met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 2
ONKO MEILLÄ YMMÄRRYKSESSÄ VIKAA?
Metsästäjäkunnan ylin päättävä elin - edustajakokous - esitti keväällä vakavan huolen metsästysmahdollisuuksien jatkuvasta ja perusteettomasta rajoittamisesta. Kesän mittaan on ollut mielenkiintoista seurata siitä virinnyttä keskustelua. Keskustelun yhteydessä on myös annettu ymmärtää, että metsästäjät eivät vain ymmärrä säädöksiä. Näinkin voi ehkä olla. Tosin samaan aikaan putkahti maailmalle esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta, jossa esitettiin merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna. Muutoksen jälkeen kaikki luonnonsuojelualueet rinnastettaisiin lähtökohtaisesti kansallis- ja luonnonpuistoihin. Muutos olisi merkittävä sen takia, että jatkossa ei edes periaatteessa olisi tarpeen pohtia sitä, mitkä rauhoitussäännökset ovat tarpeen alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi, vaan ainoastaan mitä poikkeuksia totaalisuojelusta on mahdollista tehdä. Näin esimerkiksi metsästys tulisi jo lain mukaan lähtökohtaisesti automaattisesti kielletyksi tai rajoitetuksi riippumatta siitä, onko tällaisella kiellolla tai rajoituksella merkitystä alueen perustamistarkoituksen kannalta. Tämä ilmenee hyvin myös esitysehdotuksen perusteluista, jossa metsästyksen osalta on pohdittu pelkästään poikkeamismahdollisuuksia metsästyskiellosta, ei lainkaan sitä, minkä vuoksi metsästys ylipäätänsä on tarpeen kieltää kaikilla luonnonsuojelualueilla. Uudessa laissa toki tunnustettaisiin mahdollisuus sallia metsästys luonnonsuojelualueilla. Samalla kuitenkin myös vahvistettaisiin se, että kysymys on poikkeussäännöksestä, jota voitaisiin soveltaa vain laissa mainituin edellytyksin. Nämä edellytykset olisivat myös tiukemmat, kuin vielä nykyisin voimassa olevassa kansallis- ja luonnonpuistojen alueellisia poikkeuksia koskevassa luonnonsuojelulain 16 §:ssä. Ehdotetun säännöksen soveltaminen olisi myös aina harkinnanvaraista, joten metsästystä ei välttämättä sallittaisi, vaikka sen mukaiset edellytykset täyttyisivät. Tässä yhteydessä on ehkä syytä myös kysyä, miksi nykyään kansallispuistojen laajennuksen yhteydessä metsästyskiellot halutaan automaattisesti ulottaa myös laajennusalueelle. Laajennusalueet ovat useimmiten Natura-verkostoon otettuja alueita, joiden tarkoituksena on ollut suojella esimerkiksi vanhaa metsää, suokasvillisuutta, lehtokasveja, samoja alueita, joilla Naturaa perusteltaessa luvattiin olemassa oleRAIMO VAJAVAARA
Toiminnanjohtaja, päätoimittaja Metsästäjäin Keskusjärjestö
van metsästyksen säilyvän. Minkä takia näiden alueiden liittäminen kansallispuistoon edellyttää nyt niiden asettamista metsästyskieltoon, mikä on se uusi suojeltava laji, joka laajennuspäätöksellä otetaan suojelun piiriin ja joka edellyttää metsästyskiellon asettamista? Käytetäänkö kansallispuistojen laajennuksia pelkästään keinona sivuuttaa laajennusalueita koskevat valtioneuvoston Natura-päätökseen sisältyvät metsästyksen sallimista koskevat linjaukset. Liesjärven, Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajentamispäätösten kohdalla rajoitusautomatiikka jo toimi, miten käy Koloveden ja Petkeljärven laajennusalueiden osalta? Entä Euroopan unionin mukanaan tuoma läheisyysperiaate.Vaikuttaa vahvasti siltä, että maassamme läheisyysperiaatteen toteuttaminen nähdään luonnonsuojelussa pelkästään oikeutena antaa kansallisesti tiukempia säädöksiä kuin mitä Euroopan unionin direktiivit varsinaisesti edellyttäisivät. Eikö läheisyysperiaatteen perimmäinen tarkoitus olekaan siirtää hallinnollista päätöksentekoa mahdollisimman lähelle päätöksen kohteena olevia tahoja, jotta päätöksentekijällä olisi mahdollisimman hyvin tiedossaan asiaan vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja näkökohdat. Läheisyysperiaatteen näkökulmasta tuntuisi luontevalta, ettei metsästysrajoituksia annettaisi valtioneuvoston tasoisilla säädöksillä, vaan lopullinen päätös mahdollisista metsästysrajoituksista tulisi aina tehdä paikallisella tasolla erilaisia tavoitteita yhteen sovittaen. Kun julkisuudessa on kysytty, onko metsästäjillä ymmärryksessä vikaa, niin ehkä osasyy tähän mahdolliseen ymmärryksen puutteeseen on siinä, ettei metsästäjäkunnalta lainkaan pyydetty lausuntoa parhaillaan käsiteltävänä olevasta luonnonsuojelulain muutoksesta.Toisaalta voidaan samanaikaisesti myös kysyä, onko metsästäjäkunnan ymmärryksessä sittenkään vikaa. Niin tai näin, nyt olisi korkea aika metsästyksen osalta selkiyttää ne periaatteet, joilla maamme Natura-verkostoa aiotaan lopultakin toteuttaa. Joko pidetään kiinni niistä linjauksista, jotka sisällytettiin valtioneuvoston Natura-päätökseen, jonka mukaan Natura-alueilla metsästystä rajoitettaisiin vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttää, tai sitten linjauksia muutetaan reilusti ja avoimesti. o
5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
2
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 3
6
4 MKJ tiedottaa 5 Valokuvauskilpailu nuorille 5 Metsästysmahdollisuudet uusi osio riistainfo.fi- palveluun 12 Hirvikantaa vähennetään edelleen - pyyntilupia runsaasti Pohjois-Suomessa 14 Kansalaiset toivovat metsästäjien pienentävän hirvikantaa 24 Hirvijahtia puolivuosisataa 28 Metsästysseurojen toimintatavat ja kaadonjälkeiset toimet selvitetään 38 Eräaatoksia valtion mailta: Metsästyslupien myynnin helppous ja ostamisen vaikeus 39 Tutkijan tuntoja: Hauskaa tiedettä 40 "Kiintiöitä arvioidessa näin ihan yleisesti käyty läpi" riistakolmiolaskentojen hyödyntäminen metsästyksen säätelyssä. 43 Riistakolmiotuloksia 48 Lintulahdet Life- hanke hyvässä vauhdissa 50 Supikoiran metsästys onnistuu kaikilta 64 Nuorisorahasto: Erä- ja luontokeskus 67 Kaurissaaliin ilmoituslomake 70 Piireissä tapahtuu 73 Kaupantekoa
Natura alueille tulossa metsästyskielto vai onko?
10 16
Hirvien oikea määrä onko sellaista olemassa?
Hirvikannan koon lasku jatkui loivana
32 46
Lintulahdet Life- hankkeen "kenttäpostia" - Petopyytäjiä tapaamassa
Lihankäsittelytilat kuntoon EU-rahalla ja talkoohengellä
56
Opi ampumaan paremmin haulikolla, osa 3
N:o 5 · 01.09.2006, 55. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 10.11.2006. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Eero Helle. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/MET06_05/2006 Kansikuva: Hannu Huttu.
Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 441 024 Painotuote
METSÄSTÄJÄ
3
5 · 2006
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 4
MKJ
TIEDOTTAA
Suoraveloituskortti
I Painovirheen vuoksi suoraveloituksena maksetun metsästyskortin maksupäivä on suomenkielisessä kortissa virheellinen. Korttiin on maksupäiväksi merkitty 12.6.2007, vaikka todellinen maksupäivä on ollut 12.6.2006. Suoraveloituksena maksettu kortti on painovirheestä huolimatta voimassa kääntöpuolella ilmoitetun ajan 1.8.2006 31.7.2007.
Vuoden erätoimittajaa haetaan jälleen!
I Metsästäjäin Keskusjärjestön valtakunnallinen Eräjournalistipalkinto on jälleen haettavana. Palkinto voidaan jakaa vuosittain ja on suuruudeltaan 2 000 euroa. Palkinto jaetaan Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokouksessa toukokuussa 2007. Palkinto voidaan jakaa erätiedotuksen parissa ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto voidaan jakaa eräaiheisesta painotuotteesta, radio- tai televisio-ohjelmasta tai muusta elektronista mediaa varten valmistetusta eräaiheisesta tuotteesta. Palkinto voidaan jakaa myös pitkästä ja ansiokkaasta urasta erätiedotuksen parissa. Palkintoa voi hakea sitä varten olevalla lomakkeella henkilö itse, tuotteen tuottaja tai jokin muu taho voi ilmoittaa ehdokkaan. Lomake löytyy metsästäjäorganisaation kotisivulta www.riista.fi LOMAKEPALVELU. Palkintoa voidaan kuluvalta vuodelta hakea 1.1. 31.12.2006 välisenä aikana julkaistusta tai tuotetusta eräaiheisesta artikkelista, ohjelmasta tai tuotteesta. Hakemusten tulee olla Metsästäjäin Keskusjärjestön toimistossa 31.12.2006 loppuun mennessä. Ampumakoe karhunmetsästyksessä
I Ampumakoe uudistui 1.3.2006 alkaen. Uutena koemuotona tuli karhunmetsästyksessä vaadittava karhukoe.Aiemmin ammuttu ampumakoe, joka oikeuttaa toimimaan ampujana hirvieläinten ja karhun metsästyksessä on kuitenkin voimassa kortissa merkityn voimassaoloajan. Mikäli siis ennen 1.3.2006 ammuttu ampumakoe on voimassa, ei karhunmetsästystä varten tarvita vielä uutta karhukoetta suorittaa.
I Riistakolmiotulokset täsmentyvät koko ajan ja tämän lehden aineistopäivän jälkeen täsmentynyt metsäkanalintutilanne on seurattavissa ajantasaisesti Riistawebissä osoitteessa www.riista.fi tai www.riistaweb.riista.fi .Tulokset näkyvät myös Riistantutkimuksen sivuilla, mistä löytyy muutakin mielenkiintoista riistatietoa osoitteessa www.rktl.fi .
Riistakolmiotulosten ajantasainen seuranta
Osoitteenmuutoksia
I Heinäveden rhy: uusi osoite Juha Vainio, Koukunsaarentie 49 D, 79910 KERMA, puh. 040 555 30 47, heinavesi@riista.fi I Kemijärven rhy: Seppo M Kerkelä,Vapaudenkatu 10-12 C, 98100 Kemijärvi, p/f 016-82266, 0400-296200, kemijarven.riistanhoitoyhdistys@kjarhy.inet.fi
Itä-Suomeen koulutetaan Eräkellokkaita
I Metsästysharrastus on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin Suomessa.Viime vuonna maassamme rekisteröitiin ennätysmäiset 302 525 metsästyksen harrastajaa. Itä-Suomessa käynnistyy tänä syksynä koulutushanke, jossa jokaiseen paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen koulutetaan vähintään yksi Eräkellokas. Hän on aina tavoitettavissa oleva sujuvasanainen henkilö, joka kertoo oman kuntansa erä- ja luontoasioista ja -tapahtumista tiedotusvälineille. Metsästys, yhtä lailla kuin metsästysseurojen järjestämät tapahtumat ja juhlat tai metsästäjien tekemät luontohavainnot, ovat aina olleet tärkeitä paikallisuutisia. Jotkut niistä ylittävät aika ajoin myös maakunnallisen, jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Niistä on syytä kirjoittaa ja kertoa vastakin, sillä luontoasiat kiinnostavat yhä etenkin itäsuomalaisia. Koulutushankkeessa kartoitetaan myös maakuntien mediaväkeä, joille metsästyksestä, luonnosta ja eränkäynnistä uutisoiminen on jo entuudestaan tuttua.Tavoite on, että jokaisesta maakunnallisesta ja paikallislehdestä löytyisi toimittaja, joita Eräkellokkaiden olisi mutkatonta lähestyä juttuvinkkeineen. Hankkeen vetäjinä ja Eräkellokkaiden kouluttajina toimivat erätoimittaja Jere Malinen ja riistanhoidonneuvoja Veli-Matti Pekkarinen. Eränkäynnin ja metsästyksen maailma viestintähanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja siitä vastaa Etelä-Savon riistanhoitopiiri. Etelä-Savon lisäksi mukana ovat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirit. Lisätietoja: Jere Malinen, hankevastaava p. 015 646900 / 040 587 4855 Veli-Matti Pekkarinen, hankesihteeri p. 015 452 830 / 0400 257 407
Petri Vartiainen riistapäälliköksi Etelä-Savoon
I Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus on valinnut Etelä-Savon uudeksi riistapäälliköksi metsänhoitaja Petri Vartiaisen Suomussalmelta. Petri Vartiainen on toiminut aikaisemmin Kainuun riistanhoitopiirissä riistanhoidonneuvojana. Nykyinen riistapäällikkö Veli Lappalainen siirtyy eläkkeelle marraskuun alussa.Veli Lappalainen on toiminut 18 vuotta riistapäällikkönä EteläSavossa.
4
5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 5
ILMAINEN PALVELU
Metsästysmahdollisuudet
UUSI PALVELU INTERNETISSÄ
Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi 1.6. 2006 uuden Metsästysmahdollisuudet palvelun osana Riistainfo-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi . Jo aiemmin palvelussa on ollut toiminnassa Usein kysytyt kysymykset, eli FAQ osio. TARJOA TAI SELAA! Palveluun voit tallentaa kirjautumisen jälkeen vaihtometsästys- tai kaupallisia ilmoituksia. Selaaminen ei vaadi kirjautumista.Tälle hetkellä palvelussa onkin selattavissa useita kymmeniä kaupallisia metsästystä tarjotaan ilmoituksia. Useissa tapauksissa metsästäjien haaveena ei kuitenkaan ole kaupallinen toiminta, vaan sopivan vaihtometsästysmahdollisuuden löytäminen.Vaihtometsästyshän tarkoittaa sitä, että vaihdetaan ilman rahallista korvausta jokin itsellä vaihdettavissa oleva metsästysmahdollisuus johonkin kiinnostavaan muualla olevaan mahdollisuuteen. Periaatteena vaihtoilmoituksissa on, että tallentaessaan ilmoitusta, voi kirjata ilmoitukseen vastikkeeksi haluamansa mahdollisuustyypin. Näin hakutuloksesta voi heti nähdä, kuka tarjoajista haluaisi itsellä tarjolla olevaa mahdollisuutta. Kahden edellä mainitun lisäksi palvelussa on vielä kolmas vastiketyyppi, eli sopimuksen mukaan. Nämä tapauskohtaisesti sovittavat mahdollisuudet voivat olla esimerkiksi sorsastusta osakaskunnan myymillä vierasluvilla. HAUN TULOS Klikkaamallla jokin ilmoitus esimerkiksi ylläolevasta hakutuloksesta lähempään tarkasteluun, saadaan näkyviin kaikki kyseisen ilmoituksen julkaistavaksi tarkoitettu tieto. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Palvelu tarjoaa ilmoituksen jättäneille heidän ilmoitustensa katselukertojen määrän sekä ilmoitukseen tulleiden yhteydenottojen määrän. Ilmoittaja voi siten tarkastella kuinka monta kertaa hänen ilmoituksensa on avattu lähempään tarkasteluun. VAIHTOTOIMINTA KÄYNTIIN! Syksy on käsillä ja viimeistään tämän lehden ilmestymisen aikoihin alkaa paatuneimpienkin metsämiesten ja naisten mieli suuntautua alkavaan metsästyssyksyyn. Nyt kannattaa ottaa härkää sarvista ja tutustua uusiin mahdollisuuksiin. Monissa metsästysseuroissa voi vaihtometsästystoiminta avata uusia ja perin odotettuja uria seuran luutuneille toimintamalleille. Vaihtometsästyksestä voi parhaassa tapauksessa muodostua seuratoiminnankin puitteissa pitkäaikaisia perinteitä ja perin arvokkaita yhteistyökuvioita.
Erältä Elämyksiä
NYT KAMERAT LAULAMAAN JA KUVAT KIERTOON! Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestää nuorille suunnatun riista-aiheisen Erältä Elämyksiädigikuvauskilpailun. Kilpailu järjestetään osana MKJ:n Nuorisorahaston toimintaa. Kilpailuaika alkaa tämän lehden ilmestymisestä ja jatkuu vuoden 2007 helmikuun loppuun asti. Kilpailuun lähetetyt kuvat tulee olla siis MKJ:ssä viimeistään 5.3.2007. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 25 vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt ottamillaan riista-aiheisilla digikuvilla. Kilpailu on osallistujille ilmainen. KUVIEN AIHE Kuvien tulee olla riista-aiheisia. Ne voivat olla siis esimerkiksi metsästys-, riistanhoito-, riistaeläinlaji- tai muuten riista-aiheeseen selkeästi liittyviä kuvia. Erityisesti arvostamme tunnelmallisia tuokiokuvia sekä aitoja tilannekuvia. Kuvien tulee olla jpg- (jpeg) - muodossa ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi sekä pitkältä sivultaan vähintään 15 ja enintään 30 cm. Kilpailukuvia voi lähettää korkeintaan viisi kappaletta osallistujaa kohti. Kilpailuun osallistujalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. Kuvat voivat olla myös ennen kilpailun julkistamista otettuja, mutta ne eivät saa olla missään kilpailussa palkittuja tai aiemmin julkaistuja.
NUORISORAHASTON YHTEISTYÖKUMPPANIT
K. Hjorth Oy, Sako Oy sekä Metsästäjän Erätukku luovuttavat osan vuoden 2006 rahastolahjoituksestaan digikuvauskilpailun palkintoina. Kuvakisan palkinnot ovat seuraavat:
1. palkinto, Leupoldin Wind River 15-24x60 mm Spotting scope kaukoputki jalustalla ja kovalla laukulla. 2. palkinto, Beretta Back lite coretex-metsästysasu. 3. palkinto, Jahti-Jakt VHF-puhelin. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan arvokkaita tavarapalkintoja, joita ovat muun muassa: Sakon Quad synthetic 22 LR pienoiskivääri tms. JahtiJakt Premium Air Tex-metsästyspukusetti. JahtiJakt Laser- etäisyysmittari.
Palkinnot jaetaan ja arvonnat suoritetaan vuoden 2007 keväällä. KUVIEN JULKAISU Kilpailussa palkitut kuvat julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja MKJ:n Internet-sivuilla vuonna 2007. Lisäksi kilpailuun osallistuneita kuvia laitetaan näkyville Internetiin myöhemmin avattavaan kuvagalleriaan. Kuvat tulee lähettää cd-romilla Metsästäjäin Keskusjärjestöön osoitteeseen Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, (kuoreen merkintä Kuvakisa) tai sähköpostilla osoitteeseen kuvakisa@riista.fi. Samalla kilpailuun osallistuja luovuttaa Metsästäjäin Keskusjärjestölle oikeuden käyttää kuvia julkaisuissaan sekä Internet-sivuillaan korvauksetta. MKJ:hin lähetettyjä kuvamateriaaleja ei palauteta. KUVAN TIEDOT Kuvien mukana tulee olla ainakin seuraavat tiedot: Kuvaajan nimi ja osoite sekä puhelinnumero Kuvaajan syntymäaika Tieto siitä, missä ja milloin kuva tai kuvat on otettu Mahdollinen kuvan nimi
ILMOITA ILMAISEKSI
5
METSÄSTÄJÄ
5 · 2006
OSALLISTU RIISTA-AIHEISEEN VALOKUVAUSKILPAILUUN!
DIGIKUVAUSKILPAILU NUORILLE
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 6
Natura alueille tulossa mets ä
Julkisuudessa on useasti esitetty, että Natura 2000 ohjelman mukaisille alueille on tulossa totaali metsästyskielto, jos ympäristöministeriön luonnonsuojelulain muuttamista koskeva lakiesitys toteutuu. Ympäristöministeriöstä on annettu ymmärtää, että näin ei kuitenkaan asian laita ole. Koska asiasta tuntuu olevan liikkeellä kahta täysin päinvastaista käsitystä, kävimme haastattelemassa sekä ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin että metsästysasioista vastaavan maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan.
Lintu- ja luontodirektiivien perusteella Suomeen on perustettu Natura 2000 verkko, jonka tavoitteena on tiettyjen direktiiveissä mainittujen luontotyyppien ja tiettyjen lajien elinympäristöjen suojelu. Suomen Natura 2000 verkkoon kuuluu noin 4,9 miljoonaa hehtaaria ja arviolta 2,3 miljoonalla hehtaarilla suojelu on tarkoitus toteuttaa perustamalla alueista luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Tämä pinta-ala vastaa arviolta noin 20-30 000 ihmisen metsästysmahdollisuutta. Mainittakoon, että luonnonsuojelulain mukaisen suojelun piiriin tulisi yli kaksi kertaa entisen Uudenmaan läänin kokoinen alue.
®
Marssijärjestyksestä erimielisyyttä
Metsästäjäpiireissä liikkuu vahvana käsitys siitä, että ympäristöministeriön kaavailema lakiesitys luon-
nonsuojelulain muuttamiseksi lopettaa metsästyksen käytännössä kaikilta luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavilta Natura-alueilta. Haastattelussa ministeri Enestam toteaa yksiselitteisesti, että kyseessä on väärinymmärrys. Enestamin mukaan ympäristöministeriön virkakoneisto on vakuuttanut hänelle, että mikään ei muutu eli metsästystä ei olla kieltämässä Natura-alueilla. Maa- ja metsätalousministeriössä asia ei ole valjennut aivan yhtä päivän selvänä. Ministeri Korkeaoja painottaa suojelun tarkoitusta eli sitä, että metsästysrajoituksia saisi näille alueille tulla vain, jos suojelun tarkoitus sitä edellyttää, aivan kuten valtioneuvoston Natura-päätöksessä aikanaan on todettu. Ympäristöministeriön lakiesitys määrittää metsästyksen aina automaattisesti kielletyksi toiminnaksi, josta voidaan poiketa eritystapauksissa siis metsästys on aina poikkeus. Maa- ja metsätalous-
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam:
Metsästystä ei olla kieltämässä kaikilla Natura-alueilla!
Enestam:Taustaksi haluan sanoa, että taidan olla ensimmäinen ympäristöministeri maassamme, joka on suorittanut metsästäjätutkinnon ja metsästänytkin hieman, tosin vähäisellä menestyksellä. Isäni oli innokas metsästäjä ja molemmat poikani ovat vielä innokkaampia. Metsästys on siis osa perheeni elämää.Tätä taustaa vasten koen hyvin loukkaavana sen, että levitetään virheellisiä "tietoja" siitä, että minä olisin kieltämässä metsästyksen kaikilla NATURA-alueilla. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. 1: Voiko metsästys vaarantaa direktiiveissä mainittujen luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelun? E: Metsästys ei vaaranna direktiiveissä lueteltujen luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelua. Metsästys voi kuitenkin tietyissä tilanteissa aiheuttaa sellaista häiriötä, joka merkittävällä tavalla vaarantaa suotuisan suojelun tason.Tällaista häiriötä voi aiheutua erityisen tärkeillä linnustonsuojelualueilla sekä harmaahylkeiden suojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. 2: Ollaanko luonnonsuojelulailla suojeltavien Natura-alueiden suojelun tarkoitusta mielestänne nyt muuttamassa siten, että siihen kuuluu muutakin kuin luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelua? E: Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavien NATURA-alueiden suojelun tarkoitusta ei ole aikomus muuttaa. Kysymys on siitä, että luonnonsuojelulain mukaisessa suojelussa on EU:n luonnonsuojeludirektiivien lisäksi otettava huomioon kansalliset näkökohdat, jotka on kirjattu luonnonsuojelulakiin sekä suojelualueverkoston kansalliset kehittämistavoitteet. Näyttää siltä, että metsästäjät pyrkivät vesittämään luonnonsuojelulain nojalla perustettavien alueiden suojelun tarkoituksen vetoamalla yksinomaan NATURA-perusteisiin. 3: Onko mielestänne niillä Natura-alueilla, joiden suojelu toteutetaan perustamalla alueesta luonnonsuojelulain mukainen suojelualue, tarkoitus toteuttaa direktiivejä tiukempi suojelu? E: Valtioneuvoston päätöksessä 20.8 1998 on käsitelty varsin yksityiskohtaisesti metsästystä NATURA-alueilla. Teidän kysymyksenne perusteluissa on siteerattu päätöksen metsästystä koskevia irrallisia lauseita, mutta jätetty
5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
huomiotta kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä kannanottoja. Päätöksen kannanotot on syytä lukea yhtenä kokonaisuutena eikä irrallaan asiakokonaisuudesta. Kohdat, jotka koskevat metsästystä on hyväksytty yksimielisesti sekä asiaa valmistelleessa NATURA-ministerityöryhmässä, jossa olin mukana että asiasta valtioneuvostossa lopullisesti päätettäessä, jossa olin myös mukana. Olennaista on, mitä päätöksessä on sanottu NATURA-alueen suojelun toteutustavoista sekä kansallisen lainsäädännön välisestä suhteesta. Sen lisäksi, mitä kysymyksenne perusteluissa on siteerattu, päätöksessä todetaan, että niillä NATURA-alueilla, jotka toteutetaan muun
kuin luonnonsuojelulain nojalla, metsästystä ei rajoiteta millään tavalla. Päätöksen mukaan jo perustettujen luonnonsuojelualueiden kohdalla metsästystä koskevat määräykset jäävät sellaisenaan voimaan. Päätöksessä todetaan edelleen, että uusia luonnonsuojelualueita perustettaessa ratkaistaan tapauskohtaisesti luonnonsuojelulain säännösten mukaisesti miten metsästykseen suhtaudutaan. NATURA-verkostoa koskeva päätös vaikuttaa tähän vain eräissä erityistapauksissa.Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että päätös ei käytännössä aiheuta muutoksia luonnonsuojelualueiden nykyiseen perustamiskäytäntöön. 4: Natura-ohjelmaa valmisteltaessa kerrottiin, että Natura-alueilla metsästystä rajoitettaisiin vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttäisi. Onko ympäristöhallinto mielestänne nyt toimimassa toisin kuin valtioneuvosto on Natura-päätökseensä kirjannut? E: Korostan edelleen, että metsästystä koskevat kannanotot tulee lukea yhtenä kokonaisuutena, erityisesti NATURAn suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön.Ympäristöhallinto on toiminut siten kuin valtioneuvosto on päätöksensä kirjannut. Toimitus: Meidän käsityksemme mukaan luonnonsuojelulakimuutosesitys, niin kuin se nyt on kirjoitettu, johtaa siihen, että myös niin sanotun matalamman suojelustatuksen omaaville muille suojelualueille tulee totaali metsästyskielto, josta voidaan poiketa vain ympäristöviranomaisen näkemyksen mukaisista erityisistä syistä. Eli säädökset olisivat muuttumassa merkittävästi tiukemmiksi, kuin mitä ne nyt ovat. Toinen epäluuloa lisäävä asia on, että juuri tämän kyseisen luonnonsuojelulain muutoksen valmisteluvaiheessa siis lakimuutos, joka vaikuttaa erityisesti metsästykseen ei valtakunnallisilta metsästäjäjärjestöiltä pyydetty minkäänlaista lausuntoa, vaikka suojelujärjestöiltä lausuntoa oli pyydetty hyvin kattavasti.Vähemmälläkin herää kysymys, onko
6
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 7
s ästyskielto vai onko?
ministeriössä asia nähdään siten, että metsästys tulisi sallia ja vain suojeluntarkoituksen niin edellyttäessä metsästys kielletään, kun taas ympäristöministeriö lähtee siitä, että ensin kielletään ja sitten katsotaan voidaanko sallia poikkeus. Tämä peruskysymys hiertää myös metsästäjien ja ympäristöhallinnon välejä.
Metsästäjiltä ei edes lausuntoa
Metsästäjien huoli esitettyjen säädösmuutosten sisällöstä ja vaikutuksesta lisääntyi merkittävästi, kun todettiin, ettei luonnonsuojelulain muutosesityksestä pyydetty lainkaan lausuntoa valtakunnallisilta metsästäjäjärjestöiltä. Lakimuutokseen, jonka suurin yksittäinen kysymys oli nimenomaan metsästyksen kohtalo Natura-alueilla, oli pyydetty lausunto luonnonsuojelutahoilta hyvin kattavasti. Ministeri
Enestam vakuutti haastattelussa, että kyseessä on ollut virhe, joka olisi korjattu, jos se olisi huomattu. EU:n läheisyysperiaatteeseen on vedottu puolin jos toisin. Ympäristöministeriö puolustaa tiukempaa linjaa rauhoituspäätöksissä juuri kyseiseen läheisyysperiaatteeseen vedoten eli että Suomessa voidaan kansallisesti soveltaa TIUKEMPIA rauhoitussäädöksiä, kuin mitä EU:n lintu- tai luontodirektiivi edellyttävät. Voisi toki kuvitella, että maassa, jossa metsästys on vieläkin olennainen osa maaseudun elämää, sovellettaisiin mieluummin direktiivien mukaisia VÄLJEMPIÄ rauhoitussäädöksiä. Jos lajisuojelu tai muu suojelun tarkoitus erityisissä tapauksissa edellyttäisi direktiivejä tiukempaa suojelua, tulisi tällainen päätös juuri läheisyysperiaatteen mukaisesti metsästyksenkin osalta tehdä paikallistasolla paikallisten metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja paikallisten viranomaisten kesken
erilaisia näkemyksiä yhteen sovittaen eli siellä missä päätöksen vaikutuksetkin koetaan.
Hallinnon uskottavuus vaarassa
Juuri kun "pöly alkaa laskeutua" Natura 2000 verkoston perustamisen aikana käydystä myllerryksestä, jossa ympäristöhallinnon ainakin metsästäjiltä saama arvosana olisi voinut olla korkeampikin, vaarana on nyt, että vanhat arvet voivat avautua uudelleen. Kaikki ne lupaukset metsästyksen säilymisestä Natura-alueilla, joita ympäristöhallinto antoi verkoston luomisen yhteydessä, ovat nyt vaarassa sitä myötä myös koko ympäristöhallinnon uskottavuus. o
KLAUS EKMAN
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja:
Suojelun tarkoitus ratkaisee
1: Voiko metsästys vaarantaa direktiiveissä mainittujen luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelun? K: Kaikenkattavasti ei ainakaan voida todeta, että vaarantaa! Tapaukset ovat niin moninaisia. 2: Ollaanko luonnonsuojelulailla suojeltavien Natura-alueiden suojelun tarkoitusta mielestänne nyt muuttamassa siten, että siihen kuuluu muutakin kuin luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelua? K: Käsitykseni mukaan tässä ei pitäisi olla muuttunut mikään.Tämänkin hallituksen aikana Natura-ohjelmaa täydennettäessä, korostettiin erityisesti, että suojelun tarkoitus ratkaisee rauhoitustoimenpiteiden luonteen. Eli korostan tässä vielä tätä suojelun tarkoitusta.Tämä sama "suojelun tarkoitus" -linjaus löytyy samoin muotoiltuna Naturan ensimmäisen kierroksen aikaisesta valtioneuvoston Natura-päätöksestä. Eli tämä asia on näiltä osin täysin selvä, ja tämä linjaus oli aivan keskeisimpiä kysymyksiä, kun Natura ratkaisua tehtiin. Jos linjaus olisi silloin Naturaa perustettaessa ollut toinen, olisi koko Naturan tilanne nyt aivan erilainen. 3: Onko mielestänne niillä Natura-alueilla, joiden suojelu toteutetaan perustamalla alueesta luonnonsuojelulain mukainen suojelualue, tarkoitus toteuttaa direktiivejä tiukempi suojelu? Jos koko hallinto noudattaa poliittisen päättäjän eli hallituksen tahtoa ja linjausta, ei tällaista vaaraa ole! Meille näyttäisi ympäristöministeriön kaavailuiden perusteella syntyvän nykyjärjestelmän rinnakkainen metsästyssäädösjärjestelmä ympäristöministeriön hallinnonalalle ja meidän käsityksemme täällä maa- ja metsätalousministeriössä on, että rinnakkaisjärjestelmää ei tarvita.Ympäristöministeriön puolella lähtökohtana näyttää olevan, että metsästystä ei pääsääntöisesti sallita ja jos jouduttaisiin sallimaan, niin kysymys olisi poikkeuksesta. Tämä johtaisi siihen, että jäisi hyvin epämääräiseksi, milloin lupa voidaan myöntää. Eli meillä ei ole mitään syytä poiketa Natura-ohjelman perustamisen aikaisesta pääsäännöstä eli suojelun tarkoitus määrittää rauhoitustoimenpiteet. 4: Natura-ohjelmaa valmisteltaessa kerrot7
METSÄSTÄJÄ
tiin, että Natura-alueilla metsästystä rajoitettaisiin vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttäisi. Onko ympäristöhallinto mielestänne nyt toimimassa toisin kuin valtioneuvosto on Natura-päätökseensä kirjannut? K: Ympäristöministeriön suunnitelmat ja luonnonsuojelulain muutosesitys tarkoittaisi sitä, että noin puoleen Natura-alueista tulisi metsästyskielto riippumatta siitä, mikä lajisuojelutarve kulloisellakin kohteella on. Eli juuri päinvastoin kuin valtioneuvoston Natura-päätöksessä on mainittu.
5: Metsästäminen kuitenkin kiellettiin Helvetinjärven, Seitsemisen ja Liesjärven kansallispuistojen alueiden laajentamisesta annetuissa laeissa eikä sen järjestämistä voida enää siten suunnitella hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaikka valtioneuvoston päätös niin edellyttikin ja metsästäjille oli annettu ymmärtää, että metsästäminen on mahdollista jatkossakin. Näettekö tässä ristiriitaa valtioneuvoston päätöksen ja käytännön toteutuksen välillä ja olisiko asiantila vielä korjattavissa sallimalla metsästäminen alueella ja suunnitella sen järjestäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa? K: Koloveden osalta olisi myös laajennusosalla oltava metsästys sallittua. Nyt vain hirven ajo on mahdollista laajennusosalla. Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole tullut mitään kielteistä palautetta siitä, että Koloveden kansallispuistossa on metsästetty. 6: Petkeljärven ja Koloveden kansallispuistojen sekä Meikon ja Sipoonkorven luonnonsuojelualueiden osalta ympäristöministeriö esittää lähes täydellistä metsästyskieltoa alueille, miksi? K: Petkeljärvi voisi hyvin olla Koloveden kaltainen, eli metsästys sallittaisiin ainakin paikalliselle väestölle. Metsästys ei millään muotoa vaikuta kielteisesti alueen suojeluun. Meikon ja Sipoonkorven osalta jo pelkästään hirvieläinkantojen kurissapitäminen edellyttää metsästyksen sallimista, kun metsästystä on muutoinkin pääkaupunkiseudulla asutuksesta ja liikenteestä johtuen vaikea järjestää. 7: Voitaisiinko mielestänne metsästäminen ylipäätään järjestää asiallisesti ja turvallisesti myös kansallispuistoissa? K: Koloveden esimerkki kertoo siitä, että metsästys ja suojelu voidaan toteuttaa rintarinnan myös kansallispuistoissa suojelutarkoituksen vaarantumatta.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa tapauksissa näin olisi. 8: Millaista haittaa metsästäminen voisi mielestänne aiheuttaa luonnonsuojelualueen
5 · 2006
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 8
Enestam...
esityksessä jotain salattavaa tai muutoin pimennossa pidettävää. E: Jos lausuntoa ei ole pyydetty, on kyseessä virhe. 5: Metsästäminen kuitenkin kiellettiin Helvetinjärven, Seitsemisen ja Liesjärven kansallispuistojen alueiden laajentamisesta annetuissa laeissa eikä sen järjestämistä voida enää siten suunnitella hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaikka valtioneuvoston päätös niin edellyttikin ja metsästäjille oli annettu ymmärtää, että metsästäminen on mahdollista jatkossakin. Näettekö tässä ristiriitaa valtioneuvoston päätöksen ja käytännön toteutuksen välillä ja olisiko asiantila vielä korjattavissa sallimalla metsästäminen alueella ja suunnitella sen järjestäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa? E: Metsästystä ei kielletty näiden kansallispuistojen laajentamislaeissa, vaan se on ollut kielletty Liesjärven puistossa jo vuodesta 1956 lähtien, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoissa vuodesta 1982 lähtien. Puistojen laajennukset eivät siis perustu pelkästään NATURA-päätökseen, vaan pikemminkin omaksuttuun kansallispuistopolitiikkaan. Ristiriitaa valtioneuvoston päätöksen eikä tästä johtuen myöskään käytännön toteutuksen välillä ei ole. 6: Petkeljärven ja Koloveden kansallispuistojen sekä Meikon ja Sipoonkorven luonnonsuojelualueiden osalta ympäristöministeriö esittää lähes täydellistä metsästyskieltoa alueille, miksi? E: Petkeljärven puistossa on ollut metsästyskielto jo vuodesta 1956 ja Koloveden puistossa vuodesta 1991 lähtien. Koloveden puistossa on ollut poikkeuksellisesti mahdollisuus metsästää hirveä. Nykytilanteeseen ei puututa. Molempien puistojen laajentaminen on ollut vireillä jo vuosikausia ennen liittymistä EU:iin. Meikon ja Sipoonkorven alueet ovat jo nyt pitkälti metsästyksen ulkopuolella tai rajoitetun metsästyksen piirissä. Luonnonsuojelualueiden perustaminen ei siten toisi sanottavaa muutosta nykytilanteeseen. 7: Voitaisiinko mielestänne metsästäminen ylipäätään järjestää asiallisesti ja turvallisesti myös kansallispuistoissa? E: Suurimmalla osalla kansallispuistojen pinta-alasta voidaan metsästää jo tällä hetkellä. Metsästys on sallittu varsinkin Pohjois-Suomen laajoissa puistoissa. Etelä-Suomessa puistot ovat pieniä ja kävijämäärät suuria. Kävijätutkimusten mukaan noin 80% vastustaa metsästystä ja vain noin 10% hyväksyy asian. 8: Millaista haittaa metsästäminen voisi mielestänne aiheuttaa luonnonsuojelualueen muulle käytölle ja miksi se pitäisi kieltää tai sitä pitäisi rajoittaa? E: Alueet perustetaan nimenomaan luonnon suojelemiseksi. Myös laki lähtee tästä periaatteesta. Se sisältää muun ohella eläinten tappamista ja häiritsemistä koskevan yleisen kiellon. Sen seikan harkinta, missä tilanteessa metsästys aiheuttaa tai ei aiheuta haittaa muulle käytölle on ratkaistava tapauskohtaisesti kunkin luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä soveltaen laissa olevaa poikkeussäännöstä. 9: Onko mielestänne ympäristöministeriöllä pitkän ajan tavoitteena pyrkiä rajoittamaan metsästämistä Suomessa ja luomaan siitä "auringonlaskun ala" pyrkimällä saamaan metsästykselle negatiivinen imago? E: Ei, pikemmin päinvastoin. Metsästys on hyvä harrastus.
Korkeaoja...
muulle käytölle ja miksi se pitäisi kieltää tai sitä pitäisi rajoittaa? K: On ihmisiä, jotka eivät pidä eläinten tappamisesta, eli meillä on oltava myös sellaisia suojelualueita, jossa näin on oltava. Luonnonpuistot ovat jo sellaisia, jossa "luonnon oma järjestys" hoitaa lajien välisen tasapainon. On kuitenkin mahdoton ajatella, että luonnonpuistoissa olisi petoja niin paljon, että hirvieläinkannat pysyisivät kurissa.Tilanne olisi täysin mahdoton ympäröivää maaseutua ja yhteiskuntaa ajatellen. Meidän on siis säädeltävä sekä peto- että niiden saaliseläinkantoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että metsästys olisi mahdollista kaikissa kansallispuistoissa mutta ei myöskään toisin päin, eli että metsästys olisi kielletty kaikissa kansallispuistoissa. Se, että metsästys on ollut sallittua joissakin kansallispuistoissa, ei ole heikentänyt näiden alueiden suojelun tarkoitusta. 9: Onko mielestänne ympäristö5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
ministeriöllä pitkän ajan tavoitteena pyrkiä rajoittamaan metsästämistä Suomessa ja luomaan siitä "auringonlaskun ala" pyrkimällä saamaan metsästykselle negatiivinen imago? K: En usko, että tästä on kysymys. On aivan luonnollista, että ympäristöhallintoon on hakeutunut töihin ihmisiä, joilla peruslähtökohtana on suojelunäkökulma. Eli siellä ajatellaan aivan ymmärrettävistä syistä ensin luonnonsuojelua ja sitten vasta hyödyntämistä. Sama näkökulma koskee kaikkia luonnonvaroja. Siis päinvastoin kuin meillä täällä maa- ja metsätalousministeriössä, jossa peruslähtökohtana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Edessämme on kysymys, että onko tarkoitus muuttaa Natura-linjauksia! Meidän näkökulmastamme ei ole tarvetta eikä syytä muuttaa aiemmin sovittua linjaa pidetään kiinni yhteisesti sovitusta politiikasta.
8
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 9
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 10
Hirvikannan koon lasku jatkui loivana
Syksyn hirvijahti lähestyy ja myönnetyt pyyntilupamäärät ennakoivat saalismäärien nousevan samalle tasolle viime vuosien kanssa. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna keskimääräiset saaliit ovat olleet 2000-luvun alkupuolella lähes 50% suurempia. Suuret saaliit ovat alentaneet maan eteläosien hirvitiheyttä selvästi, mutta pohjoisessa muutokset ovat toistaiseksi olleet pienempiä. Hirvikannan tiheyden painopiste onkin siirtynyt pohjoisemmaksi ja maamme hirvitiheys lienee nyt tasaisempi kuin koskaan aiemmin.
Hirviseurueet täyttivät ja palauttivat hirvihavaintokorttia jälleen ahkerasti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen Ilomantsin riistantutkimusasemalle palautettiin 5306 korttia, joissa ilmoitettiin 85 % koko syksynä kaadetuista hirvistä. Täyden 100 %:n kattavuuden saavuttivat sekä Etelä-Savon että Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Ennen tämän kevään vasomiskautta hirviä arvioitiin olevan maassamme noin 95 000 105 000. Edellisvuodesta kanta pieneni noin 5-10 %. Rannikkoseudun riistanhoitopiireissä hirvikannan koon suurimmat muutokset näyttävät olevan ohi. Kannan pieneneminen on jatkunut useimmissa riistanhoitopiireissä mutta aiempaa hitaampana. Satakunnassa hirvikanta pysyi ennallaan, Etelä-Hämeessä hirvet vähenivät selvästi. Muissa riistanhoitopiireissä hirvikanta pieneni hieman ollen kuitenkin lähellä edellisvuoden tasoa (Kuva 1.). Sisämaan riistanhoitopiireissä hirvien väheneminen jatkui rannikkoalueita voimakkaampana.
®
tasolla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, mikä myös viittaa siihen, että suuria muutoksia kannan koossa ei tapahtunut. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna maan pohjoisosissa naaras/ uros lukusuhde on lähellä keskiarvoa. Sisä-Suomessa ja rannikkoalueilla lukusuhde on edelleen huomattavan korkealla, 1,8-1,9 naarasta yhtä urosta kohden (Kuva 2.). Alhainen urosten määrä suhteessa naaraisin voi viivästyttää hedelmöittymistä ja edelleen vasomista seuraavana keväänä. Aikuiskannan vinon rakenteen vaikutukset ovat sitä voimakkaammat, mitä alhaisempi tiheys on.
Metsästäjien tekemien päivittäisten havaintojen perusteella hirvikanta pieneni eniten Pohjanmaan ja Pohjois-Hämeen alueilla. Maan pohjoisosissa hirvikannan pieneneminen on ollut hitaampaa. Vaikka eri indeksit viittaavatkin kannan kasvun taittuneen jo muutama vuosi sitten, selvää hirvitiheyden pudotusta alemmalle tasolle ei ole havaittavissa. Paine hirvikantojen pienentämisestä onkin siirtynyt pohjoisempaan jossa saalismäärien kasvu on jatkunut.
Vasatuotto ennallaan koko maassa
Hirvikannan kasvuvaiheessa vasatuotto on suurempi kuin vuosittainen verotus ja muu kuolleisuus. Naarasta kohti laskettu vasatuotto kasvoi 2000-luvun alkuvaiheessa ennätyskorkeaksi mutta on laskenut koko maassa viime vuosien suurten saaliiden myötä. Metsästyspaineen kohdistuessa pienenevään kantaan yhä useampi parhaassa vasatuottoiässä ollut naaras on jäänyt saaliiksi. Lähestyttäessä tiheystavoitteita ja metsästyspaineen hellittäessä etenkin eteläisessä Suomessa myös vasatuoton lasku näyttää pysähtyneen koko maassa. Pohjanmaan ja Satakunnan riistanhoitopiireissä vasatuotto 100 naarasta kohti laskettuna kasvoi, muissa piireissä merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut. Keski-Suomea, Pohjanmaata ja Ruotsinkielistä Pohjanmaata lukuunottamatta vasatuotto on pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.
Etelä-Suomessa aikuiskannan rakenne edelleen vinoutunut
Hirvikannan koon muutokset heijastuvat myös aikuiskannan rakenteeseen eli naaraiden ja urosten määrien väliseen suhteeseen. Naaraiden osuus aikuisista hirvistä pienenee hirvikannan kasvaessa ja vastaavasti nousee kannan laskuvaiheessa. Suuraluetasolla tarkasteltuna lukusuhde säilyi samalla
5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
10
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 11
Ohjeita havaintokortin täyttöön
lue myös ohjeet kortin etusivulta!
I käytä aina uusinta korttiversiota! Mikäli et ole varma versiosta, uusin löytyy internetistä osoitteesta www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet tai tilaamalla Ilomantsin riistantutkimusasemalta puh 020 5751 500 I riistanhoitoyhdistyksen ja kunnan ilmoittaminen ovat tärkeitä etenkin kuntaliitosten yleistyessä PYYNTILUPIEN JA KAADETTUJEN HIRVIEN ILMOITTAMINEN I kaikki kaadetut hirvet lasketaan, myös esim. rhy:lle tai poliisin pyynnöstä kaadetut I ns. pankkihirvet lasketaan mukaan lupiin JÄÄVÄN KANNAN ARVIOINTI I merkitse korttiin oman seurueen/ ryhmän käyttämän metsästysalueen koko ei esim. yhteislupa-alueen kokoa. Pinta-ala on välttämätön tiheyden laskemisessa. I alueelle jäi luku on seurueen arvioima metsästykseen käytetylle alueelle jääneiden hirvien määrästä joka merkitään numeroin, ei esim. 'paljon' tai 'liikaa' I jos alueelle ei jäänyt yhtään hirveä, merkitään 0 (nolla) PÄIVITTÄISTEN HAVAINTOJEN MERKINTÄ I yhden päivän tiedot merkitään vain yhdelle riville I myös ne päivät jolloin havaintoja tai kaatoja ei tehdä on tärkeä merkitä korttiin I ruutuihin merkitään vain havaitut ja kaadetut hirvet. Nolla (0) merkinnät vaikeuttavat talletusta tässä osiossa I kaadetut hirvet lasketaan nähtyihin hirviin I jos lunta ei ole, lumen syvyydeksi merkitään 0 (nolla) I jos hirviä ei nähdä tai kaadeta, ruutu jätetään tyhjäksi I myös ajomiehet ja naiset lasketaan metsästäjien lukumäärään
san tai vasojen kaatamista 'samaan kasaan' tulisi kuitenkin välttää. Mikäli hirvikanta halutaan pitää ennallaan tai muutostarve on vähäinen, saaliin vasaosuuden pienentäminen auttaa korjaamaan hirvikannan alentamisen aiheuttamia vinoumia kannan ikä- ja sukupuolirakenteessa. o
VESA RUUSILA, MAURI PESONEN, RIITTA TYKKYLÄINEN, ARTO KARHAPÄÄ JA MAIJA WÁLLEN
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
METSÄSTÄJÄ
Kuva 2. Laskennalliseen vähimmäiskanta-arvioon perustuva hirvikannan kehitys eri riistanhoitopiireissä.
Kaksososuus eli kaksosvasoja synnyttäneiden naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista kuvaa parhaassa vasatuottoiässä olevien naaraiden osuutta. Pienenevässä hirvikannassa verotus on kohdistunut myös tähän kannanosaan. Kaikissa riistanhoitopiireissä kaksosvasallisten naaraiden osuus on pitkäaikaisen keskiarvon tasalla tai sen alapuolella. Edellisvuoteen verrattuna kaksososuuden muutokset ovat vähäisiä.
Kuva 1. Aikuiskannan naaras/uros lukusuhteen kehitys suuralueilla. Katkoviiva kuvaa alueen pitkäaikaista keskiarvoa. Lappi = Lapin rhp, Oulun lääni = Oulun ja Kainuun rhp:t, Sisä-Suomi = Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon rhp:t, RannikkoSuomi = Etelä-Hämeen, Kymin, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rhp:t.
Millaista saalista syksyn jahdista?
Etelä-Suomen tiheydet ovat selvästi pienentyneet 2000-luvun alun huippulukemista, mutta maan pohjoisosien tiheydet eivät ole vielä laskeneet toivotulle tasolle. Maan pohjoisimmissa riistanhoitopiireissä tavoitellaankin keskimäärin suurempaa kannan pienentämistä kuin etelässä. Erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi myös saaliin rakenne voi olla erilainen. Alueilla joilla kannan pienennystarve on suuri, voi metsästys kohdistua voimakkaammin myös aikuisiin naaraisiin kuin aiemmin. Emän ja va11
5 · 2006
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 13
Hirvikantaa vähennetään edelleen
- pyyntilupia runsaasti Pohjois-Suomessa
Tänä vuonna hirvenpyyntilupia myönnettiin noin 66 000, mikä on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hirvikantaa pyritään alentamaan erityisesti maan pohjoisosissa, sillä noin puolet hirviluvista on myönnetty kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueille. Eri peuralajien metsästys pysyy lähellä edellisvuoden tasoa.
Kuusi- ja metsäpeuralupia suunnilleen edellisvuotisella tavalla
Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja metsästetään neljässä lounaisessa riistanhoitopiirissä: Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa. Uusimaa myönsi yli puolet kaikista kuusipeuran pyyntiluvista, 128 lupaa. Varsinais-Suomessa lupia myönnettiin vajaa 70 kappaletta. Metsäpeuroja tullaan tulevana jahtikautena metsästämään kolmessa riistanhoitopiirissä. Luvista valtaosa on myönnetty Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle. Oulun ja Keski-Suomen riistanhoitopiirissä luvat pysyivät edellisvuotisella tasollaan. o
®
Luvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna syyskuun viimeisenä lauantaina, 30.9. Tuleva metsästyskausi tietää usealle hirvimiehelle viikonloppujen varaamista hirvenmetsästykseen aina joulukuun puoliväliin saakka. Syksyn aikana hirvieläinten metsästyspäiviä kertyy yli 1,5 miljoonaa. Hirvisaalis noussee näillä lupamäärillä edellisvuotta suuremmaksi, 76 000 80 000 tasolle. Valkohäntäpeurasaalis pysynee myönnettyjen pyyntilupamäärien perusteella ennätyskorkealla.
Hirvilupia myönnettiin eniten Oulun riistanhoitopiiriin
Oulun riistanhoitopiiri lisäsi lupien määrää kolmanneksella, yli 15 000 pyyntilupaan. Myös Kainuussa lupamäärät nousivat 25 % prosentilla. Lapin riistanhoitopiirissä myönnettyjen lupien määrä pysyi viime jahtikauden ennätyksellisellä tasolla. Edellisvuoden tavoin Oulu ja Lappi ovat pyyntilupien määrässä omassa luokassaan, sillä muissa riistanhoitopiireissä on hirvenpyyntilupia lukumääräisesti myönnetty selvästi näitä kahta piiriä vähemmän. Alueelliset erot hirvikannassa heijastuvat myös myönnettyihin lupamääriin. Joillakin alueilla kannan leikkaamiseen ei ole tarvetta, koska talvikannan tavoitetiheys 2-4 hirveä/1000 ha on jo saavutettu. Tämä tarkoittaa, että valtakunnan tasolla hirvikantaa vähennetään 70 000 80 000 hirven tasolle. Kokonaisuudessaan hirvenpyyntilupia myönnettiin yhdeksässä riistanhoitopiirissä edellisvuotta enemmän ja kuudessa vähemmän. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirissä lupien määrä vähentyi selvemmin edelliskaudesta.
22 000 valkohäntäpeuralupaa
Perinteiseen tapaan vahvimmassa valkohäntäpeurapiirissä, Varsinais-Suomessa myönnettiin eniten, noin 6000 lupaa. Etelä-Hämeessä, Uudellamaalla ja Satakunnassa luvat pysyivät lähellä viime vuoden lukemia, 4000 yksilön molemmin puolin.
13
METSÄSTÄJÄ
5 · 2006
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 14
KANSALAISET TOIVOVAT
metsästäjien pienentävän hirvikantaa
®
Metsäntutkimuslaitoksessa tehtiin alkutalvella 2004 laaja kysely, jossa kartoitettiin kansalaisten mielipiteitä hirvikannasta ja hirvikannan säätelystä. Siinä selvitettiin kansalaisten kokemuksia hirvionnettomuuksista ja käsityksiä onnettomuuksien ehkäisykeinoista. Kyselyllä pyrittiin saamaan myös käsitys ihmisten suhtautumisesta metsästykseen harrastuksena. Tutkimus tehtiin postikyselynä ja siihen vastasi yhteensä lähes 2 400 kansalaista. Metsäntutkimuslaitoksessa on muutama vuosi sitten selvitetty myös metsänomistajien ja metsästäjien käsityksiä hirvikannan koosta.
Metsästykseen suhtaudutaan Suomessa hyvin myönteisesti
Suomessa harrastetaan paljon erilaisia luontoon liittyviä harrastuksia. Lähes kaikki suomalaiset harrastavat luonnossa liikkumista ainakin joskus. Myös metsästys on ollut yksi perinteisistä luontoon liittyvistä harrastuksista. Metsästyskortin lunastaneita Suomessa on noin 300 000, ja luonnon virkistyskäyttötutkimusten mukaan kaikista 15-74 vuotiaista suomalaisista noin kahdeksan prosenttia harrastaa metsästystä. Pohjois-Suomessa ja maaseudulla metsästys on kuitenkin paljon yleisempää. Maaseudun asukkaista noin 15 % metsästää ja maanviljelijöistä jopa neljännes harrastaa metsästystä. Hirvenmetsästystä suomalaisista harrastaa kolmisen prosenttia. Tutkimukseen vastanneista joka kymmenes harrasti itse metsästystä ja hirvenmetsästyksessä mukana olleita oli vastanneista noin 7 prosenttia. Toisin sanoen metsästyksen harrastajat olivat vastanneet kyselyyn hiukan muita aktiivisemmin. Vaikka metsästys ei kuulukaan välttämättä ainakaan yhtä usein kaupunkilaisten kuin maalla asuvien harrastuksiin, suhtaudutaan metsästykseen Suomessa hyvin positiivisesti. Tämä tuli selkeästi esiin metsästystä koskevien väittämien tuloksissa. Suomalaisten mielestä hirvikannan säätely ei toimi ilman metsästystä. Suurin osa vastaajista (90 %) katsoi myös, että metsästys on välttämätöntä, jotta voidaan säädellä hirvien liiallista lisääntymistä ja toisaalta nähtiin ihmisen tehtäväksi hoitaa riistakantoja ja luontoa. Vain harva kansalainen ei yhtynyt näihin ajatuksiin. Toisaalta metsästyksen vastaiset väittämät kuten "metsästys on tarpeetonta julmuutta eläimiä kohtaan" tai "metsästys pitäisi kieltää, sillä eläimillä on oikeus elämään" eivät saaneet hyväksyntää vastanneiden joukossa. Metsästys ja erityisesti hirvenmetsästys on ollut perinteisesti miesten harrastus, jonka harrastamista ei kuitenkaan aloiteta kovin nuorella iällä. Harrastajien keski-ikä onkin melko korkea, ja joissakin hirvenmetsästysseuroissa on ollut havaittavissa jäsenten ikääntymistä ja "ukkoutumista". Varmasti ainakin osin näistä syistä metsästysharras5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
14
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 15
VAIKKA METSÄSTYS EI KUULUKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ AINAKAAN YHTÄ USEIN KAUPUNKILAISTEN KUIN MAALLA ASUVIEN HARRASTUKSIIN, SUHTAUDUTAAN METSÄSTYKSEEN SUOMESSA HYVIN POSITIIVISESTI.
Puolet niistä vastanneista, jotka pitivät hirvikantaa liian suurena, toivoi, että hirvikanta olisi 2030 prosenttia pienempi kuin talvella 2003/2004. Yli viidennes toivoi hirvikantaa pienennettävän vieläkin enemmän. He esittivät, että hirvikanta olisi keskimäärin yli puolet pienmpi kuin nykyisin. Vastaavasti viidennes olisi pienentänyt hirvikantaa vain suhteellisen maltillisesti, eli toiveena oli, että hirvikanta olisi 10 20 prosenttia pienempi kuin kyselyn ajankohtana. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että kansalaiset haluaisivat koko maan hirvikannan olevan 70 000 ja 90 000 yksilön välillä.
Hirvikolareilla suurin vaikutus mielipiteisiin
Ihmisten mielipiteeseen olivat vaikuttaneet ennen kaikkea kokemukset hirvien vaarallisuudesta liikenteessä, sillä kaikkein tärkein perustelu hirvikannan pienentämiselle, oli se, että hirvet ovat vaaraksi liikenteessä. Kaikki vastaajat, jotka pitivät hirvikantaa liian suurena, perustelivat kantaansa tällä argumentilla. Kuusi prosenttia vastaajista oli itse ollut mukana hirvi- tai hirvieläinkolarissa. Sen sijaan yli puolella vastanneista oli tuttavia tai sukulaisia, jotka olivat joutuneet hirvieläinonnettomuuteen. Monet pitivät tärkeänä syynä mielipiteeseensä myös sitä, että hirvet aiheuttavat vahinkoja pelloilla ja ennen kaikkea metsissä. Hirvikärpästen lisääntyminenkin oli monien kansalaisten mielestä peruste, sille, että hirviä on liikaa. Hirvikolareiden ennaltaehkäisyä koskeviin kysymyksiin kansalaiset olivat suhtautuneet erityisen suurella innolla. Ehkä yllättävästikin kaikkein tärkeimpänä keinona he pitivät hirviaitojen ja alikulkujen rakentamista. Vasta toiseksi tärkeimpänä pidettiin hirvikannan säätelyä. Myös tienvarsien raivaamista kansalaiset pitivät tärkeänä keinona hirvikolareiden välttämiseksi. Kansalaisilta saatuja mielipiteitä on mahdollista hyödyntää etenkin liikenneturvallisuuden ja hirvipolitiikan yhteensovittamisessa sekä aluetasolla että koko maan tasolla. o 2004 noin 110 000-115 000 yksilöksi. Näin suurta hirvikantaa kansalaiset pitivät liian suurena. Lähes 40 prosenttia vastanneista katsoi, että hirvien määrä koko maassa oli liian suuri ja useampi kuin joka kymmenes piti määrää jopa aivan liian suurena. Joka neljännen mielestä hirviä oli kuitenkin sopiva määrä. Toisaalta neljännes ei osannut ottaa kantaa määrän sopivuuteen, mikä on aivan luonnollista kartoitettaessa kansalaisten mielipidettä monille hyvinkin vieraaseen aihepiiriin.
15 LEENA PETÄJISTÖ, JUKKA AARNIO JA ASHLEY SELBY
Metsäntutkimuslaitos
EHKÄ YLLÄTTÄVÄSTIKIN KAIKKEIN TÄRKEIMPÄNÄ KEINONA HE PITIVÄT HIRVIAITOJEN JA ALIKULKUJEN RAKENTAMISTA. VASTA TOISEKSI TÄRKEIMPÄNÄ PIDETTIIN HIRVIKANNAN SÄÄTELYÄ.
tusta pidettiin tutkimuksen mukaan harrastuksena, johon nuoria tulisi houkutella mukaan. Lisäksi metsästys nähtiin kansalaisten keskuudessa harrastuksena, johon myös nykyistä useammilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua.
Talvikanta alle 100 000 yksilöön
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos oli arvioinut hirvikannan kooksi tutkimuksentekoaikaan talvella
METSÄSTÄJÄ
5 · 2006
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 16
HIRVIEN OIKEA MÄÄRÄ
onko sellaista olemassa?
Hirvikantaa on yritetty vähentää jo useamman vuoden ajan. Kaatomäärät ovat olleet vuodesta 2000 alkaen ennätyksellisen suuria (64 000 84 500 hirveä vuodessa). Kuluvana syksynä suurimmat kaatomäärät toteutunevat Pohjois-Suomen alueella.
®
Pontimena on ollut metsä- ja liikennevahinkojen suuri määrä ja vahingoista aiheutuvat taloudelliset kustannukset nyt ja viiveellä. Toisaalta kaadoilla ei ole ollut vastaavaa vaikutusta esimerkiksi metsävahinkokertymiin, sillä kuluvana vuonna korvataan kesän 2005 aikana arvioituja metsävahinkoja ennätyksellisen paljon noin viiden miljoonan euron edestä. Edellinen huippuvahinkokertymä oli vuonna 2001, jolloin korvattiin metsävahinkoja noin 4,3 miljoonalla eurolla. Vahingoista ja niiden vähentämisestä juontuva ja enemmän tai vähemmän eri intressiryhmien ruokkima yhteiskunnallinen keskustelu johtaa useimmiten siihen päätelmään, että asiakokonaisuus ratkaistaan hirvenmetsästyksen oikealla mitoituksella. Samassa yhteydessä korostetaan useimmiten myös hirvikannan arviointimenetelmien kehittämistä ja aina vain tarkempien kanta-arvioiden tekemistä. Tämä aiheuttaa haasteellisen tilanteen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkimukselle, jonka kontolle hirvikannan seuranta on sälytetty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Vastaavasti riistanhoitopiirit kantavat vastuun pyyntilupapäätösten tekemisestä ja samalla pyyntilupamäärien oikeasta mitoittamisesta, jos pyyntilupia
on haettu ylimäärin. Sitä vastoin hirvenmetsästäjil- vuoden hirvitiheystavoitteeksi riistanhoitopiireille le jää asioiden varsinainen toteuttaminen. He myös on kirjattu seuraavaa: Hirvikannan tiheytenä pyriratkaisevat viime kädessä sen, minkä verran hirviä tään pysyttämään hirvitalousalueittain metsästykkaadetaan. sen jälkeen maan kaikilla alueilla vähintään 2,0 ja Lopputulos johtaa teoriassa tavoitetilaan eli sii- enintään 4,0 hirveä/1 000 ha (paitsi Keski- ja Pohhen, että hirviä jää metsästyksen jälkeen tavoitteen jois-Lapissa vähintään 0,5 ja enintään 3,0 hirveä/ mukaisesti oikea määrä. Useimmiten näyttää kui- 1 000 ha). Tulostavoitteissa on myös muita hirventenkin käyvän niin, että metsästyksen ohjaamiyhteiskunnallinen kesseen sekä pyyntilupakustelu jatkuu vilkkaapäätösprosessiin ja na. Eri tahoille riittää hirvivahinkojen estäRIISTANHOITOPIIRIEN siten jatkuvia haasteimiseen liittyviä osioiEPÄKIITOLLISENA TEHTÄVÄNÄ ta. ta. ONKIN SE, ETTÄ NE JOUTUVAT Hirvikannan tiTEKEMÄÄN HAKIJAKOHTAISET PYYNTILUPAPÄÄTÖKSET heyshaarukalla on pyMinisteriö ohjaa VUOSITTAIN RIIPPUMATTA SIITÄ, ritty ohjaamaan riisMITEN TARKKAA tanhoitopiirien toiminHirvikannan kehitys ja HIRVIKANTATIETOA NIILLÄ ON taa siten, että yhteisessen seurausvaikutukKÄYTETTÄVISSÄÄN. ti eri sidosryhmien set vaikuttavat maa- ja kanssa mietittäisiin, metsätalousministemikä on kullekin hirviriön harjoittamaan hirtalousalueelle sopivin vipolitiikkaan. Toisaalta voidaan kuitenkin kysyä, miten voimakkaasti mi- hirvitiheys. Jossakin se voi olla lähellä neljää ja josnisteriö voi vaikuttaa asioiden varsinaiseen kul- sakin taas lähempänä kahta. Esimerkiksi alueiden kuun, sillä vaikka ministeriölle kuuluu metsästys- ja ekologisessa kantokyvyssä on suuria eroja maan riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta, niin varsi- eri osien välillä. Tällä on vaikutuksensa esimerkiksi naisessa pyyntilupamenettelyssä sillä on vain oh- hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin. jaava rooli. Toisin sanoen ministeriö ei voi määrätä kaadettavien hirvien määrää, vaikka kannan suu- Riistanhoitopiirit päätöksentekijöinä ruus tiedettäisiin yksilön tarkkuudella. Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin lin- Suomalaisen metsästyksen perustana on metsäsjannut jo pitkän aikaa valtakunnan eri alueille oh- tyslakiin kirjattu kestävän käytön periaate. Periaatjeelliset hirvitiheystavoitteet. Aikojen saatossa hir- teen toteuttaminen edellyttää esimerkiksi hirven vikannan tilasta ja kannasta aiheutuneista vaikutuk- osalta metsästyksen oikeaa mitoittamista. Toisaalsista riippuen niitä on pyritty uusimaan ja täsmen- ta hirvenmetsästyksen mitoittamista säätelee mettämään. Nykyisin ne annetaan riistanhoitopiireille sästyslakiin kirjattuna säännös, jonka mukaan riisvuosittaisten tulostavoitteiden mukana. Kuluvan tanhoitopiirien on huolehdittava myöntäessään
16
5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 17
pyyntilupia siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Lisäksi Kainuun, Lapin ja Oulun riistanhoitopiirien on vielä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella
pyyntilupia myöntäessään kiinnitettävä huomiota män jalansijaa. Systeemi on sinällään erittäin käytmetsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaan- tökelpoinen ja hyväksi havaittu, mutta pahimmillaan siitä voi aiheutua myös epätarkoituksenmukaitumiseen. Riistanhoitopiirien toimintaa hirviasioissa sito- sia seurausvaikutuksia. vat siten sekä ministeriön antamat tulostavoitteet että useat metsästyslainsäädäntöön kirjatut sään- Hirvien määrää voidaan nökset. Tulostavoitteiden ja lainsäädännön onnis- arvioida monella tavalla tunut toteuttaminen edellyttävät riistahallinnon eri tasoilla riittävän tarkkaa tietoa hirvikannan koosta Hirvikannan arviointiin on olemassa lukuisa joukko ja kehityksestä. menetelmiä, joita voidaan nimittää suoriksi tai epäTässä suhteessa myöskään riistanhoitoyhdis- suoriksi menetelmiksi. Lentolaskenta on malliesityksen roolia ei voida sivuuttaa. Vaikka riistanhoito- merkki suorasta menetelmästä, jossa eläimet hayhdistyksellä ei ole hirven pyyntilupa-asiassa varsi- vainnoidaan ja jonka perusteella saadaan laskentanaista päätösvaltaa, se toimii tärkeässä merkityk- ajankohtaa koskeva kannan suuruus ja mahdollisessä lausunnonantajana alueeltaan jätettyihin sesti myös ikä- ja sukupuolirakenne laskenta-alueelpyyntilupahakemukta. Epäsuorat menetelsiin. Mitä tarkemmin mät voivat perustua riistanhoitoyhdistys esimerkiksi papanakavoi pohjata lausuntonsalaskentoihin. Niitä TOTEUTUNEET KAATOMÄÄRÄT sa alueensa hirvitilanon käytetty paljon mm. IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENTEINEEN VAIKUTTAVAT MERKITTÄVIMMIN teeseen, sitä käyttökelBrittein saarilla eri SIIHEN, MITEN HIRVIKANTA poisempi se on myös peuralajien inventoinKEHITTYY AJAN KULUESSA. riistanhoitopiirin pääneissa. Papanakasalastöksenteossa. kenta antaa laskentaJos yhteisymmäralueelta estimaatin rys hirvikannan sopikeskimääräisestä runvasta tiheydestä tai edes kehityssuunnasta saavu- saudesta pidemmältä ajanjaksolta, joka voi olla tetaan paikallistasolla, sen toteuttaminen edellyt- kuukausien tai jopa pidemmän ajan mittainen. tää vielä metsästäjien sitoutumista tavoitteen saaEri menetelmin laskettujen hirvikantaestimaatvuttamiseen. Metsästäjien hakemat pyyntilupa- tien käyttökelpoisuus riippuu tuloksen virheettömäärät ratkaisevatkin itse asiassa sen, voiko riis- myydestä ja tarkkuudesta. Virheettömyydellä tartanhoitopiiri edes onnistua päätöksenteossaan. Jos koitetaan estimaatin läheisyyttä oikeasta arvosta ja kantaa halutaan vähentää, eivätkä metsästäjät hae tarkkuudella toistettujen mittausten läheisyyttä pyyntilupia riittävästi, niin riistanhoitopiireillä ei suhteessa toisiinsa. Käytetty menetelmä ratkaisee ole onnistumismahdollisuuksia, sillä pyyntilupia ei myös sen, miten nopeasti kannan kehityksen muuvoida myöntää haettua enempää. tos havaitaan. Nämä viiveet ovatkin konkretisoituVastaavasti jos pyyntilupia on haettu tavoittei- neet hirvikantamme arvioinnissa ja suunnitelmallisiin nähden riittävästi ja niitä on myös siten myön- sessa hirvikannan kehittämisessä niin nousu- kuin netty, seuraavaksi kompastuskiveksi voikin nousta laskukausina. se, etteivät metsästäjät haluakaan käyttää kaikkia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa hirvikannan saamiaan pyyntilupia. Rehellisyyden nimissä tämä- keskeisenä arviointimenetelmänä on metsästäjien kin tosiseikka on otettava huomioon etenkin, kun "pankkilupahirvisysteemi" on saanut yhä enem-
17
METSÄSTÄJÄ
5 · 2006
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 19
havaintoihin perustuva havaintokorttijärjestelmä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käyttänyt sitä vuodesta 1974 alkaen. Menetelmällä saadaan monipuolista tietoa hirvenmetsästykseen liittyvistä asioista. Kaiken muun ohessa menetelmä antaa myös tunnuslukuja (havaintoja päivässä -indeksi ja arvio metsästyksen jälkeen metsästysalueelle jääneiden hirvien määrästä) hirvikannan tiheyden arvioimiseksi. Menetelmä on kuitenkin erityisen altis sille, miten metsästystä toteutetaan ja millaisissa olosuhteissa. Usean riistanhoitopiirin alueella tai osa-alueella tehdään vuosittain talvisia lentolaskentoja lentokoneella tai maalaskentoja lumijälkien perusteella. Laskentojen koordinointi on ollut joko riistanhoitopiirien tai riistanhoitoyhdistysten omalla vastuulla. Laskennoilla voidaan saada arvioita laskenta-alueiden hirvikannoista ja niiden muutoksista vuosien välillä. Menetelmiin liittyy kuitenkin suuria virhemahdollisuuksia, ja sen vuoksi talviaikaisten tulosten yksioikoinen tulkitseminen jonkin metsästysseuran tai jopa riistanhoitoyhdistyksenkin alueen seuraavan syksyn pyyntilupamääriksi on arveluttavaa. Toisaalta on inhimillistä, että talvikeskittymällä sijaitseva seurue kohdistaa tavoitteensa helposti kevättalviseen laskentatulokseen, kun taas kesälaidunalueen seurue pohjaa pyyntilupahakemuksensa muihin arvioihin. Lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on pyrkinyt kehittämään helikopterilaskennasta varteenotettavaa lisämenetelmää hirvikannan arviointiin. Helikopterilaskennan edut ovat kiistattomat ainakin lentokonelaskentaan verrattuna. Ongelmana kuitenkin on, ettei siitä sen kalleuden vuoksi ole saatavissa koko maan kattavaa kannanseurantamenetelmää. Lisäksi pienillä alueilla toteutettuna siihen liittyy samat ongelmat kuin muihinkin talvilaskentoihin. Toisin sanoen hirvet voivat olla varsinai-
Maassamme käytetyistä hirvikannan arviointimenetelmistä saatavat tulokset voidaan kyseenalaistaa varsin helposti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että menetelmiä tulisi heittää "romukoppaan". Lisäksi on selvää, että pitkällä tähtäimelTiedonmurusista kohti lä yksittäisiä hirvikannan arviointimenetelmiä kanyhteiskunnan tahtotilaa nattaa testata ja edelleen kehittää, jolloin tietämys Hirvikannan koon ajalliset heilahtelut ja siitä seu- virhetekijöistä ja niiden vaikutuksista kasvaa. Toiraavat vaikutukset kohdistuvat moniin tahoihin. saalta on myös tärkeää havaita, että vaikka hirviHirvenmetsästäjät, metsästysseurat, metsänomis- kanta saataisiin laskettua yksilön tarkkuudella, niin tajat, maanviljelijät, autoilijat, viranomaiset, edun- sittenkin olisi vaikea antaa yksittäisiä hirvimäärätavalvontaorganisaatiot ja lakisääteinen metsästäjä- voitteita koko valtakuntaa taikka pienempiä osaorganisaatio voivat kokea vaikutukset eri tavoin. alueita koskien. Tämä siksi, että hirvien suhteellinen jakautuminen eri Tämän vuoksi eri talaatuisille elinalueille hoilla on helposti eriratkaisee viime kädeslaisia tavoitteita, joisä sen, minkälaisia vaiden yhteensovittamiTOISIN SANOEN MINISTERIÖ EI VOI kutuksia hirvikannasta nen voi tuntua mahMÄÄRÄTÄ KAADETTAVIEN HIRVIEN aiheutuu kullakin aludottomalta. MÄÄRÄÄ, VAIKKA KANNAN SUURUUS TIEDETTÄISIIN YKSILÖN eella. Merkittävä vaikutus TARKKUUDELLA. Nykyjärjestelmäson myös sillä, minkä sä avainasemassa ovat suuruista aluetta tarpyyntilupien käyttäjät kastellaan. Tavoitteieli hirvenmetsästäjät. den taso voikin vaihdella sen mukaan tarkastellaanko esimerkiksi met- Toteutuneet kaatomäärät ikä- ja sukupuolirakenteisästysseuran aluetta, riistanhoitoyhdistystä, hirvi- neen vaikuttavat merkittävimmin siihen, miten hirtalousaluetta, riistanhoitopiiriä taikka koko Suomea. vikanta kehittyy ajan kuluessa. Lisäksi hirvenmetToisaalta lopullisen päätöksenteon raamit asettaa sästäjien tuottamat hirvihavainnot olipahan ne aina voimassa oleva lainsäädäntö ja erityisesti sen kerätty millä menetelmällä tahansa vaikuttavat tulevan metsästyksen suunnitteluun. Yksittäisen muodostama hirvikannan säätelyjärjestelmä. Riistanhoitopiirien epäkiitollisena tehtävänä metsästysporukan tekemiset eivät siten ennakoi onkin se, että ne joutuvat tekemään hakijakohtaiset pelkästään oman alueen seuraavan vuoden pyyntipyyntilupapäätökset vuosittain riippumatta siitä, lupamäärää taikka vahinkokehitystä, vaan vaikuttamiten tarkkaa hirvikantatietoa niillä on käytettävis- vat myös monen muun alueen tilanteeseen ja sitä sään. Tämän vuoksi riistanhoitopiirit ovat pyrki- kautta syntyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun neet käyttämään mahdollisimman monenlaisia mit- hirvien oikeasta määrästä. o tareita, joiden perusteella hirvien määrä olisi arvioitavissa ja siten ennakoitavissa, miten hirvikanta SAULI HÄRKÖNEN seurannaisvaikutuksineen reagoi suunniteltuun Metsäntutkimuslaitos metsästykseen.
19
METSÄSTÄJÄ
sen metsästyksen aikaan muilla mailla, mikä vaikeuttaa pyyntilupien kohdistamista esimerkiksi metsävahinkojen estämiseksi.
5 · 2006
6 13:49:16
met0605_002_021
21.8.2006
09:59
Sivu 20
vo
ns tt u aum ip a at on t e
ka
lvo
t e ip ill .
al
AIR -T E
X -k