KARHUA KANNANHOIDOLLISESTI? AIKA NÄYTTÄÄ VANHAN LIITON SORSASTUS VAATII TAITOA TERÄSHAULIT PERINTEISESSÄ HAULIKOSSA ILVEKSEN PENTUEIDEN VAIKUTUS KANTA-ARVIOON KAUSI 2026–2027 METSÄSTYSAJAT JA -RAJOITUKSET Valko poskihanhi ja merimetso riistalajeiksi 4/2026 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 10 Metsästysajat 2026-2027 12 Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2026 16 Vanhan liiton sorsastus 38 Valmistaudu hirvikokeeseen 42 Veneellä metsästäminen 46 Kerro metsästyksestä 50 Käytöstavat kunniaan pohjoisen jahdissa 52 Metsästyspatruunoiden tarkkuusvertailu – Kuinka monta laukausta tarvitaan? 54 Teräshaulit perinteisessä haulikossa 58 Riistareseptit 62 Kannattavaa ja kestävää metsästysmatkailua 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 26 Puuttuuko ilveksen kanta-arviosta pentueita? 30 Valkoposkihanhi ja merimetso riistalajeiksi 44 Seisovat lintukoirat linnuston puolesta AJANKOHTAISET 4 Uutiset 20 Nuorten toimitus 24 SRVA-toimijoille ampumakoulutusta Itä-Suomessa 28 Vapaaehtoiset avaavat ovia metsästys harrastukseen 36 Kyyhkyjahtiin kirjastoon 40 Karhua kannanhoidollisesti 60 Kun metsästyskaveri vanhenee – Miten ottaa vaikea asia puheeksi? 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 48 Metsästyskoiran kouluttaminen ja kokeet – Kiinnipitovelvollisuudesta poikkeaminen 16 Vanhan liiton sorsastus vaatii taitoa ja luonnontuntemusta 26 Puuttuuko ilveksen kanta-arviosta pentueita? 10 Metsästysajat kaudelle 2026-2027 30 Valkoposkihanhi ja merimetso riistalajeiksi 2 Metsästäjä 4/2026 Sisältö
Tulevaisuuden näkymiä M etsästyskortin lunastaneiden määrä on painunut alle kolmensadantuhannen. Metsästäjämäärän laskusuunta tuo haasteita vapaaehtoistyölle: riittävätkö käsiparit vapaaehtoisten hoitamiin, riistahallinnon kannalta välttämättömiin, tehtäviin? Onkin tärkeää, että metsästäjien aito ja suora vaikutusvalta riistahallinnossa säilyy ja kehittyy. Myös lisäresursseille olisi tarve, ettei kaikkea tarvitsisi ottaa vapaaehtoisten selkänahasta ja kukkarosta. Olisi hyvä, jos SRVA:n kustannuksia voitaisiin kattaa edes pieneltä osin esimerkiksi liikennevahinkovakuutusvaroista. Elinympäristöjen hoito on isossa roolissa metsästysmahdollisuuksien turvaamisessa. Metsästäjät tekevät merkittävää työtä esimerkiksi riistametsänhoidossa, kosteikkokunnostuksissa ja pienpetopyynnissä. Yhdessä maanomistajien kanssa toteutettuna työ luo pysyviä tuloksia ja sitoutumista. EU on sälyttänyt meille valtavia ennallistamistavoitteita. Metsästäjien ja maanomistajien vapaaehtoisesti tekemä luonnonhoitotyö voisi kattaa merkittävän osan velvoitteista kustannustehokkaasti. Tässä tulisi tunnustaa tosiasiat: Ennallistamisen onnistuminen ei riipu siitä, onko joku rajannut alueet punakynällä kartalle, vaan siitä, että toimia tehdään riittävillä pinta-aloilla. Metsästäjien elinympäristötyö näkyy indikaattoreissa ja pinta-aloissa, jos löytyy tapa laskea myös vapaaehtoiset toimet osaksi ennallistamista maaomistajan omistusoikeus ja päätösvalta huomioiden. Metsästys on pieni osa perustuotantoa, joka muodostaa maamme luonnonvaratalouden perustan, tukee aluetaloutta, huoltovarmuutta sekä kansallista turvallisuutta. Jotta voimme rakentaa tulevaisuutta myös luonnonvaratalouden varaan, olisi hyvä saada aikaan kansallinen yksimielisyys luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Perustuotannon toimintaedellytyksien turvaaminen on tässä keskeistä. Yksi tapa tuoda metsästys entistä tiiviimmin osaksi tätä kokonaisuutta on riistaruoka. On hyvä, jos pystymme tarjoamaan sitä myös heille, jotka eivät metsästä. Turvallista ja antoisaa metsästysvuoden aloitusta kaikille! JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 54 Teräshaulit perinteisessä haulikossa 12 Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2026 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2026
Uutis t Riistakolmiot lasketaan tänä kesänä 25.7. –9.8.2026. Laskenta kannattaa tehdä laskentakauden kahden ensimmäisen viikon aikana, jotta tiedot ehtivät mukaan metsästysaikaasetuksen valmisteluun. M etsäkanalintujen kannat ovat olleet 2020-luvulla vahvat, mutta ovat viime vuosina olleet laskussa. Kääntyvätkö kannat jo tänä kesänä nousuun, vai jatkuuko lasku? Hyvän ja huonon lintuvuoden erottaa lisääntymisen onnistuminen. Jos pesä säästyy pedoilta, poikasten selviytymisen kannalta kriittisin vaihe on kuoriutumisesta käynnistyvä parin viikon jakso. Ensimmäisten elinviikkojen pahin peikko on pitkään jatkuva kylmyys. Kevät oli poikkeuksellisen aikainen ja lämmin. Lupaisiko se hyviä olosuhteita poikueille? Varmuus lisääntymisen onnistumisesta saadaan kesän riistakolmiolaskennoissa. Riistakolmiolaskenta on ainutlaatuinen metsästäjien vapaaehtoistyön voimannäyte, jonka tulosten perusteella päätetään syksyn metsästysajat. Kattavat kesälaskennat varmistavat metsäkanalintujen pyynnin kestävyyden ja turvaavat pitkällä tähtäimellä metsästyksen jatkuvuuden. Riistakolmiolaskenta on parasta metsästyksen edunvalvontaa. Lempeitä laskentakelejä toivoen, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus Osallistujien kesken arvotaan 10 riistakameraa Arvomme kaikkien riitakolmioiden kesälaskentaan osallistuneiden kesken 10 NITEforce Concept 2 -riistakameraa. Arvontaan osallistuvat kaikki, jotka ilmoittavat kolmionsa laskentatulokset oma.riistakolmiot.fi -palvelussa kesällä 2026. METSÄKANALINTUJEN KESÄINEN LASKENTA LÄHESTYY Riistakolmiot lasketaan tänä kesänä 25.7.–9.8.2026 välisenä aikana. Suositeltavaa on tehdä laskenta sunnuntaihin 2.8. mennessä, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysaikaasetuksen valmisteluun. H AN N U HU TT U 4 Metsästäjä 4/2026
Katso oikea vastaus sivulta 64 TIEDÄTKÖ MIKÄ ON KUVASSA? Riistanäkökulmaa ennallistamiseen Suomen riistakeskus osallistuu kansalliseen ennallistamissuunnitelmatyöhön tuomalla siihen riistatalouden ja metsästyksen näkökulmaa. Ennallistamisasetus tulee vaikuttamaan laajasti erilaisiin elinympäristöihin, joilla on merkitystä riistaeläinkannoille. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden vahvistamista ja huomioivat samalla kestävän riistatalouden tarpeet. Riistakeskus korostaa onnistuneen ennallistamisen edellyttävän laajaa yhteistyötä maanomistajien ja muiden sidosryhmien kesken ja vapaaehtoisuuden olevan keskeinen keino. Ennallistamisen on keskityttävä lajien elinympäristöjen hoitoon, eikä sen tule rajoittaa metsästystä. Maanomistajilla tulee edelleen olla oikeus päättää alueensa metsästyskäytöstä. Kannattava maaja metsätalous ottaa riistan huomioon maanomistajalähtöisesti. Lisäksi metsästystä tarvitaan suojelualueilla. Riistakeskuksen asiantuntijoita on mukana neljässä ennallistamissuunnitelman viidestä työryhmästä. Suunnitelman valmistelu jatkuu osana Suomen EU-velvoitteita. Syksyllä se lähtee lausunnoille komissioon ja palautteen perusteella sitä päivitetään ensi vuoden aikana. Kehno kotelo on karhulle kärsimys Pyyntirautojen huolimaton virittäminen on vastuutonta – useimmiten myös laitonta. Löperösti viritetty pienpetopyydys voi aiheuttaa suurta kärsimystä. Pyyntirautojen kotelon on oltava ehjä, kestävä ja huolellisesti suljettu. Suuaukko saa olla enintään kahdeksan senttiä. Hyvin tehty kotelo estää tehokkaasti suurpetojen ja koirien pääsyn rautoihin. Huonosti tehty viritys taas on käytännössä kutsu kärsimykseen. Sitä emme toivo karhuillemme. TE RO SA LM EL A Riistakeskuksen tavoitteita on saatu luonnokseen runsaasti. Tärkeimpinä riistatalouden nostoina voidaan mainita SOTKA-kosteikotja Helmi-vieraspetohankkeen jatkaminen niin, että työlle turvataan pitkäaikainen rahoitus. Myös riistametsänhoidon ja metsätalousmenetelmien monipuolistamisen toimia on saatu mukaan. Uutta Oma riistassa! Voit nyt saada halutessasi uusista riistakamerakuvista välittömästi ilmoituksen puhelimeesi tai vuorokausikohtaisen yhteenvedon. Voit hallinnoida ilmoituksia kamerakohtaisesti. 5 Metsästäjä 4/2026
Sorkkaeläimet ja pedot samalle pöydälle K un ensi keväänä alueelliset riistaneuvostot asettavat uudet tavoitteet hirvieläimille, päätökset ovat poliittisesti tärkeämpiä kuin pitkään aikaan. Tulevat kantatavoitteet kertovat siitä, huomioidaanko alueilla monilajisen kannanhoidon merkitys vai jatketaanko näennäistä tasapainoilua, jossa hirvi kantaa vastuun? Ekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen: sorkkaeläimet kilpailevat keskenään ravinnosta ja samalla ne muodostavat ravintopohjan alueen suurpedoille. Monilajinen kannanhoito saattaa kuulostaa tutkijoiden keksimältä sanahirviöltä, mutta kun kuoritaan byrokratia päältä, kyse on asiasta, jonka jokainen metsässä liikkunut on aina tiennyt: eri lajit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Maanomistajat odottavat taimikkovahinkojen pysyvän kohtuullisina, metsätalous tarvitsee ennustettavuutta, liikenne vähemmän onnettomuuksia ja luonnonsuojelu muistuttaa petojen ja saalislajien tasapainosta. Metsästäjät kantavat käytännön vastuun, mutta heidän harteilleen ei voi kaataa koko sorkkaeläinpolitiikkaa. Kokonaisuuden hallinta asettaakin suuria vaatimuksia alueelliselle päätöksenteolle. Riistaneuvostoissa on kyettävä sovittamaan yhteen biologinen tutkimustieto, metsätalouden tarpeet, liikenneturvallisuus ja metsästäjien toiveet elinvoimaisista hirvieläinkannoista. Tämä vaatii kompromisseja, jossa tunteet on pystyttävä korvaamaan tutkitulla tiedolla ja paikallisella yhteistyöllä. Ensi kevään tavoiteasetannassa punnitaan, miten hyvin pystymme soveltamaan monilajisuutta käytännössä siten, että päätökset ovat alueellisesti järkeviä, oikeudenmukaisia ja kestävällä pohjalla. Alueelliset riistaneuvostot tekevät suuret linjaukset, mutta lopullinen työ tehdään seuroissa ja jahtiporukoissa. Metsästys on parhaimmillaan upea harrastus ja perinne, mutta ennen kaikkea se on vastuullista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. JUHANI KUKKONEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Osallistu tutkimukseen kestävästä elämäntavasta! Väitöskirjatutkija Tiia Tuomisto Helsingin ylipistosta etsii osallistujia tutkimukseen, jossa tarkastelee metsästystä osana kestävää elämäntapaa. Oletko metsästäjä, joka pyrkii elämäntavassaan ekologiseen ja eettiseen kestävyyteen? Elämääsi voi kuulua metsästyksen lisäksi esimerkiksi ympäristötietoisuutta, eettisiä ja ekologisia kulutusvalintoja tai omavaraisuutta. Tutkimusmenetelmänä on osallistuva havainnointi ja haastattelu. Osallistuminen tapahtuu syksyllä 2026. Jos edellä kuvattiin sinua, ota rohkeasti yhteyttä: tiia.t.tuomisto@helsinki.fi Instagram: tutkija_tuomisto Liikuntaja kulttuurietu koskemaan eräharrastuksia Työnantajan tarjoaman virikeedun käyttöala on laajenemassa metsästysja kalastuspalveluihin. Etua voi jatkossa käyttää esimerkiksi valtion metsästyslupiin, seurojen vieraskortteihin, eräopaspalveluihin ja ampumaratojen ratamaksuihin. Virikeseteli on tarkoitettu palveluihin, joten sillä ei voi ostaa välineitä, kuten aseita tai patruunoita. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan lakimuutoksen myötä vuoden 2026 aikana. Suurpetojen ja sorkkaeläinten SRVA-tehtävien tuntimäärät Riistakeskusalueitten maapintaaloihin suhteutettuna suurriistavirka-aputyötunteja kertyi eniten Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja EteläHämeessä, ja vähiten Lapin, Kainuun ja Oulun riistakeskusalueilla. Kartan luvut kertovat, montako SRVA-työtuntia alueella kertyi 1000 maapintaalan hehtaaria kohden. K lumni Metsästäjä 4/2026 6
Uutis t OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ● Tarkista metsästyskorttisi ja ampumakokeesi voimassaolo. ● Tarvittaessa voit maksaa metsästyskortin Oma riistassa. ● Kirjaa saaliit ja havainnot välittömästi riistalokiisi, jotta mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle tulevat hoidetuiksi. ● Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. ● Oma riistasta löydät helposti lyijyrajoitusalueet sekä auringon nousun ja laskun ajankohdat. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ● Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ● Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ● Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Valmistaudu Metsästäjätutkintoon uudella oppaalla Suomen riistakeskukselta kysytään usein, kuinka vanhaa Metsästäjän opasta voi käyttää metsästäjätutkintoon valmistautumiseen. Nykyään jokaiseen tutkintotilaisuuteen arvotaan kysymykset erikseen laajasta kysymyspatteristosta. Koska sitä päivitetään jatkuvasti, suositus on käyttää vuonna 2025 painettua tai sen jälkeen ilmestynyttä Metsästäjän opasta. Tätä vanhemmissa oppaissa ei välttämättä ole kaikkia asioita, joita tutkinnossa saatetaan kysyä. 47 000 VUONNA 2025 LÄHES MAKSOI METSÄSTYSKORTIN OMA RIISTASSA Metsästyskortin voi maksaa myös Oma riistassa Metsästyskortin maksaminen Oma riista -palvelussa onnistuu yleisimmillä verkkomaksutavoilla. Avaa Oma riista -maastosovellus tai verkkopalvelu. Klikkaa auki Omat tiedot ja kohta metsästyskortti. Siirry Maksuun ja seuraa maksupolkua. Onnistuneen maksusuorituksen jälkeen metsästyskorttisi on heti voimassa ja nähtävillä maastosovelluksessa tai verkkopalvelussa. Huomaathan, että jos et ole maksanut kuluvan metsästyskauden 2025–2026 maksua, voit palvelussa valita maksatko kuluvan vai tulevan metsästyskauden riistanhoitomaksun eli metsästyskortin. Tuleva metsästyskausi tarkoittaa aikajaksoa 1.8.2026–31.7.2027 ja se aktivoituu maksettavaksi 15.7.2026 alkaen. Jos maksaminen epäonnistuu voit olla yhteydessä sähköpostiosoitteeseen maksut@riista.fi Myös kaikki vanhat tutut maksutavat ovat edelleen käytössä rinnalla. HUOM! Ethän maksa lehden mukana tullutta paperista kauden 2026– 2027 laskua, jos maksat saman laskun Oma riistan kautta! Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2026 – 31.7.2027 7 Metsästäjä 4/2026
Uutis t Sata tutkintoon valmentavaa koulutusta seitsemässä vuodessa Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Leino piti huhtikuussa 2026 sadannen kerran metsästäjätutkintoon valmentavan koulutuksen. – Koulutettuja on näiden seitsemän vuoden aikana ollut liki tuhat. Keskeisenä teemana on ollut turvallisuus, eettisyys, ja tietenkin eläinten tunnistaminen, Leino kertoo. Leino juhlisti merkkipaalua riistaruoan merkeissä. TUTKIMUS: Enemmän hirvieläimiä, vähemmän borrelioosia Kotimaisen tutkimuksen mukaan korkea hirvieläintiheys saattaa vähentää borrelioosin ilmaantuvuutta ihmisillä. Punkkinaaraan veriateriasta ja muninnasta kestää Suomessa tyypillisesti kaksi vuotta siihen, että sen jälkeläiset voivat tartuttaa ihmisiä. Hirvieläinten runsauden pitäisi siten lisätä borrelioosiriskiä kahden vuoden viiveellä. Tuoreen tutkimuksen mukaan näin ei välttämättä tapahdu. Tutkimuksessa havaittiin borreliariskin pieneneminen hirvieläintiheyden kasvaessa. Tämä voi johtua laimentumisvaikutuksesta: Hirvieläimet eivät ole borrelian isäntäeläimiä, joten niistä veriateriansa ottavat puutiaiset eivät voi saada tartuntaa. Tutkimusartikkelissa todetaan myös, että borrelioosin ilmaantuvuuteen vaikuttavat tekijät ovat monimutkaisia ja aluekohtaisia, eivätkä ole yleisesti sovellettavissa. Borrelioosin ilmaantuvuuteen vaikuttavat muun muassa pidempi kasvukausi, kosteammat olosuhteet ja metsien pirstoutuminen. Tutkimusartikkeli on luettavissa: https://link.springer.com/article/ 10.1186/s13071-025-07162-7 TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Haetut hirviluvat KAUSI LUKUMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ/ 1000 HA MUUTOS EDELLISVUOTEEN, % 201819 59 545 0,41 201920 59 599 0,4 0,1 202021 55 285 0,34 -7,2 202122 52 190 0,33 -5,6 202223 45 718 0,29 -12,4 202324 39 529 0,26 -13,5 202425 40 436 0,28 2,3 202526 44 163 0,29 9,2 202526 47 743 0,3 8,1 Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, riistakokki Martin Hägglund taikoi sadan pidetyn koulutuksen kunniaksi hirviburgerit. Tervehdyksensä esittivät riistapäällikkö Jörgen Hermansson, riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juha Aalto, Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Mari-Anna Hovi ja aseista tuli puhumaan Jukka Nikkari. Suomessa haettu hirvilupamäärä noudattelee kanta-arviotrendejä eli metsästäjät sopeuttavat pyyntiä kannankehityksen mukaan. Hirvikannan laskiessa haetaan vähemmän lupia ja kun se nousee, haetaan enemmän. Sitä kutsutaan vastuullisuudeksi. ER IK KA RI TS 8 Metsästäjä 4/2026
VESILINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi 1), haapana 1), jouhisorsa 1), lapasorsa 1), tukkasotka 1), telkkä Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Nokikana 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Punasotka 1) Rauhoitettu koko maassa Rauhoitettu Alli 1) Tarkista alueet ja rajoitukset sivulta 12 1.9. – 31.12. Tukka koskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Isokoskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka 1) Syysaikainen metsästys kielletty Ks. www.riista.fi Merihanhi 1) Lausunnoilla Epävarma. Katso sivu 13 Ks. www.riista.fi Metsähanhi 1) Lausunnoilla Epävarma. Katso sivu 13 Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa pellolta 10.8. – 20.8. klo 12.00 Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Valkoposkihanhi 1) Uusi riistalaji. Katso sivu 30. Ks. www.riista.fi Merimetso 1) Uusi riistalaji. Katso sivu 30. Ks. www.riista.fi 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus MUUT LINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. 1.9 .– 31.12. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. PIENET RIISTANISÄKKÄÄT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa 1.8. – 30.4. Muualla maassa 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri 1) Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupa päätöksistä 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus METSÄKANALINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Teeri, pyy, metso, riekko, kiiruna Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 7.9.2026 Ks. www.riista.fi HYLKEET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Itämerennorppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. M tsästysajat 2026– 2027 10 Metsästäjä 4/2026
SORKKAELÄIMET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Villisika 1) Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat, on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa 1.9. – 20.9. Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia 1.9. – 2.10. Pellolta vahtimalla muualla maassa 1.9. – 9.10. (Ei Lapin maakunnassa) Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 3.10. – 15.1. Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1. (Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen). 10.10. – 15.1. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 25.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 26.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 26.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 25.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 26.9. – 31.1. Metsäkauris 1) 2) Koko maassa 1.9. – 15.2. Metsäkauris uros, koko maassa 16.5. – 15.6. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus 2) Metsäkauris: Ma 12 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 26.9.2026 alkaen SUURPEDOT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n nojalla. 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Valtioneuvoston asetus suden kiintiömetsästyksestä (1433/2025) 1 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.12. – 10.2. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus lupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu nseuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. poronhoitoalueella 1.12. – 28.2. muualla maassa MUUT HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava Koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. Harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. Korppi Poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) Harmaalokkikoloniat Koko vuoden Naakka 10.3. – 31.7. PAKOLLINEN SAALISILMOITUS | Laukaus → Osuma → kirjaus Oma riistaan Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen. Laki vaatii ilmoituksen viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella, joka löytyy riista.fi-sivulta. Saalisilmoituksella tarkennetaan tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. 11 Metsästäjä 4/2026
NOKIKANA Nokikanan metsästys on kielletty. M tsästysajat 2026 – 2027 Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2026 Punaisella kehystetyt metsähanhen, merihanhen ja nokikanan metsästysajat ovat kirjoitushetkellä lausunnoilla eli niihin voi tulla muutoksia. Tarkista lopulliset rajoitukset ennen metsästystä riista.fi-sivuilta! HAAHKA Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. METSÄSTÄ RUNSASLUKUISIA Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään, ja välttämään jouhisorsan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. PUNASOTKA Punasotkan metsästys on kielletty. ALLI Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä meri alueen saaria ja luotoja. Viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! Tarkista riista.fi-sivuilta! 12 Metsästäjä 4/2026
Merihanhi ● Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12 – 31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8. – 20.8. kello 12. ● Muualla maassa merihanhen metsästys on kielletty. ● Kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ● Saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ● Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ● 10.8.–20.8 kello 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. Seuraa riista.fi -sivuja METSÄHANHI MERIHANHI Metsähanhi Taigametsähanhi ● ESITYS: 20.8. klo 12 – 27.8.2026 Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä valtatien E8 merenpuoleisia alueita Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnissa, Pohjois-Karjalassa Ilomantsin, Juuan, Lieksan ja Nurmeksen kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Hailuodon kuntaa sekä valtatie E8 merenpuoleisia alueita Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnissa. Metsästys olisi kuitenkin sallittua valtatie E8 ja seututie 813 välisellä alueella, sekä PohjoisSavossa Rautavaaran ja Sonkajärven kunnissa. ● Yhden (1) metsähanhen kausikiintiö pohjoisella metsästysalueella. ● Ravintohoukuttimen käyttö ja pellolta metsästys kielletty. ● Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Tundrametsähanhi ● ESITYS: 1.10.–30.11.2026 Etelä-Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Hirvensalmen, Juvan, Mikkelin, Mäntyharjun, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, PohjoisSavon maakuntaan kuuluvissa Joroisen ja Varkauden kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ● Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Seuraa riista.fi -sivuja Metsähanhen kuvakeräys tarvitsee apua Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Kuvien avulla kerätään tietoa metsähanhen alalajijakaumasta, jota hyödynnetään esimerkiksi metsästysaluelaajennuksia suunniteltaessa. Ilman riittävää tietoa joudutaan toimimaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Metsästäjiä kannustetaan osallistumaan vapaaehtoisesti tiedonkeruuseen kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt hanhihavainnot Oma riistaan. Kerätty tieto on luottamuksellista ja sitä käytetään ainoastaan pesimäkantaarvioinnin kehittämiseen. Havaintoja ei voi paikantaa julkisesti tietylle alueelle. Muistathan myös harjoitella lajintunnistusta. Syysmuutolla sekaparvissa voi esiintyä rauhoitettua tundrahanhea. TUE METSÄSTYKSEN JATKUVUUTTA Tarkista riista.fi-sivuilta! Metsähanhen metsästysaika 2026 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. 20.8. klo 12 – 27.8. ja 1.10. – 30.11. Ei metsästystä Lä nt ine n ka nn an ho ito alu e Ete läi ne n ka nn an ho ito al ue Merihanhen metsästysaika 2026 10.8. – 31.12. Ei metsästystä 13 Metsästäjä 4/2026
M tsästysajat 2026 – 2027 Vesilintujen metsästys on sallittua vain valoisana aikana Ajankohta on sidottu auringon nousuun ja laskuun siten, että ampumisen saa aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. Monet vesilintulajit muistuttavat toisiaan ja huonoissa valaistusolosuhteissa niiden erottaminen on vaikeaa kokeneellekin metsästäjälle. Lajien erottamisen vaikeus on tunnistettu monissa maissa, joissa vesilintujen metsästystä hämäräaikaan on rajoitettu. Metsästysalueesi auringon nousun ja laskun ajankohdat voit helpoiten tarkistaa Oma riista -maastosovelluksesta. Ne löytyvät etusivun alakulman kohdasta ”lisää” → ”auringon nousuja laskuajat”. Lyijyhaulit ja hämärämetsästys on kielletty MUISTA! H AN N U HU TT U → Auringon nousun ja laskun ajan kohdat löytyvät Oma riistasta. Huomioi lyijyhaulikiellot Suomessa on voimassa kaksi lyijyhaulien käyttökieltoa. Niistä toinen kohdistuu lajiryhmään (vesilinnut) ja toinen alueisiin (kosteikot). Jo perinteinen vesilinnustusta koskeva lyijyhaulikielto koskee tunnetusti kaikkea vesilintujen metsästystä. Myös kosteikkojen ulkopuolella. Kosteikoilla ja niiden suojavyöhykkeillä lyijyhauleja ei saa käyttää missään tarkoituksessa. Kielto koskee vesilintujen lisäksi kaikkia muitakin lajeja. Täydellisen lyijyhaulikiellon kosteikkoalueet näet helpoimmin Oma riista -maastosovelluksesta valitsemalla karttatason ”lyijyhaulikieltoalueet”. Kirjoitushetkellä kolmevuotinen asetus hämärä metsästys kiellosta on päättymässä ja uusi asetus on lausunnoilla. Oletusarvoisesti uusi asetus tulee olemaan sisällöltään samanlainen, mutta tarkista sen lopullinen sisältö ennen metsästystä riista.fi-sivuilta! 14 Metsästäjä 4/2026
Tervetuloa WeHuntiin – 800 000 metsästäjän kotiin. Sama tuttu Tracker. Nyt osana WeHuntia. Tuttu ja luotettava koiraseuranta Samat Tracker-pannat. Sama tuttu karttanäkymä. Kaikki, mihin olet luottanut, on edelleen mukana. Nyt käytössäsi on sovellus, jolla hallitset myös koko muun jahdin. Koko jahti yhdessä paikassa Suunnittele jahti, hallitse passipaikat ja pidä koko seurue kartalla reaaliajassa. Yhteensopiva useiden metsästyslaitteiden, kuten Burrel-riistakameroiden, valikoitujen älykellojen ja suosittujen koirien paikannuslaitteiden kanssa. Koiranohjaajasta jahdinjohtajaan – jokaiselle omat työkalut, kaikki samassa sovelluksessa. ALOITA TÄSTÄ Kirjaudu samoilla tunnuksilla kuin Tracker-sovelluksessa tai luo uusi tili, jos olet uusi käyttäjä. 1. Pantasi, koirasi ja ryhmäsi odottavat sinua valmiina sovelluksessa. 2. Valitse koirien ja metsästäjien seuranta sekä jakaminen joko seuraa seuruetta -toiminnolla tai aloittamalla jahti. 3. Jahti alkaa tästä. Lataa ilmaiseksi – lue lisää osoitteessa wehunt.app
Vesilintujen metsästäminen ruokinnoilta voi johtaa paikallista kestävyyttä heikentäviin saaliisiin. Paluu perinteisiin vesilinnustustapoihin olisikin paikallaan. TeksTi ja kuvaT Jarkko Nurmi M etsästäjät ovat havahtuneet ruokintametsästyksen aiheuttamiin lieveilmiöihin. ”Varustelukierteiden” seurauksena ruokintojen mittakaava on kasvanut. Vesilinnut eivät enää jakaannu tasaisesti luontaisiin elinympäristöihin, vaan suuntaavat kuin kiskoja pitkin ruokintapaikalta toiselle. Nuorten metsästäjien osaa on useimmiten tyhjien vesien soutelu, ellei heillä ole pääsyä tai mahdollisuutta tehoruokintaan. Mutta soutuveneellä pääsee vieläkin paukulle, jos riittää sinnikkyyttä ja halua tutustua metsästystaitoja vaativiin vesilinnustusmuotoihin ja sorsien käyttäytymisen saloihin. Iltaja aamulento Hämärän hetkellä sorsat liikkuvat ruokailupaikoilleen. Iltalento on tuttu monelle, mutta aamulento saattaa olla jopa iltaa vilkkaampi. Tässä metsästysmuodossa pyytäjä hakeutuu kortteikkoiselle järvenlahdelle, naamioi veneensä ja käyttää usein vesilinnun kuvia ja pilliä lintujen saamiseksi ampumaetäisyydelle. Naamiohuput ja -hansikkaat täydentävät sulautumisen ympäristöön, sillä valkoinen naama ja kädet loistavat kauas hämärtyvällä riistavedellä. Veneen voi usein sijoittaa osmankäämikasvuston tai muun korkean kasvillisuuden suojiin. Vesilinnut laskeutuvat parven jatkoksi. Kaaveet kannattaakin sijoittaa niin, että parven takaosa on ampujan kannalta suotuisimmalla kohdalla. Usein sorsat tosin vain koukkaavat parven läheltä. Jos ajankohta ei ole oikea tai ne ovat havainneet metsästäjän, ne eivät piittaa kuvista mitään. Kuvien tehoa voi lisätä opettelemalla sorsapillin käytön. Pilli tosin toimii usein paremmin vasta myöhemmin jahtikaudella. Noutavan koiran käyttö on suositeltavaa, mutta saaliin pataan saamista voi varmistaa myös sijoittumisella ja tulikurilla. Mikäli koiraa ei ole käytettävissä kannatVanhan liiton sorsastus Metsästystaidot ja luonnontuntemus pääroolissa taa paikka valita siten, että mahdolliset pudotukset tapahtuvat avoveteen. Vesilintujen metsästyksessä ampumisen saa aloittaa aikaisintaan tuntia ennen auringonnousua ja se on lopetettava viimeistään tunti auringonlaskun jälkeen. Lailliset pyyntiajat voi tarkistaa helposti Oma riistasta. Pomppusorsia soutamalla tai kahlaamalla Vesilinnustuksen hienoimpia hetkiä ovat mielestäni ne, joissa heinäsorsa tai useampi lennähtää ilmaan veneen edestä. Oikealta ampumaetäisyydeltä värit näkyvät ja lajintunnistus on helppoa. Ilmaan ponnahtava heinäsorsa on hetken lähes paikallaan ja laukaus kannattaa ajoittaa siihen. Näiden niin sanottujen pomppusorsien metsästäminen veneestä on helpointa kaverin kanssa. Toinen soutaa ruovikon reunoja myötäillen ja toinen on keulassa valmiina ampumaan. Yksinkin se toki onnistuu ja silloin metsästäjä etenee huopaamalla haulikko vierellään. Haasteena on ehtiä ampumaan, kun airot on saatava sivuun, haulikko käteen ja sorsa jyvälle. ↑ Ensimmäinen heinäsorsasaalis. → Pian pomppaa! 16 Metsästäjä 4/2026
Ilmaan ponnahtava heinäsorsa on hetken lähes paikallaan ja laukaus kannattaa ajoittaa siihen. 17 Metsästäjä 4/2026
Pomppusorsastus on tehokasta syyskuussa, kun muuttosorsat tulevat. Vesillä saa olla melko lailla yksinään, sillä sorsastuksen alkuhuuma hiipuu nopeasti elokuun jälkeen. Soutajan tai huopailijan kannattaa pyrkiä liikkumaan veneellä hyvin hiljaa ja hyödyntämään kasvuston aukkoja ja tuulta lipumiseen. Tuuli on pomppusorsastajan ystävä, sillä etenemällä vastatuuleen pääsee hiljaa sorsien lähelle. Ojasorsastus Omilla sorsavesilläni, Pohjanmaan järvipeltojen liepeillä, ojien ratsaaminen on osoittautunut tehokkaaksi. Taktiikka toimii etenkin aloituspäivinä, koska sorsat siirtyvät järviltä peltoja metsäojiin, varsinkin metsästyspaineisilta alueilta. Usein iltapäivällä järvet jo hiljenevät, sillä vesilinnut kelluvat keskijärvellä tai lähio→ Tallessa! ↓ Syyssateiden synnyttämät peltokosteikot voivat olla sorsamagneetteja. 18 Metsästäjä 4/2026
jissa. Sinne siirryn minäkin ja usein palaan muutaman heinäsorsan kanssa. Pelto-ojien tarkistus on tehokasta, sillä riistalaukauksen pääsee ampumaan kovalta maalta ja lähempää kuin järvellä. Peltoaukeiden pikkukosteikot kannattaa myös kurkata. Peltosorsastus Perälän tapaan Järvi-Suomen vesilinnustajilla on tarjolla mielenkiintoinen vesilinnustusoptio; heinäsorsat käyvät ohrapelloilla jo elokuun alusta alkaen ja pyyntimuoto on siellä tunnettu ja hyödynnetty. Eteläja Lounais-Suomen alavien viljelyalueiden vesilinnustajilla on mahdollisuus peltosorsastaa sisämaan metsästäjiä pidempään, sillä leutoina syksyinä sorsat viipyilevät pitkään rannikon tuntumassa. Muutto on vesilinnuille rasitus ja leutoina talvina ne saattavat jäädä talveksi Suomeen, mikäli avovettä on saatavilla. Syksyn kausikosteikot ovatkin aktiivisen vesilinnustajan antoisia ”pop-up-kohteita”. Varsinaissuomalainen vesilinnustaja Aki Perälä on havainnut tämän ja seuraa syyssateita tarkasti. Sateiden määrä ja intensiteetti on ilmastonmuutoksen myötä kasvussa – syksyllä sataa usein ja kuurot voivat olla entistä voimakkaampia. Niistä syntyy peltoalueille kausikosteikkoja, jotka ovat usein todellisia sorsamagneetteja. – Tiedustelu on avainasemassa onnistuneessa peltosorsastuksessa, kertoo Perälä, joka on erikoistunut monien riistalajien houkuttelupyyntiin. Sorsien käyttämä pelto voidaan selvittää tarkkailemalla iltaja aamulentoja useana päivänä. Lentosuunnat vesistöistä peltoalueille antavat viitteitä ruokailupellon sijainnista. Peltoruokailupaikat syntyvät usein meren tai järven rantojen peltoaukeille tai suuremmista vesistöistä lähtevien jokien tai valtaojien varsille, mutta ne voivat sijaita myös yllättävissä paikoissa ja etäämpänä vesistöistä. – Syksyn edetessä ja syyssateiden myötä myös tavit, haapanat ja jouhisorsat hyödyntävät peltojen tarjoamaa ravintoa, kertoo Perälä kokemuksistaan. Turvallisuus ensin Vanhan liiton sorsastusmuotoihin liittyy tärkeitä turvallisuusasioita. Aseturvallisuuden neljän säännön jälkeen heti seuraavana on toiminta veneessä. Alavuden Vetämäjärvi – tärkein sorsapaikkani V etämäjärven pintaa laskettiin 1960-luvulla peltoalan lisäämiseksi noin 70 senttimetriä. Sen matalammasta pohjoisosasta kehittyi melkoinen lintuparatiisi, joka eli kukoistuskauttaan 1970ja 1980-luvuilla. Syvempi eteläpää oli, ja on yhä, suurhaukien valtakuntaa. Jo mopoiässä sain pudotettua sen rantatureikosta pompanneet pari heinäsorsaa, joita hakiessa eivät kumisaappaiden varret piisanneet – tarkemmin muisteltuna taisi tulla mulittua napaa myöten… Pyyntitaktiikkani on sittemmin parantunut sorsien käyttäytymisen oppimisen myötä. Nykyään odottelen syyskuun pohjoistuulia, jotka tuovat muuttosorsia järvelle. Silloin lähden huopaamaan veneellä vastatuuleen. Sopivalla säällä sorsat pomppaavat aivan läheltä, kun kortteikon kahina hukkuu tuuleen. Yksi opeista on ollut se, kuinka tiukasti sorsat saattavat etenkin alkukaudesta lymytä kortteikon kätköissä. Usein ne uivat veneen lähestyessä tyynesti sivummalle ja metsästäjä luulee järven olevan tyhjä. Tähänkin keksimme konstin kaverini kanssa – toinen soutaa ja toinen kahlaa. Usein sorsat pomppaavat vasta, kun niitä lähestytään molemmilta puolilta. Vetämäjärvi on hyvä vanhan liiton sorsastuspaikka, jonka kortteikossa kahlatessa hiki virtaa jalan upotessa mutaan pahimmillaan 30 senttiä ja vanhojen piisaminkolojen aiheuttaessa virkistäviä lankeemuksia. Itse nautin eniten vesilinnustuksesta, joka pistää hieman hikoilemaan ja antaa kokemuksen saaliin ansaitsemisesta näkemällä vaivaa ja opettelemalla riistan elintapoja ja käyttäytymistä. Kaverin kanssa pomppusorsia veneellä tavoiteltaessa vain toinen ampuu ja vuoro vaihtuu tilanteesta. Vaikka sorsia pomppisi laukauksesta myös veneen takaa, on suuren riskin vuoksi parempi, etteivät molemmat ryhdy niitä tavoittelemaan. Vähintään kaverin korvat saadaan helposti soimaan. Aktiivikuulonsuojaimia kannattaa joka tapauksessa pitää päässä. Iltaja aamulennoilla sekä pomppusorsia pyytäessä tulee varoa matalia laukauksia: Kaislikkoon kätkeytyneenä saattaa olla muita metsästäjiä. Teräshauleilla turvallista taustaa tulee olla ainakin 200 metriä, volframihauleilla huomattavasti enemmän. Sama koskee veteen ammuttuja laukauksia kimpoamisvaaran vuoksi. AK I PE RÄ LÄ 19 Metsästäjä 4/2026
Syksyn saapuessa monella on edessään muutto uudelle paikkakunnalle esimerkiksi opiskeluiden perässä. Muutto herättää paljon ajatuksia jo itsessään, mutta lähtö voi olla erityisen hankala, jos kotipaikkakunnalle jää rakas harrastus. TeksTi Suvi Seppänen kuvaT Suvi Seppänen ja Taisto Seppänen V iime syksynä muutin toiselle paikkakunnalle ja tulin pohtineeksi omaa metsästysharrastustani ja sen jatkuvuutta. Olen aina asunut pienellä paikkakunnalla ja tottunut kutsumaan metsästystä elämäntavakseni. Yhtäkkiä asuin huomattavasti isommassa kaupungissa, jossa metsästys ei ole niin merkittävä osa kulttuuria ja josta on useiden satojen kilometrien matka omille jahtimaille. Oli totuteltava ajatukseen, että ihan joka viikonloppu en pääsekään jahtiin. Muutos oli iso. Aikaisemmin saatoin ajaa lukiopaikkakunnaltani kotiin tunnissa. Uudessa koulussani on opintoja välillä myös viikonloppuisin, ja opiskeluun kuluu muutenkin paljon aikaa. Lisäksi aikaa vie matkustaminen, joka on pidemmän päälle myös raskasta. Ajan lisäksi toinen suuri tekijä opiskelijalle on usein raha, jota kuluu etenkin matkustamiseen. Olen sikäli onnekas, että vanhempani ovat tukeneet minua matkoissa, mutta metsästysreissut vaativat kuitenkin enemmän vaivaa ja suunnittelua kuin aiemmin. Pohdin ennakkoon, miten oma metsästysporukkani suhtautuisi muuttoon. Otetaanko minua enää tosissaan, jos käyn jahdissa vain silloin tällöin? Pelkäsin turhaan, sillä muuttoon suhtauduttiin kannustavasti. Muutamat intoutuivat jopa kertomaan omista opiskeluajoistaan eri puolilla Suomea. Se muistutti, että vähäisemmät metsäsMiten käy metsästysharrastuksen, kun maailma kutsuu? Vaikka metsälle ei pääsisi joka viikonloppu, valokuvat ja videot voivat auttaa elämään “hengessä mukana”. ↓ Harrastuksen ei tarvitse loppua, vaikka asuinpaikkakunta vaihtuisi. Viime syksynä ehdin monta kertaa metsälle, ja muutaman kerran kohdalle sattui myös onnistumisia. Nu rten toimitus 20 Metsästäjä 4/2026