Metsästäjä 3/2025 - Lehtiluukku.fi

ÄLÄ HOUKUTTELE KARHUA PIHAAN SUSI JA KOIRAMETSÄSTYS RIISTAKAMERAT AVUKSI PERIKUNTA JA METSÄSTÄJÄN ASEET NÄIN PERUSTAT RIISTAPELLON LYIJYKIELTOESITYS ETENEE MESTARIHAISTAJA 3/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 14 Kaurisjahtia taajama-alueella 28 Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo 42 Lyijyrajoitusehdotus 48 Naiset metsästysmatkailun kynnyksellä 54 Haulikko-oppia matalalla kynnyksellä 58 Riistareseptit 60 Metsän makujen jäljillä 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 10 Karhut asutuksen parissa 16 Loppukiri alkaa – atlasaukoille, mars! 18 Hirvija peurakanta-arviot 24 Karhun vuosi 32 Riistapellon perustaminen 34 Älä ruoki karhua! 38 Mitä kuuluu koskeloille? 40 Isokoskelo ja tukkakoskelo 44 Esteetön riekkosuo 62 Miksi metsästäjän kannattaa osallistua vesilintulaskentoihin? AJANKOHTAISET 4 Uutiset 20 Nuorten toimitus 36 Metsästäjän testamentti – arvometallia vai romurautaa? 56 Muuttaako kaupungistuminen suhtautumista metsästykseen? 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 51 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 50 Kiireinen koirasusitalvi 51 Valkoposkihanhen ja merimetson suojelustatuksen muuttamisesta TUTKITTUA 46 Supikoira – uutta tutkimustietoa 52 Susi tappaa metsästyskoiran harvoin ruoakseen 16 Loppukiri alkaa – atlasaukoille, mars! 28 Suden ja koirametsästyksen rinnakkaiselo – unta vai todellisuutta? 58 Michaelin riistareseptit 42 EU:n lyijyrajoitusehdotus – tilannekatsaus 2 Metsästäjä 3/2025 Sisältö
Nyt onkin tärkeää toimia niin, ettemme tahattomasti houkuttele karhuja ihmisasutuksen läheisyyteen. Karhu T ätä kirjoittaessani karhut ovat vielä pääosin talviunilla ja maaja metsätalousministeriön suurpetojen metsästyspykäliin suunnittelemat muutosehdotukset vasta lausuntokierroksella. Kohtaamiset karhujen kanssa lisääntyvät kevään edetessä, mutta tietoa siitä, päästäänkö karhukantaa hoitamaan kannanhoidollisella metsästyksellä tulevalla metsästyskaudella, ei ole vielä kenelläkään. Onkin syytä varautua siihen, että karhujen liikkuminen asutuksen liepeillä lisääntyy erityisesti keväällä, jolloin luonnosta saatava ravinto on vähissä. Meidän kaikkien on muistettava, että karhu on villieläin, jota houkuttelee erityisesti ravinto. Karhu on hyvämuistinen ja ravintolähteen löydettyään se palaa paikalle. Se myös välittää kokemuksensa ihmisasumusten läheisyydestä löytyvästä ravinnosta pennuilleen. Nyt onkin tärkeää toimia niin, ettemme tahattomasti houkuttele karhuja ihmisasutuksen läheisyyteen. Karhujen liikkuminen talviunilta tulee todennäköisesti aiheuttamaan myös suurriistavirka-aputehtävien lisääntymistä. Ne ovat vaativia niin virka-apua antaville metsästäjille, heidän koirilleen kuin poliisillekin, etenkin asutuksen ja liikenneväylien läheisyydessä. Jotta tehtävät voidaan hoitaa, toivon kanssaihmisten ymmärtävän, että tehtävien onnistuminen edellyttää työrauhaa. On luonnollista, että karhut kiinnostavat myös suurta yleisöä, mutta toivon kaikkien tiedostavan karkotustai lopetustehtävien olevan hyvin haastavia. Pahimmillaan innokkaat katselijat voivat vaarantaa paitsi oman ja virka-aputoimijoiden turvallisuuden, myös koko tehtävän onnistumisen. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 32 Riistapellon perustaminen 34 ÄLÄ RUOKI KARHUA! Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2025
Metsästyskortin maksamiseen kolme tapaa Ti et oa rii st as ta ja m et sä st yk se st ä LEIMA ME TS ÄS TÄ JÄV AK UU TU S Su om en rii sta ke sk us on ry hm äv ak uu tu ss op im uk se lla va ku ut ta nu t ka ikk i Su om es sa m et sä sty sk or tin lu na sta ne et m et sä stä jät . Va ku ut us so pi m us sis ält ää m et sä stä jän va ku ut uk se n, to im its ija n yk sit yis ta pa tu rm av ak uu tu ks en , m et sä stä jän yk sit yis ta pa tu rm ava ku ut uk se n se kä ra jo ite tu n m et sä sty sk oi ra n ta pa tu rm av ak uu tu ks en . Ry hm äv ak uu tu s ka tta a Su om es sa ja os in m yö s Po hj oi sm ais sa , EU -m ais sa , Iso -B rit an ni as sa ja Sv eit sis sä sa ttu va t va hi ng ot . Va ku ut uk se n vo im as sa ol on ed el lyt yk se nä on vo im as sa ol ev a m et sä sty sk or tti . Me tsä stä jän va ku ut us ka tta a m et sä sty ks en yh te yd es sä to ise lle am pu m aas ee lla aih eu te tu t he nk ilö va hi ng ot . Ko rv au ks en su or itt am in en ei ed el lyt ä va hi ng on aih eu tta jan vir he ttä ta i hu ol im at to m uu tta . Va ku ut us ei ko rv aa om ais uu sv ah in ko ja eik ä m et sä sty sk oi ra n aih eu tta m ia va hi nk oj a. To im its ija n yk sit yis ta pa tu rm av ak uu tu ks es ta m ak se ta an ko rv au s ta pa tu rm as ta , jo ka aih eu tu u to im its ija lle m et sä sty sta ito jen yll äp itä m ise en lii tty vä n kil pa ilu to im in na n, am pu m at ait oa ke hi ttä vä n am pu m ah ar jo itt el un ta i ed el lä m ain itt uj en am m un to jen ja kil pa ilu jen va lm ist el uja hu ol to tö id en aik an a. Me tsä stä jän yk sit yis ta pa tu rm av ak uu tu ks es ta su or ite ta an ko rv au s ta pa tu rm as ta , jo ka m et sä stä jäl le aih eu tu u om an am pu m aas ee n ta i jo us en la uk ea m ise sta ta i rä jäh tä m ise stä m et sä sty ks en aik an a. Me tsä sty sk oi ra n ta pa tu rm av ak uu tu s ka tta a m et sä sty sk or tin lu na sta ne en he nk ilö n om ist am all e m et sä sty sk oi ra lle aih eu tu va n va hi ng on , sil lo in ku n ko ira a kä yte tä än po lii sin to im ek sia nno sta ta pa ht uv as sa , or ga ni so id us sa va hi ng oi ttu ne en el äim en jäl jit ys ja lo pe tta m ist eh tä vä ss ä. Va ku ut us tu le e vo im aa n m et sä sty sk or tin lu na sta m ise sta alk ae n. METSÄSTYSKORTTI KUITTI RIISTANHOITOMAKSUN SUORITTAMISESTA METSÄSTYSVUODELTA Metsästäjän nimi Jägarens namn Syntymäaika Födelsedatum Yhdistys, yhdistysnumero, metsästäjänumero Förening, föreningsnummer, jägarnummer Jakeluosoite Utdelningsadress Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt Viitenumero Referensnummer Kotipaikka Hemort € 43,00 Tilille n:o Till konto nr Tililtä n:o Från konto nr 1.8.2024–31.7.2025 Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr RIISTANHOITOMAKSUJEN KERÄILYTILI SAMLINGSKONTO FÖR JAKTVÅRDSAVGIFTER Eräpäivä Förf.dag Viitenro Ref.nr Euro 43,00 PANKKI BANKEN TI LI SI IR TO GI RE RI NG BIC DABAFIHH NDEAFIHH Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagare endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. RIISTANHOITOMAKSU METSÄSTYSVUODELTA 1.8.2024–31.7.2025 JAKTVÅRDSAVGIFT FÖR JAKTÅRET IBAN Danske Bank FI84 8000 1300 0353 50 Nordea Bank FI12 1660 3000 1072 12 Danske Bank FI84 8000 1300 0353 50 Nordea Bank FI12 1660 3000 1072 12 JAKTKORT KVITTO ÖVER ERLAGD JAKTVÅRDSAVGIFT FÖR JAKTÅRET Käytä maksaessasi yksilöllistä viitenumeroa! SUORAMAKSUSOPIMUS PANKINKANSSA TAI OLET SIIRTÄNYT E-LASKUTUKSEEN Metsästyskortti näkyy Oma riistassa noin viikon kuluessa maksusta Metsästäjä-lehden 4/2025 mukana heinäkuussa saapuu ”maksettu”-merkinnällä varustettu metsästyskortti Metsästyskortti näkyy Oma riistassa välittömästi Ole tarkkana! Käytä VAIN toista tavoista 2 tai 3. Mikäli kuitenkin maksoit liikaa, ole yhteydessä metsästäjärekisterin asiakaspalveluun. MAKSAMINEN OMA RIISTASSA LASKUN NÄKÖINEN METSÄSTYSKORTTI Metsästyskortti näkyy Oma riistassa noin viikon kuluessa maksusta Sopimus e-laskutuksesta ja suoramaksuvaltuutus on tehtävä 30.4. mennessä, jotta se ehtii voimaan alkavalle metsästysvuodelle. Maksu tapahtuu touko-kesäkuun vaihteessa Jos et ole maksanut nyt meneillään olevan kauden 1.8.2024-30.7.2025 riistanhoitomaksua, ole tarkkana, että maksat juuri haluamasi kauden. Tulevan kauden 1.8.2025-30.7.2026 maksaminen aukeaa Oma riistassa 15.7.2025 Jos joku muu maksaa riistanhoitomaksusi, käytä tätä tapaa tai tulosta maksulomake Oma riistan verkkoversiosta. Älä kopioi maksutietoja kaverilta! Laskun näköinen tilillepanokortti saapuu Metsästäjä-lehden 4/2025 mukana heinäkuussa 1 2 3 Uutis t Metsästäjä 3/2025 4
1?323?suden?DNA-näytettä Talven 2024–2025 näytemäärä on suden DNA-näytekeräyshistorian toiseksi suurin. Suden DNA-näytteitä kerättiin aiempia vuosia kattavammin eri alueilta. Myös alueilta, joilla keräyksen kattavuus on aiemmin ollut tavoitteita pienempi. Joiltakin alueilta näytteitä kertyi runsaasti. Suureen näytemäärään myötävaikutti Suomen Metsästäjäliiton kampanja. Vapaaehtoiset keräsivät näytteistä noin 73 prosenttia, lisäksi jätöksiä keräsivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Keräys tapahtui etupäässä vakiintuneilta susireviireiltä. Koska keräyksen piiriin pyrittiin saamaan myös uusia, talven aikana muodostuneita reviirejä, Luken henkilökunta keräsi maaliskuun alussa täydentäviä näytteitä yksittäisiltä alueilta. Analysointi huhti-toukokuun aikana Analyyseissa saadaan selville esimerkiksi laji, sukupuoli ja mahdolliset sukulaisuussuhteet muihin tunnistettuihin yksilöihin. DNA-näytteet ovat tärkeä osa suden kanta-arviossa käytettävää aineistoa. Kanta-arvio julkaistaan kesäkuun loppupuolella. Kiitämme lämpimästi vapaaehtoisia näytekerääjiä! NÄYTTEIDEN MÄÄRÄ RIISTAKESKUSALUEITTAIN Etelä-Häme 29 Etelä-Savo 1 Kaakkois-Suomi 79 Kainuu 75 Keski-Suomi 10 Lappi Oulu 135 Pohjanmaa 77 Pohjois-Häme 31 Pohjois-Karjala 225 Pohjois-Savo 87 Rannikko-Pohjanmaa 23 Satakunta 158 Uusimaa 70 Varsinais-Suomi 323 Yhteensä 1323 Petoyhdyshenkilöiden?verkkomateriaalit? päivitetty?–?mukana?nyt?myös?kotieläinvahingot Petoyhdyshenkilöiden verkkokurssi on kattava tietopaketti suurpedoista. Kurssi on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville petoyhdyshenkilöille, ja se on vapaasti selattavissa suomeksi ja ruotsiksi Riistainfossa. Kurssi sisältää ohjeita suurpetojen tunnistamiseen ja havaintojen kirjaamiseen sekä tietoa suurpetokantojen hoidosta. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan peruskurssin suorittamista joko verkossa tai osallistumalla Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen. Kurssin uusin lisäys on ”Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot” -osio, joka täydentää kokonaisuutta. Muita syventäviä osioita ovat muun muassa suden DNA-keräys, viestintä ja suurriistavirka-aputoiminta. Tutustu kurssiin ja vahvista osaamistasi osoitteessa www.riistainfo.fi. PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI MMM:n avustushaku? 2025?on?auki Maaja metsätalousministeriö myöntää avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämisen hankkeisiin. Haussa tuetaan riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta ja riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Yhdistymiseen voivat hakea avustusta vuonna 2025 aloittaneet tai vuonna 2025 päätöksen yhdistymisestä tekevät riistanhoitoyhdistykset. Ammattimaista toiminnanohjausta tukevat hankkeet -avustuksen tarkoituksena on mahdollistaa osatai kokopäiväisen toiminnanohjaajan palkkaaminen. Lisätietoja: www.haeavustuksia.fi (hakukenttään: riistanhoitoyhdistys) Lisätietoja haun ehdoista ja euromääristä: mmm.fi/erityisavustukset TE RH I IS O -T O UR U M IK KO JO KI NE N 5 Metsästäjä 3/2025
Hirvieläinkantojen hallinta on tasapainoilua S uomen hirvija peurakannat ovat kehittyneet hallitusti kohti tavoitteita. Hirvikanta on vakiintunut, ja valkohäntäpeurakantaa on saatu selvästi alaspäin. Hirvikannaksi arvioidaan 87 000 hirveä, joka vastaa alueellisten riistaneuvostojen asettamia 70 000–90 000 hirven tavoitetiheyksiä. Valkohäntäpeuroja on Luonnonvarakeskuksen kantaarvion mukaan noin 107 000. Kanta on viime vuosina pienentynyt, mutta tiheydessä esiintyy paikallista vaihtelua. Tulos ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn seurausta. Se on muistutus siitä, että kannanhoito on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen toimenpide. Metsästyksessä yhdistyvät monenlaiset näkökulmat: luonnon monimuotoisuus, taloudelliset intressit, liikenneturvallisuus ja eettinen ajattelu. Hirvija peurakantojen hallinta vaatii kokonaisvaltaista otetta ja yhteistyötä metsästäjien, viranomaisten ja maanomistajien välillä. Jokainen ammuttu luoti on osa suurempaa järjestelmää, jossa tavoitellaan tasapainoa: riittävää eläinkantaa, turvallisia teitä ja elinvoimaista metsää. Näihin haasteisiin vastaaminen ei onnistu ilman osaavia metsästäjiä. Osaamisen yhtenä kulmakivenä on ampumarataharjoittelu. Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi ampumarataverkoston alasajo on toivottavasti pysähtynyt. Hallitusohjelmaan kirjattu tuhannen ampumaradan tavoite on vielä kaukana, mutta tiedän sen eteen tehtävän hartiavoimin töitä. Nopeasti tilanne ei tule korjaantumaan, lupaehdot uusille radoille ovat tiukat ja rakentaminen on kallista. Tilanteen nopeuttamiseksi ampumaratoja koskeva lainsäädäntö ja lupahallinta onkin uudistettava mahdollisimman pian. Turvallinen ja eettinen metsästys vaatii kykyä toimia oikein paineen alla. Tarkka laukaus ei ole vain taitoa – se on vastuullisuutta. Alkava kesä on oivallista aikaa harjoitteluun. Hyvä valmistautuminen näkyy suoraan metsästyksen laadussa. JUHANI KUKKONEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Kirjaa Oma riistaan riistalintujen?pesimäpuuhia Suomen linnuston pesimälevinneisyyttä kartoitetaan jälleen tämän kevään ja kesän aikana. Osallistuminen on tehty metsästäjille helpoksi, sillä riistalintujen pesinnöistä tehtyjä havaintoja voi kirjata näppärästi Oma riistan kautta: Valitse laji, sopiva havaintotyyppi eli pari-, poikue-, soidintai pesähavainto ja yksilöiden lukumäärä. Tallenna. Havaintoja voi ilmoittaa mistä päin Suomea tahansa, joko oman kesän vieton lomassa tai varta vasten retkeilemällä. Erityisesti kaivataan havaintoja taantuneiden vesilintujen pesinnöistä, kuten haapana-, jouhisorsaja tukkasotkapoikueista. Vesilinnuista kerätään riistatietoa myös vuosittaisilla vesilintujen parija poikuelaskennoilla. Niiden tieto saadaan osaksi lintuatlasta, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi. TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Metsästyskaudella 2024–2025 valkohäntäpeuran kokonaissaalis väheni noin 19 prosenttia edelliskauteen verrattuna. Tiheimmän kannan alueella, lounaisessa Suomessa, peurakantaa on pyritty vähentämään alueellisten riistaneuvostojen asettamien kantatavoitteiden mukaisesti. Valkohäntäpeurasaalis RIISTAKESKUSALUE 2023-2024 2024-2025 Etelä-Häme 10092 8042 Etelä-Savo 244 158 Kaakkois-Suomi 155 240 Keski-Suomi 395 272 Oulu 12 6 Pohjanmaa 954 778 Pohjois-Häme 3168 2154 Pohjois-Savo 14 11 Rannikko-Pohjanmaa 670 430 Satakunta 10619 8523 Uusimaa 10828 9382 Varsinais-Suomi 22013 18028 Yhteensä 59164 48024 K lumni Metsästäjä 3/2025 6
Uutis t SORKKAELÄINMETSÄSTYKSEN ARVO (€) 2023-24 150?000?000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Tarkista ampumakokeesi voimassaolo Oma riistasta. ? Kirjaa kaikki vesilintuhavaintosi Oma riistaan. Seuran / seurueen yhteyshenkilö ? Määrittele metsästysalueet karhun metsästystä ja lupahakua varten, anna aluetunnus luvanhakijalle. ? Päivitä seuran paikkapisteet ennen seuraavaa metsästyskautta. Luvanhakija (hirvi) ? Vastaa ripeästi selvityspyyntöihin Oma riista -palvelussa. Luvanhakija (karhu) ? Muodosta pyyntilupa-alueet karhun pyyntilupahakemusta varten yksityishenkilönä ALUEET > YHTEISLUPA-ALUEET. Toiminnanohjaaja ? Tee JHT-esitykset rhy:n hallitukselle toimijoiden nimitysesitystä varten. ? Kouluta ampumakokeen vastaanottajat uusiin maksujärjestelmiin. ? Huolehdi, että metsästäjätutkinnon vastaanottajat tuntevat uuden sähköisen metsästäjätutkintojärjestelmän. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Talven?2025?lumijälkilaskentojen?tulokset Talven 2025 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 567 riistakolmiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Viime talveen verrattuna metsänjäniksen kanta on runsastunut paikoin maan eteläja keskiosissa, mutta pienentynyt maan pohjoisosissa. Myös oravakanta on pienentynyt maan pohjoisosissa, jossa edellinen huippuvuosi oli 2023. Muualla maassa oravakanta romahti jo 2023 vuoden 2022 huipun jälkeen, ja nyt monilla alueilla on havaittavissa jonkin verran kannankasvua. Ketun ja näädän kannat ovat keskimäärin edellisvuoden tasalla. Saukkokanta on keskimäärin kasvanut edellisvuodesta. Pienten näätäeläinten lumijälkien määrä vaihtelee alueellisesti paljon. Verrattuna viime talveen lumikon jälkien määrä on vähentynyt maan pohjoisosissa, mutta kasvanut monin paikoin maan eteläja keskiosissa. Kärpällä muutokset ovat samankaltaisia, mutta hieman pienempiä, ja kannan väheneminen pohjoisessa rajoittuu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueille. – Lyhyellä aikavälillä riistanisäkkäiden kannanheilahteluja on aina havaittavissa. Näitä aiheuttavat esimerkiksi ravintotilanteen äkilliset muutokset, kuten myyräkantojen vaihtelut, eri puiden ja kasvien siemensadot, taudit, pedot, sekä poikkeukselliset sääolosuhteet, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta. Lämmin kiitos kaikille vapaaehtoisille laskijoille arvokkaasta panoksestanne riistatiedon keruussa. Erikoisvärityksestä?huolimatta?Kustavin? susi?osoittautui?puhtaaksi?sudeksi Maaliskuussa Kustavissa kaadetun suden poikkeuksellinen ulkonäkö herätti epäilyn mahdollisesta koirasusitaustasta. Eläimen naamassa ja hännänpäässä oli tavallisesta poikkeavaa valkoista väritystä, joka ei ole tyypillistä suomalaisille susille. Suomen riistakeskus pyysi tapauksesta DNA-pika-analyysiä, jotta eläimen tausta voitiin selvittää viivytyksettä. Analyysin tulos osoitti, että kyseessä oli puhdas susi. – Ruotsissa ja Norjassa elävistä susista noin kahdeksalla prosentilla esiintyy valkoista. Skandinavian susien sukutaulu tunnetaan yksilötasolla hyvin ja tämän pohjalta pystytään varmuudella sanomaan, että valkoisista piirteistä huolimatta kyseiset yksilöt ovat susia, erikoistutkija Øystein Flagstad Norsk institutt for naturforskning -instituutista Norjasta kertoo Luonnonvarakeskuksen uutisessa. H AN N U HU TT U EE RO RA UT AN EN 7 Metsästäjä 3/2025
E sityksen mukaan maaja metsätalous ministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Näin luontodirektiivin mukaisesta hyväksyttävästä päämäärästä voitaisiin säätää lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain maaja metsätalousministeriön asetuksessa. Asetuksessa päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta. Kyseessä ei olisi yleinen kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä, vaan nimenomaisesti lajeittain ja lajien kannanhoitoalueittain määritetty päämäärä. Muutos kannanhoitoalueisiin ja viitearvon asettamiseen Ministeriön asetuksella vahvistettaisiin kannanhoitoalueet, jotka määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa. Metsästyslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat. Maaja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin asettaa suotuisan suojelutason viitearvo. Viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin 17 artiklan mukaiseen raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet. Poikkeuslupaharkinta on edelleen Suomen riistakeskuksella Esityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle. Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi luvan hakijaa perusteluiden esittämisessä. Esitetyillä lakimuutoksilla tuettaisiin yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus. Suomen riistakeskuksen tehtäväksi jäisi edelleen arvioida, tukevatko hakemuksessa esitetyt ja hakemusalueella vallitsevat tosiseikat poikkeusluvan päämäärän täyttymistä, Suomen riistakeskuksen päätöksen olisi edelleen perustuttava kaikkiin poikkeusluvan myöntämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Kannanhoidollisen metsästyksen valmistelusuunnitelma Metsästyslain muutokset Lakimuutokset viedään eduskuntaan kevään 2025 aikana ja ne tulevat voimaan toukokuussa. Karhu Karhukannan hoitosuunnitelma päivitetään kevään 2025 aikana. Karhuasetus valmistellaan kevään ja alkukesän aikana, ja se tulee voimaan heinäkuun alussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset heinäkuussa. Karhun kannanhoidollinen metsästyskausi on 20.8.-31.10.2025. Susi Suden hoitosuunnitelma päivitetään kesän ja syksyn 2025 aikana. Susiasetus valmistellaan syksyn aikana, ja se tulee voimaan marraskuussa. Riistakeskus käsittelee poikkeuslupahakemukset marraskuussa. Ilves Ilveksen hoitosuunnitelma päivitetään keväällä 2026. Ilvesasetus valmistellaan syksyn 2025 aikana, ja se tulee voimaan marrasjoulukuussa. Lisäksi Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista suden suojeluaseman alentamiseksi EU:n luontodirektiivissä. Metsästyslain?muutokset? suurpetojen?kannanhoidollisen? metsästyksen?mahdollistamiseksi? Hallituksen esitys metsästyslain muutoksista on lähetetty eduskuntaan. Premium Tour 2025 Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Premium Tour -kiertueella pääset tutustumaan ja testaamaan tuotteitamme ampumaradalla tai jälleenmyyjämme myymälässä. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan mahtavien palkintojen arvontaan! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 10.5. Lahti Kärkkäinen Oy *) 23.5. Lapua, a-rata Asepaja M. Vuorela 27.5. Lappeenranta Urheilu Koskimies Oy *) 30.5. Ylöjärvi, a-rata Häijään Urheilutarvike Oy 4.6. Ylivieska, a-rata Kärkkäinen Oy 6.-8.6. Parkano Pirkanmaan Erämessut / Aawee Oy 14.6. Vaasa, a-rata PRS Shooting Club Finland ry 31.7. Ii, a-rata Kärkkäinen Oy Metsästäjän ja aseharrastajan ykköstapahtuma! *) Ta pa ht um a jä rj es te tä än m yy m äl äs sä . Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 10.4.2025 8.58.53 10.4.2025 8.58.53 PIEKSÄMÄEN RIISTANHOITOYHDISTYS HAKEE TOIMINNANOHJAAJAA Työ alkaa 1.1.2026, perehdytys syksyn 2025 aikana. Toiminnanohjaajan työaika vastaa noin 30 prosenttia kokonaistyöajasta. Lisätietoja: toiminnanohjaaja Ilkka Kinnunen +358400152112 puheenjohtaja Kimmo Kolehmainen +358451458063 Hakemukset palkkatoivomuksineen 15.6.2025 mennessä osoitteeseen pieksamaki@rhy.riista.fi Pohjois-Suomen? Erämessut?Oulussa Pohjois-Suomen Erämessut järjestetään Oulussa 16.–18.5. Messujen teemoina ovat metsästys, kalastus, retkeily ja luontokuvaus. Yli 400 näytteilleasettajan joukossa on myös Suomen riistakeskus. Tervetuloa tutustumaan osastollemme (G 25–30)! Kerromme muun muassa Pohjoismaisesta supikoirahankkeesta sekä siitä, miten voit osallistua Suomen neljänteen lintuatlaskartoitukseen. Löydät meidät samalta osastolta Metsähallituksen kanssa – samalla voit siis helposti hankkia kalastusluvat valtion vesille Metsähallituksen lupa-alueille. Oletko?jo?seurajäsen? Oma riistassa? Pyydä jäsenkutsu toimittamalla seurallesi metsästäjänumerosi. Kun kutsu tulee, hyväksy se Oma riistan kohdasta ”Omat tiedot”. Jäsenenä saat käyttöösi muun muassa kartat seuran metsästysalueista. Lisäksi saaliisi kirjautuvat seuran saalistilastoon. Ohjeita Oma riistan käyttöön: riistainfo.fi Uutis t Seuraava Metsästäjä-lehti Numero 4/2025, jonka mukana saapuvat metsästyskortit, ilmestyy 18.7. 8 Metsästäjä 3/2025
Premium Tour 2025 Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Premium Tour -kiertueella pääset tutustumaan ja testaamaan tuotteitamme ampumaradalla tai jälleenmyyjämme myymälässä. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan mahtavien palkintojen arvontaan! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 10.5. Lahti Kärkkäinen Oy *) 23.5. Lapua, a-rata Asepaja M. Vuorela 27.5. Lappeenranta Urheilu Koskimies Oy *) 30.5. Ylöjärvi, a-rata Häijään Urheilutarvike Oy 4.6. Ylivieska, a-rata Kärkkäinen Oy 6.-8.6. Parkano Pirkanmaan Erämessut / Aawee Oy 14.6. Vaasa, a-rata PRS Shooting Club Finland ry 31.7. Ii, a-rata Kärkkäinen Oy Metsästäjän ja aseharrastajan ykköstapahtuma! *) Ta pa ht um a jä rj es te tä än m yy m äl äs sä . Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 Nordis Oy_Premium Tour_2025_Metsästäjä_nro 3_210x275_.indd 1 10.4.2025 8.58.53 10.4.2025 8.58.53
On se aika vuodesta, kun karhut etsivät kuumeisesti ruokaa. Pitkän lepokauden aikana metsän kuninkaan painosta on lähtenyt jopa kolmasosa ja sillä on syyskuun loppupuolelle saakka aikaa kuroa menetetty paino takaisin. TeksTi ja kuvaT Kai-Eerik Nyholm R uskeakarhun aisteista haju on tärkein. Vanha Pohjois-Amerikan intiaanien sanonta kuvastaa asiaa hyvin: Männynneulanen tipahti maahan. Kotka näki sen, peura kuuli sen ja karhu haistoi sen. Karhun hajuaisti on metsien kuninkaan ”ikkuna” ympäristöönsä, aivan kuten meillä ihmisillä näköaisti. Tämän vuoksi on selvää, että hyvissä olosuhteissa karhu kykenee haistamaan sopivat ravintokohteet jopa kilometrien päästä. Suomessa hyviä esimerkkejä niistä ovat muun muassa pihapiiriin jätetyt kalanperkeet, ruoan tähteet tai navetoiden ulkopuolelle jätetyt kuolleet eläimet tai naudan jälkeiset. Karhut asutuksen parissa ? Jäteastian testaaja työssään… ? …heikko kohta löytyi nopeasti. 10 Metsästäjä 3/2025
Vuosia sitten kävin tarkistamassa tapauksen, jossa ilmoittajan mukaan suurikokoinen uroskarhu tuli pihaan toukokuussa keskellä päivää välittämättä työkoneilla liikkuvista ihmisistä. Pian selvisi, että karhu oli haistanut lantaluukusta pihalle heitetyt vasikan jälkeiset ja tuli syömään niitä. Ravintoon liittyvät seikat muuttavat karhun käyttäytymistä nopeasti rohkeampaan suuntaan ja myös niiden sietokyky lajin toisia edustajia kohtaan kasvaa hetkellisesti. Erittäin?oppivaisia?nisäkkäitä Tiedossani on muutamia esimerkkejä, joissa karhu on yhdestä kerrasta oppinut uuden toimintatavan. Kesy karhu oli irti talon pihamaalla ja meni ensimmäistä kertaa tutustumaan tilan päärakennuksen ulkooveen. Karhu otti ovenkahvasta kiinni ja veti, jolloin ovi alkoi aueta, mutta karhun löysätessä otteensa ovi sulkeutui jousimekanismin vuoksi kuonon edestä. Karhu istui hetken portailla ja otti sitten uudelleen kiinni kahvasta. Veti oven raolleen, käänsi takapuolensa väliin ja perutti sisään. Karhun nopean oppimiskyvyn vuoksi on tärkeää, että se ei saa myönteisiä ravintokokemuksia ihmisasutuksen läheisyydestä. Jos karhu ehtii tottua talojen pihoista saatavaan ravintoon, sen pois opettaminen on usein mahdotonta. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää yleensä yksilön poistaminen. Miten?teen?pihapiiristäni?karhuturvallisen? Karhualueilla on tärkeää tarkistaa pihapiirin ympäristö jo maaliskuussa. Lintujen ruokintapaikat tulisi siivota pois maaliskuun loppuun mennessä, sillä siemenet ja talipötköt voivat houkutella nälkäisen karhun pihapiiriin. Syksyllä lintujen ruokinta kannattaa aloittaa vasta marraskuun alussa, kun karhut ovat yleensä jo siirtyneet talvilevolle. Linnunruokien lisäksi karhuja voi houkutella moni muu ravinnonlähde pihapiirissä. Metsästäjät saattavat esimerkiksi pitää pienpetohaaskaa lähellä asuinrakennuksia. Jos alueella liikkuu karhuja, haaskapaikan sijainnissa tulisi noudattaa samoja varovaisuusperiaatteita kuin linnunruokinnassa. Lähellä asuinrakennusta oleva haaska houkuttelee myös talvella aktiivisia suurpetoja sutta, ilvestä ja ahmaa. Siksi haaskaa ei tulisi pitää asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä. Kalanperkeet on syytä haudata maahan kauemmas asutuksesta tai laittaa asuinrakennuksen yhteydessä olevaan, tiiviiseen kompostiin. Niitä ei saa laittaa sekajätteen keruuastiaan. Myös muuta voimakkaasti tuoksuvaa Jos karhu ehtii tottua talojen pihoista saatavaan ravintoon, sen pois opettaminen on usein mahdotonta. 11 Metsästäjä 3/2025
? Yellowstonen kansallispuiston karhukeskuksessa testataan jäteastioiden karhunkestävyyttä. ? Karhuturvalliset jäteastiat jättävät mesikämmenen nuolemaan tassujaan. Karhuemo opettamassa jälkikasvuaan ”pahoille” tavoille. jätettä kannattaa välttää keruuastioissa. Esimerkiksi muovikääreet on syytä toimittaa kierrätykseen aina, kun se on mahdollista. Koirien sekä lemmikkien ruoat on syytä pitää lukkojen takana. Syksyllä omenat ja marjat voivat houkutella karhut pihoihin. Puista pudonneet omenat kannattaa kerätä pikimmiten pois ja kuljettaa vaikka syvemmälle metsään. Karhuturvalliset?roska-astiat,? kokemuksia?Pohjois-Amerikasta Useat karhulajit eri puolilla maailmaa aiheuttavat ongelmia hakeutumalla ihmisasutuksen piiriin ja tonkimalla jäteastioita. Karhuturvallisia jäteastioita on käytetty pisimpään Pohjois-Amerikassa, jossa niitä on ollut käytössä jo useiden vuosikymmenten ajan. Osa ihmisistä on tehnyt erilaisia virityksiä roskaastioihinsa toivoen niiden vähentävän karhujen tuhoja. Mutta hyvin usein, jos karhulla on aikaa sekä rauhallinen paikka käsitellä astiaa, se murtaa suojausyritykset. Pohjois-Amerikassa tunnetuimpia karhuturvallisia jäteastioita valmistavia yhtiöitä ovat Bear Saver, Kodiak Products, Haul-All, Bear Guardian sekä Capital Industries, jotka ovat vuosien saatossa kehittäneet kustannustehokkaita ratkaisuja karhuongelmien varalle. Heidän mallinsa ovat läpäisseet testit Yellowstonen kansallispuiston karhukeskuksessa, jossa suurikokoiset harmaakarhut ovat yrittäneet saada herkkupaloja sisältävän jäteastian auki. Käyttäjäkokemusten mukaan monilla alueilla karhuongelmat on saatu täysin loppumaan näiden jäteastioiden avulla. Kun karhut eivät saa ruokaa, ne eivät jää alueelle kuljeskelemaan. 12 Metsästäjä 3/2025
Yellowstonen testeissä eri roska-astiamallit laitetaan luontokeskuksen harmaakarhujen aitaukseen. Siellä valmistaja voi aitiopaikalta seurata, kuinka hyvin oma tuote kestää voimakkaiden petojen käsittelyä. Testattavaan astiaan laitetaan karhuja kiinnostavia asioita kuten maapähkinävoita, rasvaa ja hunajaa, ja annetaan karhuille aikaa 45 minuuttia. Pääsin seuraamaan erästä testiä ja alle viidessä minuutissa karhut keksivät astian heikoimmat kohdat. On tavallista, että karhu pyrkii ensin kaatamaan astian, jotta se voi käyttää selkeästi yleisintä murtotaktiikkaansa: eläin nousee astian kyljen päälle etutassuillaan ja alkaa painella voimakkaasti alaspäin. Heikommat astiat pettävät jo tässä vaiheessa. Niin kävi nytkin eli karhu sai painelullaan astian seinämän ryttyyn ja pääsi puremaan siihen reiän. Hetkessä astian kyljessä oli karhun pään kokoinen aukko, josta mesikämmenen oli helppo syödä herkkupalat. Pohjois-Amerikassa karhuturvallisten roska-astioiden käyttö vaihtelee. – Kokonaisuutena asiat ovat menneet eteenpäin ja yhä useammalla karhualueella ihmisillä on hankittuna sopivat astiat, tuumaa Montana Fish & Gamen karhuspesialisti Justine Vallieres. Hän työskentelee kokopäiväisesti karhuongelmien parissa osavaltion pohjoisosissa ja tietää, millaisia ongelmia pihoihin tulevat karhut aiheuttavat. Karhut tulevat lähes aina pihoille etsimään helppoa ja energiapitoista ravintoa. Vallieresin mukaan suuri osa ihmisistä hankkii karhuturvallisen astian itse joko kaupasta tai jätteenkeruuyritykseltä, mutta joillakin alueilla myös järjestöt ovat lahjoittaneet astioita asukkaille. Montanassa useat kaupungit edellyttävät, että asukkaat käyttävät ainoastaan karhuturvallisia roska-astioita. Kompostien suojaamiseen hän suosittelee joko kevyttä sähköaitaa tai kompostin sijoittamista rakennuksen sisälle. Yleensä karhut eivät lähde murtautumaan rakennelmien sisään. Suomen?”dyykkarikarhut” Tänä keväänä Suomen riistakeskus on aloittanut karhuturvallisten roska-astioiden testauksen. Käyttöön hankittiin normaaleja, haja-asutusalueella käytettäviä 240-litraisia astioita, joihin tehtiin rakennemuutoksia Euroopassa testattujen systeemien mukaan. Roskaastian kanteen tehtiin metallivahvike ja lukitussysteemi, jota karhu ei helpolla saa auki. Karhut ovat kuitenkin erittäin viisaita nisäkkäitä ja on oletettavissa, että joudumme testien jälkeen miettimään parannuksia. Kehitystyössä yhteistyön jätehuoltofirmojen kanssa täytyy olla tiivistä, jottei jätteiden keruuprosessiin tule ongelmia. Karhuturvallisten jäteastioiden käytön ohella karhualueiden asukkaille pyritään tarjoamaan oikeaa tietoa karhuista ja keinoja konfliktien välttämiseen. Erityisen Muista?nämä 1 Siivoa pihapiiristäsi hyvissä ajoin (ennen maaliskuun loppua) kaikki karhuille ravinnoksi kelpaavat kohteet. 2 Sijoita roska-astia ja komposti siten, että ne ovat katoksen ovien takana. Karhuilla on isompi kynnys tunkeutua rakennusten sisään. Jos mahdollista, vie astia tien varteen vasta tyhjennyspäivänä. 3 Jos karhu ilmestyy pihaasi, tee välittömästi omatoiminen karkotus turvallisesta sijainnista (soita äänitorvea, huuda tai aiheuta muutoin voimakasta melua). Älä anna tilanteen pitkittyä. 4 Jos karhu ei reagoi hätistelyyn, ilmoita tapauksesta paikalliselle petoyhdyshenkilölle ja uhkaavissa tapauksissa hätänumeroon 112. 5 Voit kysyä alueesi riistakeskuksen aluetoimistolta lainaan äänihälyttimiä tilapäiseksi avuksi karhujen karkottamiseen pihapiiristä sekä neuvoja karhuturvallisen pihapiirin luomiseksi. 6 Tee lähialueellasi havaintoja karhuista ja ilmoita niistä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. haastavia ovat tilanteet, joissa emokarhu opettaa poikasilleen pahoja tapoja. Tarkoituksenamme on testata karhuturvallisia jäteastioita alueilla, joilla ongelmia esiintyy. Viime syksynä Etelä-Savossa emokarhu erauspentuineen kävi toistuvasti roskiksilla ennen talvilevolle vetäytymistään. Ongelmia aiheuttivat erityisesti syrjäisemmillä alueilla sijaitsevat suuret, 600-litraiset aluekeräysastiat, joihin karhut pääsivät esteettä käsiksi. Suomessa karhujen vierailut jäteastioilla ovat toistaiseksi melko harvinaisia ja paikallisia ongelmia. Viime vuosina ”roskisdyykkareita” on kuitenkin tavattu muun muassa Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Pohjois-Hämeessä. Karhukannan vahvistuessa tällaiset tilanteet todennäköisesti yleistyvät, joten niihin on syytä varautua ennakoivasti. Karhut harvoin tulevat aivan asutun rakennuksen vieressä oleville komposteille tai jäteastioille. Monilla alueilla karhuongelmat on saatu täysin loppumaan karhuturvallisten jäteastioiden avulla. 13 Metsästäjä 3/2025
Taajama-alueella tavataan monenlaisia riistaeläimiä, jotka tulevat sinne ihmisten joko tahallisesti tai tahattomasti tarjoaman ravinnon perässä. Ihmisten läheisyys voi myös antaa eläimille turvaa. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo O makotitalojen pihaistutuksia suojataan nykyään yleisesti verkoilla tai keltaisilla muovinauhoilla, koska taajamien puutarhat tarjoavat riistaeläimille mieluisaa evästä. Metsäkauriit ovat persoja kukkiville kasveille, ja rusakot jyrsivät pihapuiden taimista kuoria. Omenapuiden herkulliset hedelmät ovat erityisen mieluisaa ravintoa, varsinkin pienikokoisille hirvieläimillemme. Myös jyvät kelpaavat niin hyvin, että matalalle sijoitettu lintulauta tyhjenee usein kauriiden toimesta. Ihmisten läsnäolo tuo turvaa pedoilta, sillä kauriin kovin saalistaja ilves ei ihmisarkana eläimenä asutusten lähellä normaalisti viihdy. Toki, kauriskannan kasvu taajama-alueilla on kasvattanut myös ilveshavaintojen määrää, mutta saalistuksella on suuri epäonnistumisen riski ihmiskontaktien vuoksi. Se antaa metsäkauriille turvaa, vaikka toisaalta asutuilla alueilla vastapainona on suurempi liikennerasite ja sen tuoma onnettomuusriski. Ennen?jahtia?lakiasiat?kuntoon Taajama-alueella metsästettäessä tulee noudattaa metsästyslakia aivan kuten muuallakin. Metsästyslain mukaan eläintä ei saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ilman rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa. Samoin riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta ilman alueen omistajan tai haltijan lupaa. MetsästystarkoitukKaurisjahtia taajama-alueella sessa ei myöskään saa liikkua viljelyksillä ennen sadon korjaamista tai kokoamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lupa on pyydettävä vähintäänkin suullisesti kaikilta lain määrittämän 150 metrin säteellä. Jos esimerkiksi metsäkauriit ovat tehneet vahinkoa pihakasvustoille useammassa pihassa, saa luvan yleensä asian fiksusti esittämällä melko helposti. Usein pyyntö ongelman ratkaisemiseksi esitetään paikalliselle metsästysseuralle. On pidettävä mielessä, että jos yksikin 150 metrin säteellä vastustaa metsästystä, Metsästysjousi on erinomainen ase taajamaalueella tapahtuvaan metsästykseen turvallisuutensa ja äänettömyytensä ansiosta. Metsäkauris on varsin yleinen taajamien asukas. 14 Metsästäjä 3/2025
tulee se suunnitella uudelleen niin, että 150 metrin etäisyys täyttyy. Suunnittele?huolella Taajama-alueella turvallisuuden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Asutusten keskellä on ensisijaisen tärkeää varmistua turvallisista ampumasuunnista. Jos metsästys tapahtuu tiiviin asutusalueen keskellä, on vahtimismetsästys ainoa turvallinen metsästystapa. Ampumasektorien tulee olla tarkkaan rajattuja, jotta vaaratilanteilta vältytään. Usein pitkän kantaman luotiaseet eivät tule kysymykseen, vaan jahti tapahtuu joko jousella tai haulikon haulipanoksilla. Metsästysjousi on tarkoitukseen oiva ase hiljaisuuden ja turvallisuuden vuoksi. Sen takavaara-alue on tuliaseisiin verrattuna pieni ja kimmokevaara olematon. Siksi asutuksen lähellä tapahtuvassa metsästyksessä jousimetsästäjät ovat usein aktiivisia ”ongelmanratkojia”. Jousen lähes äänetön toiminta on myös ehdottomasti valttia, sillä aseen ääni asutusalueilla voi aiheuttaa erinäisiä ongelmia, vaikka kaikkia lakipykäliä olisikin noudatettu ja jahti toteutettu turvallisesti. Houkutteluruokinnalla? turvallisia?riistalaukauksia Pienimuotoisella houkutteluruokinnalla saadaan vaivattomimmin ohjattua eläimet suotuisaan sektoriin, johon ammutusta riistalaukauksesta ei aiheudu vaaraa sivullisille. Esimerkiksi vilja, porkkanat ja omenat houkuttelevat alueella pyörivät metsäkauriit ja rusakot pommin varmasti helpolle aterialle. Ihmisten läsnäoloon tottuneet eläimet käyvät ruokinnalla orjallisesti ja usein hyvin säännölliseen aikaan. Itse poistin päättyneellä jahtikaudella omasta pihastani naapureiden pyynnöstä ja suostumuksella yli 10 kauriin populaatiosta kolme yksilöä jousella. Ensimmäisen sain kävelemällä takaovesta terassille 20 metrin päähän, kun porkkanaa oli nauttimassa kaurisnaaras kahden vasan kanssa. Metsästystapahtuma itsessään ei ole kovinkaan haastava. Eläimet ovat tottuneet ihmisten hajuun, ääniin ja fyysiseen läsnäoloon, joten metsästäjä saa monia virheitä anteeksi. Tällaiset tapahtumat eivät olisi mitenkään mahdollisia eläinten kanssa, jotka eivät ole ihmisiin tottuneet. Haavakkotilanteet?vaativat? erityistä?varovaisuutta Kuten kaikki metsästäjät tietävät, aina voi sattua vahinko ja eläintä voidaan joutua huonon laukauksen vuoksi jäljestämään. Asutusten läheisyydessä siinä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, varsinkin kun jäljestys tapahtuu usein pimeään aikaan. On varmistuttava siitä, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa sivullisille. Lisäksi on hyvä tiedottaa asiasta naapurustolle, jotta esimerkiksi ulkona liikkumista voidaan tarvittaessa rajoittaa. Paikantavat karttasovellukset ovat erinomainen apu jäljestystilanteessa, erityisesti silloin, jos sovellus näyttää rintamasuunnan ympäristöön nähden. Sitä on usein erittäin haastavaa hahmottaa pimeässä. Ja jos suinkin on mahdollista, kannattaa jäljitykseen pyytää joku kaveriksi. Oikein?suoritettuna?jahti? kerää kiitosta Kun kaikki edellä mainitut seikat on otettu huomioon ja jahti suoritettu onnistuneesti, saa metsästäjä usein toiminnastaan ? Kauriit ovat usein päivämakuulla aivan talojen tuntumassa. Pienimuotoisella houkutteluruokinnalla ihmiseen tottuneet eläimet saadaan turvalliselle ampumasektorille. ? Jäljestävä koira on korvaamaton apu haavoittuneen eläimen etsinnässä, myös taajamajahdissa. kiitoksia. Jopa ihmiset, jotka eivät muuten metsästyksestä suuremmin välitä, ovat usein kiitollisia. On mukavaa saada apua, kun itseltä on keinot loppuneet vahinkojen ehkäisemisessä. Vaikka asutuksen läheisyydessä elävät eläimet ovat tottuneet ihmisiin, ihmisen luoma metsästyspaine opettaa eläimiä ja saa ne usein siirtymään kauemmas. Varsinkin metsäkauris siirtyy sen huomatessa, että laumasta alkaa yksilöitä häviämään. Omalla kohdallani reilun kymmenen kauriin porukasta kolmen poistaminen riitti siihen, ettei naapurustossa ole enää helmikuun 15. päivän jälkeen kauriita juurikaan näkynyt. Naapureille saa kirjaimellisesti jätettyä metsästyksestä hyvän maun suuhun, jos heille antaa kauriista arvokkaita riistalihoja maistiaisiksi. Näin kasvaa myös riistalihan arvostus ihmisten keskuudessa, jotka eivät metsästystä itse harrasta. JA RI HI ND ST RÖ M 15 Metsästäjä 3/2025
Neljännessä lintuatlaksessa (2022–2025) käynnistyi viimeinen vuosi. Alkavan kauden tavoitteeksi kannattaa ottaa oman lähiseudun riistalintujen pesimätilanteen selvittäminen. TeksTi Matti Kervinen kuva Hannu Huttu K olmen kartoitusvuoden jälkeen suurempien kaupunkien ympäristöjen linnusto alkaa olla jo varsin hyvin kartoitettu. Monen riistalajin havaintokartassa on kuitenkin yhä puutteita. Kattava tilannekuva on tärkeä kestävän metsästyksen varmistamiseksi. Metsästystä on helpompi perustella, jos lajin tiedetään pesivän alueella. Perehtymällä lajikohtaisiin havaintoihin, maastokarttoihin, ilmakuviin ja asiantuntijoiden retkivinkkeihin voi kohdistaa havainnoinnin paikkoihin, joista havaitsematta jääneiden lajien pesinnät todennäköisimmin löytyvät. Laatu?korvaa?määrän Tänä kesänä lintuatlashavainnoinnissa kannattaa panostaa suunnitteluun ja kohdennettuihin täsmäiskuihin. Ne on hyvä suunnataan kohteille, joilta on odotettavissa atlakseen lisäarvoa tuovia havaintoja. Tällaisia ovat havainnot lajeista, joita atlasruudulta ei ole vielä havaittu tai havainnot, jotka nostavat jo havaitun lajin pesimätodennäköisyyttä ruudussa, kuten poikuehavainto. Havainnointi kannattaa kohdistaa kunkin lajin pesimäympäristöihin, varhaisaamun tunneille, jolloin poikueet ovat aktiivisimmillaan. Vesittyneet?turvetuotantoalueet?keitaita? taantuneille?vesilinnuille? Turvetuotannon alasajon myötä on vapautunut tuhansia hehtaareja turvesoita muuhun käyttöön. Kuivatuksen päätyttyä nousee vesi nopeasti alueelle muodostaen matalia, rantaviivaltaan rikkonaisia kosteikkoja. Vesittyneet turvetuotantoalueet luovat pesimäympäristöjä monelle taantuneelle vesilintulajillemme, kuten haapanalle ja jouhisorsalle. Tällaisia kohteita on satoja, erityisesti vyöhykkeellä, joka ulottuu Satakunnan pohjoisosista Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajaseuduille. Moni vesittynyt turvetuotantoalue sijaitsee atlasruudussa, josta ei ole todettu varmaa tai todennäKattava tilannekuva pesimälinnustostamme on tärkeä kestävän metsästyksen varmistamiseksi. Loppukiri alkaa – atlasaukoille, mars! Poikueet ovat aktiivisimmillaan aamuvarhaisella. Kuvassa jouhisorsia. 16 Metsästäjä 3/2025
köistä haapanan tai jouhisorsan, eikä monen muunkaan vesilintulajin pesintää. Tällaisen kohteen tarkastaminen poikasaikaan heinäkuussa aamuvarhaisella voikin tuoda merkittävää lisäarvoa lintuatlakseen. Tarkastamisen arvoisia kohteita ovat myös kaikki rehevät vesistöt, rakennetut ja luontaisesti syntyneet kosteikot, luonnonravintolammikot sekä laajasti saraikkoiset ja järvikortteiset rannat. Jos alueella elää helposti havaittavia silkkitai mustakurkku-uikkuja tai härkälintuja, on siellä todennäköisesti myös piilottelevampia Lisää?vinkkejä? lintuatlasretkien? suunnitteluun?ja? havainnointiin: ? Metsästäjä 2/2024, s. 30–33, metsastajalehti.fi/lehtiarkisto ? lintuatlas.fi/retkikokemuksia ? Lintuatlasohjeet ja tulospalvelu: lintuatlas.fi ? Vesittyneitä turvetuotantoalueita (tt-alue, vihreät pisteet, Suomen riistakeskuksen tekemä ilmakuvatulkinta) löytyy lähes koko maasta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. ?? Vesittyneiden turvetuotantoalueiden ulkopuoliset atlasruudut (punaisella), joilta ei ole vielä havaittu varmaa tai todennäköistä jouhisorsan eikä haapanan pesintää. Vesittyneet turvetuotantoalueet on helppo tunnistaa ilmakuvista. Ta us ta ka rt at : Es ri, Li gh t Gr ay Ca nv as M ap riistavesilintuja. Rannalla laiduntavat lehmät ovat varma merkki kohteesta, jota kannattaa kiikaroida tarkemmin! Apua?kohteiden?valintaan Suomen riistakeskus tarjoaa edellisessä Metsästäjä-lehdessä julkaistun hakuilmoituksen kautta ilmoittautuneille täsmällistä tietoa heidän lähialueidensa kohteista, jotka kannattaa heinäkuussa tarkastaa poikueiden varalta. Kannustamme kaikkia kirjaamaan riistalintuhavaintojaan Oma riistan läpi kesän. tt-alue, ei jouhisorsan tai haapanan pesintää tt-alue, ei jouhisorsan pesintää tt-alue, ei haapanan pesintää 17 Metsästäjä 3/2025
Riistahallinnossa ei metsästys kauden päättymisen jälkeen ehditä levätä laakereilla, sillä maaliskuussa julkaistavat hirven ja valkohäntäpeuran kanta-arviot käynnistävät tulevan kauden metsästysverotuksen suunnitteluun. TeksTi Valto Kontro, Antti Rinne, Jyrki Pusenius ja Sami Aikio M etsästyksen perusedellytys on kestävä verotus. Jotta verotus voitaisiin alueittain mitoittaa sopivaksi suhteessa paikalliseen kantaan sekä alueelle asetettuihin kannanhoidon tavoitteisiin, tulee olla käsitys kannan koosta, rakenteesta ja tuottokyvystä. Hirvitalousaluekohtaiset hirvieläintavoitteet on asetettu saavutettaviksi, eikä ilman luotettavaa kantaarviota niiden saavuttamista voida seurata. Maaliskuussa, noin kuukausi valkohäntäpeuran metsästyskauden jälkeen, Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee kanta-arviot sekä hirvelle että valkohäntäpeuralle. Tästä käynnistyy monipolvinen prosessi, joka sisältää riistanhoitoyhdistysten verotussuunnittelun, lupahaun sekä riistakeskuksen lupaharkinnan kulminoituen lopulta syksyn hirvieläinten metsästykseen. Metsästyksen yhteydessä metsästäjät puolestaan keräävät tietoa paikallisista eläinkannoista, ja kauden päätteeksi ilmoittavat arvionsa jäljellä olevasta kannasta, jolloin sykli pyörähtää uudelleen käyntiin. Hirvieläinten kanta-arviot tutuksi Kantaa vähentävät Kantaa vähentävät Kantaa vähentävät Kantaa vähentävät METSÄSTETTÄVÄ KANTA JÄÄVÄ KANTA KANTA VASOMISEN JÄLKEEN VASOVA KANTA Sukupuolirakenne tarkentuu jahtikauden havaintojen perusteella KANTA SUURIMMILLAAN KANTA MÄÄRITETÄÄN NELJÄÄN LUOKKAAN KANTA PIENIMMILLÄÄN • Edellisvuoden vasat siirretään aikuisiksi • Uudet vasat syntyvät • Vasatuotto määritetään jahtikauden saaliista ja havainnoista • Vasojen urososuus määritetään pitkän aikavälin vasasaaliista Aikuiset urokset Urosvasat Aikuiset naaraat Naarasvasat • Havainnot/ jahtipäivä • Loppuvuoden kolarimäärät TIETOA KANNAN SUURUUDESTA: • Havainnot/ jahtipäivä • Loppuvuoden kolarimäärät TIETOA KANNAN SUURUUDESTA: • Lentolaskennat • Kolarimäärät TIETOA KANNAN SUURUUDESTA: Kanta-arviossa mallinnettavat hirven elinkierron vaiheet 18 Metsästäjä 3/2025
Kanta-arviomenetelmissä? paljon samaa Isossa kuvassa valkohäntäpeuran ja hirven kanta-arvioiden perusidea on sama: käytössä on useita erilaisia kannan kokoa, rakennetta, tuottoa ja kuolleisuutta kuvaavia aineistoja, jotka niin sanotun Bayes-tilastotieteeseen pohjautuvin menetelmin yhdistetään yhdeksi todennäköisyysjakaumaksi. Käytettävissä oleva tieto pohjautuu suurilta osin metsästäjien keräämään aineistoon, mutta kanta-arvioon tarvitaan huomattava määrä aineiston jalostamista tilastotieteellisin menetelmin. Molempien lajien kanta-arvioissa hyödynnetään edellisen metsästyskauden kantaja saalistietoja, metsästyksenaikaisten havaintojen perusteella arvioitua vasatuottoa ja kannan sukupuolirakennetta, metsästysseurojen ilmoittamia jäävän kannan arvioita, kolarimääriä suhteessa liikennesuoritteeseen ja suurpetojen kantaarvioita. Muutamia?eroja Hirven kanta-arviomalliin lisätään myös lentolaskenta-aineistoja niiltä alueilta, joilla lentolaskentoja on tehty. Peuran kanta-arviossa suurpetojen aiheuttamaa poistumaa mallinnetaan ilveskannan perusteella, kun taas hirven osalta käytetään susija karhukantoja. Lisäksi hirven muuta luontaista kuolleisuutta, kuten tauteja ja hukkumisia, arvioidaan tutkimuskirjallisuuden perusteella. Havaintoaineistotkin poikkeavat sikäli toisistaan, että hirven tapauksessa metsästäjät keräävät tietoa havaintomääristä suhteessa pyyntiponnistukseen, jolloin havaintoja voidaan käyttää kannan rakenteen ja vasatuoton mallintamisen ohella myös hirvitiheyden indikaattorina. Peuran havaintoaineistoa käytetään toistaiseksi vain vasatuoton arviointiin, mutta tieto on kanta-arviossa keskeinen. Peurajahdin aikaisten havaintojen kerääminen ja ilmoittaminen onkin tärkeää, sillä muuten vasatuottoa on hyvin vaikeaa arvioida. Tähän metsästäjien tulisi panostaa enemmän tulevaisuudessa. Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joista jokaiselle tehdään oma kantaarvio. Tämän jälkeen arvioitu eläinmäärä jaetaan hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistyksille samassa suhteessa, kuin riistanhoitoyhdistysten metsästysseurat ovat edellisen metsästyskauden päätteeksi ilmoittaneet kantaan jääneen eläimiä. Pitkä aikasarja Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa tuotetaan hirvikannan koon ja rakenteen aikasarja vuodesta 2000 tähän päivään asti. Tänä aikana hirvikanta on suurin piirtein puolittunut. Peuran aikasarja on lyhyempi, koska sen kannan kokoa ryhdyttiin ylipäätään arvioimaan vasta 2010-luvun puolivälissä. Alkuvaiheessa käytössä oli yksinkertaisempi malli, mutta kolme vuotta sitten kantaarviomalli uudistettiin. Samalla kannan kehitystä mallinnettiin takautuvasti uudella menetelmällä vuodesta 2016 alkaen. Uusi?kanta-arvio?saattaa?muuttaa? edellisen?vuoden?arviota Metsästyskauden aikana metsästäjät tuottavat uutta tietoa, joka tarkentaa olemassa olevaa käsitystä kannasta. Yksinkertaisuudessaan siis voidaan todeta, että vuoden takaisesta kannasta on parempi käsitys nyt, kuin mitä oli silloisen kanta-arvion julkaisuhetkellä. Jatkuvaa?kehittämistä Molempia kanta-arviomalleja kehitetään jatkuvasti uuden tiedon ja kokemusten valossa. Kanta-arviot ovat tärkein työkalu kestävän metsästysverotuksen suunnittelussa ja arvioinnissa, minkä vuoksi Luken tutkijat työskentelevät jatkuvasti mallin parantamiseksi. HIRVITIHEYTEEN VAIKUTTAVAT LÄHTEET Tietolähteet hirvitiheydestä mittaavat samaa asiaa eri tarkkuuksilla Hirvikannan tiheys / 1 000 ha To de nn äk öi sy ys 1 2 3 4 5 6 7 8 Tietolähteistä muodostetaan yhdistelmä = ns. posteriori-jakauma Edelliseen vuoteen perustuva arvio 2,9 hirveä / 1000 ha Lentolaskenta 4,0 hirveä / 1000 ha Havaintoindeksi 4,2 hirveä / 1000 ha Jäävän kannan arvio 2,5 hirveä / 1000 ha LE EN A PA RT AN EN 19 Metsästäjä 3/2025
Uusiin metsästysmuotoihin pääsee parhaiten sisälle, kun lähtee kokeneemman metsästäjän seuraan. Sain mahdollisuuden lähteä ensimmäistä kertaa tutustumaan latvalinnun metsästämiseen ystäväni Krista Suorsan kanssa. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala K ävimme tammikuussa Kristan kanssa kaksi metsästysreissua. Molemmilla kerroilla hiihdimme noin kuusi kilometriä Rovaniemen lumisissa maisemissa. Ensimmäisellä Ensikertalainen latvalinnustamassa reissulla oli lauha keli ja iltapäivästä satoi räntää. Siitä huolimatta lumi oli vähäistä ja tiivistä, joten suksi luisti hyvin. Tammikuun lopussa, toisella reissulla keli oli kaunis ja pakkasta noin seitsemän astetta. Lumisateisten viikkojen jälkeen umpihangessa oli pumpulilunta polviin asti, joka teki hiihtämisestä haastavampaa. Tänä vuonna lunta on kuitenkin vähäisesti verrattuna aikaisempiin vuosiin. Olimme hiihtämässä erään hakkuualueen läpi, kun näimme noin 160 metrin etäisyydellä koivussa istuvia ukkoteeriä. Parin minuutin päästä teeret lähtivät, ja suuntasimme seuraamaan niitä. Jäljitimme puussa istuneet teeret noin 200–300 metrin päähän keskelle kuivunutta järveä, johon ne syksyllä kokoontuvat soitimelle. Toisella reissulla löysimme muun muassa maajälkiä ja metson jätöksen. Vaikka retket olivat tapahtumarikkaita, jäimme ilman saalista. Välineiden?tärkeys?lajissa Hyvät välineet ovat oleellinen osa metsästystä, mutta kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Lainaaminen tutuilta, varsinkin kokeilumielessä, kannattaa. En ole aikaisemmin tarvinnut lumipukua, joten ennen oman ostamista lainasin sellaisen tutuilta. Minulla oli päällä vanha armeijan lumipuvun takki ja erillisestä setistä olevat housut. Lumipuku sopi hyvin suojaväriksi oman lämpimän haalarin päälle. Lumessa liikkumiseen on monenlaisia vaihtoehtoja. Sain pari vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi liukulumikengät, joista olen tykännyt niin umpihangessa kuin poluilla kulkiessa. Liukulumikenkien kaverina oli lainatut teleskooppisauvat, joiden pituut? Ihailimme tammikuun lopun kultaista ja lämmintä aurinkoa. ? Pysähdyimme välillä kiikaroimaan puiden latvoja. 20 Metsästäjä 3/2025 Nu rten toimitus