HIRVIJAHTI PYSÄYTTÄVÄLLÄ KOIRALLA FASAANI PELTORIISTALINTU VALKOHÄNTÄ PEURA HAVAINNOT OMA RIISTAAN KAUSI 2021-2022 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT VINKIT PYYN PILLI TYKSEEN 5/2021 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 14 Mika Pihlaja, 1990-luvun metsästäjä 22 Pyyn pillitys kiehtoo – 7 vinkkiä 26 Fasaanista on moneksi 30 Hirvijahti pysäyttävällä koiralla – muuttuva metsästysmuoto 37 Massaruokinnasta houkutteluruokintaan 40 Kohdista kivääri järkevästi 44 Katselukiikarit ja metsästyksen turvallisuus 50 Metsästyksenjohtajan päivä 52 Miksi hirvijahti ei houkuttele? 60 Reseptit a la Kati Pohja 64 Pysy hengissä, osa 3: Vammapotilaan alilämpöisyys 68 Yöksi metsään Tunnelmallinen avomajoite RIISTA 38 Heinäsorsan iän määrittäminen 48 Valkohäntäpeurahavainnointi muuttuu 58 Metsästäjät iskevät vesilinnuston taantumista vastaan 66 Supikoiraseurantaa hirvenkaadoilta 70 Kestävä metsästys Sotka-kosteikoilla AJANKOHTAISET 5 Uutisia 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2021-2022 18 Nuorten toimitus 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 63 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 54 Riistakolmiolaskennoista rohkaisevia tuloksia 56 Vesilintuseurannan tuloksia LAIT &LUVAT 62 Metsästyskartta ja lupapäätös täsmäämään 22 Pyyn pillitys kiehtoo 58 Metsästäjät iskevät vesilinnuston taantumista vastaan 44 Katselukiikarit ja metsästyksen turvallisuus 26 Fasaanista on moneksi 2 Metsästäjä 5/2021 Sisältö
Metsästys on monitahoinen harrastus J ulkista keskustelua seuratessa jää toisinaan miettimään, osaammeko antaa tarpeeksi laajan kuvan metsästyksen moninaisuudesta. Perinteiset lintuja hirvieläinjahdit ovat monille tuttuja, mutta metsästäjien laajaan työsarkaan kuuluu paljon muutakin aina suurriistavirka-avusta monipuoliseen koiraharrastukseen ja luonnonja riistakantojen hoitoon sekä eräruokakulttuuriin saakka, vain muutamia mainitakseni. Tämä ja paljon muuta tehdään metsästäjien, metsästysseurojen sekä seurueiden vapaaehtoistyönä ja sitä hallinnoivat riistanhoitoyhdistykset vapaaehtoisvoimin, aina julkisia hallintotehtäviä myöten. Vaikka harrastuksemme herättää tunteita niin puolesta kuin vastaan, kokonaisuudessaan maassamme vallitsee myönteinen ilmapiiri metsästystä kohtaan. Sen säilyttäminen ja kehittäminen on meidän kaikkien vastuulla. Emme ole suinkaan tulleet nykytilanteeseen sattumalta, vaan se rakentuu useiden sukupolvien työlle. Vuosikymmenien määrätietoinen työ on mahdollistanut metsästyksen kehittymisen koko kansan harrastuksena, mikä osaltaan edistää myönteistä ilmapiiriä. Harrastuksemme tunnetaan ja tästä on pidettävä vastuullisesti huolta myös jatkossa. Tulevaisuuden Suomi on yhä moninaisempi ja meidän tulee kehittää avarin silmin omaa toimintaamme. Voimme vaikuttaa esimerkiksi riistan elinympäristöjen ja siten myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, josta hyvänä esimerkkinä ovat riistametsänhoidon menetelmät. Meidän tulee edelleen kehittää metsästyksen etiikkaa ja turvallisuutta. Voisimme myös nähdä paremmin muiden metsästäjien ja harrastuksemme moninaisuuden. Mukaan tarvitaan kaikki, olipa kiinnostuksen kohteena mikä toimintamme osa-alue tahansa. Ollaan siis avoimia ja kehitetään toimintaamme yhdessä. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 48 Valkohäntä peurahavainnointi muuttuu 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 20212022 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2021
L yön korttini heti avoimena pöydälle: minä en ole koskaan metsästänyt. Olen urbaanin ihmisen malliesimerkki, joka käy kiltisti ”metsästämässä” ruoka-annoksensa lähimarketista aseenaan pankkikortti ja kauppakassi. Toisaalta minulla on metsästyskoiria, noutajia, jotka koristavat sohvaa. Yhden urokseni vein aikoinaan taipumuskokeisiin. Se läpäisi kokeen ja tuomari kirjoitti arvosteluun: ”Koira suoritti testin mallikkaasti – omistajastaan huolimatta”. Metsästys ei ole siis valttini, mutta tulevaisuus on, sillä olen ammatiltani tulevaisuuden tutkija. Tulevaisuuden tutkijan tehtävänä on tarkastella muutoksia laajasti ja pohtia erilaisia yllättäviäkin vaihtoehtoja, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua. Mitä tapahtuu metsästykselle tulevaisuudessa? Tulevaisuuden tutkija lähtee tarkastelemaan metsästystä, kuten mitä tahansa muutakin aihetta, erilaisten trendien kautta. Megatrendit ovat suuria globaaleja kehityssuuntia, jotka ovat olleet voimassa jo pidempään ja ne kannattaa huomioida myös tulevaisuuskatselmuksissa. Megatrendejä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, väestönkasvu, väestörakenteen muutos (joissain maissa, kuten Suomessa, väestö ikääntyy, joissain maissa taas nuoria on hurjat määrät), kaupungistuminen, ekokriisi, digitalisaatio ja teknologian kehitys. Metsästyksen kannalta esimerkiksi ilmastonmuutos ja ekokriisi ovat kiinnostavia trendejä. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomenkin luontoon. Itse asiassa pohjoiset alueet lämpenevät keskivertoa nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uusia eläinlajeja leviää tulevaisuudessa Suomeen. Mahdollisia tulokkaita ovat esimerkiksi pesukarhu, euroopansakaali ja kattohaikara. Viheliäisen punkin elinalue laajenee myös pohjoisemmaksi vuosi vuodelta. Ekokriisi-megatrendiin liittyy luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Kun esimerkiksi metsiä raivataan kaupunkien, teiden ja peltojen alta pois, eläinten elintila pienenee, mikä vaikuttaa myös eläinpopulaatioiden kokoon. Väestönkasvusta Suomessa on turha huolehtia, sillä meillä väestömäärä alkaa laskemaan nykyisellä kehityksellä vuonna 2031. Suomi on varsin ikääntyvää kansaa: olemme top viiden ikääntyvimmän valtion joukossa maailmassa. Suomi on jo nyt varsin kaupungistunut: tilastoijasta riippuen Suomessa 70–84 prosenttia kansalaisista asuu kaupunkialueilla. Nämä megatrendit yhteenlaskettuna: riittääkö meillä tulevaisuudessa nuoria innokkaita metsästäjiä vai onko riskinä se, että metsästyksestä tulee häviävä taito kuten vaikka pontikan keitosta? Digitalisaatio muuttaa monet asiat bittimuotoon. Metsästystä voi harrastaa nykyään kotisohvalta ”muovihaulikko” kainalossa peurahahmoja televisioruudulta ampuen. Istuuko tulevaisuuden metsästäjä sipsipussi kourassa sohvalla tietokonepelin lumoissa vai voisiko digitalisaation vyöry toisaalta kannustaa digivirrasta irrottautumiseen esimerkiksi luontoon lähtemisen muodossa? Metsä on halpa elämysmaailma digimaailmaan uppoutuneille. Tulevaisuus voi aina yllättää. Voi käydä niin, että tulevaisuudessa kaltaiseni urbaani keski-ikäinen nainen rämpii intoa puhkuen hirvimetsällä ekologisen liha-aterian toivossa. Ehkä tulevaisuudessa tämänkin kolumnin kirjoittaja löytää koirilleen lajinmukaista toimintaa sohvalla makailun sijaan. ELINA HILTUNEN on futuristi, yrittäjä, kirjailija ja kahden noutajan emäntä. Uusia lajeja, digipeuroja, urbaaneille elämyksiä ja ekolihaa? 4 Metsästäjä 5/2021 Vi raskynä
Valon ja yötähtäinten avulla voidaan metsästää myös pimeänä aikana. POIKKEUSLUPA VALON JA YÖTÄHTÄIMEN KÄYTTÖÖN VALKOHÄNTÄPEURAJAHDISSA Suomen riistakeskus on myöntänyt Suomen metsästäjäliitolle poikkeusluvan, joka on voimassa 1.9.2021 – 15.2.2022. Se sallii poikkeuslupa-alueella käyttää valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä valoa ja elektronisesti kuvaa muuttavaa yötähtäintä. K yseessä on tutkimusluonteinen kokeilu valkohäntäpeuran metsästyksen tehostamiseksi tilanteessa, jossa kannanhallinnallinen leikkaus ei ole onnistunut. Valon ja yötähtäinten avulla voidaan metsästää myös pimeänä aikana. Tarkoituksena on selvittää menetelmien käyttökelpoisuutta muun muassa vahinkojen estämiseen tarkoitetussa poikkeuslupamenettelyssä. Osallistuminen on vapaaehtoista Suomen metsästäjäliitto tiedottaa myöhemmin siitä, kuinka kokeiluun voi päästä mukaan. SML hyväksyy mukaan myös muita kuin jäsenseurojaan. Poikkeusluvan käyttäminen edellyttää pyyntiluvan saajan suostumuksen ja yhteisluvan osalta hallinnollisen haltijan ja kyseisen lupaosakkaan suostumuksen. Kokeilussa kaadettavat eläimet ovat tavanomaisen pyyntilupamenettelyn piiriin kuuluvia valkohäntäpeuroja. Jokainen metsästäjä hankkii laitteet omalla vastuullaan, ja tiedostaa, että kokeilu on määräaikainen. Laitteet voivat jäädä tarpeettomiksi. Sinänsä laitteet ovat laillisia ja niitä voi käyttää edelleen vieraspeto supikoiran poistamiseen. Osallistujat raportoivat Suomen metsästäjäliitolle. Poikkeuslupa-alue Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen alueen riistanhoitoyhdistykset. Satakunta: Porin, Ulvilan piirin, Lavian seudun, Kokemäen-Kauvatsan, Mouhijärven piirin, Sastamalan, Ala-Satakunnan, Punkalaitumen, Säkylän-Köyliön, Harjavallan, Euran seudun ja LounaisSatakunnan riistanhoitoyhdistykset. Pohjois-Häme: Nokian seudun, Tampereen, Lempäälän seudun, Jalannin ja SääksmäenValkeakosken riistanhoitoyhdistykset. Etelä-Häme: Urjalan, Jokiläänin, Lopen, Forssa-Tammelan, Hattulan-Kalvolan, Rengon seudun, Janakkalan ja HausjärvenRiihimäen riistanhoitoyhdistykset. Uusimaa: Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan, Helsingin, EspooKauniaisten, Kirkkonummen, Vihdin ja Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Karjalohjan ja Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistykset. Lisäksi: Mikäli pyyntiluvan saajan metsästysalue ulottuu edellä mainittujen riistanhoitoyhdistysten ulkopuolelle, pyyntialue kokonaisuudessaan kuuluu poikkeusluvan piiriin. Lisätietoja: Poikkeuslupaa hallinnoi Suomen metsästäjäliitto, joka antaa lisätietoja. Suomen metsästäjäliitto myös tiedottaa poikkeuslupaan mukaan pääsemisestä sekä raportoinnin yksityiskohdista. TE RO KU IT UN EN 5 Metsästäjä 5/2021 Uutis t
Rautojen asianmukainen käyttö Karhun tassun jääminen kiinni pienpetopyydykseen Lieksassa on herättänyt keskustelua. Pienpedoille asianmukaisesti viritetyt raudat eivät aiheuta vaaraa ihmisille, lemmikeille tai rauhoitetuille eläimille. Raudat sijoitetaan jämäkkään ja riittävän pitkään suojaputkeen tai suojalaatikkoon. Rautalaatikon kulkureikä mitoitetaan kooltaan siten, että muut lajit, kuten saukko tai karhu eivät voi päästä rautoihin käsiksi. Käytetään vain hyväkuntoisia ja herkästi laukeavia rautoja. Mikäli karhu tai muu suurikokoinen eläin pyrkisi rajua voimaa käyttäen rautoihin, raudat laukeavat vaarattomiksi jo ennen kuin niihin pääsee ulkopuolelta käsiksi. Loukkuun on hyvä lisätä huomiomerkki, josta ilmenee pyydyslaitteen laillisuus. Myös yhteystietojen jättäminen pyydykseen on kohteliasta. Minkkipyydyksen sijoittelusta ja asettamisesta tarkempaa tietoa vieraspeto.fi-sivustolta. Suomen riistakeskus kannustaa kaikkia luonnonhoidosta kiinnostuneita mukaan vieraspetojen torjuntatyöhön. Lisätietoa vieraspedoista ja niiden poistosta löytyy vieraspeto.fi-sivustolta. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Runsaasti eräelämyksiä tarjolla M etsästäjät ovat jälleen laskeneet talkootyönä riistakolmiot. Määräaikaan mennessä laskettiin 945 kolmiota, joiden tulokset osoittavat kanalintukantojen edelleen kasvaneen pääosassa maata. Metson kanta on kasvanut 6 %, teeren 19 % ja pyyn 32 %, joskin alueellinen vaihtelu on suurta. Lausunnolla olevan metsästysaika-asetuksen mukaan osassa Itäja Pohjois-Suomea teeren ja metson metsästysaika jatkuisi joulukuulle ja urosmetson ja -teeren tammikuinen latvalinnustus olisi mahdollista laajoilla uusilla alueilla Itäja Pohjois-Suomessa. Suomalainen riistatiedon keruusysteemi on jälleen osoittanut toimivuutensa. Vastaavaa ei ole missään muualla maailmassa. Meidän on syytä olla ylpeitä ajantasaisesta sekä joustavasta metsästysaikojen määrittelytavastamme. Valkohäntäpeurakannan kasvu tihentymäalueilla herättää tunteita. Suomen Metsästäjäliitto sai äskettäin riistakeskukselta tämän kauden vahtimismetsästykseen poikkeusluvan, jolla rajatulla tihentymäalueella saadaan käyttää keinovaloa ja yötähtäintä. Metsästäjien piirissä tämä yllättäen tullut poikkeuslupapäätös on aiheuttanut keskustelua. On kommentoitu jopa, että valkohäntäpeurasta oltaisiin tekemässä supikoiraan rinnastettava haittaeläin. On syytä todeta, että kyseessä on vain yhdelle kaudelle myönnetty lisäkeino tihentymäalueen peurakannan säätelyyn ja että kokeiluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Käsitykseni mukaan metsästäjien kannalta haitallisempaa olisi se, että tihentymäalueen valkohäntäpeurakanta ja sen myötä vahingot jatkaisivat kasvuaan. Myös karhunmetsästäjät pääsevät ennätykselliseen jahtiin. Poikkeuslupamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla seitsemälläkymmenellä. Alkanut metsästysvuosi tarjoaakin metsästäjille runsaita ja monipuolisia eräelämyksiä. Tärpit vieraspetopyyntiin Alkuvuodesta julkaistu vieraspeto.fi-sivusto täydentyy syksyn aikana uusilla havainnollistavilla videoilla ja vinkeillä. Lyhyillä videoilla näytetään esimerkiksi, mihin minkkiloukku kannattaa sijoittaa ja miten se voidaan syötittää. Sivusto on tarkoitettu kaikille minkeistä ja supikoirista sekä niiden monipuolisista pyyntitavoista tietoa etsiville. Käy tutustumassa vieraspeto.fi Jämäkkään suojaputkeen sijoitetun raudan kulkuaukon koko estää muiden kuin kohdelajien joutumisen rautoihin. Pyydys on sijoitettu minkin kulkureitille. K lumni Uutis t Metsästäjä 5/2021 6
VX-5HD RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Huippulaadukas Leupold VX-5HD -sarja. Hinnat alkaen 1179 €. maahantuonti: KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI
200 000 Oletko sinä 200 000:s rekisteröitynyt Oma riistan käyttäjä? @metsalla_ja_metsassa Lappeenrantalaisella Nea Laihasella oli kesällä aikaa taiteelle tulevan metsästysvuoden jahteja odotellessa. Hänen huomionsa kiinnittyi suvun laavun seinustalla vuosien ajan roikkuneeseen, kannosta sahattuun puupalaan. – Siinä seinustalla se oli saanut pintaansa hienon patinan. Aikani sitä katseltuani inspiraatio iski. Oli heti selvää, että puun pintaan polttopiirtyy hirvisonni ja hirvikoira. Nyt teos komeilee ulko-oveni pielessä. Suurpetojen jäljillä -paketti esittelee suurpedot koululaisille Suomessa asuu neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja ahma. Suurpedoilla on luonnossa merkittävä rooli muiden lajien saalistajana. Ne herättävät ihmisissä ihailua, huolta ja pelkoakin. Tuhdin koulumateriaalin avulla oppilas tutustuu suomalaiseen luontoon karhun, ilveksen, suden ja ahman kautta. Oppilas oppii tunnistamaan petojen jälkiä, hahmottamaan luonnon monimuotoisuutta ja pohtimaan aihetta monelta näkökantilta. Oma osuutensa on myös sille, kuinka kannattaa toimia, jos kohtaa suurpedon. Suurpedot ovat monipuolisempi aihe kuin mitä ensivilkaisulla käy ilmi. Materiaalissa esitellään lajien lisäksi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja, suurpetojen metsästystä, petoja kulttuurissa, suden herättämiä tunteita, Haamuraja lähestyy Tämän lehden tekohetkellä Suomen riistakeskuksen Oma riista palvelulla oli hieman yli 197 000 käyttäjää. Oma riistaa hyödyntävien määrä lähestyy siis pyöreää tasalukua 200 000. www.oma.riista.fi ammatteja petojen parissa ja suurpetotutkimusta. Koulumateriaali sisältää kaksi ikäversiota: alakouluun 3—6-luokkalaisille ja yläkouluihin 7—9-luokkalaisille. Kullekin ikäryhmälle on oma opettajan opas ja diapaketti. Materiaalista löytyy videoita, tehtäviä, julisteita ja esite suurpetojen jäljistä. Tervetuloa mukaan suurpetojen jäljille! Koulumateriaali on tuotettu SusiLIFE-hankkeessa vuonna 2021, jossa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Koulumateriaali on vapaasti kopioitavissa ja käytettävissä opetusja kasvatuskäyttöön. https://riistahavainnot.luke.fi/cms/suurpedot/ koulumateriaalit 8 Metsästäjä 5/2021 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio.
Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2021–31.7.2022 Karttojen väritys kertoo metsästys ajan kunnittain. Lihavoidulla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksois pisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maa kunnan kuntia, joissa metsästys aika on voimassa. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Kainuu, Keski-Suomi ja Kymenlaakso, Lappi: Kemi, Kemijärvi, Ke minmaa, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio sekä, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. 10.9.–10.10. Lappi: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki. 10.9.–10.11. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa, Lappi: Enontekiö, Kemi, Keminmaa, Kolari, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. 10.9.–30.9. Uusimaa ja Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu: Hyrynsalmi, Kuhmo ja Suomussalmi, Pohjois-Karjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Kontio lahti, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi sekä Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä. 10.9.–10.12. Kanta-Häme, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Satakunta sekä Kainuu: Kajaani, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Sotkamo sekä Pohjois-Karjala: Juuka ja Nurmes. Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi sekä Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. 9 Metsästäjä 5/2021
Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2021 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. 10.9.–31.10. Lappi: Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä sekä Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Ei mEtsästystä Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Ei mEtsästystä Muualla maassa. TEERI 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, sekä Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla, Savu koski ja Sodankylä. 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2021–31.7.2022 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Päijät-Häme sekä Lappi: Enontekiö, Kemi, Keminmaa, Kolari, Pello, Rovaniemi, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Uusimaa ja Varsinais-Suomi. TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN RIISTAKAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 7,74 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 278,64 €. 50 € Säästä norm. 329 € Value pack rajoitettu erä VAIN ELISALTA! Kätevä mm. luontokuvaukseen, riistanvalvontaan tai vaikkapa omaisuudenvalvontaan. 37203_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 20.8.2021 13.30 Metsästäjä 5/2021 10
TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN RIISTAKAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 7,74 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 278,64 €. 50 € Säästä norm. 329 € Value pack rajoitettu erä VAIN ELISALTA! Kätevä mm. luontokuvaukseen, riistanvalvontaan tai vaikkapa omaisuudenvalvontaan. 37203_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 20.8.2021 13.30
Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! 10v. Suomessa 110v. Ruotsissa Genzo Lämpöliivi Arctic 6000 mAh Asiakkaiden suosikki 15 000 asiakasta eivät voi olla väärässä! Genzon lämpöliivi stretchillä. Täydellinen metsästykseen ja ulkoiluun, sopii sekä naisille että miehille. Mukana akku ja laturi. 149,00 € Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 599,00 € Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+ H Kiikaritähtäin 60 1990,00 € Aimpoint® ACRO C-1 Punapistetähtäin 569,00 € Reppujakkara Vindrarp Kevyt ja kestävä reppujakkara alumiinista. 59,00 € Lasten metsästyspuku Forest 99,50 € Oranssi Sadeviitta Luja ja kestävä viitta hihoilla. 29,00 € Treksta Lynx Boa 8” 189,00 € Crispi Titan Brown GTX 369,00 € Pard NV008P Tehokas digitaalinen päiväja yötähtäin antaa erityisen selkeän kuvan yöllä. 629,00 € Pard NV007S 940nm 549,00 € Genzo Tyhjiöpakkaaja ProPack V4 299,50 € Härkila Dog Keeper II Metsästysasu 749,00 € Kaikkea metsästykseen Creek Metsästysasu 229,00 € Stone Metsästysasu 199,00 € Rough GTX Metsästysasut Art.nr. 808491055383 Luja metsästysasu koiranohjaajalle. Rough GTX varmistaa, että varustuksesi todella kestää kulutusta. Korkea laatu ja vahvikkeet. 749,00 € Sis. Genzo Arctic lämpöliivin Arvo 149,00 € Uutuuksia Testivoittaja! Suursuosikki Sis. ampumatuen Arvo 59,50 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,50 € Sis. 3kk:n HylteSIM info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima)
Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! 10v. Suomessa 110v. Ruotsissa Genzo Lämpöliivi Arctic 6000 mAh Asiakkaiden suosikki 15 000 asiakasta eivät voi olla väärässä! Genzon lämpöliivi stretchillä. Täydellinen metsästykseen ja ulkoiluun, sopii sekä naisille että miehille. Mukana akku ja laturi. 149,00 € Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 599,00 € Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+ H Kiikaritähtäin 60 1990,00 € Aimpoint® ACRO C-1 Punapistetähtäin 569,00 € Reppujakkara Vindrarp Kevyt ja kestävä reppujakkara alumiinista. 59,00 € Lasten metsästyspuku Forest 99,50 € Oranssi Sadeviitta Luja ja kestävä viitta hihoilla. 29,00 € Treksta Lynx Boa 8” 189,00 € Crispi Titan Brown GTX 369,00 € Pard NV008P Tehokas digitaalinen päiväja yötähtäin antaa erityisen selkeän kuvan yöllä. 629,00 € Pard NV007S 940nm 549,00 € Genzo Tyhjiöpakkaaja ProPack V4 299,50 € Härkila Dog Keeper II Metsästysasu 749,00 € Kaikkea metsästykseen Creek Metsästysasu 229,00 € Stone Metsästysasu 199,00 € Rough GTX Metsästysasut Art.nr. 808491055383 Luja metsästysasu koiranohjaajalle. Rough GTX varmistaa, että varustuksesi todella kestää kulutusta. Korkea laatu ja vahvikkeet. 749,00 € Sis. Genzo Arctic lämpöliivin Arvo 149,00 € Uutuuksia Testivoittaja! Suursuosikki Sis. ampumatuen Arvo 59,50 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,50 € Sis. 3kk:n HylteSIM info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima)
Kiekot eivät oikein särkyneet rippilahjahaulikolla, vaikka ase toimi hienosti. 14 Metsästäjä 5/2021
M ika Pihlajan isä oli erittäin myötämielinen metsästysharrastusta kohtaan, ja niin hän saikin rippilahjaksi haulikon vuonna 1995. Tuo Tikka M912 pääsi heti erittäin aktiiviseen käyttöön radalla. Treenien lisäksi haulikko joutui toki tositoimiin metsällä, kanalintujen ja sorsalintujen parissa. Mika muistelee kaiholla, että 90-luvulla sai metsähanhiakin jahdata. Niitä riitti, joten hän meni usein koulupäivän jälkeen suoraan hanhisuolle. – Mustaasnevalla aivan asuttiin joka koulupäivän jälkeen. Saalista tuli, mutta kyllä siellä oli porukkaakin, Mika muistaa. Metsästyskortin hankkiminen oli Mikan koulukavereiden kesken erittäin yleistä. Enemmän kuin puolelle pojista se tuntui Mikan mukaan olevan itsestäänselvyys. Intistä lomalle ja ampumaradalle Mika kulki ahkerasti Karijoen radalla ampumassa ”mettäpöllöä” eli skeet-ammunnan metsästysversiota, joka tunnetaan Metsästäjäliiton kirjoissa lajina nimeltään metsästyshaulikko. Armeija-aikanakin piti päästä radalle, sillä intissä ei juuri haulikolla treenailla. – Lomille tullessa käytiin vain kotona vaihtamassa vaatteet ja ajeltiin Karijoen radalla mettäpöllöä ampumaan, Mika kertoo. Jutunteon kunniaksi menemme tuolle Karijoen seuran radalle muistelemaan 1990-lukua. Mikan viime visiitti tälle radalle ampumaan tapahtuikin juuri sillä vuosikymmenenä. Eikä se rippihaulikkokaan ole hetkiin käytössä ollut. – Osa panoksistakin taitaa olla yli 20 vuotta vanhoja, Mika hymähtää. Rippihaulikon käyttämättömyys näkyy. Kiekot alkavat särkymään normaalitahtiin vasta, kun Mika ottaa käsiinsä nykyään aktiivikäytössä olevan haulikkonsa. Tutulla Mossberg-pumpulla menee jo enemmän kuin puolet kiekoista rikki. – Silloin ysärillä kyllä kävin aika ahkerasti radalla, ja lopuksi kyllä saatiin aika hyviäkin tuloksia. Silloin Mika ehti myös kivääriradalle mukavasti. Hän on ampunut täydet hirvisarjassa enemmän kuin yhdessä kilpailussa. Vaikka Mikan isällä Hannulla ei tuohon aikaan ollut metsästyskorttia, oli hän suurena apuna monissa jänisjahdeissa. – Ei ollut koiraa, niin isä oli koirana jänishommissa, ja saalistahan tuli, vaikka ajonopeus ei ollut mitään aivan mahdotonta, Mika nauraa. Seuratyötä ja nuorisotyötä Mikan isä innostui vasta 2000-luvulla hankkimaan metsästyskortin. Pikku-Mikan varsinainen innoittaja ja esikuva oli metsästysja kalastustaidoistaan laajasti tunnettu isoisä Aaro Ala-Kyyny. Ehkäpä isoisän innokkuus aiheutti sen, että Mikasta tuli vahva toimija myös seuratoiminnassa. Hän on toiminut Päntäneen metsästysseuran sihteerinä, puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja ollut 90-LUVUN METSÄSTÄJÄ MIKA PIHLAJA Hanhisuolle koulupäivän jälkeen Kauhajoen Päntäneellä ikänsä asunut Mika Pihlaja päätti 1990-luvun alussa hankkia metsästyskortin. Vaikka hänen vanhempansa eivät olleet silloin metsästäjiä, halusi Mika-poika opiskella kortin ja sehän onnistui kerralla. TeksTi ja kuvaT Olli Kangas vuotta Patruunatehtailua Päntäneen metsästysseuran majalla. 15 Metsästäjä 5/2021
hallintoneuvostossa mukana iät ajat, ja on edelleen. Yhteisten asioiden hoitamisen into on mennyt niin pitkälle, että Mika tuli valituksi kaupunginvaltuustoon. – Kyllä meinaan ajaa metsästysseurojen ja muunkin seuratoiminnan asiaa, ja nuorisotyö on mulle aina ollut tärkeätä, Mika miettii motiivejaan. Nuorisotyötä hän on tehnyt monin eri tavoin. Näyttävin projekti on Mikan ja hänen kavereidensa kehittämä tanssiryhmä Pienet Joutsenet. Äijäryhmä ”tanssii balettia” sukkahousuissa ja mekossa. Suosio on ollut suurta. Monissa häissä, syntymäpäivillä ja isommillakin festivaaleilla on ihasteltu ja kauhisteltu tämän karvaisen ballerinaryhmän menoa. Luonnollisesti ryhmä on ilahduttanut kansaa myös monissa metsästysseurojen tilaisuuksissa. Terriericocktail aloitti koiraelämän Vuosituhannen vaihteen paikkeilla Mika sai ensimmäisen koirasa, saksanmetsästysterrierin ja karkeakarvaisen kettuterrierin risteytyksen. Se oli vahvasti metsästysviettinen paketti. – Se koira toimi maalla, merellä ja ilmassa. Sillä saatiin monta kettua, lukematon määrä supeja, ja se vielä nouti vesilinnut ja ajoi kaurista ja peuraa, Mika muistelee tehokoiraansa. – Se oli niin matalajalkainen yksilö, että sillä sai ajaa kaurista 90-luvunkin säännöillä, hän kertoo. Nyt Mikan tarhassa elelee yksi jämtlanninpystykorva ja muutama karjalankarhukoira. Sekä melko ärhäkkä luonnepaketti mäyräkoira-terrierisekoitus. Ajokoiraa ei tällä hetkellä ole, mutta se asia korjaantunee pian. – Kyllä sellainen piiskahäntä pitäisi joka talossa olla, Mika miettii ajokoiran puutettaan. Hirvituomarikortti tuli hankittua jo 90-luvun puolella. Vuonna 2009 syntyneen Kelmi-koiran kanssa koeinnostus lähti todella lentoon. – Kelmin kanssa sai heti kaikki ”sirkuspisteet” eli yhteydenotot suoritettua aivan nappiin, käytiin ahkerasti kokeissa, Mika kertoo. 12-vuotias karjalankarhukoira Kelmi ei ehkä enää pääse mukaan karhujahtiin, mutta hirven perään se saattaa vielä tänä syksynä lähteä. – Muuten Kelmi on virkeä, mutta kuulo on lähes tyystin mennyt, hän toteaa. Myös Mikan Aaro-pojalla ja Tanja-vaimolla on hirvituomarikortit. – Se on mukavaa. Ei tarvitse tuomareita soitella pitkin kyliä, kun on omassa perheessä tuomarit, Mika iloitsee. Hänen poikansa Aaro on innokas metsästäjä, ja vaimokin on metsästyskortin hiljattain hankkinut. Korona ja kiireet haittasivat Tanjan aseluvan hankintaa, mutta kun hirvijahtiin on mieli. – Toivottavasti ensi vuoden syksynä olen jo mukana, Tanja toteaa. Pariskunnan neljästä lapsesta nuorimmainen, Vihtori, aikoo hankkia metsästyskortin tämän syksyn aikana. Tytöt Laura ja Bertta eivät niinkään ole jahtimielisiä. Tosin Bertta käy koirineen innokkaasti koiranäyttelyissä, joten sieltä saattaa myöhemmin syttyä into metsästykseenkin. Otsojahti paras jahti Vuosi 2021 on Mika Pihlajan 22. syksy hirvijahdissa. Tänä aikana suurin muutos on ollut koirien gps-seuranTerrieri-mäyräkoiran kanssa pitää isonkin koiran olla varovainen. Pihalta löytyy metsästysseuran soppatykki, jota vuokrataan ahkerasti. Hyväntekeväisyyttä voi tehdä sukkahoususillaankin: Pienet Joutsenet -ryhmä valmistautuu jälleen yhteen esitykseen. 16 Metsästäjä 5/2021
nan kehittyminen. Hän pitää myönteisenä asiana myös lupakäytäntöä. – Lupia tulee paljon, ja metsästäjät saavat päättää montako ammutaan. Pystytään tekemään kannanhoidollista metsästystä, se on hyvä asia, Mika miettii. Petoyhdyshenkilönä hän on toiminut noin kymmenen vuotta. – Susihavaintoja tulee enemmän, kerran viikossa jostain päin Kauhajokea. Ahmoja on yllättävän paljon ja karhuja vain silloin tällöin, Mika kertoo. Hän on tietenkin mukana myös SRVA-toiminnassa. Pikkusorkkien yleistyessä niitäkin palveluja tarvitaan entistä enemmän myös Kauhajoella. – 90-luvulla ei oikeastaan ollut peuraa ja kaurista ollenkaan. Nyt SRVA-lähtöjä on suunnilleen joka toinen viikko, Mika vahvistaa. Myös majava on 90-luvun jälkeen ilmestynyt riistaeläin Kauhajoen alueella. Päntäneenjoessakin niitä ui. Mika on rantagrilliltään usein nähnyt talttahampaan. – Parhaillaan on kolme poikasta tuossa leikkinyt kerrallaan, eikä ne piittaa ihmisestä mitään, hän ihmettelee majavia. Monipuolisen metsästäjän suurimman elämyksen tuottaa tällä hetkellä karhujahti. Jutuntekopäivä on heinäkuussa, mutta mielessä on jo elokuu ja lomareissu itää kohti. – Elokuun 18. päivänä alkaa viikon loma. Silloin mennään Uimaharjulle karhujahtiin. Karhunpyynti on tällä hetkellä se ykkösasia, hän toteaa. Vanha Kelmi ei mukaan lähde, mutta Kelmin tyttöpentu Friitu lähtee karhujahtia opiskelemaan. Kaatoja Mikalla on vasta yksi, vuodelta 2012. Aivan ilmeistä on, ettei se tule jäämään ainokaiseksi. Ehkäpä elokuussa tapahtuu se toinen. Erinomaisena kokkina tunnettu Mika grillaa usein avotulella. Mikan vaimo Tanja on myös hirvikoiratuomari, ja metsästyskorttikin on juuri hankittu. Mikan isä Hannu sai metsästyskortin vasta 2000-luvulla. Tuula-äidin kanssa puutyöt käyvät ammattimaisesti. 17 Metsästäjä 5/2021
E nnen koira päästämistä vapaaksi saarelle on hyvä tietää etukäteen, miltä ympäristö näyttää. Onko siinä kapeita kohtia, joihin voisi mennä kyttäämään tai kallioita, joita eläimet yleensä käyttävät? Kun tietää, millaista luontoa saarelta löytyy, on helpompaa arvioida halutun riistaeläimen sijaintia. Esimerkiksi jänikset viihtyvät pienien, tuuheiden katajapensaiden tai kuusien alla, eivätkä ne mielellään mene avoimelle alueelle merikotkien takia. Saaressakin metsästettäessä avainasemassa on niin oman koiran kuin riistan ajattelutavan tunteminen. Mikä onkaan ihanampi ääni kuin koiran ajo? Kokenut koira osaa ohjata riistan jopa metsästäjän luokse, mikä helpottaa metsästystä. Nuori koira taas tarvitsee vielä harjoittelua ja joskus ohjausta, mutta se on työn arvoista. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattson Koirametsästys saarella 18 Metsästäjä 5/2021 Nu rten toimitus
Yhteistyötä metsästäjäkuntaan K eskustelin hiljattain eräissä juhlissa nykypäivän metsästyskulttuurista useiden muiden eri seurojen metsästäjien kanssa. Erityisesti mieleeni jäi keskustelu, jonka aiheena olivat sekä metsästäjien että metsästysseurojen välisen yhteistyön toteutuminen nykypäivänä. Nykyisin metsästys on harrastus, joka suoraan sanottuna hankaloituu vähitellen erilaisten säädösten myötä. Lisäksi metsästyksen julkinen imago heilahtelee kovasti sen mukaan, miten media esittää harrastukseemme liittyviä asioita, sekä miten me metsästäjät itse käyttäydymme ollessamme luonnossa toisten ihmisten kanssa. Mielestäni olisi metsästyksen tulevaisuuden turvaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että muun muassa edellä mainituista syistä metsästäjät tekisivät poikkilinjaista sekä pyyteetöntä yhteistyötä yli seurojen välisten kahinoiden, ajattelematta hierarkiaa ja olemalla ainoastaan harrastustovereita toisille metsästäjille. Riippumatta asuinpaikasta, metsästettävästä riistasta, sosiaalisesta asemasta tai mistään muustakaan hölmöstä ennakko-olettamuksesta, metsästäjät pystyisivät laajalla yhteistoiminnalla osoittamaan, kuinka hieno, vastuullinen sekä perinteinen harrastus onkaan kyseessä. Yhteistyön luomat mahdollisuudet ovat aivan varmasti suuremmat kuin kukaan edes osaa kuvitella. Laajamittainen ja onnistunut yhteistyö vaatii kuitenkin ponnisteluja sekä asennemuutoksia metsästäjien keskuudessa. ”Minä-minä”tai ”Meidän seura ensin” -ajattelusta on päästävä eroon heti alkuunsa. Vanhat kaunat olisi syytä unohtaa, ja opittava ymmärtämään, että olemme kaikki aina saman perusasian äärellä lähtiessämme metsälle. Esitänkin seuraavanlaisen haasteen edellisen pohjalta: Jokainen seura voisi tulevan jahtikauden aikana ottaa jonkinlaista kontaktia omiin naapuriseuroihinsa, ja miettiä potentiaalisia yhteistyön mahdollisuuksia. Tällä tavoin saisimme hiljalleen liikkeelle yhtenäisemmän, entistä vahvemman metsästäjäkunnan, jolloin tulevaisuudessa harrastuksen vastuullinen jatkumo olisi paremmin turvattu. LAURI LIUKO kangasalalainen, lukiota käyvä metsästäjä " Luonto ja musiikki ovat minulle kaksi tärkeintä asiaa elämässä" Alueen rajoittuneisuuden vuoksi saarella koiran kiinniottaminen on suhteellisen helppoa, ellei se lähde uimaan. Oivallisia kohtia ottaa koira kiinni ovat sellaiset saaren kapeat kohdat, joita ei voi kiertää. Mielenkiintoinen syksy tulossa Olen metsästänyt koko ikäni koiran kanssa erikokoisilla ja -muotoisilla saarilla. Olen nähnyt yhden koiran koko elämän, pennusta loppuun saakka, ja nykyään nuoren koiran treenaaminen on näyttänyt, miten eri koirat ajattelevat ja toimivat. Suomenajokoiramme Lady oli todella rauhallinen kotona. Nuorena se oli kuitenkin metsästystilanteessa niin innoissaan, että hutiloi katajapensaiden tarkistamisessa. Vuosien kuluessa Lady oppi, että jänikset yleensä istuvat juuri siellä. Mitä vanhemmaksi se tuli, sen enemmän se viisastui. Jos saarella ei ollut jäniksiä, Lady tuli luokse ja odotti toiseen paikkaan lähtemistä. Viime vuonna syntynyt dreeverimme on täysin eri maata. Klinga on todella ylivilkas kotona, mutta harjoitellessamme verijäljitystä se keskittyy täysillä ja pitää ikäänsä nähden kuonon hyvin maassa. Emme ole vielä kirjoitushetkellä päässeet metsästämään, mutta treenaamme tärkeitä taitoja, esimerkiksi verijälkien seuraamista ja noutoa vedestä. Tavoitteenamme on saada Klingasta monipuolinen metsästyskoira, joka ajaisi kaikkea kauriista jänikseen ja noutaisi vesilintuja merestä. Viimeisintä ajatellen heittelimme aluksi keppejä veteen noudettaviksi. Nyt olemme siirtyneet vanhoihin telkänsiipiin, jotta koira saisi aistia sulkapeitteen ja telkän hajun. Klingan pitäisi vielä tajuta, että telkänsiiven voisi myös antaa meille takaisin, eikä syödä sitä metrin päästä rannasta... Saaristossa metsästävän koiran on hyvä oppia varhain veneellä liikkumisen taidot, ettei se esimerkiksi pelkäisi venematkan aikana. K lumni Metsästäjä 5/2021 19
MAINOS M ikä eläin tekee tuhojaan pihamaalla tai käy pudottamassa jätöksensä kesämökin rannan tuntumaan? Joko pääskysten pesässä on elämää? Millaista liikettä on metsään sijoitetulla nuolukivellä tai ruokintapaikalla? Tekikö syysmyrsky tuhojaan? Riistakamerat ovat kiinteistönomistajan, luonnonystävän ja metsänkävijän käteviä digiajan apuvälineitä. Luontokuvaaja voi tallentaa jopa HD-tason otoksia eläimistä, joita muuten on vaikea saada kameran eteen. Paitsi että opettavat uutta luonnosta, riistakamerat ovat hyviä valintoja myös omaisuuden kustannustehokkaaseen valvontaan. Parhaassa tapauksessa kamera auttaa pääsemään niin riistan kuin kutsumattomien vieraidenkin jäljille. Omakotitontille, liikekiinteistöön tai kesämökille asennettu riistakamera voi tarjota arvokasta apua esimerkiksi murtojen selvittämiseen. Kameraa asennettaessa on kuitenkin varmistettava, että ei syyllistytä naapurin puolelle ulottuvaan salakatseluun tai -kuunteluun. Tallentavasta kameravalvonnasta on tiedotettava kyltein tai tarroin. Luontoon sijoitettaville kameroille on aina hankittava maanomistajan lupa. Anna kameran valvoa ja nuku itse rauhassa. Tai ota lähes reaaliaikainen yhteys luonnon helmaan. Modernit riistaja valvontakamerat ovat monipuolisia ja säänkestäviä digiajan apuvälineitä, joista on hyötyä myös omaisuuden suojelemisessa. Kuvanlaadullaankin ne yllättävät. Valvontadigiä kotiin ja metsälle RIISTAKAMERA VALVOO VÄSYMÄTTÄ Pilvessä, satoi tai paistoi Uovision Compact 4G LTE Cloud 20 megapikselin kamera kuvanlaatua arvostaville. Kuvaa myös Full HD -videota. Tehokas ja huomaamaton inframustasalama pimeäkuvaukseen. Sääsuoja varjelee luonnonvoimilta vuoden ympäri. Kompakti riistakamera on helppo asentaa huomaamattomasti. Lähettävät ja etäohjattavat Uovisionin testivoittajakamerat sopivat erinomaisesti luontokuvaukseen. 279 € Kuvat ja videot liikkeelle Nopea nettiyhteys auttaa ottamaan riistakamerasta kaiken irti. DNA Laitenetti Plus -liittymä Riistaja valvontakameroiden edullinen luottokumppani, joka sopii myös tutkapantaan ja kodin hälytyslaitteisiin. Suunniteltu HD-tasoisen kuvan ja videon välittämiseen 3Gja 4G-laitteista. Lähetysnopeus 5 Mbit/s. Hinta alkaen 4,90 €/kk. Hanki DNA Kaupasta tai DNA Nettikaupasta. dna.fi/laitenetti DNA Super Prepaid -liittymään ladattava Laitenetti Voit hankkia Laitenetti-datapaketin myös DNA Super Prepaid -liittymään. Helpoiten hankit DNA Super Prepaidin (4,90 €) ja Laitenetin (29,90 €) R-kioskilta. DNA Super Prepaid -liittymään ladattava Laitenetti on voimassa 180 vrk. Laitenetti-datapaketin lähetysnopeus on 5 Mbit/s. dna.fi/laitenetti DNA Vinkki Älä kuvaa salaa Jos riistatai valvontakamera aiotaan sijoittaa maastoon, siihen on pyydettävä lupa maanomistajalta. Valvonnasta täytyy myös ilmoittaa esimerkiksi kyltillä tai tarroilla. Jos kuvaat omalla tontilla, älä riko naapurin kotirauhaa. DNA_advertoriaali_oikea_sivu_FI.indd 2 20.8.2021 15.14 Kainuulainen karjun kaataja M immu Juntunen metsästää kaikenlaista riistaa, mutta Juntusrannassa villisika on harvinainen saalis. – Villisika oli pyörinyt mummolan naapurissa pellolla ja olimme käyneet sitä jo yhtenä iltana kyttäämässä. Silloin villisika oli sellaisessa kohdassa, etten pystynyt ampumaan. Seuraavana iltana se sattui hyville kohdille ja pääsin kaatamaan sen. Saaliiksi saadusta karjusta otettiin trikiiniloisnäyte, joka osoittautui puhtaaksi. Mimmu kertoo, että villisiasta tehdään ainakin jauhelihaa ja kallosta tulee trofee. Saalis on kaikin puolin erityinen, sillä villisikoja tavataan pohjoisessa harvoin. Vielä harvinaisempaa on saaliin saaminen, sillä villisian metsästäminen ei ole helppoa. Villisika voi kulkea päivässä helposti kymmeniä kilometrejä ja sillä on erinomainen hajuaisti. Monipuolinen metsästäjä Mimmu kertoo metsästävänsä kaikenlaista riistaa pääasiassa koirien kanssa. Kotoa löytyy kuusi koiraa: kolme harmaata norjanhirvikoiraa, kaksi bretonia ja plottinajokoira. Paras metsästysmuoto on kuitenkin hirvenpyynti. Mimmu kuuluu hirviporukkaan ja on innokkaana lähdössä jahtiin. Myös karhunpyynti ja linnustaminen ovat ajankohtaisia tänä syksynä. Mimmun suurin metsästysunelma on karhun kaataminen, mitä varten hän on suorittanut karhumerkin. Metsästyksen ulkopuolella hän puuhailee koirien kanssa ja käy ratsastamassa. Mimmu on kulkenut mukana metsällä koko ikänsä ja metsästyskortin hän suoritti syksyllä 2019. Nyt aikeena on hankkia rinnakkaisluvat haulikolle ja kiväärille. Se avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi metsästysreissuille lähtemiseen ja yksin metsästämiseen. Juntusen mielestä parasta metsästyksessä on luonnossa oleminen. Se onkin monia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia yhdistävä, tärkeä asia. 15-vuotias Mimmu Juntunen kaatoi kesäkuussa Suomussalmen Juntusrannassa harvinaisen villisian. Karju saatiin saaliiksi pellolta kyttäämällä. TeksTi ja kuva Reetta Hokkanen 20 Metsästäjä 5/2021 Nu rten toimitus