• Viikko 50 – Nro 23/2018 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta M unkin S eutu HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta tai vatsanseudulta? HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit varaamalla jaksosi 31.12. mennessä. Aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa tehokkaasti selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa maksuton konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEIDEN VANHETA! www.huoneistokeskus.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! TARJA MÄÄTTÄ-HEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta! KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 Meillä jokainen löytää kodin – ja jokainen koti löytää asukkaan. Lars Lindroos / 040 300 2309 Munkkivuoren ostoskeskus | Raumantie 1, Helsinki | aktialkv.fi IHONHO IDON ASIANTU NTIJAT IHONHO IDON ASIANTU NTIJAT IHONHOIDON ASIANTUNTIJAT Munkkiniemen puistotie 9 • p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Tervetuloa Kosmetiikka Helmen CHRISTMAS SHOPPING -tapahtumaan torstaina 20.12. klo 10-19 HYVÄÄ JOULUA! toivottaa Raija ja Lauri Erikoistarjoukset Osta lahjakortti, saat toisen samanlaisen -50% Hoitotuotteet samasta sarjasta 2+1 (Edullisin veloituksetta)
• 2 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu Mantan markkinat 17.11.2018 – 9.1.2019 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Munkkiniemen puistotie 15, p. 09-4171 444 (pvm/mpm) munkkiniemenpuistoapteekki@apteekit.net Avoinna arkisin ma-pe 9-19, la 10-15 MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI LIITY KANTAASIAKKA AKSI Tervetuloa jouluglögille ja -tortulle maanantaina 17.12.! Aco -joulupakkaus Lahjapakkauksessa käsija jalkavoide, jotka kosteuttavat, hoivaavat ja tekevät ihosta samettisen pehmeän. (norm. 11,90) 9 90 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi tai 09-41397300 @meidän koira, @kissafani, @ hevosmaailma
• 49. vuosikerta – nro 23 Viikko 50/2018 M unkin S eutu Onnen päivät ovat taas täällä! Juhlaesitys, Onnen päivät -musikaali, ammensi Munkkiniemen yhteiskoulun musiikkiperinteestä ja -historiasta. ? Viime vuonna saimme ensimmäistä kertaa nauttia Laajalahden aukiolle pystytetyn, valaistun kuusen luomasta joulutunnelmasta. Jo perinteeksi muodostunutta joulukuusijuhlaa oli kokoontunut 2. joulukuuta Laajalahdenaukiolle juhlistamaan liki sata munkinseutulaista. Munkinseutu ry:n hallituksen jäsen Erkki Wuori sai kunnian sytyttää auringon jo laskeuduttua tänäkin vuonna Metsäylioppilaista tilattuun joulukuuseen valot. Laajalahden aukion joulukuusijuhlaa saapui juhlistamaan liki sata munkinseutulaista. Sivu 7 Monia perinteitä Laajalahdenaukion joulukuusijuhlassa Munkkiniemen yhteiskoulu täytti 80 vuotta Munkkiniemen yhteiskoulu vietti vuosijuhlaansa 16.11. Onnen päivät -musikaalin pyörteissä ? Aiemmin viikolla, tiistaina 13.11.2018, juhlat olivat jo alkaneet Alumnipäivällä. Tuolloin Munkan nykyisille oppilaille ja opiskelijoille kävivät puhumassa nelinkertainen tankotanssin maailmanmestari Oona Kivelä sekä Osmo Soininvaara, Työja elinkeinoministeriön Tekoäly-työryhmän puheenjohtajan roolissa – kumpainenkin Munkan alumneja. Alumnipäivän tilaisuudessa Munkkiniemen yhteiskoulun Senioriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kaihovaara jakoi myös Munkka 80 -juhlavuoden kunniaksi kolme Munkasta maailmalle -vaihto-oppilasstipendiä, joiden yhteisarvo on 18 000 euroa. Sivu 7 Joulu saapui Munkkivuoren ostarille Sivu 10 Ensi syksynä aloittaa kaksi uutta runkolinjaa ? HSL:n vuoden 2019 tärkein hanke on vyöhykeuudistuksen onnistunut toteuttaminen. Bussien runkolinjasto laajenee ja joukkoliikenteen käyttöä tukevien digipalvelujen kehittäminen jatkuu. Runkolinjasto laajenee, sillä liikennöin aloittavat syksyllä 2019 uudet runkolinjat 500, Itäkeskus-Munkkivuori sekä 510, Herttoniemi-Westendinasema. Myös Tuusulan, Keravan ja Pohjois-Espoon linjastot uudistuvat syysliikenteen alkaessa. Vuoden odotus ohi – Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen ? Aalto-yliopistossa rakennettu juhlavuoden satelliitti lähti avaruusmatkalleen Falcon 9 -kantoraketin kyydissä. Laukaisu tapahtui Kaliforniasta klo 20.32 Suomen aikaa. Satavuotiasta Suomea juhlistavan, yli vuoden lähtövalmiina odottaneen Suomi 100 -satelliitin odotus on viimein ohi. Avaruusyhtiö SpaceX:n kantoraketti Falcon 9 laukaistiin onnistuneesti Kaliforniasta 3. joulukuuta klo 20.32 Suomen aikaa kyydissään Suomi 100 ja 63 muuta piensatelliittia. Sivu 5 Sivu 8
• 4 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 23/2018 Kolumni Tšehovin Kolme sisarta myrskyssä Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi prosentin S uomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen kokonaismyynti kasvoi 0,9 prosenttia kuluvan vuoden heinä-syyskuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kolmannen neljänneksen kasvu oli vuoden alkupuoliskoa hitaampaa. Myynti kasvoi selkeästi elokuussa, kun taas heinäja syyskuussa myynti oli lähellä vuoden 2017 tasoa. Kokonaismyynti jatkoi kasvuaan pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Muualla Suomessa myynti sen sijaan laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupan toimialoista pukeutumisen myynti jatkoi laskuaan. Sen sijaan kahvilat ja ravintolat, kauneuden ja terveyden ja vapaa-ajan sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden liikkeet kasvattivat myyntiään selkeästi. Päivittäisja tavaratalokaupan myynti kasvoi saman verran kuin kauppakeskusten kokonaismyynti. Vertailukelpoisen kauppakeskuskannan kävijämäärä oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen tai 12 kuukauden laskentaperiodeilla kävijämäärien kehitys pysyttelee edelleen negatiivisena. Kävijämäärä laski pääkaupunkiseudun ja muun Suomen kauppakeskuksissa, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien kävijämäärä nousi hienoisesti. Pääkaupunkiseudulla kävijämäärän lasku hidastui selkeästi vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kun uudet kauppakeskukset ja olemassa olevien keskusten laajennukset ja remontit otetaan mukaan tarkasteluun, nousee kauppakeskusten kokonaismyynnin kolmannen vuosineljänneksen kasvu 4,4 prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 3,5 prosenttiin. Koko kannan kasvua vahvistavat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suuriin kaupunkeihin viimeisen vuoden aikana avatut uudet keskukset sekä pääkaupungin laajennukset. Tulokset perustuvat Suomen kauppakeskusyhdistyksen myyntija kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myyntija kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Uusimmassa päivityksessä on mukana 41 kauppakeskusta, mikä kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä. Julkisuudessa olleen kauppakeskus Redin aloitusvaikeudet keräävät harmaita pilviä suurten kauppakeskushankkeiden ylle. Ovatko ne enää tätä päivää, entä tulevaisuutta. Suuret massiiviset kauppakeskukset samoine ketjuliikkeineen. Pasilassa nähdään pian seudun suurimpia kauppakeskuksia, kun Tripla valmistuu. -j.a. ? Suurin yllätys Paavo Westerbergin Suomen Kansallisteatterille ohjaamassa Anton Tséhovin Kolmessa sisaressa oli minulle ohjaajan kyky nostaa ajatuksen olemus ihmisen olemuksen yläpuolelle. Häikäisevää metaforaa, riehuvaa maailmanpaloa, ikiaikaista taistelua kauhua ja kuolemaa vastaan. On ihan tavallista, että näytelmän jälkeen puhumme roolihenkilöistä, heidän tavastaan suoriutua, näytellä, heidän kyvystään ilmaista. Mutta minut kertakaikkiaan yllätti Paavo Westerbergin tarkkuus osua tsehovilaisen ajatuksen ytimeen, venäläisyyden ja ihmisyyden sieluun. Sisarukset Olga (Elena Leeve), Maša (Emmi Parviainen) ja Irina (Marja Salo) tulkitsevat Tséhovinsa aidosti ja mutkattomasti, katsojan päähuomio ei kiinnitykään heihin vaan heidän ajatuksiinsa. Vielä selvemmin ajatustensa taakse jäävät näytelmän miespuoliset roolihahmot patterinpäällikkö Veršinin (Jussi Vatanen) , luutnantti Tuzenbach (Olavi Uusivirta) ja esikuntakapteeni Soljonyi (Samuli Niittymäki). Ainoastaan Esko Salmisen sotilaslääkäri Tšebutykin nousee Salmisen huiman teatterikokemuksen ansiosta henkilöhahmona myös ajatusten yläpuolelle. Jäin miettimään teatteritaiteen ja koko elämän syvintä olemusta. Olemmeko vaivihkaa juuttuneet tarkastelemaan liiaksi ulkonaista: ihmisen olemusta, pukeutumista, tapaa olla olemassa, halua vaurastua, valloittaa ja näkyä? Jäävätkö syvimmät ajatuksemme, tuskamme ja tunteemme huomiotta silloin kun pitäisi kokea elämän syvin mieli, pudotuksen hurma ja löytämisen riemu. Hukkuuko elämämme kauniin mutta hyödyttömän ylellisyyden hamuamiseen? Paavo Westerberg pani minut aprikoimaan mihin suuret näytelmäkirjailijat, Dostojevskin Karamazovin veljekset tai Shakespearen Hamlet-tragedia kiinnittävät huomion? Onko Dostojevskin ”jumalan etsintä” tai Shakespearen ”olemassalon salaisuuksien oivaltaminen” sukua Tséhovin kolmen sisaren ”Moskovaan, Moskovaan, parempaan elämään”pyrkimykselle? Taiteen ydin ja luovuuden syvin lähde ei löydy ihmisen suorituksesta, muodollisuudesta vaan syvemmältä ihmisen sielusta. Paavo Westerbergin työtapa panee ainakin minut miettimään lankeavatko meidän pappien saarnatkin vallalla olevaan yleiseen, tyynnyttelevään puhetapaan? Elämän syvin mieli ja tärkein keskus on se ”salainen minämme”, se osa ihmisyyttä mitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta joka elää jokaisen ihmisen sielussa, syvimmässä sisimmässä. Riittääkö, että haluaa olla aito, oma itsensä? Vai pitäisikö löytää vastaus vielä vaikeampaan kysymykseen; kuka minä pohjimmiltani olen? Kolmen sisaren ensi-illassa minussa heräsi vahvana epäilys, että osuuko teatteri meidän saarnojamme tarkemmin oikeaan maaliin? Saarnaajana, ja tässä nyt, teatterin katsojana ja kokijana, minussa jälleen kerran heräsi vahvan itsekritiikin väistämätön vaatimus. Kolme sisarta eivät ole vain oman aikansa tulkkeja vaan elämän eri vaiheiden, pettymysten ja täyttymysten kuvaajia. Muuttumalla toisikseen he kuvaavat yhden naisen elämää kolmessa eri vaiheessaan. Ulkopuolisuus, vieraus, syyllisyys, pelko, yksinäisyys ja riittämättömyys on tuttu tunne jokaisessa. Vasta kun saa tehdä työtä ja rakastaa, elämä sujuu ja matka taittuu. Sisarusten elämä paljastaa, että kaikkein tärkeintä on saada tunnustusta ja hyväksyntää lähipiirissään. Rakkaus on avain, mutta aina kun on kyse rakkaudesta, ei kukaan osaa neuvoa. Rakkauden salaisuuteen tarvitaan draamallinen avain. Ilman rakkautta ihminen kuivuu ja kuihtuu. Rakastaa ja tulla rakastetuksi on ihmisyyden perusoikeus. Myös Markus Tsokkisen katedraalimainen lavastus, live-teatterin ja videon samanaikainen yhdistely tulvauttaa katsojalle uteliaisuuden omaksua enemmän kuin ehtiikään. Kekseliäs ja taitava nykytekniikka auttaa palvelijan roolissa katsojaa pysymään näytelmän ytimessä, jos se ei lankea tavoittelemaan itselleen pääroolia. Lopussa huipentuu kahdenlainen toivo. Sisaret löytävät läheisyyden toisiinsa ja uuden tien. Mutta ”puhdistava myrsky ” paljastaa tässä ja nyt-hetken merkityksen. Mása sanoo sen Samuel Beckettiin viitaten näin: ”Elämä on ku masikka. Yks purasu ja se on ohi.” Veli-Matti Hynninen Y-Säätiö tarjoaa asukkailleen työllistymismahdollisuuksia ? Y-Säätiö-konserni on kehittänyt työn ja asumisen yhdistävän Uuras-työllistymisohjelman. Ohjelman kautta vuokranantaja auttaa asukasta löytämään työtä. Tavoitteena on tukea asukkaiden hyvinvointia. Pitkän linjan asunnottomuustoimija Y-Säätiö haluaa tarjota asukkailleen mahdollisuuksia työllistyä. – Päämääränämme on tukea asukkaidemme sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. – Tähän tarpeeseen olemme kehittäneet Uuras-työllistymisohjelman. Uuras-ohjelman kautta asukkaat voivat pestautua lyhyempiin keikkatöihin tai pidempiin työjaksoihin. Tärkeässä roolissa ovat myös Y-Säätiön yritysyhteistyökumppanit, jotka tarjoavat asukkaille töitä. Jo nyt Uuras-ohjelma on auttanut 140 ihmistä työllistymään. – Haluamme erottua tällä muista vuokranantajista, Kaakinen sanoo. Y-Säätiö on ajanut voimakkaasti Asunto ensin -mallia käytettäväksi asunnottomuuden hoidossa Suomessa. Mallin avulla on saatu asunnottomuusluvut laskemaan. – Kodin lisäksi ihmiset tarvitsevat kuitenkin mielekästä tekemistä. Työllä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin, Kaakinen sanoo. Apuna sovellus ja täsmärekryt – Käytännössä Y-Säätiön Uuras toimii työmahdollisuuksien välittäjänä, kehittämiskoordinaattori Eero Untamala kertoo. – Uuras-ohjelma on matalan kynnyksen lisätuki julkisten työllistymispalveluiden rinnalle. Uuras-ohjelman alla järjestetään rekrytointitilaisuuksia yhteistyöyritysten kanssa. Hakijat pääsevät suoraan työhaastatteluun yhteistyökumppaniyritykseen. – Kaikki asukkaamme ovat näihin tervetulleita riippumatta työhistoriasta tai sen puutteesta, Untamala kuvaa. Ohjelma välittää myös Y-Säätiön lyhyitä työkeikkoja Treamer-mobiilipalvelun kautta. Sovelluksen kautta kuka tahansa voi ottaa vastaan ilmoitettuja työkeikkoja tai tarjota itseään töihin. Työtehtävissä noudatetaan kiinteistöalan työehtosopimusta. – Haluamme tuoda työmahdollisuudet lähemmäs asukkaitamme. Ihmisten taloudelliseen hyvinvointiin panostaminen on yksi tapa ehkäistä asunnottomuutta, Untamala sanoo. Uuras-ohjelman palvelut ovat avoimia kaikille Y-Säätiö-konsernin kodeissa asuville. Helsinki aikoo tarttua liikkumattomuuden haasteeseen ? Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään käynnistää 57 toimenpiteen ohjelman liikkumattomuutta vastaan. Liikkumattomuuden vastainen taistelu nostettiin kaupunkistrategiassa yhdeksi Helsingin kärkihankkeista. Liikkumattomuus on aikamme suurin ja vaietuin haaste suhteessa ongelman mittaluokkaan. – Kyse on mullistavasta ohjelmasta, joka hakee liikkumattomuuteen ratkaisuja aivan uudesta tulokulmasta, systemaattisella ja kokonaisvaltaisella tavalla. Tartumme rohkeasti haasteeseen, jonka ratkaisussa kukaan muu ei ole aikaisemmin onnistunut, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Vaikka merkittävä osa helsinkiläisistä harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan, vain murto-osa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vapaa-ajan liikunta ei riitä ratkaisuksi liikkumattomuuteen – tarvitaan muutoksia arjessa. Olennainen ajattelutavan muutos liittyy arkiliikunnan merkityksen korostumiseen ja liikkumisentuomiseen sellaisten toimijoiden agendalle, jotka eivät ole aiemmin vihkiytyneet ongelman hoitoon. – Liikkumattomuutta torjutaan liian usein liikuntaväen keskuudessaan hyväksi havaitsemin opein, tarjoamalla lisää mahdollisuuksia vapaa-ajan liikuntaharrastuksiin tai patistamalla ihmisiä juoksukouluun. Nämä viestit tavoittavat kuitenkin useimmiten vain ne, jotka ovat jo valmiiksi orientoituneita liikkumiseen. Paljon olennaisempaa on, millaista liikunnallisuuden pohjaa varhaiskasvatuksessa rakennetaan, miten julkinen liikenne tukee myös arkiliikuntaa tai miten kaavoituksessa otetaan huomioon arjen liikkumisen edellytykset. Kaikkein tärkein muutos on kuitenkin se, mitä tapahtuu ihmisten päiden sisällä matalan kynnyksen mahdollisuuksien lisääntyessä, Vapaavuori sanoo. Liikkumisohjelma edellyttää ajattelutapojen, toimintamallien ja rakenteiden uudistamista. Tavoitteena on, että yhä useampi kaupunkilainen liikkuisi terveytensä kannalta riittävästi. Ohjelmalla ei haluta patistaa tai painostaa, vaan tuoda positiivisella tavalla arkiliikuntaa framille. – Yksinkertaistetusti päämäärämme on, että terveydelle haitallinen liiallinen istuminen vähenee ja liikkuminen eri muodoissaan lisääntyy. Liikkuminen on yksi tärkeimmistä keinoista parantaa elämänlaatua, terveyttä, työkykyä sekä jaksamista arjessa. Hienointa on, että kaikki kaupungin toimialat ovat lähteneet mukaan uudenlaiseen toimintatapaan ja ideoimaan kaupunkilaisia liikuttavia toimintamalleja, liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen korostaa. Ohjelmassa lanseerattavassa toimintamallissa liikkumista edistetään kaikkien kaupungin toimialojen toimesta. Ohjelma sisältää uusia kokeiluja, tuo mukaan yrityksiä ja muita yhteisöjä. Ohjelman erityisenä kohderyhmänä ovat pienet lapset ja heidän vanhempansa, sillä tutkimusten mukaan liikunnalliset tottumukset omaksutaan tai ollaan omaksumatta jo kolmannesta ikävuodesta alkaen. Liikkuminen pysyväksi Liikkumisen lisääminen on Helsingin kaupungin strateginen kärkihanke, jonka tavoitteena on palauttaa fyysinen aktiivisuus osaksi jokapäiväistä elämää. Liikkumisohjelma konkretisoituu kaupunkilaisille lähes 60 toimenpiteellä, joiden avulla kaupunkiympäristöä sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, vanhuspalveluiden ja työyhteisöjen toimintaa kehitetään liikkumiseen kannustavaksi. Liikkumisohjelmaa toteutetaan valtuustokaudella 2017–2021, jonka aikana liikkumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sulautetaan pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa. Tavoitetta kohti edetään toimenpideohjelmalla, johon kaikki kaupungin toimialat ovat suunnitelleet omat liikkumista lisäävät keinonsa.
• 5 Nro 23 • Viikko 50/2018 M unkin S eutu Runkolinjasto laajenee – liikennöinnin aloittaa ensi syksynä kaksi uutta runkolinjaa Kaupunginhallitus perusti virkoja Meilahden huvila-alueen asemakaavaan muutos valtuustoon ? Kaupunginhallitus päätti perustaa kymmenen palomiehen virkaa pelastuslaitokselle kaupunkiympäristön toimialalle ja yhteensä 16 virkaa sosiaalija terveystoimeen. Perustettaviksi esitettävät uudet virat tarvitaan vuoden 2019 alusta pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun valmiuden riittävyyden varmistamiseksi. Perustettaviksi esitettävien palomiesten virkojen tehtäväkohtainen palkka on 1 956,82 euroa ja hoitotason ensihoitotehtävissä 2 370,39 euroa kuukaudessa. Pelastuslain mukaisten tehtävien hoitaminen edellyttää virkasuhdetta ja kuntalain mukaan virka perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Pelastustehtävissä toimivalla henkilöllä on oikeus antaa yksilöä tai yhteisöä koskevia kieltoja ja käskyjä tai oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin taikka kajota toisen omaisuuteen. Sosiaalija terveystoimeen päätettiin perustaa yhteensä 16 virkaa joista seitsemän hoitaa toimeentulotukipäätöksiä ja kuusi toimii perheja sosiaalipalveluissa vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijöinä sekä vammaisten sosiaalityössä. Erikoislääkärin virka tarvitaan kehitysvammapoliklinikalle korvaamaan ostopalveluja. Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut saa kaksi kotihoidon ohjaajan virkaa lähiesimiestyöhön ja asiakasohjaukseen. Huvila-alueen kaavamuutos Kaupunginhallitus hyväksyi Meilahden huvila-alueen asemakaavan muutosehdotuksen vietäväksi edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee aluetta, joka sijaitsee Paciuksenkadun ja meren väliin jäävällä alueella. Suurin osa kaava-alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja sen luonnonympäristön ja maiseman arvot ovat huomattavat. Alue on myös kantakaupungin merkittävä lähivirkistysalue. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää ja suojella alueen kulttuurihistorialliset ja puutarhataiteelliset arvot sekä ottaa ne ja alueen erityispiirteet huomioon alueen kehittämisessä. Alueen monipuoliseen virkistyskäyttöön ja huviloiden asuinkäyttöön ei tehdä muutoksia. Kaava selkiyttää huviloiden vuokra-alueiden täydennysrakentamisen periaatteita lähinnä talousrakentamista koskien. Malmin lentoaseman rakennusten asemakaavan muutosehdotus päätettiin jättää pöydälle. Hiilineutraali Helsinki Kaupunginhallitus päätti jättää myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman pöydälle ja käsiteltäväksi seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa 10.12.2018. Toimenpideohjelma on laadittu ohjeelliseksi asiakirjaksi käynnistämään tarvittavat toimenpiteet kaupunkistrategiassa 2017–2021 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Bussien runkolinjasto laajenee ja joukkoliikenteen käyttöä tukevien digipalvelujen kehittäminen jatkuu. Uusi runkolinja 500, Itäkeskus-Munkkivuori sekä 510, Herttoniemi-Westendinasema aloittavat syksyllä uusina runkolinjoina Jatkoa sivulta 3 ? HSL:n vuoden 2019 tärkein hanke on vyöhykeuudistuksen onnistunut toteuttaminen. Bussien runkolinjasto laajenee ja joukkoliikenteen käyttöä tukevien digipalvelujen kehittäminen jatkuu. HSL ottaa vuonna 2019 käyttöön lippujen hinnoittelussa uuden, kuntarajoista riippumattoman vyöhykemallin. Vyöhykeuudistus merkitsee suuria muutoksia myös pysäkki-infraan ja matkustajainformaatioon. Runkolinjasto laajenee, sillä liikennöin aloittavat syksyllä 2019 uudet runkolinjat 500, Itäkeskus-Munkkivuori sekä 510, Herttoniemi-Westendinasema. Myös Tuusulan, Keravan ja Pohjois-Espoon linjastot uudistuvat syysliikenteen alkaessa. HSL kehittää seuraavalla TTS-kaudella vahvasti digitaalisia joukkoliikenteen käyttöä tukevia palvelujaan. Uudistettu HSL.fi-verkkopalvelu, joka tulee käyttöön syksyllä 2019, yhdistää HSL.fi:n ja Reittioppaan Matkalippujen myynti siirtyy entistä enemmän mobiiliin ja nettiin. Lähimaksamisen on tarkoitus laajentua vuosina 20192020 kaikkiin liikennevälineisiin ja kaikkiin aikuisten kertalippuihin. HSL:n lähijunaliikenteen tarjouskilpailun voittaja on määrä julkistaa huhtikuussa 2020. Kilpailutettu liikenne alkaa näillä näkyminen kesäkuussa 2021. HSL:n, kuntien ja valtion yhteinen MAL eli Maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden suunnitelma vuosille 2019 2050 viimeistellään hyväksyttäväksi vuoden 2019 alussa. Sen jälkeen jatkuu MAL 20202023 suunnitelman valmistelu niin, että sopimus voidaan hyväksyä vuonna 2019. HSL:n talousarvio vuodelle 2019 HSL arvioi toimintatulojensa olevan 737,6 milj. euroa vuonna 2019, mikä ennakoi vajaan prosentin nousua edelliseen vuoteen. Lipputuloja HSL arvoi saavansa ensi vuonna 372,8 miljonaa euroa. Lipputulot muodostavat ensi vuonna 51 prosenttia HSL:n toimintatuloista. Jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Kuntaosuudet ovat vuoden 2019 talousarviossa yhteensä 348,1 milj. euroa, mikä on noin 47 prosenttia HSL:n toimintatuloista. Valtion maksaman suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määräksi vuosina 2019–2021 HSL arvioi 4,8 milj. euroa, mikä vastaa vajaata prosenttia HSL:n toimintatuloista. HSL:n toimintamenot vuonna 2019 ovat yhteensä 754,5 milj. euroa. Menot kasvavat seitsemän prosenttia vuoden 2018 ennusteesta. Suurin menoerä, 535,1 milj. euroa, ovat joukkoliikenteen operointikustannukset. HSL arvoi joukkoliikenteen kustannustason nousevan noin kolme prosenttia edellisvuodesta muun muassa polttoaineiden hintojen kallistumisen vuoksi. HSL maksaa jäsenkunnille korvausta niiden omistaman joukkoliikenneinfran käytöstä. Infrakorvaukset ovat 150,7 milj. euroa vuonna 2019. HSL käyttää ensi vuonna yhteensä 35,2 milj. euVammaisneuvosto palkitsi HSL:n kuulutuksista ? – Kuulutukset auttavat näkövammaisia paljon, sillä niiden avulla tiedämme, missä ratikka tai bussi on kulloinkin menossa, sanoo Helsingin vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Timo Lehtonen, joka kulkee opaskoiran kanssa itsekin. HSL sai Helsingin vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon raitiovaunujen ja bussien kuulutuksista maanantaina 3.12., kansainvälisenä vammaisten päivänä. Neuvosto myöntää tunnustuksen vuosittain huomionosoituksena hyvin toteutetusta työstä vammaisten hyväksi. Palkinnon voi saada niin yksilö kuin yhteisökin. HSL:n ensimmäiset seuraavan pysäkin kertovat kuulutukset tulivat raitiovaunuihin kesällä 2018, ja syksyllä niitä on tullut myös busseihin. – Kuulutukset laskevat näkövammaisten kaupunkilaisten kynnystä käyttää joukkoliikennettä ja lisäävät rohkeutta matkustaa, Helsingin kaupungin vammaisneuvoston vapapuheenjohtaja Timo Lehtonen sanoo. – Aikaisemmin meidän piti yrittää päätellä tutuista mutkista tai äänistä, missä liikenneväline oli menossa. Jokainen voi kuvitella, että se ei ollut helppoa. – Kuulutukset palvelevat myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä kuin vammaisia, esimerkiksi ikäihmisiä, lapsia ja kaupungissa vierailevia matkailijoita, Lehtonen jatkaa. Helsingin vammaisneuvosto toimii yhdyssiteenä ja vaikuttamisen välineenä kaupungin toimialojen, poliittisten päättäjien ja vammaisjärjestöjen välillä. Neuvosto vaikuttaa sellaisten kunnan toimintojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden yhdenvertaiselle osallisuudelle ja hyvinvoinnille, esimerkiksi liikkumiseen, terveyteen ja asumiseen. HSL sai Helsingin vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon raitiovaunujen ja bussien kuulutuksista roa muiden kuin operointija infrapalvelujen ostoon. ICT-kustannuksia kasvattavat erityisesti LIJ:n eli lippuja informaatiojärjestelmän mukanaan tuomat uudet palvelut. Oodin leikkipuisto Loru kutsuu leikkimään ? Helsingin kaupungin leikkipuistotoiminta avasi uuden leikkipuiston Lorun 5.12.2018 keskustakirjasto Oodissa. Leikkipuisto Loru on avoin kohtaamispaikka lapsiperheille keskustan sydämessä, Oodin lämpimässä sylissä. Siellä lapsia ja perheitä odottavat ohjatut laulu-, leikki-, loruja liikuntatuokiot. Leikkipuisto Loru tekee helsinkiläistä leikkipuistotoimintaa tutuksi ja auttaa perheitä löytämään myös oman asuinalueensa leikkipuiston. Loru on mainio retkikohde erilaisille lapsija koululaisryhmille. Leikkipuisto Loru tekee yhteistyötä ja nostaa esiin lastenkulttuuria kirjaston ja Oodin kumppaneiden kanssa. – Kirjaston satutuokiosta tarinat heräävät leikkien eloon Lorussa, sanoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Tiina Mesiniemi. Joulukuusta 7.12.2018 alkaen Loru on avoinna arkisin klo 9.30–17.30. Kevään 2019 aukioloajat ovat 7.1.2019 lähtien ma,ti, to ja pe klo 9.30–17.30 sekä ke 10.00–18.00. Leikkipuiston ulkoleikkialue valmistuu kesällä 2019. Loruun löytää kätevimmin Töölönlahden puolelta, Oodin pohjoissiivestä, sisäänkäyntikerroksesta. Leikkipuiston toimintaa on myös kolmannen kerroksen Lasten maailmassa.
• 6 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu VIIKKO 50 MA 10.2. Jutta TI 11.12. Tatu, Daniel, Taneli KE 12.12. Tuovi TO 13.12. Seija PE 14.12. Jouko LA 15.12. Noora, Heimo SU 16.12. 3. adventtisunnuntai Aada, Auli, Aulikki Tee korkeaks se koti, jonk’ antaa synnyinmaa. Sen eestä isät soti, se veri velvoittaa. Otto Manninen (1870 – 1950) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Joulun odotus Seimen lapsi tuo joulun tullessaan saapuu joulu pohjolaan. Lumivaippa kauniin valkea, peittää laaksot kummut ja kukkulat. Lasten silmät kirkkaina loistaa, kun he pukkia odottelee. Kohta pukki oven taa ilmestyy ja ovelle kolkuttelee. Jakaa lahjoja lapsille somille myös pukin omille. Tärkein kuitenkin joulun on sanoma, siitä jokaisen soisi riemuita. Hyvää joulua. Olavi Kylliäinen Runopalsta Mantere Gospel Christmas -konsertti 3. adventtisunnuntai Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Matt. 11:2-10 Synny meille ? On arkiaamu. Istun täpötäydessä bussissa matkalla töihin. Kirjoitan keskittyneesti työsähköpostia kännykälläni. Ihmisiä nousee bussiin, ja hälinä ympärilläni kasvaa. Keskityn viestini kirjoittamiseen, tärkeällä asiallani on olevinaan kiire. Haluan saada asiani sähköpostissa selväksi ennen kuin nousen bussista pois. Yhtäkkiä havahdun nuorisojoukon kovaääniseen keskusteluun. Mitä ihmettä he puhuvat? Jähmetyn. Nuorten sanat ovat kovia ja julmia. He puhuvat nuoresta, joka ei ole paikalla, arvostelevat, arvioivat. He viiltävät tuon nuoren ihmisarvon sanoillansa rikki. Vihapuhetta, mutta tällä kertaa ei piilossa verkossa tai somessa, vaan arkisessa, joulukuisessa aamubussissa, ihmisten keskellä, minun takanani. Etsin hämmentyneenä sanoja, joilla puuttua tuohon puheeseen. Kännykkäni päästää ilmoitusäänen, ja näytön valo syttyy. Olen saanut viestiini vastauksen. Luen sen ja alan jälleen kirjoittaa uutta viestiä. Keskityn niin tärkeältä tuntuvaan työasiaani, että unohdan nuo nuoret ja heidän puheensa. Kun havahdun uudelleen kännykkäni uumenista, tajuan, että nuoret ovat jo jääneet pois bussista. Kurkkua kuristaa, kun ymmärrän virheeni. Pahaa oloaan ulos vihapuheena suoltaneet nuoret olisivat ansainneet aikuisen, joka puuttuu. Nuori, joka pilkan kohteena oli, olisi ansainnut aikuisen, joka puuttuu. Aikuisen, joka välittää niin, että unohtaa mukatärkeät työviestinsä ja ylittää kynnyksen puuttua. Bussin huuruisten ikkunoiden takaa näen kauppojen jouluvalot. Jeesus, joka pian synnyt seimeen, tänne keskeneräisten keskelle. Sinä valaiset pimeyden kätköt ja tuot esiin sydänten ajatukset. Sinä näet minun virheeni ja heidän hätänsä. Synny heille, synny meille. Ja anna meille Sinun armosi. Aamen. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Kun pakkaset saapuvat Vaitonainen vartija soittaa iskelmää huuruisessa aamussa. Ikuisen katedraalin vanki katsoo ikkunasta kuinka ensilumi sataa: vesimolekyylien liike hidastuu ja meri jäätyy. Mikään ei ole ennallaan, kaikki toistuu: mies haluaa naisen viereensä näissä kylmissä aamuissa. Mutta naisesta ei tiedä. Se menee minne menee, tekee ajasta kuudetta ulottuvuutta. Se antaa kissan maata pankolla ja pistää pojat panemaan pökköä pesään. Paljon on miehellä mitä sietää, kun pakkaset saapuvat. Kimmo Mantere ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk. wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Arkiehtoollinen ja nuorten joulujuhla ke 19.12. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Hiljentymisja lounashetki kirkossa ke 12.12. klo 12-12.30. Lyhyt lepoja latautumishetki jonka jälkeen voi syödä omia eväitä kirkon takaosan kahvilassa. Kahvija teetarjoilu. Yrittäjä, työssä käyvä tai sinä joka muutoin kaipaat päivääsi hiljentymistä ja pysähtymistä – lämpimästi tervetuloa! Ranskalais-suomalaisen koulun joulukonsertti ke 12.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Naisten kesken –ilta pe 14.12. klo 18 seurakuntasalissa. Mini-Aarrekartta ilta, aarrekarttaohjaaja Minna Pirinen. Suomen Kodály -kuoron konsertti pe 14.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Lasten kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 16 Munkkivuoren kirkossa, mukana lapsikuoro Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, mukana seurakunnan joululaulukuoro. Seurakunnan puurojuhla ma 17.12. klo 17-20 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Musiikkia ja puuroa tarjolla, tule piipahtamaan tai viipymään. Ohjelmaa tasatunnein. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Joulukonsertti: Valoa jouluun! pe 14.12. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Marzi Nyman ja Senni Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Joulumyyjäiset la 15.12. klo 12–14. Tarjolla ruokaa, leivonnaisia, käsitöitä, arpajaiset. Kahviossa myös riisipuuroa. Mukana Lähetys, Munkkiniemen Martat ja Sodderin seurakunta. Kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 18, mukana soitinyhtye Puhallus. ? 250 gospellaulajaa tarjoaa Gospel Christmas -konsertilla Temppeliaukion kirkossa 15.12. klo 19. kuulijoilleen joulun parhaan kattauksen. Konsertissa laulavat Gospel Helsinki, Gospel Helsinki Ensemble ja 200 hengen kaikille avoin matalankynnyksen Gospelia kaikille Mass Choir. Solisteina ovat Heidi Simelius ja kuorolaisia, johtajana Nina Pakkanen ja säestäjinä pianisti Joonatan Rautio, lyömäsoittaja Sami Koskela ja basisti Juho Kivivuori. Ohjelmistossa mm Every Praise is to Our God, Drummer Boy, Mary Did You Know, Go tell it Medley, O Holy Night ja Maa on niin kaunis gospelsovituksina, Children go ja When was Jesus Born. Gospelin tapaan luvassa myös rytmistä tanssia, taputuksia ja yhteistä laulamista kuulijoiden kanssa. Liput lippu.fi, R-kioskit ja lippu.fin myyntipisteet. Gospel Helsinki -kuoro on vakiintunut ekumeeninen gospelkuoro Meilahden seurakunnasta. Gospel Helsinki Ensemble on kuoron jäsenistä koottu vokaaliyhtye. Gospelia kaikille Mass Choir on neljän seurakunnan (Meilahti, Töölö, Lauttasaare ja Tuomiokirkko) mahdollistaman hankkeen kaikille avoin huippusuosion saavuttanut Mass Choir. Liesi on tulipalotilastojen pahin sähkölaite ? Kodin sähkölaitteisiin liittyvien tulipalojen vaaratekijä numero yksi on selvästi tiedossa. Palotilastoissa aivan kirkkaassa kärjessä näyttäisi olevan liesi. Seuraavina tulevat kiuas, pesukone ja valaisimet. Tilasto ei kerro täyttä totuutta. Vaaratekijöistä suurin on nimittäin laitteita käyttävä ihminen. Nykykodeissa on sähkölaitteita suorastaan valtavasti taulutelevisioista taskukokoisiin vempeleisiin. Monet laitteet ovat päällä yötä päivää. Sähkölaitteisiin liittyviä tulipaloja on keskimäärin noin neljä joka päivä. Näistä taas selvästi yli puolet liittyy ruuanvalmistukseen. – Sähkölaitteisiin liittyvät tulipalot ovat useimmiten ihmisen aiheuttamia. Liesipaloja on Suomessa keskimäärin enemmän kuin kaksi joka päivä. Itse liesissä vikoja on ani harvoin. Palot johtuvat siitä, että ihmiset jättävät liedet valvomatta päälle tai liedelle syttyvää materiaalia, sanoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä Lieteen liittyviä tulipaloja on vuodessa noin 700. Seuraavaksi eniten on kiuaspaloja, kesimäärin 76, pyykinpesukonepaloja 71 ja valaisinpaloja 61 vuodessa. Määrät perustuvat Pelastusopiston tilastoihin vuosilta 2013–2017. – Ennen niin pahamaineinen televisio on kaukana kärjestä, yhdeksän tapausta vuodessa. TV-palojen määrän väheneminen kertoo tekniikan kehittymisen positiivisesta vaikutuksesta paloturvallisuuteen, toteaa Lauri Lehto. Turvallisenkin teknologian käyttäminen saattaa aiheuttaa vaaroja. Sähkölaitteita ei pidä käyttää vastoin käyttöohjeita eikä rikkinäisinä. Monet sähkölaitteet vaativat myös säännöllistä huoltamista. Huoltamista on sekin, että laitteet pidetään pölyttöminä. Pölyn lisäksi muu lika ja kosteus eivät sovi sähkölaitteisiin. – Jos laite kuumenee tai ääntelee epänormaalisti tai oireilee muuten tavallisuudesta poikkeavasti, se on syytä viedä ammattilaisen korjattavaksi tai korvata uudella, muistuttaa Lauri Lehto. Koska sähkölaitteiden tulipalot johtuvat usein ihmisten toiminnasta, ne ovat ehkäistävissä. Paloturvallisuusviikko muistuttaakin kuluvalla viikolla sähkölaitteiden turvallisesta käytöstä ja kodin paloturvallisuudesta.
• 7 Nro 23 • Viikko 50/2018 M unkin S eutu Monia perinteitä Laajalahdenaukion joulukuusijuhlassa Munkkiniemessä Munkkiniemen yhteiskoulu 80-vuotta Mycci! Munkka 80 -esiintyjäjoukko teki loistavaa työtä Jatkoa sivulta 3 ? Munkkiniemen seurakunnan edustaja Hetu Saarinen piti tervetuliaispuheen kantaen pientä lyhtyä. Lyhdyssä paloi kynttilä, jonka tuli ei ollut ihan tavallisesta tulitikusta peräisin. Yli tuhat vuotta Betlehemissä palaneesta ja ikuiseksi kutsutusta tulesta on sytytetty muita tulia, joita on kuljettu maitse, meritse, jopa lentäen eri maihin jo vuodesta 1986 lähtien. Tänä vuonna joulukuusijuhlaan saapunut väki sai ihailla Betlehemin Rauhantulta Laajalahden aukiolla. Hetu Saarisen johdolla laulettujen joululaulujen jälkeen hänellä oli yleisölle vielä toinenkin yllätys: Hetu jakoi kauniisiin joulukasseihin pakattuja, hävikkiruoan minimoimiseksi toisesta tapahtumasta ylijääneitä lämpimiä riisipuurorasioita halukkaille kotiin viemisiksi. Moni poistui tilaisuudesta joululauluja hyräillen lämmin joulupuuro kotiinviemisinä – yksikään puurokassi ei jäänyt jakamatta. Pakkanen nipisti poskia ja Munkkiniemen puistotien liikkeiden ikkunat oli koristeltu kauniisti joulutunnelmaan. Monia ilahdutti myös se, että jo lopettaneen Raikan Raudan tilalle Puistotie 5:een Home & Living -liikkeen avanneen uuden yrittäjän jouluikkunassa kiersi pitkäaikaisia perinteitä vaalien sähköjuna talvisessa maisemassa. Erityiskiitos tämänkin perinteen vaalijalle! Munkkiniemen puistotiellä Home & Living -liikkeen jouluisen junarataikkunan lisäksi myös Eeva Liljan liike Kanniston leipomoa vastapäätä sekä Etola ovat panostaneet kauniiseen jouluikkunaan. Laajalahdenaukiolle pystytetyn valaistun joulukuusen hankinnan mahdollistivat seuraavat yritykset, jotka haluavat toivottaa munkinseutulaisille Rauhallista joulua! Asianajotoimisto L. Korpinen Auratum Asunnot Eeva-Riitta Lilja, kampaamo Helmi Kosmetiikka Iloksi Lifestyle Isännöitsijätoimisto Freddis Oy Joogatila Oy Kalle Marja-Aho, puukioski Max´s Café Munkkiniemen Apteekki Puistotie 5 Home & Living Sorento Kampaamo RTE-kahvilat, Café Tarina Ruoka Waris Ky, K-Market Munkkiniemi Tessi & Waldemar Antikvariaatti Tonelle Ky Voutilainen Susanna Tmi, Parturi Joulukuusi valaiskoon Joulun tunnelmaa! Munkinseutu ry:n hallitus Munkkiniemen yhteiskoulu vietti vuosijuhlaansa 16.11. Onnen päivät -musikaalin pyörteissä Jatkoa sivulta 3 ? Varsinainen juhlapäivä huipentui perjantaina koulussa nautittuun juhlalounaaseen, sekä itse pääjuhlaan. Juhlaesitys, Onnen päivät -musikaali, ammensi Munkkiniemen yhteiskoulun musiikkiperinteestä ja -historiasta. Vuonna 1957 valmistunut koulun juhlasali on nähnyt ja kuullut 60 vuoden aikana musiikkia sen kaikilta laidoilta. Koulun oma musiikkielämä on ollut kautta historian aktiivista ja monelle entiselle oppilaalle sekä opiskelijalle on koulun jälkeen musiikista sukeutunut jopa ammatti. Juhlasalin lavalla ovat esiintyneet myös lukuisat koulun ulkopuoliset aikansa huippumuusikot. Esityksessä kolmen sukupolven munkkalaisnaiset kokoontuivat nuorimmaisen tupaantuliaisiin. Tavaroiden joukosta löytyi muistojaherättäviä esineitä. Muistatko, kuinka kasarilla tanssittiin Munkan oman disco-kuningattaren Mona Caritan tahtiin? Tai kuinka Hector 60-luvulla syrjäytettiin esiintymään vanhaan ruokalaan juhlasalin isolta lavalta? Suosituimman Suomalaisen -tapaus 1950-luvun lopulta hymyilyttää vieläkin. Aikoinaanhan Munkan oppilaan, silloisen 7A-luokkalaisen Riston, ilmiömäistä nousua Suomen suosituimmaksi Viikkosanomien äänestyksessä, puitiin mediassa lukuisin sanakääntein. Ja Mikko Leppilammen unohtumaton esiintyminen -90-luvun puolivälin Happy Days -koulumusikaalissa sai loistavan uudelleen tulkinnan nyt 20 vuotta myöhemmin. Sillä niinhän sen täytyy olla, kuten lukuisten Munkasta maailmalle -kuvien äärellä kuultiin: ”Vielä lentäisin korkeammalle kuin muut/Vielä isäänikin paremmin.” Vanhan mustavalkoisen Suomi Filmin uutispätkän myötä legendaarisen juhlasalin lavan täyttivät lopuksi munkinkaapuiset räppääjät Rekoottuksen ja Häyhän tahtiin. Mycci! Lue lisää: www.munkka.fi www.munkka.fi/historiaa/musiikki Teksti ja kuvat: Kaisa Nummenpää Ranskan Arts et Lettres -ritarikunnan kunniamerkki Sofia Oksaselle ? Sofi Oksaselle on myönnetty ritarin arvon (Chevalier) Ranskan Arts et Lettres -kunniamerkki. Taiteen ja kirjallisuuden kunniamerkki myönnetään ranskalaisille tai ulkomaalaisille merkittäville saavutuksille taiteen ja kirjallisuuden alalla. Kunniamerkki on Suomessa myönnetty ritarin arvossa (Chevalier) muun muassa Rosa Liksomille ja Karita Mattilalle ja komentajan arvossa (Commandeur) muun muassa säveltäjä Kaija Saariaholle. Kunniamerkin ovat saaneet ritarin arvossa myös esimerkiksi näyttelijä Mads Mikkelsen ja kirjailija Alice Munro. Kunniamerkki luovutetaan Oksaselle Ranskassa vuoden 2019 alussa. Sofi Oksanen on palkittu Ranskassa useilla merkittävillä kirjallisuuspalkinnoilla. Vuonna 2010 Oksanen voitti Puhdistus-romaanillaan The FNAC -palkinnon ja vuonna 2012 Prix Femina Étranger -palkinnon.
• 8 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu Puheenvuoro Perinteisen joulujuhlan saa yhä järjestää kouluissa ja päiväkodeissa ? Kaverini totesi, että siitä tietää, että joulu lähestyy, kun kokoomusnaiset alkavat vaatia kouluihin perinteistä joulujuhlaa. Mutta niinhän se on... Näin äitinä sitä havahtuu nykyään vuosittain siihen, että monessa koulussa ja päiväkodissa on luovuttu perinteisestä joulukuvaelmasta. Taustalla on sinällään oikea pyrkimys siihen, että maahanmuuttajia ei loukattaisi kristillisen uskonnon tuputtamisella. Monikulttuurisuus on kuitenkin ymmärretty väärin, jos luullaan, että se tarkoittaa omista perinteistä luopumista. Mielestäni olisi hyvä, jos lapsille yhä järjestettäisiin joulujuhla enkeleineen. Tapakulttuuriin kasvattaminen on paitsi myös koulun ja päiväkodin tehtävä. Keväinen Suvivirsi kuuluu samaan sarjaan, ilman sitä kevätjuhla ei tuntuisi miltään. Kuusijuhla on ollut Suomessa uskonnollissävyinen ja hieman lapsenmielinen tilaisuus. Siihen ovat kuuluneet kynttilät, suuri koristeltu joulukuusi, enkeli taivaan -virsi, jouluevankeliumi ja joululaulut. Kuusijuhla kuuluu suomalaiseen jouluperinteeseen ja olisi tärkeää, että myös nykyisillä koululaisilla olisi mahdollisuus kokea se. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen virastosta kerrotaan, että se suosittaa kouluille ja päiväkodeille sellaista joulujuhlaa, jossa ei olisi uskonnollisia piirteitä. Virasto ei kuitenkaan kiellä kristillisen juhlan järjestämistä, jos koulu niin haluaa. Koulu tai päiväkoti voi siis nykyäänkin järjestää joulujuhlan, jossa on kristillistä sisältöä. Jos koulu päättää järjestää seimikuvaelman tai laulattaa oppilailla virsiksi laskettavia joululauluja, sen pitää pyytää osallistumislupa et-oppilailta. Eli niiltä nuorilta, jotka eivät osallistu kristinuskon opiskeluun, täytyy saada vanhempien lupa tilaisuuteen osallistumiseen. Jos oppilaan huoltaja ei siihen suostu, oppilaalle pitää järjestää vaihtoehtoinen, yhtä arvokas joulujuhlatilaisuus. Onneksi moni oppilaitos järjestää lapsille edes joulukirkon, jos varsinainen kuusijuhla on tunnutukseton. Esimerkiksi Munkinseudun ala-asteen joulukirkko on ollut todella söpö tilaisuus. Monessa koulussa järjestetään myös erillinen joululaulutilaisuus. Luultavasti sen ansiosta musiikki kuuluu suomalaisten jouluun niin olennaisesti, että moni osallistuu aikuisenakin kirkon joululauluiltoihin. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) ja koulupojan äiti RuutiGaalassa nuorten vaikuttamista ja 150 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin RuutiGaalassa julkistettiin Helsingin uusi nuorisoneuvosto. Kuva: Helsingin kaupunki / Maarit Hohteri ? Helsinki juhli nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Kulttuuriareena Gloriassa 4.12. Illan aikana palkittiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia edistäneitä tahoja sekä julkistettiin 150 000 euron RuutiBudjetista nuorten valitsemiin kohteisiin jaetut rahasummat. Gaala huipentui Helsingin nuorisoneuvoston vaalien tuloksen julkistamiseen. Nuorisoneuvostoon valittiin nyt ensimmäistä kertaa 30 edustajaa. Nuorten vaikuttamista julistavassa tapahtumassa puhuivat apulaispormestarit Nasima Razmyar (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) ja Pia Pakarinen (kasvatuksen ja koulutuksen toimiala). Pakarinen muistutti, että kaikille nuorille löytyy vaikuttamismahdollisuuksia, muun muassa oman koulun piiristä sekä Helsingin kaupungin osallistuApulaispormestari Pia Pakarinen puhui RuutiGaalassa. Kuva: Helsingin kaupunki / Maarit Hohteri vaan budjetointiin osallistumalla. Razmyar nosti esiin väistyvän nuorisoneuvoston ison saavutuksen: tulevana vuonna alkavaan kokeilun, jossa nuorisoneuvoston jäsenillä on läsnäoloja puheoikeus kaikissa Helsingin toimialalautakunnissa. RuutiGaala huipentui Helsingin nuorisoneuvoston vaalien tuloksen julkistamiseen. Nuorisoneuvostoon valittiin nyt ensimmäistä kertaa 30 jäsentä, aiemman 20 sijaan. Nuorisoneuvostoon tulivat valituiksi Chaiwat Kiattrakoolchai, Kasper Rautalinko, Vivian Ljungvist, Aapo Kivivuori, Sampo Hallivuori, Jimi Joutsio, Alma Rantalaiho, Abdalla Mao, Lauri Pyykkö, Jim Koskinen, Jenny Vu, Pekka Ahosola, Jamaal Farrah, Rebekka Baer, Elias Mustamand, Sara Kallionkieli, Antti Avoranta, Elli Haaramo, Tilda Lassila, Iiris Kuparinen, Minttu Laakso, Khalid Omar, Sigrid Autio, Milja Vertola, Elo Umukoro, Max TalviOja, Polina Ivanova, Dan Cederlöf, Joel Helin ja Virva Paloviita. Vaaleissa annettiin kaiken kaikkiaan 9493 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,74%. Helsingin nuorisoneuvosto on vuosittain vaaleilla valittava ryhmä, joka vaikuttaa nuorille tärkeisiin asioihin Helsingissä. Nuorisoneuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. TammikuusVuoden odotus ohi – Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen Havainnekuva Suomi 100 -satelliitista avaruudessa. Kuva: Aalto-yliopisto Jatkoa sivulta 3 ? – Olen todella iloinen, että satelliittimme on saatu viimein matkaan”, toteaa hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio. – Avaruushankkeissa viivytykset ovat tyypillisiä. Tätä hetkeä on kuitenkin kannattanut odottaa, sillä pääsemme toivottavasti pian tekemään tutkimusta satelliitilla ja myös ottamaan kuvia 101-vuotiaasta Suomesta. Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden päältä joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen päälle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta. Satelliitissa on radiotutkimuslaite, jonka avulla tutkijat saavat tietoa maapalloa ympäröivästä varattujen hiukkasten alueesta ja niin sanotusta avaruussäästä. Se vaikuttaa muun muassa geomagneettiseen aktiivisuuteen ja revontulien näkymiseen. Kameran avulla satelliitti voi ottaa kuvia revontulista ja kuvata Suomea. Lisäksi satelliitin avulla testataan Aalto-yliopistossa kehitettyä uudenlaista 3D-tulostettua muoviosaa, joka kestää avaruuden olosuhteita ja voi auttaa tekemään myöhemmin satelliiteista kevyempiä ja edullisempia. Rakettien ongelmat viivyttivät lähtöä Suomi 100 -satelliitti oli tarkoitus lähettää avaruuteen jo yli vuosi sitten. Itse satelliitti oli tuolloin valmis lähtöön, mutta alun perin laukaisijaksi valitulle intialaiselle PSLV-kantoraketille tapahtuneen onnettomuuden vuoksi laukaisua jouduttiin lykkäämään. Onnettomuuden jälkeen PSLV:n lennot olivat pitkään keskeytyksissä, ja sen jälkeen ne ovat olleet runsaasti myöhässä aiotusta. Siksi Suomi 100 -satelliitin laukaisu päätettiin siirtää yhdysvaltalaisen SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin tehtäväksi. Marraskuun puoliväliin suunniteltua laukaisua jouduttiin vielä siirtämään useita kertoja raketille tehtyjen tarkistusten ja huonon sään vuoksi. Suomi 100 -satelliitti on Aalto-yliopiston kolmas satelliitti. Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa. Projektin rahoituksesta merkittävä osa saatiin Suomi 100 –juhlavuosihankkeelta. 20 eri kansallisuutta työllistävä perheyritys palkittiin – Tammelundin Liikenne Oy on Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys Tammelundin Liikenne Oy • Helsinkiläinen perheyritys, jonka liiketoiminnan ydin on bussiliikennöinti • Toimii Helsingin seudun liikenteen joukkoliikenneoperaattorina • Omaa koulutustoimintaa kuljettajille • Perustettu vuonna 1946, työllistää 130 henkilöä (2018) • Toimitusjohtajana Launo Elers vuodesta 1988 • Vuonna 2017 liikevaihto 11,6 milj. € • Vuoden 2019 syksyllä yritys ottaa käyttöönsä kaksi sähköbussia ? Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti vuodesta 1946 asti toiminut perheyritys Tammelundin Liikenne Oy. Bussiliikennöintiin keskittynyt yritys on kehittynyt suurten kansainvälisten toimijoiden haastajaksi vahvuutenaan ketteryys, oma koulutustoiminta ja monikulttuurisuus. Yrittäjäpalkinto jaettiin 5.12.2018 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Helsingin Tattarisuolla sijaitsevalla Tammelundin Liikenne Oy:llä on 38 bussia, joita liikennöidään pääosin Helsingissä. Yli 70-vuotiaalle perheyritykselle kehittäminen ja kehitys ovat olleet aina läsnä yrityksen arjessa. Yrittäjä Launo Elersin johtama yritys osti Suomen ensimmäiset täysmatalalattiabussit 1980-1990 -luvun vaihteessa, maan ensimmäiset maakaasubussit vuonna 1996 ja vuoden 2019 aikana tulevat käyttöön täyssähköbussit. – Tammelundin Liikenne Oy:ssä yhdistyy hienosti pitkä historia ja halua uudistua. Harva liikennöitsijä on toiminut yhtä kauan alalla. Yrityksessä teki vaikutuksen myös vahva työllistävä ote, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisen perusteista. – Yritys on menestynyt kilpailutuksissa yksityisenä perheyrityksenä ja uudistanut ketterästi toimintaansa vastaamaan nykypäivän bussiliikennöinnin tarpeita, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Tällä hetkellä Tammelundin Liikenne Oy:n palveluksessa työskentelee 130 henkeä yli 20 eri kansallisuudesta. Yrittäjä Launo Elers kokee, että kuljetusala sopii erilaisille ihmisille eri taustoista. Yritys varmistaa monimuotoisen työyhteisön hyvät taidot omalla koulutustoiminnalla sekä yhteistyöllä HSL:n kanssa. Elersin mukaan yrityksen koko on alan mittakaavassa pieni. Kansainvälisten toimijoiden joukossa Tammelundin Liikenteen koko on kuitenkin etu, joka mahdollistaa nopeat liikkeet.
• 9 Nro 23 • Viikko 50/2018 M unkin S eutu Rokotevelvollisuudesta käynnistettävä viipymättä selvitys Puheenvuoro Kirja-arvostelu ? Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä, mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä. Kiritän peruspalveluministeri Annika Saarikkoa käynnistämään viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata. Olen ehdottanut harkittavaksi rokotevelvollisuutta. Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta. Kannustan ministeriä myös vaikuttaviin toimiin, joilla kehitetään neuvolajärjestelmäämme tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää erityisesti äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava vahvasti mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisessä nykyistä paremmin. Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotautija 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Riittävän kattava rokottaminen suojelee sairastumiselta heitä, jotka jäävät syystä tai toisesta rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Vuosittain tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy lisää vuosittain. Yksikin rokottamaton aiheuttaa vaaran muille. Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja murenee ja taudit palaavat. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta. Sari Sarkomaa helsinkiläinen kansanedustaja terveydenhuollon maisteri RuutiGaalassa nuorten vaikuttamista ja 150 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin RuutiGaalassa julkistettiin Helsingin uusi nuorisoneuvosto. Kuva: Helsingin kaupunki / Maarit Hohteri Apulaispormestari Nasima Razmyar puhui RuutiGaalassa. Kuva: Helsingin kaupunki / Maarit Hohteri sa 2019 aloitetaan kokeilu, jossa nuorisoneuvoston edustajat saavat ensimmäistä kertaa puheja läsnäolo-oikeuden kaikissa neljässä toimialalautakunnassa. RuutiBudjetista rahaa Gaalassa julkistettiin 150 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Rahaa myönnettiin mm. nuorten mielenterveyttä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin sekä kiusaamisen ja syrjäytymisenvastaisiin hankkeisiin ja tapahtumiin. Myös nuorten harrastusmahdollisuudet ja nuorille suunnatut oleskelutilat saivat rahoitusta. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana paikallisissa työpajoissa kymmeniä erilaisia toimenpide-ehdotusta, joihin jaettiin 150 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen vuoden 2018 budjetista. Lopullinen päätös summan jakautumisesta tehtiin 3.12. neuvotteluissa Helsingin Nuorisoneuvoston ja nuorisopalveluiden aluepäälliköiden kesken. Päätöksissä korostettiin alueellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä pyrittiin tukemaan laajoja kokonaisuuksia ja aloitteita, joilla on vaikutusta mahdollisimman monen nuoren elämään. 20 eri kansallisuutta työllistävä perheyritys palkittiin – Tammelundin Liikenne Oy on Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys Tammelundin Liikenne Oy 2018, Kuvaaja: Jaana Tihtonen / Helsingin Yrittäjät Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto ? Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota • yrityksen toiminta-ajatukseen, tuoteideoiden omaperäisyyteen sekä toiminnan, palvelusten tai tuotteiden jatkuvaan itsenäiseen kehitystyöhön. • yrityksen viimeisten vuosien aikaiseen kasvuun; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos • yrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen uudistumiskykyyn myös kansainvälisessä kilpailussa • yrityksen toiminnalliseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen omalla toimintaja markkina-alueellaan, yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnon uusiutumiskykyyn vastaamaan ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita – Yrittäjyys ja kuljetusalalla toimiminen vaativat luovuutta, joten meillä ei ole varaa kangistua. Usko omiin arvoihin on myös tärkeää, Elers listaa. Tammelundin Liikenne Oy:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee Launo Elersin lisäksi osa hänen lapsistaan. Yritys seuraa myös bussialan kansainvälisiä trendejä ja pyrkii uudistamaan kuljetuskalustoaan yhä ekologisempaan suuntaan. Ei palkittu turhaan: Järisyttävä teos kapinasta 1918 ? Vuosi 1918 on ollut esillä historiakuvauksissa, näytelmissä, elokuvissa, runoissa ja monissa muissa erilaisissa erisävyisissä esityksissä. Omaan luokkaansa, huippuluokkaan, nousee vuoden 1918 kuvauksessa Seppo Aallon kirja ”Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918” (Siltala 2018). Tämä yli 350 -sivuinen kirja voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kun kirjan on lukenut,voi hyvin todeta että ei turhaan voittanut. Niin vahva tietoteos kapinasta 1918 tämä Helsingin Yliopiston dosentin Seppo Aallon kirja on. Tehdastyöväestö kapinaan Miksi kapina Suomessa 1918 syttyi? Ketkä sen tekivät? Seppo Aalto kuvaa kirjassaan erinomaisesti vuoden 1918 kapinaan ryhtymisen taustoja aina 1900-luvun alusta lähtien. Kirjan pohjana on vahva teollisuusalue, Pohjois-Kymenlaaksossa, Kymintehdas, Kuusankoski ja Voikkaa Tehtaat tekivät paperia ja sellua, vienti Venäjälle kukoisti. Näiden tehtaiden työläiset lähtivät punakaartiin 1918, yhteensä 1500 miestä. Osalla kiväärit, osalla ei. Into ja aate oli korkealla, sotataitoja vähemmän. Aalto kuvaa erinomaisesti sitä mikä sai nuoret ja vanhemmatkin tehtaan työläiset lähtemään tekemään vallankumousta. Mitä pitkältä ajalta patoutuneita suoranaisia vihan ja koston tunteita miehet lähtivät ratkomaan asein? Vuonna 1905 ja erityisesti 1912 tehtailla oli koettu tehtaan johdon mielivaltaa työläisiä kohtaan. Riitaa, kiistaa oli vähän joka asiasta. Työläiset pantiin matalaksi. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on antanut meille kuvaa maaseututyöväestön kapinaan noususta 1918, historiallisesti ehkä liiankin mieleenpainuvasti, sillä Seppo Aalto osoittaa kirjassaan vuoden 1918 kapinan olleen ennenkaikkea teollisuustyöväestön nousu tehtaiden johtoluokkaa, virkamiehiä,herroja vastaan. Valtava tutkimus Kirja marssittaa eteen valtavan määrän ihmisiä, nimeltä mainiten. Tapettuja ja tappajia. Kirja kuvaa kymeenlaaksolaisten ihmisten kautta koko vuoden 1918 ilmapiiriä, henkeä. Ensin suomalaiset punaiset tappoivat valkoisia, lahtareita ja sitten valkoiset kostivat kymmenkertaisesti punaisten hirmutyöt. Kirja kuvaa jopa viileän asiallisesti eri suomalaisten ihmisten, tuttujen ihmisten toistensa tappamista, joukkoteloituksia. Teloitettavaksi vietävien julkista marssia halki ”Kuolemanlaakson” Kuusaan ja Voikkaan hiekkaharjanteiden teloituspaikoille. Äidit,puolisot,lapset seurasivat ”: mihin isää viedään?” Ehkä karmaisevin kohta on valkoisten kiireellä toukokuussa 1918 ampumien punaisten joukkohaudan avaaminen kesällä 1918. Punaisten lesket pyysivät saada siirtää ammutut kirkkomaahan, johon lopulta suostuttiin. Vain kevyesti peitetyt joukkohaudan ruumiit siirrettiin yöllä nuotioiden valaistessa salaa pois, ne jotka äidit ja puolisot tunnistivat. Mätänevien ruumiiden hajun kuvaaminen on silminnäkijäkertomuksen hirveä lukukokemus. Aalto on tehnyt valtavan tutkimustyön eri henkilöiden kohtaloista kapinan aikana,sitä ennen ja sen jälkeen. Kirjan henkilöluettelossa on lähes 500 nimeä. Voittajia ja voitettuja. Osaa henkilöistä ei ole vieläkään löydetty. Valkoisten voittajien kulttuuri vaensi punaisen puolen kohtalot, näkökulmat, vuosikymmeniksi ellei vuosisadaksi. Totuuden selville saaminen vuoden 1918 tapahtumista on ollut erittäin vaikeata, vaikenemisen, valehtelemisen kulttuuri on ollut vallitsevana. Mikä on totuus? Totuutta vuoden 1918 tapahtumista valottaa Seppo Aalto vankan rehellisellä tutkijaotteella. Yhdellä paikkakunnalla, yhdessä tehdasympäristössä, mutta kuvaus laajenee koko kapinan kuvaukseksi vuoden 1918 tapahtumista. Seppo Aallon kirja Kapina tehtailla on järisyttävä lukukokemus joka ehdottomasti kannattaa kokea! Pekka Hurme
• 10 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu Joulu saapui Munkkivuoren ostarille Joulu saapui ostarille viime viikonloppuna. Lauantaina jo lähes aamutuimaan Munkkivuoressa, Munkkivuoren ostoskeskuksessa alkoi joulun vietto, kello 10. Juhlapuheen avauksessa piti apulaispormestari Anni Sinnemäki, ohjelmassa oli piparinkoristekilpailu sekä vieraaksi ilmaantui tietysti joulupukki. Perinteinen Munkkivuoren ostoskeskuksen joulunavaus keräsi ihmisiä nauttimaan musiikista ja rauhaisasta joulutunnelmasta. Piparinkoristekilpailu kiinnosti kaikenikäisiä. Apulaispormestari Anni Sinnemäki piti juhlapuheen. Music centerin oppilaat esiintyivät. Pipsa Sarinilla ja Anni Sinnemäellä oli hauskaa! Tiernapojat esiintyivät joulunavauksessa.
• 11 Nro 23 • Viikko 50/2018 M unkin S eutu Kahvilakonserttiperinne takaisin Munkkiniemeen Kotimuseon joulu ? Juhlakattauksia Bulevardilla Pop ja Jazz Konservatorion kahden muusikon, viulisti Pessi Jousteen ja pianisti Aino Kallion musiikkia kuultiin marraskuun illassa. ? Tänä vuonna Sinebrychoffin taidemuseon joulu on erityisen elämyksellinen. Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon saleihin on katettu hienoimmat posliinit ja pellavadamastiset pöytäliinat, joita on käytetty mm. kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin ja Mannerheim-suvun kodeissa. Toteutimme joulukattaukset 1800-luvun loppupuolen tyyliin yhdessä Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n kanssa. Asiantuntijana on toiminut ystäväyhdistyksen hallituksen jäsen, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Kotimuseon joulupöydät ovat katettuina 1.12.2018-3.2.2019. Fanny ja Paul Sinebrychoff ovat asettuneet Bulevardin taloonsa, joka lukeutui Helsingin merkittävimpiin yksityiskoteihin. Kahdeksan hengen pöytäseurueeseen osallistuu isäntäpariskunnan lisäksi Paulin sisaret Anna ja Maria sekä edesmenneen Nicolas-veljen perhe. Näin olisi joulunvietto voinut alkaa Sinebrychoffin talossa. Sisarusten äiti kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoff oli kuollut, ja se varmasti leimasi perheen joulunviettoa. Läsnä olivat isäntäperheen lisäksi vain Paulin sisarukset: Anna Kjöllerfeldt tyttärensä Esterin kanssa ja Maria puolisonsa Carl von Wahlbergin kanssa. Joulun viettoon osallistui myös Nicholas-veljen leski Anna (o.s. Nordenstam) Olga-tyttären kanssa. Talon palveluskunnalle oli melko varmasti järjestetty oma joulu, johon ruoan ohella kuului talon isäntäväen heille antamat lahjat. Fanny Sinebrychoff harjoitti anoppinsa Anna Sinebrychoffin tavoin laajaa hyväntekeväisyyttä, johon joulunaika toi oman lisänsä. Perheen käyttöesineitä ei museon kokoelmissa ole, joten joulukattausten esineet koostuvat museon muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä lainatuista esineistä. Emme tiedä mitä Sinebrychoffeilla tarjottiin jouluruokina, mutta varmaankin osittain samoja jouluruokia, jotka edelleen kuuluvat suomalaiseen joulunviettoon. Säätyläiskodeissa yleistyivät 1800-luvulla komeat ja runsaat juhlakattaukset, joiden keskellä oli usein hedelmäasetelma osana jälkiruokaa. Koska talvella oli vaikea saada eläviä kukkia, kattauksissa käytettiin silkkija vahakukka-asetelmia. Barokkihuonekaluilla kalustettuun ruokasaliin on katettu illallispöytä, jonka astiasto on ranskalaisen Sèvres-tehtaan valmistama 1800-luvun puolivälissä. Se on kuulunut Suomen kenraalikuvernöörille kreivi Nikolai Adlerbergille (1819?92) ja hänen puolisolleen, keisarillisen hovin juhlitulle kaunottarelle, kreivitär Amalie von Lerchenfeldille (1808?88). Harvinainen lasisto on mahdollisesti venäläinen ja kuulunut myös Adlerbergeille. Suuret lasistot, joissa jokaiselle juomalle oli oma lasinsa, alkoivat yleistyä 1800-luvun aikana. Kiiltäväksi mankeloitu pellavadamastinen pöytäliina ja lautasliinat ovat 1800-luvun lopulta ja kuuluneet Mannerheim-suvulle. Suuret lautasliinat olivat olennainen osa juhlakattausta ja ne taitettiin ranskalaisiksi liljoiksi, kynttilöiksi, viuhkoiksi tai simpukankuoriksi. Pöydän keskelle sijoitettu peiliplateau eli pöytälaakio on ranskalainen. Se on 1800-luvun puolivälistä ja hopeoitua pronssia. Kyntteliköt ovat 1800-luvun loppupuolen muotimateriaalia uushopeaa eli galvaanisesti hopeoitua messinkiä. Ruokailuvälinet ovat hopeaa ja uushopeaa 1800-luvun lopulta. Kustavilaiseen saliin on katettu kahvipöytä venäläisillä Kuznetsov-tehtaan ruusunmuotoisilla kupeilla. Yhdessä venäläisen hopeisen kahvikaluston kanssa ne edustavat 1800-luvun loppupuolelle tyypillistä, uutta hakenutta, naturalistista muotoilua. Jouluiseen kahvipöytään kuuluivat 1800-luvulta alkaen vehnäpullan ohella erilaiset kuivat kakut ja monenlaiset pikkuleivät ja piparkakut. Pähkinät, rusinat, marsipaanija marmeladimakeiset, marenki ja sokerikandeeratut kuivatut hedelmät olivat tarjolla koko joulun ajan erikseen katetulla makeispöydällä. Kullanhohtoiseen empiresaliin on katettu teepöytä venäläisen Kornilovin posliinitehtaan kukkakoristeisilla ja kullatuilla uusrokokookupeilla. Tehtaan tuotteet olivat kuuluisia korkeasta laadustaan ja samanlaiset kupit hankittiin Pietarista Helsingin Keisarilliseen palatsiin vuonna 1856. Samovaari kuului oleellisena osana suomalaiseen säätyläiskotiin. Kattauksen komea uusrokokoosamovaari on saatu lainaksi Presidentinlinnasta ja se on venäläistä tai puolalaista pleteeriä eli hopeoitua messinkilejeerinkiä. Teepöydän antimiin kuului jouluna runsas leivonnaistarjoilu. Joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa vasta vuosisadan vaihteessa 1900, mutta helsinkiläisissä säätyläiskodeissa niitä oli jo 1800-luvun alkupuolella. Salin joulukuusi on koristettu kreppipaperiruusuilla, kultalameella ja ns. marsalkannauhalla latinankielisine teksteineen: ”Gloria in Excelsis Deo” (Kunnia Jumalalle korkeuksissa). Tällainen kuusi koristettiin esimerkiksi Pyhtään Suur-Ahvenkosken kartanoon. Jouluista ohjelmaa: Lauantai 15.12.2018 klo 12 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset klo 13 Joulupukki vierailee museossa ja B#Cantamore -lauluyhtye laulaa joululauluja Pääsymaksu: Kotimuseoon on vapaa pääsy! Avoinna: Ti, to, pe 11?18, ke 11?20, la, su 10?17, maanantaisin suljettu. Museo on suljettu 24.?25.12. ja 1.1.2019 Juhlakattaus Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon ruokasalissa. Kuva: Hannu Aaltonen, C.Diem. ? Munkinseudulle ominaista on tavata tuttuja jossain monista kahviloistamme, joten kaupunginosayhdistys Munkinseutu ry päätti elävöittää marraskuun piristykseksi asuinaluettamme kahvilakonsertilla. Sovimme Pop ja Jazz Konservatorion kahden muusikon viulisti Pessi Jousteen ja pianisti Aino Kallion kanssa, että he tulevat esittämään kaikille alueen asukkaille avoimeen kahvilakonserttiin viihdemusiikkia, iskelmiä ja kansanlauluja. Juontajaksi lupautui Munkinseutu ry:n hallituksen jäsen Erkki Wuori, joka on asukasilloissamme aikaisemminkin käsitellyt mieluista aihetJuontajaksi lupautui Munkinseutu ry:n hallituksen jäsen Erkki Wuori (vas.). Kahvila Max’s Cafe. taan Helsingin kahvilakulttuurin historiasta. Tilaisuudessa kahvilayleisö sai kuulla kaksi eri kappaleista koostuvaa noin 30 minuutin kestävää settiä, joissa kaikissa oli vähintäänkin ripaus tunnelmaa lisäävää jazzvivahdetta. Kahvila Max’s Cafe’ toimi 13.11. yhteiskumppaninamme ja täytti konserttia varten vitriininsä herkullisilla täytekakuilla, sekä makeilla ja ruokaisilla piirakoilla. Kahvilassa oli tarjolla erilaisten kahvien ja teelaatujen lisäksi myös marraskuun viileään iltaan sopivaa glögiä. Kuten moni tilaisuuteen osallistunut tai siitä kuullut on todennut, tällaisia tunnelmallisia ja yhteisöllisyyttä lisääviä tilaisuuksia kaivataan Munkinseudulle lisää. Tarja Sarjakoski Kuvat Matti Sarjakoski Helmet-kirjallisuuspalkinto Kari Hukkilalle ? Claes Andersson on valinnut vuoden 2018 Helmet-kirjallisuuspalkinnon voittajaksi Kari Hukkilan Tuhat ja yksi (Teos 2016). Palkinto jaettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 5.12. Claes Andersson perustelee valintaansa näin: – Tuhat ja yksi kuuluu viime vuosien parhaisiin romaaneihin monestakin syystä. Se käsittelee ajankohtaisia asioita kuten kodittomuutta, pakolaisuutta ja kansainvälisyyttä, se on filosofisesti kiinnostava ulottuen Georg von Wrightistä Wittgensteiniin ja se on kirjoitettu tiiviillä ja kirkkaalla tavalla, joka tuo mieleen W.G. Sebaldin tai Thomas Bernhardin. Kaiken kaikkiaan Tuhat ja yksi on loistava romaani, joka jostain syystä jäi aika vähälle huomiolle, kun se ilmestyi. Tuhat ja yksi limittää ja yhdistää toisiinsa nimettömän suomalaisen minäkertojan, hänen Roomassa asuvan ystävänsä ja tämän etiopialaisen paperittoman ystävänsä, filosofit Ludwig Wittgensteinin ja Georg Henrik von Wrightin sekä gulag-vankileiriltä selvinneen Gustav Herling-Grudzinskin – muiden muassa. Teoksessa on kiehtovaa myös sen muoto. Kari Hukkila kertoo, että kirjassa on päällepäin näkymätön rakenne, joka perustuu luonnossa esiintyvään muurahaisten työtapaan. – Kiinnostuin toistakymmentä vuotta sitten muurahaisten käyttäytymisestä ja siitä, mitä siitä voi saada irti kirjoittamisen kannalta. Minua kiinnosti kirjassa lineaarisen alku-keskikohta-loppu-ajattelutavan sijaan toisenlainen rakenne, ja nämä kirjassa toistuvat pyörteiset ja kierteiset rakenteet ovat pohjimmiltaan muurahaisten polkuja. Muurahaisissa on kiinnostavaa etenkin se, miten ne ylläpitävät elämää biosfäärissä. Toivo ja eloonjääminen Hukkila kirjoittaa, että maailmassa ajattelu on työnnetty sivuun. Tähän rinnastuu kirjassa myös ajatus siitä, että paperittomat työnnetään pois näkyvistä. – Kaikki ajattelu lähtee siitä, että hahmottaa jotain itselleen vierasta. Välittömän mielihyvän hakeminen on absoluuttinen vastakohta ajattelulle. Andersson on samaa mieltä ajattelun inflaatiosta, mutta hän löytää Hukkilan teoksesta kuitenkin toivon sävyjä. – Toivon kipinä on läsnä aina, kun puhuu asioista niiden oikeilla nimillä eikä torju niitä. Se on syvällisellä tavalla sivistynyt ja rohkea kirja, joka koskettelee syviä kerroksia eurooppalaisesta tietoisuudesta ja tuo esiin myös nurjia puolia, Andersson toteaa. Hukkila kertoo, että hän ei halunnut muotoilla kirjaan suoraan toivon teemaa, mutta se kaiken taustalla on – nimeä myöten. Tuhat ja yksi -nimi viittaa toivoon ja eloonjäämiseen Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kautta. Tarinoiden kehyskertomuksessa kuningas päättää varmistaa, ettei puoliso ole enää koskaan uskoton tappamalla uuden puolison aina heti hääyön jälkeen. Näin tapahtuu, kunnes neuvokas Šeherazade menee naimisiin kuninkaan kanssa, ryhtyy kertomaan kuninkaalle tarinoita ja lopettaa ne niin jännittävään kohtaan, että tarinaa pitää aina jatkaa seuraavana yönä. – Šeherazadella eloonjääminen ja kertominen liittyvät toisiinsa. Tuhat ja yksi -kirjassa ennen kaikkea paperittomalla on kyse eloonjäämisestä, mutta tavalla tai toisella myös kaikilla muilla henkilöillä. Kansan – tai maailman – jakautuneisuudesta eri leireihin, ”ääripäistä” ja omiin kupliin sulkeutumisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Hukkila toteaa, että jako meihin ja muihin ei ole uusi ajatus. – Keinotekoinen eri rotuihin jakaminen on perua jo Espanjan inkvisition ajoilta. Länsimaissa on pitkä perinne sille, että maailma on jakautunut kahtia, koska on suljettu ulos tiettyjä väestöjä. Ne käsitykset, joilla perustellaan väestönosan pois sulkemista, ovat harhaa. Millään väestöllä ei ole yhteistä olemusta, joka olisi jonkinlainen, vaan käsitykset olemuksesta ovat historiallisia ja rakennetaan aina joissain tietyissä olosuhteissa yleensä jotakin kyseenalaista tarkoitusta varten. Se on poliittinen, ei kulttuurinen tai rotukysymys. – Kirjaston periaate on päinvastainen kuin poissulkeminen. Sieltä löytyvät saman katon alta kaikki kielet, kaikenlainen kirjallisuus, eri aikakaudet. Tällaisina aikoina kirjaston perustaminen on merkittävä teko. Helmet-kirjallisuuspalkinto nostaa esiin tulevaisuuden klassikoita Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna neljännen kerran. Palkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. Helmet-kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. Samalla halutaan myös nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Voittaja saa kultaisen kirjastokortin ja 1 000 euroa. Helmet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
• 12 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu Josa Jäntti Kirja-arvostelu HSL:n liikenteeseen tulee 35 uutta sähköbussia Suurin osa uusista sähköbusseista aloittaa liikennöinnin jo ensi syksynä Raisu kuvaus nyrkkeilymaailmaan Piti keskustella aidasta, mutta puhuttiin vain aidan seipäistä? Motto: ei ollut yllätys, miten vähän kansanedustajat tietävät eläkkeistä ja niitä saavista ryhmistä (A-talk/YLE /22.11.18 ) ? Odotin toiveikkaana ja mielenkiinnolla A-talkia (22.11.18), jossa luvattiin keskustella eläkkeistä ja riittävätkö rahat eläkkeisiin. Paikalle oli kutsuttu neljä naiskansanedustajaa. Petyin! Paikalla olleet kansanedustajat päättävät 196 edustajan kanssa mm. kaikista eläkkeistä – myös työeläkkeiden indeksistä, mutta siitä ei keskusteltu. Totesin paikalla olleiden edustajien – kuten aina kaikissa eläkeläisseminaareissa – ryhtyvän keskustelemaan takuuja työeläkkeistä ja niiden pienuudesta. Niiden vähäisyys ja tasokorotukset ovat kokonaan hallituksen ja kansanedustajien omissa käsissä! Työeläkkeen saajia on ylivoimaisesti eniten – 1 400 000 – heistä ja heidän lain mukaan tapahtuvasta köyhtymisestä ei keskusteltu. Lähes koko keskustelun ajan puhuttiin sen sijaan vain lähinnä takuueläkkeistä ja kansaneläkkeistä. Toisin sanoen tämän keskustelun perusteella voi todeta, että he eivät hallitse eläkkeisiin liittyviä asioita?! Ikään kuin Suomessa maksettaisiin vain takuuja kansaneläkkeitä. Heillä ei tuntunut olevan hajuakaan eri eläkkeensaajaryhmistä ja eläkkeiden perusteista. Miksi ei ohjelman toimittajakaan siirtänyt keskustelua työeläkkeisiin? Aikaisemminkin on ollut näyttöä, että edustajilla on erittäin puutteelliset kokonaistiedot eläkeläisten asioista! Luulin että, tarkoitus oli puhua kaikista eläkkeistä ja niiden riittävyydestä, mutta rajauduttiin vain niihin, jotka valtio maksaa. Miksi? Tietävätkö nämä naiskansanedustajat lainkaan, että työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä – ei valtiolta. Miksi he puhuivat vain valtion budjetista maksettavista eläkkeistä. Työeläkeyhtiöihin on sen sijaan kerätty työeläkemaksuilla ja niiden tuotoilla jo v. 1996 mennessä (taitettu indeksi käyttöön) mennessä 38 miljardia ja nyt rahastot ovat 200 miljardia. Noin 1 500 000 eläkkeensaajasta on takuueläkkeensaajia 102 000! Keskustelu rajoittui lähes kokonaan heihin. Kaikista työeläkkeensaajista 61 % saa pelkästään työeläkettä ja työeläkkeen pienuuden takia saa lisäksi kansaneläkettä n. 33 %. Tämä suurin ryhmä ei keskustelijoita kiinnostanut? Toisin sanoen työeläkeläisten köyhtyessä heistä joka vuosi yhä suurempi joukko joutuu turvautumaan työeläkkeensä lisäksi kansaneläkkeeseen. Ne maksetaan valtion eli verovaroista ottamalla lisää lainaa! Tästäkään eivät edustajat keskustelleet? Jos he tietäisivät eläkeläisten asioista puolueista riippumatta, luulisi heidän olevan huolissaan työeläkeläisten köyhtymisestä ja samalla kansaneläkkeen saajien kasvusta. Jälkimmäisen eläkemuodon lisääntyminen lisää Valtion velkaa! Jos työeläkkeitä korotettaisiin indeksiä muuttamalla Valtio säästäisi. Miten? Koska työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä, joiden rahastojen tuotot ovat olleet pitkälläkin aikavälillä hyvät – viime vuonna 14 miljardia. Vain osa tuotoista riittäisi, jos haluttaisiin, indeksin muutoksen aiheuttamaan korotukseen! Valtion maksamien kansaneläkkeiden määrä supistuisi. Vuodesta 1962 palkansaajat ovat lain mukaan maksaneet oman osuutensa etukäteen omaa työeläkettään varten työeläkemaksuina. Siksi kaikki palkansaajat ovat luottaneet, että heidän alkuperäisen eläkkeensä ostovoima säilyy eläkkeellä oltaessa ja takaa työeläkelain mukaan eläkevuosina kohtuullisen elintason. Kun vuonna 2018 (taitettu indeksi v.1996 käyttöön) alkuperäisen eläkkeen ostovoimasta on jäljellä 22 vuotta myöhemmin 30 %, niin eikö siitä ja indeksin muuttamisesta olisi pitänyt keskustella? TELAn mukaan juuri eläkkeelle jääneet ja nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet 65 % nykyisistä rahastoista. On turha puhua, pitääkö työeläkemaksua korottaa tai eläkkeitä alentaa, koska työeläkkeitä on alennettu jo 22 vuotta. Rahastojen runsaista tuotoista ei ole edes osaa käytetty korotukseen? Luulisi, että demarien ja vasemmistoliiton edustajat ovat tästä selvillä? Jos ei, niin asiasta voi kysyä esim. ammattiyhdistysten ex-jäseniltä eli eläkeläistovereilta. Kun menee televisioon, altistuu siihen, että keskustelijoita voi kritisoida nimellä mainiten. Keskustelijoina olivat Anna-Kaisa Pekonen (vasemmisto), Tarja Filatov (sdp), Katri Kulmuni (keskusta) ja Sari Essayah (kd). Odotin todella, että nyt keskustellaan suurimman eläkeläisryhmän eli 1 400 000 työeläkeläisten tilanteesta. Pelkän kansaneläkkeen saajia on 6 % ja takuueläkkeen saajia vajaa 1 % kaikista eläkeläisistä. Ne maksaa valtio – eli verorahoista. Niitä varten ei kukaan ole etukäteen maksanut mitään eli ne ovat sosiaalista tukea. Vain näistä jälkimmäisitä eläkemuodoista ko. naiskansanedustajat keskittyivät puhumaan. Kuten jo kerroin kansanedustajat ja hallitus voisivat korottaa molempia halutessaan, milloin tahansa tasokorotuksilla. Työeläkkeitä ei koroteta tasokorotuksilla pelkästään eläkeindeksillä. Miksi esimerkiksi televisiossa olleet niiden pienuudesta huolestuneet edustajat eivät ole itse tehneet aloitetta takuuja kansaneläkkeiden korottamiseksi? Työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä – tiedoksi jälkikäteen keskustelijoille ja toimittajalle. Niitä varten jokainen palkansaaja työnantajansa kanssa on maksanut etukäteen omaa, tulevaa eläkettä varten työeläkemaksuja koko työssä olonsa ajan. Niiden korottaminen on mahdollista vain työeläkeindeksillä. Toisin sanoen ko. korotus merkitsisi monia kansantalouttamme elvyttäviä vaikutuksia, koska korotukset koskevat 1 400 000 työeläkeläistä. Lisää verotuloja, kulutusta ( + alv ) ja siten uusia työpaikkoja jne. Tämä ei keskustelijoita kiinnostanut? Vuodesta 1996 alkaen korotuksissa on käytetty ns. taitettua indeksiä (nyt 22 vuotta) eli 80 % hintojen muutoksista ja vain 20 % palkkojen noususta – sitä ennen 50/50. Tästä syystä ko. vuonna eläkkeelle jääneet ovat menettäneet alkuperäisestä eläkkeestään (60 % silloisesta palkasta) siten, että sen ostovoimasta on jäljellä 30 % ja sitä myöhemmin vastaavasti sitä vähemmän eläköitymisvuodesta riippuen. Tätä eivät keskustelijat ilmeisesti tienneet? Jos olisivat tienneet, olisi ollut selvää, että siitä olisi keskusteltu. Toimittajakin tuntui olevan yhtä pihalla Mitä sanotaan ETK:n ”Työeläkkeiden indeksisuoja”kirjasessa? Siinä kerrotaan: ”Mitä nopeampaa palkkojen kehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen keskipalkasta. Pitkän aikavälin reaalipalkkojen kehityksellä eläkkeen osuus keskipalkasta pienenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20 vuodessa 45 %:iin keskipalkkatasosta” (= alkuperäisestä eläkkeestä). Miksi eläkkeen pitäisi olla edelleen 60 % kulloisestakin keskipalkkatasosta? Silloin työeläke säilyttää alkuperäisen työeläkkeen ostovoiman? Kaupassa eläkeläinen maksaa samasta tuotteesta ja palvelusta saman hinnan kuin palkansaaja, mutta eläkkeen ostovoima on nyt pienempi kuin eläkkeelle jäätäessä! Näistä asioista olisi pitänyt puhua, koska työeläkkeen saajista 60 % saa alle 1.400 € – verot /kk ja 30 % alle 2.500 € – verot – vain 10 % enemmän kuin 2.500 €/kk – verot. Olisin odottanut, että vasemmiston edustajat ja kristillisten puheenjohtaja ovat perillä paremmin työeläkeläisten köyhtymisestä. Keskustan ja kokoomuksen vastustavat käsitykset työeläkeläisten elintason parantamiseksi ovat jo aikaisemmin tulleet selvästi ilmi mm. sosiaalija terveysvaliokunnassa! Tämäkö kaikki on uutta tietoa asioista päättäville kaikille edustajille? Eikö olisi ollut asiallista keskustella nimenomaan 1 400 000 työeläkeläisen lain perusteella köyhtymisestä. Nyt keskieläke on n. 1.600 €/kk ja yli 80-vuotiaan keskityöeläke on taitetun indeksin takia n. 1.100 €/kk. Mitä kauemmin olet eläkkeellä, sitä köyhemmäksi tulet – myös kaikki tulevat työeläkeläiset (paitsi kansanedustajat). Tämä johtuu taitetusta indeksistä! Kansanedustajien ”sammakoita” tv – keskustelussa 1. Hän ( Filatov ) totesi myös puheissaan, että ETK:n tutkijat ovat todenneet, että puolella kaikista eläkeläisistä on vaikeuksia – ostaako ruokaa vai lääkkeitä? Tämä ei häntä eikä muitakaan keskustelijoita enempää kiinnostanut? 2. Kulmuni (keskusta) sanoi, että keskusta korottaa takuueläkettä eli hänen vaalilupauksensa. Tietääkö hän, että takuueläke on 779 €/kk ja keskitakuueläke on 145 €/kk (HS). Nykyisten takuueläkeläistenkin kulutusmenot ovat monessa suhteessa jo nyt nousseet moninkertaisesti yli muutaman kympin korotuksen!. Sekä kansaneläkkeiden että takuueläkkeiden osalta korotus on tosi tarpeellinen, mutta maksaa Valtiolle paljon.Työeläkkeen indeksimuutos ei maksa Valtiolle mitään. Takuueläkkeen korottamisellako Keskusta parantaa kaikkien työeläkeläisten (1 400 000) elintasoa? 3. Sari Essayah (kd) kertoi, että meillä on rahastoissa nyt 200 miljardia, mutta vastuut 700 miljardia. Työeläkevastuut = 700 miljardia tarkoittaa vastuuta työeläkkeiden edelleen maksamisesta, jos työeläkemaksut työnantajilta ja palkansaajilta loppuvat. Silloin pitää kaikkien yritysten olla konkurssissa eivätkä ne maksa enää työeläkemaksuosuuttaan ja kaikki palkansaajat ovat työttöminä eivätkä hekään enää maksa omaa osuuttaan. Silloin vasta toteutuvat vastuut työeläkkeiden edelleen maksamisesta edustaja Essayah. Näinkö huonosti meillä Suomessa tulee menemään? Leppoisaa Joulua ja toiveikasta Vaalivuotta kaikille uskollisille lukijoilleni Josa Jäntti ? Nyrkkeily, tuo nuoratun neliön baletti, on innostanut vuosien mittaan niin kirjailijoita, elokuvantekijöitä kuin muutakin kulttuuriväkeä varsinaisten laji-ihmisten ohella. Tähän kovan karuun maailmaan lukijan johdattaa erinomaisen mielenkiintoisesti rovaniemeläisen Pekka Jaatisen romaani ”Torpedo” ( Johnny Kniga ). Jaatinen, itsekin Rovaniemen Reippaan ex-kilpanyrkkeilijä, kuvaa erittäin elävästi nyrkkeilyharjoitusten, nyrkkeilysalien hienja tuskantäyttämän ilmapiirin. Kirja osoittaa elävästi,että ilmapiiri on samanlainen ollaan sitten Nicaraguassa tai Suomen Rovaniemellä Reippaan Osmo Pähdin salitreeneissä. Kova laji vaatii kovaa harjoitusta, kuntoa ja kovia miehiä. Kirjan päähenkilö Jose, Nicaraguasta, on tällainen nyrkkeilijä. Lyö kovaa ja menestyy. Kunnes … Raadollinen maailma Jaatisen ”Torpedo” on kuvaus paitsi nyrkkeilystä urheiluna, raadollinen kuvaus erityisesti ammattinyrkkeilyn pimeästä, rikollisesta puolesta. Asia tiedetään, mutta siitä on hyvin vähän kirjoitettu. Vaikka hämärää puuhaa on ollut jo kauan, siitä lähtien kun rahasta on kehässä isketty, tuo Jaatinen suomalaiseen kirjallisuuteen ”Torpedo” -kirjallaan aivan uuden ulottuvuuden. Erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuvaus pikku-Josen tiestä ammattilaiskehän iskijäksi, joka häviää tahallaan huonommilleen, murskaa tahallaan vastustajiensa käsiä. Josen taustalla häärii hämärämiehiä eri puolilta maailmaa. Amatöörivalmentajien sanat ja ohjeet kaikuvat kuuroille korville. Kuvaus hämärähommista nousee normaalin urheilukirjan yläpuolelle lähennellen jännitysromaania. Nuori suuresta rahasta haaveileva urheilija tulee Suomeen ottelemaan, asuu Rovaniemellä,rakastuukin suomalaisnaiseen ja uskoo nyrkkeilykehässä ansaituilla rahoilla saavuttavansa unelmansa. Hyvän tarinan ainekset ovat olemassa. Pekka Jaatinen tarjoilee meille tarinan, taidolla, kiehtovasti. Nouskaa kehään! Pekka Hurme ? Sähköbussien määrä HSL-alueella kasvaa harppauksella ensi syksynä, kun bussiliikenteeseen tulee 30 uutta täyssähköbussia. Helmikuussa 2020 sähköbussien määrä lisääntyy vielä viidellä täyssähköisellä bussilla. Näin päätti HSL:n hallitus, joka ratkaisi tiistaina 27.11. HSL:n bussikilpailutuksen 47/2018. Nyt ratkaistu bussikilpailutus oli ensimmäinen, jossa HSL vaatii liikennöitsijöiltä sähköbusseja. – Myönteinen yllätys oli se, että saimme sähköbusseja myös kohteisiin, joille emme niitä edellyttäneet. Sähköbussit ovat nollapäästöisiä, energiatehokkaita sekä hiljaisia ja HSL:n tavoitteena on kasvattaa voimakkaasti niiden määrää. HSL:n liikenteen bussikalustosta 30 prosenttia pitäisi olla sähköbusseja 2025 mennessä, sanoo HSL:n ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen. HSL:n tavoitteena on leikata joukkoliikenteen ilmanlaatuun vaikuttavia lähipäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2025 mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, sähköbussien lisäksi liikenteeseen tarvitaan uusinta ajoneuvoteknologiaa ja parhaimpia polttoaineita. – Sähköbussien lisäksi HSL-alueen liikenteeseen tulee tämän kilpailukierroksen tuloksena 85 uutta vähäpäästöistä Euro VI –päästönormin dieselbussia. Kaikki liikenteeseen tulevat uudet bussit on varustettu muun muassa matkustamotilan ilmastoinnilla, sekä USB –latauspistokkeilla, Häyrynen sanoo. HSL on sitoutunut vähentämään päästöjä myös muilla keinoilla. Ensi vuoden alusta alkaen sähköbusseissa, raitiovaunuissa, junissa sekä metroissa käytetyn sähkön pitää olla kestävästi tuotettua sähköä, esimerkiksi pohjoismaissa tuotettua tuuli-, vesitai aurinkosähköä. Lisäksi HSL:llä on ympäristöbonusmalli, jolla voidaan korvata HSL:n sopimusliikennöitsijöille päästöjen vähentämisestä aiheutuvia kuluja. HSL on varannut kaksi miljoonaa euroa ensi vuoden ympäristöbonuksiin. Vuosina 20122018 ympäristöbonuksia on maksettu liikennöitsijöille yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa.
• 13 Nro 23 • Viikko 50/2018 M unkin S eutu Se oli yhtä tulihelvettiä – Eeri Hyrkkö Ihantalan taisteluiden keskellä ? Tarja Lappalaisen Se oli yhtä tulihelvettiä – talvija jatkosodan kasvot –teoksessa sotaveteraani Eeri Hyrkkö kertoo Karjalan kannaksella käydyistä Ihantalan taisteluista, joissa suomalaiset sotilaat taistelivat henkensä edestä Suomen itsenäisyyden ollessa veitsenterällä. Ihantalan taisteluiden voidaan katsoa alkaneeksi heinäkuun 1. päivänä 1944. Tuolloin kenraalimajuri Einar Vihman vahvistettu 6. divisioona (runsaat 10 000 miestä) torjui seitsemän neuvostohyökkäystä. 6. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 35. mies Eeri Hyrkkö (s. 1922) muistaa tapahtumat vielä kuin eilinen päivä. Hän joutui viettämään Karjalan kannaksella Ihantalan taistelujen etulinjassa liki kaksi kuukautta, selviytyen sieltä kuin ihmeen kaupalla hengissä. Karjalan kannakselle Maaselästä Kun Eeri Hyrkön yhdestoista komppania saapui Maaselän kannakselta vahvistukseksi Karjalan Kannakselle Ihantalaan, sotilaat alkoivat 1.7.1944 kaivaa asemia kumpareella, joka oli parin kilometrin päässä etulinjasta. Sama työ jatkui seuraavana päivänä, mutta illalla komppania oli siirtymässä etulinjaan. – 2.7. suomalaisten radiokuuntelu sieppasi vihollisen koodatun radiosanoman, joka saatiin nopeasti avattua. Siinä ilmeni, että venäläiset aikovat hyökätä seuraavana aamuna 3.7. kärjessään valioyksikkö, joka oli aikaisemmin murtautunut suomalaisten puolustuksen läpi Valkeasaaressa, Eeri Hyrkkö kertoo. Suomen armeijan tykistö alkoi aikaisin aamulla tulittaa vihollisen asemia. Tykistöä tukivat saksalaiset Stuka-syöksypommittajat. – Tämä tuotti tulosta. Voimakas tulitus siirsi ja heikensi merkittävästi venäläisten hyökkäystä, paikan päällä kaiken kokenut ja nähnyt, Hyrkkö kertoo. 3.7. kellon lähestyessä kuutta Hyrkkö joukkueineen alkoi kuulla pelottavaa ääntä: voimakasta lentokoneiden jylinää. Kohta laivueet jo näkyivätkin. – Yritin laskea lentokoneiden määrää. Pääsin sataan, mutta kaikkiaan niitä oli ollut kaksisataa. Koneet näyttivät tulevan kohti, ja komensin äkkiä ryhmäni kahden suuren kiven alle suojaan. Pian alkoikin raskas jyminä. Maa tärähteli ja keinui, kun koneet pudottivat lastinsa jopa 500 kiloa painavia pommeja. Suomalaisten sotilaiden kurimus oli kova, kun heidän eteensä maahan ilmaantui kolmenkin metrin syvyisiä kuoppia, joiden halkaisija saattoi olla jopa kymmenisen metriä. – Näin kuinka suuret puutkin pirstoutuivat kuin tulitikut. Sen jälkeen tuli laumoittain matalalla lentäviä maataistelukoneita, jotka tulittavat tykkija konekivääritulella kaikkia eläviä kohteita, Hyrkkö kertoo taistelun ankaruudesta. Tilanne oli kriittinen: perääntyä ei voitu, eikä haluttu, vaikka jännitys ja paine olivatkin kovat. Lopulta Hyrkkö pst-yksikkönsä kanssa löysi komppanian komentopaikan. Se sijaitsi muutama sata metriä etulinjasta suuren kiven suojassa. – Ilmoitin ryhmäni luutnantti Koskiselle ja kerroin samalla, että olemme myöhässä, kun kukaan ei tullut meitä hakemaan. Luulen, että Koskinen oli yksinkertaisesti unohtanut meidät, sillä hän ei vastannut mitään toteamukseeni, vaan käski lähetin saattaa meidät linjaan. Hyrkön mukaan näinä kohtalon hetkinä edessä olisi tarvittu joku esimies luomassa uskon vahvistusta ja rohkeutta. Tämän tehtävän otti oma-aloitteisesti neljännen joukkueen varajohtaja, Viipurin poika kersantti Veikko Houni. – Hän kulki mies mieheltä luomassa rauhallisuutta, poistaen näin pelkoa, mutta korosti meille kaikille samalla valppautta ja tarkkaavaisuutta. Hounin itsensä taival päättyi elokuussa 1944. Hän ei huomannut vihollisen kätkemää miinaa, vaan astui sen päälle ja menehtyi. Kun vihollisen tulivalmistelu aamupäivällä päättyi, alkoi varsinainen hyökkäys. Loppujen lopuksi siitä tuli viiden päivän yhtämittainen kamppailu, jonka kuluessa suomalaisilla ei juurikaan ollut lepohetkeä. Eerikin toteaa valvoneensa ryhmänsä kanssa viisi vuorokautta. Venäläisten valtava ylivoima Aamupäivällä 4.7.1944 saatiin siepattua jälleen venäläisten radiosanoma, jonka mukaan vihollisen aikomuksena oli hyökätä kahdeksalta illalla panssarien, tykistön, kranaatinheitindivisioonan, raketinheitinprikaatin ja ilmavoimien tukemana suomalaisten kimppuun. Ylivoima suomalaisiin nähden oli valtava. Tilannetta pidettiin niin vakavana, että divisioonan komentaja ehti jo antaa JR 35 III pataljoonalle käskyn varautua viivyttämään vihollista valtatien suunnassa Kilpeenjoelle, mikäli rintama Ihantalassa murtuisi. – Onneksemme näin ei kuitenkaan käynyt. Niin veitsenterällä oli silloin puolustuksemme kestäminen. Vihollinen alkoi liikehtiä koko lohkolla vähän ennen puoltayötä, voimakkaammin Pyöräkankaalla, Hyrkkö kertoo. – Kyllähän me jokainen tajusimme siinä taistelujen riehuessa ympärillä käsittämättömällä voimalla, että Suomi heinäkuun alkupäivinä 1944 taisteli, ei enää vapaudestaan, vaan hengestään. Uhrien määrä oli suuri. Olimme valmiit uhraamaan henkemme, nuoren elämämme, jotta vihollisen teräsvyöry saadaan pysähtymään, Hyrkkö toteaa. Vihollinen kerää kamppeensa Suomalaisten ankara ja sitkeä puolustaminen tuotti hedelmää. Heinäkuun kymmenennen päivän paikkeilla taistelujen kiivaus alkoi laantua, ja 15. heinäkuuta Neuvostoliiton korkein johto totesi, ettei tavoitetta saavutettu, ja alkoi siirtää osan joukoistaan muille rintamille. – Torjuntavoitto oli saavutettu, ja kenraali Oeschilla olikin aihetta kiittää kaikkia Ihantalan puolustajia, Jalkaväkirykmentti 35:n mies, sotaveteraani Eeri Hyrkkö toteaa. Lue koko tarina kuinka suomalaiset Eeri Hyrkkö ja muut sotilaat taistelivat itsenäisyytemme puolesta henkensä edestä Tarja Lappalaisen kirjasta Se oli yhtä tulihelvettiä – talvija jatkosoda n kasvot. Saatavissa nyt myös pokkarina. Eeri ja hänen pikkuveljensä pitelemässä kotitalonsa vilkasta hevosta. Hevonen lähti sittemmin talvisotaan ja ilmoitettiin kaatuneeksi jo jouluna 1939. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Eeri Hyrkkö vappuna 1944 Maaselässä lähellä Seesjärveä ennen Talin-Ihantalan suurtaisteluja. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Alikersantti Eeri Hyrkkö. Kuva on otettu keväällä 1944 Hyrkön ollessa viimeisellä lomalla vuonna 1944 hieman ennen Ihantalan vaiheita. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Eeri Hyrkön sotilaspassin kansi ja lehti. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Mies poterossaan Ihantalan taisteluiden aikana. Kuva SA-kuva Tähän pysähtyi venäläisten hyökkäys Ihantalassa. Kuvassa näkyy räjäytetty Stalin panssaritorjuntavaunu. Lähde: SA-kuva
• 14 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu ? Gallerioiden vuosi huipentuu joulukuuhun, jolloin osalle tulee pyhätaukoja. Galleria Kookos joutuu lopettamaan ja Galleria Lapinlahti on uhan alla kiinteistön tulevan kohtalon takia. Uutena esitellään Luova Suvilahdessa. Monitaiteilijan juhlaperformanssi Kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom juhlii uraansa 60-vuotisjuhlanäyttelyn merkeissä. Näyttelyn yhteydessä on myös Liksomin musikaalielokuvan ”Pietari Suomen kuningatar (vitun noita)” kantaesitys. Yhteistyö Galleria Liven (aiemman Ortonin), Tenholantie 10, kanssa alkoi vuonna 2012, jolloin taiteilija järjesti galleriassa edellisen yksityisnäyttelynsä. Liksom tallentaa näyttelyn yhteydessä noin 150 teostaan Liven kokoelmiin. Teokset tulevat esille ensi vuonna valmistuvaan ammattiopisto Liven uuteen oppilaitosrakennukseen. Hän tallentaa 70 työtä Vuosaaressa sijaitsevaan Kulttuurikeskus Sofiaan ”Ekumeenisen postmodernin ikonostaasin”. – Täällä taide on esillä ihmisten arkisessa ympäristössä, eikä eristettynä johonkin erilliseen tilaan. Kahvilassa käy paljon esimerkiksi samassa rakennuksessa sijaitsevan ammattioppilaitoksen opiskelijoita ja sairaalan potilaita. Ihmiset kulkevat ohi ja altistuvat vahingossa taiteelle, kun ovat vaikkapa menossa leikkaukseen, Liksom sanoo. Valokuviin perustuva projisointi Saku Soukan näyttelyssä Valokuvagalleria Hippolyten, Yrjönkatu 8-10 sisäpiha, studiossa esitetään vuodenaikojen mukaan neljään osaan jaettu valokuviin perustuva projisointi, jossa pohditaan ihmisen suhdetta itseensä, muihin ihmisiin ja kaupunkiympäristöön. Teosten läpikäyvänä teemana on välitila, jossa korostuvat siirtymävaiheet ja hetket, jolloin jokin vanha muuttuu uudeksi, jota ei vielä tunneta. Teos kestää runsaan tunnin. Soukan ensisijainen ilmaisuvälineensä on valokuva, jota hän yhdistelee eri tavoin tekstin, äänen, videon ja installoinnin kanssa. Monien alateemojen kautta teoksien yhteiseksi pääteemaksi nousee identiteetti. Ne peilaavat itseyden ja toiseuden sekä hybridin käsitteitä. Kohtaamiset ja vuoropuhelut sisäisen ja ulkoisen, pysähtyneisyyden ja liikkeen sekä orgaanisen ja teollisen välillä ovat läsnä. Teoksissa on usein omaelämäkerrallinen tunnelma. Taide ja leikki samalla lähteellä Galleria Contempon, Lönnrothinkatu 23, syksy on ollut vahva nuoren polven taiteilijoiden näyttelyillä. ”Hide and seek”, Satu Laurelin näyttelyssä seikkaillaan mielikuvituksen viidakoissa, kesytetään perhosia ja etsitään kadotettua ideoiden maailmaa. Taide ja leikki juovat samasta lähteestä. Siitä, jonka äärellä aika katoaa ja kaikki on mahdollista. Teoksissa on leikitelty utopioilla ja unelmilla. Lapsenmielisyys, pyhä huolettomuus tuntuu usein arjessa olevan piilossa, mutta löytyy, kun sitä osaa etsiä. Maalauksen lähtökohta ovat usein värit ja esteettinen elämys. Maalaaminen on hänelle kauneuden etsimistä. Hän yhdistää ekspressiivistä ja perinteistä tekniikkaa. Mielen liikettä päättää Kookoksen näyttelyt Kuvataiteilija Mari Blomroos-Heininen elää taiteilijana omassa ajassaan ja todellisuudessaan. –Yksilöinä tuotamme oman todellisuutemme, jota voi nimittää vaikka sisäiseksi maailmaksi tai omaksi tulkinnaksi. Tämä mahdollistaa loppumattoman todellisuudentason rikastumisen jos vain olemme valmiita ottamaan sen vastaan. Hän kuvittaa tarinoita, jotka haluavat tulla kerrotuksi. Jokainen katsoja jatkaa tarinaa omin tulkinnoin. – Työskentelen eri materiaaleilla ja tekniikoilla. Maalaan pääosin akryylilla ja öljyllä aiheesta riippuen. Nyt hän on prosessoinut kierrätystekstiiliä ja peiliä. Hän on mukana molemmissa kesällä aloittaneen Galleria Kookoksen, Mariankatu 23, huoneiden näyttelyissä. Toinen on ”Mielen liikettä”, toinen ”Light in the Dark”. Omistaja irtisanoi Liisankadun ja Marinakadun kulman arvotalon vuokralaiset remontin takia. Blomroos-Heininen on myös kuraattori ja aiemman Artikan galleristi. Kauppa-keskuksen liike jatkuu installaationa Valokuvataiteilija Mia Seppälä kuvasi Itäkeskuksen kauppakeskuksessa v. 2016 alusta samaa kohtaa, jossa sijaitsi Sunrise -niminen myymälä. Hän kiinnitti huomiota myymälän omistajan tapaan järjestää myyntipaikkansa esineet päivän päätteeksi. Tässä ”installoivassa” toiminnassa oli tietty systemaattinen ote, joka yllytti taiteilijan kuvitteluun taipuvaista mielenlaatua. Vuosi sitten liike yllättäen lopetti toimintansa ja sen takaa paljastui pieni vitriinimäinen tila. Seppälä sai luvan käyttää tilaa teoksensa osana ja hän versioi kesällä ”The Sunrise venue” nimeä kantavan, jatkuvan installaation samalle paikalle. Teos jatkuu nyt Galleria Lapinlahteen, Lapinlahdenpolku 8, rakennettuna performatiivisena versiona. Hän viittaa teoksessa käyttämäänsä menetelmään, jossa digitaalinen valokuva aktivoidaan tilanteessa ”pois-maalaamalla”. Näyttely on osa Kokeelliset järjestelyt kauppakeskuksessa -prosessia Itäkeskuksen Hansakujalla. Valokuvia apinan vuosien syklissä Galleria Luova, Suvilahdenkatu 10 A 5.krs, on uusi, paljon valokuviin keskittyvä näyttelytila Suvilahden laajenevan kulttuurikeskuksen alueella. Nina Korhonen on tunnettu vahvoista ja puhuttelevista kuvista. Yksi t u n n e t u i m m i s t a mm. Ruotsin parhaana valokuvakirjana 2004 palkittu valokuvateos on ”Anna, Amerikan mummu”. Hän kuvasi isoäitiään, joka oli muuttanut Amerikkaan vuonna 1959. Uusin kirja ilmestyi keväällä 2018. Kuvat ovat valikoituneet 12 vuoden aikana tehtyjen Kiinan matkojen kautta ja näyttely on omistettu rakkaalle isoisälle Kalle Väisäselle. ”Monkey to Monkey” on kiehtova kurkistus kameran linssin läpi kiinalaisten ihmisten hetkiin heidän jokapäiväisessä elämässään. Kuvia yhdistää kiinalaisen astrologian 12 vuoden sykli, joiden aikana Korhonen on valokuvannut suurkaupungeissa sekä maaseudulla, aikajanan alkaessa ja päättyessä apinan vuoteen. Hän antaa valokuvassaan kuvauksen kohteelle ja hetkelle arvokkuuden. Maalaus kuvana ja rakennelmana Forum Box, Ruoholahdenranta 3 A, esittelee Lotta Ingmanin näennäisen yksinkertaisia maalauksia, joissa on mielenkiintoista, että ne eivät anna periksi katsojan halulle kuvailla tai ymmärtää niitä välittömästi. – Liike, joka näin syntyy, antaa kokemukselle ylimääräisen ulottuvuuden, jota voisi kuvailla lähinnä ajalliseksi tapahtumaksi. Liikkeen ääripäät ovat: maalaus kuvana ja maalaus rakennelmana. Maalausta, jossa toisto luo eroja ja tiukka ilmaisu antaa eroille sävyjä. Katse voi vaeltaa vapaasti ja löytää uusia teitä aivojen hermosolujen ja -iitosten välille. Poliittisuus piilee maalauksen halussa näyttää meille erilainen tapa nähdä. Mediaboxissa on esillä Marja Viitahuhdan hieno videoteos, jonka aineisto on koottu netistä. Taiteilijavetoisen gallerian syntymästä tulee ensi vuonna 30 vuotta. Kain Tapperin ja muiden perustajien pyrkimyksistä ilmestyi 2014 historiateos, jota on mukava selailla galleriassa. Katkelmia keskeneräisestä novellista Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esittelee kolme hyvin erilaista taiteilijaa. Paula Tella leikittelee sukupuolten tunnistamisella ja eroilla. Eeva Hannulan ”Amorphous Writings” purkaa näyttelyksi saman nimistä kirjaa. Taidekoulu-Maan ja Kuvataideakatemian kasvatti Tero Kontisen ”Keskellä huonetta oli mustepullo ja pari arkkia paperia” sarjassa on esillä muutaman viime vuoden aikana cut-up tyylillä tehtyjä kollaasimaalauksia. Hän perustelee niitä katkelmilla keskeneräisestä novellista: – Pöydälläni lojuu kasapäin paperilappuja, tarinan alkuja…lauseenkatkelmia…ehdotuksia ja ideoita… jotain lainattua / jotain omaa (…) / Joskus tuntuu siltä / kuin luovaa työtä tulisi harjoittaa / vaivalloisesti. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen: Joulukuun kuvataide Kirjailija, kuvataiteilija esitti performanssin 60-vuotisjuhlanäyttelyssään Galleria Livessä. Kuva: Ilona Ojankoski. Taiteilija Saku Soukalla on neliosainen valokuvaprojisointi Ikkuna Välissä esillä Hippolyten Studiossa. Kuvassa tekijä keskellä videotaan. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Satu Laurel ja I love -teos Galleria Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Mari Blomroos-Heininen ja teoksensa Swanlake (vas.) ja You are my mind forefer Galleria Kookoksen viimeisessä näyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Tero Kontinen vierellään Suotuisat olosuhteet -teoksensa Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Lotta Ingman ja Nimetön -teoksensa Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 23 • Viikko 50/2018 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi HSL-sovellus palkittiin Slush-tapahtumassa kuyhteyksien lisäksi kertoo matkoille tarvittavan lipun. Lisäksi sovellus poimii uutisvirtaan kullekin käyttäjälle kohdennettuja liikenneuutisia. Uusia lippuja ja ominaisuuksia – Olemme iloisia saamastamme tunnustuksesta ja se kannustaa meitä kehittämään sovellusta eteenpäin yhdessä asiakkaidemme kanssa, sovelluksen konseptin omistaja Niko Tynkkynen HSL:stä sanoo. – Lähitulevaisuudessa lipun voi ostaa 30 vuorokauden välein veloitettavana jatkuvana tilauksena, jolloin lippu on aina voimassa. Samalla opiskelijoille tulee mahdollisuus ostaa kausilippu alennushintaan. Myös Reittiopas h e l p o t t a a j a t k o s s a entistä paremmin asiakkaidemme liikkumista. HSL-sovelluksen voit ladata maksutta Androidja iPhone –älypuhelimiin joko App Storesta tai Google Play –sovelluskapasta. Sovellus toimii Androidja iPhone -älypuhelimissa, joiden käyttöjärjestelmä on Android 5.0 tai iOS 9.0 tai niitä uudempi. HSL on Slushin tuotantokumppani ja tukee Slushia tapahtuman ekologisten tavoitteiden saavuttamisessa liikkumisen saralla. HSL myönsi vapaan matkustusoikeuden seudulliseen joukkoliikenteeseen Slush 2018 tapahtumalle ja tarjosi yhteistyössä Slushin kanssa 10 000 tapahtumaan osallistujille ja akkreditoituneille kolmen vuorokauden seutuliput. HSL-Sovellus on voittanut Paras Mobiilipalvelu -kilpailun ensimmäisen palkinnon Android One -kategoriassa. ? HSL-Sovellus on voittanut Paras Mobiilipalvelu -kilpailun ensimmäisen palkinnon Android One -kategoriassa. Palkinto jaettiin Slush-tapahtumassa keskiviikkona 5.12. HSL-Sovellus oli Paras Mobiilipalvelu -kilpailun tuomariston mukaan hieno esimerkki palvelusta, joka olisi mahdollista laajentaa jopa maailmanlaajuiseksi, ja sellaiset tulevat olemaan jatkossa Suomen menestyksen kulmakiviä. Tuomariston mielestä oli ilahduttavaa huomata, kuinka Suomesta löytyy osaamista tällaisten palvelujen tuottamiseen. Kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan lähes sata palvelua kuudessa eri sarjassa. Tuomariston puheenjohtajana toimi liikenneja viestintäministeri Anne Berner. HSL-sovelluksen suosiosta kertovat myös sen käyttäjäluvut. Kesäkuussa 2018 käyttöön tullutta HSL-sovellusta on ladattu jo yli 900 000 kertaa. Sovelluksella ja sen aikaisemmalla versiolla HSL:n mobiililippusovelluksella myydään tänä vuonna lippuja yhteensä 80 miljoonan euron edestä. Kun HSL:n mobiililippusovellus tuli käyttöön vuonna 2015, myynnissä oli aluksi vain aikuisten kertalippuja. Tätä nykyä HSL-sovelluksella voi ostaa kertaja vuorokausilippuja sekä aikuisten 30 vuorokauden lippuja. Sovelluksessa on myös Reittiopas, joka parhaiden kulLasten Päivän Säätiö lahjoitti 4,5 miljoonaa lastensuojelutyöhön ? Linnanmäeltä kajahtaa ilouutisia! Huvipuisto on lahjoittanut eilen 4,5 miljoonan euron avustuksen lastensuojelutyölle. Historiansa aikana Linnanmäkeä ylläpitävä Lasten Päivän Säätiö on jakanut yli 100 miljoonaa euroa lastensuojelutyölle. Linnanmäen Huvipuistoa ylläpitää ja kehittää Lasten Päivän Säätiö, jonka tärkeänä tehtävänä on kerätä varoja lastensuojelutyölle. – Voimmekin ylpeänä kertoa, että tämän mukaisesti Lasten Päivän Säätiö on eilen illalla lahjoittanut 4,5 miljoonan euron lahjoituksen perustajajärjestöilleen, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Lasten Päivän Säätiön on perustanut vuonna 1950 kuusi suomalaista lastensuojelujärjestöä: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Pelastakaa Lapset, Ensija turvakotien liitto, sekä Parasta Lapsille. – Lahjoitus on meille erittäin merkittävä tukipilari, joka mahdollistaa toimintamme. Lastensuojelun Keskusliiton kärkihankkeena oli kuluneena vuonna Anna ääni lapselle -kampanja, joka yhdistää lapsija perhejärjestöjen sekä lasten asioista kiinnostuneiden kansalaisten ääniä ja tuo lasta näkyväksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Perustajajärjestöjen muut kärkihankkeet kaudella 2018 olivat Parasta Lapsille ry:n Aikaa ilolle – lasten ja perheiden leiritoiminta, Barnavårdsföreningen i Finlandin nuorten mielenterveyttä edistävä #brafiilis, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamisen vastainen työ, Ensija turvakotien liiton seurusteluväkivallan vastainen työ sekä Pelastakaa Lapsien lapsiperheiden tukihenkilötoiminta. Lasten Päivän Säätiön jakama lahjoitus luovutettiin 29.11. Linnanmäki Gaalassa Peacock-teatterissa. Jokainen Linnanmäellä kauden 2018 aikana huvitellut asiakas on osallistunut lastensuojelutyön tukemiseen. – Tärkeä missio antaa lisämerkitystä työhömme. Kaikki Linnanmäen työntekijät eli hupimestarit työskentelevät läpi kauden tavoitteen saavuttamiseksi. On harvinaista maailmankin mittakaavassa, että huvipuisto toimii yhteiskunnallisesti näin suurena vaikuttajana, Adlivankin toteaa ja jatkaa: – Joka kausi aloitamme lahjoituspotin kerryttämisen nollasta. Työskentelemmekin jo kovaa vauhtia kauden 2019 avaamista varten. Ensi kesänä Linnanmäelle saapuu huikea ratalaiteuutuus Taiga, jonka onkin jo nyt herättänyt paljon mielenkiintoa asiakkaittemme keskuudessa. Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöt vastaanottivat lahjoituksen. Munkinseudun Jouluextra ilmestyy viikolla 51! Aineistot 13.12. klo 10.00 mennessä.
• 16 Viikko 50/2018 • Nro 23 M unkin S eutu Varaa hoivakotipaikkasi nyt 09 7750 5980 Juniorit 4 17 v. Aikuisryhmät Aloittelijoista kilpapelaajiin AMMATTIVALMENTAJA SINUA VARTEN www.tennishedman.fi p. 09 8624 4000 Vauhti Hauskuus Oppiminen Tule mukaan kevään ryhmiin! Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Joulupöytä katettuna 15. 16.12.2018 klo 12.00 16.00 Runsas silli/salaattipöytä, peruna-/lanttu-/porkkanalaatikko, kinkku/kalkkuna, luumuvaahto, kahvi/tee. Hinta: 18€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia!! Tervetuloa herkuttelemaan! Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi