VIERASPETOSAARISTON HANKE ALKOI VILLISIAN HOUKUTTEILLA TEHOA PYYNTIIN TERÄSHAULEJA VOI AMPUA VANHALLAKIN ASEELLA Valkohäntäpeuran tie pellolta pöytään 6/2020 Lehti yli 300 000 metsästäjälle ME0620_book.indb 1 6.11.2020 8.50
METSÄSTYS 4 Ensiosuma 12 Valkohäntäpeuran tie ruokapöytään 16 Eettisesti hyväksyttävää sorkka eläinjahtia koirilla 22 Hirvenmetsästysmuodot: saarijahti 28 Vahingot vähiin kohdistetulla pyynnillä 31 Lyijyhaulikielto mitä teen nyt? 36 Korvaavat ja vaihtoehtoiset haulimateriaalit 38 Villisian houkutteet 40 Valonvahvistin vai lämpökamera? 44 Operaatio Tunnhamn 48 Jousimetsästysammunnan harjoittelu 58 Karjalan eräperinne 44 31 50 54 40 SOTKA-vieraspetohankkeella tavoitellaan vaikuttavuutta saaristossakin Myös vanhoilla haulikoilla voi ampua teräs haulipatruunoita Sudet teettävät töitä lammastilalla -Petoaidat tuovat turvaa, mutta eivät poista huolta Pimeänäkölaite auttaa eläimen tunnistamisessa RIISTA 42 Tärkeimpien riistasorsien parimäärät kääntyivät laskuun 50 Sudet teettävät töitä lammastilalla 52 Levähdysalueverkostot lintureserveinä 62 Reseptit a la Akseli Herlevi 64 Lajiesittely: Nokikana AJANKOHTAISET 5 Uutiset 18 Nuorten toimitus 21 Sorkkaeläinten arvon tulouttaminen 26 Hyvinvointia riistasta: Peurarikkautta vai peurarasitetta? 54 EteläSuomen jättiläinen Sama toiminta, vain 1/7 byrokratiaa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 61 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 56 Hirvenmetsästyspäivän taloudellinen arvo LAIT &LUVAT 60 Karhujahti sujui suunnitellusti Länsi-Uudenmaan rhy syntyi seitsemän riistanhoitoyhdistyksen yhdistymisessä 2 Metsästäjä 6/2020 Sisältö ME0620_book.indb 2 6.11.2020 8.51
48 Jousimetsästys ammunnan harjoittelu JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Muutoksen syystuulia K eskustelu metsästykseen ja riistaan liittyvistä asioista käy vilkkaana koronasta ja etätöistä huolimatta tai ehkäpä juuri niiden vuoksi. Hirvieläinten metsästyskausi alkaa olla tätä kirjoittaessani kuumimmillaan, samoin kuin keskustelu sopivasta kantojen koosta. Valkohäntäpeuran osalta alkukausi on tihentymäalueella käynnistynyt hyvin ja kaatoja on saatu edellisvuotta enemmän. Samaan aikaa kolaritilastot kuitenkin näyttävät kasvua, joka on huolestuttavaa. Kaatolupia on ulkona runsaasti ja nyt onkin tärkeää, että ne saadaan tihentymäalueella käytettyä mahdollisimman täysimääräisesti. Hirven osalta keskustelua aiheuttavat erityisesti alueelliset tihentymät. Urakkaa siis riittää, jotta saamme kannat pysymään hallinnassa ja viime vuosina positiivisesti kehittynyt suhtautuminen toimintaamme jatkuu. Tämä on haasteellista koska toimimme voimakkaiden rajoitusten vallitessa samaan aikaan riistakantoja hoitaen ja hyödyntäen. Hoitamisen ja hyödyntämisen tuska kulminoituu esimerkiksi valkoposkihanheen. Kantaa pitäisi päästä rajoittamaan, mikä on tällä hetkellä EU-säännösten puitteissa lähes mahdotonta. Samaan aikaan ne pienet avaukset, joita on päästy tekemään, sisältävät usein rajoituksia rauhoitettujen eläinten hyödyntämiselle, mikä tuntuu heinäntekojärjellä ajateltuna kummalliselta. Toinen hyvä esimerkki rajoitusten lisääntymisestä on EU:n päätös lyijyhaulien kieltämisestä suomalaisen metsästyksen kannalta hassusti määritellyillä Ramsar-kosteikoilla. Asiat tuntuvat muuttuvan monimutkaisiksi, mutta tässäkin tilanteessa pyrimme toimimaan hyväksi koettujen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteenamme on hoitaa elinympäristöjä ja riistakantoja kestävästi, mutta samalla niin, että haittavaikutukset yhteiskunnalle ja kanssaihmisille eivät muodostuisi kestämättömiksi. Ehkäpä vanhaan viisauteen – ”emme ota enempää kuin riistakanta kestää ja oikeasti haluamme hyödyntää”, pitäisi lisätä uusi ulottuvuus: Otamme kuitenkin riittävästi, että kannat pysyvät hallinnassa, puhutaan sitten hirvieläimistä tai vieraslajeista. 22 Hirvijahti saaressa vaatii erilaista valmistautumista kuin mantereella Pääkirj itus Metsästäjä 6/2020 3 ME0620_book.indb 3 6.11.2020 8.51
V iime metsästyskausi oli pohjanmaalaiselle Viljami Hökälle ensimmäinen. Hän sai kyyhkyjä ja pari pyytä, mutta ”kunnon saalis”, kauriin kaato vielä odotutti itseään vuodenaikojen vaihtuessa toisiin. Olin jo syksyllä ja talvella istunut kymmeniä tunteja metsissä kauriiden kulkupaikoilla, mutta tapahtumia ei kehkeytynyt. En tuntenut alueeni kaurispaikkoja vielä tarpeeksi hyvin, Hökkä kertoo. Hän laittoi talveksi ruokinnan, mutta oli aloituksen kanssa liian hidas: kauriita ei näkynyt. Oli katkeransuloista, kun riistakamera vihdoin lähetti ruokinnalta kuvia kauriista. Ruokinnalla oli käynyt ihka oikeita kauriita. Tuntui mahtavalta, että ruokinta onnistui. Toisaalta, ei se enää paljoa auttanut. Metsästysaika oli päättynyt vain päivää aiemmin, Hökkä kertoo pettymyksen ja innon sekaisista tunnelmistaan. Kolmas kerta kauriin ampuu Hökkä jatkoi ruokintaa kevätpukkijahdin toivossa. Välillä ruokinnalla ei käynyt yhtään kaurista, kun toisinaan riitti vilinää monta kertaa päivässä. Hökkä kävi lähes joka päivä valokuvaamassa ruokinnalla käyviä kauriita ja odotti malttamattomana kevätpukkijahdin aloitusta. Vihdoin jahti alkoi! Yksi tilanne syntyi heti toisena metsästyspäivänä, mutta pukki käveli suoraan kohti. Minulla oli käytössäni vain setäni haulikko, mikä teki tilanteesta vielä haasteellisemman. Pukki lähti kaartamaan oikealle, mutten uskaltanut yrittää. Oli vasta toinen metsästyspäivä ja aikaa jäljellä. Kiintiössäkin oli vain yksi kauris. Hökkä jatkoi pelloilla käyntiä, mutta kauriita ei näkynyt enempää. Yhtenä iltana hän lähti jälleen ruokinnalle kyttäämään ja kuvaamaan, ja saikin kuin saikin seurakseen pukin. Sykkeeni nousi, kun valmistelin ampumista pukin syödessä puun takana. Olin niin tohkeissani, että päätin jostain ihmeellisestä syystä soittaa veljelleni. Kauris kuitenkin kuuli, kun kuiskutin hiljaa veljelleni hetken olevan käsillä. Kauris säikähti, eikä ampumapaikkaa tullut. Hökkä palasi pari päivää myöhemmin virheistään oppineena ja jätti puhelimen visusti taskuun. Hän kertoo istuneensa jännittyneenä entistäkin hiljempaa. Pukkia ei kuitenkaan näkynyt. Hökkä odotti useamman tunnin ja yritti kestää edelliskerrasta aiheutunutta ärsytystä. Mietin, eikö se käy enää ruokinnalla. Lähdenkö kotiin? Toisaalta sen täytyy syödä jossain välissä, hän muistelee ajatuksenjuoksuaan tuona iltana. Vihdoin metsässä näkyi liikettä. Nelipiikkinen pukki asteli varovaisesti esiin. Jännitykseni nousi, olisiko tänään se päivä? Syke hipoi kahtasataa, kun odotin sen kääntyvän sopivaan asentoon. Käänny, käänny, käänny kuului ääni pääni sisällä. Pukki kääntyi ja Hökkä veti liipaisimesta. Hän kertoo sykkeen hiponeen maksimejaan vielä pitkään laukauksen jälkeen. Hökän isä ja veli tulivat auttamaan suolistamisessa ja nylkemisessä. Kallo koristaa nykyisin Hökän huoneen hyllyä. Siinä oli pitkä tarina ensimmäisestä kauriistani, Viljami Hökkä päättää kertomuksensa. ”Pitkä tarina elämäni ensimmäisestä kauriista” Viljami Hökän ensimmäinen kauris oli sinnikkään odottamisen tulos. teksti Johanna Hellman kuva Arto Hökkä 4 Metsästäjä 6/2020 Ensi suma ME0620_book.indb 4 6.11.2020 8.51
09_Kuvateksti Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta täytyy aina ilmoittaa hätäkeskuksen 112 numeroon. Helpoiten ilmoitus hätäkeskukseen onnistuu soittamalla kolaripaikalta puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja SRVA löytää perille. Pidä aina autossa mukana riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Merkitse kolaripaikka riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, esimerkiksi muovipussilla. Merkintä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Riistaonnettomuusmerkki on tulostettavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta. Lataa ja tulosta riistaonnettomuusmerkki: www.riista.fi/riistaonnettomuusmerkki SYYSKUUSSA JÄLLEEN ENNÄTYSMÄINEN PEURASAALIS Syyskuun jahdilla on tarkoitus vähentää erityisesti liikennevahinkoja, ilman että metsästys itsessään lisäisi eläinten liikkumista ja siten kolaririskiä. M etsästäjät olivat jälleen erittäin ahkeria, sillä syyskuun vahtimismetsästyksen aikana Suomessa saaliiksi saatiin yli 6 300 valkohäntäpeuraa. Tämä on noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana, joten suuret kiitokset kaikille metsälle syyskuussa lähteneille. Vahtimiskauden peurasaalis on noussut joka vuosi lakimuutoksen tultua vuonna 2017. Tämä osoittaa, että vahtimiskaudella voidaan saada saaliiksi merkittävä määrä peuroja, ja samalla tehokkaasti ennaltaehkäistä peurojen aiheuttamia vahinkoja. Erityisesti liikennevahinkoihin voidaan vaikuttaa ampumalla valkohäntäpeuroja teiden läheisyydestä. Vahtimiskauden peurasaalis 2017 2018 2019 2020 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Merkitse hirvieläin onnettomuuspaikka 5 Metsästäjä 6/2020 Uutis t ME0620_book.indb 5 6.11.2020 8.51
SORKKAELÄINMETSÄSTYKSEN ARVO 206 000 000 € Koulutukset siirtyivät verkkoon Suomen riistakeskuksen järjestämät koulutukset siirtyivät ennätysvauhtia verkkoon koronapandemian vuoksi. Siirtymä sujui hyvin ja palaute on ollut pääosin kiittävää. Etäyhteyksillä tieto on tavoittanut yhä useamman ilman matkustamisen vaivaa. Vaikka fyysistä läsnäoloa vaativat tilaisuudet palaavat olojen normalisoiduttua koulutuskalenteriin, etäkoulutukset tulevat monipuolistamaan koulutustarjontaa myös jatkossa. Toistaiseksi kaikki koulutukset pidetään etäyhteydellä. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Turvallisuus ennen kaikkea T änä syksynä ovat metsästäjät joutuneet miettimään turvallisuusasioita monelta eri kantilta. Koronaepidemia toi etenkin seuruejahtien järjestelyihin monia aivan uusia käytäntöjä, jotteivat varsinkaan riskiryhmään kuuluvat metsästäjät altistuisi. Myös metsästäjien koulutukset jouduttiin pääosin pitämään etätilaisuuksina ja materiaalien tuottaminen niihin tapahtui pikavauhdilla. Vaikka kasvokkain järjestettäviä koulutuksia ei voida koskaan täysin korvata, niin ohjeet, neuvot ja määräykset on saatu hyvin perille metsästäjäkuntaan. Jahtien järjestelyt on pystytty toteuttamaan turvallisesti eikä käsitykseni mukaan viruksen leviämisryppäitä metsästyksen kautta ole ollut. Jatketaan samaan malliin. Sen sijaan aseturvallisuus ei tänä syksynä ole ollut kaikilta osin vaadittavalla tasolla: olemme saaneet kuulla todella surullisia uutisia kahden ihmisen menehtymisestä ja ainakin yksi metsästäjä on saanut hauleja kehoonsa. Nämä ovat todella järkyttäviä tapahtumia, joita ei saisi sattua. Metsästyspäiviä on suomalaisilla noin 5,5 miljoonaa vuosittain ja etenkin ulkopuolisille aiheutetut vahingot ovat äärimmäisen harvinaisia. Silti aseturvallisuudessa meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka ja siihen tullaankin kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota. Vaikka metsästystilanteet tulevat usein yllättäen ja päätös riistalaukauksesta joudutaan tekemään nopeasti, turvallisuus on aina tärkeintä. Mahdollinen vahinko voi pilata monen loppuelämän, mutta turvallisia riistalaukaustilanteita tulee vastaan jatkossakin. Pidetään yhdessä huolta siitä, että turvallisuus on harrastuksemme tärkein arvo, joka ohjaa toimintaamme. Yksikin metsästysonnettomuus on liikaa. Metsästäjärekisteri palvelee metsästäjää Suomen riistakeskus pitää metsästäjistä rekisteriä. Rekisterinpitoa säätelee laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta. Metsästäjärekisterin osoitteistoa käytetään muun muassa Metsästäjä-lehden ja riistanhoitomaksun tilillepanokortin lähettämistä varten. Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu palvelee metsästäjiä puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. metsastajarekisteri@innofactor.com, 029 431 2002 K lumni 6 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 6 6.11.2020 8.51
Pauliina Pesonen käveli tapahtumaköyhän metsästyspäivän jälkeen vielä lyhyen lenkin metsässä pyitä ja metsoja etsien: ”Paikalle saavuttaessa maasta lähti komea metso, jonka perässä painelin metsään. Kauaa en sitä ehtinyt jäljittää, kun edestäni lennähti pienempi lintu läheisen kuusen oksalle istumaan ja ihmettelemään. Varovaisen panoksenvaihdon jälkeen metsän hiljaisuuden rikkoi laukaus ja hyvin hento tömähdys. Sinä iltana minun ensimmäisestä pyystä tuli totta!” Koronaohjeita metsästäjille • Pidetään riittävät turvavälit ja huomioidaan riskiryhmiin kuuluvat metsästyksen kaikissa vaiheissa. • Suurten jahtiporukoiden käskynjaot toteutetaan ulkona tai toimitaan pienryhminä. Toiminta pienryhmissä: • Kullakin ryhmällä oma vetäjä, jonka tulee pyyntiluvan varaisten hirvieläinten ja suurpetojen metsästyksessä olla rhy:lle ilmoitettu metsästyksenjohtaja. • Metsästyksenjohtaja ja ryhmänvetäjät sopivat päivän jahtiohjeista ja alueista etukäteen. • Kukin pienryhmä hoitaa kaatonsa loppuun saakka (suolistus, kuljetus, nahkominen) tai erillinen ryhmä hoitaa saaliinkäsittelyn. Saaliinkäsittely: • Tiloihin tulevat vain saaliinkäsittelyyn osallistuvat henkilöt, myös lihaosuuksia noudettaessa. • Saaliinkäsittelytiloissa tulee noudattaa hyvää hygieniaa. • Pinnat ja kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen saaliinkäsittelyn. • Lihaa, välineitä ja laatikoita käsitellään suojakäsinein. • Suojamaskien käyttö on suositeltavaa. • Saaliit käsitellään vuorottain saapumisjärjestyksessä. Suurissa tiloissa voidaan käsitellä useampia eläimiä samanaikaisesti, jos turvavälit toteutuvat. ASETURVALLISUUDEN 4 SÄÄNTÖÄ 1. kaikki aseet ovat aina ladattuja Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2. älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). 3. pidä sormi pois liipaisimelta Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4. ole varma kohteesta Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Nämä säännöt ovat voimassa aina ja kaikissa tilanteissa. Hirvieläinten metsästys Metsästäjä: kirjaa saaliit riistalokiinsa (ilman lupanumeroa). Lupaosakkaat (seura/seurue): metsästyksenjohtaja tai seuran yhteyshenkilö tarkastaa ja hyväksyy saaliit ja lopuksi päättää lupaosakkaan metsästyksen Oma riista -palvelussa. Luvansaaja/luvan pääkäyttäjä: ilmoittaa metsästyksen päättyneeksi sulkemalla luvan, kun jokainen lupaosakas on ensin osaltaan päättänyt metsästyksen. Luvan sulkemisen jälkeen pääkäyttäjä maksaa pyyntilupamaksun. ILVEKSEN KANNANHOIDOLLINEN POIKKEUSLUPAPYYNTI Metsästäjä kirjaa saaliin riistalokiinsa käyttäen lupanumeroa. Saaliskirjaus siirtyy luvan pääkäyttäjälle hyväksyttäväksi. Lopuksi pääkäyttäjä ilmoittaa metsästyksen päättyneeksi. 7 Metsästäjä 6/2020 Uutis t Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA ME0620_book.indb 7 6.11.2020 8.51
E uroopan kemikaaliviraston (ECHA) ehdotus lyijyn rajoittamiseksi kuivalla maalla tapahtuvassa metsästyksessä ja ampumaurheilussa käytettävissä luodeissa ja hauleissa sekä kalastustarvikkeissa on lykkääntynyt koronaviruksen hidastettua selvitystyötä. Kuuleminen rajoitusehdotuksesta alkanee maalis-huhtikuussa 2021. ECHA on selvitystyönsä yhteydessä kuullut muun muassa kansainvälisiä ja kansallisia metsästysja ampumaurheilujärjestöjä, aseteollisuutta, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä sekä EU:n jäsenmaiden valvontaviranomaisia. Myös EU-maiden puolustusvoimiin ja turvallisuusviranomaisiin on valmistelun aikana oltu yhteydessä. Viime helmikuussa ECHA järjesti Helsingissä työpajan, johon osallistui metsästys-, ampumaurheiluja asealan edustajia. Suomesta tapahtumaan osallistui asiantuntijoita muun muassa maaja metsätalousministeriöstä, riistakeskuksesta, Suomen Metsästäjäliitosta sekä patruunaja aseteollisuudesta. Aikataulu Ennen kuin ECHAn rajoitusehdotus etenee poliittiseen päätöksentekoon, se julkaistaan ja sen sisällöstä järjestetään nettipohjainen kuuleminen. Tämä kuuleminen alkaa todennäköisesti maalis-huhtikuussa 2021. Esitykseen toivotaan tieteellisesti perusteltuja ja tutkittuja näkemyksiä erityisesti liittyen mahdollisen rajoituksen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Kuulemisessa saadut näkemykset otetaan huomioon kun ECHAn riskienarvioinnista ja sosioekonomisesta analyysista vastaavat komiteat antavat riippumattoman näkemyksensä ehdotuksesta komission ja jäsenvaltioiden päätettäväksi. Lopullisen päätöksen tekevät siis EU:n jäsenvaltiot yhdessä. Jos rajoitusehdotus etenee ja siitä tehdään päätös, astuu se voimaan aikaisintaan vuoden 2022 lopussa. Lisätietoa: ECHA: Ammusten, luotien ja kalastustarvikkeiden sisältämä lyijy echa.europa.eu/fi/hot-topics/lead-in-shot-bullets-andfishing-weights Karjalan eräperinne kansien väliin Tietoteos kokoaa yhteen Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan metsästyksen ja kalastuksen monivaiheisen kulttuurihistorian kivikaudesta 2000-luvulle asti. Kirjan päätoimittajana on toiminut FT Tuija Kirkinen. Kirjoittajia on yhteensä 17 koostuen Suomen ja Karjalan erätalouden tutkijoista ja asiantuntijoista. Kirjahankkeen päärahoittaja on ollut Karjalan Kulttuurirahasto. Panoksen hankkeeseen ovat antaneet myös Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö, Vuoksen Säätiö ja Teollisuudenja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö. Myös karjalaiset pitäjäsäätiöt ovat avustaneet hanketta. Kirja on myynnissä esimerkiksi Karjala Liiton SieMie -verkkokaupassa www.karjalanliittofi\ siemiepuoti sekä Eräverkon verkkokaupassa www.eraverkko.fi. Joulu lähestyy Lahjaideat Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi Lyijyn rajoittaminen luodeissa ehdotus kommentoitavaksi alkuvuonna KEMIKAALIVIRASTO (ECHA) TIEDOTTAA 8 Metsästäjä 6/2020 Uutis t ME0620_book.indb 8 6.11.2020 8.51
jälkeen se pyöri kuusen oksia pitkin maahan saakka. Toettuani äimistyksestä nousin välissämme olleelle matalalle kumpareelle nähdäkseni, mikä ihmeen lintu se oikein oli. Kului muutamia sekunteja ja ajattelin mennä vieläkin lähemmäs, kun valkoinen pää nousi ylös varvikon seasta. Pöllö! Siitä näki, että se oli aivan sekaisin. Se ravisteli päätään ja näytti kuin se olisi vasta herännyt. Saattoihan se ollakin ja kun heti perään törmää pää edellä puuhun, niin kai siinä tilanteessa kuka tahansa olisi toistaitoinen. Kauaa sillä ei kestänyt toipua, ja kohta se huomasi minut. Muutaman metrin päästä tuijottava metsästäjä oli pöllöstä ilmeisen epämiellyttävä näky ja se säpsäytti siivekkään lopullisesti hereille. Pöllö ampaisi lentoon, nyt edessä olevan aukean läpi. O lin vuosituhannen vaihteessa kanalintujahdissa Metsähallituksen Oriveden pienriista-alueella. Syysaamu oli ollut sumuinen, mutta päivän edetessä sää kirkastui, ja aurinkokin alkoi jo hieman lämmittää. Olin hiippailemassa kankaalla, joka kasvoi harvakseltaan reilun kymmenen metrin korkuisia mäntyjä ja kuusia. Kuten asiaan kuuluu, aistit terävinä ja valmiina heittämään haulikon poskelle edestä karkkoavan kanalinnun varalta. Havupuusto harveni entisestään ja lähestyin aukean reunaa, kun etuvasemmalla olevasta kuusesta singahti liikkeelle lintu. Haulikon noustessa olalle varmistin napsahti pois, silmät hakivat tilanteen vaatimaa ennakkoa ja sormi koukistui liipaisimelle, mutta liike jäi kesken: Tajusin linnun olevan lähes puhtaan valkoinen. Samalla hetkellä lintu törmäsi keskelle viereisen kuusen runkoa. Muksahduksen teksti Tero Kuitunen piirros Antti Yrjölä Unenpöpperössä 9 Metsästäjä 6/2020 Tapahtui erästell ssä ME0620_book.indb 9 6.11.2020 8.51
PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas, kaksi tyhjiöpumppua. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. JAHTIKAUTEEN HANKKIJALTA! RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE PITKÄ MAASTOANTENNI, (ARVO 29,90 €) RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,RET710295 Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,| HWC100049110L-XL Kevyt lumipuku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. RAJOITETTU ERÄ! HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 90 RET920001 Valmista mureat liharuoat ja maukkaat puurot vaivattomasti. Lasitettu keraaminen pata toimii myös tarjoiluastiana ja se on helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VEITSISETTI VERN BUTCHER 49 90 RET940042 Nylkemiseen ja lihan paloitteluun. Sisältää avausveitsen, 6" nylkyveitsen, 6"paloitteluveitsen sekä teroituspuikon. Terät pysyvät terävinä pitkään ja ne on helppo teroittaa. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 325,NAV019048 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. UUTUUS! METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,RET515853-7, RET515873-7 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. TARKISTA TARJOUKSET MUISTA DAGSMARK-RUOISTA WWW.HANKKIJA.FI KÄSINEET SWEDTEAM GRIP GREEN 29 90 NORM. 39,90 | HWC100217M-XXL Laadukas käsine, jolla saa pitävän otteen ja hyvän tuntuman. Lämmin villavuori. Materiaali mahdollistaa älypuhelimen käytön. -25% SAAPPAAT VIKING ARCTIC 2.0 69 90 NORM. 79,90 | VI54400029137-47 Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja täysin vedenpitävät. Varren kiristysnauha pitää lumen ulkona saappaasta. MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 90 NORM. 89,90 | RET515411-15, -4312-16 Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. Merinovilla on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, jonka huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. 100% merinovillaa. KOIRANRUOKA DAGSMARK HÄME 10 KG 35,NORM. 39,90 | DPF110 (3,50 €/KG) Ruuassa on maukas ja proteiinipitoinen koostumus ja sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. MUSH VAISTO 3 KG 16,NORM. 17,80 | MUS50321-27 (5,33 €/KG) Luonnonläheiset Vaisto-täysravinnot ovat täysin lisäaineettomia. Helppo tapa siirtyä raakaruokintaan. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 90 JO4472 (1,86 €/KG) Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan aktiivikoiran täysravinto. Monen suomalaisen koiran hyväksi havaitsema suosikki! HINNAT VOIMASSA 30.11.2020 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN ALEJA KAMPANJAERÄT RIITTÄVÄT. TUOTETIEDOT, MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi ME0620_book.indb 10 6.11.2020 8.51
PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas, kaksi tyhjiöpumppua. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. JAHTIKAUTEEN HANKKIJALTA! RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE PITKÄ MAASTOANTENNI, (ARVO 29,90 €) RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,RET710295 Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,| HWC100049110L-XL Kevyt lumipuku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. RAJOITETTU ERÄ! HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 90 RET920001 Valmista mureat liharuoat ja maukkaat puurot vaivattomasti. Lasitettu keraaminen pata toimii myös tarjoiluastiana ja se on helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VEITSISETTI VERN BUTCHER 49 90 RET940042 Nylkemiseen ja lihan paloitteluun. Sisältää avausveitsen, 6" nylkyveitsen, 6"paloitteluveitsen sekä teroituspuikon. Terät pysyvät terävinä pitkään ja ne on helppo teroittaa. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 325,NAV019048 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. UUTUUS! METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,RET515853-7, RET515873-7 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. TARKISTA TARJOUKSET MUISTA DAGSMARK-RUOISTA WWW.HANKKIJA.FI KÄSINEET SWEDTEAM GRIP GREEN 29 90 NORM. 39,90 | HWC100217M-XXL Laadukas käsine, jolla saa pitävän otteen ja hyvän tuntuman. Lämmin villavuori. Materiaali mahdollistaa älypuhelimen käytön. -25% SAAPPAAT VIKING ARCTIC 2.0 69 90 NORM. 79,90 | VI54400029137-47 Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja täysin vedenpitävät. Varren kiristysnauha pitää lumen ulkona saappaasta. MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 90 NORM. 89,90 | RET515411-15, -4312-16 Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. Merinovilla on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, jonka huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. 100% merinovillaa. KOIRANRUOKA DAGSMARK HÄME 10 KG 35,NORM. 39,90 | DPF110 (3,50 €/KG) Ruuassa on maukas ja proteiinipitoinen koostumus ja sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. MUSH VAISTO 3 KG 16,NORM. 17,80 | MUS50321-27 (5,33 €/KG) Luonnonläheiset Vaisto-täysravinnot ovat täysin lisäaineettomia. Helppo tapa siirtyä raakaruokintaan. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 90 JO4472 (1,86 €/KG) Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan aktiivikoiran täysravinto. Monen suomalaisen koiran hyväksi havaitsema suosikki! HINNAT VOIMASSA 30.11.2020 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN ALEJA KAMPANJAERÄT RIITTÄVÄT. TUOTETIEDOT, MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi ME0620_book.indb 11 6.11.2020 8.51
V alkohäntäpeurakannan runsastuminen on ollut menestystarina vailla vertaa. Peurat ovat menestyneet jopa niin hyvin, että ne koetaan tihentymäalueilla suorastaan maanvaivaksi. Tässä artikkelissa ei keskitytä niinkään valkohäntäpeurojen aiheuttamiin ongelmiin ja haittoihin, vaan koko lailla puhtaasti peuran tarjoamiin mahdollisuuksiin metsästyksellisesti sekä lähiruoan hankinnassa. Epäkohdat viime aikoina voimakkaasti runsastuneen lajin osalta toki tunnistetaan. Onhan valkohäntäpeura eteläisen Suomen kyläyhteisöjen sekä maaseutupaikkakuntien lukumääräisesti eniten kaadettu hirvieläin ja lajin vaikutukset metsästyskäytäntöihin sekä etenkin jahdin volyymiin ovat nousseet mittaviksi. Ei liene yllätys, että peuran lihaa käytetään metsästäjien kodeissa niin talouslihana kuin juhla-aterian raaka-aineena. Myös niissä perheissä, joissa ei metsästetä, päästään nauttimaan peura-aterioista lihan päätyessä yhä useammin lautaselle myyntikanavien kautta. Valkohäntä peuran tie pellolta pöytään Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen aikoinaan riistaresurssiksi. Tavoitteeseen päästiin ja valkohäntäpeura on noussut merkittäväksi riistaeläimeksi, joita kaadetaan kuluvana metsästyskautena jälleen ennätysmäärä. teksti Panu Hiidenmies kuvat Panu Hiidenmies ja Ville Kankare 12 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 12 6.11.2020 8.51
Valkohäntäpeuran lihaa kuultiin takavuosina usein moitittavan. Sittemmin epäluulot ovat pitkälti hälvenneet saaliinkäsittelytaitojen noustessa. Pistolaukaus lavan taakse Kaikkien muistama Jaakko Kolmonen sen viimeistään meille opetti: valkohäntäpeura tulisi kaataa vitaalialueelle tähdätyllä keuhkolaukauksella. Näin saadaan osumasta varmempi ja veret tulevat useimmiten ulos ilman erillistä pistämistä. Lavan taakse sijoitettu, kylkiluut lävistävä luoti säästää myös lavat. Mikäli luoti ei ole liian nopea, laajoilta vereytymisiltäkin saatetaan välttyä. Peura-alueilla usein todetaan, ”jokainen saa kaataa peuransa kuten haluaa”. Sanonnalla on vinha perä, mutta liian taakse ammuttuja valkohäntäpeuroja saatetaan joutua putsaamaan ja liian eteen osuva laukaus rikkoo lavat. Päätai niskalaukauksia harrastavat ne, ketkä uskovat eniten taitoihinsa ja eivät ole vielä kertaakaan olleet hakemassa lumettomassa maassa koirien kanssa päähän yritettyä peuraa. Saalis siistinä talteen Metsästäjät tietävät, että laukauksesta alkaa työ. Arvokas saalis on saatava siististi talteen. Vanhemmat peuranmetsästäjät eivät usein lähde lainkaan jahtiin ennen kuin maa on jäässä ja mielellään lumen peittämä. Saaliin löytyminen ja korjaaminen auton lavalle on tällöin monin verroin helpompaa. Lumettomien talvien ja runsaan peurakannan aikaan jahti aloitetaan monin paikoin heti syyskuun alusta. Haasteena peltoalueilla metsästettäessä on usein savinen ja märkä maa. Saalis on syytä vetää pulkkaa käyttäen pois kuraiselta pellolta. Mikäli pulkkaa ei ole saatavilla, voidaan saalis yrittää siirtää avaamattomana kasvillisuutta pitkin. Kuten sanottua, harvoin peurat onnistuneesta kaatolaukauksestakaan aivan niille sijoilleen jäävät. Kylmiön kautta vakuumiin Valkohäntäpeuran lihaa kuultiin takavuosina usein moitittavan. Sittemmin epäluulot ovat pitkälti hälvenneet metsästäjien saaliinkäsittelytaitojen noustessa. Hygienia on käsittelyn kaikissa vaiheissa pyrittävä pitämään korkealla tasolla, jolla vältetään saaliin pilaantuminen ja arvokkaan raaka-aineen hävikki. Peurajahdin alkukausi on kuluvana syksynäkin ollut vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä aikaa. Saalis on saatava pian kaadon tapahduttua siihen kuntoon, että se voidaan siirtää kylmiöön. Saalis voidaan tuoda lahtivajalle avattavaksi, Vitaali alueelle tähdätty keuhkolaukaus tekee osumasta varmimman ja veret tulevat useimmiten ulos ilman erillistä pistämistä. 14 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 14 6.11.2020 8.51
Peura: 3 kg peuran lapaa luuttomana tai luulla 4 sipulia isoina lohkoina 4 porkkanaa isoina lohkoina suolaa, laakerinlehtiä, maustepippuria kokonaisena (10 kpl) ja mustapippuria (30 kpl) tuoreita yrttejä: timjamia, rosmariinia persiljaa vettä Jos peuran lapa on hyvin verinen, huuhtele se kylmällä vedellä. Laita uuniastiaan, lisää loput ainekset ja vettä. Kypsennä uunissa kannen alla 160 asteessa noin 2-3 tuntia, kunnes lihan saa helposti nyhdettyä. Lisää nestettä tarvittaessa niin, että liha kypsyy nesteen peitossa. Kun liha on kypsää, KU VA : O LL I KA NG AS Valkohäntäpeuraa hyödyntävän kotikokin kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla uusia valmistustyylejä sekä reseptejä. Alkukausi on kuluvana syksynä ollut hyvin lämmin. Saalis on saatava pian kaadon jälkeen kylmiöön. jäähdytä hieman ja revi, kun se on vielä lämmintä. Jos liha tuntuu kuivalta, lisää haudutuslientä. Jäljelle jääneen liemen voit käyttää vaikkapa lihakeiton pohjana tai kastikkeeseen. Pihlajanmarjakapris: 1 litra vettä 2 dl väkiviinaetikka 0,2 dl suola 2 kg tuoreita pihlajanmarjoja Huuhtele ja nypi pihlajanmarjat. Kiehauta liemi ja lisää marjat kuumaan liemeen. Jäähdytä ennen käyttöä. Liemi säilyy kylmässä hyvin eli sitä voi tehdä isommankin erän, jos vain marjoja löytyy. koska työskentelyasento, valaistus ja hygienia toteutuvat paremmin lahtivajalla työskenneltäessä. Mikäli saalis nyljetään, eikä sitä ole tarkoitus riiputtaa nahkapäällä, työ toteutetaan usein välittömästi. Joka tapauksessa ruho tulee saada jäähtymään mahdollisimman pian. Hyvästä keuhkolaukauksesta veret ovat valuneet vatsaonteloon ja poistuneet pääosin saaliin avaamisen yhteydessä. Ruhosta leikataan vereytyneet tai muutoin pilaantumisvaaran aiheuttavat kohdat. Lämpimät alkusyksyt, aikaistettu jahti sekä runsaat saalismäärät ovat saaneet monet metsästysseurat hankkimaan asialliset kylmätilat ruhojen riiputtamista varten. Raakakypsytys voidaan toteuttaa optimilämpötiloissa säästä riippumatta. Myös paloittelu, lihan pakkaaminen sekä pakastaminen ovat kehittyneet erittäin positiiviseen suuntaan. Lihankäsittelyyn on ollut tarjolla koulutusta ja myös ammattimaisia lihanleikkaajia on saatavilla valkohäntäpeurasaaliin korkealaatuiseen käsittelyyn. Vakumointikoneiden yleistyminen on lisännyt lihan pakkaamisen laatua. Oikein käsiteltyä ja pakattua lihaa voidaan raakakypsyttää vielä jääkaapissa pakkaamisen jälkeenkin useita päiviä, jopa viikkoja. Näin päästään raakakypsytyksessä aivan uudelle tasolle. Peura-ateriat ovat tulleet jäädäkseen Peuranliha sopii mitä moninaisimpiin ruokiin ja myös sisäelimet sekä kieli voidaan hyödyntää. On ilahduttavaa seurata, kuinka kotikokit ja ammattilaiset kokeilevat ennakkoluulottomasti uusia valmistustyylejä sekä reseptejä peura-aterioita valmistaessaan. Metsästäjien jahtitaitojen sekä saaliin käsittelyn kasvaessa valkohäntäpeuran tie pelloilta pöytiin noudattaa sitä tarinaa, joka oli aikoinaan peurat Suomeen tuottaneiden tarkoituskin. NYHDETTYÄ PEURAA EVÄSLEIVÄLLÄ Lehtikaali: Nypi sopivia palasia, mutta ei keskusruotia. Paista öljyssä kuumalla pannulla, kunnes rapeita. Lisää hieman suolaa. Hampunsiemen: Voit käyttää sellaisenaan tai paahtaa kuivalla pannulla kauniin kullanruskeiksi. Kokoa annos leivälle ja nauti! 15 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 15 6.11.2020 8.51
M etsästysasetukseen kirjattiin kesäkuussa 2019 muutos, jolla hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Muutoksen ajatellaan tehostavan pyyntiä ja tuovan uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Muutos ei välttämättä ole täysin ongelmaton, kuten asetusmuutoksen muistiossa todetaan: ”Säkäkorkeusrajan nosto 39 senttimetriin voi kuitenkin tuoda mahdolliseksi myös monien ilmavainuisten ja nopeiden Etenkin valkohäntäpeuran metsästyksen tehostamisesta puhutaan paljon, ja sen tueksi on viime vuosina tullut myös lakimuutoksia. Koirien käyttö metsästyksessä herättää kuitenkin vain vähän keskustelua. Miten tehokas jahti saadaan pidettyä myös eettisesti hyväksyttävänä? teksti Antti Rinne, Valto Kontro kuvat Valto Kontro, Milos Fischer koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä, josta voi seurata eettisiä ongelmia esimerkiksi tietyissä lumiolosuhteissa.” Suomen riistakeskuksen pienten hirvieläinten metsästyksen eettisissä ohjeissa todetaan, että koira-ajon kesto on harkittava olosuhteiden mukaan. Sulan maan aikaan ajot eivät saa olla liian nopeita ja pitkäkestoisia ja jos maassa on paljon lunta, käy kulkeminen sekä koiralle että ajettavalle peuralle tai kauriille raskaaksi. Etenkin, jos lumi kantaa koiraa, muttei ajettavaa riistaa. Dreeveriä on Ruotsissa jalostettu erityisesti pienten hirvieläinten metsästykseen. Eettisesti hyväksyttävää sorkka eläin jahtia koirilla 16 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 16 6.11.2020 8.51
Poikkeuk sellisen vaikeissa lumiolosuhteissa on pidättäydyttävä ajavan koiran käytöstä kokonaan. Ajonopeudet vaihtelevat Koirissa on hyvin paljon eroja niin rotujen kuin yksilöiden välillä. Osa koirista on ilmavainuisia ja osa maavainuisia, mikä vaikuttaa myös koiran ajonopeuteen. Jos kyseessä on ilmavainuinen koira, on se yleensä nopeampi ajamaan riistaa kuin tarkasti maavainuinen yksilö. Myös ajon herättelyssä on eroja. – Sorkkaeläinjahti alkaa koiran irtilaskusta. Mäyräkoirille ja dreevereille on rodunomaista runsas herättely, joka laittaa eläimet liikkeelle rauhallisesti. Beaglea on jalostettu herättelemättömään suuntaan, jolloin eläin lähtee usein suoraan makuulta ja vauhdilla, kertoo Timo Kilpeläinen Suomen beaglejärjestöstä. Osa koirista saattaa olla hyvinkin sitkeitä. Olosuhteet huomioden on huolehdittava siitä, ettei ajettavaa eläintä rasiteta liikaa. Jos peura tulee parin tunnin ajon jälkeen läkähtyneenä, ei sen perään vaihdeta uutta koiraa. Helmikuussa pienten hirvieläinten jahdin jatkoajalla koiraa ei saa käyttää. Tuohon vuodenaikaan naaraiden tiineys on jo melko pitkällä, joten liian suuri rasitus saattaisi vaikuttaa tiineyteen. Metsästyksenjohtajan vastuu Metsästyksenjohtajalla on oikeus päättää, mitä koiria käytetään milloinkin. Koirien säkäkorkeutta on hyvin hankala maastossa mitata, sillä jopa saman koiran näyttelyissä mitatuissa korkeuksissa saattaa olla vaihtelua. Johtajalla tuleekin olla käsitys siitä, minkälaisia koiria on tarjolla ja miten ne soveltuvat pienten hirvieläinten metsästykseen. Karkottavan koiran käytössä tulee myös olla tarkkana, jottei karkotus muutu ajoksi kestäessään liian pitkään. Liian nopean koiran ajamana peura juoksee kovaa vauhtia loikkien, jolloin ammuttaessa haavakkojen riski kasvaa. Metsästyksenjohtajan vastuulla on pitää jahti riistan kannalta eettisenä. Beagle ei ilmeinen valinta sorkkaeläinjahtiin Ennen asetusmuutosta sorkkaeläinten ajometsästykseen käytettiin lähinnä mäyräkoiria. Muutoksen myötä mahdollistettiin ajometsästys muutamille uusille roduille, kuten dreeveri ja erilaiset bassetit. Myös osa beagleista mahtuu uuden korkeusrajauksen raameihin. Beaglella yksilökohtainen vaihtelu on suurempaa, ja työskentelytapa on yleensä etenkin sorkkaeläimiä ajettaessa ilmavainuinen ja nopea. Suomen beaglejärjestö onkin päättänyt esittää maaja metsätalousministeriölle beaglen rajaamista rotuna pois hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien joukosta. – Beaglea ei ole jalostettu sorkkaeläinten ajoon, joten tarvetta ajonopeuden pudottamiseen ei ole ollut. Vaikka ajotapa onkin jossain määrin tulkinnallinen asia, voidaan huoletta todeta, etteivät beaglet täytä metsästysasetuksen tavoitetta hitaasti ja jälkitarkasti ajavasta koirasta, Kilpeläinen toteaa. Pienten hirvieläinten metsästyksen eettiset ohjeet: riista.fi/riista.fi/julkaisut/eettiset-ohjeet Koiran avulla tapahtuvassa ajo metsästyksessä ajon kesto on harkittava olosuhteiden mukaan sopivaksi. Liian nopean koiran edessä eläimet juoksevat kovaa ja loikkivat, jolloin varman riistalaukauksen ampuminen on vaikeaa. 17 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 17 6.11.2020 8.51
ENSIASEEN VALINNANVAIKEUS, OSA 2 Kivääri Harva tietää harrastusta aloittaessa tarkalleen, mitä aikoo metsästää. Ensimmäisen kiväärin kannattaakin olla mahdollisimman monikäyttöinen. teksti ja kuva Karlo Ruotsalainen V almis asepaketti, johon sisältyy kivääri, kiikaritähtäin, kiikarinjalat ja joskus myös äänenvaimennin, on aloittelijalle kätevä vaihtoehto. Äänenvaimennin ei ole pakollinen, mutta se tuo mukavuutta ampumiseen niin metsällä kuin radallakin. Budjetti on varsinkin nuorilla usein rajoittava tekijä, joten käytetty ase voi tällöin olla hyvä valinta. Ostamalla tunnetun merkin kiväärin, siihen saa tarvittaessa kaikista helpoiten varaosia. Kaliiperi ja toimintatapa Kaliiperia valitessa on muistettava käyttökustannukset. Mitä yleisempi kaliiperi, sitä halvempia patruunat ovat. Tämä korostuu harrastuksen alkuvaiheessa, kun täytyisi harjoitella paljon. Yleiskaliiperi, kuten 6,5x55, .308 Win ja .30-06 on suositeltava, jos ei vielä tiedä, mitä kaikkea aikoo metsästää. Suomen yleisin kiväärikaliiperi on .308, eikä ihme: Se sopii kaikelle Suomen riistalle ja patruunat ovat edullisia. Toimintatavoista pulttilukko on selvästi yleisin, suoravetolukkoisia, itselataavia ja kertatulikivääreitä näkee harvemmin. Kiväärin tukin sopivuus ei ole niin kriittinen kuin haulikossa, mutta siihenkin tulee kiinnittää riittävästi huomiota erityisesti nuoren kohdalla. Omat mieltymykset vaikuttavat paljon aseen ulkoisten ominaisuuksien valinnassa, esimerkiksi tukin ja rautojen materiaaleissa. Osa arvostaa puun ja sinistetyn teräksen ulkonäköä, osa keinomateriaalien ja ruostumattoman teräksen säänkestävyyttä. Panosta tähtäimeen Hyvä kiikaritähtäin maksaa usein enemmän kuin itse kivääri, eikä optiikkaa valitessa todellakaan pidä ostaa halvinta mahdollista. Jos kiikarin kanssa saa tapella kerrasta toiseen, menee siihen luottamus. Yleiskivääriin pariksi sopii loogisesti yleiskiikari. Yleiskiikarin sopiva suurennosalue on esimerkiksi 3–9 tai 3–12. Objektiivin, eli ”etulinssin”, koko valitaan käytön mukaan, päivisin tapahtuvaan jahtiin riittää 40 mm. Jos metsästää myös hämärässä, kannattaa valita valovoimaisempi, esimerkiksi 56 mm objektiivi. Valovoimaisuuteen vaikuttaa myös runkoputken halkaisija. Yleisimpiä ovat tuuman ja 30 millin runkoputkella olevat kiikarit. Hämärässä myös valopisteestä on suuri apu. Kiikaritähtäimissä hinta on usein suorassa suhteessa laatuun. Laatukiikarit kestävät yleensä kymmeniä vuosia. On siis parempi ostaa kerralla laadukas tähtäin, vaikka se kirpaiseekin. Kun on ostanut hyvän kiikaritähtäimen, ei pidä säästää myöskään kiikarinjaloissa. Huono kiinnitys pilaa hyvänkin kiikarin hyödyt. 18 Metsästäjä 6/2020 Nu rten toimitus ME0620_book.indb 18 6.11.2020 8.51
Pieni suuri peto S upikoira, tuo pieni viheliäinen eläin levisi Suomeen 1930–40-luvuilla, ja sen kanta on nykyään maassamme hyvin suuri. Sillä ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, joten sen on helppo lisääntyä nopeasti. Supikoira on haitallinen vieraslaji, eli se ei kuulu Suomen luontoon. Pienestä koostaan huolimatta se on aikamoinen peto. Kaikkiruokaisena sille kelpaavat hyvin linnun munat, minkä takia sitä kutsutaan munarosvoksi. Supikoira on tavanomainen vierailija myös puutarhassa, jossa se käy syömässä marjoja ja omenoita, ja jättää jälkeensä vielä terveisetkin... Supikoira levittää myös erilaisia tauteja, kuten rabiesta ja kapia. Jos supikoira pyörii pihapiirissä se voi tartuttaa tauteja lemmikkiin. Hirvikoirien riesana se on joka syksy, ja usein siitä kuuleekin hirvenmetsästäjien, myös itseni, kiroavan. Supikoiraa saa nykyisin pyytää ympäri vuoden ja jJokaisen metsästäjän olisikin hyvä ottaa osaa pienpetopyyntiin. Jos supikoiran sattuu kohtaamaan, tulisi se saman tien poistaa. Koiran kanssa hirvimetsällä liikkuessa on tullut supikoira jos toinenkin poistettua. Supikoirat ovat monella paikkakunnalla ongelma ja kantaa tulisi rajoittaa huomattavasti. Metsästysseurojen järjestämät porukkajahdit ovat tässä yksi hyvä keino. Supikoiraa voidaan metsästää eri tavoin, kuten loukulla, koiralla sekä haaskalta kytäten. Loukulla pyynti on vaikuttavaa passiivista pyyntiä. Itse pidän supikoiran metsästämisestä koiran kanssa, sillä pyynti on paitsi tehokasta myös jännittävää: ikinä ei tiedä, miten tilanteet kehittyvät. Supikoiran metsästys on tärkeää ja hyödyllistä riistanhoitoa, ja siitä hyötyvät monet lintulajit. Luonnon moninaisuus kiittää, kun poistaa vierasperäisen haittaeläimen tekemästä tuhoja. Itse metsästän supikoiraa, jotta alueemme kanalintuja vesilintukannat parantuisivat. Porukalla tärkeän riistanhoitotyön pariin! HANNA METSÄLÄ Kirjoittaja on Kouvolassa asuva lukiolainen, joka metsästää kaikista mieluiten hirveä. Ketusta tuli kyttäämisen lopputulos sen saavuttua haaskalle, jota on yllä pidetty verkosta saaduilla kaloilla. Saaliskuva on selkeä ja luonnollisen näköinen. Pienet veriläikät eivät haittaa, koska ne kertovat totuuden ketun kohtalosta. Saaliseläin voisi olla paremmin aseteltu, jotta sen hahmottaisi kokonaisuudessaan. Metsästystilanteet ja saadut saaliit voivat olla niin hienoja, että ne halutaan ikuistaa valokuvaan. teksti ja kuva Johan Salminen Kaikki irti saaliskuvasta S aadusta saaliista voi olla hauska ottaa kuva, jotta sen voi esimerkiksi jakaa jahtikavereille. Saaliskuvaa ottaessa on hyvä miettiä saaliin asettelua. Pienriistalle voi esimerkiksi tehdä havuista siistin alustan, joka tekee saaliista arvostetun näköisen. Kunnioitus saaliseläintä kohtaan saa ja kuuluu näkyä kuvissa. Saaliskuvassa voi olla esillä ase, jolla riistaeläin ammuttiin. Tällöin kannattaa miettiä aseen asettelua, ettei esimerkiksi aseen piippu osoita huolimattomasti minne sattuu. Kuvilla ja niiden sisällöllä on suuri merkitys siihen, miltä metsästysharrastus näyttää ulospäin. Pienellä panostuksella iso vaikutus Jonkinlainen tarina saaliista ja metsästystilanteesta tekee kuvasta mielenkiintoisemman, jos sen haluaa jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pelkät kuvat riistaeläimistä ovat itselle hieno muisto, mutta muita katsojia kiinnostaa myös metsästystilanteesta kertominen. Porukkajahdeissa voi napata kuvan koko porukasta saaliseläimen kera. Tällöin tulee muistaa kysyä suostumus kuvan jakamiseen. Yleinen saaliseläimen ja sen ympäristön siisteys tekee kuvasta mukavan katsojalle ja tuo kuvassa esiin kunnioituksen saaliseläintä kohtaan. Kuvan ei kuitenkaan tarvitse olla liian siisti, jottei katsojalta unohdu tosiasia saaliseläimen kohtalosta. Tarkoituksena ei siis ole tehdä saaliista kauneuskilpailun kansikuvaa, vaan näyttää asiallisella tavalla mitä metsä tällä kertaa antoi. Laadukkaan saaliskuvan voi nykyään ottaa helposti puhelimella ja muutamalla perusasian huomioon ottamisella siitä saa hienon sekä kunnioittavan näköisen. K lumni Metsästäjä 6/2020 19 ME0620_book.indb 19 6.11.2020 8.51
Kokemuksia hirven metsästäjä koulutuksesta I lmoittautuminen koulutukseen oli helppoa. Koulutuksesta laitettiin vielä tuntia aikaisemmin muistutussähköposti ja myös liittyminen itse koulutukseen oli helppoa linkin kautta. Tietokoneelta oli kätevä seurata koulutusta ja yhteydet toimivat koko ajan hyvin, eikä mitään teknisiä ongelmia ilmaantunut. Diagrammeja ja hirvensarvia Odotin kertaavani koulutuksessa vanhoja tietojani ja oppivani uutta, ja juuri näin tapahtui. Hirvenmetsästystä noin viisi vuotta harrastaneena uutta tietoa tuli reilusti ja välillä pääni oli pyörällä hirvikantojen laskentakaavioiden ja diagrammien kanssa. Koulutuksen jälkeen ymmärsin paremmin kannan koon arviointia hirven vuodenkierron eri vaiheissa: kannan ollessa pienimmillään, vasomassa, vasomisen jälkeen ja metsästyksen aikaan. Kiinnostavaa oli myös se, miten eri prosenttiosuudet metsästyksen, petojen ja liikenteen kannalta jakautuvat vasoja ja aikuisia yksilöitä kohden. Lisäksi opin tunnistamaan paremmin eri-ikäisiä hirviä ruumiinrakenteiden mukaan. Koulutuksessa oli paljon jo entuudestaan tietämiäni asioita, mutta kertaus on opintojen äiti. Koulutus sisälsi asioita, jotka jokaisen hirvenmetsästäjän olisi hyvä tietää, kuten hirvikantojen laskentaa koskevia asioita, saaliin ja havaintojen kirjaamista Oma riistaan, turvallisuusasioita, ajankohtaisia korona-ohjeita sekä hirven biologiaa. Koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja hyvin järjestetty. Koulutuksen pitäjistä toinen opetti asioita diaesityksen avulla ja toinen vastaili kysymyksiin keskusteluosiossa. Jo vanhoille konkareille koulutus sopii kertauksen vuoksi ja uusille se tuo lisävarmuutta hirvenmetsästykseen. Hyödyllistä tietoa, jota käyttää jatkossa. Osallistuin syyskuun lopulla Suomen riistakeskuksen järjestämään kaikille hirvenmetsästäjille tarkoitettuun koulutukseen, joka järjestettiin tällä kertaa etäyhteyksillä. teksti Hanna Metsälä 20 Metsästäjä 6/2020 Nu rten toimitus ME0620_book.indb 20 6.11.2020 8.51