen poistui paikalta jättäen uppoamassa olevan Salaman selviytymään omin nokkinensa. Saimaan kanava helpotti Juhanin, Vennyn ja Tillyn matkan tekoa. Aivan yksinkertainen rupeama ei kanavassa kulkeminen kuitenkaan ollut. He matkasivat pitkin kanavaa myös ?hevossaatossa?. Vennystä se oli niin kiehtovaa, että hän luonnosteli siitä kuvan. Kuvasta voi nähdä miten molemmin puolin rantaa kulkevat hevoset ratsastajan kanssa. Hevosesta toiseen kulki pitkä köysi, joka oli kiinnitetty veneeseen. Näin edettiin ?hinauksessa? eteenpäin. Lauritsalasta, joka kuuluu nykyisin Lappeenrantaan, päästiin tositoimiin ja purjehdus saattoi todenteolla alkaa. Leppeä myötätuuli saatteli purjehtijat matkaan. Tuolloin Suomessa elettiin kansallisromantiikan aikaa. Maamme kuului autonomisena suu- riruhtinaskuntana mahtavaan Venäjään, jota hallitsi Aleksanteri III. Aleksanteri oli vahva mies ja esitteli mielellään voimiaan. Hän pystyi paljain käsin repimään korttipakan kahtia ja rutistamaan hopearuplan kasaan. Nämä seikat eivät kuitenkaan Ahoa kiinnostaneet. Kiinnostusta tulisi aikoinaan Ahon mielessä herättämään huomattavasti enemmän Nikolai II vuonna 1899 julistama helmikuun manifesti, joka tulisi järkyttämään monen suomalaisen mielenrauhaa. Nämä tapahtumat kuitenkin seilasivat vasta tulevaisuuden purressa. Lauritsalasta suunnistettiin kohti Puumalaa. Puumalassa matkalaiset kohtasivat kirkosta palaavia seurakuntalaisia kirkkoveneissään. Papinpoikana Aholle tämä oli tuttu ja muistoja herättävä näky. Häntä hieman nauratti, kun mieleen nousi hänen isänsä ?ukko? Brofeldtin tokaisu saarnapöntöstä: ?Olokeehan akat hiljoo, että ukot saa nukkua!?. Kirkkorannan ja kirkonkylän ohittaessaan ihmiset huiskuttavat ja heiluttavat matkalaisille
• MunkinSeutu Viikot 16-17 ? Nro 8 11 Perinnepurren runkoa esillä Kallavesj´ 2010 venemessuilla. Harry Harkimo oli myös messuilla mukana pursihankkeen suojelijana. hattujaan. Todennäköisesti he eivät olleet koskaan aikaisemmin nähneet moista purtta vesistössään ja olihan matkaseuruekin aavistuksen erikoinen. Vene on todennäköisesti herättänyt matkareitin varren asukkaissa paljon huomiota. Matkan yhtenä tarkoituksena olikin markkinoida kyseessä olevaa venemallia: ?Juhani Ahon matka oli nimenomaan eräänlainen pr-purjehdus, jonka avulla haettiin myönteistä julkisuutta niin sisävesimatkailuille kuin näille Hackmanin veneille, Esko Mattsson arvioi. Puumalasta matkaa jatkettiin kohti Savonlinnaa. Läheiset saaret ja rannat tarjosivat reitin varrella tunnelmallisia levähdyspaikkoja: ?Lasketaan venhe paaden reunaan, noustaan maihin, uidaan, ongitaan ja keitetään rantakalaa.? Savonlinnasta matkalaiset kävivät ihastelemassa ilta-auringonvalossa kylpevää ruskeakivistä mahtavaa Olavinlinnaa. Matka jatkui Leppävirran kautta Konnuksen kanavalle, täältä Kuopioon ja matkan etappina, päätesatamana Iisalmi. Etelätuuli on saanut saatella leppeästi matkalaisia, mutta viimeisen taipaleen lähestyessä ?Kymmenen peninkulman luoviminen alkaa ahtailla vesillä ja kestää kolme päivää?Iisalmen kirkon harja näkyy Poroveden ylitse, heitäksen ilma taas eteläiseksi ja kiidättää meitä kohtia kohti ja kohti matkan lopullista päämäärää.? Matka tarjosi purjehtijoille monta ikimuistettavaa elämystä. Ja ennen kaikkea reissu onnistui hyvin. Näin pitkän matkan tekeminen siihen aikaan ja sen aikaisilla välineillä ei ollut mitään aivan yksinkertaista. Jo oikealla reitillä pysyminen oli vaativaa. Todennäköisesti matkalaisilla oli mukana jonkinlaiset merikortit tai kartta reitistä. Myös rantamien asukkaat neuvoivat purjehtijoita. Kuitenkin reitiltä eksymisen vaara oli aina olemassa. Reissun mahdollisti Ahon jo aikaisemmin hankkimat purjehdustaidot. Hän oli hankkinut todennäköisesti ensimmäisen purjeveneensä tullessaan Savon toimittajaksi 26-vuotiaana. Se oli kaksimastoinen sluuppi nimeltä Savo. Tällä hän purjehti pitkin Kallavettä yhdessä Kallen ja Pekan kanssa. Kuopion Pursiyhdistyksen perustajajäseninä mainitaan muiden joukossa Brofeldtien veljekset. Juhani Aho toimi perustamiskokouksen koollekutsujana. Nykyisin seura tunnetaan nimellä Kuopion Pursiseura ry. Tuolloin vuonna 1889 Juhani Aho työskenteli päätoimittajana Savo-lehdessä. Vuonna 1890 Aho oli jo melkoinen kilpapurjehduksen asiantuntija. Sluuppi Savon kyydissä nähtiin toisinaan naiskauneuttakin, kun veljekset kyytivät paikallisia neitosia retkille läheisiin saariin. Aholla oli ?vilkkaat silmät? naisten suhteen. Purjehdusmatka tarjosi mitä parhaimpia virikkeitä Juhanille kirjoittamiseen sekä Vennylle hänen maalauksiinsa. Maisemat suorastaan hyväilivät kulkijoiden sieluja. Kirkkaasta vedenpinnasta heijasteena välkkyi rantojen vehmas luonto. Auringon lämmittämät rantakalliot tarjosivat leposataman ja ruokailua varten valmiin pöydän. Venny ja Tilly laittoivat syömistä, kun kansalliskirjailijan mieli askarteli uuden tekstin parissa pysähtyen välillä touhuavaan vaimoonsa. He olivat avioituneet kaksi vuotta aikaisemmin. Kuin varkain katse eksyi myös Vennyn kauniiseen siskoon Tillyyn. Ennen avioitumistaan Venny oli varonut visusti esittelemästä tulevalle miehelleen siskoaan, koska pelkäsi Juhanin valitsevan Tillyn. Viimeistään Hausjärven Kalkkeen talossa suhteesta Tillyn ja Juhanin välillä tulikin totta. Asian tultua ilmi Kalkkeen talo alkoi ahdistaa Vennyä. Venny löysikin uuden asunnon Tuusulasta, Aholan. Nämäkin olivat kuitenkin vielä tulevaisuuden pilviverhon peitossa. Purjehdusmatkalla ainakin päällisin puolin kaikki oli vielä hyvin. Luonnonvoimatkaan eivät väläytelleet mahtiaan kuin ainoastaan kerran matkan aikana: ? Silloin tällöin vilahtaa salama selän takana ja kuuluu kumea jyrähdys. Laine nouse lakkapääksi, irvistelee ja sähähtelee kummallakin kupeella?.Takainen taivaanranta mustenee yhä, kaksi sateenkaarta helottaa siellä suurina ja mahtavina ja singahuttaa yhä tiheämmin tulisia vasamoitaan.. Mutta me olemme kuin rauhoitetut, pilvi repeää kahdeksi?Ja kun sade hyökkää pitkin harjanteita molemmilla rannoilla, purjehdimme me voitollisina lävitse.. Purjehduksen jälkeen Tilly palasi Helsinkiin. Juhani ja Venny taas jäivät Iisalmeen, jossa viipyivätkin myöhäiseen syksyyn. Matkakertomuksen ympyrä saa sulkeutua Harry Harkimossa, joka on omalta osaltaan ollut tukemassa näköisveneen rakentamista: ? Minusta tuntuu mukavalta olla tässä hankkeessa mukana, koska esi-isänikin ovat olleet siinä omalla panoksellaan. He ovat lainanneet purjehdusvenettä matkaa varten. Minulle purjehdus on todella rakas harrastus, toteaa Harry Harkimo, kolmesti maailman ympäri purjeveneellä reissannut. Kuopion Pursiseuran entinen kommodori Seppo Karvinen luonnehtii Juhani Ahon, Venny Soldan-Brofeldtin sekä Tilly Soldanin tekemää purjehdusta seuraavin sanoin: ? Minulla on täysi syy sanoa, että purjehduksella oli suomalaisen veneilyturismin ja varsinkin sisävesien tämänkaltaisen matkaveneilyn kannalta käänteentekevä merkitys. Se oli kilometripylväs ?milestone?. Nykyaikaista sanaa veneilyä ei voida olla yhdistämättä tähän Juhani Ahon tekemään pitkän matkan purjehdukseen. Kuvalähteet: Jari Hautamäki Mikko Mäntyniemi. www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! Yritykset palkkaavat kesätyöntekijöitä taantumasta huolimatta ??Kesätyömarkkinat ovat piristyneet, selviää Helsingin seudun kauppakamarin yrityskyselystä. Hieman yli puolessa yrityksistä taantuma ei juuri vaikuta kesätyöpaikkojen määrään. Kesätyöntekijöitä rekrytoivista yrityksistä 20 prosenttia palkkaa jopa enemmän kesätyöntekijöitä kuin viime kesänä. Kesätyöntekijöiden palkkaamista avittavat eniten taloudelliset tuet, yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa sekä mahdollisuus käyttää esimerkiksi kesäyritysmalleja nuorten työllistämiseen. ? Nuorisotakuun kautta on mahdollista saada nuorten palkkaamiseen palkkatukea, jota moni yritys jo hyödyntää. Valitettavasti yritysten tietämys nuorisotakuun erilaisista työnantajatuista on edelleen heikkoa: 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi tuntevansa nuorisotakuun joko huonosti tai kohtalaisesti, Helsin- gin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen kertoo. Vaikea taloustilanne vaikuttaa toki myös kielteisesti; joka viides yritys kertoo vähentävänsä kesätyöntekijöiden määrää. Rekrytointia estävät palkkakustannukset, ajan puute perehdyttämiseen ja sopivien kesätyöntekijöiden löytäminen. Kesätyöpaikka löytyy yhä useammin sähköisestä kanavasta Yritysten tärkeimmät rekrytointikanavat ovat oma henkilöstö (53 %) ja työnhakijoiden suorat yhteydenotot (42 %) esimerkiksi internet-sivujen, sosiaalisen median tai sähköpostin välityksellä. Tärkeässä roolissa ovat myös oppilaitokset, joiden kautta löytyy neljännes kesätyöntekijöistä. Työ- ja elinkeinotoimiston apuun turvautuu vain 8 prosenttia yrityksistä. Moni yritys myös palkkaa mielellään edellisen vuoden kesätyöntekijöitään. ? Erilaiset sähköisesti palvelut ja kanavat ovat yhä tärkeämpiä tiedonlähteitä niin työnhakijalle kuin työnantajallekin, vaikka varsinainen yhteydenotto tehtäisiin perinteisessä kanavassa. Työtä hakevan nuoren kannattaa huolehtia, että oma digitaalinen identiteetti on kunnossa, Lahtinen neuvoo. Helsingin seudulla on suurin kysyntä kesätyöntekijöistä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa. Heitä ilmoittaa palkkaavansa 70 prosenttia yrityksistä, korkeakouluopiskelijoiden osuus on 44 %, lukiolaisia etsii 40 % ja peruskoululaisille on tarjolla töitä joka kuudennessa yrityksessä. Yritykset päättävät rekrytoinneistaan parhaillaan. Maaliskuussa on täytetty 40 prosenttia kesätyöpaikoista, joten yli puolet kesätyöpaikoista on edelleen täyttämättä. Raija-Liisa Seilo teatteri -museon ?johtoon ??Teatterimuseon museonjohtajana on 1.4.2015 aloittanut filosofian maisteri Raija Liisa Seilo. Museota syksystä 2010 johtanut Helena Kallio on siirtynyt freelanceriksi. Raija-Liisa Seilolla on pitkä ja monipuolinen johtajakokemus ja laaja yhteistyöverkosto teatterin kentällä. Hän on toiminut johtajana mm. Turun Kaupunginte- atterissa ja Tampereen Teatterikesässä. ? Teatterimuseo on fantastinen, aivan uudenlainen haaste ja mahdollisuus eri tehtävissä kerätyn kokemuksen jälkeen ? liekö synteesi? Syväsukellus kulttuuriseen identiteettiimme, avaamaton perspektiivi siihen miten se korreloi esittävän taiteen ? teatterin, tanssin, sirkuksen ? tämän päivän todellisuuteen.   Tapani on ollut rikkoa rajoja eri taidelajien väliltä sekä tieteen ja taiteen väliltä ja manifestoida taiteen rajatonta globaalia ydintä. Tavoitteenani on ajankohtainen, ymmärrystä ja keskustelua lisäävä, helposti lähestyttävä museo, jonka lisäarvo suomalaiselle kulttuuritarjonnalle on kiistaton.
• MunkinSeutu 12 Nro 8 ? Viikot 16-17 Rastilassa ja Lapsuuden suosikki-? Vuosaaressa ruoka-annokset rakennetaan uusia bussipysäkkejä ? ? Uusi runkobussilinja 560 aloittaa liikennöintinsä elokuussa. Uuden linjan pysäkkien rakentaminen alkaa Itä-Helsingin Rastilassa ja Vuosaaressa lähiaikoina. Itä-Helsingissä urakka alkaa viiden pysäkin rakentamisella Kontulantiellä. Nykyisten pysäkkien laatutasoa nostetaan pidentämällä pysäkit vähintään 36 metrin mittaiseksiPysäkin pidentäminen ja kulkuyhteyksien parantaminen aiheuttaa muutoksia nykyisiin istutuksiin ja muutamia puita joudutaan poistamaan. Pysäkit ovat käytettävissä myös parannustöiden aikana työaikaisin järjestelyin Linjan pohjoisosien pysäkkien rakentaminen alkaa hieman myöhemmin, ja tavoitteena on saada kaikki pysäkit pääpiirteittäin valmiiksi, kun linjan liikennöinti alkaa 10. elokuuta. Linja 560 tarjoaa uuden poikittaisen runkoyhteyden Vuosaaren ja Myyrmäen väliselle 28 kilometrin reitille. Linja tarjoaa muun muassa tehokkaan vaihtoyhteyden Kehäradan junista Itä-Helsinkiin Malmin aseman kautta. Runkolinjoilla pysäkinvälit ovat harvempia ja vuorovälit tiiviimpiä kuin muilla busseilla, jotta liikenne olisi raideliikennemäisen tehokasta. Pysäkkien sijoittelussa tärkeimpiä kriteereitä ovat olleet hyvät vaihtoyhteydet. Myös liikennevaloetuudet ja uusi joukkoliikennetunneli Pohjois-Helsingin Paloheinästä Kuninkaantammeen nopeuttavat bussien kulkua. Linja 560 liikennöi ruuhka-aikaan 7?8 minuutin välein, viikonloppuisin päiväsaikaan 10?15 minuutin välein ja vuorokauden hiljaisempina tunteina 20? 30 minuutin välein. Liikennöintiaika on arkisin noin kello 4.45?23.30 ja viikonloppuisin noin kello 5.30? 23.30. Ravintola Meripaviljonki avautui eläintarhanlahdelle ??Meripaviljonki sijaitsee keskellä merellistä Helsinkiä, luontoa ja kaupunkiympäristöä. 8. huhtikuuta avattu Meripaviljonki kutsuu erityisesti kalan ja äyriäisten ystävät herkuttelemaan miljööseen, josta avautuvat ainutlaatuiset panoraamanäkymät Eläintarhanlahdelle. Meripaviljonki on Helsingin ensimmäinen kelluva julkinen rakennus ja kotimaisen työn taidonnäyte. Keittiötoimenjohtaja Marko Helenius luotsaa Meripaviljongin kala- ja äyriäispainotteista keittiötä. Ravintolan ulkoisissa puitteissa aistittava keveys on otettu huomioon raaka-aineissa, joissa suositaan kotimaisuutta. ? Meiltä saa tuoretta kalaa ja äyriäisiä joka päivä, ja huomioimme Meripaviljongin tarjonnassa vaihtuvat sesongit. Kesäkaudella panostamme mm. raikkaisiin tuoreisiin kasviksiin, marjoihin sekä klassisiin kalaja rapuherkkuihin, Helenius linjaa. ? Keittiömestarin suositusannoksilla tarjoamme asiakkaillemme päivittäin vaihtuvia ruokaelämyksiä. Annokset ovat keveydestään huolimatta runsaat, ja hintatasomme sopii kaikille. Ravintola Meripaviljonki on avoinna ympäri vuoden, seitsemän päivää viikossa, lounaasta iltaan. Asiakaspaikkoja on à la carte -ravintolana 170 ja yksityistilaisuuksissa 200 hengelle. Meripaviljongin mutkattomasta ja rennosta asiakaspalvelusta vastaa ravintolapäällikkö Marjut Tuominen. Ravintola on osa Paasitornin täyden palvelun kokous- ja kongressikeskuksen muo- dostamaa kokonaisuutta ja tarjoaa runsaasti uusia vaihtoehtoja myös kokousjärjestäjille. Meripaviljonki jyhkeän Paasitornin edessä on historiallisen kaupunkimaiseman moderni lisä. Ravintolan julkisivusta kolme neljäsosaa on lasia, loput kuparia. Sisällä ravintolasalissa, jossa kaikki pöytäpaikat ovat veden äärellä, Eläintarhanlahden maisema avautuu kolmeen ilmansuuntaan. Ravintolaan saavutaan siltaa pitkin, jonka kallistuskulma muuttuu meriveden korkeuden mukaan. Salin lattia kelluu noin metrin korkeudella veden pinnasta. Meripaviljonkiin voi tulla myös veneellä rakennukseen liittyvän venelaiturin kautta. Meripaviljongin arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja pääurakoinnista Europlan Engineering Oy. Meripaviljongin rakennuttaja ja omistaja on Helsingin Työväenyhdistys ry. Arkkitehtisuunnittelu ja kaikki erikoissuunnittelu ovat suomalaista työtä. Rakennuttaja sekä kaikki kolme urakoitsijaa ovat kotimaisia. Myös hankkeen toteutus oli pääosin suomalaisten työntekijöiden suorittamaa. Meripaviljongin ravintolaliiketoimintaa harjoittaa Ravintolakolmio-ryhmän Graniittiravintolat Oy, joka vastaa myös Paasitornin yhteydessä toimivan neljän muun ravintolan (Juttutupa, Graniittilinna, Paasiravintola ja Paasin Kellari) toiminnasta. Perheyritystaustainen Ravintolakolmio-ryhmä on kasvanut 18 ravintolan kokonaisuudeksi, joka työllistää Helsingissä yli 250 henkilöä. ??Kysyttäessä suomalaisilta lapsuuden kotiruokasuosikkeja, joiden he toivoisivat säilyvän suomalaisessa ruokakulttuurissa, nousee listalle sekä kaikkein perinteisimpiä kansallisruokia että helppoja arjen perusratkaisuja. Kovimmin halutaan pitää kiinni karjalanpaistista ja -piirakoista sekä makaronilaatikosta. Makkarakeitto ei herätä suuria tunteita. Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista ja tulokset kertovat, että suomalaisilla on kolme erityistä kotiruokasuosikkiannosta. ? Listan kärjessä karjalanpaisti, karjalanpiirakka ja makaronilaatikko jakavat tittelin Suomen suosituimmista lapsuuden kotiruoista. Yhteensä tämä kolmikko keräsi lähes 40 prosenttia kaikista äänistä. Hieman yllättäen listan hännillä keikkuvat tutut keittoruoat, makkarakeitto ja lihakeitto, Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila kuvailee suomalaisten mieltymyksiä. Suosikkiruoat vaihtelevat vastaajan sukupuolesta, iästä ja kotipaikasta riippuen. Kärkikaksikon suhteen miesten ja naisten mielipiteet menevät ristiin; naiset liputtavat karjalanpiirakoiden puolesta, miehille karjalanpaisti on ykkönen. Alueellisesti karjalanpaistia suositaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun taas karjalanpiirakat ovat suosituimpia Helsingissä ja Uudellamaalla.    Perinneruokien suosio näkyy Karjalanpiirakka oli myös selvä ykkössuosikki nuorten keskuudessa 24 prosentin kannatuksella. Vanhempaa ikäpolvea edustavien vastaajien keskuudessa se keräsi huomattavasti pie- on makaronilaatikko. ? Uudet sukupolvet keknemmän, 4 prosentin kannatuksen. Iäkkäämmät suo- sivät makaronilaatikkoon sivat nuoria selvästi enem- aina jotakin uutta ja tutusta män muun muassa kaali- suosikista on varmasti sakääryleitä, läskisoosia ja toja eri variaatioita. Kysynkin aina asiakkailta, millaisilakkapihvejä. ­? Aidot maut ja kotona nen makaronilaatikko teillä itse tekeminen kasvattavat tehdään, Jansen naurahtaa. Suomalaisten suosikkiateselvästi suosiotaan. Perinneruokien suosio näkyy riat saa helposti koottua kaupan tarjonnassa. Arki- kotimaisista raaka-aineisruoan arvostus on nousus- ta, joita tuo esiin käynnissä sa ja raaka-aineilta odote- oleva Sinivalkoinen jalantaan laatua. Erityisesti vii- jälki -kampanja. Kampanja konloppuina ainekset oste- muistuttaa, että valitsemalla taan yhä useammin palve- suomalaisia tuotteita tukee lutiskiltä. Esimerkiksi liha- samalla maan työllisyyttä. mestarimme käsityönä leik? Jos jokainen ruokaoskaamat tuoreet karjalan- toksia tekevä suomalainen paistilihat, monien muiden käyttäisi kuukauden aikaraaka-aineiden lisäksi, saa na 10 euroa nykyistä enemmeiltä palvelutiskiltä val- män suomalaisiin tuotteimistusvinkkien kera, ker- siin, synnyttäisi se vuodestoo K-citymarket Porvoon sa Suomeen 15  000 uutta K-kauppias Taina Jansen.   työpaikkaa. K-ruokakaupJansenin mukaan silakka- pojen valikoimasta noin 80 pihveillä ja läskisoosilla on prosenttia on suomalaisvakiintunut käyttäjäkuntan- ta tuotantoa, ja Sinivalkoisa. Mielenkiintoinen ilmiö nen jalanjälki -kampanja- tunnuksen myötä suomalaiset tuotteet löytää hyllyltä entistä helpommin, Jansen vinkkaa. Minkä kotiruuan lapsuudestasi haluaisit säilyvän suomalaisessa ruokakulttuurissa? Karjalanpaisti (13 %) Karjalanpiirakka (13 %) Makaronilaatikko (13 %) Lihapullat (11 %) Hernekeitto (9 %) Kaalikääryle (9 %) Lihakeitto (2 %) Makkarakeitto (1 %) Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa ja siihen vastasi 1017 15?79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Kysymyksen vastausvaihtoehdot kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta. Nuoret pois telkkarin äärestä ? Huippu-urheilijan vinkit ??Tuoreen selvityksen mukaan lapset ja nuoret liikkuvat jo hälyttävän vähän ? vain joka viides nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä. Olympiatason freestylehiihtäjä Antti Ollila kannustaa nuoria kokeilemaan rohkeasti uusia urheilulajeja ja löytämään liikunnasta sen oman juttunsa. Nykynuorison kunto on suorastaan romahtanut, kertoo tuore Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimus (Liitu). Jopa 95 prosenttia lapsista viettää liikaa aikaa ruudun ääressä. Ongelman lasketaan aiheuttavan kansantaloudelle jo nyt jopa 3?4 miljardin euron laskun. Nuori olympiaurheilija freestylehiihtäjä Antti Ollila pitää kehitystä harmillisena ja kannustaakin nuoria kokeilemaan eri lajeja ja yhdistämään muita mielenkiinnon kohteita urheiluharrastukseen. ? Itse vietän kyllä suuren osan päivää ruudun ääressä, eli olen varmaan yksi noista tilaston nuorista. Tosin vaikka koneella tulee suhtkoht paljon istuttua niin sellasta päivää ei mulla oo, etten jotain liikunnallista tekis, Ollila tunnustaa. Liikkumaan Ollilaa kannustaa toisen rakkaan harrastuksen yhdistäminen laskemiseen. Ollilan mukaan freestylehiihtopiireistä löytyy paljon valokuvausta ja videokuvausta harrastavia kavereita. ? Olen aina ollut kiinnostunut kuvaamisesta ja jo ihan pienestä saakka kamera on ollut mukana rinteessä. Siellä on todella usein porukkaa kuvaamassa ihan omakAntti Ollila: Kuva; Stephan Sutton si ilokseen, Ollila sanoo. Liikunta voittaa Viimeisimmän videon #hotchocolateproject -prokotisohvan 6-0 jektiinsa Ollila on kuvannut yhdessä hyvän ystävänAmmattiurheilijana Ollisä Anttu Oikkosen kanssa lan on vaikea kuvitella vietkotikaupunkinsa Rovanie- tävänsä koko viikonlopun men keskustassa. kotisohvalla lojuten. Nuo? Ollaan kuvattu porukal- rena aloitettu urheiluharla ainakin kolmena kaute- rastus on kasvanut jo eläna näitä videoita ilman mi- mäntavaksi. tään budjettia. Nyt sitten oli ? Junnuna tuli harrastetmieletön mahdollisuus saa- tua tosi paljon eri lajeja. da Paulig Tazzalta hieman Kokeilin varmaan kaikkea budjettia taakse ja kunnon jalkapallosta salibandyyn. kuvaajat. Kuusivuotiaana aloin laskemaan ja vähitellen tip- pui muita harrastuksia pois. Talviurheilu ja sitä kautta freestylehiihto valikoitui ajan kanssa omaksi lajiksi, kun Ollila huomasi luistavansa muiden lajien treeneistä päästäkseen rinteeseen. ? Freestyle-hiihdossa on parasta se, että saa tehdä mitä huvittaa. Kukaan ei oikeastaan käske, mitä pitäisi tehdä. Ja aivan mieletöntä on huomata oma kehittymisensä. Joka päivä voi oppia jotain uutta. Ollilan vinkit tietokoneen ääressä nuokkuvalle nuorelle 1. Nouse ylös ja lähde ulos. 2. Urheiluharrastus ei välttämättä vaadi kalliita varusteita tai lisenssimaksuja. Kokeile vaikka skeit- tausta. 3. Käytä mielikuvitustasi, kokeile rohkeasti uusia lajeja tai kehittele oma. 4. Parasta on yhdessä tekeminen! Kuvaa kavereiden kanssa temppuja, positiivinen palaute tuntuu mahtavalta. Kaupan päälle huomaat vielä oman kehityksesi nopeasti.
• MunkinSeutu Viikot 16-17 ? Nro 8 13 Helsingin yliopistomuseon uusi näyttely avautui 27.3. ??Ajattelun voimaa ? Helsingin yliopiston tarina 1640?2015 on näyttely tieteistä ja taiteista, tutkijoista ja opiskelijoista. Se kertoo Suomen vanhimman yliopiston värikkään tarinan Kuninkaallisen Turun Akatemian perustamisesta 1640 näihin päiviin saakka. Humoristiset lyhytfilmit puhaltavat henkiin opiskelijoiden elämän neljällä eri aikakaudella. Mikä on muuttunut 375 vuodessa ? vai onko mikään? ? Näyttelyssä korostuvat asiat, joilla on ollut merkitystä tavalliselle ihmiselle. Kaikkina aikoina on bailattu, tylsistytty, innostuttu ja haaveiltu tyttö- tai poikaystävästä. Opiskelijaelämä on pohjimmiltaan ollut aina aika samanlaista, kertoo näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski Kansakunnan rakentajien Runebergin, Snellmanin, Porthanin lisäksi kerrotaan ylioppilaista, maistereista ja niistä jotka eivät valmistuneet. Punaisena lankana näyttelyssä on yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana. Esillä on laaja kirjo museoesineitä mikroskoopeista korsettiin, yliopiston perustamisasiakirjasta opiske- Opiskelijaboksi 15 m2 onnellisuutta? Valokuvaaja: Linda Tammisto Pannumyssy, 1928. Lääketieteen opiskelijat kirjailivat myssyn muistoksi Helsingin yleisen sairaalan synnytysosaston kätilöille. Valokuvaaja: Linda Tammisto lija-asuntolan kalusteisiin sekä keisarien muotokuvista LinusTorvaldsin tietokoneeseen. Näyttely avautuu yleisölle perjantaina 27.3.2015. Museo on auki ma?pe 12?18, la 12?16 Helsingin yliopiston päärakennuksen uudella puolella osoitteessa Fabianinkatu 33, 3. krs. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Virkamiesten kouluttajasta tutkimusyliopistoksi Lansetti, 1800-luku. Käytetty rokottamiseen. Johan Haartmanin kirjoittama tautiopas Tydelig underrättelse, om de mäst gångbara sjukdomars kännande och motande. Valokuvaaja: Linda Tammisto Uusi näyttely kertoo yliopiston 375 -vuotisen tarinan. Turun Akatemiaa ei perustettu tutkijoiden, vaan virkamiesten kouluttamiseksi. Suurvalta-Ruotsi tarvitsi virkamiehiä koko valtakuntaan. Niinpä maan jokaiseen osaan, Upsalaan, Tarttoon ja Turkuun, perustettiin yliopisto vuonna 1640. Kuukauden kuluttua Turun Akatemian perus- Timantin kiderakennemalli. Helsingin yliopisto, geologian ja geokemian osasto. Valokuvaaja: Linda Tammisto tamispäivästä opiskelijoita oli 44. Suurin osa heistä oli värvätty Ruotsista. Runsaat kaksi sataa vuotta myöhemmin ylioppilas Julius Krohn kirjoittaa äidilleen, miten hän komeilee Keisarillisen Aleksanterin yliopiston univormussa. Univormu oli tuolloin pakollinen, sillä se oli oiva keino valvoa ylioppilaita. Univormut ovat kadonneet, mutta ylioppilaslakit ovat yhä käytössä. Helsingin yliopistossa on nyt 35 000 opiskelijaa. Turun Akatemia on 375 vuodessa muuttunut virkamiesten kouluttajasta menestyneeksi tutkimusyliopistoksi. Helsingin yliopisto on kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Tervetuloa! Elina Ahon maalauksia metrovarikolta, osa Me olemmekin täällä -teosta. Lauri Niskasen sanataidetta, osa Me olemmekin täällä -teosta. Elina Ahon maalauksia metrovarikolta, osa Me olemmekin täällä -teosta HKL:n Taidelinja kiinnostaa - ehdotuksia sateli vapaaseen teoshakuun ??Muovijätteestä rakennettu kattokruunu, vapaamatkustava paininukke, afrikkalaista nykytaidetta, naururatikka ja muotokuvatiski - HKL:n Taidelinjan avoin haku poiki runsaasti ehdotuksia kaupunkilaisilta. HKL haki helmi-maaliskuussa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmaan kaupunkilaisten ehdotuksia toteutettavaksi teoksiksi joukkoliikenteeseen. Haku päättyi 20.3., jolloin teoshaussa oli lopulta yli sata erilaista eh- dotusta Taidelinjan toteutettavaksi. ? Olen iloinen siitä, miten teokset inspiroituvat liikenteestä ja rakentavat kohtaamisia ihmisten kesken. Teossuunnitelmat ovat kestoltaan puolesta tunnista puoleen vuoteen. Valinta tuleekin olemaan vaikeaa, kertoo Taidelinjan taiteilija-koordinaattori Annika Niskanen. Tekijöiden skaala on laaja: koululuokkia, eläkeläisiä, ammattitaiteilijoita, kaupunkiaktiiveja. Teoksis- ta valitaan toteutettavaksi kymmenestä kahteenkymmeneen ideaa. Taidelinjan ohjelmaa huhtikuussa: Viva Granlundin Flag It ja kontulalaiset turisteina metrossa Huhtikuussa Hakaniemen metroaseman lippuhallissa on nähtävissä Viva Granlundin yhteisötaideteos Flag It, jossa matkustajat saattoivat maalata lippujaan osaksi kokoelmaa. Samaan aikaan viereisessä Taidelinjan tilassa on Me olemmekin täällä -instal- laatio, joka syntyi taiteilijaryhmän ja HKL:n varikkotyöntekijöiden yhteistyöstä. Huhtikuussa nähdään lisäksi Kansallisteatterin yleisötyön kautta muodostunut kontulalaisen TeKo-teatteriryhmän Turistit-performanssi. Performanssin yli kymmenhenkinen joukko kontulalaisia vaeltavat turisteina pitkin metroa ja vieraita metroasemia. Vieraisiin paikkoihin saapuvat turistit ovat lapsekkaan uteliaita, mutta pyrkivät samalla sulautumaan HKL:n varikkotyöntekijän teos päätyi osaksi Me olemmekin täällä -installaatiota. joukkoon, jäljitellen heitä ympäröivien ihmisjoukkojen käytöstä. Teoksen voi nähdä 20. ja 27.4. TeKoryhmä on osa Kansallisteatterin kolmivuotista alueellista yleisötyöprojektia Reittejä Kontulaan. Viva Granlund: Flag It!, Hakaniemen metroaseman lippuhalli, Huhtikuun loppuun. Aho, Haapoja, Niska- nen, Niskanen, Koivisto: Me olemmekin täällä, Hakaniemen metroaseman lippuhallin Taidelinja-tila, 25.4. asti. TeKo-ryhmä: Turistit-performanssi, Helsingin metro, 20. ja 27.4. klo 17-21 Taidelinjan vuoden ohjelma päivittyy osoitteessa www.taidelinja.fi
• MunkinSeutu Äänestäjä on päättäjä, ole mukana nostamassa Suomi suosta! 182 Kirsi "Kikka" Holmsten matkailuyrittäjä, poliitikko ÄÄNESTÄ VAIHTOEHTOA IPU HELSINKI Itsenäisyyspuolue on vaihtoehto nykypolitiikalle. IPUn vaaliteemoja ovat: ? Suomelle hallitusti oma raha ja päätösvalta takaisin ? Suoran ja osallistuvan demokratian kehittäminen parlamentanismin rinnalle aidoksi kansanvallan käyttömuodoksi ? Puolueettomuus, rauhanvälitys ja sotilaallinen liittoutumattomuus ovat Suomen turva ? Ihmisten hyvinvointi ohjaamaan yhteiskuntaa ja taloutta rahavallan sijaan Tutustu ehdokkaisiimme tarkemmin www.ipu.fi Kyselytunti puolueille - osa 3 Miksi meillä on liikaa päällekkäisiä työeläkeyhtiöitä ? ??Viime vuosina keskiössä on ollut eri tavoin työeläkeyhtiöiden toiminta mm. niiden ylisuuri määrä (13 yksityisen sektorin yhtiöitä + KEVA). Niiden organisointi ja kulurakenne tulisi saattaa uuteen tarkasteluun, koska nyt on tullut aika todellisiin rakennemuutoksiin. Muun muassa Eläke - Fennia ja  Lähivakuutus yhdistyivät vakuutusyhtiö ELOksi. Miksi vain se olisi mahdollista? Alkuperäisestä sixpackhallituksesta on jäljellä vain yksi  naisministeri (muut vaihtuneet) Päivi Räsänen. Hän on pystynyt aloittamaan ison rakennemuutoksen  eli enemmän kuin kaikki miesministerit yhteensä! Hänen toimestaan on tarkoitus yhdistää Veikkaus, Raha-automaattiyhdis ja TOTO. Mitä tästä hyödytään?  Näin saadaan monet samanlaiset, päällekkäiset toiminnot (tietoliikenne, markkinointi jne) hoidettua yhdestä paikasta keskitetysti eli pienemmällä henkilöstöllä, yhteisellä tietotekniikalla ja jokaisen hienot toimitilarakennukset muutettua rahaksi. Mitä hyötyä tästä on kansalaisille? Eri kansalaisjärjestöille ja niiden yleishyödyllisille organisaatioille yms. jää enemmän rahaa jaetta- MNI KOLU vaksi (tieteelle, kulttuurille, urheilulle jne).  Sama kaava sopii työeläkeyhtiöille  Kymmenessä vuodessa? tämä sama voidaan toteuttaa näissäkin. Nyt se on kiinni siitä, mikä puolueista ja niiden kansanedustajista uskaltaa tarttua ?härkää sarvista? ? Vai ovatko edustajat jotenkin ?löysässä hirressä? tai muuten kytköksissä näihin yhtiöihin? Nyt voidaan aloittaa toteuttaa kansanedustaja Sampsa Katajan ja parin EK:n johtajan ideaa yhdestä yhtiöstä (+KEVA). Tosin toinen heistä esitti ?hullunkurisen? syyn, miksi näitä (=yhtiöitä) ei kannata sorkkia. Niiden hallituksissa ei ole koskaan äänestet- SUOMI UUTEEN NOUSUUN! Vastasyntyneen katseesta voi lukea paljon ??Kokeneet lastenhoitajat ja lääkärit ovat kautta aikojen tienneet, että poikkeavuus vastasyntyneen lapsen katsekontaktissa voi kieliä ongelmista. Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat ovat nyt antaneet tälle tiedolle tieteellisen perustan osoittamalla, että vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa katseensa on yhteys aivojen mikrorakenteiden kehitykseen ja että katsekontakti ennustaa vahvasti lapsen visuaalisen tiedonkäsittelykyvyn kehittymistä. Vastasyntyneen vauvan katsekontakti ja kyky seurata katseella ennustavat vahvasti hänen visuaalisen tiedonkäsittelykykynsä kehittymistä lapsuuden aikana, osoittaa Helsingin yliopistossa ja HYKS:n lastenklinikalla tehty tutkimus. Tutkimus osoitti myös, että vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa ja kiinnittää katseensa on yhteys aivojen mikrorakenteiden kehitykseen. Poikkeava katsefiksaatio liittyy laaja-alaisiin muutoksiin aivojen valkean aineen kypsymisessä. Tulokset tukevat olettamusta, että vastasyntyneellä lapsella on jo olemassa merkittäviä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja, joiden pohjalle myöhempi kognitiivinen kehitys rakentuu. ? Juuri visuaalisen kognition ongelmat muodostavat muun muassa pikkukeskosten tai happivajauksesta kärsineiden vauvojen keskeisimmän elinikäisen ongelmavyyhdin, sanoo tutkimusta johtanut kliinisen neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalo. ? Kun opimme ymmärtämään, miten lapsen varhainen visuaalinen tiedonkäsittely toimii, löydämme ehkä myös keinoja tunnistaa ja estää myöhempien ongelmien kehittymistä. Vanhatalo huomauttaa, että tutkimus on poikkeuksellinen osoitus siitä, miten kunnollinen hyvän kliinikon tekemä tutkimus voi kertoa lapsen tulevaisuudesta yhtä paljon kuin uudenaikaiset menetelmät. ? Lapsia hoitaneet aikuiset kokeneista lastenhoitajista lääkäreihin ovat iät ja ajat arvioineet lapsen katsekontaktia. Poikkeavan kontaktin havainnointi on selkäytimessä vastasyntyneitä vauvoja hoitavilla ihmisillä, vaikka sen merkitystä lapsen kehittymiselle ei ole osoitettu tutkimuksella. Nyt meillä on tutkimukseen perustuva tieto siitä, että tämä intuitiivinen kokemus on ollut oikea, ja samalla tämä avaa mahdollisuuden kehittää lasten neurologista tutkimusta ja hoitoa, sanoo lasten neurologisista tutkimuksista vastannut lastenneurologi Aulikki Lano. Nro 8 ? Viikot 16-17 Josa Jäntti 14 ty (Nykypäivä/2014 )! Niilllä palkkioilla, lisäeläkkeillä ja bonuksilla, joita hallituksen jäsenille maksetaan, ei kukaan ole varmaan halukas äänestämään missään asiassa! Tilanne on sikäli myös otollinen, että  kahdesta suurimmasta yhtiöstä löytyy nyt pätevät (2 ) johtajat eli VARMAN Murto ja Ilmarisen Ritakallio! Molemmat ovat aivan toista luokkaa johtajina kuin edeltäjänsä (Vuoria ja Sailas). Viime mainittujen tärkein päätavoite oli saada omaa eläkettään varten mahdollisimmat muhkeat edut (mm. lisäeläkkeet) meidän maksamistamme eläkevaroista. Kuten puolueiden vastauksista selviää, mikään niistä ei kannata yhtiöiden yhdistämistä. Se tuntuu kummalliselta, kun koko ajan maristaan, että sekä työnantajien että palkansaajien työeläkemaksuja pitäisi korottaa. Näin heikennetään yritysten kilpailukykyä (palkkojen sivukulut kasvavat) ja palkansaajien ostovoima huononee juuri silloin, kun sitä pitäisi kasvattaa. Työeläkkeiden varat ovat paisumistaan paisuneet kuten yllä oleva kuvio osittaa. Työeläkeyhtiöien määrän vähentämistä kannattaa edellä mainittujen lisäksi myös Sixten Korkman lausunnossaan (22.4.2014). Aikaisemmin hänen lisäkseen on ?rivien välissä? mm. Tasavallan Presidentti kiinnittänyt huomionsa ko. yhtiöiden hallinnon kuluihin ja ylit- sevuotaviin palkkioihin. Vastoin lakia, jota muun muassa TELA ei hyväksy näistä kerätyistä työeläkevaroista yhtiöt maksavat maksupalautuksia esim. vuosina 1999 -2010 asiakkailleen  2 miljardia ?, mikä oli 3 % maksetuista eläkkeistä! TELAn pitää puuttua tähän, koska se on itse korostanut julkisuudessa, että varoja saa käyttää vain eläkkeiden maksuun! JosaJäntti3.tif Yhtiöissä ei eläkeläisillä ole halllinnossa edustajia Ei siitäkään huolimatta, että niissä päätetään heidän eläkkeistään. Kansaedustaja Gästgivars (rkp) on tästä tehnyt aloitteen, jonka on allekirjoittanut 121 edustajaa, jolloin se pitäisi käsitellä ja äänestää ?suuressa salissa?. Taktisista syistä? ao. valiokunnan puheenjohtaja Rehula (keskusta) jäädytti sen vaalien yli, jolloin se on aloitettava alusta. Eläkeläisäänestäjät eivät kiinnosta puolueita? Lehdistössä oli juuri mielipidesivuilla tästä kirjoituksia. Puolueiden puheenjohtajien vaalitentissä ei kukaan keskustellut esim. taitetun indeksin palauttamisesta ansiotasoindeksiksi (mikä sopisi juuri nyt tilanteeseen), eläkeläisten korkeammasta verotuksesta vastaavaan palkkatuloon verrattuna eikä työeläkeyhtiöistä? Puolueet tuijottavat vain  ?gallupkäyriin? ja -tuloksiin ja unohtavat, että yli 50% ei vastannut viime kerralla kyselyyn eikä yli 70-vuotiaille esitetä ko. kysymyksiä? Ilmeisesti kaikki puolueet luottavat siihen, että kaikki äänestävät aina samaa ja juuri meidän puoletta ja samalla unohtavat liikkuvat äänestäjät! Ja näitä eläkeläisäänestäjiä on lähes 1.500.000! Kampin metroasemalla korjataan liukuporrasta ??Kampin metroasemalla kauppakeskuksen päädyssä on yksi liukuporras toistaiseksi poissa käytöstä. Liukuportaan korjaustyö vie viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Kampin metroasemalla kauppakeskuksen päädyssä olevan kolmen liukuportaan ryhmän keskimmäinen liukuporras on toistaiseksi poissa käytöstä. Kauppakeskuksen päädyn kaksi muuta liukuporrasta on normaalissa käytössä. Liukuportaan korjaustyö vie viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Liukuportaiden tavallisimpia varaosia pidetään varastossa lyhyen korjausajan takaa- HKL on metron ja raitioliikenteen liikennöitsijä ja Helsingin joukkoliikenneinfran omistaja ja ylläpitäjä. HKL pitää Helsingin liikkeellä: noin puolet kaupungissa tehdyistä joukkoliikennematkoista kuljetaan HKL:n kyydissä. miseksi. Kampin liukuportaiden korjaukset ja huollot tehdään öisin liikennöintiajan ulkopuolella, jotta työstä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä metroaseman käyttäjille. Kampin aseman liukuportaat ovat yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöidyistä paikoista, ja portaissa liikkuu päivittäin useita tuhansia matkustajia. Liukuportaiden vikoja ennaltaehkäistään muun muassa säännöllisen huolto-ohjelman mukaisilla huolloilla sekä korjaamalla vikaantumisriskissä olevia portaita etukäteen. Pääsääntöisesti metroasemien liukuportaat toimivat hyvin; valtaosalla portaista ei ole ollut vuoden sisällä yhtään vikaa.
• Viikot 16-17 ? Nro 8 15 ]Ostetaan ]Työsuorituksia ]Autovuokraamot OSTAMME ASUNTOSI Ei välityspalkkiota pyydä tarjous netistä: www.finnreal.fi Tilaa maksuton palvelukartoitus Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito 01 0 3277 1 00 | www.do med i .f i puh. 040 516 9611 ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ]Kauneus Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus ]Ostetaan Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! ]Kiinteistöhuolto MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO ? Kiinteistönhuolto ? Painepesut ? Hälytys- ja ? Siivouspalvelut valvonta 24h/vrk ? Huoltomies? Lumityöt ja palvelut hiekoitustyöt ? Talonmies? Imulakaisusijaisuudet konepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ]Terveyspalvelut Minnesota-mallista avohoitoa päihde-, läheis- ja ruokaaineriippuvuuksiin. Sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet, nyt myös äänikirjana. Osta tai tilaa: ]Menovinkit Työmahdollisuudet hoivakodeissa kiinnostavat ??Työ vanhusten parissa kiinnostaa nuoria, sillä osaaikaista työtä ikäihmisten parista Attendon hoivakodeista haki yhteensä 560 nuorta. 56 työhön valittua nuorta ovat aloittaneet toimintahetkien pitämisen eri puolella Suomea ja muutama nuori rekrytoidaan vielä lisää kevään aikana. Nuorten viikoittaiset toimintatuokiot eivät korvaa hoivakodeissa jo aiemmin järjestettyä virkistysohjelmaa vaan tuovat siihen lisän. Nuoret palkanneen Huikea Oy:n yrittäjäkaksikko on tyytyväinen, miten työhön valitut nuoret ovat hoivakotiympäristössä pärjänneet ja kuinka motivoituneista hakijoista suuri joukko koostui. ? Työhön haki hyvin eritaustaisia nuoria. Heitä joilla kokemusta ei ollut entuudestaan ja jo alalla opiskelevia. Heistä on saatu hyvin toisiaan täydentäviä työpareja, kertoo yrittäjä Jenna Ylikoski. ? Nuoret ovat olleet reippaita ja ymmärtäneet hyvin työnsä vastuullisuuden ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin. Ikäihmisten ja nuorten välille on kehittynyt jo lämmin side. Toiminnan ideana on sukupolvien välinen lähen- ??Vaalikahvila Munkkivuoren ala-asteella sunnuntaina 19.4. Tuotto koulun 5-luokkien hyväksi. Munkin Seutu Seuraava MunkinSeutu ilmestyy 29.4. Ida Kankare ja Santeri Metsähonkala pitävät toimintatuokiota maaliskuussa turkulaisessa hoivakodissa. tyminen ja ajanvietto aidon kohtaamisen ja läsnäolon kautta, sanoo laatu- ja kehitysjohtaja Paula PohtoKapiainen. Samat tutuiksi tulevat nuoret käyvät samoissa hoivakodeissa vuoden 2015 ajan pois lukien kesäaika. Nyt rekrytoidut 14 24 -vuotiaat nuoret saavat mahdollisuuden käytännön kautta tutustua hoiva-alaan mahdollisena tulevaisuuden työpaikkana. Työmahdollisuus tutustuttaa nuoret alaan, jonne tarvitaan tulevaisuudessa tekijöitä. Työministeriön arvion mukaan Suomessa tarvitaan 200 000 terveydenhuollon työntekijää nykyisen määrän lisäksi vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2014 Huikea ja Attendo tekivät toiminnasta 4 kuukauden pilottihank- keen Pirkanmaalla. Kokeilu oli menestys ja sen vuoksi yhteistyö laajennettiin 17 uuteen hoivakotiin vuoden 2015 alkupuolella. Toimintahetkiä järjestetään: Forssassa, Seinäjoella, Kokkolassa, Kurikassa, Alajärvellä, Vantaalla, Helsingissä, Espoossa, Mikkelissä, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Turussa, Raumalla ja Uudessakaupungissa. Aineistot torstaina 23.4. klo 12 mennessä Viikot 16-17 MunkinSeutu Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun finalistit valittu Helsinkiläinen Varusteleka kärjessä mukana ? Valtakunnallisesta Vuoden nuori yrittäjä -palkinnosta kisaa kuluvana keväänä yrittäjiä viidestä kovan luokan yrityksestä eri puolilta Suomea. Suomen Yrittäjien järjestämän valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun vuoden 2015 finalisteiksi on valittu Eatech Oy:n Esa Mäkelä, 35, Toni Kokkonen, 34, ja Antti Kopponen, 35, Tampereelta, Konesilta Oy:n Ville Kyllönen, 34, Kärsämäeltä, LTP Logistics Oy:n Matti Tuominen, 34, Säkylästä, Piipputaito Oy:n Markku Juden, 34, Lahdesta sekä Varusteleka Oy:n Valtteri Lindholm, 33, Helsingistä. Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten sekä jäsenyrittäjien alueellisiin alkukilpailuihin tekemien ehdotusten pohjalta. Varusteleka Oy tähyää ulkomaille Helsinkiä kisassa edustaa Valtteri Lindholm, Varusteleka Oy:stä. Varusteleka Oy on vuonna 2003 perustettu käytettyjen ja uusien armeijatekstiileiden ja -jalkineiden verkkokauppaan erikoistunut helsinkiläinen yritys. Vuonna 2014 yritys työllisti 55 henkilöä ja vuonna 2013 sen liikevaihto oli reilut 7,3 miljoonaa euroa. Yrittäjä Valtteri Lindholm haluaa muistuttaa, että netin kautta ostetaan koko ajan enemmän ja ulkomaisia verkkokaupat vetävät suomalaisia asiakkaita runsaasti. Nyt olisi viimeistään aika suomalaistenkin ryhdistäytyä ja laittaa oma kauppa kuntoon. Lindholmin mukaan Varusteleka tuskin pystyy enää kasvamaan Suomessa, joten seuraavaksi suunnataan kansainväliseen kauppaan. ? Haluaisimme olla esimerkkinä muille suomalaisille nettikaupoille, että myös kansainvälisesti voi ihan helposti teh- dä myyntiä, Lindholm kertoo. Ensimmäinen askel on otettu jo Ruotsiin ja naapurimaahan lähteekin jo neljän viikon varovaisen markkinoinnin jälkeen sata pakettia viikossa. Myöhemmin tänä vuonna on tarkoitus aloittaa markkinointi myös Tanskassa ja Norjassa sekä IsoBritanniassa ja Yhdysvalloissa. Posti on osoittautunut merkittäväksi yhteistyökumppaniksi kansainvälistymisessä. ? Sitouduimme panostamaan ulkomaiden markkinointiin ja saimme näin neuvoteltua järkevät postikulut, Lindholm kiittelee. Kilpailu ratkeaa 24.4. Levillä Vuoden nuori yrittäjä paljastetaan nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa Levillä 24.4.2015. Tapahtumaan on jo nyt ilmoittautunut 230 nuorta yrittäjää. Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee kolmen parhaan palkitsemista yhteensä 30 000 euron suurui- Kalasatamaan keskuksen Redin työmaa käynnistyy ? Redi koostuu kauppakeskuksesta, sen päälle kohoavista Suomen korkeimmista tornitaloista sekä maanalaisesta pysäköintilaitoksesta. Rakentaminen alkaa kauppakeskuksesta ja pysäköintilaitoksesta, joiden on määrä avautua syksyllä 2018. Redin kokonaisuudessaan on tarkoitus valmistua vuoden 2023 aikana. ? Kalasatama saa Redin myötä aivan uuden vaiheen kehityksessä. Palapelin palat ovat loksahtaneet paikalleen, ja kaupungin itäisen portin kehittäminen alkaa?, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Pajunen näkee rakentamisen käynnistymisen myönteisenä signaalina, jota tässä ajassa kaivataan. ? Helsinki elää tällä hetkellä kaupunkirakenteen kehityksen murrosvaihetta, joka etsii vertais- taan 200 vuoden takaa ajalta, jolloin Helsingistä tuli pääkaupunki. Osana tuota muutosta Redin ympärille muodostuu Helsingin itäisen kantakaupungin sydän. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa SRV. Kauppakeskuksen päälle on suunnitteilla yhteensä 1 200 asuntoa kuuteen asuintorniin, joiden lisäksi rakennetaan toimisto- ja hotellitornit. Ensimmäisen asuintornin rakentamisen on määrä alkaa syksyllä 2016. ? Redin rakentamisen käynnistymisellä on iso merkitys koko Kalasatamalle. Se luo loistavat edellytykset koko alueen jatkokehittämiselle?, sanoo Kalasataman aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupunginkansliasta. Hankkeen aloittamisen sinetöi päivitetty toteutussopimus, jonka kaupunki ja SRV allekirjoittavat torstaina 26. maaliskuuta. - Sopimuksen allekirjoittaminen on Kalasataman palveluiden kannalta todella odotettu ja positiivinen asia. Kauppakeskuksen lisäksi sopimus toimii lähtölaukauksena uuden terveysja hyvinvointikeskuksen rakentamiselle. Se tulee Kalasataman keskuksen välittömään läheisyyteen Työpajankadulle?, virastopäällikkö Jaakko Stauffer kiinteistövirastosta kertoo. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen alkaa tänä kesänä, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa. Kaupungin ja SRV:n neuvottelema toteutussopimus tuo kaupungille tontinmyyntituloja kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. sella summalla. ? Kilpailijoiden taso oli tänä vuonna poikkeuksellisen kova, ja viiden finalistin valinta oli kaikkea muuta kuin helppo tehtävä, Suomen Yrittäjien nuorten ja opiskelijoiden palveluista vastaava järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä sanoo. ? Ilahduttavinta oli huomata, että luovuutta ja määrätietoisuutta löytyy niin perinteisiltä kuin uudemmilta toimialoilta haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Näin valitaan Voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen ja yrittäjäasenteeseen liittyen. Finalistit paremmuusjärjestykseen asettavaan tuomaristoon kuuluvat Oskari Lehtonen (KoppiCatch Oy, Tabletkoulu Oy), Ida Hakola ja Ilona Hiila (Vapa Media Oy, Vuoden nuori yrittäjä 2014 sekä Vuoden nuori helsinkiläinen yrittäjä 2014 ), Sam Nieminen (Yksityisyrittäjäin Säätiö, SGN Group Oy), Susanna Rantanen (Heebo Oy, Boardman 2020), Josi Tikkanen (Suomen Yrittäjien yrittäjämediat) ja Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunta. 46. vuosikerta ? nro 8 Ajankohtaista Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus ? Ekumeenista valtiopäiväjumalanpalvelusta vaalikauden päättyessä vietetään keskiviikkona 15.4.2015 klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Liturgeina toimivat pastorit Seppo S. Kosonen ja Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ sekä vapaiden suuntien edustajana Baptistikirkon johtaja Jari Portaankorva.   Tekstinlukijana avustaa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Musiikista vastaavat urkurina Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksessa laulaa Akateeminen laulu johtajanaan Iida Antola. Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena kohteena on Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Kolehdin kantavat Helsingin Hakatyttöjen, Helsingin Sinihaukkojen ja Katajanokan Karhunkaatajien partiolaiset. Seurakuntalaisille, 2015 - Viikot 16-17joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti tapahtuu klo 11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista. Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. 050 5589984 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN RAUTAINEN OSAAJA EDUSKUNTAAN Kaupungin liikuntaa ? kesän kurssitarjonta Heikkaanaukiolla la 11.4. klo 12.30-14.00 p. 010 281 2600 tutustua osoitteessa funactionnuorille.fi. 17?29-vuotiaille nuorille suunnatun NYT-hankkeen kesän tarjonnassa on puolestaan mm. jalkapalloa, kiipeilyä, kuntosalia, minigolfia ja tennistä. Lisätietoa löytyy osoitteesta nytliikunta.fi. Aikuisille ja senioreille Aikuisille ja senioreille on tarjolla hallivesijumppaa Itäkeskuksen uimahallissa, syvän veden vesijumppaa Uimastadionilla, Kumpulan maauimalassa ja Itäkeskuksen uimahallissa, uintitekniikan opetusta Uimastadionilla, uimakoulu Uimastadionilla sekä maksuttomia puistojumppia ympäri Helsinkiä: Aurinkolahden uimaranta, Hesperian puisto, Kampin palvelukeskus, Kinaporin palvelukeskus, Kontulan kelkkapuisto, Latokartanon liikuntahallin edusta, Maunulan sorsapuisto, Myllypuron liikuntapuisto, Pihlajamäen nuorisopuisto, Puotilan leikkiniitty, Rastilan leirintäalue, Suuntimontien puisto, Talin liikuntapuisto ja Uimastadionin edusta. Kuva: Konsta Linkola 46. vuosikerta - Nro 8 Syntyperäinen munkkiniemeläinen! www.maijahertzbaumann.com Maija Hertz-Baumann Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner 040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi 54 www.seijamuurinen.net Lapsille ja nuorille Soita Alajärven Emännälle M. Bucht Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. Terveystieteiden tohtori, sairaanhoitajadiakonissa, kaupunginvaltuutettu, sosiaalija terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Monipuolinen käytännön työkokemus Suosittelevat mm. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, professori Sirpa Asko-Seljavaara ja ekonomisti Hannele Luukkainen Toukokuussa lasten uimakouluihin voi pulahtaa Itäkeskuksen, Jakomäen ja Pirkkolan uimahalleissa sekä kesäkuusta alkaen myös Kumpulan maauimalassa ja Uimastadionilla. Alakouluikäisten Easysport-toiminnasta löytyy kesällä mm. liikuntaleirejä, tennistä, yleisurheilua, koripalloa, rantalentopalloa ja purjehdusta. Yläkouluikäisille suunnatussa FunAction-toiminnassa on tarjolla mm. frisbeegolfia, kalliokiipeilyä, katukorista, melontaa sekä tapahtumia. Tarjontaan voi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti SEIJA MUURINEN ? Helsingin kaupungin liikuntavirasto tarjoaa kesälläkin monipuolisen kattauksen liikunnallista toimintaa helsinkiläisille. Kurssiilmoittautumisen voi tehdä Internetissä https://asiointi.hel.fi keskiviikkona 15.4.2015 klo 16.00 alkaen tai soittamalla keskiviikkona 15.4.2015 klo 16.00-18.00 numeroon 09 310 28858. Kurssitarjonta, aikataulut, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.hel.fi/liikuntakurssit. Osa tarjonnasta maksutonta ja ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Kotisiivousta Munkinseudulla! Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö MunkinSeutu Maksan ilmoituksen itse Kauniainen KT UUSI KOHDE Lämpö- ja vesijohtoliike Verhoomo Tiisa Raati UUSI KOHDE ]Valokuvaamot ]LVI 92m² 4h+k+khh+p. Vain yhdet portaan ulko-ovelta ja olet kotona. Kodin pinnat on käyty läpi ja keittiön koneet uusittu samalla kun keittiö on vanhaa kunnioittaen kunnostettu. Kolme makuuhuonetta, kylpyhuoneessa wc + erillinen wc, khh sekä tilava olohuone. Taloyhtiössä oma uima-allas. Tule ihastumaan! Mh. 325.441,77? Vh. 359.000? (F) Laaksotie 5 B 9785014 Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy Helsinki, Kallio KT 41,1m² 1h+kk+kph Hyvin hoidetun ja kauniin vanhan talon kolmannen kerroksen rauhallinen koti. Kaunis rappukäytävä, joka kuiskaa menneiden vuosikymmenten tarinoita. Korkeaan asuinhuoneeseen tulvii valoa suurista erkkeri-ikkunoista. Remontoimalla tämä helmi hioutuu uuteen loistoon! Mh. 242.000? (E) Viides linja 18 B 9649138 Metsänneidonkuja 12, Espoo
• MunkinSeutu 16 Nro 8 ? Viikot 16-17 Ravintola Pikku Ranska VAPPULOUNAS Pe 1.5. Ravintola Seurasaari yli ? yhtä juhlaa 125 vuotta a s s i o j a n Oletha liikkeellä? Kattaukset klo 12.00 ja 15.00 Kattaukset klo 12.00 ja 15.00 A LA CARTE- LOUNAS Aikuiset: 22?, Lapset: 11? A LA CARTE- LOUNAS Aikuiset: 27?, Lapset: 15? Katso Menu netistä etusivultamme Katso Menu netistä etusivultamme AINOASTAAN PÖYTÄVARAUKSELLA AINOASTAAN PÖYTÄVARAUKSELLA TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA 05059941 inunjuhlas Lisäinfoa s anotetaan numerossa asta Varauksia v Tervetuloa a avoinna jok n e m m le o a e s Huhtikuus nnuntai kello 11 alka Su Lauantai ja myynti@ravintolaseurasaari.fi www.sinunjuhlasi.fi p.09-626 625 ? Helsingin paras tontti ILMAISEKSI Guggenheim -bisnekselle?! ? 150 miljoonaa verorahoja museopalatsiin?! ? Vielä lisenssimaksukin?!! EI, EI Guggenheim ! Rakennetaan Etelärantaan uusi uimahalli, meille kaikille ! Valentina Ahlavuo perushelsinkiläinen, Helsingin Taidemuseon johtokunnan jäsen www.ahlavuo.fi 156 AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET ia vastaan s k u a r a v ä t pöy Nyt otetaanntola Seurasaaren Ravi E ALL A N U O L VAPPU ja LLE A A N U O VÄL I Ä P N E I ÄI T aren sivuilla 3 8 i.fi Seurasa ÄITIENPÄIVÄLOUNAS Su 10.5. MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com HAKOLA Juha HETEMAJ Fatbardhe KARHUVAARA Arja MAJURI Pekka KOULUMIES Terhi PELKONEN Jaana SARKOMAA Sari SUOMALAINEN Nina KOKOOMUKSEN EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAITA TAVATTAVISSA Munkkivuoren ostoskeskuksella lauantaina 18.4. klo 11-13 Munkinseudun Kokoomus ry tarjoaa tällä kertaa sinulle hernekeittoa ja eduskuntavaaliehdokkaita. Paikalla mm. Juha Hakola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Karhuvaara, Pekka Majuri, Terhi Koulumies, Jaana Pelkonen, Sari Sarkomaa ja Nina Suomalainen. Tule sopalle ja solmimaan uusia tuttavuuksia. Lapsille ilmapalloja. Järjestää Munkinseudun Kokoomus ry Ilmoituksen maksaa Munkinseudun Kokoomus ry TERVETULOA KOKOOMUS LIIKKEELLÄ