• VINKIT ALKUKAUDEN PEURAJAHTIIN SORSASTUSTA HUIPPUKOHTEELLA PINTAPYYNNILLÄ TEHOA SUPIKOIRIEN POISTOON RIISTAKOLMIOTULOKSET KAUSI 2023–2024 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 5/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0523.indd 1 01_Kansi_ME0523.indd 1 25.8.2023 8.33 25.8.2023 8.33
• Sisältö 16 Peuran vuosi -artikkeli sarjan ensimmäisessä osassa vinkit tulokselliseen alkukauden valkohäntäpeurajahtiin. 20 Pintapyynti tehostaa alueen tyhjentämistä supikoirista. Lue myös pintapyytäjän varusteesittely sivulta 52. 42 Hirvivahingot vähiin metsänhoidolla – uudet ohjevideot avuksi. 46 Sydän ja maksa valmistuvat jahtipäivän nuotion hiilloksella. METSÄSTYS 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 16 Vinkit alkukauden peurajahtiin 20 Supikoiran pintapyynti 28 ”Havaitse ja hiivi” -metsästys 32 Värisokeana jahdissa 44 Metsästystä kunnostetulla kosteikolla 46 Sydäntä ja maksaa hiilloksella 50 Metsästyskoirien käyttö itärajan läheisyydessä 52 Pintapyytäjän varustepaketti 56 Riistareseptit 58 Confitelirasvakypsennys RIISTA 12 Kolmiolaskentojen tuloksia 2023 24 Luonnonvaraisten eläinten rabiesrokotukset 42 Hirvivahingot vähiin metsänhoidolla 48 Hirvi riistaeläimenä – Kuumat kesät ja paksut hanget 64 Supikoirahavaintojen metsästystä pohjoisessa 68 Metsäjänistä suosiva metsäsuunnitelma 70 Vesilintulaskentojen tulokset AJANKOHTAISET 5 Uutisia 34 Nuorten toimitus 38 Rakkaudesta riistaan 54 Rikos & Rangaistus 60 Kuluttajat haluavat riistalihaa 62 Valtion maiden erityispiirteet pohjoisessa 72 Turvallisuus ensin 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 5 Varapuheenjohtajalta 67 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 66 Ilmoita hirvieläinsaalis seitsemän vuorokauden sisällä 67 Vesilintujen hämärämetsästyskielto 2 Metsästäjä 5/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 2 25.8.2023 8.39 25.8.2023 8.39
• 50 Metsästyskoirien käytössä itärajan läheisyydessä kannattaa huomioida raja-alueemme muuttunut tilanne. 9 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 2023–2024 Harkintaa ja vastuullisuutta M etsästäjien henkilökohtaista vastuullisuutta ja harkintaa tarvitaan metsästyksessä laajasti alkaen jahtien järjestelyistä aina saaliin käsittelyyn saakka. Ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse koskaan katua, eikä turvallisuudesta voida milloinkaan tinkiä. Nyt jahtikauden alettua on jälleen vitsauksena lintuinfluenssa. Metsästäjien harkintaa ja vastuullisuutta tarvitaan niin ruokintojen, metsästyksen kuin saaliinkäsittelyn osalta erityisesti alueilla, missä on esiintynyt lintukuolemia. Vastuuviranomaisina tilannetta seuraavat ja ohjeistuksia antavat Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös riistakantojen verotuskestävyys ansaitsee harkintaa. Metsästys tulee kohdistaa lajeihin, joiden kannat kestävät verotusta tai kaipaavat leikkaamista. Näin turvaamme riistan tulevaisuutta ja lunastamme paikkamme yhteiskunnassa pyrkimällä hillitsemään riistan aiheuttamia vahinkoja. Syksyn hirvieläinjahtien käynnistyessä hirvikannat ovat monin paikoin pienimpiä pitkään aikaan. Suurimmassa osassa maata hirvikannat ovat yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisia ja hirvien vähentämistä on tavoiteltukin vahinkojen välttämiseksi. Samaan aikaan vasatuotto näyttää monin paikoin heikentyneen ja vasat ovat olleet totuttua pienempiä, johon ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan selvää yksittäistä syytä. Olemme tilanteessa, jossa hirven tulevaisuus ansaitsee metsästäjien huomion. Valkohäntäpeuran tilanne on toisenlainen. Kanta kestää ja paikoin vaatii reipasta verotusta. On kuitenkin syytä huomioida alueelliset erot ja pyrkiä keskittämään metsästystä sinne, missä onnettomuudet ja eläinten aiheuttamat vahingot vaivaavat. Alueellista vaihtelua on ylipäätään hankala huomioida säännöksissä ja ohjeissa, ja sen osalta vastuu on metsästäjillä. Hoidetaan oman alueemme riistakantoja vastuullisesti ja tulevaisuutta turvaten, mutta myös siten, että vahingot eivät muodostu yhteiskunnalle kohtuuttomiksi. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 3 25.8.2023 8.39 25.8.2023 8.39
• M issä kaksi metsästäjää sattuu samoille tulille, pian alkaa väittely, mikä on paras metsästyksen laji. Hirvijahti? Ei, vaan hyljejahti. Peurakytis ehdottomasti! Samanlaista jankkausta käydään pubin nurkkapöydässä, kun mietitään maailman parasta rokkibiisiä. Ihan turha suukopu. Yksimielisyyttä ei löydy, mutta tulipahan nautittua muutama huurteinen. Pian alkava kanalintujahti on oma suosikkini. Samalta seisomalta olen valmis myöntämään, että jokaisessa metsästyksen alalajissa on oma viehätyksensä. Menen jopa niin pitkälle, että väitän peribrittiläisen fasaanijahdin puolustavan paikkaansa maailman metsästyslajien kirjossa, vaikka suomalainen eräjorma mokomalle snobbailulle tuhahtaa. Kuvitelkaapa mielessänne viktoriaanista nostalgiaa tihkuva, sumuinen aamu jossakin Ylämaan nummilla. Tweet-takkiset herrasmiehet seisovat tupsusukissaan mersunhintaisia haulikkojaan kannatellen alppiruusupensaiden katveessa. Hobitin näköinen, hallavapartainen loader seisoo taustalla vaihtopatruunat valmiina kädessään. ”Oh, they are soooo fast, sir”, hän lohduttaa, kun lordi posauttaa ohi. Nolot hudit unohtuvat, kun puolen päivän aikaan nautitaan portiviiniä ja juustoa suoraan Land Roverin takakontista. Taisi olla edesmennyt professori ja entinen ulkoministeri Keijo Korhonen, joka muistelmissaan nosti omaksi suosikikseen englantilaisen ketun metsästyksen ratsastaen. Missään muussa jahdissa ei kuulemma pääse lähellekään samaa ylvästä tunnelmaa, joka aikoinaan vallitsi ratsuväkieskadroonan hurjassa atakissa. Kuinka moni voi väittää kokeilleensa kumpaakaan? Joka tapauksessa, kun lähipäivinä heitän repun pykälään ja suunnistan haulikko kädessä ruskan kirjomaan kairaan Koillismaan ylängöllä, tiedän, että käsillä on yksi metsästysvuoden parhaista hetkistä. Edessä on useampi vuorokausi illuusioissa, että on päässyt irti kaikesta. Kaukana kavala maailma. Selkosta tarpoessa unohdan aktiivisesti, että Suomessa ei oikeastaan missään pääse enää irti kaikesta. Sellaista erämaata ei ainakaan napapiirin eteläpuolelta taida löytyä, jossa ei tunnin tai parin taivalluksen jälkeen törmäisi metsätiehen, sähkölinjaan tai kuulisi jonkinlaisen polttomoottorin säksätystä epämääräisestä suunnasta. Kun istumme kavereiden kanssa taukotulilla, ylitse jyrisee lentokone kuljettamassa ruskaretkeläisiä pohjoiseen nauttimaan luonnonrauhasta jossakin hyvin varustellussa, sähköistetyssä kelohuvilassa hiihtokeskuksen rinneravintolan vieressä. Mutta kuitenkin: kun pitkän päivämarssin päätteeksi lysähdän varauskämpän (ei sähköistetty) portaille, ähellän sisältä kostuneet kumisaappaat jaloistani ja katselen tihkusateiselle lammelle, tunnen saaneeni jotakin, vaikka olisin ampunut ohi kuin englantilainen lordi. Jahdin jälkeinen zeniläinen mielenrauha koskee niin ylhäisiä kuin alhaisiakin. Saunalla jahtikaveri kalisuttelee halkoja kiukaan pesään ja toinen kantaa lammesta ämpärillä vettä muuripataan. Oma tehtäväni on lähinnä työnjohdollinen. Illaksi valmistamme sakean höystön riistalinnusta, joka talvehti kiepissä helsinkiläispakastimessa juuri tätä jahtiviikkoa varten. Liialliseen kulinariaan taipuvainen erätoveri viskaa loppuvaiheessa soossiin vielä pari pilkottua jalapenoa ja ristii lopputuloksen Texmex-teereksi. Jahdissa on aina yllätyselementtejä. Kun lautaset on viimeisellä rieskanpalalla nuoltu puhtaaksi, istumme vielä tovin rautakamiinan loimussa. Se on juuri oikea hetki aloittaa keskustelu siitä, mikä mahtaa olla parasta metsästystä. PEKKA ERVASTI Kirjoittaja on vapaa politiikan toimittaja, joka viihtyy erällä ympäri vuoden. Paras jahti ikinä JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I 4 Metsästäjä 5/2023 Vi raskynä 4-8_Uutiset_ME0523.indd 4 4-8_Uutiset_ME0523.indd 4 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
• L intuatlaskartoituksella seurataan pesimälinnuston levinneisyyttä Suomessa. Kartoitus on perinteisesti ollut lintuharrastajien varassa, mutta tänä vuonna metsästäjiä kannustettiin mukaan tiedonkeruuseen etenkin riistavesilintujen osalta. Riistaja rauhoittamattomien lajien poikueista kirjattiin lähes 2 600 ja pareista yli 1 000 havaintoa. Loput havainnoista olivat pesintään viittaavia näkö-, soidinja pesähavaintoja. Osallistuminen oli tehty Oma riista -sovelluksessa erittäin helpoksi. Suuri kiitos kaikille, jotka lähtivät tähän mukaan. Toivottavasti saamme ensi vuonna entistä enemmän poikuehavaintoja, etenkin taantuneista vesilinnuista ja esimerkiksi peltopyystä, sanoo erikoissuunnittelija Matti Kervinen. Taantuneita vesilintuja ovat muun muassa haapana, jouhija lapasorsa, tukkasotka sekä tukkaja isokoskelo. Havaintoja tarvitaan varsinkin harvaan asutuilta alueilta erityisesti pohjoisesta Suomesta. Kaikki havainnot ovat kuitenkin arvokkaita. Kartoitusta tehdään Suomessa vuosien 2022–2025 ajan. Tämän vuoden osalta pesimäkausi on valtaosin päättynyt. Havaintojen keruu jatkuu jälleen ensi keväänä ja kesänä. Oma riistaan tänä vuonna kirjatut pesimähavainnot siirretään yhtäaikaisesti syksyn aikana lintuatlas-aineistoon, jolloin ne näkyvät myös kartalla lintuatlas.fi-sivustolla. Vuosittain tehtävien vesilintulaskentojen tiedot siirtyivät automaattisesti osaksi lintuatlasta. METSÄSTÄJÄT AUTTOIVAT SELVITTÄMÄÄN VESILINTUJEN PESIMÄLEVINNEISYYTTÄ Kesän aikana metsästäjät kirjasivat innokkaasti pesimähavaintoja Oma riistaan. Yli 10 000 havaintoa siirretään syksyllä osaksi lintuatlasta. Havaintoja tarvitaan varsinkin harvaan asutuilta alueilta erityisesti pohjoisesta Suomesta. JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I Tukkasotkapoikueista toivotaan ensi vuonna uusia havaintoja. 5 Metsästäjä 5/2023 Uutis t 4-8_Uutiset_ME0523.indd 5 4-8_Uutiset_ME0523.indd 5 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
• Hämärästä aamunkoittoon U usi asetus vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä on aiheuttanut paljon keskustelua kiellon tarpeellisuudesta sekä tulkinnasta. Keskustelun pääaiheeksi on noussut epäselvyys kellonajasta, eli mihin aikaan metsästyksen voi aamulla aloittaa ja milloin metsästys tulee illalla lopettaa. Toisena aiheena on ollut tulkinta metsästyksen määritelmästä: katsotaanko metsästys alkaneeksi tai käynnissä olevaksi, kun koira etsii ja tuo haavoittuneen linnun ”kiellettynä” aikana? Asetus on onneksi yksiselitteinen. Se sallii metsästyksen aloittamisen tasan tuntia, eli 60 minuuttia, ennen auringonnousua ja kieltää metsästyksen tasan tunnin päästä auringonlaskusta. Päivittäin oman metsästyspaikkakunnan auringonnousu ja -laskuaikojen tarkastaminen vaatii metsästäjältä hieman viitseliäisyyttä, mutta onneksi nykyteknologia auttaa. Haavoittuneen saaliseläimen etsiminen ja lopettaminen on ilman muuta sallittua myös kiellon aikana. Eläinsuojelullisesta näkökulmasta tarkastellen haavoittunut saaliseläin pitää aina pyrkiä löytämään ja lopettamaan nopeasti. Tästä syystä myös koiran käyttäminen haavoittuneen vesilinnun etsimiseen on sallittua sekä tarkoituksenmukaista. Hämärämetsästyskiellon tarkoitusta voi ajatella niin, että varsinaisia riistalaukauksia ei saa ampua kiellettynä aikana. Silloin saadaan tehdä vain toimia, joilla sallittuna aikana ammutut linnut saadaan talteen. Tällä metsästyskaudella metsästäjät joutuvat kuitenkin harkitsemaan koirien käyttöä vesilinnustuksessa etenkin alueilla, joilla on todettu lintuinfluenssaa. Seurataan Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia ja käytetään maalaisjärkeä. Vesilintujen pesintä näyttää tänä vuonna onnistuneen hyvin. Poikueet ovat selvinneet kohtuullisen runsaslukuisina lentokykyisiksi, joten voidaan odottaa hienoja metsästystilanteita ja saalista edellisvuosien tapaan. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Valtakunnallinen majavalaskenta alkaa S yksyllä 2023 kerätään valtakunnallisesti majavahavaintoja. Laskentaan voi osallistua esimerkiksi hirven metsästyksen yhteydessä. Metsästäjä, kirjaa Oma riista -palveluun kaikki majavapesähavaintosi (asutut talvipesät) sekä laji (euroopanmajava tai kanadanmajava). Hirvijahdin päättymisilmoituksessa kysytään lisäksi esiintyykö alueella majavia, arvio kannan koon muutoksesta (kasvanut/pienentynyt/ennallaan), metsästyksestä sekä mahdollisten tuhoalueiden ja veden vallassa olevien alueiden koko. Lisätietoihin merkitään esimerkiksi oma arvio majavakantojen muutokseen mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä. Kaikki havainnot ovat arvokkaita Toivomme Oma riista -palveluun mahdollisimman paljon pesähavaintoja sekä muita majavahavaintoja (näkö-, patoja syönnöshavaintoja). Lastunäytteestä selviää laji Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) toivoo lastunäytteitä alueilta, joilla voi olla molempia lajeja. Ohjeet lastunäytteiden lähettämiseen löytyvät Luken sivuilta: luke.fi/fi/seurannat/majavalajienkannanseuranta Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseksi sekä majavien elin ympäristöjen käytön tutkimuksessa. Pesätiheys ilmoitetaan kartalla 20 km x 20 km ruuduilla osoitteessa luonnonvaratieto.luke.fi/ kartat?panel=pienriista Lisätietoa majavapesälaskennasta: majavapesa@luke.fi H AN N U HU TT U Euroopanmajava Kanadanmajava Alueella molempia lajeja K lumni Metsästäjä 5/2023 6 4-8_Uutiset_ME0523.indd 6 4-8_Uutiset_ME0523.indd 6 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
• VUONNA 2022 SUOMESSA SYÖTIIN RIISTALIHAA 9 250 000 kg OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti ? Metsästyskorttitodistukset ulkomailla metsästystä varten tulostat Oma riista -palvelusta ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin sovellusversio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksenjohtaja ? Hyväksy ehdotetut saaliit ja havainnot Oma riistassa 7 vuorokauden kuluessa. ? Tarkista metsästysalueesi aluepäivitykset ja lupapäätöksen aluerajaukset. ? Määrittele passipaikat Oma riistassa ja tee liitos metsästysalueeseen. Seurasi jäsenet näkevät passipaikat Oma riista maastosovelluksessa valitsemalla seuran alueen. Voit myös siirtää passipaikat koiratutkasovelluksiin GPX-tiedostona. Seuran yhteyshenkilö ? Varmista, että kaikki seuran jäsenet ovat saaneet kutsun Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi @bambikuiskaaja Jenna (@bambikuiskaaja) sai mynämäkeläiseltä talonisännältä vinkin läheisen ladon luona nähdyistä supikoirista. ”Kaveri kilautti koiramiehelle, lähdetäänkö katsomaan. Itse seurasin keltanokkana kahden metsästäjän ja koiran toimia vierestä kameran kanssa. Lato oli idyllinen vehreässä maalaismaisemassa, pikkusen kenollaan suuntaan jos toiseenkin. Jotain lattian alla oli, mutta mitään ei tällä kertaa saatu esille. Pitää siis mennä uudelleen, paikka on niin sanotusti vakipaikka supien pyyntiin.” Haaveiletko pesimälautasta? Jos alueellasi on rehevä lampi, järvi tai kosteikko, jonka vesilintujen poikastuottoa voisi parantaa pesimäsaarekkeilla, ota yhteyttä kosteikko@ riista.fi. SOTKA-kosteikot-hanke tarjoaa soveltuville kohteille putkiponttoneita pesimälauttojen rakentamista varten. Laita viestisi otsikoksi ”putkiponttonit” ja esitä viestissäsi karttalinkki alueelle. Varmista, että maanomistajat tai vesialueen omistajat hyväksyvät ajatuksen pesimälautoista. ? Lue tarkemmat ehdot kosteikko.fi/sotka-kosteikot ? Yksinkertaiset ohjeet pesimälautan rakentamiseen metsastajalehti.fi TE RO SA LM EL A 7 Metsästäjä 5/2023 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, merkitse @metsastajalehti Instagram-julkaisuusi. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-8_Uutiset_ME0523.indd 7 4-8_Uutiset_ME0523.indd 7 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
• Aseturvallisuuden 4 ehdotonta sääntöä 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja 2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua 3. Pidä sormi pois liipaisimelta 4. Ole varma kohteesta KOIRILLE, JOILLA ON AIKAA VAIN YHTEEN MADOTUSKERTAAN. Dronbits tabletit koirien pyöröja heisimatojen häätöön. Vaikuttavat aineet: Febanteeli, pyranteeliembonaatti, pratsikvanteeli. Annostus: Dronbits 150 mg/144 mg/50 mg 1 tabl./10 kg, Dronbits 525 mg/504 mg/175 mg 1 tabl./35 kg. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Markkinoija: Orion Pharma Eläinlääkkeet. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. Apteekista. SUOLISTOMADOT KERRALLA POIS 1 TABL./10 KG TAI 1 TABL./35 KG KERTA-ANNOS. 8/ 20 22 Tehoaa myös hirviekinokokkiin! VAKUUTUSYHTIÖN TERVEISET Tavoitteena nolla metsästysvahinkoa Metsästyskortin mukana tulevan metsästäjä vakuutuksen olemassaolo tunnetaan hyvin, mutta sen laajuus ei niinkään. Hyvä nyrkki sääntö on, että se korvaa aseella aiheutuneita henkilö vahinkoja, niin itselle kuin sivulliselle. Ottaen huomioon metsästäjien ja metsästystapahtumien suuren määrän, tapahtuu henkilövahinkoja erittäin vähän. Jokainen tapaus on vakava paikka, ja läheltä piti –tilanne liikaa. Yleisimmät vahingot ovat ampuma-aseen huolimaton käyttö, aseen toimintavika sekä kaatuminen. Vakavimmat vahingot syntyvät kimmokkeista tai pahimmillaan suorasta osumasta. Metsästyksen turvallisuus kiteytyy vastuulliseen aseen käsittelyyn, johon riippumatta jahtikokemuksesta on kiinnitettävä herkeämätön huomio. Erityishuolellisuuteen on syytä ampumatilanteiden jälkeen, mahdollisen kaadon yhteydessä, aseita autoon pakatessa, tauolla sekä asetta puhdistettaessa. Passipaikalla selvitä turvalliset ampumasektorit ja kanssametsästäjien sijainti, varmista ennen ampumista, ettei laukauksesta aiheudu vaaraa ihmisille, koirille tai omaisuudelle ja että ampumasuunnan tausta on turvallinen. Asetta on aina käsiteltävä niin kuin se olisi ladattu. Metsästyksen johtajilla on vastuu suunnitella ja ohjeistaa metsästys niin että turvallisuusriskit minimoidaan. Vahinkotilastot kertovat viime vuosien olleen muun muassa sorsastusja hirvivahinkojen osalta parempia. Alkoholin käytön eriyttäminen riistatilanteista on ollut pidempiaikainen, tärkeä ja merkittävä muutos. Tinkimättömästi metsästysturvallisuuteen panostamalla rakennamme hyvää porukkahenkeä ja varmistamme hienoja eräja luontokokemuksia kanssametsästäjille sekä muille luonnossa liikkujille. Antoisaa metsästyskautta! Metsästyskoiran tapaturmavakuutus Metsästyskoiran tapaturmavakuutus koskee vain SRVA-toimeksiannoissa tapahtuvia vahinkoja. Tavanomaisessa metsästystilanteessa tapahtuneet koiravahingot, eivät kuulu metsästäjävakuutuksesta korvattavien vahinkojen piiriin. Villieläinten tautiseuranta uhattuna – Ruokavirasto hakee kuumeisesti kuljetusratkaisua Näytteiden kuljetuksessa on käytetty Matkahuollon pikapakettia, mutta nyt Matkahuolto on muuttanut toimintatapaansa, eikä se ole enää mahdollista. Ruokavirasto etsii nyt kuumeisesti kuljetusratkaisua, jolla saataisiin koko valtakunnan alueelta näytteet viraston Oulun toimipaikkaan kohtuullisessa ajassa ja kohtuulliseen hintaan. Syksy 2023 joudutaan joka tapauksessa elämään hankalassa tilanteessa. Ruokavirasto edelleen tutkii toimipisteisiinsä tuotuja luonnonvaraisia eläimiä. Paikallista laihahkoa lohtua tarjoavat Lappeenrannan pienpetopakastimet sekä useille viraston toimipaikoille sijoitetut kylmäkontit, mutta niiden verkosto on valitettavan harva. Eläinperäisten näytteiden, esimerkiksi trikiinitutkimusnäytteiden, lähettämiseen voidaan käyttää Postin Express-pakettia. Paketissa ei kuitenkaan voi lähettää kokonaisia kuolleita eläimiä. Metsästettyjen villisikojen afrikkalaisen sikaruton (ASF) näytteille (alle 2 kg) Ruokavirastosta voi tilata keltamustia Postin vastauslähetyslaatikoita ja näytteenottotarvikkeita. Digitalisaation hyödyntämistä ja mahdollisuuksia raadonavauksien suorittamiseen maastossa selvitetään, mutta näillä näkymin niillä ei voida täysin korvata kuljetuspalveluita. Villieläinten tuominen tutkimuksiin Ole ensin yhteydessä Ruokavirastoon puhelimitse. Puhelinnumerot ja yhteystiedot sekä päivitetyt ohjeet tuotavan eläinnäytteen pakkaamisesta: ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villielaimet Lintujen joukkokuolemien yhteydessä tulee olla ensimmäiseksi yhteydessä alueen virkaeläinlääkäriin. 8 Metsästäjä 5/2023 Uutis t 4-8_Uutiset_ME0523.indd 8 4-8_Uutiset_ME0523.indd 8 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
• Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2023–31.7.2024 Karttojen väritys kertoo metsästysajan kunnittain. Lihavoiduilla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksoispisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maakunnan kuntia, joissa metsästysaika on voimassa. Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Uusimaa, Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Rauhoitus Kymenlaakso. ja Ylivieska, Pohjois-Savo: Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi ja Varkaus. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki, Pohjois-Karjala: Nurmes, Pohjois-Savo: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vesanto ja Vieremä. 10.9.–10.10. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa. 10.9. –30.9. Uusimaa, Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Kainuu: Puolanka, Suomussalmi, Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Sallan, Savukoski, Sodankylä, Ylitornio, Pohjois-Karjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kempele, Kuusamo, Liminga, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Lappi: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Satakunta, Varsinais-Suomi. 10.9.–10.11. Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi: Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, 9 Metsästäjä 5/2023 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 9 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 9 25.8.2023 8.42 25.8.2023 8.42
• Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2023 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. 10.9.–31.10. Lappi: Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, PohjoisPohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2023–31.7.2024 TEERI 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu: Paltamo, Puolanka, Lappi: Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. 10.9.–10.12. Keski-Pohjanmaa, Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva ja Ylivieska. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjanmaa, PäijätHäme, Satakunta, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki. 10.9.–10.10. Kanta-Häme, Pirkanmaa, Uusimaa. RauhoITuS Varsinais-Suomi. Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 3 99 € /KK BURREL LIITTYMÄT ALK. NOPEAN TILAAJAN ETU Kaupan päälle Burrellippis ja kylmälaukku 200 ensimmäiselle tilaajalle! BURREL S22 WA -VALVONTAPAKETTI TARJOUS VOIMASSA 30.9 ASTI. 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 31.7.2023 15.35 31.7.2023 15.35 Metsästäjä 5/2023 10 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 10 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 10 25.8.2023 8.42 25.8.2023 8.42
• Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 3 99 € /KK BURREL LIITTYMÄT ALK. NOPEAN TILAAJAN ETU Kaupan päälle Burrellippis ja kylmälaukku 200 ensimmäiselle tilaajalle! BURREL S22 WA -VALVONTAPAKETTI TARJOUS VOIMASSA 30.9 ASTI. 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 31.7.2023 15.35 31.7.2023 15.35 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 11 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 11 25.8.2023 8.42 25.8.2023 8.42
• Tutkittua Riistakolmiolaskennan perusteella kanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran. TeksTi Andreas Lindén, Antti Paasivaara ja Katja Ikonen kuva Hannu Huttu T ulos koskee kokonaisarvioita (poi­ kaset ja aikuiset) metsolla, teerellä, pyyllä ja riekolla lisääntymiskauden jälkeen. Aikuisten lintujen kannoissa on havaittavissa pientä muutosta: kasvua metsolla ja pyyllä sekä taantumista teerellä ja riekolla. Lapissa kaikkien neljän lajin kannanti­ heydet ovat kasvaneet. Pohjois­Pohjan­ maalla taas pienentyneet. Teeren ja metson tiheydet ovat kasvaneet Uudellamaalla, ja taantuneet Hämeessä ja Rannikko­Pohjan­ maalla. Muut selkeät kannanmuutokset ovat pitkälti laji­ tai aluekohtaisia. Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat metsäkana­ linnuille tyypillisiä. Esimerkiksi teeri nou­ dattaa monilla alueilla 6–7 vuoden sykliä. Poikastuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. Laji­ ja aluekohtaisesti löytyy joitakin poikkeustapauksia, joissa poikas­ osuus on useimmiten paikallista keskiarvoa matalampi. Poikasosuus näyttää paikallisesti olevan yhtenevä kokonaiskannan tiheys­ muutosten kanssa. Havaittu keskitasoinen tai jokseenkin heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla. Poikastuotto onnistuu parhaiten alkukesän ollessa lämmin, koska poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa. Tänä vuonna alkukesä oli kylmä suurimmassa osassa maata ja monin paikoin esiintyi hallaa. Kesäkuun puolen välin jälkeen oli lämpimämpää, jopa hellettä. Metso Metsolla kokonaiskanta on pysynyt viime vuoden tasolla ja aikuiskannassa on pientä nousua. Edellisvuoteen nähden kannanti­ heydet ovat kasvaneet maltillisesti Lapissa, Keski­Suomessa, sekä Uudellamaalla ja Varsinais­Suomessa. Maan länsiosissa, Pohjois­Pohjanmaalla sekä Hämeessä kanta on taantunut viime vuodesta. Lapissa, Pohjois­Karjalassa ja Etelä­Hämeessä metson aikuiskannan tiheys on edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Poikasosuus on Kainuussa, Pohjanmaalla ja Kaakkois­Suomessa 11–14 prosenttia paikallisen keskiarvon alapuo­ lella. Teeri Teerellä kokonaiskanta on koko maassa viime vuoden tasolla, aikuiskanta on hieman pienempi. Kokonais­ ja aikuiskannat ovat kasvaneet Lapissa, Satakunnassa ja Uudella­ maalla. Kanta on taantunut huomattavasti Hämeessä, kohtalaisesti Kaakkois­Suomes­ sa, Pohjois­ ja Etelä­Savossa, Varsinais­Suo­ messa sekä Pohjois­ ja Rannikko­Poh­ janmaalla. Kannantiheydet ovat Lapissa, Metsäkanalintukannat viime vuoden tasolla – riekolla huippuvuosi Ylä-Lapissa Lisätietoja sekä alueittaiset ja kolmiokohtaiset raportit: oma.riistakolmiot.fi ja luonnonvaratieto.luke.fi 12 Metsästäjä 5/2023 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 12 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 12 25.8.2023 8.43 25.8.2023 8.43
• Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa selvästi keskiarvon yläpuolella, Pohjois-Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla taas keskiarvon alapuolella. Taantuman alueille on yhteistä korkeintaan keskinkertainen poikasosuus. Lapissa teeren poikasosuus on keskiarvoa suurempi. Pohjois-Hämeessä ja Pohjois-Savossa poikasosuus on 8–11 prosenttia keskimääräistä pienempi. Pyy Pyyllä maan kokonaiskanta on viime vuoden tapaan pysynyt ennallaan, samalla aikuiskannassa on pientä kasvua. Tiheydet ovat kasvaneet selvästi edellisvuodesta Lapissa ja Etelä-Hämeessä. Maltillisempaa kasvua on havaittavissa Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa. Sen sijaan tiheys on hieman pienentynyt Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla. Lapissa pyyn kannantiheys on huomattavasti paikallisen keskiarvon yläpuolella, PohKiitokset jokaiselle laskijalle! Loppukesän aikana laskettiin 819 riistakolmiota (tilanne 6.8.2023). Laskeminen vaati erityistä ponnistelua metsästäjiltä, joista monet ovat jo vuosikymmenien ajan keränneet arvokasta tietoa alueensa riistakannoista. Näistä havainnoista on saatu koottua pitkäjänteistä lajikohtaista tietoa kantojen kehityksestä sekä laskijoiden omalta alueelta että valtakunnallisesti. jois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa maltillisemmin. Uudellamaalla tiheys on liki puolet normaalista. Tulos koskee sekä aikuisettä kokonaiskantaa lisääntymisen jälkeen. Poikasosuus on Satakunnassa 14 prosenttia paikallista keskiarvoa korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaalla se on 10–14 prosenttia keskiarvoa matalampi. Riekko Riekolla metsäpeitteisen Suomen kokonaiskanta on samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Aikuiskanta on hieman laskussa. Kainuussa ja Metsä-Lapissa kanta on hieman kasvanut edellisvuodesta. Etelämpänä niillä alueilla, joilla riekkoa vielä esiintyy, alamäki näyttää jatkuvan. Poikasosuus ja poikuekoko eivät eroa paikallisista keskiarvoistaan. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Metsä-Lapissa riekon kannantiheydet ovat jonkin verran paikallisten pitkäaikaisten keskiarvojensa alapuolella. Ylä-Lapin tuntureissa riekkokanta Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 23 2,1 – 18 2,0 3,5 – 43 3,3 10,6 ++ 31 3,1 Etelä-Savo 50 3,7 ± 35 4,1 5,2 – 45 4,5 10,4 + 40 4,1 Kaakkois-Suomi 44 3,0 ± 23 2,3 4,5 – 38 3,6 6,0 + 24 2,6 Kainuu 81 4,1 – 42 3,4 10,9 ± 51 3,8 5,4 – 55 3,8 1,3 ++ 70 5,2 Keski-Suomi 77 3,4 ++ 40 3,4 7,8 ± 46 3,8 8,2 ± 45 3,6 Lappi 125 6,0 + 41 3,1 5,9 + 53 3,7 2,9 + 56 4,3 2,5 ± 68 4,9 Oulu 112 4,6 – 42 3,1 12,1 – 54 3,8 5,3 – 40 3,7 1,1 ± 55 4,7 Pohjanmaa 64 3,3 – 28 3,8 10,3 ± 55 4,0 5,9 ± 35 4,0 Pohjois-Häme 31 2,6 ± 30 2,4 3,9 – – 35 3,6 9,5 – 37 3,6 Pohjois-Karjala 77 6,0 ± 47 3,3 11,5 ± 52 3,7 10,8 ± 56 4,0 Pohjois-Savo 49 3,3 ± 39 3,4 11,4 – 45 3,5 14,8 ± 55 4,1 Rannikko-Pohjanmaa 19 1,9 – – 24 3,0 6,2 – – 45 3,7 8,4 ± 40 3,8 Satakunta 42 3,8 ± 48 3,1 6,7 + 50 4,0 10,3 ± 59 4,1 Uusimaa 13 3,0 + 28 3,5 8,2 ++ 40 4,8 5,4 – 51 4,0 Varsinais-Suomi 12 2,5 ++ 36 2,0 3,2 – – 15 4,0 9,4 + 42 3,7 Koko maa 819 4,4 ± 38 3,2 7,8 ± 48 3,8 6,6 ± 48 3,9 1 ± 36 2,6 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 6.8.2023). Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % vaihtelee omaan tahtiinsa ja sitä seurataan erillisillä kanakoira-avusteisilla laskennoilla. Tänä kesänä riekolla on koko Ylä-Lapissa meneillään huippuvuosi. 13 Metsästäjä 5/2023 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 13 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 13 25.8.2023 8.43 25.8.2023 8.43
• HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Sivusaumoissa tuuletusventilaatiot. Lahkeissa kiristyshihnat. Irrotettavat henkselit. METSÄSTYSPUKU ALASKA EXTREME LITE 3 199,Harjattu hiljainen pintamateriaali. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä APS 2-layer kalvo. Housuissa tarrakiristys pohkeissa ja lahkeensuissa. KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 95 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! LASERKOHDISTIN BURRELL BORESIGHTER 39 95 Kiinnitä kohdistin aseen piippuun ja käynnistä laser, jonka jälkeen voit säätää tähtäimen laserpisteen mukaisesti. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 84 95 Metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 89 95 Tehokas vihreää valoa tuottava LEDvalaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan. Etäkytkin. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. VEITSI VERN DOUBLE BLADE SKINNER 29 95 Laadukas nylkyveitsi, jossa on tavallisen terän lisäksi myös avausterä. Terän pituus 75 mm. Mukana vyökotelo. RAJOITETTU ERÄ KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka. 30 päivän alin hinta 199 €. METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 189,Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORETEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN KUULONSUOJAIN BURRELL EAR BUDS 89 95 Aktiivinen nappikuulonsuojain sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. Eri äänitilat ulkoja sisäkäyttöön. Toimintaaika yhdellä latauskerralla jopa 8 tuntia. Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 16.8.2023 9.24.55 16.8.2023 9.24.55 TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 95 Kääntötakki kaksipuolisella värityksellä alkusyksyn jahteihin. Tilavat taskut, joita voi käyttää molemmilla väripuolilla. HIRVILIIVI BEAR CLAW 29 95 Kaksi vetoketjullista sivutaskua, sekä rintatasku radiopuhelinta varten. Antennipidike ja säädettävä vyötärö. Korkea kaulus suojaa viimaa vastaan. SADEVIITTA 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. RAJOITETTU ERÄ PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 HD 399,Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 500 m kantama. HD-kuvanlaatu. Videotallennustoiminto. Ladattavat 18650 akut. Käyttää 4-32 GB microSD -muistikorttia (ei sisälly). RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. LIHAMYLLY PREMIUM LITE 129,Jauhatuskapasiteetti 1 kg/min. Mukana leikkuuterät, makkarasuutin ja 2 kpl reikälevyjä. HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 95 Lasitettu ja keraaminen. Helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. VAKUUMIKONEEN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90€) LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen, 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. Reunassa nesteura. REPPUJAKKARA RETKI PRO 53 69 95 Istuinkorkeus 53 cm. Pohjassa vedenpitävä materiaali. Tukeva, hengittävä ja pehmeä selkäosa sekä hihnat. Tilavuus 40 litraa, lisäksi kolme pienempää taskua. Thermo System -lämpöeristetty pullotasku. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 16.8.2023 9.24.59 16.8.2023 9.24.59 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 14 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 14 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
• HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Sivusaumoissa tuuletusventilaatiot. Lahkeissa kiristyshihnat. Irrotettavat henkselit. METSÄSTYSPUKU ALASKA EXTREME LITE 3 199,Harjattu hiljainen pintamateriaali. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä APS 2-layer kalvo. Housuissa tarrakiristys pohkeissa ja lahkeensuissa. KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 95 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! LASERKOHDISTIN BURRELL BORESIGHTER 39 95 Kiinnitä kohdistin aseen piippuun ja käynnistä laser, jonka jälkeen voit säätää tähtäimen laserpisteen mukaisesti. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 84 95 Metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 89 95 Tehokas vihreää valoa tuottava LEDvalaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan. Etäkytkin. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. VEITSI VERN DOUBLE BLADE SKINNER 29 95 Laadukas nylkyveitsi, jossa on tavallisen terän lisäksi myös avausterä. Terän pituus 75 mm. Mukana vyökotelo. RAJOITETTU ERÄ KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka. 30 päivän alin hinta 199 €. METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 189,Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORETEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN KUULONSUOJAIN BURRELL EAR BUDS 89 95 Aktiivinen nappikuulonsuojain sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. Eri äänitilat ulkoja sisäkäyttöön. Toimintaaika yhdellä latauskerralla jopa 8 tuntia. Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 16.8.2023 9.24.55 16.8.2023 9.24.55 TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 95 Kääntötakki kaksipuolisella värityksellä alkusyksyn jahteihin. Tilavat taskut, joita voi käyttää molemmilla väripuolilla. HIRVILIIVI BEAR CLAW 29 95 Kaksi vetoketjullista sivutaskua, sekä rintatasku radiopuhelinta varten. Antennipidike ja säädettävä vyötärö. Korkea kaulus suojaa viimaa vastaan. SADEVIITTA 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. RAJOITETTU ERÄ PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 HD 399,Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 500 m kantama. HD-kuvanlaatu. Videotallennustoiminto. Ladattavat 18650 akut. Käyttää 4-32 GB microSD -muistikorttia (ei sisälly). RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. LIHAMYLLY PREMIUM LITE 129,Jauhatuskapasiteetti 1 kg/min. Mukana leikkuuterät, makkarasuutin ja 2 kpl reikälevyjä. HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 95 Lasitettu ja keraaminen. Helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. VAKUUMIKONEEN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90€) LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen, 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. Reunassa nesteura. REPPUJAKKARA RETKI PRO 53 69 95 Istuinkorkeus 53 cm. Pohjassa vedenpitävä materiaali. Tukeva, hengittävä ja pehmeä selkäosa sekä hihnat. Tilavuus 40 litraa, lisäksi kolme pienempää taskua. Thermo System -lämpöeristetty pullotasku. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 16.8.2023 9.24.59 16.8.2023 9.24.59 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 15 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 15 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
• Valk häntäpeuran vuosi Alkusyksyn päivät ovat pitkiä ja valkohäntäpeurat aktiivisia valoisaan aikaan. Miten tästä antoisasta ajankohdasta saa mahdollisimman paljon irti, kun tuttu ruokintapaikka ei vielä vedä peuroja puoleensa? TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo V alkohäntäpeurojen metsästys heti alkukaudesta on parhaimmillaan erittäin tehokas ja miellyttävä pyyntimuoto. Peurat ovat sankoin joukoin liikkeellä valoisassa, ja sää on mukavan lämmin passitukseen pellon laidalla, passitornissa tai puupassissa. Myös kannanhoidollisesti jahdin painottuminen alkukauteen on tärkeää, sillä suurin osa peurakolareista tapahtuu loka-marraskuussa ja jahti auttaa leikkaamaan kantaa ennen niin sanotun ”kolarikauden” alkua. Peuran elämä pyörii ravinnon ympärillä Alkukauden metsästykseen perehtymistä helpottaa valkohäntäpeuran luontaisen ruokailukäyttäytymisen tunteminen. Valkohäntäpeura on erittäin säännöllinen ruokailija. Luonnollisessa ruokailurytmissään, luontaisella ravinnolla, ilman ruokintaa, se ruokailee neljä kertaa vuorokaudessa. Peura syö kerran päivällä, yleensä makuupaikan välittömässä läheisyydessä. Tällöin se syö muun muassa metsän uuskasvustoa, pajua, lehtipuiden lehtiä, mustikoita ja niiden varpuja. Päivän ehdottomasti tärkein ruokailu Vinkit alkukauden peurajahtiin tapahtuu iltapäivällä tai illalla. Tällöin valkohäntäpeura etsii mahdollisimman energiarikasta ruokaa, jotta se pystyy paikkaamaan päivän aikana aiheutuneen energiavajeen. Peuran suosikkiravintoon lukeutuvat palkokasvit kuten herne ja härkäpapu, apila, juurikaskasvit, kumina ja kaura. Yön aikana valkohäntäpeura ruokailee kaksi kertaa. Pimeyden turvin ne usein kerääntyvät isoiksi laumoiksi laajoille peltoaukeille. Kun on aikaa syödä koko yö, ei ravinnon laadulla ole niin suurta merkitystä. Yön pimeän ajan peurat viettävät usein kokonaan pelloilla, vuorotellen lepäämisen ja syömisen välillä. Tällöin pimeänäkötai lämpölaitteilla pystyy pelloilta havaitsemaan makuulla olevia peuroja ja isoja laumoja. Metsästyskauden alku on tärkeää tankkaamisen aikaa kaikille peuroille. Pukit ? Valkohäntäpeura löytää alueelta energiapitoisimmat ravinnonlähteet. ? Tiedustelua voi suorittaa helpoimmin autolla. Laadukkaat katselukiikarit ovat erinomainen apuväline eläinten tunnistamisessa. Passissa liikkuminen kannattaa pitää minimissään ja keskittyä rauhallisesti hyvään riistalaukaukseen. 16 Metsästäjä 5/2023 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 16 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 16 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
• dottoman tärkeä apuväline ovat laadukkaat katselukiikarit, joiden merkitys korostuu auringon painuessa mailleen ja pimeyden alkaessa laskeutua. Ilman valovoimaisia katselukiikareita jää helposti moni peura näkemättä, sillä niillä on käsittämättömän hyvä kyky hävitä takamaastossa olevan kasvuston sekaan. Tiedustelua voi suorittaa myös riistakameroiden avulla. Niitä voi asettaa seuraamaan esimerkiksi voimakkaasti kuluneita metsäpolkuja, jotka johtavat makuualueilta ruokailualueille. Näin saadaan tietoa siitä, mihin aikaan peurat ruokamaille liikkuvat sekä millaisia peuroja alueella liikkuu. Riistakameroita voi asentaa myös peltojen laidoille, kunhan ne eivät häiritse peltoa viljelevän tahon työskentelyä. Asiasta kannattaa keskustella viljelijän kanssa, vaikka maanomistajan lupa kameroille jo olisikin, mikäli pellon viljelysoikeus on vuokrattu. Tiedustelua voi harrastaa myös samalla tavalla kuin itse kyttäysjahtiakin. Ainoana erona on, että ase vaihtuu kaukoputkeen, katselukiikareihin tai miksei vaikka kameraan. Loppukesän ja alkusyksyn illat tarjoavat sään puolesta erinomaiset puitteet iltaiselle luonnossa istumiselle. Näin saat erinomaisen kuvan siitä, mistä peurat saapuvat peltoon ja pystyt huomattavasti paremmin suunnittelemaan jahtiasi sen perusteella. Luonto ohjaa peurojen liikettä ja aktiivisuutta Itselleni ylivoimaisesti tärkeimmäksi apuvälineeksi peurajahdin suunnitteluun on muodostunut älypuhelin. Enkä tarkoita passissa somettamista, vaan sääennusteiden katsomista älypuhelimen sovelluksista. Vallitseva sää, etenkin lämpötila ja tuuli, vaikuttaa peurojen liikehdintään radikaalisti. Pitkän lämpimän jakson päätteeksi saapuva kylmä rintama ajaa peurat jalkeille lähes sadan prosentin varmuudella. Parhaat illat, jolloin peurat ovat aktiivisimmillaan, ovat yleensä kylmän rintaman saapumista edeltävä, sekä ensimmäinen ilta kylmän rintaman vaikutuksen alla. Tämän jälkeen aktiivisuus tasaantuu. Äkilliset muutokset laukaisevat peuroissa tarpeen kerryttää energiavarastoja. Kuun kierrolla ja etenkin täysikuulla on todettu olevan vaikutusta peurojen aktiivisuuteen. Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan peurojen ilta-aktiivisuus on huipussaan seitsemän vuorokautta ennen täysikuuta ja aamuaktiivisuus seitsemän vuorokautta täydenkuun jälkeen. Tämä ei tarkoita, etteivätkö peurat olisi aktiivisia muinakin kuunkierron vaiheina, vaan näihin aikoihin aktiivisuus korostuu. Myrsky ja rankka vesisade laskevat merkittävästi peurojen aktiivisuutta. Voimakas Kaikessa yksinkertaisuudessaan tiedustelu tarkoittaa alueen peurojen kartoitusta: missä ne ruokailevat, mihin aikaan niitä näkyy pelloilla ja mistä ne useimmiten peltoon saapuvat. Koska iltaruokailu tapahtuu useimmiten laadukkailla ruokamailla, tiedustelua kannattaa suunnitella alueen viljelysten perusteella. Yksinkertaisimmillaan tiedustelu on autolla metsästysalueen haarukointia. Ehvarautuvat kiimaan, lehmät palautuvat rankasta synnytysja imetyskaudesta ja vasat pyrkivät keräämään itselleen mahdollisimman paljon massaa tulevaa talvea varten. Kaikki alkaa tiedustelulla Olipa metsästettävä eläin mikä tahansa, pätee vanha lainalaisuus: Tiedustelu on onnistuneen jahdin peruspilari. Valkohäntäpeuran metsästys ei tee poikkeusta. Katso video Vinkit jahtia edeltävään tiedusteluun metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 5/2023 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 17 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 17 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
• Lämpimät kelit haasteena riistankäsittelylle Moni metsästäjä kertoo jättävänsä peurat ampumatta alkukaudesta, koska kelit ovat liian lämpimät eläimen riiputtamiseen ilman kylmälaitteistoa. Se pitää riiputuksen puolesta täysin paikkaansa, sillä lämpimillä keleillä bakteerit ja kärpäset tekevät ruholle kiusaa hyvin nopeasti. Onneksi nykyään monella metsästäjällä on metsästysseuran puolesta mahdollisuus riiputtaa saalistaan kylmälaitteilla jäähdytetyissä käsittelytiloissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole. Mikä tällöin neuvoksi? Itse suosittelen yli +10 °C lämpötiloissa käyttämään riiputettavalle eläimelle riistapussia. Se ehkäisee tehokkaasti kärpästen pääsyn ja munimisen ruhoon. Jos et ole vielä hankkinut riistapussia ja peura jo odottaa kinnerpuuhun pääsyä, niin esimerkiksi vanha pussilakana ajaa hätätapauksessa riistapussin virkaa. Pujota peuran jalat pussilakanan pienistä rei’istä läpi ja kiristä esimerkiksi nippusiteellä luun ympärille. Sulje pussilakanan isompi reikä alapäästä, jotteivat kärpäset pääse sitä kautta ruhon kimppuun. Suosittelen riistapussia sen hengittävyyden vuoksi, mutta hätätilanteessa pussilakana on osoittautunut kelpo ratkaisuksi. Jos peuran joutuu riiputtamaan lämpimällä säällä ilman kylmälaitteistoa, se kannattaa ehdottomasti leikata jo kaatoa seuraavana päivänä. Leikkuun jälkeen liha vakuumiin, jääkaappiin reiluksi viikoksi raakakypsytykseen mureutumaan ja sieltä joko lautaselle tai pakkaseen odottamaan parempaa ruokailuhetkeä. Peuran kaataminen alkukaudesta on järkevää kulinaristisestakin näkökulmasta katsottuna. Alkukauden peura on yleensä todella vähärasvainen myöhemmin kaudella kaadettuun verrattuna. Valkohäntäpeuran vuosi -artikkelisarjassa kerrotaan valkohäntäpeurasta ja sen metsästyksestä. Kirjoittaja on perehtynyt valkohäntä peurojen biologiaan, elintapoihin ja metsästää aktiivisesti tiheän peura kannan alueella. Hänen tekemisiään voi seurata Instagramissa @peuranjaljilla sekä Facebookissa että YouTubessa Peuran Jäljillä -tilien kautta. tuuli tuo turvattomuuden tunnetta, sillä se heikentää merkittävästi niin näkö-, kuulokuin hajuaistia ja peurasta tulee huomattavasti haavoittuvampi kaikille saalistajille, niin metsästäjille kuin susille ja ilveksille. Myrskyllä peurat pysyttäytyvät mieluummin tiheikön turvassa. Tämä luo metsästäjälle loistavan mahdollisuuden: myrskyn jälkeinen ilta. Peura on äärimmäisen säännöllinen ruokailija ja jos sen luontainen ruokailurytmi sään vaikutuksesta muuttuu, se stressaantuu. Kun peuran stressitaso nousee, kasvaa merkittävästi myös energiankulutus. Näin syntyvä energiavaje täytyy paikata laadukkaalla ravinnolla ja voit olla varma, että myrskyä seuraavana iltana peurat ovat todella aktiivisesti liikkeellä. H-hetki on koittanut Kun almanakasta saa kääntää elokuun sivun lehtiön takapuolelle, on peurakausi alkamassa ja monen kuukauden odotus päättyy. On tullut aika laittaa tiedustelulla kerätty tieto käytäntöön ja laatia suunnitelma kauden ensimmäisen peuran kaatamiseksi. Kun sääolosuhteet ovat kohdillaan ja tiedetään pelto, jonka laitaan asettaudutaan kytikselle sekä parhaimmassa tapauksessa mistä peurat todennäköisimmin peltoon saapuvat, pitää tarkastaa se kaikkein tärkein passipaikan valintaan vaikuttava seikka eli tuulen suunta. Peuran nenä on sellainen instrumentti, ettei sitä pysty huijaamaan. Keskivertokoiralla on nenässään rodusta riippuen noin 125–250 miljoonaa hajureseptoria ja sinulla niitä on viisi miljoonaa. Peuralla hajureseptoreita on 297 miljoonaa. Tämän tiedon valossa haluat varmasti olla oikealla puolen tuulta, kun peura astelee ampumaetäisyydelle. Jos et ole, tilanne kuivuu suurella todennäköisyydellä kasaan. Passipaikka tulee valita niin, ettei tuuli käy peurojen oletettuun tulosuuntaan. Muutoin peura haistaa sinut jo kauan ennen saapumistaan peltoon, etkä ehdi nähdä peurasta vilaustakaan. Suunnittele siis passipaikkasi niin, että ehdit suorittaa varman ja turvallisen riistalaukauksen ennen kuin peura saa sinusta hajun. Varmista myös, että passipaikassa on selän takana näkösuojaa, jotta siluettisi häviää mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon sekä taustaan. Peuran syvyysnäkö on heikohko, mutta ylimääräinen liike paljastaa hyvinkin piiloutuneen metsästäjän armotta. Suorita suurimmat liikkeet peuran syödessä pää alhaalla tai, kun se on liikkeessä. Kun peura tähyilee ympärilleen, on syytä minimoida liike. Peuran näkökentän laajuus on noin 300 astetta, joten se saattaa huomata liikkeen vaikkei se vaikuttaisi katsovan suoraan kohti. Kehnohkon syvyysnäkönsä vuoksi peura yrittää monesti päätä kääntämällä luoda eri kuvakulmista hahmotelmaa epäilyttävästä liikkeenaiheuttajasta. Kun tilaisuus tulee, suorita varma riistalaukaus ja kauden ensimmäinen valkohäntäpeura odottaa noutajaansa. Voit olla varma, että myrskyä seuraavana iltana peurat ovat todella aktiivisesti liikkeellä. O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 18 Metsästäjä 5/2023 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 18 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 18 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
• O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 19 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 19 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
• P intapyyntiä voi toteuttaa täsmäpyyntinä, jossa lasketaan koiria tuoreisiin tilanteisiin mahdollisimman korkein onnistumisprosentein. Menetelmä perustuu kattavaan haaskaverkostoon. Haaska jokaista neliökilometriä kohden ei ole liioittelua, jotta mahdollisimman moni aluetta asuttava supikoira vierailisi ainakin jollain niistä. Haaskat varustetaan lähettävillä riistakameroilla. Kameroiden avulla opitaan kellonajat, jolloin koirakoiden kannattaa olla öisin lähtövalmiudessa ja osataan resursoida käyttöön riittävä määrä koiria ja pyyntiöitä. Jotta mahdollisimman moni koiran irrotus tuottaa tulosta, kannattaa haaskat sijoittaa harkiten. Helmi-vieraspetohankkeessa on sovellettu pitkän linjan pintapyytäjän, riistasuunnittelija Tomi Nevalaisen hyviksi osoittautuneita oppeja: Pysäköintipaikan on hyvä sijaita kohtuullisen lähellä haaskaa, mutta silti katveen, kuten korkean kummun tai tiheän metsän takana. Näin koira päästään irrottamaan supikoirien vielä ollessa haaskalla tai sen lähellä. Mitä nopeammin koira tavoittaa ja pysäyttää supikoirat, sitä varmemmin lähtö onnistuu ja sitä useampia lähtöjä ehditään saman yön aikana ottaa. Tutustuta koira haaskapaikkaan Haaska sijoitetaan niin, etteivät supikoirat ehdi paeta koiraa läheltä löytyviin luoliin tai louhiin. Myös hyvin upottavien mutalikkojen lähistöjä kannattaa välttää. Koirat on hyvä tutustuttaa haaskoihin etukäteen. Kun koira muistaa missä mikäkin haaska sijaitsee, se osaa lähteä parkkipaikalta heti oikeaan suuntaan ottamaan vainun. Hyvät ja parhaiten toimivat paikat vakiintuvat kokeillen. Pintapyyntihaaskoja voi sijoittaa myös peitteisen kasvuston tai puuston sisään, jolloin aratkin supikoirayksilöt uskaltautuvat käyttämään niitä. Vakiintunutta haaskaverkostoa voi täydentää väliaikaisilla ”pikahaaskoilla”. Haaskamateriaaleiksi soveltuvat hyvin riistaeläinten teurasjätteet, kolarieläimet sekä kala. Mikäli operoidaan SUPIKOIRAN PINTAPYYNTI Tehoa haaskakamera­ verkostolla Supikoiran pintapyynnillä saadaan poistettua yksilöitä, joita ei saada pois loukuin, luolista tai kyttäämällä. Pintapyynti mahdollistaa supikoirakantojen painamisen yhä alemmas siitä, missä muiden menetelmien rajat tulevat vastaan. TeksTi Jyri Mononen JA NI AU VI NE N 20 Metsästäjä 5/2023 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 20 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 20 25.8.2023 8.45 25.8.2023 8.45