METSÄSTYSAJAT JA VESILINTURAJOITUKSET KAUSI 2025 – 2026 AHMAN VUOSI SUSI MITEN MUUTOS MAHDOLLISTUI? KARHUKANTA KASVUSSA SORSASTAMAAN ERÄMAAHAN SUOJALIIVI KOKEILUN TULOKSET 4/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 10 Metsästysajat 2025-2026 12 Vesilinturajoitukset 2025-2026 16 Vesilinnustus erämaassa 20 Nuorten toimitus 40 Metsästyksenvalvonta avustaa viranomaisia 44 Kokeilu muutti mielipiteitä koirien suojaliiveistä 54 Metsästysvuokrat Pohjolassa 56 Kiväärin vaimentimen puhdistaminen 58 Riistareseptit 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 24 Ahman vuosi 30 Suden liitemuutos – miten mahdoton mahdollistui? 32 Räntäjärven kultaniityt – turvapaikka taantuneille 42 Riista-aidoista ja niiden rei'istä 46 Karhukanta kasvaa 52 Karhun hoitosuunnitelma muutoksessa 60 Täsmämetsänhoidolla elinympäristöjä riistalle AJANKOHTAISET 4 Uutiset 36 Drone riistavahinkojen maastotarkastuksiin 38 Metsästys luo arvoa 39 Vastavuoroisuus motivaattorina 62 Ytimessä: Eläimet poliittisten tavoitteiden keskiössä 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 51 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 51 Liiku pellolla kohteliaasti – ja laillisesti 52 Muista jht-kertauskoulutus 24 Ahman vuosi 16 Vesilinnustus erämaassa 44 Kokeilu: koirien suojaliivit 56 Kiväärin vaimentimen puhdistaminen 2 Metsästäjä 4/2025 Sisältö
Aukeaako suurpetosolmu? T ätä kirjoittaessani eduskunta on juuri hyväksynyt metsästyslain muutoksen, jolla säädettiin maaja metsätalousministeriölle uutta toimivaltaa konkelossa olleen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Nyt ministeriö voi antaa asetuksellaan tarkempia säännöksiä poikkeusluvan päämäärästä ja alueesta, jota päämäärä koskee, sekä lajin suotuisan suojelutason viitearvosta. Olennaista on, että ministeriö antaa kannanhoidollisen metsästyksen päämäärän. Eli sen, jota Suomen riistakeskus ei ole aiemmin päätöksenteollaan onnistunut antamaan sellaisena, että se olisi hallinto-oikeuskäsittelyn läpäissyt. Vaikka päämäärä tulee jatkossa annettuna, sitä tukevat selvitykset tarvitaan edelleen ja niillä on olennainen merkitys päätöksenteossa. Lain muuttamisen yhteydessä on kuultu paljon soraääniä. Toiset pitävät lakia liian heppoisena, toiset pitävät sitä suurpetolahdin mahdollistajana. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että suurpetoasioiden ”jumi” on ratkaistava, sillä suurpetokannat ovat selkeässä kasvusuunnassa, ja vaikutukset näkyvät yhä selkeämmin. Maaja metsätalousministeriö jatkaa päämäärätietoisesti asioiden valmistelua. Seuraavaksi listalla on kannanhoidollista karhun metsästystä koskeva asetus sekä päivitetyn karhukannan hoitosuunnitelman julkaisu. Nämä tarvitaan, jotta Suomen riistakeskus voi hyödyntää uusia ”työkaluja” heinäkuun alkupuoliskolla, jolloin tehdään karhun kannanhoidollista metsästystä koskevat päätökset tulevaa metsästysvuotta varten. Senkään jälkeen työpöytä ei ole puhdas. Eduskunta edellyttää, että EU:n luontodirektiivin muuttamisesta aiheutuvat suden rauhoituksen poistamiseen liittyvät säännösehdotukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn syysistuntokauden alussa. Lisäksi eduskunta edellyttää, että maaja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä tarvittavat metsästyslain teknistä laatua ja selkeyttä palvelevat muutokset. Taitaa olla helppo ennustaa, että ”parran pärinää” tulee riittämään myös syksyllä. SAULI HÄRKÖNEN Julkisten hallintotehtävien päällikkö Suomen riistakeskus 58 Micke Björklundin riistareseptit 10 Metsästysajat ja vesilinturajoitukset 2025-2026 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2025
Näin maksat ampumakokeen Oma riistalla Kerro ampumakokeen vastaanottajalle, että haluat maksaa verkkomaksuna. Hän luo sinulle maksun Oma riistaan. Maksa se normaaliin tapaan kuin mikä tahansa verkkokauppaostos. 1. Avaa Oma riista -maastosovellus. 2. Valitse ”Omat tiedot” ja sieltä ”Ampumakoesuoritukset”. 3. Sitten vain seuraat maksupolkua. 4. Kun olet maksanut, ampumakokeen vastaanottaja näkee maksun saman tien ja kirjaa suorituksen. 4 Metsästäjä 4/2025 Uutis t
Ku va : H an na le en a Aa rn io / M et sä ha lli tu s Ku va : U ns pl as h Ku va : U ns pl as h / N ic ol ai D ür ba um Suurpetohallinto Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa – keskipisteenä laitonta pyyntiä vastaan tehtävä työ Suomi, Ruotsi ja Norja yhdistivät voimansa erärikollisuutta vastaan Vuonna 2024 toteutettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyöhanke Transfrontier collaboration in wildlife management and wildlife crime. Hankkeen tavoitteena oli kehittää rajat ylittävää yhteistyötä suurpetojen hallinnassa ja erärikollisuuden torjunnassa Fennoskandian alueella. Se toi yhteen eri maiden viranomaisia, tutkijoita ja asiantuntijoita haasteiden ratkaisemiseksi. Hankkeen yksi päätulos on tilannekatsaus ”Suurpetohallinto Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa – keskipisteenä laitonta pyyntiä vastaan tehtävä työ”, joissa käsitellään suurpetojen hallintaa, erärikollisuuden torjuntaa ja yhteistyön kehittämistä. Raportissaan ”Rajat ylittävä yhteistyö Fennoskandiassa luonnonvararikollisuuden torjumiseksi” hanke esittää suosituksia, kuten mallia rajat ylittävästä viranomaisyhteistyöstä, joka edistäisi verkostoitumista ja asiantuntijatason yhteistyötä. Hanke rakensi käytännössä siltoja eri maiden hallintojen ja toimijoiden välille. Luottamuksen rakentaminen oli keskeinen osa hanketta – ilman sitä tiedonvaihto ja yhteiset toimet eivät voi onnistua. Tilannekatsauksen ja raportin voi ladata luettaviksi Metsästäjän verkkolehden (metsastajalehti.fi) artikkelista. Lintuatlaksen loppurutistus – ilmoita havaintosi Oma riistaan 15.8. mennessä Nelivuotinen lintuatlaskartoitus (lintuatlas.fi) on ehtinyt loppusuoralle. Vielä on muutama viikko erinomaista aikaa tarkkailla esimerkiksi vesilintupoikueita ja kirjata havainnot talteen. Tallenna kesäaikaiset havaintosi riistaja rauhoittamattomista linnuista – erityisesti niiden poikueista – Oma riistaan 15.8. mennessä, niin ne ehtivät mukaan lintuatlasaineistoon. Lintuatlas antaa tärkeää tietoa linnustomme pesimälevinneisyydestä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Kattava riistatieto on olennaisen tärkeä riistalajien myös metsästyssäätelyn kannalta. Atlastieto tukee muuta linnuston seurantaa ja auttaa varmistamaan myös kestävän metsästyksen. Osallistumalla lintuatlaskartoitukseen, vesilintutai riistakolmiolaskentoihin tuotat tärkeää riistatietoa ja voit vaikuttaa myönteisesti metsästysharrastuksesi jatkuvuuteen ja hyväksyttävyyteen. PE TR I JA UH IA IN EN Metsäkaurispukkijahdin saalis 2025. Saalisilmoitusten tilanne heti kauden päättymisen jälkeen 18. kesäkuuta. TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ RIISTAKESKUSALUE SAALIS, KPL Etelä-Häme 56 Etelä-Savo 13 Kaakkois-Suomi 66 Kainuu 1 Keski-Suomi 45 Lappi 16 Oulu 24 Pohjanmaa 198 Pohjois-Häme 55 Pohjois-Karjala 1 Pohjois-Savo 5 Rannikko-Pohjanmaa 51 Satakunta 133 Uusimaa 113 Varsinais-Suomi 304 Yhteensä 1081 5 Metsästäjä 4/2025
Tie sydämeen käy vatsan kautta K un kesäpäivänä etsin pakastimestani grillattavaa vieraille tarjottavaksi, ajatukset palaavat menneen kauden jahteihin ja lukuisiin upeisiin hetkiin metsässä. Sujuvista jahdeista syntyvä yhteisöllisyys ja yhdessä onnistumisen ilo on yksinkertaisesti upeaa. Jahtien onnistuminen on tärkeää myös metsästyksen tulevaisuuden kannalta. Kun jahdit ovat tapahtumarikkaita, myös uudet sukupolvet innostuvat mukaan harrastukseen. Ja kun vielä heinäkuussa löytää grilliin laitettavaa, tietää jahtien sujuneen. Vaikka hirvikanta on puolittunut, valkohäntäpeurojen määrää on vähennetty reilusti ja metsävahingot ovat pienentyneet lähes viidennekseen, yhteiskunnallinen keskustelu on yhä harmillisen vahinkokeskeistä. Riistan tarjoamat ilot, hyödyt ja mahdollisuudet jäävät aivan liian vähälle huomiolle. Ehkäpä ei-metsästävien positiiviset kokemukset riistasta ovat liian vähäisiä? Eräs tärkeimmistä elämyksistä on hyvä ruoka hyvässä seurassa. Herkullinen riistaillallinen kesäillassa on muisto, joka edistää riistan arvostusta. Pitäisiköhän yhä useamman suomalaisen päästä metsästäjän grillin ääreen? Kun 63 prosenttia suomalaisista kertoo haluavansa lisätä riistan syöntiä, avautuu meille ruoan kautta oiva mahdollisuus lisätä riistan arvostusta. Jotta metsästäjillä riittää heinäkuussa saalista vieraille tarjottavaksi, pidetään yhdessä hyvää huolta riistastamme! RIISTAKOKIN VINKKI Yleisin riski riistan grillauksessa on lihan kuivuminen. Laita liha marinadiin (öljyä, yrttejä ja suolaa) edellisenä päivänä. Grillaa ensin pinnat kiinni kuumassa ja kypsennä sitten grillin reunalla maltillisessa kuumuudessa. Kiireettömyys varmistaa laadun. Käytä lihan sisälämmön varmistamiseen mittaria ja kypsennä korkeintaan mediumiksi, eli 50–60 asteiseksi. Anna lihan vetäytyä muutama minuutti ennen tarjoilua. Hyvää ruokahalua! MARTIN HÄGGLUND Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Heinäkuussa lasketaan riistakolmioita – tietoa metsästysaikojen pohjaksi Metsäkanalintujen kesäinen laskenta käynnistyy jälleen heinäkuussa. Riistakolmioita lasketaan 26.7.–10.8.2025 välisenä aikana. L askennassa seurataan metson, teeren, pyyn ja riekkokannan lisäksi myös lehtokurppaa, metsäjänistä ja karhua. Laskentojen tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa metsäkanalintujen alueellisista tiheyksistä ja kesän poikastuoton onnistumisesta. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Laskenta kannattaa tehdä laskentakauden kahden ensimmäisen viikon aikana, jotta tiedot ehtivät mukaan metsästysaika-asetuksen valmisteluun. Tulosten palautus suositellaan tehtäväksi sähköisesti osoitteessa oma.riistakolmiot.fi. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausuntokierrokselle elokuun puolenvälin jälkeen ja astuu voimaan juuri ennen metsästyskauden alkua. Päivitetyt metsästysajat julkaistaan riista.fi-sivustolla. Vapaaehtoiset avainasemassa Riistakolmioita lasketaan vapaaehtoisvoimin, ja vuosittain kesälaskentaan osallistuu noin 6 000 metsästäjää. He kulkevat noin 1 000 pysyvällä laskentareitillä, jotka on perustettu seuraamaan metsäriistakantojen kehitystä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jossa kuljetaan 12 kilometrin mittainen laskentalinja. Kolmen hengen laskentaryhmä kirjaa ylös kaikki 60 metrin kaistalta havaittavat metsäkanalinnut. Laskenta kannattaa tehdä laskentakauden kahden ensimmäisen viikon aikana. H AR RI TA AV ET TI K lumni Metsästäjä 4/2025 6
Uutis t RHY-VAPAAEHTOISTYÖN ARVO 11 000 000 € Metsästyskortin voi maksaa myös Oma riistassa Metsästyskortin maksaminen Oma riista -palvelussa onnistuu yleisimmillä verkkomaksutavoilla. Avaa Oma riista -maastosovellus tai -verkkopalvelu. Klikkaa auki Omat tiedot ja kohta metsästyskortti. Siirry Maksuun ja seuraa maksupolkua. Onnistuneen maksusuorituksen jälkeen metsästyskorttisi on heti voimassa ja nähtävillä maastosovelluksessa tai verkkopalvelussa. Huomaathan, että jos et ole maksanut kuluvan metsästyskauden 2024–2025 maksua, voit palvelussa valita maksatko kuluvan vai tulevan metsästyskauden riistanhoitomaksun eli metsästyskortin. Tuleva metsästyskausi tarkoittaa aikajaksoa 1.8.2025–31.7.2026 ja se aktivoituu maksettavaksi 15.7.2025 alkaen. Mikäli maksaminen epäonnistuu voit olla yhteydessä sähköpostiosoitteeseen maksut@riista.fi Myös kaikki vanhat tutut maksutavat ovat edelleen käytössä rinnalla. ! Ethän maksa lehden mukana tullutta paperista kauden 2025-26 laskua, jos maksat saman laskun Oma riistan kautta! ASF-valmiusharjoitus kokosi metsästäjät ja viranomaiset yhteen Afrikkalaisen sikaruton torjuntaa harjoiteltiin jälleen sekä viranomaisten että paikallisten metsästäjien voimin. Harjoitus järjestettiin Lappeenrannassa kesäkuun puolivälissä. Valmiusharjoituksessa esitettiin kuvitteellinen tilanne, jossa kuolleena löydetyssä villisiassa todetaan ASF-virus ja taudin leviämistä ryhdytään torjumaan viranomaisten ja paikallisten metsästäjien voimin. Tällä kertaa harjoituksessa keskityttiin erityisesti raatojen etsintään ja poistamiseen maastosta sekä toimintaan osallistuvien oikeanlaiseen suojautumiseen ja hygieniaan. Metsästäjät ja riistanhoitoyhdistykset ovat keskeisessä asemassa afrikkalaisen sikaruton torjunnassa. Tälläkin kertaa metsästäjät antoivat osoituksen organisoitumiskyvystään ja motivaatiostaan antaa panoksensa yhteisen hyvän eteen. Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava eläintauti, joka tarttuu vain sikaeläimiin. Tautia ei ole koskaan tavattu Suomessa. AJANKOHTAISTA Metsästäjä ? Tarkista metsästyskorttisi ja ampuma kokeesi voimassaolo. ? Tarvittaessa voit maksaa metsästyskortin Oma riistassa. ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi riistalokiisi. Näin hoidat automaattisesti mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ? Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ? Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2025 – 31.7.2026 VA LT O KO N TR O 7 Metsästäjä 4/2025
Uutis t Metsästyskortilla ilmaiseksi museoon Riihimäellä sijaitsee metsästäjien oma museo, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa! Erikoisnäyttely Biisoninhyppyjä ja majavanrautoja esittelee 28.9.2025 saakka Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuureiden metsästysperinteitä aikalaiskertomusten, kuvamateriaalin sekä harvinaisten esineiden kautta. Suomen luonnon päivänä 30.8.2025 klo 12–16 museolla järjestetään Selviytymistaidot tutustu ja kokeile! -teemapäivä Survival Kilta ry:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi. SUOMEN RIISTAKESKUS HAKEE RIISTASUUNNITTELIJAA POHJOIS-KARJALAAN Riistasuunnittelijana tehtäviisi kuuluvat riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtävät, riistanhoitoyhdistysten tukeminen, sidosryhmäyhteistyö ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitaminen. Toimipisteesi on Pohjois-Karjalan aluetoimisto Joensuussa ja toimialueesi on Pohjois-Karjalan maakunta. Alueella toimii 12 itsenäistä riistanhoitoyhdistystä, joiden toiminnan tukeminen on keskeinen osa työtäsi. Olet yhteistyökykyinen ja sinulla on mahdollisuus liikkua itsenäisesti laajalla Pohjois-Karjalan alueella. Toimistoja matkapäivien lisäksi työtä voi tehdä joustavasti myös etänä. Suomen riistakeskuksella on modernit työkalut ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Menestyäksesi tehtävässä sinulla tulee olla ? soveltuva ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkinto tai käytännössä osoitettua kokemusta tehtävien hoidosta ? hyvä riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemus ? suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito ? tyydyttävä ruotsin ja englannin kielen taito ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Hakijalle eduksi katsomme ? riistatalouden ja metsästyksen tuntemuksen ? intohimoa kehittää suomalaista riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Työ on vakituinen kokopäivätyö, jonka palkkaus määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Työ alkaa 1.9.2025 tai erikseen sovittuna ajankohtana. Hakemukset pyydetään toimittamaan 8.8.2025 klo 16.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@riista.fi. Merkitse aihekenttään: ”Riistasuunnittelija Pohjois-Karjala”. Lisätietoja antavat Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh. 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi SU O M EN M ET SÄ ST YS M US EO Näyttelyyn on rakennettu kauppa-aseman interiööri, joka esittelee turkiskauppaa Pohjois-Amerikassa. Livelähetys SusiLIFE-hankkeen loppuseminaarista SusiLIFE-hanke päättyy syyskuun 2025 lopussa. Tervetuloa kuulemaan hankkeen työstä ja tuloksista livelähetykseen 27.8.2025 klo 14–16. Livelähetys löytyy hankkeen Youtubesta. Lähetys tallennetaan, ja se on katsottavissa myös jälkikäteen. KA TJ A RO NK AI NE N Avoinna 2.5.–31.8. ti-su klo 10–17 ja 1.9.–31.12. ti-su klo 10–16. Tehtaankatu 23 A, Riihimäki • metsastysmuseo.fi 8 Metsästäjä 4/2025
VESILINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi 1), haapana 1), jouhisorsa 1), lapasorsa 1), tukkasotka 1), telkkä Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Nokikana 1) Rauhoitettu koko maassa Rauhoitettu Punasotka 1) Rauhoitettu koko maassa Rauhoitettu Alli 1) Tarkista alueet ja rajoitukset s. 12 1.9. – 31.12. Tukka koskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Isokoskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka 1) Syysaikainen metsästys kielletty Ks. www.riista.fi Merihanhi 1) Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset s. 13 Ks. www.riista.fi Metsähanhi 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa pellolta 10.8. – 20.8. klo 12.00 Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus MUUT LINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. 1.9 .– 31.12. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. PIENRIISTA ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa 1.8. – 30.4. Muualla maassa 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri 1) Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupa päätöksistä 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus METSÄKANALINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Teeri, pyy, metso, riekko, kiiruna Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 6.9.2025 Ks. www.riista.fi HYLKEET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Itämerennorppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Metsästysajat 2025 – 2026 10 Metsästäjä 4/2025
SORKKAELÄIMET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Villisika 1) Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat, on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa 1.9. – 20.9. Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia 1.9. – 3.10. Pellolta vahtimalla muualla maassa 1.9. – 10.10. (Ei Lapin maakunnassa) Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 4.10. – 15.1. Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1. (Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen). 11.10. – 15.1. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 26.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 27.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 27.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 26.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 27.9. – 31.1. Metsäkauris 1) 2) Koko maassa 1.9. – 15.2. Metsäkauris uros, koko maassa 16.5. – 15.6. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus 2) Metsäkauris: Ma 12 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 27.9.2025 alkaen SUURPEDOT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Lakimuutos tulossa. Seuraa uutisointia www.riista.fi Ajat ilmenevät lupa päätöksistä Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus lupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu nseuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. poronhoitoalueella 1.12. – 28.2. muualla maassa MUUT HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava Koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. Harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. Korppi Poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) Harmaalokkikoloniat Koko vuoden Naakka 10.3. – 31.7. PAKOLLINEN SAALISILMOITUS | Laukaus ? Osuma ? kirjaus Oma riistaan Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen. Laki vaatii ilmoituksen viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös paperilomakkeella, joka löytyy riista.fi -sivulta. Saalisilmoituksella tarkennetaan tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. 11 Metsästäjä 4/2025
Metsästysajat 2025 – 2026 Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2025 Punaisella kehystetty metsähanhen metsästysaika on kirjoitushetkellä lausunnoilla eli siihen voi tulla muutoksia. Tarkista lopulliset rajoitukset ennen metsästystä riista.fi-sivuilta! HAAHKA Haahkan metsästys on kielletty elokuun 20 päivän kello 12:sta joulukuun 31 päivään asti. NOKIKANA Nokikanan metsästys on kielletty. TAANTUNEET RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään, ja välttämään jouhisorsan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. PUNASOTKA Punasotkan metsästys on kielletty. ALLI Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä meri alueen saaria ja luotoja. Viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! 12 Metsästäjä 4/2025
Merihanhi ? Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12 – 31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8. – 20.8 kello 12. ? Muualla maassa merihanhen metsästys on kielletty. ? Kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ? Saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ? 10.8.–20.8 kello 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. METSÄHANHI MERIHANHI Metsähanhi Taigametsähanhi ? ESITYS: 20.8 klo 12 – 27.8.2025 Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä valtatien E8 merenpuoleisia alueita Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Hailuodon kuntaa sekä valtatie E8 merenpuoleisia alueita Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnissa. Metsästys olisi kuitenkin sallittua valtatie E8 ja seututie 813 välisellä alueella. ? Yhden (1) metsähanhen kausikiintiö pohjoisella metsästysalueella. ? Ravintohoukuttimen käyttö ja pellolta metsästys kielletty. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Tundrametsähanhi ? ESITYS: 1.10.–30.11.2025 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakso maakunnissa, EteläSavon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Seuraariista.fi-sivuja Merihanhen metsästysaika 2025 10.8. – 31.12. Ei metsästystä Lä nt ine n ka nn an ho ito alu e Ete läi ne n ka nn an ho ito al ue Metsähanhen kuvakeräys tarvitsee apua Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Kuvien avulla kerätään tietoa metsähanhen alalajijakaumasta, jota hyödynnetään esimerkiksi metsästysaluelaajennuksia suunniteltaessa. Ilman riittävää tietoa joudutaan toimimaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Metsästäjiä kannustetaan osallistumaan vapaaehtoisesti tiedonkeruuseen kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt hanhihavainnot Oma riistaan. Kerätty tieto on luottamuksellista ja sitä käytetään ainoastaan pesimäkantaarvioinnin kehittämiseen. Havaintoja ei voi paikantaa julkisesti tietylle alueelle. Muistathan myös harjoitella lajintunnistusta. Syysmuutolla sekaparvissa voi esiintyä rauhoitettua tundrahanhea. Metsähanhen metsästysaika 2025 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ei metsästystä VARMISTA METSÄSTYKSEN JATKUVUUS SUOMEN RIISTAKESKUKSEN ESITYS | Tarkista riista.fi-sivuilta! 13 Metsästäjä 4/2025
Metsästysajat 2025 – 2026 Vesilintujen metsästys on sallittua vain valoisana aikana Ajankohta on sidottu auringon nousuun ja laskuun siten, että ampumisen saa aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. Monet vesilintulajit muistuttavat toisiaan ja huonoissa valaistusolosuhteissa niiden erottaminen on vaikeaa kokeneellekin metsästäjälle. Lajien erottamisen vaikeus on tunnistettu monissa maissa, joissa vesilintujen metsästystä hämäräaikaan on rajoitettu. Metsästysalueesi auringon nousun ja laskun ajankohdat voit helpoiten tarkistaa Oma riista -maastosovelluksesta. Ne löytyvät etusivun alakulman kohdasta ”lisää” ? ”auringon nousuja laskuajat”. Lyijyhaulit ja hämärämetsästys on kielletty MUISTA! TE RO SA LM EL A ? Lyijyhaulikieltoalueita Oma riistassa. Huomioi lyijyhaulikiellot Suomessa on voimassa kaksi lyijyhaulien käyttökieltoa. Niistä toinen kohdistuu lajiryhmään (vesilinnut) ja toinen alueisiin (kosteikot). Jo perinteinen vesilinnustusta koskeva lyijyhaulikielto koskee tunnetusti kaikkea vesilintujen metsästystä. Myös kosteikkojen ulkopuolella. Kosteikoilla ja niiden suojavyöhykkeillä lyijyhauleja ei saa käyttää missään tarkoituksessa. Kielto koskee vesilintujen lisäksi kaikkia muitakin lajeja. Täydellisen lyijyhaulikiellon kosteikkoalueet näet helpoimmin Oma riista -maastosovelluksesta valitsemalla karttatason ”lyijyhaulikieltoalueet”. 14 Metsästäjä 4/2025
BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Tehokas riistakamera laadukkaaseen kuvaja videovalvontaan Burrel E24 on täydellinen valinta riistanseurantaan sekä syrjäisille mökeille. Kameran mukana saat esiasennetun SIM-kortin, jonka aktivoit ilman avausmaksua ja saat ensimmäiset 14 vrk veloituksetta. Tutustu ja tilaa: elisa.fi/metsastaja 299 € Burrel E24 + aurinkopaneeli akulla yhteishintaan Tuotteiden hinta erikseen ostettuna 338,90 €. 892406_Elisa_Laitenetti_Burrel_E24_Metsastaja_210x275.indd 1 892406_Elisa_Laitenetti_Burrel_E24_Metsastaja_210x275.indd 1 19.6.2025 10.29 19.6.2025 10.29
Suorantaisen erämaalammen vesi välkkyy vajaan sadan metrin päässä männikön takana. Ympärillä levittäytyy hiljainen selkonen. On elokuun 20. päivä ja kello lähestyy puolta päivää. TeksTi ja kuvaT Arttu Kotisara A urinko porottaa keskipäivän taivaalta turhankin kuumasti. Istun jäkälän kattamalla kivellä kelloa vilkuillen. Minuutit kuluvat tuskastuttavan hitaasti. Olen tullut paikalle tunti sitten toisen lammen partaalla olevasta leiristä odottamaan, että kello tulee 12 ja vesilintujen metsästysaika alkaa. Erämaasorsastus – katoava pyyntimuoto? Vesilinnustus on viime aikoina muuttunut. Ruokinnoilta ampuminen ei vaadi vaivannäköä, mutta saalismäärät voivat kohota suuriksi, koska ruokinta kerää lähiseudun vesilinnut samaan paikkaan niin ettei perinteinen kaislikoiden kierteleminen juuri tuota tulosta. Vesilinnustus selkosilla on täysin erilaista, yhteistä Vesilinnustusta erämaassa 16 Metsästäjä 4/2025
Jahtiin valmistautuminen Erämaasorsastukseen valmistautuminen vaatii enemmän kuin muutaman tunnin kaislikkokiertely tutun järven rantamilla. Maastokarttasovellus on mainio apuväline retken hahmottelussa. Sitä tutkailemalla haetaan alue, jossa on koko joukko lampia, rimpiä, puroja ja muita vesiä, jotka voisivat olla vesilintujen mieleen. Kun mieluisa alue löytyy, suunnitellaan valmiiksi perusleirin paikka, josta pyynti suunnataan eri päivinä. Jos sopivan erämaisen alueen halki virtailee melontakelpoinen joki, leiriä voidaan kätevästi vaihtaa joka yöksi eri paikkaan. Kanoottireitin varrelta on näppärä vaellella seudun lampia tutkimaan. On kuitenkin huomioitava, että loppukesällä jokien vedet ovat usein matalalla ja kivisten koskien laskeminen voi olla työlästä täyteen lastatun kanootin kanssa. Erämaasorsastajan varusteet Normaalien retkeilyja yöpymisvarusteiden lisäksi tulee huomioida, että elokuun loppupuolella voi usein vielä olla metsäpalovaroitus voimassa tai varoitus julistetaan kesken pyyntireissun. Siksi ruuanlaittoa ei kannata jättää nuotiotulien varaan. Kaasutai spriikeitin on oltava mukana. Jos noutavaa koiraa ei ole, teleskooppivavalla varustettu virveli on käyttökelpoinen väline saaliin saamiseksi kuiville. Pinnalla pysyvällä painavalla vaapulla on näppärämpi saada lintu kuiville kuin metalliuistimella. Apuvälineeksi voi myös nikkaroida puupalikasta ja muutamasta koukusta haran, joka lentää virvelillä pitkälle ja johon saalis tarttuu helposti. Kalvopuvut voi elokuun lämpimillä jättää suosiolla kotiin. Sadekelejä varten on viisaampaa varustautua kunnon sadekamppeilla. Katso video metsastajalehti.fi ovat vain samat riistalajit. Erämaasorsastus on suomalaista eräkulttuuria. Luvat ja lajit Erämaasorsastus on parhaimmillaan, kun pyyntiretkelle varataan aikaa muutama vuorokausi ja yöpyminen tapahtuu maastossa. Metsästys tapahtuu siis samaan tapaan kuin perinteinen metsähanhen pyynti, mutta pienten vesilintujen metsästyksessä ei ole alueellisia rajoituksia, kuten hanhijahdissa. Toisin kuin kanalintulupia, vesilintulupia on aina saatavissa Metsähallituksen alueille. Kuitenkin vesilinnustus erämaaoloissa vetää hyvin vertoja kanalinnustukselle. Metsästys on syytä kohdistaa lajeihin, joiden kannat eivät ole taantuvia. Heinäsorsa, tavi ja telkkä ovat tavallisimmat lajit, jouhisorsan ja haapanan kannat sen sijaan ovat olleet pitkään alamäessä. Metsähallituksen vesilintuluvalla saa pyytää myös yhden metsähanhen kaudessa alueilla, joilla hanhenpyynti on sallittu metsästysajan puitteissa. Itsestään selvää on, että lentokyvyttömät poikaset jätetään rauhaan lajista riippumatta. Koira on erämaasorsastajan paras seuralainen. ? Odottavan aika on pitkä. Vesilinnustus alkaa kaikkialla Suomessa 20.8. tasan klo 12. ? Metsäpurot ovat taveille mieluisia elinympäristöjä. 17 Metsästäjä 4/2025
Vaelluskenkien kohdalla pätee sama juttu, kunnon kumisaappaat ovat märillä rannoilla ja rimmikoilla järkevin vaihtoehto. Kahluuhousuilla on käyttöä harvemmin, pyyntivedet ovat yleensä mutapohjaisia suolampia. Mäkärät ja hyttyset saattavat olla varsinkin iltaisin riesana ja niitä vastaan kannattaa varustautua joko hyttysöljyllä tai kasvojen yli vedettävällä harsolla. Pienet polttiaiset tulevat läpi harsosta, ellei se ole riittävän tiheä. Käsineet unohtuvat helposti pois matkasta lämpimillä keleillä, mutta ne ovat tarpeen niin hyttysiä vastaan kuin polttopuita tehdessä. Tikku sormessa ei ilahduta mieltä. Haavojen hoitotarvikkeet pitää joka tapauksessa olla mukana. Matkapuhelinta varten on ehdottomasti oltava mukana riittävän tehokas varavirtalaite, jos erämaassa syntyy ulkopuolista apua vaativa hätätilanne. Pyyntitaktiikkaa Metsästys tapahtuu vaeltelemalla lammelta toiselle ja kiertämällä lampi ympäri. Jos pyytäjiä on kaksi, molemmat ottavat oman puolensa ja kun lampi on kierretty, matka jatkuu seuraavaan kohteeseen. Jos lampia yhdistää puro, se kannattaa hyödyntää. Tavit viihtyvät purojen levennyksissä ja suvannoissa. Soiden avovesirimmet ovat niin ikään käymisen arvoisia paikkoja. Kun reitti on suunniteltu hyvin ennakkoon, kierros umpeutuu sopivasti illan tullen. Iltalennon passipaikaksi sopii matala lahdeke tai lammenpää. Vilkasta lentoa tuskin on odotettavissa samaan tapaan kuin ruokintapaikkojen tuntumassa. Metsästys on lopetettava erämaassakin tunti auringonlaskun jälkeen. Sitten onkin vuorossa illanvietto leirissä tervastulen loimussa ruokaa laittaen ja erämaatunnelmasta nauttien. Koira on korvaamaton apu Usein puolisukeltajat ovat maalla mustikoita syömässä. Ihmisen aisteilla niitä ei löydy, mutta koira löytää ne ja ajaa linnut lähimpään veteen. Tarkoitukseen soveltuvat koirat, jotka pysyvät ohjaajansa lähettyvillä. Jos koira taitaa lisäksi noudon, jahti on nautittavaa. Haavoittunut vesilintu pyrkii aina maalle ja piiloutuu taitavasti. Koira löytää haavakon, usein vastakkaiselta rannalta ampumapaikasta ja kymmenien metrien päässä rantaviivasta. Haukkuvat lintukoirat oppivat haukkumaan myös vesilintuja. Puolisukeltajat suorastaan härnäävät haukkuvaa koiraa ja asettuvat haukuttaviksi 10–20 metrin päähän rannasta. Haukkua on melko helppo lähestyä. Lintujen huomio kiinnittyy koiraan ja jos metsästäjä konttaa varvukon suojassa lähemmäksi, homma onnistuu lähes takuuvarmasti. Koiraton metsästäjä on auttamattomasti avuttomampi pyytäjä kuin koiran käyttäjä. Haavakon löytäminen on epätodennäköistä ja siksi laukausten tulee olla erityisen varmoja ja omiin kykyihin suhteutettuja. Toki koiranomistajalta vaaditaan samanlaista tarkkuutta, mutta epäonnistumisen paikkaaminen on koiran kanssa varmempaa kuin ihmisvoimin. Saaliin säilyminen on rajallista Koska säät ovat usein lämpimiä, joskus suorastaan helteisiä, saaliin säilyttämisestä syntyy helposti ongelma. Sen välttää laittamalla linnuista maittavaa eräruokaa leiritulilla. Heinäsorsa on mieluisa saalis erämaalammen kiertäjälle. 18 Metsästäjä 4/2025
piilottaa ne syvälle kivien alle tai muuhun onkaloon. Leiripaikalle jätetyistä perkeistä on saatu lukea riittävästi sosiaalisen median palstoilta, pahimmassa tapauksessa lehtiuutisista. Eräretken viimeistely Kunnon eränkävijä ei jätä luontoon yhtäkään roskaa. Roskattomuuden tulee olla kunnia-asia niin metsästäjille kuin muillekin luonnossa liikkujille. Jos tyhjiä hylsyjä syntyy, ne kerätään mukaan heti ampumisen jälkeen. LeiripaikHeinäsorsakannat voivat kohtuullisen hyvin erämaaympäristöissäkin. ? Metsähanhelle on yhden linnun kiintiö siellä, missä sen pyynti on sallittua. Jos lähistöllä on lähde, saaliin voi pakata vedenpitävään muovipussiin ja upottaa kylmään lähteeseen. Kotimatkaa varten autoon voi varata jäädytetyillä vesipulloilla täyteen pakatun kylmälaukun. Jäät sulavat yllättävän hitaasti, puolen viikon jälkeen jäitä on vielä jäljellä niin paljon, että linnut säilyvät laukussa kotipakastimeen pilaantumatta. Vesilintusaalis on hyödynnettävissä kokonaan. Kaikista osista saa ruokaa. Jos linnut käsitellään leirissä, siivet ja päät sekä höyhenet on paras polttaa nuotiossa tai ka jätetään täysin luonnontilaiseen kuntoon. Nuotiopaikankin voi peitellä sammalilla ja jäkälillä, kun se on ensi kasteltu läpimäräksi. Eräretken loppusilaukseen kuluu myös saalisilmoituksen jättäminen Oma riistaan tai luvan myöntäjälle. 19 Metsästäjä 4/2025
Pitkinä kevätpäivinä jahtikuume ja korpimaiden kutsu saattavat yllättää kenet tahansa metsästäjän, kuten minut eräänä toukokuisena päivänä. Päätin siis kokeilla jotain uutta, pakkasin mukaan aseen sijasta kiikarit ja lähdin linturetkelle. TeksTi ja kuvaT Suvi Seppänen R etkipäiväni aamuna sää oli loppukeväästä huolimatta viileä ja pilvinen. Aamulla satoi kaatamalla, joten jouduin odottelemaan kelvollisempaa keliä noin puolen päivän tienoille, ennen kuin kehtasin lähteä matkaan. Sääolosuhteet eivät olleet puolellani, eikä minulla ollut varmaa tietoa, kuinka tämä vaikuttaisi lintujen liikkeelläoloon. Virkistäytymisen ja “jahtikuumeen” helpottamisen lisäksi retkelläni oli myös toinen syy. Tarkoituksenani oli kirjata havaitsemani linnut osaksi lintuatlasta, joka kerää tietoa Suomessa esiintyvien lintujen pesimäaikaisesta levinneisyydestä. Mitä löytyy linturetkeltä? Atlakseen on toivottu lisää havaintoja etenkin metsästäjiltä. Matalan kynnyksen reissu Olin ennen lähtöä valinnut retkipaikaksi erään helposti saavutettavissa olevan jokisuun, jolla arvelin olevan etenkin vesilintuliikennettä. Heti havaitsinkin kaksi vesilintua joessa. Seurasin Telkkäpariskunta oli joella, kun saavuin paikalle. Sää oli sateinen ja kylmä, mutta liroa se ei haitannut. 20 Metsästäjä 4/2025 Nu rten toimitus