• met0604_112_001 29.6.2006 10:40 Sivu 7 4 / 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:42 Sivu 2 KEHITTÄMISTÄ Toukokuun lopussa toimintansa päättäneen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä oli parin alkuvuoden edustajakokousten päätösten toteuttaminen.Alussa oli käynnistettävä organisaation, lähinnä Keskusjärjestön kehittämishankkeet. Kauden lopulla ne saatettiin päätökseen. Myös taloudellisiin haasteisiin oli paneuduttava entistä tehokkaammin. Nyt Keskusjärjestön hallinto, toimintatavat ja talous on saatettu tasolle, joka luo edellytykset koko organisaatiomme kehittämiselle. Hiljattain valmistuneet strategiat, niin piirien kuin Keskusjärjestönkin osalta ovatkin jo visioineen, toiminta-ajatuksineen ja arvoineen viitoittamassa kehitystyötämme edelleen. Se kuuluu uusien hallituksien tehtäviin. Muutosprosessi on ulotettava nyt koko metsästäjäorganisaatioon.Täytyy muistaa, että emme ole eristynyt saareke yhteiskunnassamme. Olemme yhtenä yksikkönä välillisessä valtion hallinnossa. Kustannustietoisuus, tulosvastuullisuus ja tuottavuus, jotka yksityisillä sektoreilla ovat aina olleet toiminnan peruspilareita, ovat yhä selvemmin tulossa myös julkishallintoon. Siksi on oletettavaa, että ne ovat entistä selvemmin mukana tulossopimuksissa, kun ollaan parantamassa tuottavuutta ja tehokkuutta. Meidän on omassa organisaatiossamme seurattava muussa yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä.Vaikka perusrahoitus saadaan riistanhoitomaksutuloista emme ole rahoituksessa riippumattomia, koska varamme tulevat valtion talousarvion kautta. Koko organisaatiossamme eletään taloudessa niukkuuden aikaa. Usein rahoituksen lisätarvetta perustellaan sillä, että metsästäjät ovat valmiita maksamaan suurempaa riistanhoitomaksua saadakseen organisaatiolleen enemmän käyttövaroja. Meillä tulee kuitenkin olla riittävän pitävät perusteet taloussuunnittelun pohjana.Talousarvioiden informatiivisuutta kehitettäessä on yleinen kustannustietoisuus pidettävä mielessä. Useissa yhteyksissä on tuotu esiin se, että riistataloussektoriin kohdistuu moninaisia ulSIMO SYRILÄ Puheenjohtaja Metsästäjäin Keskusjärjestö koapäin tulevia osaamisen vaatimuksia. Niihin on pystyttävä vastaamaan, jotta voidaan toimia tehokkaasti. On entistä enemmän kiinnitettävä huomiota tietotaitotason kohottamiseen.Tänä kesänä aloitettava sekä luottamusettä toimihenkilöiden jatkokoulutus on satsausta tulevaisuuteen.Yhtenä tavoitteena on osaamisen lisääminen muun muassa taloussuunnittelussa. Kesäkuun puolivälissä ministeriö antoi riistanhoitopiireille määräyksen: "pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittavasta metsästyksestä". Nyt saatu määräys rajaa ja selkiyttää metsästysasetuksen 28 §:ssä mainittujen suurpetojen luvanvaraista metsästystä. Pyyntilupia riistanhoitopiiri voi myöntää vuosittaisten lajikohtaisten määräysten mukaan. Lupaa on harkittava tapauskohtaisesti, rajatulle alueelle ja rajatulle joukolle metsästäjiä. Se voidaan myöntää vain yhden lajin yhden yksilön metsästämiseen. Riistanhoitopiiri toimii lupahallintoviranomaisena. Se on paikallinen asiantuntija, jonka on huolehdittava lupapäätöksiä tehdessään oikeista ja riittävistä perusteista määräyskirjeen ohjeiden mukaan. On hyvä, että pyyntilupapäätökset saadaan paikalliselle tasolle. Kun annetaan valtaa, annetaan myös vastuuta, josta uskon piirien asiantuntemuksellaan selviävän. Samalla loppuu toivottavasti ikuiselta tuntuva kädenvääntö EU:n kanssa suurpetoasioissa. o 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 2
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 3 12 4 MKJ tiedottaa 5 Metsästysajat 6 Metsästysaikarajoitukset: KUULUTUS 6 Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Simo Syrilä jatkaa hallituksen puheenjohtajana 9 Metsästysmahdollisuudet ­ uusi palvelu internetissä 24 Kaaveet vesilinnustuksessa 36 Lintuinfluenssainfo 41 MMM/kala- ja riistaosaston palsta: MÄÄRÄYS 42 MMM/kala- ja riistaosaston palsta: MÄÄRÄYS 55 Eettisiä ohjeita metsästäjille: liite, ota talteen! 64 Nuorten palsta 65 Valokuvauskilpailu nuorille! 78 Vekaranjärvellä koulutetaan metsästäjiä 82 Suurpetovahinkoja ennaltaehkäistään sähköaidoilla 86 Torajyvämyrkytykset hirvieläimissä 94 Eräaatoksia valtion mailta: Suojelualueella metsästys edelyttää suunnittelua ja sovittelua 98 "Kyllä näin isossa porukassa pitää löytyä miehiä, jotka tekee" ­ kertomuksia riistakolmiolaskennoista ja laskijoista. 102 Kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskennat talvella 2006 106 Piireissä tapahtuu 107 Tutkijan tuntoja: Varttuneen tutkijan tuntoja 108 Osoitteita 109 Kaupantekoa Kyyhkynmetsästyksen jalo taito: Tiedustelua, naamiointia ja harhauttamista 30 60 Opi ampumaan haulikolla, osa 2 Lehtokurpan metsästys ­ mainio vaihtoehto kanalinnuille 70 74 Eero Helle RKTL:n ylijohtajaksi XVII Kansainväliset Erämessut Riihimäellä: Uusi ampumakoe piristi metsästystarviketarjontaa 90 Keppi kaiken varalle N:o 4 · 14.07.2006, 55. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 01.09.2006. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Heikki Uotila (vpj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård,Veijo Miettinen, Jari Pigg ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Eero Helle. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/MET06_04/2006 Kansikuva: Totti Turunen. Noutaja työssään. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 441 024 Painotuote METSÄSTÄJÄ 3 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 4 MKJ TIEDOTTAA Luonnonsuojelualueiden metsästyskieltoja vastustava adressikeräys Webissä I Adressiin voi tutustua ja sen voi allekirjoittaa Web-osoitteessa: http://www.adressit.com/jagarna NUORI! Suoraveloitukset I Suoraveloitussopimuksen pankkinsa kanssa tehneiltä on riistanhoitomaksu veloitettu 12.6.2006 suoraan pankkitililtä.Veloituksesta on ilmoitettu Metsästäjä-lehden kolmosnumeron takakannessa. Maksunsa suoraveloituksessa maksaneet saavat pankkikortin kokoisen muovitetun kortin, jossa on maksumerkintä. Mikäli suoraveloitus on epäonnistunut, lähetetään lehden liitteenä samanlainen kortti kuin niille, jotka eivät ole suoraveloituksessa ja tämä kortti on maksettava ennen metsästämistä. Jos olet epävarma oletko tehnyt suoraveloitussopimuksen tai suoraveloitus on epäonnistunut, tiedustele asiaa omasta pankistasi tai metsästäjärekisteristä. Suoraveloitusvaltuutusta ei tarvitse uusia vuosittain. I Osallistu riista-aiheiseen valokuvauskilpailuun. Lisää asiasta sivulla 65. Metsästyskortti 2006 ­ 2007 I Metsästyskorttisi metsästysvuodelle 1.8.2006 ­ 31.7.2007 on tämän lehden lisäkannessa. Repäise lisäkansi auki, ota metsästyskortti talteen ja maksa korttisi heti tai viimeistään ennen kuin metsästät. Riistanhoitomaksu kaudelle 2006 ­ 2007 on 24 euroa. Metsästyskortissa on henkilökohtainen viitenumero. Siksi on ehdottoman tärkeää, että metsästyskorttia maksettaessa ilmoitetaan oma viitenumero, sillä maksut kirjautuvat metsästäjärekisteriin viitenumeron perusteella automaattisesti. Mikäli maksettaessa on käytetty toisen henkilön viitenumeroa, kirjautuu maksu hänelle eikä oikea maksaja saa merkintää maksetusta riistanhoitomaksusta. Riistanhoitomaksun voi maksaa pankeissa, jolloin korttiin saa maksuleiman. Laskunmaksuautomaatilla, kotipäätteellä tai puhelinpankin kautta maksettaessa on korttiin liitettävä kuitti tai tiliote tositteeksi maksun suorittamisesta. Laskunmaksuautomaatin antama ennakkokirjauskuitti ei kelpaa tositteeksi maksun suorittamisesta. Opi jäljestämään -JÄLJESTYSKOULUTUSTA IKAALISISSA ITilaisuus on avoin ja maksuton koulutustapahtuma. Kokoustilaan mahtuu noin sata henkilöä. Aika ja paikka: 29. heinäkuuta 2006, Ikaalisten kylpylä, kokoustila Areena Ohjelma: 10.00 Liikenne, eläimet ja kolarit 11.00 Jäljestystoimintaa koskevat lait ja asetukset 11.30 Länsi-Suomi ja suurpedot, Rktl/suurpetotutkimus 12.30 Lounastauko (lounas omakustanteinen) 13.30 Vahingoittuneen suurpedon ja hirven käytännön jäljestäminen 14.30 Pienten hirvieläinten käytännön jäljestäminen 15.30 Yhteenveto ja päätös Osoitteenmuutoksia I Ikaalisten-Jämijärven rhy: uusi toiminnanohjaaja Mauno Jokinen, Myllymäenkatu 31, 39500 Ikaalinen, puh. 0400-838403, e-mail, mauno.jokinen@ippnet.fi Hannu Huttu CIC:n valokuvakilpailun voittajaksi I Kansainvälisen metsästyksen ja riistansuojelun neuvoston (CIC) valokuvakilpailu teemalla " Migratory Birds and Wildlife" keräsi tuomariston arvosteltavaksi yli 160 kilpailukuvaa ympäri maailmaa. Suomalainen Erä- ja luontokuvaaja Hannu Huttu osallistui kilpailuun voitokkaalla valokuvallaan, jossa soiva teerikukko peilailee omaa komeuttaan. I Kilpailun tulokset julkistettiin CIC:n 53 yleiskokouksen päättäjäisgaalassa 5. toukokuuta Kyproksen Limasolissa. CIC Suomen delegaatio sekä Metsästäjäin Keskusjärjestö onnittelevat lämpimästi voittajaa http://www.hannuhuttu.com Palkitut kuvaajat CIC Prize: Turretini Prize: Action Prize: Rarity Prize: Originality Prize: Special Prize: Hannu Huttu, Suomi S. Guillerault, Ranska Claus Benner, Saksa Eugéne Reiter, Luxemburg E. Bosteels, Belgia Kazimierz Panszczyk, Puola 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 4
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 5 RIISTAPÄÄLLIKÖN toimi Etelä-Savon riistanhoitopiirissä on haettavana riistapäällikön toimi. ® Riistapäällikön tehtävänä on riistanhoitopiirin toiminnan johtaminen hallituksen alaisuudessa. Riistapäällikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakisääteisten lupa-asioiden käsittely ja riistakantojen kestävästä käytöstä huolehtiminen. ® Piirin toimipaikka sijaitsee Juvalla.Toiminta-alueeseen kuuluu 25 riistanhoitoyhdistystä pääasiassa Etelä-Savon alueella. ® Palkkaus määräytyy alan työehtosopimuksen mukaisesti. ® Toimi on otettava vastaan 1.11.2006 tai sopimuksen mukaan. Hakijalta edellytämme: Toimeen soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa, Riista-asioiden hallintaa ja luonnontuntemusta, Hyvää esiintymiskykyä ja kirjallista esittämistaitoa, Hyvää vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoa, Organisointikykyä ja valmiutta itsenäiseen toimintaan, Kykyä käyttää ATK- järjestelmiä, Kielitaito katsotaan eduksi I I I I I I I Metsästysajat 1.8.2006­31.7.2007 Huomioi vieressä olevat lisärajoitukset* RIISTALAJIT Sorsalinnut *1) Merilinnut *2) Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri ja pyy Metso Riekko LÄÄNIT TAI ALUE Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa P-S, P-K, Po, R-P, K-S, Ou, Ka, La Enontekiö, Inari, Utsjoki Enontekiö, Inari, Utsjoki Uu,V-S, Sa, Po, R-P, Ou Muualla maassa riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, MA 28 § Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Poronhoitoalueella riistanhoitopiirin luvalla Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla METSÄSTYSAJAT 20. 8. klo 12.00-31. 12. 1. 9.-31. 12. 1. 6.-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 3.* 10. 9.-31. 3.* 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 10. 1. 9.-28. 2. 10. 8.-31. 10. 1. 6.-9. 8. 1. 9.-28. 2. 1. 12.-31. 1. 20. 8.-30. 4. 20. 8.-30. 4 1. 10.-19. 5. Koko metsästysvuosi (naarasta jolla on pentue, ei saa tappaa 1. 5.-31. 7.) 1. 11.-31. 3. 1. 11.-31. 3. 1.12.-28.2. (Naarasta, jolla on pennut,ei saa tappaa) 1. 9.-15. 10., 16. 4.-31. 5. 16. 4.-31. 12. 1. 6.-28. 2. (Naarasta, jolla on porsaat,ei saa tappaa) 1. 9.-30. 11. 30. 9.-15. 12. 30. 9.-31. 1. 30. 9.-31. 1. 1. 9.-31. 1., 16. 5.-15. 6.* 1. 9.-31. 1.* 20. 8.-31. 10. 20. 8.-31. 10. 1. 10.-31. 3. Riistanhoitopiirin hallitukselle osoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen, joita ei palauteta, pyydetään lähettämään 4.8.2006 mennessä osoitteella: Etelä-Savon riistanhoitopiiri, PL 14, 51901 Juva Tiedustelut: riistapäällikkö Veli Lappalainen puh. (015) 452 090, 0500-257 407 tai puheenjohtaja Juhani Kukkonen puh. 0400-252 415. Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus Kiiruna Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri, mäyrä Näätä Kärppä Ilves Norppa Halli Villisika Mufloni Hirvi Valkohäntäpeura Metsä-, kuusipeura Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa valtion metsiä, yleisiä vesialueita ja pääosaa Suomen luonnonsuojelualueista. Metsähallituksen luontopalvelut hakee erätarkastajaa vakituiseen virkasuhteeseen läntisen Lapin alueelle, toimipaikkana Kittilä. Erätarkastajan tehtävinä ovat metsästystä, kalastusta, maastoliikennettä ja luonnonsuojelua koskevien säännösten noudattamisen valvonta Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion alueilla sekä Metsähallituksen metsä- ja muun omaisuuden yleiset valvontatehtävät. Hakijalta edellytetään poliisin perustutkintoa ja perehtyneisyyttä erävalvontaan. Toimialueen tuntemus sekä eräharrastuneisuus luetaan eduksi. Työ alkaa 16.10.2006 työhön perehdytysjaksolla suunnittelijan nimikkeellä ja varsinainen erätarkastajan virkasuhde alkaa 1.12.2006 nykyisen erätarkastajan siirtyessä eläkkeelle. Palkkaus määräytyy Metsähallituksessa noudatettavan palkkausjärjestelmän mukaan työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Lapin luontopalveluille osoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen tulee toimittaa 31.7.2006 klo 16.00 mennessä Metsähallituksen kirjaamoon, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa. Kuoreen tunnus "erätarkastaja". Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Laakkonen, puh. 040 589 7559, mika.laakkonen@metsa.fi. Susi 1. 11.-31. 3. www.metsa.fi HUOMAUTUKSET *1) Sinisorsa, tavi, heinä, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo LYHENNYSTEN SELITYKSET Ka = Kainuun riistanhoitopiiri K-S = Keski-Suomen rhp La = Lapin rhp Ou = Oulun rhp Po = Pohjanmaan rhp P-K = Pohjois-Karjalan rhp P-S = Pohjois-Savon rhp R-P Sa Uu V-S = = = = Ruots. Pohjanmaan rhp Satakunnan rhp Uudenmaan rhp Varsinais-Suomen rhp METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 6 RAJOITUKSIA METSÄSTYSAIKOIHIN: KUULUTUS ®Yleistiedoksiantona ilmoitetaan, että seuraavat riistanhoitopiirit ovat alueidensa riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättäneet rajoittaa toimintaalueillaan metsästyslain 38 §:n perusteella riistaeläinten metsästysaikoja sellaisena aikana, jolloin metsästysasetuksen mukainen rauhoitus ei ole voimassa, ajalla 1.8.2006-31.7.2007. ® Päätökset perustuvat kyseisten riistaeläinkantojen pienuuteen. Päätöstä tehtäessä on sovellettu metsästyslain 38 §:ä ja metsästysasetuksen 30 §:ä. Etelä-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9.20.9.2006. Kainuu: Metsäkauris on rauhoitettu koko piirin alueella lukuun ottamatta Vuolijoen riistanhoitoyhdistyksen aluetta. Keski-Suomi: Metson metsästysaika on Ala-Keiteleen, Hankasalmen, ItäPäijänteen, Jyväskylän seudun, Konneveden, Laukaan, Suolahden-Sumiaisten ja Toivakan riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9.-15.10. Muualla piirin alueella metsoa saa metsästää 10.9.-31.10. Riekkoa saa metsästää KannonkoskenKivijärven, Karstulan-Kyyjärven, Kinnulan, Pihtiputaan ja Pylkönmäen riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9.-31.10. Muualla piirin alueella riekko on rauhoitettu. Metsäkauris on rauhoitettu Ala-Keiteleen, Konneveden, Multian ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueilla. Lappi: Metsäkanalintujen metsästys on sallittua 20. 9. ­ 31. 10. 2006 Enontekiön, Inarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen alueella metson metsästys on kokonaan kielletty ja Sallan riistanhoitoyhdistyksen alueella riekon metsästys on sallittua vasta 20.9. 2006 alkaen. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen riistahoitoyhdistysten alueilla riekon ja kiirunan metsästys jatkuu kuitenkin 31. 3. 2007 saakka. Muissa Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä metsäkanalintujen metsästysaika on asetuksen mukainen, eli 10. 9.- 31. 10. 2006. Pohjois-Häme: Teertä ja pyytä saa metsästää Jalannin, Kangasalan, Kuhmalahden-Sahalahden, Kuhmoisten, Lempäälän seudun, Längelmäveden, Nokian seudun, Pälkäneen ja Luopioisten, Sääksmäen-Valkeakosken,Tampereen ja Teiskon riistanhoitoyhdistysten alueilla 10.9.2006 - 9.10.2006.Vastaavasti metsoa saa metsästää kyseisten riistanhoitoyhdistysten alueilla 10.9.2006 ­ 19.9.2006. Metsoa saa Mäntän seudun, Ruoveden, Kurun ja Virtain riistanhoitoyhdistysten alueilla metsästää 10.9.2006 ­ 30.9.2006. Muuten noudatetaan asetusten mukaisia metsästysaikoja. Pohjois-Savo: Metson metsästysaika on Iisalmen, Kuopion, Lapinlahden, Maaningan, Riistaveden ja Siilinjärven riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9.15.10. Uusimaa: Metso ja peltopyy on rauhoitettu koko piirin alueella. Riistanhoitopiiri voi antaa hakemuksesta luvan poiketa tässä päätöksessä määrätystä peltopyytä koskevasta kiellosta silloin, kun metsästysoikeuden haltija on ryhtynyt alueellaan merkittäviin toimenpiteisiin peltopyykannan elvyttämiseen palautusistutuksin. Poikkeuslupaa on metsästysoikeuden haltijan haettava kirjallisesti riistahoitopiiriltä. Hakemuksessa on kuvattava peltopyykannan hoitamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä alue jolle poikkeusta haetaan. Metsäkauris on rauhoitettu Askolan-Pukkilan, Lapinjärven, Liljendalin, MyrskyläArtjärven, Pernaja-Loviisan, Pornaisten ja Ruotsinpyhtään riistanhoitoyhdistysten alueella. Varsinais-Suomi: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. MUUTOKSENHAKU Näihin päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle: postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde: (09) 6811 500 telekopio: (09) 6811 5010 sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika: klo 8.00 - 16.15 Valitusaika on 30 vrk alkaen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä.Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta. Riistanhoitopiirien tekemät metsästysajan rajoitukset julkaistaan Metsästäjä ­lehdessä 4/2006.Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat saatavissa riistanhoitopiireistä. RIISTANHOITOPIIRIT 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Simo Syrilä jatkaa hallituksen puheenjohtajana Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous oli koolla Tampereella Holiday Club Tampereen Kylpylässä 21.5.2006. Edustajakokous valitsi järjestölle uuden hallituksen, pohti varainjakoa ja jyrähti voimakkaasti luonnonsuojelualueiden perusteettomia metsästyskieltoja vastaan! Kokouksen yhteydessä jaettiin myös valtakunnallinen Eräjournalistipalkinto. jäsenten valintaa varten maa on jaettu kolmeen valinta-alueeseen seuraavasti: 1) Pohjois-Suomen valinta-alue käsittää Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien toimialueet; 2) ItäSuomen valinta-alue käsittää Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymen, PohjoisSavon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien toimialueet; sekä 3) LänsiSuomen valinta-alue käsittää EteläHämeen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja VarsinaisSuomen riistanhoitopiirien toimialueet. Hallituksen jäsenet valitaan riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. ® Metsästäjäin Keskusjärjestön ylin päättävä elin Edustajakokous oli tosi toimissa toukokuun lopulla. Niin kuin koko metsästäjäorganisaatiossa, oli myös MKJ:ssä vaalivuosi ja Edustajakokous sai valita järjestölle uuden hallituksen. Metsästyslain säädösten mukaisesti järjestön koko hallitus oli erovuorossa. Metsästyslain 59 a § mukaan Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen Puheenjohtajasta äänestettiin Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Simo Syrilä Pohjanmaalta. Hän voitti äänestyksessä vastaehdokkaansa Tauno Partasen Pohjois-Savosta. Syrilän henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Bror Blusi Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Muut hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä (suluissa) ovat: Harri Isomuotia, Satakunta (Karl Tammelander, Pohjois-Häme), Reinhold Jensen,Varsinais-Suomi (Otto von Frenckell, Uusimaa), Jukka Vierma, Lappi (Risto Hanhineva, Oulu), Tapani Pääkkönen, Kainuu (Ari Ohinmaa, Oulu), Ari Holopainen, Pohjois-Karjala (Tauno Partanen, Pohjois-Savo), Timo Isojärvi, Keski-Suomi (Einari Kapiainen, Kymi). Tämän lisäksi hallitukseen valittiin metsästystä lähellä olevan järjestäytyneen tahon edustajana MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola (osastopäällikkö Asko Niemi). Lisäksi hallitukseen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön määräämänä ylitarkastaja Ville Schildt (johtaja Risto Timonen). Varainjaosta kädenvääntöä Kokouksen kovin kädenvääntö käytiin järjestön uudesta varainjakomallista. Toimihenkilötyönä Edustajakokouksen antaman toimeksiannon mukaisesti tehty varainjakomalli sai vastaehdokkaakseen Etelä-Savon riistanhoitopiirissä valmistellun esityksen. Kokousta edeltävänä iltana oli sorvattu myös esitysten keskiväliltä eräänlainen kompromissi. Kahden äänestyksen jälkeen alkuperäinen esitys voitti ja tilanne normalisoitui. Muista Edustajakokousesityksistä käytiin keskusteluja ja päätettiin ryhtyä toimiin saukon metsästyksen järjestelyjen muuttamiseksi. Pohjanmaan esitys perustui siihen, että nykymallin mukaisesti saukkoja voidaan pyytää luontodirektiivin poikkeuspykälien ja maa- ja metsätalousministeriön antaman määräyksen mukaan vain kalanviljelyslaitoksilta. Perusteluissa viitattiin siihen, että niin sanotuissa luonnonvesissä, hyvin hoidetuissa urheilukalastuskohteissa kuten koskissa, saukko saattaa
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 7 Metsästäjäin Keskusjärjestön uusi hallitus potretissa: eturivissä Reinhold Jensen, Harri Isomuotia, Simo Syrilä, Tapani Pääkkönen ja Ville Schildtin varamies Risto Timonen. Takarivissä Ari Holopainen, Jukka Vierma, Timo Isojärvi ja Olavi Peltolan varamies Asko Niemi. kuten beagle, dreeveri ja basset. Edustajakokous hyväksyi esityksen yksimielisesti. Vastatuuleen joutui sitä vastoin Ruotsinkielisen Pohjanmaan toinen ajavia koiria koskeva esitys eli metsästyslain muuttaminen siten, että ajavaa koiraa voitaisiin käyttää ketunmetsästykseen nykyisen helmikuun lopun sijasta maaliskuun 20. päivän loppuun. Tämä esitys ei saanut vastakaikua kokousväen keskuudessa ja esitys vedettiin pois. Metsästyskiellot puhuttivat Edustajakokous keskusteli hyvin vakavasävyisesti metsästyksen jatkuvasta perusteettomasta vaikeuttamisesta. Erityisesti keskustelua sävytti esillä oleva luonnonsuojelulain muutos. Lisäksi oltiin erityisen huolestuneita viimeaikaisesta kehityksestä Natura 2000 alueita perustettaessa, että niihin usein kategorisesti liitetään metsästyskielto. Kokousväki muisti hyvin elävästi silloisen ympäristöministerin, vihreiden Pekka Haaviston, ja koko ympäristöhallinnon vakuuttelut siitä, että Natura ei tule vaikuttamaan metsästykseen. Nyt, kun näille samoille alueille järjestään esitetään metsästyskieltoa ­ hirven ajo mahdollisesti vielä sallittaisiin ­ ei kokousväki voinut enää olla reagoimatta. Kokous päätti antaa asiasta julkilausuman, joka on ohessa kokonaisuudessaan. o KLAUS EKMAN Puheenjohtajan nuijaa Tampereella käytti Veikko Ahola Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiristä aiheuttaa erinomaisen suurta vahinkoa. Närhi ja naakka halutaan myös takaisin rauhoittamattomien lintujen luetteloon. Keski-Suomen riistanhoitopiirin esitys närhen aiheuttamiin metsäkanalintujen pesätuhoihin perustuen hyväksyttiin ja pontena esitykseen lisättiin myös naakka, jonka kannat ovat voimakkaasti viime aikoina kasvaneet. Hirvieläimiä ajavan koiran säkäkorkeutta nostettava! Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli uusinut jo muutaman vuoden vanhan esityksen siitä, että hirvieläinten metsästyksessä käytettävän ajavan koiran säkäkorkeutta nostettaisiin. Nykyinen 28 senttiä mahdollistaa vain mäyräkoirien käytön ko. metsästyksessä. Nyt tavoitteena on saada laillisiksi myös muut hitaat ajavat koirat 7 Alustuksia kuuntelivat vakavina ylijohtaja Seppo Havu ja puheenjohtaja Simo Syrilä eturivissä ja heidän takanaan erikoistutkija Sauli Härkönen Metlasta, ylijohtaja Eero Helle RKTL:stä sekä metsästysneuvos Seppo Mattila ja apulaisosastopäällikkö Christian Krogell MMM:n kala- ja riistaosastolta. METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 8 JULKILAUSUMA Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Metsästys tulee pääsääntöisesti sallia luonnonsuojelualueilla! I Suomen yli 300 000 metsästäjää ovat huolestuneena seuran- neet metsästysmahdollisuuksien jatkuvaa ja perusteetonta rajoittamista. Paraikaa on Suomen Natura 2000 ­verkoston toteuttaminen käynnissä. Lähiaikoina perustetaan Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille arviolta 1200 lakisääteistä luonnonsuojelualuetta.Tämän lisäksi laajennetaan lukuista määrää jo perustettuja luonnonsuojelualueita.Tämä ilmenee lausunnolla olleesta luonnonsuojelulain muutosesityksestä. Lisäksi Pohjois-Suomenkin luonnonsuojelualueilla metsästys voitaisiin kieltää, mikäli siitä katsottaisiin olevan haittaa alueen muulle käytölle. Jos metsästäminen kielletään jo luonnonsuojelualueen perustamissäädöksessä, sitä ei voida enää myöhemmin sallia. Natura 2000 ­verkosto käsittää noin viisi miljoonaa hehtaaria. Pinta-alasta lähes puolet on suunniteltu luonnonsuojelulailla toteutettavaksi.Tämän lisäksi lainsäädännön muutosesitys mahdollistaa uusien alueiden liittämisen jo perustettuihin suojelualueisiin, jolloin jo voimassa olevat rauhoitussäännökset tulevat sellaisenaan voimaan. Natura-ohjelmaa aikanaan laadittaessa kaikissa ympäristöhallinnon tiedotteissa ja muistioissa kerrottiin, että Natura ei rajoita metsästystä. "Vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttää, metsästystä rajoitettaisiin." Sama linjaus löytyy myös valtioneuvoston Naturapäätöksestä. Tiukkoihin metsästysrajoituksiin ei ole tarvetta muuta kuin äärimmäisissä tapauksissa, eikä varsinkaan silloin, kun suojellaan esimerkiksi suokasvillisuutta, vanhaa metsää, lehtokasveja, ja vaik- kapa eläinten elinympäristöjä. Onko metsästyksenvastaisen ideologian toteuttamisessa tarkoitus pyhittämässä keinot? Metsästyksen kieltäminen ei ole tarpeen vain sillä perusteella, että jotkin ympäristöhallinnon virkamiehet eivät pidä metsästämisestä! Perinteiseen suomalaiseen ajatteluun on kuulunut, että luontoon sopivat niin ulkoilijat, marjastajat, sienestäjät, metsästäjät kuin elinkeinonharjoittajatkin. Sopu on vallinnut luonnossa eri käyttäjäryhmien välillä eikä ristiriitoja aikaisemminkaan ole esiintynyt. Erilaiset käyttömuodot voidaan jatkossakin sovittaa yhteen myös luonnonsuojelualueilla. Edes kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kriteerit kansallispuistoille eivät edellytä metsästyksen tai kalastuksen kieltämistä - vaikka tosin usein niin väitetään. IUCN:n kriteerien mukaan hyödyntämistä, mukaan lukien metsästystä ja kalastusta, voidaan rajoittaa vain jos ne vaarantavat kansallispuiston suojelun tarkoituksen. Sama periaate ilmaistaan myös Natura-alueita edellyttävässä/käsittelevässä luontodirektiivissä. Miksi sitten meillä Suomessa lievemmän suojelutarpeen omaavilla muilla luonnonsuojelualueilla pitäisi metsästys kieltää tai sitä perusteettomasti rajoittaa? Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous edellyttää, että kategorisista metsästyskielloista luonnonsuojelualueilla on luovuttava. Luonnonsuojelulakia tuleekin muuttaa siten, että metsästys sallitaan ja sitä voitaisiin rajoittaa vain, jos se on tarpeen erityisen perustelluista syistä.Tämä olisi myös valtioneuvoston Natura-alueiden perustamista koskevan päätöksen mukaista. Jere Malinen on vuoden 2005 Eräjournalisti I Metsästäjäin Keskusjärjestö jakoi vuoden 2005 Eräjournalistipalkinnon Edustajakokouksessaan Holiday Club Tampereen Kylpylässä. Vuonna 2002 perustettu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt neljännen kerran ja palkintosääntöjen mukaan se voidaan jakaa toimittajalle tai muutoin erätiedotuksen parissa ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto voidaan jakaa eräaiheisesta painotuotteesta, radio- tai televisio-ohjelmasta tai muusta elektronista mediaa varten valmistetusta eräaiheisesta tuotteesta. Palkinto voidaan jakaa myös pitkästä ja ansiokkaasta urasta erätiedotuksen tai ­journalismin parissa. Eräjournalistipalkintoehdokkaiden joukossa oli useita ansioituneita henkilöitä ja tuotantotiimejä. Palkintoraati nosti tällä kertaa ehdokkaiden kärkinimeksi toimittaja Jere Malisen Tuusmäeltä. Jere Malinen on erittäin tuottelias, moniin eri tiedotusvälineisiin juttuja tekevä ammattilainen. Erityisenä ansiona raati näki hänen saavuttamansa vakaa asema Helsingin Sanomien erätoimittajana, jossa kohderyhmänä nimenomaan on koko ajan se ei-metsästävä suuri yleisö, jolle metsästyksen ilosanomaa pitääkin pyrkiä jakamaan. Malinen kirjoittaa elävästi ja kiinnostavasti ja sopivasti popularisoiden vaikeistakin asioista journalistin perusperiaatteista tinkimättä. Näkyminen ja riista-asian edistäminen myös metsästyksen kannalta tärkeän sidosryhmän eli metsäsektorin puolella on merkittävä lisä Malisen ansioihin. Malinen on myös ollut aktiivinen kirjaproduktioissa, joista viimeisin, vaikkakin ei enää palkinnon myöntöperusteisiin mahtuva on juuri ilmestynyt "Hirvenmetsästyksen käsikirja", jonka Malinen on ansiokkaasti toimittanut. Hän on siten toiminnallaan merkittävästi edistänyt suomalaista riistataloutta ja sen yleistä hyväksyntää suuren yleisön keskuudessa. Vuoden 2005 Eräjournalisti on Jere Malinen ja hymy on herkässä. Vasemmalla MKJ:n hallituksen puheenjohtaja Simo Syrilä ja oikealla palkintoraadin puheenjohtaja Tapani Pääkkönen. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 8
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 9 ILMAINEN PALVELU Metsästysmahdollisuudet ­ uusi palvelu Internetissä Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi 1.6. 2006 uuden Metsästysmahdollisuudet ­palvelun osana Riistainfo-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi . Jo aiemmin palvelussa on ollut toiminnassa Usein kysytyt kysymykset, eli FAQ ­ osio. TARJOA TAI SELAA! Palveluun voit tallentaa kirjautumisen jälkeen vaihtometsästys- tai kaupallisia ilmoituksia. Selaaminen ei vaadi kirjautumista.Tälle hetkellä palvelussa onkin selattavissa useita kymmeniä kaupallisia metsästystä tarjotaan ­ilmoituksia. Useissa tapauksissa metsästäjien haaveena ei kuitenkaan ole kaupallinen toiminta, vaan sopivan vaihtometsästysmahdollisuuden löytäminen.Vaihtometsästyshän tarkoittaa sitä, että vaihdetaan ilman rahallista korvausta jokin itsellä vaihdettavissa oleva metsästysmahdollisuus johonkin kiinnostavaan muualla olevaan mahdollisuuteen. Periaatteena vaihtoilmoituksissa on, että tallentaessaan ilmoitusta, voi kirjata ilmoitukseen vastikkeeksi haluamansa mahdollisuustyypin. Näin hakutuloksesta voi heti nähdä, kuka tarjoajista haluaisi itsellä tarjolla olevaa mahdollisuutta. Kahden edellä mainitun lisäksi palvelussa on vielä kolmas vastiketyyppi, eli sopimuksen mukaan. Nämä tapauskohtaisesti sovittavat mahdollisuudet voivat olla esimerkiksi sorsastusta osakaskunnan myymillä vierasluvilla. HAUN TULOS Klikkaamallla jokin ilmoitus esimerkiksi ylläolevasta hakutuloksesta lähempään tarkasteluun, saadaan näkyviin kaikki kyseisen ilmoituksen julkaistavaksi tarkoitettu tieto. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Palvelu tarjoaa ilmoituksen jättäneille heidän ilmoitustensa katselukertojen määrän sekä ilmoitukseen tulleiden yhteydenottojen määrän. Ilmoittaja voi siten tarkastella kuinka monta kertaa hänen ilmoituksensa on avattu lähempään tarkasteluun. VAIHTOTOIMINTA KÄYNTIIN! Syksy on tulossa ja viimeistään tämän lehden ilmestymisen aikoihin alkaa paatuneimpienkin metsämiesten ja ­naisten mieli suuntautua alkavan metsästyssyksyn suunnitteluun. Nyt kannattaa ottaa härkää sarvista ja tutustua uusiin mahdollisuuksiin. Monissa metsästysseuroissa voi vaihtometsästystoiminta avata uusia ja perin odotettuja uria seuran luutuneille toimintamalleille. Vaihtometsästyksestä voi parhaassa tapauksessa muodostua seuratoiminnankin puitteissa pitkäaikaisia perinteitä ja perin arvokkaita yhteistyökuvioita. ILMOITA ILMAISEKSI 9 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 10 Jo 10 vuotta Erätukun tuotekehitystä Jälleen uutta metsästäjille. E Erätukku on kymmenen toimintavuotensa aikana kehittänyt arvostettuja ­ ja alalla johtaviksi nousseita ­ tuotteita metsästäjien ja ulkonaliikkujien käyttöön yhteistyössä useiden testilaboratorioiden kanssa. Erätukun suoramyyntitavalla ei synny välikäsien kuluja. Siksi alan viimeisimmät teknologiset uutuudet ovat olleet kauttamme heti kaikkien ulottuvilla erittäin edulliseen hintaan. Erätukusta on kasvanut Suomen arvostetuin erätuotteiden ostopaikka. (Taloustutkimus 4/2004) JahtiJakt kalvopuvuille testimenestystä Uudet keksinnöt mullistavat metsästyksen Erätukun ja testilaboratorioiden yhteistyönä on juuri kehitetty uusi SCENTECHTM-hajunestoteknologia. Se poistaa merkittävästi ihmisen kehon tuottamaa hajua, jolloin pääset huomaamattomasti lähemmäs riistaa. Tämä uusi huippuominaisuus on uusissa JahtiJakt PREMIUM-puvuissa ja kengissä! Toukokuussa 2006 yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa tehdyssä metsästäjätutkimuksessa JahtiJakt oli ylivoimaisesti suosituin kalvollinen metsästyspuku. JahtiJaktin valinneet olivat myös kaikkein tyytyväisimpiä pukunsa ominaisuuksiin. Kesäkuun Metsästys ja Kalastus -lehden kalvopukutestissä JahtiJakt voitti hengittävyydellään. Tampereen teknillisen yliopiston älyvaatelaboratorion uusimmassa kesäkuun 2006 testiraportissa Air-Tex kalvo sai korkeimmat arvot vedenpitävyydessä. Ja uusimmassa Maastossa-lehden laajassa metsästyspukutestissä Jahtijakt-kalvopuku oli testivoittaja. Uusi jahtikenkä syrjäyttää kumisaappaat Uusi JahtiJakt PREMIUM -jahtikenkä on jättiharppaus uuteen mukavuuteen. Kenkä on täysin vedenpitävä ja hengittävä. Jalat pysyvät kuivina ja parhaiten tuettuina kaikissa oloissa. Kumisaappaiden aiheuttamat suonenvedot voidaan nyt unohtaa. Kengissä on myös ainutlaatuinen SCENTECHTM hajunesto. JahtiJakt-kalvopuku jokaiseen hintaluokkaan Nyt valittavanasi on kolme erilaista JahtiJakt AIRTEX® -kalvopukua eri hintaluokissa. Tutustu pukuihin ja katso rajut juhlatarjoukset sisäsivuilta. SCENTECH pintakäsittely AIR-TEX TEFLON hajunesto JahtiJakt AIR-TEX kalvopukujen valintataulukko JahtiJakt AIR-TEX JahtiJakt AIR-TEX PRO JahtiJakt AIR-TEX PREMIUM 300 450 650 Tähtäinkiikarien ja VHF-puhelimien uusi aika alkoi Erätukku teki mittavan valmistussopimuksen alan huippumerkkejä valmistavien kiikari- ja VHF-tehtaiden kanssa. Nyt saat huippu- vastaava kaupassa HINTALUOKKA kalvo
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 11 jille. Ensimmäisenä Suomessa! i Tässä lehdessä: 10-vuotiskampanjaetu! sivu 15 sivut 18-19 Testimenestys! Uu tuu s! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® PRO -kalvopuku Uu tuu s! Uudet JahtiJakt PRO -tähtäinkiikarit Uu tu us! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® PREMIUM -kalvokenkä luokan tähtäinkiikarit ja VHF-radiopuhelimet murto-osahinnalla totutusta! Kokeile kaksi viikkoa ja totea laatu! U u utu s! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® -kalvopuku Uu tuu s! Pointer KoiraGPS - uutuus esittelyssä North ICE AIR-TEX® - suosikkikalvopuku ulkoiluun tu Uu us! GPS laitteet maastoon www.eratukku.fi takakansi sivu 28 Uu tuu s! Rinkka ­ vaeltajan toive toteutettuna! sivut 96-97 sivut 84-85 Vantaan Tammistoon avattiin uusi Erätukun tehtaanmyymälä. Netti-, kuponki- ja puhelintilausten lisäksi Erätukun tarjoukset saat nyt myös tehtaanmyymälöistämme, joita on nyt siis Vantaalla ja Oulussa. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15. Myös Erätukku-Klubin suosio on kovassa kasvussa. Klubin jäsen saa aina ensimmäisenä tiedon uusista tuotteista ja tulevista eduista. Liity mukaan tilauskupongilla tai www.eratukku.fi. Asekaappien mahtivalikoima sivut 62-63 sivut Vantaalle uusi tehtaanmyymälä 60-61 Asiantuntijajoukkomme monipuolistuu vuoristokiipeilyn ammattilainen Veikka Gustafsson tuli asiantuntijaksi Erätukun hallitukseen. Veikka on myös aktiivimetsästäjä. sivu 59 Veikka Gustafsson mukaan Erätukku-tiimiin U u utu s! Uusi JahtiJakt VHF -jahtimiehille yhteydenpitoon sivut 50-53 sivut Juh lae rä! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® PREMIUM -kalvopuku -mukana hajunesto 44-49 sivut 32-35 sivut 20-23
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 12 Kyyhkynmetsästyksen jalo taito Tiedustelua, naamiointia ja harhauttamista Kyyhkyjahti vaatii onnistuakseen vaivannäköä, saalistusviettiä ja metsästystaitoa. Kaikki ei ole kuitenkaan ole metsästäjästä kiinni, sillä kyyhkyn pesinnän edistyminen ja viljojen sekä herneiden kypsymisaikataulu ovat tärkeitä muuttujia kyyhkyjahdin kaavoissa. Asetelman salliessa ja taktiikan onnistuessa voi tuloksena olla unohtumaton aamu vainioiden keskellä. pot ja autot alkavat liikkua tiedusteluretkillään viljelysteillä. Kyyhkynpyytäjät arvioivat satonäkymiä. Tosin hieman käänteisesti, sillä siinä missä maanviljelijän sydäntä riipaisee lakopellon tienoilla, saattaa kyyhkypaikan etsijä myhäillä tyytyväisenä... tähän. Uteliaat silmät kurkkivat myös peltojen reunojen kuusikoihin ja jokivarren puuryhmien alle. Pyyntitaktiikka vaihtuu tarvittaessa kunkin vuoden olosuhteiden mukaan. Pyyntialueen peltojen kasvivalikoima ja niillä viljeltävien kasvilajien kypsymisen edistyminen jahdin alla vaikuttaa kyyhkysten käyttäytymiseen ja pyytäjän päätöksentekoon. parvissa ruokailemassa tietyillä pelloilla. Kyyhkyjen suosimia viljelykasveja ovat (epätieteellisessä paremmuusjärjestyksessä): herne ­ syysvehnä ­ ruis Vaikka yllämainitut kasvilajit ovat kyyhkyjen suuressa suosiossa, ei metsästäjän kannata vielä heitellä voltteja riemusta, vaikka niitä metsästysalueella viljeltäisiinkin. Peltojen "kyyhkykelpoisuuteen" liittyy monia muitakin tekijöitä kuin kasvilaji. Herne on kyyhkyjen ykkösvaihtoehto, kunhan se on kypsää ja harvakasvuista. Kyyhkyn ateriaherneen on oltava niin tuleentunutta, että palot rapsahtelevat auki pienestäkin kosketuksesta. Vihreinä rehottaviin kasvustoihin eivät kyyhkyt tule, koska ne eivät saa tuoreita palkoja auki ja herneitä nokkaansa. Ne eivät myöskään laskeudu korkeaan hernekasvustoon, sillä lintujen on petojen pelossa nähtävä 12 hyvin ympärilleen. Veden vaivaama, harva, ruskehtavan kypsä tai jo korjattu hernepelto on sen sijaan täydellinen kyyhkyjahdin kulissi. Myös syysvehnän ja rukiin on oltava kypsää ja lakoontunutta tai korjattua, jotta ilmatoiminta käynnistyisi. Muille vilja- ja kasvilajeille jää suunnitelma A:n toteuttamisen osalta lähinnä pakkopullan rooli; niitä syödään jos muuta ei ole. Mulloksella olevat peltokaistaleet ja avokesannot ovat myös kyyhkyjen mieleen ja monet metsästäjät äestävät tarkoituksella kyyhky- ® Parhaimmat kyyhkystrategit alkavat suunnitella kyyhkyjahdin avauksen taktiikkaa jo vuodenvaihteen tienoilla ­ metsästysvuoden nimittäin, se vaihtuu elokuun alussa ja pyytäjien polkupyörät, mo4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Suunnitelma A: peltopassi Kyyhkyjen ruokailutottumukset sanelevat parhaat peltopassipaikat. Metsästäjän kannattaa valita tämä jahtitaktiikka lähes aina kun se on mahdollista eli silloin kun kyyhkyt käyvät
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 13 mulloksia, joihin ripotellaan hernettä evääksi. Naamioituminen ja kuvat Sopivan alueen löydyttyä valmistellaan passitus niin, että voidaan ampua kyyhkyjä, jotka ovat laskeutumassa pellolle syömään. Tässä korostuu tarkan tiedustelutoiminnan merkitys; yleensä kyyhkyt pyrkivät syömään vain tiettyyn kohtaan pellossa ja siitä sivussa oleva pyytäjä jää armotta paitsioon. Hakeudu tapahtumien keskipisteeseen sillä tavoin, että ampumamatkaksi tulisi 20 - 25 metriä. Jos metsästäjä on hyvin naamioitunut, pääsee hän ampumaan matalalla lentäviä tai jopa laskeutuvia kyyhkyjä. Passipaikan naamioimisessa voidaan käyttää hyväksi pelto-ojien ja metsänreunan pensaita. Niiden suojassa pärjää usein pelkillä maastonvärisillä vaatteillakin, kunhan ei liiemmin liiku ja kiskaisee vielä naamiohupun kasvoilleen ja ohuet tummat hanskat käteensä. Jos pensaita ei löydy, voi ojan reunalle viritellä naamioverkon tukikeppien varaan. Kuvien avulla luodaan kyyhkyille pettävä mielikuva paikan turvallisuudesta. Tutulla ruokailupaikalla oleva kuvaryhmä häivyttää kyyhkyjen viimeisetkin epäilyt ja ne kahahtavat eineelleen kursailematta. Matkalennossa olevat kyyhkyt eivät puolestaan juuri kuville kurvaa, sillä ne ovat menossa muualle syömään. Kuvat toimivat parhaiten nimenomaan niillä kohteilla, joilla kyyhkyt ovat tottuneet ruokailemaan. Kuvien käytöstä ja sijoittelusta on paljon ohjeita, joiden hienouksista kyyhkytkään eivät aina tunnu olevan tietoisia. Joskus kuvat toimivat ja joskus eivät. Alkukaudesta kuvia voi olla vähemmän ja lukumäärää pohdittaessa kannattaa muistella tiedustelutietoja; sopiva kuvaryhmä on hieman silloin havaittujen lentoryhmien kokoa suurempi. Myöhemmin syksyllä TIHKUSADETTAKAAN EI KANNATA SÄIKÄHTÄÄ, KYYHKYT LENTÄVÄT KYLLÄ EIVÄTKÄ OLE YHTÄ ARKOJA JA TARKKAAVAISIA KUIN KIRKKAALLA KELILLÄ. Tiedustelu ja naamioituminen kuuluvat kyyhkynmetsästäjän pakollisiin taitoihin. Ruokailupeltojen käyttöä on seurattava aina jahtia edeltävään iltaan saakka, sillä ne vaihtuvat nopeasti ravintokasvien kypsyessä. Muutaman päivän ikäinen tiedustelutieto on kyyhkyjahdissa jo vanhaa. kuvia voidaan tarvita jopa 20 - 30 kappaletta. Kuvat tulee sijoittaa siten, että kuvien pyrstöpuolella on laskeutumistilaa. Kyyhkyt tuppaavat mielellään jonon jatkeeksi ja nokkela kuvastaja järjestääkin kaaveensa siten, että kiitorata ja laskeutumisalue sijaitsevat suoraan hänen haulikonpiippujensa edessä. Suunnitelma B: lepopuut ja lentoreitit Usein sattuu niin, että pyyntialueelta ei löydy kyyhkyjä kiinnostavaa kyp- sää syötävää. Saaliilla mitattu kyyhkyjahdin tulos jää tällöin yleensä vaatimattomammaksi kuin peltopassissa. Pyytäjän on sovellettava taktiikkaa, joka vaatii vieläkin enemmän tiedustelutaitoja ja paikallistuntemusta. Vaikka ruokakohteita ei pyyntialueella olisikaan, löytyy sieltä usein kyyhkyjen lepopuita tai vakiolentoreittejä. Niiden avullakin voi saada saalista. Kyyhkyt käyttävät lepopuinaan mieluiten peltoalueiden reunakuusikoita, joiden sijainti on kartoitettava jo ennen jahtia. Kyyhkyt löytyvät kortteereistaan keskipäivällä tai myö- Kyyhkynpyytäjän muistilista I aamulento noin 5:30 - 9.00 ja iltapäivälento noin 14.30 ­ 18.00 I sopivin supistus 1/4 tai 1/2, haulikoko 2,50 - 3,00 milliä, ampumamatka alle 30 metriä I älä kulje pelloilla, joilta satoa ei ole korjattu I älä metsästä asutuksen lähellä, ampuminen on kielletty 150 metriä lähempänä asutusta ja fiksu metsästäjä jättää vapaaehtoisesti tätäkin pidemmän etäisyyden I kerää hylsyt ja muut roskat, metsästäjä ei roskaa luontoa hemmin illalla. Siipien pauke ja harmaiden höyhenten kuvioima kuusikon sammalpeite ovat taktikolle mieluisia johtolankoja. Pellonreunakuusikoiden lisäksi lepopaikkoja löytää jokivarsien varttuneista haapa- ja kuusiryhmistä. Metsästäjä naamioituu puiden alle ja tiputtaa puihin laskeutuvat kyyhkyt harkituilla laukauksilla. Varsinkin jahdin aloituksessa kuusikkokytät menestyvät, sillä linnut liikkuvat silloin paljon ja niitä kertyy lepopaikoille tiuhaan tahtiin. Taktiikka toimii etenkin silloin kun ruokailupellot ovat tiheästi passitettuja. Kyyhkyn matkalennossa oleva, päättäväisesti väärään suuntaan etenevä harmaa siluetti on valitettavan tuttu näky kyyhkynpyytäjälle. Ruokamaa on toisaalla, mutta pyytäjä voi silti onnistua, sillä kyyhkyjen lentoreitti kulkee usein tiettyjen maamerkkien kautta. Ne voivat lentää säännöllisesti pellon keskellä olevan metsäsaarekkeen, puuryhmän tai yksittäisen puun kautta vaikka olisivatkin matkalla aterioimaan muualle. Lentoreitin varrelle hakeutuminen voi tuoda tulosta, mutta ampumamatkat ovat pitempiä ja kyyhkyjen lentonopeudet suurempia kuin ruokailupaikoilla. Harkintaa ja ampumataitoa tarvitaan kosolti. Suunnitelma C: epäonnistunut tiedustelu Kyyhkynkään kyniminen etukäteen ei kannata; itse olen monta kertaa mielessäni valmistellut perheen juhlaateriaa jo jahdin kynnyksellä. Tänä vuonna kyyhkyjä riittää ja parvet ovat suuria... Avajaisaamu on kuitenkin saattanut kulua ilman laukaustakaan. Muutama kyyhky on yleensä sentään nähty ­ noin 300 metrin päässä matkalennossa. Kyyhkyt ovat viime hetkellä löytäneet paremman ruokamaan jostakin tai ensimmäisestä poikueesta koostuneet parvet ovat lähteneet muuttomatkalle jo ennen jahtia. Isot parvet jahtikauden alla ovat usein huono merkki, sillä ne starttaavat pian. Paras tilanne on silloin, kun jahtialueella lentelee useita, muutaman kyyhkyn pienparvia. Tiedustelun epäonnistuessa tuppaa aamupassi kulumaan selitellessä, mutta pian on ryhdistäydyttävä. Jos lintuja ei näy pellolla aamulla, ei niitä yleensä näy siellä iltapäivälennonkaan aikana. Tarvitaan lisätiedustelui- "Ruskettuneet" hernepellot ja lakoontuneet syysvehnäpellot ovat kyyhkynmetsästyksen kuumia paikkoja. 13 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 14 ta uusille peltoalueille. Matkalennossa olevien kyyhkyjen lentosuunta voi antaa vinkin uudesta ravintokohteesta. Jos linnut näyttävät lentävän säännönmukaisesti samaan suuntaa, selvitä syy siihen. Parhaassa tapauksessa löytyy aivan uusi jahtipaikka, jonka ravintovarat ovat elokuun lämmössä kypsyneet kyyhkyille maistuviksi vasta viimeisen tiedusteluretken jälkeen. Kyyhkyjahdin käyttäytymisetiketti Noutavan koiran käyttö on suositeltavaa, sillä kyyhkyjahdin avauksen aikaan on viljelyskasvien sato pääosin korjaamatta. Tällaisille pelloille EI saa mennä saaliinhakuun ilman erityistä lupaa. Koira korjaa saaliin siististi talteen. Varoituksen sana on paikallaan etenkin nuorille metsästäjille; ensimmäisten kyyhkypudotusten innostamanakaan ei saa lähteä viljapellolle tramppaamaan. Uskallan nyt jo tunnustaa, että olisin nuorena metsästä- jän alkuna itsekin ansainnut tulla Pohjanmaalla erään ruispellon viereisessä luomassa uitetuksi, sen verran rouheasti taisin pudottamiani kyyhkyjä pellosta haeskella... Olen kyllä jo nyt pikkuisen rauhoittunut näissä pyyntihommissakin. Kannattaa muistaa, että metsästysseura voi joutua vaikeuksiin yhdenkin jäsenensä töppäilyiden takia. Parhaat pyyntipaikat sijaitsevat usein lakoon menneillä viljapelloilla tai hernepelloilla, mutta koska satoa ei ole korjattu, on kuvienkin asettelu niille kiellettyä, ellei siihen saada erillistä lupaa viljelijältä. Usein he suhtautuvat asiaan myönteisesti, kunhan lupaa menee reilusti kysymään. Mitä eroa on nuorella ja vanhalla kyyhkyllä? I Nuorelta sepelkyyhkyltä puuttuu kaulan valkoinen laikku, joka on vanhalla yksilöllä niin selkeä, että se erottuu lennossakin. Muitakin eroja löytyy, jopa niin paljon että nuoren ja vanhan kyyhkyn voi erottaa toisistaan vielä lautasellakin; toinen annoslintu maistuu murealta ja toinen kumipallolta. Siinä missä nuoret kyyhkyt kypsyvät riistaruoaksi tunnissa ­ kahdessa, vaativat vanhat kyyhkyt useiden tuntien kypsymisajan. Nuoret ja vanhat on järkevää erotella jo perkausvaiheessa toisistaan ja pakastaa sekä valmistaa ne ruuaksi omissa erissään. Kyyhkyjä kannattaa kypsyttää pitkään miedolla (125) lämmöllä. Kun liha alkaa irtoilla luista, on herkku valmis. ja usein käy niin, että ensimmäinen on lähtenyt muuttomatkalle jo ennen jahdin alkua ja toisen poikueen linnut eivät ole vielä parveutuneet. Tällöin saalis jää yleensä vähäiseksi. Vainioiden yllä liihottelee vain muutamia yksittäisiä kyyhkyjä, joista osa on emolintuja. Metsästäjän on syytä välttää tällaisten emolintujen pudottelua, sillä niillä voi olla vielä poikueen huolto kesken. Jos avajaisasetelma ei satu suosimaan kyyhkynpyytäjää, kannattaa jahtiin suunnata vielä syyskuussakin. Sato on korjattu pelloilta ja kyyhkyt pörräävät keltaisilla sänkivainioilla suurina parvina. o JARKKO NURMI riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Tila Kyyhkyjahti ei lopu avajaispäivään Kyyhkyjahdin saalis on yleensä kiinni muutamasta päätekijästä; linnuille sopivien ruokailupeltojen määrästä ja niiden kypsymisasteesta metsästysalueella ja parveutumisen vaiheesta. Kyyhky tuottaa ainakin Etelä-Suomessa säännöllisesti kaksi poikuetta Kyyhkynmetsästyksen erikoisuuksia Pienoiskiväärijahtia ja kyyhkykyntteliköitä Kyyhkyjä voi pyytää monin erin tavoin; kaikki eivät tartu haulikkoon, vaan jotkut ovat mieltyneet äänenvaimentimella varustetun pienoiskiväärin käyttöön. Hiljaista ja tehokasta, tarkkojen ampujien hommaa. Eräät taas haluavat kehitellä uusia pyyntikikkoja, joista useimmat haudataan hiljaisuudessa ­ tai sitten jahtikavereiden hilpeiden kommenttien kera. Saapa nähdä kuinka kyyhkykynttelikön käy? ® Pienoiskiväärijahdin ampumapaikkoja valittaessa on kiinnitettävä suurta huomiota turvallisuuteen, sillä pienoiskiväärin luoti voi kyyhkyyn osuttuaankin lentää pitkälle. Laukausten on suuntauduttava aina selkeästi ylöspäin ja matalia laukauksia ei saa ampua lainkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa puiden latvaosiin ampumista, sillä tavoin, et- www 14 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 15 Erätukun 10-vuotisjuhlan kunniaksi: Tilaa 2, saat 150 :n lisäedun! Kun tilaat nyt samalla kertaa kaksi Erätukun tuotetta (vähintään á 99 ) tämän lehden tarjouksista, saat LISÄETUNA huippuluokan makuupussin kaupan päälle muiden etujen lisäksi! Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Kahdesta tilauksesta LISÄETU Juhlan kunniaksi TOIMI NÄIN: 1. Tilaa samalla kertaa KAKSI vähintään 99 :n arvoista Erätukun tuotetta tästä Metsästäjä 4/06 lehdestä, niin saat kaikkien muiden etujen lisäksi LISÄETUNA VELOITUKSETTA huippulaadukkaan NorthICE Tundra EXT-10 makuupussin, arvo 150 . Sinulle KAUPAN PÄÄLLE! (arvo 150 ) Tundra EXT-10 erinomaiset ominaisuudet: · Pintamateriaali 210T vettähylkivä Ripstop nylon · Erittäin ryhdikäs ja kestävä · Suojaa nukkujaa erinomaisesti kylmältä ja kosteudelta · Täytteenä 7-reikäinen Hollow fiber ontelokuitu · Ristikkäin ladottu Thermo kaksoisrakenne · Vuorikangas ylellistä soft polyesteriä · Anatomisesti oikein muotoiltu huppu suojaa päätä vaativissakin olosuhteissa · Lämpökaulus estää kylmän pääsyä sisälle pussin suuaukosta · Koko: 210x80x50 cm · Erittäin kevyt vain n. 1,75 kg · Kompressiopakattu, menee todella pieneen tilaan 2. Voit tilata samoja tai eri tuotteita valintasi mukaan. Anatomisesti muotoiltu 3. Neljän tuotteen tilauksesta saat jo kaksi makuupussia. 4. Voit tilata netistä, puhelimella tai kupongeilla. 5. Useammalla kupongilla tilatessasi nido kupongit yhteen kahdesta reunasta ja pistä postiin, kuponkien postimaksu on jo maksettu. 6. Voit lähettää kupongit ilman postimaksua myös kirjekuoressa. Maksamme kuoren postimaksun puolestasi, kun kirjoitat kuoren päälle: Erätukku, Tunnus 5013247, 90003 VASTAUSLÄHETYS Lämpökaulus Ylellinen sisus Kompressiopakattu 7. Voit tilata kaksi tuotetta myös kimpassa kaverisi kanssa. Tilaa tuotteet samalla tilaajatiedolla, sillä makuupussi lähetetään tilauksen tekijälle. Maksat myös vain yhdet toimituskulut. www.eratukku.fi
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 16 tä ampujakin on lähes saman puun juurella. Näin laukaukset suuntautuvat turvallisiin yläkulmiin. Asutuksen suuntaan ampumista on aina vältettävä, vaikka ampuisikin pystylaukauksia. Pienoiskiväärillä pyytäjä kääntää taajaan miehitetyille ruokailupelloille selkänsä ja hakeutuu kyyhkyjen perässä rauhallisiin lepokuusikoihin tai yksittäisten lepopuiden alle. Ruokailupeltojen etuvartiot ajavat usein kyyhkyt istuskelemaan ruokailupaikan reuna-alueille, joille pienoiskiväärin käyttäjänkin on hakeuduttava. Hän voi jopa tarkkailla jahdin alkua ennen kuin valitsee paikan, sillä kyyhkysten lepopaikat saattavat muuttua jahtia edeltävään tilanteeseen verrattuna. Usein ne alkavat kertyä peltojen metsäsaarekkeiden tiettyihin puihin, joista näkee hyvin ruokailupellolle. Sitkeä ja hyvin naamioitunut istuja voi napsia sellaisen alta huomattavasti enemmän kyyhkyjä reppuunsa kuin pellonlaitaan ahtaasti pakkautuneet haulikkoa käyttävät lajitoverit. Kyyhkykynttelikön tarina Kyyhkykynttelikön tarina sai alkunsa pornaislaisen hernepellon laidassa. Peltopudotuksiakin kertyi hiljalleen, mutta horisontissa silmiin pisti pienessä saarekkeessa sijaitseva lato, jonka vieressä kuivuneen koivun oksat haroivat eri ilmansuuntia. Se oli kyyhkyjen suosiossa vuodesta toiseen; kun puuhun laskeutui yksi kyyhkynen, tuli heti perässä muitakin. Paikan voisi varustaa helposti puuhun nousevalla kyyhkynkuvasarjalla. Suunnitelma hahmottui. Kolme kyyhkynkuvaa siipimuttereilla kiinni kynttilänjalkaa muistuttavaan puukehikkoon ja koko komeus sojottamaan kuivuneeseen koivuun. Kynttelikkö voidaan kiinnittää puuhun varisjahdissa oivalliseksi havaitulla naru/ris- sapyöräviritelmällä (mallipiirros muun muassa Metsästäjä-lehdessä 2/2000). Sitä käytettiin muutaman kerran Etelä-Suomessa ja muutaman kerran Pohjanmaalla ­ hyvin tuloksin, sillä lentävät kyyhkyt koukkasivat usein kynttelikön kautta tai yrittivät laskeutua kynttelikköpuuhun. Kyyhkynkuvat toimivat siis myös puihin ripustettuna. Jos kuvien nostamiseen käytetään yllämainittua naru/rissapyöräsysteemiä, on aina muistettava kysyä maanomistajan lupa! o JARKKO NURMI riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Kyyhkyjä voidaan ohjailla kuvien avulla puihinkin. Kuvat voidaan ripustaa oksiin esimerkiksi ongenvavan ja ripustuskoukkujen avulla. Vakiopassipuun voi varustaa myös kyyhkykyntteliköllä. Äänenvaimentimesta saadaan paras hyöty aliäänipatruunalla. Koska sen lähtönopeus on matala, on luodin oltava tavanomaista patruunaa painavampi, jotta pienoiskiväärille asetettu 150 joulen iskuenergiavaatimus piipunsuussa täyttyisi. Tarkista käyttämäsi panoksen iskuenergia panosrasiasta.
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 17 17 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 18 ILMOITUS Kevään ja alkukesän aikana julkaistut kolme eri testiä ja tutkimusta kertovat kiistatonta tietoa JahtiJakt PRO -kalvopuvun erinomaisesta vedenpitävyydestä, parhaasta hengittävyydestä ja korkeimmasta asiakastyytyväisyydestä. TESTIMENESTYS! Työterveyslaitos ja VTT toukokuu 2006: JahtiJaktilla tyytyväisimmät käyttäjät Tuoreiden tutkimusten perusteella on helppo ymmärtää JahtiJakt-puvun nopeasti saavuttama suosio ja markkinajohtajuus. Toukokuussa 2006 JahtiJakt arvioitiin kärkipuvuksi myös yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa tehdyssä laajassa metsästäjätutkimuksessa, jossa metsästäjiltä kysyttiin mm. heidän tyytyväisyyttään nykyiseen metsästysasuunsa. Kyselytutkimus osoitti, että JahtiJakt-puku on ylivoimaisesti suosituin ja sen valinneissa on eniten tyytyväisiä oman pukunsa ominaisuuksiin. Metsästys ja Kalastus -lehti 6/2006: "...liikkuvaa metsästystä harrastavat tietävät mitä merkitsee asun hyvä hengittävyys." Metsästys ja Kalastus -lehti 6/2006 Kalvollisten metsästyspukujen markkinaosuudet, % JahtiJakt Halti Sasta 70 % 80 % 14 20 82 % 51 % Vedenpitävä JahtiJakt PRO kaikkein hengittävin Edellisen kyselytutkimuksen mukaan metsästäjät kiinnittävät eniten huomiota puvun vedenpitävyyteen, hengittävyyteen ja tuulenpitävyyteen. Metsästys ja Kalastus 6/2006 -lehden kalvopukutestissä kaikkien testattujen pukujen vedenpitävyys saavutti parhaimman luokitustason eli erinomainen. Pukujen käyttökelpoisuuden kannalta merkittävät erot olivatkin niiden hengittävyydessä. JahtiJakt PRO -puvun hengittävyys oli vertailupukujen paras. Ainoana puvuista se säilytti hengittävyytensä muuttumattomana myös kovan käytön ja kolmen pesukerran jälkeen. Tyytyväisyys oman pukunsa ominaisuuksiin, % käyttäjistä Kyselytutkimus (5/2006) tehtiin metsästysrekisteriin kuuluville aktiivimetsästäjille yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa. JahtiJakt on selvä markkinajohtaja 51 %:n markkinaosuudellaan ja puvun käyttäjät ovat kaikkein tyytyväisimpiä.Vihreä palkki kuvaa metsästäjien tyytyväisyyden keskiarvoa pukunsa ominaisuuksiin (vedenpitävyys, hengittävyys, lämpimyys, tuulenpitävyys, hiljaisuus, istuvuus, liikkumisväljyys, mukavuus ja hinta/laatu-suhde). ILMOITUS
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 19 ILMOITUS Kalvollisten metsästysasujen HENGITTÄVYYS UUTENA (g/m2 24 h) ASI EST T Metsästys ja Kalastus 6/2006 -lehden kalvopuku-testissä JahtiJakt PRO -puvun hengittävyys oli vertailupukujen paras. Ainoana puvuista se säilytti hengittävyytensä muuttumattomana myös kovan käytön ja kolmen pesukerran jälkeen. *JahtiJakt PRO -puvun hinta sisältää satojen eurojen arvoisen etupaketin. Nyt uuden PRO-puvun saa etupaketteineen 10 v. juhlatarjouksena hintaan 199,90. Puvun nimi: Hinta: Puvun kalvo: 3000 6000 8000 JahtiJakt PRO Sasta Wolf Fjällräven Birch 249,-* Air-Tex 369,- Gore-Tex 279,- Hydratic 5700 5100 4100 4300 2900 3500 huono 2 8000 8000 7900 7600 yli 6000 g/m2 24 h Chevalier MacKenzie 644,- Gore-Tex Halti Palas 350,- Drymax tyydyttävä hyvä HENGITTÄVYYS KÄYTETTYNÄ JA KOLME KERTAA PESTYNÄ (g/m 24 h) M&K-lehden testistä selviää sekin, että JahtiJakt PRO voittaa kilpailijansa myös hinnallaan. Hintaeroa kilpailijoihin lisää vielä PRO-puvun mukana kaupan päälle tuleva satojen eurojen arvoinen etupaketti, joka sisältää mm. tekniset asusteet oikeaoppiseen kerrospukeutumiseen. "Hengittävyydessä JahtiJakt PRO oli testin paras ja ainoa puku, jonka hengittävyys ei muuttunut pesussa." Oikealla tuorein Tampereen teknillisen yliopiston tekemä testiraportti AIRTEX -kalvosta. M&K-lehden testissä kiinnitettiin huomiota myös tuuletusaukkojen määrään ja kokoon. JahtiJakt PRO -puvussa ventilointiaukot ovat takin kainaloissa ja housujen lantioilla. Vetoketjut sulkevat aukot tiiviisti ja verkko estää roskien ja hyönteisten pääsyn puvun sisälle. Tampereen teknillinen yliopisto kesäkuu 2006: AIR-TEXille korkeimmat arvot vedenpitävyydessä Kesäkuussa 2006 Tampereen teknillisessä yliopistossa testattiin tämän syksyn puvuissa oleva UUSI JahtiJakt AIR-TEX® -kalvo. Mittaukset tehtiin takille ja housuille erikseen. Virallisen testiraportin mukaan kaikilla viidellä mittauskerralla sekä takin että housujen AIR-TEX -kalvot saivat korkeimmat mahdolliset arvot eli yli 1000 cm. Kalvoasujen vedenpitävyyttä arvioitaessa erinomainen taso saavutetaan jo, kun kalvo pitää 400 cm korkean vesipilarin suuruisen paineen. Kalvon vedenpitävyys säilyy, kun kalvoasu pestään pesuohjeiden mukaisesti. Takki Housut ILMOITUS
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 20 Ostetuin kalvopuku JahtiJakt PRO uudistui! Uudistettu suosikkipuku 1. Uusi edustava ulkonäkö sisältä ja päältä 2. Likaa ja vettä hylkivä DuPont Teflon® -pintakäsittely takissa ja housuissa 3. Läpivärjätyt tekstiili- nahkavahvikkeet olkapäissä. Suunniteltu kestämään repun viilekkeiden hankausta. 4. Tyylikkäät ruutuun tikatut olkapäät ja taskunläpät Paras vedenpitävyys Vesitiiviys yli 1000 cm Tampereen teknillisen yliopisto tutkimus 6/06 5. Testattu veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvo takissa ja housuissa, kalvoteipatut saumat 6. Tasku kännykälle 7. Verkolla suojatut tuuletus- Nyt esittelyssä uusi JahtiJakt Pro 2007 Viime vuonna toimme markkinoille kaikkien aikojen kalvopuvun JahtiJakt AIR-TEX® PRO:n. Sen kehittelyyn ja testauksiin käytettiin valtavasti aikaa sekä laboratorioissa että maastossa. Uudessa 2007 mallissa on kaikki, mitä aktiivimetsästäjä tarvitsee. aukot kainaloissa 8. Väri syvän aarnimetsän vihreä 9. Vahvat painonapit Huippuhengittävyys kovassakin menossa! 10. Uusi kahisematon ja erittäin luja pintakangas 11. Takissa metsästäjän tärkeille 1. Huippuvedenpitävä Uudessa PRO-puvussa käytetään arvostettua ja testattua AIR-TEX-kalvoa, joka on osoittanut paremmuutensa lukuisissa testeissä ja käytännössä kymmenillä tuhansilla metsästäjillä. Metsästäjät ovat AIR-TEX-kalvoon kaikkein tyytyväisimpiä (Taloustutkimus 4/2004). VTT:n tutkimuksessa se sai parhaat arvot vedenpitävo vyydestä ns tt u aum ip a at on t e (VTT/pro6/3069/03). Tampereen älyvaatelaboratorio 6/2006. t e ip illä. lvo ka Vesisade Pintakangas tavaroille 11 tilaavaa taskua, joista 4 vedenpitävää. 12. Erikoisvahvat vetoketjut. 13. Säädettävä takin helma ja vyötärö, aina ryhdikäs ulkonäkö Sisäkangas Lämpö 14. Verkolla suojatut tuuletus- aukot housuissa. 15. Housun vyötäröllä kolme- pistesäätö tarroilla 16. Uusi tilavampi reisitasku AIR -T E X -k AIR-TEX -kalvo Kosteus esim. kartoille, housuissa yhteensä 4 tilavaa taskua al AIR-TEX-kalvo pitää yli 10 m korkean vesipilarin. 2. Huippuhengittävä JahtiJakt AIR-TEX® -kalvon hengittävyys on huippuluokkaa. Se on testattu Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratoriossa. Virallisen testiraportin mukaan kalvopuvun hengittävyys on erinomaista luokkaa ja yhdessä korkeimman mitatun vedenpitävyyden kanssa puku toimii erittäin hyvin metsästysoloissa. Koot myös naisille ja nuorille 17. Housuissa uusi mitoitus, parempi istuvuus 18. Lahkeensuissa uudelleen muotoillut tarrasäädöt Kalvollisten metsästyspukujen markkinaosuudet, % JahtiJakt Halti Sasta 70 % 14 80 % 20 82 % 51 % Metsästysasututkimus 5/2006 yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa 3. Huippupinta Parhaan puvun pitää olla likaa hylkivä ja pinnan nopeasti kuivuva. Kehitimme yhteistyössä testilaboratorion kanssa pintakankaan uudelleen. Valitsimme kankaaseen markkinoiden parhaan suojan likaa ja vettä vastaan, aidon DuPontTM Teflon®pintakäsittelyn. Syntyi täydellinen pintakangas, joka on myös äänetön. Tyytyväisyys oman pukunsa ominaisuuksiin, % käyttäjistä Tuemme MKJ:n nuorisotyötä