• Metsästäjä 5 l Kanalinnuilla huippuvuosi ? metsästysajat sivulla 7 2013 Hirvikannan kehitys seurannassa
• l 5 l 2013 Arvi Tyni Kimmo Pöri Tässä numerossa Karhu karkotettavana s. 22 Hannu Huttu Marja Martikainen Kolmen polven kolmiolaskenta s. 12 Ammattina eräopas s. 52 3 Pääkirjoitus 4 Riistakolmiotiedot päätösten pohjaksi 6 Kolmiolaskentojen tulokset 8 Metsäkanalintujen metsästysajat 9 Puheenjohtajan palsta 12 Riistakolmiolle kolmessa polvessa 15 Vanhat teerikukot soitimella 16 Eettiset ohjeet kanalinnustukseen 20 RKTL:n palsta 22 SRVA työssään ? Porin karhu karkotettavana 26 Ahmat poronhoitoalueen eteläpuolella 28 Sorkka-hanke tuottaa tulosta 32 Valkohäntien koon ja sarvien kehitys 36 Hirvijahti tarvitsee johtajan 38 Suomen hirvikanta seurannassa 2 l Metsästäjä 5 l 2013 Säästä vanhat teerikukot s. 16 40 Jalot lehtipuut ? terhosta taimeksi 42 Merkillisiä tapahtumia 44 Riistanhoidon suunnittelu seuroissa 46 Lintupatruunat 49 Niksinurkka 50 Metsästäjä-lehti 50 vuotta sitten 52 Eräopas neuvoo parhaat paikat 54 Lajiesittelyssä peltopyy 56 Sorsalintujen virukset 58 Áigeguovdilis ságat sámegillii 60 Ekin kanssa erällä: kevyt retkiruoka 62 Uutismakasiini 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Kanalinnuilla huippuvuosi Onko rajoituksia liiaksi? Kulunut kesä antoi aiheen odottaa hyvää kanalintusyksyä. Poikueajan säät olivat enimmältään hyvät ja lämpimät. Riistakolmiot osoittivat tämän todeksi. Metsäkanalintujen yhteistiheyden koko maan keskiarvo on lähes 26 yksilöä metsämaan neliökilometrillä. Metsolla, teerellä ja pyyllä tämä tarkoittaa sitä, että nyt todetut tiheydet ovat koko riistakolmiohistorian korkeimpia monella riistakeskusalueella. Riekolla ei sen sijaan mene hyvin. Vaikka kanta kasvoi lähes puolella viime vuodesta, kokonaistiheydet ovat edelleen alhaiset. Aikaistetut kolmiolaskennat ja uusi ketterä toimintatapa mahdollistavat nyt nopean reagoinnin kannanmuutoksiin. Valtakunnallinen riistaneuvosto on tehnyt esityksen kanalintujen perusmetsästysajan pidentämisestä aina talveen asti. Tämä mahdollistaisi myös latvalintujahdin kanalintujen huippuvuosina. Tämä kasvattaisi motivaatiota kolmiolaskentoihin entisestään. Jos laskentatulokset näyttävät huonoilta, metsästysaikaa luonnollisesti rajoitettaisiin. Jos muutos olisi jo voimassa, nyt olisi ollut peruste jopa metsästysajan venyttämiselle lokakuuta myöhemmäksikin. Valtaosassa Suomea metsästysseurat rajoittavat kiintiöillä kanalintujen metsästystä. Kun myös valtiovalta säätelee metsästysaikoja, metsästys saattaa huippuvuosina olla jopa turhan varovaista. Menetetään sitä hyvinvointia, jota riista voisi tuottaa. Tarpeettoman varovaisuuden välttämiseksi kolmiolaskentatuloksia pitäisi käyttää myös seuratasolla. Huippukantojen aikana verotuskestävyys saattaa olla yllättävänkin suuri. Tieto lisäisi rohkeutta nostaa kiintiöitä hyvien lintukantojen aikana. Määrän ohella on tarpeen kiinnittää huomiota myös saaliin laatuun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ainakin teerellä vanhojen kukkojen säästäminen syyssoidinmetsästykseltä turvaa teerikannan säilymisen alueella. Ilves on runsastunut viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Runsastumisesta on nähty enimmäkseen haittaa riistataloudelle erityisesti pienille hirvieläimille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kanalintukannat ovat hyötyneet ilveksestä. Ilves säätelee kettukantaa ja verottaa myös supikoiraa. Tämä vaikuttaa välillisesti kanalintukantoihin, joilla on paremmat selviytymismahdollisuudet petopaineen laskiessa. Metsästysaikasäätelyllä on Suomessa historiallisen pitkät perinteet. Käytäntö perustuu pitkälti varovaisuusperiaatteeseen. Tosiasiassa emme tiedä, mikä on ollut metsästysaikasäätelyn todellinen merkitys lintukantojen kehitykselle. Nyt kun rajoitukset perustuvat tuoreeseen laskentatietoon, aikojen muutokset on mahdollista saada edes oikean suuntaiseksi. Mutta mikä on muutosten todellinen vaikutus metsästyspaineeseen? Kanalintujen pyynnissä on jo paljon automaattista säätelyä. Jos lintuja ei ole, saalista ei saada. Alhaiset lintukannat pienentävät metsästyspainetta automaattisesti. Parissa päivässä lintutilanne on todettu ja metsästys hiipuu. Jos lintuja on hyvin, pyynti jatkuu pidemmälle syksyyn. Metsästysaikasäätelyn ja kiintiöinnin vaikutuksista kanalintuihin tarvittaisiin enemmän ja perusteellista tutkimusta. Ehkä aikasäätelyä ei tarvittaisi Ruotsin mallin mukaan lainkaan? Kenties metsästysseurat rajoittavat kiintiöitä tarpeettomastikin? Tällaista tukimusta on saatava käyntiin. Metsästäjien tuottama valtava kolmiolaskenta-aineisto antaisi siihen hyvät mahdollisuudet. Kolmioiden laskentainnostus on taas kasvanut tänä kesänä, siitä kiitokset kaikille talkoolaisille. Nyt meillä on tuore tieto metsästyssäätelyn pohjaksi. Tänä vuonna metsästysajat voivat suurimmalta osin olla asetuksen sallimassa maksimissa. Kanalintumaille voidaan lähteä hyvin odotuksin. Riista luo hyvinvointia. Metsästäjä 5 l 2013 l 3
• Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Riistakolmiotiedot seurojen kiintiöpäätösten pohjaksi Hannu Huttu Metsästysseurojen rajoitukset säilyvät monin paikoin vuodesta toiseen samoina vaikka lintukannat vaihtelevat. Kiintiöidenkin tulisi muuttua lintujen määrän mukaan. Riistakolmiotulokset kertovat miten. 4 l Metsästäjä 5 l 2013 etsäkanalintukiintiöksi päätettiin kaksi teertä, metso on rauhoitettu?. Tämä on tutuntuntuinen uutinen paikallislehdessä metsästysseuran kesäkokouksen jälkeen. Rajoitukset säilyvät monin paikoin vuodesta toiseen vaikka kiintiöiden tulisi muuttua lintujen määrän mukaan. Metsästysseurojen kokoukset pidetään usein heinäkuun puolivälissä ja silloin metsäkanalintukantojen kehityksestä ei vielä ole riittävää tietoa saatavana. Mikäli seura haluaa edistää metsäkanalintujen riistatietoon perustuvaa metsästystä, kannattaa kesäkokous ?M siirtää pidettäväksi kyyhkyjahdin alkamisen tienoilla. Silloin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkaisee nettisivuillaan riistakolmiolaskentojen tulokset. Tulevan syksyn metsästyskäytännöt ovat kesäkokouksen tärkeimpiä päätöksiä ja sen siirtäminen ajankohtaan jolloin riistakannoista löytyy tutkittua tietoa,on jäsenten kannalta kiinnostava vaihtoehto. Tiheystiedoista pyynnin mittakaava Metsästysseura voi valjastaa tuoreet riistakolmiotiedot käytännön päätöksentekoonsa.
• Lajikohtaisten tiheystietojen perusteella voidaan laskea suuntaa-antavia lintumääriä, kunhan muutama perusedellytys toteutuu. Metsästysseuran on tunnettava: l metsäpinta-alansa l kanalinnustusta harrastavien jäsenten osuus koko jäsenmäärästä l verotusarvot l saalisvarmuusarvio Tieto seuran jäsenten metsästystottumuksista voidaan kerätä saalistilastoista, joten seuralla tulisi olla toimiva saalistilastointimenetelmä.Kolmiotulosten perusteella laskettuihin lukuihin lintumääristä seuran alueella on suhtauduttava varauksella; ne ovat suuntaa-antavia. Niitä voidaan käyttää hyväksi kestävän metsästyksen suuruusluokkaa arvioitaessa silloin, kun seudulle on perustettu useita riistakolmioita. Seuran pinta-ala: 171,64 km2 Metsäpinta-ala: 132,31 km2 Jäseniä: 314 Jäsenistä puolet harrastaa kanalinnustusta 157 Keskimääräinen saalisvarmuus 50 % Metsäkanalintujen tiheydet, kannanvaihtelun huippuvuosi, verotus 10 % kannasta Laji yksilöä / km2 yksilöä seuran alueella voidaan metsästää kiintiö Metso 10,6 1402 140 1 Teeri 23,9 3162 316 4 Pyy 12,1 1601 160 2 Riekko 3,5 463 46 0 Metsäkanalintujen tiheydet, kannanvaihtelun katovuosi, verotus voi olla vain 2 % kannasta Laji yksilöä / km2 yksilöä seuran alueella voidaan metsästää kiintiö Metso 3,8 503 10 0 Teeri 6,0 794 15 0 Pyy 1,5 198 4 0 Riekko 0,7 93 2 0 Riistakolmiolaskentojen tulosten soveltaminen metsästysseuran kiintiöpäätöksessä, esimerkkilaskelma Verotusarvot ja soidinpyynti Riistantutkimuslaitoksen verotusarvojen mukaan kannanvaihtelun aallonpohjassa metsäkanalintukantaa voidaan verottaa vain noin kahden prosentin verran. Nousuvaiheessa kannat kestävät arviolta 12 prosentin kurituksen ja huippuvuonna verotus voi nousta 10 prosenttiin. Metsästys vaikuttaa kanalintukantoihin siinä missä muukin saalistus. Jos se kohdistuu pääasiassa nuoriin yksilöihin, ei sen merkitys kanalintukannoille ole suuri. Pyynti voi myös kohdistua ?väärään? kannanosaan ja etenkin syyssoitimelta tapahtuva teerenpyynti on todettu ongelmalliseksi. Teerensoidinten toimivuus riippuu soitimen koirasmäärästä. Suurilla soitimilla tapahtuu paljon paritteluita: naaraat ovat kranttuja eivätkä ota minkä tahansa kukon geenejä kannettavakseen. Valinnanvaraa pitää olla. Kanalintujen kestävään metsästykseen panostavan metsästysseuran tulee riistakolmiotietojen hyödyntämisen lisäksi pohtia kannattaisiko osa soidinsoista rajata rauhoitusalueiksi. Metsästysmahdollisuudet kannattaa hyödyntää Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan metsästysseurojen omilla päätöksillä joskus rajustikin.Riistatalouden näkökulmasta on ongelmallista, jos metsästysmahdollisuuksia jää käyttämättä silloinkin kun kanta kestää metsästystä. Metsästysseurojen päätöksenteon tulisi jatkossa pohjautua enemmän tuoreen riistatiedon käyttöön. Avoin ja selkeä päätöksentekojärjestelmä on myös jäsenten etu. Metsäkanalintujen verotuksen voimakkuus kannanvaihtelun eri vaiheissa 10 % 5-6 % 10-12 % 1-2 % Riistakolmiolaskentojen tulosten soveltaminen metsästysseuran kiintiöpäätöksessä, esimerkkilaskelma Riistakolmiotietojen tulkintaa kasvavassa kannassa tiheys nousee ja poikasosuus on korkea (< 50 %) kannanvaihtelun huipulla tiheys on vielä korkea tai kasvava, mutta poikasosuus on jo pienentynyt laskevassa kannassa sekä tiheys ja poikasosuus ovat laskevia katovuotena tiheys ja poikasosuus ovat erittäin alhaisia Metsästäjä 5 l 2013 l 5
• Pekka Helle, Katja Ikonen ja Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäkanalinnut riistakolmioilla 2013 Riistakolmioiden laskenta-aikaa siirrettiin tänä vuonna hieman takavuosia aikaisemmaksi ja tiivistetymmäksi, jotta syksyn metsästysaika-asetus voisi perustua tuoreisiin lintukantatietoihin ja se ehdittäisiin antaa ajoissa. Suomen riistakeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja RKTL sopivat keväällä laskentojen suorittamiseen, tulosten koostamiseen ja asetuksen antamiseen liittyvästä aikataulusta. Suositelluimpana laskenta-aikana 27.7.-4.8. saatiin huomattava osa kolmioista kierretyksi. Metsästysaikaasetukseen liittyvään yhteenvetoon (8.8.) mennessä käytettävissä oli 668 kolmion aineisto. Tämän yhteenvedon aineisto kattaa 827 riistakolmion tiedot. Hienosti sujuneesta työstä kuuluu kiitos kaikille tahoille, mutta suurin niistä metsästäjille mittavasta aineistosta, sen ripeästä hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta! Metsäkanalintujen keskimääräinen tiheys (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä  50 x 50 km:n ruuduissa) heinä-elokuussa 2013. Suluissa oleva luku kuvaa tiheysluokan ruutujen lukumäärän. 6 l Metsästäjä 5 l 2013
• R iistakeskus ja muut toimijat tiedottivat tiivistetystä laskentajaksosta aktiivisesti ja laskentatuloksia palautui riistantutkimukselle ripeästi. Laskennat keskittyivät kahteen viikonloppuun, 27.-28.7. ja 3.-4.8. Huippupäivinä, kahtena lauantaina 27.7. ja 3.8. laskettiin kumpanakin yli 150 riistakolmiota. Säät tiiviin jakson aikana olivat hyvät. Ilma oli lämmin ja pääosin poutainen. Muutamina päivinä lämpötila oli ehkä liiankin korkea,maastossa saatiin totisesti hikoilla! Tulosten tallennuksen aikana ajantakaiset yhteenvedot toimitettiin RKTL:n kotisivuille 1.8. alkaen, ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran 7.8. Lintukannoissa myönteistä kehitystä Maalintukannat näyttävät kehittyneen suotuisasti. Valtakunnallisten keskiarvojen mukaan metsotiheys kasvoi edellisvuodesta jopa neljänneksen,teerellä ja pyyllä muutosluvut olivat 10 % luokkaa.Riekolla suhteellinen muutosluku oli metsoakin suurempi, peräti 33 %. Metsolla, teerellä ja pyyllä tämä tarkoittaa sitä, että nyt todetut tiheydet ovat koko riistakolmiohistorian korkeimpia monella alueella. Riekolla tilanne on toinen. Vaikka lajin tiheydet kohosivat paikoin, yleiskuva ei ole hyvä. Riekon parikymmentä vuotta kestäneessä alamäessä nyt nähty lievä muutos on ilahduttava,mutta se ei vielä tarkoita lajin hyvinvointia Lajien yhteistiheys, koko maan keskiarvo lähes 25 lintuyksilöä metsämaan neliökilometrillä, on riistakolmiojakson korkeimpia. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli yli 10 % ja aikaisempiin vuosiin (koko riistakolmiojakso, viisi edeltänyttä vuotta) verrattuna tiheys on neljänneksen suurempi. Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa todettiin 26-vuotisen seurantajakson korkein lajien tiheys. vaitaan koko riistakolmiohistorian korkein tai korkeimpia poikasosuuksia erityisesti metsolla, jonka kanta kasvoi edellisvuodesta eniten. Metson osalta myös keskimääräinen poikuekoko oli pääosassa maata laskentajakson korkeimpia,samoin kuin poikueellisten naaraiden osuus kaikista havaituista naaraista. Metsolla suotuisa vuosi Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Kolmioiden lkm Metsotiheys kasvoi vuoden takaisesta koko maan keskiarvon valossa neljänneksen. Voimakkainta kasvu edellisvuodesta oli Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Satakunnan ja Etelä-Savon riistakeskusalueilla. Keskitiheys oli 7 yksilöä metsämaan neliökilometrillä Kainuun,Oulun ja Pohjois-Karjalan alueilla,missä todetut tiheydet olivat koko 26-vuoOtolliset olosuhteet tisen riistakolmiojakson korkeimmat. Osassa Vuoden takainen lintukanta oli riistakolmioikeskistä Suomea metsokanta oli ennallaan tai den 25 vuoden mittakaavassa hyvä. Pääosasvähentynyt hieman. Pääosassa maata metsotiheys oli noin puolitoistakertainen verrattuna sa maata tiheyskeskiarvot olivat keskimääedellisen viiden vuoden tai koko kolmiojakson räistä korkeammat, ja vain Lapissa kannat keskiarvoihin. heikkenivät vuodesta 2011. Syksyn jälkeen Teeren koko maan keskitiheys oli 10 % edelolosuhteet lintujen kannalta olivat mainiot. lisvuotista korkeampi. Tiheys on hyvä, sillä Talvella oli kylmää ja lumista, mitä pidetään pohjoisiin oloihin sopeutuneille kanalinnuille se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisinä vuosina ja saman verran korkeampi kuin parhaina oloina. Pienpoikasajan sääolot ovat Poikastuotto hyvä lajien poikastuoton kannalta kriittiset. Tä- Kanalintukannan muutos vuodesta toiseen kaikkina riistakolmiolaskennan vuosina kesnä vuonna sääolot kesäkuun jälkipuoliskolla riippuu selviytymisestä talven yli ja pesimis- kimäärin. Korkeimmat teeritiheydet (yli 12 ykja heinäkuun alussa olivat suotuisat; kylmiä menestyksestä. Vuodesta toiseen näiden teki- silöä/km2) todettiin Keski-Suomessa,Oulussa, jaksoja ei ollut pohjoisimmassa Lapissakaan. jöiden vaikutukset kannanmuutokseen vaihte- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Munapesiin ja poikasiin kohdistuva petojen levat.Aineiston alustava analyysi osoittaa,että Lapin teeritiheys oli vain, 5,6, mutta toisaalta aiheuttama kuolleisuuskaan ei ole ollut mer- lintujen talvesta selviytyminen on ollut tavan- siellä nyt todettu oli kolmanneksi korkein laskittävää.Myyräkannat olivat edelleen melkein omainen. Suurempi tekijä kannanmuutosten kentojen historiassa. Varsinais-Suomen tiheys koko maassa hyvin heikot, eikä pienpetojen taustalla on ollut pesimismenestys, niin kuin oli alhaisin. Teerikanta vahvistui eniten Etelämäärä ollut suuri. Hyvän lisääntymiskauden yleensäkin. Kun tarkastellaan riistakeskus- Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Lapissa aluekohtaisia keskiarvoja, monella alueella haPyytiheys kasvoi koko maan lukujen valossa edellytykset olivat olemassa. edellisvuodesta 8 %. Kolmiohistoriassa nyt havaittu tiheys on kuitenkin hyvä, 16 % korkeampi kuin Metso Teeri Pyy Riekko viitenä edellisenä vuonna keskimäärin ja saman verran koko kolmioajan keskiarvoa korkeampi.Tiheys yli 12 yksilöä neliökilometrillä todettiin Satakunnassa, Etelä- ja Etelä-Häme 21 4,0 ± 51 7,7 ++ 35 13,4 ++ 44 Pohjois-Hämeessä sekä PohjoisEtelä-Savo 62 5,5 ++ 51 6,9 ± 44 9,8 ± 45 Savossa ja Satakunnassa. OulunKaakkois-Suomi 39 5,7 ++ 34 7,1 ++ 51 9,3 + 48 0,0 ± 0 Kainuun alueella muista poiketen Kainuu 84 7,0 ++ 59 14,5 ± 60 7,9 59 1,5 ± 61 Keski-Suomi 66 4,9 ± 47 12,5 ± 54 10,6 ± 46 0,4 ± 47 tiheys on parin viime vuoden aikaLappi 128 4,8 ++ 43 5,6 ++ 53 3,5 ++ 57 2,1 ++ 61 na pikemminkin laskeva. Oulu 114 6,0 + 47 12,4 ± 54 4,6 47 1,6 ++ 73 Oulun ja Lapin riistakeskusaluPohjanmaa 62 5,2 + 46 12,5 ± 52 6,5 ± 31 0,1 -40 eilla riekkotiheys koheni edellisPohjois-Häme 24 4,4 ± 45 8,2 56 14,4 ± 49 vuodesta, mutta siitä huolimatta Pohjois-Karjala 73 6,7 ++ 53 9,2 ± 52 11,4 ++ 55 0,1 ++ 0 se on selvästi kolmiojakson keskiPohjois-Savo 49 3,1 45 12,3 ± 53 13,7 + 44 arvoja alhaisempi. Oulun alue on Rannikko-Pohjanmaa 19 2,0 -37 6,9 ± 24 5,4 + 19 Satakunta 55 6,4 ++ 53 10,2 ± 49 12,1 ± 47 0,1 ++ 80 lounais-koillissuunnassa pitkä, ja Uusimaa 19 5,6 + 49 8,5 ± 44 9,9 -49 tulosten mukaan suotuisa kehitys Varsinais-Suomi 12 5,1 ++ 59 4,9 ± 38 11,9 ± 43 edellisvuodesta painottuu alueen Koko maa 827 5,4 + 49 9,9 ± 52 8,4 ± 48 0,8 ++ 63 keski- ja koillisosiin. Kainuussa Metsäkanalintujen runsaus (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus nyt todettu tiheys oli sama kuin kaikista havaituista) heinä-elokuussa 2013. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plus- ja miinusmervuosi sitten ja samoin kuin muukein (± muutos < 15 %, +- ja ? muutos 15-30 %, ++ ja ? muutos >30 %). alla selvästi pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi. Metsästäjä 5 l 2013 l 7
• Lihaa saa kaupastakin! Breda-haulikot Remekseltä! Breda Grizzly Ja vika on enää miehessä 1559,- Made in Italy Kaliiberi: 12/89 Toimintatapa: Inertiatoiminen puoliautomaatti Tukki: Synteettinen Paino: 3,2 kg Piippu: 30? Toimitetaan polymeerisalkussa Saatavilla lisähintaan myös camo-värityksellä Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2013-31.7.2014 Alue Metsästysaika Teeri Koko maa 10.9.-31.10. Pyy Koko maa 10.9.-31.10. Metso Varsinais-Suomen maakunta ja Uudenmaan maakunta lukuunottamatta Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntia Rauhoitettu Muualla maassa ja Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kunnissa 10.9.-31.10. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat 10.9.-31.3. Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunta lukuun ottamatta Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kuntia 10.9.-30.9. Breda Chiron Kevyt kuin poliitikon lupaus Riekko Kaliiberi: 12/76 Toimintatapa: Inertiatoiminen puoliautomaatti Tukki: Synteettinen, pehmustetulla poskipakalla Paino: 2,9 kg Piippu: 26?, 28? Toimitetaan polymeerisalkussa 1159,- Breda Xanthos Black Lähtee kuin telkkä pöntöstä 1479,- 8 l Muualla maassa ja Rauhoitettu Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Kaliiberi: 12/76 Toimintatapa: Inertiatoiminen puoliautomaatti Tukki: Pähkinäpuu Paino: 2,9 kg Piippu: 28? Toimitetaan polymeerisalkussa Metsästäjä 5 Valtuutetut Breda-jälleenmyyjät: Eräkala Soutajantie 12, 39500 Ikaalinen Aseliike Veljekset Koivula Oy Koivistontie 46, 31640 Humppila Tiura-Uistin Ky Limingantie 2, 90400 Oulu Ahti Huvila Oy Alajärventie 9, 63800 Soini Sportia Nurmes Porokylänkatu 14, 75530 Nurmes Raimo Olkkonen Oy Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi Kuusamon Elmo Sport Kitkantie 18, 93600 Kuusamo Ase- ja Korjausliike Talvitie Järvenkyläntie 330, 21570 Sauvo l 2013 jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta Lähimmän www.remes.fi/jalleenmyyjat.php Kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat 10.9.-31.3.
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistalaskentojen tulokset entistä paremmin hyödynnettävissä Kesän edetessä erämiehet valmistautuivat yhä enemmän tulevan syksyn jahteihin suunnitellen lomiaan, erävarusteiden hankintaa, kuntouttaen koiriaan yms. Vääjäämättä metsästäjien keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millaisilta kesän sääolosuhteet vaikuttivat riistan kannalta. Tuntuu käsittämättömältä, että näiden valittajien mielestä ilveskannan pitäisi edelleen vain jatkaa kasvuaan. Tulee vääjäämättä mieleen erään laulun sanat: ?kun mikään ei riitä?! Meillä metsästäjillä on näkemys, että tämä tulevan kauden lupakiintiö ei käännä ilveskannan kehitystä vielä laskuun ? kannan kasvun se toki saattaa pysäyttää. Varsin yksituumainen näkemys oli, että kesän sääolosuhteet olivat kokonaisuutena riistan kannalta suotuisat. Kesä tuli ryminällä ja säät olivat alkukesästä todella lämpimät. Pitkiä ja kylmiä sadekausia ei ole ollut kanalintujen poikueitten kuoriutumisvaiheessa ja lisäksi hyönteisravintoakin piti olla tarjolla.Kesäkuussa puolivälissä tosin oli Itä- ja Pohjois-Suomessa vuodenaikaan nähden yksi harvinaisen ankara hallayö, jolla saattoi olla vaikutusta myös poikueiden selviämiseen. Mielenkiinnolla odotettiin aikaistettujen poikuelaskentojen ensimmäisiä tuloksia tutkimuslaitoksen suunnalta ja myös ministeriön asetusta kanalintujen metsästysajoista. Ilveskannan hallitsematon kasvu voisi johtaa tilanteeseen, että pienten hirvieläinten, metsäpeuran ja jäniksen kannat romahtavat, mikä aiheuttaisi vääjäämättä myös ilveskannan nopean taantumisen. Käsitykseni mukaan tämä tuskin voi olla minkään osapuolen tavoite. Meillä on täysin mahdollista turvata riistakantojen tasapainoinen kehitys, mikäli emme kaivaudu liian syvälle omiin poteroihimme, vaan koetamme ymmärtää ja arvostaa myös toisten osapuolten näkemyksiä. Kesän aikana on ministeriö antanut myös asetuksensa karhun ja ilveksen poikkeusluvista sekä hanhien metsästyksen rajoittamisesta. Karhujen poikkeusluvat kasvavat merkittävästi Keski-Suomen levittäytymisvyöhykkeellä, mikä on ehdottomasti oikeaan osunut päätös. Karhun poikkeuslupien kohdentamisen osalta kovin suurta tyytymättömyyttä ei ole kantautunut juuri miltään suunnalta, joten tehdyt hallintopäätökset vaikuttavat hyvin perustelluilta. Ilveksen poikkeusluvat kasvavat koko maassa merkittävästi, kiintiön myönnettäville pyyntiluville ollessa ensi pyyntikaudelle 589 kpl. Metsästäjät ovat viime vuosina tehneet hirmuisen talkooponnistuksen eri alueilla ilvesten talvisissa erillislaskennoissa, joten on erinomainen asia, että näiden tarkempien laskentatulosten vaikutus näkyy nyt selvästi myös lupakiintiön selvänä kasvuna. Luonto- ja ympäristöjärjestöt ovat voimakkaasti kritisoineet ministeriön ilvesasetusta todeten sen johtavan taantuvaan ilveskantaan maassamme. Ilveksen hoitosuunnitelman julkaisuajankohtaan verrattuna maamme ilveskanta on nyt vähintään kaksinkertainen ja se on jatkanut kasvuaan koko hoitosuunnitelman voimassaoloajan. Jo vuoden 2007 hoitosuunnitelmassa todettiin sen hetkisen ilveskannan täyttävän suotuisan suojelun tason. Metsästäjien tekemien riistalaskentojen merkitys metsästysaikojen ja saaliskiintiöiden mitoituksessa on viime vuosina selkeästi korostunut. Kolmiolaskentojen aikaistaminen, kolmioiden määrän lisääminen ja saman vuoden laskentatulosten käytön mahdollistaminen on antanut aivan uudet mahdollisuudet reaaliaikaisen tiedon hyödyntämiseen kanalintujen metsästyksen mitoituksessa niin hallinnollisessa menettelyssä kuin metsästysseurojen päätöksissä. Yhteistyön syveneminen Suomen metsästäjäliiton  kanssa riistalaskennoissa turvaa entistä paremmat mahdollisuudet riistalaskentojen toteuttamiseen. Kannattaisiko riistalaskentojen osalta myös miettiä, ovatko kaikki käytössä olevat menetelmät enää tätä päivää, vai pitäisikö metsästäjien talkooponnistusta kohdentaa jotenkin uudella tavalla? Olisiko laskentatyötä entistä enemmän kohdistettava suurpetojen ja hirvieläinten maastolaskentaan? Missä määrin suurpetolaskentoja voitaisiin tehdä hirvenmetsästyksen yhteydessä, kuten Kainuussa edellisenä vuonna kokeiltiin? Metsästäjien motivoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että laskentatulokset ovat mahdollisimman nopeasti hyödynnettävissä käytäntöön. Tarkentunut arvio nopeasti lisääntyneestä ilveskannasta ja sen myötä ilveskiintiön kasvu antaa monelle laskijalle uskoa, että tehty työ ei ole mennyt hukkaan! Metsästäjä 5 l 2013 l 9
• hinta! www.karkkainen.com 14 90? Lähes täysi villa! 39 ANAR KAALO MAASTO KARVAHATTU Aitoa karvalkkia jahtihommiin. Maastogamo karvahattu viileimpiin jahtiaamuihin. Mukava malli, reilu mitoitus ja takuulla tarkenee. Tilausnumero 101446593 ? GARMIN ASTRO 320/DC 50 BUNDLE TUTKA Garmin esittelee kokonaan uudelleen suunnitellun ja ominaisuuksiltaan parannetun koirapannan Astro ?järjestelmään. DC 50 ? pannassa on uusi, erittäin herkkä GPS/ GLONASS ? vastaanotin, joka lisää koiran paikantamiseen käytettyjen satelliittien määrää huomattavasti. Koiran sijainti on tiedossasi entistä nopeammin ja yhteys pysyy myös peitteisessä maastossa. Uusittu rakenne on kestävämpi ja 10 metriin asti vesitiivis. Uusi, ruostumattomasta teräksestä valmistettu 57 cm pitkä VHFantenni tarjoaa kestävyyden lisäksi lisää kantomatkaa yhteyden säilyttämiseksi. Tehokkaamman litium-ioni akun toiminta-aika on 26-54 tuntia. Lisätoimintona löytyy myös Rescue Mode, joka lisää huomattavasti akun kestoa, tarvittaessa automaattisesti. Tällä saadaan tärkeitä lisätunteja esim. kadonneen koiran etsimiseen Tilausnumero 101520614 ANAR ARMY VILLAPAITA Alkuperäinen armeijan villapaitamalli. Lämmin ja mukava käyttää. - 80% villa 20% akryyli - Koot s-xxxl Tilausnumero 101446559 799 ? 139 ? ANAR BIVDU PRO KALVOPUKU Vahvempi metsästysasu täydellisellä vedenpitävyydellä. Harjattu pintakangas ei kahise. Useita taskuja tavaroiden säilytykseen. Kiristykset hihansuissa, vyötäröllä ja helmassa. Tilausnumero 101446587 1990? 790? ANAR KAALO HIRVI KARVAHATTU Oranssi gamo karvahattu hirvijahtiin tai vapaa-aikaan. Lämpöä ja laillista näkyvyyttä myös hirvipassiin. Tilausnumero 101446601 HUBERTUS TEERIPILLI 452 Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi Tilausnumero 100198005 7 90? HUBERTUS PYYPILLI 462 Pyyn metsästyksen helpottamiseksi suunniteltu pilli houkuttelee uteliaat linnut jahtipaikallesi. Tilausnumero 100195018 18 90? ANAR SAFETY METSÄSTYSLIIVI Oranssi metsästysliivi gamo kuviolla, uusittu lainmukainen kuvio. Radiopuhelintasku antennipaikalla. Ja on muuten laatuun nähden huippa edullinen! Tilausnumero 101446565 14 90? ANAR LETTO SÄÄRYSTIMET Vedenpitävät maastokuvioiset säärystimet suojaa kenkiä, estää lahkeiden kastumisen ja likaantumisen. Helppo pukea. Sivussa kokopitkä vetoketju tarranauha- ja nappilukituksella. Pohjassa vaijeri pikalukituksella. Sisäpuolisella nastalla säärystin saadaan kiinnitettyä esim jalkineiden nauhoihin. - 100% polyester oxford 600D coated PVC waterproof Tilausnumero 101446538 19 90? ANAR KAALO SNOWCAMO KARVAHATTU 19 90? ASEPUSSI, KIVÄÄRI, CAMO Maastokuosinen pehmustettu asepussi kiikarikiväärille. Kantokahvat ja kantohihna. Puolipitkä vetoketju. Koko 120cm x 32cm. Tilausnumero 101160941 lumigamo karvahattu lumenpeittämään maastoon. Todella lämmin vaihtoehto ja toimii myös naamiona. Tilausnumero 101446597 49 90? Valkoinen! 4 90? ANAR FLEECE KÄSINEET Lämmin fleecekäsine vedenpitävällä kalvolla. Tyylikäs maastoon sulautuva kuviointi. Koot l,xl,xxl Tilausnumero 101446608 SNIPER HIRVILIIVI Kevyt metsästysliivi hirvijahtiin. Tilausnumero 101479882 10 l Metsästäjä 5 9 90? l 2013 6 90? SNIPER VALKOINEN COMMANDOPIPO 100% akryyli, Kevyt, mutta suojaava kommandopipo valkoisella värillä. Erinomainen naamio lumenpeittämään maastoon talvijahdeissa tai ihan vaan vapaa-ajalle. Tilausnumero 101446611 SNIPER ASEREPPU Matalat kumitetusta verkkokankaasta valmistetut olkaviillekkeet mahdollistavat ampumisen jopa reppu selässä. - Oma tasku kiväärille - Nyt entistäkin tilavampi, pussiin mahtuu jopa sporter kivääri tai metsästyskivääri ampumatukineen. - Tilavat sivutaskut, useita vaihtoehtoisia kiinnityspisteitä - Vahva lantiovyö jakaa tehokkaasti taakkaa - Kulkee kevyemmin mukana. - Maastoväri sulautuu metsästäjän mukana hyvin luonnon väreihin. - Materiaali: Polyester, nailon, kumi Tilausnumero 101396824
• 599 ? BORNIAK UW-150 SAVUSTUSKAAPPI Sinkitty tilava savustuskaappi, johon mahtuu kerralla jopa 20kg lihaa. Tällä asvustimella saavutat parhaat lopputulokset tasaisen maun, värin ja koostumuksen. Säädetävä teho lämpötilan mukaan 700w-1400w. Jännite 230v, Teho max 1400w, Tilavuus 150l, Paino 20kg Korkeus 995mm, Syvyys 475mm, LEveys 530mm Tilausnumero 101500546 449 Niho VAKUUMIKONE Helppokäyttöinen säilömiskone pakkaa tavarat ja einekset tilaa säästävästi ja ilmatiiviisti. Paketti sisältää aloitussetin pakkauspusseja. Tilausnumero 101417368 ? BORNIAK UW-70 SAVUSTUSKAAPPI Tilava savustuskaappi, jolla saat ruokasi maistumaan entistäkin paremmalta. SInkitty runko kestää paremmin ulkoilmassa. 500 w termostaatti säätää lämpötilan juuri haulammallesi tasolle. Kaappiin mahtuu kerralla jopa 10kg lihaa. Jännite 230v Vastus 500 Tilavuus 70l Paino noin 10kg. Tilausnumero 101500545 49 39 90 2990? 990? 990? NIHO 28X60 50KPL VAKUUMIPUSSI Paras vaihtoehto isojen lihapalojen pakkaamiseen. Suurin vakuumipussipaketti. - Koko: 28cm x 60cm - 50 pss/pkt Tilausnumero 101449273 NIHO 15X30 50KPL VAKUUMIPUSSI Valmiit vakuumipussit lihan, kalan ja marjojen säilytykseen sekä tyhjiöpakkaamiseen. Koko:: 15cmx30cm Paketissa 50 pussia Tilausnumero 101449275 NIHO 22CMX5M 2KPL VAKUUMIRULLA Vakuumipussirulla, josta voit tehdä haluamasi pituisia pusseja. Rullanpituus 5 metriä ja pussin leveys 22cm. - 2 rll/pkt Tilausnumero 101417370 LAVA 20CMX30CM VAKUUMIPUSSI ? BORNIAK KYLMÄSAVUADAPTERI Nelinkertainen erikoispussi, jonka alapuolella oleva kuviointi toimii ilmakanavana. Erityisen kestävä ja useaan kertaan uudelleen käytettävissä. Pussit kestävät pakastusta ja keittämistä. Pussit 100 %:sen ilmatiiviitä! Pakkauksessa 50 kpl pusseja. Koko:: 20cm x 30cm Paketissa:: 50 pussia Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Tilausnumero 101459422 19 90? Savustimeen asennettava kylmäsavussovitin. Maksimaalinen vaihtoehto lämmönsääteltyyn. Paketti ei sisällä liitäntä putkea. Pituus 240mm Leveys 250mm Korkeus 288mm Paino 1kg Ulostulo 110mm. Tilausnumero 101500547 149 ? BORNIAK GD-01 SAVUGENARAATTORI Tasaisesti purua polttava generaattori takaa tasaisen savustustuloksen. Tuottaa savua yhdellä ttäytöllä jopa 7-8 tuntia. Yleismalli joten sopii myös muihin markkinoilla oleviin savustimiin. Lisävarusteena saatavana kylmäsavustus adapteri generaattorin ja suvustuskaapin väliin. Jännite 230v Teho max 110w Tilavuus 2l Paino noin 2kg BORNIAK 10L LEPPÄ SAVUSTUSPURU Pituus 366mm Savustuspuru 10 litran pussissa. Testattu koostumus parhaaseen ja tasaiseen Leveys 182mm lopputulokseen. Korkeus 247mm Tilausnumero 101500549 Tilausnumero 101500544 5 90? 2 90? BORNIAK KALAN RIPUSTUSKOUKKU Ripustuskoukut lihalle tai kalalle. SOpii suoraan Borniac savustimiin. Tilausnumero 101500552 se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Kärkkäinen Oulu Kärkkäinen Ii Kärkkäinen Lahti Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Infopiste 010 430 3820 Keskus 010 430 3630 Ollilanojankatu 2, Ylivieska Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Sorosentie 2, Ii Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: www.karkkainen.com Metsästäjä 5 l 2013 l 11
• Teksti ja kuvat Kimmo Pöri Riistakolmiolle kolmessa polvessa Riistakolmiolaskentaan osallistuminen on jokaisen metsästäjän velvollisuus, Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen sanoo. I tä-Kuhmossa sijaitsevan Saunajärven Kilpelänkankaalle kokoontuu elokuisena perjantaiaamuna kymmenkunta eri-ikäistä metsästäjää.Punaoranssiin vaatetukseen sonnustautunut porukka on helteestä huolimatta innolla osallistumassa metsästysseura Rajan Ruutiukot ry:n alueella olevan riistakolmion numero 1207 laskemiseen. Laskennan käytännön toteuttamisesta vastaava seuran varapuheenjohtaja Pentti Härkönen jakaa jo parkkipaikalla porukan pienimmiksi ryhmiksi ja antaa jokaisen ryhmän vetäjälle kartan.Hän on osallistunut jokaiseen laskentaan riistakolmion perustamisesta saakka eli 25 vuoden ajan. 12 l Metsästäjä 5 l 2013 - Porukka on aina saatu helposti kasaan, karttaa vaivihkaa tutkaileva Mikko Kanniainen toteaa. Rajavartiolaitoksen palveluksesta eläkkeelle jäänyt Kanniainen toimii nykyisin myös Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana. Hänelle riistakolmiolaskentaan osallistuminen on aina ollut itsestään selvää. - Koen sen jokaisen metsästäjän velvollisuudeksi, hän painottaa. Laskentaan osallistuvat Pentti, Paavo ja Tommi Puurunen ovat myös seuran jäseniä ja metsästäjiä kolmessa polvessa. Ikäeroa suvun vanhimman ja nuorimman metsämiehen välillä on yli viisi vuosikymmentä. Hiljattain metsästyskortin ja ampumakokeen ensi yrittämällä suorittanut 13-vuotias Tommi on innokas metsästäjä. Nuoresta iästään huolimatta hän kulkenut Paavo-isänsä kanssa metsällä lähes kymmenen vuotta. - Tommi taisi olla viiden vanha, kun hän ensimmäisen kerran sanoi haluavansa metsälle mukaan, Paavo-isä muistelee. Tommi (vas), Paavo ja Pentti Puurunen osallistuivat riistakolmiolaskentaan Kuhmon Kilpelänkankaalla kolmen sukupolven voimin. Kovakuntoisia ruutiukkoja Rajan Ruutiukot ry perustettiin v. 1977 Rajavartiolaitoksen Kuhmon alueen työntekijöiden henkilökuntakerhoksi. Sittemmin seuran sääntöjä on muutettu useaan otteeseen, ja tällä hetkellä monilla sen 53 jäsenestä ei ole yhteyttä Rajavartiolaitokseen. Toiminnan pääpaino on hirven metsästyksessä, mutta joka vuosi lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävän vuosijahdin yhteydessä pyydetään porukalla myös pienriistaa. Liekö sattumaa vai ei, mutta tämän jutun tekijä saa kunnian kulkea porukan kolmen ehkä kovakuntoisimman metsämiehen mukana vajaan viiden kilometrin matkan. Porukan vetäjänä ja suunnistajana toimiva Kanniainen kertoo olleensa laskemassa mel-
• Kuhmon Kilpelänkankaan maisemissa 2.8.2013 tehdyssä riistakolmiolaskennassa saatiin seuraavat havainnot: l l l l l l l l l l l l Laskentaporukan vetäjä Mikko Kanniainen ja Pasi Makkonen tarkistavat aika ajoin, että laskijoiden etäisyys toisistaan on ohjeiden mukainen. metso, uros 1 kpl metso, naaras 2 kpl (eri havainnot) teeri, uros 2 kpl (eri havainnot) teeripoikue 1+5 pyypoikue 1+2 pyy 1 kpl pyypoikue 1+7 sepelkyyhky 3 kpl kaksi tunnistamatonta riistalintuhavaintoa jänis 1 kpl tuore karhun jälki ojassa (aikuinen) laskentakaistan ulkopuolelta 7:n hanhen havainto Kapuamme välillä jyrkkää rinnettä ylös ja heti perään alas. Edestämme pyrähtää useita pyitä, myös meistä vasemmalla kulkeva Paavo Puurunen saa niistä havaintoja. - Yksi emolintu ja ainakin seitsemän poikasta, Kanniainen summaa ja kirjoittaa havainnot saman tien laskentalomakkeen riveille. Lintuja kohtalaisesti Kaikki havainnot riistasta merkitään saman tien kenttäpöytäkirjaan laskennan kuluessa. Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen tutkii kartalle merkittyä riistakolmiota ennen laskentaurakan alkamista. johtaman partion edestä rysähtää siivilleen yksinäinen koppelo. Lajista ei jää pienintäkään epäselvyyttä,sillä karkonnut lintu sattuu lentämään suoraan Paavo Puurusen silmien edestä. Miltei samassa hötäkässä Pasi Makkosen edestä nousee jänis päivämakuuksiltaan. Ennen lyhyttä hengähdystaukoa seuran majalla loikimme vielä leveiden suo-ojien yli. Kosketusta riistaan ei enää kolmion tämän sivun viimeisillä sadoilla metreillä saada. Pyitä pyrähtelee kein aina, kun vain suinkin on päässyt. Hän laskee olleensa estynyt vain kahdesti. - Niinäkin kesinä osallistuin kyllä kolmiolaskentaan synnyinpitäjässäni Puolangalla,kuten tänä vuonna myös. Kanniainen tutkii hetken karttaa ja tarkistaa kompassista suunnan. Paavo Puurunen ja Pasi Makkonen asettuvat hänen molemmille sivuilleen sopivan etäisyyden päähän. - Eiköhän pojat lähdetä liikkeelle, Kanniainen huikkaa. Jo ensimetreillä selviää, että koko riistakolmio on tarkoitus laskea mahdollisimman nopeasti eli alle kahdessa tunnissa.Sen verran rivakka on miesten askel. Yhdeltä porukalta tämä ei tietenkään onnistu, mutta tällä kertaa kolmion jokaiselle sivulle riittää kolmihenkinen joukkue. Ensimmäisen kilometrin aikana Kanniaisen Majan jälkeen edessä on lähes täyspitkä riistakolmion sivu hyvin vaihtelevassa maastossa. Alkutaipaleella hypimme jälleen syvien ja leveiden ojien yli. Keksimme sieltä täältä merkkejä majavista sekä hirven jätöksiä. Erään ojan pehmeältä penkalta havaitsemme muutaman päivän vanhat karhun jäljet. - Hirvillä menee tällä hetkellä melko huonosti. Vasat puuttuvat. Suurpedoilla on varmasti osuutensa tässä asiassa, Kanniainen toteaa mietteliäänä. Matka jatkuu. Siellä täällä maastossa on jälkiä talvisodan ankarista taisteluista. Eräällä rämeellä olevat heinittyneet kuopat ovat Kanniaisen mukaan kranaattien räjähdysten aikaansaamia. - Erilaista metalliromua ja ammuksia on kerätty täältä vuosikymmeniä, Kanniainen kertoo. Loppumatkan saamme kulkea jokseenkin rauhassa. Maisema on Kanniaisen mukaan muuttunut viime vuosista melkoisesti, kun muutama hehtaari vanhaa metsojen suosimaa sekametsää on hakattu. - Näissä liki puuttomissa kankaissa ei taida kanalintuja olla muutamaan vuosikymmeneen, Kanniainen toteaa katsellessaan mietteliäänä ympärilleen. - Hirville näistä kyllä tulee hyviä ruokamaita ennen kanalintujen paluuta, hän jatkaa. Viimeiset sadat metrit kuljemme mustikoita pursuavassa nuoressa mäntytaimikossa.Kanalinnut pysyttelevät edelleen piilossa, mutta karhun hajottamia kantoja sattuu matkan varrelle useita. - Karhuvaarassa ollaan, nimensä veroinen paikka, Kanniainen toteaa. Siirrymme lopuksi seuran majalle autolla. Yksi laskentaporukka on ehtinyt sinne ennen meitä. Ennen kotiinlähtöä on yhteenvedon aika. Laskentaan osallistuneiden yleinen käsitys on, että kanalintupoikueet löytyvät vuodesta toiseen jokseenkin samoilta seuduilta. - Nytkin sitä melkein osasi odottaa pyypoikueen pyrähtämistä juuri siellä, missä havaitsimmekin ne. Maisemat ovat kuitenkin vuosien varrella muuttuneet ja sitä myötä myös riistahavainnot, Kanniainen tuumii. Riekoista ei saatu havaintoja tälläkään kerralla, mikä kertoo lajilla menevän nykyisin ainakin tällä alueella melko huonosti. Laskentaporukan nuorimmasta päästä oleva Tommi Puurunen totesi lintuja olleen kohtalaisesti, mutta mustikoita sitäkin enemmän. - Mukavaa oli, hän tiivisti urakan päätteeksi. Metsästäjä 5 l 2013 l 13
• Dos. Heli Siitari, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Teeren syyssoidin ajoittuu juuri kanalintujen metsästysaikaan, eli noin syyskuun alusta lokakuun loppuun. Syyssoitimet kannattaisi kuitenkin jättää rauhaan ja metsästää muita yksilöitä alueen ympäristössä. Mitä suurempi soidin on, sitä enemmän se houkuttelee alueelle pesiviä teerikanoja. T eeren soidin on kevään näyttävä tapahtuma, mutta teerikukot pitävät reviiriään lähes läpi vuoden. Ainoastaan kesällä, juuri soidinkauden päätyttyä, niiden aika kuluu metsässä.Tällöin ne sulkivat itselleen uuden höyhenpuvun, ja toipuvat soitimen rasituksista ollakseen jälleen valmiita syyskuun alkupuolella puolustamaan reviiriään syyssoitimen aikaan. Jokainen keväällä metsässä liikkunut tietää, että teeren soidin voi kuulua jopa kilometrien päähän. Kevätsoitimella on vain yksi tarkoitus: naaraat vierailevat soitimella vain paritellakseen mieluisan kukkonsa kanssa. Teerinaaraat valikoivat poikastensa isäksi soitimen elinvoimaisimman kukon, ja näin ollen yksi huippukukko voi olla isä lähes kaikkien kanojen jälkeläisille alueellaan. Kana palaa useimmiten samalle kukolle myös seuraavina keväinä, jos kukko vain on vielä hengissä. Ainakin yhtenä aamuna vapun seutuun kannattaa lähteä katsomaan itse soidintapahtumaa paikan päälle: kukot ottavat mittaa toisistaan urakalla höyhenten pöllytessä.Samalla saa kuvan alueensa teerikannasta: jos kukkoja on soitimella kymmenen tai enemmän, on kyseessä nykymittapuun mukaan kohtuullisen hyvänkokoinen soidin, jota kannattaa vaalia! Mitä suurempi soidin on, sitä enemmän se houkuttelee alueelle pesiviä teerikanoja. Luonnontilaisilla soitimilla sisäsiitos on harvinaista Luonto on hoidellut asian niin,että kanat luontaisesti välttävät sisäsiitosta. Tähän on monia keinoja.Yksi tärkeimmistä on yksilöiden erilainen levittäytyminen synnyinseuduiltaan ensimmäisen elinvuoden aikana. Kanajälkeläiset siirtyvät pääosin muualle kotiseudultaan, kun taas kukkojälkeläiset jäävät isiensä ja emiensä jalansijoille loppuelämäkseen. Kanan koirasjälkeläiset siis useimmiten soivat jopa samalla soitimella 14 l Metsästäjä 5 l 2013 Vanhat te ovat paikallisen teerikannan ydinjoukko isänsä kanssa, ja lähistöllä pesii koiraan emä loppuikänsä. Kanat ovat mieltyneet soitimen vanhimpiin elinvoimaisiin kukkoyksilöihin,sillä tällä tavoin ne luontaisesti välttävät paritumisen omien poikiensa kanssa, ja saavat poikueidensa isäkseen kukon, joka on osoittanut pärjäävänsä ympäristössään ja saanut vallattua paikan soitimen keskustan tuntumasta. Jos vanha kukko on jostain syystä poissa reviiriltään seuraavana vuonna,voi kana pariutua jopa oman poikansa kanssa.Tutkimuksiemme mukaan teerikanat eivät tunnista sukulaisiaan, vaan alkujaan evoluution kulussa systeemi on kehittynyt niin, että luonnontilaisilla soitimil- la kanat eivät parittele omien jälkeläistensä kanssa, sillä saatavilla on aina vanhoja, ei-sukulaiskukkoja. Soitimen koko vaikuttaa teerikannan kokoon Soitimen koolla on kriittinen vaikutus alueen teerikannalle. Kanat valikoivat ensimmäisenä elinvuotenaan levittäytyessään seudun, jossa ne pesivät koko loppuelämänsä. Tässä tapahtumassa kriteerinä on muun muassa soitimen koko: tutkimuksemme osoittavat, että kanat suosivat alueensa suurimpia soitimia. Eli mitä enemmän keväällä soitimella kukkoja, sitä varmimmin paikka houkuttaa
• vierailevat silloin tällöin syyssoitimella katselemassa tilannetta, mutta pariutumista ei syyssoitimella tapahdu. Syyssoidin ajoittuu juuri kanalintujen metsästysaikaan, eli noin syyskuun alusta lokakuun loppuun.Tämän jälkeen teeret alkavat parveutua talviparviin, mutta telemetriatutkimuksemme osoittavat, että vanhat kanat näyttävät pysyvän reviireillään jopa tammikuuhun saakka. Kuvat soidinalueen ulkopuolelle Kuvastus on perinteinen teeren jahtimuoto Suomessa. Kuvastus soitimella voi olla tuhoisa jahtimuoto,sillä vanhat kukot tulevat täysin varmasti ensimmäisinä kuville, sillä niiden on häädettävä tunkeilijakokelaat pois reviiriltään. Kuvastus ei aina kuitenkaan ole täysin tuomittua: jos kuvat sijoitellaan soidinalueen ulkopuolelle, ne houkuttavatkin enimmäkseen nuoria yksilöitä, eli kantaa, jota voidaan metsästää. Toki tässäkin tulee käyttää tiukkaa harkintaa paikallisen kannan tilanteen mukaan. Syyssoitimet kannattaisi jättää rauhaan metsästykseltä ja sen sijaan metsästää muita yksilöitä alueen ympäristössä. Toki vuosittaiset kannanvaihtelut täytyy ottaa huomioon tällöinkin. Kevätsoidin antaa tilannetietoa Hannu Huttu erikukot kanoja jäämään juuri kyseiselle alueelle loppuiäkseen pesimään. Kanojen pesät sijaitsevat noin parin kilometrin säteellä soitimesta, ja poikueet käyttävät näitä alueita ensimmäisenä syksynä. Jo kymmenen kukon soidin on melko houkuttava kanoille, mutta mitä suurempi soidin on, sitä houkuttelevampi se kanoille näyttää olevan ?ylärajaa kukkojen määrälle soitimilla ei siis kannata asettaa,vaan metsästäjien kannattaa vaalia alueidensa suurimpia soitimia! Kannattaakin tarkkailla alueensa soidinten kokoa keväisin laskemalla reviirillisten kukkojen määrää, ja alueen parhaimmat soitimet kannattaisi rauhoittaa metsästykseltä. Reviirillinen vanha kukko on valitettavan helppo saalis metsästäjälle, sillä juuri sen on joka aamu saavuttava reviirilleen, myös syksyllä. Teerellä onkin ns. syyssoidin, jolla on tärkeä rooli teeren lisääntymiskäyttäytymisessä. Syyssoitimella tapahtuu suurin osa reviirinvaihdoksista, sillä kukkojen kuolleisuus on suurinta kesäaikaan. Tämä on luultavasti seurausta siitä, että kevätsoitimen heikentämien kukkojen riesana ovat niin taudit kuin loisetkin, unohtamatta keväisten taistelujen jättämiä haavoja ja fyysistä rasitusta. Nuorilla kukoilla on siis tilaisuutensa syyskuun alusta lähtien, kun kukot palaavat kesätauolta takaisin soitimilleen. Kanatkin Oman alueen teerikannasta pääsee perille, jos malttaa mennä vapun seutuun seuraamaan paikallista suurinta soidinta aamuvarhaisella vuodesta toiseen: kukkojen määrän vaihtelu ja soitimella vierailevien kanojen määrä kertoo, miten yksilöt ovat selvinneet talvesta. Soitimen paritteluhuipun ajoittuminen vaihtelee huhtikuun lämpötilan mukaan ja voi vaihdella jopa kymmenen päivää. Lämmin huhtikuu tietää (jopa liian) aikaista pariutumisajankohtaa teerelle. Jos paritteluhuippu ajoittuu reilusti vapun jälkeen, poikaset kuoriutuvat kesäkuun puolessa välissä. Arvioidun kuoriutumisajankohdan säätilaa seuraamalla voi päätellä, miten paikallisella kannalla pesintä onnistuu. Jos keväisin ovat soidinrilluttelut jääneet väliin, niin soitimen tunnistaa syksyisin siitä, että kukot aamu aamun jälkeen saapuvat samoille sijoilleen aina lokakuun loppupuolelle saakka.Parhaimmat soidinpaikat ovat samoja vuosikymmenestä toiseen, mutta metsästyksellä voidaan helposti hävittää koko soidinpaikan houkuttavuus. Säästämällä alueen avainyksilöt metsästäjä varmistaa hyvät jahtimaastot myös tuleviksi vuosiksi: soidin säilyy elinvoimaisena, ja vuosi vuoden jälkeen houkuttaa uusia kanoja alueelle pesimään. Näin alueella voi metsästää jatkossakin hyvällä omalla tunnolla kestävän aatteen mukaisesti. Metsästäjä 5 l 2013 l 15
• Metsäkanalintujen metsästyksen eettiset ohjeet 1. Kunnioita luontoa 7. Käytä tuttua asetta 2. Valikoi saaliisi 8. Ammu vain sopiville etäisyyksille Kunnioita suomalaista, vanhaa, eränkäynnin perinnettä ja metsästä kanalintuja eettisesti ja moraalisesti oikealla tavalla. Käytä sellaisia pyyntimenetelmiä, joissa valikoiva metsästys on mahdollista ja haavoittamisriski pieni. Metsästä koiran avulla aina, kun siihen on mahdollisuus. 3. Nauti pyynnistä Kanalintujen metsästyksen kiinnostavuus muotoutuu koko pyyntitapahtumasta. Metsästyspäivä voi olla onnistunut, vaikka saalista ei tulisikaan. 4. Näe vaivaa Älä pyri saamaan saalista helpoimmalla mahdollisella tavalla. Parhaan mielihyvän saat näkemällä vaivaa ja käyttämällä taitoa pyynnissä. 5. Seuraa luontoa Seuraa kanalintuja ympäri vuoden ja osallistu kannanarviointeihin. Harkitse tarkkaan, kuinka paljon ja minkälaisia lintuja voit ampua ja noudata saaliskiintiöitä ja -suosituksia. 6. Vältä apuvälineiden käyttöä Älä käytä moottorikäyttöisiä kulkuneuvoja tai muita teknisiä laitteita lintujen etsimiseen tai pyynnin helpottamiseen. 16 l Metsästäjä 5 l 2013 Käytä metsästyksessä sopivia ja nnakkoon kokeiltuja aseita ja patruunoita. Laukaise aseesi vain silloin, kun olet varma osumasta. Ammu haulikolla korkeintaan 30 metrin matkalta ja kiväärillä enintään 150 metriin. 9. Etsi haavakkoa aikaa ja vaivaa säästämättä Tee parhaasi haavoittuneen linnun löytämiseksi ja talteen saamiseksi. 10. Kunnioita saalistasi Kunnioita saalistasi, käsittele sitä arvostaen ja käytä se tarkoin hyväksi. Kanalintuaterian nauttiminen on harvinainen juhlahetki. 11. Älä kehu saaliillasi Älä kehu lintusaaliillasi tai ole kateellinen metsästyskavereittesi saamasta saaliista. 12. Anna hyvä kuva harrastuksestasi Muista, että metsästäjänä aina edustat koko metsästäjäkuntaa. Ota huomioon maanomistajat ja kunnioita muiden luonnossaliikkujien mielipiteitä.
• TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM EL RANGE TÄYTTÄÄ KAIKKI TOIVEET Metsästys vuoristossa on rankkaa mutta antoisaa. Vaativassa maastossa kulkevat vuoripolut ovat haasteellisia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kulmassa ja pitkillä etäisyyksillä ampuminen vaatii teknistä taitoa. EL Range on silloin oiva apu. Malli on optisilta ominaisuuksiltaan luokkansa paras. Huipputarkan mittaustoimintonsa ansiosta kiikari näyttää korjatun ampumaetäisyyden tai -kulman. Kun sekunnit ratkaisevat ? SWAROVSKI OPTIK. SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM H18ND_Metsaest_185x133_FI.indd 1 07.08.13 12:43 Nahkasaapas, UUSIN KARTOIN METSÄLLE vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla ETÄOHJATTAVAT JA LÄHETTÄVÄT RIISTAKAMERAT! UM565 - SMS 12MP Hinta Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 Vettä ja kulutusta kestävä karttatuloste tai -taulu nyt erikoishintaan! ? 50 x 50 cm -kokoinen maastokartta haluamaltasi alueelta mittakaavassa 1:20 000 ? Kiinteistörajat ja numerot ? Tilaa koko seuralle ja hyödynnä jopa 20 % määräalennukset! Tuloste 18,90 ? (norm. 31,50 ?) + toimituskulut Karttataulu paperitulosteesta 69,00 ? (norm. 85,95 ?) + toimituskulut Lisätietoja ja tilaukset: karttakauppa.fi /tulostetarjous Edulliset hinnat: ? Sovellus + koko Suomen maastokartat mittakaavassa 1:20 000 49,00 ? ? Sovellus + koko Suomen maastokartat mittakaavassa 1:20 000 + kolme veneilykarttasarjaa 59,90 ? Pysyvä käyttöoikeus, ei erillistä vuosimaksua. Monipuoliset toiminnot, mm: ? Paikannus, reititys veneilyväyliä pitkin vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. 339e Älypuhelimiin ja tabletteihin, joissa Android 4.0 tai uudempi käyttöjärjestelmä. 74? Maihari, Tästä ei pikselit lopu! Uudistetussa navigointiohjelmassa mukana koko Suomen maastokartat ! 65? koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Hinta 69? koot 37-48 Saapas, UM535 - SMS 8MP 2 x inframustasalamaa! 299e "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69? Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 74? ? Omien paikkamerkkien ja reittien tallennus ? Ei sisällä kiinteistörajoja Saatavilla myös PC-versio. Lisätietoja ja tilaukset: karttakauppa.fi /loisto Tykkää meistä FB:ssa ja/tai liity Karttaklubiin ja hyödy tarjouksista: Karttakauppa.fi /karttaklubi Eränetti Katso lisää nettisivuiltamme! Metsästäjä 5 l 2013 l 17
• PANTOJEN VERTAILUTALUKKO Paikannusherkkyys* Akun kesto GSM-kuuluvuus Käyttökulut** G500FI 2013 ????? G400FI 2013 ????? G500 2013 G500 G400i G400 ???? ???? ???? ?? GPS + GLONASS GPS + GLONASS ????? ???? ???? ??? ??? ?? ????? ??? ????? ????? ??? ??? ????? ????? ????? ?? ?? ?? ei ei ei ei 2013-pantatoiminnot OK OK OK Trackerhuollosta*** Tracker Koirapilli TM OK ei OK Trackerhuollosta***
• Riistatiedon jäljillä Vesa Ruusila tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riekonpyytäjän paikkauskollisuus Metsäkanalintujen pyynnin alku on monelle metsästäjälle kauden huippuhetki, jonka valmistelu aloitetaan jo edellisellä jahtikaudella. Lomat, matkat ja majoitukset sovitaan hyvissä ajoin ja riistakolmiolaskentojen tuloksia tarkastellaan innokkaasti. Valtion maat tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja metsästysalueen valintaan. Monelle metsästäjälle ne tarjoavatkin käytännössä ainoan mahdollisuuden riekonmetsästykseen. Osa metsästäjistä palaa vuosi toisensa jälkeen samalle alueelle, usein tutussa porukassa. Jotkut vaihtavat aluetta vuosittain. Hyvän koiratyöskentelyn ja sääolosuhteiden on todettu vaikuttavan riekonpyytäjien tyytyväisyyteen metsästysretkillään. Mikä merkitys riekkosaaliilla on siihen, palaako metsästäjä edellisvuotiselle alueelleen vai siirtyykö muualle? Norjalaisen Hedmarkin yliopiston tutkijat selvittivät riekonpyytäjien metsästysalueen vaihtoa suhteessa saaliiseen ja alueen muiden metsästäjien määrään Ruotsin Jämtlannissa. Viitekehyksenä toimi useilla eläinlajeilla tutkittu optimaalisen ravinnonvalinnan teoria. Teorian mukaan pedon kannattaa vaihtaa saalistusaluettaan silloin, kun alueelta saatavan ravinnon määrä laskee pedon käytettävissä olevien alueiden keskiarvon alapuolelle. Riekonpyytäjällä tämä tarkoittaisi sitä, että metsästysaluetta kannattaisi vaihtaa silloin, kun metsästäjän saaman saaliin määrä on pienempi kuin hänen lähtökohtainen odotuksensa repun täyttymisestä. Uuden metsästysluvan saamisen ehtona olevan internet ?pohjaisen, päivittäisen saalisilmoituksen täyttää noin 95 % Jämtlannin valtion maiden riekonmetsästäjistä. Aineisto luo erinomaisen 20 l Metsästäjä 5 l 2013 pohjan niin metsästyksen alueelliselle, ajantasaiselle säätelylle kuin tutkimuksellekin. Kolmevuotisessa tutkimuksessa todettiin yhden kolmesta metsästäjästä palaavan edellisvuotiselle metsästysalueelleen. Saadun saaliin merkitys paluuseen oli odotettu: paljon saalista saaneet metsästäjät palasivat useammin pyyntialueelleen kuin vähän saalista saaneet. Myös paikallistuntemuksen merkitys tuli tutkimuksessa esiin, sillä samalle alueelle palaavien metsästäjien saalis oli yleensä suurempi kuin edellisenä vuonna ja suurempi kuin aluetta vaihtaneilla. Metsästyksen sosiaalinen merkitys on huomattava, mutta ruuhkautuminen ei näyttäisi parantavan näitäkään pitoja. Mikäli riekonpyytäjiä oli enemmän kuin kolme 200 ha alueella, metsästäjän todennäköisyys palata alueelle pieneni. Saman metsästäjätiheyden ylittyessä myös metsästäjäkohtaiset saalismäärät laskivat. Metsästäjien käyttäytyminen tuki hyvin optimaalisen ravinnonvalinnan teoriaa. Tutkimus herättää myös mielenkiintoisen ajatuksen mahdollisista riekonmetsästyksen alueellisen itsesäätelyn mekanismeista. Hyvälle alueelle palataan yhä uudelleen jahtiin ja maineen kiiriessä se todennäköisesti houkuttelee uusia metsästäjiä. Metsästyspaine kasvaa ja alueellinen riekkokanta saattaa pienentyä. Toisaalta metsästäjämäärän kasvu lisää alueelta poistuvien metsästäjien määrää. Kokeneiden metsästäjien korvautuminen uusilla, todennäköisesti vähemmän saalista saavilla osin pienentää metsästyspainetta ja yliverotuksen riskiä. Tämä tutkimus ei vielä todista mekanismia toimivaksi, eikä poista metsästyksen säätelyn tarvetta. Tutkimus tuo kuitenkin hyvin esiin sen, että metsästäjän käyttäytymisen tunteminen on tärkeä osa kestävän verotuksen suunnittelua.