• ÄLÄ HOUKUTTELE KARHUA PIHAAN SUSI JA KOIRAMETSÄSTYS RIISTAKAMERAT AVUKSI PERIKUNTA JA METSÄSTÄJÄN ASEET NÄIN PERUSTAT RIISTAPELLON LYIJYKIELTOESITYS ETENEE MESTARIHAISTAJA 3/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 14 Kaurisjahtia taajama-alueella 28 Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo 42 Lyijyrajoitusehdotus 48 Naiset metsästysmatkailun kynnyksellä 54 Haulikko-oppia matalalla kynnyksellä 58 Riistareseptit 60 Metsän makujen jäljillä 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 10 Karhut asutuksen parissa 16 Loppukiri alkaa – atlasaukoille, mars! 18 Hirvija peurakanta-arviot 24 Karhun vuosi 32 Riistapellon perustaminen 34 Älä ruoki karhua! 38 Mitä kuuluu koskeloille? 40 Isokoskelo ja tukkakoskelo 44 Esteetön riekkosuo 62 Miksi metsästäjän kannattaa osallistua vesilintulaskentoihin? AJANKOHTAISET 4 Uutiset 20 Nuorten toimitus 36 Metsästäjän testamentti – arvometallia vai romurautaa? 56 Muuttaako kaupungistuminen suhtautumista metsästykseen? 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 51 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 50 Kiireinen koirasusitalvi 51 Valkoposkihanhen ja merimetson suojelustatuksen muuttamisesta TUTKITTUA 46 Supikoira – uutta tutkimustietoa 52 Susi tappaa metsästyskoiran harvoin ruoakseen 16 Loppukiri alkaa – atlasaukoille, mars! 28 Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo – unta vai todellisuutta? 58 Michaelin riistareseptit 42 EU:n lyijyrajoitusehdotus – tilannekatsaus 2 Metsästäjä 3/2025 Sisältö
• Nyt onkin tärkeää toimia niin, ettemme tahattomasti houkuttele karhuja ihmisasutuksen läheisyyteen. Karhu T ätä kirjoittaessani karhut ovat vielä pääosin talviunilla ja maaja metsätalousministeriön suurpetojen metsästyspykäliin suunnittelemat muutosehdotukset vasta lausuntokierroksella. Kohtaamiset karhujen kanssa lisääntyvät kevään edetessä, mutta tietoa siitä, päästäänkö karhukantaa hoitamaan kannanhoidollisella metsästyksellä tulevalla metsästyskaudella, ei ole vielä kenelläkään. Onkin syytä varautua siihen, että karhujen liikkuminen asutuksen liepeillä lisääntyy erityisesti keväällä, jolloin luonnosta saatava ravinto on vähissä. Meidän kaikkien on muistettava, että karhu on villieläin, jota houkuttelee erityisesti ravinto. Karhu on hyvämuistinen ja ravintolähteen löydettyään se palaa paikalle. Se myös välittää kokemuksensa ihmisasumusten läheisyydestä löytyvästä ravinnosta pennuilleen. Nyt onkin tärkeää toimia niin, ettemme tahattomasti houkuttele karhuja ihmisasutuksen läheisyyteen. Karhujen liikkuminen talviunilta tulee todennäköisesti aiheuttamaan myös suurriistavirka-aputehtävien lisääntymistä. Ne ovat vaativia niin virka-apua antaville metsästäjille, heidän koirilleen kuin poliisillekin, etenkin asutuksen ja liikenneväylien läheisyydessä. Jotta tehtävät voidaan hoitaa, toivon kanssaihmisten ymmärtävän, että tehtävien onnistuminen edellyttää työrauhaa. On luonnollista, että karhut kiinnostavat myös suurta yleisöä, mutta toivon kaikkien tiedostavan karkotustai lopetustehtävien olevan hyvin haastavia. Pahimmillaan innokkaat katselijat voivat vaarantaa paitsi oman ja virka-aputoimijoiden turvallisuuden, myös koko tehtävän onnistumisen. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 32 Riistapellon perustaminen 34 ÄLÄ RUOKI KARHUA! Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2025
• Metsästyskortin maksamiseen kolme tapaa Ti et oa rii st as ta ja m et sä st yk se st ä LEIMA ME TS ÄS TÄ JÄV AK UU TU S Su om en rii sta ke sk us on ry hm äv ak uu tu ss op im uk se lla va ku ut ta nu t ka ikk i Su om es sa m et sä sty sk or tin lu na sta ne et m et sä stä jät . Va ku ut us so pi m us sis ält ää m et sä stä jän va ku ut uk se n, to im its ija n yk sit yis ta pa tu rm av ak uu tu ks en , m et sä stä jän yk sit yis ta pa tu rm ava ku ut uk se n se kä ra jo ite tu n m et sä sty sk oi ra n ta pa tu rm av ak uu tu ks en . Ry hm äv ak uu tu s ka tta a Su om es sa ja os in m yö s Po hj oi sm ais sa , EU -m ais sa , Iso -B rit an ni as sa ja Sv eit sis sä sa ttu va t va hi ng ot . Va ku ut uk se n vo im as sa ol on ed el lyt yk se nä on vo im as sa ol ev a m et sä sty sk or tti . Me tsä stä jän va ku ut us ka tta a m et sä sty ks en yh te yd es sä to ise lle am pu m aas ee lla aih eu te tu t he nk ilö va hi ng ot . Ko rv au ks en su or itt am in en ei ed el lyt ä va hi ng on aih eu tta jan vir he ttä ta i hu ol im at to m uu tta . Va ku ut us ei ko rv aa om ais uu sv ah in ko ja eik ä m et sä sty sk oi ra n aih eu tta m ia va hi nk oj a. To im its ija n yk sit yis ta pa tu rm av ak uu tu ks es ta m ak se ta an ko rv au s ta pa tu rm as ta , jo ka aih eu tu u to im its ija lle m et sä sty sta ito jen yll äp itä m ise en lii tty vä n kil pa ilu to im in na n, am pu m at ait oa ke hi ttä vä n am pu m ah ar jo itt el un ta i ed el lä m ain itt uj en am m un to jen ja kil pa ilu jen va lm ist el uja hu ol to tö id en aik an a. Me tsä stä jän yk sit yis ta pa tu rm av ak uu tu ks es ta su or ite ta an ko rv au s ta pa tu rm as ta , jo ka m et sä stä jäl le aih eu tu u om an am pu m aas ee n ta i jo us en la uk ea m ise sta ta i rä jäh tä m ise stä m et sä sty ks en aik an a. Me tsä sty sk oi ra n ta pa tu rm av ak uu tu s ka tta a m et sä sty sk or tin lu na sta ne en he nk ilö n om ist am all e m et sä sty sk oi ra lle aih eu tu va n va hi ng on , sil lo in ku n ko ira a kä yte tä än po lii sin to im ek sia nno sta ta pa ht uv as sa , or ga ni so id us sa va hi ng oi ttu ne en el äim en jäl jit ys ja lo pe tta m ist eh tä vä ss ä. Va ku ut us tu le e vo im aa n m et sä sty sk or tin lu na sta m ise sta alk ae n. METSÄSTYSKORTTI KUITTI RIISTANHOITOMAKSUN SUORITTAMISESTA METSÄSTYSVUODELTA Metsästäjän nimi Jägarens namn Syntymäaika Födelsedatum Yhdistys, yhdistysnumero, metsästäjänumero Förening, föreningsnummer, jägarnummer Jakeluosoite Utdelningsadress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt Viitenumero Referensnummer Kotipaikka Hemort € 43,00 Tilille n:o Till konto nr Tililtä n:o Från konto nr 1.8.2024–31.7.2025 Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr RIISTANHOITOMAKSUJEN KERÄILYTILI SAMLINGSKONTO FÖR JAKTVÅRDSAVGIFTER Eräpäivä Förf.dag Viitenro Ref.nr Euro 43,00 PANKKI BANKEN TI LI SI IR TO GI RE RI NG BIC DABAFIHH NDEAFIHH Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagare endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. RIISTANHOITOMAKSU METSÄSTYSVUODELTA 1.8.2024–31.7.2025 JAKTVÅRDSAVGIFT FÖR JAKTÅRET IBAN Danske Bank FI84 8000 1300 0353 50 Nordea Bank FI12 1660 3000 1072 12 Danske Bank FI84 8000 1300 0353 50 Nordea Bank FI12 1660 3000 1072 12 JAKTKORT KVITTO ÖVER ERLAGD JAKTVÅRDSAVGIFT FÖR JAKTÅRET Käytä maksaessasi yksilöllistä viitenumeroa! SUORAMAKSUSOPIMUS PANKINKANSSA TAI OLET SIIRTÄNYT E-LASKUTUKSEEN Metsästyskortti näkyy Oma riistassa noin viikon kuluessa maksusta Metsästäjä-lehden 4/2025 mukana heinäkuussa saapuu ”maksettu”-merkinnällä varustettu metsästyskortti Metsästyskortti näkyy Oma riistassa välittömästi Ole tarkkana! Käytä VAIN toista tavoista 2 tai 3. Mikäli kuitenkin maksoit liikaa, ole yhteydessä metsästäjärekisterin asiakaspalveluun. MAKSAMINEN OMA RIISTASSA LASKUN NÄKÖINEN METSÄSTYSKORTTI Metsästyskortti näkyy Oma riistassa noin viikon kuluessa maksusta Sopimus e-laskutuksesta ja suoramaksuvaltuutus on tehtävä 30.4. mennessä, jotta se ehtii voimaan alkavalle metsästysvuodelle. Maksu tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa Jos et ole maksanut nyt meneillään olevan kauden 1.8.2024-30.7.2025 riistanhoitomaksua, ole tarkkana, että maksat juuri haluamasi kauden. Tulevan kauden 1.8.2025-30.7.2026 maksaminen aukeaa Oma riistassa 15.7.2025 Jos joku muu maksaa riistanhoitomaksusi, käytä tätä tapaa tai tulosta maksulomake Oma riistan verkkoversiosta. Älä kopioi maksutietoja kaverilta! Laskun näköinen tilillepanokortti saapuu Metsästäjä-lehden 4/2025 mukana heinäkuussa 1 2 3 Uutis t Metsästäjä 3/2025 4
• 1?323?suden?DNA-näytettä Talven 2024–2025 näytemäärä on suden DNA-näytekeräyshistorian toiseksi suurin. Suden DNA-näytteitä kerättiin aiempia vuosia kattavammin eri alueilta. Myös alueilta, joilla keräyksen kattavuus on aiemmin ollut tavoitteita pienempi. Joiltakin alueilta näytteitä kertyi runsaasti. Suureen näytemäärään myötävaikutti Suomen Metsästäjäliiton kampanja. Vapaaehtoiset keräsivät näytteistä noin 73 prosenttia, lisäksi jätöksiä keräsivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Keräys tapahtui etupäässä vakiintuneilta susireviireiltä. Koska keräyksen piiriin pyrittiin saamaan myös uusia, talven aikana muodostuneita reviirejä, Luken henkilökunta keräsi maaliskuun alussa täydentäviä näytteitä yksittäisiltä alueilta. Analysointi huhti-toukokuun aikana Analyyseissa saadaan selville esimerkiksi laji, sukupuoli ja mahdolliset sukulaisuussuhteet muihin tunnistettuihin yksilöihin. DNA-näytteet ovat tärkeä osa suden kanta-arviossa käytettävää aineistoa. Kanta-arvio julkaistaan kesäkuun loppupuolella. Kiitämme lämpimästi vapaaehtoisia näytekerääjiä! NÄYTTEIDEN MÄÄRÄ RIISTAKESKUSALUEITTAIN Etelä-Häme 29 Etelä-Savo 1 Kaakkois-Suomi 79 Kainuu 75 Keski-Suomi 10 Lappi Oulu 135 Pohjanmaa 77 Pohjois-Häme 31 Pohjois-Karjala 225 Pohjois-Savo 87 Rannikko-Pohjanmaa 23 Satakunta 158 Uusimaa 70 Varsinais-Suomi 323 Yhteensä 1323 Petoyhdyshenkilöiden?verkkomateriaalit? päivitetty?–?mukana?nyt?myös?kotieläinvahingot Petoyhdyshenkilöiden verkkokurssi on kattava tietopaketti suurpedoista. Kurssi on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville petoyhdyshenkilöille, ja se on vapaasti selattavissa suomeksi ja ruotsiksi Riistainfossa. Kurssi sisältää ohjeita suurpetojen tunnistamiseen ja havaintojen kirjaamiseen sekä tietoa suurpetokantojen hoidosta. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan peruskurssin suorittamista joko verkossa tai osallistumalla Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen. Kurssin uusin lisäys on ”Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot” -osio, joka täydentää kokonaisuutta. Muita syventäviä osioita ovat muun muassa suden DNA-keräys, viestintä ja suurriistavirka-aputoiminta. Tutustu kurssiin ja vahvista osaamistasi osoitteessa www.riistainfo.fi. PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI MMM:n avustushaku? 2025?on?auki Maaja metsätalousministeriö myöntää avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämisen hankkeisiin. Haussa tuetaan riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta ja riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Yhdistymiseen voivat hakea avustusta vuonna 2025 aloittaneet tai vuonna 2025 päätöksen yhdistymisestä tekevät riistanhoitoyhdistykset. Ammattimaista toiminnanohjausta tukevat hankkeet -avustuksen tarkoituksena on mahdollistaa osatai kokopäiväisen toiminnanohjaajan palkkaaminen. Lisätietoja: www.haeavustuksia.fi (hakukenttään: riistanhoitoyhdistys) Lisätietoja haun ehdoista ja euromääristä: mmm.fi/erityisavustukset TE RH I IS O -T O UR U M IK KO JO KI NE N 5 Metsästäjä 3/2025
• Hirvieläinkantojen hallinta on tasapainoilua S uomen hirvija peurakannat ovat kehittyneet hallitusti kohti tavoitteita. Hirvikanta on vakiintunut, ja valkohäntäpeurakantaa on saatu selvästi alaspäin. Hirvikannaksi arvioidaan 87 000 hirveä, joka vastaa alueellisten riistaneuvostojen asettamia 70 000–90 000 hirven tavoitetiheyksiä. Valkohäntäpeuroja on Luonnonvarakeskuksen kantaarvion mukaan noin 107 000. Kanta on viime vuosina pienentynyt, mutta tiheydessä esiintyy paikallista vaihtelua. Tulos ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn seurausta. Se on muistutus siitä, että kannanhoito on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen toimenpide. Metsästyksessä yhdistyvät monenlaiset näkökulmat: luonnon monimuotoisuus, taloudelliset intressit, liikenneturvallisuus ja eettinen ajattelu. Hirvija peurakantojen hallinta vaatii kokonaisvaltaista otetta ja yhteistyötä metsästäjien, viranomaisten ja maanomistajien välillä. Jokainen ammuttu luoti on osa suurempaa järjestelmää, jossa tavoitellaan tasapainoa: riittävää eläinkantaa, turvallisia teitä ja elinvoimaista metsää. Näihin haasteisiin vastaaminen ei onnistu ilman osaavia metsästäjiä. Osaamisen yhtenä kulmakivenä on ampumarataharjoittelu. Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi ampumarataverkoston alasajo on toivottavasti pysähtynyt. Hallitusohjelmaan kirjattu tuhannen ampumaradan tavoite on vielä kaukana, mutta tiedän sen eteen tehtävän hartiavoimin töitä. Nopeasti tilanne ei tule korjaantumaan, lupaehdot uusille radoille ovat tiukat ja rakentaminen on kallista. Tilanteen nopeuttamiseksi ampumaratoja koskeva lainsäädäntö ja lupahallinta onkin uudistettava mahdollisimman pian. Turvallinen ja eettinen metsästys vaatii kykyä toimia oikein paineen alla. Tarkka laukaus ei ole vain taitoa – se on vastuullisuutta. Alkava kesä on oivallista aikaa harjoitteluun. Hyvä valmistautuminen näkyy suoraan metsästyksen laadussa. JUHANI KUKKONEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Kirjaa Oma riistaan riistalintujen?pesimäpuuhia Suomen linnuston pesimälevinneisyyttä kartoitetaan jälleen tämän kevään ja kesän aikana. Osallistuminen on tehty metsästäjille helpoksi, sillä riistalintujen pesinnöistä tehtyjä havaintoja voi kirjata näppärästi Oma riistan kautta: Valitse laji, sopiva havaintotyyppi eli pari-, poikue-, soidintai pesähavainto ja yksilöiden lukumäärä. Tallenna. Havaintoja voi ilmoittaa mistä päin Suomea tahansa, joko oman kesän vieton lomassa tai varta vasten retkeilemällä. Erityisesti kaivataan havaintoja taantuneiden vesilintujen pesinnöistä, kuten haapana-, jouhisorsaja tukkasotkapoikueista. Vesilinnuista kerätään riistatietoa myös vuosittaisilla vesilintujen parija poikuelaskennoilla. Niiden tieto saadaan osaksi lintuatlasta, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi. TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Metsästyskaudella 2024–2025 valkohäntäpeuran kokonaissaalis väheni noin 19 prosenttia edelliskauteen verrattuna. Tiheimmän kannan alueella, lounaisessa Suomessa, peurakantaa on pyritty vähentämään alueellisten riistaneuvostojen asettamien kantatavoitteiden mukaisesti. Valkohäntäpeurasaalis RIISTAKESKUSALUE 2023-2024 2024-2025 Etelä-Häme 10092 8042 Etelä-Savo 244 158 Kaakkois-Suomi 155 240 Keski-Suomi 395 272 Oulu 12 6 Pohjanmaa 954 778 Pohjois-Häme 3168 2154 Pohjois-Savo 14 11 Rannikko-Pohjanmaa 670 430 Satakunta 10619 8523 Uusimaa 10828 9382 Varsinais-Suomi 22013 18028 Yhteensä 59164 48024 K lumni Metsästäjä 3/2025 6
• Uutis t SORKKAELÄINMETSÄSTYKSEN ARVO (€) 2023-24 150?000?000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Tarkista ampumakokeesi voimassaolo Oma riistasta. ? Kirjaa kaikki vesilintuhavaintosi Oma riistaan. Seuran / seurueen yhteyshenkilö ? Määrittele metsästysalueet karhun metsästystä ja lupahakua varten, anna aluetunnus luvanhakijalle. ? Päivitä seuran paikkapisteet ennen seuraavaa metsästyskautta. Luvanhakija (hirvi) ? Vastaa ripeästi selvityspyyntöihin Oma riista -palvelussa. Luvanhakija (karhu) ? Muodosta pyyntilupa-alueet karhun pyyntilupahakemusta varten yksityishenkilönä ALUEET > YHTEISLUPA-ALUEET. Toiminnanohjaaja ? Tee JHT-esitykset rhy:n hallitukselle toimijoiden nimitysesitystä varten. ? Kouluta ampumakokeen vastaanottajat uusiin maksujärjestelmiin. ? Huolehdi, että metsästäjätutkinnon vastaanottajat tuntevat uuden sähköisen metsästäjätutkintojärjestelmän. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Talven?2025?lumijälkilaskentojen?tulokset Talven 2025 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 567 riistakolmiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Viime talveen verrattuna metsänjäniksen kanta on runsastunut paikoin maan eteläja keskiosissa, mutta pienentynyt maan pohjoisosissa. Myös oravakanta on pienentynyt maan pohjoisosissa, jossa edellinen huippuvuosi oli 2023. Muualla maassa oravakanta romahti jo 2023 vuoden 2022 huipun jälkeen, ja nyt monilla alueilla on havaittavissa jonkin verran kannankasvua. Ketun ja näädän kannat ovat keskimäärin edellisvuoden tasalla. Saukkokanta on keskimäärin kasvanut edellisvuodesta. Pienten näätäeläinten lumijälkien määrä vaihtelee alueellisesti paljon. Verrattuna viime talveen lumikon jälkien määrä on vähentynyt maan pohjoisosissa, mutta kasvanut monin paikoin maan eteläja keskiosissa. Kärpällä muutokset ovat samankaltaisia, mutta hieman pienempiä, ja kannan väheneminen pohjoisessa rajoittuu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueille. – Lyhyellä aikavälillä riistanisäkkäiden kannanheilahteluja on aina havaittavissa. Näitä aiheuttavat esimerkiksi ravintotilanteen äkilliset muutokset, kuten myyräkantojen vaihtelut, eri puiden ja kasvien siemensadot, taudit, pedot, sekä poikkeukselliset sääolosuhteet, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta. Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille laskijoille arvokkaasta panoksestanne riistatiedon keruussa. Erikoisvärityksestä?huolimatta?Kustavin? susi?osoittautui?puhtaaksi?sudeksi Maaliskuussa Kustavissa kaadetun suden poikkeuksellinen ulkonäkö herätti epäilyn mahdollisesta koirasusitaustasta. Eläimen naamassa ja hännänpäässä oli tavallisesta poikkeavaa valkoista väritystä, joka ei ole tyypillistä suomalaisille susille. Suomen riistakeskus pyysi tapauksesta DNA-pika-analyysiä, jotta eläimen tausta voitiin selvittää viivytyksettä. Analyysin tulos osoitti, että kyseessä oli puhdas susi. – Ruotsissa ja Norjassa elävistä susista noin kahdeksalla prosentilla esiintyy valkoista. Skandinavian susien sukutaulu tunnetaan yksilötasolla hyvin ja tämän pohjalta pystytään varmuudella sanomaan, että valkoisista piirteistä huolimatta kyseiset yksilöt ovat susia, erikoistutkija Øystein Flagstad Norsk institutt for naturforskning -instituutista Norjasta kertoo Luonnonvarakeskuksen uutisessa. H AN N U HU TT U EE RO RA UT AN EN 7 Metsästäjä 3/2025
• E sityksen mukaan maaja metsätalous ministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Näin luontodirektiivin mukaisesta hyväksyttävästä päämäärästä voitaisiin säätää lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain maaja metsätalousministeriön asetuksessa. Asetuksessa päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta. Kyseessä ei olisi yleinen kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä, vaan nimenomaisesti lajeittain ja lajien kannanhoitoalueittain määritetty päämäärä. Muutos kannanhoitoalueisiin ja viitearvon asettamiseen Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin kannanhoitoalueet, jotka määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa. Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat. Maaja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin asettaa suotuisan suojelutason viitearvo. Viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin 17 artiklan mukaiseen raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet. Poikkeuslupaharkinta on edelleen Suomen riistakeskuksella Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi luvan hakijaa perusteluiden esittämisessä. Esitetyillä lakimuutoksilla tuettaisiin yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus. Suomen riistakeskuksen tehtäväksi jäisi edelleen arvioida, tukevatko hakemuksessa esitetyt ja hakemusalueella vallitsevat tosiseikat poikkeusluvan päämäärän täyttymistä, Suomen riistakeskuksen päätöksen olisi edelleen perustuttava kaikkiin poikkeusluvan myöntämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Kannanhoidollisen metsästyksen valmistelusuunnitelma Metsästyslain muutokset Lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään 2025 aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa. Karhu Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8.-31.10.2025. Susi Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn 2025 aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa. Ilves Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn 2025 aikana, ja se tulee voimaan marrasjoulukuussa. Lisäksi Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista suden suojeluaseman alentamiseksi EU:n luontodirektiivissä. Metsästyslain?muutokset? suurpetojen?kannanhoidollisen? metsästyksen?mahdollistamiseksi? Hallituksen esitys metsästyslain muutoksista on lähetetty eduskuntaan. Premium Tour 2025 Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Premium Tour -kiertueella pääset tutustumaan ja testaamaan tuotteitamme ampumaradalla tai jälleenmyyjämme myymälässä. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan mahtavien palkintojen arvontaan! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 10.5. Lahti Kärkkäinen Oy *) 23.5. Lapua, a-rata Asepaja M. Vuorela 27.5. Lappeenranta Urheilu Koskimies Oy *) 30.5. Ylöjärvi, a-rata Häijään Urheilutarvike Oy 4.6. Ylivieska, a-rata Kärkkäinen Oy 6.-8.6. Parkano Pirkanmaan Erämessut / Aawee Oy 14.6. Vaasa, a-rata PRS Shooting Club Finland ry 31.7. Ii, a-rata Kärkkäinen Oy Metsästäjän ja aseharrastajan ykköstapahtuma! *) Ta pa ht um a jä rj es te tä än m yy m äl äs sä . Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 10.4.2025 8.58.53 10.4.2025 8.58.53 PIEKSÄMÄEN RIISTANHOITOYHDISTYS HAKEE TOIMINNANOHJAAJAA Työ alkaa 1.1.2026, perehdytys syksyn 2025 aikana. Toiminnanohjaajan työaika vastaa noin 30 prosenttia kokonaistyöajasta. Lisätietoja: toiminnanohjaaja Ilkka Kinnunen +358400152112 puheenjohtaja Kimmo Kolehmainen +358451458063 Hakemukset palkkatoivomuksineen 15.6.2025 mennessä osoitteeseen pieksamaki@rhy.riista.fi Pohjois-Suomen? Erämessut?Oulussa Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään Oulussa 16.–18.5. Messujen teemoina ovat metsästys, kalastus, retkeily ja luontokuvaus. Yli 400 näytteilleasettajan joukossa on myös Suomen riistakeskus. Tervetuloa tutustumaan osastollemme (G 25–30)! Kerromme muun muassa Pohjoismaisesta supikoirahankkeesta sekä siitä, miten voit osallistua Suomen neljänteen lintuatlaskartoitukseen. Löydät meidät samalta osastolta Metsähallituksen kanssa – samalla voit siis helposti hankkia kalastusluvat valtion vesille Metsähallituksen lupa-alueille. Oletko?jo?seurajäsen? Oma riistassa? Pyydä jäsenkutsu toimittamalla seurallesi metsästäjänumerosi. Kun kutsu tulee, hyväksy se Oma riistan kohdasta ”Omat tiedot”. Jäsenenä saat käyttöösi muun muassa kartat seuran metsästysalueista. Lisäksi saaliisi kirjautuvat seuran saalistilastoon. Ohjeita Oma riistan käyttöön: riistainfo.fi Uutis t Seuraava Metsästäjä-lehti Numero 4/2025, jonka mukana saapuvat metsästyskortit, ilmestyy 18.7. 8 Metsästäjä 3/2025
• Premium Tour 2025 Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Premium Tour -kiertueella pääset tutustumaan ja testaamaan tuotteitamme ampumaradalla tai jälleenmyyjämme myymälässä. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan mahtavien palkintojen arvontaan! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 10.5. Lahti Kärkkäinen Oy *) 23.5. Lapua, a-rata Asepaja M. Vuorela 27.5. Lappeenranta Urheilu Koskimies Oy *) 30.5. Ylöjärvi, a-rata Häijään Urheilutarvike Oy 4.6. Ylivieska, a-rata Kärkkäinen Oy 6.-8.6. Parkano Pirkanmaan Erämessut / Aawee Oy 14.6. Vaasa, a-rata PRS Shooting Club Finland ry 31.7. Ii, a-rata Kärkkäinen Oy Metsästäjän ja aseharrastajan ykköstapahtuma! *) Ta pa ht um a jä rj es te tä än m yy m äl äs sä . Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 10.4.2025 8.58.53 10.4.2025 8.58.53
• On se aika vuodesta, kun karhut etsivät kuumeisesti ruokaa. Pitkän lepokauden aikana metsän kuninkaan painosta on lähtenyt jopa kolmasosa ja sillä on syyskuun loppupuolelle saakka aikaa kuroa menetetty paino takaisin. TeksTi ja kuvaT Kai-Eerik Nyholm R uskeakarhun aisteista haju on tärkein. Vanha Pohjois-Amerikan intiaanien sanonta kuvastaa asiaa hyvin: Männynneulanen tipahti maahan. Kotka näki sen, peura kuuli sen ja karhu haistoi sen. Karhun hajuaisti on metsien kuninkaan ”ikkuna” ympäristöönsä, aivan kuten meillä ihmisillä näköaisti. Tämän vuoksi on selvää, että hyvissä olosuhteissa karhu kykenee haistamaan sopivat ravintokohteet jopa kilometrien päästä. Suomessa hyviä esimerkkejä niistä ovat muun muassa pihapiiriin jätetyt kalanperkeet, ruoan tähteet tai navetoiden ulkopuolelle jätetyt kuolleet eläimet tai naudan jälkeiset. Karhut asutuksen parissa ? Jäteastian testaaja työssään… ? …heikko kohta löytyi nopeasti. 10 Metsästäjä 3/2025
• Vuosia sitten kävin tarkistamassa tapauksen, jossa ilmoittajan mukaan suurikokoinen uroskarhu tuli pihaan toukokuussa keskellä päivää välittämättä työkoneilla liikkuvista ihmisistä. Pian selvisi, että karhu oli haistanut lantaluukusta pihalle heitetyt vasikan jälkeiset ja tuli syömään niitä. Ravintoon liittyvät seikat muuttavat karhun käyttäytymistä nopeasti rohkeampaan suuntaan ja myös niiden sietokyky lajin toisia edustajia kohtaan kasvaa hetkellisesti. Erittäin?oppivaisia?nisäkkäitä Tiedossani on muutamia esimerkkejä, joissa karhu on yhdestä kerrasta oppinut uuden toimintatavan. Kesy karhu oli irti talon pihamaalla ja meni ensimmäistä kertaa tutustumaan tilan päärakennuksen ulkooveen. Karhu otti ovenkahvasta kiinni ja veti, jolloin ovi alkoi aueta, mutta karhun löysätessä otteensa ovi sulkeutui jousimekanismin vuoksi kuonon edestä. Karhu istui hetken portailla ja otti sitten uudelleen kiinni kahvasta. Veti oven raolleen, käänsi takapuolensa väliin ja perutti sisään. Karhun nopean oppimiskyvyn vuoksi on tärkeää, että se ei saa myönteisiä ravintokokemuksia ihmisasutuksen läheisyydestä. Jos karhu ehtii tottua talojen pihoista saatavaan ravintoon, sen pois opettaminen on usein mahdotonta. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää yleensä yksilön poistaminen. Miten?teen?pihapiiristäni?karhuturvallisen? Karhualueilla on tärkeää tarkistaa pihapiirin ympäristö jo maaliskuussa. Lintujen ruokintapaikat tulisi siivota pois maaliskuun loppuun mennessä, sillä siemenet ja talipötköt voivat houkutella nälkäisen karhun pihapiiriin. Syksyllä lintujen ruokinta kannattaa aloittaa vasta marraskuun alussa, kun karhut ovat yleensä jo siirtyneet talvilevolle. Linnunruokien lisäksi karhuja voi houkutella moni muu ravinnonlähde pihapiirissä. Metsästäjät saattavat esimerkiksi pitää pienpetohaaskaa lähellä asuinrakennuksia. Jos alueella liikkuu karhuja, haaskapaikan sijainnissa tulisi noudattaa samoja varovaisuusperiaatteita kuin linnunruokinnassa. Lähellä asuinrakennusta oleva haaska houkuttelee myös talvella aktiivisia suurpetoja sutta, ilvestä ja ahmaa. Siksi haaskaa ei tulisi pitää asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä. Kalanperkeet on syytä haudata maahan kauemmas asutuksesta tai laittaa asuinrakennuksen yhteydessä olevaan, tiiviiseen kompostiin. Niitä ei saa laittaa sekajätteen keruuastiaan. Myös muuta voimakkaasti tuoksuvaa Jos karhu ehtii tottua talojen pihoista saatavaan ravintoon, sen pois opettaminen on usein mahdotonta. 11 Metsästäjä 3/2025
• ? Yellowstonen kansallispuiston karhukeskuksessa testataan jäteastioiden karhunkestävyyttä. ? Karhuturvalliset jäteastiat jättävät mesikämmenen nuolemaan tassujaan. Karhuemo opettamassa jälkikasvuaan ”pahoille” tavoille. jätettä kannattaa välttää keruuastioissa. Esimerkiksi muovikääreet on syytä toimittaa kierrätykseen aina, kun se on mahdollista. Koirien sekä lemmikkien ruoat on syytä pitää lukkojen takana. Syksyllä omenat ja marjat voivat houkutella karhut pihoihin. Puista pudonneet omenat kannattaa kerätä pikimmiten pois ja kuljettaa vaikka syvemmälle metsään. Karhuturvalliset?roska-astiat,? kokemuksia?Pohjois-Amerikasta Useat karhulajit eri puolilla maailmaa aiheuttavat ongelmia hakeutumalla ihmisasutuksen piiriin ja tonkimalla jäteastioita. Karhuturvallisia jäteastioita on käytetty pisimpään Pohjois-Amerikassa, jossa niitä on ollut käytössä jo useiden vuosikymmenten ajan. Osa ihmisistä on tehnyt erilaisia virityksiä roskaastioihinsa toivoen niiden vähentävän karhujen tuhoja. Mutta hyvin usein, jos karhulla on aikaa sekä rauhallinen paikka käsitellä astiaa, se murtaa suojausyritykset. Pohjois-Amerikassa tunnetuimpia karhuturvallisia jäteastioita valmistavia yhtiöitä ovat Bear Saver, Kodiak Products, Haul-All, Bear Guardian sekä Capital Industries, jotka ovat vuosien saatossa kehittäneet kustannustehokkaita ratkaisuja karhuongelmien varalle. Heidän mallinsa ovat läpäisseet testit Yellowstonen kansallispuiston karhukeskuksessa, jossa suurikokoiset harmaakarhut ovat yrittäneet saada herkkupaloja sisältävän jäteastian auki. Käyttäjäkokemusten mukaan monilla alueilla karhuongelmat on saatu täysin loppumaan näiden jäteastioiden avulla. Kun karhut eivät saa ruokaa, ne eivät jää alueelle kuljeskelemaan. 12 Metsästäjä 3/2025
• Yellowstonen testeissä eri roska-astiamallit laitetaan luontokeskuksen harmaakarhujen aitaukseen. Siellä valmistaja voi aitiopaikalta seurata, kuinka hyvin oma tuote kestää voimakkaiden petojen käsittelyä. Testattavaan astiaan laitetaan karhuja kiinnostavia asioita kuten maapähkinävoita, rasvaa ja hunajaa, ja annetaan karhuille aikaa 45 minuuttia. Pääsin seuraamaan erästä testiä ja alle viidessä minuutissa karhut keksivät astian heikoimmat kohdat. On tavallista, että karhu pyrkii ensin kaatamaan astian, jotta se voi käyttää selkeästi yleisintä murtotaktiikkaansa: eläin nousee astian kyljen päälle etutassuillaan ja alkaa painella voimakkaasti alaspäin. Heikommat astiat pettävät jo tässä vaiheessa. Niin kävi nytkin eli karhu sai painelullaan astian seinämän ryttyyn ja pääsi puremaan siihen reiän. Hetkessä astian kyljessä oli karhun pään kokoinen aukko, josta mesikämmenen oli helppo syödä herkkupalat. Pohjois-Amerikassa karhuturvallisten roska-astioiden käyttö vaihtelee. – Kokonaisuutena asiat ovat menneet eteenpäin ja yhä useammalla karhualueella ihmisillä on hankittuna sopivat astiat, tuumaa Montana Fish & Gamen karhuspesialisti Justine Vallieres. Hän työskentelee kokopäiväisesti karhuongelmien parissa osavaltion pohjoisosissa ja tietää, millaisia ongelmia pihoihin tulevat karhut aiheuttavat. Karhut tulevat lähes aina pihoille etsimään helppoa ja energiapitoista ravintoa. Vallieresin mukaan suuri osa ihmisistä hankkii karhuturvallisen astian itse joko kaupasta tai jätteenkeruuyritykseltä, mutta joillakin alueilla myös järjestöt ovat lahjoittaneet astioita asukkaille. Montanassa useat kaupungit edellyttävät, että asukkaat käyttävät ainoastaan karhuturvallisia roska-astioita. Kompostien suojaamiseen hän suosittelee joko kevyttä sähköaitaa tai kompostin sijoittamista rakennuksen sisälle. Yleensä karhut eivät lähde murtautumaan rakennelmien sisään. Suomen?”dyykkarikarhut” Tänä keväänä Suomen riistakeskus on aloittanut karhuturvallisten roska-astioiden testauksen. Käyttöön hankittiin normaaleja, haja-asutusalueella käytettäviä 240-litraisia astioita, joihin tehtiin rakennemuutoksia Euroopassa testattujen systeemien mukaan. Roskaastian kanteen tehtiin metallivahvike ja lukitussysteemi, jota karhu ei helpolla saa auki. Karhut ovat kuitenkin erittäin viisaita nisäkkäitä ja on oletettavissa, että joudumme testien jälkeen miettimään parannuksia. Kehitystyössä yhteistyön jätehuoltofirmojen kanssa täytyy olla tiivistä, jottei jätteiden keruuprosessiin tule ongelmia. Karhuturvallisten jäteastioiden käytön ohella karhualueiden asukkaille pyritään tarjoamaan oikeaa tietoa karhuista ja keinoja konfliktien välttämiseen. Erityisen Muista?nämä 1 Siivoa pihapiiristäsi hyvissä ajoin (ennen maaliskuun loppua) kaikki karhuille ravinnoksi kelpaavat kohteet. 2 Sijoita roska-astia ja komposti siten, että ne ovat katoksen ovien takana. Karhuilla on isompi kynnys tunkeutua rakennusten sisään. Jos mahdollista, vie astia tien varteen vasta tyhjennyspäivänä. 3 Jos karhu ilmestyy pihaasi, tee välittömästi omatoiminen karkotus turvallisesta sijainnista (soita äänitorvea, huuda tai aiheuta muutoin voimakasta melua). Älä anna tilanteen pitkittyä. 4 Jos karhu ei reagoi hätistelyyn, ilmoita tapauksesta paikalliselle petoyhdyshenkilölle ja uhkaavissa tapauksissa hätänumeroon 112. 5 Voit kysyä alueesi riistakeskuksen aluetoimistolta lainaan äänihälyttimiä tilapäiseksi avuksi karhujen karkottamiseen pihapiiristä sekä neuvoja karhuturvallisen pihapiirin luomiseksi. 6 Tee lähialueellasi havaintoja karhuista ja ilmoita niistä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. haastavia ovat tilanteet, joissa emokarhu opettaa poikasilleen pahoja tapoja. Tarkoituksenamme on testata karhuturvallisia jäteastioita alueilla, joilla ongelmia esiintyy. Viime syksynä Etelä-Savossa emokarhu erauspentuineen kävi toistuvasti roskiksilla ennen talvilevolle vetäytymistään. Ongelmia aiheuttivat erityisesti syrjäisemmillä alueilla sijaitsevat suuret, 600-litraiset aluekeräysastiat, joihin karhut pääsivät esteettä käsiksi. Suomessa karhujen vierailut jäteastioilla ovat toistaiseksi melko harvinaisia ja paikallisia ongelmia. Viime vuosina ”roskisdyykkareita” on kuitenkin tavattu muun muassa Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä. Karhukannan vahvistuessa tällaiset tilanteet todennäköisesti yleistyvät, joten niihin on syytä varautua ennakoivasti. Karhut harvoin tulevat aivan asutun rakennuksen vieressä oleville komposteille tai jäteastioille. Monilla alueilla karhuongelmat on saatu täysin loppumaan karhuturvallisten jäteastioiden avulla. 13 Metsästäjä 3/2025
• Taajama-alueella tavataan monenlaisia riistaeläimiä, jotka tulevat sinne ihmisten joko tahallisesti tai tahattomasti tarjoaman ravinnon perässä. Ihmisten läheisyys voi myös antaa eläimille turvaa. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo O makotitalojen pihaistutuksia suojataan nykyään yleisesti verkoilla tai keltaisilla muovinauhoilla, koska taajamien puutarhat tarjoavat riistaeläimille mieluisaa evästä. Metsäkauriit ovat persoja kukkiville kasveille, ja rusakot jyrsivät pihapuiden taimista kuoria. Omenapuiden herkulliset hedelmät ovat erityisen mieluisaa ravintoa, varsinkin pienikokoisille hirvieläimillemme. Myös jyvät kelpaavat niin hyvin, että matalalle sijoitettu lintulauta tyhjenee usein kauriiden toimesta. Ihmisten läsnäolo tuo turvaa pedoilta, sillä kauriin kovin saalistaja ilves ei ihmisarkana eläimenä asutusten lähellä normaalisti viihdy. Toki, kauriskannan kasvu taajama-alueilla on kasvattanut myös ilveshavaintojen määrää, mutta saalistuksella on suuri epäonnistumisen riski ihmiskontaktien vuoksi. Se antaa metsäkauriille turvaa, vaikka toisaalta asutuilla alueilla vastapainona on suurempi liikennerasite ja sen tuoma onnettomuusriski. Ennen?jahtia?lakiasiat?kuntoon Taajama-alueella metsästettäessä tulee noudattaa metsästyslakia aivan kuten muuallakin. Metsästyslain mukaan eläintä ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ilman rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa. Samoin riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta ilman alueen omistajan tai haltijan lupaa. MetsästystarkoitukKaurisjahtia taajama-alueella sessa ei myöskään saa liikkua viljelyksillä ennen sadon korjaamista tai kokoamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lupa on pyydettävä vähintäänkin suullisesti kaikilta lain määrittämän 150 metrin säteellä. Jos esimerkiksi metsäkauriit ovat tehneet vahinkoa pihakasvustoille useammassa pihassa, saa luvan yleensä asian fiksusti esittämällä melko helposti. Usein pyyntö ongelman ratkaisemiseksi esitetään paikalliselle metsästysseuralle. On pidettävä mielessä, että jos yksikin 150 metrin säteellä vastustaa metsästystä, Metsästysjousi on erinomainen ase taajamaalueella tapahtuvaan metsästykseen turvallisuutensa ja äänettömyytensä ansiosta. Metsäkauris on varsin yleinen taajamien asukas. 14 Metsästäjä 3/2025
• tulee se suunnitella uudelleen niin, että 150 metrin etäisyys täyttyy. Suunnittele?huolella Taajama-alueella turvallisuuden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Asutusten keskellä on ensisijaisen tärkeää varmistua turvallisista ampumasuunnista. Jos metsästys tapahtuu tiiviin asutusalueen keskellä, on vahtimismetsästys ainoa turvallinen metsästystapa. Ampumasektorien tulee olla tarkkaan rajattuja, jotta vaaratilanteilta vältytään. Usein pitkän kantaman luotiaseet eivät tule kysymykseen, vaan jahti tapahtuu joko jousella tai haulikon haulipanoksilla. Metsästysjousi on tarkoitukseen oiva ase hiljaisuuden ja turvallisuuden vuoksi. Sen takavaara-alue on tuliaseisiin verrattuna pieni ja kimmokevaara olematon. Siksi asutuksen lähellä tapahtuvassa metsästyksessä jousimetsästäjät ovat usein aktiivisia ”ongelmanratkojia”. Jousen lähes äänetön toiminta on myös ehdottomasti valttia, sillä aseen ääni asutusalueilla voi aiheuttaa erinäisiä ongelmia, vaikka kaikkia lakipykäliä olisikin noudatettu ja jahti toteutettu turvallisesti. Houkutteluruokinnalla? turvallisia?riistalaukauksia Pienimuotoisella houkutteluruokinnalla saadaan vaivattomimmin ohjattua eläimet suotuisaan sektoriin, johon ammutusta riistalaukauksesta ei aiheudu vaaraa sivullisille. Esimerkiksi vilja, porkkanat ja omenat houkuttelevat alueella pyörivät metsäkauriit ja rusakot pommin varmasti helpolle aterialle. Ihmisten läsnäoloon tottuneet eläimet käyvät ruokinnalla orjallisesti ja usein hyvin säännölliseen aikaan. Itse poistin päättyneellä jahtikaudella omasta pihastani naapureiden pyynnöstä ja suostumuksella yli 10 kauriin populaatiosta kolme yksilöä jousella. Ensimmäisen sain kävelemällä takaovesta terassille 20 metrin päähän, kun porkkanaa oli nauttimassa kaurisnaaras kahden vasan kanssa. Metsästystapahtuma itsessään ei ole kovinkaan haastava. Eläimet ovat tottuneet ihmisten hajuun, ääniin ja fyysiseen läsnäoloon, joten metsästäjä saa monia virheitä anteeksi. Tällaiset tapahtumat eivät olisi mitenkään mahdollisia eläinten kanssa, jotka eivät ole ihmisiin tottuneet. Haavakkotilanteet?vaativat? erityistä?varovaisuutta Kuten kaikki metsästäjät tietävät, aina voi sattua vahinko ja eläintä voidaan joutua huonon laukauksen vuoksi jäljestämään. Asutusten läheisyydessä siinä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, varsinkin kun jäljestys tapahtuu usein pimeään aikaan. On varmistuttava siitä, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa sivullisille. Lisäksi on hyvä tiedottaa asiasta naapurustolle, jotta esimerkiksi ulkona liikkumista voidaan tarvittaessa rajoittaa. Paikantavat karttasovellukset ovat erinomainen apu jäljestystilanteessa, erityisesti silloin, jos sovellus näyttää rintamasuunnan ympäristöön nähden. Sitä on usein erittäin haastavaa hahmottaa pimeässä. Ja jos suinkin on mahdollista, kannattaa jäljitykseen pyytää joku kaveriksi. Oikein?suoritettuna?jahti? kerää kiitosta Kun kaikki edellä mainitut seikat on otettu huomioon ja jahti suoritettu onnistuneesti, saa metsästäjä usein toiminnastaan ? Kauriit ovat usein päivämakuulla aivan talojen tuntumassa. Pienimuotoisella houkutteluruokinnalla ihmiseen tottuneet eläimet saadaan turvalliselle ampumasektorille. ? Jäljestävä koira on korvaamaton apu haavoittuneen eläimen etsinnässä, myös taajamajahdissa. kiitoksia. Jopa ihmiset, jotka eivät muuten metsästyksestä suuremmin välitä, ovat usein kiitollisia. On mukavaa saada apua, kun itseltä on keinot loppuneet vahinkojen ehkäisemisessä. Vaikka asutuksen läheisyydessä elävät eläimet ovat tottuneet ihmisiin, ihmisen luoma metsästyspaine opettaa eläimiä ja saa ne usein siirtymään kauemmas. Varsinkin metsäkauris siirtyy sen huomatessa, että laumasta alkaa yksilöitä häviämään. Omalla kohdallani reilun kymmenen kauriin porukasta kolmen poistaminen riitti siihen, ettei naapurustossa ole enää helmikuun 15. päivän jälkeen kauriita juurikaan näkynyt. Naapureille saa kirjaimellisesti jätettyä metsästyksestä hyvän maun suuhun, jos heille antaa kauriista arvokkaita riistalihoja maistiaisiksi. Näin kasvaa myös riistalihan arvostus ihmisten keskuudessa, jotka eivät metsästystä itse harrasta. JA RI HI ND ST RÖ M 15 Metsästäjä 3/2025
• Neljännessä lintuatlaksessa (2022–2025) käynnistyi viimeinen vuosi. Alkavan kauden tavoitteeksi kannattaa ottaa oman lähiseudun riistalintujen pesimätilanteen selvittäminen. TeksTi Matti Kervinen kuva Hannu Huttu K olmen kartoitusvuoden jälkeen suurempien kaupunkien ympäristöjen linnusto alkaa olla jo varsin hyvin kartoitettu. Monen riistalajin havaintokartassa on kuitenkin yhä puutteita. Kattava tilannekuva on tärkeä kestävän metsästyksen varmistamiseksi. Metsästystä on helpompi perustella, jos lajin tiedetään pesivän alueella. Perehtymällä lajikohtaisiin havaintoihin, maastokarttoihin, ilmakuviin ja asiantuntijoiden retkivinkkeihin voi kohdistaa havainnoinnin paikkoihin, joista havaitsematta jääneiden lajien pesinnät todennäköisimmin löytyvät. Laatu?korvaa?määrän Tänä kesänä lintuatlashavainnoinnissa kannattaa panostaa suunnitteluun ja kohdennettuihin täsmäiskuihin. Ne on hyvä suunnataan kohteille, joilta on odotettavissa atlakseen lisäarvoa tuovia havaintoja. Tällaisia ovat havainnot lajeista, joita atlasruudulta ei ole vielä havaittu tai havainnot, jotka nostavat jo havaitun lajin pesimätodennäköisyyttä ruudussa, kuten poikuehavainto. Havainnointi kannattaa kohdistaa kunkin lajin pesimäympäristöihin, varhaisaamun tunneille, jolloin poikueet ovat aktiivisimmillaan. Vesittyneet?turvetuotantoalueet?keitaita? taantuneille?vesilinnuille? Turvetuotannon alasajon myötä on vapautunut tuhansia hehtaareja turvesoita muuhun käyttöön. Kuivatuksen päätyttyä nousee vesi nopeasti alueelle muodostaen matalia, rantaviivaltaan rikkonaisia kosteikkoja. Vesittyneet turvetuotantoalueet luovat pesimäympäristöjä monelle taantuneelle vesilintulajillemme, kuten haapanalle ja jouhisorsalle. Tällaisia kohteita on satoja, erityisesti vyöhykkeellä, joka ulottuu Satakunnan pohjoisosista Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajaseuduille. Moni vesittynyt turvetuotantoalue sijaitsee atlasruudussa, josta ei ole todettu varmaa tai todennäKattava tilannekuva pesimälinnustostamme on tärkeä kestävän metsästyksen varmistamiseksi. Loppukiri alkaa – atlasaukoille, mars! Poikueet ovat aktiivisimmillaan aamuvarhaisella. Kuvassa jouhisorsia. 16 Metsästäjä 3/2025
• köistä haapanan tai jouhisorsan, eikä monen muunkaan vesilintulajin pesintää. Tällaisen kohteen tarkastaminen poikasaikaan heinäkuussa aamuvarhaisella voikin tuoda merkittävää lisäarvoa lintuatlakseen. Tarkastamisen arvoisia kohteita ovat myös kaikki rehevät vesistöt, rakennetut ja luontaisesti syntyneet kosteikot, luonnonravintolammikot sekä laajasti saraikkoiset ja järvikortteiset rannat. Jos alueella elää helposti havaittavia silkkitai mustakurkku-uikkuja tai härkälintuja, on siellä todennäköisesti myös piilottelevampia Lisää?vinkkejä? lintuatlasretkien? suunnitteluun?ja? havainnointiin: ? Metsästäjä 2/2024, s. 30–33, metsastajalehti.fi/lehtiarkisto ? lintuatlas.fi/retkikokemuksia ? Lintuatlasohjeet ja tulospalvelu: lintuatlas.fi ? Vesittyneitä turvetuotantoalueita (tt-alue, vihreät pisteet, Suomen riistakeskuksen tekemä ilmakuvatulkinta) löytyy lähes koko maasta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. ?? Vesittyneiden turvetuotantoalueiden ulkopuoliset atlasruudut (punaisella), joilta ei ole vielä havaittu varmaa tai todennäköistä jouhisorsan eikä haapanan pesintää. Vesittyneet turvetuotantoalueet on helppo tunnistaa ilmakuvista. Ta us ta ka rt at : Es ri, Li gh t Gr ay Ca nv as M ap riistavesilintuja. Rannalla laiduntavat lehmät ovat varma merkki kohteesta, jota kannattaa kiikaroida tarkemmin! Apua?kohteiden?valintaan Suomen riistakeskus tarjoaa edellisessä Metsästäjä-lehdessä julkaistun hakuilmoituksen kautta ilmoittautuneille täsmällistä tietoa heidän lähialueidensa kohteista, jotka kannattaa heinäkuussa tarkastaa poikueiden varalta. Kannustamme kaikkia kirjaamaan riistalintuhavaintojaan Oma riistan läpi kesän. tt-alue, ei jouhisorsan tai haapanan pesintää tt-alue, ei jouhisorsan pesintää tt-alue, ei haapanan pesintää 17 Metsästäjä 3/2025
• Riistahallinnossa ei metsästys kauden päättymisen jälkeen ehditä levätä laakereilla, sillä maaliskuussa julkaistavat hirven ja valkohäntäpeuran kanta-arviot käynnistävät tulevan kauden metsästysverotuksen suunnitteluun. TeksTi Valto Kontro, Antti Rinne, Jyrki Pusenius ja Sami Aikio M etsästyksen perusedellytys on kestävä verotus. Jotta verotus voitaisiin alueittain mitoittaa sopivaksi suhteessa paikalliseen kantaan sekä alueelle asetettuihin kannanhoidon tavoitteisiin, tulee olla käsitys kannan koosta, rakenteesta ja tuottokyvystä. Hirvitalousaluekohtaiset hirvieläintavoitteet on asetettu saavutettaviksi, eikä ilman luotettavaa kantaarviota niiden saavuttamista voida seurata. Maaliskuussa, noin kuukausi valkohäntäpeuran metsästyskauden jälkeen, Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee kanta-arviot sekä hirvelle että valkohäntäpeuralle. Tästä käynnistyy monipolvinen prosessi, joka sisältää riistanhoitoyhdistysten verotussuunnittelun, lupahaun sekä riistakeskuksen lupaharkinnan kulminoituen lopulta syksyn hirvieläinten metsästykseen. Metsästyksen yhteydessä metsästäjät puolestaan keräävät tietoa paikallisista eläinkannoista, ja kauden päätteeksi ilmoittavat arvionsa jäljellä olevasta kannasta, jolloin sykli pyörähtää uudelleen käyntiin. Hirvieläinten kanta-arviot tutuksi Kantaa vähentävät Kantaa vähentävät Kantaa vähentävät Kantaa vähentävät METSÄSTETTÄVÄ KANTA JÄÄVÄ KANTA KANTA VASOMISEN JÄLKEEN VASOVA KANTA Sukupuolirakenne tarkentuu jahtikauden havaintojen perusteella KANTA SUURIMMILLAAN KANTA MÄÄRITETÄÄN NELJÄÄN LUOKKAAN KANTA PIENIMMILLÄÄN • Edellisvuoden vasat siirretään aikuisiksi • Uudet vasat syntyvät • Vasatuotto määritetään jahtikauden saaliista ja havainnoista • Vasojen urososuus määritetään pitkän aikavälin vasasaaliista Aikuiset urokset Urosvasat Aikuiset naaraat Naarasvasat • Havainnot/ jahtipäivä • Loppuvuoden kolarimäärät TIETOA KANNAN SUURUUDESTA: • Havainnot/ jahtipäivä • Loppuvuoden kolarimäärät TIETOA KANNAN SUURUUDESTA: • Lentolaskennat • Kolarimäärät TIETOA KANNAN SUURUUDESTA: Kanta-arviossa mallinnettavat hirven elinkierron vaiheet 18 Metsästäjä 3/2025
• Kanta-arviomenetelmissä? paljon samaa Isossa kuvassa valkohäntäpeuran ja hirven kanta-arvioiden perusidea on sama: käytössä on useita erilaisia kannan kokoa, rakennetta, tuottoa ja kuolleisuutta kuvaavia aineistoja, jotka niin sanotun Bayes-tilastotieteeseen pohjautuvin menetelmin yhdistetään yhdeksi todennäköisyysjakaumaksi. Käytettävissä oleva tieto pohjautuu suurilta osin metsästäjien keräämään aineistoon, mutta kanta-arvioon tarvitaan huomattava määrä aineiston jalostamista tilastotieteellisin menetelmin. Molempien lajien kanta-arvioissa hyödynnetään edellisen metsästyskauden kantaja saalistietoja, metsästyksenaikaisten havaintojen perusteella arvioitua vasatuottoa ja kannan sukupuolirakennetta, metsästysseurojen ilmoittamia jäävän kannan arvioita, kolarimääriä suhteessa liikennesuoritteeseen ja suurpetojen kantaarvioita. Muutamia?eroja Hirven kanta-arviomalliin lisätään myös lentolaskenta-aineistoja niiltä alueilta, joilla lentolaskentoja on tehty. Peuran kanta-arviossa suurpetojen aiheuttamaa poistumaa mallinnetaan ilveskannan perusteella, kun taas hirven osalta käytetään susija karhukantoja. Lisäksi hirven muuta luontaista kuolleisuutta, kuten tauteja ja hukkumisia, arvioidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella. Havaintoaineistotkin poikkeavat sikäli toisistaan, että hirven tapauksessa metsästäjät keräävät tietoa havaintomääristä suhteessa pyyntiponnistukseen, jolloin havaintoja voidaan käyttää kannan rakenteen ja vasatuoton mallintamisen ohella myös hirvitiheyden indikaattorina. Peuran havaintoaineistoa käytetään toistaiseksi vain vasatuoton arviointiin, mutta tieto on kanta-arviossa keskeinen. Peurajahdin aikaisten havaintojen kerääminen ja ilmoittaminen onkin tärkeää, sillä muuten vasatuottoa on hyvin vaikeaa arvioida. Tähän metsästäjien tulisi panostaa enemmän tulevaisuudessa. Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joista jokaiselle tehdään oma kantaarvio. Tämän jälkeen arvioitu eläinmäärä jaetaan hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistyksille samassa suhteessa, kuin riistanhoitoyhdistysten metsästysseurat ovat edellisen metsästyskauden päätteeksi ilmoittaneet kantaan jääneen eläimiä. Pitkä aikasarja Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa tuotetaan hirvikannan koon ja rakenteen aikasarja vuodesta 2000 tähän päivään asti. Tänä aikana hirvikanta on suurin piirtein puolittunut. Peuran aikasarja on lyhyempi, koska sen kannan kokoa ryhdyttiin ylipäätään arvioimaan vasta 2010-luvun puolivälissä. Alkuvaiheessa käytössä oli yksinkertaisempi malli, mutta kolme vuotta sitten kantaarviomalli uudistettiin. Samalla kannan kehitystä mallinnettiin takautuvasti uudella menetelmällä vuodesta 2016 alkaen. Uusi?kanta-arvio?saattaa?muuttaa? edellisen?vuoden?arviota Metsästyskauden aikana metsästäjät tuottavat uutta tietoa, joka tarkentaa olemassa olevaa käsitystä kannasta. Yksinkertaisuudessaan siis voidaan todeta, että vuoden takaisesta kannasta on parempi käsitys nyt, kuin mitä oli silloisen kanta-arvion julkaisuhetkellä. Jatkuvaa?kehittämistä Molempia kanta-arviomalleja kehitetään jatkuvasti uuden tiedon ja kokemusten valossa. Kanta-arviot ovat tärkein työkalu kestävän metsästysverotuksen suunnittelussa ja arvioinnissa, minkä vuoksi Luken tutkijat työskentelevät jatkuvasti mallin parantamiseksi. HIRVITIHEYTEEN VAIKUTTAVAT LÄHTEET Tietolähteet hirvitiheydestä mittaavat samaa asiaa eri tarkkuuksilla Hirvikannan tiheys / 1 000 ha To de nn äk öi sy ys 1 2 3 4 5 6 7 8 Tietolähteistä muodostetaan yhdistelmä = ns. posteriori-jakauma Edelliseen vuoteen perustuva arvio 2,9 hirveä / 1000 ha Lentolaskenta 4,0 hirveä / 1000 ha Havaintoindeksi 4,2 hirveä / 1000 ha Jäävän kannan arvio 2,5 hirveä / 1000 ha LE EN A PA RT AN EN 19 Metsästäjä 3/2025
• Uusiin metsästysmuotoihin pääsee parhaiten sisälle, kun lähtee kokeneemman metsästäjän seuraan. Sain mahdollisuuden lähteä ensimmäistä kertaa tutustumaan latvalinnun metsästämiseen ystäväni Krista Suorsan kanssa. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala K ävimme tammikuussa Kristan kanssa kaksi metsästysreissua. Molemmilla kerroilla hiihdimme noin kuusi kilometriä Rovaniemen lumisissa maisemissa. Ensimmäisellä Ensikertalainen latvalinnustamassa reissulla oli lauha keli ja iltapäivästä satoi räntää. Siitä huolimatta lumi oli vähäistä ja tiivistä, joten suksi luisti hyvin. Tammikuun lopussa, toisella reissulla keli oli kaunis ja pakkasta noin seitsemän astetta. Lumisateisten viikkojen jälkeen umpihangessa oli pumpulilunta polviin asti, joka teki hiihtämisestä haastavampaa. Tänä vuonna lunta on kuitenkin vähäisesti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Olimme hiihtämässä erään hakkuualueen läpi, kun näimme noin 160 metrin etäisyydellä koivussa istuvia ukkoteeriä. Parin minuutin päästä teeret lähtivät, ja suuntasimme seuraamaan niitä. Jäljitimme puussa istuneet teeret noin 200–300 metrin päähän keskelle kuivunutta järveä, johon ne syksyllä kokoontuvat soitimelle. Toisella reissulla löysimme muun muassa maajälkiä ja metson jätöksen. Vaikka retket olivat tapahtumarikkaita, jäimme ilman saalista. Välineiden?tärkeys?lajissa Hyvät välineet ovat oleellinen osa metsästystä, mutta kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Lainaaminen tutuilta, varsinkin kokeilumielessä, kannattaa. En ole aikaisemmin tarvinnut lumipukua, joten ennen oman ostamista lainasin sellaisen tutuilta. Minulla oli päällä vanha armeijan lumipuvun takki ja erillisestä setistä olevat housut. Lumipuku sopi hyvin suojaväriksi oman lämpimän haalarin päälle. Lumessa liikkumiseen on monenlaisia vaihtoehtoja. Sain pari vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi liukulumikengät, joista olen tykännyt niin umpihangessa kuin poluilla kulkiessa. Liukulumikenkien kaverina oli lainatut teleskooppisauvat, joiden pituut? Ihailimme tammikuun lopun kultaista ja lämmintä aurinkoa. ? Pysähdyimme välillä kiikaroimaan puiden latvoja. 20 Metsästäjä 3/2025 Nu rten toimitus
• Metsästys ja sosiaalinen media – uhka vai mahdollisuus? M etsästys ja sosiaalinen media – kaksi maailmaa, jotka eivät aina sovi yhteen. Siinä missä yksi seuraaja näkee mukavan metsästyshetken, toinen provokaation. Kannattaako metsästäjän olla hiljaa ja vain harrastaa vai tuoda harrastustaan esiin? Ehdottomasti sitä kannattaa tuoda esiin, koska metsästyksen tulevaisuus on osin sosiaalisen median varassa. Yhä useampi metsästäjä on aloittanut somessa julkaisemisen ja pyrkii sitä kautta jakamaan tietoisuutta lajista sekä saamaan mukaan uusia harrastajia. Somessa postaamisen voi aloittaa monella tapaa; toiset aloittavat päiväkirjamaisesti, toiset haluavat kertoa metsästyksestä yleisemmin sekä lisätä tietoisuutta. Some tuo mukanaan sekä haasteita että mahtavia kokemuksia. Se vie aikaa muusta tekemisestä ja saattaa herättää mielipiteitä ja vihapuhetta. Ilman somea luonnosta ja metsästämisestä nauttii enemmän, mutta toisaalta sen kautta voi saada uusia ystäviä, päästä vierasjahteihin ja luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia. Somea aloittaessa kannattaa pohtia, oletko metsästäjä, joka miettii vain yhteistyökuvioita vai metsästäjä, joka haluaa kertoa lajista ja jakaa omia kokemuksia. Tärkeintä on kunnioitus, luovuus, halu jakaa tietoa sekä kyky kestää kritiikkiä ja palautetta. Somen ansiosta ei-metsästäjissä on herännyt mielipiteitä sekä kysymyksiä metsästyksestä, kuten miten sen pariin pääsee. Palautteet ovat pääosin positiivisia ja kannustavia, mutta aina löytyy negatiivisia kommentoijiakin. Osa ajattelee, että somettajat haluavat tuoda vain itseään esille. Tärkeimpänä somettajat haluavat tuoda esiin sen, että metsästys on hieno harrastus, jonka voi aloittaa kuka tahansa. Toivottavasti somen myötä moni uskaltaa lähteä lajia kokeilemaan. Ennen kuin julkaiset sisältöä someen, harkitse mitä teet! Ole ystävällinen ja kunnioittava. Kunnioita riistaa! Jokainen julkaisemasi kuva tai teksti on osaltaan koko metsästysharrastuksen esipuhe. Metsästys kuuluu luontoon – ja some kertoo siitä. AARO SALMENKANGAS Ensikertalainen latvalinnustamassa ta oli helppo säätää lumen syvyyden ja oman pituuden mukaan. Aseenani oli .308 kaliiperin kivääri 4,5 kertaa suurentavalla kiikaritähtäimellä. Samaa asetta kuljetan hirvimetsällä sekä lintumetsällä suomenpystykorvan kanssa. Kivääri on kohdistettu noin 75 metriin, joka usein riittää hirvimetsällä tai hiipiessä linnun luo. Huomasin kuitenkin latvalinnustuksessa etäisyyksien olevan paljon pidempiä, joten kohdistus pidemmälle etäisyydelle olisi tarpeen. Myös kiikarissa saisi olla enemmän suurennosta. Tulevaisuus?latvalinnun? metsästyksen parissa Kaiken kaikkiaan pidin reissuista Kristan kanssa ja opin paljon uutta. Latvalinnustus on rauhallinen, mutta samalla aktiivinen metsästysmuoto, johon myös koirattomat metsästäjät pystyvät osallistumaan matalalla kynnyksellä. Kauniissa talvisessa kelissä hiihtäminen omaan tahtiin on oivallista hyötyliikuntaa ja palkitsevaa, vaikkei saalista saisikaan. Talvella eläinten elämää voi seurata helposti jälkien ja jätösten avulla. Kuultuani tarinoita Kristalta ja muilta tutuilta, koen latvalinnustuksen olevan myös haastava metsästysmuoto, joka vaatii harjoitusta, osaamista ja kärsivällisyyttä. Odotan innolla seuraavaa latvalinnustuskautta ja uusia mahdollisuuksia onnistua. Tulevaisuuden reissuihin varaudun kohdistamalla kiväärin pidemmälle matkalle ja hankkimalla vihdoin kiikaritähtäimen, jossa on enemmän suurennosta. Kokemuksen karttuessa ja välineiden hienosäädön avulla minustakin toivottavasti kehkeytyy mestari latvalinnustuksessa. ? Lumessa ja kylmässä tarvittavien välineiden määrä kasvaa. Evästauolla on mukava lämmitellä nuotiolla. ? Krista otti kuvan minusta lumipuvussa, sukset ja ase mukana. K lumni 21 Metsästäjä 3/2025
• L ähtökohtaisesti toinenkin koiramme olisi koko perheen koira, toki huomioiden metsästyksen. Suurin vastuu sen hoidosta painottuisi vanhemmilleni, sillä veljeni lähtee lukioon muualle ja itse aion muuttaa pois kotoa vuoden sisällä. Koiran hankintaa pohtiessa on tärkeää arvioida omat mahdollisuudet sekä taloudellisesti että ajallisesti. Lisäksi on hyvä miettiä, onko tuttavapiirissä henkilöitä, jotka pystyvät tarvittaessa toimimaan hoitoapuna. Rodun?valinta?on?monisyinen?asia Rotua valitessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa rodun luonteeseen, aktiivisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Metsästyskäyttöön sopivat tietyt rodut, kun taas toiset eivät toimi metsällä lainkaan. Osa harrastajista arvostaa enemmän agilityä tai muuta aktivointia, mikä vaikuttaa rodun valintaan. Metsästyskoirat ovat yleensä ketteriä, joten ne suoriutuvat hyvin myös kotiagilitystä – metsähän on jo itsessään valtava temppurata erilaisine puunrunkoineen ja puskineen. Valintaan vaikuttavat myös tunneseikat. Aiomme ottaa toisen karjalankarhukoiran, sillä äidin lapsuuden koira oli suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran sekoitus. Rotu on siksikin meille mieluinen. Olemme pitäneet todella paljon myös nykyisestä karjalankarhukoirastamme. Rodun tuttuus, halu suojella suomalaista rotua ja toimivuus metsällä ovat pääperiaatteet, miksi haluamme juuri tämän rotuisen koiran. Sen voin kyllä taata, että tylsää hetkeä metsällä ei ole tullut. Onko?lemmikille?aikaa,?rahaa?ja?energiaa? Pikkuisen koiranpennun kanssa menee rutkasti aikaa muun muassa ulkoiluun ja peruskäyttäytymisen opetteluun, puhumattakaan tottelevaisuuskoulutuksesta. Karvaturrille koirakaveri Metsästyskoiramme Utu täytti juuri kahdeksan vuotta, mikä käynnisti pohdinnan toisen koiran hankinnasta. Jotta vanhempi koiramme voi tarvittaessa eläköityä, vuoden sisään olisi hyvä saada pentu. TeksTi ja kuvaT Martta Malin ? Päiväunet sylissä. Utu metsästämässä. 22 Metsästäjä 3/2025 Nu rten toimitus
• Energiaa kuluu pennulta ja kouluttajalta. Väsymys ja mahdolliset vahingot kuuluvat asiaan. Myös pennun yksinoloon totuttelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja eroahdistuksen vähentämistä. Aluksi pennun kanssa ollaan jatkuvasti, mutta lopulta sen olisi jäätävä yksin päiväksi kotiin. Juuri näiden tekijöiden vuoksi olemme siirtäneet koiran hankintaa ensi kevääseen varmistaaksemme riittävät ajalliset resurssit. Pennusta?tulee?väistämättä?aikuinen?koira Pikkuiset koiranalut ovat erittäin söpöjä. Koiraa ei kuitenkaan voi ottaa vaan pentuajaksi, joten on hyvä huomioida heti ostovaiheessa koiran pitkä elinikä. Yleensä koirat elävät 10–15 vuotta, osa jopa 20-vuotiaiksi. Ajallisen sitoutumisen lisäksi pitää miettiä kustannuksia. Vaikka pentu maksaisi tuhat euroa, koiran elinkaaren kustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Metsästyskoirat altistuvat tapaturmille, ja iän myötä lääkärilaskut kasvavat. Hyviä ideoita kustannusten ennakointiin ovat esimerkiksi säästötili ja vakuutus, joiden avulla voi kattaa ennakoimattomia hoitokustannuksia. Tutulta?kasvattajalta Aiomme ottaa pennun samalta kasvattajalta, jolta otimme aikoinaan Utun. Kasvattaja on perheellemme tuttu, ja hänen koiransa ovat miellyttäviä niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Lisäksi niiden sukutausta antaa hyvän mahdollisuuden toimivalle metsästyskoiralle. Utu on itsepäinen metsästyskoira, mutta silti todella ihana. Hirvijahtipuolen lisäksi sillä on loputon rapsutuspula ja valtava vatsalaukku, jonne mahtuisi kerrallaan peräkärryllinen ruokaa. Se eläisi hirvenlihalla, jos siihen vain mahdollisuus tarjottaisiin. allesi koir Lihaisaa laatua ja ht iv ah ti. fi Saatavilla Hankkijan myymälöistä ja muilta hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. KUNNOSSA KAIKEN KESÄÄ Kotimainen Jahti&Vahti Kevyt on laadukas täysravinto koirille, jotka kuluttavat vähän vähemmän. Maltillisesti energiaa sisältävä ruoka auttaa painonhallinnassa, mutta sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Sisältää Progut ® -valmistetta, joka tukee vastustuskykyä ja suoliston normaalia toimintaa. Sopii hyvin myös seniorikoirille!
• Kirjoituksen pohjana on 2000-luvun tutkimustietoa, jota on kertynyt runsaasti etenkin Ruotsin karhuista. Artikkelissa käydään läpi karhun biologiaa ja elintapoja eri vuodenaikoina. Liikkeelle lähdetään kevään haasteista. TeksTi ja kuvaT Ilpo Kojola K eväällä pesän jättävän pennun yleisin kuolinsyy on päätyä karhu-uroksen tappamaksi. Pentujen kuolleisuus niiden ensimmäisestä keväästä seuraavaan vaihtelee alueittain. Korkean kannantiheyden alueella Keski-Ruotsissa pennuista häviää noin 30 prosenttia, kun taas Pohjois-Ruotsissa osuus on vain 10 prosenttia. Jos pennut kuolevat, naaras tulee vielä saman kauden aikana uroksen tavoittelemaan kiimaan. Suojatakseen talvella syntyviä pentujaan tiine naaras on kaivanut pesän usein maastoon, jolla se on liikkunut uroksen kanssa pariutumisaikana. Samalla seudulla elelee myös naaraan kanssa paritellut uros. Koska aikuiset urokset sietävät toisiaan huonosti kiima-aikana, liikkuu pesän lähellä vähemmän vieraita uroksia. Päätelmä pohjautuu suurelta osin Itä-Suomesta kerättyihin tutkimusaineistoihin, jossa takavuosina oli seurantapannalla varustettuja karhuja. Naaraskarhun onnistumista pentujen suojaamisessa parantaa myös parittelu useamman uroksen kanssa. Jos uroksia on ollut kumppanina vuotta aiemmin useampi, lähistöllä liikkuvista uroksista suurempi osa on sellaisia, jotka ovat paritelleet naaraan kanssa. Suoja voi toteutua niin, että urokset muistavat edellisvuoden kumppaninsa ja jättävät sen pennut rauhaan. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa, joka perustuu osin itäsuomalaisiin aineistoihin, on havaittu, että pennuttomien naaraiden liikkuma-alue laajenee kiimaaikana. Tämä viittaa siihen, että ne etsivät aktiivisesti uroksia. Urokset kuitenkin liikkuvat merkittävästi laajemmalla alueella kuin naaraat. Turvaa?ihmisestä Naaraan keinovalikoimaan kuuluu myös strategia hakea pennuilleen turvaa ihmisen läheisyydestä. AikuiKarhun vuosi Yksivuotias karhu emoineen. Valtaosa pennuista selviää elossa toiseen kesäänsä. ? Aikuiset urokset välttelevät vahvimmin ihmistoimintoja. Poikkeuksen tekevät kuvaushaaskojen vierailijat, kuten tämä kookas uros. 24 Metsästäjä 3/2025
• set urokset välttelevät yleensä asuttuja alueita, mutta jotkut naaraat uskaltavat tuoda pentunsa alkukesällä kylien pintaan. Tämä käyttäytyminen näyttää toimivan: ruotsalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että ihmiskilpi parantaa pentujen selviytymistä. Saalistajana?karhu?on? aktiivisimmillaan?keväällä Talvella karhun painosta voi lähteä kymmeniä prosentteja. Kun karhu on kömpinyt pesästään, suolistoon aineenvaihduntayhdisteistä kertynyt pihkatappi poistuu ja eläimen ruoansulatus aktivoituu. Karhu alkaa etsiä ravintoa, joka saisi sen kuntoutumaan mahdollisimman nopeasti puoli vuotta kestäneen paaston jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää pentujen seuraamille naaraille ja aikuisille uroksille. Pentueelliset naaraat imettävät ja urokset alkavat mitellä voimiaan kiima-ajan koittaessa. Kevät on hirvien ja porojen vasomisaikaa. Heti herättyään, lumihankien peittäessä maan, aikuinen karhu voi kaataa täysikasvuisen hirven. Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa karhun on todettu tappavan vuodessa keskimäärin 5–7 hirveä, joista 90 prosenttia on vasoja. Karhu tappaa poronvasoja Pohjois-Ruotsissa keskimäärin kymmenkunta vasontakauden aikana. Jo keväällä karhu täydentää dieettiään hyönteisravinnolla etsimällä kannokoista kuoren alta löytyviä toukkia ja penkomalla muurahaispesiä. Kasviravintoon kuuluvat ensi vaiheessa juuret ja talvehtineet puolukat, mutta valikoima täydentyy myöhemmin alkukesän mehevillä, vihreillä antimilla. Karhu voi laiduntaa voikukkakedolla ja syö mielellään esimerkiksi vastapuhjenneita haavanlehtiä. Karhu?hyötyy?mustikasta,?mustikka?karhusta Alkukesän kiima-ajan jälkeen karhu keskittyy kasvattamaan energiavarastoaan talvea varten. Tärkeimmäksi ravinnonlähteeksi nousevat kesän aikana kypsyvät metsämarjat. Marjojen merkitystä karhun ravinnossa kertoo se, että jopa haaskoille hakeutuvien yksilöiden ruokavaliossa metsämarjat ovat marjasatokausina ykkössijalla. Karhu käy hillassa ja napsii suuhunsa metsävadelmia ja juolukoita, mutta tärkeimmät marjat ovat mustikka ja variksenmarja. Aikuinen karhu voi syödä kymmeniä kiloja marjoja vuorokaudessa. Hyvä mustikkasato takaa karhulle runsaan rasvavaraston talven varalle. Kun mustikkasato on huono, karhuja ilmaantuu tavallista useammin loppukesällä etsimään syötävää puutarhoista. Myös mustikka hyötyy karhusta, sillä sen siemenet itävät karhun ulosteessa kaksi viikkoa aiemmin kuin muut mustikansiemenet. Karhun uloste on mustikalle oiva lannoite myös taimen kasvaessa. Karhun merkityksen mustikalle voisi ajatella olevan marginaalinen, koska karhu on harvalukuinen metsän asukas. Karhun ja mustikan vuorovaikutus on kuitenkin ehtinyt kestää yhtäjaksoisesti koko viimeisen jääkauden jälkeisen ajan, noin 10 000 vuotta. Aikuinen karhu voi syödä kymmeniä kiloja marjoja vuorokaudessa. 25 Metsästäjä 3/2025
• Karhut?taittavat?taivalta?aamulla?ja?illalla Karhun aktiivisuus on yhteydessä vuorokaudenaikaan. Se liikkuu vilkkaimmin yhtäältä varhain aamulla ja toisaalta myöhään illalla. Keväällä tämä kahden aktiivisuushuipun malli ei ole Suomen tutkimusaineistojen valossa yhtä selvä kuin muina vuodenaikoina – keväällä matkaa taitetaan myös päivällä. Päivä tai keskiyö eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita lepoaikaa karhulle, sillä sen on hyödynnettävä lähes kaikki mahdollinen aika ravinnon hankintaan. Karhu voi marjastaa myös keskipäivällä, erityisesti viileällä säällä. Karhu havaitsee marjoja poimivat ihmiset yleensä riittävän etäältä ehtiäkseen piiloutua ja välttääkseen havaituksi tulemisen. Myös pentueellinen naaras pyrkii välttämään ihmiskontaktia ja johdattaa poikasensa pois paikalta, jos se kuulee tai haistaa ihmisen lähestyvän. Jos haluaa välttää kohtaamisen karhun kanssa, ei metsässä kannata liikkua hiljaa ja huomaamattomasti alatuulen puolella – silloin karhu ei ehdi havaita ihmistä ajoissa. Yllätetyksi joutunut naaras pentuineen voi olla vaarallinen, vaikka se useimmiten tyytyykin tekemään valehyökkäyksiä kohti ihmistä. Lämpimänä kesäpäivänä karhu lepää tavallisesti maastossa, joka ei houkuttele ihmisiä. Ojitettu, pensoittunut ja korkeaa kastikkaheinää puskeva entinen korpi tarjoaa näkösuojaa ja rauhaa ihmisiltä. H AN N U HU TT U 26 Metsästäjä 3/2025
• on tätä mallia, mutta naarailla 2–3 prosenttia ja nuorilla uroksilla noin 10 prosenttia. Aikuiset?urokset?menevät?syrjään?talvilevolle? Aikuisten urosten on havaittu asettuvan unille kauemmaksi ihmistoiminnoista. Keski-Ruotsissa aikuisten urosten talvipesät sijaitsivat keskimäärin noin 2,7 km päässä lähimmästä auratusta tiestä. Naaraiden ja nuorten urosten pesiin oli tieltä 1,2–1,5 km. Itä-Suomessa valtaosa aikuisista uroksista siirtyy talvehtimaan Venäjän puolelle, missä häiriöriski on pienempi kuin Suomen puolella. Aikuisten urosten voimakkaampaa taipumusta vältellä ihmistä saattaa selittää se, että metsästys kohdistuu nuoriin, 1–4 vuotiaisiin uroksiin ja poistaa kannasta tehokkaammin rohkeita nuoria uroksia kuin naaraita. Pennut?syntyvät?tammikuun?loppupuolella Talvella syntyneet kissankokoiset pennut lähtevät pesästä niin myöhään, että niiden 3,5–4,5 cm leveitä jälkiä nähdään lumella vain harvoin. Suurempia jälkiä tulee vastaan jo maaliskuun lumilla. Karhun pesässä viettämän ajan pituus onkin yhteydessä sen sukupuoleen ja lisääntymisstatukseen. Keski-Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa sen on havaittu olevan uroksilla keskimäärin 160 vuorokautta, mutta naarailla olennaisesti enemmän. Pentujen tai yksivuotiaiden jälkeläistensä kanssa nukkuvat naaraat viettävät pesässä pari viikkoa enemmän, mutta synnyttävät naaraat keskimäärin 195 vuorokautta. Toinen talviuneen pituuteen vaikuttava asia on leveyspiiri. Pohjoisessa, Norrbottenin tunturialueella kaikki karhut ovat pesässä yli 200 vuorokautta, synnyttävät naaraat peräti noin 225 vuorokautta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei karhu tavallisesti lepää toista kertaa samassa paikassa. Joskus se voi kuitenkin kuopia turvekerroksen saadakseen maata viileän savimaan päällä. Tällaisen makuusijan luulisi olevan käytössä useammankin kerran. Pesään?lokakuussa Karhu liikkuu elinpiirillä, jonka pinta-ala on Suomessa uroksilla yleensä 3 000–4 000 km 2 , pentueellisilla naarailla Itä-Suomessa noin 200 km 2 ja Keski-Suomessa noin 500 km 2 . Vain Keski-Suomessa todettiin naapureina elävien naaraiden olevan sukua keskenään, mikä osin selittää sen, että niiden elinpiirit olivat paljolti päällekkäin. Ennen asettumistaan talvilevolle karhu saattaa kasvattaa rasvavarastojaan kaatamalla hirven tai poron. Itäja Keski-Suomessa naaraskarhut asettuivat talvipesään keskimäärin lokakuun 12. päivä. Jos ensilumi sataa varhain, käyvät karhut levolle keskimääräistä aiemmin. Talvipesä?usein?muurahaispesässä Naaraskarhun pesän tulee antaa suoja kylmää vastaan. Tavallisesti kyseessä on luola, jonka emo on kaivanut pehmeään rinnemaahan, ojanpenkkaan tai vanhaan muurahaispesään. Jos sijainti on oivallinen, saattaa naaras kuopia luolan jopa kiviseen moreenimaahan. Tavallisimmin karhu viettää talvensa vanhassa muurahaispesässä. Ruotsin laajasta yksilöpohjaisesta tutkimusaineistosta on havaittu, että muurahaispesissä syntyneet pentueet ovat suurempia kuin muunlaisissa pesissä syntyneet. Muurahaispesä tarjoaa hyvän eristyksen, suojaa lumelta eikä sen pohja kastu ensimmäisenä märällä kelillä. Keski-Ruotsissa aikuisten urosten on havaittu rakentavan melko usein maljamaisen pesän, josta puuttuu katto. Siellä jopa noin kolmannes aikuisten urosten pesistä Pentueissa on tavallisesti 2–3 pentua, joskus jopa neljä. Karhun jäljet on helppo tunnistaa. ? Pennut synnyttävälle naaraalle vanha muurahaiskeko tarjoaa oivan pesäpaikan. 27 Metsästäjä 3/2025
• Sudet ovat aiheuttaneet suuria haasteita kaukohakuisilla koirilla metsästäville. Joillakin toimenpiteillä koirien kanssa metsästäminen voi olla mahdollista. TeksTi Juha Tissari kuvaT Juha Tissari, Asko Kettunen ja Marko Laine V ielä 1800-luvulla Suomessa oli vahva susikanta ja suden vainoaminen oli kansalaisten velvollisuus. Vainoamisen seurauksena susi hävisi lähes sukupuuttoon. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin, jonka jälkeen kanta on vähitellen vahvistunut ja sudet levittäytyneet yhä laajemmille alueille. Susireviirialueilla koirametsästyksestä on tullut vaikeaa, jopa mahdotonta. Metsästäjät ovat ryhtyneet vaatimaan kannanhoidollisen metsästyksen jatkumista, mutta toteutuessaankaan se ei poista koirametsästykseen liittyviä ”susiongelmia”. EU:n luontodirektiivin mukaan suden suotuisa suojeluntaso on säilytettävä pitkällä Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo Todellisuutta vai unta? aikavälillä. Susia tulee aina olemaan, ja niiden kanssa on voitava elää koirametsästyksen vaikeutumisesta huolimatta. ”Luontodirektiivin mukaan lajin suojelun taso on suotuisa, kun se pitkällä aikavälillä säilyy luontaisessa ympäristössään eikä lajin luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää myös olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä”. Keinot koirametsästyksen mahdollistamiseen Vaikka koirametsästykseen susireviireillä liittyy riskejä, sitä voidaan tietyin varauksin harjoittaa. Vahinko voi kuitenkin sattua, 28 Metsästäjä 3/2025
• reaaliaikaista tietoa susien sijainnista, jotta metsästäminen koiran kanssa olisi mahdollista? Susien?paikantaminen?lähettävien? riistakameroiden?avulla Vuosien saatossa riistakamerat ovat kehittyneet valtavasti ja nykyaikaisen lähettävän riistakameran avulla saadaan reaaliaikaista tietoa kameran ympäristössä liikkuvista eläimistä. Riistakamerat paljastavat niin susien olinpaikan kuin kulkusuunnan. Kun sudet liikkuvat reviirin toisella laidalla, onnistuu koirien kanssa metsästäminen reviirin ”susivapaalla” osalla. Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo vaikka omistaja tekisi kaikkensa koiran suojelemiseksi. Koiran suojaamiseen on useita keinoja, kuten metsästäminen susireviirin ”susivapaalla” alueella. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa susien olinpaikoista ja liikkeistä reviirillä. Toisena keinona on koiran susisuojaliivi. Suojaliivikokeilun tuloksista kerrotaan seuraavassa Metsästäjä-lehdessä. Kolmantena keinona on koiran riistatyöskentelyn keskeyttäminen omistajan kutsuessa, jolloin koira voidaan saada pois vaaratilanteesta. Tässä artikkelissa keskitymme ensimmäisenä mainittuun keinoon: kuinka saada Maanomistajan?luvalla?ja?huomioitavat?rajoitteet? Kameran asentamiseen on oltava aina maanomistajan lupa. Näin on myös metsästysseuralle vuokratulla alueella, jos riistakameran käyttämisestä ei ole maanvuokraamisen yhteydessä erikseen sovittu. Lainsäädäntö rajoittaa kuvaamista tietyissä tilanteissa ja paikoissa. Tietosuojalainsäädäntö ja rikoslaki määrittävät, mitä ja missä saa kuvata. Tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja, jos yksityishenkilö on niistä tunnistettavissa. Samalla tavalla henkilötiedoksi voidaan määritellä metsäautotietä kuvaamaan asetetun riistakameran kuva, jos kuvassa näkyy auton rekisterikilpi. Riistakamerakuvauksessa voidaan joskus liikkua lain ”harmaalla alueella”, sillä riistaeläimiä varten asennetun kameran eteen saattaa osua ihminen. Kuvauspaikkaa valittaessa tämä kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon. Omassa pihapiirissä riistakameralla saa kuvata ilman erillistä ilmoitusta, kunhan kamera ei kuvaa naapurin pihaa tai muita kotirauhan piiriin kuuluvia alueita. Riistakameran käytöstä on kuitenkin hyvä ilmoittaa myös silloin, kun kuvaaminen tapahtuu oman kiinteistön, mökin tai pihapiirin alueella. Laittomaksi kameravalvonta muuttuu silloin, kun kamera kuvaa ilman lupaa naapurin kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Ilman asiaan kuuluvia toimia kuvaaja voi syyllistyä rikosja henkilötietolain rikkomiseen. Kotirauhan piirissä kuvattavilta henkilöiltä on aina saatava lupa kuvaamiseen. Tällöin kuvaaja on velvoitettu pitämään henkilötietorekisteriä. Lisäksi kuvattavien täytyy saada niin halutessaan rekisteriseloste. Tallenteet, joista yksityinen henkilö voidaan tunnistaa, on hävitettävä, mikäli niille ei ole hyväksyttävää käyttöä. Susireviirien rajat pysyvät vuodesta toiseen lähes samoina, ellei lauman rakenteessa tapahdu suuria muutoksia. Vakiintuneen reviirin sudet käyttävät lähes aina samoja reittejä vaihtaessaan aluetta ja tarkistaessaan reviirinsä rajoja. Kaikilla alueilla koirien avulla metsästäminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Esimerkkinä mainittakoon Etelä-Suomessa tyypillisempi, pinta-alaltaan alle 2 000 hehtaarin metsästysalue, jossa sudet ehtivät nopeasti alueen laidalta toiselle. Riistakamerat?susien?kulkureiteille Käytännössä sudet voivat liikkua reviirillään missä tahansa, mutta pääsääntöisesti ne 29 Metsästäjä 3/2025
• käyttävät samoja reittejä. Riistakamerat onkin suositeltavaa asentaa näiden kulkureittien varsille. Suden kulkureittejä ohjaavat maaston muodot, kuten vesistöjen reunat, asutus, metsien reunat, sekä ojien ja purojen varret. Sudet liikkuvat mielellään myös metsäja peltoteitä, polkuja ja uria sekä muiden riistaeläinten käyttämiä reittejä pitkin. Yleensä sudet välttelevät asutusta, mutta tiheämmän asutuksen alueilla sudet tottuvat ihmisen läsnäoloon ja valitsevat taloudellisimman reitin kulkea, asutuksesta piittaamatta. Riittävästi?riistakameroita Riistakameroita on hyvä olla susireviirin alueella kattavasti. Mitä enemmän kameroita on, sitä parempi. Reviiri voi sijaita useamman metsästysseuran alueella, jolloin kameroiden asentamisesta ja kustannusten jakamisesta on hyvä sopia seurojen kesken. Metsästäjillä voi olla kameroita jo ennestään, ja niistäkin olisi hyvä saada sisältöä yhteiseen käyttöön. Tietoa voi jakaa esimerkiksi WhatsAppryhmässä, jolloin se siirtyy kätevästi kaikille. Riistakamerahavainnot?myös?Tassuun Riistakameroilla havaitut sudet ja muut suurpedot kannattaa aina kirjata Tassu-järjestelmään. Tieto tulee välittää alueen petoyhdyshenkilölle, joka tarvittaessa tarkastaa havainnon ja kirjaa sen havaintojärjestelmään. Ei?aukoton?keino Sudet elävät perhelaumoissa, mutta osa lauman jäsenistä voi ajoittain liikkua erillään. Pentujen varttuessa ne lähtevät yleensä etsimään omaa kumppania ja reviiriään, ja voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja. Vaeltavat yksilöt sekä laumasta tilapäisesti erillään olevat yksilöt lisäävät koirametsästyksenriskejä. Koirien suojaamiseksi ei ole olemassa täysin aukotonta keinoa susien hyökkäysten varalta. Suden kulkureittejä ohjaavat maaston muodot, kuten vesistöjen reunat, asutus, metsien reunat, sekä ojien ja purojen varret. Hyvä riistakamera tarjoaa pitkän akunkeston tai tukee ulkoisia virtalähteitä. Useimmat mallit toimivat paristoilla, akuilla sekä aurinkopaneelilla. Lähettävän riistakameran asennus ja käyttöönotto ovat tärkeitä vaiheita. Ne varmistavat laitteen parhaan mahdollisen toiminnan sekä turvallisen käytön. 30 Metsästäjä 3/2025
• Riistakameran tärkeimmät ominaisuudet Riistakamera joutuu olosuhteiden armoille. Kameran on oltava vesija pölytiivis sekä iskunkestävä. Erinomainen akunkesto Riistakamerassa käytetään yleensä paristoja tai akkuja, mutta virtalähteenä on mahdollista käyttää myös aurinkopaneeleita, joka vähentää kameralla käyntiä varsinkin keväällä ja kesällä. Hyvä nettiyhteys Riistakamerassa on oltava varma ja nopea tiedonsiirto, jolloin tieto kuvatuista kohteista siirtyy luotettavasti käyttäjälle. Se on edellytys, jotta susien läsnäoloon voidaan reagoida. Langaton lähiverkko WLAN Riistakamera ei välttämättä tarvitse erillistä puhelinliittymää (SIM-korttia). WLAN-riistakameraa voidaan käyttää pihapiirissä tai kohteessa, joissa lähiverkon kattavuus on hyvä. Kameraa asennettaessa on huomioitava lähiverkon kattavuusalue, jotta yhteys toimii mahdollisimman moitteettomasti. Etäkäytettävyys Etäohjattava kamera lähettää käyttäjälleen kuvia ja videoita mobiilisovelluksen tai tekstiviestikomentojen avulla. Varsinkin kauempana sijaitsevien riistakameroiden on hyvä olla etäkäytettäviä. Laadukkaat kuvat ja videot Nykyajan riistakameroilla saadaan laadukkaita kuvia. Lisäksi kuvan laatu on säädettävissä: heikompilaatuisina kuvia mahtuu enemmän muistikortille. Kamerasta kuvat siirtyvät muistikortille, josta ne lähtevät valittuun osoitteeseen. Hyvä riistakamera on varustettu myös ”time lapse”-kuvaustoiminnolla, jolloin kameran ottaa automaattisesti kuvia tietyin väliajoin ilman liiketunnistimen reagointia. Riittävästi tallennustilaa Hyvä riistakamera tukee riittävän hyvällä tallennuskapasiteetilla varustettuja muistikortteja, joihin mahtuu riittävästi kuvia ja videoita. Kameran asetukset Asetuksilla voidaan vaikuttaa kuvien laatuun, sekä siihen halutaanko kuva, sarjakuva tai video. Lisäksi toimintoja voidaan ajastaa. Riistakameran asentaminen Kun riistakamera havaitsee liikettä tai lämpöä, se aloittaa kuvaamisen. Siksi kameran asentamisessa on otettava huomioon monia asioita. Kameran suuntaaminen Riistakameroiden liiketunnistimet on toteutettu PIR-tekniikalla, jolloin ne tunnistavat infrapunasäteilyn nopeat vaihtelut, käytännössä minkä tahansa lämmönlähteen liikkeen. Tämä asettaa kameran suuntaamiselle omat haasteensa. Kameraa ei tule suunnata suoraan kohti aamuaurinkoa. Kun auringonvalon kirkkaat ja lämpimät säteet osuvat kameraan, ottaa kamera kuvia itsekseen. Aurinkoisella säällä kuvattava kohde valitaan niin, ettei siihen muodostu voimakkaita valon ja varjon kontrasteja. Kameran asentaminen puunrunkoon Jos kamera asennetaan puunrunkoon, valitaan halkaisijaltaan mahdollisimman suuri runko. Ohut puunrunko liikkuu tuulen vaikutuksesta, jolloin laitteen oma liike voi laukaista kameran. Huomioi kasvillisuus Heinät ja pienet oksat poistetaan kameran edestä. Mikäli kuvattavalla alueella on tuulen vaikutuksesta liikkuvia oksia tai heinää, saattaa kamera ottaa ”itsekseen” kuvia. Oksien poistamiseen on oltava maanomistaja lupa. Kuvauskorkeus Jos kuvien halutaan näyttävän mahdollisimman luonnollisilta, kamera asennetaan kuvattavien eläinten silmien korkeudelle. Joskus kamera voi olla syytä asentaa mahdollisimman korkealle, jolloin eläimet tai (ihmiset) eivät yllä liikuttamaan sitä. Tärkeä testaaminen Ennen lopullista kiinnittämistä kamera testataan. Näin varmistetaan, että kamera toimii oikein: liikeilmaisin reagoi liikkeisiin, herkkyys on sopiva ja että kamera lähettää kuvat. Naamiointi Varkauksien estämiseksi kamera kannattaa naamioida mahdollisimman huomaamattomaksi. Keinoja on useita, kuten lavastamalla kamera linnunpöntöksi tai asentamalla kamera naamioituun koteloon. 31 Metsästäjä 3/2025
• Riistapellot tarjoavat luonnonmukaisen ja kestävän tavan tukea riistaeläinten ravinnonsaantia sekä parantaa niiden elinympäristöä. Ne lisäävät biodiversiteettiä, suojaavat viljelykasveja ja ohjaavat eläimiä pois liikenneväyliltä. TeksTi Taneli Sinisalo kuvaT Joni Saunaluoma R iistapellon perustaminen on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää huolellista suunnittelua, viljelymenetelmien tuntemusta sekä lainsäädännöllisten reunaehtojen huomioon ottamista. Suunnittele?sijainti?tarkoin Riistapellon tulisi olla eläinten luontaisten kulkureittien varrella, mielellään metsän reunamilla tai pellon ja metsän välissä olevalla vyöhykkeellä. Eläimille on silloin tarjolla suojaa ja helppo pääsy ravinnon äärelle. Lisäksi sijainnissa tulee huomioida laadukas viljelysmaa ja riittävä auringonvalo, jotta riistapelto kasvaa hyvin. Ensisijaisen tärkeää on välttää pellon sijoittamista liian lähelle vilkkaita liikenneväyliä tai asutusta, jotta eläimille taataan turvallinen ja stressitön ympäristö. Riistapeltoa ei myöskään tule sijoittaa arvosatoa tuottavien peltojen välittömään läheisyyteen, jotta mahdollisilta vahingoilta säästytään. Riistapelto voidaan perustaa myös suojelemaan arvokkaita satokasveja. Tällaisilla riistapelloilla metsästys tulee aloittaa vasta sadonkorjuun jälkeen. Näin metsästyspaine ei ohjaa eläimiä satokasvien alueelle, vaan ne pysyvät ruokailemassa riistapellolla kasvukauden loppuun asti. Laadukas?maa?on?onnistumisen?edellytys Riistapellon maan tulee olla hyvin kuivattu ja rakenteeltaan sopiva viljelyyn. Maanmuokkaus alkaa yleensä kyntämisellä, jota seuraa äestäminen, jolla varmistetaan tasainen kylvöalusta. Maaperäanalyysi on suositeltava, jotta ravinnetasapainoa voidaan tarvittaessa säätää lannoituksella ja maanparannusaineilla. Näin varmistetaan, että maaperä tarjoaa parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet valituille kasveille. Riistapellot tarvitsevat lannoitusta aivan kuten tuotannolliset viljelykasvit. Yleisesti parhaiten soveltuvia ovat NPK-lannoitteet, jotka sisältävät pääravinteita typpeä, fosforia ja kaliumia. Vaikka typpi on tärkein Riistapelto – monipuolinen vaihtoehto hirvieläimille Riistapellot tarvitsevat lannoitusta aivan kuten tuotannolliset viljelykasvit. Pikkukuvassa verrokiksi ravinteiden puutteesta kärsivää riistapeltoa. 32 Metsästäjä 3/2025
• ravinne suurten kasvustomäärien saavuttamiseksi, fosforilla on merkittävä rooli erityisesti kasvien alkukasvun aikana. Niinpä kannattaa suosia fosforipainotteisia tuotteita, joihin on lisätty hivenaineista erityisesti sinkkiä, mangaania sekä magnesiumia. EU:n tukiehtojen mukaisilla monimuotoisuuspelloilla saa käyttää korkeintaan 60 kiloa typpeä hehtaaria kohden kylvövaiheessa. Mikäli tavoitteena on mahdollisimman runsas ja rehevä kasvusto, se ei useinkaan riitä. Jos peltolohkolla ei ole rajoituksia lannoitukselle, typpeä voidaan lisätä jopa 120 kiloon hehtaaria kohti. Tällöin lannoitus on hyvä jakaa kahteen vaiheeseen: kylvön yhteydessä 60 kiloa typpeä ja toinen 60 kiloa myöhemmin kasvukauden aikana. Kasvit?kohderiistan?mukaan Riistapellon kasvilajit valitaan niiden houkuttelevuuden, ravintoarvon ja paikallisten olosuhteiden perusteella. Kaura, herne, rypsi ja apila ovat yleisesti käytettyjä, mutta erilaiset riistaseokset voivat tarjota monipuolisuutta ja pidemmän ruokintakauden. Ravintorikkaat juurikkaita ja kaalikasveja sisältävät seokset ovat hirvieläinten suosiossa, kun taas esimerkiksi auringonkukkaa, kukkia, pellavaa ja retikkaa sisältävät seokset on tarkoitettu peltolinnuille. Keskeistä on kasvuston monipuolisuus. Se tukee eri lajien tarpeita eri vuodenaikoina ja lisää pellon houkuttelevuutta laajemmalle eläimistölle. Usein riistapeltojen reunoille kylvetään lisäksi riistan suojaksi vyöhykkeitä korkeammista kasveista, kuten esimerkiksi auringonkukista tai maissista. Riistapelto?on?hyväksi?monelle Riistapeltojen edut verrattuna perinteiseen tukiruokintaan ovat merkittäviä. Ne tarjoavat eläimille luonnollisemman ympäristön ja ylläpitävät luonnonmukaista ruokailukäyttäytymistä. Se edistää etenkin hirvieläinten selviytymiskykyä ja vähentää niiden riippuvuutta ihmisen tarjoamasta ravinnosta. Ekosysteemin näkökulmasta riistapellot ovat parempi vaihtoehto, sillä ne tarjoavat ravintoa ja suojaa myös hyönteisille, linnuille ja piennisäkkäille. Näin ne edistävät alueen ekologista monimuotoisuutta ja vahvistavat luonnon tasapainoa. Riistapellon jatkuva hoito sisältää säännölliset tarkastukset ja huoltotoimet, kuten kasvuston kunnon seurannan ja tarvittaessa täydennyskylvöt. Talvikauden ylläpito voi sisältää myös lumen aurausta ja polkujen avaamista, jotta eläimille taataan jatkuva pääsy ravinnon luokse. Kokonaisuutena riistapellot ovat pitkäjänteinen ja ekologisesti arvokas ratkaisu, jolla voidaan merkittävästi tukea riistaeläinten hyvinvointia ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kylvöprosessi?riippuu?pellon? tukikelpoisuudesta Kylvössä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Käytettävä menetelmä riippuu siitä, onko pelto tukipoliittisten rajoitteiden piirissä vai ei. Jos ilmoitat peltosi monimuotoisuuskasvustoksi, tapahtuu kylvö seuraavasti: ? Pelto kynnetään tai kevytmuokataan keväällä ja äestetään tasaiseksi heti, kun pinta on ehtinyt kuivahtaa. ? Edellisenä syksynä kynnetyt tai muokatut alat pikakesannoidaan esimerkiksi äestämällä. ? Maa jätetään koskemattomaksi, kunnes rikkakasvit alkavat taimettumaan, ja äestetään taas uudelleen ja uudelleen. ? Siemenet kylvetään heti viimeisen äestyksen jälkeen toukokesäkuussa pintalevittimillä tai kylvökoneilla. ? Konekylvössä vantaat säädetään kulkemaan pinnan tuntumaan, sillä liian syvältä siemenet eivät jaksa nousta pinnalle. ? Kylvön jälkeen pelto jyrätään huolellisesti. Jos peltosi ei ole tukipoliittisten rajoitteiden piirissä ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön ei ole rajoitteita: ? Muuten sama, mutta ennen kylvöä pelto ruiskutetaan glyfosaatilla tai vastaavalla kasvinsuojeluaineella. Riistapellot tarjoavat eläimille luonnollisemman ympäristön ja ylläpitävät luonnonmukaista ruokailukäyttäytymistä. Riistapellon kylvöä mönkijällä ja sähkölevittimellä. Kun rikkakasvit alkavat taimettua, maa äestetään uudelleen. M AR KO SV EN SB ER G 33 Metsästäjä 3/2025
• HÄÄDÄ KARHU KOVALLA ÄÄNELLÄ RAKENNUKSEN SUOJASTA – KARHU OPPII VÄLTTÄMÄÄN IHMISEN HAJUA. JOS KARHU EI POISTU JA KOET TILANTEEN UHKAAVAKSI, SOITA 112! ILMOITA KARHUN VIERAILUSTA ALUEEN PETOYHDYSHENKILÖLLE. JOS KARHU TULEE PIHAPIIRIIN LOPETA LINTUJEN TALVIRUOKINTA AJOISSA JA SIISTI RUOKINTAPAIKKA . SIIRRÄ ROSKA-ASTIA JA KOMPOSTORI KARHUN ULOTTUMATTOMIIN . ÄLÄ HAUTAA JÄTTEITÄ PIHAAN TAI PIDÄ PIENPETOHAASKOJA PIHAPIIRIN LÄHETTYVILLÄ. SUOJAA KOTIELÄINTEN RUOAT SITEN, ETTEIVÄT NE OLE KARHUN ULOTTUVILLA . VÄLTÄ RUOKAJÄTTEIDEN LAITTAMISTA ROSKA-ASTIAAN . PIDÄ GRILLI PUHTAANA JA KALANPERKEET KAUKANA PIHAPIIRISTÄ. MUISTA NÄMÄ KEINOT Ruoka houkuttelee karhuja pihapiireihin keväästä syksyyn. Talviunilta herätessään karhut ovat nälkäisiä ja etsivät helppoa vatsantäytettä. Kesällä naaraskarhut välttelevät uroksia ja voivat siksi hakeutua asutuksen liepeille. Syksyllä karhut tankkaavat energiaa talvea varten, ja erityisesti heikkona marjavuonna ne saattavat ruokaa etsiessään ajautua asutuksen lähelle. ÄLÄ RUOKI KARHUA! EHKÄISE KARHUN VIERAILUJA PIHAPIIRISSÄ POISTAMALLA NIITÄ HOUKUTTELEVA RAVINTO VI LL E HE IK KI NE N 34 Metsästäjä 3/2025
• HINNAT VOIMASSA 31.5.2025 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi HANKKIJALTA RIISTAPELLOLLE HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMASTA MAISTUVIA SEOKSIA MYÖS RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 18 29 5 kg 72 95 10 kg 129,18,29 €/KG 14,59 €/KG 12,90 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 54 95 10 kg 109,10,99 €/KG 10,90 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 73 95 7,40 €/KG RIISTAHERNE 30kg 20 95 0,70 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30kg 19 59 0,65 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1kg 18 39 18,39 €/KG REHUJUURIKAS 1kg 19 79 19,79 €/KG RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Käännä ja zoomaa kameraa puhelimen sovelluksella. Tallenteet voi jakaa usealle käyttäjälle. WEKE KATISKAN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE WEKE HOUKUTUS SYÖTTI 1 KG! ARVO 9,99 € WEKE KATISKAT 149 189,Kotimaiset, äärimmäisen hyvästä pyytävyydestään tunnetut testivoittajakatiskat. Kolme erikokoista mallia, Wiekas, Werraton ja Woitokas, joissa kaikissa norppalukko. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Erittäin tehokas VORTEX-kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Pituussäädettävä tukki, jossa korkeussäädettävä poskipakka. Säädettävä laukaisukoneisto. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin. Lähtönopeus ly? yluodilla 5,5 mm 305 m/s, teho 44 J. (6,35 mm 230 m/s, 33 J.) 30 päivän alin hinta 349,00 €. KYTTÄYSKOPPI 119,NORM. 139,00 Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. 30 päivän alin hinta 139,00 €. KAIKKIIN BURREL RIISTAKAMEROIHIN KAUPAN PÄÄLLE VERKKOLAITE JA SEINÄTELINE ARVO 34,98 € RIISTAKAMERA BURREL N24 4G 199,Lähettää 12 MP:n kuvia sähköpostiin, tallentaa Full HD-laatuista videota muistikortille. Sarjakuvaus, kuvausväli 3 s. Videot 5-30 s. Inframustasalama. Toimii 4G ja 2G-verkoissa. Hankkija_Metsästäjä3_210x275.indd 2 Hankkija_Metsästäjä3_210x275.indd 2 10.4.2025 10.42 10.4.2025 10.42
• Ikääntyvän metsästäjän kannattaa välillä katsoa kriittisesti asekaappiinsa. Millaista tavaraa olen jättämässä perikunnalle? TeksTi ja kuvaT Tero Kuitunen A seiden arvosta puhuttaessa kuulee usein sanonnan ”raudassa on raha turvassa”. Valitettavasti sanonta ei enää pidä paikkaansa. Merkittävä osa suomalaisten asekaapeissa olevista aseista on menettänyt rahallisen arvonsa. Niillä on enää korkeintaan käyttöarvo. Ja ? Jokaisen asekaapin sisältö siirtyy jossain vaiheessa perillisille. ? Vaikka itse aseella ei enää merkittävää arvoa olisikaan, sen optiikassa, äänenvaimentimessa ja muissa lisävarusteissa sitä voi olla merkittävästikin. Se kannattaa tehdä selväksi perikunnalle. Myös se, jos varusteilla ei ole arvoa. M tsästäjän testamentti Arvometallia vai romurautaa? sekin voi olla hyvin matala: alhaisen käyttöarvon tunnistaa siitä, jos aseen rinnalle on jo hankittu uusi, omistajaansa enemmän miellyttävä metsästysväline. Niin kauan kuin aseiden omistaja tekee itse päätökset, ei asia ole ongelma. Mutta kuolinpesälle se voi sitä olla. Pyssypommi sylissä Metsästäjän mentyä paremmille metsästysmaille siirtyvät hänelle kertyneet aseet perikunnalle, jolla on kuusi kuukautta aikaa asian hoitamiseen. Jotta aseet voidaan myydä, tarvitaan kirjallinen suostumus kaikilta kuolinpesän osakkailta. Kuolinpesän osakkaissa saattaa olla joku, joka tuntee aseisiin liittyvät asiat, eikä ongelmia synny. Ja jos perikunta lisäksi on sopuisa, sen jäsenet luvittavat aseet itselleen ja kaikki on kunnossa. Tällaiset tilanteet ovat nykyään yhä harvinaisempia. Yhä useammin perikunta ei tunne asiaa ennestään ja ryhtyy selvittäVaikka omat aseet olisivat kuinka tärkeitä, niiden rahallinen arvo saattaa olla sydäntä särkevän pieni. 36 Metsästäjä 3/2025
• mään, mitä aseille pitäisi tehdä. He ottavat yhteyttä poliisiin, alan liikkeisiin ja jopa alan lehtien toimituksiin saadakseen edes jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisen perinnön ovat saaneet. Pettymys on valtava, jos isoisän tai -äidin hienot aseet ovat jälleenmyyntiarvottomia. Rehellisyyttä ja ennakointia Vaikka omat aseet olisivat kuinka tärkeitä ja niihin liittyisi muistoja lukemattomilta metsästysreissuilta, niiden rahallinen arvo saattaa olla sydäntä särkevän pieni – jopa olematon. Tämä on hyvä kertoa tuleville perikunnan jäsenille etukäteen. Samoin kannattaa kertoa, jos mukana on oikeasti arvokkaita aseita, jotta perikunta osaa vaatia niistä oikean hinnan. Perikunta joutuu myymään arvokkaankin aseen aikapaineen alaisena. Saavatko he aseesta sille kuuluvan hinnan, riippuu pitkälti tuurista, jos aseen arvoa ei ole heille etukäteen kerrottu. Hyvä jopa suositeltava tapa, jos aseita on paljon eikä perikunnassa ole niille ottajia, on kirjata ylös aseiden tiedot ja niiden arvioitu arvo. Jos metsästäjällä on luottoasekauppias, kannattaa liittää mukaan hänen yhteystietonsa ja kehotus viedä aseet sinne myyntiin. Niistä aseista, joilla ei ole rahallista arvoa, on hyvä laatia selkeä ohje viedä ne poliisille romutettaviksi. Kaikkein järkevintä metsästäjän olisi hoitaa asia mahdollisimman pitkälle itse elinaikanaan. Romutettavaksi kuuluvat torrakot poliisille ja myyntikelpoiset, mutta tarpeettomat, myyntiin. Näin perikunnalle jää mahdollisimman vähän aseita selviteltäviksi. Miksi?aseet?ovat?menettäneet?arvonsa? Haulikoissa suurimman arvon romahduksen on aiheuttanut nykyajan vaatimukset hyvästä sopivuudesta teräshaulipatruunoiden käyttöön. Perushaulikko 12/70-patruunapesillä ja kiinteillä supistajilla ei kelpaa asekauppiaalle, koska kukaan ei sellaista heiltä enää osta. Korkea aseluvan hinta on vaikuttanut merkittävästi asehankintoihin. Kun lupa maksaa toistasataa euroa, sillä ostetaan yhä useammin niin laadukas ja nykyaikainen ase kuin mahdollista. Ajatuksena on minimoida riski sille, että ase joudutaan vaihtamaan ja maksamaan uusi aselupa. Kolmas, sinänsä itsestään selvä syy, on aseiden kehittyminen. Nykyaikainen metsästäjä haluaa uuden tai uudehkon aseen, jossa on säänkestävät materiaalit, vaimenninkierre, nykyaikainen kaliiperi ja niin edelleen. Neljäs syy on kysynnän ja tarjonnan epäsuhta. Kun metsästäjäkunnan suurten ikäluokkien aseet tulevat myyntiin, tarjonta ylittää kysynnän niin merkittävästi, että monet vielä myyntiarvoa omaavat käyttöaseetkin menettävät arvonsa. – Vuoden 2023 tilaston mukaan yli 71-vuotiailla on Suomessa noin 351 000 ampuma-asetta, joista noin 85 000 on yli 81-vuotiailla. Ikääntyneiden ampuma-aseet näkyvät myös Poliisihallituksen asehallinnossa, joka viime vuonna romutti ennätykselliset 23 444 asetta. Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2014, romutettiin 7 265 asetta. Yli 90 prosenttia romutetuista ampuma-aseista tulee kuolinpesiltä, kommentoi nykytilannetta ylitarkastaja Jussi Kytösaari Poliisihallituksesta. 37 Metsästäjä 3/2025
• Kukapa ei olisi kesäiltoina uistellessaan nähnyt järvenselällä koskelopoikuetta? Myös syksyiset suuret koskeloparvet pohjoisten suurten järvien selillä ja rannikoilla ovat monelle tuttu näky. Laji vaikuttaa varsin yleiseltä ja elinvoimaiselta – ainakin ensi vaikutelmalta. TeksTi Eerojuhani Laine ja Matti Kervinen V uosien 1986–2024 vesilintulaskentojen perusteella molempien lajien parimäärä on pitkällä aikavälillä pienentynyt karkeasti puoleen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana isokoskelon kanta on pysynyt lähes vakaana, mutta tukkakoskelokanta on jatkanut laskuaan, toki lasku on tasaantunut viime vuosien aikana. Pohjoisen Suomen keskeisten pesimäalueiden vesilintulaskentapisteiden vähäinen määrä ja heikko alueellinen kattavuus aiheuttavat kanta-arvioihin epävarmuutta. Käytännössä, aivan viime vuosina hieman parantunutta tilannetta lukuun ottamatta, vuosien 1980– 2024 parilaskennoissa on ollut vain vähän laskentapisteitä lajien keskeisissä pesimäympäristöissä. Näitä ovat erityisesti karut, kirkasvetiset järvet, suurten järvien reittivesistöt, jokivarret ja koskialueet. Laskentaverkoston puutteet näkyvät esimerkiksi siinä, että kun tukkakoskelokannan muutoksia kuvaavan parilaskentaindeksin keskiarvo on 100, on Pohjois-Suomessa useina vuosina (1992, 1994, 2000, 2006, 2011 ja 2013) indeksi jäänyt 1,5:een tai sen alle. Toisin sanoen tukkakoskeloita ei ole noina vuosina havaittu PohjoisSuomessa juuri lainkaan. Lisäksi indeksissä esiintyy Mitä kuuluu koskeloille? Kesällä pohjoisten virtavesien varressa voi helposti törmätä koskeloihin. Havainnot kannattaa kirjata Oma riistaan. ? Vaikka tukkakoskelolla ei tässä kuvassa poikasia näykään, juuri poikuehavainnot ovat lintuatlaksessa kaikkein arvokkaimpia. 38 Metsästäjä 3/2025
• suurta vuosittaista vaihtelua, mikä kuvastaa aineiston epävarmuutta. Pohjoisen?kirkkaat?vedet Näköaistinsa avulla ravintoa etsivinä lajeina koskelot välttelevät reheviä, sameita tai voimakkaasti humuspitoisia vesiä, joissa näkyvyys on heikko. Tästä syystä lajit puuttuvat lähes kokonaan osasta Suomea. Eteläiseen Suomeen ja sisämaahan painottunut havainnointiaineisto kuvastaneekin juuri näiden alueiden kannantilaa, eikä niinkään pohjoisen Suomen keskeisten pesimäalueiden ja koko Suomen pesimäkannan tilan muutoksia. Saariston vesilintujen seurantaa tehdään ja analysoidaan erillisenä seurantaohjelmana. Tuoreimpien saaristolintulaskentojen perusteella koskelokannat näyttävät olleen rannikoillamme kasvusuunnassa viimeisen 20 vuoden aikana ja olevan nyt lähes samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa. Jokainen?ilmoitettu?havainto?on?erittäin?tärkeä Elinympäristönsä vuoksi koskelot jäävät helposti vähälle huomiolle seurannoissa. Niinpä kaikilta luonnossa liikkujilta toivotaan nyt lisää aktiivisuutta – kattava ja ajantasainen tieto myös koskeloista on erittäin tärkeää. Näin voidaan välttää tarpeettomia metsästysrajoituksia ja turvata perinteisen pyynnin jatkuminen lintukantoja vaarantamatta. Mitä?voit?tehdä?vesilintujen?kestävän? metsästyksen?turvaamiseksi? Vesilintujen parija poikuemäärän kehityksestä saadaan tietoa vesilintujen pistelaskennoilla. Voit perustaa vesilintulaskentapisteen hyvin tuntemallesi vesistölle tai aloittaa laskennan uudelleen laskennasta poisjääneillä pisteillä. Lisäohjeita Riistainfo.fi-sivustolta. Käynnissä olevan lintuatlaskartoituksen (2022–2025) tähänastisia tuloksia tarkastelemalla voi todeta, että riistalintujen pesintöjä koskevien havaintojen määrä on melko vaatimaton. Voit vielä alkavan kesän ajan vaikuttaa tilanteeseen kirjaamalla havaintosi riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista Oma riista -palveluun. Jos lähipiiriisi kuuluu henkilöitä, jotka eivät saa kirjattua havaintojaan Oma riistaan, voit kirjata havainnot heidän puolestaan, kunhan varmistat, että heidän ilmoittamansa havainnon laji on varmasti oikein määritetty ja havainto on kuluvalta kesältä. läh de : luo nn on va ra tie to .lu ke .fi 20 24 läh de : luo nn on va ra tie to .lu ke .fi 3.2 .20 25 Tukkaja Isokoskelon parilaskentaindeksin muutokset koko Suomessa 1986-2024 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Tukkakoskelo Isokoskelo 200 199 8 199 6 199 4 199 2 199 198 8 198 6 202 200 8 200 4 202 4 201 2 201 6 200 2 202 2 201 200 6 201 4 201 8 Tukkakoskelon kannanmuutokset koko Suomessa ja Pohjois-Suomessa 1986-2024 400 350 300 250 200 150 100 50 Tukkakoskelo, koko Suomi Tukkakoskelo, Pohjois-Suomi 200 199 8 199 6 199 4 199 2 199 198 8 198 6 202 200 8 200 4 202 4 201 2 201 6 200 2 202 2 201 200 6 201 4 201 8 JA AK KO AL AL AN TE LA JA RI PE LT O M ÄK I 39 Metsästäjä 3/2025
• Lähde: Lintuatlas 4 Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Isokoskelo Tukkakoskelo Isokoskelo Mergus merganser Common merganser/Storskrake Tukkakoskelo Mergus serrator Red-breasted merganser/Småkrake Isokoskelo. Suomessa noin 25 000 paria, Euroopan pesimäkanta on 46 000 – 62 000 paria. Suomessa silmällä pidettävä, kansainvälisesti elinvoimainen Tukkakoskelo.Suomessa 20 000-30 000 paria, silmällä pidettävä Suomessa, kansainvälisesti elinvoimainen. Kuvitus: Asmo Raimoaho Lähde: Lintuatlas 4 Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen 1,0–2,0 kg 95 cm 70 cm kg Naaraalla harmaankirjava höyhenpuku Mustavalkoinen yleisilme Musta etuselkä Valkoinen kupu ja vatsa Valkoinen vatsa Jyrkkä väriraja Valkoinen vatsa Musta ja koukkumainen nokan kärki Punaiset jalat Punaiset jalat Punaruskea pää Naaraalla harmaankirjava höyhenpuku Punaruskea pää Valkoinen kaula Täplikäs ruskea kupu Pitkä punainen nokka Suuri valkoinen siipilaikku Siipilaikku erottuu hyvin lennossa Valkoinen siipipeili Valkoinen siipipeili Siipilaikussa kaksi mustaa poikkijuovaa Tummanvihreä pää Tummanvihreä pää Töyhtö Huomattavan suuri töyhtö Molempien lajien levinneisyysalue kattaa koko maan, usein karuissa vesistöissä, joissa ja merialueella. Pesät maassa onkalossa, kiven koloissa, rakennusten alla tai kasvillisuuden kätkössä, Isokoskelolla enemmän myös pöntöissä ja puiden koloissa. Ravintona molemmilla lajeilla, kalat, selkärangattomat, sammakot. Etenkin isokoskelo kalastaa usein myös ryhminä. Riistalintu, jota on perinteisesti pyydetty etenkin rannikkoseudulla. Myös kurkkupussi tulee poistaa ennen riiputtamista. Yksi perinteisimmistä ruuaksi valmistustavoista liemessä esimarinointi ja miedosti savustaminen. 83 cm 52–62 cm 700–1 400 g g Juhlapukuinen koiras on hyvin kirjava Pää suhteellisesti pienempi ja kaula ohuempi kuin isokoskelolla Kaulassa ei jyrkkää värirajaa Pitkä punainen nokka Koskelot C M Y CM MY CY CMY K Koskelot.pdf 1 24.3.2025 21.20 40 Metsästäjä 3/2025
• Lähde: Lintuatlas 4 Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Isokoskelo Tukkakoskelo Isokoskelo Mergus merganser Common merganser/Storskrake Tukkakoskelo Mergus serrator Red-breasted merganser/Småkrake Isokoskelo. Suomessa noin 25 000 paria, Euroopan pesimäkanta on 46 000 – 62 000 paria. Suomessa silmällä pidettävä, kansainvälisesti elinvoimainen Tukkakoskelo.Suomessa 20 000-30 000 paria, silmällä pidettävä Suomessa, kansainvälisesti elinvoimainen. Kuvitus: Asmo Raimoaho Lähde: Lintuatlas 4 Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen 1,0–2,0 kg 95 cm 70 cm kg Naaraalla harmaankirjava höyhenpuku Mustavalkoinen yleisilme Musta etuselkä Valkoinen kupu ja vatsa Valkoinen vatsa Jyrkkä väriraja Valkoinen vatsa Musta ja koukkumainen nokan kärki Punaiset jalat Punaiset jalat Punaruskea pää Naaraalla harmaankirjava höyhenpuku Punaruskea pää Valkoinen kaula Täplikäs ruskea kupu Pitkä punainen nokka Suuri valkoinen siipilaikku Siipilaikku erottuu hyvin lennossa Valkoinen siipipeili Valkoinen siipipeili Siipilaikussa kaksi mustaa poikkijuovaa Tummanvihreä pää Tummanvihreä pää Töyhtö Huomattavan suuri töyhtö Molempien lajien levinneisyysalue kattaa koko maan, usein karuissa vesistöissä, joissa ja merialueella. Pesät maassa onkalossa, kiven koloissa, rakennusten alla tai kasvillisuuden kätkössä, Isokoskelolla enemmän myös pöntöissä ja puiden koloissa. Ravintona molemmilla lajeilla, kalat, selkärangattomat, sammakot. Etenkin isokoskelo kalastaa usein myös ryhminä. Riistalintu, jota on perinteisesti pyydetty etenkin rannikkoseudulla. Myös kurkkupussi tulee poistaa ennen riiputtamista. Yksi perinteisimmistä ruuaksi valmistustavoista liemessä esimarinointi ja miedosti savustaminen. 83 cm 52–62 cm 700–1 400 g g Juhlapukuinen koiras on hyvin kirjava Pää suhteellisesti pienempi ja kaula ohuempi kuin isokoskelolla Kaulassa ei jyrkkää värirajaa Pitkä punainen nokka Koskelot C M Y CM MY CY CMY K Koskelot.pdf 1 24.3.2025 21.20 41 Metsästäjä 3/2025
• Lyijyrajoitusehdotus Komissio julkaisi helmikuussa EU:n kemikaaliasetus REACH:n mukaisen lyijyrajoitusehdotuksen. TeksTi Hanna Korhonen kuvaT Tero Kuitunen E hdotus sisältää käytön ja markkinoille saattamisen (=myymisen) kieltoja, viestintään ja ampumaratojen luvitukseen sekä riskinhallintaan liittyviä vaatimuksia sekä useita poikkeuksia ja eripituisia siirtymäaikoja. Rajoitus ei koske sisäampumaratoja eikä esimerkiksi viranomaisja tutkimustyyppistä käyttöä. Haulit Komissio ehdottaa lyijyhauleille käytön ja markkinoille saattamisen kieltoa metsästyksessä ja urheiluammunnassa. Metsästyksessä lyijyhaulien käyttö kiellettäisiin kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kokonaan, eli nykyinen kosteikkoalueita koskeva käyttökielto laajenisi koskemaan kaikkia luontotyyppejä. Urheiluammunnassa ne tulisivat kielletyksi viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Koska lyijyhaulien käytön salliminen ampumaurheilussa on toistaiseksi tarpeen haulikkolajien kansainvälisten sääntöjen takia, komissio ehdottaa, että järjestäytyneet ampumaurheilijat saisivat edelleen hankkia ja käyttää lyijyhauleja 15 vuoden siirtymäajan puitteissa tietyillä erikseen luvitettavilla ampumaradoilla. Näiltä radoilta edellytettäisiin merkittäviä riskinhallintatoimia. Ampumaradoilla tapahtuvan haulikkometsästyksen harjoittelun osalta tulkinta on vielä epäselvä, koska ehdotuksen määritelmän mukaan urheiluammunta kattaa myös metsästyksen harjoittelun. Luodit Metsästyksessä lyijypitoiset luodit tulisivat ehdotuksen mukaan kielletyksi. Poikkeuksina olisivat tietyt latvalinnustuksessa ja hylkeenmetsästyksessä käytetyt luodit. Kupariluodit voivat poikkeuksena pääsäännöstä sisältää korkeintaan kolme painoprosenttia lyijyä. Siirtymäajat vaihtelevat luotityypin mukaan puolentoista ja kymmenen vuoden välillä. Lyijyluotien markkinoille saattamista ja ampumaradoilla tapahtuvaa käyttöä ei ehdoteta rajoitettavaksi. Merkinnät?ja?viestintä Komissio ehdottaa rajoitusta koskevan tiedon jakamista ammusten ja kalastusvälineiden vähittäismyynnin Poikkeuksena olisi kanalinnustus, jossa saisi jatkossakin käyttää kokovaippaluoteja (FMJ) ja reikäpäisiä tarkkuusluoteja (OTM). Metsästyksessä kiellettäisiin lyijyä sisältävät kiväärin luodit. Vaikka luotien valmistusta Suomessa ja Euroopassa turvaava tavoite saavutettiin, on ehdotuksessa useita hankalia kohtia. 42 Metsästäjä 3/2025
• yhtey dessä (myös verkossa) sekä jopa yksittäisten ammusten merkitsemistä. Tavoitteena on informoida ostajia lyijyn vaarallisuudesta ja rajoituksen siirtymäajoista sekä helpottaa valvontaa. Pohdintaa? Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vaikuttaa lyijyrajoituksen valmisteluun niin, että rajoitus ei haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Suomi on tehnyt komission suuntaan vaikuttamistyötä, jolla oli suuri vaikutus siihen, että luotien käyttö ampumaradoilla jäi rajoituksen ulkopuolelle. Vaikka tämä luotien valmistusta Suomessa ja Euroopassa turvaava tavoite saavutettiin, on ehdotuksessa useita hankalia kohtia. Siirtymäaikasääntöjen kirjavuuden lisäksi esimerkiksi ampumaradoilta edellytettävät toimet ovat raskaita ja byrokraattisia. Myös yksittäisten ammusten – varsinkin luotien – merkintävaatimusta on syytä tarkastella kriittisesti. Lisäksi markkinoille saattamista koskevat kiellot (myyntikielto) voivat vaikeuttaa ammusten saatavuutta myös sallittuihin käyttöihin tavalla, jota ei ole osattu ennakoida. Kirjoittaja on sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies. Aikataulusta?ja? prosessista Ehdotuksesta käydään huhtikuussa ensimmäinen varsinainen keskustelu komissiovetoisessa, jäsenmaiden edustajista koostuvassa REACH-komiteassa. Koska ehdotus on monimutkainen ja aihe poliittisesti herkkä, on mahdollista, että komiteakäsittely venyy. Suomen kanta ehdotukseen muodostetaan EUasioiden yhteensovittamisjärjestelmässä keväällä 2025. Kanta kirjataan E-kirjeeseen, jolla se saatetaan eduskunnan tietoon. E-kirje julkaistaan aikanaan eduskunnan verkkosivuilla. Muutama jäsenmaa on jo ehdotellut koko rajoitusehdotuksen perumista. Komissio ei kuitenkaan voi juridista syistä keskeyttää rajoituksen käsittelyä, vaan sen on noudatettava REACH-asetuksen ja niin sanotun komitologiapäätöksen mukaista menettelyä. Komitea äänestää ehdotuksesta aikanaan valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä, minkä jälkeen neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on tietyin edellytyksin mahdollisuus vaikuttaa rajoituksen kohtaloon. Perinteisen pienoiskiväärikaliperi .22LR:n siirtymäaika olisi 10 vuotta. Haulipatruunoissa siirtymä korvaaviin materiaaleihin olisi metsästyskäytössä täydellinen. 43 Metsästäjä 3/2025
• On aurinkoinen aamu ja pieni pakkanen tuntuu nenänpäässä, kun katselen Lintusuota. Nimensä mukaisesti riistarikas suo on mitä otollisin kohde teeren soitimelle. Tänä aamuna luodaan taistelujen kautta marssijärjestys sille, kuka jatkaa teerien sukua. TeksTi ja kuva Risto Juntunen P arhaassa tapauksessa teeriemolla on poikaset kesäkuun alkupuolella. Kuoriuduttuaan teerenpojat odottavat lämpimiä kelejä ja mustikan kukintaa, jotta teerien pääruoka eli mustikka valmistuisi heinäkuussa popsittavaksi. Mutta sitä ennen teerenpojat saavat napsia ötököitä nälkänsä sammuttamiseksi. Mukanani kuvauskojulla on Pentti Kumpulainen, jolle tämä on ensimmäinen mahdollisuus pitkään aikaan päästä teerensoitimelle. Tauon syynä on ollut Kumpulaisen liikuntarajoite – hän liikkuu pyörätuolilla. Pohjois-savolainen yrittäjä on tarjonnut tämän mahdollisuuden: tulla kuvaamaan kuvauskopille, jonne pääse myös pyörätuolilla. Arvostan idean keksimistä. Monella meistä metsästäjistä ase on vaihtunut kameraan tai kuvaaminen on tullut metsästyksen rinnalle – laukausten määrä vaihtelee tilanteen mukaan. Nautimme Kumpulaisen kanssa suonäkymästä, joka leudon tuulen humistessa tuo auringon sarastaessa teeriparven aivan kuvauskojumme eteen. Valmiiksi viritetyt kameramme napsuttavat laukauksia. Muutamia vuosia sitten kettuja ja supikoiria oli niin runsaasti, että kanalinnut hupenivat vähiin – myös tällä suolla. Mutta kun metsästäjät ottivat asiakseen vähentämisen, se myös tepsi. On aika natustella eväät ja juoda kahvit. Sen jälkeen huomaamme kaksituntisen esityksen päättyneeksi. Lähdemme hyvillä mielin kotia kohti, tyytyväisinä aamun antimiin ja siihen iloon, jonka se tarjosi myös liikuntarajoitteiselle luonnon ystävälle. Toivotamme mielessämme metsien kulkijoille rikasta ja lisääntymiskykyistä kesää ja kaikkea hyvää. Saavutettava teerisuo Pohjois-savolainen yrittäjä on mahdollistanut pääsyn kuvauskopille myös pyörätuolilla. 44 Metsästäjä 3/2025
• Tähtää kauas! Kohteet Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta kautta Suomen. Valitse sopivin! Mitä isompi pallo sitä enemmän kohteelle on jäänyt lupia myymättä edellisvuosina. Lue tarkemmin: Eräluvat.fi Lupia riittää Kohtuukysyntä Eniten kysyntää Ma 9.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 10.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 11.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 12.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 13.6. Pohjanmaa ja Kainuu Vältä kilpa luvista, valitse laajasti Metsähallituksen 124 pienriista-alueesta. Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. Kanalintulupien myynti alkaa
• Tutkittua Helmi-hankkeessa on tehty supikoiran tehopyyntiä eri puolilla Suomea arvokkaiden vesilintukosteikkojen läheisyydessä. Turun yliopistossa on seurattu pyynnin onnistumista pyyntiryhmien avustuksella. TeksTi Vesa Selonen, Purabi Deshpande, Pyry Toivonen ja Toni Laaksonen T ehopyynnin vaikutuksia on tutkittu seuraamalla supikoirakannan kehitystä riistakameroiden avulla. Pesärosvouksen määrää on seurattu keinopesätutkimuksella. Pyynti toimii Supikoirien poistaminen on vähentänyt haittoja, vaikka supikoirien poistaminen kokonaan vesistöjen rannoilta on osoittautunut haasteelliseksi. Lintujen pesimäaikaan 31 tutkimuskosteikolla supikoiramäärät on kuitenkin saatu selkeään laskuun ja keinopesien syöminen vähenemään. Kosteikkokohtaisesti pyynnin onnistumisessa on ollut runsasta vaihtelua ja seurantatietoja on käytetty käytännön pyyntityön tehostamisessa. Haju?ei?huijaa?supikoiraa Hajuhuijausmenetelmää testattiin levittämällä maastoon linnun hajua jäljittelevää ainetta. Menetelmän ajatus on, etteivät pedot löytäisi oikeita linnunpesiä kaikkialla olevan hajun keskeltä, tai että ne oppisivat, ettei hajuun liity syötävää. Hajuhuijaus ei osoittautunut tehokkaaksi supikoiralle, mutta se toimi ketulle, joten se voi olla potentiaalinen keino pesien suojaamisessa. Supikoirat eivät mahdollisesti etsi vesistöjen läheisyydessä ensisijaisesti hajuaistinsa avulla, toisin kuin ketut. Kanta?kasvaa?pohjoisessa,?etelässä? yleisin keskikokoinen peto Lumijälkiaineistot eivät ole kovin hyvä menetelmä supikoiraseurantaan lajin vähäisen talviaktiivisuuden takia, mutta tutkimuksemme osoittavat lajin pysyvän välillä aktiivisena hyvinkin kylmissä oloissa. Sääolot huomioon ottavassa riistakolmiotutkimuksessa havaittiin, että supikoiran kanta kasvaa edelleen pohjoisessa. Tämä viittaa siihen, että laji on sopeutunut hyvin myös kylmempiin olosuhteisiin. Etelä-Suomessa supikoira on jo yleisin keskikokoinen petoeläin. Riistakameraaineistoissa, varsinkin vesistöjen ympäristössä, sitä havaitaan selvästi enemmän kuin kettuja ja mäyriä. Pohjoisessa?liikkumismatkat? paljon?pidempiä GPS-pannoilla varustettujen supikoirien seurannat ovat osoittaneet, että supikoiran liikkuminen on Lapissa aivan eri luokkaa kuin etelässä. Pohjoisessa resurssien määrä on vähäisempi ja supikoiratiheys alhainen, mikä pakottanee yksilöt vaeltamaan pitkiä matkoja. Monet tutkimuksissa mukana olleet yksilöt ovat niin sanottuja Juudas-eläimiä, eli GPS-yksilöitä, joita on käytetty niiden kumppaneiden poistamiseen. Juudas-poisto ei kuitenkaan selittänyt eroja liikkumisaktiivisuudessa alueiden välillä. Etelän yksilöt siirtyivät seurannan aikana ? Supikoira vesilinnun keinopesällä. ? Supikoirien vähentyminen vuosittain riistakameroissa tehopyyntialueiden tutkimuskosteikoilla ja tuhottujen keinopesien määrässä. Poikkiviiva kuvaa keskiarvoa, laatikko ja pystyviiva hajontaa. Supikoira – uutta tutkimustietoa Supikoiramäärän indeksi riistakameroissa 3 2 1 2022 2023 2024 Supikoirien tuhoamien keinopesien osuus 2022 2023 2024 0.6 0.4 0.2 0.0 46 Metsästäjä 3/2025
• KOTOPERÄINEN TARKOITTAA ENDEEMISTÄ LAJIA Metsästäjä-lehdessä on muutamaan otteeseen käytetty epätarkkaa ilmausta. Asian toi tietoomme maatalousja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu. – Vieraslajien esiintymistä ja torjuntaa koskevissa yhteyksissä on viime vuosina yleistynyt adjektiivin kotoperäinen virheellinen käyttö. Tätä on käytetty toistuvasti riista-alan teksteissä, kun on kerrottu esimerkiksi minkin ja supikoiran pyynnin vaikutuksesta Suomen luonnon monimuotoisuuteen. Kotoperäisen sijaan Suomessa ilman ihmisvaikutusta esiintyviä lajeja voidaan kutsua joko alkuperäisiksi tai luontaisesti täällä esiintyviksi lajeiksi. Kotoperäinen eli endeeminen tarkoittaa sen sijaan lajia, jota tavataan maailmassa ainoastaan suppealla maantieteellisellä alueella, missä se on evoluution myötä kehittynyt. Kotoperäisyys on tyypillistä alueille, jotka ovat pitkään olleet maantieteellisesti eristyneinä. Suomessa elää vain muutamia kotoperäisiä lajeja tai alalajeja, kuten saimaannorppa ja halavasepikkä sekä eräitä Itämerellä tavattavia kasvilajeja. Termin käyttö virheellisessä asiayhteydessä on varmasti tapahtunut epähuomiossa. Vakiintuneen termin käyttö vastoin sen alkuperäistä merkitystä aiheuttaa sekaannusta ja väärinymmärrystä, joten asiassa on syytä olla tarkkana. keskimäärin vain muutaman kilometrin, eli pysyivät melko tiukasti elinpiirillään. Sekä etelässä että pohjoisessa supikoirat pystyvät joustavasti ylittämään liikkumisesteitä, kuten vesistöjä, mikä lisää niiden leviämispotentiaalia. Saariston GPS-supikoirien on todettu liikkuvan saaresta toiseen varsinkin talvisaikaan jääpeitteen ansiosta. Yksilöiden poisto näyttää saaristossa myös lisäävän pariskunnasta jäljelle jäävän yksilön liikkumismatkoja. Tämän vuoksi olisi tärkeää poistaa pariskunnan molemmat osapuolet. Vaikutukset?ekosysteemiin Supikoira on vesilintujen keinopesätutkimuksissa eniten pesätuhoja aiheuttava nisäkäslaji Suomessa. Toisaalta ravintotutkimukset ovat osoittaneet, että supikoira on opportunisti, jonka ruokavalio vaihtelee vuodenajan ja elinympäristön mukaan. GPS-seurannan perusteella se vesilintujen pesimäaikaan suosii kosteikkoalueita, mutta vaikka vesilinnut eivät ne ole sen pääravintoa. Supikoiran yleisin ravintokohde keväisillä kosteikoilla ovat sammakot, mutta supikoirien runsauden takia kosteikolla oleskelu on riski vesilinnuille. Ravintotutkimusten tuloksiin vaikuttaa myös saaliseläinten saatavuus: koska vesilintukannat ovat monin paikoin alhaalla, ei niitä voi petojen ravinnostakaan kovin suurta osuutta löytyä. Yksittäisiltä vesistökohteilta on saatu viitteitä parantuneista lintukannoista, mutta tehopyynnin kokonaisvaikutuksesta lintukantoihin ei ole vielä varmaa tietoa. Tämän selvittäminen on Turun yliopiston jatkotutkimusten päätavoite. Siihen tarvitaan lisää lintulaskenta-aineistoja supikoirien tehopyyntialueilta. Supikoiratutkimusta?Sotka-hankkeessa Turun yliopistossa on maaja metsätalousministeriön Sotka-hankkeen rahoituksella tutkittu supikoirien poiston tehokkuutta, vaihtoehtoisia menetelmiä linnun pesien suojaamiseksi saalistukselta, lajin ravinnonkäyttöä ja esiintymistä Suomessa. Lisäksi on tutkittu supikoiran liikkumista erityisesti saaristossa ja Lapissa. Aiheista on kirjoitettu useampi tieteellinen julkaisu. Tutkimukset ovat tuoneet uutta tietoa supikoiran kannanhoitoon ja sen ekologiasta Suomen luonnossa. Tutkimuksissa ovat apuna olleet tehopyyntiryhmät ja paikalliset metsästäjät, jotka ovat suorittaneet maastotöitä. Tästä iso kiitos heille! Supikoiran GPS-reittejä. Eri värit osoittavat eri yksilöitä. Lohjalla yksi yksilö vaelsi linnuntietä yli 40 kilometrin päähän, saaristossa yksilöt liikkuvat aktiivisesti saarien välillä. Muuten yksilöt ovat pysyneet reviirillään. Vihti Kemiönsaari 47 Metsästäjä 3/2025
• Yhä useammat naiset hakevat metsästysmatkailusta metsästystilanteita, virkistäytymistä ja luonnon rauhaa. He pitävät tärkeänä helppoa saavutettavuutta, turvallisuutta, vastuullisuutta ja yhdessä jaettuja kokemuksia. TeksTi Tanja Shemeikka ja Tommi Häyrynen kuvaT Seera Parviainen ja Tero Salmela M etsästysmatkailun edellytykset – ideasta kannattavaksi ja vastuulliseksi liiketoiminnaksi -hankkeen selvityksen mukaan naismetsästäjille tärkeimpiä metsästysmatkailuun liittyviä mielikuvia ovat luonnon kauneus ja maisemat, uusien kokemusten saaminen sekä irrottautuminen arjen rutiineista ja vastuista. Metsästysmatkan odotetaan tarjoavan kokonaisvaltaisen elämyksen, jossa yhdistyvät riistahavainnot, metsästyksen jännitys sekä hyvinvointi ja virkistäytyminen. Vastuullisuus on tärkeää naismetsästäjille: he arvostavat palveluita, jotka panostavat eettiseen metsästykseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsästyskäytäntöjen läpinäkyvyyteen. Myös turvallisuuden tunne on naismetsästäjille merkittävä tekijä. Erityisesti ensikertalaiselle opastetut matkat ja yhteisölliset metsästyskokemukset madaltavat kynnystä lähteä mukaan. Naismetsästäjät toivovatkin lisää mahdollisuuksia oppia ja kehittyä metsästäjinä. Vertaistuki ja muiden naismetsästäjien seura koetaan tärkeäksi: yhdessä metsästäminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa kokemusten jakamisen. Vastuullisuus?ja?eettisyys?–? metsästysmatkailun?ytimessä Naismetsästäjille metsästysmatkojen tulee perustua kestävään riistakantojen hoitoon, luonnon hyvinvoinnin varmistamiseen ja saaliin vastuulliseen talteenottoon ja hyödyntämiseen. Metsästyspalveluiden läpinäkyvyys, kuten sertifikaatit ja yhteistyö Luonto, seikkailu ja yhteisöllisyys Naismetsästäjät metsästysmatkailun kynnyksellä Monille naismetsästäjille metsästysmatkailu on jaettu kokemus oman koiran kanssa – Myös Millalle ja saksanseisoja Herolle. 48 Metsästäjä 3/2025
• vastuullisten toimijoiden kanssa, lisäävät luottamusta ja kiinnostusta. Lisäksi naisille on tärkeää, että metsästykseen liittyvät tarinat ja käytännöt tuodaan avoimesti esiin – esimerkiksi blogit, videot ja asiakaskokemukset Facebookissa ja Instagramissa voivat havainnollistaa vastuullisia toimintatapoja ja innostaa uusia harrastajia mukaan. Mitkä?tekijät?vaikuttavat? metsästysmatkan?valintaan? Vastuullisuuden ja kestävyyden lisäksi naisten metsästysmatkan valintaan vaikuttavat ennen kaikkea luonnonläheisyys, autenttiset ympäristöt, metsästystilanteiden tarjoama jännitys sekä turvallisuus. Helppo saavutettavuus ja selkeä informaatio madaltavat kynnystä osallistua, ja sosiaalinen media on tärkeä tiedonlähde metsästysmatkoja suunnitteleville naisille. Myös omat koirat ovat monelle tärkeitä: metsästyskoiran mukanaolo tekee kokemuksesta merkityksellisemmän ja lisää onnistumisen tunnetta. Valmius?sijoittaa? metsästysmatkailuun Naismetsästäjät ovat kiinnostuneita metsäkanalintujen, kauriin, valkohäntäpeuran, jäniksen sekä sorsaja hanhijahdin kaltaisista jahdeista. Selvityksen mukaan metsästävät naiset ovat valmiita käyttämään keskimäärin 1 500 euroa vuodessa metsästysmatkailuun. Tällä panostuksella he odottavat vastineeksi turvallisuutta, laadukkaita elämyksiä ja vastuullisia käytäntöjä. Metsästys?matkailu?hanke Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) liiketoimintayksikkö toteuttaa Suomen riistakeskuksen kanssa maaja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen Metsästysmatkailun edellytykset ideasta kannattavaksi ja vastuulliseksi liiketoiminnaksi. Noin kaksi vuotta kestävässä hankkeessa (1.3.2024 – 30.4.2026) määritellään selkeät kannattavuuden, kestävyyden ja eettisyyden pelisäännöt, jotka toimivat kilpailuetuna sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Lisätietoa hankkeesta Jyväskylän ammattikorkeakoulun kotisivuilta jamk.fi Kiinnostako metsästysmatkailu? Mitä odotat metsästysmatkaltasi? Jaa ajatuksesi ja kokemuksesi vastaamalla tutkimukseemme: Metsästysmatkailu tarjoaa naisille paljon muutakin kuin saaliin – se on tapa kokea luontoa, kokea yhteisöllisyyttä ja kehittää itseään metsästäjänä. Kun nämä elementit yhdistyvät hyvin toteutettuun metsästysmatkaan, se tarjoaa elämyksiä, jotka jättävät pysyvän muistijäljen ja innostavat myös uusia harrastajia lajin pariin. Mitä?on?pysyvä?muistijälki? metsästysmatkailussa??? Milla Kaario on Nokialla asuva metsästäjä ja yksi Metsästävät Naiset -Facebookryhmän ylläpitäjistä. Ryhmässä on lähes 5 200 naisjäsentä ja määrä kasvaa vauhdilla. Naismetsästäjien yhteisöllisyys on vahvaa, metsästys on tuonut Millalle uusia ystäviä ja hän arvostaa naisten kesken vietettyä aikaa jahdissa. – Olen metsästänyt viisi vuotta, ja kaksi saksanseisojaani ovat tärkeä osa metsästysharrastustani. Metsästysmatkoilla minua kiinnostavat erityisesti fasaanit ja metsäkanalinnut. Unohtumattomimpia kokemuksiani ovat olleet riekonpyynnit Lapissa, joissa tunturimaisemat ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen – jopa liikuttaneet minua, Kaario kertoo. Hänen mukaansa naismetsästäjät kaipaavat metsästyselämyksen lisäksi myös opetusta riistan käsittelyyn, esimerkiksi nylkemiseen ja saaliin kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. – Tämä voisi hyvin olla yksi osaalue metsästysmatkan sisällössä, Kaario sanoo. Viime vuosina naisten osuus metsästäjistä on kasvanut merkittävästi ja samalla myös heidän kiinnostuksensa metsästysmatkailuun on lisääntynyt. 49 Metsästäjä 3/2025
• Kaakkois-Suomessa on ollut havaintoja koirasusista jo vuosia. kuvaT Jaakko Alalantela ja GettyImages V uonna 2022 Ylämaalla todettiin 7–8 eläimen laumassa kuusi koirasutta. Suomen riistakeskus myönsi loppuvuodesta poikkeusluvan koko lauman poistolle, mutta luvasta valitettiin eikä sitä voitu käyttää. Sama toistui alkuvuodesta 2023. On perusteltua olettaa, että lauman poiston estyminen johti siihen, että koirasudet ovat levittäytyneet laajemmalle kuin aiemmin on pystytty osoittamaan. Talvella 2024 Haminasta löytyi DNA:ltaan poikkeava yksilö, joka todettiin koirasudeksi. Paikallinen metsästysseura haki toukokuussa poikkeuslupaa kahden alueella säännöllisesti liikkuneen susiyksilön poistamiseen. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä Suomen riistakeskus pyysi Luonnonvarakeskukselta lausuntoa alueelta kerätyistä näytteistä sekä muista susihavainnoista. Samaan aikaan korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun, jonka mukaan koirasusien poistamiseksi ei ole muita keinoja kuin eläinten tappaminen. Ratkaisussa Kiireinen koirasusitalvi linjataan lisäksi, että koirasusien elävänä pyytäminen ei ole käyttökelpoinen muu tyydyttävä ratkaisu. Myönnetyn poikkeusluvan nojalla saatiin saaliiksi uros, joka osoittautui tutkimuksissa koirasudeksi. Loppuvuodesta 2024 myös Joutsenon alueelle haettiin poikkeuslupa kahden suden poistamiseen luonnonvaraisen eläimistön suojelemiseksi, joka on käytettävä poikkeusperuste koirasusien poistamiseen myönnetyissä luvissa. Joutsenosta saatiin 5.12.2024 saaliiksi yksilö, joka tutkimuksissa osoittautui koirasudeksi. Koirasusia?on?yhä?luonnossa? Luonnonvarakeskus on tunnistanut 2024–2025 talven aikana yhteensä kymmenen koirasutta, joista kuusi on oletettavasti tällä hetkellä elossa. Elossa olevista näytteet on kerätty Miehikkälässä, Luumäellä, Joutsenossa ja Lappeenrannasta. Suomen riistakeskus on myöntänyt helmikuussa 2025 poikkeusluvat yhteensä 10 suden tappamiseksi Kaakkois-Suomeen mainitulla poikkeusperusteella. Koirasusista on lukuisia epäilyjä eri puolilla Suomea. 50 Metsästäjä 3/2025 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Monta rautaa tulessa V ireillä on harvinaisen paljon kotimaisia ja kansainvälisiä lainsäädännön muutoksia. EU:n komissio antoi 20.2. esityksen EU:n kemikaalilain REACH-asetuksen muuttamisesta niin, että lyijypatruunoiden käyttöön tulisi kieltoja ja rajoituksia. Suomen hallitus ja ministeriöt ovat tehneet vuosien ajan vaikuttamistyötä Suomen erityispiirteiden huomioimiseksi. Esitys näyttäisikin jättävän kiväärin luodit ampumaradoilla rajoituksien ulkopuolelle, mikä on Suomen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää. Haulikoissa lyijyhaulien käyttö esitetään lopetettavaksi siirtymäajan jälkeen. Suurriistan metsästyksessä olisi myös siirryttävä lyijyttömiin luoteihin. Kokovaippaluoteja saisi kuitenkin edelleen käyttää pienriistan metsästyksessä. Komission esitys suden siirtämisestä luontodirektiivin liitteestä IV (neljä) liitteeseen V (viisi) on historiallinen. Se pohjautuu aiempaan EU:n esittämään Bernin sopimuksen muutokseen, joten esityksen odotetaan etenevän EU:ssa nopeasti. Hallitus antoi 23.3. eduskunnalle selvityksen Suomen vaikuttamistavoitteista lintudirektiivin muuttamiseksi niin, että valkoposkihanhi ja merimetso lisättäisiin metsästettävien lajien liitteeseen II, mikä mahdollistaisi niiden metsästyksen ja kannan säätelyn. Tänä vuonna myös 6-vuotisraportoidaan EU:lle luontoja lintudirektiivin lajien kantojen koko, kehityssuunnat, uhat ja hoitotoimenpiteet. Tällä kertaa komissio edellyttää myös suotuisan suojelutason viitearvojen raportoimista, mikä on uusi ja haastava tehtävä jäsenvaltioille. Samaan aikaan valmistellaan myös ennallistamissuunnitelmaa seuraavalle 25 vuodelle. Muuttavien vesilintujen suojelusopimuksessa (AEWA) päivitetään kaikkien vesilintujen suojeluluokitukset vuoden lopulla. Myös metsästettävien lajien listaan voi tulla muutoksia. Suomen aloitteesta 10 vuotta sitten hyväksytty taigametsähanhen hoitosuunnitelma on onnistunut kääntämään metsähanhikannan nousuun. Hoitosuunnitelma on nyt aika päivittää. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Valkoposkihanhen ja merimetson?suojelustatuksen? muuttamisesta Ympäristöministeriö on lähettänyt 21.3.2025 eduskunnan suurelle valiokunnalle E-kirjeen, jossa esitetään Suomen kanta EU:n lintudirektiivin muuttamisesta kyseisten lajien osalta. Suomi pitää tärkeänä, että valkoposkihanhen ja merimetson osalta komissio tarkastelee lintudirektiivin liitteiden muuttamistarvetta tieteellisen ja teknisen kehityksen valossa. Suomi ehdottaa, että valkoposkihanhi poistettaisiin Bernin sopimuksen liitteestä II (täysin rauhoitetut eläinlajit), ja sen jälkeen laji siirrettäisiin lintudirektiivin liitteeseen II/A (EU:n alueella metsästettävät lajit) ja poistettaisiin samalla liitteestä I (lajille perustettava Natura -alueita). Lintudirektiivin liitteeseen II lisättäisiin myös merimetso. Vaihtoehtoisesti Suomi esittää, että valkoposkihanhi ja merimetso siirretään Suomen osalta lintudirektiivin liitteeseen II/B eli liitteeseen, jossa lajien metsästys on sallittua niissä jäsenvaltioissa, joista on siinä maininta. Suomi hakee valkoposkihanhen ja merimetson metsästykseen ratkaisua, jossa metsästyksellä voitaisiin vaikuttaa kyseisten lintulajien kantoihin. Haetut poikkeusluvat sijoittuvat Haminaan, Luumäelle, Miehikkälään ja Joutsenoon. Lupien nojalla on saatu saaliiksi viisi eläintä, joista kaksi Luumäellä, kaksi Joutsenossa ja yksi Miehikkälässä. Kaadetuista eläimistä ei kirjoitushetkellä ollut vielä tullut tutkimustuloksia. Muualta Suomesta on tunnistettu koirasusia poliisilain nojalla kaadetuista yksilöistä ja Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla tapetuista susista. Koirasusista on lukuisia epäilyjä eri puolilla Suomea. Lisäksi ulostenäytteitä odottaa vielä analysoimista. Tulevaa talvea 2025–2026 varten tarvitaan pelimerkkejä niin MMM:n asetuksen suurimman sallitun susikuolleisuuden kuin koirasusien tunnistamiseen tarvittavan tutkimusresurssin osalta, mikäli kaikki koirasudet halutaan poistaa Suomen luonnosta. JA RI PE LT O M ÄK I K lumni Lait ja luvat 51 Metsästäjä 3/2025
• Tutkittua Tuoreessa väitöstutkimuksessa on todettu, että suden motiivi hyökätä metsästyskoirien kimppuun on todennäköisesti reviirin puolustaminen ja kilpailu ravinnosta, ei niinkään koiran saalistaminen ravinnoksi. TeksTi ja kuvaT Mari Tikkunen S uomalainen hirvenmetsästyskulttuuri pysäyttävällä koiralla kehittyi aikana, jolloin hirviä oli runsaasti, mutta maatamme asuttivat vain harvat, yksittäiset sudet. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, sudesta tuli tiukasti suojeltu laji. Susikanta alkoi kasvaa hitaasti itäisessä Suomessa. Nyt susia on kolmensadan paikkeilla ja tiheimmän kannan alue on siirtynyt lounaiseen Suomeen. Tästä huolimatta koiravahinkoja ei Lounais-Suomessa tapahdu yhtä paljon kuin idässä. Syytä tähän tutkittiin Oulun yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa. Väitöskirjan mukaan koiravahinkomäärien eroja susireviireillä selittää vahvasti alueiden saalistiheys. Työssä tutkittiin valkohäntäpeuran, hirven ja metsäkauriin vaikutusta koiravahinkojen määrään vuosina 2016–2020. Lounais-Suomen reviireillä valkohäntäpeuroja on runsaasti, kun taas peurattomilla alueilla suden pääasiallisin saaliseläin on hirvi. Runsas?saaliseläinkanta? vähentää?koiravahinkoja Merkittävin vahinkojen määrää selittävä tekijä reviireillä oli valkohäntäpeurakannan tiheys. Kun luontaista saalista on runsaasti, suden ei tarvitse puolustaa ravintoresurssiaan yhtä voimakkaasti kuin silloin, jos saalista on vähän. Etenkin idän reviireillä harvalukuista hirveä jahtaava koira on suden silmissä epäilemättä kilpailija. Sama tulos saatiin tarkasteltaessa Viroa ja Itä-Suomea vuosien 2003–2018 välillä. Virossa susien pääsaaliseläimet ovat metsäkauris ja villisika. Ainoastaan vuosina, jolloin näiden saaliseläinten kannat olivat alhaisimmillaan, koiravahinkojen määrä kasvoi. Sama tapahtui Itä-Suomen hirvita lousalueilla suden pääravinnon, hirven, osalta. Koira?on?suden?silmissä? tunkeileva?lajikumppani Susi elää reviirillään perhelaumassa ja puolustaa ravintoaan ja reviiriään muilta susilta. Jos lauman ulkopuolinen susi eksyy toisen lauman reviirille, se hyvin usein menettää Susi tappaa metsästyskoiran harvoin ruoakseen Vaikka suden reviiri on iso, havaitsee se yleensä hirveä haukkuvan koiran jo kaukaa. 52 Metsästäjä 3/2025
• henkensä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa susien suurin kuolinsyy ovat toiset sudet. Sudet yleensä välttelevät reviiriensä reunaalueita, koska siellä riski joutua yhteenottoihin toisen lauman kanssa on suurin. Tämä pitää paikkansa myös koirien kohdalla. Metsästyskoira joutuu suden hampaisiin reviirin raja-alueilla useammin kuin olisi odotettavissa susien siellä viettämän ajan perusteella. GPS-pannoitetut sudet viettivät raja-alueilla vain alle kymmenesosan ajastaan, mutta silti vahingoista lähes puolet tapahtui näillä alueilla. Susi kohtelee reviirilleen eksyvää metsästyskoiraa kuten lauman ulkopuolista sutta ja puolustaa reviiriään tunkeilijaa vastaan heti tämän havaitessaan. Tutkimusreviirien keskimääräinen säde oli noin 20 kilometriä, mutta vahinkopaikkojen etäisyys reviirin rajasta oli vain reilut viisi kilometriä. Tieto?susien?läsnäolosta? ehkäisee?vahinkoja Suomalainen tapa metsästää hirveä ja karhua yhdellä koiralla on harvinainen. Suomen ja Skandinavian rajojen ulkopuolella hirvenmetsästys tapahtuu yleensä ihmisvoimin, ja esimerkiksi Pohjois-Amerikassa mustakarhua metsästetään ajokoiralauman avulla. Yksin metsässä työskentelevää koiraa ei täysin pystytä suojaamaan susilta, mutta riskiin voi vaikuttaa välttämällä metsästystä alueilla, joilla susia tiedetään olevan. Väitöstyössä tutkittiin myös aiemmin käytössä olleen pantaseuranta.fi -verkkopalvelun vaikutusta vahinkoihin. Niillä reviireillä, joilla oli pannoitettu vähintään yksi susi, vahinkoja tapahtui vähemmän kuin reviireillä, joilla ei ollut pantasusia. Susia ei enää pannoiteta, mutta tietoa alueen susihavainnoista saa esimerkiksi paikallisista WhatsApp-ryhmistä tai tarkastamalla alueen susien jälkien varalta ennen metsästystä. Saaliseläinkantojen?vaikutusta? vahinkoihin?tutkittava?lisää Vaikka koiravahingot ovat yksi suurimmista ihmisen ja suden välisistä konfliktin aiheuttajista, on niitä maailmalla tutkittu vähän. Erityisesti saaliseläinkantojen vaikutus koiravahinkoihin kaipaa lisää tutkimista. On kuitenkin selvää, että kilpailu ravinnosta kovenee, jos ravintoa on saatavilla vähän. Riistakantojen hoidossa tulisikin siirtyä kokonaisvaltaiseen riistanhoitoon, jossa otettaisiin huomioon eläinlajien väliset riippuvuusja vuorovaikutussuhteet. Tähän on jo osittain herätty, kun monilajisen kannanhoidon mallia on pilotoitu muutamalla hirvitalousalueella osana SusiLIFE-hanketta. Kyse ei ole vain pääsaaliin runsaudesta, vaan myös vaihtoehtoisten saaliseläinlajien runsaudesta. Riittävän runsas saaliskanta voi ehkäistä sutta siirtymästä kotieläinten, kuten lampaiden, saalistamiseen, jos luontainen ravinto vähenee. Aika näyttää, miten valkohäntäpeurakannan voimakas leikkaaminen vaikuttaa vahinkojen määrään Lounais-Suomen susireviireillä. Tikkunen, M. (2024) All in the family: wolf attacks on dogs and potential solutions to mitigate the conflict Lounais-Suomessa koiravahinkoja tapahtuu Itä-Suomea vähemmän todennäköisesti runsaan saaliseläinkannan ansiosta. Saaliseläinten tiheydet ovat yksiIöä / 1000 ha. Mustalla rajatut alueet ovat susireviirit. 2016/2017 2017/2018 2018/2019 2019/2020 Hirvi Valkohäntäpeura Metsäkauris ? Metsästysalueen tarkastaminen suden jälkien varalta on käytännössä mahdollista vain lumisina aikoina. Susireviirit ja koiravahingot vuosina 2016–2020 Susireviirit ja saaliseläintiheys vuonna 2020 –1 1,1–2 2,1–3 3,1–4 4,1–5 5,1–6 6,1–7 7,1– Koiravahingot Susireviirit 53 Metsästäjä 3/2025
• S aapuvissa kurssilaisissa on helppo havaita lievää eksyksissä oloa, pientä epävarmuutta ja jännitystäkin, joka on niin tuttua ensimmäisillä ampumaratakäynneillä. Jännittämiseen ei kuitenkaan ole mitään syytä. Kurssia vetävät Helsingin riistanhoitoyhdistyksen (rhy) kokeneet aktiivit ottavat porukan haltuun ja selvittävät kurssilaisten lähtötason. Niihin, jotka eivät ole koskaan ampuneet haulikolla ja niihin, jotka ovat. Kädestä?pitäen Täysin aloittelijat pääsevät Mika Salmisen oppiin. Haulikon toiminta ja oikea ampumaasento käydään läpi jokaisen kanssa sananmukaisesti kädestä pitäen. Lisäksi jokainen ampuu muutamia laukauksia rinteessä paikoillaan oleviin savikiekkoihin. Näin jokaisella kurssilaisella on aavistus tulevasta, ennen kuin ensimmäinen kiekko laitetaan liikkeelle. Ne kurssilaiset, joilla on jo jonkinlainen kokemus haulikolla ampumisesta, aloittavat suoraan skeettai compak-radalla. Myös heillä opetus on henkilökohtaista ja tapahtuu jatkuvasti ohjaten. Skeet-radalla Kari Tuomolan opastamana kurssilaisille luodaan tuntuma helppoon, kohti lentävään kiekkoon. Pienen alkukangertelun jälkeen useimmat kurssilaiset oivaltavat ja moni saa ammuttua alas ensimmäiset kiekkonsa. Viereisellä compak-radalla kohteena ovat helpot peruskiekot, mutta ne on valittu niin, että kurssilainen saa jo käsitystä siitä, miten eri tavalla ne on ammuttava. Yksi kerrallaan osallistujat käyvät Tapani Mäkelän opissa, Haulikko-oppia matalalla kynnyksellä Ensikertalaiset pääsevät ampumaan aivan ensimmäiset laukauksensa haulikolla Mika Salmisen opastuksella. Kun pahin jännitys on näin poistettu, siirrytään lentävien kohteiden pariin. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen haulikkokouluun on kokoontumassa 20 innokasta. Sipoossa Suomen Metsästysyhdistys ry:n haulikkoradalla järjestettävä kesän 2024 ensimmäinen kurssi on täynnä, kuten ne useimmiten ovat. TeksTi ja kuvaT Tero Kuitunen 54 Metsästäjä 3/2025
• joka rauhallisesti neuvoen saa kurssilaisen toisensa jälkeen oivaltamaan, miten vuorossa oleva kiekko on mahdollista saada kohtaamaan hauliparven kanssa. ”Selittämättömiä”?ongelmia?ja? uskalluksen?puutetta Miksi kurssilaiset ovat päättäneet osallistua haulikkokouluun? Osa ei kerro motiiveistaan, osa kertoo tarvitsevansa apua, osa taas kokee kurssin helpoksi tavaksi tulla ampumaradalle. Niin, nykyään monilla metsästyksen aloittavista ei ole sukulaisia tai tuttuja, joiden mukana radalle lähteminen tapahtuisi luonnostaan. Haulikkokoulua ensimmäistä kertaa seuranneelle tuli suurena yllätyksenä se, kuinka monella selittämättömistä haulikkoammunnan ongelmista kärsineillä syyksi paljastuu ristidominanssi, eli hallitseva silmä on eri kuin hallitseva käsi. Heidän onnekseen kurssin vetäjät huomaavat ominaisuuden nopeasti ja opastavat keinoja, joilla sen haittavaikutuksia voidaan vähentää. Illan lähestyessä päätöstään kurssilaiset kertovat olevansa tyytyväisiä saamiinsa oppeihin. Myös kynnys omaehtoiseen harjoitteluun on kuulemma selvästi madaltunut. Yli?20?vuotta?haulikkokoulua Kurssia vetävät Helsingin rhy:n haulikkoaktiivit joutuvat pohtimaan hetken, kun kysyn kauanko haulikko-opetusta on tarjottu. He muistelevat aikaa taaksepäin ja päätyvät arvioimaan sen 15 vuodeksi. Seuraavana päivänä Mika Salminen soittaa, kertoo kaivelleensa menneitä ja päätyneensä siihen, että aloitusvuosi on ollut jo 2001 tai 2002. Kursseja on useimpina vuosina ollut 5–6, joten Helsingin haulikkokoulun käyneiden lukumäärä on tuhansissa. – Kesällä 2023 järjestettiin aivan ensimmäinen kurssi pelkästään naisille. Se osoittautui tarpeelliseksi, joten sellaisia järjestetään myös tulevana kesänä, aktiivit kertovat. Haulikkokoulun järjestävä Helsingin rhy ei saa kursseista valtionapua, koska rata on Sipoossa. – Helsingin ainoa rata on sotilasalueella Santahaminassa, ja siitä voisi näin Metsästäjä-lehden kauttakin lähettää päättäjille terveisiä, aktiivit napauttavat. Helsingin haulikkokoulut kesällä 2025 löydät riistakeskuksen tapahtumahausta: riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Skeet-radalla Kari Tuomola käy läpi ne asiat, jotka jokaisen on hyvä tietää ennen omaa ampumavuoroa. Skeet-radalla kohteena on helppo, vastaantuleva kiekko. Compak-radalla kiekot ovat jo hieman vaativampia. Niihin tarvitaan ennakkoa ja ennakko myös muuttuu kiekon lentoaikana. Tapani Mäkelän neuvoessa osumia alkaa kuitenkin tulla. 55 Metsästäjä 3/2025
• Suomalaiset ovat aina olleet metsästäjäkansaa. Jollei itse ole metsästänyt, on ainakin tuntenut metsästäjän lähipiirissään. Nyt tämä yhteys on heikkenemässä, ja sillä voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten metsästykseen tulevaisuudessa suhtaudutaan. TeksTi Mikael Wikström, Maria Perkkola ja Jon Brommer kuva Mirja Rantala P erinteisesti suomalaiset ovat suhtautuneet metsästykseen hyvin myönteisesti, joka ilmenee säännöllisesti tehdyistä kyselytutkimuksista. Asenteissa on havaittavissa muutoksia. Eri ajankohtien mielipidekyselyiden tuloksien vertailu osoittaa, että kielteisesti metsästykseen suhtautuvien osuus on hieman kasvanut. Vuonna 2023 kuvaili suhtautumistaan metsästykseen melko tai erittäin kielteiseksi vain 13,7 prosenttia, mikä on enemmän kuin vuosina 2018 ja 2013. Metsästäjän?tunteminen?vaikuttaa? asenteeseen?myönteisesti Metsästykseen ja sen kestävyyteen kielteisesti suhtautuvat ovat ensisijaisesti naisia, nuoria, kerrostalossa asuvia ja ihmisiä, joilla on vähän tietoa metsästyksestä. He saavat tietoa metsästyksestä erityisesti koulusta, työpaikalta, sanomalehdistä, televisiosta, radiosta ja sosiaalisesta mediasta. Yhteistä kielteisesti suhtautuville on myös se, etteivät he tunne metsästäjiä. Kielteinen suhtautuminen on tässä ryhmässä yli kaksi kertaa yleisempää, kuin niiden keskuudessa, jotka tuntevat metsästäjän. Yhä?useampi?ei?tunne?metsästäjiä Tilastojen perusteella metsästäjien osuus yhteiskunnassa on laskenut hieman ja samalla niiden osuus, jotka eivät tunne metsästäjiä, on kasvanut hieman. Vuonna 2013 joka kuudes suomalainen ei tuntenut metsästäjiä. Kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli joka neljäs. Samalla niiden osuus, jotka luottavat sukulaisilta ja tuttavilta (ilmeisesti metsästäjiltä) saatuihin tietoihin metsästyksestä, on laskenut. Vuonna 2013 lähes puolet suomalaisista luottivat sukulaisiltaan tai tuttaviltaan saamiinsa tietoihin metsästyksestä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli enää alle kolmasosa. Muuttaako kaupungistuminen suhtautumista metsästykseen? 56 Metsästäjä 3/2025
• Osa naisista etääntyy metsästyksestä,?vaikka?yhä? useampi?nainen?metsästää Vuonna 2013 naisista 17 prosenttia ei tuntenut metsästäjiä. Jo tuolloin osuus oli korkea, mutta vuonna 2023 se oli noussut jo 29 prosenttiin. Samalla on vähentynyt niiden naisten osuus, jotka eivät tunne metsästäjiä mutta suhtautuvat metsästykseen myönteisesti. Vuonna 2013 heitä oli kolmannes, vuonna 2023 enää reilu viidennes. Eli vain noin joka viides nainen, joka ei tunne metsästäjiä, suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Naisten etääntyminen metsästyksestä on huolestuttavaa. Metsästävien naisten määrä on kasvanut merkittävästi, mutta heidän osuutensa suomalaisista naisista oli vuonna 2023 vain noin yksi prosentti. Vastaavasti 12 prosenttia Suomen miehistä metsästää. Metsästäjien kannattaa olla?aktiivisia Se, että Suomessa on paljon metsästäjiä, ja että he kertovat elämäntavastaan ymmärrettävästi, on ilmeisen suuri vaikutus yhteiskunnan suhtautumiseen. Kaupungeissa asuvilla metsästäjillä on tässä keskeinen rooli. Nykyisin lähes kolme neljäsosaa suomalaisista asuu kaupunkialueilla. Tutkimusyhtiö MDI ennustaa väestön kasvavan lähitulevaisuudessa erityisesti yliopistokaupunkiseuduilla. Samaan aikaan maaseudun väestö vähenee merkittävästi. Nuoret kaupunkilaiset ovat tärkeä kohderyhmä metsästystä koskevassa viestinnässä. Aikaisemmin monilla kaupunkilaisilla oli jonkinlainen yhteys maaseutuun. Ehkä oma isä tai isoisä metsästi ja tietoa metsästyksestä tuli sitä kautta. Kaupungistuminen on kuitenkin jatkunut jo useiden sukupolvien ajan, eikä suurten kaupunkien nuorilla enää välttämättä ole suoraa kontaktia metsästykseen. Koulusta, tiedotusvälineistä ja sosiaalisesta mediasta saadut tiedot voivat olla ainoita, joita nuori kaupunkilainen metsästyksestä saa. Mitä?kouluissa?tapahtuu? Herää luonnollisesti kysymys siitä, miten kouluissa puhutaan metsästyksestä, jos kouluista saatu tieto johtaa kielteiseen suhtautumiseen. Sama koskee mediaa. Jokaisen metsästäjän kannattaakin miettiä, millaista kuvaa metsästyksestä haluaa välittää suurelle yleisölle. Tällä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten yhteiskunta suhtautuu metsästykseen tulevaisuudessa. Turun yliopisto on jatkoanalysoinut Taloustutkimuksen keräämää kyselydataa yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Kyselydata on kerätty 3 089 vastaajalta. Lisää luettavaa löytyy Yhteiskunnan suhtautuminen metsästykseen -raportista. Niiden suomalaisten osuus, jotka eivät tunne metsästäjiä, on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2023. Samalla niiden osuus, jotka luottavat sukulaisilta ja tuttavilta (ilmeisesti metsästäjiltä) saatuihin tietoihin metsästyksestä, on laskenut. Metsästäjän tuntevat suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin metsästykseen. Niiden osuus, jotka eivät tunne metsästäjiä ja suhtautuvat myönteisesti metsästykseen, on pienentynyt. Yhteiskunnan suhtautuminen metsästykseen muuttui myönteisemmäksi useita vuosia peräkkäin mutta viimeisimmän kyselyn tulokset vuodelta 2023 osoittavat suhtautumisen muuttuneen hiemaan kielteisemmäksi kuin viisi tai kymmenen vuotta aikaisemmin. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% En metsästä enkä tunne metsästäjiä Saan tietoa metsästyksestä sukulaisilta ja tuttavilta Luotan tietoihin metsästyksestä, jotka saan sukulaisilta ja tuttavilta 2013 2018 2023 15,6% 20,6% 23,1% 60,7% 57,9% 53,3% 44,6% 40,6% 30,9% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Metsästän itse tai tunnen metsästäjän ja suhtaudun myönteisesti metsästykseen En metsästä enkä tunne metsästäjiä ja suhtaudun myönteisesti metsästykseen 2013 2018 2023 66,3% 69,5% 66,6% 40,5% 37,8% 25,2% Miten kuvailisitte omaa suhtautumistanne metsästykseen? 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 ? Ki el te ise st i My ön te ise st i ? 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 57 Metsästäjä 3/2025
• BURGUNDINPATA HIRVENLIHASTA Ihana ranskalainen pata ei koskaan ole väärä valinta! Ja kun voi käyttää lihaa omien metsiemme eläimistä, se tuntuu vieläkin paremmalta. Tässä reseptissä hirvi yhdistyy ranskalaiseen maaseutuun, mikä saa maistajansa tuntemaan lämpöä sekä kehossaan että sielussaan. 600 g hirven paistilihaa 1 porkkana 2 keltasipulia 6 valkosipulinkynttä 3 rkl tomaattisosetta 2 nippua timjamia 5 dl punaviiniä 1,5 litra lihalientä 3 porkkanaa 10 pientä, kokonaista herkkusientä 200 g savustettua kylkisilavaa 20 hillosipulia suolaa ja pippuria Leikkaa liha karkeiksi kuutioiksi ja paista ne kullanruskeiksi öljyssä. Kuori ja viipaloi porkkana. Hienonna seuraavaksi sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuullota porkkana, sipuli ja valkosipuli kattilassa lihan kanssa. Lisää tomaattisose ja timjami. Anna kastikkeen porista vähän aikaa. Kaada pataan punaviini ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes nesteen määrä on puolittunut. Lisää lihaliemi ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes liha on pehmeää ja kastike maistuu herkulliselta. Mausta suolalla ja pippurilla. Siivilöi kastike. Laita liha sivuun ja suurusta kastike tarvittaessa. Kuori ja viipaloi loput porkkanat. Leikkaa kylkisilava pieniksi kuutioiksi. Ruskista porkkanat, herkkusienet ja kylkisilava kattilassa. Kaada kastike vihannesten päälle ja keitä, kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Lisää lopuksi hirvenliha ja hillosipulit. Vinkki: Tarjoa padan kanssa kermaisia perunoita sekä nokare crème fraichea tai tomaattiaiolia. 58 Metsästäjä 3/2025 TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm VUONNA 2025 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. Ru ka
• METSÄKAURISPAISTI Olen superihastunut metsäkauriinlihan mureaan rakenteeseen ja mietoon makuun. Vaikka siinä on selvä riistan maku, metsäkauris muistuttaa mielestäni lammasta. 1 metsäkauriin reisi ½ valkosipuli 2 keltasipulia 2 porkkanaa 2 nippua timjamia 3 laakerinlehteä 6 maustepippuria 1 rkl tomaattisosetta 5 dl punaviiniä 5 dl kermaa 1 dl mustaviinimarjahyytelöä suolaa ja pippuria Hienonna sipulit ja valkosipuli. Kuori porkkanat ja leikkaa ne viipaleiksi. Hiero metsäkauriinreiden pintaan suolaa ja pippuria. Ruskista liha padassa. Lisää pataan sipulit, valkosipulit, porkkanat, timjami, laakerinlehdet ja tomaattisose. Kaada päälle viini ja anna kiehahtaa. Lisää vettä, niin että se peittää lihan. Anna kiehua kannen alla 1½–2 tuntia. Liha on kypsää, kun veitsen voi helposti painaa sen läpi. Nosta liha padasta ja siivilöi paistoliemi. Valmista kermakastike. Aloita kaatamalla liemi kattilaan ja keitä, kunnes sitä on jäljellä noin 6 dl. Lisää liemeen 5 dl kermaa. Keitä kokoon, kunnes koostumus on sopivan paksu. Kastikkeen voi myös suurustaa tarvittaessa. Lisää lusikallinen viinimarjahyytelöä ja sekoita kastiketta tehosekoittimessa, jotta siitä tulee ilmavaa. Leikkaa liha siivuiksi. Tarjoile lihaviipaleet kermakastikkeessa ja kikhernepihvien kera. PERUNA-KIKHERNEPIHVIT Kikherneet ovat aliarvostettuja, vaikka ne ovat lähes ylellisen herkullisia. Ne pystyvät myös sitomaan nestettä, minkä ansiosta pihvien koostumuksesta tulee aivan ilmiömäinen. Peruna-kikhernepihvit ovat hyvä vaihtoehto keitetyille perunoille. 400 g kikherneitä 400 g perunoita 2 valkosipulinkynttä ½ dl hienonnettua persiljaa 1 kananmuna ½ dl maissitärkkelystä (Maizena) suolaa ja pippuria voita paistamiseen Laita kikherneet likoamaan runsaaseen veteen vähintään kahdeksaksi tunniksi. Kaada vesi pois ja siirrä kikherneet isoon kattilaan. Kaada kattilaan vettä sen verran, että kikherneet peittyvät ja keitä ne pehmeiksi, vähintään 45 minuuttia. Siirrä kattila pois levyltä ja kaada keitinvesi pois. Huomio! Jos käytät säilykekikherneitä, niitä ei tarvitse liottaa eikä keittää. Keitä perunat. Hienonna valkosipulinkynnet ja persilja. Sekoita kikherneet, perunat ja valkosipuli monitoimikoneessa. Lisää kananmuna ja maissitärkkelys. Sekoita ne sileäksi massaksi. Lisää persilja, ja mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Muotoile massasta sopivan kokoisia pihvejä ja paista ne paistinpannulla voissa. 59 Metsästäjä 3/2025
• Joensuulainen Sirpa Niiranen löysi aikuisiällä metsästyksen. Nyt hän liikkuu yhä useammin metsissä villiyrttejä keräten. Ne täydentävät riistan luonnolliset maut. TeksTi ja kuvaT Heikki Hamunen T uli ritisee koivuklapien välissä. Ruoan ja nuotion tuoksut leijailevat nenään, ja kevättalven tunnelma rauhoittaa. Tässä ihan unohtaa, että olemme työkeikalla. Nuotiokokkimme Sirpa Niiranen sanoo pääsevänsä usein samaan tunnetilaan, kun hän kerää villiyrttejä pelloilta ja metsistä. Hän selvästi hengittää metsää. Joensuulainen kolmen lapsen äiti sanoo, että metsä on valtakuntaa, jossa hän on itsensä herra. – Metsä rauhoittaa ja antaa voimaa. Siellä kuulee ääniä, joita ei kuule muualla. Voit hengittää hyviä eteerisiä tuoksuja, joita havupuut luovuttavat. Stressi laskee, ja mieli lepää. Metsä?vetoaa?aikuisenakin Niiranen löysi metsän viehätyksen kuitenkin vasta aikuisiällä, neljännesvuosisata sitten. Polku luontoon löytyi metsästäjämiehen kautta. Mitä enemmän hän vietti aikaa metsässä, sitä enemmän kasvoi kiinnostus metsästykseenkin. Ensin Niiranen suoritti metsästäjätutkinnon. Saalista tuli harvoin, vaikka aikaa metsästysreissuilla kului. Viiriäiskoira Walle käynnisti uuden aikakauden. – Olimme metsässä aina syksystä keskitalveen. Jälkiharrastuksen myötä sain kutsuja hirvihaavakoiden jäljestämiseen sekä hirviporukkaan, Niiranen muistelee. Sitten oma hirviporukka ehdotti, että kyllä heille voi passiinkin tulla. Tie vei kiväärikauppaan, ampumaradalle ja hirvikokeeseen. Seuraavana syksynä Niiranen osallistui jahtiin kiväärin kanssa. – Se tunne, kun kuuntelet vain metsän ääniä kaikessa rauhassa ilman huolta huomisesta. Ensimmäisenä syksynä sain ensimmäisen kaadon. Metsästys hirviporukassa jatkuu edelleen. Nyt omalla saalislistalla on useampia hirviä, peuroja ja kauriita. Yrtit?yllättivät?metsästäjän?? Niiranen puhuu tunteella metsän tuomasta hyvinvoinnista. Sama palo toistuu, kun hän Metsän makujen jäljillä Sirpa Niiranen vinkkaa, että maitohorsma tuo aromia myös lettutaikinaan. Täytteenä on lohta, kermaviili-crème fraîche -seosta, siankärsämön ja nokkosen lehtiä, sitruunamehua sekä villiyrttimakusuolaa. 60 Metsästäjä 3/2025
• ylistää villiyrttien voimaa. Villiyrttien maailma vei metsästäjän mukanaan 2010-luvun puolivälissä. Ensin hän käytti nokkosta sämpylöissä, letuissa ja vellissä. Koulutusten kautta tieto karttui ja raaka-aineiden kirjo kasvoi. Mitä enemmän tuli oppia, sitä suuremmaksi kasvoi halu kokeilla lisää. – Villiyrtit sopivat erinomaisesti metsän antimiin, niin riistaan, sieniin kuin marjoihinkin. Oma kiinnostus on erityisesti siinä, kuinka yhdistää riista ja villiyrtit, Niiranen hehkuttaa. Paitsi herkullisuutta, luonnon superruoasta saa myös terveyttä, hän sanoo. Niiranen käyttää itseään esimerkkinä siitä, miten olo voi muuttua, kun villiyrteistä tulee kiinteä osa arkea. – Hemoglobiini on noussut, huimaus on loppunut ja vatsakin voi paremmin. Uni on parempaa, samoin kuin oma jaksaminen kokonaisuutena. Puuta?pataan,?pihlajaa?pikariin? Niiranen jakaa tietoaan innokkaasti muille. Esimerkiksi vähän tunnettua siankärsämöä hän hehkuttaa. Se on yrtti, jota voi käyttää kalalle tillin sijasta ja joka toimii erinomaisesti myös riistalle. – Siankärsämö edistää ruoansulatusta ja sopii riistalihalle sen kevyen ja sopivan pippurisen maun ansiosta. Sitä voi laittaa ruokaan tuoreena tai kuivattuna. Aromeja voi lisätä myös havupuiden oksilla – kunhan muistaa pyytää oksien katkomiseen luvan metsänomistajalta. – Pataruokiin kuusen, männyn ja katajan pienet oksat tuovat hyvän metsäisen maun. Ennen tarjoilua ne kannattaa poistaa padasta. Luonnosta löytyy aineksia myös juomiin. – Puiden ja marjojen lehdistä voi valmistaa hyviä alkumaljoja riistaruoalle tai jopa kevyeksi jälkiruoaksi. Esimerkiksi pihlajanlehtijuoma toimii hyvin. Villi?yrittäminen?voitti Innostus kasvoi niin vahvaksi, että 2020-luvun alussa Niiranen alkoi pohtia villiyrtteihin liittyvää sivutoimista yrittäjyyttä. – Sanoin monta kertaa kavereille, että voisihan se olla aika villiä yrittämistä. Niiranen perusti Villiyrityksen vuonna 2021. Sen valikoimaan kuuluvat kuivatut villiyrtit ja sienet, makusuolat ja marjajauheet. Metsästys on opettanut Niiraselle periaatteen, joka pätee kaikkiin luonnonantimiin. – Luonto on mahtava ruokapankki, mutta ei sieltä ravintoa aina helposti oteta. Riistan saamiseen tarvitaan onnea. Säät ja luonnonilmiöt vaikuttavat siihen, kuinka paljon marjoja ja sieniä on saatavilla. Kun metsän antimiin suhtautuu kunnioittaen, niistä nauttii enemmän. VILLIYRTTIEN MAUSTAMA JÄÄELI ROUTAPAISTI Jääpaistin voi maustaa myös villiyrteillä. Tässä Sirpa Niirasen ohje. 700 g hirven paisti 2 l vettä 2-3 noin 10 sentin pituista kuusen oksaa 2-3 10 sentin katajan oksaa 5-7 siankärsämön lehteä 2 mäkimeiramin oksaa 2 valkosipulin kynttä 8-10 katajanmarjaa 2 rkl kuusenkerkkäsiirappia 3 rkl karkeaa merisuolaa 2 rkl etikkaa Laita jäinen paisti ritilälle noin 15 minuutiksi 250-asteiseen sähköuuniin, jotta paistin pinta sulkeutuu. Sen jälkeen laske lämpötilaa 120 asteeseen noin viideksi tunniksi. Leivinuunissa paisti laitetaan kuumahkoon uuniin. Kun otat paistin uunista, laita kaikki loput aineet kattilaan ja kiehauta. Laita kuuma paisti liemeen ja jätä maustumaan 1–3 vuorokaudeksi. Nauti kylmänä tai lämmitettynä, pääruokana tai leivän päällä. Jos sinulla on 1,5 kilon paisti, paista sitä 7–8 tuntia ja käytä muita aineksia 1,5-kertainen määrä. Tyttären 8-vuotias Lilo-dreeveri lenkityttää Sirpa Niirasta ympäri vuoden. Jälkiruokalettu ja kermavaahto saavat hunnun punaherukkajauheesta. 61 Metsästäjä 3/2025
• Vesilintulaskentojen avulla kerättävä tieto voi jo lähivuosina nousta perustaksi vesilintujen metsästyksen säätelylle, kuten riistakolmiolaskennat ovat olleet metsäkanalinnuilla jo vuosia. TeksTi Markus Piha ja Katja Ikonen kuva Antti Saarenmaa V esilintuja koskeva riistatieto ei synny itsestään. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) koordinoivat kansallista vesilintuseurantaa, ja metsästäjät ja lintuharrastajat toteuttavat laskennat käytännössä. Vuonna 2024 vesilintujen parilaskentoja tehtiin 1 196 laskentapisteellä ja poikuelaskentoja 704 pisteellä. Luke laatii vuosittain arviot vesilintulajien kannankehityksistä ja tärkeimpien riistasorsien osalta myös poikasten määrän ja parikohtaisen poikastuoton kehityksestä. Vuosittain kerättävä tieto on ainoa luotettava tapa saada ajantasaista tietoa vesilintukantojen tilasta. Viimeisimmän seurantaraportin mukaan suurin osa seurannan piirissä olevista vesilintulajeista on pitkällä aikavälillä taantunut. Esimerkiksi haapanan parimäärä on viimeisen 40 vuoden aikana pienentynyt 59 prosenttia. Jouhisorsan vastaava luku on jopa 74 prosenttia. Tämä korostaa tarvetta jatkuvalle seurannalle. Kohti?kestävän?metsästyksen?säätelyä Harvalukuisten lajien lisäksi myös monien runsaiden riistasorsien kannat ovat taantuneet huolestuttavasti. Tämän kehityksen myötä on kasvava tarve entistä tarkemmalle metsästyksen säätelylle, jotta lajien kannat säilyvät kestävästi metsästettävinä tulevaisuudessakin. Suomi on EU:n mittakaavassa monen vesilintulajin tärkein pesimäalue, ja siksi tieteellinen ja strateginen työ vastuullisen ja kestävän vesilinnustuksen edistämiseksi on meillä keskeistä. Tarkka alueellinen tieto lintukannoista on välttämätön pohja kestävälle metsästykselle, erityisesti muuttoreittitason kannanhoidon (AEWA) yhteydessä. Vaikka uudet teknologiat, kuten lintujen satelliittiseurannat, tuottavat arvokasta lisätietoa, ne eivät korvaa riistatiedon kivijalkana toimivia vuosittaisia lintulaskentoja. Varsinaiseen tiedonkeruuseen eli parija poikuelaskentojen toteuttamiseen ei ainakaan toistaiseksi ole tarjolla teknologisia taikatemppuja, vaan vapaaehtoisia Miksi metsästäjän kannattaa osallistua vesilintulaskentoihin? 62 Metsästäjä 3/2025
• lintulaskijoita tarvitaan yhä. Vesilintulaskennan pisteverkoston alueellisen kattavuuden parantaminen entuudestaan on avainasemassa, jotta maamme vesilintukannoista saadaan tarkempi kuva. Yksi Luken pienriistatutkimuksen lähivuosien tärkeimmistä hankkeista on riistavesilintujen kansallisten kanta-arvioiden laatiminen elinympäristömallinnuksen avulla. Mallien avulla saadaan tarkkaa ja alueellisesti rajattavissa olevaa tietoa vesilintukantojen koosta ja levinneisyydestä. Kansallisia vesilintujen parimääriä ei ole aiemmin mallinnettu modernien tilastotieteellisten menetelmien avulla, joten tutkimus tuottaa aiempaa täsmällisempiä arvioita lajien alueellisista parimääristä. Nämä arviot ovat keskeisiä kestävän metsästyksen suunnittelussa. Yhdessä?enemmän Vesilintujen metsästys on sorsakantojen taantumisen vuoksi suurella todennäköisyydellä siirtymässä tarkemman säätelyn piiriin. On yhteinen etu, että säätelyn perustana on laadukas seurantatieto. Vesilintulaskentoihin kaivataan siksi lisää osallistujia. Vesilintujen laskenta on helpompaa ja palkitsevampaa kuin moni uskoo, ja laskentoja ehtii hyvin tekemään Näin?osallistut?laskentaan Osallistuminen vesilintulaskentoihin on yksinkertaista ja palkitsevaa. Laskentapiste voi olla kosteikko, lampi, järvi tai suuremman vesialueen rajattu osa. Hyvä paikka on esimerkiksi niemen kärki, lintutorni tai laituri, johon pääsee helposti joka vuosi. Parilaskennat tehdään kahdesti keväällä, ensimmäinen laskenta noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 1–3 viikkoa myöhemmin. Poikuelaskenta tehdään kerran heinäkuussa (1.–20.7.), jolloin on tärkeää käyttää laskentaan hieman enemmän aikaa kuin keväällä. Havainnot kirjataan huolellisesti muistiin, minkä jälkeen tiedot tallennetaan laji.fi-järjestelmään tai toimitetaan Lukeen. Erityisen tarkasti tulee havainnoida rantakasvillisuuden suojissa piileskeleviä poikueita ja aikuislintuja. Laskenta tehdään aina hyvällä säällä: aurinkoinen tai pilvipoutainen ja tyyni sää on paras. Mikäli haluat liittyä mukaan laskentaan, ota yhteyttä: vesilinnut@luke.fi useassa pisteessä saman aamun aikana, miksei jopa arkena ennen päivätöiden alkamista. Laskentaan riittää, että tunnistaa vesilinnut ja pystyy kirjaamaan havainnot lomakkeelle tai mieluiten sähköiseen järjestelmään. Kevään ja kesän laskenta on mukavaa retkeilyä ja havainnointia, joka syventää vesilintujen ja myös jahtimaiden tuntemusta. Osallistumalla laskentoihin tuet vesilintujen kannanseurantaa ja kestävän metsästyksen tulevaisuutta. Samalla edistät laajempia kansallisia hankkeita, kuten SOTKAkosteikkoja Helmi-hankkeita sekä muuttoreittitason kannanhoitoa. Luke tutkii myös ympäristössä tapahtuvien muutosten kuten elinympäristöjen heikkenemisen, ilmastonmuutoksen, metsästyksen ja peto-saalissuhteiden vaikutusta vesilintuihin. Laskentoihin osallistumalla olet mukana varmistamassa, että vesilinnustus säilyy kestävänä ja riistakannat elinvoimaisina myös tuleville sukupolville. Varsinaiseen tiedonkeruuseen eli parija poikuelaskentojen toteuttamiseen ei ainakaan toistaiseksi ole tarjolla teknologisia taikatemppuja. GE TT Y IM AG ES 63 Metsästäjä 3/2025
• Testaa tiet si Fiksusti m tsällä Oike at vas tau kse t: 1b, 2b, 3a, 4b, 5c, 6a, 7b, 8c, 9b, 10c 1. Kuinka mones lintuatlas on käynnissä? a) 2 b) 4 c) 6 2. Tutkimusten mukaan eniten koiravahinkoja sattuu suden? a) reviirialueen keskellä b) reviirialueen reunamilla c) reviirien ulkopuolella 3. Koskelot välttelevät a) reheviä ja sameita vesistöjä b) virtaavia vesistöjä c) kirkkaita ja karuja vesistöjä 4. Karhun tärkein aisti on a) kuulo b) haju c) näkö 5. Vesilintujen keinopesätutkimusten perusteella eniten pesätuhoja aiheuttava nisäkäslaji Suomessa on a) minkki b) kettu c) supikoira 6. Kaudella 2025-2026 alle 18-vuotiaan riistanhoitomaksu on a) 10 euroa b) 21 euroa c) 43 euroa 7. Noin 12 prosenttia suomalaisista miehistä metsästää, mutta montako prosenttia naisista? a) noin 0,5 % b) noin 1 % c) noin 2 % 8. Jos EU:n lyijyrajoitus toteutuisi nykyisessä muodossaan, kanalintuja saisi ampua a) lyijyhauleilla ja kupariluodeilla b) teräshauleilla ja millä tahansa luodeilla c) teräshauleilla ja perinteisillä kokovaippaluodeilla 9. Kaudella 2024-2025 valkohäntäpeuroja saatiin saaliiksi noin a) 35 000 b) 48 000 c) 63 000 10. Mitä tarkoittaa ristidominanssi? a) jäniseläimen tummanharmaata selkäkuviota b) kahden lintulajin risteymää c) ihmisen kätisyys on eri kuin hallitseva silmä Kevään kaurispukkijahti avaa täysin uusia mahdollisuuksia kokea elämyksiä. TeksTi Marko Mikkola kuva Asko Hämäläinen P ukkijahti on sallittua 16.5.–15.6. Ennen sen avaamista metsästysoikeuden haltijan kannattaa tarkastella metsästysalueensa kauris kannan rakennetta ja kokoa. Onko kanta sellainen, että jahti on järkevää? Kuinka paljon pedot verottavat kauriskantaa, ja onko järkevää verottaa sitä lisää keväisellä pyynnillä? Löytyykö alueelta pukkeja riittävästi, ja sellaisia ettei ammuta kannan säilymiselle olennaisia parhaassa iässä olevia reviiripukkeja? Millainen oli edellisen kauden saaliin rakenne? Jos kanta on riittävän suuri, reviiripukit korvautuvat uusilla. Sen sijaan siellä, missä kauriita on vähän, voi pukin kaataminen pahimmillaan hävittää koko kannan, kun kauriit siirtyvät muualle. Kevätpukki kiikarissa Jos kevätpyyntiin päädytään, tulee seuraavaksi päättää, montako nuorta pukkia on mahdollista ampua. Lisääntymisrauhaa?häiritsemättä On hyvä tiedostaa, että alkukesän metsästys saattaa herättää muissa ihmisissä ihmetystä ja voimakkaitakin tunteita. Siksi on tärkeää, että metsästys toteutetaan muuta luontoa ja lajien lisääntymisrauhaa häiritsemättä. Lisäksi on huomioitava, että peltoja metsäteillä liikuttaessa vältetään ajoneuvoilla ajamista kelirikkoaikaan, jotta välit maanomistajiin säilyvät hyvinä eikä aiheuteta vahinkoa. Kauriit viihtyvät usein lähellä ihmisasutusta, joten turvallisten ampumasektorien varmistaminen on tärkeää. Etäisyysmittarin avulla voi jo etukäteen määrittää sopivat ampumaetäisyydet vahtipaikalla ja painaa mieleen kiintopisteet eri etäisyyksille. Maltti on valttia, eikä ampumatonta laukausta tarvitse katua. Kevätpukkijahdin kokeminen ilman saalistakin on elämys. Samalla voi seurata oman alueensa muun riistan liikkeitä, mistä on aina hyötyä. 64 Metsästäjä 3/2025
• Asesepän työt ammattitaidolla ! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE P: 040-718 8170 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Luonnontieteellisen alan konservaattorit Heikki 0400 249 094, Pasi 0400 567 078 Lehonpaja Taxidermy, lehonpaja.fi Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen Puh 045 330 3417 MUUT V-E laikan pentuja. Puh: 040 848 8749 Kortelainen Teemu s 21.3.-25 Petäjävesi Shul/Merkel hieno haulikko ja ratahaulikko Beretta. Molemmat erittäin hienot. penttikoskivuori 040 556 9440 Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi VUOKRALLE TARJOTAAN Puolangan Auhojärvellä nykyaikaisia mökkejä. Valtion metsästysmaita lähellä. Hyvät kalavedet alueella. Netistä löytyy osoitteella www.asuntojamokki.fi, p 044 246 2074 tai p. 040 557 3789, e-mail tapiohei54@gmail.com Mökki Pulmankijärvellä 044 300 3911 Vuokrataan Inarinjärven rannalta okt 120 vk, kk vuokralla tiedustelut 040 875 2368 KOIRIA Chesapeakelahden noutajan pentuja p. 040 5760 572. Mika Poikela Pentujen syntymäaika 30.9.2024. Rovaniemi. Astutettu 2.2 XXX KARH1 Kruunukorven Jörö XX Mäentaustan Siri 044 722 2579 Kai Männistö s. 4/25 Ulvila Myydään ajo-/metsästyslinjaisia mäyräkoiran pentuja valiovanhemmista. Puh. 040 563 1114 Karppinen Toni 6.4.2024 Hämeenlinna BEAGLEN PENTUJA. p. 040 584 3751 Paavo Mattila 4/2025 JUVA AJOKOIRANARTTU kork. palk. pennun hinnalla. P. 040 584 3751 Paavo Mattila 4/20 JUVA METSÄSTYSTÄ Hanhijahtiin Ruotsiin syksyllä 2025 Kysy lisää 0500 567 350 SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 191 3200, 0400 464 362 Metsäkanalintujen ym. pienriistan metsästystä Villin Pohjolan ja mets. seurojen alueilla. Majoitus rantamökeissä metsästysalueilla: www.erakorpinen.fi /040 555 1394 Kanalintu ja Karhu metsästystä Kuusamossa Puh. 0400 575 632 TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 050 404 7042 MYYDÄÄN Heinäsorsan poikasia istutuksiin kosteikoille yms. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh. 0400 930 690 Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308 porinase.fi Mökki Saimaan saaressa Savonlinnassa (Matarissa) p. 040-841 0049 Myydään 4v. uros dreeveri. P. 040 572 4496 I. Koukila, Kymenlaakso Myyn Smith&Wesson 38cal revolverin. Hinta 300 €. Pertti Mikkola 0400 832 105 Metsästys-marjastusmökki Puolangalla, vaaran kupeessa p. 044 583 7612 Muutaman hengen metsästysporukalle sopiva 59m2 erämökki Kuhmon Timoniemessä. Ks. Oikotie kohdenumero 22998325. Ympärivuoden asuttava järeästä kelosta rakennettu 1½ kerr. mökki (86/109), rantasauna ja lato Luoteis-Kuhmossa. Sähkö, kunnan vesi, laajakaista. P. 0500-365 555. Eräja luontoihmisen unelma. Omasta pihasta suoraan kalaan ja metsälle. 18,4 ha metsätila Kemiönsaaressa. 2006 valmistunut 262 m2 talo maalämmöllä 30 m rannasta. Hyvä riistakanta ja osuus 500 ha vesialueisiin, hyvät kalavedet ja paljon vesilintuja. Hinta 990.000 €. Vaihtomahdollisuus. Etuovi.com Kohdenumero 80397219 Kiinteistökolmio, Olli Lehti 0400 828 699 Kaksi rantamökkiä + aitta, sauna, koiraaitaus, tontti + metsä 8.3 ha Lieksa, Voi lohkoa. Valtion maat 10 km, mahd. metsästysseuraan. Hyvä kunto, vapaa. Hinta 82 000 €. Mökit ilman metsää 58 000€. Puh. 050 919 3095 KATTOJA SEINÄPELLIT suoraan tehtaalta Taipaleen Teräs Oy, 43700 KYYJÄRVI www.taipaleenteras.fi puhelin 0400-661379, 040-8235938 Myydään Valmet 412 kaksilla piipuilla, haulikko ja 30-06 piiput. 040-7014 224 Pun. Irlanninsetteri pentue. Metsästyslinja sekä -taito. Kanakoirakerhon irkkujaoksen suosittelema yhdistelmä. S 11.5.2025 Luopionen: tjailio46@gmail.com 045 630 5659 Lomaosake vk 40 kaikin mukavuuksin Rukan läheltä edullisesti. Mainio 2-4 metsästäjälle. Lisätietoja p. 050 323 2560 Koirankopit 1-os 360 € 2-osainen 480 €. Kysy lisää 050-511 7465 www.koirankoppi.fi OSTETAAN Näädän ym. turkisnahkoja. T. Virta Askonkatu 13 15100 Lahti puh. 040 508 1167 Turkisnahkoja ja Sarvia p 050 554 6852 R Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki Ostetaan eräkämppä Inarin kunnasta, erityisesti Nellimin tai Sevetin seutu. Kaiken kuntoiset käy. Soita ja tarjoa 040 839 2162 NÄÄDÄN nahkoja, hinta noussut. 050-598 8359 1-os 360,2-os 480,(kuvassa) 2-os maxi 560,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 050-5117465 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Suomen riistakeskuksen koulutussivusto kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. 65 Metsästäjä 3/2025 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2025 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2025 ilmestyy 18.7.2025. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 18.6.2025. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi.
• Njealját loddeátlasis (2022–2025) vulggii johtui ma?imuš jahki. Álgán áigodaga mihttomearrin gánneha ásahit iežas lagaš guovllu fuo??olottiid bessendili ?ielggadeami. TeaksTa Matti Kervinen Govva Hannu Huttu O ahpásmuvvamin šlájaid guovdu áicamiidda, meahccekárttaide, áibmogovaide ja áššedovdiid reaisoávžžuhemiide sáhttá válljet áicama várás báikkiid, main lea jáhkehahtti gávdnat áiccakeahtes šlájaid bessemiid. Golmma kártenjagi ma??á stuorimus gávpogiid lottit leat jo viehka bures kártejuvvon. Má?gga fuo??ošlája áicankárttas leat goittotge vel váilevašvuo?at. Ollislaš dillegovva lea dehálaš meahccebivddu sihkkarastimii. Meahccebivddu lea álkit ákkastallat, jos diehtit ahte šládja besse guovllus. Kvalitehta?ovdal?meari Dán geasi loddeátlasáicamis gánneha bidjat deattu plánemii ja ?uozihuvvon áhkkoratreaissuide. Daid lea buorre ?uozihit báikkiide, main lea jáhkehahtti dahkat áicamiid mat buktet átlasii lasseárvvu. Dákkára??at leat áicamat Loahpparažasteapmi álgá – átlasráiggiide, mars! šlájain, mat eai leat vel átlasruvttos áicojuvvon dahje áicamat, mat loktejit jo áicojuvvon šlája bessenjáhkehahttivuo?a ruvttos, dego beassádatáican. Áicama gánneha ?uozihit guhtege šlája bessenbirrasiidda, árrai?idii, goas beassádagat leat buot eanemus aktiivvala??at. Báikkit maid gánneha dárkkistit leat buot šattolaš ?ázádagat, huksejuvvon ja lunddola??at šaddan njeaššit, luondduláddot ja viidásit gáttit, main leat luktit ja jávrehoaššat. Jos guovllus ellet silkedahje ?áhppesbuov??át maid lea álki áicat, lea eanet jáhkehahtti ahte doppe leat maiddái fuo??o?áhcelottit mat lávejit ?iegadit eanet. Gáttis guhton gusat leat sihkkaris mearka ?uozáhagas, man gánneha giiket dárkileappot! Veahki??uozáhaga?válljemii Suoma fuo??oguovddáš fállá dáidda, geat leat ovddit Metsästäjä-blá?is almmustahtton ohcanalmmuhusa bokte registreren, iežas dárkilis die?u sin lagašguovllu ?uozáhagain, maid gánneha suoidnemánus dárkkistit beassádagaid várás. Movttiidahttit buohkaid ?állit iežas fuo??oloddeáicamiid Oma riistai ?a?a geasi. Loddeátlasrávvagat ja boa?usbálvalus: lintuatlas.fi Du og áš ká rt a: Es ri , Li gh t Gr ay Ca nv as M ap ?áhcon lavdnjebuvttadanguovlluid olggobealát átlasruvttot (ruoksadin), main ii leat áicojuvvon sihkkaris dahje jáhkehahtti vuojaža iige snártala bessen. 66 Metsästäjä 3/2025 Áig guovdilis ságat sámegillii
• Ladjoráddjenevttohus? Kommišuvdna almmustahtii guovvamánus EU kemikálaásahusa REACH ?uovvu ladjoráddjenevttohusa. TeaksTa Hanna Korhonen R áddjehus ii guoskkat sisbáh?inšiljuid iige ovdamearkka dihtii eiseválddiid ja dutkamuššii vuo??uduvvan geavaheami. Hávllat Kommišuvdna evttoha ladjohávllaide gildosa buot meahccebivddus golmma jagi sirdásanáiggiin. Astoáiggebáh?imis daid gielddus boa?ášii vi?a jagi sirdásanáiggi ma??á. Luo?at Meahccebivddus luo?aide, main lea ladjodoallu, boa?ášii evttohusa mielde gielddus. Spiehkastahkan liv??e dihto luo?at mat geavahuvvojit gieraloddebivddus ja njurjuid bivdimis. Sirdásanáiggit molsašuddet luo??atiippa mielde beannot ja logi jagi gaskkas. Báh?inšiljuin dáhpáhuvvan ávkkástallan ii evttohuvvo ráddjejuvvot. Suokkardallan Suopma lea bargan kommišuvnna guvlui váikkuhanbarggu, mas lei stuorra váikkuhus dasa, ahte luo?aid ávkkástallan báh?inšiljuin bázii ráddjehusa olggobeallái. Vaikko dát luo?aid gárvvisteami Suomas ja Eurohpás dorvvastan mihttomearri olahuvvui, ledje evttohusas má?ggat hástaleaddji sajit. Sirdásanáigenjuolggadusaid girjáivuo?a lassin ovdamearkka dihtii doaimmat, mat gáibiduvvojit báh?inšiljuin, leat lossadat byrokráhtala??at. Maiddái ovttaskas bážaniid – earenoamážit luo?aid merkengáibádusaid lea sivva dárkkástallat kritihkala??at. Lassin vuovdingildosat sáhttet hehttet bážaniid oažžuma maiddái lobálaš atnui vugiin, man eat leat máhttán ávaštit. ?álli lea sosiálaja dearvvašvuo?aministeriija rá??ádalli virgeolmmoš. TE RO KU IT UN EN Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki ASIAKASPALVELU | Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15 asiakaspalvelu@riista.fi | oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Verkkokauppa Puh. 09 5840 4500, kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 67 Metsästäjä 3/2025 EU Ecolabel : Nro 3/2025 74. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, seuraavan kerran 18.7.2025. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Verkkolehti: metsastajalehti.fi Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Ilmoitukset Toimitussihteeri tai päätoimittaja. Toimitusneuvosto Jörgen Hermansson, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Paino: Hansaprint 2025/Met25_3 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen
• Jos olet tehnyt pankkisi kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 26.–28.5.2025. laskuTTaja: Suomen riistakeskus maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 43?euroa metsästysvuodelta 1.8.2025–31.7.2026. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8. alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 10?euroa . Veloituksen tapahduttua lähetämme maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttisi heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Jos olet epävarma, oletko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustele?asiaa?omasta?pankistasi. Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Riistanhoitomaksun?voi?maksaa? myös?Oma?riistassa! Voit maksaa metsästyskorttisi Oma riista -mobiilisovelluksella tai Oma riista verkkopalvelussa. Tulevan metsästyskauden 1.8.2025-31.7.2026 maksu aktivoituu maksettavaksi 15.7. alkaen. Metsästyskortti löytyy Oma riistassa kohdasta ”Omat tiedot”. HUOMIO! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numeron 4/2025 liitteenä heinäkuussa. Jos et ole tehnyt suoramaksusopimusta tai et maksa e-laskua eräpäivään mennessä, sinulle lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Kortissa mainitulla metsästäjällä on metsästäjävakuutus, joka on voimassa kaikissa Pohjoismaissa, EU-maissa, Iso-Britanniassa ja Sveitsissä. Nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotipaikka Syntymäaika Metsästäjänumero Yhdistysnumero ja RHY Metsästysvuosi 1.8.2025–31.7.2026 Maksettu, Betalt, Paid, Bezahlt 30.5.2025 PENTTI MUJUNEN ROUTAKUJA 9 B 01100 KOIVULINNA SAVUKOSKI 10.10.19 99999999 214, SAVUSKOSKEN RHY