• Julkaisija: 5 / 2011 äjäMetsästi leht a 60 vuott HUOMIOI! s. 12 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT, Pystykorvametsästys on elävää perinnettä, s.16 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio, s.6 Lintukaliiperit luotiaseissa, s.56
• Vieraskynä Petolintuvihan hiljainen hyväksyntä? Tämän kesän aikana on jälleen lintuharrastajien keskuudessa keskusteltu hävitetyistä petolintujen pesistä. Uutiskynnyskin on mediassa useasti ylittynyt. Vuosittain tulee petolinturengastajien tietoon useita kymmeniä hävitettyjä pesiä. Häikäisevänä esimerkkinä voisi mainita viime vuodelta tuhottu kotkan pesä Lapista, jossa pesäpuu oli kaadettu ja pilkottu klapeiksi kohdalleen. Itse tunnen paremmin Etelä-Pohjanmaan tilanteen, jossa säännöllisesti hävitetään tiettyjen reviirien pesinnät. Yhdellä häirityllä ja tarkkaan seuratulla alueella pesivien kanahaukkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kolmanneksella, noin 30 parista noin 20 pariin. Ihmisen hävittämiä pesiä on ko. alueella vuosittain noin neljännes pesintöjen kokonaismäärästä. Määrä on merkittävä. Alueella ovat myös metsänhoidolliset toimenpiteet heikentäneet kanahaukan pesintämahdollisuuksia. Asiasta on keskusteltu kriittisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä jo useita vuosia alueellisen riistaorganisaation kanssa, mutta tuhotyöt jatkuvat edelleen. Pesien tarkoituksenmukaista tuhoamista tekee pieni joukko henkilöitä, jotka aiheuttavat haittaa koko metsästäjäyhteisölle. Keskusteluissa eri sidosryhmien ja henkilöiden kanssa petovihasta tuntuu siltä, että asialla on metsästäjäpiireissä hiljainen hyväksyntä, onko näin? Lisäksi on aistittavissa, että uusi metsästäjäsukupolvi on edelleen sitä mieltä, että "koukkunokka ja henki pois". Kuljetetaanko muinaista petolintuvihaa sukupolvelta toiselle vielä 2000-luvulla? Jos näin on, on metsästäjillä pitkä tie kuljettavana oman joukkonsa valistuksessa. Lähes vuosittain löytyy rämeiden reunalta kaaveita, joissa on teroitetut ja mustaksi maalatut polkupyörän pinnat odottamassa mahdollista petolintua ikävin, kiduttavin seurauksin. Viimeisin tietooni tullut "piikkiteeri" löytyi heinäkuun alussa Perhosta. Kanahaukan pesien tuhoamisella ei ole vaikutusta metsäkanalintu-, eikä käytännössä kanahaukkakantaan. Kanalintukantoihin vaikuttavat erityisesti kuoriutumisajan sääolot, metsänhoidolliset toimenpiteet ojituksineen ja päätehakkuineen. Suurella metsästäjäjoukolla on myös omaa metsää, jonka hoitotavoilla on huomattava vaikutus kanalintukantoihin. Kannattaa harkita esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sekä soiden ja metsien reunavyöhykkeiden ojien sulkeutumisen edistämistä ­ ne ovat tärkeimpiä poikueympäristöjä. Onko tähän metsästyksen epäkohtaan ratkaisuna omavalvonnan tehostaminen (metsästyksen vartijat) vai viranomaisresurssien kasvattaminen? Allekirjoittaneen ja monen lintu-/luontoharrastajan toiveena on, että petolintujen pesien tahallinen hävittämien ja emolintujen ampuminen pesiltä saadaan loppumaan. Viime vuosina todettu vaino voi kääntyä imagotappioksi koko metsästäjäkunnalle. Omavalvonnan pitäisi toimia paremmin ja metsästäjien tulisi itse ilmoittaa viranomaisille metsästys- ja luonnonsuojelurikokset. Petolinnun tappaminen on luonnonsuojelurikos, josta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Metsästysseura, joka hyväksyy jäsentensä toteuttaman petolintuvainon, on verrattavissa rikollisjengiin, joka suojelee jäseniään. Rikollisen toiminnan pois kitkeminen on kaikkien yhteinen etu. Rakentavaa yhteistyötä myös metsästäjien suuntaan toivotellen! Jouni Lamminmäki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys Mitä mieltä sinä olet? Hyväksyvätkö metsästäjät hiljaisesti petolintujen tappamisen? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 5 l 2011 64 Metsäkanalintukannat vahvistuivat edelleen
• Tässä numerossa 5 2011 2 Vieraskynä: Petolintuvihan hiljainen hyväksyntä? 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus 6 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio jäMetsästä lehti a 60 vuott 20 Koirametsästyksen etiikka 10 Puheenjohtajalta: 12 Metsästysajat Asekeskustelusta ja vähän muustakin 13 Uutismakasiini ja riistavisa 16 Pystykorvametsästys on elävää perinnettä 20 Koirametsästyksen etiikka 24 Pilven päiväkirjasta, osa 5: Kotona ja reissussa 30 Hirvieläinten pyyntiluvat 31 Sähköinen hirvihavaintokortti 32 Kuukkelikartoituksen tuloksia 34 Kuulumisia Ylä-Lapin aikaistetusta hirvijahdista 38 Pantahirvet syksyn 2011 metsästyksessä 40 JAKTLERDUVAN ­ Rannikko-Pohjanmaan jahtikarnevaalit nuorisolle 42 Ovatko kanalinnut uhanalaisia? 52 Metsästäjä ja Jägaren metsästäjämaailman peileinä, osa 3 56 Lintukaliiperit luotiaseissa 59 CIC ­ kansainvälinen neuvosto riistansuojelun ja metsästyksen edistäjänä Metsähanhen pesinnöistä ja saaliista tarvitaan lisää tietoa 60 Ministeriön kuulumisia: 62 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto 2011 64 Metsäkanalintukannat vahvistuivat edelleen 66 Riistatiedon jäljillä: Susi pajun vartijana 68 Yksikin laukaus voi tuhota kuulosi 70 Eräaatoksia valtion mailta: Valtion maat tarjoavat jahtimahdollisuuksia kaikille 72 Ideoita metsästysmatkailun kehittämiseen 74 Pappilanluhta ­ kosteikkohelmi kaupungissa ­ tarvitaanko vesikasveja? 76 Kosteikkoa perustamassa 79 Metsästysaiheinen kirjoituskilpailu nuorille! 80 Valtion metsien riistanhoitoon lisäpanostusta 82 Metsästysmatkailu tuo tuloja syrjäseuduille 84 Ekin kanssa erällä: JAKTLERDUVAN ­ Rannikko-Pohjanmaan jahtikarnevaalit nuorisolle 40 Asu miestä myöten 86 Vielä ehdit vastata muuttuva metsästys-keruukilpailuun 88 Laatua riistankäsittelyyn: Riistamakkaran valmistaminen Metsästäjän maastonavigaattori uudistuu 90 Suomen riistakeskus ja Tracker tiedottavat: 91 Suomen riistakeskus tiedottaa 92 Kaupantekoa 95 Osoitteita Metsästäjä l 5 l 2011 l 3
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri SYYSKUU Riekko on hävinnyt Etelä-Suomesta lähes tyystin. Suurin yksittäinen syy lajin taantumiseen on soiden voimakas muokkaaminen. Lajin eteläisimmät varmat pesimähavainnot ovat nykyään niinkin kaukaa pohjoisesta kuin Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajamailta. Kuvan poikuettaan kiivaasti puolustava riekkoemo asustaa Isojoella Lauhanvuoren kansallispuistossa. LOKAKUU Suomessa on satoja autiotupia, joiden koko luvusta kellään ei liene kuitenkaan täsmällistä tietoa. Yksistään Jouni Laaksosen ylläpitämällä autiotuvat on line -sivustolla osoitteessa http://koti.kainuu.com/joula/ at/#Aluejako on tiedot 482 Pohjois-Suomessa sijaitsevasta autiotuvasta. Uusimmassa viime vuonna valmistuneessa uhanalaisuusluokituksessa riekko määritellään silmälläpidettäväksi lajiksi. Riekkokantojen elvyttämiseksi linnun entisiä pesimäsoita on alettu ennallistaa ja metsästystäkin on rajoitettu voimakkaasti. Metsästysrajoitukset ja -rauhoitukset voi tarkistaa toisaalta tästä lehdestä tai Suomen riistakeskuksen internetsivuilta osoitteesta www.riista.fi Hirven metsästys alkaa 24.9. paitsi Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa, joissa päästään ensimmäisen kerran jahtiin jo 1.­20.9. Lyhyen tauon jälkeen jahti jatkuu 11.10.­31.11. Syynä viime vuonna aloitettuun aikaistettuun metsästysaikaan on saada hirvijahti paremmin sovitetuksi yhteen kaamoksen ja talven tulon kanssa. Autiotuvat on tarkoitettu lihasvoimin liikkuvien kulkijoiden lyhytaikaiseen majoittumiseen. Tuvan käyttäminen päiväkausia oman metsästys- tai kalastusseurueen tukikohtana ei ole hyvien tapojen mukaista. Isompien porukoiden ohella yksittäisenkin eränkävijän on syytä varata varaus- tai vuokrakämppä pidempään kestävän metsästysreissun tukikohdaksi. Ruska on ohi Lapissa syyskuun lopulla ja muuallakin Suomessa lokakuun puoleen väliin mennessä. Erämaat, kansallispuistot ja retkeilyalueet hiljenevätkin ruskasesongin jälkeen kulkijoista lähes kokonaan. Etelä-Suomessa patikointikelit saattavat jatkua kuitenkin aina joulukuulle, mutta pohjoisessa lumentulo voi lopettaa matkanteon jalkaisin jo lokakuun puolella. Lokakuussa valoisan aika vähenee kaiken aikaa ja lämpötila voi vaihdella plusasteista reiluihin pakkasiin. Lokakuu on toisaalta vaativaa mutta myös erittäin antoisaa retkeilyaikaa. Parhaimmillaan kipakat yöpakkaset jäädyttävät suot kulkukelpoisiksi eikä häikäisevinkään auringonpaiste saa irrotettua puihin ja pitkoksiin tarttunutta huurretta. Hirven levinneisyysalue kattaa koko maan poislukien Lapin tunturialueet. Eläimen esiintymisen pohjoisraja ei kulje yhdessä männyn pohjoisrajan kanssa, vaikka toisin usein luullaan. Hirven talviravinnossa suosituimpia puita ovat pihlaja, pajut, haapa ja kataja ennen koivua ja mäntyä. Kuvan hirvi käyskentelee Utsjokilaaksossa lähellä Ravdoskaidia. 4 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Pääkirjoitus Uusin tuulin tähän syksyyn ­riistakolmiolaskennat kunniaan! Moni metsästäjä on jo aloittanut kautensa sepelkyyhkyjahdissa tai sorsanpyynnin merkeissä. Tämän lehden ilmestyessä on jäniksenmetsästyskin jo alkanut, ja moni "jänispiiska" on ollut jussin hajuja haeskelemassa. Kanalintujen metsästysaika alkaa muutamien päivien kuluttua ja havainnot sekä laskennat kertovat myönteistä viestiä linnustamaan aikoville. Pohjoisimman Suomen hirvenpyytäjät ovat jo aloittaneet savottansa ja etelässä aloitukset ovat noin kuukauden kuluttua. Aatokset ovat eräpoluilla, tutuilla kumpareilla ja puiden siimeksessä tai vainioiden laitamilla, tunturissa tahi vesien äärillä. Eränkävijän mielen valtaa harras mieli ja syvä rauhallisuus. Hyvää kannattaa odottaa ­ja hiljaa hyvää tulee. Metsästäjien on syytä ottaa huomioon, että riistaeläinten rauhoittamista koskeva menettely on muuttunut. Riistahallintolain uudistuksen yhteydessä muutettiin myös metsästyslain 38 §:ää ja nyt ensimmäistä kertaa metsästyksen rajoittamisesta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Aikaisempina vuosinahan entiset riistanhoitopiirit saattoivat päättää metsästyksen rajoittamisesta toimialueillaan. Ministeriö on antanut asetuksensa metsähanhen pyynnin rajoittamisesta elokuun alussa ja 19. elokuuta metson ja riekon osalta. Kanalintujen kohdalla kesäisten riistakolmiolaskentojen tulokset olivat siten käytettävissä säädettyjen rajoitusten ja rauhoitusten perusteiksi. Tämän vuoksi heinäkuussa ilmestyneessä lehdessämme ei ollut aikaisempien vuosien tapaista kuulutusta metsästysaikalipukkeen mukana metsästysrajoituksista, vaan pelkästään metsästysasetuksen mukaiset metsästysajat. Nyt jokaisen on syytä tarkistaa metsästysrajoitukset tästä lehdestä ja huomata myös, että rajoitukset perustuvat maakunta- ja kuntajaotukseen eivätkä enää vanhaan riistanhoitopiirijaotukseen. Kanalintujen metsästyksen sallimiselle ja myös rajoituksille olivat perusteina metsästäjien heinäkuun lopussa ja elokuun alussa tekemät tuoreet kolmiolaskennat. Näiden laskentojen perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki laskelmat kanalintutiheyksistä maassamme, ja ministeriön asetus perustui siten todella tuoreeseen tieteelliseen tietoon. Tulee mieleen, että saattaapa järjestelmämme olla maailman huippua tässäkin asiassa. Onkin syytä lausua mitä parhaimmat kiitokset kaikille tähän osallisille, niin valtiovallalle kuin tutkijoille, mutta ennen muuta Teille kolmioiden laskijoille ja Ylä-Lapin riekkolaskentoihin osallistuneille! Oikein hyviä eräretkiä ja erähetkiä! Metsästäjä l 5 l 2011 l 5 PS! Vieraskynäpalstalla lintuharrastaja Jouni Lamminmäki nostaa esille aran aiheen, joka usein yhdistetään metsästäjiin. Ovatko asenteet petolintuja kohtaan siirtyneet 2000-luvulle vai vieläkö metsästäjissä asuu petoviha? Jokainen metsästäjä on harrastuksensa markkinamies, joten mieti, millaisen kuvan metsästysharrastuksesta haluat välittää. Jari Pigg Päätoimittaja
• Projektipäällikkö Reijo Orava, Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio Prosessimaisen toiminnan idea on yksinkertainen. Siinä lähdetään liikkeelle organisaation asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Mietitään millaisilla tuotteilla tai palveluilla nämä asiakkaan tarpeet voidaan tyydyttää. Suunnitellaan prosessit ­ toimenpiteet ja voimavarojen käyttö ­ niin, että saadaan aikaan halutut palvelut. Selvitetään, mitä syötteitä ­ tietoja tai materiaalia ­ tarvitaan ja mistä ne hankitaan. Näin kirjoittaa Kai Laamanen, joka on maan kokeneimpia prosessipohjaisten organisaatioiden ja prosessien kehittämisen konsultteja. R 6 l Metsästäjä l 5 l 2011 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio. Sen toiminnat järjestään prosessimaisen toiminnan periaatteella. Prosessien suunnittelun lähtökohtana ovat yhteiskunnan lainsäädännössä asettamat velvoitteet sekä asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat. l Riistahallintolaissa riistakeskukselle on säädetty yhteiskuntaa laajasti palvelevia tehtäviä. Sen tulee tarjota palveluita kaikille riistataloudesta kiinnostuneille tai riistan aiheuttamista haitoista tai vahingoista kärsiville kansalaisille. Keskeinen asiakasryhmä ovat tietysti metsästäjät, joille keskus tuottaa laissa säädetyt palvelut. Riistakeskus toteuttaa ja toimeenpanee eduskunnan ja valtioneuvoston linjaamaa riistapolitiikkaa. Valtionhallinto on tässä riistakeskuksen asiakas. Riistakeskuksella on uuden riistahallintolain mukaan tärkeä rooli myös riistapolitiikan valmistelussa. Sen tulee riistaneuvostojen toiminnan kautta osallistaa eri kansalais- ja intressiryh- mät riistakantojen hoitosuunnitelmia laadittaessa. Suomen riistakeskuksen organisaation ja toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi on otettu prosessimainen toimintatapa. Keskuksen prosessiorganisaatiota kuvaava prosessikartta on esitetty kuvassa 1. Riistakeskuksen prosessikartan keskiössä ovat toiminnan ydinprosessit: kestävä riistatalous, palvelut ja julkiset hallintotehtävät. Ydinprosesseiksi kutsutaan niitä toimintoketjuja, jotka tuottavat asiakkaiden tarvitsemat palvelut ­ tai lisäarvon, kuten asia teoreettisemmin usein ilmaistaan. Ydinprosessit tuottavat palvelun asiakkaille Riistakeskukselle on määritetty kolme ydinprosessia: Palvelut-prosessi tuottaa henkilötasolle suunnatut suorat palvelut, ja sen keskeisimpiä asiakkaita ovat riistanhoitomaksua maksavat metsästäjät, mutta myös kaikki muut kansalaiset. Palveluiden prosessia kuvataan laajemmin artikkelin loppuosassa. Kestävän riistatalouden prosessin vaikuttavuustavoitteena on, että riistakannat säilyvät elinvoimaisena, riistavahingot pysyvät kohtuullisina ja että metsästys toteutuu eettisesti ja vastuullisesti. Prosessin asiakkaita ovat ensisijaisesti erilaiset instituutiot ja organisaatiot. Näitä ovat muun muassa valtionhallinto, joka tulosohjauksen kautta "tilaa" keskukselta yhteiskunnan tarvitsemia palveluita. Asiakkaita ovat myös elinkeinonharjoittajat, riistatalouden toimijat tai kansalaisten muodostamat yhteisöt. Riistatalousprosessin palveluita ovat muun muassa riistaeläinkantojen hoitosuunnitelmat, riistakantojen vuotuiset verotussuunnitelmat, riistatiedot ja vahinkojen estämisen neuvonta ja tuki. Riistakeskusorganisaatiossa riistaneuvostoilla ­ valtakunnallinen ja 15 alueellista ­ on keskeinen rooli riistatalousprosessia. Niiden tehtävä on huolehtia sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta riistapolitiikan valmistelussa. Keskeinen työväline tässä ovat riistaeläinten laji- tai elinympäristökohtaiset hoitosuunnitelmat. Jos ja kun prosessin vaikuttavuustavoitteet toteutuvat, yksittäiset kansalaiset hyötyvät prosessien tuloksista välillisesti. Suurena haasteena on kuitenkin
• Kuva 1: Suomen riistakeskuksen Viestintä Tukiprosessit Alueet prosessikartta. Prosessiorganisaation perusideaan sisältyy ajatus toi- Strategiatyö ja johtaminen Asiakkaiden tarpeet, riistapolitiikka Ohjausprosessit Toiminnan seuranta ja arviointi minnan jatkuvasta kehittämisestä ja Visio, arvot ja strategia Tyytyväiset asiakkaat Kestävä riistatalous Palvelut Julkiset hallintotehtävät Julkisten hallintotehtävien päällikkö parantamisesta. Tätä varten toiminnan tuloksia ja asikkaiden tyytyväisyyttä on mitattava jatkuvasti. Ydinprosessit Tukiprosessit Lainsäädäntö Sisäiset palvelut Palautteeseen ja toiminnan arviointiin perustuva jatkuva parantaminen Tavoitteena on, että riistahallinnon palvelut näyttäytyisivät asiakkaalle mahdollisimman yhtenäisenä. se, että kansalaisten riistapolitiikalle asettamat odotukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Odotetaan runsaita riistasaaliita ja toisaalta joku vahinkolaji pitäisi poistaa ainakin paikallisesti kokonaan. Jonkun mielestä eläimiä ei saisi hyödyntää metsästämällä lainkaan. Työssä haetaan siis kompromisseja, ja niihin kaikki asiakkaat evät ole välttämättä tyytyväisiä. Riistakeskukselle lainsäädännössä annetut julkiset hallintotehtävät on organisoitu prosessiperiaatteella. Keskeisin prosessin asiakasryhmä ovat erilaisten lupien hakijat; metsästysseurat pyyntilupien ja riistavahinkojen kärsijät poikkeuslupien hakijoina. Julkisten hallintotehtävien päällikkö vastaa ministeriön nimittämänä prosessista. Hän ei ole riistakeskuksen hallintoelinten tai johdon alainen. tojärjestelmäpalvelut. Tukipalvelut ovat organisaation moottori, joka pitää pyörät pyörimässä. Strategiatyö ja johtaminen luetaan puolestaan ohjausprosesseihin, joissa määritetään toiminnan suunta, huolehditaan ydintoiminnan inhimillisistä ja taloudellisista voimavaroista ja asetetaan asiat tärkeysjärjestykseen niin, että niukoilla voimavaroilla saavutettaisiin mahdollisimman hyödyllisiä ja vaikuttavia tuloksia. Myös riistaneuvostot osallistuvat riistakeskuksen strategisten suunnitelmien valmisteluun. kin väliaikaisella miehityksellä. Myös strategiatyön prosesseja on käynnistetty. Ydinprosesseista palvelut ja kestävä riistatalous sen sijaan siirtyvät uuteen prosessimalliin vuoden 2012 alusta. Palveluprosessin toteutusta valmistellut, riistapäällikkö Juha Kuittisen johdolla toimiva työryhmä on jakanut prosessin neljään osaprosessiin asiakassektorin perusteella. Palveluiden osaprosessit ja niiden avainasiakkaat ilmenevät kuvasta 2 seuraavalla sivulla. Prosessin palvelut kohdistuvat suoraan henkilöasiakkaille. Riistanhoitoyhdistykset palvelevat paikallistasolla samoja asiakkaita ja sen vuoksi riistakeskuksen riistanhoitoyhdistyksille tarjoama tukipalvelu on sijoitettu tähän prosessiin. Tavoitteena on, että riistahallinnon palvelut näyttäytyisivät asiakkaalle mahdollisimman yhtenäisenä. Palvelu järjestetään prosesseina Riistakeskuksen prosessiorganisaatio käynnistyy kaksivaiheisesti. Kun riistakeskus käynnistyi maaliskuun alussa, sisäisten palveluiden ja julkisten hallintotehtävien prosesseissa siirryttiin prosessimaiseen toimintatapaan, jos- Uuden metsästäjän palvelut Uuden metsästäjän palvelut -prosessin asiakkaita ovat metsästyksestä kiinnostuneet ja metsästäjäksi aikovat kansalaiset, erityisesti nuoret. Prosessi tuottaa perustietoa siitä, mitä metsästys on ja miten harrastukseen pääsee Tuki- ja ohjausprosessit palvelevat ydintoimintaa Tukiprosessien, jotka riistakeskuksessa on ryhmitetty sisäisten palveluiden prosesseiksi, tehtävä on tuottaa ydintoiminnoille niiden tarvitsemat tukipalvelut, kuten esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinto tai toimisto- ja tie- Riistalajien monipuolistuminen ja riistakantojen runsastuminen on tehnyt riistasta lähes jokaista kansalaista tavalla tai toisella koskettavan asian. Metsästäjä l 5 l 2011 l 7
• käsiksi. Palvelun keinoina ovat sähköinen media, mutta myös yhdistyksissä, metsästysseuroissa ja kouluissa tehtävän nuorisotyön tukeminen. Tässä työssä on myös harrastajajärjestöillä tärkeä tehtävä. Kiinnostuksen sytyttyä seuraava vaihe uuden metsästäjän tiellä on metsästäjätutkinto. Sen ja sitä edeltävän koulutuksen järjestää paikallinen riistanhoitoyhdistys. Yhteiset ilmoittautumismenettelyt, koulutusmateriaalit, oppaat ja aineistot ovat riistakeskuksen prosessin palveluita, ja niitä kaikkia pyritään kehittämään nykyajan sähköiseen tiedonvälitysympäristöön toimiviksi. Prosessin vastuualue päättyy, kun uusi metsästäjä on merkitty metsästäjärekisteriin. Metsästäjäpalvelut Metsästäjäpalveluiden asiakkaita ovat rekisteriin merkityt riistanhoitomaksun maksajat, noin 370 000 metsästäjää. Riistakeskus tuottaa heille lakisääteiset palvelut, joista tärkeimmät ovat metsästäjävakuutus ja metsästyskortti sekä metsästäjärekisterin palvelut. Tehtävänä on myös pitää metsästäjäkunta ajan tasalla lainsäädännön muutoksista sekä tuottaa metsästykseen ja riistaan sekä metsästykseen ja sen eettisyyteen liittyvää ajankohtaistietoa. Tieto välitetään metsästäjille Metsästäjä-lehden ja riista.fi-sivuston kautta. Kaikille metsästäjille kuudesti vuodessa jaettavan Metsästäjä-lehden julkaiseminen ja sähköisen median ylläpito on riistakeskuksen viestinnän vastuualuetta. Riistanhoitomaksun maksajat odottavat oikeutetusti riistakeskukselta paljon muitakin palveluita, mutta on kohtuullista muistaa, että koko riistahallinto rahoitetaan ja muun muassa kaikki edellä luetellut palvelut tuotetaan maksulla, joka on 30 euroa vuodessa. Palvelut -prosessi Asiakas Osaprosessit Avainasiakas Nuoret Koululaiset Kansalaiset Uuden metsästäjän palvelut Metsästäjäpalvelut Rekisteröity metsästäjä Yleisöpalvelut Kansalaiset Riistanhoitoyhdistysten tukeminen Rhyn toiminnanohjaaja ja toimihenkilöt Kuva 2: Suomen riistakeskuksen palveluprosessin osat ja avainasiakkaat Yleisöpalvelut Riistalajien monipuolistuminen ja riistakantojen runsastuminen on tehnyt riistasta lähes jokaista kansalaista tavalla tai toisella koskettavan asian. Suurpedot tai vaikkapa pääkaupungin kanit aiheuttavat sen, että kansalainen tarvitsee tietoa tai apua riistaeläimen aiheuttaman tilanteen tai ongelman hoitamiseksi. Tämän asiakasryhmän tieto- ja neuvontapalvelut on suunniteltu yleisöpalvelut-prosessiin. Palvelun toteuttajaksi kootaan yleisöpalvelutiimi, jonka työvälineinä ovat puhelin ja sähköposti. Tavoitteena on antaa vastaus mahdollisimman moneen kysymykseen ensimmäisen yhteydenoton aikana, mutta visaisimmat kysymykset ohjataan erityisasiantuntijoiden vastattavaksi. Usein toistuvien kysymysten pohjalta kehitetään internetissä tapahtuvaa tietopalvelua. Prosessi palvelee luonnollisesti myös metsästyksen harrastajien tietotarpeita. vät erityisesti toiminnanohjaajan harteille. Siksi riistanhoitoyhdistysten tukiprosessin avainasiakkaaksi on määritelty yhdistyksen toiminnanohjaaja ja osaprosessi terävöitetään tukemaan hänen toimintaansa, yhdistyksen muita toimijoita kuitenkaan unohtamatta. Palveluita ovat muun muassa koulutustilaisuudet ja neuvonta sekä yhteiset tietojärjestelmäpalvelut. Riistanhoitoyhdistysten tukeminen ymmärretään myös taloudellisena kysymyksenä. Riistahallintolain uudistuksen yhteydessä on myös eduskunnan taholta tuotu esiin, että yhdistysten valtionapua on määrätietoisesti voitava kehittää niin, että vapaehtoisille ainakin julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kulut ja vaiva voitaisiin korvata. Tätä asiaa hoidetaan riistakeskuksen strategiatyön ja johtamisen prosesseissa. l Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt Suomen riistakeskuksen hallituksen ajalle 1.6.2011­31.12.2014. Hallituksen kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Tauno Partanen puheenjohtaja Risto Hanhineva varapuheenjohtaja Asko Keski-Nisula Einari Kapiainen Mikael Antell Veikko Ahola Heikki Lehtinen Maa- ja metsätalousministeriö Vesa Ruusila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aarno Puttonen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Marko Mikkola Suomen riistakeskus, Pohjois-Häme varajäsen Pentti Pulkkinen Jari Huhtamella Esko Savukoski Leo Houhala Martin Hägglund Markku Pärssinen Risto Timonen Lounais-Suomen ympäristökeskus Riitta Rahkonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesa Malila Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Sirpa Kuhlström Suomen riistakeskus, Etelä-Häme Riistanhoitoyhdistysten tukeminen Riistanhoitoyhdistykset ja riistakeskus palvelevat samoja asiakkaita. Siksi myös palveluprosessit on nähtävä yhteisiksi ja ne on hiottava yhteen. Riistanhoitoyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja niiden toiminnasta vastaavat hallitukset, mutta käytännön tehtävät jääJuttusarja Suomen riistakeskuksen organisaation rakentamisesta jatkuu: 6/2011 Riistakeskus luo kestävän riistatalouden edellytyksiä 1/2012 Riistakeskuksen prosessiorganisaatio käynnistyy 8 l Metsästäjä l 5 l 2011
• VALITSE AITO SUOMALAINEN Automatisoidut toiminnot ­ vähemmän muistettavaa! Jälkipelit SYYSTARJOUS NOPEILLE! Täysi Pointer-paketti Magnum-panta+TH3-ohjelma+Nokia C5-00 Sonera, Saunalahti tai DNA-liittymillä valmiiksi asennettuna. MULLISTAVA UUTUUS! TÄYSIN UUDISTUNUT JAHTIOHJELMISTO · IlmaisetmaastokartatSuomesta · Vainyksivuosimaksu ­ kaikki toiminnot ja palvelut · Eierilisenssejäjatuotenimiä kännykästä tai netistä ­ vaikka heti maastossa! NYT USKOMATTOMAAN YHTEISHINTAAN! 649,Hintoihin lisätään toimituskulut. Pointer Magnum-panta Tehokas, nopea, varmatoiminen, uusi A-GPS paikantaa koiran jopa sisätiloista, vesitiivis ja iskunkestävä, erittäin pienikokonen, toiminta aika jopa 10 vrk... katso kaikki huippuominaisuudet verkkokaupasta! Myös pelkkiä pantoja tarjoushintaan! Rajaton määrä karttoja! 59,- /vuosi EIMUITA KULUJA! TRACKER G400-PANTA 18,90 Tilaa puhelimitse 0500 176 596 tai verkkokaupasta www.valiokoiravarusteet.fi 24kk sopimus VAiN Säästä keskittämällä: Vaihda kaikki liittymäsi Saunalahteen · · · KäytäydellisestiLive-pantoihin sekäjahtipuhelimeen. Voithankkiamyöspelkänliittymän. Säästäpaljon:Vaihdakaikki liittymäsiJahtiliittymiin. JAHTiLiiTTYMÄ /kk Tekniset tiedot · 150tekstiviestiä/kk · Vapaadatamäärä · 3G-verkossa384kbit/snopeus · 2G-verkossaverkonmaksiminopeus (30­160kbit/s) · Tulossamyyntiinsyyskuussa 6,90 /kk VAiN UUTUUS! norm. 449,PetSafe Stealth Pitkä kantomatka, kompakti muotoilu, yhdenmukaistettu 868 MHz, automaattinen suuntavalaisu. Mukana paristot. 499,- Tracker Classic+Intello 449,- Uusi malli! 459,- MUISTA! verkkokaupasta Riistakamerat Laaja valikoima PetSafe-tuotteita Koiratarhat ja -talot Bellman Luolatutka Digitaalinen vastaanotin. Toimintasäde 10cm­60m maaperästä riippuen. Valmiusajat panta n. 100 h, vastaanotin n. 200 h. Vastaanotin ja teholähetin. Paketti tuo käyttäjälle maksimaalisen kantaman. Mukana säilytyskotelo. Maxi -lihamylly Kapasiteetti jopa Compact 28 vakuumipakkaaja Kammion mitat (mm) 385x380x100, sauman mitat (mm) 260x8, pumpun kapasiteetti 10 m3/h, nettopaino 44 kg. 150 kg/h Soveltuu erinomaisesti metsästäjille ja poromiehille. Edullisuutensa ansiosta loistohankinta myös kotikäyttöön. Nosturivaaka Lihakoukut 499,- Mini Deluxe -vakuumipakkaaja 249,29, 10 kpl norm. 950,- 999,HUIPPUSUOSITTU! Maksimi punnituspaino 300kg. Minimi punnituspaino 2 kg, tarkkuus 0,1kg. Mukana kaukosäädin ja laturi. Vaa´assa ladattava akku. Ruostumatonta terästä. Erittäin suorituskykyinen. Soveltuu ilmakanavoiduille pusseille. Saumausleveys 400 mm. Paino 12.5 kg. Laadukkaat ja kestävät RST-koukut. 90 LISÄÄ TUOTTEITA NETISSÄ! Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! AINAEDULLISEENHINTAAN ! SUORAANMAAHANTUOJALTA 399,- www.valiokoiravarusteet.fi 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Monipuolinen pikkumylly jokaisen kodin tarpeisiin. Näppärä koko helpottaa varastointia mutta kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. Mukana leikkuuterät ja makkarasuutin. Huippuedulliset ja laadukkaat Premiumvakuumipussit ja rullat. 1000 kpl Lite -lihamylly HUIPPUSUOSITTU! 149,- norm. 299,- Vakuumipussit 100 kpl PREMIUM-LIHANKÄSITTELYTUOTTEET VERTAA HINTOJA! Hinnat alkaen 7,90 71,10
• Puheenjohtajalta Asekeskustelusta ja vähän muustakin... Eipä mennyt tämäkään vuosi ilman keskustelua aselain kiristämisestä. Toivottavasti löytyy malttia ja harkintaa katsoa ensin jo päätettyjen lakimuutosten vaikutukset metsästyksessä käytettävien aseiden osalta, ennen kuin suin päin rynnätään rustaamaan uusia pykäliä. Erityisesti metsästysaseiden säilyttämistä koskevat uudet avaukset ovat olleet varsin ihmeellistä luettavaa. Toteutuessaan aseiden säilyttämispakko esim. metsästysmajoilla johtaisi metsästysharrastuksen lähes mahdottomaan tilanteeseen, majoja kun ei ole likimainkaan kaikilla seuroilla. Lisäksi metsästäjistä merkittävä osa myös sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään metsästysseuraan. Muutamien lehtien yleisöosastokirjoituksissa otettiin myös reippaasti kantaa, että näitä ikäviä ampumatapauksia yhdistävä tekijä on se, että syytetyillä on metsästäjätausta. Lienee kuitenkin niin, että näissä todella järkyttävissä joukkosurmaamistapauksissa aseet oli hankittu jo alun perin muuhun kuin metsästystarkoitukseen. Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakemusten käsittelyn yhteydessä PohjoisSavossa riistapäällikkö teki mielenkiintoisen laskelman hakijoiden arvioimien taloudellisten vahinkojen osalta. Räkättirastaiden kohdalla vahinkoarvio oli noin 13 euroa lupapäätösten myönnettyä lintua kohden. Valtaosa myönnetyistä poikkeusluvista kohdistui nimenomaan räkättirastaisiin. Variksen ja harakan aiheuttamat arvioidut vahingot myönnettyä poikkeuslupaa kohden olivat selvästi pienemmät, sen sijaan harmaalokilla ja kesykyyhkyllä vastaavasti lähes kaksinkertaiset räkättirastaaseen verrattuna. Räkättirastaiden tuhot kohdistuvat marjanviljelytiloille, muiden lintujen tuhoja arvioitiin myös maatalouden yms. ammatinharjoittajien piiristä. Tietenkin pitää muistaa, että vahingot ovat arvioita, mutta siitä huolimatta on todettava, että marjanviljelymaakunnan kohdalla rauhoittamattomien lintujen aiheuttamat taloudelliset vahingot, noin 470 000 , ovat hämmästyttävän suuret. Kun rauhoittamattomien lintujen arvioituja tuhoja vertaa esim. hirven edellisenä vuonna aiheuttamiin metsätalousvahinkoihin, niin ne ovat yhteensä noin kolminkertaiset. Varmaan yllätys monelle muullekin kuin minulle! Tosin myönnettyä hirvilupaa kohden vahingot metsätaloudessa olivat noin 34 euroa. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen määrä vastaavasti oli v. 2010 maakunnassamme yhteensä noin 37000 euroa, joka koostui kahdesta ilveksen, kahdeksasta karhun ja kahdesta suden aiheuttamasta vahingosta. Suurin yksittäinen vahinko oli ilveksen aiheuttama 16500 euron koiravahinko. Myönnetyt hirviluvat on toimitettu jo hakijoille ja maamme neljän pohjoisimman kunnan hirvimiehet ovat jo tämän lehden ilmestyessä tositoimissa. Lupien määrä koko maassa väheni noin 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, erityisen paljon lupien määrä väheni Kainuun alueella. Syksyn aikana pidetään hirvikannanhoitosuunnitelman laadintaan kuuluvat alueelliset sidosryhmätilaisuudet, joissa linjataan kunkin alueen näkemyksiä ja tavoitteita hirvikannan hoidolle. Eri alueet poikkeavat paljon toisistaan, joten on ensiarvoisen tärkeää, että kunkin alueen erityispiirteet tulevat riittävästi huomioiduksi hoitosuunnitelman laadinnassa. Hirvenmetsästäjät ovat onneksi vuosi vuodelta oppineet yhä enemmän ottamaan vastuuta sopivasta hirvikannan tasosta, mutta vielä on niitäkin porukoita, jotka jahtaavat viimeisiä lupia joulukuun loppuun, vaikka alueella ei viikkokausiin ole nähty yhtään sorkan jälkeä. Lisäksi syytellään lupaviranomaista liian suurista lupamääristä. Tässä meillä on vielä selkeä asennemuutoksen tarve ­ vain sillä, mitä ja millaisia hirviä alueelle jahdin jälkeen jää, on merkitystä hirvikannan tulevaisuuden kannalta! 10 l Metsästäjä l 5 l 2011 Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus
• Karhusarja Olemme kehittäneet kolme metsästyskivääriä, jotka parhaiten soveltuvat suurriistan jahtiin peitteisessä maastossa ja vaativissa sääoloissa. Nämä ovat saaneet mallinimet karhujen mukaan.Yhteistä kaikille ovat kunnolliset avotähtäimet. Piippujen pituus on hivenen tavanomaista lyhyempi, mutta tasapainon vuoksi läpimitta vastaavasti paksumpi. Etuhihnalenkin hela on piipun ympäri pujotetulla teräshelalla ja kestää kovaakin käsittelyä. Black Bear Sako 85 Black Bear yhdistää mattamustan synteettisen soft touch -tukin tyylikkääseen mattamustaan metalliin.Tämä monipuolinen kivääri on suunniteltu helposti mukana kulkevaksi joka sään kivääriksi. Brown Bear Sako 85 Brown Bear malli on suunniteltu suurriistan metsästäjän tarpeita huomioiden. Kiväärin suora ruskea laminaattitukki yhdistettynä mattamustiin metalliosiin luo säänkestävän ja tyylikkään kokonaisuuden. Kodiak Tämä ase on tehty metsästäjälle, joka haluaa jykevän suurriistaluodikon vaativaan metsästykseen. Piippu on normaalimalleja hiukan lyhyempi ja paksumpi. Koska ase on tarkoitettu vaarallisenkin suurriistan pyyntiin, kaliipereja on vain kaksi, molemmat erinomaisia tähän tarkoitukseen: .338Win.Mag. tai .375H&H Magnum. Tämä ase pitää ottaa käteen ja sillä on ammuttava, vasta silloin voi ymmärtää, miksi se on rakennettu. SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi
• Metsästysajat 1.8.2011­31.7.2012 HUOMAA! ** Metso: Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2011-31.7.2012 (Lähde: MMM:n asetus metson ja riekon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2011-2012) Metso on kokonaan rauhoitettu VarsinaisSuomen maakunnassa sekä Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntia. Metsoa saa metsästää 10.9.­30.9. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden kunnissa, Satakunnan maakuntaan kuuluvissa Eurajoen, Euran, Huittisten, Köyliön, Rauman ja SäkyRIISTALAJIT Sorsalinnut *1 Merilinnut *2 Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi** Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri Pyy Metso** Riekko** MAAKUNTA TAI KUNTA Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella. Enontekiö, Inari, Utsjoki Kiiruna Peltopyy Enontekiö, Inari, Utsjoki Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Villikani Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri ja mäyrä Näätä Kärppä Ilves Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa län kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kunnissa. Metsoa saa muualla maassa metsästää metsästysasetuksen 24§:n mukaisena aikana eli 10.9.­31.10.2011. ** Riekko: Riekko on kokonaan rauhoitettu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa, Kainuun maakuntaan kuuluvissa Kuhmon, Paltamon ja Sotkamon kunnissa sekä METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA 20.8. klo 12.00-31.12. 1.9.-31.12. 1.6.-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. Halli 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. Mufloni Hirvi Villisika Norppa RIISTALAJIT Saukko Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Haukiputaan, Iin, Kiimingin, Kuusamon, Oulun, Pyhännän, Pudasjärven, Siikalatvan, Taivalkosken, Utajärven ja Yli-Iin kuntia. Niillä alueilla, joissa riekon metsästys on sallittu, on metsästysaika metsästysasetuksen 24§:n mukainen eli 10.9.­31.10. Riekkoa saa Lapin maakunnassa metsästää metsästysasetuksen 24§:n mukaisesti eli 10.9.­31.10. ja Enontekiössä, Inarissa ja Utsjoella 10.9.­31.3. Muualla maassa riekko on metsästysasetuksen 24§:n mukaisesti kokonaan rauhoitettu. METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA Kts. www.riista.fi Kts. www.riista.fi MAAKUNTA TAI KUNTA Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Koko maassa 1.9.-15.10., 16.4.-31.5. 16.4.-31.12. 1.6.-29.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1.9.-30.11. 24.9-31.12. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 1.9.-20.9. ja 11.10.-30.11. 24.9.-31.1. 10.9.-31.3. 10.9.-31.3. 10.9.-31.10. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8.-31.10. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Metsä- ja kuusipeura 24.9.-31.1. 10.9.-31.10. Metsäkaurisuros -naaras ja vasa 1.9.-31.1., 16.5.-15.6. 1.9.-31.1. 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 1.9.-29.2. 10.8.-31.10. 1.9.-29.2. 1.9.-31.3. 1.12.-31.1. 20.8.-30.4. 20.8.-30.4. 1.10.-19.5. Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.-31.7. 1.11.-31.3. 1.11.-31.3. 1.1.-31.12. 1.12.-28.2 Karhu 1.1.-31.12. Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Kts. www.riista.fi Kts. www.riista.fi Koko maassa Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi,haapana, jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huom! Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 24.9.­31.1. välisenä aikana. ** Huomioi: Yllä olevat rajoitukset metsäkanalintujen metsästysajoissa metsästysvuonna 1.8.2011-31.7.2012. ** Huomioi myös viereisellä sivulla olevat metsähanhen metsästysajat 12 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Uutismakasiini Nuoret voivat edelleen suorittaa ampumakokeen Vaikuta hirvikannan hoitosuunnitelmaan vastaamalla kyselyyn 31.10. mennessä osoitteessa www.riista.fi/hoitosuunnitelmat n Jahtilehti nro 3 s.68 uutisoi, että alle 15-vuotias ei voisi suorittaa aselupavaatimusten vuoksi ampumakoetta. Tieto oli kuitenkin virheellinen, ja se on oikaistu myös Suomen Metsästäjäliiton nettisivulla. Ote ampumakoeasetuksesta: 7 § Ampuma-aseet ja patruunat Ampumakokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa (1/1998) tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Jos ampuja on alle 15 vuotta, saa hän käyttää ampumakokeessa 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta siten, kuin ampuma-aselain 88 §:ssä säädetään. Käytettävän aseen ja patruunoiden on täytettävä metsäkauriskokeessa metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimukset, hirvi- ja peurakokeessa metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 3 kohdan vaatimukset ja karhukokeessa 16 §:n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset. 8 § Ampumakokeessa vaadittavat asiakirjat Ampujan on esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista voimassa oleva metsästyskortti tai maksettu tulevan metsästysvuoden metsästyskortti sekä vaadittaessa osoitettava henkilöllisyytensä. Ampujan on lisäksi esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista ampumakokeessa käytettävään aseeseen ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. ** Metsähanhen metsästysaikaa lyhennettiin n Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen metsähanhen metsästyksen kieltämisestä osittain metsästysvuonna 2011-2012. Asetuksella pienennetään metsähanhen pesimäkantaan kohdistuvaa metsästyspainetta siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhäisemmäksi suuressa osassa pesimäalueita ja muuttoreiteillä. Asetuksen avulla pyritään varmistamaan, että metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Lausuntojen johdosta esitettyjä kieltoja pidennettiin viikolla. Metsähanhen metsästysajat maakunnittain ja kunnittain: 20.8. kello 12 alkaen - 31.12. Lapin maakunnassa metsähanhen metsästystä ei ole rajoitettu ministeriön asetuksella lukuun ottamatta Posion, Ranuan ja Simon kuntia. 1.9.-31.12. Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. 17.9.-31.12. Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, PohjoisSavon, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtion kuntia, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia. Viestintäviraston uudessa sähköisessä palvelussa voi hakea lupaa metsästysradiopuhelimelle n Harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitettua radiopuhelinta (esim. metsästysradiopuhelin) varten voi hakea yksityisen radioverkon PMR-lupaa Viestintäviraston uudessa sähköisessä palvelussa. Lupa maksetaan verkkopankissa. Palvelusta voi toistaiseksi hakea vain harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitettua 68 MHz:n lupaa (esim. metsästysradiopuhelin). Palvelu on Viestintäviraston internetsivuilla osoitteessa https://eservices.ficora.fi Palvelussa voi hakea uutta radiolupaa, katsella voimassa olevan luvan tietoja tai irtisanoa luvan. Palvelussa ei voi tehdä muutoksia voimassa olevaan lupaan. Luvan hakeminen ei edellytä palveluun kirjautumista, mutta omien tapahtumien katselua ja luvan irtisanomista varten on kirjauduttava palveluun joko henkilökohtaisten pankkitunnusten, sähköisen henkilökortin tai Katsotunnusten avulla. Sähköistä järjestelmää laajennetaan myöhemmin viraston muihin palveluihin. Lisätietoja 68 MHz:n metsästysradiopuhelimen käyttöön liittyvistä asioista saa Viestintäviraston asiakastiedotteista: http://www.ficora.fi/index/ viestintavirasto/asiakastiedotteet/radiotaajuudet/2011.html. Elintarvikelaki muuttuu ­ muutokset koskevat myös riistanlihaa n Elintarvikelain 1.9.2011 voimaan tulevassa muutoksessa säädetään, että luonnonvaraisen riistan lihantarkastus voidaan tehdä jatkossa vain hyväksytyssä riistan käsittelylaitoksessa. Tähän asti kotimaan kulutukseen tarkoitettua luonnonvaraisen riistan lihaa on voinut tarkastaa muuallakin kuin riistan käsittelylaitoksessa, teurastamossa tai poroteurastamossa kunnan virkaeläinlääkärin luvalla ja toimesta. Tämä ns. lahtivajakäytäntö loppuu, mutta sille annetaan kahden vuoden siirtymäaika 31.8.2013 saakka, jos kunnan virkaeläinlääkäri on antanut lahtivajalle luvan ennen lakimuutoksen voimaantuloa 1.9.2011. Metsästäjä ja metsästysseura on saanut voimassa olevan elintarvikelainsäädännön mukaisesti toimittaa vähittäismyyntiin (kauppaan ja ravintolaan) luonnonvaraisten jänisten, kanien ja lintujen lihaa ilman lihantarkastusta ja toiminnasta on pitänyt tehdä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ilmoitus. Tämä mahdollisuus säilyisi edelleen ja se laajennettaisiin koskemaan myös luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa, jota myös saisi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta. Lue koko artikkeli netistä osoitteesta www.riista.fi -> ajankohtaista. Viestintävirasto alkaa myöntää lupia jäljitys- ja seurantalähettimille n Viestintävirasto myöntää 12.8.2011 alkaen lupia 155 MHz:n taajuuksilla toimiville jäljitys- ja seurantalähettimille (mm. koiratutkille). Lisätietoja: http://www.ficora.fi/index/viestintavirasto/asiakastiedotteet/radiotaajuudet/2011/P_21.html Riistavisa 4 Vastaukset sivulla 91 9) Saako karhun ampua haaskalta? 1. ei x. kyllä 10) Ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää useimpien riistaeläinten metsästyksessä. Mitä seuraavista kuitenkin saa pyytää tällaisen laitteen avustamana? 1. halli x. susi 2. kettu 11) Kuinka monta patruunaa saa itselataavan aseen lippaaseen mahtua riistalintuja metsästettäessä? 1. 5 x. 3 2. 2 12) Karhun liha tutkitaan aina trikiinin varalta ennen käyttöä. Mikä seuraavista lajeista kantaa myös usein trikiiniloisia? 1. metsäjänis x. ilves 2. majava 13) Saako villiintyneen kissan ampua pienoiskiväärillä? 1. kyllä x. ei 2. vain erityisolosuhteissa 14) Montako hirven pyyntilupaa on myönnetty alkavalle pyyntikaudelle? 1. 25 700 x. 62 300 2. 55 600 15) Missä maakunnassa pyydetään yleensä eniten kuusipeuroja? 1. Etelä-Häme x. Varsinais-Suomi 2. Uusimaa 16) Metsäkanalintujen lisääntyminen vaikuttaisi onnistuneen tänä kesänä hyvin. Maa- ja metsätalousministeriö päättää mahdollisista metsästysrajoituksista elokuun aikana. Mistä annetut rajoitukset voi tarkistaa ennen jahtiin lähtöä? 1. Suomen riistakeskuksen kotisivuilta x. maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta 2. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivuilta 1) Kuinka monta karhua voidaan metsästysvuonna 2011 - 2012 korkeintaan pyytää Suomen riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla? 1. 189 x. 263 2. 110 2) Metsähanhen metsästysaika alkaa suuressa osassa maata normaalia myöhemmin. Mikä on pyynnin alkuaika Pohjanmaalla? 1. 17.9.2011 x. 10.9.2011 2. 1.10.2011 3) Peltopyyn metsästykseen tarvitaan nykyään pyyntilupa suurimmassa osassa Suomea. Missä seuraavista maakunnista pyyntilupaa ei edelleenkään tarvita? 1. Pohjanmaa x. Satakunta 2. Varsinais-Suomi 4) Montako pyyntipäivää suomalaisille pienriistan metsästäjille kertyi yhteenlaskettuna vuonna 2010? 1. 420 000 x. 1,4 miljoonaa 2. 2,6 miljoonaa 5) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laski, että Suomessa pyydetyn hirvieläinten lihan arvo oli vuonna 2010 noin 61 miljoonaa euroa. Mikä on heidän käyttämänsä lihan kilohinta? 1. 12 euroa x. 18 euroa 2. 6 euroa 6) Minkä ikäisenä Suomessa voi aloittaa metsästyksen? 1. 15 v x. 18 v 2. ikärajaa ei ole 7) Kuinka suuri osa metsästyskortin maksaneista henkilöistä osallistui v. 2010 hirvijahtiin? 1. 60% x. 25% 2. 41% 8) Milloin alkaa vuosittain hirvieläinten pyynti ajavalla koiralla? 1. 20.8.2011 x. syyskuun viimeisenä lauantaina 2. 1.9. Metsästäjä l 5 l 2011 l 13
• Heidi Lahtinen Pystykorvametsästys on elävää perinnettä K Antti Korhonen rentoutuu pystykorvajahdissa. Saumaton yhteistyö koiran kanssa on niin palkitsevaa, ettei pomppulintujahtiin ole enää paluuta. Kimmo Pöri Tasainen kirkas haukku leikkaa raikasta, tyyntä syysilmaa. Pankaoksalla istuva lintu on rauhoittunut kuuntelemaan koiraa eikä huomaa intiaanina lähemmäksi hiipivää metsästäjää. Aseistus ja välineet ovat muuttuneet, mutta haukku on säilynyt samana muinaisista ajoista tähän päivään. 16 l Metsästäjä l 5 l 2011
• K en htin i La eid H l Kanalintujahti haukkuvan lintukoiran avulla on maailman mittakaavassa harvinainen metsästysmuoto. Kansalliskoiramme suomenpystykorva on lajin mestari ja sen Pohjoiskalotin alueella syntynyt "pikkuserkku" pohjanpystykorva hyvä kakkonen. Näin keskimäärin, sillä parhaat pohjanpystykorvat yltävät kirkkaasti suomenpystykorvan rinnalle ja jopa ohi. Suuret venäläiset laikarodut ovat perinteisesti kaikenriistankoiria ja niin ollen enemmän tai vähemmän kiinnostuneita myös linnuista. Suurimmalla todennäköisyydellä puuhun kanalintua haukkuvan koiran saa kuitenkin suomenpystykorvasta. Metsäkanalintua voi haukuttaa harjoitus- tai koetarkoituksessa helmikuun loppuun asti. Ruotsissa urosmetson ja -teeren metsästys on sallittua 31.1. saakka. Ei pomppuun vaan oksalle Suurimpia munauksia minkä pystykorvalla lintua metsästävä voi tehdä, on ampua lintu lentoon. Pystykorvametsästyksessä koira ja metsästäjä hoitavat kumpikin oman leiviskänsä ja parhaassa tapauksessa pääsevät lopulta nauttimaan yhteistyön hedelmästä - yhteisestä lintusaaliista. Linnun lentoon ampuva metsästäjä vie koiraltaan mahdollisuuden löytää lintu oksalta ja saada se haukkuun. Tehtävä ei ole koiralle aina helppo ja vaatii onnistuakseen harjoittelua ja toistoja. Erityisen tuomittavaa linnun lentoon ampuminen on pentukoiran kohdalla, mutta malttamattomuudella saatetaan pilata vanhempikin koira. Koira voi pohtia, miksi vaivautua etsimään lintua puusta, jos metsästäjä näyttää saavan linnun ilmankin? Pystykorvametsästyksen viehätys ei perustu saaliin runsauteen vaan koiran ja ihmisen väliseen tiimityöhön. Hyvästä yrityksestä huolimatta lintu useammin karkaa kuin tulee eräksi, mutta silti iltanuotiolla riittää muisteltavaa. - Reppuun saatu lintu on jahdissa piste iin päälle. Se on palkka koiran ja isännän saumattomasta yhteistyöstä. Jahti on kuitenkin saanut täyttymyksensä jo silloin, kun saadaan hyvä haukku jolle päästään hiipimään ja kokemaan haukun tunnelma, tuumii siilinjärveläinen Antti Korhonen. Suurimpia munauksia minkä pystykorvalla lintua metsästävä voi tehdä, on ampua lintu lentoon. vahvoina. Harvassa ovat kuitenkin ne yksilöt, jotka asettavat oravan linnun edelle. Löytyy suomenpystykorvankasvattajia, jotka suosivat kasvatustyössään rodussa piilevää hirviverisyyttä. Vaikka suomenpystykorvalle selkeää ykkösriistaa ovat metsäkanalinnut, jatkavat ahkerimmat harrastajat jahtikautta pienpetojen pyynnillä keväälle asti. Pohjanpystykorvaharrastajat ovat keskimäärin kiinnostuneempia metsästämään myös muuta riistaa kuin kanalintuja. Aktiivisina rotuina molemmat pienet metsästyspystykorvat ovat mielellään toimessa mukana ja olipa koiran pääriista hirvi tai kanalintu, kannattaa molempien kanssa jahtikauteen sovittaa niin sorsat, näädät kuin supikoiratkin. Käytännössä kanalinnuista tulee useimmin haukutuksi teeri tai metso. Kaikki koirat eivät pyystä ainakaan enää vanhemmiten jaksa kiinnostua ja nekin jotka ovat kiinnostuneita, tarvitsevat pyyhaukkuun erityisiä lahjoja. Pyy ei nimittäin isompien kanalintujen tapaan mielellään kuuntele koiran haukkua vaan pyrähtää metsästäjän kannalta aivan liian nopeasti seuraavalle istumapuulle näkymättömiin. Riistaverinen pystykorva on luonnostaan kiinnostunut kanalinnuista ja usein jo pennusta voi huomata, miten se sähköistyy kuullessaan kanalinnun lentoäänen tai tutkiessaan teeren jättämää rypykuoppaa. Pystykorvan koulutuksessa on tärkeintä tarjota koiralle opettelumahdollisuuksia. Metsään tutustuminen aloitetaan jo pentuna kaikessa rauhassa pennun tahtiin edeten. Koulutusapuna voidaan käyttää myös fasaaneja jotka eivät oksalle istuuduttuaan helposti ihmistä säiky. Mikäli pentua mielivällä ei ole pystykorvametsästyksestä mitään kokemusta, kannattaa rohkeasti pyrkiä "opintoretkelle" kokeneen pystykorvaharrastajan mukaan. Moni yksityiskohta valkenee parhaiten itse näkemällä ja kokemalla. Intiaanina haukulle Pystykorvametsästyksen idea on yksinkertainen. Hyvä koira haravoi laukalla etu- ja sivumaastoa noin 250400 metrin säteellä metsästäjästä ja käy 5-15 minuutin välein ottamassa yhteyttä varmistaen samalla kulkuMuutamat suuremmatkin laikat, kuten tämä länsisiperianlaika, ovat kiinnostuneita linnunhaukusta. Metsoa ja teertä Suomenpystykorvasta on pyritty muovaamaan puhdasta lintukoiraa puolensataa vuotta. Vaikka tässä on suhteellisen hyvin onnistuttu, läikkyvät oravaveret joissakin yksilöissä yhä Metsästäjä l 5 l 2011 l 17 Heidi Lahtinen
• Vaikka suomenpystykorvalle selkeää ykkösriistaa ovat metsäkanalinnut, jatkavat ahkerimmat harrastajat jahtikautta pienpetojen pyynnillä keväälle asti. Pohjanpystykorva on suomenpystykorvan ohella kelpo valinta lintumetsälle. suunnan. Tarkoitus on, että koira löytää maastossa lymyilevät linnut siten, etteivät nämä tule ihmisestä tietoisiksi. Metsästäjän onkin edettävä mahdollisimman hiljaa ja rauhallisesti. Tavallisesti sopiva etenemisvauhti on 1-1,5 kilometriä tunnissa vaihdellen sen mukaan, millainen hakija koira on ja miten hyvin metsästäjä koiransa hakukuvion tuntee. Avoimessa Lapin maisemassa kuljetaan usein hieman reippaammin. Mikäli yllätetty lintu huomaa vain koiran eikä ihmistä, ei se yleensä lennä kauas ennen oksalle istumistaan. Jos lintu sitä vastoin saa vihiä metsästäjästä, pakenee se helposti koiran ulottumattomiin. Kun koira ehtii lintupuun alle, aloittaa se haukun. Suomenpystykorva rallattelee parhaimmillaan yli 120 haukahduksen minuuttivauhtia poh- n tine Lah di i He Pystykorva paikallistaa riistan tarkan kuulonsa ja vainun avulla. lähden pystykorvan kanssa lintujahtiin, saan kulkea omia polkujani omaan tahtiin, Korhonen vertaa. Pystykorvan kanssa tapahtuvaan kanalintujahtiin tarvitaan riittävän suuri metsäkuvio, jonka puusto on vähintään sen kokoista, että lintu tuntee olonsa turvalliseksi koiran haukussa. Lajin viehätys ei piile saaliin määrässä vaan koiran ja ihmisen välisessä yhteistyössä. Koiraa ja ympäröivää luontoa silmällä pitävä metsästäjä osaa odottaa jotakin tapahtuvaksi jo ennen kuin haukku kajahtaa. Maasto kertoo kokeneelle mistä lintu saattaa löytyä. Siiveniskut tai linnun ääntely saavat pulssin tihenemään ja kaksijalkaisen jähmettymään: Löytääkö koira? Alkaako haukku? Oikeassa pystykorvajahdissa sekä metsästäjä että koira panevat itsensä täysillä likoon. Vaikka pystykorvametsällä moni kulkee mielellään vain koira kaverinaan, on harrastuksen suola kokemusten jakaminen. Jahdin jännityksen ymmärtää parhaiten toinen saman kokenut. Ruotsi jatkaa kautta janpystykorvan ollessa hieman rauhallisempi. Lintu rauhoittuu muutamassa minuutissa kuuntelemaan koiraa ja silloin saa metsästäjä tilaisuutensa. Haukulle hiipiminen on taidetta. Sivuttaisliikettä on vältettävä ja haukkua on lähestyttävä mahdollisimman suoraan puiden suojaa hyväksi käyttäen. Mikäli suojaa ei ole, on parasta ryömiä. Vaatetuksen on oltava kahisematonta ja väriltään maastoon sulautuvaa. Vaaleat kasvot on hyvä piilottaa hatun lierin tai lipan taakse. Haulikolla ammuttaessa olisi onnistuttava hiipimään 25-35 metrin päähän puusta linnusta ja sen asennosta riippuen. Haulikkorihla on pystykorvametsästäjälle oiva ase varsinkin pusikkoisemmissa maastoissa. Lapissa turvaudutaan usein pelkkään lintukivääriin. Antti Korhonen kritisoi viime vuosien lyhyitä metsästysaikoja, jotka vaikeuttavat erityisesti nuoren koiran opettamista. Vanhemmalle koiralle lintuja ammutaan tavallisesti hyvin maltillisesti. Lintu tai kaksi palkaksi hyvästä työskentelystä riittää useimmille harrastajille. - Itse olen jo useampana vuonna aloittanut jahtikauden Ruotsissa, jossa metsäkanalintuja saa metsästää 25.8. alkaen. Metsästyskausi jatkuu siellä aina tammikuun loppuun asti kuitenkin niin, että naaraslinnut rauhoitetaan jo marraskuussa, Korhonen kertoo. - Savukoskenkin maastot ovat tulleet minulle tutuiksi. Jos Lappiin ei jostakin syystä pääse tuntuu, että syksystä jää jotakin olennaista puuttumaan. Toisin kuin muutama vuosi sitten sekä suomen- että pohjanpystykorvan pentuja on tällä hetkellä hyvin saatavilla. Kumpaakin rotua edustaa Suomen Pystykorvajärjestö, jonka pentuneuvonnan kautta on turvallisinta etsiä itselleen jahtikaveri. Pentujen hinnat vaihtelevat jonkin verran mutta ovat tyypillisimmillään 700 - 1000 euroa. Suurista laikoista, eli venäläiseurooppalaisen, sekä itä- tai länsisiperianlaikan pennusta kiinnostuneen kannattaa kääntyä Suomen Laikajärjestön puoleen. l Mies ja koira Pienen ikänsä metsällä käynyt Antti Korhonen siirtyi 2000-luvun alussa pomppulintumetsästyksestä pystykorvajahtiin eikä pomppulintuihin ole enää paluuta. - Parasta pystykorvametsästyksessä on miehen ja koiran välinen yhteistyö ja vapaus. Esimerkiksi hirvijahti on usein tarkkaan säädeltyä seuruemetsästystä johon ei sooloilu sovi. Kun 18 l Metsästäjä l 5 l 2011 Soile Torvinen
• Osuva valinta CHIRUCA-JALKINEET YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN BULLDOG BOA Koot 38-47 Scotchgard-käsiteltyä nupukkinahkaa ja vedenpitävä Ultimate Gore-Tex® -vuori. Vaivaton BOA® nauhoitus. TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram® Hunting -ulkopohjat. ALASKA Koot 38-47 Scotchgard-käsiteltyä vettähylkivää nupukkinahkaa. Vedenpitävä Gore-Tex® Duratherm ­vuori pitää jalat lämpiminä. Vahvistettu kanta ja kärki. Ruostesuojatut H.R.T.- nauhankiinnikkeet. Kumiset Vibram® Hunting-ulkopohjat. HUSKY HIGH Koot 38-47 DOGO BOA Koot 38-47 Pinta Scotchgard-käsiteltyä, vettähylkivää nupukkinahkaa. Vuori nappanahkaa, jonka alla vedenpitävä Gore-Tex® -kalvo. Nopea ja varma BOA® nauhoitus, joka takaa kengän erinomaisen istuvuuden. Suojaava kumikärki, TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram® Hunting ­ulkopohjat. Vedenpitävää box-calf-nahkaa ja nappanahkaa. GoreTex® -vuori. Mustat, ruostesuojatut H.R.T.nauhakiinnikkeet. Puolijäykkä sisäpohja. Kumiset Vibram® Hunting -ulkopohjat. SCANDINAVIA Koot 38-48 Scotchgard-käsiteltyä vettähylkivää nupukkinahkaa. Vedenpitävä Ultimate GoreTex® - vuori. Puolijäykkä sisäpohja. Ruostesuojatut H.R.T.-nauhakiinnikkeet. TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram® Hunting -ulkopohjat. REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Metsästäjä l 5 l 2011 l 19
• Tommy Arfman Koirametsästyksen etiikka Suomessa on hyvin vanha koirametsästysperinne. Koiralla metsästäminen on kokonaisvaltainen metsästyselämys. S 20 l Metsästäjä l 5 l 2011 Suomessa on vanha metsästyskulttuuri. Ensimmäiset suomenniemeä asuttavat heimot perustivat toimeentulonsa metsästykselle ja kalastukselle. Koirat ovat aina olleet olennainen osa meidän pyyntikulttuuriamme. Suomalaiset koirarodutkin ovat puhtaita metsästyskoiria ja osa arvokasta kulttuuriperintöä. Kuinka tämän päivän koirametsästys kestää eettisen tarkastelun tänään ja tulevaisuudessa? l Suomen metsästyslaki ohjaa koiralla tapahtuvaa metsästystä seuraavasti: Metsästys on toteutettava metsästyslain 20§:n mukaan: Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Riistaeläinkantojen tuoton jatku- vuus on pyrittävä turvaamaan tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla. Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Lisäksi erikseen asetuksen 12. pykälä ohjaa koirametsästystä hirvieläinten metsästyksessä näin: Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 28 senttimetriä. Vielä laista löytyy maininta ajavien koirien käyttörajoituksesta: Ajavan koiran käyttö metsästyksessä on kielletty 1.3. ­ 19.8. Lisäksi koirien käyttöä rajaa kiinnipitoaika, joka alkaa 1.4. ja päättyy 19.8. Tästä voidaan poiketa, jos kyseisenä aikana voidaan jotain riistaa metsästää, kunhan koiran työtapa ei ole ajava. Käytännössä kyseisenä aikana koiraa käytetään pienpetojen metsästykseen, rauhoittamattomien lintujen pyyntiin ja jonkin verran merilintujen noutamiseen. Eli näiden ohjeiden perusteella on koiria käytettävä ja vastuu hyvän metsästysetiikan toteutumisesta jää yksittäiselle metsästäjälle. Harmaalla alueella Mikään laki ei voi taata, että käytännössä metsästys koiralla sujuu eettisesti hyväksytyllä tavalla. Jos tarkastellaan tuota 20. pykälää, on se aivan yksiselitteinen. Kuten sanottu vastuu on aina yksittäisellä metsästäjällä ja koiran ohjaajalla. Laki ei yksiselitteisesti kiellä esimerkiksi sorkkariistan ajattamista syvällä lumikelillä. Varsinkin lumen pinnalle muodostuva "korppu" tai "hanki" mahdollistaa koiran käytön. Tuolloin pystytään metsästämään esimerkiksi peuroja ja kauriita matalalla koiralla ajaen. Kaksi viime talvea ovat olleet tästä hyviä esimerkkejä. Vastuuntuntoinen metsästäjä ei sellaisella kelillä koiraa laita riistan perään, mutta käytännössä näin tapahtuu. Toinen lain harmaalla alueella liikkuva koirien käyttötapa on käyttää levännyttä koiraa saman riistan ajattamiseen, jota jo yksi koira on ajanut. Samoin voidaan tarkastella riistan ajattamista tuntikausia keskeytyksettä. Aiheuttaako se tarpeetonta kärsimystä? Lakimme ei myöskään määrittele usean koiran yhtäaikaista käyttöä riistan ajamiseen. Nämä ovat sellaisia mahdol-