Me tsästäjä 4 l 2015 Sorsastaja, osallistu siipikeräykseen! Oma riista: Hoida kaikki riista-asiasi verkossa
2 l Metsästäjä 4 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 4/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_04 Kansikuva : Reijo Orava ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211 riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212 hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231 riistasuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232 hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241 riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242 hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252 Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262 hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281 vs. riistasuunnittelija Otto Hölli, puh. 029 431 2284 hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301 riistasuunnittelija Ohto Salo, puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342 vs. riistasuunnittelija Heli Paavola, puh. 029 431 2343 Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400 ALUETOIMISTOT Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi
Metsästäjä 4 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 4 l 2015 5 Pääkirjoitus: Rahoitettu riistanhoitomaksulla 7 Metsästysajat 9 Puheenjohtajan palsta: Hallitusohjelmasta hyvä tukipilari erätaloudelle 11 Metsästyskortti kännykässä 12 Havainnot talteen 14 Lupanumero auttaa saaliin ilmoittamisessa 16 Taiteilija Seppo Polameri 20 Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali latautuu metsällä 22 Riistaneuvostot uudelle kaudelle 26 Kuhinaa kosteikoilla 28 Luonnonkauneutta ja riistanhoitoa 30 Kokemuksia mallikosteikkojen suunnittelusta 32 Vesilintujen siipikeräyksen tulokset 34 Vesilintukannat taantuneet 36 Lajiesittely: Heinäsorsa 37 Eräkerholaiset lintukosteikolla 38 Kauhunhetkiä Porissa 40 Juliste: Rusakko 42 Metso ja muuttuva metsä 44 Osoitetaan yhdessä, kuinka tärkeää riistanmetsänhoito on! 46 Riistatalous kansainvälistyy, osa 5: Suurpedot eivät tunne valtakuntien rajoja 48 Tarttuvat eläintaudit CIC:n yleiskokouksen polttopisteessä 50 Karhuja Venäjältä 52 Metsästyskortti vakuuttaa suomalaisen metsästäjän 54 Poikkeuslupien käsittely on harkittua ja säänneltyä 56 Muutoksenhausta säädetään riistahallintolaissa 58 Hylkeenpyytäjän kyydissä 61 Harmaahylje — kuinka se käsitellään? 62 Satakunnan riistanhoitopiiriä perustamassa 64 Riistantutkimuksen historiaa, osa 4: Yhteistyötä ja ympäristökysymyksiä 68 Suomalaisyritykset jalostavat riistanlihaa sekä metsästäjille että kuluttajille 70 Riistaa grilliin 72 Riistanhoidon vuosikello 74 Uutismakasiini 77 Eräilmoitukset 78 Áigeguovdilis ságat sámegillii 80 Luo Oma riista -tunnus Karhupuhelin on lakkautettu, s.74 A smo R aimo ah o Riistahavainnot kannattaa ottaa ylös, s. 12 Kapellimestari hiljentyy metsällä, s. 20 Vir ve Mäk ir an ta Löydä lähin lihanjalostajasi, s. 68 Ka is a H ut tunen
SportDOG Tek 2.0 koiratutka on täysin uusittu paikannuslaite parannellulla ikonivalikolla, jossa navigointi on erittäin nopeaa ja helppoa. Paikkatiedot saat käsilatteeseesi reaaliaikaisesti äänihälytyksinä, jolloin sinun ei tarvitse irroittaa käsiäsi aseesta tai katsettasi kohteesta. Laitteessa esiladattu 1:120 000 värikartta, jolla voit seurata jopa 21 koiraa yhtäaikaisesti. NYT MEILTÄ! SportDOG Tek 2.0 täysin toimintavalmis tutkapaketti! 699,-(799,-) NYT 50 KPL ERÄ! 3 VUODEN TAKUU HAUKKULASKURI VESITIIVIS PANTA IP67 ÄÄNIJA VÄRINÄHÄLYTYS PITKÄ TOIMINTA-AIKA EUROOPAN MAASTOKARTAT SIS. HINTAAN KATSO LISÄÄ WWW.KOIRAVARUSTE.FI KOLMEN SEKUNNIN PÄIVITYS LAAJA LUPAVAPAA TAJUUSALUE ÄÄNIOHJAUS JA SEISONTAHÄLYTYS NOPEUSNÄYTTÖ TEK 2.0 HUIPPU-UUTUUS 0€ BESTDOG HEIJASTINPANTA ARVO 19,90 MAKSAT VAIN SPORTDOG VILKKUVALO ALASKA AUTOMUKI ALASKA URHEILUSUKAT 2PR FOODMASTER PRO VEITSISETTI 0€ 0€ 0€ 5,90€ 9,90€ ARVO 19,90 ARVO 19,80 ARVO 19,90 ARVO 29,90 ARVO 79,90 BESTDOG REFLEX-HIHNA MAKSAT VAIN TILAUKSET OSOITTEESTA WWW.KOIRAVARUSTE.FI TAI PUHELIMITSE 0400 551 110 (ARK. 8-16) OULU RAUTIONKATU 2 C (ARK. 9-17) KOSKENPÄÄ KAIVANNONTIE 51 (KE-TO 8-16) OSTA NYT – MAKSA LOKAKUUSSA! KORKO 0% TUHANSIA HUIPPUTUOTTEITA EDULLISIN HINNOIN! UUSI VERKKOKAUPPA AVATTU! 20 VUOTTA laatua ja palvelua! Juhlavuosi! TILAAJAETU YLI 100€ OSTOKSESTA!
Metsästäjä 4 l 2015 l 5 Suomen riistakeskus on kahtena viime vuonna selvittänyt kyselytutkimuksella metsästäjien tyytyväisyyttä riistanhoitomaksulle saatavaan vastineeseen. Lähes 90 prosenttia vastaajista on mielestään saanut riittävästi vastinetta rahalleen. Tulos on hyvä, kun kyse on kuitenkin lakisääteisestä, veroluonteisesta maksusta. Kysymystä esitettäessä on toki ensin kerrottu, mitä kaikkea 33 euron riistanhoitomaksulla saadaan aikaan: Suomen riistakeskuksen toimintamenojen ohella sillä rahoitetaan paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa, järjestetään metsästäjävakuutus ja toimitetaan Metsästäjälehdellä ajankohtaista riistatietoa jokaiselle harrastajalle. Maksulla rahoitetaan myös erilaisia riistatalouden edistämishankkeita ja tuetaan metsästysmuseotoimintaa. ”Rahoitettu riistanhoitomaksulla” on iskulause, logo ja leima, joka on jatkossa tarkoitus iskeä riistanhoitomaksulla tuotettuihin tiedotteisiin, julkaisuihin ja aikaansaannoksiin. Näin halutaan muistuttaa suomalaisen riistahallinnon erityisyydestä — sen perusta ovat kansalaisten omatoiminen vapaaehtoistyö ja riistanhoitomaksu. Lähes 60 vuotta sitten linjatut perusratkaisut kantavat ja toimivat edelleen. Kansalaisten halu vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja osallistumismahdollisuudet turvaava lainsäädäntö ovat luoneet metsästäjille omistajuuden tunnetta riistakantoihin ja riistahallintoon. Toimitaan itse ja ollaan valmiita myös rahoittamaan toimintaa. Toimintaja rahoitusmalli osoittaa taas elinkelpoisuutensa, kun valtakunnan uuden hallituksen ohjelmaa on ryhdytty toteuttamaan. Uutta kasvua hakeva ohjelma sinänsä avaa riistataloudelle monia positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Biotaloudesta pyritään nyt löytämään uusia mahdollisuuksia tuotteiksi, palveluiksi ja yritystoiminnaksi. Erätalous on nykyaikaisenkin biotalouden keskeistä ydintä. Riistaan ja kalaan liittyy käyttämättömiä mahdollisuuksia. Ne on vain nähtävä ja hyödynnettävä ennakkoluulottomasti. Riistanhoitomaksumalli turvaa riistahallinnon perusrahoituksen, vaikka julkisen hallinnon säästöt ovat hallitusohjelman keskeinen keino valtion rahoitusvajeen hallinnassa. Säästöt vaikuttavat kuitenkin riistahallintoon. Riistantutkimuksen koordinoimat ja metsästäjien toteuttamat riistaseurannat tuottavat keskeisen ja korvaamattoman tietopohjan riistahallinnon päätöksenteolle. Ne ovat leikkausuhkan alla, kun riistantutkimus toimii Luonnonvarakeskuksessa julkisten verovarojen turvin. Digitalisointi on hallitusohjelmassa keskeinen keino hallinnon vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tämä on nähty myös riistahallinnossa. Sen digitalisointihanke, Oma riista, on jo hyvässä vauhdissa. Riistatiedon keruun ja käsittelyn automatisointi on välttämätön tehostamistoimi, jotta riistantutkimuksen niukkenevat henkilöstöresurssit voidaan keskittää oleelliseen eli tutkimukseen ja seurantojen tulosten käytön kehittämiseen. Oma riista -portaalin piiriin siirretään jatkossa kaikki julkisen riistahallinnon palvelut. Siksi Oma riista kannattaa ottaa mahdollisimman pian käyttöön. Se on rahoitettu riistanhoitomaksulla keinoksi, jolla metsästäjä voi osallistua hallitusohjelman toimeenpanoon ja saada entistä parempaa palvelua. Rahoitettu riistanhoitomaksulla Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 4 l 2015 1390 € KAMPANJATARJOUS
Metsästäjä 4 l 2015 l 7 Metsästysajat 1.8.2015 – 31.7.2016 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.0031.12. Merilinnut *2 Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka, koiras naaras Koko maassa Koko maassa 1.6. – 31.12. 20.8. klo12.0031.12. Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.0031.12. Merihanhi Tarkista alue Katso oheinen kartta Metsähanhi Koko maassa Rauhoitettu Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo12.0031.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo12.0031.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 10.9. – 31.10. 10.9. – 31.10. Fasaani Koko maassa 1.9. – 29.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Huomautukset: *1) Sinisorsa,tavi,heinätavi, haapana,jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka,telkkä. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 29.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.12. – 31.1. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. – 30.4. Piisami Koko maassa 1.10. – 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.11. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.11. – 31.3. Ilves Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.1. – 31.12. 1.10. – 29.2. 1.12. – 29.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Norppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 15.10., 16.4. – 31.5. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika Koko maassa 1.6. – 28.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 26.9. – 31.12. 1.9. – 20.9. ja 11.10. – 30.11. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 26.9. – 31.1. Metsä- ja kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 26.9. – 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa Koko maassa Koko maassa 1.9. – 31.1., 16.5. – 15.6. 1.9. – 31.1. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 1.1. – 31.12. Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä *2) Alli,tukkakoskelo, isokoskelo Merihanhi on rauhoitettu kolmeksi vuodeksi (1.8.2013 – 31.7.2016) eräiden sisämaan maakuntien ja kuntien alueilla. Merihanhen pääasiallisella esiintymisalueella rannikon merenrantavyöhykkeellä metsästystä ei ole rajoitettu. Siellä metsästää saa normaaliin tapaan 20.8 – 31.12. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, KeskiPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa sekä PohjoisPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme elokuun lopulla ja julkaistaan seuraavassa lehdessä 9. syyskuuta. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat lvaris, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastasPohjois-Pohjanmaan, KainuunjaLapinmaakuntienalueella1.5.—31.7.,Pohjois-SavonjaPohjois-Karjalanmaakuntien alueella1.4.—31.7.jamuuallamaassa10.3.—31.7. lharakkaPohjois-Savon,Pohjois-Karjalan,Pohjois-Pohjanmaan,KainuunjaLapinmaakuntien alueella10.4.—31.7.jamuuallamaassa1.4.—31.7. lkorppiporonhoitoalueella10.4.—31.7.(muuallamaassarauhoitettukokovuoden) lharmaalokkikoloniatkokovuoden *3) Metsäkauristasaametsästää ajavaakoiraakäyttäen vain26.9–31.1.välisenäaikana.
FD S Finn-Savotta Oy, Karstula Ahti Huvila Oy, Soini Aseja Optiikkahuolto H. Korhonen, Kajaani Asepaja M. Vuorela, Ylistaro Carlson Oy, Kuopio ja Mikkeli Eräkellari Oy, Kaustinen Eräkontti Oy, Riihimäki Forssan Ase ja Retkeily, Forssa Green Trail Oy, Pieksämäki HH-Sport, Alahärmä HH-Sport, Iisalmi HH-Sport, Kiiminki HH-Sport, Kokkola HH-Sport, Nivala HH-Sport, Raahe Häijään Urheilutarvike, Häijää Intersport Mäkimaa, Tornio J. Kärkkäinen Oy, Oulu, Lahti ja Ylivieska Juvan Rauta ja Maatalous, Juva Karhulan Ase ja Erä, Kotka Kesport Alajärvi Kesport Jalasjärvi Kesport Äänekoski Keuruun Saha ja Erä, Keuruu Kuusamon Tärppi Oy, Kuusamo Ollin Erä ja Kalastus Ky, Rovaniemi Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi Rajan Ase Aseseppä E. Jänönen, Lieksa Sepon Urheilu ja Patruuna, Juankoski Simonen Oy, Sodankylä Tasalan Kuukkeli Oy, Suomussalmi Urheilu ja Lelu Oy, Ylivieska Urheiluase Oy, Helsinki Varustenet, Helsinki Kampanja voimassa 1.6.-15.10.2015 Nordis Oy_Lyijy Lihaksi_Metsästäjä nro 3_2015_210x297.indd 1 21.4.2015 15:03:43
Metsästäjä 4 l 2015 l 9 Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta Maahamme saatiin muodostettua muutama viikko sitten uusi hallitus, ja sen laatimaa ohjelmaa on tutkailtu tarkkaan eri tahoilla. Riistatalouden kohdalla ohjelmassa on maininta, että ”huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista”. Vaikka liioin muita mainintoja metsästyksestä ei ohjelmassa ole, niin kaiketi voi todeta, että hallitusohjelma antaa hyvän pohjan toteuttaa julkisen riistakonsernin yhdessä laatimaa strategiaa. Kalastuksen puolella ohjelmassa on mainittu useampiakin nostoja. Ohjelmaan on myös kirjattu, että laaditaan metsien ja vesialueiden virkistysja matkailukäyttöä koskeva selvitys, joka tähtää hyvinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvamiseen. Uskoisin, että riistatalouden ja metsästyksen hyvinvointivaikutukset nousevat selvityksessä vahvasti esille. Myöskään Suomen riistakeskuksen Luonnonvarakeskukselta tilaamassa riistatalouden kokonaisarvoaskelmassa hyvinvointivaikutukset eivät jääne täysin ilman huomiota, vaikka siinä keskitytäänkin lähinnä konkreettisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Toukokuussa tarkasteltiin perinteisessä Gustavelundin seminaarissa edellä mainitun riistakonsernin strategian toteutumista. Sen yhtenä keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on, että riistatalous luo hyvinvointia. Kun kuulimme tilaisuudessa läheisten sidosryhmiemme arviot Suomen riistakeskuksen ja muiden julkisen riistakonsernin keskeisten toimijoiden toiminnan tuloksista, vahvistui käsitys, että valittu strategia ja sen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat olleet oikeita ja hyvin valittuja. Samoin voidaan jälkikäteen todeta, että vuonna 2009 Metsästäjäin keskusjärjestön edustajakokouksen yksimielinen päätös lähteä riistahallintolain muutoksen kautta suunnittelemaan Suomen riistakeskuksen perustamista oli siinä ajassa taatusti ainut oikea päätös. Ilman tuota kauaskantoista päätöstä riista-asioiden hallinnointi poikkeaisi todennäköisesti merkittävästi nykyisestä, eikä riistahallinnon itsenäisyydestä olisi juuri mitään jäljellä. Lisäksi voidaan todeta, että tuskin kovinkaan monen lain valmistelua on toteutettu niin kenttää sitouttaen kuin riistahallintolain valmistelussa tehtiin – yhteistyöllä päästiin erinomaiseen lopputulokseen! Suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvät poikkeusluvat kirvoittivat runsaasti valituksia hallintooikeuksiin. Muutamat hallinto-oikeudet asettivat täytäntöönpanokieltoja lupapäätöksille, eikä lopullisia päätöksiä kaikkiin valituksiin ole vieläkään tehty. Ainakin Itä-Suomen hallinto-oikeus on käsitellyt jo valitukset ja yksiselitteisesti hylännyt valitukset kaikilta osiltaan. On varsin todennäköistä, että lopullinen linjaus näihin suden kannanhoidollista metsästystä koskeviin valituksiin saadaan vasta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Vahinkoperusteisen susipoikkeusluvan valitusoikeuteen liittyvään asiaan saatiin sen sijaan jo KHO:n vuosikirjapäätös, jossa todettiin, ettei pirkanmaalaisella valittajayhdistyksellä ollut valitusoikeutta Kainuussa. Seuraamme erityisen suurella mielenkiinnolla sitä, millaisia päätöksiä eri hallinto-oikeudet tekevät näissä varsin samantyyppisissä suden kannanhoidollisiin poikkeuslupiin liittyvissä tapauksissa ja mikä on sitten aikanaan KHO:n päätös, mikäli asia viedään sen ratkaistavaksi. Allekirjoittaneella oli kesäkuun alussa mahdollisuus osallistua ensimmäistä kertaa Poroparlamenttiin Rovaniemellä. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja siitä jäi hyvin positiivinen jälkimaku. Poroparlamentin teemana oli tänä vuonna yhteisöllisyys, ja aihetta käsiteltiin esitelmissä hyvin monipuolisesti. Yhteisöllisyyden kohdalla meillä metsästäjillä olisi paljon opittavaa poronhoidon parissa työskenteleviltä. Yhteisöllisyyden avulla olisi mahdollista saada melkoinen lisäpotku esimerkiksi metsästysseurojen toimintaan. Mikäli sivutuotteena saataisiin vielä metsästäjien välistä kateuden siementä kitkettyä pois, niin potkun teho vain lisääntyisi. Hallitusohjelmasta hyvä tukipilari erätaloudelle
12 l Metsästäjä 4 l 2015 Ville Hokkanen & Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus Havainnot talteen Seuraava harppaus Oma riista -verkkopalvelussa on metsästyslaissa määriteltyjen riistaja rauhoittamattomien eläinten havaintotietojen keruu tarkalla paikkatiedolla varustettuna. Voit kirjata asutuksen tuntumassa vierailevien ilvesten käynnit, hirvipassissa tehdyt havainnot, riistakamerakuvissa näkyvät eläimet tai vaikkapa koiran hyvän riistatyön tiedot talteen. avainnot voi ensi vaiheessa kirjata verkkopalvelussa. Mobiilisovelluksiin havaintojen tallennustoiminnot tulevat syksymmällä. Havaintokirjaukset ovat henkilön yksityisiä merkintöjä, eikä havainnoitsijaa, havaintojen tarkkaa sijaintia, valokuvia tai lisätietoja julkaista. Kerääntyvää, anonymisoitua aineistoa käytetään hyödyksi riistasuunnittelutarkoituksissa Suomen riistakeskuksessa, Luonnonvarakeskuksessa ja Metsähallituksessa. Aluksi mahdollistamme riistahavaintojen perustietojen tallennuksen. Havainnosta tallennetaan eläinlaji, lukumäärä, sukupuoli, tarkka paikka, aika ja päivämäärä. Lisäksi havainnosta voidaan kirjoittaa lisätietoja sekä tallentaa valokuva. Myöhemmin havaintoominaisuudet täydentyvät, jotta havaintoon voi kirjata lisätietoja esimerkiksi pesinnästä, kuolleesta eläimestä tai vaikka jalkarenkaasta. Hirvihavaintojen ja suurpetohavaintojen lisäominaisuudet ovat seuraavana kehityksen kohteena. Toimintoja on tarkoitus kehittää vaiheittain ja tavoitteena on, että suurpetoyhdyshenkilö voi tallentaa suurpetohavainnon suoraan maastosta talteen mobiililaitteella ja tiedot siirtyvät automaattisesti Tassu-järjestelmään. Hirvihavaintojen tallentamista metsästysaikana testataan ensi syksynä eri puolilla Suomea pilottiseurueissa. Tarkoituksena on, että saalisja havaintotiedon keruu yhdistetään ja perinteisestä havaintokortista luovutaan syksyllä 2016. Ensi syksynä toimitaan vielä vanhalla hirvihavaintokortilla, mutta sähköistä havaintojen tallennusta voi alkaa opetella jo nyt. Mikäli metsästäjät ottavat kattavasti käyttöön sähköiset järjestelmät, ne mahdollistavat muun muassa metsästyksenaikaisen hirviverotuksen suunnittelun, sillä tiedot päivittyvät lähes reaaliajassa. Lisäksi uusi havaintoaineisto on huomattavasti aiempaa tarkempaa, sillä jokaiselle havainnolle tallennetaan paikkatieto. Havaintotiedon keruu toimii metsästäjän tai luonnontarkkailijan omana havaintopäiväkirjana, toisaalta sitä voi hyödyntää vaikka kirjaamalla koiran onnistuneen riistatyön talteen. Riistantutkimus saa lisää havaintoaineistoa erilaisten analyysien tekoon. Järjestelmä mahdollistaa paperilomakkeista luopumisen erilaisissa riistatiedusteluissa. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi majavakartoituksissa, maastolaskennoissa ja jo tänä kesänä sitä voidaan hyödyntää metsähanhien havaintojen kirjaamiseen. Metsissämme riistaeläimiä tarkkailee herkeämättä satojatuhansia riistakameroita. Nyt niiden tuottamille havainnoille tulee tallennuspaikka. Metsästäjä voi kirjata esimerkiksi nuolukivillä tai ruokintapaikoilla käyvät hirvihavainnot talteen ja samasta aineistosta Luonnonvarakeskus muodostaa tulevaisuudessa riistakameraindeksin nykyisten hirviindeksien rinnalle. Samaa menetelmää aiotaan hyödyntää myös peuroilla. Samoin seurojen tai riistanhoitoyhdistysten tekemille lentoja maastolaskennoille muodostuu tallennuspaikka. Tiedot ovat tallessa ja hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Riistatieto on kestävän metsästyksen perusta ja havaintotietojen tallentamisella osaltaan turvaamme harrastuksen jatkuvuutta. Havaintotiedot erityisesti harvalukuisten eläinten kannoista voivat olla arvaamattoman tärkeitä, koska nykyisillä järjestelmillä emme saa kovinkaan tarkkaa tai kattavaa tietoa niistä. H Mobiilisovelluksiin havaintojen tallennustoiminnot tulevat syksymmällä.
Metsästäjä 4 l 2015 l 13 l Verkkopalvelu: oma.riista.fi l Mobiilit: Android, Windows Phone, iOS l Luotettava rekisteröityminen l Yleiskäyttöinen Oma riista -tunnus l Sähköinen metsästyskortti l Riistatietojen helppo keruu, mahdollisuus tallentaa saalisja havaintotietoja l Lakisääteisten saalisilmoitusten jättäminen, tilan seuranta, ilmoitusten hyväksyntä l Riistanhoitoyhdistystiedot, -tehtävät ja -tapahtumat Juh a Ol lil a Ilmaisen Oma riista -palvelun helppokäyttöiset ominaisuudet lyhyesti:
14 l Metsästäjä 4 l 2015 Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus Lupanumero auttaa saaliin ilmoittamisessa Pyyntitai poikkeusluvalla saatu saalis on helppo kirjata ja tarvittaessa myös ilmoittaa sähköisesti Oma riista -palvelussa käyttäen lupanumeroa. Harri Norberg, Suomen riistakeskus ”Älyttömän helppoa” lll Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden suunnittelija Marko Kunnari on Oma riista -palvelun ahkera käyttäjä. Hän on kirjannut Metsähallituksen Ylä-Lapin kettupoikkeusluvan nojalla talvella saaliiksi saadut 202 kettua, mikä on antanut hänelle vahvan tuntuman verkkopalvelun hyvistä ja huonoista puolista. — Saaliin syöttäminen on hyvin yksinkertaista ja helppoa. Ohjelma pyörii erittäin, suorastaan älyttömän hyvin, Kunnari kertoo. Erityisiä moitteita hänen mukaansa on vaikea keksiä. — Tosin karttanäkymä olisi hyvä saada koko näytölle, jolloin saaliiden kohdentaminen kartalle olisi nopeampaa, etenkin kun saaliita on maantieteellisesti isolla alueella. Tältä osin Oma riista -palveluun onkin jo kettupyynnin päätyttyä tehty parannus: karttanäkymän saa laajennettua, mutta Kunnari toivoisi sen avautuvan koko ruudulle, vaikka sitten ponnahdusikkunana. Marko Kunnarin kettusaaliskarttoja YläLapista ja Oma riista -näkymä kyseisen kettupoikkeusluvan osalta yönnetyt luvat näkyvät luvanhakijalle Oma riista -asiointipalvelussa, johon luvansaaja tai luvalla metsästävä voi lupanumeroa käyttäen kirjata saatuja saaliita, seurata luvan käytön etenemistä ja pyynnin päättyessä tehdä helposti lakisääteisen saalisilmoituksen. Verkkopalvelu tarkistaa lupanumeron M
Metsästäjä 4 l 2015 l 15 Marko Kunnari on kirjannut Oma riista -verkkopalvelussa satoja saalistietoja. — Muuten karttanäkymä pelasi jouhevasti eikä saaliin kohdentamisessa oikeaan paikkaan sen puolesta ollut ongelmia, hän sanoo. Kunnarin toiveena on myös koordinaattien syöttömahdollisuus. Ainakin toistaiseksi sellainen toiminto on kuitenkin varattu vain moderaattoreille, jotta virheitä ei ilmaantuisi. Marko Kunnari on sitä mieltä, että kun riistatietoa kertyy tällä tavalla, niin siitä voi olla jatkossa vielä monenlaistakin hyötyä — esimerkiksi Ylä-Lapin tapauksessa uhanalaisen naalin suojelussa. oikean muodon, luvan voimassaolon sekä myös sen, mitä eläinlajeja lupa sisältää. Väärien kirjausten tekemisen mahdollisuus on minimoitu. Lupanumerolla kirjaaminen on kätevää esimerkiksi siksi, että vaikkapa rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvan nojalla pyytäjiä voi olla paljonkin. Kukin heistä voi itse kirjata saaliit lupanumeron kanssa ja näin helpottaa luvansaajan urakkaa saalisilmoituksen keräämisessä. Luvansaaja näkee lupanumerolle esitetyt saaliit ja voi helposti hyväksyä tai hylätä ne osaksi pyynnin päättyessä jätettävää saalisilmoitusta. Suomen riistakeskuksen myöntämässä poikkeusluvassa voidaan tietyissä tapauksissa antaa myös lupa käyttää pyynnissä muutoin laissa kiellettyjä menetelmiä. Verkkopalvelumme antaa mahdollisuuden tällaisten menetelmien kirjaamiseen niihin lupatyyppeihin, joissa niiden käyttö on ylipäätään mahdollista. Kielletyillä tavoilla saadut saalismäärät raportoidaan direktiivien velvoittamana myös Euroopan unionille. Tässäkin tapauksessa sähköinen asiointi keventää raportointiurakkaa. Lupanumerolla kirjaaminen tulee mahdolliseksi myös Oma riista -mobiilisovelluksiin — seuraa tiedotustamme. Kirjaa ja ilmoita saalis: oma.riista.fi A nt ti Jo ha nsso n
16 l Metsästäjä 4 l 2015 Henna Väyrynen Taiteilija Seppo Polameri: Luontoja eräaiheet veivät mennessään Suomen metsästysmuseon vuoden 2015 päänäyttely on kunnianosoitus taiteilija Seppo Polamerelle (s. 1936). Seppo Polameri – Erätaiteen mestari -nimeä kantavassa näyttelyssä on esillä taiteilijan laajaa eräaiheista tuotantoa aina kuvituksista maalauksiin. Aloittaessaan taideopinnot metsästystä innokkaasti harrastava Polameri ei vielä tiennyt päätyvänsä tekemään luontoja eräaiheista taidetta. Pikku hiljaa aiheet veivät kuitenkin mennessään. elsingistä graafiseksi taiteilijaksi valmistuneella Polamerellä on takanaan pitkä ja monipuolinen ura. Polameri on tehnyt kuvituksia lehtiin ja yli 70 kirjaan, maalauksia, grafiikkaa sekä ehkä tunnetuimpana työnään Luonnontieteellisen keskusmuseon dioraamat. Metsästys ja kalastus -lehteen Polameri itse sanoo yllättyneensä saadessaan kutsun juhlanäyttelyyn Suomen metsästysmuseolle. Hän pitää näyttelyä kunnianosoituksena ja kertoo vähän alle sadasta teoksesta koostuvan näyttelyn kokoamisen olleen iso urakka. – Näyttelyssä on töitä sekä yksityiskokoelmista että omista kokoelmista, ja osa teoksista on myynnissä. Suurin osa teoksista on metsästysaiheisia, mutta joukossa on myös joku kalastusaiheinen teos. Metsästys pohjana taiteelle Polameri on harrastanut metsästystä aktiivisesti nuoresta iästä alkaen ja kokee, että alan syvällinen tunteminen on tärkeää erätaiteilijalle. Ensimmäisen riistalintunsa, teeren, Seppo Polameri sai 13-vuotiaana ja muutamaa vuotta myöhemmin pystykorvan metsästyskaveriksi. H Ilj a K o iv is to Polameri kertoo tehneensä kuvituksia yli 50 vuoden ajan. – Alun perin minusta piti tulla modernisti. Luontoaiheet veivät kuitenkin mukanaan ja tilaisuuksia tehdä luontoja eräaiheisia töitä alkoi tulla. Itseäni luonnehtisin tradition ylläpitäjäksi, toteaa Polameri naurahtaen.
Metsästäjä 4 l 2015 l 17 Taiteilija Seppo Polameri: Luontoja eräaiheet veivät mennessään – Isä otti minut aikoinaan mukaan metsälle ja opetti aiheesta – siitä lähti innostus harrastukseen. Metsästyksessä on jotain selittämätöntä viehätystä ja nuorena viihdyin enemmän metsällä kuin koulun penkillä, kuvailee Polameri suhdettaan metsästykseen. Ensimmäiset eräaiheiset kuvituksensa Polameri teki Metsästys ja kalastus -lehteen 60-luvulla ollessaan vielä taideopiskelija. Omasta harrastuksesta on ollut hyötyä yksityiskohtien tavoittamisessa esimerkiksi kuvatessa metsästäjää varusteineen. – Erätaiteilijan on itse oltava alan harrastaja tai metsästäjä, painottaa Polameri. Metsästys on antanut paljon taiteelle, mutta taide on myös Polamerin mukaan vaikuttanut metsästyskokemukseen. – Jahdissa luontoa tulee tutkittua ihan eri silmin kuin aikoinaan ja huomio kiinnittyy luonnon detaljeihin. Hyvä erätaide kulkee realismin ja taiteen välimaastossa Pohtiessaan uraansa ja taidettaan Seppo Polameri toteaa, että hänelle tärkeää on ollut erätaiteen edistäminen ja esille tuominen Suomessa. – Ruotsissa erätaiteella on pidemmät perinteet kuin Suomessa. Aloittaessani uraani oli täällä erätaiteen mentävä aukko. Seppo Polameri – Erätaiteen mestari -näyttely 24.4.–27.9.2015 Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki Näyttelyssä on luonto-, metsästysja eräaiheisia maalauksia sekä grafiikkaa. Voimassa olevalla metsästyskortilla vapaa pääsy. www.metsastysmuseo.fi Kahdeksanviikkoinen beaglen pentu Nappi isäntänsä Seppo Polameren sylissä. Seppo Polameri ja teos ”Maisema Hämeestä”. Suomen Metsästysmuseon juhlanäyttelyn kävijäkilpailussa kävijät voivat arvata teoksessa olevien riistaeläinten lukumäärän ja osallistua samalla arvontaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Polameren grafiikkaa ja kaikkien vastanneiden kesken Suomen riistakeskuksen lajintunnistusoppaita. Hyvä erätaide ei ole Polameren mukaan fotorealismia, eikä taiteilijoiden tulisi kilpailla valokuvaajien kanssa tarkkuudessa. Taiteilijan on pikemminkin osattava lopettaa ajoissa, jotta työssä näkyy myös työvälineen eli kynän tai siveltimen jälki. Eräaiheisissa kuvituksissa tulee kuitenkin olla tunnistettavat yksityiskohdat. – Katsojan on pystyttävä erottamaan, onko kuvassa esimerkiksi naarasvai urosteeri, toteaa Polameri. Mieleenpainuvimmaksi työkseen vuosien varrelta Polameri mainitsee A.E. Järvisen ”Valitut tarinat” -teoksen (1978) kuvittamisen. – Teosta varten matkustin Lappiin tutustumaan A.E. Järvisen lempimaisemiin. Kuvat teokseen tein marmorointitekniikalla. Kirjoja kuvittaessa oman haasteensa tuo aikakauden huomioon ottaminen. Polameren mukaan eräkirjat sijoittuvat yleensä vanhempiin aikoihin, jolloin kuvitustyö vaatii aikakauteen perehtymistä. – Perusluonteeltaan metsästys ammattina tai harrastuksena ei ole kuitenkaan vuosien saatossa muuttunut, Polameri pohtii. Olennaista kirjojen kuvittamisessa on kuitenkin Polameren mukaan tekstin ottaminen lähtökohdaksi. – Kirjoja kuvittaessa tarkoitus on säestää kirjailijaa. Sorsastuksen iltatunnelma inspiroi Suomea ja myös ulkomaita metsästysretkillä kiertänyt Seppo Polameri kertoo pitävänsä erityisesti sorsastuksesta niin metsästysmuotona kuin aiheena. – Alkusyksyn sorsastuksen iltatunnelmassa ja kaislikossa odottelussa on jotain ainutlaatuista, hän kuvailee. Sorsa-aiheisten taulujen lisäksi Polameri on kuvittanut paljon kanalintumetsästystä, mitä metsästäjä-taiteilija on myös aikoinaan harrastanut. Tätä nykyä hän maalaa vielä jonkin verran ja tekee satunnaisesti tilaustöitä esimerkiksi syntymäpäivälahjoiksi. Metsästyksen ohella Seppo Polameren harrastuksiin ovat kuuluneet metsästyskoirat, joita hänellä on ollut kymmenkunta. – Minulla on ollut ennen kaikkea ajokoiria jäniksen metsästykseen. Saalishimo ei tosin ole nykyisin enää niin iso. Metsällä eniten palkitsee koiran hyvin toimiva ajo. Erätaiteilijan on oltava alan harrastaja. Henn a Väy ry nen
18 l Metsästäjä 4 l 2015 RAJOITETTUJA ERIÄ VAIN NOPEILLE! Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) KÄRKKÄISELTÄ EDULLISESTI KAIKKI METSÄSTÄJÄLLE 99€ METSÄSTYSTEKSTIILIT: Parhaat merkit metsälle! Acme KYYHKYPILLI Muovinen aitoääninen kyyhkypilli. Kestävää muovia, Ripustusmahdollisuus. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti ANAR 47 MUSTA ASEKAAPPI Asekaappi 4 7 aseelle. Korkeus: 1560 mm. Leveys: 370 mm. Syvyys: 320 mm. Paino: 50 kg Corsivia SAVIKIEKKO 150 KPL Viimekauden myyntiykkönen. Tasalaatuinen savikiekko harjoitteluun ja kilpailuihin. 25€ 269€ 1490€ Armusa Veloz 32g HAULIKONPATRUUNA Metsästyspatruuna kyyhkyja kanalintujahtiin. Kaliiberiin 12/70 Koot 2,75mm 3,5mm 25 kpl/pkt Armusa Becada 40 g HAULIKONPATRUUNA Minimagnum metsästyspatruuna kaliiberi 12/70 10 patruuna/rs Haulikoot 2,9mm-3,9mm Armusa Pla-3 36 g HAULIKONPATRUUNA Kaliberiin 12/70 Haulin koot 2.9mm-4,25mm 25 kpl/rasia PGH KYYHKYMAGNEETTI Tehokas kyyhkynhoukutin jahtipaikalle. Näkyy ja houkuttelee ohilentäviä lintuja metsästäjän ulottuville. Ei sisällä kyyhkyjä. Kauko-ohjattava malli, jossa säädettävä pyörimisnopeus.s PGH KYYHKYNKUVA Pinottava kyyhkynkuorikuva. Samettipinta ei kiiltele auringossa. Nokian Jalkineet Koli SAAPPAAT Nilkasta istuva pitkävartinen malli vaativaan eräkäyttöön. Uusi pitävä maastokäyttöön kehitetty Erä-pohja sopii sekä metsämaastoon että kivikkoisille alustoille. Sniper KAHLUUSAAPPAAT Perinteiset kumi-/pvc -kahluusaappaat metsästäjälle ja kalastajalle. Kengissä kätevä vyökiinnitys. Koot: 41-46 PGH MOOTTORISORSA Moottoroitu laskeutuva sinisorsa. -Kaukosäädin -Muovijalalla Lincoln Premier 12/76 28 HAULIKKO Metsästyshaulikko öljytyllä pähkinäpuutukilla. Kullattu liipaisin, upeat kaiverrukset ja neljä vaihtosupistajaa. Baikal MP-27 12/76 HAULIKKO Ejektoreilla varustettu Baikal ventiloidulla tähtäinkiskolla. Vaihtosupistajat. Automaattivarmistin Rajoitettu erä! Anar KASVONAAMIO Hupussa ylöskäännettävä silmäsuoja, joka suojaa muita naamioita tehokkaammin. Säädettävä koko. Anar 3-D NAAMIOPUKU Hengittävä 3D naamioasu metsälle. Camo Systems 1,4 x 3 m NAAMIOVERKKO Kevyt ja kestävä naamioverkko alkusyksyn jahteihin, jolloin kasvillisuus on vielä pääosin vihreää. Verkon toinen puoli on vihreä ja toinen puoli ruskea. Acme SORSAPILLI Perinteinen sorsapilli, jolla houkuttelet sorsat jahtipaikallesi. MTM Throw II KIEKONHEITIN Helppokäyttöinen ja varmatoiminen kiekkolinko. Hunter 8 NAAMIOTELTTA Metsästykseen tai luontokuvaukseen sopiva teltta pikapystytyksellä. Useita kuvausja ampumaikkunoita. Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Asekaappi 7-11 aseelle. Viisitappinen lukitus, seinäja lattiakiinnitysmahdollisuus sekä turvasaranat. Korkeus: 1560 mm, Leveys: 535 mm, Syvyys: 310 mm. Mahtivalikoima erillaisia asekaappeja lisää osoitteessa www.karkkainen.com 790€ 990€ 490€ 89€ 69€ 950€ 529€ 790€ 54€ 1990€ Nordik Crow VARISPILLI Erittäin voimakasääninen varispilli, jolla voi houkutella myös muita varislintuja. PGH VARIKSEN KUVA Samettipintainen variksenkuva. Huuhkaja HOUKUTUSKUVA Aidon näköinen huuhkaja, jonka siipiä voi heilutella narua nykimällä. 39€ 29€ 390€ 99€ 349€ 490 690 10€ 3kpl/ 10€ PGH SORSANKUVA Uudet isommat sorsankuvat pyytävät ja houkuttelevat paremmin. 1990
Metsästäjä 4 l 2015 l 19 RAJOITETTUJA ERIÄ VAIN NOPEILLE! Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) KÄRKKÄISELTÄ EDULLISESTI KAIKKI METSÄSTÄJÄLLE 99€ METSÄSTYSTEKSTIILIT: Parhaat merkit metsälle! Acme KYYHKYPILLI Muovinen aitoääninen kyyhkypilli. Kestävää muovia, Ripustusmahdollisuus. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti ANAR 47 MUSTA ASEKAAPPI Asekaappi 4 7 aseelle. Korkeus: 1560 mm. Leveys: 370 mm. Syvyys: 320 mm. Paino: 50 kg Corsivia SAVIKIEKKO 150 KPL Viimekauden myyntiykkönen. Tasalaatuinen savikiekko harjoitteluun ja kilpailuihin. 25€ 269€ 1490€ Armusa Veloz 32g HAULIKONPATRUUNA Metsästyspatruuna kyyhkyja kanalintujahtiin. Kaliiberiin 12/70 Koot 2,75mm 3,5mm 25 kpl/pkt Armusa Becada 40 g HAULIKONPATRUUNA Minimagnum metsästyspatruuna kaliiberi 12/70 10 patruuna/rs Haulikoot 2,9mm-3,9mm Armusa Pla-3 36 g HAULIKONPATRUUNA Kaliberiin 12/70 Haulin koot 2.9mm-4,25mm 25 kpl/rasia PGH KYYHKYMAGNEETTI Tehokas kyyhkynhoukutin jahtipaikalle. Näkyy ja houkuttelee ohilentäviä lintuja metsästäjän ulottuville. Ei sisällä kyyhkyjä. Kauko-ohjattava malli, jossa säädettävä pyörimisnopeus.s PGH KYYHKYNKUVA Pinottava kyyhkynkuorikuva. Samettipinta ei kiiltele auringossa. Nokian Jalkineet Koli SAAPPAAT Nilkasta istuva pitkävartinen malli vaativaan eräkäyttöön. Uusi pitävä maastokäyttöön kehitetty Erä-pohja sopii sekä metsämaastoon että kivikkoisille alustoille. Sniper KAHLUUSAAPPAAT Perinteiset kumi-/pvc -kahluusaappaat metsästäjälle ja kalastajalle. Kengissä kätevä vyökiinnitys. Koot: 41-46 PGH MOOTTORISORSA Moottoroitu laskeutuva sinisorsa. -Kaukosäädin -Muovijalalla Lincoln Premier 12/76 28 HAULIKKO Metsästyshaulikko öljytyllä pähkinäpuutukilla. Kullattu liipaisin, upeat kaiverrukset ja neljä vaihtosupistajaa. Baikal MP-27 12/76 HAULIKKO Ejektoreilla varustettu Baikal ventiloidulla tähtäinkiskolla. Vaihtosupistajat. Automaattivarmistin Rajoitettu erä! Anar KASVONAAMIO Hupussa ylöskäännettävä silmäsuoja, joka suojaa muita naamioita tehokkaammin. Säädettävä koko. Anar 3-D NAAMIOPUKU Hengittävä 3D naamioasu metsälle. Camo Systems 1,4 x 3 m NAAMIOVERKKO Kevyt ja kestävä naamioverkko alkusyksyn jahteihin, jolloin kasvillisuus on vielä pääosin vihreää. Verkon toinen puoli on vihreä ja toinen puoli ruskea. Acme SORSAPILLI Perinteinen sorsapilli, jolla houkuttelet sorsat jahtipaikallesi. MTM Throw II KIEKONHEITIN Helppokäyttöinen ja varmatoiminen kiekkolinko. Hunter 8 NAAMIOTELTTA Metsästykseen tai luontokuvaukseen sopiva teltta pikapystytyksellä. Useita kuvausja ampumaikkunoita. Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Asekaappi 7-11 aseelle. Viisitappinen lukitus, seinäja lattiakiinnitysmahdollisuus sekä turvasaranat. Korkeus: 1560 mm, Leveys: 535 mm, Syvyys: 310 mm. Mahtivalikoima erillaisia asekaappeja lisää osoitteessa www.karkkainen.com 790€ 990€ 490€ 89€ 69€ 950€ 529€ 790€ 54€ 1990€ Nordik Crow VARISPILLI Erittäin voimakasääninen varispilli, jolla voi houkutella myös muita varislintuja. PGH VARIKSEN KUVA Samettipintainen variksenkuva. Huuhkaja HOUKUTUSKUVA Aidon näköinen huuhkaja, jonka siipiä voi heilutella narua nykimällä. 39€ 29€ 390€ 99€ 349€ 490 690 10€ 3kpl/ 10€ PGH SORSANKUVA Uudet isommat sorsankuvat pyytävät ja houkuttelevat paremmin. 1990
20 l Metsästäjä 4 l 2015 Riikka Mäkinen Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali latautuu metsällä Ei ihan tavallinen erämies ölyinen hiekkatie johtaa kohti kuuluisan kapellimestarin kotia. Oikealla puolella kiemurtelee Lepsämänjoki ja pelloilla on passitorneja siellä täällä. Naapurin kaksi mäyräkoiraa ovat asianmukaisella päiväkävelyllä. Kolme kyyhkystä nousee ojanpenkalta. Näissä maisemissa kapellimestari asuu, rentoutuu ja elää maalaiselämää. On ehkä vaikeaa kuvitella, että pusikossa metsästyssaalis käsissään lymyilevä tyyppi on sama, joka johti vuoden 2013 tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlakonserttia Tampere-talolla. Santtu-Matias Rouvali aloitti metsästyksen noin kymmenen vuotta sitten. Ensin lyömäsoitinopettaja oli vienyt Rouvalin ampumaradalle. Sitten isän metsästävä kollega Lahden orkesterista sanoi, että ”lähe kattelee, sillä lailla hän rentoutuu”. Voisihan se olla ihan mielenkiintoista, vastapainoa työlle, Rouvali muistaa ajatelleensa. Ja siitä se sitten lähti. Pienriistaa omalta pellolta Rouvali osti avopuolisonsa kanssa maatilan Nurmijärven Lepsämästä pari vuotta sitten. Tila tarjosi mahdollisuuden maalaiselämään ja metsästysharrastukseen. Rouvali kuuluu kylän metsästysseuraan, Lepsämän riistamiehiin. Hän metsästää omalla pellolla pienriistaa, kuten kyyhkysiä ja hanhia, koska näin hän voi itse määritellä ajan, jolloin haluaa mennä metsälle. Ruoanlaitto on myös osa metsästystä. – Kokkaan aina saaliini! Omalle pellolle perustetaan tänä kesänä riistapelto. Rouvalin mailla on myös peuranja kauriinruokintapaikka. Sen huoltaminen on jäänyt pääosin naapurin metsästäjän varaan. Kaikkeen ei aika riitä. Maalla saa olla ihan tavallisesti Suomi on maailmalla kuuluisa kapellimestareistaan ja 29-vuotias Rouvali jatkaa samaa sarjaa. Hän aloitti Tampereen Filharmonian ylikapellimestarina vuonna 2013. Rouvali on myös Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin päävierailija. Hän on johtanut lukuisia sinfoniaorkestereita Tukholmasta Tokioon ja Lontooseen. Satoja erilaisia soittajia ja ohjelmistoja, lukuisia maita. Mainetta ja paljon matkustamista. Metsästys ja luonnossa olo ovat vastapainoa ammatille. Hiljaisuus on osa luontoharrastusta. On hienoa, että itselle tärkeä harrastus edellyttää olemaan hiljaa ja rauhoittumaan. Sillä on tietty lääketieteellinenkin arvonsa, Rouvali sanoo. Kun on kuuluisa ja menestynyt kapellimestari, työelämä on tavallaan aika eleganttia. – Kaikki asiat tehdään sun puolesta, Rouvali sanoo. – Tilataan taksi, viedään laukut, huolehditaan aikataulut, tuodaan frakki. Tähän kaikkeen metsästys, kalastus, luonnossa olo ja maalla asuminen ovat hyvää vastapainoa. – Maalla voi ajella sillä vanhalla jeepillä. Saa olla ihan tavallisesti ja joutuu itse tekemään kaikki jutut. Paljon kivempaa kuin elvistely, Rouvali tuumaa. Rouvalin mukaan muusikoissa on monia luontoharrastajia, kalastajia ja metsästäjiä. Yhteenkään metsästävään kapellimestariin hän ei ole vielä törmännyt, kalastaviin kylläkin. Raikuvat aplodit! Orkesteri ja kuoro pistivät parastaan. Yleisö taputtaa kapellimestarin jo neljättä kertaa korokkeelle. Santtu-Matias Rouvali menee aamuviideltä pellon reunaan kyttäämään kyyhkysiä. Kahdeksan aikaan on lähtö Tampereelle orkesteriharjoituksiin. Illalla hän johtaa konserttia yli tuhatpäiselle yleisölle. Sitten takaisin kotiin Nurmijärvelle. Päivä ei ole aivan tavallinen erämiehelle, muttei kapellimestarillekaan. Rouvali on molempia. P Kaikkeen ei aika riitä.