• Anna meidän hemmotella sinua MunkinSeudun taina paarmas Taina Paarmas Erja Nalli-Taipalus SKY-kosmetologi sairaanhoitaja terveydenhuollon maist. intohimosta ihoon? kauneutta unohtamatta Joulusiivoukset! Jouluextra Olipa ongelmasi akne, ikääntyminen tai allergia, olet lempiasiakkaamme. Haluamme hoitaa ihoasi parhain keinoin, parhailla tuotteilla. SKY-erikoiskosmetologi estenomi ammatinopettaja ilmestyy jo viikolla 51. Vielä ehdit varata paikkasi! Soita: Linnea Kotiranta 09-413 97 360 Lakeuden Emännät siivoaa kodissasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 MunkinSeutu 2014 - Viikko 50 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. Patrick Frisk Partner, M.Sc. 040 534 3590 patrick.frisk@huom.fi Betjäning även på Svenska! Helsinki Oulunkylä PT 261+41m2 5-6H+avokeittiö+s+uima-allas+autotalli. Harvinaisen vaikuttava designtalo kolmessa tasossa johon kannattaa tutustua. 4 makuuhuonetta, avoimet teassit, huikean isot ikkunat, ainutlaatuinen sisäpiha sekä autotalli kahdelle autolle. 9907510 Mh. 945 000 ?. Kantakyläntie 3 A 45. vuosikerta - Nro 23 Asiakkaani ovat arvioineet meidät. Lue saamamme palautteet huom.fi. Olemme molemmat Munkinseutulaisia, joten tunnemme seudun parhaiten Maija Hertz-Baumann LKV, Partner 040 680 7700 maija.hertz-baumann@huom.fi Hanko Bengtsår Kesämökki 69m2 /1,28 ha saari Unelmiesi saari keskellä kauneinta saaristoa. Oma 1,28 ha saari 10 min venematkan päässä Hangosta. 69 m2 mökki+sauna+laiturimökki+talousrakennus sekä oikeudet 180 ha kalustusvesiin. Harvinaisuus jota on harvoin markkinoilla. 9597809 Mh. 525 000 ?. Krialskär Välittäjiemme yhteystiedot löydät: www.huom.fi Helsinki / Konala KT 54m²  Espoo / Viherlaakso KT 2h+k+p  Puistoon rajoittuvan, omalla tontilla sijaitsevan, hissillisen talon, läpitalonhuoneisto odottaa uusia asukkaitaan. Kodissa on suuret ikkunat, jotka tuovat paljon valoa tiloihin. Olohuoneeseen on avara sisäänkäynti eteisestä ja olohuoneesta on käynti lasitetulle, tilavalle eteläparvekkeelle. Remontoi koti oman näköiseksesi! Vh. 169.000? Mh. 160 395,02? (F) Vähäntuvantie 4 9738275 Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Metsänneidonkuja 12, Espoo TULIMME PUSSISTA ULOS! 9 kk kestäneen julkisivuremontin valmistumisen kunniaksi tarjoamme kaikelle kansalle KAHVIT OLEMME MUUTTAMASSA Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme 18.12.2014 osoitteessa Munkkiniemen puistotie 21. Glögitarjoilu. perjantaina 12.12. klo 16-18.00 TERVETULOA KERRANKIN JÄNNITTÄMÄTTÄ HAMMASLÄÄKÄRIIN! Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki Muuttomme kunniaksi tarjoamme Sinulle munkinseutulainen joululahjan. Tule noutamaan 1000 ? asunnonvaihtajan etuseteli uudesta toimistostamme 16.12.-31.12. välisenä aikana ja osallistu samalla oranssin tehosekoittimen arvontaan. JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 91m² 4h+k+p  Putkisaneeratun, hissillisen talon valoisa ja avara päätyhuoneisto, jossa koko asunnon levyinen lasitettu parveke länteen - järvelle. Kylpyhuone/wc on uusittu putkiremontin yhteydessä, myös lähes kaikki pinnat on uusittu. Keittiössä mm. jääkaappi, pakastekaappi ja viinikaappi. Tule, ihastu ja muuta heti uuteen kotiisi! Vh. 228.000? Mh. 225 506,50? (E2007) Viherlaaksonranta 10 9919023 LEENA STOCKUS Myyntineuvottelija puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 EEVA VALORI Kiinteistönvälittäjä LKV, KTM puh. 020 780 3639 gsm 040 679 1600 PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 MUNKKINIEMI | Munkkiniemen puistotie 17, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Katso kaikki esittelyt www.huoneistokeskus.fi Ajanvaraus: 09 - 4774 300
• MunkinSeutu 2 ? Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky Maalaus ja tapetointi. Lattiatyöt ja laatoitukset. Parketit. Keittiöremontit. Märkätilaremontit. Puh. 040 5590 594 Katso ? www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com Viikko 50 Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 MunkinSeudun Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51. Vielä ehdit varata paikkasi! Soita: Linnea Kotiranta 09-413 97 360 Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Suomen vanhin henkivakuuttaja täytti 140 vuotta ??Henkivakuutuksella on ollut merkitystä naimamarkkinoilla Suomessa: yli sata vuotta sitten hyvän aviomiehen ominaisuuksiin kuului henkivakuutus. Suomen vanhin henkivakuuttaja Kaleva tuntee suomalaisten henkivakuutusasiat jo 140 vuoden ajalta. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa henkivakuutuksen ottaminen oli suosittua varakkaiden ihmisten keskuudessa*. Työläisillä ja köyhälistöllä ei ollut varaa henkivakuutuksiin. Hyvän aviomiehen ominaisuuksiin kuului, että hänellä oli henkivakuutus kuoleman varalta. Sillä perheen taloudellinen hyvinvointi pystyttiin takamaan, vaikka perheenisästä aika jättäisi. ? Kulkutaudit, keuhkotaudit ja influenssaepidemiat olivat yleisimpiä kuolinsyitä 1800-luvun lopussa, kun Kaleva aloitti toimintansa. Yleisimmät kuolinsyyt ovat muuttuneet 140 vuoden aikana. Monet taudit, kuten tuberkuloosi, on saatu kukistettua Suomesta kokonaan, tai niihin on kehitetty lääkkeitä. Nykyään verisuonitaudit ja syövät aiheuttavat eniten kuolemia ihmisten keskuudessa, kertoo Kalevan toimitusjohtaja Paula Salonen. ? Nyt henkivakuuttaminen ei ole pelkästään varakkaiden herkkua. Vakuutusalan kehitys ja kilpailu ovat muodostaneet henkivakuutusten hinnat sellaisiksi, että lähes kaikilla pitäisi olla varaa vakuuttaa henkensä, Salonen jatkaa. Vain kolmasosalla työikäisistä suomalaisista on henkivakuutus. Kuolemaan liittyy myös pelkoa, joka on yleistä erityisesti lapsiperheissä**. ? Vaikka sosiaaliturva on Suomessa todella hyvällä tasolla, sen antama turva ei ulotu kuolemantilanteisiin. Erityisesti lapsiperheissä on hyvä olla jokin turva siltä varalta, että taloutta pyörittää yhtäkkiä kahden vanhemman sijasta vain yksi, Salonen jatkaa. Kalevan elokuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmasosa (31 %) vastaajista, joilla on puoliso, pelkää puolisonsa kuolemaa. Myös vastaajat, joiden perheessä on nuoria lapsia, pelkäävät puolisonsa kuolemaa enemmän kuin ne, joilla ei ole vielä lapsia tai lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Kuolemanpelko vähenee, jos kuoleman varalle on tehty valmisteluja, joten henkivakuutuksen ottaminen voisi keventää mieltä. Yli puolet suomalaisista ei ole tehnyt mitään valmisteluja kuolemansa varalle, joista yhdeksi voi laskea henkivakuutuksen ottamisen. Vie vanhus ulos -kampanjaa vauhdittava jääkiekkoilija Jarkko Ruutu kertoo kampanjasivujen videolla ulkoilukaverin merkityksestä. Kuva: More On Oy Ikäihminen tarvitsee ulkoiluseuraa etenkin talvella ??Monen iäkkään mahdollisuudet ulkoiluun vaikeutuvat talvella, ellei liikkumisen tueksi ole turvallista ulkoiluseuraa. Vie vanhus ulos -haastekampanjalla kerätään ulkoilukertoja iäkkäiden kanssa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Tavoitteena on 15 000 ulkoilukertaa. Vie vanhus ulos -haastekampanja kiinnittää huomiota toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoiluun nyt neljännen kerran. Kampanjaan osallistutaan verkkosivulla vievanhusulos.fi, jonne ulkoilukerrat kirjataan. Talvella moni iäkäs joutuu luopumaan ulkoilusta, koska pelkää kaatumista. Ikäinstituutti muistuttaa, että iäkkäät haluavat ulkoil- la myös talvella, mutta liikkumiseen tarvitaan tukea. Jokainen voi osoittaa välittämistään ja tarjota iäkkäälle turvallista ulkoiluseuraa. Jos tiedossa ei ole tuttua vanhusta, ulkoiluystävän tarvetta voi kysyä oman paikkakunnan seurakunnasta, järjestöistä tai palvelutaloista. "Viime vuonna kampanja toteutettiin syksyllä ja sillä kerättiin 20 450 ulkoilukertaa. Osallistujia oli 82 paikkakunnalta. Talvinen ajankohta tuo omat haasteensa iäkkäiden ulkoiluun ja juuri siksi lähdemme liikkeelle nyt 1. joulukuuta. Tavoite on 15 000 ulkoilukertaa 100 paikkakunnalla. Jos entistä laajempi joukko lähtee mukaan, niin tavoite on aivan mahdollinen", kertoo suunnittelija Heli Starck Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Turvallinen liikkuminen iäkkään kanssa varmistetaan heijastimilla, liukuesteillä ja sopivilla apuvälineillä sekä huolehtimalla, että kaikilla on ulkoiluun sopivat jalkineet ja lämpimät vaatteet. Jo lyhytkin liikkuminen raittiissa ilmassa virkistää mieltä. Työyhteisöjen ja yritysten toivotaan osallistuvan kampanjaan viemällä ulos oman alueensa iäkkäitä. Kampanja palkitsee kuukausittain ahkeria ulkoilijoita liikuntatuotteilla ja lahjakorteilla. Vievanhusulos.fi -sivuilla on ideoita ulkoilun järjestämiseen ja sieltä voi myös ladata kampanjaan liittyvän esitteen ja julisteen. Niitä voi myös tilata osoitteesta voimaavanhuuteen@ikainstituutti.fi. Ikäinstituutin henkilökunta osallistuu Vie vanhus ulos -kampanjaan 4.12. ulkoilemalla Helsingissä Käpyrinteen palvelutalon asukkaiden kanssa. Tempauksessa kävellään vanhusten kanssa läheiseen Kimmon puistoon, jossa ohjelmassa on mm. senioritanssia ja yhteislaulua. Ulkoilun lomassa nautitaan glögiä ja pipareita. Ikäinstituutin väestä osa jalkautuu Tampereelle ulkoillakseen Violakodin asukkaiden kanssa. Vie vanhus ulos -kampanja 1.12.2014 ? 28.2.2015. Nuoret nousevat catwalkille yhdenvertaisuuden puolesta ??Arabian Music & Action Housessa järjestetään lauantaina 13.12.2014 klo 13? 16 säkenöivä I am what I am -tapahtuma, jossa nuoret nousevat catwalkille rokaten, kävellen, hyppien, tanssien ? tyylillä, mikä itselle parhaiten sopii. Tapahtuman teemana on yhdenvertaisuus. Tuomari ja tapahtuman nimen luoja Miska Tuononen kannustaa nuoria tuomaan tyylinsä ja persoonansa rohkeasti esiin. ? Vaikka muut eivät tietäisi millainen olet, sinä itse päätät ja tiedät, usko siis itseesi! Tapahtumassa esiintyy Niko Helenius, ja juon- tajana toimii Teuvo Loman. Lisäksi lavalle nousevat Malmin nuorisotalon ABC Dance, Darun Ali sekä Rosa ja Tiia. Tuomaristo valitsee nuorista omaperäisimmät cat- walk-kävelijät, ja heidät palkitaan upeilla palkinnoilla. Tuomaristossa istuvat Miska Tuonosen lisäksi tapahtuman suojelija Tea Khalifa, Niko Helenius, Anna Eriksson mallitoi- misto Pin-up.fi:stä ja Rozza Dragoz. Arabian Music & Action House Arabianpolku 1A 2 00560 Helsinki
• Viikko 50 MunkinSeutu 45. vuosikerta ? nro 23 Ajankohtaista Kaukolämpötyöt haittaavat liikennettä Töölön tullilla ?? ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Mannerheimintie 116:n eli Töölön tullin kohdalla 7.?31.12. kello 9?15 ja kello 18?06.?Työ vaikuttaa molempiin suuntiin. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla.    Maarakennusliike Pusku Oy  pahoittelee työstä  aiheutuvaa mahdollista haittaa. 78 ihmistä on kuollut tulipaloissa tänä vuonna Sata vuotta ratikalla: Munkkiniemen raitiotien historiaa Helena Leinonen ??Munkkiniemeen on matkustettu raitiovaunulla jo sadan vuoden ajan. Vakituinen liikenne Erottajan ja Munkkiniemen välisellä linjalla alkoi 26.1.1915. Tänä päivänä neloslinjalla kulkee päivittäin yli 35.000 matkustajaa. Munkkiniemen raitiotien satavuotisjuhlat pidetään lauantaina 24.1.2015, asukasyhdistys Munkinseutu ry:n järjestämänä, ja juhlaratikkana tulee olemaan vaunu numero 399 vuodelta 1955, ja se kulkee linjatunnuksella 100V, erotuksena tavallisesta nelosesta. Daniel Federley, Oy Stadin Ratikat Ab:n puuhamies ja Raitio -lehden päätoimittaja on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa juhlapäivää, hän on myös koonnut virstanpylväitä tästä meidän munkkalaisten oman ratikan sadanvuoden taipaleelta. Tässä hyvät lukijat, olkaa hyvä! M.G.Stenius Oy osti 1900-luvun alussa Munkkiniemen kartanon maa-alueet perustaakseen alueelle huvilakaupungin. Jot- ta kaus Helsingistä, metsän keskelle, saataisiin houkuteltua asukkaita, oli liikenneyhteyksien oltava kunnossa. Niinpä yhtiö päätti rakentaa yksityisen raitiotien. ??Marraskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 78 ihmistä. Koko viime vuonna tulipaloissa menehtyi 58 ihmistä, joten siihen verrattuna vuoden 2014 luku on suuri. Palokuolleiden lukumäärä on ollut laskussa tämän vuosikymmenen, mutta vuonna 2014 suunta muuttui jälleen. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurantaan. Palokuolemien määrä oli vähentymään päin tällä vuosikymmenellä. Sivut 8-9 Helsingissä Euroopan edullisin sähkö ??VaasaETT:n koordinoimassa tutkimuksessa seurataan kuukausittain Euroopan kaupunkien sähkön hintaa. Marraskuun alkuun päivätyssä seurannassa Helsingin sähkön hinta sijoittuu alimmalle tasolle. Tutkimuksen mukaan asiakkaan kilowattitunnista maksama hinta vaihtelee jopa 152 % asuinpaikasta riippuen. Helsingin jälkeen edullisimpia ovat Tukholma ja Belgrad. Kalleimmat kaupungit ovat Berliini ja Lissabon. Euroopan maiden keskiarvohinta on tutkimuksen mukaan 19,94 ?/kWh, Helsingin sähkön hinta on selkeästi keskiarvoa alempi, 11,15 ?/kWh. Indeksi seuraa 23 Euroopan maan sähkön hintoja. Yleisesti ottaen tulokset osoittavat, että sähkön markkinahinta muodostaa noin puolet asiakkaan maksamasta hinnasta, toisen puolen muodostavat siirtohinnat, energiaverot ja alv. Sähkönhintavertailussa on eliminoitu maiden välisten hintatasoerojen vaikutus. ? On hienoa, että sijoitumme parhaalle sijalle tässä Euroopan pääkaupunkien välisessä sähkön hintavertailussa, vaikka tavoitteemme ei keskity pelkästään hintaan vaan kokonaisedullisuuteen, toteaa sähkömarkkinat-liiketoiminnon johtaja Jukka Niemi. ? Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme lisäpalveluja, joiden tuottama hyöty on heille suurempi kuin palvelun tarjoamisesta syntyvä kustannus. Esimerkiksi sähkön tuntitasoinen mittaus on jo mahdollistanut energiankäytön raportointijärjestelmän, jolla asiakas voi tunnistaa energiankäytön suuruuden tuntitasolla, asettaa tavoitteita oman energiakäyttönsä tehostamiselle ja myös helposti seurata tavoitteidensa toteutumista. Oppilaat kirjoittamassa suomenkielistä tekstiä näytelmään. Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaat Comenius-tapaamisessa Tsekeissä ? ? Viime vuonna Munkkiniemen yhteiskoulussa käynnistynyt Comenius-projekti Heimat(los) in Europa jatkuu tänäkin lukuvuonna. Projektissa pohditaan yhdessä kuuden muun projektiin osallistuvan koulun kanssa kotimaata, sen merkitystä tai sen puuttumista Euroopassa kunkin osallis- tujamaan näkökulmasta. Muut projektiin osallistuvat koulut tulevat Sykestä Saksasta, Odrysta Tsekeistä, Tel?iaista Liettuasta, Brodnicasta Puolasta, Quarteirasta Portugalista ja Antalyasta Turkista. Viimekeväisen Munkkiniemen yhteiskoulussa järjestetyn ensimmäisen oppilastapaamisen jälkeen projekti on edennyt toiseen oppilastapaamiseen, joka järjestettiin Tsekeissä, Odryssa ja Prahassa 20.-24.10.2014. Tapaamiseen osallistui viimekeväiseen tapaan 4-6 oppilasta kustakin projektiin osallistuvasta koulusta. Sivu 7
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikko 50 ? Nro 23 Uutta yrittäjyyskasvatusta Helsinkiin H elsinkiläiset opettajat, elinkeinoelämän edustajat ja yrittäjyyskasvatuksen toimijat ovat kuluneen vuoden aikana rakentaneet Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelmaa.  Ohjelma toteuttaa oppilaitoksissa Helsingin kaupungin tavoitetta olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki 2016. Ohjelma keskittyy erityisesti toisen asteen oppilaitoksiin ja korkea-asteelle, ja sen tekemiseen on osallistunut noin 70 asiantuntijaa.  Ohjelmassa määritellään visio, sitä konkretisoivat tavoitteet ja toimenpiteet yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi Helsingissä. Ohjelma on suunnattu opettajille, oppilaitosjohdolle sekä päättäjille, ja sen tavoitteena on kattavan ja laadukkaan yrittäjyyskasvatuksen varmistaminen helsinkiläisissä oppilaitoksissa. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on hyvän ja merkityksellisen elämän edistäminen yhteiskunnassa. Sen myötä ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan elinvoimaisuus kasvavat ja pystymme luomaan myös uutta liiketoimintaa. Tulevaisuuden muuttuva työelämä tarvitsee osaajia, joilla on vahvaa yrittäjyys- ja työelämäosaamista. Helsingin ohjelma on kahdeksas maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Suomessa. Ohjelma on koottu yksiin kansiin ja se tuli julki keskiviikkona.  Yrittäjyyttä kun Suomessa tarvitaan merkittävästi aiempaa enemmän tulevaisuudessa, muuten kansantaloutemme saa pian jättää hyvästit itsenäiselle toimimiselle. Toimeentulo kuin manulle aamiainen alkaa olla mennyttä elämää yhä useamman kohdalla, yleissitovine työehtosopimuksineen ja saavutettuine etuineen. Tälle emme Suomessa mitään mahda ja varsinkin jos haluamme kansankuntana menestyä ja käyttää omaa harkintavaltaa omissa asioissamme myös 50 vuoden kuluttua. -j.a. ÂMunkan mummon jupinat tikesteihin. Vai onko toistemme seura todella niin tympeää, mitään sanomatonta, tyhmää, kun kaikki sukualaiset ja tuttavat ovat mielestämme niin hoopoja. Minähän tässä fiksu olen, ei muut! Olemmeko rasisteja jo oman lähipiirimme suhteen? Mitäpä jos todella alkaisimme tutustua heihin kunnolla, kuunnella heitä, ottaa kakki mukaan yhteiseen joulunviettoomme (kukaan ei tutustu toiseen ilman yhteistä toimintaa) ja alkaa arvostaa toistemme mielipiteitä ja toisiamme. Aloittaisimme tämän suvaitsevaisuuskampanjan toisistamme? Siihen voisi olla tarvetta! Jouluna voisimme yrittää vain hiljentyä omien ajatustemme ääreen vai onko se liian piinallista meille? Toisille joulukirkossa käynti ajaa saman asian. Voisimme yrittää olla läsnä toisillemme, ettei meidän sitten kuolevien sukulaisten sängyn äärellä tarvitse lausahtaa kuin tyttäreni: Anteeksi etten ollut enemmän läsnä elämässäsi. Yksinäinenkin joulu voi olla mukava. Jonkun mieleen. Kerätä kirjoja, dvd:n katselua ja muuta kivaa tekemistä itselleen. Ei hassumpaa, jos siitä pitää. Joulunkaan ei tarvitse olla sosiaalinen, jos ei sitä tahdo, tietty. Saksassa ystäväni kertovat, että siellä on levinnyt perheettömien jouluaaton tapa kutsua ystävänsä ja kaverinsa nyyttikestien mer- ÂPuheenvuoro Helsinki rikkomassa vanhuspalvelulakia ??Kaksi vuotta sitten säädetty vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman toimenpiteitä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee osoittaa tähän myös tarvittavat voimavarat. Lain mukaan suunnitelma tulee päättää kunnanvaltuustossa ja valmistella asukkaita kuullen, yhdessä vanhusneuvoston kanssa. Helsingillä ei ole vieläkään tällaista suunnitelmaa. Kun kysyin asiasta sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutiselta, hän vastasi, että suunnitelmaa ei ole tulossakaan valtuuston päätettäväksi. Hänen mukaansa ?lainsäädännön edellyttämät erillisohjelmat ovat osa valtuuston hyväksymän strategiaohjelman kokonaisuutta?. Valtuuston strategiaohjelmaa ei kuitenkaan ole valmisteltu vanhuspalvelulain tarkoittamana suunnitelmana yhdessä vanhusneuvoston kanssa. Strategiassa ei ole myöskään osoitettu lain edellyttämiä konkreettisia toimenpiteitä ja voimavaroja palvelujen järjestämiseen ja kehittämi- seen. Jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa tehdyssä strategiaohjelmassa vaaditaan päinvastoin karsimaan resursseja, vaikka ikäihmisten määrä ja palvelutarpeet kasvavat. Olen tehnyt useita aloitteita vanhuspalveluohjelman tekemiseksi sen jälkeen kun Helsingin vanhuspalveluohjelma päättyi vuonna 2009. Myös vanhusneuvosto ja eläkeläisjärjestöt ovat sitä vaatineet. Sote-virastokin heräsi lopulta viime keväänä ja kokosi ryhmän valmistelemaan Stadin ikäohjelmaa. Apulaiskaupunginjohtaja ei kuitenkaan halua tuoda sitä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Miksi, pelkääkö apulaiskaupunginjohtaja, että valtuusto ei hyväksykään näin vaalien alla palvelujen heikentämistä vaan ryhtyy kehittämään palveluja, jota lakikin edellyttää? Halutaanko Stadin ikäohjelma sopia pienessä piirissä, kuten sote-lautakunnan enemmistön hyväksymä lähiterveysasemien lopettamissuunnitelma? Kyse on poliittisista valinnoista. Helsingillä ei ole mitään pakkoa leikata palveluista, kun kaupungin Emme hyväksy opetusministerin vastauksia Tule joulu kultainen? ??Hirveätä, karmeata, kun joulu on taas tulossa. Näin ajattelee yksinäinen, jolla ei ole perhettä jouluna ympärillään, näin ajattelee suurperheen äiti, jonka pitäisi ehtiä leipoa, suurustaa, käristää, kiehuttaa, leivittää särvintä pöytään kiljuvalle jälkikasvulleen. Jotka sitten pöydässä huutavat yhdestä suusta: äh, en syö tuota ja tuota, en tykkää tästä ja tästä, tässä on liikaa suolaa, liian hapanta, eikö ole laktoositonta, liikaa sokeria, liian lihottavaa! Entäs ne, jotka pakenevat joulua muille maille kaukaisille, päästäkseen rauhaan ja eroon koko hässäkästä! Tietooni on tullut, että pakeneminen joissakin perheissä voi jatkua vuosikausia, kunnes pakenijoitten oma kunto alkaa pahasti rassata. Sitten on paettava vanhainkotien, sairaaloiden ja palvelutalojen uumeniin, mutta niidenkin häslinki joulun aikaan on melkoinen. Puolet henkilökunnasta on jouluvapailla paeten aurinkorannoille ja laitokset pyörivät tuuraajien voimin. Voipi jopa turvallinen joulu olla ainoastaan haaveena näissä pytingeissä! Eikö meidän olisi aika downloadata joulu? Palata perusasioiden äärelle? Toistemme kanssa oleiluun ( ilman kiireitä, harrastuksia, suorittamista ? kokeilla onko meistä siihen?), keskusteluun, lukemiseen, pelien pelaamiseen - ja nyt en tarkoita noita nettipelejä ? pieneen ulkoiluun, ja yhdessä ruoan tekemiseen tai jopa nyyt- Viikko 50 keissä aina jonkun tuttavan kotiin. Näistä jouluaatoista on tullut erittäin suosittuja. Olen tulevaisuudessa vahvasti pohtinut aloittaa tuo tapa myös omassa lähipiirissäni. Olin jopa yllättynyt tässä eräänä jouluna, kun erittäin nuoret jumppakaverini kutsuivat minut aatoksi heille, he kun olivat tuon saksalaisen tavan jo omineet. Me vanhat jäärät olemme vielä niin perinteisiä, niin eikö meidänkin olisi aika heittää pyyhkeet kehiin ja yrittää luoda kaikille hyvää joulumieltä. Suomalaisille se oma perhe on vielä niin pyhä, ettei sitä kehää voi edes jouluna rikkoa. Eikä varsinkaan jouluna. Mutta pitkien pyhien ahdistuksen määrä kasvaa, joten ehkä meidän kaikkien olisi omalta osaltamme pyrittävä sen lieventämiseen. Se olisi todella merkittävä jouluteko! Suorittamisen sijaan oleskelisimme. Onnistuuko se meiltä enää, kysyn vaan? Joulu on lähimmäisen rakkauden aikaa. Siihen tarvitsemme tekoja enemmän kuin puhetta. Eikä teotkaan tarvitse olla suuren suuria, pelkkä läsnäolo riittää. Kiinalaisen J.Changin mietelause sen kertoo: Jos on rakkautta, pelkkä kylmä vesi maistuu makealta! Elina Kuosmanen Hyvää joulua kaikille! ??Opetusministeri Kiuru on vastannut opiskelijajärjestöjen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kritiikkiin koskien toisen asteen 260 miljoonan leikkauspäätöksiä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry ja Suomen Lukiolaisten Liitto - SLL ry vaativat Kiurulta tarkempia vastauksia siitä miten koulutusbudjetin leikkaaminen toiselta asteelta kahdellakymmenellä prosentilla ei tulisi aiheuttamaan yksiköiden sulkeutumista, tai niiden siirtämistä osaksi kasvukeskusten suuria koulutusyksiköitä. Toisen asteen opiskelijajärjestöt ovat saaneet jo useita yhteydenottoja koskien koulutuksen järjestäjien alustavia toimenpiteitä yksiköiden yhdistämiseksi tai sulkemiseksi kokonaan. Lisäksi opiskelijajärjestöt jakavat OAJ:n huolen oppilaitosten henkilökunnan merkittävästä vähentämisestä. Vaikka koulutuspaikat eivät näillä uudistuksilla nimellisesti vähene, niin tulevat leikkaukset väistämättä näkymään koulutusverkoston supistumisena. Lähiaikoina eduskunnalle esitettävät toisen asteen rakenteelliset uudistukset sekä uudistuksen yhteydessä tehtävät leikkaukset tulevat pakottamaan yhä useamman 15-16 -vuotiaan muuttamaan vieraalle paikkakunnalle koulutuksen perässä. "Vaadimme, että opetusministeri Kiuru ja hallituskumppanit vastaavat siihen kuinka pakkomuutoista seuraavat opiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset haasteet tullaan tulevaisuudessa hoitamaan," SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotov haastaa opetusministeriä. "Nykyiselläänkään kasvukeskuksilla ei ole mahdollista tarjota kaikille nuorille kohtuuhintaisia asuntoja. Myöskään opintotuen nykyinen taso, vanhempien tulojen tukea vähentävä vaikutus tai ikärajat eivät riitä turvaamaan alaikäisenä muuttamaan joutuvien pankkitileillä makaa yli 880 miljoonaa euroa mihinkään sitomattomia rahoja ja liikelaitokset tekevät tänä vuonna ennusteen mukaan yli 150 miljoonan voitot. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu, SKP ja Helsinki-listat www.yrjohakanen.fi Joulupukin erehdys? Tuli Jouluaatto parahin kuin on tullut ennenkin. Joulupukki töihin tahtoisi, lasten toiveita täyttämään ja hieman poskea soittamaan. Hän ei voinut aavistaa, miten halut palkitaan. Muorilleen hän sanoi näin: ? Kiltti olla tahtoisin, työni vain hoitaisin, enkä sortuisi paheisiin! Toisella silmällä vain niitä tonttuja vilkaisen. Muori heti hoksaa, huomaa, vilppiähän kelmi harrastaa. Erehtyy noin metkuissaan ja käy vihjeitä antamaan. Siihen sortui pukin unelmat, muori korjaa talteen kengät ja housut molemmat. On niin monta tarinaa, joista monet muistot jää. Tälle pukille kävi niin, hän joutui kotiarestiin. Vain muori tietää sen, mitä pukille on parahin. Toivo Levanko lyyrikko nuorten toimeentuloa," SLL:n puheenjohtaja Otto Ahoniemi kommentoi. Aleksej Fedotov Puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Otto Ahoniemi Puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitto Ideakilpailu itsehoitoon? ??Helsingissä Itäkeskuksessa on ollut pari vuotta toiminnassa ns. terveyspysäkki, jossa on voinut mm. mittauttaa verenpainetta, sokeriaan ja saanut neuvoja terveyteensä. Sinne on voinut helposti ohimennen poiketa. Nyt se on päätetty lopettaa, vaikka vuodessa käyntejä on ollut 7000. Sen sijaan satsataan sähköiseen Mitä Munkkivuoressa tapahtuu? terveystarkastukseen. Kuinkahan moni pysäkin käyttäjistä pystyy sähköiseen? Se ei ole vaihtoehto. Sensijaan kaupunki voisi julistaa kilpailun, jossa kehitetään itsepalvelulaite, joka mittaa verenpaineen (toimii siis ilman toisen henkilön apua, käsi vain sisään), joka mittaa sokerin ja tulostaa kuitin, kiittää tai kehottaa lääkäriin. Nämä laitteet kaupunki voisi sijoittaa esim. jokaiseen kirjastoon ( ja postiin, pankkiin jne). Voittaneelle annettaisiin vaikka 100.000 euron palkinto. Täyttyisi yksi ennalta ehkäisevä terveystoimi ja samalla saisimme uuden (ja patentoidun) vientituotteen. Eija Saha MunkinSeutu
• MunkinSeutu Viikko 50 5 Sosiaalineuvos Mauri Akkanen kirjoitti isänsä talvisodan muistelmat ??? Isäni pyynnöstä kirjoitin tämän kirjan, Munkkiniemessä asuva sosiaalineuvos Mauri Akkanen kuvaa kirjansa ?Isäni ? Taipaleen taistelija? taustoja. ? Halusin kunnioittaa itsenäisyyttämme henkensä menetyksen uhalla puolustaneita miehiä ja kertoa meille kaikille isäni talvisodassa tekemiin muistiinpanoihin perustuvan kuvauksen Taipaleenjoen taisteluista talvisodassa. Pari vuotta ennen kuolemaansa Mauri Akkasen isä oli antanut pojalleen talvisodan aikaisia lähes päivittäisiä muistiinpanoja sisältäviä vihkoja. Akkanen löysi vihkot eläkkeelle siirryttyään, ja äitinsä ja vaimonsa kannustamana hän kirjoitti kirjan niiden perusteella. Mauri Akkasen isä Väinö Akkanen syntyi Kuolemajärvellä vuonna 1907 ja muutti perheineen pari vuotta ennen talvisodan alkua Äänekoskelle, josta hän lähti sodan varusteluihin. Karjalaisena miehenä hän kirjoitti muistiin- panoihinsa katkelmia Karjalan luonnosta ja karjalaisten elämästä. Näiden kautta kirjan alussa luodaan kuva kauniista ja aktiivisesta Karjalasta. Saamme lukea kulttuurista, jonka menetimme. Kirjan alkuosassa kerrotaan myös elämästä sodan pelossa. Varustelujen ja rajaloukkausten kautta meidät havahdutetaan niihin mustiin pilviin, jotka varjostivat elämää ja toivat esille sodan uhkan. Akkasen isä taisteli konekivääriampujana monissa kovissa taisteluissa. Vuoden 1940 helmikuussa hän haavoittui vaikeasti. Kirjan haavoittumista, komentopaikalle raahautumista, matkaa sidontapaikalle ja kenttäsairaalan hoitoa koskeva osa on erinomainen historiallinen kuvaus ihmisiä murskaavista kranaattitulituksista, haavoittuneiden huolenpidosta ja sodan aikaisesta hoidosta. Otteita kirjasta: ?Ruoka oli yksipuolista ja niukkaa. Nälkä oli yleinen seuralainen. Eräs aseveli puraisi palan vanerikappaleesta, pureskeli sen hienoksi, otti pakin haarojensa välistä, vei sen huulilleen ja kallisti, mutta sieltä ei valunut mitään suuhun. Eihän siellä valumista ollutkaan, liemihän valui kankaalle jo tuotaessa. Pakissa oli vain pelkkiä herneitä ja ehkäpä lihankappale tai hyvässä tuurissa parikin. Kranaatit pirstoivat lautat kappaleiksi ja veneet päreiksi pudottaen lastinsa armotta veden kylmään syleilyyn. Arvaamaton tykistökeskitys sai kaameaa tuhoa aikaan. Sitä kauhua, tuskaa ja kuolemaa, jonka isku aiheutti, on sivustakatsojan mahdoton kuvata. Kun savu- ja höyryverho oli joen yltä kohonnut ylös ja siellä hajonnut, näimme joen vellovassa vedessä jos jonkinlaista tavaraa uiskentelevan virran mukana kohti Laatokkaa. Oli hirrenkappaleita, joiden varassa jotkut miehet yrittivät pysyä veden pinnalla. Muutamia mie- Helsinki on valittu Unescon designkaupunkien joukkoon Helsingille on myönnetty Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -tunnustus. ??? Pääsy Unescon designkaupunkiverkostoon vahvistaa Helsingin asemaa maailman muotoilukaupunkien joukossa, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. ? Otamme iloisina ja ylpeinä vastaan tämän tunnustuksen. Unescon nimitys on hieno jatkumo Helsingin ja Suomen muotoiluperinnölle ja designpääkaupunkivuodelle. Helsinki toteutti designpääkaupunkivuoden 2012 yhteistyössä kumppanikaupunkien Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Helsinki on sitoutunut strategiassaan monin eri tavoin muotoilun edistämiseen ja käyttöön. Muotoiluosaaminen nähdään uudistavana muutosvoimana, joka auttaa kehittämään kaupungin palveluista yhä käyttäjälähtöi- sempiä. Muotoilu on myös yhä merkittävämpi osa yritysten kilpailukykyä. ? Helsinki haluaa olla kiihdyttämässä eri osaamisalojen yhteistyötä, kuten muotoilun ja teknologian yhdistämisestä, jotta syntyisi lisää kansainvälisiä menestystarinoita, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Kaupungin viime maaliskuussa Unescolle jättämä hakemus keskittyi Helsingin sitoutumiseen hyödyntää muotoilua paremman kaupungin kehittämisessä. Helsingille design-näkökulma on osa avoimen kaupungin rakentamista. Kaupunki vahvistaa muotoilun käyttöä omassa toiminnassaan Unescon luovien kau- Taustatietoa ??YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unesco perustettiin vuonna 1945. Unescon tehtävänä on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Järjestöön kuuluu syksyllä 2013 pidetyn, 37. yleiskokouksen jälkeen 195 jäsenmaata ja 9 liitännäisjäsentä. Unescon Creative Cities -verkostoon kuuluu yhteensä 69 kaupunkia, joista 15 on valittu verkostoon City of Design -kaupunkeina, joiden johtoteemana on muotoilu ja sen hyö- dyntäminen kaupunkikehityksessä. Verkoston aiemmin nimeämiin City of Design -kaupunkeihin kuuluvat Berliini, Buenos Aires, Graz, Kobe, Montréal, Nagoya, Saint-Étienne, Shanghai, Shenzhen, Soul ja Peking. Tänä vuonna verkoston designkaupungeiksi nousi Helsingin lisäksi Bilbao, Torino ja Dundee. Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -kaupungit: www.unesco. org/new/en/culture/themes/creativity/creative-cities-network/design Toimiva kaupunki: www. toimivakaupunki.fi punkien verkosto tukee maailmanlaajuista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaupunkien kesken. Verkoston jäsenet ovat tunnistaneet luovien alojen osaamisella olevan lisäarvoa kestävän kaupunkikehityksen kannalta. Helsingin liittyminen verkostoon designkaupunkina antaa mahdollisuuden vahvistaa entisestään osaamista luovien menetelmien ja muotoilun hyödyntäjänä. Designpääkaupunkivuoden perintöä jatkava Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -projekti kehittää muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa. Projektiin palkatut kolme kaupunkimuotoilijaa tarjoavat kaupungeille asiantuntijuutta muotoilun hyödyntämisessä ja auttavat muotoilualaa ymmärtämään julkisen sektorin tarpeita. ? Kaupunkeja käytetään, ei katsella. Siksi niitä pitää myös suunnitella käyttäjiä ymmärtäen, jotta ne toimisivat arjen tarpeittemme tukena, eivät esteenä. Palvelumuotoilun keinoin on löydetty uudenlaisia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joista esimerkiksi HSL:n Kutsuplus-palvelu on herättänyt maailmanlaajuista huomiota, viestintäjohtaja Laura Aalto Toimivasta kaupungista sanoo. Helsinki lisää muotoiluosaamisen kysyntää muun muassa lukuisilla kaupungin ja yritysten yhteisillä kehittämishankkeilla. Perjantaina 5. joulukuuta alkavan Design Helsinki/Helsinki Design -keskustelusarjan kautta kaupunki haluaa tiivistää vuoropuhelua muotoilijoiden kanssa entisestään. Isänsä sotapäiväkirjeistä kirjan, Isäni ? Taipaleen taistelija, kirjoittanut sosiaalineuvos Mauri Akkanen on hyvässä hoidossa vaimonsa professori Sirkka-Liisa Kivelän avustamana. Mauri Akkanen voitti muun muassa Suomen mestaruuden 800 metrillä 1950-luvulla. hiä uida räpiköi kohti tulorantaansa, päät painuivat veden alle, nousivat vielä hetkeksi, sitten painuivat taas alas eivätkä enää nousseet. Oli haavoittuneita ja viimeisiä vetojaan vetäviä, tuskissa ja kärsimyksissä kiemurtelevia ihmisiä. Näin traagisesti päättyi vihollisen hyvin valmisteltu hyökkäys Taipaleenjoen yli. Tumma yö peitti kaiken kätköönsä. Taipaleenjoen vesi velloi kohti Laatokkaa, niin kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.? Sosiaalineuvos Mauri Akkasen vuonna 1999 ilmestynyt kirja ?Isäni ? Taipaleen taistelija (Omakustanne, Gummerus, 1999) perustuu Akkasen isän sodassa tekemiin muistiinpanoihin. Kirja on erityisen ajankohtainen nyt, talvisodan alkamisen 75-vuotismuistovuonna. Kirja on painettu suurikokoisilla kirjaimilla, mikä helpottaa lukemista. Kappaleet ovat melko lyhyitä, joten kirjaa voidaan käyttää muisteluryhmissä. Sosiaalineuvos Akkasen teksti on mukaansatempaavaa. Sodan tapahtumat etenevät nopealla tahdilla, eikä lukeminen kyllästytä. Päinvastoin ? kirjan historiallisia tapahtumia suorastaan ahmii tieto- ja kokemusvarastoonsa. Vahvalla kerronnallaan kirja tuo mieleen toisen Taipaleessa taistelleen miehen kuvaukset talvisodasta. Runoilija Yrjö Jylhä ku- vasi sodan kauhuja voimakkaissa runoissaan Kiirastuli ? kokoelmassa. Taipaleenjoki, Tuonelanjoki ? se kesti kanssamme, monet vaiheemme koki, niin tyynnä vyöryi, mut kiihtyi, kiehui, kun viha rannoilla riehui. (Yrjö Jylhä. Laulu joesta. Kokoelmassa Kiirastuli, Otava, Helsinki 1951) Mauri Akkanen on itse kustantanut kirjan painatuksen. Talvisodan muistovuoden kunniaksi hänen kirjaa myydään hintaan 15 euroa + 5 euroa postituskuluihin. Kirjaa voi tilata osoitteella Gerocon Oy/ Mauri Akkanen ja SirkkaLiisa Kivelä, Perustie 13 A 9, 00330 Helsinki tai puhelimitse 040 ? 7244604. ÂKoulumies Asukaspysäköinti käyttöön Munkkiniemessä ensi kesänä ??Helsingin kantakaupungissa käytössä oleva asukas- ja yrityspysäköinti laajenee kesäkuun 2015 alussa Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Asiasta ei ole päätetty kaupunginvaltuustossa vaan aupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Järjestelmä jakaa kaupunkilaisten mielipiteitä voimakkaasti puolesta ja vastaan. Itse en ole asukaspysäköintijärjestelmän kannattaja, mutta tiedän, että osa kaupunkilaisista pitää uudistusta tervetulleena. Sen käyttöönottoon Munkkiniemessä ovat kuulemma vaikuttaneet joidenkin asukkaiden yhteydenotot kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistölautakuntaan. Asukkaiden valitukset ovat koskeneet traileria, jota on säilytetty Saunalahdentien lähettyvillä ja joka on vienyt muilta autoilta paikoitustilaa kadunvarressa. Asukaspysäköinnin käyttöön ottamista perustellaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa sillä, että se vähentää muualta tulevien työmatkapysäköintiä Munkkiniemessä ja helpottaa alueen asukkaiden pysäköintiä. Onkin varmasti niin, että esimerkiksi Munkki- vuoresta on ajettu autolla Munkkiniemeen ja noustu sieltä raitiovaunun kyytiin. Ongelma pitäisi mielestäni kuitenkin korjata kohentamalla julkisia liikenneyhteyksiä Munkkivuoressa, eikä kieltämällä yleistä pysäköintiä raideliikenteen lähettyvillä. Uusi asukaspysäköintijärjestelmä tarkoittaa, että Munkkiniemessä ei saa enää ensi kesästä lähtien parkkeerata autoa kadunvarteen ilman asukas- tai yrityspysäköintitunnusta. Tunnuksen voivat saada vain Munkkiniemen asukkaat sekä siellä toimivat yritykset. Ilman tunnusta katujen varsilla voi pysäköidä pysäköintikiekkoa käyttäen enintään kaksi tuntia arkisin kello 8?20. Ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin pysäköintiä ei ole rajoitettu. Kaupunginosissa säilyy myös muutamia pysäköintialueita, joissa voi pysäköidä neljästä tunnista vuorokauteen ilman tunnusta, mutta niiltä on tietysti vaikea löytää vapaita parkkipaikkoja. Asukaspysäköintitunnus maksaa ensi vuonna 9 euroa kuukaudessa eli 108 euroa vuodessa. Yrityspysäköintitunnuksen hinta on Terhi Koulumies. 370 euroa vuodessa. Vähäpäästöisiin ajoneuvoihin tunnuksen saa puoleen hintaan. Tunnuksia voi lunastaa rakennusviraston asiakaspalvelusta toukokuusta lähtien. Asukaspysäköintijärjestelmän käyttöön ottamista harkitaan kuulemma seuraavaksi Munkkivuoressa. Asukaspysäköintisuunnitelmista voi antaa palautetta kaupungille ja luonnoksiin tarkemmista pysäköintikieltoalueista voi tutustua 1.?20.12 Munkkiniemen kirjastoissa sekä osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Luonnoksista voi antaa palautetta kirjastoissa sekä sähköpostitse osoitteeseen ksv.liikenne@hel.fi 20. joulukuuta asti. Lisätietoja saa myös liikenneinsinööri Juha Hietaselta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, p. 09 310 37120.   Terhi Koulumies kaupunginvaltuutettu (kok)
• MunkinSeutu 6 Päivyri Viikko 50 Seurakunta kainen, mukana joululaulukuoro, joht. Kaisa Sidoroff. Nimipäivät: Viikko 50 Ma 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Kyllikki, Kylli Ti 9.12. Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka Ke 10.12. Jutta To 11.12. Tatu, Daniel, Taneli Pe 12.12. Tuovi La 13.12. Seija Su 14.12. 3. adventtisunnuntai. Jouko Mietelause: Yksinäisyydessäsi voit olla yhtä suuri narri kuin narrien seurassakin. Maria Jotuni (1880-1943) Seurakuntia on ensi vuonna 412 ??Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia vähenee kymmenellä vuoden 2015 alussa. Ensi vuoden alusta seurakuntia on kaikkiaan 412. Raaseporin seurakuntayhtymän kaikki kahdeksan seurakuntaa lakkautetaan, ja tilalle perustetaan kolme seurakuntaa: KarjaanPohjan ruotsalainen seurakunta, Tammisaarenseudun ruotsalainen seurakunta ja Raaseporin suomalainen seurakunta. Ahlaisten, Pihlavan ja Reposaaren seurakunnat lakkautetaan ja tilalle perustetaan Meri-Porin seurakunta. Uusi seurakunta kuuluu Porin seurakuntayhtymään yhdessä viiden muun seurakunnan kanssa. Lisäksi Juupajoen, Tarvasjoen ja Maaningan seurakunnat lakkautetaan. Ne liitetään viereisiin, suurempiin seurakuntiin. Seurakuntayhtymiä on vuoden alussa kaikkiaan 32, kun Lapinjärven seurakuntayhtymä lakkaa. Yhtymissä on seurakuntia yhteensä 154. Seurakuntia, joilla on oma erillinen talous, on jatkossa puolestaan 258. Seurakuntatalouksien määrä laskee viidellä 290:een. Seurakuntataloudella tarkoitetaan taloudellisesti itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Kaikki seurakuntaliitokset sekä tiedot seurakunnista 1.1.2015 osoitteessa evl.fi/seurakuntaliitokset. Hetkiä merellä ? Kimmo Lahtisen akvarelleja?Villa Elfvikin luontotalossa 10.12.2014 ? 2.2.2015 ??Espoolaisen Kimmo Lahtisen siveltimen vedot tuovat katsojan koettavaksi saaristoluonnon herkkiä hetkiä. Maalauksista huokuu kiireettömyys ja pysähtyminen hienon luontomme äärelle. Ahkera veneilijä on tallentanut töihinsä sekä viehättäviä yksityiskohtia että laajempia näkymiä. ?On upeaa kokea aikainen aamu merellä, kun tuulen vire laskee luikua yli ulapan ja läpikuultava taivas sulautuu mereen, eikä taivaanrantaa ole?, kuvailee Lahtinen tunnelmia merellä. Eläkkeellä olevalla Lahti- sella on nyt aikaa rauhoittua katselemaan ja aistimaan ympäröivää luontoa. Hän iloitsee erityisesti luonnon väreistä. Maalauksillaan Lahtinen haluaa välittää kokemansa ainutlaatuiset hetket muidenkin nautittavaksi. Vuonna 2014 on vietetty Suomen, Venäjän ja Viron yhteistä Suomenlahti-vuotta. Hetkiä merellä -näyttely päättää Suomenlahti-vuoden vieton Espoossa. Villa Elfvikin luontotalo (Elfvikintie 4, Espoo) on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 - 15, sunnuntaisin klo 10 ? 16, uudenvuodenpäivänä 1.1. ja loppiaisena 6.1. klo 10 ? 16. Suljettu joulunpyhinä 24.?26.12.2014. Café Satakieli on avoinna sunnuntaisin ja arkipyhinä. Munkkiniemen kirkko Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke 10.12. klo 13 Keskiviikkokahvit ja joulujuhla. Ke 10.12. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. Nuorten joulujuhla. Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Muuta Yhteys-joululehteä / jouluajan ohjelmaa saatavana seurakunnan toimipisteistä. Su 14.12. klo 12-17 Joulupolku Seurasaaressa. Munkkivuoren iltapäiväkerholaiset esittävät joulukuvaelman. joulupolku.net. ??Työväentutkimus vuosikirjan teemana on tänä vuonna työväenliike ja sata vuotta sitten syttynyt ensimmäinen maailmansota. Seppo Hentilä kirjoittaa artikkelissaan kansainvälisen työväenliikkeen suuresta rauhanprojektista. Miksi sota kuitenkin voitti rauhan ja työväenliikkeessäkin internationalismi musertui nationalismin jalkoihin? Samu Nyström kuvaa artikkelissaan, kuinka sota vaikutti Pasilan konepajan työmiehen Juho Alfred Mäkelän elämään. Eero Haapanen tutkii Helsingin Vanhankaupunginlahden kalastajia maailmansodan vuosina. Artikkeleissa perehdytään myös valokuvan merkitykseen paikallisen työväenperinteen tallentajana sekä suomalaisen yhteistoimintalain syntyvaiheisiin. Kolumneissa pohditaan tutkimustiedon ja politiikan suhdetta. Entiseen tapaan vuosikirjassa on myös laaja kirja-arvio-osio vuoden uutuusteoksista. Arvioitavana on työväenliikkeen ja työn historiaa käsitteleviä teoksia, tämän päivän yhteiskunnallisiin kysymyksiin paneutuvia tutkimuksia ja puheenvuoroja, muistelmia jne. ? yhteensä yli 30 teosta. Vuosikirjassa kerrotaan myös työväen perinnelaitosten tapahtumista kuluneen vuoden aikana. Lukuvuoden 2013?2014 aikana on yliopistoista valmistunut ilahduttavan paljon työväentutkimuksen alaan kuuluvia opinnäytetöitä. Niistä parhaat ovat korkeatasoisia akateemisia tutkimuksia. Kirjoittajat esittelevät vuosikirjassa tuloksiaan. Työväentutkimus vuosikirja on Työväenperinne ? Arbetartradition ry:n kustantama ja työväen perinnelaitosten, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Työväenliikkeen kirjaston, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran, Työväenmuseo Werstaan ja Työväenperinne ry:n, yhdessä julkaisema tieteellinen aikakauskirja. Tänä syksynä se ilmestyy 128-sivuisena. Työväentutkimus vuosikirja 2014 julkistettiin 2.12. Työväenliikkeen kirjastossa. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät vuosikirjan artikkeleiden kirjoittajista Eero Haapanen ja Samu Nyström. Halpa puhelin ei ole kitsastelua vaan järkevä valinta, sillä lapsen käytössä on vaarana että puhelin menee rikki (pahimmassa tapauksessa jo muutamassa viikossa). ??1. Sama puhelin kuin kaverilla Usein helpointa on ostaa samanlainen puhelin kuin lapsen kaverilla, tällöinhän puhelin on jo vaativassa käytössä testattu niin käyttöjärjestelmänsä kuin kestävyytensäkin puolesta. Pelien pelaamisen kannalta prosessorin suorituskyky ja keskusmuistin määrä vaikuttavat, myyjät opastavat mielellään puhelimen teknisissä ominaisuuksissa. ??2. Käyttöjärjestelmä rat- kaisee sen kuinka paljon erilaisia pelejä on puhelimelle saatavilla. Osta puhelin jossa on Android tai iOS-järjestelmä. Jos ostat puhelimen kaupasta on siinä lähes varmasti sellainen käyttöjärjestelmä jota voi päivittää. Myös tallennustilan määrään kannattaa kiinnittää huomiota, vähäinen tallennustila voidaan helposti korvata erikseen ostettavalla Micro SDHC-kortilla. ??3. Hyviä pelipuhelimia ovat kaupoissa myytävät mm. Huawein eri mallit, Samsung Galaxy Trend, Samsung Ace 4. Nokian malleista ainakin Nokia Lumia 635. ??4. Usein kaupoissa näkee super-edullisia tarjouksia ja mieleen juolahtaa voisiko juuri tuon puhelimen ostaa lapselle. Tässä vaiheessa kannattaa ennen heräteostoksen tekemistä varmistaa myyjältä puhelimen soveltuvuus pelikäyttöön. Â Halpa puhelin lapselle? Hautauspalvelu Pietét Oy Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Papinpöydänkuja 4 To 11.12. klo 10.15 Raamattupiiri, Heli Erkkilä. Su 14.12. klo 15 Kauneimmat joululaulut ja Saariston joulujuhla, puurojuhla, Frilander, Valtonen. To 18.12. klo 10 Lasten joulukirkko, Frilander, Sidoroff. Tervetuloa myös päiväkodeissa ja kotihoidossa olevat lapset hoitajineen. Päiväkotien lapset esiintyvät. ??Vihreitä edustava kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Tuija Brax on valittu Suomen Sydänliiton pääsihteeriksi. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1995 ja vihreiden puheenjohtaja vuosina 1995-97. Vuosina 2007-2011 Brax oli oikeusministerinä Vanhasen kakkoshallituksessa ja Kiviniemen hallituksessa. Tuija Brax on toiminut vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut suuren Tuija Brax, kuva Heikki Tuuli. valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan jä? Braxilla on erinomaisen sekä lakivaliokunnan puheenjohtaja. Helsingin set edellytykset kehittää kaupunginvaltuutettuna Brax Sydänliiton toimintaa noon ollut yhtä kautta lukuun- peasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Sydänliiton ottamatta vuodesta 1992. Tuija Brax on toiminut puheenjohtaja Matti Uusimonissa kansalaisyhteis- tupa sanoo. Tuija Brax aloittaa Sydänkunnan luottamustoimissa, mm. Suomen Ihmisoi- liiton pääsihteerinä alkukeusliitossa, Kirkon ihmis- vuodesta 2015. Sydänliiton pääsihteerinä oikeuskysymysten neuvottelukunnassa ja ulkoasiain vuodesta 1998 toiminut soneuvostossa sekä lukuisis- siaalineuvos Tor Jungman sa liikunta-alan luottamus- jää eläkkeelle. toimissa, kuten Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä ja Suomen Koripalloliitossa. Sydänliiton pääsihteerin Vinkit tehtävää haki 43 henkilöä. Heidän joukossaan oli useita yhteiskunnallisesti erittäin ansioituneita henkilöitä. Sydänliiton hallitus valitsi Braxin pitkän keskustelun jälkeen hänen laajaalaisen yhteiskunnallisen ??Kallio Lehti laati neljä toimintansa ja järjestötoi- vinkkiä vanhemmille, jotka minnan hyvän tuntemuk- ovat ostamassa 70-200 pelipuhelinta alakouluikäiselle. sen perusteella. Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Munkkiniemi Lehtisaaren kappeli Tuija Brax Sydänliiton Työväentutkimus pääsihteeriksi vuosikirja 2014 Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi La 13.12. klo 18 Joulu ihanin?, Naiskuoro Diskantti, joht. Jonna Imeläinen. Taru Ritavesi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. 3. adventtisu 14.12. klo 11 Messu, Frilander, Valtonen. Ke 17.12. klo 9.30 Lasten joulukirkko, Frilander, Sidoroff. Tervetuloa myös päiväkodeissa ja kotihoidossa olevat lapset hoitajineen. Ke 17.12. klo 19 Tunnelmallinen joulukonsertti, Sekakuoro Procantus, joht. Mirjam Kyrönseppä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. To 18.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Harti- Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu, läsnä on henkilöitä, jos rukoilevat puolestasi. Ke 10.12. klo 18.30 Suomen Kodály-kuoron joulukonsertti, joht. Julia Lainema. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. To 11.12. klo 19 Joulu! Konsertti. Showkuoro Aventur, ei niin perinteinen tapahtuma, sopii kaikille. Ilmainen ennakkolippu Munkkiniemen puistotie 15:sta. järj. Kiinteistömaailma Munkkiniemi. La 13.12. klo 12-14 Myyjäiset, mukana Martat, srk:n Lähetys, Sodder, Merimieskirkko, SPR, MLL. 3. adventtisu 14.12. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen. Ma 15.12. klo 10 Lasten joulukirkko, Frilander, Sidoroff. Tervetuloa myös päiväkodeissa ja kotihoi- dossa olevat lapset hoitajineen. Päiväkotien lapset esiintyvät. Ti 16.12. klo 13-15 Olohuone. Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650
• MunkinSeutu Viikko 50 7 Odryssa mukana olleet oppilaat ja opettajat Comeniuksen patsaan edessä. Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaat Comenius-tapaamisessa Tsekeissä Tässä otteita Munkasta mukana olleiden 8.- ja 9.sekä lukion 1.-luokkalaisten oppilaiden Anna Kotkavuoren, Anton Rührin, Ella Berrymenin, Kasperi Kourin, Liisa Vänttisen ja Olga Koposen matkakertomuksista: ?Lähdimme sunnuntaiaamuna aikaisin kohti Tsekkiä ja uutta Comeniustapaamista. Olimme innois- samme, mutta meillä oli myös perhosia vatsassa, koska emme tienneet, mitä odottaa. Perillä odotti kolmen tunnin junamatka Odryyn ? pieneen kylään Tsekin itäosaan. Pitkä junamatka kului mm. korttia pelaten. Odryssa majoituimme koulun asuntolaan, jossa myös muiden maiden osallistujat majoittuivat. Huoneet olivat siistit ja mukavat ja niissä majoittui 2-3 oppilasta eri maista. Olimme Odryssa kolme päivää. Aamupäivät meillä oli ?koulua?, jolloin harjoittelimme näytelmää, joka kuvattiin viimeisenä päivänä. Vaikka näytteleminen ei varsinaisesti miellyttänyt, tunnit olivat silti jännittäviä. Iltapäivisin teimme retkiä lähikaupunkeihin ja kävimme mm. Comeniusmuseossa. Tiistai-iltana koulussa järjestettiin kansainvälinen illallinen, jossa jokaisesta maasta oli tarjolla perinneruokia. Oli mukava maistella muiden maiden ruokia, erityisesti muiden maiden makkarat olivat hyviä. Keskiviikkoiltana lähdimme koko Comenius-porukka yhdessä bussilla pääkau- punki Prahaan. Matkalla pysähdyimme katsomaan nähtävyyksiä. Mieleen jäi erityisesti Kutna Horassa oleva kirkko, joka oli koristeltu ihmisten luilla. Prahassa yövyimme hostellissa, joka oli aika hyvällä paikalla keskustassa. Prahassa kiertelimme katsomassa nähtävyyksiä, esim. vanha kaupunki, Prahan linna, Kaarlen silta ja juutalainen kaupunki. Matka oli ikimuistoinen, vaikka tsekkiläinen ruokamaailma keitettyine taikinoineen ja salaatin puutteineen oli monille erikoinen. Oli hienoa tavata ihmisiä eri puolilta Eurooppaa sekä saada uusia ystäviä. Kotiin palasimme väsyneenä, mutta uusia kokemuksia ja muistoja täynnä.? Â Itämerennorppa selvisi edellisestä lämpökaudesta Terveisiä Arkadianmäen Kirjoittajavieras ??Norppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta. Lämpötila ei kuitenkaan kohonnut tuhansien vuosien takaisen jakson aikana yhtä paljon kuin se ilmastomallien mukaan tulee mahdollisesti nousemaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Helsingin yliopiston dosentti Pirkko Ukkosen johdolla norpan leviämistä Itämereen ja norpan levinneisyyttä Itämeren koko 10 000 vuotisen historian ajalta. Tutkimus pohjautuu lähes 50 radiohiiliajoitettuun norpan luunäytteeseen Itämeren eri osista. Radiohiiliajoituksella voidaan määrittää eloperäisen näytteen ikä aina 50 000 vuoteen asti. Toistaiseksi vanhin ajoitettu norppalöytö alueelta on 10 400 vuoden takaa Pohjanlahden muinaisrannikolta Nurmosta. Näin ollen norppa on elänyt Tanskan salmien sisäpuolisella Itämerellä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta. ? Tämä merkitsee sitä, että laji on pystynyt sopeutumaan Itämeren huomattaviin muutoksiin, kuten suolapitoisuuden ja ilmaston vaihteluun, Ukkonen sanoo. Nyt itämerennorppa on luokiteltu kansainvälisesti vaarantuneeksi norpan alalajiksi. Ajoitukset kertovat norpan eläneen 15 000?11 000 vuotta sitten Kattegatissa heti Tanskan salmien ja muinaisen Närken salmen ulkopuolella. Ensimmäiset löydöt Itämeren sisäosista ovat suolattoman Ancylus- budjettiloppukiristä Itämerennorppaa voi käydä katsomassa myös Luonnontieteellisessä museossa (Kuva: Laura Hiisivuori/Luomus) järven ajalta 10 400 ja 10 200 vuoden takaa. Toistaiseksi ei tiedetä, levisikö norppa Itämereen vasta tuolloin vai Ancylusjärveä edeltäneen Yoldiameren aikana. Itämeri ja valtameri kohtasivat jälleen järvivaiheen jälkeen. Norpan levinneisyys näyttää tuolloin olleen nykyistä laajempi ja ulottui Itämeren eteläosiin asti. Norppaa esiintyi Itämeren keskiosissa myös 8000?6000 vuotta sitten niin sanotulla holoseenin lämpökaudella, jolloin alueen lämpötila oli 1?2 astetta nykyistä korkeampi. ? Norppa näyttää siis selvinneen lämpökaudesta, sanoo ilmastonmuutoksen vaikutuksia hylkeisiin tutkiva Antti Halkka, yksi artikkelin kirjoittajista. ? Koska norppa ei pysty kunnolla lisääntymään ilman jäätalvea, on syytä olettaa, että Itämeren pääaltaan alueella esiintyilämpökaudella jääpeitettä ainakin ajoittain. Norpan selviytyminen edellisestä lämpöjaksosta ei tutkijoiden mukaan suinkaan tarkoita, että tällä vuosisadalla kiihtyvästi etenevä ilmastonmuutos olisi norpalle arvioitua helpompi. Talvilämpötilat voivat nousta paljon holoseenin lämpökautta enemmän, jopa 5?8 astetta, jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat huomattavasti. Tutkimus julkaistiin The Holocene -lehden verkkosivuilla ja siinä oli mukana tutkijoita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Liettuasta, Tanskasta ja Britanniasta. ??Eduskunta päättää tulevan vuoden valtion talousarviosta aina juuri ennen joulua. Valtiovarainvaliokunnassa vastuullamme on arvioida hallituksen tekemä budjettiesitys ja neuvotella siihen muutokset. Olen tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken saimme neuvoteltua helsinkiläisten arkeen merkittävästi vaikuttavia muutoksia. Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen suunnatut lisävoimavarat ovat todellinen helpotus Helsingille. Meillä on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Yhtä lailla vauhditimme sosiaalityöntekijöiden koulutusta, jotta lastensuojelussa olisi riittävästi päteviä tekijöitä. Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska toiveestamme huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta. Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikal- la synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. On tärkeää, että omaishoitajien jaksamista tuetaan. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja hyvin vaativaa työtä. Työtä on tehtävä hallituksen ja eduskunnan sen eteen, että omaistaan hoitavat oikeasti saavat apua ja tukea kun sitä tarvitsevat. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena. Olen ilahtunut, että niin omaishoitajien terveystarkastuksiin kuin vapaapäivien mahdollistamiseen saimme lisärahaa ensi vuoden budjettiin. Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ja itsenäisyyden säilyttämiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on samalla vähintä, mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen. Tämän vuoksi eduskunta lisäsi ensi vuoden budjettiin määrärahoja veteraanien kuntoutukseen ja laajensimme sotainvalidien oikeuksia saada maksuttomia palveluja. Veteraanien keski-ikä on jo noin 90 vuotta, jolloin laitostyyppinen kuntoutus sopii Sari Sarkomaa enää harvalle. Kotona selviytymistä voidaan sen sijaan edistää monin eri palveluin, mikä helpottaa jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä. Hyväksyessämme eduskunnassa joulun alla ensi vuoden budjetin, täyttyy samalla lupaus valtionosuudesta uudelle lastensairaalalle. Aloitteestani eduskunta hyväksyi vuonna 2012 lausuman, jossa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa. Hankkeen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa, josta valtionavustuksen osuus on 40 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtionavustuksen tarve on 15 miljoonaa euroa, joka sisältyy talousarvioesitykseen. Uuden lastensairaalan työt on aloitettu ja valmista on tarkoitus olla Suomen juhlavuonna 2017. Mikä olisikaan parempi lahja pian sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville, kuin uusi lastensairaala. Toivotan hyvää joulua kaikille Munkinseudun lukijoille. Sari Sarkomaa kansanedustaja (kok) valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi
• MunkinSeutu 8 Viikko 50 Joulukonsertissa lämmin, kotoisa tunnelma Kannelkuorossa laulavat Suomen parhaat seniorit ??Helsingin Kannelkuoro aloitti joulukauden konsertillaan Munkkivuoren kirkossa juuri adventin alla, marraskuun viimeisenä perjantaina. ? Tänä vuonna halusimme tuoda yleisölle lämpimän kotoisan tunnelman: iloa, riemua, lämpöä, sitä mitä musiikki ihmisille tuo, sanoo Kannelkuoron johtaja Lenne Mitt. Mukana oli hyvin tunnettuja joululauluja, niiden lisäksi vanhoja, ei niin tuttuja lauluja. ? Ja kun kerran vuodessa saamme tilaisuuden laulaa urkusäestyksellä, niin käytämme sen mahdollisuuden myös hyväksi. Kuoroa säesti Munkkiniemen seurakunnan kanttori Kaisa Sidoroff. Liikkeelle kuusiosiolla Konsertin ensimmäinen puoliajan alussa oli kuusiosio. Kuoron miehet aloittivat konsertin T. Hakasalon laululla Koristeissaan kiiltää kuusi. Kuusilauluissa oli mukana myös J. Rannan Kotikuusi, joka sopi mukaan hyvin, vaikkei ollut joululaulu ollenkaan. Ensimmäisellä puoliskolla esitettiin myös P. Ohlsin Jouluaamuna, W. Siukosen Jouluvaloa, A. Maasalon Joulun kellot, T. Kuulan Rukous. Yhteislauluilla hengähdys Kuoro sai pienen lepotauon, ja yleisökin pääsi ääneen, saadessaan laulaa kaksi yhteislaulua Kautta tyynen vienon yön ja Maa on niin kaunis. Toinen puolisko pyörähti käyntiin virolaisen R. Tobiaksen Eks teie tea- laululla, Ettekö tiedä, että teissä asuu Jumalan henki. Sitten olivat vuorossa C.Frankin Psalm 150, A. Brucknerin kirkkolaulu Locus iste, W. Lloyd Webberin Kirkkain ja loistavin ja W.J. Kirkpatrickin On kehtona seimi. Lopussa oli kaksi tuttua joululaulua O. Kotilaisen Kun maas? on hanki ja L. Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä, johon myös yleisö sai yhtyä. Kuoroa oli ilo kuunnella. Äänet soivat kirkkaina, sävelpuhtaus ja rytmi pysyivät kohdallaan. Kaikki laulut eivät onnistuneet ihan samalla varmuudella, mutta mielikuvat seniorikuorosta saa Kannelkuoroa kuunnellessaan unohtaa kokonaan! Kannelkuoron konsertti houkutteli kuulijoita Munkkivuoren kirkkoon. Kannelkuorossa laulaa 80 kokenutta seniorilaulajaa. ? Laulan kuorossa, koska en parempaa tiedä ??Leena Haapaniemi (70) kulkee kuorossa Vihdistä. Matkaa on lähes 50 kilometriä yhteen suuntaan. ? Luulisin, että olen kaukaisin. Pääosa lienee helsinkiläisiä ja aika paljon munkkiniemeläisiä, muuten tullaan Vantaalta ja Espoosta. Leena laulaa kuorossa, koska ei tiedä mitään parempaa. ? Laulaminen antaa iloa, voimaa, nautintoa, ystäviä ja yhdessäoloa. Leena uskoo lujasti siihen, että laulaminen pidentää ikää, ainakin se pitää mieleltään nuorena ja parantaa elämisen laatua. ? On myös ihan toista kuulla, miten äänet soivat yhteen kuin laulaa yksin. ? Laulan Kannelkuoron lisäksi Vihdin kirkkokuorossa ja olen liittymässä myös Vihdin kamarikuoroon. Leena on kuorossa nyt toista kautta, hän aloitti syksyllä 2013. ? Kannelkuorossa olen, koska se harjoittelee päivisin. Minun kalenteriini ei enää iltamenoja mahdu. ku Huopalahden uutta ja tukevaa, 200 metriä pitkää puusiltaa myöten. Syntyi suuri silmukka, kun kartanon edustalta rakennettiin rata nykyiselle Saunalahdentielle, Hollantilaisentielle, Laajalahdentielle ja Munkkiniemen puistotielle. Vuonna 1927 Steniusyhtiö neuvotteli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusyhtiön kanssa raitiotien myymisestä. Matkustajamäärät olivat pienet ja liikenne tuotti Steniukselle jatkuvaa tappiota. Neuvottelut päättyivät suotuisasti, sillä HRO osti radat niin korkealla hinnalla, että raitiotiehanke oli lopulta Steniukselle kokonaisuutena jopa Monipuolista ohjelmistoa Kannelkuoron ohjelmisto on monipuolinen. ? Pääosin laulamme suomalaista sekakuoromusiikkia, välillä aika vaativaakin, mutta välillä myös viihdemusiikkia. Toisinaan laulamme urku- tai pianosäestyksellisiä teoksia mutta useimmiten á capella lauluja, Leena Haapaniemi sanoo. Kuoro pitää joulu- ja kevätkonsertit ja käy toisinaan avustamassa messuissa tai vierailee vanhusten Heli Maas ja Eero Lax nauttivat joulula taloissa. ? Harjoittelemme Munkkiniemen palvelutalossa ja esiinnymme palvelutalon juhlissa, esimerkiksi aina itsenäisyyspäivän juhlassa, jossa ohjelmistoon kuuluvat luonnollisesti erilaiset isänmaalliset laulut ja Finlandia. Pitkän linjan laulajia Leena Haapaniemi on melko tyypillinen kannelkuorolainen. Suurin osa Sata vuotta ratikalla: Munkkiniemen raitiotien historiaa ??Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön rata päättyi Tullinpuomiin. Siitä alkoi Stenius-yhtiön yksityinen, kaksihaarainen rata. Toinen haaroista kulki Haagaan, toinen Munkkiniemeen. Radasta ja sähkönsyötöstä vastasi Stenius, mutta liikenteen hoito tilattiin Helsingin raitiotieja Omnibusosakeyhtiöltä. Vaunut olivat siis samoja kuin keskustalinjoillakin. Kun vakinainen liikenne tammikuussa 1915 alkoi, kulki reitti Erottajalta nykyistä Mannerheimintietä Tilkanvierron kohdalle ja siitä metsän halki Pikku Huopalahden rannalle. Nykyisen sillan paikalla oli puinen, kapea raitiotiesilta, jota pitkin vaunut saapuivat Munkkiniemeen. Sillan jälkeen käännyttiin vasemmalle, päätepysäkki oli kartanon portin edustalla, nykyisellä Ramseynrannalla. Vaunut kulkivat melko tiheään, 20 minuutin välein, vaikka matkustajia ei juuri ollut ? päivittäin kuljetettiin parisataa henkeä, saman verran kuin nykyi- ??? sin mahtuu yhteen ainoaan ruuhkaratikkaan! ??? Maalaistunnelmaa Munkkiniemen linjalla (Hufvudstadsbladet 30.10.1914) Suurkaupungin liikenteen ja katumelun häiritsemättä vaunut rullaa eteenpäin toisella puolellaan maantie ja toisella tiheä havumetsä. Siellä täällä on aukio mökkeineen ja perunamaineen. Viiden minuutin kuluttua saavumme Tilkan vaihteelle, josta linjat Munkkiniemeen ja Haagan eroavat. Valitsemme Munkkiniemeen vievän linjan, joka alkaa jyrkällä mutkalla. Vasemmalla kohoaa metsän peittämä mäki. Hieman myöhemmin ylitämme Pik- Alkuvuosina Munkkiniemen vaunut saivat myös oman linjavärinsä keskustaraitiovaunujen tapaan. Munkkiniemen linjan värit olivat keltainen ja punainen. Näin oman vaunun tunnisti jo kaukaa. Numeroita ei raitiolinjoilla vielä ollut, mutta Munkkiniemen vaunuja koristi suuri M-kirjain. Rataa jatkettiin Munkkiniemessä jo vuonna 1916. niukasti voitollinen. Munkkiniemi sijaitsi Huopalahden kunnassa, kaukana keskikaupungilta. Niinpä matkustajilta perittiin tavallisen matkalipun lisäksi vielä lisämaksu. Neuvokkaat munkkalaiset kuitenkin välttivät lisämaksun jäämällä kyydistä Johannesbergin, nykyisen Paciuksenkaaren niin sanotulla pulapysäkillä. Siitä sitten käveltiin raitiotiesillan ja tariffirajan yli kotiin Munkkiniemeen. Aamulla töidenlähdön aikaan kävelijöitä oli niin paljon, että raitiovaunun oli välillä hankala päästä sillan yli !
• MunkinSeutu Viikko 50 9 Kuoron tavoitteet ovat korkealla ??Kannelkuoro on seniorikuoro, hyvä sellainen ja sympaattinen. Kuorossa on mukana 80 seniorilaulajaa. ? Kuorossa laulaa Suomen parhaiden kuorojen senioreita. Laulajilla voi olla lauluvuosikymmeniä takanaan jo 60-70. Rivissä yli 90-vuotiaita laulajia, jotka jaksavat vielä olla täysillä mukana, ihailee kuoronjohtaja Lenne Mitt. Laulajien äänet ovat hyvässä kunnossa. ? Kannelkuoron laulajat ovat laulaneet aktiivisesti koko ikänsä. Ei ääni katoa, kun äänihuulia on jumpattu kymmeniä vuosia. Ne ovat kuin mikä tahansa muukin lihas. Hän iloitsee myös siitä, että kuoro on suuri. Se suo kuoronjohtajalle pelivaraa. Ohjelmassa hienoja, kivoja lauluja auluista tuoreina, ennen kuin ne kuluvat. ??Eero Lax ja Heli Maas tulivat kumpikin konserttiin ihan Munkkivuoren kirkon lähistöltä. Kauden ensimmäinen joulukonsertti sopi hyvin heidän ohjelmaansa. ? Mukava kuulla lauluja ennen kuin ne lähempänä joulua kuluvat kauppasoitossa, Heli Maas pohti. ? Ohjelmassa oli hierin kuuluu. Kuoron ikäjakauma on vähän päälle kuudestakymmenestä yli yhdeksäänkymmeneen. ? Luulisin, että vanhimmat ovat 93-94-vuotiaita ja ainakin joku sellainen on, että sekä eläkkeellä olevat vanhemmat että lapset laulavat kuorossa. Kuorosta ei joudu pois iän takia, mutta äänen tai voimien loppuminen voi tulla esteeksi. Vaikka miehiä mukana onkin, on Kannelkuoron ongelma sama kuin lähes kaikkien amatöörisekakuorojen: naiset ovat innokkaampia laulamaan kuin miehet. ? Eläkeläiskuorossa asiaa saattaa vielä entisestään korostaa se, että naiset ovat pitkäikäisempiä kuin miehet. Mukaan kannattaa kuitenkin tulla, kuorossa on hauskaa, Leena Haapaniemi kannustaa. Raitiotieyhtiö taipuikin hiljaisen protestin edessä ja luopui lisämaksusta. Kun Meilahden katuverkko alkoi rakentua, siirrettiin Munkkiniemen linja v. 1934 nykyiselle reitilleen Tukholmankadulle ja Paciuksenkadulle. Kolme vuotta myöhemmin luovuttiin Munkkiniemen suuresta silmukasta ? vaunut ajoivat nyt Puistotietä, Laajalahdentietä ja Hollantilaisentietä Saunalahdentielle ja palasivat samaa reittiä takaisin. Päätepysäkki ja kääntösilmukka oli Kaartintorpan edustalla puistossa. Vuonna 1951 rataa lyhennettiin nykyiselleen, mutta yhä vielä asemakaavassa on Kaartintorpan ja Ramsaynrannan välisellä puistoalueella varaus raitiotieradalle päätepysäkkeineen. nä ulos työntämään lehmä takaisin laitumelleen. junassa oli kolmen hengen miehistö; kuljettaja ja molemmissa vaunuissa omat rahastajat. Upouudet oranssiharmaat nivelvaunut saatiin Munkkiniemen linjalle vuonna 1974, ja niissäkin oli alkuvuosina rahastajat mukana. ??? Varokaa lehmää (Raitio 1/2008, Herman Sandberg) Munkkiniemi oli vielä 1940-luvulla osittain maalasidylli. Nykyisen Nestehuoltoaseman kohdalla, mihin vanha ja ainoastaan raitiovaunulle ja jalankulkijoille tarkoitettu puusilta Pikku Huopalahden yli päättyi, oli niitty, jossa lehmä kävi laitumella. Silloin tällöin lehmä eksyi raiteille ja kun raitiovaunu saapui, kuljettajan oli pakko pysähtyä ja men- Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL oli perustettu vuonna 1945 HRO:n seuraajaksi, HKL luopui pian raitiolinjojen jaosta erillisiin kirjaimella merkittyihin esikaupunkilinjoihin ja numeroilla merkittyihin keskustalinjoihin. Niinpä Munkkiniemen M-linja yhdistettiin Hietalahden ja Meilahden väliä kulkeneeseen neloslinjaan. Uusi linja 4, Hietalahti-Munkkiniemi, aloitti vuonna 1951. Keskustan päätepysäkki siirtyi vuonna 1959 Kirurgille ja vuonna 1985 Katajanokalle. HKL:n aikana Munkkiniemen linjasta kasvoi pikku hiljaa kaupungin käytetyin raitiolinja. Uusin kalusto oli tapana sijoittaa juuri Munkkiniemen linjalle, joten munkkalaiset saivat nauttia ensimmäisten joukossa muun muassa suurista, avarista telivaunuista, joihin mahtui jopa 98 matkustajaa. Ruuhka-aikaan tarjottiin myös erillisiä ruuhkavuoroja eri puolille kaupunkia. 4S ajoi Kauppatorille, 4V Vallilaan ja myöhemmin Katajanokalle. Yksittäisiä lähtöjä ajettiin myös Salmisaareen. Matkustajamäärien lisääntyessä kytkettiin Munkkiniemen raitiovaunun mukaan perävaunu. Tällaisessa 33 vuotta vanha kuoro Aina seniorikuorot eivät ole kuoroina yhtä var- ? Olen onnellinen, että minulla on ollut mahdollisuus tutustua aivan ihaniin ihmisiin Kannelkuorossa. Ilmapiiri on iloinen ja ys- lähtevät Munkkiniemestä kahden jälkeen. Uusinta kalustoa edustavat Transtechin Artic-matalalattiavaunut, joita kaupunki on tilannut 40 kappaletta. Kiitos Daniel Federley:lle tästä munkan ratikan elämänpolusta. Toivottavasti saamme kulkea ratikalla keskustaan vielä seuraavat ainakin 100 vuotta! Mutta tuohon juhlapäivään 24.1.2015 palatakseni. Jo 60-vuotiaalla raitiovaunulla nro 339 ajamme kierroksia Munkkiniemen ja Erottajan väliä, kuten aikanaan vuonna 1915, vaunun tunnistaa linjanumerosta 100V. Juhlamatkalle Munkkiniemestä-Erottajalle tai päinvastoin ovat kaikki tervetulleita mutta koska tila on vaunussa rajallinen on lippu hankittava etukäteen ja esitettävä vaunussa rahastajalle. Vaunussa on 29 istumapaikkaa, joten kaikille lipun saaneille ei voida taata istumapaikkaa, mutta mukaan mahtuu varmasti. Lippuja on saatavissa Munkkiniemessä Puistotien Kellosta ja Munkkivuoressa Kuvatapiosta alkaen 7.1.2015. Munkkiniemestä lähdöt ovat päätepysäkiltä klo 10, 11, 12 ja 13. Kyytiin pääsee Tiilimäen, Laajalahden aukion ja Munkkiniemen puistotien pysäkeiltä. Lippuja saa myös paluu- lähdöille Erottajalta 10.30, 11.30, 12.30 ja 13.30. Vaunuissa tulee olemaan ohjelmaa, musiikkia ja pientä tarjoilua sekä vanhoja valokuvia Munkkiniemen linjalta. Munkkiniemen puukiska/ Kalle Marja-aho on myös mukana tapahtumassa kuu- tävällinen, vaikka meitä on kuorossa noin 80 erilaista persoonaa; Lenne Mitt sanoo. Helsingin Kannelkuoro eli Kansallisen Senioriliiton kuoro on perustettu vuonna 1981. Virolaissyntyinen musiikin maisteri Lenne Mitt on johtanut kuoroa vuodesta 2008. ? Sitä ennen olin ennen avustanut konserteissa ja harjoituksissa, joten olimme tuttuja keskenämme jo aikaisemmin. Lenne Mitt on toiminut kuoronjohtajana lähes 30 vuoden ajan. Hän on johtanut niin lapsi-, nuoriso-, mies-, nais- kuin sekakuorojakin. Vuonna 2010 hänen työnsä palkittiin Europa Cantat -kuorofestivaalilla kuoronjohtajan erikoisdiplomilla. Mari Ahola-Aalto Lenne Mitt on johtanut kuoroa vuodesta 2008, seitsemän vuotta. noja, kivoja kappaleita. Muitakin kuin ihan yleisimpiä joululauluja, Eero Lax sanoo. Eero Laxin ystävä laulaa kuorossa. Hän oli joulukonsertin yleisössä myös viime vuonna. ? Nyt meni minusta paremmin kuin viime vuonna, sanoo Lax. kuorolaisista on pitkän linjan kuorolaulajia, joilla on takanaan koko elämän kestänyt kuoroharrastus. Monet ovat laulaneet Suomen laulussa, Akateemisessa Laulussa, Laulumiehissä ja lukuisissa kirkko- ja muissa kuoroissa. Monet laulavat myös samanaikaisesti useammassa kuoroissa. ? Eläkeläiskuorossa laulaminen ei muuten eroa kuorossa laulamisesta, mutta tietenkin ikä jossain mää- ??? Työtä tehdään vakavasti teenotettavia kuin Kannelkuoro, vaikka niissä mukavasti lauletaankin. ? Kannelkuorossa ei riman alta mennä, ja työtä tehdään hyvin vakavasti, tavoitteet ovat korkealla. Eikä repertuaarikaan aina ole kovin helppoa, Lenne Mitt sanoo. Kannelkuoron laulajat laulavat edelleen myös muissakin kuoroissa, muun muassa juuri suurta juhlaa viettäneessä Laulumiehet -kuorossa. Kannelkuorossa on moneen sekakuoroon verrattuna runsaasti miehiä, yli 20. ? Monet laulajat ovat pariskuntia. Onhan mukava kulkea yhdessä ja jakaa harrastukset. Rahastajat poistuivat neloselta vuonna 1980 1990-luvulla HKL selvitti raitiotien jatkamista Munkkiniemestä Espooseen ? joko Lehtisaaren kautta Otaniemeen tai Munkkivuoren sivuitse Leppävaaraan. Esillä oli myös poikittainen raitiolinja Tapiolasta Munkkiniemen kautta Pasilaan ja edelleen Viikkiin. Nämä kaavailut pikku hiljaa unohtuivat, mutta nyt 2010-luvulla esillä on ollut radan jatkaminen Munkkivuoreen, sillä alueen bussilinjat ovat pahoin ruuhkautuneita ja liikenne olisi edullisempaa ja tehokkaampaa hoitaa raitiovaunuilla. Ajatus Munkkivuoren raitiotiestä ei ole uusi, sillä ensimmäiset selvitykset tehtiin jo 1970-luvulla. Tänä päivänä raitiolinja 4 on edelleen Helsingin suosituin raitiolinja joka kuljettaa päivittäin 35.000 matkustajaa. Liikennöintiajat ovat pitkät ? ensimmäiset aamulähdöt ovat hyvissä ajoin ennen kuutta, ja aamuyöllä viimeiset vaunut man glögin kanssa. Palaan vielä tähän tapahtumaan tammikuussa 2015 ensimmäisessä MunkinSeutulehden ilmestyvässä numerossa viikolla 2, jossa tarkempi juhlaohjelma. Helena Leinonen
• MunkinSeutu 10 Ongelmajätejoukon puolustus Helsingin seudulta potkua laulajan taipaleelle Hannu Musakka avaa 70v-juhlavuotensa 14.01. Karjalatalolla Josa Jäntti ??Yksinlaulaja, baritoni Hannu Musakka sai erinomaisen lähdön laulajanYllätystieto uralleen asuessaan Es??Lukekaapa poon Soukassa ja Helsingin mistä tahanveroista Munkkivuoressa 1970-luvun sa, niin joka Ä s k e t - alkuvuosina. Silloin hän totaholta puolutäin kehut- teutti yhtä unelmaansa keseilta, edellisiltiin mm. YLEN tävyysjuoksijana opiskellestä hallituksilaamutv:ssa mo- saan Solvallassa liikunnanta ja monesnia paljon an- ohjaajaksi. Hyvä hapenotsa vaikuttajisaitsevia , kuin- tokyky on kestänyt näihin en ? ostamiska huikeasti he päiviin saakka. Lapsuussa ? medioissa maksavat vero- ja nuoruusvuodet kuluivat eläkeläiset ja MNI U L O K ja ( = ansaittu Lappeenrannassa. vanhukset ovat kiitos ). MutKarjalaisilta vanhemmilkestävyysvata kuinka moni taan hän sai evääkseen jeen aiheuttaherkän ja vahvan äänen. jia eli ne ihmiset, jotka ovat tietää, että eläkeläiset maksavat ve- Koko pienen ikänsä laula40 - 50 vuotta rakentaneet tämän hyvinvointi valtiok- roja enemmän kuin pörs- neena, hän keskittyi vakasi sanotun Suomen. Kestä- siyhtiöt eli yli neljä ( 4 ) vammin laulun opiskeluun vyysvaje eli se että valtion miljardia ? v. 2012 eli lähes 1980-luvun alussa, kun silbudjetissa menot ovat suu- saman verran kuin kaikki loinen työ kuljetti hänet remmat kuin tulot esitetään maamme yritykset ja yhtei- Savo-Karjalaan, Kaaville ja mieluusti kokonaan väes- söt yhteensä. Suomalaiset Juukaan. Ammattitaitoisten tön ikääntymisen syyksi. pörssiyhtiöt jakoivat v.2012  opettajien, Seija Mikkosen Ei esimerkiksi se, että jul- osinkoja yli 12 miljardia (Kuopio) ja Rauno Keltakisen talouden menot ovat ?. Mikäli verokohtelu olisi sen (Joensuu), opissa lauhuippuluokkaa verrattuna kaikille osakkeenomistajille laminen tuli helpommaksi bruttokansantuotteeseen - (vrt. piensijoittajat ), mitä ja samalla elämäntavaksi. perustuslaki mielestä- Samalla hän suoritti yksinikäänkuin ne kaikki muut julkiset menot ( puolus- ni edellyttää, valtion osin- lauluun liittyviä tutkintoja tusmenot, koulutusmenot, goista saamat verotulot oli- Joensuun konservatoriossa. 30 vuotta yksinlaulajakaikki muut yleiset kulut, sivat olleet viisi miljardia EU - maksut jne ) eivät si- euroa ! na yli 130 kirkossa Suomessa, Pohjois-Norjassa ja sältyisi näihin julkisiin meOikeudenmukainen Ruotsissa, on koulinut äänoihin ja kehitysvajeeseen ? nen joustavaksi, kantavaksi kohtelu? Eläkkeiden jäädytys väärää politiikkaa Hallituksen budjetin kestävyysvajeella perustellaan mm. typerät toimenpiteet esim. eläkkeiden jäädytys. Luulisi päinvastoin , että se pyrkisi vahvistamaan työeläkkeitä, varsinkin kun rahoitus tulee työeläkeyhtiöiltä - ei valtiolta. Näiden yhtiöiden rahastot ovat keskimäärin kasvaneet 8 miljardilla ? joka vuosi. Taitettu indeksi, eläkeläisten korkeampi verotus, lapsiperheiden kulutusta mittaava kuluttajahintakustannusindeksi ja heikennykset  työttömyysajan eläkekertymään ovat tehneet tehtävänsä. Kun eläkkeen piti alunperin olla n. 60 % palkkatasosta, niin yhä suurenevalla joukolla se on enää n. 40 % - jopa alle ! Monesta keskimääräistä eläkettä ( hieman yli 1.500 ?/ kk ) saavasta tulee ennen pitkää köyhä. On syytä muistaa, että 700.000 800.000 suomalaista eläkeläistä elää EU:N köyhyysrajan alapuolella ! Eikö olisi jo korkea aika myöntää, että eläkkeiden heikennykset ovat olleet täysin väärää politiikkaa. Eläkkeiden korotukset takaisin alkuperäiseen, oikeudenmukaiseen ansiotaso eli palkkaindeksiin, verotus samalle tasolle kuin vastaavasta palkkatulosta, eläkkeiden jäädytys pois ja samoin eläkeläisten pysyvä raippavero tai ainakin samaksi kuin palkansaajilla. Kaikki nämä koskevat myös tulevia eläkeläisiä! Demarit halusivat juuri kokouksessaan luopua 0 - korotuksista palkoissa, koska siten lisättäisiin kysyntää, jota juuri nyt tarvitaan. Myös eläkeläisten kohdalla yllämainitsemani epäoikeudenmukaisuuksien korjaaminen lisäisi monella taholla kysyntää ja lisäisi mm. alv :n kautta verotuloja sekä muitakin veroja sekä valtiolle että kunnille. Nyt osinko - ja pääomatuloista kertyi veroja vajaat 2 miljardia ?. Ja vielä ! Kansainvälisen verotuksen periaatteiden mukaan pääoma - ja osinkotuloja verotetaan ankarammin kuin palkka - ja eläketuloja ja yritykset maksavat verot siellä, missä voitot on tehty. Tämä ei toteudu Suomessa. Miksi maksoimme veroja ? Julkisuudessa on tullut tutkittua tietoa, että ikäihmisten hoivakulut kodin ulkopuolella ovat n. 52 .000 ?/v eli kuukaudessa n. 4.000 -5.000 ?. Kotona asuvan hoivakulut ovat ovat n. 7.000 ? eli n.600 ?/kk. Hallitus haluaa säästää näissä vanhuspalvelumenoissa 300 milj.? ja samalla poistaa vanhuspalvelulaista kohdan arvokkaasta vanhuudesta ! Vanhusten pitäisi pysyä kotona kunnosta riippumatta. Uutisten mukaan noin miljoona asuntoa pitäisi kunnostaa tästä syystä turvallisiksi ja esteettömäksi eli heidän kustannettavakseen siirretään miljardiluokan kustannukset asuakseen edelleen kodissaan. Mistä rahat ? Onko myytävä rakas asunto ? Harvalla siitä huolimatta riittää rahat yksityiseen palvelutaloon n.4.000 - 5.000 ? kuukaudessa hoitomaksuun ? Toinen vaihtoehto on pysytellä mahdollisimman pitkään omassa kodissa ? Ongelma on vain siinä, riittävätkö yhteiskunnan varat kunnolliseen, päivittäiseen palvelutasoon ja arvokkaan vanhuuden ylläpitoon, kun kunto alkaa olla todella niin huono, ettei jaksa enää itse selviytyä vaatimattomistakaan arjen askareista . Totta kai jokainen muistisairaskin ilmoittaa haluavansa omassa kodissaan ! Aika monelle tulee mieleen, miksi maksoimme aikoinaan veroja ? Viikko 50 ja soivaksi. Kirkkolaulujen lisäksi ohjelmistoon kuuluvat myös kupletit, joita hän on esittänyt Kaustisen festivaaleilla ym. paikoissa parinkymmenen vuoden ajan ja edelleen. Tällä hetkellä hän toimii Kuopion kansalaisopistossa yhteislaulupiirien vetäjänä palvelu- ja toimintakeskuksissa Juankoskella, Kaavilla ja Riistavedellä n. 100 tilaisuutta/ vuosi omien laulutilaisuuksien lisäksi. Juhlavuoden avajaiskonsertti sisältää tällä kertaa suomenkielisiä, vanhoja ja rakkaita hengellisiä lauluja, isänmaallisia sekä muutamia ikivihreitä sävelmiä ja kansanlauluja. Tilaisuuden juontajaksi halusi tulla SibeliusAkatemian emeritusprofessori Reijo Pajamo (synt. Sortavalassa) ja säestäjäksi pianisti Terho Marlo (s. Jaatinen), kotoisin Juuan Nunnanlahdesta. Terho Marlo on valmistunut pianistiksi Oulunkylän Pop-jazzopistosta. Konsertti on Karjalantalolla, Käpylänlänkuja 1, keskiviikkona 14.01.2015 klo 18. Lippuja myydään ovelta a? 10 ?. Yliopisto juhlii 375 vuottaan kaupunkilaisten kanssa Helsingin yliopisto viettää ensi vuonna 375-juhlavuottaan monin tapahtumin ??Yliopisto on yksi Suomen vanhimpia instituutioita, sillä se perustettiin Turkuun jo vuonna 1640. Yliopiston tehtäviin kuuluvat opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Vuorovaikutus näkyy hyvin ensi vuonna, sillä monet juhlavuoden tapahtumat on suunnattu kaupunkilaisille. Tapahtumia kaupunkilaisille Juhlavuosi alkaa tammikuussa LUX-valokarnevaalilla, jossa yliopisto on yksi kohteista. Luxin teoksia on esillä Topelian sisäpihalla sekä Porthaniassa. Tieteen yötä vietetään 8.1. Tiedekulmassa Porthaniassa. Aiheena on sattuma: miten se on vaikuttanut lääketieteen kehitykseen, miten käsityksemme maailmasta on muuttunut sattumien vaikutuksesta ja millaista roolia sattuma näyttelee Helsingin historiassa. Kaisaniemen metroaseman nimi muuttuu Helsingin yliopistoksi 20.1. 28. 1. ja 29.1. tiedepohjaisen ideakilpailun, Helsinki Challengen, loppu- kilpailujoukkueet esittäytyvät suurelle yleisölle yliopiston juhlasalissa. Vuosijuhlaviikolla avoimet ovet Yliopistomuseon toiminta on loppunut Arppeanumissa. Museo avautuu uudessa paikassa, yliopiston päärakennuksessa, yliopiston vuosipäivänä 26.3. Vuosijuhlaviikolla kaupunkilaisille järjestetään erilaista ohjelmaa. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt avaavat ovensa suurelle yleisölle, ja yliopiston kampuksilla keskustassa, Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä järjestetään avoimia kävelykierroksia. Huhti-toukokuun Yliopisto kansakunnan rakentajana -ohjelmakokonaisuudessa tuodaan esiin Helsingin yliopiston merkitystä tieteen, kulttuurin ja suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä vaikuttajana. Ohjelmassa on keskustelutilaisuuksia sekä tapahtumia, joissa akateemiset traditiot näkyvät myös kaupunkilaisille, kuten osakuntien järjestämät suursitsit Senaatin- torilla 28.5. Heinäkuussa yliopisto on toista kertaa mukana Porin SuomiAreenalla 15.?16.7. Tällä kertaa koko SuomiAreenan teemana on koulutus ja oppiminen. Syksyn avaus: ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaaliin Thinkfest Ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaali Thinkfest tarjoaa tieteen sykettä uudessa muodossa ympäri kaupunkia 31.8.?5.9.2015. Se kutsuu kaupunkilaiset mukaan tekemään ja kokemaan tieteen paloa. Tule tiedesaunaan, kysy tutkijoilta, opi uutta Tee-se-itseyliopistossa ja törmää tieteeseen uusissa yllättävissä tapahtumapaikoissa. Thinkfestissä tiede on elämys. Juhlavuoden huipentaa Helsinki Challenge -kilpailun palkintogaala marraskuussa 2015. Helsinki Challenge on kansainvälinen, tiedepohjainen ideakilpailu. Kilpailun palkintosumma on 375 000 euroa. Kilpailun tavoitteena on luo- da ratkaisuja hyvinvoinnin rakentamiseen. Katse globaalien ongelmien ratkaisuun Helsingin yliopisto on noussut 374 vuodessa yhdeksi maailman johtavista monitieteisistä yliopistoista. Kansleri Thomas Wilhelmsson sanoo, ettei juhlavuonna kuitenkaan katsota taaksepäin. ? Rakennamme huomista ottamalla entistä suuremman vastuun globaalien ongelmien ratkaisemisesta. Suurten kysymysten äärellä tarvitaan monitieteistä näkemystä, pidäkkeetöntä ajattelua ja rohkeita rajojen ylityksiä. Vaikka 2015 on Helsingin yliopiston juhlavuosi, se on samalla koko Suomen yliopistolaitoksen merkkivuosi. ?Ilman yliopistoa Suomi ei olisi saavuttanut asemaansa maailman kehittyneimpien maiden joukossa. Helsingin yliopistolla oli myös iso rooli suomalaisen identiteetin synnyttämisessä, kansleri Wilhelmsson muistuttaa. Kulttuuriverkosto alensi jäsenmaksua ??Kallion Kulttuuriverkoston syyskokous valitsi KKV:n uudeksi puheenjohtajaksi yksimielisesti Saara Vanhalan. Yhdistyksen hallitus kaudella 2015 on Arja Aho, Tapio Kosonen, Hanna Lehtinen ja Maiju Rohkea. Varajäseneksi valittiin Juhani Vierimaa ja Mikko Kettunen. Kulttuuriverkoston syys- kokous päätti laskea yhdistyksen vuoden 2015 jäsenmaksun 10 euroon. Vuoden 2014 jäsenmaksun suuruus oli 15 euroa. Jäsenmaksun alentamista perusteltiin yhteiskunnallisella tilanteella, jossa muun muassa ihmisten palkat eivät ole nousseet juurikaan. KKV haluaa näin jäsenmaksua alentamalla tukea yhdistyksen jä- seniä. Samalla jäsenmaksun pudotus on myös liittymistarjous uusille jäsenille. Kallion Kulttuuriverkoston järjestää Helsingin merkittävimpiin kaupunkifestivaaleihin kuuluvia Kallio Kukkii- ja Kallio Kipinöi ? festivaaleja. KKV:n toimintaa on myös vuonna 2015 kymmenen vuotta täyttävä suosittu Kallion kävely- festivaali. 10 euron jäsenmaksulla voi siis osoittaa tukensa kalliolaiselle kaupunkikulttuurille. KKV:n jäsenet saavat jäsenalennuksia muun muassa kalliolaisiin teattereihin. Jäsenmaksun voi maksaa Kallion Kulttuuriverkoston tilille FI55 4405 2020 0737 62. Viesti kohtaan maininta KKV/jäsenmaksu 2015.
• MunkinSeutu Viikko 50 11 Perinteinen TAKE AWAY -jouluinen taidemyynti Galleria Saimassa ??Nyt on taas se aika, jolloin Galleria Saima järjestää perinteeksi tulleen TAKE AWAY -jouluisen taidemyynnin. Tapahtuma alkoi tänä vuonna sunnun- Johanna Lumme, Onnellinen kirahvi taina7.12. ja jatkuu sunnuntaihin 14.12. saakka. Galleria Saima on poikkeuksellisestiavoinna taidemyyntitapahtuman ajan joka päivä kello 12-17. Taiteilijoiden halu osallistua tapahtumaan on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tänä vuonna mukana on peräti 15 taiteilijaa, kertoo galleristi Lea Karttunen. Pyrimme aina siihen, että mukana olevat taiteilijat edustavat mahdollisimman laajaalaista taidekenttää, näin jokaiselle tarjoutuu mielenkiintoista katsottavaa ja mahdollisuus samalla hankkia eri taiteilijoiden teoksia. Maalareita on eniten, heitä on tänä vuonna mukana kahdeksan. Mielenkiintoisten nuorten taiteilijoiden joukosta galleristi nostaa muutaman esimerkin; Elina Tillander ja Maria Vesterinen, joilla molemmilla oli ensimmäinen oma näyttely galleriassa tänä vuonna, sekä lahjakkaat nuoret tulevaisuuden tekijät Tiina-Maria Aalto ja Johanna Lumme, joilla molemmilla on näyttely Galleria Saimassa ensi vuonna. Johanna on myös antanut vahvaa näyttöä kuvittajana. Hän Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjaus lähestyy ??Kaupunginteatterin peruskorjaus alkaa Eläintarhantien teatterirakennuksessa kesällä 2015 ja teatterin toiminta siirtyy asteittain vuonna 2015 väistötiloihin Taiteiden taloon Kaikukadulle, Pengerkadun näyttämölle ja Peacock-teatteriin. Toiminta jatkuu entiseen tapaan studio Pasilassa, Lilla Teaternissa ja Arena-näyttämöllä. Ensimmäiset ensi-illat ovat Peacock-teatterissa musikaali Billy Elliot 27.8.2015 ja Pengerkadun näyttämöllä uusi ranskalainen näytelmä Ihanat naisemme 5.3.2015. Taiteiden taloon siirtyvät teatterin tuotannolliset ja hallinnol- liset toiminnot. Väistötiloihin siirtyminen aiheuttaa muutoksia teatterin toimintaan. Henkilöstön edustajien kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Pyrkimyksenä on yhdessä henkilöstön kanssa löytää parhaat ratkaisut väistötiloissa toimimisen ajaksi. Helsingin kaupunki on päättänyt tarjota teatterin vakinaiselle henkilöstölle mahdollisuutta työskentelyyn kaupungin tehtävissä remontin ajan, mikäli teatteri ei pysty osoittamaan työtä kaikille työntekijöilleen. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena ei irtisanota vakinaista henkilökuntaa. Yhteistoimintaneuvotteluissa arvioidaan peruskorjauksen aikaisen henkilökunnan tarve eri toimintayksiköissä, muuttuneiden olosuhteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen ja Helsingin kaupungin muissa tehtävissä mahdollisesti työllistyvien määrä. Koska teatterin taloudellinen tilanne on heikentynyt vähentyneiden lipputulojen ja julkisen tuen pienenemisen johdosta, toimintatapoja ja henkilöstötarvetta joudutaan arvioimaan. Myös mahdollisuudet työaikajoustoihin ja tehtäväkuvien laajentamiseen muuttuneissa olosuhteissa ovat neuvottelujen kohteena. Joulutervehdysten erikoisleimaus Seurasaaren Joulupolku -tapahtumalla 14.12. oma postikonttori ja erikoisleima ??Helsingissä otetaan maanantaina 1.12. käyttöön joulutervehdyksiä varten suunniteltu oma erikoisleima. Helsingin perinteinen joululeima on saavuttanut asiakkaiden keskuudessa suuren suosion. Joulutervehdyksiä on erikoisleimattu viime vuosina joulun alla yli 300 000 kappaletta. Asiakkaat saavat Helsingin erikoisleiman joulutervehdyksiinsä 1.?18.12. jättämällä lähetyksensä tätä tarkoitusta varten varattuihin kirjelaatikoihin, jotka on sijoitettu Helsingin pääpostitalon sisäänkäyntien yhteyteen (Mannerheiminaukio 1, Elielinaukio 2). Helsingin joululeiman ovat tänä vuonna suunnitelleet Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Joululeiman kuva-aiheessa on tähtiä ja kaunokirjoitettu Joulu / Julen -teksti. Erikoisleima kruunaa aidon joulutervehdyksen, johon kuuluvat tietysti tämänvuotiset Kristina Segercrantzin suunnittelemat postimerkit. Helsingin Seurasaaressa järjestetään sunnuntaina 14.12. kello 12?17 koko perheen tapahtuma, Joulupolku, jonka varrelta löytyy myös postikonttori Iisalmen pappilassa. Siellä lapset saavat kirjoitettavakseen joulukortin, jonka voi jättää maksutta Postin kuljetettavaksi. Graafikko Nina Rintala on suunnitellut Joulupolulle erikoisleiman, jonka kuva-aiheena on tallilyhtyä kantava tonttu ja orava. Tapahtumassa on myös joulutervehdyksille varattu oma kirjelaatikko, johon jätetyt lähetykset erikoisleimataan. Joulupolun varrelta löytyy monenmoista toimin- taa, muun muassa kasvomaalausta, hevosajelua, olkisokkelo, kynttiläpolku, tikkupullan paistoa ja lasten joulupuuro. Polulla voi tavata Joulupukin muoreineen ja jättää heille lahjatoiveensa. Uusmaalaisten marttojen värikkäät kaulaliinat koristavat polun varren puita ja valoa tapahtumaan tuo Karunan kirkon pihapiirissä vieraileva vuoden 2014 Lucia-neito. Suositussa Joulupolku-tapahtumassa vierailee vuosittain yli 10 000 lasta ja aikuista. Tänä jouluna 19. kertaa järjestettävän tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Kotimaan joulutervehdykset (0,75 ?) tulee postittaa 12.12. mennessä. 2. luokassa (0,90 ?) viimeinen postituspäivä on 17.12. ja 1. luokassa (1,00 ?) 18.12. Tiina-Maria Aalto, P.Cavalierin (P-Hon) muotokuva, 120x142, akryyli, 2012 on kuvittanut juuri Otavalta ilmestyneen Seikkailujen aapisen. Nuoria miehiä edustaa James Iles, brittitaiteilija, jolla oli yksityisnäyttely alkukesästä. James on kansainvälisesti tunnettu story board -taiteilija. Hän on ollut Britaniassa mukana luomassa esim. Docktor Who -sarjaa ja uutta Sherlock Holmes -elokuvaa. James on myös itse erittäin kiinnostunut elokuvien tekemisestä. Ensi vuonna kuvataan hänen ensimmäinen oma lyhytelokuva.Kokeneempia osaajia ovat Krista Kortelainen, Ritva Larsson ja Lea Karttunen. Taidemyyntitapahtumassa on sekä öljy-, akryyli- että akvarellimaalauksia ja osa teoksista on maalattu juuri tätä taidetapahtumaa var- ten. Nämä teokset eivät siis ole olleet koskaan aikaisemmin esillä missään näyttelyssä, kertoo Karttunen. Valokuvausta edustavat tänä vuonna Marianne Aapro ja Pirkko Heino.Pekka Holopainen on multilahjakkuus. Hän on kuvanveistäjä sekä maalari.Häneltä on mukana maalauksia ja pronssiveistoksia. Toinen mukana oleva kuvanveistäjäon betoniteoksistaan tunnettu Pentti Lumme. Lasitaidetta edustaa Päivi Kekäläinen, jolta on mukana sekä taidelasia että koruja. Marjaana Tillander-Luhtalalla oli keväällä tyttärensä korutaiteilija Noora Luhtalankanssa yhteisnäyttely. Marjaana on tekstiilitaiteilija. Häneltä on nyt esillä teoksia, joissa hän yhdistää metallia käsinvärjättyihin ja itsetehtyihin villalankoihin. Kansainvälisesti tunnetuin mukana oleva taiteilijamme on muotoilija Päivi Rintaniemi. Hänet on palkittu useilla koti- ja ulkomaisilla tunnustus - ja kulttuuripalkinnoilla. Hänellä on ollut sekä yksityis- ja ryhmänäyttelyitä eri puolilla maailmaa. Nyt häneltä on esillä käyttökeramiikkaa, jotka ovat myös erittäin hyviä lahjaideoita. Galleristi Lea Karttunen toivottaa kaikki tervetulleeksi Galleria Saimaan. Galleria sijaitsee Neitsytpolku 9:ssä, tilassa, jossa on ollut galleriatoimintaa joyli kolmekymmentä vuotta. Galleriaan pääsee kätevästi ratikalla: 2, 3 tai 1A, pysäkki Neitsytpolku. H&K&L ÂPuheenvuoro Talvisotia ja lusikkaleipiä ??Otsikon sanavalinta `talvisotia` saattaa herättää ihmetystä. Miten niin talvisotia monikossa? Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion kättelijöillä oli varmasti ajatuksia itsenäisyytemme syistä ja vapautemme ansioista. Peruskorjatussa linnassa kohtasivat ne, joilla on erityinen syy miettiä uutta ilmettä ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiin. Remontoidun linnan lisäksi peruskorjausta tarvitaan myös poltiikassa. Rautainen Suomi kesti kaksi talvisotaa. Ensimmäinen Talvisota: Yksin kolme viikkoa. Toinen Talvisotaa: Yhdessä osana suurpolitiikkaa kaksitoista viikkoa. Talvisodan muistaminen ei kerro suomalaisten sotaisuudesta vaan rauhantahdosta. Jokaisella itsenäisellä valtiolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa vapauttaan. Suomalaiset yllättivät Stalinin ja Kuusisen yksimielisyydellään. Ehkä Talvisodan yksimielinen tahto oli yllätys myös suomalaisille itselleen. En- simmäiset kolme viikkoa Suomi taisteli ypöyksin. Viivytettiin, torjuttiin ja suunniteltiin vastahyökkäystä. Maailma pelkäsi, että Suomelle koituisi Puolan kohtalo: neuvostomiehitys. Jos ensimmäinen puolustus olisi pettänyt, olisimme joutuneet Neuvostoliiton osaksi. Suomi onnistui kirjoittamaan nimensä rohkeuden maailmanhistoriaan. Toisessa talvisodassa Suomesta tuli suurpolitiikan osatekijä. Suurhyökkäyksen alkaessa 11.2.1940 venäläisillä oli Kannaksella 22 divisioonaa (400-500 000 miestä), 400 tykkiä ja kranaatinheitintä, 2000 taistelukonetta. Ja Laatokan pohjoispuolella vielä 200 000 miestä. Kaikkiaan Suomen rintamalla oli 960 000 miestä (Suomella 340 000)11 266 tykkiä (Suomella 944), 2998 panssarivaunua, 3253 lentokonetta. Ratkaisevaa oli pelko sodan laajenemisesta suurvaltojen väliseksi. Hyökkäys eteni menestyksellisesti. Länsivaltojen interventiosuunnitelma pelasti suomen Talvisodassa. Suomi käytti taitavasti länsivalto- Veli-Matti Hynninen jen avuntarjousta rauhanneuvotteluissa. Historiantaju rakentaa kansakuntaa. Vaikka historia ei tiedä mitään tulevaisuudesta, tietämättömyys omasta historiasta on suuri riski kansakunnalle. Presidentti oli puolisonsa kanssa valinnut juhlapöytään suomalaisia järvikaloja särkeä, haukea, kuoretta ja ahventa. Itsenäisyysjuhlan ehkä pahin virhe oli, että muikkua ei pöytään katettu, se ei tiedä hyvää tulevaisuudelle. Mutta onneksi kakkujen lisäksi pöytään oli kannettu takuuvarmoja lusikkaleipiä. Makea lusikkaleipä muistuttaa keskinäisriippuvuuden maailmasta, jossa voimapolitiikkaa paremmin asiat hoidetaan neuvotelleen, rauhan askelin. Ryhdikäs Suomi. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• MunkinSeutu 12 Viikko 50 ÂKirjaesittely Karhumäki, Tynni, Lindegren: Unohdetut olympiasankarimme! ??Urheilu ja varsinkin olympiaurheilu on aina ollut suomalaisille erittäin tärkeätä. Muistelemme olympiakisojen sankareitamme Kolehmaisesta Nurmeen, Iso-Hollosta Vireniin. Keihäsmiehistämme puhumattakaan. Mutta on eräs suomalaisten olympiasankareiden ryhmä, josta emme puhu mitään, tuskin tiedämmekään mitään. Taideolympiakisojen suomalaissankarit. Suomi menestyi niissäkin kisoissa, joita järjestettiin 1912-48 , erittäin hyvin ! Paroonin ajatus Nykyaikaisten olympiakisojen syntymisessä, ensimmäiset Ateenassa 1896, oli ranskalaisella parooni Pierre de Coubertinilla ratkaiseva osuus. Hänellä oli ratkaiseva osuus myös siinä, että olympiakisoissa alettiin kilpailla urheilun ohella myös viidessä eri taidemuodossa. Nämä taidemuodot olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, kuvanveisto, maalaustaide ja musiikki. Taideolympiakisat järjestettiin olympiakisojen varsinaisessa kisakaupungissa ja näissä eri lajeissa jaettiin mitalit ihan niinkuin urheilulajeissakin: kulta, hopea, pronssi ja lisäksi välillä myös kunniamainintoja. Välillä taidelajien tuomaristo oli tyytymätön lajinsa tasoon ja jätti mitalisijoja jakamatta! Kaikissa taidelajeissa piti jollain lailla olla mukana urheilu. Unohdetut olympiakisat Taideolympiakisat jäivät aikoinaan Suomessa vähälle huomiolle eikä niitä tänä päivänäkään ole olympiahistorioissa noteerattu. Siksi tietokirjailija Lasse Erolan teos ?Unohdetut olympiavoittajat? on todella ainutlaatuisen hieno, laadukas kokonaisesitys tästä unohdetusta osasta olympialiikkeen historiaa. Korkea aika tuoda nämä kisat esiin ja tehdä kunniaa näille olympiasankareille. Kirjan kustantaja Suomen Urheilumuseosäätiö ansaitsee kirjoittajan ohella tunnustuksen tästä kulttuuriteosta . Taideolympiakisoista ei ole koko maailmassa kirjoitettu paljon mitään, näiden kisojen tulosluettelot ovat hyvin vajavaisia eikä varsinaisista kilpailutilanteista, tuomareiden näkemyksistä ole säilynyt juuri mitään asiakirjoja. Lasse Erola on joutunut suurtyössään toimimaan salapoliisin tavoin jäljittäessään henkilöitä saavutusten takaa. Ympäri maailmaa, sillä osanotto taidekisoihin kasvoi alkuvaikeuksien jälkeen, erilaisia taidetöitä saattoi olla arvioitavana yli 1000 . Suomessa ei innostuttu Suomen urheilussa elettiin 1912 alkaen menestyshuumaa radalla, kentällä, painimatolla niin että taideolympiakisat eivät silloista urheilujohtoamme SVUL:n puolella kiinnostaneet. TUL:n puolella kiinnostus kulttuuria koh- Urho Karhumäki voitti kultamitalin taan urheilupii- kirjallaan ?Avoveteen? vuoden 1936 reissä oli huo- olympiakisoissa Berliinissä. Kirjastahan mattavasti suo- tehtiin myös elokuva. peampaa, TUL korosti olevansa kulttuurijärjestö, mut- tien mieleen ! ta TUL:n edustajat eivät Hienoja tuomareita päässeet olympiakisoihin 1920- ja 1930-luvuilla. Olisiko TUL:n riveistä löytynyt Pariisin olympiakisoiskyvykkäitä kulttuurilajien sa 1924 oli taidelajeissa edustajia, jää ikuiseksi ar- ennätysosanotto,töitä jätetvoitukseksi. tiin kaikkiaan 283. Mukana Pentti Haanpään urhei- oli Suomestakin yksi osanlua sivuavat taidokkaat no- ottaja, filosofian tohtori, vellit tuskin olisivat olleet Klaus U. Suomela, joka oli isänmaallisten sankarikir- erittäin monipuolisesti mujojen joukossa palkintoraa- kana Suomen urheiluelämässä. Suomela osallistui Pariisin kirjoituskilpaan nelinäytöksisellä murhenäytelmällä Mido, Olympian sankari. Teoksesta lähetettiin Pariisiin alkuperäiskäsikirjoituksen ohella ranskanja englanninkieliset käännökset. Kilpailijoita oli kaikkiaan 32, kilpailuRunoilija Aale Tynni on ainoana naisena töitä vietaideolympiakisojen historiassa yltänyt lä enemkultamitaliin runollaan ?Hellaan laakeri? män. SuoLontoossa 1948. Aale Tynni on yksi mela ei harvoista suomalaisista naisista kesäkisojen sijoittunut viiolympiavoittajana. Ketkä ne muut ovat? den par- haan joukkoon. Kirjallisuuden tuomaristossa oli kaksi Nobelvoittajaakin, Ruotsin Selma Lagerlöf ja belgialainen Maurice Maeterlinck sekä mm. kirjailijat Gabriele D`Annunzio, Marcel Prevost, Paul Valery. Musiikkituomaristossa olivat mm. Igor Stravinsky, Bela Bartok, Maurice Ravel. Suomelan näytelmä ei ollut ihan kehno, vaan se pääsi jo olympiavuoden syksyllä Suomen Kansallisteatterin näyttämölle. Suomela jatkoi kirjallista uraansa sekä urheiluoppaiden että proosakirjallisuuden parissa, erittäin tuotteliaana. Suomelan teko osallistua taideolympiakisoihin oli rohkea temppu saaden Suomessa urheilupiireissä paljon arvostelua ja vähättelyä . Kirjassa kuvataan erinomaisesti taideolympiakisojen laajentuminen olympiadi olympiadilta, vaikka Suomessa näitä olympiakisoja suorastaan pilkattiin. Lauri ?Tahko? Pihkala ja Martti Jukola, aikansa ylivoimaiset vaikuttajat puhuivat ja kirjoittivat kisoista väheksyvästi, jos ollenkaan. Karhumäelle kultaa ? Hitlerin lahja ? Berliinin kisat 1936 olivat natsi-Saksan ja Adolf Hitlerin suurta juhlaa. Myös taideolympiakisat. Saksalaiset veivät lähes kaikki palkinnot. Jos palkinto oli tuomariston näkemyksestä menossa ?väärälle voittajalle?, puuttui Hitler peliin, voittaja vaihdettiin. Berliinin kisoja ennen oli ilmassa olympiaboikotti, Saksan politiiikasta juutalaisia kohtaan tiedettiin ja esimerkiksi USA:ssa oli kova vastustus maan kisaosanottoa kohtaan,Ruotsissa samoin. Sitä vastoin Suomi ja Italia, Hitlerin kaverit jo silloin, ilmoittautuivat kisoihin ensimmäisenä. Se oli tärkeää Hitlerille ja hän ei jättänyt sitä palkitsematta. Kuvanveistossa tuomaristo asetti ykköseksi saksalaisen Brekerin veistoksen, mutta kun Italia ei ollut taidekisoissa saanut yhtään voittoa, Hitler nosti raadin kakkosen italialaisen Vignolin ohi Brekerin. Suomalainen kirjailija Urho Karhumäki lähetti Saksaan romaaninsa ?Avoveteen ?. Urheiluaiheinen ihanteellisen isanmaallinen teos. Raitista maaseudun puhtautta korostava teos, natsi-Saksan hengen mukainen. Kirjallisuussarjassa oli arvioitavana 40 teosta. Raadin puheenjohtaja oli näy- "Unohdetut olympiavoittajat " on erinomainen katsaus olympiakisojen taidekilpailuihin. Teos on kansainvälisestikin erittäin harvinainen kulttuuriteko. telmäkirjailija, valtioneuvos Hanns Johst, tiukka natsi, joka jo 1933 oli vannonut uskollisuutta natsipuolueelle. Raati valitsi Karhumäen kirjan voittajaksi, kultamitali Suomeen ! Näin Suomikin sai yhden voiton kuten Italiakin, ensimmäisinä kisoihin ilmoittautuneet. Suomessa Karhumäen kirja sai suopean vastaanoton, joskaan ei mitään suurta hehkutusta. Kirjastahan tehtiin filmi , jossa salskea nuorukainen juoksee uudella Helsingin Stadionilla. Ainoa naisvoittaja Taideolympiakisojen 36-vuotisessa historiassa ainoa nainen olympiavoittajana tulee Suomesta: Aale Tynni. Tämä runoilija voitti Lontoossa 1948 kirjallisuuden lyriikan sarjan runolla ?Hellaan laakeri?. Tynni oli tunnettu ja arvostettu runoilija jo ennen olympiavoittoa ja sen jälkeenkin. Aluksi olympiavoitto lämmitti mieltä, mutta lopulta kultamitali oli kotona piirongin laatikossa. Arkkitehti voitti Tamperelainen arkkitehti Yrjö Lindegren sai Varkaudessa A. Ahlströn Oy:n johdolta suunnitella yhtiön maille Varkauden keskustaan urheilukeskuksen.Keskus oli laaja kokonaisuus,paljon muutakin kuin urheilukenttä. Lindegren oli jo nimekäs arkkitehti,hän oli toinen paljon kehutun Helsingin Stadionin suunnittelijoista. Varkauden suunnitelmassa oli peräti 45 eri suorituspaikkaa, paikan nimi Kä- märi vaihdettiin paremmin englannin kieleen sopivaksi Kanavasaareksi. Kultamitali tuli arkkitehtuurisarjan asemakaavasarjassa, toinen kilpailumuoto oli rakennussuunnnitelmien sarja. Helsingin Olympiastadionin työ yhdessä Toivo Jäntin kanssa on Lindegrenin tunnetuin työ. Helsingin Käpylässä sijaitseva Käärmetalo on myös Lindegrenin suunnittelema ja varsin tunnettu rakennus. Lindegrenin voittaessa tuli samassa sarjassa myös pronssia Suomeen, arkkitehti Ilmari Niemeläinen tuli kolmanneksi. Niemeläinen on sikäli erikoinen Lontoon 1948 osallistuja,että hän otti osaa taidekisojen lisäksi ?oikeisiin? kisoihin kilpaillen uimahypyissä. Hän oli tulloin paitsi arkkitehti, Suomen paras uimahyppääjä ! Tietokilpailukysymys onkin, kuka suomalaisurheilija on ennen suorituksiaan tiennyt voittavansa pronssimitalin. Niemeläinen tiesi taidekisapronssistaan ennen uimahyppykisojen alkua ! Hienoa tietoa Lasse Erolan kirja antaa valtavasti tietoa unohdetuista olympiakisoista, taideolympiakisoista. Ketkä ottivat osaa, ketkä menestyivät. Suomikin aika hyvin. Helsingissä 1952 ei taideolympiakisoja enää pidetty. Se ei ollut kuitenkaan Suomen ja Erik von Frenckellin syy, vaikka näin on usein esitetty. Tämänkin asian Erola selvittää kirjassaan ?Unohdetut olympiavoittajat ?. Pekka Hurme Arabian kauppakeskuksen tontti ??Citycon Finland Oy tarjoaa Kiinteistö Oy Hämeentie 109-111:n omistajana Arabian kauppakeskuksen tonttia ostettavaksi 10?600?000 euron hinnalla. Tarjous on kiinteistöviraston tonttiosaston ja ostajan käymien neuvotteluiden mukainen ja sellaisena hyväksyttävä. Lopullinen kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa ennen kuluvan vuoden loppua. Citycon Finland Oy omistaa tontin nykyisenä vuokralaisena olevan Kiinteistö Oy Hämeentie 109-111:n. Citycon Finland Oy on Citycon Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Citycon Oyj on julkisesti noteerattu kaupallisiin kiinteistöihin keskittynyt omistaja, kehittäjä ja johtaja, joka omistaa ja operoi omia kauppakes- kuksiaan ja liikepaikkojaan. Tontti kuuluu voimassa olevan asemakaavan mukaan liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle. Rakennuksen kellariin ja kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja. Korttelialueelle saa sijoittaa kaksi enintään 2 000 k-m²:n suuruista päivittäistavaramyymälää. Tontin pinta-ala on 14 262 m² ja rakennusoikeus 19 000 k-m². Tontille?on tonttiosastolle toimitetun selvityksen mukaan rakennettu 18?433 k-m² liike-, myymälä- ja toimistotiloja. Tontti on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Hämeentie 109-111:lle kauppakeskusta varten ajaksi 1.11.2000 - 31.12.2050. Tontin vuosivuokra vuonna 2014 on noin 445 000 euroa. Vuokrasopimuksen ehdon mukaan vuokralaisella on oikeus ostaa tontti kaupungilta edellyttäen, että suunniteltu kauppakeskus on toteutettu ja toiminnassa. Tontin hinta määräytyy käyvän hinnan perusteella ja sen tulee olla vähintään luovutushetkellä perittävän ja 5 %:n mukaan pääomitetun vuosivuokran suuruinen siten oikaistuna, että pääomitettu arvo kerrotaan asemakaavan salliman ja käytetyn rakennusoikeuden suhteella. Tarjoushinta ylittää vuokrasopimuksen osto-oikeusehdossa edellytetyn tason ja on alueen liiketonttien käyvän hintatason mukainen.
• MunkinSeutu Viikko 50 13 Aarne Piltolta julkistettiin romaani, Hamppi Pusikossa Kirjailija Aarne Pilton romaani julkistettiin juhlallisesti ja vaikuttavan ohjelman kera ??Kirkkonummen VPK:lla. Avauspuheessaan kustan- taja Breakwater Oy:n kirjallinen johtaja kertoi, että Juhlayleisön yllätti Kaija Riihimäki ja kirjailija Aki Pilto duetollaan, On suuri sun rantais autius. Koreografi Kaarina Tuunanen ja Riihimäen teatterin emeritusjohtaja Svante Korkiakoski lukivat otteita Aarne ?Aki? Pilton uusimmasta teoksesta. Aarne Pilto on osoittanut, kuinka sisukkaalla, itsensä avoimesti elämään heittäymällä, voi kohottaa itsensä kaikkein arvostetuimpaan kulttuurilajiin, kirjailijaksi. Se on kuin kruunu sitkeälle yrittäjän työlle, jota Aarne Pilto on koko elämänsä tehnyt ja menestynyt juuri sisukkuutensa, suuren avaran sydämensä ja myös ehtymättömän huumorinsa vuoksi. Kustannusjohtaja jatkoi, että Aarne Pilton kirjallinen työ alkoi vuonna 2010 teoksella Kasvupaikka. Vuonna 2011 ilmestyi Puoli kolmen juna, vuonna 2012 vuorostaan Seppiä joka junaan, ja Ossi Hirvikoski esittelemässä ja myymässä vierellään olevan Aarne Pilton uusinta sekä myös kaikkia Pilton teoksia hyvällä menestyksellä. vuonna 2013, Irina ja Tatjana. Viidenneksi julkistetaan juhlallisesti nyt ilmestyvä teos, Hamppi Pusikossa, joka on osoitus Aarne Pilton huumorista, vaikka tosin romaani sisältää komeaa Lapin kuvausta ja aitoa elämää siellä minne hän lukijansa kuljettaa. Kirjastaan Aarne Pilto kertoi juhlavieraille: ?Kirjan käsikirjoitusta olen tehnyt vuosien mittaan aina lisäten aiheita uusien kokemusten ja sattumusten seurauksena. Aihe on itselleni hyvin rakas. Kirja kertoo ihmisestä, johon on iskenyt Lapin hulluus ja sen mukanaan tuomista tuntemuksista ja Lapissa koetuista elämyksistä, Aarne Pilton viiden romaani, Hamppi Pusikossa, oli menestys heti julkistamistilaisuudessa. Kirjailija sai signeerata teoksiaan ahkerasti. kommelluksista ja seikkailusta sekä yhteiselosta Lapin ihmisten kanssa. Kirjan päähenkilö Aaretti Peltoniemi ja Oula Vuomajärvi ystävystyivät ensi tapaamisensa yhteydessä, jolloin Oula antoi molemmille lempinimet: ?Mie oon Äijä ja Sie oot Hamppi. Yhessä met aina ryypäthän, kun sie tuut Laphin.? Hamppi tässä seisoo nyt edessänne ja Äijä menehtyi vuonna 1992 hukkuessaan ojaan, jonka pohjalla oli vettä kymmenen senttiä. Äijä oli oikealta nimeltään Pauli Jauhojärvi, päänäyttelijä elokuvassa, Maa on syntinen laulu. Näistä henkilöistä kirja kertoo ja monesta muusta, mutta kirjan luettuaan lukijallakin on vaara sairastua Hampin potemaan Lapin tautiin, jota ei ole vaikea sairastaa Lapissa?. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Ossi Hirvikoski Juhlissa esiintyi myös Kirkkonummen Eläkeliiton kuoro, Mammat ja Papat. Veronpalautuksia yhteensä 2,2 miljardia euroa Itsenäisyyspuolueen Helsingin piiri uudisti hallituksensa ??Verohallinto maksaa verovuoden 2013 veronpalautukset asiakkaiden pankkitileille 3.12. päivän aikana. Jäännösveron ensimmäinen eräpäivä on 1.12.2014. Verovuoden 2013 veronpalautuksia maksetaan 3,3 miljoonalle henkilölle yhteensä 2,2 miljardia euroa. Keskimääräinen palautus on 658 euroa. Veronpalautuksia saavista henkilöistä 79 prosentilla palautusten määrä on 5-1000 euroa. Euroissa mitattuna alle 1 000 euron palautusten osuus kaikista palautuksista on kuitenkin vain 35 prosenttia. Yli 1 000 euron palautuksia saa yhteensä 711 tuhatta asiakasta ja niiden euromääräinen osuus kaikista palautuksista on 65 prosenttia. Verovuodelta 2013 jäännösveroja tulee maksettavaksi 778 tuhannelle henkilölle yhteensä 1,1 miljardia euroa. Keskimääräinen jäännösvero on 1 424 euroa. Jäännösveroja maksavista 77 prosenttia maksaa alle 1 000 euroa jäännösveroa. Euroissa mitattuna alle 1 000 euron jäännösverojen osuus kaikista jäännösveroista on vain 14 prosenttia. Jäännösveroissa korostuu suurten jäännösverojen osuus. Esimerkiksi yli 5 000 euroa maksavia henkilöitä on kaikista jäännösveroja maksavista vain 5 prosenttia, mutta heidän osuutensa maksuunpannuista jäännösveroista on 59 prosenttia. Jos jäännösveron määrä on 170 euroa tai enemmän, summa jaetaan kahteen maksuerään. Jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivä on 1.12.2014. Toinen erä on maksettava viimeistään 2.2.2015. Leipäjono pelastaa, kun perusturva ei riitä ??Ruoka-avussa käyvistä vain vajaa 40 % on toimeentulotuen piirissä. Reilusti yli puolet leipäjonoissa käyvistä ei siis ollut hakenut tai saanut lakisääteistä viimesijaista turvaa, kertoo tänään julkaistu KAKS ? Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus ?Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa?. Tutkimuksen toimittivat VTM Maria Ohisalo ja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 3500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, VTT Anne Määttä ja Itä-Suomen yliopis- ton tutkija Maria Ohisalo ovat selvittäneet ruoka-avun kävijöiden saamaa julkista apua. Suurin osa ruoka-avussa käyvistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja: joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan 100 euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennelle ei jää mitään. Vain joka kymmenes leipäjonossa käyvä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. Nämä ruoka-avun saajat ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle. Ruoka-avussa näkyy myös sosiaaliturvan alikäyttö: tukia ei haeta tai saada, vaikka niihin olisi oikeutettu. Tutkimus osoittaa, että monet tuet ja avun muodot jäävät hakematta hakemisen vaikeuden vuoksi tai siksi, että hakijan toimintakyky on heikentynyt. Hyväntekeväisyyteen perustuvaa ruoka-apua voikin pitää niin sanottuna sosiaalietuuksien viimeisenä luukkuna. Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulaisen artikkelissa todetaan, että ruokaapua saavien ihmisten yleinen hyvinvointi on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muun väestön hyvinvointi. Ero nä- kyy kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Vaikka erot koetussa hyvinvoinnissa ruoka-avussa käyvien ja muun väestön välillä ovat selviä, ei leipäjonoon joutuminen ole kaiken loppu. Se on usein taloudellisen katastrofin seuraus tai jostain muusta syystä johtuva, mutta koettuun hyvinvointiin vaikuttavat myös erilaiset turvaverkot ja elä­ män muut ulottuvuudet. Ihmissuhteet, yhteistyö muiden kanssa ja osallis­tuminen yhteisön toimintaan kannattelevat vaikeuksien yli. ??Itsenäisyyspuolueen Helsingin piiri uudisti lauantaina 29.11. hallitustansa voimakkaasti ja katsoo kohti tulevaisuutta. Valintoihin vaikuttivat myös tulevat eduskuntavaalit 2015. Uuteen hallitukseen nostettiin myös jo julkaistuja eduskuntavaaliehdokkaita ja IPU:n hallituksen 2014 varajäseniä. Näin katsotaan, että yhteys puolueen ?huipulle? on kunnossa. Samassa yhteydessä valittiin yhdistykselle myös 2 varapuheenjohtajaa entisen yhden tilalle. Yhdistyksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen eduskuntavaaliehdokas Susan Virkkala, jolla on pitkä työkokemus mm. markkinointi-, matkailu-, ja johtotehtävistä sekä Suomesta että ulkomailta. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Sotikoff, syntyperäinen helsinkiläinen, joka työskentelee Ruoka-Kesko Oy:n tuotepäällikkönä. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Susan Virkkala, Anssi Lehti- neva, Katri Björn ja Timo Sotikoff. Varajäseniksi valittiin Kirsi Helin, Stefan Holm, Nina Palomäki ja Tatiana Schirokoff-Dahlbo. Toiminnantarkastajiksi valittiin eduskuntavaaliehdokas Ilkka Luoma ja Helsingin piirin tiedottaja Otto Selehov. Helsingin piirin puheenjohtajana jatkaa Kirsi ?Kikka? Holmsten, joka työskentelee matkailualalla Lahdessa. Hän asuu sekä Mäntsälässä että Helsingissä. Lisäksi hän on Itsenäisyyspuolueen hallituksen varajäsen ja IPUn Hämeen piirin puheenjohtaja. Holmsten on toiminut myös mm. Itsenäisyysnuoret ty:n hallituksen jäsenä, ERTO:n, sekä MATKA ryn puheenjohtajana, TVK:n Uudenmaan aluejärjestön sihteerinä ja nuorisotoimikunnan hallituksessa. Tällä hetkellä hän on myös Helsingin kaupungin kaupunginosayhdistyksen Mellunkylä-seura Ryn varapuheenjohtajana.
• MunkinSeutu 14 Viikko 50 Ekologisesta elämänmuodosta kiinnostuneille! o l e o Ek isesti Luonnonmuka l Ekologisesti l Aseveli on Saloniemen luomupukki ? l Aidosti l Kotoillen a Mehiläisvahast ekokynttilät HELLATON JOULU ? Kokkaa ! kypsentämättä sta o n n i v a r a k a a R ? herkkuja Tilaa lehti! www.ekoelo.fi U M O U L & I H Ä L ri o t a k o u ir h ä L la i He alta Hyvvvää Loima Aitoa maitoa Pienpanimot Luomuhunajaa www.ekoelo.fi Puhtaasti 6/2014 6,70 ista Koivurisu kaunista Autoile biolla! Fillaa akulla! Ekoelo
• Viikko 50 15 ÂKirputorit ÂMyydään MYYDÄÄN Niemenmäki 4 h, k, s, iso parveke, 7. krs Soita 0400630331 tai tekstaa 0505961703 PASSIKUVAT HETI Pyydä tarjous! ? kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info kuvatapio.fi JOULUKUUSI savolaismetsästä kotiovelle toimitettuna. Hinnat 45-85e. Tilaus p. 040-4190879/ Luomu-Teemu  ÂTerveys ja hyvinvointi ? Kiinteistönhuolto ? Painepesut ? Hälytys- ja ? Siivouspalvelut valvonta 24h/vrk ? Huoltomies? Lumityöt ja palvelut hiekoitustyöt ? Talonmies? Imulakaisusijaisuudet konepalvelut kuvatapio MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 ÂMyydään ÂKiinteistöhuolto MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 59 95 puh. 040-9000 989 ÂOstetaan norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16 Ostetaan Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Vanhoja valaisimia ja tuoleja. jussipp@gmail.com / 0400879239. JOULULAHJAKSI lehtisaarelaisen tietokirjailijan erilainen lasten luonto-opas ILPO, VAARI JA VAPPUKOIRA ÖTÖKÖITÄ IHMETTELEMÄSSÄ Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300.   LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Sekalaista vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset SELVÄNÄKIJÄ VILMA INGEL 0700- 96020 Värikuvitus. ISBN 9789522869241 Saatavana nettikirjakaupoista, myös e-kirjana. Katso kotisivu www.mvuento.jimdo.com YRJÖNKATU 14 (Uudenmaankadun kulma, Helsinki) Puh. (09) 640 772 NAHKATAKIT JA KELSILAMMASTURKIT NAISILLE JA MIEHILLE ma-pe 11-18, la 11-15 2,64?/min www.vilmaingel.fi Töölön Putkiliike Oy Ma-pe 11-18, la 11-15 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2014 Helsingin työväenopiston kevään 2015 ohjelma ilmestynyt Kokeile ja kehity ? innostu ja inspiroidu! ? Aloita jotain uutta? ??Helsingin työväenopiston kevään 2015 opinto-ohjelma on ilmestynyt sähköisenä digikirjana osoitteessa sto.digipap.eu/opintoohjelma/ . Painettu ohjelma on noudettavissa Helsingin kirjastoista, Virka Infosta sekä työväenopiston toimipisteistä 1.12.2014 alkaen. Kurssitarjontaan voi tutustua myös osoitteessa www. ilmonet.fi. Kevään opinto-ohjelmassa on yli 2000 kurssia eri ainealoilta, satoja maksuttomia luentoja sekä konsertteja, näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Helsingin työväenopistossa opiskelee lukuvuoden aikana yli 75 000 kurssilaista. Opistolla on toimintaa yli 70 opetuspaikassa eri puolilla Helsinkiä. Tulevan kevään tapahtumatarjontaa värittää paitsi koko kevään jatkuva työväenopiston 100-vuotis-juhla- vuosi myös Sibelius 150 vuotta -juhlavuosi sekä opiston oman sinfoniaorkesterin Helsinginkadun filharmonikojen 70-vuotisjuhlavuosi. Yhteiskunnallisten yleisluentojen luentosarjoissa pohditaan päivän polttavia, vaikeitakin kysymyksiä kuten Venäjä ? diktatuuri vai demokratia? Hyvinvointivaltion nousu ja tuho? Eriarvoistuva kotimaamme ja Kaivosbuumin vaikutukset. Helsinkiaiheisten luentosarjojen tarjontaa jatkavat Helsingin urheiluelämä 1945? 2010 ? Viihteestä viihdeteollisuudeksi sekä Tutustu Helsinkiin museovinkkien viitoittamana -sarja, jossa tutustutaan Kallioon, Töölöön ja Kruunuhakaan. Äidinkieli ja kirjallisuus paneutuu tänä keväänä mm. Skotlantiin kirjallisuusmaana, Aino Kallaksen maailmaan ja Sibeliukseen kaunokirjallisuuden hahmona. Teatteriopetus jatkaa työ- väenopiston juhlavuotta tarjoamalla tiiviin esityskimaran esittävien ryhmien tuotannosta Teatteriviikolla toukokuussa. Teatteriviikon ulkopuolelta mainittakoon Teatteri projektin näytelmä Vares ? Huhtikuun tytöt sekä Saunabaarissa -komedia maaliskuussa. Taide-energiaa! ympäristötaidetapahtumassa toukokuussa, työväenopiston kuvataideopiskelijat maalaavat teoksia sähkökaappeihin eri kaupunginosissa. Tietotekniikassa on mm. lisätty 2D-pelikehitys verkossa -kursseja. Hyödyllisiä ovat myös Muistiinpanot nykyaikaan-, Linuxilla vauhtia kannettavaan-, verkkokauppa- ja blogityöpajat. Tietotekniikan yleisluentoina jatkavat mm. kaikille tärkeät kotikäyttäjän Tietoturvaluennot. Myös maksuttomat tietoiskut sekä it- ja mobiililaitteiden käytönopastukset jatkuvat Ainossa. Käsityökursseista jokainen löytää omansa. Uu- tuuksina esimerkiksi Kaapelitehtaalla valmistetaan luonnonmateriaaleista oikea Steiner-nukke tai aito vanhanaikainen nallekarhu. Oulunkylätalon uutuutena on kevään ajan kerran viikossa kokoontuva romanipukukurssi, jossa ommellaan hameita, puseroita ja röijyjä. Kotitalouden kevään uutuuksia ovat mm. 12?18-vuotiaille nuorille tarkoitetut Operaatio Pulssin kotitalouskurssit sekä perhekurssit lapsen kanssa kuten esimerkiksi Lapsen kanssa makumestareiksi sekä Päivä Prinsessana ? vaaleanpunaisia herkkuja pikkuprinsessojen juhliin. Kansainvälisen keittiön uusia teemoja ovat mm. Kambozan ja Laosin maut ja Mezebrunssi. Liikunta, hyvinvointi ja terveys -kurssien yhtenä teemana on erityisesti miehille tarkoitetut kurssit. Miten olisi Miehestä on moneksi tai Äijäjooga? Uusia aluevaltauksia on myös show jazz Silkkikutomolla ja parisalsa Stadin Ammattiopistolla ? mukaan mahtuu eikä omaa paria tarvita. Kielien tarjontaan toivotuista keskustelu- ja viikonloppukursseista uusia teemoja ovat vaikkapa Ranskan kielioppia intensiivisesti tai La Bretagne ? terre de légendes ja Le Paris des monuments -keskustelukurssit. Englannin kursseista kannattaa tutustua mm. Englannin helppo keskustelu ja kertaus -kurssiin ja In vai on? prepositiokurssiin. Myös Portugalin alkeet on edelleen tarjonnassa (12.1.?13.4) vaikka opinto-ohjelmassa sitä ei ole mainittukaan. Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa aineittain porrastetusti 8.?10.12.2014 klo 11. Kursseille voi ilmoittautua puhelimitse 09 310 88610, opiston toimistoissa tai ilmonet.fi -sivuston kautta. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta ovat opiston opinto-ohjelmassa sekä osoitteessa www.hel.fi/tyovaenopisto
• MunkinSeutu 16 Ostamme kuolinpesiä! Ravintola Pikku Ranska JOULULOUNAS SUPERTARJOUS!! la 13.12. ja su 14.12. 2 PIZZAA klo: 12-16 YHDEN HINNALLA! jouluinen alkuruokapöytä, sekä perinteiset kinkut ja laatikot. Tule herkuttelemaan! Huolehdimme koko huoneiston tyhjennyksestä sekä siivouksesta, jolloin normihuoneisto tulee myyntikuntoon. Tyhjennämme myös kellari-, varasto- ja vinttikomerot. UUSI A'LA CARTE -LISTA Tarjoamme luotettavan ja vaivattoman kokonaispalvelun nopeallakin aikataululla ? Ilmainen arviokäynti ? Ilmainen siivous ? Kierrätämme kaiken mahdollisen ? Nopea, ystävällinen palvelu ? Maksamme reilusti oikean hinnan tavaroistanne joko käteisellä tai pankkitilille Tule nautiskelemaan! TULE MAISTAMAAN A!! HERKULLISTA PIZZA AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET OSTAMME myös yksittäin: ? Valaisimia ? Taidelasia ? Hopeaa ? Kultaa ? Taidetta ? Itämaisia mattoja ? Ym. arvotavaraa (7,50e) Tarjous voimassa ti-la klo: 17-21 (tarjous ei koske Take away- pizzoja, ainoastaan paikan päällä syötynä) SENIORILOUNASTA tarjoilemme ma-la klo: 13-15 MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com Kosmetiikka Helmi toivottaa asiakkailleen Kaunista Joulua Soittaa voi myös iltaisin ja viikonloppuisin suoraan 0400 491 063 Kari tai sähköpostilla kari@mude.fi Exuviance-paketti, parasta aikuiselle iholle 74? Ella Bache ? joululahjapakkaus 68? Académie ? Ikuinen nuoruus 70? Hydrafacial-kasvohoito 139? Hydrafirm-tehokosteusvoide + silmänympärysvoide voiteen hinnalla Muistojen Design Suomalaista, vakavaraista pienyrittäjyyttä jo vuodesta 1960 Viikko 50 Spirulina-tehovoide, puhdistusneste ja seerumi voiteen hinnalla Jättikoko + kuorinta ja naamio normaalivoiteen hinnalla Osto: www.hietalahdenhalli.fi Myymälä: www.muistojendesign.fi Silmänympäryshoito kaupan päälle Exuviancekuurihoito 3+1 289? ? TALVI YY! LÄHEST Nyt kausikortti ENNAKKOHINTAAN! MUISTA LISÄEDUT! ? Laskettelet ja lautailet myös PEURAMAA SKISSÄ ? 50% ALENNUS Himoksen, Häkärinteen, Talman ja Sappeen päivä- ja iltalipuista ? KAVERIPERJANTAI?ILLAT!! Tuo ystäväsi iltamäkeen puoleen hintaan Neljä Exuviance-kasvohoitoa kolmen hinnalla Munkkiniemen puistotie 9 ? 00330 Helsinki Ajanvaraus / tiedustelut: 09 484 803 Varaa aikasi netissä: www.beautyexperience.nettiajanvaraus.fi LATU JA PÄÄRINTEET AUKI Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Sami Uotilan Alkeet osaaville SAMIN VAUHDIKAS RATALASKUKOULU koko kauden ti/ke-iltaisin klo 18-20 Ratalaskukouluun ilmoittautuminen alkanut! www.vihtiski.fi udu Ilmoitta ! mukaan Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.vihtiski.fi min ullisem Osta ed Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? Joulutarjoukset LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 kaikki listalta Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. ? Voimassa 30.12.2014 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä