• Metsästäjä 5 l 2014 Metsästyksellä merkittävä vaikutus aluetalouteen Metsäkanalintujen metsästysajat sivulla 65
  • l 5 l 2014 Aku Ahlholm Tommy Arfman Tässä numerossa Supikoirat leviävät saaristoon, s. 40 Marko Svensberg Violetta Nowak CIC Metsästys on parasta rentoutusta, s. 14 Villisika tulee – oletko valmis? s. 48 Kuusipeurasta on moneksi – myös maisemanhoitoon, s. 56 3 Pääkirjoitus 4 Asioi kanssamme vaikka kannonnokasta 6 Kylmä alkukesä heikensi kanalintujen poikastuottoa – havaitut tiheydet kuitenkin lähes keskimääräiset 8 Neljännesvuosisata riistakolmioita – yhteistyötä riistan hyväksi 12 Metsästäjät toivat rahaa maakuntiin 14 Metsästys on parasta rentoutusta 18 Puheenjohtajalta 20 Oman hirvieläinkannan tavoitteet, osa 3: Kannan ikäjakauma 23 Ministeriön kuulumisia 26 Lyijyluodit ja hirvenlihan lyijypitoisuus 30 Suurriistan käsittelyn hyvät käytännöt 34 Hirvi ei tykkää Tricosta – uusi syönninestoaine hirvivahinkojen torjuntaan havu- ja lehtipuutaimikoihin 36 Hirvenvasat ovat yhä pienempiä 38 Rajavartiolaitoskin valvoo metsästystä 2 l Metsästäjä 5 l 2014 40 Supikoirat leviävät saaristoon 44 Supikuri jatkuu Lapissa 46 Lajiesittelyssä kärppä 47 Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan 48 Villisika tulee – oletko valmis? 52 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito, osa 4: Pellolta metsään – riistarikkautta parhaimmillaan 54 Askel riistametsään -hanke yhdistää metsän taloudellisen tuoton ja riistan elinmahdollisuudet 56 Kuusipeurasta on moneksi – myös maisemanhoitoon 58 Nuoret tutustuivat eräelämään Pieksämäellä 60 Petonäyttely kulkee pyörillä 62 Uutismakasiini 65 Metsäkanalintujen metsästysaikarajoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii 68 Junnupalsta 69 Kaupantekoa 80 Osoitteet
  • Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Oma riista on nykyaikaista asiakaspalvelua Riistahallinto avasi alkukesästä Oma riista –palvelun. Tarkoitus on kehittää asteittain sähköinen asiointikanava, jolla metsästävä asiakas voi hoitaa kaikki asiansa riistahallinnon ja riistantutkimuksen suuntaan. Palvelun avausversiossa on työkalu riistanhoitoyhdistyksen asioita hoitaville toiminnanohjaajille sekä jokaiselle metsästäjälle tarkoitettu riistaloki. Karhun ja hallin kiintiömetsästyksen sekä metsäkauriin saalis voidaan ilmoittaa palvelun kautta. Jatkokehityksessä tulevat mukaan metsästyskorttiin liittyvä asiointi, riistahavaintojen toimittaminen, hirvitietojen sähköinen käsitteleminen ja lähivuosina kaikki sellainen asiointi, joka on ylipäänsä mahdollista hoitaa sähköisesti. Oma riista –palvelu on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan riistatoimijoiden yhteishanke. Suomen riistakeskus vastaa järjestelmän kehittämisen ohjaamisesta ja palvelun ylläpidosta. Riistantutkimus kehittää riistatiedon tutkimuskäyttöä ja tilastointia. Metsähallitus liittää siihen tai sen kautta avautuvaksi omia metsästyspalveluitaan ja tiedonkeruuta. Uudistuksen keskeinen peruste on tietenkin parempi ja kustannustehokkaampi asiakkaiden palveleminen. Nuorempi ja tietotekniikkaan tottunut metsästäjäkuntamme jopa vierastaa perinteisiä paperi- ja puhelinpalvelukanavia, kun yksityisen ja myös julkisen sektorin palvelut vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla verkkopalveluiksi. Riistahallinnon palveluissa siirtyminen on kuitenkin asteittaista ja vanhat kanavat säilyvät rinnalla. Tiedostamme sen, että tietoverkkojen ulkopuolellakin olevan erämiehen on pystyttävä hoitamaan asiansa. Oma riista –palvelu tarjoaa jokaiselle metsästäjälle mahdollisuuden pitää henkilökohtaista saalispäiväkirjaa, riistalokia. Saaliin lajitiedon lisäksi saaliin saantipaikan ja –ajan voi tallentaa tarkasti. Itselleen voi kirjata lyhyen kuvauksen tilanteesta ja liittää tietoihin myös valokuvan. Jatkossa myös riistahavaintoja voidaan tallentaa riistalokiin. Riistahallinto sitoutuu ylläpitämään ja säilyttämään tiedot ja ne avataan rajapinnan kautta niin, että metsästäjä voi tallentaa ja käyttää omia tietojaan myös kaupallisten toimijoiden tuottamien mobiilisovellusten avulla. Tähän riistatietokantaan liittyy toinen tärkeä palvelun kehittämisperuste; riistatiedon laadun parantaminen ja määrän lisääminen. Kestävän käytön perusteleminen vaatii tulevaisuudessa yhä parempia tietoja erityisesti vähälukuisten tai taantuvien riistalajien osalta. Tästä tietokannasta tietoja siirretään tutkimuksen ja tilastotuotannon käyttöön. Riistantutkimuksen perinteisten hirvi- ja suurpetoseurantajärjestelmien ja riistalaskentojen tiedot kertyvät jatkossa Oma riista -palvelusta. Tarkentavaa ja hankekohtaista tiedonkeruuta voidaan kanavoida palvelun kautta. Tietojärjestelmien kehittäminen vaatii rahaa. Valtiontalouden tilanne on kireä ja leikkauspaineet ovat kovat. Riistahoitomaksuun ei tässä tilanteessa ole näköpiirissä korotuksia. Oma riista –palvelua ei voida polkaista käyntiin nopealla jättiprojektilla, vaan toteuttamistavaksi on valittu ketterä kehittäminen, pieni pala kerrallaan käytössä olevia resursseja venyttäen. Näin ollen työ kestää. Toimintatavassa on se etu, että kehitystyötä voidaan suunnata koko ajan uudelleen asiakaspalautteen ja kokemusten mukaan On hyvä muistaa, että kehitettävä verkkopalvelu on vain osa sitä palvelukokonaisuutta, joka riistanhoitomaksulla rahoitetaan. Metsästäjävakuutus, riistanhoitoyhdistysten palvelut, viestintä kotisivujen kautta, Metsästäjälehti kuusi kerta vuodessa sekä kaikki muutkin riistakeskuksen edistämis- ja hallintotehtävät hoidetaan metsästäjän maksamalla riistanhoitomaksulla, 33 euroa vuodessa. Metsästäjä 5 l 2014 l 3
  • Ari Kontiainen & Laura Ticklén, Suomen riistakeskus Asioi kanssamme vaikka kannonnokasta Oma riista on riistahallinnon sähköinen asiointipalvelu metsästäjille. Tämä on suuri edistysaskel suomalaisessa riistahallinnossa – ja palautteen perusteella myös onnistunut. Viime numerossa kerroimme palvelun perusperiaatteista, Oma riista -tunnusten hankkimisesta ja mobiilisovellusten käytöstä. Tällä kertaa vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin. Näillä vinkeillä saat parhaan hyödyn irti omasta riistasivustostasi. Aloita rekisteröityminen 1. Pitääkö minulla olla metsästyskortti voimassa, jotta voin rekisteröityä? Ei pidä. Oma riista -tunnusten käyttöönotto ei vaadi metsästyskorttia, vain sähköpostiosoitteen ja pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Oma riista -tunnuksilla kirjaudutaan myös esimerkiksi riistakolmiot.fi -palveluun, eivätkä kaikki kolmiolaskijat välttämättä ole metsästäjiä. 2. Voinko rekisteröityä puolisoni tai kaverini pankkitunnuksilla? Et voi. Sähköisen tunnistautumisen vuoksi toisen ihmisen puolesta ei voi rekisteröityä. Pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla asiointipalvelu osaa hakea väestötietojärjestelmästä nimesi, syntymäaikasi ja yhteystietosi. Olemme halunneet tehdä kaiken mahdollisimman helpoksi: emme pyydä mitään tietoja, jotka voimme saada muista järjestelmistä, kuten väestötietojärjestelmästä ja metsästäjärekisteristä. Sinua pyydetään lisäämään vain puhe4 l Metsästäjä 5 l 2014 linnumerosi sekä haluamasi salasana. Sähköpostiosoitteesi toimii käyttäjätunnuksenasi. 3. Voiko lapseni saada Oma riista -tunnukset? Kyllä voi, heti kun hän täyttää 15 vuotta. Sitä nuoremmat lapset eivät valitettavasti voi käyttää Oma riista -asiointipalvelua itse, koska pankit eivät myönnä tunnuksia eivätkä operaattorit varmenteita alle 15-vuotiaille. Sähköisen tunnistautumisen vuoksi ylläpitokaan ei voi lisätä käyttäjiä käsin. Tuttu aikuinen voi kuitenkin metsästäjänumeroa käyttäen kirjata riistalokissa lapsen saamat saaliit jo valmiiksi odottamaan tämän varttumista rekisteröitymisikään (ks. kohta 11). 4. Oma riista -palvelu pyytää minua rekisteröitymisen yhteydessä siirtymään Vetumaan, mikä se on? Vetuma on julkishallinnon asiointipalveluihin kehitetty tunnistamis- ja maksamispalvelu, josta vastaa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Vetumaa käyttävät lisäksemme muun muassa Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus, Kansaneläkelaitos sekä lukuisat kunnat ja kuntayhtymät. 5. Kutsumanimeni on eri kuin virallinen nimeni, mitä teen? Rekisteröitymisen yhteydessä ja palvelua käyttäessäsi voit määritellä itsellesi kutsumanimen Omat tiedot -välilehdellä. Muussa tapauksessa palvelu käyttää väestötietojärjestelmästä saatua koko nimeäsi. 6. Voinko luottaa, etteivät ylläpitäjät käy huvin vuoksi katsomassa tietojani? Kyllä voit. Riistakonsernin valikoitu henkilöstö toimii virkavelvoitteella eikä näe esimerkiksi henkilötunnustasi, salasanaasi tai yksit-
  • täisiä riistalokimerkintöjäsi. Riistakeskuksen henkilöstö käy asiointipalvelussa pääasiassa hyväksymässä lakisääteisiä saalisilmoituksia ja ylläpitämässä riistanhoitoyhdistysten tietoja. 7. Voinko asioida sähköisesti myös ruotsiksi? Kyllä voit. Oma riista -asiointipalvelua voi käyttää yhtä lailla suomeksi ja ruotsiksi. Kielen voi vaihtaa kirjautumissivulla tai palvelussa asioidessa. Kirjaa saalis 8. Mitä lajeja voin merkitä omaan riistalokiini? Riistalokiin voi tällä hetkellä kirjata saaliikseen minkä tahansa suomalaisen riistalinnun, -nisäkkään tai rauhoittamattoman eläimen. 9. Mistä löydän sähköisen saalisilmoituslomakkeen? Sähköinen saalisilmoitus tehdään riistalokiin kirjatusta eläimestä. Toimi siis näin: 1) kirjaudu palveluun 2) kirjaa saalis riistalokiin ja tallenna se 3) avaa saalisilmoituslomake äsken kirjaamasi riistalokimerkinnän viereen ilmestyvästä painikkeesta, täytä vaaditut lisätiedot ja lähetä lomake hyväksyttäväksi. Vain saalisilmoituslomakkeella näkyvät tiedot siirtyvät riistahallinnon tietoon. Oma riista -palvelu pyytää tekemään saalisilmoituksen niistä riistaeläimistä, joiden osalta sähköisen saalisilmoituksen jättäminen on kyseisellä hetkellä mahdollista. Sähköisen saalisilmoituksen voi kirjoitushetkellä tehdä hallista, karhusta ja metsäkauriista sekä lähiaikoina ilveksestä, sudesta, saukosta ja ahmasta. 10. Voinko kirjata riistalokiini kaatojen lisäksi myös riistahavaintoja? Et voi, vielä tällä hetkellä. Mahdollisesti tulevaisuudessa. 11. Kaverillani ei ole vielä tunnuksia, voinko ilmoittaa hänen ampumansa saaliin? Kyllä voit. Voit kirjata riistasaaliin riistalokissa myös kaverisi nimiin, jos tiedät hänen metsästäjänumeronsa. Kun hän hankkii tunnukset, hänelle kirjaamasi saalis näkyy hänen omassa riistalokissaan. 12. Voinko kirjata useita riistalintuja samalla kertaa? Et voi, vielä tällä hetkellä. Toistaiseksi kannattaa kirjata samaa lajia olevien eläinyksilöiden määrä itselle muistiin esimerkiksi riistalokikirjauksen Kuvaus-tekstikenttään. 13. Voinko tehdä lakisääteisen saalisilmoituksen Oma riista -mobiilisovelluksella? Voit kirjata saaliin mobiilisovelluksella omaan riistalokiisi, mutta lakisääteisen ilmoituksen täyttämiseen tarvitset tietokoneen. Oma riista -sivustoa ei kirjoitushetkellä vielä ole optimoitu toimimaan tablettitietokoneiden nettiselaimissa. 14. Mobiilisovellus kirjasi saaliin paikaksi eräkämpän, jossa olimme. Voinko siirtää saaliin sijainnin oikeaan kohtaan? Kyllä voit. Mobiilisovelluksella tallentuu juuri se paikka, jossa saaliin kirjaus tehtiin. Paikan siirto mobiilisovelluksella ei vielä onnistu, mutta tietokoneella voit siirtää kirjaamasi saaliin oikeaan paikkaan helposti. 15. Mistä tiedän, onko saalisilmoitukseni hyväksytty? Lakisääteisen saalisilmoituksen etenemistä voi seurata riistalokin kirjauksesi vieressä olevista liikennevaloista: punainen = saalisilmoitus tekemättä, keltainen = saalisilmoitus jätetty, vihreä = saalisilmoitus hyväksytty. Punaisesta keltaiseen siirtyminen vaatii saalisilmoituslomakkeen täyttämisen ja lähettämisen. Keltaisesta vihreään siirtyminen on kiinni riistaviranomaisen tarkistuksesta. Mobiilisovelluskin näyttää saalisilmoituksesi tilan. 16. Poliisi haluaa todistuksen, että olen ilmoittanut saaliista riistaviranomaisille, mitä teen? Tallennuksen jälkeen sähköpostitse saamaasi vahvistusviestiä voit käyttää ilmoittaaksesi poliisille sellaisesta saaliista, johon tällainen velvoite liittyy. 17. Jos kännykkäni katoaa, menetänkö riistalokiin kirjaamani saaliit? Et menetä. Kaikki mobiilisovelluksella tekemäsi merkinnät siirtyvät verkkopalveluun talteen. Ne ovat käytettävissäsi laitteesta riippumatta. 18. Vieläkö saalis.riista.fi on käytössä? Ei ole. Elokuusta alkaen lakisääteiset saalisilmoitukset on voinut jättää Oma riista -asiointipalvelussa viime vuonna käytössä olleen saalis.riista.fi:n sijaan. Kaikki ilmoitukset voi halutessaan tehdä myös paperisilla lomakkeilla, mutta niiden käsittely on hitaampaa. 19. Miksi palvelu näyttää erilaiselta minulla ja kaverillani? Esimerkiksi toiminnanohjaajilla sekä pyynti- tai poikkeusluvan yhteyshenkilöillä on sivustollaan lisätoimintoja. Luvansaaja muun muassa näkee kaikki kyseiselle luvalle kirjatut saalisilmoitukset ja voi siten seurata metsästyksen tavoitteenmukaisuutta. Toiminnanohjaajat ylläpitävät riistanhoitoyhdistyksensä riista.fi:ssä näkyvää julkista yhteystieto- ja tapahtumahaun sisältöä Oma riista -asiointipalvelussa. 20. Tein parannusehdotuksen, miksei sitä ole vielä toteutettu? Oma riista kehittyy jatkuvasti toiveiden ja tarpeiden perusteella. Sähköisen asioinnin rakentaminen tilanteessa, jossa riistahallinnolla on useita, eri-ikäisiä järjestelmiä on kuin shakkipeliä, jossa pitää pyrkiä tekemään harkiten loogisesti oikeita siirtoja. Kaikki toiveet on kirjattu ylös ja niitä toteutetaan tärkeysjärjestyksessä.  21. Millä laitteilla Oma riista -palvelua voi käyttää? Oma riista -asiointipalvelua voi käyttää tietokoneen Internetselaimella tai mobiililaitteilla asentamalla maksuttoman Oma riista -sovelluksen Google Play tai App Store -sovelluskaupoista. Askarruttaako asiointipalvelun käyttö? Tuliko eteen pulmatilanne? Esitä kysymyksesi Oma riista -kyselytunnilla. Vastaamassa on tietojärjestelmän isä, projektipäällikkö Ari Kontiainen. Aika: maanantaina 15.9. kello 16 –17 Paikka: www.facebook.com/riistakeskus Metsästäjä 5 l 2014 l 5
  • Pekka Helle, Katja Ikonen & Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kylmä alkukesä heikensi kanalintujen poikastuottoa Havaitut tiheydet kuitenkin lähes keskimääräiset osaltaan helpotti tiukassa aikataulussa pysy- pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna. AlhaiRiistakolmiolaskennat mistä. Laskennan etenemistä saattoi seurata sesta poikastuotosta johtuen lintukannassa suositeltiin tehtäväksi lähes reaaliaikaisesti riistakolmiot.fi-sivustolla. on kuitenkin paljon vanhoja lintuja, jotka ovat edellisvuotiseen tapaan Palvelun ovat kehittäneet Riista- ja kalatalou- arvokkaimpia ensi vuoden lisääntymistä ajatiiviissä aikataulussa den tutkimuslaitos,Suomen riistakeskus,Met- tellen.Tästäkin syystä on perusteltua rajoittaa heinä-elokuun vaihteessa. sähallitus ja Suomen Metsästäjäliitto osana metsästystä. EU-rahoitteista LifeData-hanketta. Se tulee Suomen riistakeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja RKTL jatkossa täydentymään edistyneemmällä tie- Metsotiheys keskiarvotasolla donhaulla, ja aikaisempien vuosien aineistot Metson koko maan keskimääräinen tiheys sopivat tiukasta aikataulusta, tullaan siirtämään samaan tietokantaan. (3,6 yksilöä / metsämaan km2) oli neljännekjotta metsästysaika-asetus voisi sen alempi kuin edellisenä vuonna, ja vähentyKylmä kesäkuu verotti perustua tuoreeseen tietoon minen oli suhteellisen tasaista kautta maan. ja se ehdittäisiin antaa ajoissa. Riistakolmiolaskennat sattuivat poikkeuksel- Metsotiheys oli pitemmän aikavälin vertailuslisen lämpimään ajanjaksoon. Hellepäivien sa kuitenkin kohtalainen,sama kuin edeltäneeSuositelluimpana laskentamäärä loppukesällä tuleekin jäämään ennä- nä 10 vuotena keskimäärin. aikana 26.7.?3.8. laskettiin tyksellisenä tilastoihin. Koska suositelluin Korkeimmat metsotiheydet laskentalinjoil707 riistakolmiota ja tämä laskenta-aika oli lyhyt, yhdeksän päivää, las- la kirjattiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. aineisto oli 4.8. käytettävissä kenta-ajankohtaa ei voinut sään mukaan juuri Poikasten osuus metsokannassa (32 %) oli asetusluonnoksen laatimista valita. Koska laskentojen tekemisestä tällaisis- huomattavasti alhaisempi kuin takavuosina varten. sa oloissa ei ole kokemusta, laskennan tehok- keskimäärin. Keski-Suomessa ja Hämeessä T ätä kirjoitettaessa (20.8.) laskettujen kolmioiden määrä on 870. Runsaan 700 kolmion aineisto kertoi hyvin lintukantojen kehityksen suuntaviivat, ja lisäaineisto on lähinnä tarkentanut riistanhoitoyhdistystason tuloksia. Äärimmäisen kiireisestä aikataulusta huolimatta laskenta kaikkine vaiheineen – maastotyöstä valmiisiin tulosraportteihin – sujui mallikkaasti. Kiitos hienosta uurastuksesta kuuluu jokaiselle osalliselle! Kesän laskentoja odotettiin innokkaasti. Vuosi sitten kanalintujen lisääntyminen onnistui erittäin hyvin, ja lintukanta oli paikoin vahva.Kesäkuun kylmä jakso herätti kuitenkin epäilyksen, miten kanalintujen lisääntyminen on onnistunut. Mielenkiinnolla odotettu oli myös ensimmäistä kertaa käytössä ollut internet-pohjainen sovellus, jolla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä ja aikaa vievää käsin tallennusta. Järjestelmä toimikin moitteettomasti. Noin 70 prosenttia tulospalautteista saatiin uuden järjestelmän avulla, mikä 6 l Metsästäjä 5 l 2014 kuudesta ja lintujen käyttäytymisestä poikkeusoloissa ei ole tietoa. Kaikkien lajien tiheydet olivat neljänneksen vuodentakaista alhaisemmat,mikä johtui pääosaltaan heikosta pesimistuloksesta. Kannanmuutoksessa ei ollut mainittavia eroja maan eri osien välillä. Havaitut tiheydet ovat kuitenkin lähes keskimääräiset lukuun ottamatta riekkoa, jonka tiheys on selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Metson,teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys, 18 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, oli hieman alhaisempi kuin edellisvuosina keskimäärin. Metsäkanalintutiheyksien harveneminen edellisestä vuodesta oli huomattava,mutta tulee muistaa,että vuosi sitten lintukannat olivat hyvät, ja monilla alueilla todettiin vuosituhannen korkeimpia tiheyksiä. Tästä syystä on tarpeen peilata tämän vuoden laskentatuloksia suhteessa pitemmän aikavälin keskiarvoihin. Nuorten lintujen alhaisesta osuudesta huolimatta kokonaislintutiheys on monella alueella keskinkertainen esimerkiksi lajien poikasten osuus jäi alle 25 prosentin, mikä tarkoittaa hyvin heikkoa lisääntymistulosta. Sekä keskimääräinen poikuekoko (3,4) että poikueellisten naaraiden osuus kaikista naaraista (31 %) oli normaalia alhaisempi. Metson säilyvyys oli hieman alhaisempaa kuin keskimäärin: nyt havaittu aikuislintujen osuus oli 51 prosenttia vuoden takaisesta kokonaisyksilömäärästä. Teerikanta pienentynyt Teeri väheni samoin kuin metso noin neljänneksen edellisvuodesta. Noin 50 prosentin kannanlasku todettiin Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Kehityssuunta oli melko yhteneväinen laajoilla alueilla. Teerikanta säilyi ennallaan tai jopa vahvistui hieman länsirannikolla ja Pohjois-Karjalassa. Koko maan keskiarvo oli noin 15 prosenttia alhaisempi kuin edeltäneenä 10 vuotena tai koko riistakolmiohistorian aikana keskimäärin. Parhaat teeritiheydet (yli 9 yks./km2) havaittiin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Myös teerellä poikasten osuus (37 %) oli selvästi
  • Pyitä viidennes keskimääräistä vähemmän ± 19 10,0 ? ? 42 9,1 ? ? 21 29 3,5 31 35 Kaakkois-Suomi 39 4,4 ? Kainuu 82 4,6 ? ? 27 10,0 ? ? 43 4,5 ? ? 53 0,6 ? ? Keski-Suomi 70 3,7 ? ? ? 35 23 6,9 ? ? 31 5,3 ± 6,4 Poikas-% 6,1 Muutos-% Tiheys 2,8 ? ? 21 4,0 ? ? 27 5,8 Tiheys Poikas-% 26 63 Tiheys Etelä-Häme Etelä-Savo Poikas-% Riekko Muutos-% Pyy Muutos-% Teeri Poikas-% Muutos-% LasMetso kettuja kolmioita Tiheys alhaisempi kuin riistakolmioilla keskimäärin. Ero edellisvuoteen oli silmiinpistävä, sillä kesällä 2013 lisääntyminen onnistui erinomaisesti.Myös poikueiden keskikoko, 3,5 poikasta, oli selvästi normaalia pienempi, samoin kuin poikueellisten naaraiden osuus kaikista naaraista (34 %). Teeren säilyvyyskään (48 %) ei yltänyt keskimääräiselle tasolle. ? ? 23 68 Lappi 137 3,5 ? 36 2,9 ? ? 44 1,7 ? ? 48 1,6 ? 70 Oulu 120 4,2 ? 33 8,6 ? ? 43 4,2 ± 51 46 0,9 ? ? Pohjanmaa 78 3,2 ? ? 24 8,5 ? 36 4,3 ? ? 37 Pohjois-Häme 30 3,7 ± 27 6,1 ? 44 9,4 ? ? 50 Pohjois-Karjala 69 5,2 ? 40 9,7 ± 47 7,6 ? ? 48 ? 43 + 38 ? ? 41 ± 51 ? ? 24 ? 40 1,0 ? ? 63 sen 10 vuoden keskiarvoja alhaisemmat, ja koko riistakolmiojaksoon verrattuna ero on vielä selvempi. Riekon lisääntyminen on onnistunut suhteellisen hyvin: Lapissa todettu poikasosuus (70 %) on 26-vuotisen riistakolmiohistorian korkein. Säilyvyys edelliskesästä tähän kesään oli riekolla sitä vastoin erittäin heikkoa,huomattavasti heikompi kuin keskimäärin. Ylä-Lapin osalta parempi käsitys saadaan koira-avusteisista laskennoista. Niiden mukaan siellä riekko on jopa vahvistunut edellisvuodesta, joten kolmiolaskennan tulokset kertovat muutoksesta Metsä-Lapissa ja etelämpänä. Sami Tossavainen, Suomen riistakeskus. 54 3,1 ± 31 7,1 ? ? 39 10,0 Pyyn runsaus laski edellisvuodesta Pohjois-Savo 18 2,2 + 41 7,5 + 43 6,2 Rannikko-Pohkoko maan keskiarvon valossa runjanmaa saan neljänneksen. Tiheydet laskivat Satakunta 55 3,7 ? ? 34 6,5 ? 47 8,1 monin paikoin yli 40 prosenttia, mut- Uusimaa 19 2,3 ? ? 41 4,5 ? ? 26 9,3 ta paikallisten erojen vuoksi laajoja Varsinais-Suomi 10 3,8 ? 52 5,3 + 14 6,6 yhtenäisen taantumisen alueita ei ol870 3,6 ? 32 6,6 ? 36 6,8 lut nähtävissä. Vain Uudellamaalla ja Etelä-Savossa pyySitä vastoin talvesta säilyminen (47 %) oli kanta näyttää pysyneen lähes ennallaan. Pyy- pyyllä selvästi huonompaa kuin keskimäärin. kanta on nyt noin 20 prosenttia alhaisemmal- Lapissa ja Kainuussa se oli huomattavasti heila tasolla kuin riistakolmioiden aikakaudella kompaa kuin muualla maassa. keskimäärin. Korkeimmat alueelliset tiheydet havaittiin Uudellamaalla, Hämeessä ja Savos- Riekkokannassa alueellisia eroja sa. Vähäisin tiheys todettiin Lapissa, missä Riekon Pohjois-Suomen kanta vaikuttaa väpyytiheys oli edellisen kerran näin alhainen 15 hentyneen yli 30 prosenttia. Muutoksessa on se alueellinen piirre, että Oulun ja Kainuun vuotta sitten. Pyyn lisääntymismenestys ei ollut yhtä alueilla vähentyminen oli jyrkkää, kun taas Laheikko kuin metsolla ja teerellä, ja se oli vain pissa lasku oli vähäisempää. Myös etelämpälievästi huonompi kuin viime vuosina keski- nä tehdyt havainnot viittaavat selvään vähenmäärin. Poikuekoon keskiarvo oli kuitenkin tymiseen edellisvuodesta, joskin aineistoa on lajille alhainen. niukasti. Tiheydet ovat huomattavasti edelli- Metsäkanalintujen runsaus (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista havaituista yksilöistä) heinä-elokuussa 2014. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plus- ja miinusmerkein (± muutos < 15 %, +- ja – muutos 15 - 30 %, ++ ja – – muutos > 30 %). Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Metson, teeren ja pyyn keskimääräinen tiheys (yksilöä metsämaan neliökilometrillä) riistanhoitoyhdistyksittäin heinä-elokuussa 2014. Tulokset on laskettu siten, että yhdistyksen kolmioiden tieto on mukana täysimääräisenä ja sen lisäksi 50 kilometrin säteellä yhdistyksen keskipisteestä olevat kolmiot etäisyyden suhteen pienenevällä painotuksella. Lajien väriasteikot eivät keskenään samat. Jokaisella lajilla väri tummenee tiheydestä 0 suurimpaan keskiarvotiheyteen, joka metsolla on 8, teerellä 13 ja pyyllä 20 yksilöä metsämaan neliökilometrillä. Metsästäjä 5 l 2014 l 7
  • Teksti ja kuvat: Reijo Orava Neljännesvuosisata riistakolmioita – yhteistyötä riistan hyväksi Riistalaskentojen suunnitellusta kokonaisuudistuksesta kirjoitettiin Metsästäjä-lehdessä ensimmäisen kerran toukokuussa 1987. Runsaan parikymmentä vuotta käytetyn kanalintujen reittiarvioinnin puutteet oli havaittu ja ajatus kanalintulaskennan uudistamisesta oli kypsynyt vaiheittain. Uudistuksen primus motor oli riistantutkija Harto Lindén. Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keräsellä oli tärkeä rooli asian ideoinnissa. A jatus oli, että satunnaisuuden varmistamiseksi ja todellisemman riistatiheyden selvittämiseksi siirrytään kiinteisiin kompassisuoriin laskentalinjoihin.Tavoite oli lisäksi, että metsäkanalintujen ohella seurantaan saadaan myös muut pienriistalajit sekä lisätietoa hirvieläinten ja suurpetojen seurantaan. Siksi laskenta tehtäisiin myös talvella lumijälkiin perustuen. Kokeilut käyntiin 1987 Suunnitelma kehittyi, ja vuoden 1987 elokuussa polkaistiin liikkeelle ensimmäiset uuden järjestelmän kokeilulaskennat Satakunnan riistanhoitopiirin alueella. Laskentareitti oli jatkosuunnittelun aikana saanut muodokseen tasasivuisen kolmion ja nimekseen ”riistakolmiolaskenta”. Riistantutkimuksen,Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja -yhdistysten sekä tietysti kenttätyön tekevien metsästäjien ja metsästysseurojen yhteisponnistuksena uusi järjestelmä saatiin nykyiseen laajuuteensa 1990-luvun Suomen ensimmäisen riistakolmion laskennasta Nakkilassa uutisoitiin Metsästäjässä syksyllä 1987. Kokeilu- ja käynnistysvaihe kesti runsaan vuoden ja järjestelmä käynnistyi täysimittaisesti vuonna 1989. 8 l Metsästäjä 5 l 2014 alkuvuosina. Kolmioita laskettiin järjestelmän alkuvuosina runsaat 1000.Kolmioita on vuosien varrella perustettuna yhteensä lähes 1900. Pioneerit eläkkeelle Riistantutkimuslaitos on tiedottanut kolmiolaskennoista runsaasti erityisesti Metsästäjä-lehdessä. Alkuvuosina kirjoittajakolmikko oli tyypillisesti: Eero Helle, Harto Lindén ja Marcus Wikman. Nyt nämä pioneerit ovat siirtyneet tai ovat juuri siirtymässä eläkkeelle. Kolmiolaskentajärjestelmä alkoi tuottaa massiivisesti tietoa riistalajien runsaudesta ja vuotuisesta kannanvaihtelusta. Metsävara- ja elinympäristötietoon kytkettynä se on tuottanut tieteellisesti luotettavaa, mutta samalla myös käytännönläheistä tietoa eri ilmiöiden riippuvuussuhteista. Tietoa on käytetty useiden kymmenten opinnäytetöiden aineistona, ja lukuisat tohtorit ovat saaneet lakkinsa siihen perustuvilla tutkimustöillään. Tieteellisen työn ohjaus ja innostaminen sekä sen kansainvälinen tunnetuksi tekeminen on ollut Harto Lindénin näyttävä elämäntyö. Kansainvälisesti ainutlaatuinen Kysyimme professori Harto Lindéniltä,mitkä ovat hänen mielestään riistakolmiolaskennan tuottamat kaksi merkittävintä hyötyä Suomen riistataloudelle. – Riistakolmiolaskentajärjestelmä on tuottanut Suomelle kansainvälisen maineen maana, jossa hoidetaan kokonaisvaltaisesti riistakantoja, on emeritustutkijan nopea, ensimmäinen vastaus. – Meillä tiedetään kaikkien merkittävien riistalajien alueellinen esiintyminen ja kantojen kehi-
  • Meiltä saa Bonusta! tystrendit. Vastaavaa seurantajärjestelmää ei ole missään muussa maassa, Lindén jatkaa. Toiseksi Linden nostaa Suomen riistatalouden toimijoiden ainutlaatuisen yhteisöllisyyden ja yhteistyön: metsästäjät, metsästysseurat, riistahallinto, riistan- Professori Harto Lindén on tehnyt elämäntyönsä kolmiolaskentajärjestelmän kehittäjänä, tietojen tieteellisen käytön innostajana ja suomalaisen riistanseurantajärjestelmän kansainvälisenä keulakuvana. Lindén jää eläkkeelle tämän kuun lopussa. tutkimus ja muu riistaa tutkiva tiedeyhteisö tekevät ainutlaatuista yhteistyötä.Se on Lindénin mielestä kolmiolaskentajärjestelmän ansiota. Uusi kehitysvaihe käynnissä Onnistuneen jahtikauden eväät Agrimarketista! Kolmiolaskentajärjestelmää suunniteltaessa toivottiin, että voitaisiin kehittää järjestelmä, jolla voitaisiin ennakoida seuraavan vuoden kanalitukannan kehitystä metsästysaikasäätelyn tueksi. Asiaa on tutkittu ja nyt tiedämme, että edellisvuoden tiedot eivät ennusta riittävällä tarkkuudella kannan kokoa. Lisääntymistulos riippuu keskeisesti sääoloista. Kun riittävän tarkkaa ennustemallia ei ole pystytty kehittämään, on kolmiojärjestelmää nyt ryhdytty virittämään siihen, että käytetään kuluvan kesän tuloksia.Uusia kolmioita perustetaan,ja laskentaaktiivisuus on kasvussa.Laskentaaikaa on aikaistettu heinäkuulle. Tiedonkeruuta nopeutetaan siirtämällä tulosten ilmoitus nettiin ja vähitellen mobiilikäyttöiseksi. Riistahallinto on lisäksi virittänyt aikataulujaan niin, että mahdolliset metsästysaikapäätökset ehtivät voimaan samalle syksylle. METSÄSTYSLIPPIS, ORGANIC 15,- US! UUTU METSÄSTYSLIIVI JELOU FOX M Käännettävä harrasteliivi sekä metsästäjille että koiraharrastajille. Toinen puoli oranssia camokuviollista pehmeää materiaalia ja toinen puoli keltainen huomioväri tehosteheijastimilla. Runsaasti taskuja molemmin puolin. Kahisematon kangas. 69,- l Riistakolmiolaskenta on toiminut tänä vuonna täydessä laajuudessaan neljännesvuosisadan. Laskenta toteutettiin ensimmäisen kerran täysmittaisesti vuonna 1989. l Riistakolmiolaskenta on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tieteellisesti luotettavaa tietoa tuottava kannanseurantajärjestelmä. Sen toteutustapa kertoo vastuullisesta asenteesta riistavaroja kohtaan. Aineiston keräävät vapaaehtoiset metsästäjät, ja se nivoo riistatalouden toimijat hyvään yhteistyöhön. l Kolmiolaskennan kehityksessä on alkanut uusi vaihe. Kesätuloksia hyödynnetään jo saman syksyn metsästyspäätöksissä. Tiukka aikataulu toteutuu uusilla tietojärjestelmillä. Tulevaisuuden kolmiolaskijat syöttävät laskentatiedot maastosta älypuhelimilla suoraan järjestelmiin. TARJOUS! TARJOUS! 23,50 JAHTI&VAHTI ENERGIA Aktiivisten koirien täysravinto, joka sisältää tasapainoisessa suhteessa kaikki koirasi tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäiset. (Norm. 27,50) Voimassa 30.9. saakka. 27,90 JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA Erittäin lihaisa täysravinto aikuisille koirille, joilla on korkea energiantarve. (Norm. 30,95) Voimassa 31.10. saakka. kaikki mainoksen tuotteet myös verkkokaupastamme: www.agrimarket.?. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. agrimarket.fi
  • Poimintoja Kärkkäisen tavaratalon yli 100 000 tuotteen valikoimasta: 9 90€ Sniper KYNSIKKÄÄT Villakynsikkäät thinsulat vuorella. Sopii hyvin aluskäsineeksi ja jahtiin. 7 90€ Huikea valikoima! Anar FLEECEKÄSINEET Lämmin camo fleecekäsine thinsulate vuorella ja vedenpitävällä kalvolla. - Koot l,xl,xxl 169 4 € Alpina K9 METSÄSTYSKENGÄT Pohjoiseen maastoon räätälöity, täysin vedenpitävä jalkine, jonka käyttömukavuusalue menee aina -20c asti. Joustava pohja, mutta tarpeellisen kiertojäykkä kantaosa. Kuulalaakeroidut nauhalenkit, Alpitex-kalvo, 2mm täysnahka. 1-vuoden tuotetakuu 90€ Anar Luondu Pro LIPPALAKKI Kiinteällä maastokasvosuojalla varustettu metsästyslippalakki. Suojaa niskaa myös suoraan lentäviltä hirvikärpäsiltä. Koko: Säädettävä 39 € Anar Junior MAASTOPUKU Kevyt puuvillainen maastopuku junioreille. Uusi maastokuvio airsoftiin, metsälle ja vapaa-aikaan. Koot 110cm-160cm 45 € Anar MAASTOPUKU Perinteinen puuvillainen maastopuku metsälle ja vapaa-aikaan. kevyt materiaali. Koot s-xxxl Uutuus! 7 90€ Sniper HIRVILAKKI Kevyt lainmukainen hirvilakki safetycamo. - Säädettävä koko 5 90€ Hirvipipo Virallinen pipo hirvijahtiin. Pipossa hieno metsästysaiheinen logo. - Yksi koko. 19 90€ Anar Safety METSÄSTYSLIIVI Metsästysliivi uudella turvacamo kuviolla, Liivissä korkea tuulelta suojaava kaulus., pehmeä kahisematon pintakangas, radiopuhelintasku antennipaikalla, selkätasku sekä vetoketjulla suljettavat lämmittely taskut kevyellä fleecevuorella. Ohut mesh verkko lisää hengittävyyttä. 799 889 € Garmin Astro 320 & T5 panta ja seurantalaite Yhdessä Astro® 320 käsilaitteen kanssa kestävä ja vesitiivis T 5 auttaa paikallistamaan koiran tarkasti jopa 14.5 km matkan päästä. T5 on varustettu erittäin herkällä, niskan puolelle sijoitetulla GLONASS-GPS ?vastaanottimella, jonka tehokkaamman satelliittipaikannuksen ansiosta koiran sijainnin selvittäminen nopeutuu. Laite ei myöskään kadota yhteyttä peitteisessä maastossa tai syvissä rotkoissa. € Garmin Alpha 100 & T5 GPS koiratutka Alpha® 100 ja T 5 -yhdistelmä vie taattua Garmin ?laatua olevan paikannuksen aivan uudelle tasolle. Koirien kanssa metsästäminen on entistäkin turvallisempaa ja hallitumpaa. Voit seurata jopa 20 koiraa jopa 14.5 km etäisyydeltä lisäpantojen avulla, jotka myydään erikseen. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) 10 l Metsästäjä 5 l 2014
  • Tervetuloa ostoksille Kärkkäiselle Iihin, Lahteen, Ouluun ja Ylivieskaan! MiklaGuard SG2 LIIPAISINVAROITIN 149 € MiklaGuard SG2 päällekkäispiippuisten haulikoiden vahingonlaukauksen estolaite. MiklaGuard SG2 hälyttää ääni- ja valomerkillä, mikäli olet inhimmillisen erehdyksen seurauksena unohtamassa aseen varmistimen auki. Asetta oikein käytettäessä MiklaGuard ei hälytä, ainoastaan varsinaisen ampumatilanteen ulkopuolella mikäli ase on yli 5 sek varmistamatta, MiklaGuard muistuttaa varmistamattomasta aseesta.MiklaGuard opastaa myös oikeanlaiseen aseen käyttöön. MiklaGuard ei kuitenkaan poista miltään osin aseen käyttäjän omaa vastuuta ja huolellisuutta aseen käsittelyssä. Perfect Line MX-80 PISTOOLIJOUSI Huipputehokas 80lb pistoolivarsijousi - Ergonominen, yksinkertainen, turvallinen. - Auto-Turvamekanismi virittämiseen. - Alumiiniä ja lasikuitua - Paketissa 10 nuolta. Muista lisänuolet! 25 € 3pkt 10 € Perfect Line pistoolijousen nuolet 10kpl Nuolet pistoolijouseen - 10 kpl/pkt - Materiaali: alumiini 49 € PERFECT LINE 15-20LB CAMO TALJAJOUSI Täydellinen jousisetti aloittelijalle. Paketissa 2 nuolta, nuoliteline, nuolihylly, rannesuoja, sormisuoja sekä säätötähtäin. - Uudet vetotaljat, vetovastus 70%kevyempi - Vetovastus 15-28 paunaa - Nuolen nopeus jopa yli 100km/h - Suositeltu nuoli 24"-26" 25 7 7 Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi Pyyn metsästyksen helpottamiseksi suunniteltu pilli houkuttelee uteliaat linnut jahtipaikallesi. 90€ HUBERTUS TEERIPILLI 452 6 90€ MTM KIVÄÄRINPATRUUNATASKU Kestävämpi vaihtoehto kiväärinpatruunoiden kuljetukseen. Kestää vettä ja kosteutta, pitää patruunat paikallaan kolisematta. Sopii kaliibereille 22,222,223 ja 7,62x39 90€ HUBERTUS PYYPILLI 462 3kpl 10 € MTM PATRUUNARASIA Haulikon patruunat kätevästi rasiaan. - Rasian vetoisuus 25 patruunaa - Mallit 12/70-12/76 ja 12/89 patruunoille 4kpl € PERFECT LINE 1X40 RED DOT TÄHTÄIN Punapistetähtäin 11mm kiskolle. Sopii, ilma ja pienoiskivääreihin sekä muihin aseisiin 10 € Sniper SAMETTITEERI Houkutin teeri. Vetoketjulla suljettava, helppo täyttää. Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Metsästäjä 5 l 2014 l 11
  • Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija ja Jukka Bisi, erätalouspäällikkö, Metsähallitus Tuomo Karsikas Metsästäjät toivat rahaa maakuntiin Nyt se sitten tiedetään. Tasan vuosi sitten kirjoitimme Metsästäjään artikkelin käynnistyvästä hankkeesta: halusimme selvittää, kuinka paljon valtion alueiden lupametsästäjät ja -kalastajat käyttävät eräretkillään rahaa ja miten se näkyy alueiden talouksissa. Tulokset ovat nyt valmiit. Metsästäjät käyttivät yli 24 miljoonaa euroa jahtireissujensa aikana. M etsähallitus selvitti yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahan käyttöä vuonna 2013. Kyselyyn kertyi vastauksia yli 8000. Esimerkiksi Lappiin matkustanut kanalinnun pyytäjä käyttää maakunnan alueella keskimäärin 417 € metsästysmatkansa aikana. Vähittäiskauppa eli pääasiassa ruokaostokset lohkaisevat kuluista suurimman osan 152  €, polttoaine vie 94 € ja majoittuminen 12 l Metsästäjä 5 l 2014 Lappiin matkanneet metsästäjät käyttivät matkoillaan yhteensä 10,9 miljoonaa euroa. 114 €. Muita kuluja on näiden lisäksi liki viidenkympin edestä. Lisäksi rahaa kuluu jo lähtöpaikkakunnalla sekä matkan varrella. Näiden lukujen vaikuttavuutta ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan arvioitu. Selvityksessä olivat mukana valtion alueille luvan hankkineet pienriistanmetsästäjät, hirven- ja karhunpyytäjät sekä kalastajat. Pohjoinen ja itä hyötyvät eniten Valtion maat sijoittuvat maamme pohjois- ja itäosiin. Näille seuduille myydään eniten Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupia.Pohjoiseen tai itään suuntautuvilla matkoilla myös viivytään pidempään. Niinpä myös rahankäyttö ja tätä kautta aluetaloudellinen vaikuttavuus ovat suurinta. Esimerkiksi Lappiin matkanneet metsästäjät käyttivät matkoillaan yhteensä 10,9 miljoonaa euroa. Kainuussa vastaava luku oli 5,6 milj. € ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,3 milj. €. Rahan käytön suorat bruttokansantuotteen osuuteen perustuvat työllisyysvaikutukset oli- vat Lapissa 135 henkilötyövuotta,Kainuussa 83 htv ja Pohjois-Pohjanmaalla 42 htv. Rahan käytössä on odotetusti huomattavaa maakuntakohtaista vaihtelua. Etelämpänä Suomessa tehtävät metsästysmatkat ovat kestoltaan lyhyempiä, jolloin rahaakin kuluu vähemmän. Lisäksi havaittiin, että kotimaakuntansa alueella liikkunut metsästäjä käytti rahaa keskimäärin vähemmän kuin maakunnan ulkopuolelta saapunut. Kestävyyden uusia ulottuvuuksia Metsähallitus tarjoaa kansalaisille valtion maiden metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia kustannustehokkaasti. Tehtävään ei käytetä valtion budjettivaroja,vaan työ tehdään luvista saaduilla varoilla. Ja se tehdään myös ekologisesti kestävästi. Uusien lukujen valossa valtion maiden metsästyksen ja kalastuksen voidaan arvioida olevan myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Suomen muuttotappion ja ikääntyvän väestön alueilla vierailevien metsästäjien ja
  • Maakunta Valtion alueiden lupametsästäjien rahankäyttö, milj. € Alueellisen bruttokansantuotteen osuuden mukainen suora työllisyysvaikutus (htv) Lappi 10,9 135 Kainuu 5,6 83 Pohjois-Pohjanmaa 3,3 42 Pohjois-Karjala 2,5 37 Muut yht. 1,8 23 Yhteensä 24,1 320 Taulukko: Valtion alueilla liikkuneiden metsästäjien rahan käytön synnyttämät suorat aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset vuonna 2013. kalastajien eurot piristävät talouksia eniten. Myös metsien aiemmin mittaamattomia taloudellisia arvoja voidaan havainnoida aluetalouslaskelmien avulla. Runsaat riistakannat mahdollistavat metsästyksen yhä useammille ja tämä näkyy myös alueiden talouksissa. Onnistunut kanalintupoikue on ekosysteemipalvelu,joka voidaan kuvata vaikkapa euroina, jos niin halutaan! Yrittäjät hyötyvät Metsähallituksen ja Ruralian selvitys osoittaa, että valtion maiden metsästäjät ja kalastajat käyttävät matkoillaan palveluita. Se on tukiranka monille yrittäjille. – Viime vuosien aikana valtion mailla metsästävien porukoiden määrä on lisääntynyt selvästi, kertoo Kauko Uusitalo, Valkeisjärven leirintäalueen isäntä Lestijärveltä. Tottahan se on. Kauempaa saapuva tarvitsee tukikohdan pyyntireissullaan ja kaikki eivät aina teltoissaan viihdy. Jos yrittää varata majoitusta Itä-Suomen karhunmetsästysseuduilta sesonkiaikana, se saattaa osoittautua yllättävän haasteelliseksi. Viitasaarelainen eräopas Ville Varis vie asiakkaitaan valtion alueille niin metsälle kuin kalaan. – Esimerkiksi koskikalastuksen saloihin pääsee näppärästi sisälle, kun vähän vieressä opastaa, Ville kertoo. Eränkäyntimahdollisuuksien lisäksi Ville pitää tärkeänä mahdollisuutta hyödyntää huollettuja tulipaikkoja. Seuraavaksi on varmasti syytä pohtia,kuinka palveluiden kehittymistä metsästys- ja kalastusmatkailun ympärille voitaisiin edistää. Kuinka palvelutuotantoa voitaisiin jalostaa ja kehittää siten, että se koukuttaisi tulijoita ja aluetalous hyötyisi mahdollisimman paljon? JAHTIMIEHILLE… Kivääreitä syksyn jahtiin! Henry .45-70 vipulukkokiv, piippu 18,43” UUTUUS ...............................850,00 Tikka T3 308 win tai 30-06 Hunter + 3-9X40 DH kiik ..............................890,00 Tikka T3 308 win Lite + BSA 3-9X40 DH kiikari ......................................... 890,00 Ruger KM77-GS Scout 308 win STS/matta ............................................. 1290,00 Ruger American 308 win 22” synt. ...............................................................650,00 Browning X-bolt Composite kal 30-06 ........................................................990,00 Winchester SXR Vulcan 9,3X62 Battue ....................................................... 1390,00 Mitäpä tulevaisuudessa Metsähallitus jatkaa aluetaloudellisten vaikutusten seurantaa. Kokeilemme myös uusia tapoja mallintaa talouslukuja tiedon luotettavuuden parantamiseksi sekä kehitämme edelleen tiedonkeruumenetelmiä. Aluetalousselvityksiä olisi mahdollista tehdä myös esimerkiksi metsästysseurojen toiminnan ympäriltä. Olisi todella mielenkiintoista laskea arvio siitä, kuinka paljon Varsinais-Suomen valkohäntäpeuran metsästys tai Etelä-Pohjanmaan kanakoirien koulutusmahdollisuudet hyödyttävät alueiden talouksia? Todennäköisesti kyse on merkittävistä summista. Metsästykseen liittyy myös muuta rahankäyttöä,jota on selvitetty muun muassa suomalaisen metsästäjän profiilissa (Toivonen 2009, RKTL:n selvityksiä). Syvällinen perehtyminen aiheeseen olisi paikallaan. Ohjaako metsästysvietti jopa metsästäjän auton tai kesämökin sijaintipaikan valintaa? Erillisen tutkimuksen ansaitsisi myös Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden taloudellinen arvo. Aluetaloushanketta onkin jo esitelty lukuisilla kansainvälisillä foorumeilla. Tekemämme selvitys kiinnostaa. Metsästäjät ja kalastajat ansaitsevat jälleen kerran suuret kiitokset aktiivisuudesta kyselyyn vastaamisessa. Selvityksemme vahvistaa, että erätaloudella on myös aluetaloudellista merkitystä, ja se myös selvästikin jäsentää Metsähallituksen roolia. Tuemme lupamyynnillä alueellista palvelutuotantoa ja luomme edellytyksiä sen kehittymiselle. Uusi lähetys Henry aseita saapunut maahan!! Henry .22 pumppupienoiskivääri H003T UUTUUS! ..............................550,00 Henry .22 WMR pumppu magnum, H003M UUTUUS! ........................590,00 Henry US Survival .22 LR H002B .....................................................................390,00 Henry vipulukko .22 H001T Octagon piippu ...........................................540,00 Henry 22 vipulukko .22 H001 ........................................................................435,00 Henry 22 GOLDEN BOY vipulukko .22 H004 ............................................700,00 Henry 22 GOLDEN BOY LARGE LOOP H004L ............................................700,00 Henry 22 WMR GOLDEN BOY MAG .22 mag HOO4M ...........................700,00 Henry vipulukko magnum .22 WMR H001M kivääri ...590,00 Henry magnum .22 WMR + Pentaflex 3-9x kiikari + jalat ....................640,00 LAADUKKAAT VIXEN KIIKARI JAHTINMIEHILLE! Vixen VII/VIII sarja, 30 vuoden takuu, valopisteristikko 30mm runkoputki 1-4X24 Duplex ristikko IR/PISTE, UUTUUS! ................................................810,00 ........................ ....................... ... ... ........... 1-6X24 Duplex ristikko IR/PISTE .....................................................................990,00 .................... .......... 1,5-6X42 Duplex ristikko IR/PISTE ..................................................................810,00 ......... ............ .. ....... 2,5-10X50 Duplex ristikko IR/piste, UUTUUS! ............................................990,00 ...................... ......... 2,5-10X56 Duplex ristikko IR/piste ................................................................850,00 .............. 1150,00 5-20X50 Duplex ristikko IR/piste , korkeat säätötornit ....................... 6-24X58 Duplex ristikko IR/piste, korkeat säätötornit ........................ 1270,00 Vixen VI sarja, 5 vuoden takuu 1” (25,4mm) runkoputki Duplex ristikko. Ei valopistettä. 2-8X32 ..........................................410,00 3-12X40 ........................................430,00 4-16X44 ........................................495,00 Duke pyyntiraudat: Duke 120 ..................... 12,00 Duke 160 ....................................................... 19,00 Duke 220-2 ................ 24,00 Duke 280 ........................................................ 30,00 Duke 330 .................... 36,00 Minkkiloukku Ihjäl puinen ...................... 55,00 Supiloukku 134x28x32 kahdella luukulla, metallia .................................120,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Kun valitset kaappia niin vertaa painoa ja hintaa, se kertoo kaapin rakenteen. Älä luota peltikaappehin, valitse aseillesi kunnon turvakaappi. Hintoihin lisätään rahti. SP66 Asekaappi ..... 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi ..... 720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi ..... 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi ..... 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi ...1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Metsästäjä 5 l 2014 l 13
  • Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Metsästys on parasta rentoutusta Metsähallitus julkaisi historian ensimmäisen kattavan hyvinvointitutkimuksen, joka koskee luonnossa liikkumista. Tutkimus paljasti metsästyksen huiman merkityksen suomalaisten kansanterveydelle. L ähes kaikki metsästäjät kokevat,että metsästys rentouttaa mieltä (93 %) ja parantaa kuntoa (92 %). Lisäksi sosiaalinen hyvinvointi paranee. Kaikista rentouttavin metsästysretki kestää yli viikon, tehdään kavereiden kanssa ja suuntautuu Lappiin laajaan erämaahan. Metsähallitus on julkaissut kautta aikain ensimmäisen laajan tutkimuksen, jossa on selvitetty luonnossa liikkumisen merkitystä suomalaisten hyvinvointiin. Metsähallitus ja Oulun Diakonissalaitos selvittivät, miten met- sästys- ja kalastusretket valtion alueille vaikuttavat sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Samalla selvitettiin, miten luonto vaikuttaa kansallispuistossa retkeilevien terveyteen ja hyvinvointiin. Kanalinnustus rentouttavinta Koska suomalaiset metsästävät yli viisi miljoonaa päivää vuodessa, metsästyksellä vaikuttaa olevan huima vaikutus suomalaisten kansanterveydelle. Metsästys näyttää kohentavan hyvinvointia vielä enemmän kuin kalastus tai retkeily, tosin retkeilijöiden vastaukset on kerätty ja analysoitu hieman eri menetelmällä. Suurin osa kyselyyn vastanneista metsästäjistä oli Metsähallituksen kanalinnustusluvan ostaneita metsästäjiä.Yleisimmät kotimaakunnat olivat Uusimaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Kanalintujen metsästys näyttää olevan suomalaisten metsästäjien toiveiden täyttymys. Silloin Tyypillinen metsästäjä Tyypillinen kalastaja Tyypillinen retkeilijä Kuka? Mies Uudeltamaalta, yli 45-vuotias Mies Uudeltamaalta, alle 45-vuotias Helsinkiläinen nainen, yli 45-vuotias Rentouttavinta seuraa: Kaverit tai perhe Kaverit mieluummin kuin perhe. Hyvät ystävät Rentouttavin alue: Ylä-Lappi, muu Lappi, Koillismaa, Kainuu Ylä-Lappi Suosituimpia alueita Pallas-Yllästunturi, UK-puisto, Karhunkierros, Nuuksio Rentouttavin kohde: Laaja erämaa Luonnonkalakohde Erämainen ja etäinen kansallispuisto, jonne matkustetaan kerran vuodessa retkeilemään. Liikkuminen: 10 km päivässä Ei pitkiä päivämatkoja 11,4 km päivässä Parantaa hyvinvointia eniten? Kanalintujahti Luonnonkalojen pyynti joilla ja koskissa. Maisemat, raikas ilma, luonnon äänet ja toisaalta hiljaisuus. Muuta: Kun metsästysmatka kestää yli viikon, hyvinvointi Kun kalastaja pyytää luonnonkalaa, saaliilla ei ole Ei tunne erämaassa yksinäisyyttä. Retkeily payhtä suurta merkitystä kalastuksen hyvinvointirantaa etenkin mielialaa ja lujittaa kaverisuhteita. kohenee kaikilla osa-alueilla enemmän. Yli kahden viikon matkalla hyvät vaikutukset vähenevät. vaikutuksiin kuin istutuskohteilla. Tyypillinen metsästäjä ja kalastaja tarkoittavat Metsähallitukselta luvan ostavia eräilijöitä. 14 l Metsästäjä 5 l 2014
  • sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointi lisääntyvät erityisesti. Naiset osaavat nauttia metsällä Vaikka naisia on vain pieni osa Metsähallituksen lupia ostavista metsästäjistä (3 %), tutkimus osoittaa, että naiset kokevat jopa miehiä enemmän metsästyksen parantavan heidän hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Sosiaalisen hyvinvoinnin koheneminen sai naisilta arvosanan 4,6,kun he arvioivat sitä asteikolla 1–5.Psyykkinen hyvinvointi eli rentoutuminen metsällä sai naisilta arvon 4,7 ja fyysinen hyvinvointi eli kunnon kohentuminen 4,6. Naiset antoivat siis lähes täydet pisteet sille, kuinka hyvin jahtimatka parantaa heidän hyvinvointiaan. Miesten vastausten keskiarvo oli jokaisella osa-alueella 0,2 pienempi, joka sekin oli hyvin korkea. Sama ilmiö koskee myös kalastusta ja retkeilyä kansallispuis- Metsästys näyttää kohentavan hyvinvointia vielä enemmän kuin kalastus tai retkeily. toissa. Vaikka miehetkin nauttivat luonnossa liikkumisesta, naiset kokevat hyvinvointinsa paranevan selkeästi enemmän. Lapissa mieli lepää eniten Siihen, miten paljon metsästyksen koetaan lisäävän hyvinvointia, vaikuttavat myös ikä, seura, metsästyskohde ja metsästysmatkan pituus. Ruuhkavuosia elävät 25–44-vuotiaat nauttivat metsästysmatkoista eniten, merkitsevästi enemmän kuin eläkeikäiset, jotka pääsevät nauttimaan vapaaajasta muutenkin. Lapin-matkat ovat myös suomalaisten metsästäjien mieleen. Mitä pohjoisemmaksi tai mitä pidemmälle itään lähdetään,sitä parempi. Lapin kohteista Ylä-Lapin metsästysreissut parantavat metsästäjien hyvinvointia parhaiten. Lapin lisäksi myös metsästysmatka Koillismaan ja Kainuun kohteille virkistää mieltä enemmän kuin etelässä metsästely. Metsähallituksen julkaisema tutkimus osoittaa myös, etteivät metsästäjät ole niin erakoita kuin usein ajatellaan. Jos he käyvät metsällä kavereiden tai perheen kanssa, he ilmoittavan matkan parantaneen heidän psyykkistä (4,5) ja fyysistä (4,5) hyvinvointiaan enemmän kuin yksin matkustaneet metsästäjät. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kalastajilla tilanne on toinen: he rentoutuvat paremmin kavereiden kuin oman perheensä seurassa, joskin myös perheen seurassa kalastelu kohentaa hyvinvointia enemmän kuin yksin kalastelu. Luonnossa liikutaan ahkerasti Metsästysmatka rentouttaa sitä enemmän mitä pidempään matka kestää – tiettyyn rajaan saakka. Vähintään yhden viikon mutta enintään kahden viikon jahtireissu rentouttaa parhaiten. Kahden viikon jälkeen metsästäjillekin näyttää iskevän koti-ikävä, huoli arkiasioista ja fyysinen ryytyminen: reissu ei enää tunnu parantavan yhtä lailla sosiaalista, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointia. Nyt julkaistun hyvinvointitutkimuksen merkitys on erityisen arvokas, kun tiedetään, miten paljon suomalaiset liikkuvat luonnossa. Kansallispuistoissa kirjataan 2,2 miljoonaa käyntiä vuodessa. Kaikissa Metsähallituksen ylläpitämissä puistoissa ja muissa luontokohteissa on yli viisi miljoonaa käyntiä vuosittain. Valtion metsissä metsästetään yhteensä noin 800  000 päivää vuodessa, ja kaikkiaan suomalaiset metsästävät yli viisi miljoonaa päivää vuodessa. Hyvinvointitutkimus on ilmestynyt syyskuun alussa, lue lisää: Kaikkonen H., Korpelainen R. (2014). Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoissa – tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista. Metsähallituksen julkaisuja. Kaikkonen H. (2014). Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta – tarkastelussa metsästäjät ja kalastajat. Metsähallituksen julkaisuja. US UUTU Osu varmasti 3M™ Peltor™ WS™ SportTac™ Light Valitse mitä haluat – tai et halua – kuulla Kun puhutaan osumatarkkuudesta, kuuleminen on yhtä tärkeää kuin näkeminen. Metsästäjän on kuultava niin risun katkeaminen, koiran haukku kuin kutsu radiopuhelimestakin. 3M™ Peltor™ WS™ SportTac™ Light terävöittää aistejasi ja parantaa jahdin onnistumismahdollisuuksia. 3M™ Peltor™ SportTac™ -tuotesarjassa on useita metsästykseen ja ammuntaan soveltuvia kuulonsuojaimia. Tutustu ja hanki omasi! 3M Peltor SportTac –kuulonsuojaimia myyvät valtuutetut työsuojelualan yritykset, metsästys- ja erätarvikeyritykset sekä hyvinvarustetut rautakaupat. www.3m.fi/suojaimet Metsästäjä Peltor_WS_Sport_Tac_Ad_90x271.indd 1 5 l 2014 l 15 22.8.2014 8:18:55
  • Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Vastuuta vai rajoituksia? Metsäkanalintujen kolmiolaskennat on saatu tehtyä ja tuloksia on ehditty sulatella noin viikon verran tätä kirjoitettaessa. Laskennat suoritettiin todella helteisissä keleissä, jolla on taatusti myös vaikutusta tuloksiin. Linnut ovat tällaisilla keleillä siellä, missä on kosteutta ja lymyävät tiukkaan päästäen laskijan ohitseen paljastamatta itseään. Voisi olettaa, että tulokset eivät anna ainakaan yliarvioita kanalintutiheyksistä. Kuten ennakkoon ounasteltiin, lintutiheydet laskivat selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Kuitenkin on muistettava, että edellinen vuosi oli huippuvuosi, joten lintutiheydet olivat kuitenkin kohtuulliset, paikoin jopa hyvät. Ilman nykyistä kolmiolaskentajärjestelmää olisimme olettaneet kanalintutiheydet selvästi alhaisemmiksi, koska alkukesän säät olivat poikkeuksellisen epäedulliset kanalintujen kuoriutumisen aikoihin. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnos kanalintujen metsästysaikojen rajoituksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Siinä esitetään perustellusti rajoituksia metsästysaikoihin varsin laajoille alueille, osin myös varsin pitkäkestoisia rajoituksia. Riekon kohdalla tilanne Etelä-Suomessa vaikuttaa varsin lohduttomalta, joten rauhoitus laajoilla alueilla on ainut vaihtoehto. Metsästäjiä on paljon keskusteluttanut esitetyt rajoitukset tietyille alueille metson, teeren ja pyyn osalta. Metsästyslain mukaan metsästysaikoja voidaan tietyksi ajaksi rajoittaa tai metsästys kokonaan kieltää, mikäli jonkin riistaeläimen kanta vaarantuu tietyllä alueella. Kysymys kuuluukin, onko nyt metson, teeren ja pyyn osalta kyseessä kantojen vaarantuminen kaikilla niillä alueilla, joille rajoituksia on esitetty? Riistakonsernin strategisissa tavoitteissa on mm. mainittu, että riistakannat pysyvät elinvoimaisina ja että riistatalous luo hyvinvointia. Yksityismaiden osalta metsästysseurat asettavat kanalinnuille tiukat kiintiöt, joka jo sellaisenaan rajoittaa jokaisen vastuullisen metsästäjän saaliin määrää. Asettamalla rajoituksia lyömme osittain korville tuota hyvinvointitavoitetta. Olemmeko kanalintujen metsäs- 18 l Metsästäjä 5 l 2014 tysaikojen kohdalla joskus turhankin tiukkapipoisia? Eikö periaatteessa ole aivan sama, ammummeko sen muutaman kiintiölinnun syyskuussa metsästysajan alkupuolella vai sitten lokakuussa, kun pahin metsästyspaine kanalintujen kohdalla on jo tasoittunut hirvenmetsästyksen jo alettua? Moni metsästäjä ei edes halua heti metsästyskauden alussa lähteä kanalintujahtiin mm. hirvikärpästen vuoksi. Jo vanha kansanviisaus sanoo, että metsä ei viimeistään anna. Pyyn osalta voi lisäksi todeta, että sitä saadaan saaliiksi yleensä vain muuta riistaa pyydettäessä ikään kuin oheistuotteena: vain ani harva lähtee jahtiin pyytä erityisesti tavoitellakseen. Heinäsorsan, tavin ja haapanan kohdalla laskentatulokset osoittavat merkittävää parannusta viime vuoteen verrattuna. Tosin haapanan kohdalla pitemmän aikavälin tarkastelussa kanta on ollut selvässä laskusuunnassa. Viime talvi oli mitä ilmeisimmin edullinen puolisukeltajien kannalta ja linnut selvisivät talven yli normaalia paremmin. Yleisimpien sorsalajien kohdalla ei ole muistini mukaan koskaan tarvinnut edes miettiä metsästysrajoituksia. Syksyn metsästysajat ovat luettavissa tässä lehdessä, joten lopputulos on tällöin jo lukijoiden tiedossa. Mielestäni näitä asioita kannattaa kyllä pohtia ja tavoitteena tulisi olla entistä enemmän vastuun siirtäminen metsästäjille. Suomalainen metsästäjä on sen verran valistunut, että huomatessaan kanalintukannat vähäisiksi, kanalintujahtiin ei edes hakeuduta, vaan suunnataan jahtia muihin riistaeläimiin tai haetaan kokonaan muita harrastuksia. Elokuun alussa aloittivat uudistuneet valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot toimintakautensa. Alueellisten riistaneuvosten jäsenet valtaosin vaihtuivat sovitun kiertojärjestyksen myötä ja valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenistä noin puolet on uusia. Toivotan uusille neuvostoille onnea ja menestystä riistallisten asioiden parissa. Haasteita ei tule puuttumaan tulevallakaan kolmivuotisjaksolla. Ensimmäisten riistaneuvostojen toiminnan kokemukset antavat kuitenkin hyvät suuntaviitat neuvostojen toiminnalle!
  • VALMISTETTU VASTAAMAAN INTOHIMOASI METSÄSTYKSEEN UUTUUS Nighthunter 8×30 LRF UUTUUS Yhdistää Nighthunter sarjan maailmankuulun Ranger Xtreme 8×56 korkearesoluutio-optiikan sekä Steinerin legendaarisen Ison 56 mm objektiiviläpimitan ja erinomaisen kestävyyden. Kiikarin innovatiivinen laserteknologia valonläpäisykykynsä ansiosta Ranger Xtreme on oiva valinta mahdollistaa etäisyyden mittauksen aina 1,700 metriin asti. metsästäjälle, joka vaatii kiikariltaan hämäränäköominaisuuksia varhaisen aamun ja iltahämärän heikkoihin valaistusolosuhteisiin. SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI www.steiner.de
  • OSA III avoitteet t n a n n a k in lä Oman hirvie Mikael Wikström Mikael Wikstrom Kannan ikäjakauma Hirvieläimet saattavat olla suhteellisen pitkäikäisiä, ja ikääntymisen myötä niiden ominaisuudet muuttuvat oleellisesti. Vanhimmat Suomessa tavatut hirvet ovat olleet 20–25-vuotiaita, mutta 6½–10½ vuoden ikäisinä hirvet ovat elämänsä huippukunnossa. Silloin hirvien paino ja tuottavuus ovat suurimmillaan, mikä on tärkeää huomioida oman hirvitalousalueen tavoitteista päätettäessä. 20 l Metsästäjä 5 l 2014 Täysikasvuiset naaraat ovat hyvätuottoisia. Kuvassa valkohäntäpeuranaaras ja sen kolme vasaa.