2018 Viikko 24 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 12 M unkin S eutu Munkkivuoren asiantuntijat palveluksessasi. Varaa ilmainen arviokäynti puh. 010 247 7895! Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys Kesän uutuus: Daily Protector spf 50 hajusteeton supersuojavoide kasvoille 49 € Suojaa herkkää ihoa auringon haitoilta sekä sävyttää heleäksi. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, katutaso www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi AVOIMET OVET Maanantaina 25.6. klo 14-18 voit tulla kysymään hammasasioista veloituksetta. Varaamme 15 minuuttia/potilas esim seuraavanlaisiin asioihin: ? Voiko sinulle suunnitella implanttia eli keinojuurta ? Voiko hampaitasi valkaista ? Onko sinulla hammaskiveä/ientulehdusta ? Miksi hampaitasi vihloo/särkee Aikoja on rajoitetusti tarjolla, varaa omasi puhelimella mahdollisimman pian. Numeromme on 094774 300 Paikalla on 2 hammaslääkäriä ja yksi suuhygienisti Tervetuloa tapaamaan meitä! HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh. 044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LISÄTIETOJA: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Kroppa kesällä kuntoon! Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® perustuu liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Sopii miehille ja naisille. Urheilijoille palautumiseen! NÄKYVIÄ TULOKSIA NOPEASTI! NYT EDULLISET KESÄHINNAT ajalle 26.6. – 11.8. Tuttu Elixiristä! Varaa ilmainen konsultaatio! MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
2 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 5/2018 7,70 Tara Lange kannustaa mehustamaan rohkeita kasvisyhdistelmiä Onko hengityksesi heikkoa? Metsäpuiden siemenöljyt nujersivat psoriasiksen Kun munuaiset voivat hyvin, iho voi hyvin Eturauhasen hieronta hellii ja hoitaa Pitääkö lääkäreiden itse sairastua, ennen kuin hometauteihin paneudutaan? KYLMÄ kuumin kauneustrendi maailmalla Tue kehon solusyöntiä 16 tunnin paasto torjuu sairauksia ja pitää nuorena Pyöräytä nuorentava smoothie SYÖDÄÄN sateenkaari päivässä! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 TILAA!
49. vuosikerta – nro 12 Viikko 24 M unkin S eutu Liput ja vyöhykkeet uusiksi ensi vuoden alussa HSL:n vuosien 2019–2021 TTS:n valmistelussa on käytetty seuraavia lippujen hintoja: AB BC ABC CD BCD D ABCD Kertalippu 2,80 2,80 4,60 4,60 5,40 2,80 6,50 Kausilippu 30 vrk 59,70 59,70 107,50 107,50 115,80 59,70 157,60 Vuosilippu 53,00 53,00 96,00 96,00 104,00 53,00 141,00 Uudistus selkeyttää lippuvalikoimaa. Nykyisen Helsingin, Espoon tai Vantaan sisäisen lipun sijaan ostetaan ABtai BC-lippu. Seutulippualuetta vastaa jatkossa ABC-lippu. Koko HSL-alueen lippu on ABCD-lippu. HSL uudistaa joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet ja liput heti, kun valtaosa matkakorteista on vaihdettu uusiin. Tavoiteaikataulu uudistukselle on vuoden 2019 alku. Myös lippujen hinnat muuttuvat. ? Ehdotuksen mukaan uusi 30 vuorokauden AB-lippu maksaa 5 euroa enemmän kuin nykyinen sisäinen kausilippu. Uudella lipulla voi kuitenkin matkustaa huomattavasti laajemmalla alueella. Niinpä monilla sisäisen kausilipun käyttäjillä kokonaismatkakustannukset jopa laskevat, kun ei tarvitse enää ostaa kertalippuja matkoille nykyisen kausilippualueen ulkopuolelle. Niillä seutulipun käyttäjillä, joille jatkossa riittää ABtai BC-lippu, kuukausilipun hinta laskee lähes 47 euroa eli 44 prosenttia. Lisäksi HSL tuo tarjolle uuden, kerran kuussa laskutettavan vuosilipun, joka on edullisin tapa matkustaa joukkoliikenteessä. – Uudet vyöhykkeet vastaavat kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin, kun kaupunkirakenne tiivistyy ja väkiluku kasvaa. Helsingin seutu muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa liikutaan kuntarajoista riippumatta. Monissa paikoissa lähin kauppakeskus, kirjasto tai uimahalli voi olla naapurikunnan puolella. Myös seudun kunnat kehittävät palveluitaan niin, että niitä voi käyttää yli kuntarajojen. Vyöhykeuudistus muuttaa monia kuntarajan ylittäviä matkoja huomattavasti nykyistä edullisemmiksi, Suvi Rihtniemi toteaa. Nykyiset lippualueet noudattavat kuntarajoja, ja lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat matkan pituuteen nähden kalliita. Toinen ongelma on, että samalla lipulla voi tehdä hyvin eri pituisia matkoja: idässä voi matkustaa Helsingin sisäisellä lipulle aina Sipoon rajalle saakka, mutta lännessä seutulippuraja tulee vastaan jo Hanasaaressa. Uudistus myös selkeyttää lippuvalikoimaa. Nykyiset liput ja niiden matkustusalueet ovat vaikeita hahmottaa: mitä tarkoittaa seutu, lähiseutu 2 ja lähiseutu 3. Helsingin keskustasta vyöhykkeittäin piirtyvät, kirjaimilla ABCD nimetyt vyöhykkeet ja liput ovat helpommin ymmärrettävissä. Ennustemallien mukaan uudet vyöhykkeet lisäävät joukkoliikenteen käyttöä koko seudulla pitkällä aikavälillä noin prosentilla. Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta on todellisuudessa hyvin suuri, sillä kaikkiaan seudun joukkoliikenteessä tehdään vuosittain yli 370 miljoonaa nousua. Joukkoliikenteen matkustajakilometrit kasvavat vielä enemmän, noin 5 prosenttia, sillä kuljetut matkat pitenevät. Eniten joukkoliikenteen käyttö lisääntynee uudella, laajalla B-vyöhykkeellä, jolla on hyvä joukkoliikenteen tarjonta ja jossa asuu yli 600 000 ihmisKaupunkitutkimusinstituutti käynnistää toimintansa ? Helsingin yliopistossa on aloittanut toimintansa Suomen ensimmäinen kaupunkitutkimuksen monitieteinen tutkimusyksikkö. Tutkimusinstituutin johtajaksi on nimitetty kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Helsingin yliopistoon perustettu Kaupunkitutkimusinstituutti tutkii kaupunkeihin liittyviä ilmiöitä ja prosesseja eri tieteenalojen näkökulmasta sekä vahvistaa monitieteistä yhteistyötä tutkimushankkeissa ja opetuksessa. Kaupunkitutkimusinstituutti vahvistaa tutkimuspohjaista kaupunkien kehittämistä sekä lisää tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välistä keskustelua. Sivu 10 Helsingissä on yksi maailman suosituimmista kaupunkipyöräjärjestelmistä. Toukokuussa rikottiin pyöräilyennätyksiä ? Kesäinen toukokuu näkyi ruuhkina pyöräväylillä. Pyöräliikenteen vuorokausiennätykset ovat rikkoutuneet esimerkiksi Lauttasaaren sillalla ja Baanalla. Lauttasaaren sillan uusi ennätys, 9 168 pyörämatkaa vuorokauden aikana, poljettiin 29.5. Samana päivänä myös Baanalla tehtiin uusi ennätys, kun laskentapisteen ohitti 7 362 pyöräilijää. Pyöräilyn kasvua on vauhdittanut myös kaupunkipyörien suuri suosio. Kaupunkipyöräilijäksi on koko kaudelle rekisteröitynyt jo yli 40 000 polkijaa. Sivu 10 tä eli noin puolet HSL-alueen asukkaista. Mitä vyöhykeliput maksavat? HSL:n hallitus tekee päätökset vuoden 2019 lippujen hinnoista syksyllä 2018. Nyt kesäkuun 12. päivä se lähettää vuosien 2019– 2021 toimintaja taloussuunnitelman (TTS) lausuntokierrokselle jäsenkuntiin. Hinnat ovat ehdotuksia, joiden perusteella talousarvio on laskettu. HSL:n hallitus päättää hinnat kuntien TTS-ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella syksyllä. TTS:n lipputulotavoite on 371,3 miljoonaa euroa. – Hinnoista on valmistelun aikana tehty useita laskelmia. Nyt esitetty hinnoittelu perustuu siihen, että seudun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat ja että kuntien rahoitusosuus joukkoliikenteen kustannuksista säilyy 50 prosentissa, Suvi Rihtniemi sanoo. Esityksen mukaan ABja BC-lippu on hieman kalliimpi kuin nykyinen yhden vyöhykkeen sisäinen lippu. Hintaero 30 päivän kausilipussa on 5 euroa. Uudella lipulla voi kuitenkin matkustaa niin paljon laajemmalla alueella, että jo yksi matka kuukaudessa nykyisen sisäisen alueen ulkopuolelle tekee uudesta järjestelmästä edullisemman nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi helsinkiläinen, jolla on Helsingin sisäinen kausilippu, maksaa nykyisin yhdestä edestakaisesta matkasta vaikkapa Tapiolaan, Leppävaaraan tai Myyrmäkeen enemmän kuin 5 euroa, sillä edullisin kertalippu Helsingistä Espooseen maksaa nyt 4,20 euroa. TTS-laskelmissa on mukana myös uusi vuosilippu, joka on kerran kuussa laskutettava, vähintään 12 kuukautta voimassa oleva kausilippu. Uusi ABtai BC-vuosilippu on noin 10 prosenttia edullisempi kuin nykyinen sisäinen kausilippu 30 vuorokaudeksi.
4 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 12 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingin terveydenhuollon kustannuskehitys maltillista Hulevedet halutaan käyttää myös hyödyksi H ulevesien hyvällä hallinnalla vähennetään huleveden määrää, estetään hulevesitulvia ja parannetaan huleveden laatua. Ilmaston muuttuessa ja sateisuuden lisääntyessä hulevesiä hallitaan entistä enemmän maan pinnalla kulkevien avouomien, ojien, viherrakenteiden ja kosteikkojen tai viherkattojen avulla. Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadetai sulamisvettä. Kaupunginhallitus on nyt hyväksynyt Helsingin päivitetyn hulevesiohjelman, jolla edistetään hulevesien suunnitelmallista ja kestävää kokonaishallintaa pitkällä aikajänteellä Helsingissä. Hulevesien hallinta ei ole pelkkää kuivatusta, vaan hulevedet halutaan uudessa ohjelmassa entistä paremmin käyttää hyödyksi. Hulevettä voidaan hyödyntää monin eri tavoin parantamaan elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja virkistymistä. Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja viilennetään tiivistä kaupunkirakennetta. Hulevesiin päätyy etenkin liikenteestä ja rakennusmateriaaleista haitta-aineita, joita luonnonmukainen hulevesien käsittely tehokkaasti poistaa ennen kuin vedet päätyvät puroihin ja vesistöihin. Hulevesien käsittely viherrakenteissa pidättää vettä ja leikkaa rankkasateista johtuvia tulvahuippuja ehkäisten näin tulvia. Hulevesien hallinnan tulee kaupungissa olla tavoitteellista ja kestävää pitkällä aikavälillä. Tärkeää on varautua tulevaisuuteen ja ottaa huomioon esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä kaupungin tiivistäminen. Lainsäädäntökin on muuttunut ja hulevesiohjelmalla edistetään myös lakiin kirjattuja hulevesien hallinnan tavoitteita, sanoo projektipäällikkö Paula Nurmi Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Ohjelmassa on useita toimenpiteitä huleveden hyötykäytön ja hallinnan suunnittelun ja toteuttamisen parantamiseen kaupunkiorganisaatiossa. Hulevesien hallinta kuuluu kaupungissa monille toimijoille, joten työtä ei voi tehdä yksin vaan yhteistyötä tarvitaan. Työssä tarvitaan myös asukkaiden panosta, jatkaa Nurmi. Hulevesiohjelma sisältää yhteensä 38 toimenpidettä hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Bussit 14 ja 18 ovat lopetusuhan alla ? Munkinseudun Kokoomus ja Munkinseutu ry ovat kumpikin järjestäneet tänä vuonna omat ”liikenneiltansa”. Kummastakin on tiedotettu ilmeisesti vain netissä heidän omilla sivuillaan. Jatkossa tällaisista tilaisuuksista olisi hyvä tiedottaa myös Munkinseutu lehdessä, jotta tieto tavoittaisi mahdollisimman suuren joukon, eikä vain pientä määrää ”sisäpiiriläisiä”. Kerrataanpa asiat: Tällä hetkellä kaupunki ja Hsl suunnittelevat bussien 14 ja 18 lopettamista ainakin nykymuodossaan jossain vaiheessa ja nykyisen ratikkalinjan 4 muuttamista Läntisen kaupungin raitiolinjaksi, jonka reitti Munkkiniemestä menisi jatkossa Kampista Eiran suuntaan, eikä enää suoraan keskustaan. Kiskot ängetään ahtauteen Tarkoituksena on änkeä kiskot mm.Topeliuksenkadulle, joka tulee olemaan erittäin kallista ja vaikeaa. Pidemmällä aikavälillä suunnitellaan Vihdintien pikaraitiotietä ja mahdollisesti Huopalahdentielle myöhemmin jonkinlaista raitioyhteyttä Munkkivuoren ostarin ohi. Munkkivuorelaisten (joista siis suurin osa asuu muualla kuin ostarin läheisyydessä ) ja Talissa asuvien kannalta toteutuessaan nämä suunnitelmat merkitsevät nykyisen suoran Kampin yhteyden sijaan useita vaihtoja nykyiseen verrattuna. Vaihtoehtoina on Munkkivuoren nykyisten bussiyhteyksien muuttaminen joko syöttölinjoiksi tai reittien muuttaminen siten, että ne toimisivat esimerkiksi poikittaisina linjoina, joilta vaihdetaan ratikkaan keskustan suuntaan. Suunnittelijoilla on utopistinen käsitys, että nämä hyvin toimivat bussilinjat (joiden riesana lähivuosina ovat olleet vain Mechelininkadun ja Meilahden alueen katuremontit) voitaisiin korvata jollain vaihdollisella ratikkayhteydellä. Ei toimi ja uskon, että suurin osa alueen asukkaista ei myöskään tätä kannata. Eikö Länsimetron myötä tulleista bussilinjojen lähes täydellisestä lopettamisesta Espoon ja Lauttasaaren suunnalta taaskaan mitään opittu? Vaihto räntäsateessa täpötäyteen ratikkaan seisoskelemaan Munkkiniemessä tai ostarilla ei todella houkuttele. Munkkivuoreen on vuosien mittaan tehty useita ratikkasuunnitelmia, joista osa on ollut lähellä toteutumistakin. Ajatelkaapa, jos nämä mm.Munkinseutu ry:n kannattamat suunnitelmat olisivat aikoinaan toteutuneet. Munkkivuoren joukkoliikenteen heikentymisen myötä olisi aikamoinen tukku rahaa mennyt taivaan tuuliin, kun nyt kaupunki ja Hsl ovat taas tehneet aivan erilaiset joukkoliikennesuunnitelmat alueelle. Alueen asukkaiden kannattaa todella olla yhteyksissä suoraan kaupunkiin tai Hsl:n joukkoliikennesuunnittelijoihin, jos nykyiset suorat ja vaihdottomat bussilinjat halutaan säilyttää. Pyöräilyn suunnaton vaikeus Kokoomuksen Terhi Koulumies ja Matti Niiranen jaksavat jatkuvasti kirjoitella pyöräilyn ”ongelmista” Munkinseudulla ja muuallakin. Jälkimmäinen ehdotti taannoin jopa Töölöläinen lehdessä pyöräilijöille pakollista ajokorttiakin. Olen itse varmaan joku poikkeusyksilö, kun olen pyöräillyt Munkinseudulla vuosikymmeniä, eikä ole ollut mitään ongelmia Laajalahdenaukiolla eikä missään muuallakaan. Ihan on riittänyt silmien auki pitäminen ja käytännön järki. Täytyyhän sitä välillä jalkakäytävälläkin vähän käväistä ja tarvittaessa silloin taluttaakin pyörää, voivoi. Kaupunkibulevardit ja tiivistäminen Aivan Huopalahdentiehen lähes kiinni rakennetaan nyt paria uutta kerrostaloa. Siinä kaikille kaupungin ajamaa mallia teille ”kaupunkibulevardeista”. Erittäin meluinen ympäristö ja takana olevilta asuintaloilta viedään viimeisetkin maisemat. Toki tämä uudisrakennelma toimii heille ns.”meluvallina”. Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti liikennemelun ja päästöjen haitoista ja sitten kaikki tehdään juuri päinvastoin ja tätä kehitystä kaupunki haluaa ajaa yhä enemmän. Kysymys kuuluukin, ahneitten rakennusliikkeitten lisäksi, kuka tätä oikeasti haluaa? Munkkivuoreen on tehty onnistunuttakin lisärakentamista muun muassa Raumantien koulun lähelle on tehty uusi kerrostalo, joka on onnistuneesti sijoitettu hyvin ympäristöön. Tällä hetkellä muun muassa Ulvilantie 19 kohdalle kaavaillaan paria uutta kerrostaloa. Nähtäväksi jää tarttuvatko taloyhtiöitten osakkaat rakennuttajien taloyhtiöitten tarjoamaan merkittävään rahasummaan. Kaupungilla on myös omat suunnitelmansa Ulvilantien toisen puolen suhteen. Juha Kastemaa ? Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset olivat suurten kaupunkien vertailussa neljänneksi pienimmät, 2 275 euroa/asukas. Ne laskivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Tämä kävi ilmi Kuntaliiton juuri julkaisemasta suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten vertailusta. – Toisin kuin välillä julkisuudessakin on väitetty sote-uudistukseen liittyen, Helsingin terveydenhuollon kustannusten kehitys on ollut viime vuosina erittäin maltillista, ja tuottavuus on parantunut joka vuosi, toteaa Helsingin sosiaalija terveystoimen vs. toimialajohtaja Leena Turpeinen. Palvelurakenteen keventäminen etenee Helsingissä suunnitellusti. Viime vuonna kotihoitoa vahvistettiin palkkaamalla 15 uutta työntekijää ja käynnit lisääntyivät 11 prosenttia. Vastaavasti laitoshoidon paikat vähenivät. Psykiatriaja päihdepalveluissa asioinnit alueellisilla poliklinikoilla lisääntyivät ja hoitopäivät sairaalassa laskivat. Myös somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät laskivat. – Edellä oleva osoittaa, että olemme onnistuneet auttamaan asiakkaita aikaisempaa useammin lähellä heidän arkeaan eli avopalveluissa. Kun lisäämme tähän vielä sen, että hoitoon pääsy parani vuonna 2017, esimerkiksi terveysaseman lääkärin vastaanotolle pääsi kiireettömissä asioissa keskimäärin nopeammin, voimme olla tyytyväisiä. Tosin työtä on vielä tehtävänä hoitoon pääsyn parantamisessa, Turpeinen tiivistää viime vuosien kehitystä Helsingissä. Huolimatta kansallisesta sote-ratkaisuista Helsinki jatkaa määrätietoisesti helsinkiläisten sosiaalija terveyspalvelujen uudistamista. Vuosaaren Albatrossin tilamuutokset ovat loppusuoralla. Juhannusviikosta lähtien vuosaarelaiset saavat saman katon alta sekä perhekeskuksen että terveysja hyvinvointikeskuksen palvelut. Vuoden päästä avataan Kallioon perhekeskus ja keskustan terveysja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmaa valmistellaan. Kuntaliiton vertailussa selvitettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten lisäksi ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kustannuksia. Helsingin lisäksi suurten kaupunkien kustannusten vertailussa olivat mukana Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Erottaja muuntautuu viihtyisäksi aukioksi ? Keskustan kehittäminen jatkuu Erottajan katutilan muuttamisella katuaukioksi. Peruskorjauksessa Erottajan kunnallistekniikkaa uusitaan, uusia pyöräkaistoja rakennetaan ja aukiolle sijoitetaan kahvila tai kioski sekä taideteos. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2018. Peruskorjaus alkaa kunnallisteknisillä töillä. Aukio päällystetään monivärisillä luonnonkivilaatoilla. Erottajasta tulee peruskorjauksessa viihtyisä ja kestävä oleskeluja tapahtumapaikka, jossa voidaan järjestää pieniä kaupunkitapahtumia. Erottajan risteysalueella selkeytetään kaistajärjestelyjä sekä jalankulun ja pyöräteiden ylityskohtia. Bussilinjan 21 päätepysäkki siirtyy Eiraan. Eteläesplanadin varteen tulee tilausbussipaikkoja saattoja turistiliikenteelle. Pyöräkaistat aukiolle ja Erottajankadulle Alueen pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Mannerheimintielle aukion viereen tulee ajoradalle yksisuuntainen pyöräkaista. Eteläesplanadin suuntaista pyörätietä parannetaan. Erottajankadun länsipuolen ajoradalle rakennetaan myös uusi yksisuuntainen pyöräkaista. Pyöräilyn pääreitti päällystetään aukion eteläreunalla punamustalla luonnonkivilaatalla ja Mannerheimintien varrella ajoradalla punaruskealla asfaltilla. Puurivistöt säilytetään Mannerheimintien keskiosan ja Pohjoisesplanadin puurivistöt säilytetään. Aukion alla olevan kunnallistekniikan (tunnelit, putket, johdot ym.) takia puita ei saada mahtumaan Mannerheimintien varteen. Siksi rakentamisessa panostetaan aukion pohjoisosan puuryhmän säilyttämiseen. Aukiolle sijoitetaan penkkejä, roska-astioita ja pyörätelineitä. Aukion osalta peruskorjaus on valmis kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Erottajan risteysalue valmistuu lokakuun 2019 loppuun mennessä. Erottaja havainnekuvassa.
5 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu 42 paria Helsinki Lied -kilpailuun ? Helsingissä 26.–28. lokakuuta pidettävään valtakunnalliseen Helsinki Lied -kilpailuun valittiin 42 lied-paria. Kilpailuun ilmoittautui yhteensä 69 lied-duoa eri puolilta Suomea. 25-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjaan valittiin 28 laulaja–pianisti-paria ja alle 25-vuotiaiden sarjaan 14 paria. Esikarsintalautakunta valitsi kilpailuun osallistujat lied-parien lähettämän ennakkomateriaalin perusteella. Kilpailijoiden nimet on julkaistu Helsinki Liedin verkkosivuilla helsinkilied.fi. Helsingin Konservatorion Säätiö järjestää Helsinki Liedin toista kertaa 26.–28.10. Helsingin Konservatorion konserttisalissa. Kilpailu on Suomen ainoa lied-pareille tarkoitettu kilpailu. Se nostaa esille liediä elinvoimaisena klassisen musiikin taidemuotona. Kilpailun alkuerät ovat 26.–27. lokakuuta, välierä 27. lokakuuta ja finaalit 28. lokakuuta. Helsinki Liediin voivat osallistua suomalaisissa musiikkiopistossa, konservatoriossa, ammattikorkeakoulussa tai Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskelevat suomalaiset ja Suomessa asuvat tutkintoon tähtäävästi opiskelevat ulkomaalaiset. Osallistua voivat myös suomalaiset, jotka opiskelevat ulkomaisessa korkeakoulussa laulua tai pianonsoittoa. 25-vuotiaiden ja sitä vanhempien sarjan pääpalkinto on 6000 euroa ja alle 25-vuotiaiden 4000 euroa. Palkintojen yhteissumma on 19 000 euroa. Palkituille voidaan tarjota myös konsertointimahdollisuuksia. Tuomariston puheenjohtajana toimii pianotaiteilija Tuija Hakkila. Muut jäsenet ovat pianotaiteilija Ralf Gothóni ja laulutaiteilijat Andreas Schmidt ja Mitsuko Shirai. Ensimmäinen kilpailu pidettiin vuonna 2015, jolloin yli 25-vuotiaiden sarjan voittivat Juho Punkeri ja Maritta Manner. Alle 25-vuotiaiden sarjan voittivat Aurora Marthens ja Elias Miettinen. Fortum ja HSY sopivat maanvuokraamisesta ? Fortum ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) solmivat esisopimuksen maanvuokraamisesta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen Ekomon alueelle sijoittuvaa energiantuotantolaitosta varten. Fortumin on tarkoitus rakentaa alueelle uusiutuvaa energiaa hyödyntävä energiantuotantolaitos, jolla korvataan kivihiilen käyttöä Espoon kaukolämmön tuotannossa. HSY:n hallitus hyväksyi 25.5.2018 sopimuksen, jonka perusteella Fortum varaa HSY:ltä noin neljän hehtaarin kokoisen määräalan ensimmäisen energiantuotantolaitoksen suunnittelua sekä tarvittavien ympäristöja rakennuslupien hakemista varten. – Ämmässuolle kaavailtua energiantuotantolaitosta pidetään tällä hetkellä parhaana vaihtoehtona korvaamaan kivihiilen käyttöä Espoossa ja edistämään alueellisia kiertotalouden ratkaisuja. Hanke on Fortumille strategisesti tärkeä. Tavoitteenamme on yhdessä HSY:n kanssa tutkia synergioiden mahdollisimman hyvää hyödyntämistä ekoteollisuuskeskus Ekomon kanssa, kertoo Mikael Lemström, Fortumin kaukolämpöliiketoiminnan johtaja. Espoossa kaukolämmöstä huolehtiva Fortum ja Espoon kaupunki ovat tehneet yhteisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa osapuolet sitoutuvat yhdessä kehittämään Espoon kaukolämmöstä hiilineutraalin 2020-luvun aikana. – Ämmässuon uusiutuvaa energiaa hyödyntävä energiantuotantolaitos veisi toteutuessaan meitä lähemmäs tavoitetta luopua kivihiilen käytöstä ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä puolestaan antaisi uusia mahdollisuuksia Suomenojan kehittämiseen esimerkiksi asuinja virkistyskäyttöön, toteaa kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala Espoon kaupungilta. – Jo nyt Fortum tuottaa espoolaisille puhtaampaa kaukolämpöä lämpöpumpuilla sekä uudessa Kivenlahden pellettilaitoksessa ja Vermossa bioöljyllä. Näiden laitosten käytöllä asukaskohtaiset kaukolämmön päästömme vähenivät viime vuonna peräti kahdeksan prosenttia. Tämä käy ilmi HSY:n tuoreesta ilmastopäästölaskennasta. Kaukolämmön tuotanto on kaupungissa suurin yksittäinen ilmaston kuormittaja 40 prosentin osuudella. Ämmässuon hanke on siis syystäkin kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeä hanke polulla kohti hiilineutraaliutta, sanoo Laitala. Seuraavaksi Fortum hakee ympäristölupaa ja rakennuslupaa ensimmäisen vaiheen rakentamiselle. Tavoitteena on aloittaa bioja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen rakentaminen 2020-luvun alussa. Muovipakkausten seassa oli vain alle viidennes sinne kuulumatonta jätettä. Muovipakkausten keräykseen saa laittaa • elintarvikkeiden tyhjät muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset • pesuaine-, sampooja saippuapakkaukset • muovipullot, -kanisterit ja -purkit – mieluiten litistettyinä • muovikassit, -pussit ja -kääreet. Muovipakkausten keräykseen ei saa laittaa • muita muoviesineitä, kuten leluja tai muita materiaaleja kuten lahjapaperia • PVC-pakkauksia, ne tunnistaa merkinnästä 03 • vaarallisten aineiden jäämiä, kuten maalia, kemikaaleja, öljyä tai lääkkeitä, sisältäviä purkkeja ja tölkkejä Muovipakkausten lajittelu sujuu ? HSY selvitti, kuinka hyvin asukkaat lajittelevat muovipakkauksia kiinteistöjen keräysastioihin. Tulos oli hyvä, sillä muovipakkausten seassa oli vain alle viidennes sinne kuulumatonta jätettä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvitti keväällä, kuinka hyvin asukkaat lajittelevat muovipakkauksia kiinteistöjen keräysastioihin. Lajittelututkimuksessa selvisi, että muovipakkausten seassa on vain alle viidennes sinne kuulumatonta jätettä, kuten kartonkia, paperia, muoviesineitä tai biojätettä. – Tulokset olivat erittäin myönteiset. Kiitos asukkaille hyvästä lajittelusta! Olemme kertoneet aktiivisesti asukkaille, mitä jätettä saa laittaa muovipakkausten keräysastiaan. Tieto on mennyt hyvin perille ja lajittelutaito on parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen ilahtuneena. HSY:n sähköisestä jäteoppaasta apua Muovipakkausten keräysastiaan saa laittaa tyhjiä elintarvikepakkauksia, kuten jogurttipurkit, voirasiat, leikkeleja valmisruokapakkaukset sekä muovipussit ja -kääreet. Pesuaine-, sampooja saippuapakkaukset sekä muovipullot, -kanisterit ja -purkit ovat myös keräykseen kelpaavia muovipakkauksia. HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ jateopas voi tarkistaa, kuuluuko jäte muovipakkausten keräysastiaan. – On edelleen tärkeää, että muovipakkausten keräysastiaan laitetaan vain sinne kuuluvaa jätettä. Siten saamme materiaalin mahdollisimman hyvin kiertoon. Meiltä voi tilata kuvallisia lajitteluohjeita, jotta lajittelu kiinteistöillä sujuiHelsingin metsiin istutetaan myrskyn jälkeen uusia puita ? Helsingin kaupunki istuttaa lähivirkistysmetsiinsä tänä vuonna 10 000 uutta puuntainta. Pääosa taimista istutetaan viime syksyisen Kiira-myrskyn tuhoaman puuston tilalle. Myrskytuhoja korjanneen Staran metsäväen arvion mukaan Kiira kaatoi tai vaurioitti ainakin nyt istutettavan taimimäärän verran kookasta puustoa kaupungin metsissä. Tuhot osuivat rajuimmin lounaasta koilliseen (Lauttasaari-Lehtisaari-Pasila-Maunula-Oulunkylä-Pukinmäki-Malmi) edenneelle kaistaleelle, jonka ulkopuolella tuhot olivat vähäisempiä. Yksittäisiä tuhokohteita oli kuitenkin myös Konalassa, Haagassa, Talissa, Ruskeasuolla, Puistolassa, Heikinlaaksossa ja Jakomäessä. Keskuspuiston laajimmilla tuhokohteilla on maastossa syksystä lähtien voinut nähdä myrskytuhoista ja niiden korjaamisesta kertovia tiedotustauluja otsikolla ”Kiira kävi täälläkin”. Taimimäärä viisinkertainen Taimia istutetaan myrskyn myötä syntyneille aukeille, mutta paikoin myös niiden reunoille, väljentyneen järeän puuston lomaan. Istutettavat puulajit ovat kotimaisia ja taimet Suomessa kasvatettuja, lähinnä mäntyä, kuusta, koivua ja tervaleppää sekä paikoin myös jaloja lehtipuita sekä jonkin verran lehtikuusia. Taimet ja puulajit valitaan ja sijoitellaan kullekin istutuskohteelle ennalta suunnitellusti, jolloin otetaan huomioon kohteen sijainti, maasto, kasvupaikan vaihtelu ja taimien muut kasvuedellytykset. Staran metsurit hoitavat pääasiassa istutustyön itse, jotta taimet saadaan maahan parhaalla tavalla ja sovitusti oikeisiin kohtiin. Urakka aloitettiin toukokuun puolivälissä ja se jatkuu pitkälle kesäkuun puolelle asti. Istutusmäärä tarpeeseen nähden liian pieni Ilman erillisiä tuhoja vuosittain istutettava taimimäärä luonnonhoitosuunnitelmien mukaisille metsänuudistuskohteille on yleensä ollut pari tuhatta tainta ja istutuspinta-ala yleensä kaikkiaan vain noin yhdestä kahteen hehtaaria. Määrä on mitätön verrattuna luonnonmukaisten alueiden pinta-alaan 4 800 hehtaaria. Vaikka siitä lasketaan pois sellaiset alueet, joilla metsää ei aktiivisesti hoideta (esim. kalliot, avarat luontoalueet, suojelukohteet tai erilaisia luontoarvoja sisältävät luonnonmukaisemmat metsänosat), jää yhä yli 3 000 hehtaaria sellaisia metsäalueita, joilla puuston tulisi edelleen kehittyä elinvoimaisena ja ajan mittaan myös uudistua. Jatkossa uutta puustoa ja kestävää lähimetsää muodostavaa taimiainesta pitäisi monin paikoin saada syntymään nopeammin, jottei kaupungin virkistysmetsien alati vanheneva puusto pääsisi liikaa rapistumaan. Toki kaupunkimetsää pyritään jatkuvasti ylläpitämään eri-ikäistä puustoa kerroksellisena kehittäen. Uusien taimien istutustarve on tällaisilla alueilla vähäisempi, kun laajempia uudistusaloja ei synny ja uudistuminen tapahtuu luonnontaimia hyödyntäen. Kaikenlaisilla kohteilla, metsätyypeillä ja erilaisilla käyttöalueilla tämän tyyppinen jatkuva kasvatus ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Myrskytuhoja Helsingissä Maunulan majan luona. Kuva: Helsingin kaupunki si mahdollisimman hienosti. Asukkaat voivat myös itse tilata HSY:n maksutonta neuvontaa esimerkiksi asukaskokouksiin, kertoo Rusanen. Kerätyt muovipakkaukset kuljetetaan Riihimäelle Fortumin muovinjalostuslaitokseen käsiteltäväksi ja sieltä teollisuudelle kierrätettäväksi. Kerätystä muovista valmistetaan esimerkiksi muovikasseja, kukkaruukkuja ja ämpäreitä. HSY on kerännyt muovipakkauksia asuinkiinteistöiltä viime syksystä alkaen. Sitä ennen HSY testasi muovipakkausten keräystä noin 3000 kiinteistöllä reilun vuoden ajan. Muovipakkauksia kerätään yli 4 600 asiakaskiinteistöstä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
6 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu VIIKKO 24 MA 11.6. Immi, Impi TI 12.6. Esko KE 13.6. Raili, Raila TO 14.6. Pihla, Kielo PE 15.6. Moona, Viena, Vieno LA 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä SU 17.6. Urho Joka päivä uusi aurinko. Herakleitos (500-luku eKr.) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Vieraslajit iso uhka luonnolle ja terveydelle Kunnat haastetaan nyt mukaan torjuntaan Kesäruno Pian saapuu taas Pohjolaan kesä uus. Kukat kukkii, lehti on puussa. Paikoin linnuilla pesä. Pian poikaset kurkistaa pesästään ensilennolle pyrähtää lentämään. Kesän mentyä heillä kotimaa uus, kas poikasia lensi pesästä kuus. Olavi Kylliäinen Runopalsta Postin uusi OmaPostimobiiliappi yhdistää verkkoostokset, laskut ja kirjeet Miten päätös syntyy Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Jeesus kohtasi verovirkailija Matteuksen, kun tämä istui työpaikallaan. Viraston maine ei ollut kummoinen – röyhkeää korruptiota. Jeesus kutsui yhden virkailijan seuraansa. Mies nousi siltä istumalta ja liittyi Jeesuksen joukkoon. (Matt. 9:9-13) Miten Matteuksen päätös syntyi? Miten sinun päätöksesi syntyvät? Oliko kysymys gurun maagisesta katseesta, joka lumoaa hetkessä. Ja äkillinen, mystinen vakuuttuminen vie mennessään. Minun sukupolveni muistaa 80-luvun lopulta Bob Dylanin laulun ”Not a word of goodbye, not even a note. She gone with the man in the long black coat”. ”Ei hyvästejä, ei viestiä minkään laista. Hän vain lähti pitkään mustaan takkiin pukeutuneen miehen matkaan.” Vai oliko kyseessä äkillisesti avautunut mahdollisuus ratkaista pitkällinen sisäinen jännite, pakotie sietämättömästä ristiriidasta. Riittävän vahva impulssi, jonka varassa tehdä se, mitä usein salaisesti halusikin? Vai oliko kyse kuulopuheen muuttumisesta konkretiaksi. Matteus oli kuullut sosiaalisessa mediassa, ohikulkijoilta ja tuttaviltaan kiertelevästä opettajasta, joka kulkee täysin vapaana omia polkujaan. Hän oli kiinnostunut yhä enemmän ja enemmän tätä miehestä. Ja nyt hänkin sai vapautua taakaksi käyneistä paineista ja olla vihdoin ihan oma itsensä. Vai oliko Matteus älyllinen harkitsija, joka oli tarkkaan punninnut eri vaihtoehtoja. Salkku oli paisunut kiitettävästi, mutta oma elämä oli supistunut kapeaksi ja pääomia kartuttavien, samaa puhuvien suljetuksi verkostoksi. Oliko hän laskelmoinut, että seuraavan tilanteen tullen, hän tekee irtioton, radikaalin liikkeen. Leirin ulkopuolelle astuminen vaatii rohkeutta – eikä se koskaan miellytä kaikkia. Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 17.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. ”Kadonnut ja jälleen löytynyt” Tievatuvan rippikouluryhmän konfirmaatiomessu. Messun toimittaa Tarja Frilander ja kanttorina on Senni Valtonen. Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt. Juhannuspäivän messu Tien raivaaja la 23.6. Johannes Kastajalle omistetuista juhlista säilyi meillä uskonpuhdistuksen jälkeen erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Kirkollisen aiheen lisäksi juhannukseen sisältyy Suomessa kansallisen juhlan (Suomen lipun päivä) ja keskikesän luonnonjuhlan aineksia. Mukana Katariina Wirta. Messu su 24.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. ?Armahtakaa! Ihmisen asia ei ole tuomita lähimmäistään, sillä tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle. Meitä kehotetaan armahtamaan toisiamme ja edistämään oikeuden ja hyvyyden toteutumista. Kuulumme syntisten seurakuntaan, joka elää Jumalan anteeksiantamuksesta. Mukana Katariina Wirta. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 kirkolla ja pihapiirissä. NAISTEN KESKEN –ilta pe 15.6. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Kesäillan picnic – rentoa yhdessäoloa. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu kesäkuussa (3-17.6.) sunnuntaisin klo 17, verkosto.net. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Avoin kesäkahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13-14.30. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa ? Posti on rakentanut mobiilin asiakaskokemuksensa alusta alkaen uudestaan asiakkaidensa toiveita kuunnellen. Uudella OmaPosti-apilla voi hallinnoida laskuja, seurata ja ohjata saapuvia lähetyksiä sekä lähettää edullisesti paketteja. OmaPosti korvaa nykyisen Posti-sovelluksen, jolla on kuukausittain yli 100.000 käyttäjää. OmaPostin rakentamisessa on keskitytty asiakkaalle eniten arvoa tuottaviin palveluihin ja niiden käyttökokemukseen. Apin keskiössä on sähköinen postilaatikko, joka yhdistää verkko-ostokset, laskut ja kirjeet yhteen selkeään näkymään. – OmaPostin ensimmäinen versio palvelee erityisen hyvin kaikkia, jotka ostavat tuotteita verkosta. Verkkokaupan lähetysten seuranta ja ohjaus on nyt huomattavasti aiempaa helpompaa. Lisäksi paketin lähettäminen on edullisinta OmaPostista, kertoo Postin digitaalisista kuluttajapalveluista vastaava Timo Korander. OmaPosti helpottaa myös laskuviidakon hallintaa. Appi muistuttaa laskujen eräpäivästä ja arkistoi automaattisesti niin laskut kuin muutkin palveluun tulleet viestit. Laskut voi helposti myös maksaa, ensimmäisessä versiossa yhteistyössä OP Ryhmän Pivo-mobiililompakolla. Jatkossa appiin lisätään maksuvaihtoehtoja. Palvelun ensimmäisessä versiossa appiin saapuvat automaattisesti sähköiset kirjeet eli nykyiset Netpostin laskut. Myös paperilaskut on helppo maksaa apilla nappaamalla kuva laskun viivakoodista. Seuraavassa vaiheessa käyttäjät voivat ohjata OmaPostiin myös kaikki sähköpostiinsa saapuneet laskut ja e-laskut. – OmaPosti ei suinkaan ole valmis, vaan aktiivinen kehitys käyttäjien kanssa jatkuu. Tulemme lähiaikoina lisäämään palveluun useita arkea helpottavia toiminnallisuuksia, jatkaa Korander. Postin tavoitteena on, että OmaPostista tulee yksi suosituimmista appeista suomalaisten arjessa. OmaPostiin kirjaudutaan Posti-tunnuksella, joka on yli 830 000 suomalaisella käytössä. vieraslajeilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen. Nopeasti leviävät vieraslajit voivat tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Seuraukset saattavat näkyä koko ekosysteemissä: Kun luontainen kasvilajisto taantuu tai häviää, katoavat myös niistä riippuvaiset hyönteiset, kuten perhoset ja kovakuoriaiset. Hyönteisten häviämisellä on puolestaan haitallisia seurauksia esimerkiksi linnuille. – Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, joten niiden torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn pitää tarttua nyt, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Panu Kunttu. Jättipalsami ja jättiputket on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi. Nyt kesällä Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan ollaan lisäämässä kurtturuusu, komealupiini, japanintartar ja jättitatar. Vieraslajien haitallisuuden johdosta kaikkien yllä mainittujen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla kielletty. Kiinteistön omistajan on myös poistettava luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät. Allergia-, ihoja astmaliitto ja WWF haastavat kunnat kartoittamaan haitallisten vieraskasvilajien esiintymiä ja laatimaan suunnitelmat niiden hävittämiseksi, tiedottamaan vieraslajien haitoista sekä tukemaan asukkaita vieraslajien torjumisessa. Kuntien olisi myös tärkeää huomioida vieraslajien torjumisen edellyttämä resurssi vuosittaisissa työajoissa ja kustannuksissa. – Kunnat ovat avainasemassa monien haitallisten vieraslajiesiintymien hävittämisessä, sillä vain koordinoidulla ja pitkäjänteisellä torjuntatyöllä on pysyviä vaikutuksia. Monessa kunnassa asia onkin otettu osaksi normaalia kunnan ympäristönsuojelutyötä, mutta lisää kattavuutta ja resursseja tarvitaan, jotta leviäminen voidaan pysäyttää ja kasvit poistaa kokonaan, sanoo Terve askel luontoon -hankkeen hanketyöntekijä Tiina Parkkima Allergiaihoja astmaliitosta. ? Allergia-, ihoja astmaliitto ja WWF haastavat kaikki Suomen kunnat mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin. Haitallisilla
7 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Villa Elfvikin kesässä nautitaan luonnosta ? Luontotalon kesä-elokuun 2018 ohjelmaan kuuluvat jälleen suositut sunnuntairetket lapsiperheille. Uusina tapahtumina on kesäkuussa vieraslaji-info ja -talkoot, heinäkuussa metsäjooga. Lapsen kanssa pääsee kokeilemaan luontojoogaa. Elokuussa kuntoillaan perinnemaisematalkoissa. Alkukesän lintyö ja Espoo-päivän lepakkoilta tarjoavat elämyksiä yöluonnosta. Tapahtumiin on vapaa pääsy, jos ei muuta mainita. • Mäyrän metsän satuhetki lauantaisin 7.7. ja 4.8.2018 klo 11 Satuhetki järjestetään kesä-syyskuussa aina kuun ensimmäisenä lauantaina. Opas lukee satuja Villa Elfvikin luontotalon yläaulaan rakennetussa Mäyrän metsässä. Siellä voi myös pukeutua metsän asukkaaksi ja leikkiä eläinkäsinukeilla. • Luontoretkiä koko perheelle kesäsunnuntaisin klo 10.30–12.30 Kesä-syyskuussa järjestetään koko perheelle sopivia luontoretkiä Villa Elfvikin lähiluontoon. Retkillä kuljetaan lasten ehdoilla. Villa Elfvikin keijukoulu retkillä pääsee kulkemaan myös lastenvaunujen kanssa. Retkille lähdetään klo 10.30 luontotalon pihalta. Ota mukaan pienet eväät ja pukeudu säänmukaisesti. Retkille lähdetään satoi tai paistoi. Retkiajat ja aiheet ovat: 17.6. Luonnonkukkien päivän perheretki 24.6. Lude vai lukki? – ötökkäretki 1.7. Seikkailujen metsä 8.7. Villa Elfvikin keijukoulu 15.7. Seikkailujen metsä 22.7. Lude vai lukki? ötökkäretki 29.7. Villa Elfvikin keijukoulu 5.8. Seikkailujen metsä 12.8. Lude vai lukki? ötökkäretki 19.8. Villa Elfvikin keijukoulu 26.8. Nature tour for families (englanninkielinen retki) 2.9. Kosteikko elää tutustutaan Laajalahden kosteikkojen eläimiin 9.9. Villa Elfvikin keijukoulu 16.9. Seikkailujen metsä 23.9. Lude vai lukki? -ötökkäretki 30.9. Villa Elfvikin keijukoulu • Opastus maalämpöön siirtymisestä su 8.7. ja 19.8.2017 klo 14 Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan, miten maalämpöön siirtyminen tapahtui vanhassa huvilassa ja mitä pitää ottaa huomioon, jos haluat siirtyä omakotitalossasi tähän ilmastoystävälliseen lämmitysmuotoon. Luontotalon henkilökunnan pitämässä puoli tuntia kestävässä opastuksessa pääset mm. tutustumaan talon kellaritilassa olevaan laitteistoon. Villa Elfvikin luontotalossa on siirrytty syksyllä 2014 sähkölämmityksestä maalämpöön ja pienennetty hiilidioksidipäästöjä jo roimasti. Pidemmällä aikavälillä säästyy myös rahaa! • Vieraslaji-info ja jättipalsamitalkoot la 16.6.2018 klo 13-17 Luontoomme on levinnyt useita kasvilajeja, jotka leviävät aggressiivisesti muodostaen muut kasvit alleen tukahduttavia kasvustoja. Tiina Parkkima Terve askel luontoon -hankkeesta kertoo klo 13.00 -13.40 yläkerran luokassa vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Jättipalsamin kitkentätalkoisiin Laajalahden luonnonsuojelualueelle lähdetään luontotalon pihasta klo 14. Varustaudu kosteuden pitävillä kengillä. Hyttysmyrkky saattaa olla tarpeen. Työhanskat ja jätesäkit löytyvät paikan päältä. Talkoolaisille tarjolla mehua ja keksejä. Ilmoittautuminen 14.6. mennessä osoitteessa www. espoo.fi/talkoot tai puh. 09 8165 4400. • Luontojoogaa lapsen kanssa ti 10.7.2018 klo 17.00-17.40 Tutustutaan luontoon ja eläimiin yhdessä jooga-asentoja ja leikkejä kokeillen. Jooga on kehittynyt mm. luontoa ja eläimillä seuraamalla ja Suomen kesäinen luonto tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden. Sopii noin 6 11 vuotiaan lapsen ja aikuisen yhteiseksi hetkeksi. Ei vaadi aikaisempaa kokemusta. Halutessasi voit ottaa joogamaton/ retkialustan, ei välttämätön. Ohjaajana toimii RYT200joogaohjaaja Jenna Rignell. Tapaaminen Villa Elfvikin pihassa klo 17. Ilmoittautuminen 8.7. mennessä: https://my.surveypal.com/Luontojoogaa-lapsen-kanssa. • Metsäjooga ti 10.7.2018 klo 18.00-19.30 Metsäjoogassa tehdään joogaja läsnäoloharjoituksia luonnossa, nauttien joogan ja metsän terveysvaikutuksista samanaikaisesti. Harjoituksista on lempeitä sekä dynaamisia variaatioita joten se sopii monen tasoiselle harrastajalle. Metsäjoogaa voit harjoittaa metsäretkilläsi vuoden ympäri ja rikastuttaa näin luontosuhdettasi. Ei vaadi aikaisempaa kokemusta joogasta. Oman jooga/ retkipatjan voi ottaa halutessaan, ei välttämätön. Ohjaajana toimii RYT200joogaohjaaja Jenna Rignell. Tapaaminen Villa Elfvikin pihassa klo 18. Ilmoittautuminen 8.7. mennessä: https://my.surveypal.com/Metsajooga. • Perinnemaisematalkoot Laajalahden luonnonsuojelualueella la 11.8.2018 klo 10–14 Osallistu luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon! Heinät niitetään pääasiassa etukäteen (viikatettakin pääsee kokeilemaan) ja nostetaan seipäille lauantaina talkoovoimin. Talkooväelle tarjotaan keittolounas ja kahvit. Mukaan tarvitset omat työrukkaset, heinätöihin sopivat vaatteet ja reipasta talkoomieltä. Kokoontuminen Villa Elfvikin pihassa. Tarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista 9.8. mennessä osoitteessa www.espoo.fi/talkoot tai puh. 09 8165 4400. Tervetuloa koko perheen voimin! • Retki Villa Elfvikin puulajipolulle ke 15.8.2018 klo 18–20 Tiedätkö, miksi haavan lehdet havisevat tai miksi lahopuu on tärkeää? Villa Elfvikin puulajipolku esittelee luontotalon pihapiirissä ja Luonnon helmassa -luontopolun varrella kasvavia puita ja pensaita. Opastetulla retkellä opit tunnistamaan puulajeja ja kuulet, mikä niiden merkitys on ihmiselle ja muulle luonnolle. • Espoo-päivän lepakkoluento ja -retki la 25.8.2018 klo 20.30 – n. 22.30. Hämärän laskeuduttua Villa Elfvikin lähimaastossa voi tavata pohjanlepakoita tai viiksisiippoja, kunhan osaa olla oikealla aaltopituudella. Sukellus nahkasiipien salaperäiseen maailmaan aloitetaan sisällä luontotalossa diojen avulla. Lepakkoretkelle lähdetään yön pimetessä. Lepakoiden tunnistamisessa käytetään apuna lepakoiden ääniä ihmiskorvalle kuultavaan muotoon muuttavaa detektoria, jota myös retkeläiset pääsevät kokeilemaan. Mukaan voi ottaa oman taskulampun ja lämmintä juomaa termospullossa. Ilmoittautuminen viimeistään pe 24.8. klo 15 Villa Elfvikin luontotaloon, puh. 09 8165 4400. Paikkoja on rajoitetusti. • Luontoretkiä lapsiryhmille syyskuussa varaukset ti 14.8.2018 alkaen Opas johdattaa lapsiryhmiä luontoretkelle Villa Elfvikin lähiluontoon arkipäivisin syyskuun ajan. Toiminnalliset retket on suunniteltu 5-10 -vuotiaille lapsille. Noin 1,5 tuntia kestäviä retkiä on kolme erilaista. Retkivaraukset 14.8. klo 9 alkaen, puh. 09 8165 4400. Vaihtuvat näyttelyt • Jättiläisten jäljet – Sofia Wilkmanin ja Marja Blomsterin taidetta 13.6.12.8.2018 Marja Blomster ja Sofia Wilkman käsittelevät teoksissaan vieraslajikasvien aggressiivista leviämistä Suomessa. Kummallakin taiteilijalla on kokemusta vieraslajikasvien aiheuttamasta tuhosta, sekä pitkäaikaisesta taistelusta näitä jättiläismäisiä kasveja vastaan. • Hanhen muotokuva – valokuvanäyttely 15.8.30.9.2018 Susanne Jacobsonin ja Veli-Matti Järvisen valokuvanäyttely oikoo väärään tietoon perustuvia ennakkoluuloja valkoposkihanhista ja tuo linnut esille myönteisellä tavalla. Kuvista käy ilmi hanhien eloisuus, ilmeikkyys ja herkkyys. Luontopolut Villa Elfvikin luontotalolta lähtee useita luontopolkuja lähiympäristöön. Lähialueen historiaan sukeltavat aikuisille suunnatut luontopolut Kylämaiseman historia ja Historiakasvio, jotka kierretään luontotalosta saatavien opasvihkojen kanssa. Myös Puulajipolun voi kiertää luontotalosta saatavan vihkon kanssa. Luonnon helmassa – luontopolun varrelta löytyy seitsemän opastaulua. Polku lähtee talolta rantaan päin ja sen voi kiertää myös lastenvaunuilla. Väinö Variksen luontopolku lapsille sukeltaa metsän siimekseen. Näihin kahteen polkuun on tehtävämateriaalia lapsille. Kaikkiin luontopolkuihin liittyviin materiaaleihin voi tutustua luontotalon internetsivuilla, www.espoo.fi/ villaelfvik, Luontopolut. Perinnemaisematalkoot Laajalahden luonnonsuojelualueella. Kuva: Jussi Helimäki. Kesäsununtaiden toiminnallisilla perheretkillä mm. seikkaillaan metsässä. Kuva: Jussi Helimäki. Luonnon helmassa -luontopolun varrelta löytyy seitsemän pilaria, joissa kerrotaan alueen luonnosta. Kuva: Villa Elfvik. Ruokokerttusen laulua kuulee ruovikossa yölaulajaretkellä. Kuva: Tommi Heinonen.
8 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Kesäkuun kulttuurikierros Talvikki Eerola (vas.), Eeva-Liisa Haimelin ja Marja Pitkämäki ovat sisäistäneet L. Onervan runot eri ikäkausien naisille. Kuva: Raimo Granberg. Pikku-Huopalahden yhteisöteatterin näyttelijät ja ohjaaja Kimmo Tähtivirta (2. vas.) Pikkiksen nuorisotalon esityssalin harvojen mäntylehtien alla. Kuva: Mikko Rokka. Matkalla tuonpuoleiseen on monta rituaalia Kellariteatterissa. Sofia Kotoulias (oik.) pitää Niko Hallikaisen päätä, Ilana Palmgren taka-alalla. Kuva: Kellariteatteri. Työväentutkimus-palkituista Raimo Parikka puhuu hauskasti, pääpalkittu Oona Ilmolahti ja hallituksen puheenjohtaja Vesa Mauriala kuuntelevat Sörkan kirjastossa. Kuva: Jimi Reitty. Kapinarunokirja 3:n toimittaja Jussi Särkelä haastattelee runontekijä Gia Virkkusta Sörkan kirjastossa. Kuva: Jorma Hyvönen. MUU ry vietti 30-vuotisjuhlaansa Kansallisteatterin Lavaklubilla. Se perustettiin, kun iso osa esitysym. taiteilijoista ei mahtunut perinteisten taidelajien rajoihin työnsä arvottamisessa ja apurahahaussa. Niinpä he päättivät rekisteröidä ”Muun” … Onnea tarpeelliselle 30-vuotiaalle! Onervaa kolmen ikäluokan naisille – Minä olin luotu lehtojen rauhaan / ja laupeuden tekoon; / minut on heitetty himon ja hekuman / kiehuvaan kekoon. ”ENNEN – NYT” – L. Onervan runoja saimme kokea herkän tunnelmallisessa iltapäivämatineassa Teatteri Avoimissa Ovissa. Kolme naista seuloo ajatuksiaan, tunteitaan ja näkemyksiään eri ikäkausien perspektiivistä. Ohjauksesta vastasi pitkän linjan näyttelijä, lausuja ja sen opettaja Hannu Huuska. Lausujina olivat nuori, paatoksellinen ja heleän lauluäänen omaava Talvikki Eerola, pitkän linjan vahva Eeva-Liisa Haimelin ja keski-ikäinen, ironisen leikittelevä tai piikittelevä Marja Pitkämäki. He lausuivat erikseen ja yhdessä, välillä lavalla aika etäällä toisistaan, välillä rinnakkain. Kuulimme joko Heino Kasken tai Leevi Madetojan säveltämiä Onervan tekstejä, Geisha -kokonaisuuteen kuuluvat ”Muut ihanaista” (Madetoja) ja ”Sinä olet minun valkea taivaani” (Kaski). Hannu Huuska kirjoittaa esitteessä, että L. Onerva on ”runoutumme Schjerfbeck. Hänen runokielensä on modernimpaa kuin yhdenkään aikalaisensa”. Dramaturgia syntyi nelikon yhteistyönä. Kukin lausujista haki tuotannosta omaa ikäkauttaan koskettavia runoja, joista seuloutuivat esitykseen sopivimmat. Matinean järjesti Suomen Lausujain liitto ja L. Onerva -seura, jonka puheenjohtajana Pitkämäki ja sihteerinä Eerola myös toimivat. PikkuHuopalahdessa vireä yhteisöteatteri Psykiatrisen hoitolaitoksen asukki Aale Häme katoaa. Etsintäryhmän liittyy myös ”kiky-päivää” viettävä työporukka, joka eksyy metsään. Samaan aikaan muutama hoitolaitoksen asukki päättää jalkautua metsään etsimään toveriaan. Kahdesta etsintäoperaatiosta muodostuu matka ihmismielen heikkouksien äärelle. Pikku Huopalahden Yhteisöteatterin (PHYT) kevään 2018 näytelmä ”Vaaraksi itselleen” on ihmisen elämää lähietäisyydeltä tarkkaileva musta tragikomedia, jossa kukaan ei ole turvassa koko elämän sekoittavalta mielen järkkymiseltä. Vakavasta sanomasta huolimatta ote on hyvin farssimainen, mutta jonkin verran itseään ja kohtauksia toistava. Näytelmän käsikirjoittivat Mira Martikainen ja Markus Mäkelä ryhmän improvisaatioiden pohjalta. Ohjauksesta vastaa Kimmo Tähtivirta. Sitä esitettiin Pikkiksessä, nuorisotalolla. Näytelmissä käsitellään ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja, kuten työ/työttömyys, ihmissuhteet, rehellisyys/ valheet. – Aiheet ovat vakavia, mutta emme ole ryppyotsaisia. Näytelmissämme kukkii huumori, tyylinä usein musta komedia”. Musiikki on olennainen osa. Vuodesta 2003 esiintyneen PHYT:n lähihistoria on taltioitu tarkasti kuvina ja tekijätietoina kansioon nuorisotalon lämpiössä. Viimeisen viikonlopun tunnelmassa oli vahvasti se tunnelma, että koko alue on ottanut teatterin omakseen. Matkalla tuonpuoleiseen Liisankadun Kellariteatteri kutsui katsojan matkalle tuonpuoleiseen. Kuusi henkilöä herää tilasta todellisuuden takana, kun he kuolivat samalla kellonlyömällä. Heitä sitoo jättämäänsä maailmaan riippuvaisuudet, pakkomielteet, unelmat. Alkaa matka kohti myyttistä kaupunkia universumin laidalla, Agoniaa, jossa tarinoiden mukaan voi puhdistua kaikista haluistaan. Nuorten ”Vielä” on esitys, jossa ajan ja avaruuden lait eivät päde. Se on matka tunnetun avaruuden rajamaille. Näyttämöllä esiintyivät Tuulia Eloranta, Niko Hallikainen, Kristiina Karhu, Sofia Kotoulias, Samuli Hokkanen, Ilana Palmgren ja Paavo Rinkkala. Muusikot Aapo Nieminen ja Elsi Sloan säestävät livenä esitystä, jonka Joonas Kallonen ohjaa Roope Ronkasen ja työryhmän tekstiin. Tunnelma oli hyvin mystinen. Koulutuksen tutkijoille palkintoja Vuoden työväentutkimus 2017 –palkintoraati antoi tunnustuksensa tällä kertaa korostuneesti erilaisen koulutuksen tutkijoille. Oona Ilmolahti teki väitöskirjan työväenyhteisön ja kansakouluopettajiston jännitteisestä suhteesta Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle. Työ nähtiin rosoisena, mutta rohkeana ja monipuolisena. Hän kuvasi jännitettä, joka oli läsnä työläisaikuisten ja ja opettajien kohdatessa lasten kasvatuksessa. Toni Kosonen sai kunniamaininnan ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvien työläismiesten tutkimuksesta. Kohde on koulutuksessa aliedustettu ja akateemisesti vähän tutkittu ryhmä. Tutkija tuo esille työläistaustaisten miesten suhtautumisen koulutusyhteiskuntaan ja elinikäiseen oppimiseen. Helsinkiläinen Raimo Parikka sai erikoispalkinnon perheisiin, sukuihin ja ammatteihin pohjautuvat paikallisen työläisyhteisön tutkijana, mm. Malmin ja Tapanilan alueella. Hän lanseerasi suomalaiseen työttömyysja lamatutkimukseen käsitteen ”laman pitkä varjo”. Parikan kiitospuhe oli epäakateemisen hauska. Hän esitteli yhden tekemänsä kirjan eri vuosikymmeniltä, aloittaen poliittisesta oppikirjasestaan nuoruuden radikalismivuosiltaan. Dokumenttielokuvien tuottelias tekijä Seppo Rustanius sai toisen erikoispalkinnon. Sielu jää reunastaan kiinni Kapinaruno III -teos julkistettiin Työväenliikkeen kirjastossa Sörkassa. Tapahtumassa esiintyivät kapinarunoilijat Erkki Haapalainen, Gia Virkkunen ja Ruka Toivonen. Haapalainen on runokeruun kestomenestyjä hauskoilla esityksillään. Toivonen on nuori, lahjakas runoilija. Virkkunen on ronskin suorasanainen tekijä, jonka ”Pyhä vesi” -runo alkaa näin: – Sielu jää reunastaan kiinni, / terapeutin tyhjään puheeseen. / Puhekone kaivaa kaivamistaan, / Sanat pyörivät ympyrää, / lapsuus, nuoruus, vanhemmuus. / Kaikkia syyllistetään vuorotellen / tasa-arvo toteutuu. ”Aatosta jaloa – marraskuun valoa,” Stadin viidennet työväenkirjallisuuspäivät järjestetään tänä vuonna 9. – 11.11.2018 Helsingissä Työväenliikkeen kirjastossa ja JHL-opistossa. Erityisteemana on Helsinki 1918. Kapinarunojen keruu avattiin iltaan 9.11. laajennetulla teemalla ”Kapina – Rauha – Demokratia”. Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää neljännen kapinarunojen keräämisen ja siihen liittyvän tapahtuman 9.11. Tarttuu tukkasi sitten tähtiin tai kulkevat jalkasi tukevasti maassa, voit runoilla itsesi Kapinarunojen maailmaan. Kohteena voi olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Lähetä runosi 30.9. mennessä Kapinarunoraadille osoitteeseen matias. sarke@gmail.com. Printatut ja käsinkirjoitetut runot lähetetään osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Lauluja ja runoja Kalliossa Kahvila Taikalampussa Torkkelinkadulla kuultiin Emäntien kevätmatinea. Vuonna 2016 perustettu lauluyhtye esittää arjesta ja juhlasta kertovia kansanlauluja Ukrainasta, Georgiasta, Pontoksesta Armeniasta. Riemukkaan iloisen tunnelman etniseen kahvilaa loivat Fereshteh Shir, Liisa Heiskanen, Katja Luhtala ja Meri-Sofia Lakopoulos,
9 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu joka johtaa ryhmää ja selosti hyvin tarkasti laulujen taustoja. Juulia Salonen Trio esittää Juulian säveltämiä ja sanoittamia lauluja ja joskus myös muita helmiä. Lauluissa satu hiipii arjen lomaan ja mahdoton kisailee mahdollisen kanssa. – Etkö kuule kuinka meri kutsuu ja kuiskailee? Jos painat korvasi pinnan alle, kuulet sen. Triossa soittaa kansanmusiikin kentältä tunnetut loistomuusikot: harmoniikassa Helmi Camus ja viulussa Lassi Logren. Uuden EP-levyn julkaisi Kansanmusiikki-instituutti. Raija Koso on pitkän linjan iskelmälaulaja, joka esiintyy paljon stadilaisissa kaupunginosajuhlissa ja tanssipaikoilla. ”Hae mut tanssimaan” on Shuffle-rytmin tanssi-iskelmä, joka nousi viime kesänä listoille. Kaipuun kukka on hänen vakioyhtyeensä, jonka kanssa Koso esittää lauluja ja ”jalan alle menevää tanssimusiikkia”. Ex Teatteri Kalliossa oli ”Saukki 90-vuotta tanssit”, jonka solistina Raija Koso oli. ”Yön väistyessä”, Antonio Jobimin tunnussävel Musta Orfeus -elokuvasta ja Michael Legrandin ”Cherbourgin sateenvarjot” ovat vahvoja tulkintoja, joita saimme ihailla Sävel-orkesterin tuella. Rakastetun sanoittajamestari Sauvo Puhtilan syntymästä on 90 vuotta. – Kysyn kadonneen lauseen perään / tuskin kysyisin jos yö olisi pehmeä lämmin / ja täynnä sanoja / hämmennän kirjainten pataa / kypsyvät lauseet, kypsyy puhe / yö on kirkas ajatus, kirjailija sanoo ”La nuit” -runossaan. Hanna Lindy luki uusia runojaan Kulttuuristudio Montessa V Linjalla, Kallion kirjaston lähellä. Hän julkaisi v. 2013 “ Valokorttelin fuuga” -runokokoelmansa. Nyt kuulimme runoja, jotka ovat tulossa syksyllä ilmestyvään kokoelmaan. Juha ja Seppo Lindy säestivät kitaralla Vivaldin ja espanjalaisen keskiaikaisen sävelmän, joka tunnetaan myös nimellä ”Kielletyt leikit”, elokuvan mukaan. Alpo Ruuth sai nimikkopolun Katri Valan puistossa sijaitseva polku esitettiin nimettäväksi Kallion ja Sörkan alueen omalle pojalle, kirjailija Alpo Ruuthille (1943–2002). Puiston läheisyydessä sijaitsevat kirjailijan syntymäkoti sekä lapsuuden ja nuoruuden kotikulmat. Läpimurtoteos ”Kämppä” sijoittuu näille tienoille. Polku yhdistää Vilhonvuorenkadun ja Käenkujan puistossa. Kirjailijan muistamista Helsingin nimistössä ehdotettiin viime syksynä tehdyssä valtuustoaloitteessa. Puistoraitin nimeksi tuli “Alpo Ruuthin polku – Alpo Ruuths stig”. Hänen syntymästä tuli maaliskuussa kuluneeksi 75 vuotta. Polku avattiin 16.5. osana Kallio Kukkii -festivaalin ohjelmaa. Kirjailija Hannu Mäkelä muisteli avajaispuheessaan kollegaansa ja paljasti katukyltin. Sano jos sattuu – Sano, jos sattuu. Aivan kauheasti sattuu…, sanat vihlovat Hessu Elorannan laulussa. Olemme KOKO-teatterin salissa Hämeentie 3:ssa. Se toimii vierailutilana Porttiteatterille, kuten usein ennenkin. Porttiteatteri on ammattitaiteilijoiden ohjaama rikostaustaisten ihmisten teatteri. ”Harha-askel” on dokumentaarinen kollaasi, pikemmin vain luonnos esityksestä, joka koostuu kirjeistä ja runoista, hetkistä, jotka leikkaavat menneen ja tulevan. Kuulemme Kulttuurinurkka Dallapénpuiston piknik ja katuparaati saivat suosiota ? Kallio Kukkii ei ratsasta kaupunkikulttuuritapahtumien trendin aallonharjalla, vaan nojaa pitkäjänteisiin perusrakenteisiin. Sellaisia ovat muun muassa Dallapénpuiston piknik, Kallio Kukkii -katuparaati, Kallion kävelyfestivaali ja lastenkulttuurin osalta Ebeneser-talon tarjonta. Festivaali uudistuu luontevasti vuosittain joukkoon liittyvien uusien tekijöiden myötä; heidän ansiostaan tapahtuma saa tuoretta energiaa ja sisältöä. Katuparaati Vaasanaukiolta Dallapénpuistoon kokosi kävelijöitä, joista sambaryhmät aina vetävät eniten katseita, harjoitteluna kesän karnevaaleihin. Sambakoulu Imperio do Papagaio johtaa kevättä juhlivaa paraatia. Kaksipäiväinen piknik päättää juhlaviikon kiitettävän lapsiystävällisellä puitteilla. Kirpputorit, pop up -ruokalatarjoilut, puistojumppa, nukketyöpaja, kuvataidetyöpaja, kankaanpainanta, vatsatanssi oli mm. ohjelmassa. Puistolavalla esiintyivät Drag Poet Maimu Brushwood, Sekret Teknik, BigFeet & LaLa, jossa ovat Marjo Leinonen ja Jukka Orma. Laulaja Leinosella on ainutlaatuinen kyky muokata yksinkertainen kappale dramaattiseksi tarinaksi äänensä avulla. Kitaristi Ormalla on pitkä ja menestyksekäs ura. Mikko Murtomaa, basso ja Sande Vettenranta, rummut täydentävät. Hypnoottista blues’n’poppia tarjoilevalla ”Pet Me!” -albumilla kuullaan Orman Leinosen persoonalliselle tulkinnalle räätälöityjä sävellyksiä ja englanninkielisiä sanoituksia. Suvilahdessa kolmepäiväinen Loukko Fest -tapahtuma esitteli uuden tekijän, Alakulttuurikeskus Loukon. Suomen Lausujain Liitto kantaa kortensa kekoon ilahduttamalla yleisöä kaksipäiväisellä runorundilla Kallion kahviloissa. Kallio Kukkii -festivaalin yhteisöllisyyden syvintä ydintä ovat asukasaktiivien, erilaisten työryhmien, koulujen ja päiväkotien tuottamat ohjelmat, jotka toteuttavat samalla omalta osaltaan Kalliolan Setlementin lanseeraamaa ”Naapuruus on mielentila” -kampanjaa. Talvikki Eerola (vas.), Eeva-Liisa Haimelin ja Marja Pitkämäki ovat sisäistäneet L. Onervan runot eri ikäkausien naisille. Kuva: Raimo Granberg. Matkalla tuonpuoleiseen on monta rituaalia Kellariteatterissa. Sofia Kotoulias (oik.) pitää Niko Hallikaisen päätä, Ilana Palmgren taka-alalla. Kuva: Kellariteatteri. Piknik-sunnuntain nimi oli Marjo Leinosen ja Jukka Orman (oik.) uusi yhtye Big Feet & LaLa. Kuva: Juhani Styrman. Imperio do Papagaio sambakoulun tanssijat muodostavat aina Kallio kukkii -katuparaatin iloisimman ryhmän kauniissa säässä. Kuva: Raimo Granberg. Emännät Fereshteh Shir (vas.), Liisa Heiskanen, Katja Luhtala, Meri-Sofia Lakopoulos laulavat Taikalampussa. Kuva: Nella Heiskanen. Laulajatar Raija Koso ja ranskalaiset korot Saukki-tanseissa Ex Teatteri Kalliossa. Kuva: Juhani Styrman. Hanna Lindy on herkkä, aforistinen runontekijä, joka esiintyi Kallion Studio Montessa. Kuva: Studio Monte. Alpo Ruuth sai nimikkopolun. Kirjailija Hannu Mäkelä paljastaa katukyltin. Kuva: Juhani Styrman. Porttiteatterin tarinat kerrotaan tavalla, josta ei puutu katutai paremminkin vankilauskottavuutta. Kuva: Matti Snellman. nauhalta sekä livenä edessämme ihmisten kokemuksia lapsuudesta, nuoruudesta ja elämästä ylipäänsä taustana rikolliselle käytökselle. Yhdellä ei ollut isäsuhdetta, toinen pelkäsi kiusaavaa talonmiestä, kolmannen vanhempi joi ja neljäs kehittyi poikapainissa tapaturma-alttiiksi. Tarinat kerrotaan tavalla, josta ei puutu katutai paremminkin vankilauskottavuutta. Moni kertoja on valtava tosissaan, hymytön kasvoiltaan ja iholtaan nk. elämää kokeneen näköinen. Muutama jaksaa hymyillä tai löytää tarinastaan opetuksen. Usein katsojalle syntyy tunne, että jokin pieni sattuma on ohjannut kertojan elämää väärälle polulle. – Esitys asettuu alttiiksi virheille ja kutsuu yleisön keskeneräisen äärelle. Porttiteatterin esityksillä on sanoma dokumenttiteatterina, ne ovat yhteiskunnallisia puheenvuoroja, joissa kuuluu rikoksen ja vankilakokemuksen ääni. Ohjauksesta vastaa ammattitekijä Tuija Minkkinen, samoin musiikkidramaturgiasta Sanna Salmenkallio. Harrastajaesiintyjät laulavat itse ja soittavat kitaraa, rumpuja tai huonetilan erilaisia esineitä. Petri Richard Valkama on tehnyt kaksi muuta laulua, ”Harha-askel” ja ”Asfaltti”. Lauluissa kuuluu ja näkyy tekijöiden voimakas solidaarisuuden tunne. Kiitokset menevät mm. Suomenlinnan avovankilalle. Teatterissa oli paljon läheisiä, sukulaisia tai kavereita. Teksti: Risto Kolanen
10 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Toukokuussa rikottiin pyöräilyennätyksiä Kaupunkitutkimusinstituutti käynnistää toimintansa Jatkoa sivulta 3 ? K a u p u n k i t u t k i m u s instituutti on Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan kaupunkitutkijoista koostuva toimintayksikkö. Instituutin tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoisen kaupunkitutkimuksen tekeminen, kaupunkitutkimuksen opetus sekä alan asiantuntijuuden ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen. Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaaran mukaan kaupunkitutkimusta on aiemmin tehty hajanaisesti eri yksiköissä ja yksittäisissä monitieteisissä hankkeissa, minkä vuoksi tutkimus ei ole pystynyt riittävästi vastaamaan jo vuosikymmeniä käynnissä olleeseen kaupungistumisen haasteeseen. – Uusi Kaupunkitutkimusinstituutti tuo yhteen ihmisiä, osaamista ja ideoita, jolloin syntyy uusia tärkeitä näkökulmia, tutkimusprojekteja ja tutkimusperustaista keskustelua kaupunkikysymysten ratkaisemisen tueksi. Kaupunkitutkimusinstituutin toiminnan kautta voimme olla paremmin vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, Vaattovaara sanoo. Kaupunkitutkimusta aitojen haasteiden ratkaisemiseksi Kaupunkitutkimusinstituutti vahvistaa tutkimuspohjaista kaupunkien kehittämistä sekä lisää tutkijoiden, suunnittelijoiden ja päättäjien välistä keskustelua. Pääkaupunkiseudulle on ensimmäistä kertaa muodostumassa monipuolinen kaupunkitutkimuksen yhteistyökokonaisuus, kun yhteistyötä rakennetaan Kaupunkitutkimusinstituutin ja Aalto-yliopiston sekä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Yliopistot ovat nostaneet kaupunkitutkimuksen edistämisen strategiseen keskiöön sekä keskinäisessä yhteistyössään että kaupunkien kanssa sovituissa yhteistyön kärjissä. Helsinki, Espoo ja Vantaa rahoittavat vuosina 2018–2023 kaupunkitutkimuksen tutkijatohtorin tehtäviä, ja vuonna 2018 palkattavien tutkijoiden tutkimusteemat liittyvät kaupunkien kehittämisen ajankohtaisiin haasteisiin: eriarvoisuus kaupungeissa, tavoite hiilineutraalista kaupungista ja digitalisaation tuoma muutos kaupunkielämään. Tutkijat työskentelevät osin myös kaupunkien tiloissa jatkuvan vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Kaupunkitutkimusinstituutti tuo verkostojensa kautta myös kansainvälistä kaupunkitutkimuksen huippuosaamista ja näkökulmia pääkaupunkiseudulle. Instituutin koordinoimassa ja Aalto-yliopiston kanssa yhdessä toteutettavassa kansainvälisessä kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun maisteriohjelmassa koulutetaan monialaisia osaajia vastaamaan tulevaisuuden kaupunkien kehittämisen haasteisiin. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingissä kaupunkipyörien käyttöaste on kansainvälisestikin hyvin korkealla tasolla: yhdellä pyörällä on viime viikkojen hyvien säiden aikana poljettu keskimäärin 14 matkaa päivässä, kun muissa maailman kaupunkipyöräkaupungeissa määrä on noin 4–5 matkaa päivässä. Helsingissä onkin yksi maailman suosituimmista kaupunkipyöräjärjestelmistä. Espoossa kaupunkipyörien käyttöaste on kansainvälisellä tasolla: yhdellä pyörällä tehdään keskimäärin neljä matkaa päivässä. Lauttasaaren sillalla, jonka on arvioitu olevan Suomen suosituin pyöräväylä, on poljettu alkuvuonna yhteensä jo yli 320 000 matkaa. Lauttasaaren sillan pyöräilijöistä noin kolmasosan arvioidaan saapuvan Espoosta Helsinkiin. Myös kaupunkipyörillä kuljetaan kuntarajojen yli. Seudulliset kaupunkipyörämatkat suuntautuvat pääsääntöisesti aamuisin Espoosta Helsinkiin ja iltapäivällä Helsingistä Espooseen. Esimerkiksi Oopperan ohi Töölönlahdella pyöräiltiin koko toukokuun aikana peräti 33 % enemmän kuin vuoden 2017 toukokuussa. Myös Lauttasaaren sillalla ero edellisvuoden vertailuajankohtaan oli suuri: toukokuun aikana pyörämatkoja tehtiin lähes 17 % aiempaa enemmän. – Baanalla puolestaan poljettiin koko toukokuun aikana 155 790 matkaa. Vuoden 2017 toukokuussa pyöräilijöitä Baanalla oli yhteensä 104 139. ”Ero edellisvuoteen on huikea, kasvua on 50 %. Osa baanasta oli tosin viime vuonna remontissa, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa tähän vuoteen, Helsingin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen summaa. Pyöräilyn ja kaupunkipyörien toukokuista suosiota selittää osittain loistava sää, mutta myös se, että pyörä on helppo ja nopea tapa kulkea kaupungissa. Kaupungit myös panostavat entistä enemmän pyöräilyinfran parantamiseen. – Pyörä on ketterä ja terveellinen kulkutapa. Työnantaja voi kannustaa työntekijöitään ympäristöystävälliseen ja terveelliseen liikkumiseen tarjoamalla heille paitsi työsuhdematkalipun myös kaupunkipyörien käyttöoikeuden. Olemme toteuttaneet palvelun (https:// kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/ for-businesses), jossa työnantaja voi tilata etukoodeja. Rekisteröityessään kaupunkipyöräpalveluun työntekijä kuittaa koko kauden käyttöoikeusmaksun, 30 euroa, etukoodilla. Muista mahdollisista lisämaksuista hän huolehtii itse, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen vinkkaa. Mittauspaikka 2017 2018 Kasvu Töölönlahti 121 926 162 463 33 % Lauttasaaren silta 156 913 183 303 17 % Baana 104 139 155 790 50 % * * Ei täysin vertailukelpoisia Lähipalvelukeskus Hertsin peruskivi muurattiin Kukat aukeavat Haagan Alppiruusupuistossa Alppiruusuja Haagan Alppiruusupuistossa, kuva: Roy Koto ? Alppiruusujen eli rodojen kukinta on pikku hiljaa alkamassa Haagan Alppiruusupuistossa. Yleensä kukinta ajoittuu kesäkuun 10. päivän jälkeen, mutta nyt poikkeuksellisen lämmön vuoksi puiston atsaleat ovat jo täydessä kukassa. Alppiruusutkin ovat heräilemässä kukintaan, joka ei ole tänä vuonna yhtä runsas kuin viime vuonna. – On hyvin tavallista, että alppiruusujen (kuten muidenkin kasvien) kukinta vaihtelee huomattavasti vuosittain. Alppiruusujen kukkanuput kehittyvät jo syksyllä, ja kuluneen kesän olosuhteet (mm. kukinnan runsaus) ja syksyn säät vaikuttavat kukkanuppujen kehittymiseen. Viime kesänä alppiruusujen kukinta oli lähestulkoon kaikkien aikojen runsainta, ja siksi on hyvin ymmärrettävää että pensaiden voima ei ole riittänyt vastaavan kukkaloiston kehittämiseen tänä vuonna. Tämän kesän välivuosi kukinnassa on siis aivan luonnollista eikä kerro siitä että alppiruusujen vointi olisi huono, kertoo kasviasiantuntija Satu Tegel kaupunkiympäristön toimialalta. Alueelle rakennetut käytävät ja pitkospuut tarjoavat monipuolisen verkoston kukkien katselemiseen. Kukkaloistoa voi ihailla myös ylhäältä katselulavoilta, joihin pääsee pyörätuolillakin. Puiston pääreitit ovat esteettömät. Puistossa on puiston historiaa ja alppiruusuja esittelevät opastaulut. Rodopuisto on vaikuttava elämys ennen kesäkuun puoliväliä. Rodopuistossa käy kukinta-aikaan tuhansia vierailijoita eri puolilta maailmaa. Puistoon on kukinnan ajaksi tuotu siirrettäviä käymälöitä, jotta siellä voi viipyä rauhassa vaikka piknikin merkeissä pidemmänkin aikaa. Puistokävely: Alppiruusujen lumoa Haagassa keskiviikkona 13.6.2018 klo 18–19.30 Lähtöpaikka: Alppiruusupuiston pääopastaulu, Laajasuontien mutkan kohdalta sisään. ? Lähipalvelukeskus Hertsi sai peruskiven Herttoniemessä. Peruskiveen muurattiin mm. päivän sanomalehtien ja Suomessa käytössä olevien kolikkojen lisäksi ote F.E. Sillanpään teoksesta. Hertsi pyysi kaupunkilaisilta ehdotuksia peruskiveen talletettavasta kirjallisesta teoksesta. Kymmenistä ehdotuksista Herttoniemen kirjaston henkilökunta valitsi kirjailija F.E. Sillanpään tekstin. Sillanpää on paitsi Suomen ainoa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja, myös asunut Herttoniemessä osoitteessa Ilvestie 4. Sillanpää kirjoittaa teoksessaan ”Ihmiselon ihanuus ja kurjuus” olohuoneesta sekä kuvaa viipyilevästi yhdessäoloa ja talon rakentamista. Peruskiven muuraustilaisuuteen osallistunut Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki luki katkelman vieraille. Herttoniemessä on käynnissä monia asuinrakennuskohteita sekä useita täydennysrakentamiseen tähtääviä asemakaavan muutoshankkeita. Hyvät joukkoliikenneyhteydet, erityisesti vilkas metroasema, toimivat Herttoniemen alueen kasvun vetureina. Voimakkaasti kasvava asukasmäärä edellyttää myös palvelujen kasvua. – Herttoniemeen syntyy uutta kaupunkia, kun alue tiivistyy hyvälle paikalle metroaseman läheisyyteen. Hertsin lähiympäristöön valmistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana asuntoja noin 5 000 uudelle asukkaalle paikkaan, jossa joukkoliikenne sekä yksityiset ja julkiset palvelut ovat helposti saavutettavissa, mikä tekee asukkaiden arjesta sujuvaa, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. – Prisma Hertsi on sijainniltaan helposti saavutettavissa kaikille, liikennevälineestä riippumatta. Uudenaikainen hypermarket sopeutuu kaupunkirakenteeseen ja tukee kestävää kehitystä tuomalla palvelut asukkaiden luo. Prismaan tulee laaja ja hyvä päivittäistavaratarjooma, napakka käyttötavaravalikoima ja verkkokaupan noutopiste, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen luettelee. Hertsiin sijoittuvat Prisman lisäksi mm. Helsingin kaupungin kirjastoja nuorisopalvelut, Touhula-päiväkoti, Mehiläisen hoivakoti, ravintoloita, kahviloita, liikuntaja hyvinvointipalveluita sekä erikoisliikkeitä. Johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoito Oy:stä pitää tärkeänä Hertsin palvelujen oikeaa mitoittamista alueen asukkaille ja työntekijöille. – Sijainti keskeisellä paikalla liikenteen solmukohdassa raideliikenteen varrella on erinomainen. Vaikka pitkään jatkuneen positiivisen sijoitusmarkkinan heilahtelut olisivatkin edessä, kysyntää lähipalveluille tulee aina olemaan julkisen liikenteen solmukohdissa. Teemme alueen pitkän aikavälin kehittämiseksi yhteistyötä useiden sijoittajien kanssa. YIT:n Hankekehitys-divisioonan johtaja Timo Lehmus korostaa kaupungin toiminnallisuutta kehityksen keskellä: – Kaupungin tiivistyessä ja kehittyessä myös palvelutarjonnan on pysyttävä asukkaiden tarpeiden mukana, heitä lähellä. Hertsi on hyvä esimerkki lähipalvelujen saavutettavuuden ja kaupungin toiminnallisuuden paranemisesta. Hartelalle Hertsi on erinomainen esimerkki pitkäjänteisestä kiinteistökehittämisestä. ”Alkuperäinen suunnitelma perinteisestä kauppakeskuksesta on jalostunut lähipalvelukeskukseksi, joka vastaa kattavasti asiakkaiden erilaisiin arjen tarpeisiin”, kommentoi hanketta Hartela-konsernin toimitusjohtaja Juha Korkiamäki. YIT ja Hartela rakentavat Lähipalvelukeskus Hertsin kanssa samalle tontille noin 250 asuntoa, jotka valmistuvat vuonna 2021. Lähipalvelukeskus Hertsin havainnekuva
11 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Senaatintorin valaistus uusiksi Senaatintorin valaisin Tuomiokirkon edustalla. Kuva: Comma Image Oy Helsingin kaupunkiympäristön toimiala hakee avoimella suunnittelukilpailulla Senaatintorin arvokkaaseen kaupunkiympäristöön sopivaa valaisinpylvästä. ? Senaatintorille on laadittu valaistussuunnitelma, jossa alueen pimeän ajan kaupunkinäkymä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma kattaa katuja torivalaistuksen lisäksi ympäröivien rakennusten julkisivuvalaistukset. Senaatintori on yksi Suomen arvokkaimmista kaupunkitiloista ja kuvatuin turistikohde. Sillä on merkittävä valtakunnallinen historia ja torin ympäristössä kohtaavat suuret instituutiot: valtio, kirkko ja yliopisto. Senaatintorin ympäristön rakennukset muodostavat lisäksi yhtenäisen empiretyylisen kokonaisuuden. Tästä syystä myös valaisinpylväiden päivänäkymällä on erityinen merkitys. Uuden valaistussuunnitelman mukaan uusittaviin pylväisiin asennetaan katuja torivalaisimet sekä ympäröivien rakennusten julkisivuvalaisimet. Tämän lisäksi ne toimivat raitiotien virtajohtimien kannattimina. Pylväisiin sijoitetaan lisäksi jonkin verran muita teknisiä laitteita kuten tapahtumasähköpisteitä, valaistuksen ohjauslaitteita sekä tietoliikenteen tukiasemia. Suunnittelutehtävässä yhdistyvät arkkitehtuurin, muotoilun ja valaistussuunnittelun osaaminen. Tuotteelta edellytetään viimeisteltyä muotoilua, jossa on huomioitu käytön ja tekniikan tarpeet sekä paikan arkkitehtuurin vaatimukset. Kilpailulla haetaan ratkaisua, joka täyttää sekä historiallisen ympäristön että nykyaikaisen kaupunkitekSenaatintorin valaistusta uudistetaan. Kuva: Helena Roschier / Helsingin kaupunki Suomalaisten suosikkimaut saavat omat postimerkit Kesäkuun merkeissä myös kaloja ja kansallispukuja ? Posti julkaisi 6. kesäkuuta postimerkkejä, jotka kuvaavat suomalaisten äänestämiä makusuosikkeja. Kesäkuun luontoaiheisissa postimerkeissä ui suosittuja ruokakaloja. Kansallispukumerkeissä esitellään kahden puvun taidokkaita yksityiskohtia. Kuusi makua, jotka saavat veden kielelle Suomalaisia makuja -postimerkkivihkossa esitellään kuusi makuelämystä, jotka suurin osa suomalaisista tuntee omikseen. Postimerkkien aiheet ovat ruisleipä, pullapitko, uudet perunat, kahvi, leipäjuusto ja salmiakki. – Postin asiakkaat ehdottivat merkkeihin valittuja makuja viime keväänä tehdyssä nettikyselyssä ja Finlandia 2017 -filatelianäyttelyssä, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo. Postimerkkivihkon suunnitellut Klaus Welp valitsi merkkeihin valokuvat, jotka saavat veden kielelle. – Olen itse selkeiden perusmakujen kannattaja. Eri ruokakulttuurien kirjo ja supermarkettien jättisuuret valikoimat tuntuvat menevän välillä äärimmäisyyksiin. – On hienoa, että perinteiset, yksinkertaiset maut saavat nyt omat merkkinsä, Welp sanoo. Klaus Welp on itse asunut Meksikossa ja Saksassa yhteensä kuusi vuotta ja kokenut vahvan kaipuun tuttujen kotimaisten makujen perään. – Meksikolainen ruoka on mielestäni maailman parasta, mutta toisella puolella maailmaa olisin ollut valmis maksamaan pienen omaisuuden tuoreesta ruisleivästä ja uusista perunoista tillin kera. Mikään eksoottinen maku ei voittanut elämystä, jonka kotoa lähetetty salmiakkipussi teki. Suomalaisia makuja -postimerkkivihkossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä. Kaksi herkullista ruokakalaa Pohjoismaisten postien yhteisen Pohjola-postimerkkisarjan teemana on tänä vuonna kalat. Graafikkolegenda Erik Bruun, 92, valitsi postimerkkien aiheiksi kaksi suosittua suomalaista ruokakalaa, kuhan ja muikun. – Kuvasin muikut merkkiin parvena ja jos useamman merkin laittaa vaakatasoon peräkkäin, niistä muodostuu päättymätön muikkuparvi, Bruun paljastaa. Kalapostimerkkien suunnittelu oli Erik Bruunille mieluisa tehtävä. Paistetut muikut ovat Bruunin suurinta herkkua ja kalastaminen on ollut hänelle rakas harrastus jo lapsuudesta saakka. – Pikkuveljen kanssa soutelimme lapsina Sipoon edustalle kalastamaan ja olin aikanaan monta kertaa urheilukalastamassa Inarinjärvellä. Kansallispuvut ovat täynnä taidokkaita yksityiskohtia Graafikko Minna Luoma on suunnittelut pienoisarkin, jossa esitellään kaksi kansallispukua. Uskelan puku edustaa länsisuomalaista perinnettä ja Jääsken puku karjalaista käsityötaitoa ja pukuperinnettä. Pienoisarkkiin on kuvattu kokonaiset kansallispuvut ja itse merkkeihin on suurennettu pukuihin suunniteltuja hienoja yksityiskohtia, mm. tykkimyssy ja paljinsolki. Valokuviin perustuvat merkit on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Kansallispukukeskuksen kanssa. Suomessa on reilut 400 kansallispukumallia, jotka edustavat juhlapukumuotia parin vuosisadan takaa. Vaatteiden maailma ei ole Minna Luomalle vieras, sillä, hän on opiskellut graafisen suunnittelun lisäksi tekstiilitaidetta. – Taidokkaasti suunnitellut kansallispuvut edustavat kestävää kehitystä ja asukokonaisuuksien yhdistelmistä voisi ottaa hyvin vinkkiä myös tämän päivän pukeutumiseen, Luoma vinkkaa. Kansallispuvut-pienoisarkissa on kuusi kotimaan ikimerkkiä. Yksi postimerkkien aiheista on uudet perunat. Pohjola: Kaloja -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä. niikan asettamat vaatimukset ja tavoitteet. Kilpailuaika alkaa kesä-heinäkuussa ja päättyy lokakuussa. Helsingin kaupunki toteuttaa kilpailun yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa. Voittaja valitaan vuoden 2018 lopussa. Kilpailusta tullaan tiedottamaan Helsingin kaupungin, SAFAn ja Ornamon nettisivuilla sekä julkisten hankintojen HILMA-sivuilla. Seurasaaren juhannusvalkeat 22. kesäkuuta Santtion salko. Kuva: Seurasaarisäätiö ? Seurasaaren juhannusvalkeat on yhteisöllinen kaupunkijuhla, jossa kokkotulille kokoonnutaan tanssien ja laulaen vehreän luonnon keskelle. Seurasaari entisenä laidunsaarena muodostaa ainutlaatuisen ympäristön ikiaikaisen paimenten juhlan viettoon. Tuohitorven kumu kutsuu yleisön lumoavaan juhannustunnelmaan! Folk-järjestöjen teeman mukaisesti tarjolla on juhannusyön täydeltä elävää kulttuuriperintöä kaikilla mausteilla. Juhannustunnelmaan voi virittäytyä jo Seurasaaren sillalla, kun lauttakokko roihuaa iloisesti vedessä ja tukkilaiset taituroivat tukeillaan. Juhannusvieraat voivat tutustua värikkäisiin kansallispukuihin, kylpeä peräkärrysaunassa, ihastella käsityöläisten taidokkaita työnäytöksiä ja katsella juhannussalon nostoa. Tanhu-Visan johdolla voi opetella kansantansseja tai kuunnella, miten saha soi juhannusillassa. Nukketeatterija kansanmusiikkikonsertti Myttyiltamat ilahduttaa kaikenikäisiä, suomenhevonen Kirppu ajureineen on valmiina ajeluttamaan juhannusyleisöä ja Kahiluodon kartanon pihalla voi tehdä itselleen kukkaseppeleen tai ruokopillin. Lapset pääsevät tanssimaan poloneesia ja heille sytytetään alkuillasta oma kokko. Karunan museokirkossa voi nauttia Tikkursby Duon kanteleiden soinnista tai Minna Hokan paimensoitosta ja ”Mökin eukko” johdattelee kirkon takaisella kierroksellaan kävijät taikojen ja loitsujen maailmaan. Juhlakentällä Mammantytöt hurmaa yleisön kimaltavalla perinteentulkinnallaan ja Hollolan kansantanssijat esittävät kruunumorsiusparin tanssit. Kokkorannassa loimuavat monet kokot, komea pääkokko syttyy klo 22.00 ja kokkojen katselijoita viihdyttää Harri Porter ja nuotanrepiäiset fiulin, bassoviulun, kurtun ja klaneetin soinnein. Illan päätteeksi pyörähdellään pelimannitansseissa Ketaleen säestyksellä aina klo 01 saakka. Juhannusaattona Seurasaaressa myös syödään yhdessä! Keskikesän pitopöydästä löytyy ripaus ikiaikaisia makuja ja tämän päivän ruokakulttuuria. Keskikesän pitopöytä 17 €. Seurasaarisäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) järjestävät yhdessä muistitiedonkeruun tämän päivän kokkojen rakentamisja polttotavoista.
12 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Metsä kiittää Ympäristötaidenäyttely Kivinokka, Helsinki 16.6.26.8. ? Vuonna 2003 ryhmä taiteilijoita organisoi ympäristötaidenäyttelyn Kivinokan virkistysalueelle, koska he olivat huolissaan tämän lajissaan ainutlaatuisen alueen säilymisestä rakentamattomana. Taiteilijat halusivat lisätä tietoisuutta Kivinokan merkityksestä ja arvosta helsinkiläisille ja ottivat samalla yleisemminkin kantaa luonnon merkitykseen ihmisen henkisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lähteenä. Vuosien varrella näyttelyitä järjestettiin kymmenkunta, ja Kivinokka-taiteilijat ovatkin omalta osaltaan olleet vaikuttamassa siihen, että alue on säilynyt ennallaan. Tämän vuoden alussa Kivinokan vanhaan metsään perustettiin 13 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. On ainutlaatuista, että metromatkan päässä pääkaupungista voi nauttia vanhan metsän sadunomaisesta tunnelmasta. Kivinokassa limittyvät ajan monet kerrokset: surviaissääskien lyhyet lentohetket, vanhan metsän hidas aika, kallioiden ja hiidenkirnujen ikiaika. Kivinokan ajan ja maiseman lomaan näyttelyn taiteilijat ovat rakentaneet teoksensa, joita satunnainen kulkija voi myöhemmin alueella liikkuessaan muistella. Taiteilijat ovat työskennelleet 1960-luvun maataiteen hengessä aistien paikan henkeä siellä oleilun, harhailun ja kuljeskelun myötä – paikka merkitsee taiteilijan ja taiteilija merkitsee paikan. Maisemaan voi myös katsoa kuin peiliin, kun liikkuu metsän hämärässä holvistossa, nojaa poskeaan lämmintä kilpikaarnaista puuta vasten tai seisoo tuulisena iltana meren rannalla valojen loistaessa vastarannalla. Näyttelyohjelmaan kuuluu lapsille ja nuorille suunnattuja taidekasvatuksellisia retkiä sekä kaikille näyttelyssä kävijöille tarkoitettuja opastettuja kierroksia, joilla taiteilijat kertovat teoksistaan ja luontoasiantuntijat alueen rikkaasta luonnosta. Suomen luonnon päivänä 26.8. alueella järjestetään monenlaista luontoa ja taidetta yhdistävää ohjelmaa. Näyttelyyn ja tapahtumiin on vapaa pääsy. Taiteilijat: Pira Cousin, Olavi Fellman, Marja Hakala, Maria Hopia, Olli Hopia, Maija Hyvönen, Juha Sven Korhonen, Erja Laakkonen, Tuija Lindfors, Antti Nordin, Minna Pyykkö, Maija Saksman, Jenni Tieaho, Leena Turvanen, Tiina Valkeapää, Vinha-Jonna ja Katja Öhrnberg. Vanhankaupunginlahdelle valmistui esteetön pitkospolku Kaupunkitansseissa opetellaan paritansseja ? Kesällä 2018 opetellaan paritansseja osana pääkaupunkiseudun kulttuuritarjontaa. Ilmaiset tanssituokiot ovat jo vuosien ajan ilahduttaneet ja virkistäneet katukuvaa. Kuluva kesä on 19. kaupunkitanssikesä. Kaupunkitanssit maksutonta paritanssiopetusta pääkaupunkiseudulla -tanssituokiot alkavat toukokuun viimeisellä viikolla. Kesän 2018 uutuutena tanssitaan myös Kampissa, Annantalon takapihan katetulla ulkoilmalavalla. Tänä kesänä kaupunkitansseja järjestetään kaikkiaan kahdeksassa kaupunginosassa eri puolilla pääkaupunkiseutua yhteensä 66 kertaa. Opetuksesta vastaa Tanssiteatteri Tsuumi. Kaupunkitanssien opetustuokioita toteutetaan tällä kaudella kuudessa Helsingin kaupunginosassa ja kahdessa Espoon kaupunginosassa. Opetuspaikkoina toimivat puistot, torit, aukiot ja kauppakeskukset. Yhteistyökumppaneina toimivat kulttuurikeskukset ja paikallisyhdistykset. Kaupunkitanssiopetus on innostavaa eikä vaadi ennakkotaitoja. Tanssitunti aloitetaan alkeista, mutta tunnin aikana edetään kuvioihin ja variaatioihin tanssijoiden taitotaso huomioiden. Mukaan voi tulla niin ensikertalainen kuin jo pidempään tanssia harrastanut. Kaupunkitansseissa opetellaan tyypillisimpiä seura/ lavatansseja: humppaa, tangoa, sambaa, fuskua, foksia, valssia, jenkkaa, cha chaa, buggia jne. Opetus toteutetaan niin sanottuna matalan kynnyksen opetuksena. Kaupunkitansseissa tanssitaan pääasiallisesti ulkona. Tanssituokioihin ei tarvitse ilmoittautua. Paikalle voi saapua, kun se itselle parhaiten sopii. Tanssimaan saa tulla mukaan kuka vaan, milloin vaan, joko parin kanssa tai ilman. Opetus on osallistujille maksutonta. Kesän 2018 opetuspaikat ovat Kamppi (Annantalon katettu ulkolava, A•Lava), Tapiola (Espoon kulttuurikeskuksen ulkoilmanäyttämö Amfi), Kannelmäki (Sitra-tori), Malmi (Ala-Malmin puisto, Malmitalon takana), Leppävaara (Soittoniekanaukio, Sellosalin edustalla), Jakomäki (Kirjaston lähellä, Jakomäenpolku 3), Itäkeskus (Tallinnan aukio) ja Seurasaari (Antin aukio), Tarkemmat opetuspaikkatiedot, paikkakohtainen opetusohjelma ja koko kesän ohjelma löytyvät Tanssiteatteri Tsuumin verkkosivuilta. ? Helsingin kaupunki on rakentanut Vanhankaupunginlahdelle lähes kilometrin mittaisen esteettömän pitkospolun. Alueelle on valmistunut myös elämyksellinen Luonnon syli -luontopolku. Uusitut polut muodostavat yhdessä noin 3,5 kilometrin mittaisen esteettömän retkireitin. Uusi pitkospolku kulkee Pornaistenniemestä Lammassaareen. Samassa paikassa kulki ennenkin pitkokset, jotka päätettiin uusimisen yhteydessä tehdä esteettömiksi. – Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue on aivan Helsingin sydämessä, kasvavan asutuksen keskellä. Mikä olisikaan parempi paikka esteettömälle retkireitille, josta hyötyvät pyörätuolilla kulkevien lisäksi myös ikäihmiset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja oikeastaan kaikki alueen käyttäjät, iloitsee esteettömän pitkospolun ideoinut tiimipäällikkö Kaisa Pajanen. Uusitut reitit ohjaavat kulkua suositulla luontokohteella ja suojelevat samalla alueen herkkää luontoa kulumiselta. – Toivomme, että ihmiset lähtevät luontoon, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten herkät luontoalueet kestävät kasvavan kaupungin paineessa. Ratkaisuna tähän ovat hyvät ja toimivat reitit, kuten tämä nyt rakennettu Vanhankaupunginlahden kokonaisuus, pohtii Pajanen. Pitkospolku päättyy uuteen esteettömään lintujenkatselulavaan. Lisäksi ruovikko-osuudella on kaksi korotettua esteetöntä näköalatasannetta. Hyvinvointia korostavan luontopolun rastit kehottavat aistimaan Pornaistenniemeen valmistui pitkospolun kanssa samanaikaisesti esteetön Luonnon syli -polku. Se uudistaa käsitystämme luontopolusta: Luonnon syli sisältää kymmenen rastia, jotka on kirjoitettu runomuotoon. Rasteilla on myös harjoitteita, jotka herkistävät aistimaan luontoa kokonaisvaltaisesti. – Kaikilla aisteilla luonnon syliin heittäytymisen hyvää tekevät vaikutukset on viimein tunnistettu meilläkin. Luontoretken jälkeen ihminen voi paremmin, on rauhallisempi ja voimaantuneempi. Kosketa, haista, maista, kuuntele, kehottaa Luonnon syli -polun visioinut projektipäällikkö Elina Nummi. Luonnon syli -polulla voi myös istahtaa mahtavaan puun rungosta tehtyyn luontosohvaan tai ihmetellä ihmistä isompaa harakanpesää. Uudet opasteet ja opastaulut ohjaavat Luonnon syliin ja Lammassaareen vievälle pitkospolulle. Esteettömän luontoreitin rakentaminen eroaa jonkin verran tavallisen luontoreitin rakentamisesta. – Tavallisesti kulkureittejä ei tehdä aivan tasaisiksi, jotta luonnonmukainen tunnelma säilyisi. Samoin reitit voivat kulkea jyrkemmistäkin kohdista, muutaman portaan avustamana. Esteettömyys vaatii kuitenkin loivempia ja lyhyempiä nousuja sekä paikoitellen leveämpiä väyliä, kertaa vastaava luontomestari Antti Helakallio rakentamisen eroja. Ruovikon pehmeä maapohja ja alueen suuret vedenpinnan korkeusvaihtelut toivat myös oman lisänsä rakentamiseen. – Märkiin paikkoihin tarvittiin jäykempiä ja raskaampia rakenteita, jotka tukevoittavat reittiä korkean veden aikaan. Myös kaikki raskaat materiaalikuljetukset piti tehdä talviaikaan, sillä märkä ja huonosti kantava maapohja estää puutavaran kuljetuksen muina aikoina, kuvailee Helakallio. Esteettömän pitkospolun sekä piknikalueen pöytäpenkkien rakentamisessa kaupungilla oli kumppanina Rikosseuraamuslaitos, jonka kanssa toteutettiin sosiaalista tasa-arvoa edistävä avovankien työkokeilupilotti. Osa avovangeista oli mukana rakentamassa pitkoksia alun laiturimoduulien rakentamisesta alkaen aina siihen asti, kun pitkospolku asennettiin paikoilleen Vanhankaupunginlahdelle. Retkeily Vanhankaupunginlahden uusilla reiteillä onnistuu ensikertalaiseltakin uuden citynature. eu-verkkosivuston avulla. Sivusto on mobiilisti toimiva luonto-opas Helsingin ja Tallinnan kymmeneen luontokohteeseen. Oppaan valmiit mobiilireitit auttavat kulkemaan maastossa sekä sisältävät runsaasti tietoa alueen luonnosta, historiasta ja palveluista. Lammassaareen ruovikon halki johtava pitkospolku on lähes kilometrin mittainen, leveyttä sillä on 150 cm. Polun lankut ovat kulkusuuntaan nähden poikittain (ns. laiturirakenne), mikä helpottaa pyörätuolilla ja lastenrattailla kulkemista. Kuva: Sanna Elijoki. Aja opasteiden mukaan tietyömaiden kohdalla Tietyömaiden kohdalla ajettaessa on noudatettava nopeusrajoituksia ja muita opasteita. Kuva: Liikenneturva / Ville-Veikko Heinonen ? Liikenneturva ja Varsinais-Suomen ELY-keskus muistuttavat, että tietyömaiden kohdalla ajettaessa on noudatettava liikennemerkkejä ja muita opasteita. Alennetuille nopeusrajoituksille on syynsä. Kesään kuuluvat erottamattomasti tietyömaat, joita tehdään taas ahkerasti ympäri Suomen. Valitettavan usein kuitenkin näkee, ettei tietöiden takia laskettuja nopeusrajoituksia oteta tarpeeksi vakavasti. – Kyse ei tässäkään tapauksessa ole kiusanteosta, vaan alemmalle nopeudelle on hyvät syyt. Turvallisuuden kannalta tärkeintä on se, että kuljettaja laskee ajonopeuden sellaiseksi, mitä liikennemerkeillä osoitetaan. Näin voi myös paremmin varautua poikkeaviin tilanteisiin, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen. Tietyömerkit ovat autoilijalle varoitus siitä, että saavutaan alueelle, jossa on poikkeavat olosuhteet. Jos vaikkapa viikonloppuaikaan on tietyömaan kohdalla yhä alempi rajoitus, johtuu se siitä, ettei tieympäristö ole vielä valmis: esimerkiksi ajoratamerkinnät voivat puuttua. – Toki jos työ ei oikeasti ole kesken, ei pitäisi enää olla siihen viittaavia liikennemerkkejäkään. Tekijöitä on monenlaisia, ja vaikka joku urakoitsija toimisikin vastoin annettuja ohjeita ja määräyksiä, ei se anna kenellekään päälleajo-oikeutta. Puutteista voi ilmoittaa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalle (0200 2100), huomauttaa ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang. Poliisin tietoon tulee vuosittain keskimäärin kolme tietyöalueilla tapahtuneissa onnettomuuksissa menehtynyttä. Loukkaantuneita on vuosittain keskimäärin 150. – Tietyömailla ihmiset tekevät töitä sen eteen, että jatkossa liikenne sujuisi paremmin. Esimerkiksi nopeusrajoituksien noudattamisessa on kyse tielläliikkujien lisäksi mitä suurimmassa määrin myös työmiesten turvallisuudesta. Läheltä piti -tilanteita näkee tietyömailla valitettavan usein, sanoo Heiskanen. – Tietyömaa on työpaikka. Noudattamalla liikenteenohjausta turvaat ja kunnioitat näiden työntekijöiden työturvallisuutta – siellä on isejä ja äitejä töissä, lisää Klang. Ota toiset huomioon ja hyödynnä vetoketjuperiaatetta Jos liikkuu ruuhka-aikaan ja haluaa välttää isoimmat tietyöt matkansa aikana, kannattaa katsoa vaihtoehtoisia reittejä jo ennen lähtöä. Tietyömaiden kohdalla voi usein myös itse vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen. Jos kaksi kaistaa yhtyy tietyön tai muun syyn takia yhdeksi, voi itse kukin helpottaa tilannetta niin sanotun vetoketjuperiaatteen avulla. – Ennakointi ja kunnon turvavälien pitäminen helpottavat asiaa huomattavasti. Kun päättyvältä kaistalta pääsee sujuvasti vaihtamaan toiselle kaistalle, soljuu liikenne mukavammin. Se on siten myös sinun etusi, vaikka ajaisit sillä edelleen jatkuvalla kaistalla, toteaa Heiskanen. Muista ainakin nämä kolme asiaa, kun ajat tietyömaa-alueelle: 1. Jätä kiire pois ja noudata liikennemerkissä mainittua nopeusrajoitusta. 2. Ennakoi ja varaudu poikkeaviin tilanteisiin. 3. Ota huomioon sekä työtään tekevät ihmiset että muut tienkäyttäjät.
13 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Energian papit Vapaan Taiteen Tilassa ? Energpriests on Helsingissä toimiva taiteellinen laboratorio, joka tutkii naiskuvastojen vaikutusta tanssijan keholliseen kokemukseen luomalla klubimaisia tapahtumia. Heidän seuraava julkinen esiintymisensä tapahtuu 15.6. ja 16.6. Vapaan Taiteen Tilassa Helsingin Sörnäisissä klo 19. “Nainen voi tanssia esineellistymättä esitanssijana. Tutkimme tätä klubikontekstissa niin, että seitsemän naisen ryhmästä muodostuu tanssirituaalin ja esityksen välillä operoivia pappeja ja ohjaajia. Energpriests seuraa kehossa liikkuvan energian aaltoja ja surffaa niillä, sekä kutsuu välillä tanssivan seurakuntansa mukaan ruumiilliseen hallelujaan.” Näin kuvaillaan ryhmän nettisivuilla Energpriestsin toimintaa. – Me ollaan nyt vuoden verran työskennelty hiljaksiin tämän kollektiivin kanssa. Työ on ollut mielettömän hedelmällistä ja siitä on lähtenyt avautumaan vapauden, häpeän, keho-mielen kysymyksiä konkreettisella ja mielekkäällä tavalla, kertoo ryhmän innostunut toiminnanjohtaja, koreografi Soili Huhtakallio. Kiinnostavaa tässä ryhmässä on se, että se pyrkii utopioimaan tilannetta, jossa naisten historiaa tai yhteiskunnallista tilannetta ei olisi tarvetta kritisoida. Sen lisäksi tanssitaiteilijoista muodostuva ryhmä toimii taiteen keinoin, mutta haluaa hakeutua erilaisille populaarikulttuurin areenoille. Heidän ensimmäinen klubikeikkansa oli Merikerholla Festival of Intant Choreographyn yhteydessä 28.4. – Keskeistä tässä työssä on ollut oman tilan ja ruumiillisen paikan valloittamisen tuntu. Pyrkimys ja toive luoda tila, jossa on mahdollisuus nähdä toinen toisena ja tasa-arvoisena, kuvailee ryhmän taiteilija-tutkija, tanssija Katriina Tavi. – Meidän keikat alkaa usein niin, että tehdään asioita yleisön kanssa yhdessä. Näin lähdetään heti alusta purkamaan tilannetta, jossa häirintä tapahtuu. Ihminen jonka kanssa olet vuorovaikutuksessa ja jonka kanssa teet yhdessä, on vaikeampi esineellistää kuin ihminen joka jää etäälle, kertoo Huhtakallio. Esityksen aikana myös leikitään tietoisesti tällä esityksen etäisyydellä katsojasta. Välillä esiintyjät juttelevat ja ohjeistavat yleisön mukaan herätellen kehotietoisuutta ja välillä esiin nousevat naiskuvastot kun esiintyjät vetäytymällä “beat-armeijaksi” ja perinteisempään yleisösuhteeseen. Ryhmä suunnittelee työpajamuotoisia tapahtumia yhteistyössä firmojen kanssa. Heitä voi tilata esiintymään työyhteisön yhteispelin, virkistäytymisen tai juhlien merkeissä. Ryhmä esiintyy sekä kokonaisuutena että pienemmissä kokoonpanoissa, mikä tekee heidän toiminnastaan joustavaa ja moniulotteista. Tietoa kerätään jatkuvasti asiakaskontakteista ja tekemistä viedään eteenpäin näiden ja viikoittaisten liikelaboratorioiden osoittamaan suuntaan. Ryhmän muodostavat tanssijat Anni Koskinen, Salla Rytövuori, Pauliina Sjöberg, Meeri Lempiäinen, Katriina Tavi, Krista-Julia Arppo sekä Soili Huhtakallio, äänistä vastaa DJ Ukko eli Ukko-Pekka Itäpelto, valoista valosuunnittelija Teo Lanervan ja tuottajana toimii Tia Aura. Josa Jäntti Vasta Hiidenmaa avasi aidon Viron Kolumni ? Virolainen ystäväni kysäisi minulta hieman vaativan sävyyn jo parikymmentä vuotta sitten että olenko käynyt Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Virossa olen vuosikymmenet käynyt, sanoin, mutta nuo saaret ovat vielä kokematta. Tuohon nainen napakasti pamautti: vasta sitten kun nämä ihmesaaret olet kolunnut, voit sanoa tuntevasi Viron. No, otin opikseni. Muutaman kerran olen jo aiemmin laskenut kesän keikkuviin iloihin Saarenmaat ja Kuresaaret Muhun saarta myöten, mutta vasta tänä kesänä pääsin Hiidenmaan paratiisiin. Virolainen ystäväni oli oikeassa. Nyt vasta tunnustan tuntevani suloisimman Viron. Hiidenmaa on melkein Suomea, 65 kilometrin päässä Hangosta etelään. Vertailu ei aina tee oikeutta. Löytämättömiä aarteita on pitkin Viroa, ei vähiten Koillis-Virossa. Itä-Virumaa ja Narvan seutu linnoituksineen, rajajokineen ja ystävyydensiltoineen tarjoaa jännittävää nähtävää parhaasta päästä. Sadanviidenkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta voi jopa käydä helvetissä eli palavankiven kaivosmuseossa maan alla tai sitten kokea taivaallista iloa Kuresaaren ortodoksisessa nunnaluostarissa. Ja sitten. Kaakkois-Virossa villisti purkautuva eksotiikka saa suomalaisen tuntemaan ylpeyttä suomalaisugrilaisista juuristaan. Setomaan tsasounat, kirkot, hautausmaajuhlat, ortodoksisine perinteineen valloittavat ja alkavat nopeasti tuntua kodikkaalta. Tarton yliopistossa,uutuuttaan hohtavassa kansallismuseossa tai Toomenmäen historiallisilla kujílla voi nähdä taiteilijoita, kirjailijoita, professoreja tai rentoja boheemeja istuskelemassa kahviloissaan ja pubeissaan. Tarton yliopiston neljätoistatuhatta opiskelijaa ja kolmetuhattaviisisataa työntekijää pakottavat huomaamaan Viron oppineisuuden, historian ja kulttuurin kauskantoisen voiman ja kauneuden. Monelle suomalaiselle tärkeä ja rakas kohde Haapsalu puurakennuksineen, puistoineen, rantoineen, kujineen ja promenadeineen on aivan omaa luokkaansa. Haapsalun linna, tuomiokirkko, Valge Daam, rantakasino, luontopolut, raikkaat rannat, kapeat kadut ja iloiset ihmiset sytyttävät. Kylpylät, hotellit ja terveyttä tuova merimuta tarjoavat tulijalle lämpöisen hivelyn, jonka kruunaa piispa Tiit Salumäen johtama kirkollinen juhlallisuus. Jumalanpalvelukset runsaine kuoroineen ja konsertteineen tempaavat tulijan sydämelliseen syleilyynsä. Virossa tuntee joskus olevansa runsaudenpulassa. Luulin jo näihin herkkuihin tottuneeni, mutta ei, Hiidenmaa yllätti, ylitti toiveet. Hiidenmaa on Viron pienin maakunta. Pääsaareen kuulu 230 pikkusaarta ja luotoa. Se on Viron virolaisin ja metsäisin maakunta, jossa miltei kaikki puhuvat viroa. Se on Ahvenanmaata ja Saarenmaata pienempi, mutta suurempoi sisältä kuin ulkoa, näkevät paikalliset itse. Mutta pieni se ei ole, lähes tuhat neliökilometriä. Se on suurempi kuin Tanskan Bornholm, Saksan Rügen. Suurempi kuin Euroopan viisi valtakuntaa: Andorra, Liechtenstein, Monaco, San Marino, Vatikaani. Vaikka hiidenmaalaisen on vaikea myöntää, Saartenmaa on sitä paljon suurempi. Hiidenmaan suurin nähtävyys on hiidenmaalainen, jolla on oma luonne, oma murre, oma huumorintajuja, ikioma ylpeys omasta saarestaan. Kirjoitin matkapäiväkirjaani: ”Nyt saaret on saarrettu, kämmekät nähty, satamat sauhuttu, rannat ravattu, linnut bongattu, viserrykset vihelletty, kirkot ja pappilat koluttu ja suvivirret veisattu. Hiidenmaalla on kalaa joka päivä maisteltu, historiat kuunneltu, kukkameret kahlattu, metsät haisteltu, kuohut kohoteltu, puutarhat katseltu, villatehtaassa vilkuteltu, tykinputkia paukuteltu, menneitä aikoja mietiskelty, strategioita raamiteltu, museoita tarkasteltu muistoja muisteltu, ja iltailoja ihmetelty.” Totta puhui virolainen ystäväni: vasta kun Viron saaret on koettu,voi sanoa tuntevansa Viron. Veli-Matti Hynninen Miksi valtiolle ei raha kelpaa – mieluummin lisää lainaa? Motto: onko halpakorkoinen laina parempi kuin ilmainen raha ilman velkakorkoa. Miksi tätä kaaviota ei toteuteta? ? Työeläkkeiden indeksin muutos taitettuun indeksiin (50/50 tai 75/ 25) – nyt 80 hinnat/ 20 palkkojen kehitys = taitettu indeksi Eläkeindeksin muutoksen seuraus: 1. Kaikki työeläkeläiset suurimmasta eläkkeestä pienimpään saavat lisää rahaa kotimaiseen kulutukseen muutettavan eläkeindeksin prosenttien perusteella. 2. Kaikki maksavat – eläkkeensä korotuksesta veroa – isommista tietenkin progression takia enemmän kuin pienemmistä = valtiolle lisää verotuloja. 3. Kotimainen kulutus lisääntyy (+ alv) – esim. eläkeläisten ja vanhusten hoivapalvelut, kotitalousavut jne. 4. Viimeksi mainitun ansiosta lisää työpaikkoja ja niistä lisää veroja + työeläkemaksuja. 5. Rahat eivät tule valtiolta – vaan osasta työeläkerahastojen (työnantajien + palkansaajien maksamat) sijoitustuotoista, ei rahastoista – valtio ei voi koskea työeläkerahastoihin, koska ne ovat perustuslailla omaisuuden suojan piirissä. 6. Eläkerahastoja ei olla syöty eikä tulla syömään, koska maksettujen eläkkeiden / työeläkemaksujen – välinen mahdollinen vajaus saadaan rahastojen tuotoista (ks. alempaa) 7. Samalla estetään vuosittain suurenevan – kaikkein pienintä työeläkettä saavien joukkoa – turvautumasta sosiaalitukiin, jotka maksetaan valtion varoista – niitä varten ei ole kerätty varoja etukäteen itse. Nämä kaikki toteamukset liittyvät työeläkkeisiin – ei kansanja takuueläkkeisiin, jotka ovat kokonaan kansanedustajien itsensä päätettävissä valtion varoista. Kansanja takuueläkkeet Kuten olen todennut, Senioriliikkeen seminaarissa Helsingissä paikalla olleet kansanedustajat keskittyivät valittelemaan näiden eläkkeiden pienuutta ja miten niitä olisi pakko korottaa. Siitä olen samaa mieltä, ne ovat jääneet jälkeen elinkustannusten ja muiden hintojen noususta. Ratkaisun avaimet niiden korottamiseen ovat kansanedustajien omissa käsissä. Siksi niistä on turha tulla valittamaan eläkeläistilaisuuksiin äänien kalastusmielessä! Älkää kansanedustajat surkutelko, vaan tehkää korotuksille jotakin! Eläkerahastoista ei olla syöty eikä tulla syömään Vain kolmena viime vuotena on otettu varoja rahastoista eläkkeiden maksuun, vaikka ne olisi voitu ottaa runsaista sijoitustuotoista (v. 2017 14 miljardia – samoin tuotot pitkällä aikavälillä 1997 – 2017 (poikkeuksena v. 2008). Vuodesta 1962 työeläkemaksut ovat sitä ennen aina riittäneet eläkkeiden maksuun. Otsikko kertoo, että rahastoista ei tarvitse ”syödä”, vaikka huoltosuhde heikkenee. Totean huoltosuhteesta vielä ekonomisteille, että meillä ei ole työtä tekeviä ja elätettäviä – työeläkeläiset maksavat veroja, jopa enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta! Sen sijaan työeläkeyhtiöt jatkavat ”lihomistaan” – erityisesti yksityiset työeläkeyhtiöt elävät leveästi. Niiden toiminnan kulut suhteessa eläkemaksuihin ovat olleet viime vuonna 2.33 %. kun julkisten eläkelaitosten vastaava suhde on 1.02 %. Ihmekös tuo, kun edellisten johdolle maksetaan tulospalkkiota ja normaalien lain mukaisten eläkkeiden lisäksi eläkkeelle siirryttäessä lisäeläkettä. Huomionarvoista on, että esim. TELA johtajan kauhukuvaukset – eläkeläiset syövät lasten – lastenlastensa pöydistä – ennuste näyttää nykyisten 200 miljardin eläkerahastojen kasvavan. Jo nyt syntyvien eläkkeelle pääsyyn mennessä 1.000 miljardiin. Tämä on taitetun indeksin ansiota, jonka tulevat kokemaan elintasonsa laskussa (= taitettu indeksi) kaikki tulevat eläkeläiset! Työeläkeläiset maksavat myös korkeamman verotuksen takia edelleen ”työeläkemaksuja” – tosin nyt verotuksen takia valtiolle – ei enää työeläkeyhtiöhin. Alla oleva taulukko kertoo, että he maksavat vv. 2020 – 2085 peräti 274 miljardia ”työeläkeja työttömyysmaksua” korkeamman veron muodossa. Tähän ei yksikään kansanja takuueläkkeen pienuudesta huolestunut poliitikko kiinnitä lainkaan huomiota. Josa Jäntti Lasten liikenneturva ja talon seinän kokoinen mainos Hämeentiellä ? Helsingin Hämeentie on yksi maan vilkkaimmista kaupunkiliikenneväylistä. Hämeentien liikennemäärä on 7000-10500 henkilöautoa ja noin 3000 bussia vuorokaudessa. 65-75 % autoliikenteestä on läpiajoliikennettä. Viiden vuoden aikana poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista näkee, että jalankulkijoiden kannalta vaarallisimpia ovat valo-ohjatut ylitykset pysäkkien yhteydessä. (Lähde: https://urly.fi/YhD Helsingin kaupunki) Usein onnettomuuksia sattuu ajokaistojen keskellä sijaitsevien pysäkkien ratikoihin viime tipassa kiirehtiville matkustajille. Erityisen alttiita tällaisille onnettomuuksille ovat lapset. Vuokraturvan, taiteilija Jukka Hakasen ja As Oy Hämeentie 21:n yhteistyönä Hämeentien vilkkaimmalle osalle Hakaniemen ja Sörnäisten väliin syntyi erikoinen muistutus tästä vaarasta. Liitteenä kuvia lopputuloksesta. Valtava, kerrostalon seinän kokoinen hahmo näkyy kauas ja sijaitsee juuri vilkkaan raitiovaunupysäkin kupeessa. Hanketta esiteltiin paikan päällä, Hämeentie 21. Paikalla olivat muraalitaiteilija Jukka Hakanen, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sekä As Oy Hämeentie 21:n edustajat.
14 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu ? Avoin taidekoulu juhli 10-vuotista taivaltaan esittelemällä koulusta valmistuneiden taiteilijoiden ja opettajien taiteen ytimen. ”Taiteen ydin” oli lämpimän loppukevään koulun tiloissa Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön Kalasataman talossa. Epäsäännöllisiä helmiä ” Baroque, valokuvia” on alkukesän hienoimpia näyttelyjä Helsingissä. Termi tarkoitta latinalaisissa kielissä vääristynyttä ajatusta tai epäsäännöllistä helmeä. Barokki rakastaa ilmiöiden moninaisuutta, intohimoa ja kärsimystä. Ullamaija Hänninen esittelee Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, tarkkoja, värikkäitä valokuvia kukkimisesta, kuihtumisesta ja kuolemisesta. Ne kuvaavat vaiheittaista maatumista, homehtumista, hajoamista rosoisilla pinnoilla; öljyä, hikeä, muovia ja multaa. Hänen töitään on paraikaa myös OHO Galleryssä Punavuoressa. Hänninen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka taiteellinen toiminta alkoi yksityisnäyttelystä Ajat 1988; samana vuonna hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta. Hänninen on kuvannut paljon kiviä, kasveja, puutarhaa ja vastakkaisia materiaaleja. Hän on julkaissut kirjat Kivikausi (1996), Kauhalla ja vasaralla (2004) ja Palava jäädyke – fantasiaruokia (2007). Hännisen ja Ulla Paakkunaisen taiteilijatapaaminen on galleriassa 17.6. klo 14–16. Kivikaupunki syntyy kollaasina Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee Martti Matilaisen paljon suosiota saaneita ”Muuttuva Helsinki” -pigmenttivedoksia. Hän katselee syntymäkaupunkiaan etäisyyden päästä, ihailee ja vangitsee teoksiinsa vanhaa ja kaunista arkkitehtuuria. Hän kuvaa Helsingin muuttumista kivikaupunkina 1800-luvun lopulta tähän päivään. Krunikka, Punavuori, Ullanlinna, mutta myös Kallio ovat vakiokohteita. Pigmenttivedoksissa korkeat talot ovat epätodellisen kietoutuneita toisiinsa, kuten lapsi näki ne pienenä. Kuvataiteilija oli vuonna Fotofinlandia 2016 finalisti kuvasarjallaan ”Mun Stadi”. Matilainen haluaa herättää katsojan ajattelemaan kasvuympäristön vaikutuksesta ihmiseen. Kuva syntyy kollaasitekniikalla useista valokuvista, jotka hän käsittelee Photoshopin avulla. – Pyrin tuomaan omalla tyylillä ja tekniikalla Helsingin erilaisia kaupunginosia puutaloista koristeellisiin kivitaloihin ja nykyaikaisiin teräs/lasi-rakennelmiin. Akvarellien runsauden maailma Tuija Suutari on kulkenut pitkän tien Lepakon Galleriasta 1984 hienostuneen arvokkaasta linjastaan tunnettuun Galleria Kajasteeseen, Albertinkatu 36, Kuvataiteilijan intohimona on koko ajan ollut akvarellimaalaus. Hänen akvarellinsa ovat runsaita, rönsyäviä väriräjähdyksiä. Niissä seikkailee ihmishahmoja ja eläimiä, jotka uivat, lentävät ja leijuvat värimeressä. Ne ovat täynnä yksityiskohtia, jotka yllättävät katsojan. Taidekriitikko Pessi Rautio kutsuu hänen akvarellejaan ”maakuntaan kätketyiksi pikku aarteiksi”. Niiden maisema on runsauden, lähestyttävyyden ja keksimisen ilon maailmaa. Näyttelytyöt syntyivät tänä vuonna. – Akvarellien maalaus, se on hitaasti nopeaa. Olen maalannut akvarelleja melkein koko ikäni. Työskentely vilkkaan veden ja värin kanssa tuo yllätyksiä. Maalausprosessi kantaa, kaataa ja nappaa jotain tuntematonta mukaansa. Sekoitan puhtaita värejä ja katson niiden kautta maailmaa etsien uutta ennen kokematonta, kaunista ja karheaa. Maa-alkuaineesta liikkeelle Espoo Art on aktiivinen taideyhdistys, joka kokoaa yhteen monipuolisesti kuvataiteen harrastajia ja alan ammattilaisia. Joukkomme koostuu öljy-, akryylija akvarelli maalareista, graafikoista, valokuvaajista sekä kuvanveistäjistä. Läntisessä Helsingissä asuva Milla Piirainen on koonnut Galleria Dixiin, Uudenmaankatu 19, teemanäyttelyn ensimmäisestä antiikin klassisista alkuaineista: Maa. Sitten tulee ilma, vesi ja tuli, jokainen vuorollaan. Piirainen on kuvataiteilija, jolle maalaaminen on intohimo, jota kuvaa tarve luoda jotain kaunista omaksi ja muiden iloksi sekä pyrkiä herättämään myönteisiä fiiliksiä. Hän sanoo maalaavansa tunteella ja puhaltavansa jokaiseen työhönsä sielun. Dixiin on syntynyt akryylija lehtikulta -töitä. AVA Galleriassa oli keväällä 2016 ”Vedenalainen keidas” -näyttely. Kesällä 2016 hän oli mukana Helsingin taideyhdistyksen ryhmänäyttelyssä Galleria 4-kuudessa töillään, jotka jäljittelivät New Yorkin rosoista teollisuustyyliä. Uutta virtaa maalaukseen AVA Galleriaan, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B, on Hannele Salminen kuratoinut ”Carpe Diem – Tartu tilaisuuteen”, 18 taiteilijan tai kuvaajan näyttelyn kahteen kerrokseen. Mukana on tuttuja tekijöitä Papun ja Artikan piiristä. Tekniikka vaihtelee akryylistä, öljystä, akvarellista monotypiaan, pigmenttivedokseen ja sekatekniikkaan. Artikan vetäjä Mari Blomroos-Heininen on vapautunut uuteen luovuuteen Uudenmaankadun osuuskuntagalleriasta luopumisen jälkeen. Hän opiskeli 2010-luvun alussa klassista maalaustekniikkaa ja kuvataidetta Taidekoulu Alfassa pitkä kulttuurija yritystoiminnan ohessa. Taiteilijan kolmen työn sarja jatkaa viime syksynä alkanutta maalausprosessia, jossa hän haluaa löytää uusia muotoja kuvata elämän erilaisia ilmiöitä: – Flow-sarjassani pyrin löytämään uutta lähestymistapaa ja tulkintaa, niin värien, tekniikan kuin ilmaisunkin alueilla. Flow on positiivinen ja vapautunut prosessi, jota olen työstänyt suurella ilolla. Flow jatkuu..., hän sanoo. Tatuoitu iho löysi Pääpostisaliin Postitalon Galleriassa, jota Rajala Pro Shop hallinnoi vanhassa Pääpostin Postisalissa, Mannerheiminaukio 1, oli kesäkuun ensimmäisenä lauantaina tattooja rockmusiikki-henkinen ilmapiiri. Paljon tatuointeja, hotdogeja, olutta oli vallannut yhden Helsingin kauneimmista julkisista tiloista. Nadi Hammouda ja Pete Voutilainen pitävät koko kesäkuun yhteistä näyttelyä, johon edellinen on kuvannut Helsingin ja muuta ympäristöä, jälkimmäinen rocklaulajia ja tatuoituja malleja. Hammouda muuttui seitsemässä vuodessa valokuvan harrastajasta ammattilaiseksi, joka tunnetaan naisja rockkuvistaan. Voutilainen on toiminut Von Hertzen Brothersin, Children of Bodomin, Profane Omenin ja Shiningin videoiden parissa sekä kuvaajana, ohjaajana että leikkaajana. Näyttelyssä on komeita lavaotoksia Ville Valosta, Palefacesta ja Meeri Koutaniemestä. Valokuvauksen saralla hän on sekatyömies, mutta hiljalleen studiotyöskentely on alkanut viedä suurimman osan valokuvaamiseen liittyvästä ajasta: – Haaveena on matkustaa maapallon ympäri ja kuvata mitä silmien eteen tulee. Tekstiilin yhteys luontoon 7. Dream Galleriassa, Museokatu 7, on Ritu Kokkola SIRINÄ-design-töitä ”Luonnollisesti”. Tekstiiliteokset ovat käsin painettu ja maalattu biokankaille. Kaikkialla luonnossa on elämän kuvioita, jotka paljastavat elämänvoiman virtauksen: – Katson kuvioita sudenkorennon siivissä, joutsenen heijastumaa vedessä tai kimalaisen pehmeää olemusta. Tunnen luonnonihmeen ympärilläni ja elämänvirran sisälläni Taiteilijavetoinen galleria ja työhuone nostaa esiin nykytaiteen eri muotoja vaihtuvilla näyttelyillä ja taiteilijatreffeillä. Se esittää mm. korutaidetta, maalausta, taidegrafiikkaa ja valokuvaa sekä tekstiilitaidetta. Galleria haluaa olla matalan kynnyksen paikka taiteen kohtaamiseen ja kokemiseen. Samalla ovenavauksella voi kurkata galleriaa pyörittävän koruja kuvataiteilija Jaana Tuomiston työhuoneeseen, jossa syntyy taidegrafiikkaa eri tekniikoin sekä korutaidetta kierrätysmateriaaleista. PS. Edellisessä lehdessä esitelty Rantakasarmin taiteilijan nimi on Aino Keränen, ei Aira, kuten kuvatekstissä virheellisesti luki. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Kesäkuun kuvataide Valokuvaaja Ullamaija Hännisen yhdessä Flower #3 –teoksensa kanssa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Martti Matilainen Muuttuva Helsinki -sarjan (1-8) kahden teoksen äärellä Papu Galleriassa. Kuva: Janne Lappalainen. Taiteilija Tuija Suutari teoksensa Toinen kaupunki edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Milla Piirainen takanaan akryylistä tehdyt teoksensa Maan aarre Turkoosi (vas.) ja Maan aarre kulta Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. K u v a t a i t e i l i j a M a r i Blomroos-Heininen takanaan teokset Flow II (vas.), Flow I ja Goodbye (2018, siis tuoreita akryyli-öljy kankalle) AVA galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Tekstiilitaiteilija Ritu Kokkola sekä ryhmä tekstiiliteoksiaan, joissa on kuvattu korentoja ja perhosia, Galleria 7. Dreamisssa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 12 • Viikko 24 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Kipsijätteestä pelastusrengas rehevöityneelle Itämerelle Kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Helsingin vanhassa kaupungissa Kolumni ? Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Useista suojelutoimista huolimatta kotimeremme on edelleen maailman saastuneimpia merialueita. Erityisen haastavaa on ollut löytää vaikuttavia keinoja maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi. Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea ja kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta. Kipsin käyttöä on kokeiltu Varsinais-Suomessa ja nyt siitä on saatu ilahduttavat tutkimustulokset. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Fosforikuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa. Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200– 300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaisuudessaan. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa. Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa. Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa. Näytöt ovat nyt kiistattomat. Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi. Kipsikäsittely laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella. Nykyinen maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille. Kipsikäsittely on täsmätoimena tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa. Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin. Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun. Sari Sarkomaa helsinkiläinen kansanedustaja ? Kesällä 2018 toista kertaa järjestettävä Helsinki Chamber Music Festival (4.7.– 7.7.2018) elävöittää Helsingin kesän tapahtumatarjontaa sekä esittelee suomalaista musiikkiosaamista turisteille ja Helsingissä kesäänsä viettäville kaupunkilaisille. Vuosittainen festivaali tarjoaa kuulijoilleen elämyksiä konserttipaikkojen lisäksi keskusta--alueen kahviloissa ja ulkolavoilla. Festivaalin taiteellisina johtajina toimivat viulisti Kreeta--Julia Heikkilä ja sellisti Jaani Helander. Festivaalin päämääränä on uudistaa ja raikastaa konserttikulttuuria, madaltaa kynnystä tulla konserttiin sekä houkutella yleisöön myös kokemattomampia klassisen musiikin kuuntelijoita. Festivaaliohjelman suunnittelussa genrerajojen vetäminen ei ole oleellista, vaikkakin ohjelmiston rungon muodostaa klassinen kamarimusiikki. Tarjoamme yleisölle ohjelmistoa, joka taiteellisesta kunnianhimostaan huolimatta on helposti lähestyttävää. Festivaali kutsuu joka vuosi ulkomaalaisia taiteilijoita esiintymään, kokoaa yhteen suomalaisia huippumuusikoita sekä nostaa esiin nuoria taiteilijoita. Festivaali tarjoaa klassisen musiikin elämyksiä urbaaneille musiikin ystäville ajankohtana, jolloin Suomen kesäiset kamarimusiikkijuhlat keskittyvät maakuntiin. Heinäkuussa suuret musiikki--instituutiot viettävät kesälomiaan, ja samaan aikaan pääkaupunki kuhisee matkailijoita Suomesta ja ulkomailta. Festivaali toivottaakin tervetulleiksi niin kamarimusiikin rakastajat ja kulttuurin suurkuluttajat kuin satunnaiset ohikulkijatkin. Vuoden 2017 festivaali oli yleisömenestys tarjoten korkeatasoista kamarimusiikkia ja mieleenpainuvia konserttielämyksiä tunnelmallisessa ilmapiirissä. Tulevan kesän festivaali laajentuu nelipäiväiseksi ja tänä vuonna konsertteja järjestetään viime vuoden tapaan monipuolisesti eri tapahtumapaikoissa kuten Kansalliskirjaston Kupolisalissa, Espan lavalla, Balderin salissa sekä Café Engelissä. Taiteilijakaartiin kuuluvat viulistit Marie Radauer--Plank, Siljamari Heikinheimo ja Linda Bärlund, alttoviulistit Ivan Zecevic ja Adam Newman, sellistit Alexandre Castro--Balbi sekä taiteellinen johtaja Jaani Helander, pianisti Danor Quinteros, kitaristi Ismo Eskelinen, harmonikkataiteilija Janne Rättyä, kontrabasisti Teemu Kauppinen sekä uuteen Young Artists--ohjelmaan kuuluvat nuoret tähdet, viulistit Abel Puustinen ja Essi Höglund. Tämän vuoden konserttiohjelmaa on rikastutettu puhallinsoitinmusiikilla toimimalla yhteistyössä Helsinki Winds Festivalin kanssa. Ohjelma koostuu mm. iki--ihanista kamarimusiikkihelmistä Suomenlinnan kirkossa, venäläisen musiikin illasta Tuomiokirkon kryptassa, Beethoven--teemakonsertista Kaupungintalolla sekä tangonystäville on tarjolla klassista tangomusiikkia Saksalaisessa kirkossa. Festivaali huipentuu argentiinalaisia ja suomalaisia sävellyksiä yhdistelevässä päätöskonsertissamme Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa kohtaavat tanssi ja musiikki. Festivaalin ohjelma kokonaisuudessaan: www.helsinkichamber.com/ohjelma--2018/ Kreeta-Julia Heikkilä ja Lauri Kankkunen, Café Köket.
16 Viikko 24 • Nro 12 M unkin S eutu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Tervetuloa herkuttelemaan! Juhannuksen aikaan palvelemme: ke 20.6. klo 10.30-16 To 21.6. klo 10.30-15.00 pe 22.6.su 24.6. suljettu ma 25.6.-ti 26.6. klo 10.30-15.00 Lounas ark. klo 10.30–15.00 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ark. 15-22, la-su 12-22 • erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30–22.00, la-su 12.00–22.00 www.ravintolagurans.fi Take away, A-oikeudet | yksityistilaisuudet (100 paikkaa) Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. 5-VUOTISSYNTTÄRITARJOUS KAIKKI ANNOKSET -30% (molempien ruokalistojen pääruoat, myös takeaway voimassa 15.7.2018 saakka) ? ? TÄLLÄ KUPONGILLA Takinkä ntäjä ä Käsikirjoitus ja ohjaus MARKKU HYVÖNEN Musiikin sovitus JUSSI HONGISTO Musiikillinen komedia ti 19.6. LM ke 20.6. su 24.6. ti 26.6. ke 27.6. LM la 30.6. su 1.7. la 28.7. su 29.7. ti 31.7. ke 1.8. la 4.8. su 5.8. ti 7.8. ke 8.8. la 11.8. su 12.8. ti 14.8. ke 15.8. YÖNÄYTÖS: la 18.8. Ensi-ilta la 16.6.2018 klo 17 Puh. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri. www.vihdinteatteri.fi Esityspaikka : Kesäteatteri, Kirkkoniementie 12, Vihti kk Lippujen hinnat: Peruslippu 20€ Eläkeläinen, opiskelija, työtön 18€ Lapset (alle 16v) 12€ Yönäytös + 2€ Lippuvaraukset ja ennakkomyynti: Vihdin Teatterin tsto, Tuusantie 1, Nummela (avoinna arkisin 9.30-14.30) Ennakkomyynti myös: www.NetTicket.fi ja Prismat Nummela ja Lohja (+palvelumaksu) VIHDIN KESÄTEATTERI 2018 Esitykset arkisin klo 19, la su klo 17, yönäytös klo 22 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi alkaen 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyöräja kuorma-autokurssimme! 6/ 17 6, 90 isä n ja iso isä n jal an jäl jiss ä Jan ita An ttiRo iko Om as ta ver est ä ap u ke sä iho ttu ma an Erä än hie ka nsyö jän tar ina Lie väk in ne ste vaj e voi alt ist aa um me tus on ge lm ille He vo sa lan tut kin no t ny ky aik aa n Pa ssi on ate Ke mp pa las i ko tiin Eij a Pö yhö ne n un elm aty öss ää n Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 6/2 01 7 6,7 5 HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT Jal ka poi kk i, He dd a pär jää ilm an kip uja Ca tsmu sik aal in ikiiha nat kis sat Om a kis sa kad oks iss a? Ets ijäk oir a aut taa ! Ko me a Ma nu val itsi itse per hee nsä PE RS IAL AIN EN lem peä ja sos iaa line n Ha rvi nai nen pix ieb ob ku in ilve s! KO IRA M eid än 6/ 20 17 6,7 ROTU ESITTELYSSÄ KU LT AI NE NN OU TA JA 18 uu tta san kar iko ira a We ikk o ja Sä de he ng en pe las taj ina Ga ala illa ssa syö tiin raa kal iha pul lia ja kui vam uon aka kku a NÄ YT TE LY VU OS I hui pen tuu He lsin gin sup erv iiko nlo ppu un Eija Vilp paa n koi rak ave rit Lim e ja Lun a Ke ttu ter rie ri vo itti nä ytt ely ko ira kil pa ilu n Ka rku ri vill iint yy nop eas ti Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Munkinseudun väki lomailee heinäkuun – syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy 8.8., aineistot viimeistään torstaina 2.8. Kesä EXTRA MUNKINSEUDUN