• Metsästäjä 3 l Ampumaradat ahdingossa 2013 Osallistu kyselyymme!
• Tässä numerossa l 3 l 2013 Kevätkuhinaa kotiseutukosteikolla s. 34 Pedoista kiistellään ympäri maailmaa s. 20 Nuori perheenisä metsästää s. 38 3 Pääkirjoitus 4 Ampumaradat ahdingossa 8 Ampumaratojen tulevaisuutta pohdittiin seminaarissa 10 Haulien historiaa 13 Puheenjohtajalta 16 Suurpedon tappaminen 18 Susi vartioi reviiriään 20 Maailman suurpetokonfliktit 24 Itä-Suomen uroskarhut talvehtivat Venäjällä 28 Metsästysmuseo on eräkulttuurin tietokeskus 30 Helsingin rhy neuvoo ja kouluttaa 32 Riistakolmioiden lumijälkilaskenta 2013 34 Sadat siipiparit tuovat kevään Kotiseutukosteikolle 2 l Metsästäjä 3 l 2013 38 40 42 46 48 50 52 54 58 60 61 63 Metsästäjä aloittaa grillikauden s. 42 Muuttuva metsästäjä: nuori isä metsällä RKTL riistantutkimuksen jäljillä Riistaa grilliin Niksinurkka Lajiesittelyssä teeri Jalot lehtipuut ruokkivat riistaa, osa 1 Salametsästäjän muotokuva Ajankohtaista Saamepalsta Junnupalsta Kaupantekoa Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Hyviä uutisia Monet kielteiset asiat leimaavat riista-alan keskustelua. Metsästysseurat ukkoutuvat. Suurpetopolitiikka on hukkateillä. Hirvikanta on vaipunut liian matalaksi. Suojelualueet syövät metsästysmaita. Riista aiheuttaa ongelmia ja vahinkoja teillä ja mailla. On oikein, että epäkohtiin puututaan ja toimintaa halutaan kehittää yhä paremmaksi. Mutta vaikuttaako jatkuva kielteinen keskustelu myös ajatteluumme ja siihen, miten suhtaudumme omaan metsästysharrastuksemme? Estääkö se näkemästä, mitä kaikkea hyvää riistaan ja metsästykseen liittyy? On myös paljon hyviä uutisia, vaikka ne eivät nouse yhtä helposti esille. Estääkö oma pessimismimme näkemästä hyvät asiat: - Lasi on puoliksi tyhjä, sanoo pessimisti. -Eipäs kuin puoliksi täynnä, ilmaisee saman optimisti. Mielipidetutkimukset ovat osoittaneet, että yli 80 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen joko myönteisesti tai neutraalisti. Metsästäjien lukumäärä on Suomessa suhteessa väestöön maailman suurimpia. Harrastajien määrä on kasvanut jatkuvasti. Metsästäjärekisterissä on jo yli 380 000 kansalaisen nimet. Suomessa on tilaa liikkua, metsästää ja virkistäytyä. Metsämme ovat ainutlaatuisia, puhdas luonto on lähellä. Taajimminkin asutuissa maakunnissamme pinta-alasta lähes 80 prosenttia on edelleen metsästyksen käytössä. Riista luo hyvinvointia; virkistystä, kuntoa ja stressittömyyttä. Jahtiporukoissa saamme kaveruutta, tukea ja kumppanuutta. Metsästysseurat antavat vahvaa tukea nuorille harrastuksen aloittajille. Seurat luovat erinomaisen sosiaalisen turvaverkoston ukkoutuville. Kun kykenemme erälle, emme jää yhteiskunnan hoidettavaksi. Erällä vietettyä päivää ei vanhan sanonnan mukaan lueta ihmisikään. Riista tuottaa erämiehille noin 5,4 miljoona arvokasta metsästyspäivää. Ja lisäksi aimo joukon virkistäviä talkoopäiviä riistanhoidon ja riistalaskentojen parissa. Suomessa tuotamme vapaaehtoistyönä maailman parhaat tiedot riistakantojen runsaudesta ja vaihtelusta. Hallitsemme riistavaran kestävän käytön ja tuottavuuden vaaliminen lisää entisestään metsästysmahdollisuuksia. Suomen riistalajisto on monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. Riistakantojen vaihtelu on luonnollista, mutta laihojen kausien jälkeen tulee aina uusi huippu. Riistasaalis on viime vuosikymmeninä ollut runsaampi kuin koskaan aiemmin historian aikana. Riista on terveellistä luontoruokaa. Riistanlihalla on kysyntää. Riistaruokakulttuuri kiinnostaa. Laaturavintoloiden huippukokit tekevät riistasta parhaat taidonnäytteensä. Riistaan ja metsästykseen liittyvä yritystoiminta antaa elinkeinoa ja taloudellista hyvinvointia jo tuhansille suomalaisille. Kaupunkilaiset ja myös nuoret ovat kiinnostuneita metsästyksestä. Metsästyksellä on kysyntää. Kasvulle on jatkuvat mahdollisuudet. Pyyntiponnistelu, uusien metsästysmuotojen ja vaikkapa koirarotujen käytön opettelu sekä taitojen jatkuva kehittäminen antavat intoa ja tekevät harrastuksesta kiinnostavan. Luvat ovat kunnossa, maksut maksettu ja lailliset metsästyskeinot käytössä. Saalis kruunaa jahtipäivän. Kaveri onnistui nyt, minunkin vuoroni tulee vielä. Ihminen tulee ajatustensa ja sanojensa kaltaiseksi. Ollaan siis iloisia ja kerrotaan muillekin siitä, mitä hyvää meillä on. Ei surra sitä, mitä saattaa puuttua. Suomi on suuri riistamaa. Meillä on lupa nauttia. Metsästäjä 3 l 2013 l 3
• Ampumaradat ahdingossa Hannu Huttu Missä enää voi harjoitella? 4 l Metsästäjä 3 l 2013
• Klaus Ekman Suomalaisilla ampumaradoilla tapahtuu. Yhä useampi rata joutuu sulkemaan ja yleensä ympäristölupahankaluuksiin ? ­ viimeksi suljettiin OSH:n rata Oulunsalossa. Ampumarataverkosto ja sen ylläpito ovat kuitenkin suomalaiselle eränkäynnille elinehto. Eettisesti korkeatasoinen metsästys edellyttää riittävän ampumataidon ylläpitoa ja sitä ei harjoitella muualla kuin ampumaradoilla. A mpumaratojen kohtalo on vaakalaudalla. Viimeisin, keväällä koettu takaisku oli, kun Oulunsalon haulikkoampujien rata suljettiin KHO:n päätöksellä. Ei auttanut, vaikka kaikki ulkopuolisilla tutkimuslaitoksilla teetetyt lyijymittaukset osoittivat, että lyijyongelmaa ei ole. Kiinteässä muodossa oleva lyijy ei liukene normaalioloissa maaperään, niin kuin meillä Suomessa on jo vuosikymmenten ajan voitu todeta. Suora sitaatti tutkimusraportista: Mansikkakuopan ampumarata-alueelta tehtyjen mallilaskelmien perusteella haitta-aineiden kulkeutumisajat pohjaveteen ovat hyvin pitkiä, keskimäärin tuhansia vuosia. Oulunsalon ampumarata-alueella vuonna 2011 Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa tutkimuksissa päädyttiin samanlaiseen lopputulokseen, ts. lyijy pidättyy hyvin maan pintakerrokseen. KHO:lle riittikin se, että pohjaveden virtaussuunnasta ei ollut riittävää selvitystä sekä se että mikään tutkimuslaitos ei voinut vannoa, etteikö joskus ja joissain oloissa, voisi liukenemista tapahtua. Ja näin oli OSH:n radan kohtalo sinetöity. Toiminta on lakannut. on se, että metsästyksen suurvaltana tunnettu Suomi hoitaa metsästyksensä eettisesti mahdollisimman korkeatasoisesti. Ja se edellyttää, että ampumapaikkoja on riittävästi ja riittävän kattavasti koko maassa. Vai onko tarkoituksena vaikeuttaa asiaa niin, että voidaan jossain vaiheessa todeta, että metsästys on kiellettävä, koska metsästäjät eivät osaa enää ampua. Tällainen johtopäätös ei ole aivan kaukaa haettu. Joka 10:s ampuu ? mutta missä Kun käytännössä joka kymmenes suomalainen on joko metsästäjä, urheiluampuja tai reserviläinen, on yhteiskunnallakin vastuunsa. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että liikuntapaikkoja on riittävästi ja sama koskee myös ampumaratoja. Nyt kuitenkin ampumaratoja ei haluta mihinkään kaavoihin, koska sitä pidetään tarpeettomana ja toisaalta rata kaavassa estää muun maankäytön suunnittelun. Tästä lisää sivulla 8 tässä lehdessä. Mielenkiintoista on myös nähdä saadaanko ampumaradoille ?kansalaisoikeudet?, kun ampumaratoja koskeva lainsäädäntö uudistuu. Ratkaisevaan rooliin jää tulkinta ?vähäisestä ampumaradasta?. Voidaanko metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten pienet radat tulkita ?vähäisiksi ampumaradoiksi?, jolloin niiden jatkuminen voitaisiin helpommin taata. Näiden ratojen sulkemista ei metsästysharrastuksemme tule kestämään. Pienten ratojen verkosto on säilytettävä Suomessa on metsästäjiä eli metsästäjätutkinnon suorittaneita lähes 380 000 ja tämän lisäksi kymmeniä tuhansia urheiluampujia ja reserviläisiä. Suuntaus on selvästi kohti suurempia ja suurempia ampumaurheilukeskuksia. Metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten ratojen ympäristölupia ei uusita,vaikka lyijyongelma on tutkimuksissa täysin yliarvioitu. Suomalainen metsästäjä, jonka ampumaharrastus voi olla vain 50 tai 100 laukauksen mittainen kesäinen tapahtuma ennen metsästyskauden alkua, ei lähde kymmenien tai satojen kilometrien päähän saadakseen tuntumaa haulikkoonsa. Hän ostaa käsiheittimen ja savikiekkoja lähimmästä rautakaupasta ja menee kavereineen läheiselle hiekkakuopalle ampumataitoaan kohottamaan.Tämä ei liene yhteiskunnankaan tarkoitus, saatikka etu. Ympäristöviranomaisten nihkeä suhtautuminen pieniin ampumaratoihin on vaikeasti käsitettävissä. Heidänkin intressissään, niin kuin tietysti koko yhteiskunnan intressissä Metsästäjä 3 l 2013 l 5
• Kevään kovat messutarjoukset! Nerokas kiinnitys Asenna vaikka rinteeseen! Laajenna! Kaikkien tarhojen elementit saatavilla myös yksittäin. KOLME VÄRIÄ KOIRAPAIKANNUKSEN LUKSUSTA! POINTER, ULTRAPOINT ja TRACKER GPS-koiratutkat tilaajille Nopeille pannan tai täyden paketin MESSU-ETU KAUPAN PÄÄLLE! PetSafe 3x3 koiratarha 529,* Nyt kotiintoimitus 0? ARVO 79? Varmista samalla edun saatavuus ja koko Pannan ostajalle Karibu SoftShell-takki ARVO 129? Paketin ostajalle Treklite kalvopuku *Panta+ohjelmisto+puhelin. Puhelin esim. Sonera-sopimuksella alk. 7 eur/kk. Kampanja voimassa 7.7.2013 saakka. Rajoitettu erä. www.koiravaruste.fi tai soita koiranruoka Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Erinomaiset ravintoainekoostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. 0500 176 596 Katso huippuedulliset rullakko- ja lavatoimitukset netistä! Lihaa jopa 51% 22,90 alk. / 15kg Minimitilaus 2 säkkiä. * Ei koske erikoisalueille tapahtuvia toimituksia. Erikoisalueita löytyy mm. saaristosta ja Lapin läänistä. Voimassa 7.7.2013 saakka. Tarjous koskee tämän ilmoituksen tuotteita. Uusi laki vihdoin eduskuntaan Ampumaratoja koskeva lainsäädäntö on vihdoin uudistumassa, mutta työryhmän esittämien linjausten mukaan laki tulisi koskemaan ainoastaan varsinaisia ampumaratoja. Vanhat säädökset ovatkin tsaarin ajoilta. Työryhmäesityksen mukaan laki tulisi lähtemään siitä, että meillä on erilaisia ampumaratoja. Ampumaradoiksi luokitellut radat ja suuret ampumaurheilukeskukset olisivat luvanvaraisia. Näille luvat myöntäisi poliisihallinto.Esityksessä mainittu vähäinen ampumarata voisi toimia pelkän ilmoituksen perusteella. Tulkinta siitä, mikä rata on vähäinen ampumarata, tulee olemaan lukuisten pienten ratojen kohtalon kysymys. Säädöksissä on ollut tarkoituksena, että olemassa olevat radat voisivat jatkaa, kunhan tekevät lain edellyttämät toimenpiteet. Ratojen ylläpitäjien olisi laadittava järjestyssäännöt ja nimettävä ratavastaava. Ratavastaavien tehtävinä olisi vastata ampumaratojen turvallisuudesta ja järjestyssääntöjen noudattamisesta. Ampumaratalaki on tietysti odotettu päivitys todella vanhaan lainsäädäntöön, mutta näyttää kuitenkin pahasti siltä, että vaikka toiminta muutoin voisi jatkua vanhoilla pienillä ampumaradoilla, ympäristöluvan saanti tulee kuitenkin olemaan suurin kynnyskysymys. 6 l Metsästäjä 3 l 2013 sis. rahdin Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko. Helppo kasata. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Sisältää kiinnitystarvikkeet, ovielementin ja 7 kpl peruselementtejä. Suosittu ja lihaisa Soita päivän tarjous! US! TARJO Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite ampumaratojen turvaamiseksi Metsästäjät hakevat Oikeusministeriön kansalaisaloitteella muutosta ympäristösuojelulakiin Metsästäjät aloittivat nimien keruun 14.1.2013 Oikeusministeriön Kansalaisaloite.fi pohjalla. Kansalaisaloitteessa haetaan ratkaisua maasto- ja pohjavesitutkimusten oikeaoppiseen tulkintaan. Aloitteessa haetaan myös ratkaisua vanhojen ampumaratojen kaavoituskiistoihin. Linkki aloitteeseen löytyy https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/58t
• Pienriistan metsästyslupien myynti alkaa pian Metsähallituksen kanalintuluvalla saat metsästää kaikkea pienriistaa, halvemmalla vesilintu- ja jänisluvalla muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Kanalintulupien myynnin aloituspäivät Lupien myynti Ma 3.6. Ti 4.6. Ke 5.6. To 6.6. Kanalintulupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä puhelimitse kello 8 ja netistä kello 10. Pe 7.6. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen alueet Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Pohjanmaa, Kainuu Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) Kesämyynnissä myydään kanalintulupia vain 15. lokakuuta saakka. Puhelinmyynti: 020 69 2424 Nettimyynti: www.eraluvat.fi Lisää kanalintulupia tulee myyntiin elokuussa lintukantojen selvittyä. Lue ajantasaiset tiedot luvista ja myynnistä osoitteesta www.eraluvat.fi Kaikki vesilintu- ja jänisluvat sekä pienpetoluvat tulevat myyntiin 10.6. klo 8 alkaen. Eräluvat.fi Yksi askel erälle.
• Hannu Huttu Juha Heikkilä, Suomen riistakeskus ja Lassi Palo, Suomen Ampumaurheiluliitto Ampumaratatoimintaa säätelevä laki uudistuu Ampumaratalaki on menossa lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Uudessa laissa radan pitäjälle on tulossa vaatimuksia. Jokaiselle ampumaradalle on nimettävä ratavastaava ja laadittava järjestyssääntö. Nämä on oltava näkyvissä ampumaradan ilmoitustaululla. A mpumaratojen rakennemuutosta pohdittiin maaliskuussa seminaarissa Helsingissä. Ampumaratalain valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että esitys jätetään eduskunnan käsiteltäväksi tämän kevään aikana. Uudistunut laki astuu voimaan aikaisintaan ensi vuoden vaihteessa, mutta todennäköisesti lain viimeistely vie pitemmän ajan. Uusi ampumaratalaki korvaa täysin vanhan lain ja koskee ainoastaan varsinaisia ampumaratoja. Sen lähtökohtana on, että käytössä on erilaisia ampumaratoja. Ampumaradat ja ampumaurheilukeskukset ovat luvanvaraisia. Nämä luvat myöntää poliisihallinto. Lain mukainen vähäinen ampumarata voi toimia ilmoituksen perusteella. Esimerkiksi riistapolkukilpailuja voidaan järjestää ilman ampumaratalupaa. Vanhat ampumaradat voivat jatkaa toimintaansa, kun ottavat käyttöön lain vaatimat toimenpiteet. Ratojen ylläpitäjien on laadittava 8 l Metsästäjä 3 l 2013 järjestyssäännöt ja nimettävä ratavastaava. Ratavastaavien tehtävinä on mm. vastata ampumaratojen turvallisuudesta ja järjestyssääntöjen noudattamisesta. Tieto ratavastaavasta sekä ampumaradan järjestyssäännöstä on oltava näkyvissä ampumaradalla. Uusi ampumarata oikeaan ympäristöön Senaattikiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen kertoi, mitä ampumaradoille tapahtuu Puolustusvoimien luopuessa niistä.Perusajatus on,että Puolustusvoimien käytön päättyessä päättyy samanaikaisesti myös kaikkien niiden toimijoiden käyttö, jotka ovat olleet alueella Puolustusvoimien luvalla ja vastuulla. Käyttäjiä ovat muun muassa muut viranomaiset, vapaaehtoinen maanpuolustus sekä ampuma- ja metsästysseurat.Edellytyksiä ampumatoiminnan jatkumiselle ovat maanomistajan ja kunnan tahtotila, kaavoitus sekä ympäristö- ja muut luvat. Sivistystoimentarkastaja Ilpo Piri Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoi, miten ampumaratoja kohdellaan kunnallisina liikuntapaikkoina valtionavustuksissa. Valtio on linjannut liikuntapaikkarakentamisen suunnan vuonna 2011. Painopistealueita ovat lasten ja nuorten liikkumisympäristön kehittäminen, terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, joka on tullut ?viimeksi kuluneiden vuosien aikana entistä tärkeämmäksi?. - Ampumarataa ei moni halua naapuriinsa,mutta toisaalta voi kysyä, miksi sitten muuttaa naapuriin. Ampumaratoja voidaan kyllä rakentaa, kunhan ympäristö on oikea, Piri sanoi esityksensä lopuksi.
• ERÄKONTTI ESHOP Omasta kontista Uusi verkkokauppa avattu! www.erakontti.fi TI T N O ERÄK 4h 2 P O H i.fi ES tt rakon e . w ww Diana -riistapeltoseokset DIANA-riistapeltoseokset ovat Suomen oloihin kehitettyjä siemenseoksia riistapeltojen perustamiseen. Huolehdi riistan hyvinvoinnista ja paranna metsästysmahdollisuuksiasi. Hirvi-Diana Pakkauskoko 1 kg Annostus 4 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 16 ? /pss Rehukaali Grampian Pakkauskoko 1 kg Annostus 4 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 23 ? /pss Rehusokerijuurikas Syrius (pilleröity) 0,5kg Annostus 10-12 pilleriä / m (tukkupakkaus 10 x 0,5 kg). Hinta 35 ? /pss Peura-Kauris-Diana Pakkauskoko 3 kg Annostus 6 kg/ha. (tukkupakkaus 4 x 3 kg). Hinta 34 ? /pss Rehukaali Keeper, peitattu Pakkauskoko 1 kg Annostus 3 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 49 ? /pss Naattinauris Tyfon Pakkauskoko 1 kg Annostus 2 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 19 ? /pss Monivuotinen riistalaidun-Diana Pakkauskoko 2 kg Annostus 20 kg/ha. (tukkupakkaus 4 x 2 kg). Hinta 26 ? /pss Liikuntapaikkahankkeen valtionavustushakemus toimitetaan ELYkeskukseen vuoden loppuun mennessä. Valtionavun määrä on harkinnanvarainen. Se on yleensä 20 ? 25% hankkeen kustannusarviosta. Alle 20 000 euron avustuksia ei myönnetä. Kaupunki mukana Kouvolan ampumaratahankkeessa Kouvolan seudulla toimii neljä ampumaseuraa, joissa on yhteensä 1276 jäsentä. Lisäksi kaupungin alueella on 69 metsästysseuraa ja näissä 4293 jäsentä.Kouvolan Urheiluampujat on nyt yksi paikkakunnan isoimmista urheiluseuroista noin 300 jäsenellään. Tavoitteena on haulikkoammuntaan keskittyvä kansainvälisen tason urheilukeskus.KUA:n nettisivujen mukaan suunnitelmassa on neljä trap- ja neljä skeet-rataa. Luotilajeista on esitetty ampumaradat 100m luodikkoradalle ja kahdelle hirviradalle sekä practical-ampumapaikoille. Selvityksissä on osoitettu, että edellytykset hankkeen toteuttamiselle ovat olemassa. KUA tulee vastaamaan keskuksen toiminnan käynnistämisestä ja myöhemmin ylläpitämisestä. Kouvolan kaupunki on ollut mukana ampumaradan selvitys- ja suunnittelutöissä. Kustannusarvio uuden radan rakentamisesta ?neitseelliseen ympäristöön? on tällä hetkellä noin 700 000 euroa. Seminaarin alustuksista ja keskusteluista kävi selvästi ilmi, että nykyisten säädösten ja niiden tiukkojen tulkintojen vuoksi ampumaratojen toimivana pitäminen vaatii paljon työtä ja rahaa.Tiheästi asutetulle alueelle uuden ampumaradan rakentamisessa on suuret haasteet. Ampumatoimintaan soveltuvan maa-alueen löytäminen on vaikeaa ja se vaatii perusteellisen valmistelun ja suunnittelun. Rehurapsi Hobson Pakkauskoko 1 kg Annostus 5 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 9 ? /pss Fasaani-Peltopyy-Diana Pakkauskoko 3 kg Annostus 10 kg/ha. (tukkupakkaus 4 x 3 kg). Hinta 34 ? /pss Öljyretikka Apoll Pakkauskoko 3 kg Annostus 15 kg/ha. (tukkupakkaus 4 x 3 kg). Hinta 35 ? /pss Auringonkukka Dwarf Pakkauskoko 2 kg Annostus 8 kg/ha. (tukkupakkaus 4 x 2 kg). Hinta 24 ? /pss Turnipsi Green Globe Pakkauskoko 1 kg Annostus 2 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 18 ? /pss Rehunauris Samson Pakkauskoko 1 kg Annostus 2 kg/ha. (tukkupakkaus 10 x 1 kg). Hinta 15 ? /pss Ruokanauris Petrowski Pakkauskoko 0,5 kg Hinta 21 ? /pss rkat o ta yt s t a ittel M! K HUO lliset es tti.fi kuva .erakon www Iso hirvitaulu 2,4 mm voimapahvista Koostuu kolmesta osasta, koko 214x143 cm129?/ 4 taulunpakkaus Keskiosa 10 kpl pakkaus 139? koko: 66,5x143 cm ERÄKONTTI Avoinna arkisin ma-pe 10-17 I ONTTh K Ä R E OP 24 ESH rakontti.fi ww.e w Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti.fi
• Erkki Kauppi Haulien historiaa Tampereen maamerkkinä seisova haulitorni kertoo ajasta, jolloin suomalaiset lyijyhaulit olivat tärkeitä tuotteita metsästäjille. Nykyään hauleissa käytetään lyijyä korvaavia aineita, jotka asettavat metsästykselle omat vaatimuksensa. H aulikolla ampuminen kehittyi pikkuhiljaa keskiajalla käytettäessä sileäpiippuisia musketteja ja muita sen ajan sotavälineitä metsästykseen. Luotien puutteessa musketti voitiin ladata vaikka soralla tai millä tahansa metalliromulla. Ensimmäiset kirjatiedot lintujen ampumisesta hauleilla ovat 1700-luvun loppupuolelta. Haulien valmistus oli tuolloin paljolti käsityötä. Pian kuitenkin alettiin hauleja valmistaa pudottamalla sulaa lyijyä korkeasta haulitornista veteen. Erikokoisten sihtien avulla saatiin vastaavasti pienempiä ja suurempia hauleja. Seulomalla päästiin tarkempaan jaotteluun. Suomessa metsästys oli tärkeä elinkeino tai ainakin se antoi lisuketta varsinkin syksyiseen ja talviseen ruokapöytään.Metsästyksessä käytettiin sileäpiippuisia piilukkomusketteja ja niistä muutettuja metsästysversioita. Niinpä Tampereelle rakennettiin haulitorni vuonna 1859. Vuonna 1895 siitä muodostettiin osakeyhtiö, Tampereen Haulitehdas. 10 l Metsästäjä 3 l 2013 Ensimmäinen haulitorni Pyynikillä Lyijyhaulien valmistuksen alkuhistoria ei ole oikein selvillä, mutta vuonna 1782 engelsmanni William Watts keksi pudottaa sulaa lyijyä seulan läpi kolmikerroksisen talonsa kellarissa olevaan kaivoon.Pudotessaan pisarat pyöristyivät ja jäähtyivät. Suomen kaikki haulitornit toimivat tällä menetelmällä. Ensimmäinen puurakenteinen torni oli Pyynikinharjun etelärinteellä. Harjun päältä johti ajosilta pudotuskoppiin. Haulien valmistus oli tuolloin tuottavaa,ja vuonna 1906 rakennettiin Lahteen Metelinmäelle Haulitehdas Ilmarisen haulitorni. Mahdollisesti tästä suivaantuneena Tampereen Haulitehdas tilasi Saksasta teräsrakenteisen uuden tornin,joka pystytettiin Pispalanharjun rinteeseen, rautatien varteen. Nyt lyijy jouduttiin nostamaan torniin, mutta painavan lyijyn kuljetus rautatiellä sujui helpommin.Pu- dotuskorkeus oli 50 metriä ja hauleja valmistettiin keskimäärin 150 000 kiloa vuodessa. Lahden tehdas lopetti toimintansa jo v.1909. Tampereen Haulitehdas taas lopetti toimintansa kannattamattomana vuonna 1972.Haulitorni on sittemmin ollut Tampereen maanmerkki, ja tiloja voidaan vuokrata kokous- ym. käyttöön. Nokialla toimi 1982 ? 1992 Nokian Haulitehdas vanhassa paperitehtaan kalkkikivitornissa. Toiminta oli melko pienimuotoista ja se päättyi kun kilpa-ammunnassa kiellettiin itseladattujen patruunoiden käyttö. Haulikon patruunoiden kotilataus oli hyvin yleistä.Valmiita patruunoita oli monesti vaikea saada ja ne olivat kalliita. Eräs paikkakunnan jahtiveteraani kertoi peltopyypatruunoiden latauksesta 1930-luvulla. Mitään varsinaisia latausvälineitä ei ollut. Vanha nalli kaivettiin naskalilla ja uusi koputeltiin tilalle. Ruudin päälle huopatossusta meistattu tulppa ja haulien päälle lappu. Hylsyn suun kääntöön kävi puusta itse tehty työkalu. Haulikoitten laatu parani pikkuhiljaa tuonnin ansiosta. Toisen Maailmansodan jälkeen Valmet ja Tikkakoski tekivät yksinkertaisia haulikoita ja tuonti Itäblokista sai runsaasti tuontilupia. Sadan vuoden ajan suomalaiset haulit olivat tärkeä tekijä metsästäjille. Kotimaista tuotantoa Suomen Metsästysmuseossa oleva mekaaninen haulivalssi. Lyijylanka syötetään valssien väliin ja haulit tippuvat toiselta puolelta ulos. Valssilevyjä vaihtamalla saadaan erikokoisia hauleja. Kotimaiset Vihtavuoren lataukset ja edulliset tuontipatruunat valtasivat alaa ja haulikon patruunoiden kotilataus supistui nopeasti 1960-luvulla.Vihtavuori käytti Tampereen hauleja,mutta siirtyi sittemmin halvempiin tuontihauleihin. Vihtavuoressa haulikon patruunoiden valmistus aloitettiin jo vuonna 1931 lähinnä työ-
• voimareservin ylläpitämiseksi. Alussa tuotanto vaihteli miljoonan kahta puolen, sittemmin 70-luvulla lähelle kymmentä miljoonaa patruunaa. Vihtavuori teki myös haulikon nalleja ja ruutia. 2000-luvun alussa Vihtavuoren haulikonpatruunoiden valmistus siirrettiin Nammon tehtaalle Saksaan. Sotien jälkeen Hj. Jousi Oy Turussa aloitti haulikon hylsyjen valmistuksen. Helsingin Kauklahdessa (nyk. Espoo) toimi vuoteen 1971 asti Kapselo Oy, joka valmisti myös haulikon patruunoita ennen ja jälkeen sotien. Hylsyjä myytiin runsaasti pelkästään nallitettuna tai puoliladattuna. Lyijyhauleista rautaan Haulimateriaaliksi valikoitui alun perin lyijy.Se on tiheydeltään sopivaa ja pehmeä metalli on helppo muokata, eikä se juurikaan kuluta piippua. Tässä yhteydessä muistuu mieleen vanhojen konkareiden jutut haulien kotivalmistuksesta pula-aikana. Jostain hankittiin lyijylevyä,josta peltisaksilla leikattiin muutaman millin soiroja. Puukolla ne katkottiin sopivan mittaisiksi ja muuripadan pohjalla koitettiin hieroa pyöreämmiksi. Kotitekoisen mustanruudin valmistuksesta taas eräs ampuja kertoi isänsä valmistaneen ruutia kovaan puutteeseen jostain hankituista aineksista.Kuivausvaiheen aikana hellan uunissa ruuti syttyi ja hellanrenkaat lentelivät ympäri keittiötä. Lyijyn myrkyllisyyden vuoksi sen käytölle tuli 1900-luvun loppupuolella korvaavia materiaaleja,varsinkin vesilinnustuksessa. USA:ssa rautahaulit ovat olleet käytössä vesilintujahdissa jo pitkään viranomaisten tiukan valvonnan alla. Suomessa vuoden 1993 uusi metsästyslaki kielsi lyijyhaulien käytön vesilinnustuksessa vuonna 1996. Korvaavien haulien saanti takkuili ja niiden laatu oli paikoin kyseenalainen.Rautahaulien sopivuus omaan aseeseen aiheutti paljon kyselyjä ja monesti patruunoiden hinta kauhistutti. Sittemmin patruunoiden laatu on parantunut merkittävästi, mutta tehokas ampumaetäisyys kevythauleilla on jonkin verran pienempi kuin lyijyllä ja normaalisti on syytä käyttää yhtä numeroa suurempia hauleja. Tampereen haulitorni kuvattuna joskus 1900-luvun alussa. Korvaavia materiaaleja Korvaavien haulien ongelma on niiden lyijyä pienempi tiheys ja joissakin tapauksissa hauraus tai liiallinen kovuus. Teräs- tai oikeastaan rautahaulin tiheys on 7,86 g/ cm3,sinkki 7,2,tina 7,3,vismutti 9,6,molybdeeni 10,0 kun Vasemmalla lyijyhaulit ovat yleensä pyöreitä, sileitä ja samankokoisia. Volframiseosteet ovat joskus melko epätasaisia, kolmantena kuutiomaisia Dispersante hauleja, sitten kauniita vismutteja, viimeisenä B&P:n kaksoislataus. Erikokoisia hauleja, vasemmalta Ø 1,5 mm, 2,0 (Skeet), 2,4 (Trap), 3,3 mm rauta, 3,5 mm, 3,75 mm niklattu, 4,5 mm (BB), 5 mm, 6,2 mm, 9,0 mm. Metsästäjä 3 l 2013 l 11
• Haulien kokomerkinnät Lyijyhauli Hauli no Ø mm g / kpl 000 BUCK 9,14 4,515 00 BUCK 8,38 3,480 0 BUCK 8,13 3,178 1 BUCK 7,62 2,617 2 BUCK 6,86 1,909 3 BUCK 6,35 1,514 4 BUCK 6,1 1,342 BB 4,57 0,564 2 3,76 0,314 4 3,28 0,209 5 3,05 0,168 6 2,77 0,126 7.5 2,39 0,081 8 2,26 0,068 8.5 2,16 0,060 9 2,01 0,048 12 1,3 0,013 Ø in .36 .33 .32 .30 .27 .25 .24 .18 .148 .129 .120 .109 .094 .089 .085 .079 .05 kpl/oz. 6,2 8 9 11 15 19 21 50 90 135 170 225 350 410 470 585 2300 Rautahauli Hauli no F T BBB BB 1 2 3 4 5 6 7 Ø in 0,22 0,20 0,19 0,18 0,16 0,15 0,14 0,13 0,12 0,11 0,10 kpl/oz. 40 53 61 72 103 125 154 191 244 317 422 Ø mm 5,59 5,08 4,83 4,57 4,06 3,81 3,56 3,30 3,05 2,79 2,54 g / kpl 0,713 0,535 0,460 0,390 0,274 0,226 0,184 0,147 0,116 0,089 0,067 lyijy on 11,1.Puhtaan lyijyn tiheys on 11,35,mutta kovuutta ja valettavuutta parantavat lisäaineet, tina ja antimoni, pudottavat tiheyttä hieman. Mitä kevyempi materiaali, sitä nopeammin hauli pudottaa nopeuttaan. Vastaavasti kevyempiä hauleja sopii samanpainoiseen lataukseen enemmän tai nopeutta voidaan lisätä. Kevyet haulit saivat pian huonon maineen paljolti siksi, että ampujat unohtivat fysiikan lait ja patruunoista annetut ampumaohjeet. Pian tuli markkinoille volframin seoshaulit.Ensimmäisenä taisi olla Kentin Tungsten-Matrix, volframin ja muovin kombinaatio.Haulin tiheys ja kovuus olivat lyijyn luokkaa. Raskaammat volframi-rauta-nikkeliseokset tulivat perässä, jolloin hinta taas karkasi eteenpäin. Nykyään eräs liminkalainen yhtiö on saanut aikaan jonkin verran kotilatausta Suomeenkin. Firma tuo ja markkinoi kiinalaista UnA-haulia, jonka tiheys on huimat 18,5 g/cm3. Kovat ja painavat haulit vaativat erityiset haulikupit ja lataamiseen ei kannata ryhtyä kokeiluperiaat- Hauleja voidaan valmistaa myös pätkimällä rautalankaa. l Metsästäjä 3 l 2013 Tietoja patruunarasioista teella. Yhtiön lupaamat ampumaetäisyydet asettavat sekä ampujalle että aseelle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Yhtiön nettisivuilta saa hyvän peruskoulutuksen. Haulit riistaeläimen koon mukaan Muutama vuosi sitten Winchester toi markkinoille kuutiomaisilla teräshauleilla ladatun, Blind Side patruunaperheen.Suuren nopeuden lisäksi haulien muoto parantaisi patruunan tehoa vesilintuihin. Ihan uutuus kuutiohauli ei kuitenkaan ollut, sillä FN Legia Dispersante patruunoissa oli jo ajat sitten kuutiomaiset lyijyhaulit. Tarkoitus oli saada haulit leviämään nopeasti lähelle ammuttaessa. Aika selvää on se, että erikokoisille riistaeläimille tarvitaan tietyn kokoisia hauleja. Jos pyytä ammutaan 9 mm:n hauleilla, osuminen on lähes mahdotonta. Vastaavasti esimerkiksi skeet-haulit ilvesjahdissa ovat eläinrääkkäystä. Haulien koon määrittäminen ennen digitaalimittojen aikaa oli hankalaa. Niinpä hau- Hauleilla ladataan myös pienoiskiväärin ja pistoolin patruunoita. Haulikon patruunoiden hylsyssä olevat merkinnät eivät aina ole helposti ymmärrettäviä, ja ne kuluvat irrallaan olevista patruunoista pian epäselviksi. 12 lit luokiteltiin tietyn numerosarjan mukaan. Hyvin monissa maissa oli enemmän tai vähemmän toisistaan poikkeavia järjestelmiä. Suomessakin oli oma numerointijärjestelmä, mutta onneksi se vaihdettiin 1960-luvulla samaan, mitä USA:ssa käytetään. Jenkeissä käytetään paljon mm. peurajahdissa suuria Buckshot-hauleja, joille on oma koodijärjestelmä. Englannissa, Italiassa ja joissain muissa maissa käytetään edelleen paikallisia järjestelmiä, jotka poikkeavat hieman meillä käytössä olevista.Jos kaivelette netistä haulitietoja,kannattaa varautua lukuisiin virheisiin. Varsinkin jenkit eivät kovin hyvin osaa muuttaa tuumia milleiksi. Korvaavien haulien merkinnät taas saattavat poiketa totutuista, joten kannattaa olla tarkkana,mitä haulikon piippuun työntää. Vanha suomalainen numerointi no Ø mm 5 2,75 6 3,0 7 3,25 8 3,5 9 3,75 10 4,0 11 4,5 14 5,2 Eräs kummajainen amerikkalaisissa haulikon patruunarasioissa on termi ?Dram Eqvivalent?. Tämä historiallinen termi on jäänyt jostain lainopillisesta kömmähdyksestä käytettäväksi edelleen. Se juontaa vanhoihin mustaruutilatauksiin. Dram on vanha painoyksikkö,27,344 grainia,1,77 grammaa. Mustaruuti mitoitettiin dram-yksiköissä, ja merkintä yhdistää nykyisen latauksen muinaisiin. Esimerkiksi Dram 3 tarkoittaa 12 kaliiperissa 1200 fps nopeutta, mikä saatiin aikanaan kolmella dramilla eli 5,3 grammalla mustaa ruutia. Haulimäärä ilmoitetaan sikäläisissä rasioissa unsseina,oz = 28,35 grammaa.Niinpä 1 1/4 unssia on noin 35,4 grammaa ja 1 1/2 oz vastaavasti 42,5 g. Näitä ei pidä sekoittaa jalometalleissa käytettävään Troy unssiin, joka on 31,1 grammaa. Merkinnät rasioissa ja patruunoissa vaihtelevat merkittävästi. Patruunassa pitää olla kaliiperimerkintä. Haulien koon ja painon selvittäminen on monesti hankalampaa, mutta yleensä se selviää patruunarasiasta. Joskus haulikoko on merkitty lähes näkymättömästi rasian sulkevaan teippiin. Eräässä Federalin rasiassa taas on haulinumerot, alla haulin kuva luonnollisessa koossa,sen alla koko tuumissa ja alimpana millimetreissä. Joka tapauksessa huolellisuutta kannattaa käyttää ja säilyttää patruunat alkuperäisissä rasioissa. Erikoispatruunoita, merkinantopatruuna muovirouheella, kumihaulinen poliisipatruuna, koulutuspatruuna, jossa haulien seassa on valojuovakapseli, kumikuulalla ladattu ja haulityynyllä ladattu viranomaispatruuna.
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Mistä uutta elintilaa Suomen metsäpeuralle? Petokeskustelu on jatkunut vilkkaana eri tiedotusvälineissä, eikä loppua taida olla näkyvissä vielä pitkään aikaan. Taannoin oli susi-ilta myös televisiossa ja mikäli sen perusteella pitäisi jotain ennustaa, niin meillä on susikonflikti ja pysyy ? niin kaukana toisistaan olivat näkemykset eri taustaryhmien edustajilla. Kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden välinen kuilu ei tämän keskustelun perusteella ainakaan tippaakaan kaventunut. Yhdessä asiassa on mielestäni talven aikana ainakin edistytty: mikään taho enää kiistä sitä, että meillä petoeläinten salametsästys on ongelma, jolle täytyy kaikkien yhdessä yrittää tehdä jotain. Kun muutama vuosi sitten tällä palstalla otin kantaa asiaan, minun todettiin joissain nettikirjoituksissa kääntyneen metsästäjiä vastaan. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin lähtökohta, mikäli aidosti halutaan parannusta tilanteeseen. On kestämätöntä, mikäli pieni osa metsästäjistä katsoo oikeudekseen toimia laista piittaamatta ja mustamaalata koko metsästäjäkunnan mainetta. Näkyvissä on jo merkkejä siitä, että jotkin maanomistajat harkitsevat entistä tarkemmin vuokrasopimustensa jatkoa tässä tilanteessa. Vaikka olisimme yhtä mieltä siitä, että petopolitiikka maassamme on epäonnistunut, niin yhtä selvää pitäisi olla myös sen, että sitä ei ainakaan salametsästyksellä voida korjata. Oman lisänsä petosoppaan tuo myös suurpetojen ja metsäpeuran ongelmallinen suhde Kainuun ja Suomenselän alueilla. Todennäköisesti metsäpeuran suojelu oli tavalla tai toisella jonkinlaisena vaikuttimena myös Perhon laittomassa susijahdissa. Esimerkiksi Kainuun metsäpeuran tulevaisuus näyttää nykyisen politiikan seurauksena varsin huolestuttavalta. Kevättalven lentolaskennassa kannan suuruudeksi saatiin vajaat 800 eläintä, joten laskusuunta näyttäisi edelleen jatkuvan. Vasoista pääosa katoaa muutaman viikon kuluessa syntymästä ja vaatimet alkavat olla iältään vaiheessa, jolloin vasatuotto heikkenee entisestään lähivuosina. Myös Suomenselän kannan kehitys on pysähtynyt noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Kun asiaa tarkastellaan maatamme laajemmalla maantieteellisellä alueella, voi todeta, että juuri metsäpeura on laji, jonka kannan tilanteesta pitäisi huolestua nykyistä enemmän. Sen kohdalla ei voida tuudittautua naapuriapuun, vaan asia on hoidettava aivan omassa pesässä. Unohtaa ei voi myöskään sitä, mikä merkitys metsäpeuralla on myös alueiden luontomatkailun kannalta. Metsäpeuran hoitosuunnitelmassa v. 2007 esitettiin toimenpiteenä, että selvitetään uuden palautusistutuksen edellytykset. Metsäpeura on luontaisesti hyvin hidas levittäytyjä ja laajempi levinneisyys turvaisi lajin säilymistä selvästi paremmin. Suomella on erityinen vastuu metsäpeurakannan hoidon ja suojelun suhteen, koska sitä ei esiinny missään muualla kuin maassamme sekä Venäjän Karjalassa. Keskeisin ongelma tämän uuden palautusistutuksen suunnittelussa on se, minne uusi metsäpeurapopulaatio mahtuisi tulevaisuudessa. Kevään aikana riistakonsernin toimijat järjestivät kolme sidosryhmätilaisuutta, joissa keskusteltiin palautusistutusten yhteiskunnallisista vaikutuksista ja edellytyksistä. Joka tapauksessa ratkaisut hankkeen mahdollisesta toteutuksesta tehdään huolellisen suunnittelun perusteella, koska kyseessä on varsin mittava ja monenlaisia mielipiteitä herättävä hanke. Varsinainen suunnittelutyö käynnistellään vuoden 2013 aikana Metsähallituksen toimesta, ja siitä varmaan kuulemme lähivuosina vielä moneen eri otteeseen. Ilman paikallisten asukkaiden, maanomistajien ja metsien virkistyskäyttäjien hyväksyntää hanketta tuskin lähdetään toteuttamaan. Metsäpeura on kuitenkin niin arvokas perisuomalainen riistalaji, joten toivotaan hankkeelle suotuisia tuulia! Metsästäjä 3 l 2013 l 13
• i messutarjoukset k k o h S vain netistä ? retkitukku.fi! OSALLISTU jäTTIARVONTAAN ? VOITA cAN-Am möNkIjä hUIppUVARUSTeILLA OmAkSI! pALkINNON ARVO 8100 ? Osallistu arvontaan osoitteessa www.retkitukku.fi/arvonta Nopean tilaajan edut yli 250 ? ostoksesta! valitse yksi seuraavista lahjatuotteista. Tarjous voimassa 300 nopeimmalle. (ei koske Outlet- ja Garmin-tuotteita) Lahjakoodi: LAhjA1 premium veitsisetti Lahjakoodi: LAhjA2 Olight h15 otsavalo Lahjakoodi: LAhjA3 Leatherman FUSe monitoimityökalu arvo 99,60 ? arvo 49,90 ? arvo 59,00 ? Light Camo HD TM metsästyspuku MESSUTARJOUS 119 ? Kodiak Light Karibu MESSUTARJOUS MESSUTARJOUS metsästyskengät 89 ? ? norm. 129 ? norm. 179 ETUSI 60 ? softshell-takki 49 ? norm. 79 ? Softshell ETUSI 40 ? ETUSI 30 ? TILaUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE p. 040 828 1000 ark. 9-17 NOUTOPISTE ? MyyMäLä Kauppiaantie 30, Oulunsalo ark. 9-17. TERvETULOa!
• a Erä-lehden 2013 riistakameratestin voittaja ? Pointer Control PIENI KOKO ! ? SUOSITUIN TESTIN MENESTyjä UUTUUS! 99 ? SCOUT GUaRD 550M-8M lähettävä GPRS-kamera 159 ? POINTER CONTROL CX5 riistakamera GaRMIN aSTRO 320 + DC40 koiratutka + Koko Suomen maastokartta Ä 50 KPL ER RÄ 100 KPL E 179 ? POINTER CONTROL CX8 riistakamera ? norm. 249 ETUSI BURREL HD vIDEOLaSIT TA SHOKKIHIN 79 ? 595 ? ? norm. 759 ? norm. 129 70 ? KaMERaN OSTajaLLE aSENNUSPaLvELU 20 ? (norm. 35 ?) Sisältää edullisen liittymän, muistikortin, paristot ja ohjelmoinnin. Mullistava kamerauutuus kaudelle 2013! ava ETäOHjaTT UUTUUS! kuvat edullisesti puhelimeen tai sähköpostiin! 299 ? ainutlaatuinen kuvanlaatu Teräväpiirtovideo 720p HD Markkinoiden monipuolisin KaMERaN OSTajaLLE aSENNUSPaLvELU 20 ? Etäohjaus tekstiviestein (norm. 35 ?) Kysy lisää! Uway MB500 HD lähettävä riistakamera Valikot Erittäin tehokas inframustasalama ja -ledit (60 kpl). Huikea valoteho ja erinomainen kuvanlaatu Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös HD-videokuva Muuta asetuksia helpoilla tekstiviestikomennoilla. Lue tarkemmat ohjeet verkkokaupasta. LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen Kuvaa huipputarkkaa HD-videota pimeässä tai päivänvalossa Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 9,90 ? (asusteet ja kengät) Tarjoukset voimassa 30.6.2013 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää U250B riistakamera TA 149 ? SHOKKIHIN ? norm. 179 ETUSI 30 ? RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Seppo Ronkainen Klaus Ekman Suurpedon tappami ? kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole Suurpetokeskustelu on vellonut vilkkaana koko kevään. Susilupia ei ole saatu riittävästi tai niitä on myönnetty aivan liian hölläkätisesti, riippuen siitä keneltä kysytään. Suurpedot ovat metsästyslainsäädännössä aina rauhoitettuja riistaeläimiä ja niiden tappaminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja silloinkin vain, kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. S uurpedon tappaminen voidaan jakaa viiteen eri kategoriaan tilanteen erityispiirteet huomioiden. Ensimmäisessä tapauksessa on aina kyseessä akuutti hyökkäys, jossa suurpeto on hyökännyt esimerkiksi metsästyskoiran tai tuotantoeläimen kimppuun tai käynyt kiinni ihmiseen.Tällaisessa ns.hätävarjelutilanteessa jokainen asianosainen on oikeutettu tappamaan ko. suurpedon hyökkäyksen ollessa käynnissä. Tilanne tulee kuitenkin ilmoittaa poliisille, joka tutkii tarkemmin tapauksen olosuhteet. 16 l Metsästäjä 3 l 2013 Seuraava vaihe on välittömän vaaran aiheutuminen yleiselle turvallisuudelle tai eläinsuojeluperuste.Suurpeto käyttäytyy pelottomasti, uhkaavasti tai on esimerkiksi joutunut auton yliajamaksi. Tällainen tapaus tuo aina poliisin mukaan toimintaan ja poliisi voi poliisilain nojalla antaa tappomääräyksen tällaiselle suurpedolle.Yleensä käytännön toimijana näissä tapauksissa on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä SRVA-verkosto. Seuraavissa tapauksissa toimivalta tulee selkeästi Suomen riistakeskukselle.Metsästyslaki mahdollistaa suurpedon tappamisen poikkeusluvan nojalla. Säännöksissä on mahdollisuus hakea tappolupaa muun muassa sosiaalisiin syihin vedoten. Tänä keväänä maa- ja metsätalousministeriö antoi asetuksellaan viiden suden kiintiön tällaisten niin sanottujen pihasusien poistamiseen, susien, jotka aiheuttavat pelkoa, turvattomuutta tai muita varautumistoimenpiteitä. Näytön on näissä tapauksissa oltava kuitenkin riittävän kiistaton,jotta poikkeuslupa voidaan kohdistaa oikeaan suurpetoyksilöön. Erityisen merkittävien vahinkojen torjunta on suurpetojen tappolupien myöntämisen yksi vahvimmista perusteista. Erityisesti suden osalta on käytetty pääsääntöisesti vain tätä lupaperustetta,koska susikanta on voimakkaasti laskenut viimeisten vuosien aikana. Viimeisenä ja esimerkiksi ilveksen ja karhun osalta merkittävimpänä poikkeuslupaperusteena on kannanhoito. Kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntäminen edellyttää kuitenkin, että kanta on riittävän vahva, jotta sitä voidaan metsästyksellä hoitaa. Ilves- ja karhupoikkeusluvat perustuvat suurelta osin tähän kohtaan, eli kantaa voidaan säädellä, kun kanta on riittävän suuri. Sutta koskien näitä poikkeuslupia Syy Luonnehdinta Toimija Säädöspohja 1. Pakkotila/ Hätävarjelu Akuutti hyökkäys Hyökkäyksen kohteeksi joutunut, asianomistaja, kansalainen RL 4 luku 4 § ja 5 § 2. Välitön vaara turvallisuudelle ja terveydelle ja/tai eläinsuojelu Aggressiivinen, peloton vaarallinen (hyökkäyksen jälkitilanne) Vahingoittunut ja/tai vaarallinen suurpeto Välitön toimintatarve Poliisi /SRVA ML 41a:n 1 mom. 3 kohta PL 25 § ESL 14 § 3. Sosiaaliset syyt, yleisen edun kannalta pakottavat syyt (PIHASUDET) Aiheuttaa pelkoa, turvattomuutta ja varautumistoimenpiteitä Riistakeskuksen (RK) poikkeuslupa Metsästysoikeuden haltija ML 41a §:n 1 mom. 3 kohta 4. Vahingot Aiheuttaa erityisen merkittävää vahinkoa RK:n poikkeuslupa Metsästysoikeuden haltija ML 41 a §:n 1 mom. 2 kohta 5. Kannanhoito Kannan säätely, kun kanta riittävän suuri RK:n poikkeuslupa Metsästysoikeuden haltija ML 41 a §:n 3 mom.
• inen ei ole voitu myöntää moneen vuoteen ja kiistely susien määrästä on näiltä osiltaan turhaa, koska kannanhoidollisia poikkeuslupia ei voida myöntää susikannan ollessa liian pieni, ja ilman maa- ja metsätalousministeriön asetuksella Suomen riistakeskukselle annettua toimivaltuutta. Suurpetopolitiikkaa arvioidaan Edellä mainituissa tapauksissa suurpeto voidaan tappaa, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy. Suurpetopolitiikkamme on kuitenkin herättänyt kiivasta kritiikkiä niin puolesta kuin vastaan ja nykyisessä hallitusohjelmassakin asiaan otetaan kantaa.Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutille tehtäväksi tehdä maamme suurpetopolitiikasta, ulkopuolinen puolueeton arvio,jonka tulokset tulevat olemaan pohjana esimerkiksi vielä tänä vuonna käynnistettävälle sudenhoitosuunnitelman päivitystyölle. Samaan aikaan on Suomi hakeutunut yhteistyöhön Ruotsin kanssa erityisesti susiin liittyvissä kysymyksissä EU-komission suuntaan.Tuloksia näistä toimenpiteistä näemme varmasti jo lähitulevaisuudessa. Marja Lammi Tieto ja harkinta lupapäätöksissä Suomen riistakeskus myöntää hakemuksesta poikkeusluvat suurpetojen pyyntiin ottaen huomioon ministeriön asetuksillaan asettamat suurimmat sallitut saalismäärät. Akuutit tilanteet ovat poliisin harkinnassa eikä niissä tarvita metsästysoikeutta alueelle. R iistakeskuksen hoitama lupaprosessi on hitaampi hakemusten käsittelyssä tarvittavien lausuntopyyntöjen vuoksi. Poikkeusluvan hakijalla oltava lisäksi metsästysoikeus lupa-alueella. - Tutkimustieto riistakeskuksen lupapäätöksiä varten tulee pääosin Riista- ja lalatalouden tutkimuslaitokselta. Lisäksi pyydämme poikkeuslupa-asetuksen nojalla selvitykset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja poliisilta. Ja luonnollisesti myös hakija itse antaa tietoja asiasta,kertoo riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen. - Tietoa päätösten pohjaksi saadaan kyllä riittävästi. Lopputulos ei vain aina ole hakijan odotusten mukainen. Poikkeusluvan myöntäminen perustuu useimmiten todistettavasti aiheutuneeseen vahinkoon. Poronhoitoalueella suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet, mutta lajikohtaisia eroja on. Muualla Suomessa taloudelliset vahingot ovat yleisesti ottaen vähäisempiä. - Poronhoitoalueen ulkopuolella puhuttavat erityisesti koiravahingot. Metsästyksemme perustuu pitkälti koirien käyttöön ja koiria on vaikea suojata, sanoo Härkönen. Poikkeuslupaperuste voi olla myös yleisen turvallisuuden tai muun yleisen edun kannalta pakottava syy. Tässä otetaan huomioon, kuinka paljon alueella on kirjattu havaintoja tai ilmoitettu susien vierailuista asutuksen läheisyydessä. - Poikkeuslupahakemuksissa on yleensä kyse ?pihoissa liikkuvista susista? ja sitä kautta ihmisten pelosta ja huolesta, Härkönen kertoo. Päätöksissä on erotettava varsinaiset toistuvat pihakäynnit, jotka aiheuttavat pelkoa ja mahdollista vaaraa, suden normaalista elinalueellaan liikkumisesta asutussa ympäristössä. Sauli Härkönen Metsästäjä 3 l 2013 l 17
• Marja Lammi Seppo Ronkainen Susi vartioi reviiriään Susien lukumäärää tietyllä alueella säätelee susi itse, sillä se ei päästä reviirilleen kilpailevia yksilöitä. Hankalaksi susien laskemisen tekee sen tehokas lisääntyminen ja vaelteleva luonne. S usi on laumaeläin, joka tarvitsee elämiseensä oman reviirin. Kuten koirakin, susi puolustaa reviiriään ja pitää huolta siitä, että muut lajitoverit eivät asetu sinne. Vakiintuneella reviirialueella susien määrä ei tämän vuoksi hallitsemattomasti voi kasvaa. 18 l Metsästäjä 3 l 2013 Myös yksin elävillä susilla on reviiri, jota se merkkaa virtsaten koirien tapaan. Yksinäisen suden reviirillä on kuitenkin aina tilaa vastakkaisen sukupuolen edustajalle. Kun pari on löytänyt toisensa, sudet merkitsevät reviiriä yhdessä, jotta naapurit tietävät, että alue on vallattu. Tutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo,että susien reviirin koko vaihtelee suuresti, 600 ? 2000 neliökilometriin. Tiedot susien reviireistä ja liikkumisesta perustuvat GPS-paikannukseen. Maailmalle alle yksivuotiaana Suden niin sanotussa perhelaumassa voi olla yksilöitä kolmessa sukupolvessa. Alfapari on pysyvä, Suomessa tutkijoiden seurannassa on ollut pariskuntia yhtäjaksoisesti 7-8 vuo- Reviiri elättää vain tietyn määrän susia. Alku- ja keskitalvella suurin osa alle 1-vuotiaista susista jättää kotilauman ja ryhtyy etsimään omaa reviiriä.
• Ikä tuo viisautta Ikä tuo viisautta susienkin maailmassa. Tutkijat ovat huomanneet, että kovin nuorena lähtevät sudet kuljeskelevat pitempään hakemassa reviiriään. Sensijaan ne, jotka lähtevät vasta kaksivuotiaina, tekevät tehokkaan vaellusmatkan ja löytävät reviirinsä yleensä lähempää. Vanhemmat sudet välttelevät isompia teitä, mutta osaavat hyödyntää metsäautoteitä. Nuoret sudet taas voivat kulkea tuhansia kilometrejä kaikkine mutkineen ja menevät mistä sattuu,eivätkä ne osaa varoa myöskään ihmisten pihoja. Yhteistä niin reviireillään elävillä kuin vaeltavillakin susilla on, että ne kulkevat öisin ja lepäävät päivisin. Lepopaikan susi valitsee mielellään vähän korkeammalta maastosta, johon se kevyttä koiranunta nukkuessaan pystyy haistamaan ympäristön tapahtumat. Ihmisen hajua susi luonnostaan pakenee. Vaellusmatkat eivät ole vain urosten puuhaa, vaan myös susinaaraat kulkevat. On myös nähty yhdessä vaeltava pari, kun pantasusi on saanut matkaltaan kumppanin. Lauma liikkuu hajallaan den ajan. Susi elää noin 15-vuotiaaksi, mutta tiedetään parikymppisiäkin yksilöitä. Jälkeläisiä sudet saavat hieman yli kymmenvuotiaiksi. Susi lisääntyy tehokkaasti vuosittain. Ensimmäisissä pentueissa on yleensä 3-4 pentua ja myöhemmissä 4-6 pentua. Suurimmassa pentueessa on ollut syystalvella 10 pentua. Alue täyttyykin nopeasti. Tavallisimmillaan uudessa laumassa on 5-6 sutta, koska parin lisäksi mukana kulkee 3-4 keväistä pentua. Reviiri elättää vain tietyn määrän susia. Alku- ja keskitalvella suurin osa alle 1-vuotiaista susista jättää kotilauman ja ryhtyy etsimään omaa reviiriä. Samalla se hakee kumppania. Vaikka uusi pariskunta voi muodostua mihin vuodenaikaan tahansa, suurin osa parinmuodostuksesta tapahtuu vilkkaan kulkemisen aikana. den määrää keräämällä ulostenäytteet tietyltä alueelta. Geneettisen analyysin perusteella voidaan selvittää,onko uusia pentuja syntynyt. Ruotsissa tämän mahdollistaa täydellinen geenikartta,sillä Ruotsin sudet ovat saaneet alkunsa kolmesta yksilöstä. Meillä tällaista tietoa ei ole ja susia tulee myös Venäjän puolelta. Niinpä on tyydytty selvittämään yksilöiden määrää lumijäljiltä, mistä seuraa aina toisistaan poikkeavia käsityksiä, Kojola sanoo. Kun suden reviirin koko on suuri, asutummilla alueilla se väistämättä tulee havaituksi. Voisiko älykästä sutta opettaa karttamaan pihalle tulemista? - Susi on hankala opetettava,koska se ei pyri miellyttämään ihmistä toisin kuin koira.Koiran lauma on ihminen, sudella on oma laumansa. Sudelle täytyisi koitua kauhukokemus ja tunne vaarasta. Valot ja kovat äänet voivat auttaa jonkin aikaa, mutta susi myös tottuu nopeasti häiriötekijöihin. - Olen nähnyt sudenjälkiä Saksassa keskellä hiilikenttiä, joissa sudet eivät välittäneet mitään ohitse kolisevista hiilivaunuista,tutkija kertoo. Marja Lammi Runsaasta pentutuotannosta ja pitkistä vaellusmatkoista johtuen sudet leviävät nopeasti uusille seuduille. Sudet eivät myöskään pysyttele tiiviisti yhdessä vaan laumat ovat hajallaan. Kun sudet ovat jopa päiviä erillään,jäljet kertautuvat helposti laskennoissa ja tämä tekee vaikeaksi ilmoittaa susien määrä tietyllä alueella. - Olennaista on, että voidaan seurata susia pannoituksilla ja pitkin talvea tehdään tehokasta lumijälkilaskentaa. Tämän lisäksi olisi hyvä saada selville genetiikkaa eli keiden jälkeläisiä sudet ovat. Kun pentueessa on keskimäärin neljä pentua, voitaisiin laskuopilla selvittää todennäköinen susien määrä. - Ruotsissa seurataan vuosittaista pentuei- Nuoret sudet taas voivat kulkea tuhansia kilometrejä kaikkine mutkineen ja menevät mistä sattuu, eivätkä ne osaa varoa myöskään ihmisten pihoja. Tutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsästäjä 3 l 2013 l 19
• Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm l Grafiikka: Jaakko Muilu Eri suurpeto ? samat ongelmat Maailman petokonfliktien tutkijat kokoontuivat Coloradoon. Nopeasti selvisi, että asenteet ja riitely muistuttavat toisiaan oli kyse mistä maasta tai pedosta hyvänsä. Suomen tilanne alkoi kuulostaa helpolta, kun tiikeritutkija luetteli pedon tappamia ihmisiä. 20 l Metsästäjä 3 l 2013
• I hmiset arvostavat elämäänsä enemmän kuin suojelua, kenialainen leijonatutkija Leela Hazzah sanoo. Se ei ole vitsi. Maasaiheimon mailla petoja tutkiva nuori nainen kertoo, että asenteet muuttuivat eteläisen Olgululuin alueella kielteisiksi, kun 16 ihmistä kuoli leijonan hampaisiin 2012.Kuulostaa loogiselta. Samalta tuntuu Nepalissa. Tutkija Neil Carter toteaa, että tiikerien hyökkäykset ihmisten kimppuun vaikeuttavat suojelua. Vaikka ihmisiä kuolee,suurin osa (70 prosenttia) hyväksyy silti tiikerin läsnäolon kotinsa lähellä. Ne ihmiset, joiden läheistä kohtaan on hyökätty,vastustavat tiikereitä,Carter sanoo.Tulee mieleen, onko Suomen suurpetokonflikti sittenkään niin vakava, miltä välillä tuntuu. Matthew Bowes susitutkimus Kanada Stephaney Cox puumatutkija Alaska Kim Jochum tiikeritutkimus Venäjä/Siperia Alejandra Olivera Mendez jaguaaritutkimus Meksiko Olemme Yhdysvaltain Coloradossa, kuuluisien Kalliovuorten katveessa, jonne on kerääntynyt parisensataa tutkijaa eri puolilta maailmaa. Tutkijat ovat perehtyneet erityisesti luonnon ja ihmisen väliseen suhteeseen. Tällaista tieteellistä tutkimusta kutsutaan yhteisnimellä Human Dimensions, ja suurpetokonfliktien tutkimus on useimpien paikalla olijoiden leipälaji. ?Ei meidän takapihalle? Hyvin pian tutkimustulokset alkavat kuulostaa tutuilta. Maat ja pedot vain vaihtuvat. Varsinkin asennetutkimusten tulokset täsmäävät toisiinsa. Amerikkalaisen tutkijan Stephaney Coxin mukaan puuma hyväksytään Yhdysvalloissa,kunhan se ei tule ihmisten takapihoille. Alejandra Olivera Mendez sanoo täs- Maria Johansson tutkimus suurpetopelosta Ruotsi Jasna Mulej Tlhaolang susitutkimus Slovenia Kubo Takahiro mustakarhututkija Japani Leela Hazzah leijonatutkimus Kenia mälleen samaa meksikolaisista ja jaguaarista. Samoin ajatellaan Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Oli pedosta sitten vaaraa ihmiselle tai kotieläimillä,se saa olla olemassa, ?mutta ei meidän takapihalla?. Myös pelko on ihmisille yhteinen ominaisuus.Esimerkiksi Amerikan mantereiden asukkaat suhtautuvat kissapetoihin kuten pohjoismaalaiset meikäläisiin suurpetoihin.Jaguaaria pelkää 31 prosenttia meksikolaisista.Suomalaisista 34 prosenttia pelkää karhua ja 32 prosenttia sutta Suurpedot.fi-sivuston vuonna 2009 teettämän galluptutkimuksen mukaan. Pelkoa ja vihaa Pelkoa on toki monenlaista. Ruotsalaistutkija Maria Johansson sanoo selvittäneensä ihmisten petopelkoa paitsi kyselytutkimuksella myös laboratoriokokein. Hänen mukaansa ruotsalaisista 44 prosenttia pelkää karhua, jos kohtaa otuksen luonnossa. Suden kohtaaminen pelottaa 25 prosenttia ruotsalaisista. Nämäkään luvut eivät kauaksi heitä muiden maiden petopeloista. Hallinnon on otettava ihmisten pelko tosissaan, Johansson sanoo. Tutkijat eivät silti pidä huonona asiana sitä, että osa ihmisistä pelkää. Wageningenin yliopiston tutkijan Maarten Jacobsin mukaan pelko suojaa ihmistä. ?Kun ihminen kohtaa harmaakarhun, hänen reaktiolleen, jähmettymiselle, on siis perusteensa, Jacobs kertoo. Myös petoviha tai petojen vastustus tuntuu juontuvan samoista syistä: peto on uhannut ihmistä tai ihmisen omaisuutta. Meksikossa kotieläimiä tappaa yleisimmin ? jos teurastajaa ei lasketa ? sairaus.Pedot ovat viidenneksi yleisin kuolinsyy: 13 prosenttia kotieläinten kuolemista on petojen aiheuttamia. Jaguaarin kynsiin kuolee kolmisen prosenttia Meksikon eläimistä. Peto on paikoin erityisen vihattu, koska sen ruokalistalle kuuluvat koirat. Samasta syystä susi nostaa tunteet pintaan rapakon takana, Suomessa. Coloradon seminaarissa yksi kuuma aihe on salametsästys. Kaikkialla missä on suurpetoja,tuntuu myös tulevan ilmi niiden laittomia tappoja.Maasaiheimon alueella Keniassa salapyyntiä on vähennetty vartijoiden avulla: he ovat heimolaisia,jotka osallistuvat valvontaan. Tutkija Leela Hazzahin mukaan alueella tapettiin ennen noin 20 leijonaa vuosittain, mutta paikallisten heimolaisten alettua valvoa metsästystä leijonia on tapettu alle viisi vuosittain. Susi kiinnostaa eniten Evi Paemelaere, jaguaaritutkimus Guyana Coloradon konferenssiyleisöstä on helposti pääteltävissä,mikä suurpeto kiinnostaa eniten. Sen jälkeen kun on puhuttu ihmisiä tappaneista kissapedoista ja karhuista, yhdessä salissa on alkamassa kuuden luennon sarja susikonMetsästäjä 3 l 2013 l 21
• flikteista: yleisömäärä kaksinkertaistuu. Susi on täälläkin päätähti. Amerikkalaiset aloittavat luentosarjan. Täällä yhteiskunnallinen suurpetotutkimus näyttää keskittyvän paljolti siihen, mikä on ihmisten sietokyky, toleranssi, ja miten sitä voisi parantaa. Ohion yliopiston tutkija Jeremy Bruskotter on tutkinut mahdollisuutta parantaa ihmisten sudensietokykyä.Hän näyttää paikallislehden otsikkoa,jossa lukee suurin kirjaimin ?Susisota julistettu? ja toteaa, ettei tehtävä ole helppo. Ihmisillä ei yleensä ole kielteinen asenne eläintä kohtaan vaan ihmisiä ja hallintoa kohtaan, sanoo puolestaan Christine Browne-Nonez Wisconsinin yliopistosta. Yleisö nyökyttelee: niin meilläkin, niin meilläkin. Suurpetokonfliktissa puhutaankin sosiaalisesta konfliktista eli Valistusta. Kansallispuistonvartija Drew Strickert kertoo lapsille Estates Parkissa, miltä muun muassa petojen ihmisten välisestä riitelystä eikä ih- turkit ja kallot näyttävät. misen ja eläimen välisestä kähinästä. Toisaalta niin Yhdysvalloissa kuin jätteiden huolellinen poisto taajamista on huomattu hySuomessakin ihmiset voivat olla myös suoraan vihaisia väksi keinoksi kaikkialla. suurpedolle eivätkä vain esimerkiksi ihmisille,jotka puoStacy Lischka kertoo,kuinka Coloradossa kampanjoilustavat petoja tai tekevät petoihin liittyviä päätöksiä. daan näkyvästi, jotta ihmiset ymmärtäisivät roskapusBrowne-Nonezin mukaan monet pelkäävät koiriensa puolesta eivätkä uskalla ottaa jälkikasvua mukaan luonsien houkuttelevan paikalle mustakarhuja. Tämä ei ole toon. Silloin ollaan vihaisia suoraan sudelle. helppoa, sillä mustakarhuille kelpaa grilliritiläkin nuolKoiravahingot nostattavat tunteita myös Kanadassa: tavaksi, ja niitähän amerikkalaisten takapihoilla riittää. Yksi yleismaallinen tapa petokonfliktin ehkäisyyn on tutkija Matthew Bowes sanoo, että vapaana juoksevat riihikuiva: maksetaan ihmisille petojen aiheuttamista koirat, jotka susi kokee helppona suupalana, ovat ongelvahingoista tai pelkästään siitä, että he pitävät eläimiä mallisia. petoalueilla. Raha ratkaisee konflikteja Alistair Bathin mukaan esimerkiksi Keski-Italiassa keskustellaan nyt siitä,pitäisikö eläintenomistajille makKaikki tutkijoiden tekemä työ ei kuitenkaan liity ihmis- Kyltti muistuttaa amerikkasaa pelkästään karhualueella asumisesta. Italialaisten ten asenteisiin tai pelkoihin.Eri puolilla maailmaa on yri- laisia siitä, että liian täysi mielipiteet ruokinnasta tuntuvat poikkeavan suomalaitetty keksiä suoria keinoja ehkäistä suurpetokonflikteja: roskis houkuttelee karhuja. sista. Ongelmana ovat kylältä kanoja vohkivat karhut.Ihmiset ovat sitä mieltä,että kansallispuiston pitäisi ruokkia karhuja, etteivät ne hakisi kanoja, Bath sanoo. Suomalaiset kokevat karhujen ruokinnan usein uhkaksi. Kojootti pakoon huutamalla Mikko Rautiainen Kaikki ei silti ole yhteistä.Kun kojootin karkotukseen perehtyneet tutkijat esittelevät omaa karkotusohjelmaansa, ihmiset miettivät, jääkö jokin keino puuttumaan. Denverin liepeillä ihmisiä neuvotaan karkottamaan pihalle tulevia petoja huutamalla, käsiä heiluttamalla, kattiloita kilistelemällä, paukkupanoksilla ja tavaroita heittämällä. Jostain syystä kolmivuotinen kojoottiohjelma ei ole vähentänyt petojen pihavierailuja. Lieneekö syynä se,ettei valikoimassa ollut lopullista karkotuskeinoa? Tutkija Ray Darville muistuttaa, että ainakin amerikkalaisten maanomistajien mielestä paras tapa petojen karkotukseen olisi ruutiase. 22 l Metsästäjä 3 l 2013
• © Mikael Wikström www.asejaera.fi TURKU Puh. (02) 239 0930 KEMIÖ Puh. (02) 423 804 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Puunuoli ECC kenttäkärjellä 45#10 kpl Merkel Helix 75 ? 2999 ? Hatsan 125 5,5 mm Asekaappi SP 88 43 ? 249 ? SP 75 680 ? 550 ? SP 88 Helikon paidat HINNAT ALK. Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla www.midway.fi ? 09 5122 933 Puhelinpalvelu arkisin 12-17 Hogue tukki Mauser 98:iin TUOTENRO 480661 180? Choate jatkolipas Mossberg 835:een TUOTENRO 612724 90? Williams valokuitutähtäimet haulikon kiskoon TUOTENRO 671251 60? Cutting Edge ESP Raptor 458 300gr Solid/HP/Tipped luoti 18kpl TUOTENRO 315423 75? Kick?s High Flyer supistaja Benelli Crio 12 kal TUOTENRO 739658 100? Leatherwood Scout 2-7x32 kiikari 30 cm silmänetäisyys TUOTENRO 761874 240?
• Ilpo Kojola ja Samuli Heikkinen, RKTL Itä-Suomen uroskarhut talvehtivat Venäjällä Ilpo Kojola Poromies Hannu Magga mittaa Venäjältä tulleen uroskarhun jälkiä. Keskisessä Suomessa olemme havainneet Naaraskarhujen elinpiirit ovat Itä-SuoSuurin osa Itä-Suomen uroskarhun voivan liikkua vuoden mittaan messa pikku postimerkkejä uroskarhujen uroskarhuista viettää myös tällaisella poikkeuksellisen laajalla alu- liikkuma-alueisiin verrattuna. Vain aivan rajan talvensa Venäjän puolella. eella, joten pelkästään itä/länsi -suuntaiset pinnassa elävät naaraat viettävät talvensa VeSiirtyminen itärajan vuodenaikaisliikunnot eivät ole syynä suo- näjän puolella. taakse tapahtuu usein jo malaisten uroskarhujen harvinaisen suuriin Paluu Lappiin jo aikaisin keväällä liikkuma-alueisiin. syyskesällä, minkä takia Venäjällä talvehtineet karhut saapuvat Itä-Laphuomattava osa uroksista on Mikä syynä siirtymiseen? esimerkiksi UK?puistoon usein jo maalisSuomessa tapahtuvan pyynnin Valtakunnanrajan itäpuolelle siirtyvät uros- piin, kuun puolella, viimeistään huhtikuun alkupäiulottumattomissa. karhut ovat eläneet pidempään kuin Suomen vinä. Myöhäisestä kevääntulosta huolimatta 24 l Metsästäjä 3 l 2013 puolelle jäävät. Tässä ei sinänsä ole mitään yllättävää, koska karhunpyynti on Suomen rajan läheisillä alueilla Venäjän puolella erittäin vähäistä.Kokonaisuudessaankin Venäjän Karjalan karhukannasta metsästetään vuosittain vain 4-5 prosenttia. Mutta mikä on perimmäinen syy rajan taakse siirtymiseen? Äkkipäätä tulee mieleen, että karhujen livahtaminen itärajan taakse ennen jahtikauden alkua on yksinkertaisesti vain seuraus karhun älykkyydestä ja oppimiskyvystä. Näillä tekijöillä on varmasti vaikutuksensa, mutta kysymys voi osittain olla myös jahdin valikoivuudesta: karhut, joiden traditiona on siirtyä Venäjän puolelle, tulevat harvoin kaadetuiksi. Kesäajan karhukannassa on ajan oloon yhä suurempi osuus uroksia, joilla on tapana olla jo metsästyskauden alussa Venäjän puolella. karhunjälkiä löytyi jo huhtikuun alussa myös kuluneena keväänä,kertoo useiden vuosikym50 91 Naaraiden osuus (%) M etsästys Venäjän puolella on vähäistä, ja rajan taakse siirtyjät elävät pidempään kuin Suomen puolella liikuskelevat urokset. Tilanne saattaa ajan myötä voimistaa eroa,joka on talvisen ja kesäisen karhukannan välillä Itä-Suomessa. Muutamat uroskarhut ovat siirtyneet Venäjän Karjalan metsiin talvehtimaan PohjoisSavosta saakka. Matkaa kesäiseltä liikkumaalueelta valtakunnanrajalle voi kertyä 100 km. Siirtyminen kaukaa sisämaasta Venäjän puolelle kasvattaa uroskarhujen vuotuisia elinpiirejä. Suurimpien elinpiirien pinta-ala on ollut yli 6 000 km2. Tämänsuuruiset elinpiirit ovat poikkeuksellisen suuria havumetsäalueen aikuisille uroskarhuille. On muistettava, että aineistomme edustaa suhteellisen tiheän karhukannan aluetta, missä elinpiirit ovat keskimäärin pienempiä kuin harvan kannan oloissa. 40 76 32 59 38 30 43 20 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosi Naaraiden osuus Pohjois-Karjalan karhusaaliissa. Pylväiden yläpuolella kaadettujen karhujen lukumäärä.
• Itäsuomalaisten karhujen GPS -paikannuksia (vasemmalla) ja elinpiirejä (oikealla; urokset vihreällä, naaraat vaaleanpunaisella). menten ajan karhujen saapumiset kirjannut poromies Hannu Magga.Liikkeellä ovat ensimmäisenä aikuiset uroskarhut. Varhainen lähtö itärajan takana sijaitsevista pesistä on piirre,jonka syitä ei tunneta.Ilmiö on joka tapauksessa sangen mielenkiintoinen, sillä Lapin karhujen voisi odottaa viipyvän pesällään pidempään kuin etelässä. Venäjällä painavampi karhusaalis Vaikka esimerkiksi Pohjois-Karjala on jo pit9000 22 uroskarhua että naaraiden osuus Pohjois-Karjalan karhusaaliissa on yhteydessä metsästyspaineeseen. Tavanomainen naarasosuus PohjoisKarjalan saaliissa on 30-40 %, mutta vuonna 2011, jolloin kaatomäärä oli ennätysmäisen suuri (91 karhua), myös naaraiden osuus saaliissa oli poikkeuksellisen korkea. Kiitokset! Lämmin kiitos karhujen pannoittajille ja pannoituksissa avustaneille. Työ on tuonut tärkeää lisätietoa karhukannan hoidon perustaksi. 7000 50 6000 50 Naaraat Urokset 5000 40 3000 2000 1000 0 40 30 30 20 20 10 4000 Yksilömäärä Vuotuisen elinpiirin pinta-ala (km2) 8000 kään ollut vahvan ja vakiintuneen karhukannan aluetta, saaliiksi saadaan enimmäkseen nuoria karhuja.Venäjän Karjalasta ei ole vertailuaineistoksi saaliskarhujen ikätietoja, mutta siellä kaadetut karhut ovat keskimäärin selvästi painavampia kuin Pohjois-Karjalassa saaliiksi saadut karhut. Painotiedot viittaavat siihen,että aikuisten karhujen osuus on Venäjän Karjalan karhusaaliissa suurempi kuin itärajan tällä puolella. Yksi todennäköiseltä tuntuva selitys eroon on se, että aikuisten urosten osuus karhukannassa vähenee Itä-Suomessa ennen karhunmetsästyksen alkua. Edellä mainittua selitystä tukee myös se, 10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Elinpiiristä Venäjän puolella (%) Jos uroskarhun vuotuisesta elinpiiristä on suurin osa Venäjän puolella, on elinpiiri keskimääräistä pienempi. Kuvassa sellaiset Suomessa pannalla varustetut > 4-vuotiaat uroskarhut, jotka talvehtivat Venäjän puolella. 0 0 0 5 10 15 20 0 5 10 15 20 Ikä (vuosia) Ikä (vuosia) Pohjois-Karjalassa kaadettujen karhujen ikäjakaum Metsästäjä 3 l 2013 l 25
• Huippusuosittu JahtiJakt Forest -eräpuku Suosittu JahtiJakt Forest on huippulaadukas asu erittäin monipuoliseen käyttöön esim. kalastukseen, retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen. Kestävä TeflonWax-käsitelty materiaali hylkii vettä ja likaa. Mallit miehille, naisille ja lapsille. Forest: Vihreä, Camo, Reed Camo Forest Lady: Vihreä Forest Jr: Camo KAIKKI VÄRIT NYT VAIN 79 90 TILAA HETI! Suomen suosituimmat jahtikengät Entistäkin parempi etäohjattava GSM-riistakamera! JahtiJakt Premium -kengät jahtiin ja muuhun maastokäyttöön. AIR-TEX2-kalvo takaa loistavan vedenpitävyyden. Laadukas pohjarakenne on hyvä kävellä. Black-malli sopii hyvin myös ammattikäyttöön. Uusi etäohjattava Uovision UM565 SMS entistäkin paremmalla kuvanlaadulla. Voit ?pyytää? kameralta kuvan tarkastaaksesi tilanteen kuvauspaikalla tai vaihtaa kameran asetuksia etänä. Laite tarjoaa korkeatasoiset riistakameratoiminnot (8 MP). Kuvien mukana saat tiedon lämpötilasta ja akun varauksesta. Takuu 1v. 129 90 S M S Kuvaa videota aurinkolaseilla Tallenna kalareissut ja muut elämykset ilman häiritsevää kameraa. North Ice -videoaurinkolaseissa on videokamera, joka kuvaa korkealaatuista DVD-luokan videokuvaa. Lasien sisäiseen muistiin tallentuva video puretaan USB-kaapelin kautta mille tahansa tietokoneelle ja videoita voidaan katsoa tavallisilla video-ohjelmilla. Paketti sisältää lasit (polaroidut, keltaiset ja kirkkaat linssit), usb-kaapelin ja säilytyskotelon. Takuu 1 vuosi. NETISTÄ www.eratukku.fi NYT VAIN 339 00 NYT VAIN 99 90 (12990) UOV ISIO N 08.1 6. 201 2 29 0 08° C 0 4 6° F Kaikki hinnat voimassa 17.5. - 2.6.2013 PUHELIMELLA p. 020 747 7000* 08:0 5:30 (ma-pe 9-17) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Varusteet mukaville kalareissuille JahtiJakt Hossa -kalastuspuku on kevyt ja toimiva asu monipuoliseen kalastusharrastukseen. Puvun materiaalit on valittu ja testattu huolella. JAHTIJAKT HOSSA Kevyt pieneen tilaan pakattava 2,5kerrosrakenne Toimiva leikkaus antaa hyvän liikkuvuuden SUOJA SÄÄTÄ VASTAAN Puvussa on täysin tuulenja vedenpitävä sekä hyvin hengittävä AIR-TEX-kalvo. Kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, mikä tekee puvusta kevyen ja kestävän. Myös tuulen- ja vedenpitävä huppu sekä neopreenirannekkeet. Vetoketjulliset kainaloventilaatiot verkkosuojalla Runsaasti taskuja (10 kpl). Isot ylätaskut esim. vieherasioille Vapapidike vieheenvaihtoa varten Takin helmassa kuminauha ja erillinen kiristysmahdollisuus JahtiJakt-kalastusliivi vettähylkivää materiaalia. 13 taskua, mm. selkätasku, viehelaatikkotaskut sekä ripustusmahdollisuus haaville. 29 90 Erikoisliivi perhokalastajalle. Runsaasti taskuja, kiinnityspisteet etu- ja niskaosassa, vapapidike vieheenvaihtoa varten. EVA-foam perhojen kuivatusta varten. 69 90 Hihan- ja lahkeensuissa tarrakiristys, vyötäröllä vyölenkit NYT VAIN 149 90 Highland-kumisaappaiden kerrosrakenteinen pohja on hyvä kävellä. Pakkaskestävyys -20 °C testattu kylmärasitustestissä. 49 90 Huippusetti perhokalastajalle Angler Knockout on sekä aloittelijalle että kokeneemmalle perhostelijalle suunniteltu perhokalastussetti, joka on koottu erittäin korkealaatuisista komponenteista. Setin edullinen hinta tarjoaa houkuttelevan hinta-laatusuhteen. 179 00 Tule testaamaan ? tätä kehuvat jopa ammattilaiset! ? Laajakehäpuolainen Angler-kela on valmistettu koneistamalla lentokonealumiinista ? 5-luokan kelluva kaksivärinen Anglerin WF-perhosiima ? Super A -luokiteltu korkkikahva ? 9-jalkaisessa vavassa on progressiivinen toiminta ? 4-osainen 5/6 -luokkainen vapa voimakkaalla IM10 -hiilikuituaihiolla ? Pacific Bayn kovakromatut Snake-renkaat ja kelakiinnike ? Laadukas kuljetuspussi Lake Cast -avokelasetti mökkija harrastekalastukseen. Kätevä ja tarkka digivaaka punnitsee tarkasti jopa 25-kiloiset vonkaleet. 1990 1200 Welmu-, Vuolle-, Wippex-, Kiuru-, Mahti- ja Jenka -vieheet. MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA (1790) Alkaen 2 50 (Alk. 490)
• Marja Lammi Metsästysmuseo on eräkulttuurin tietokeskus Metsästysmuseossa selviää, millaisilla välineillä esiisämme metsästivät ja kuka toi hirvijahtiimme punaisen lakin. J o sata vuotta sitten metsästäjillä heräsi ajatus,että Suomeen tarvitaan paikka,johon voitaisiin tallettaa maamme metsästystietoa ja -perinnettä. Esineistöä ja täytettyjä eläimiä kerättiin jo ennen sotia, mutta museotoiminta alkoi varsinaisesti vuonna 1972, kun Porvoossa avattiin Suomen Metsästys- ja riistanhoitomuseo. Museotoimintaa kehittämään perustettiin vuonna 1980 Suomen metsästysmuseoyhdistys ry. - Jaktmuseiföreningen i Finland rf. Yhdistyksen toiminnan tuloksena museon päärahoitus saatiin vuodesta 1988 alkaen maa- ja metsätalousministeriöltä, joka osoitti osan metsästäjiltä kerättävistä riistanhoitomaksuista metsästysmuseotoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toinen tärkeä ammatillisesti hoidettavan Metsästysmuseon rahoittaja. Riihimäelle vuonna 1990 muuttanutta Suomen Metsästysmuseota voidaan siis täydestä syystä kutsua metsästäjien omaksi museoksi. Metsästyskortilla pääsee museoon ilmaiseksi. Metsästysmuseo on myös puolueeton tiedonvälittäjä metsästäjien ja ei metsästävien kansalaisten välillä. Museon kirjastossa kirjastonhoitaja Taru Liukkonen, museonjohtaja Anne UotilaLaine, intendentti Jukka Peltonen ja amanuenssi Pekka Allonen. Esineet saadaan lahjoituksina Mielenkiintoisen katseltavan ja kuunneltavan parissa vierähtää helposti tunteja. Täytetyt kotimaiset riistaeläimet kiinnostavat kaikenikäisiä,.Eksotiikkaa tuo jännittävä ulkomainen trofeekokoelma 62 maassa metsästäneeltä Jaakko Ojanperältä. Jaakko Ojanperän salissa pääsee vertailemaan omaa kokoaan vaikkapa leijonaan tai antilooppiin. Ojanperän kokoelmista kootaan ensi syksynä uusi näyttely, jossa trofeekokoelmaan liitetään tarinoita, valokuvia ja kaitafilmejä. Metsästysmuseo on puolueeton tiedonvälittäjä metsästäjien ja ei metsästävien kansalaisten välillä. 28 l Metsästäjä 3 l 2013 Metsästysmuseon esineet on saatu lahjoituksina metsästäjiltä ja perikunnilta. Vanhimmat esineet, kuten ruutisarvi, ovat 1600-luvulta. Kirjastossa vanhin painotuote on 1500-luvulta peräisin oleva latinankielinen, majavaa käsittelevä sivu. Valokuvia on kokoelmissa 106 000 kappaletta. Museoon saapui edellisvuonna 255 ja viime vuonna peräti 440 esinettä,jotka jokainen kirjataan ja luetteloidaan seitsemän museon yhteiseen Kantapuu-kokoelmatietokantaan,joka on selattavissa internetissä. Esineitä on luetteloitu nyt noin 20 000 kappaletta. - Pyrimme siirtämään digitaaliseen arkistoon myös kuvat kaikista esineistä,koska haluamme satsata saavutettavuuteen ja asiakaspalveluun,sanoo museonjohtaja Anne Uotila-Laine. Arkiset esineet tärkeitä Museo kertoo suomalaisen metsästyksen tarinan kivikaudelta nykypäivään. Näyttely esittelee erätaitoja ja ?varusteita, riistanhoitoa, erätaidetta sekä Suomessa käytettyjä metsästysaseita. Kokoelmissa näkyy metsästyksen ja metsästyskulttuurin muuttuminen vuosisatojen ja vuosikymmenien kuluessa. Esille tulevat välineistön teknistyminen ja hirvijahdin merkityksen kasvu 1950-60 ?luvuilla. Suuria muutoksia ovat aiheuttaneet myös vierasperäiset lajit, kuten valkohäntäpeura, fasaani ja piisami. Museosta ajatellaan usein, että kaikki näytteillä oleva on ikivanhaa ja harvinaista. Osittain se sitä onkin, mutta museo tallettaa perinnettä jatkuvasti.Siinä aivan tavalliset asiat ja esineet ovat tärkeitä.
• Arkipäiväiset tavarat säilyvät kuitenkin huonosti ja niitä heitetään surutta pois. Kannattaakin aina soittaa, kiinnostaisiko metsästykseen liittyvä vanha tai uudempi tavara Metsästysmuseota. - Haluaisimme saada esimerkiksi tavallisia metsästyksessä käytettyjä vanhempia vaatteita ja tarvikkeita, mutta takit ja housut käytettiin etenkin sota-ajan jälkeen riekaleiksi. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella käytettyjä vaatteita ei juurikaan ole säilynyt. - Tarvitsemme myös uusia tai viime vuosina käytettyjä teknisiä laitteita kuten koirien tutkapantoja, radiopuhelimia ja GPS-laitteita, sanoo museon intendentti Jukka Peltonen. Varakkaamman väen esineistöä ja valokuvia metsästyksestä ja siihen liittyvistä juhlahetkistä on paremmin talletettu,mutta valokuvat tavallisen kansan ruoanhankinnasta, eränkäynnistä ja leiriytymisestä ovat harvinaisia. Peltoselle oli suuri riemu, kun Padasjoelta soitteli metsästäjä, joka oli pyytänyt kettuja raudoilla 1930-luvulla. Hänellä oli tallella vaatimaton mutta täydellinen välineistö myrkkypulloja ja rikkinäistä posliinikuppia myöten. - Välineistöön kuuluu myös omatekoinen ketun houkuttelukone, joka on jousen päässä heiluva tekojänis, Peltonen kertoo. Museon kokoelmiin voi tutustua myös internetissä osoitteessa www.kantapuu.fi Hyvät kertojat tervetulleita Metsästysmuseon kirjastossa ja arkistossa on runsaasti luettavaa. Vanhinta akateemista antia edustavat metsästyslait ja -asetukset 1600-luvulta ja Turun Akatemian väitöskirjat 1700-luvun alusta. Kirjastoon toivottaisiin nyt opinnäytetöitä ja metsästysseurojen historiikkeja. - Meillä on paljon teoksia, joita ei ole missään muualla.Kotilainoja meiltä ei voi saada,mutta annamme teok- Jahdin Lumo ?näyttelyssä on esillä mm. asiakirjoja ja välineistöä, jolla valkohäntäpeuroja ja villisikoja on tuotu Suomeen. sia muihin kirjastoihin lukusalilainoiksi opiskelijoiden käyttöön, sanoo kirjastonhoitaja Taru Liukkonen. Syksystä 2010 on ollut käynnissä Metsästyksen muistitieto-hanke, johon haastatellaan metsästäjiä, tutkijoita,hallinnon alalla toimineita ja metsästyksestä kirjoittavia tai kirjoittaneita. Haastateltavat ovat yleensä yli 50-vuotiaita, hyviä kertojia. - Haastattelut sovitaan joko Metsästysmuseolle tai sitten lähden käymään paikan päällä.Korkeintaan kaksi tuntia kestävässä haastattelussa käydään läpi muistot omasta metsästäjäkaaresta,kokemuksista ja näkemyksistä, sanoo amanuenssi Pekka Allonen. Muistelut talletetaan lähdetiedoksi tutkimukselle ja otteita haastatteluista voidaan käyttää myös museon näyttelyissä. Tällaisia äänellisiä tehosteita on käytetty esimerkiksi parhaillaan esillä olevassa Jahdin Lumo ? näyttelyssä, jossa eri-ikäiset suomalaiset kertovat mielipiteitään metsästyksestä. Jahdin Lumo on laaja elämyksellinen näyttely, jossa voi seurata myös filmiä Kekkosen metsästysmatkasta Neuvostoliittoon ja tutustua hirvijahdin vaiheisiin passista lahtivajaan. Niin se punainen lakki. Sen esitteli vuonna 1956 Kekkoselle Amerikasta palannut konsuli Alex Kyyhkynen. Kekkonen piti lakkia niin hyvänä turvallisuusvarusteena, että se säädettiin Suomessa pakolliseksi kolme vuotta myöhemmin. Metsästäjä 3 l 2013 l 29
• Marja Lammi Helsingin riistanhoitoyhdistys neuvoo ja kouluttaa Helsingin alueella asuu lähes 15 000 metsästäjää, joista noin 10 000 kuuluu Helsingin riistanhoitoyhdistykseen. Metsästäjätutkinnon läpäisee pääkaupungissa vuosittain viitisensataa uutta metsästäjää. H elsingin alueella on riistaa paljonkin, mutta täällä eivät ammu muut kuin poliisi.Citykaneistakin huolehtii kaupungin oma väki loukuilla. Jonkinverran täällä metsästetään pienpetoja, Viikin alueella pienimuotoisesti rusakkoja ja meren saarille myönnetään sorsalupia, kertovat Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajat Veikko Seuna ja Paula Laukkanen. Kaupunki on hyvä paikka eläimistölle,koska monet luontaiset viholliset puuttuvat.Eläimet joutuvat sen sijaan usein liikenteen uhreiksi. Riistanhoitoyhdistykseen tulee puhelinsoitto silloin kun hirvi on eksynyt kaupunkiin ja poliisi on joutunut sen lopettamaan. Rhy vie pois ruhon,tekee loppusiivouksen ja huutokauppaa lihat. Hirvitapauksia tulee kymmenkunta vuodessa ja myös kauriit joutuvat usein onnettomuuksiin. On sovittu, että poliisille annettava suurriista virka-apu on paikalla tunnin sisällä hälytyksestä. - Usein kysytään, onko poliisin pakko tappaa harhaileva eläin,mutta keskeltä kaupunkia villin eläimen poiskuljetus ei noin vain onnistu. Useimmiten eläin on myös loukkaantunut, Seuna kertoo. Monenlaisia luontohavaintoja Helsingissä on monen mielestä riesaksi asti kaneja, rusakkoja, fasaaneja, valkoposkihanhia ja hylkeitä. Puluista ja lokeista tulee myös usein soittoja. Kaupungissa on oravia, supikoi30 l Metsästäjä 3 l 2013 Helsingin riistanhoitoyhdistys on palvelutoimisto, jonka vaikutus ulottuu myös pääkaupunkia laajemmalle, kertovat Paula Laukkanen ja Veikko Seuna. Kaupungissa on aina joku, joka jotakin eläintä ruokkii ja joku, joka haluaa sen pois. ria, kettuja ja saarissa minkkejä. Keskuspuistossa, Talin ja Viikin alueella on kauriita. Näädät ovat viime aikoina kovasti lisääntyneet. - Eräässä talossa näätä aiheutti harmia,kun se juoksenteli öisin välikatolla edestakaisin ja talon koira haukkui rapinaa. - Kaupungissa on aina joku, joka jotakin eläintä ruokkii ja joku, joka haluaa sen pois. Sain juuri puhelinsoiton Oulunkylästä, jossa kanit tuhoavat puutarhasta tuijat, sanoo Veikko Seuna.
• HUIPPUMERKKIMME A-Tec -äänenvaimentimet A-Tec -modulaariset äänenvaimentimet ovat vuosien määrätietoisen kehitys- ja tutkimustyön tulosta. A-Tec:in toiminta-ajatuksena on olla innovatiivinen ja yhdistää korkea laatu hyvään käytettävyyteen. A-Tec -tuotteet ja teknologia ovat kansainvälisesti patentoituja ja kaikki tuotteet sekä suunnitellaan että valmistetaan Norjassa. SuperChrono -luodinnopeusmittari CARBON02 A-Tec CARBON on maailman ensimmäinen hiilikuituvaippainen äänenvaimennin. CARBON-vaimentimen patentoitu sisärakenne rajoittaa ruutikaasujen suoraa kosketusta hiilikuituvaipan kanssa ja näin ollen vähentää vaipan kuumentumista. Saatavissa kesäkuussa 2013. Steinert SuperChrono on maailman ensimmäinen ääniantureilla toimiva luodinnopeusmittari. SuperChrono ei vaadi täydellisiä valo-olosuhteita, vaan se toimii jopa pimeässä ja kelissä kuin kelissä. Laitteessa ei ole helposti vahingoittuvia antureita tai valosuojia, vaan testilaukaukset voidaan suorittaa ilman pelkoa laitteiston vaurioitumisesta. Avotähtäimet ja vesivaaka helpottavat laitteen suuntaamista. SuperChrono ? toimii kaikissa olosuhteissa ? ei helposti vahingoittuvia antureita tai valosuojia ? suuri tunnistusalue: 80 cm x 130 cm ? laskee keskiarvonopeuden ja tallentaa muistiin 99 laukausta ? vesivaaka ja avotähtäimet ? mittausalue 376 ?1 771 m/s ? mittaustarkkuus 99,5 prosenttia Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Nordis Oy Steinert ja A-Tec Metsästäjä nro 3 2013.indd 1 Riistanhoitoyhdistyksessä vastataan mitä moninaisimpiin kysymyksiin. Puheluja tulee yleisöltä ja medialta vuodessa parituhatta ja sähköposteja viisi-kuusituhatta. Toiminnanohjaajat opastavat, mistä ulkomaiselle vieraalle saisi samana päivänä metsästyskortin, missä voisi kuvata televisioon hirvijahtia, kuka hoitaa yksijalkaisen sorsan pihalla tai mikä olisi hyvä jänisruokaresepti. Myös outoja ääniä, jälkiä ja jätöksiä tunnistetaan. - Eräs soittaja ihmetteli kesämökillä aamuyöllä kuulemaansa ääntä ja matki örinää puhelimessa. Örisin takaisin ja kysyin, oliko ääni tällainen.Soittaja ilahtui,että sama äänihän se oli, joten kyseessä oli kiimainen hirvi. - Jälkien jättäjäksi epäillään yleensä karhua tai jotakin muuta suurpetoa, joka osoittautuu lopulta supikoiraksi tai isoksi koiraksi, Seuna kertoo. Vaikutusalueena koko maa Helsingin rhy poikkeaa monin tavoin Suomen muista riistanhoitoyhdistyksistä, joita on yhteensä 298. Helsingin alueella ei metsästetä, mutta syöttöliikenne muualle maahan on vilkasta. Helsingin rhy järjestää joka kuukausi 1-2 metsästyskortin suorittamiseen tähtäävää kurssia. Tentteihin osallistuu vuodessa noin 19.4.2013 10:30:44 Hirvitapauksia tulee kymmenkunta vuodessa ja myös kauriit joutuvat usein onnettomuuksiin. On sovittu, että poliisille annettava suurriista virka-apu on paikalla tunnin sisällä hälytyksestä. 700 henkilöä, joista tentin läpäisee noin 500. Vajaat puolet oppilaista tulee kurssille Helsingistä, muut tulevat työssäkäynnin ohessa lähialueilta Lohjaa ja Lahtea myöten. Etenkin naiset ovat viimevuosina innostuneet suorittamaan metsästäjätutkinnon. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen ylläpitämä metsästäjätoimisto aloitti toimintansa toukokuussa vuonna 1993, kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Keski-Uusimaan riistan- hoitoyhdistykset yhdistivät vapaaehtoisesti voimansa. Muutama vuosi sitten tiet jälleen erkanivat. - Mielestäni olisi hyvä ajatus,että riistanhoitoyhdistykset erikoistuisivat asioihin, joissa ne omilla alueillaan ovat vahvoja, sanoo Veikko Seuna. Nyt eläkkeelle jäävä Veikko Seuna aloitti Helsingin rhy:ssä 20 vuotta sitten. Hän jatkaa vielä Keski-Uusimaan toiminnanohjaajana, mutta saa nyt enemmän aikaa omalle metsästysharrastukselle. Uudeksi eräkaveriksi on kotona kasvamassa parin kuukauden ikäinen suomenpystykorvan pentu. Helsingin rhyn toiminnanohjaajana aloitti maaliskuussa Paula Laukkanen. Hän on koulutukseltaan biologi ja erikoistunut riistapuolen eläintieteeseen. Hän metsästää puolisonsa kanssa etupäässä pienpetoja,hirviä ja jäniksiä Kotkan seudulla. Kotona on kaksi jäljestävää mäyräkoiraa. - Toiminnanohjaajana olen varautunut tekemään kaikkea maastotöistä konttoritöihin ja kurssiopetukseen. Avustan poliisia ja vastaan kysymyksiin. Odottelen mielenkiinnolla, mitä kaikkea työssä tulee vastaan, hän sanoo. Metsästäjätutkinnon lisäksi Helsingin rhy järjestää syksyisin Santahaminassa hirvikokeet ja Sipoon ampumaradalla järjestetään haulikkokouluja aloittelijoille. Metsästäjä 3 l 2013 l 31
• Kannanarviointipäällikkö Pekka Helle ja suunnittelija Marcus Wikman, RKTL Riistakolmion lumijälkilaskenta vuonna 2013 Vaikeissa oloissa hieno tulos Nisäkkäiden lumijälkiä on laskettu riistakolmioilla neljännesvuosisadan ajan. Järjestelmä on ollut menestystarina vailla vertaistaan, jonka tuloksia on voitu hyödyntää riistahallinnossa, tutkimuksessa ja paikallisessa riistanhoitotyössä. sen tietokannasta on saatavissa myös koko laskentahistorian tulokset riistakeskusalueittain. Suomen riistakeskuksen viime vuonna alkanut panostus riistakolmiolaskennan uudelle nousulle on jo kantanut hedelmää, ja talvella 2013 laskenta tehtiin yli 600 kolmiolla. Luku on l00 kolmiota suurempi kuin edellistalven. Laskentalinjan yhteispituus metsämaalla oli yli 7 100 km, ja linjalta tehtiin 50 100 jälki- ja kanalintuhavaintoa 29 riistalajista. Eniten havaintoja kertyi metsäjäniksestä, ketusta, oravasta ja hirvestä. Tässä tarkastelemme lähemmin vain viiden lajin tuloksia Kolmas runsasluminen talvi V uosien mittaan työhön on osallistunut tuhansia, luultavasti kymmeniätuhansia henkilöitä, jotka kahdesti vuodessa ovat lähteneet raskaaseen laskentaurakkaansa. Koko riista-ala tuntee suurta kiitollisuutta tätä uutteraa ja peräänantamatonta joukkoa kohtaan. Laskennan tulokset julkistetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sivuilla osoitteessa www.rktl.fi.Tutkimuslaitok- Talvi 2013 oli taas runsasluminen,ja koko maa oli lumen peitossa laskentakauden alusta alkaen. Lunta satoi myös usein, joten mahdollisia laskentapäiviä oli riittämiin. Silti laskenta oli monin paikoin tehtävä melko vaikeissa oloissa syvässä ja pehmeässä hangessa. Rannikko-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa laskentareiteillä oli keskimäärin 30 cm lunta, kun Lapissa mitat- Havaintoja Jälki-indeksi (jälkiä/10 km vuorokaudessa) yhteensä EH ES KaS Ka KS Metsäjänis 23 463 24,1 ++ 23,7 ++ 36,0 ++ 26,4 + 32,4 Rusakko 754 4,1 ++ 0,7 ++ 0,6 0,0 0,2 Orava 6 451 12,7 ++ 7,3 ++ 9,0 ++ 7,9 ++ 6,9 Kettu 4 723 8,2 ++ 3,7 + 5,4 ± 2,7 ± 4,2 Supikoira 322 1,7 ++ 0,6 + 0,2 -0,0 0,2 Kärppä 357 0,9 -0,4 ± 0,0 -0,2 -0,6 Lumikko 245 0,1 -0,3 -0,4 ± 0,1 -0,4 Minkki 99 0,3 ++ 0,1 + 0,1 + 0,2 -0,0 Näätä 1 362 1,3 1,9 ++ 2,3 ++ 0,6 ± 1,4 Saukko 197 0,3 ++ 0,3 ++ 0,2 ++ 0,0 -0,4 Ilves 590 1,5 ++ 0,5 ++ 0,7 ++ 0,8 ++ 0,7 Valkohäntäpeura 1 615 7,6 0,0 ++ 0,2 ++ 0,0 0,1 Hirvi 4 224 2,9 -4,4 ± 7,8 ++ 2,4 ++ 4,0 Metsäkauris 263 1,4 ++ 0,1 ++ Lintuja/10 km Metso 412 0,4 + 0,5 ++ 0,8 ± 0,7 0,8 Teeri 3 419 2,4 -4,7 ± 2,1 5,6 4,6 Pyy 620 0,9 ± 1,2 ++ 0,7 -0,7 -0,9 Riekko 459 0,0 0,0 0,0 1,3 -0,3 ++ -++ ++ ----+ ++ ± ++ ± La 9,4 0,0 1,3 3,8 0,0 0,1 0,0 0,0 1,3 0,1 0,1 0,0 2,4 0,1 ± + ± ± 0,6 1,9 0,3 1,5 ± ---++ ---± -++ ± + Ou 19,1 0,1 8,4 3,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,7 0,0 0,5 0,0 3,4 - ± ± ++ ---+ --++ + -- 0,5 --- 5,9 -++ 0,8 + -1,1 -- Po 17,5 0,6 5,3 7,4 0,0 0,3 0,4 0,0 0,4 0,2 0,1 0,6 4,8 0,3 0,5 8,8 1,0 0,5 tiin yli 70 cm. Yli metrisessä hangessa laskettiin 16 kolmiota. Alhaisimmat ilmoitetut laskenta-ajan lämpötilat lähentelivät 30 astetta. Tätä kirjoittaessa 8.4. tutkimuslaitokselle oli palautettu 629 riistakolmion laskentatulokset. Määrä karttunee vielä hieman, sillä joitakin tuloksia palautuu yleensä vasta huhtikuun loppupuolella. Yksin kiersi kolmionsa 34 laskijaa ja kahden miehen voimin työ tehtiin 109 kolmiolla. Yleisimmin työtä oli jakamassa useampi henkilö, ja keskimäärin kolmiota kohti oli 4,1 laskijaa. Enimmillään heitä oli toistakymmentä. Laskentaan osallistui yhteensä 2 550 henkilöä, joille laskennassa kertyi kunnioitettavat 8 800 työtuntia. Tammikuussa laskettiin 88 kolmiota,helmikuussa 313 ja maaliskuussa 218. Metsäjänis Pohjois-Savo on perinteisesti ollut metsäjäniksen vahvinta aluetta, ja nytkin jäniksen jälkitiheys oli siellä suurin.Laji on runsastunut viimevuotisesta maan eteläpuoliskolla. Suhteellisesti metsäjänis on runsastunut PH PK ++ 24,4 ± 25,6 ++ ++ 1,6 ++ 0,2 ± ++ 4,7 ++ 4,1 ++ ++ 3,3 ± 1,8 ++ -0,8 ++ 0,1 ± -0,1 -0,3 ++ -0,2 -0,2 --0,0 0,3 ± ± 1,1 ± 1,1 + 0,2 ++ 0,2 ++ -1,1 0,6 -++ 2,4 0,0 ++ ± 3,1 4,5 + -0,4 ± + -- 0,7 4,2 1,1 0,1 ± ++ -- 0,5 8,4 1,3 0,2 ± ± ++ - PS 31,0 0,9 8,5 1,3 0,3 0,8 0,5 0,2 1,0 0,5 1,0 0,0 5,4 0,2 0,6 8,4 1,2 0,4 RP Sa Uu VS ± 23,9 ++ 15,7 ++ 25,2 ++ 7,6 ± ++ 1,8 3,7 ++ 6,0 ++ 3,0 ++ 8,9 ++ 6,4 ++ 11,9 ++ 5,1 ++ ++ 9,8 ++ 9,1 ++ 9,0 + 8,3 ± ++ 2,1 ++ 1,0 ++ 1,9 ++ 1,7 ++ -0,3 ++ 0,4 -0,6 ++ 0,6 -± 0,6 0,4 -0,5 0,3 -++ 0,0 -- 0,0 0,0 0,0 2,7 ++ 1,2 ± 1,4 ++ 0,2 -++ 0,1 0,4 ++ 0,1 -0,0 -0,5 ++ 0,6 ++ 1,1 + 1,6 ± 1,1 10,8 ++ 7,0 - 30,2 ± ++ 4,3 ++ 5,1 ± 7,3 ± 6,6 ± + 0,5 1,1 ++ 1,5 ++ 1,2 -++ ++ ++ ++ 0,2 0,7 + 3,8 ++ 3,2 ++ 0,8 -1,4 ++ 0,0 0,1 -- 0,4 -2,8 -1,5 ++ 0,0 0,9 ++ 4,0 ++ 1,5 ++ 0,0 Runsaimpien nisäkkäiden jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) ja lintujen lukumäärät (lintuja/10 km) riistakeskusalueittain sekä havaintojen yhteismäärät riistakolmiolaskennassa talvella 2013. Riistakeskusalueiden lyhenteet: EH=Etelä-Häme, ES=Etelä-Savo, KaS=Kaakkois.-Suomi, Ka=Kainuu, KS=KeskiSuomi, La=Lappi, Ou=Oulu, Po=Pohjanmaa, PH=Pohjois-Häme, PK=Pohjois-Karjala, PS=Pohjois-Savo, RP=Rannikko-Pohjanmaa, Sa=Satakunta, Uu=Uuusimaa, VS=Varsinais-Suomi. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja - -merkein (± muutos <15 %, + ja - muutos 15-30 %, ++ ja -- muutos >30 %). 32 l Metsästäjä 3 l 2013
• HUIPPUMERKKIMME ShieldPSD Public Safety and Defence Mini Sight (SMS) SMS on pienin, kevyin ja kestävin punapistetähtäin metsästys-, urheiluammunta-, viranomais- ja sotilaskäyttöön. Saatavilla 4MOA- ja 8MOA-pisteillä. Shieldin polymeerirakenteinen linssi kestää jopa 10 kertaa kovempia iskuja kuin vastaava lasinen. Valopiste säätyy automaattisesti ympäristön valaistuslolosuhteiden mukaan. SMS kestää mm. jäähdyttämisen +21 asteen lämpötilasta -46 asteen lämpötilaan kolmessa minuutissa ilman, että laitteen toiminta häiriintyy tai sen rakenne rikkoutuu. Karl Kaps -katselu- ja -tähtäinkiikarit Yli 50-vuotta Karl Kaps on valmistanut laadukkaita tähtäin- ja katselukiikareita Wetzlarin alueella, Saksassa. Kaikki Karl Kaps -katselu- ja -tähtäinkiikarit tehdään metsästäjien tarpeiden mukaan ja yrityksen motto onkin: metsästäjiltä metsästäjille. Myös Karl Kaps -katselukiikarit on tehty täyttämään metsästäjien vaatimukset. Kaikissa Karl Kaps -katselukiikareissa on loistava valonläpäisy, kirkas kuva ja hyvä kontrasti. Ergonominen muotoilu ja erikseen säädettävät silmäkupit tekevät kiikareista miellyttävät käyttää ja helpot käsitellä. SHIELD PUBLIC SAFETY & DEFENCE Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Nordis Oy Shield ja Karl Kaps Metsästäjä nro 3 2013.indd 1 eniten Etelä-Hämeessä, mutta merkittävä nousu on nähtävissä myös Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Uudenmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueilla. Missään laji ei näytä merkittävää taantumista. Ruutukohtaisessa tarkastelussa havaitaan pienentyneitä jälkitiheyksiä vain parillakymmenellä ruudulla,ja runsastumista vastaavasti yli 40 ruudulla.Suurimmat jälkitiheydet todettiin Kaakkois-Suomesta Oulun korkeudelle ulottuvalla laajalla alueella. Läntisessä Suomessa metsäjäniksiä oli selvästi vähemmän. Lapissa metsäjäniksiä näyttää olevan saman verran kuin edellisvuonna: ruuduittain havaitaan runsastumista ja vähenemistä vailla selvää alueellisuutta. Talven jälkitiheydet ovat yleisesti pitkäaikaiskeskiarvon tuntumassa. Pohjois-Savossa jälkitiheys jään selvästi alle pitkäaikaiskeskiarvon. Kettu Lounais-Suomi on perinteisesti ollut ketun vahvinta aluetta Suomessa, mutta nyt ketun jälkitiheys näyttää olevan suuri koko eteläisellä ja läntisellä rannikkoalueella sekä osin Kainuussa ja Lapissa. Suhteellisesti eniten kettu näyttää runsastuneen viime vuodesta Etelä-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, mutta on muistettava, että Pohjois-Karjalan ja Poh- 19.4.2013 10:30:21 jois-Savon jälkitiheydet olivat lähtökohtaisesti hyvin alhaiset, ja talven 2013 jälkitiheydet jäävät selvästi alle pitkäaikaiskeskiarvon. Ketun kannat ovat lievästi taantuneet vain Lapin ja Oulun alueilla, muualla muutokset ovat plusmerkkisiä, ja jälkitiheydet enimmäkseen pitkäaikaiskeskiarvon tuntumassa. Näätä Näädästä kertyi lähes 1 400 jälkihavaintoa, mutta lukumäärä on silti niin pieni, että sattuman aiheuttama alueittainen vuosivaihtelu on melkoinen.Kaakkoinen Suomi erottuu kuitenkin lajin vahvimpana alueena. Toinen runsaan kannan alue on Keski-Lapissa,jossa myyräkato ei ole vaikuttanut näätään samalla tavalla kuin pieniin myyräpetoihin kärppään ja lumikkoon. Ruutukohtaiset muutokset edellisvuodesta osoittavat mosaiikkimaisesti runsastumisen ja vähenemisen alueita. Osin siinäkin on nähtävissä sattumanvaraista vaihtelua.Yhdeksällä riistakeskusalueella jälkitiheys pieneni viimevuotisesta, ja vain kuudella se kasvoi. Näädän runsauden pitkäaikaistrendit osoittavat lajin runsastuvan idässä ja pohjoisessa, kun se lännempänä on pysynyt melko vakaana. Valkohäntäpeura Valkohäntäpeuran jälkihavainnot keskittyvät erittäin voimakkaasti Varsinais-Suomeen.Itää ja pohjoista kohti havainnot käyvät hyvin nopeasti satunnaisiksi. Yleispiirre on silti se, että kanta edelleen näyttäisi vahvistuvan niillä alueilla, joilla laji esiintyy. Jälkitiheyksien valossa kanta on eniten runsastunut Varsinais-Suomessa, lievemmin Etelä-Hämeessä, Satakunnassa ja PohjoisHämeessä.Uudellamaalla kannan kasvu näyttää taittuneen jo vuosituhannen vaihteessa. Kolmen runsaslumisen talven vaikutus ei ole käyrissä nähtävissä, vaikka maastossa on ollut helppo havaita valkohäntien keskittyneen kulkemaan tallattuja polkuja, joilta vain vastenhakoisesti poiketaan. Metsäkauris Syvä lumi rajoittaa metsäkauriin liikkumista vielä enemmän kuin valkohäntäpeuraa. Silti laji on levittäytynyt nopeasti aina Pohjoiseen Lappiin saakka.Kemijärven ja nyt myös Sallan esiintymä näyttää pysyvältä. Vähäiset jälkihavainnot ovat sattumalle erittäin alttiita,mutta hyvällä mielikuvituksella voisi havaita kannan kasvun taittuneen. Kahden edellisen kovan lumitalven vaikutus on nähtävissä, mutta mennyt talvi on kenties silti ollut edellisiä helpompi. Metsäkauriin lupaava runsastuminen 1990-luvun lopulta alkaen jäi näiden numeroiden valossa lyhytaikaiseksi. Metsästäjä 3 l 2013 l 33
• Teksti ja kuvat: Mikko Alhainen, projektipäällikkö Tavoitteet ylitetään Sadat siipiparit tuovat kevään Kotiseutukosteikoille Ensimmäiset sorsapoikueet vilistävät nousevan kasvillisuuden seassa maan eteläosissa ja pohjoisessa linnut hakeutuvat pesimäpaikoille sitä mukaa kun järvet ja kosteikot vapautuvat jääpeitteestä. Patoja, penkereitä, syvänteitä, saarekkeita ja allikoita on rakennettu parin vuoden ajan. Mallikosteikot alkavat tuottaa tulosta vesilintujen asuttaessa elinympäristöjä ja kosteikkoinnostuksen levitessä maakunnissa. V iisivuotinen Kotiseutukosteikko Life+ hanke on nyt puolimatkassa.Hanke on edennyt kokonaisuutena hyvin, vaikka yksittäisillä mallikosteikoilla on ollut monenlaisia seikkailuja.Useita hienoja kohteita on jouduttu jättämään hankkeen ulkopuolelle ja suunnittelun aikana on ilmennyt asioita, joiden vuoksi tässä hankkeessa kosteikkoa ei ole voitu toteuttaa. Alkuperäisenä tavoitteena olleet 30 mallikosteikkoa,yhteispinta-alaltaan yli 200 hehtaaria, on jo saavutettu. Siitä kiitos maanomistajien,yhdistysten ja yritysten mahtavalle osallistumiselle kosteikkoluonnon hoitoon! Tavoitteet tullaan ylittämään reilusti, ja hanke tähtää jopa 50 mallikosteikon toteuttamiseen maanlaajuisesti. Suunnitelmat ovat valmiina jo lähes kaikille kohteille ja toteutukseen on saatu jo 35 kosteikkoa.Tulevat mallikosteikot ovat jo tiedossa eikä uusia enää tulla Vesilintupoikueet kertovat lahjomattomasti, miten kosteikkotyö on onnistunut. Laskentojen avulla hankkeen kokonaisvaikutuksia voidaan arvioida ja tieto poikastuotosta auttaa myös metsästysverotuksen suunnittelussa. 34 l Metsästäjä 3 l 2013 valitsemaan.Hankkeen kosteikkoasiantuntijat pyrkivät kuitenkin antamaan tukea ja neuvoja kosteikkotyöstä kiinnostuneille mahdollisuuksiensa mukaan. Vesilintulaskennoilla tietoa työn onnistumisesta Hankkeen vaikutuksia seurataan vesilintulaskennoin.Keväiset parilaskennat kertovat,kuinka pesäpaikkaa etsivät linnut viihtyvät kosteikolla, ja kesäiset poikuelaskennat todistavat pesinnän onnistumisesta. Mielenkiintoista tietoa on kosteikolla pulikoivien sorsien määrä loppukesällä, kun parveutuvat linnut etsivät hyviä ruokailu- ja lepäilypaikkoja. Syksyinen saalisseuranta auttaa pitämään metsästysverotuksen kestävällä ja järkevällä tasolla. Kotiseutukosteikko -hankkeen aikana mallikosteikoilla tapahtuvan vesilinnustuksen perusajatus on se, että syksyinen saalismäärä ei
• ylitä kosteikon omaa tuottoa. Tällä tavalla kosteikko on kokonaisuutena edullinen vesilintukannoille, kun se tuottaa enemmän yksilöitä kuin sieltä niitä verotetaan. Oman kosteikon vesilinnustusta kannattaa suunnitella tarkasti muillakin kuin mallikosteikoilla. Ennalta sovitut metsästyspäivät sekä esimerkiksi metsästäjäkohtainen saaliskiintiö tai patruunarajoitus jahtia kohden ovat hyviä tapoja pitää ampumamatkat ja saalismäärät kohtuullisina. Samalla saadaan hienoja metsästystilanteita kun reilun rauhoittumisajan jälkeen kosteikolla on jälleen mukavasti vesilintuja ja maltillisemman ampumisen ansioista linnut lentävät matalammalla ja viihtyvät pitkälle syksyyn kosteikon ympäristössä. Pidä huolta omasta pesimäkannasta Metsästyskauden alkaessa kannattaa pitää mielessä kasvillisuuden seassa piilottelevat sulkasatoiset emolinnut. Myöhään sulkivat vanhat naaraat ovat vesilintukannan arvokkain osa. Suuren munamäärän lisäksi vanha konkari osaa välttää vaarat, ja saa ison osan poikasistaan lentokuntoon.Vanhat naaraat palaavat pesimään tutulle paikalle. Jahtikauden ensimmäisten päivien aikana merkittävä osa vanhoista sulkivista naaraista ammutaan haavakkoina tai piileskely päättyy kaislikossa työskentelevän koiran hampaisiin. Koira on verraton apu sorsametsällä, mutta LUONNONHOITOMERKKI 15 e ELINYMPÄRISTÖIHIN Voisiko tämänkaltainen ?sorsamerkki? olla toimiva tapa rahoittaa elinympäristöjen hoitoa riistakantojen tulevaisuuden turvaamiseksi? Ensimmäisten joukossa valmistunut Härmälän mallikosteikko on maisemallisesti näyttävä vesilintuparatiisi, jossa ensimmäisenä kesänä vilisti jo viidettäkymmentä vesilinnunpoikasta. Mielenkiinnolla odotamme tämän ja muidenkin kosteikkojen kesän poikuemääriä. Vesiselkärangattomien määrä on huipussaan toisena ja kolmantena vuonna, jolloin myös vesilintuja odotetaan olevan eniten. harkinta koiran ohjaamisessa parhaisiin suojakasvustoihin saattaa säästää sorsakannan emolinnut turhalta kuolleisuudelta. Onnistuneet esimerkit innostavat toimintaan maakunnissa Life-hankkeen mallikosteikkojen tarkoituksena on luoda esimerkkejä kosteikkorakentamisen teknisestä toteutuksesta sekä erilaisista yhteistyötavoista, jotka antavat ideoita ja innostavat muulla rahoituksella tai omana työnä toteutettavaan kosteikkoluonnon hoitoon. Sopivaan maastonkohtaan padottava kosteikko on kustannuksiltaan usein varsin kohtuullinen. Halutessaan sen voi usein rakentaa omalla rahalla ja työllä, ja silloin säästyy ulkopuolisen rahoituksen hakemisen ja tukimuotoihin sisältyvän paperinpyörityksen vaivalta. Hyvä suunnitelma on toki aina paikallaan,jotta ei käytännön hommissa tarvitse maksaa kalliita oppirahoja. Maatalouden ohjelmakausi vaihtuu ja tukimuodot muuttuvat lähivuosina. Tällä hetkellä näyttää hyvältä kosteikkotukien ehtojen suhteen, sillä tukiehdot ovat lieventymässä ja yhä useampi hyvä kosteikkokohde tullee olemaan tukikelpoinen. Mitään varmaa tulevasta kosteikkotuesta ei tosin voi vielä sanoa, ja koko EU:n taloustilanne heittää varjon myös kosteikkojen rahoituksen ylle. Miten työtä jatketaan hankkeen jälkeen? Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen käytännönläheinen toimintamalli on saanut hyvän vastaanoton ympäri maata, ja hyviä kohteita on tarjolla paljon enemmän kuin mitä hankkeen puitteissa voidaan toteuttaa. Hankkeen lähestyessä loppua on aika suunnitella toimivan työtavan siirtämistä osaksi normaalia toimintaa ilman hankkeisiin liittyvän määräaikaisuuden luomaa epävarmuutta. Ongelma työn jatkamisessa on luonnollisesti rahoitus, jonka ratkaiseminen on ydinkysymys. Pohjois-Amerikassa käytännönläheinen elinympäristöjen hoitotyö rahoitetaan pitkälti sorsamerkillä ?duck stamp?, jota lunastamalla metsästäjät ja luontoharrastajat ohjaavat varoja luonnonhoitoon. Elinympäristöjen hoidon rahoitukseen kohdennettu vapaaehtoinen varainkeruu on yksi varteenotettava vaihtoehto luonnonhoidon toteutukseen myös Suomessa, mutta sen onnistuminen vaatii laajan kansanjoukon innostumista asiaan. Onko suomalaisilla metsästäjillä ja luontoihmisillä halua tukea käytännön elinympäristöjen hoitotyötä ostamalla vuosittain esimerkiksi 15 euron merkki, jonka tuotto ohjattaisiin Life-hankkeen mallin mukaisesti riistalintujen elinympäristöjen perustamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon? Keräyksen tuotto ja käyttö raportoitaisiin vuosittain,ja varat käytettäisiin kenttätyön tekemiseen sekä konetyö ja materiaalikuluihin kosteikoilla, korpinotkoissa, riekko- ja hanhisoilla sekä peltopyyaukeilla sen mukaan mitä kirstun pohjalle kilahtaa. Life+ hankkeen vuosibudjetti on noin 400 000 euroa: Jos esimerkiksi jokaisesta riistanhoitoyhdistyksestä 88 metsästäjää lunastaisi vuosittain 15 euron sorsamerkin,Life hankkeen työtä voitaisiin jatkaa ja kehittää pitkälle tulevaisuuteen turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, vahvoja riistakantoja ja metsästysharrastuksen jatkuvuutta. Metsästäjä 3 l 2013 l 35
• n u l e v l a p n e d y ä T ppa u a k o k k r e v nnin y ä k n ä r e a j asert.fi o p s h h . w w w iman seen valiko a 0 osoitteessa 0 5 li y dät tamme löy aseita, . 5 . 0 3 O T N A A T AVA Sivuil vaihto eita, jä ja hyviä e k rk e , erätarvikk m a it tu e k laa ik rv ta etsästys nkiä. optiikkaa, m tietenkin myös eräke a ja erävaatteit asemyös vaihto a a s s o rk e v i maksa Teemme halutessas it o v ja a a kaupp yös erissä. ostoksesi m Led Lenser D14 Frogman sukeltajalamppu ? Vesitiivis 60m saakka ? Huomioväri ? Näyttävä 180m saakka ulottuva valokeila ? 24kk Takuu Nyt AVAJAISTARJOUKSIA i Puukot n i i t t r a M -20% 2995 ta i edullisis Valmiiks mme. ta is hinno (suositushinta 49,90) Osallistu kilpailuun HHsportin Facebook-sivulla www.facebook.com/HHsport.fi tai osoitteessa www.hhsport.fi Arvomme 1 kpl Finn Marocchi 612 SC Haulikon (sh. 1699 ?), 1 kpl Benelli Premium Camo max-4 Haulikon (sh. 1161 ?) ja 1 kpl Minn Kota Endura C2 - 30 Lb -sähköperämoottorin (sh. 189 ?) ksessä valita arvontajärjesty chi 612 SC jat (3 kpl) saavat tojen Finn Maroc 1.5.2013. Voitta lkin .-3 Pa 11.4 ! om ika Hu ilua . lupia. Kilpa noista sia kin kai pal mu ta an uis asi init tii elläma lunastaminen vaa arpajaisvoiton ed um Camo max-4 ja Benelli Premi .fi www.HHsport Myymälät seuraavilla paikkakunnilla: 36 l Metsästäjä 3 l 2013 Siirry Facebook -sivuillemme kännykälläsi Voit myös siirtyä palveluun mobiililaitteellasi, lukemalla viereisen älykoodin puhelimen QR-koodilukijalla. 022448 Alahärmä ? Iisalmi ? Kiiminki ? Nivala ? Raahe
• Metsästykseen HHsportista! Tarjous Finn Marocchi 512SD Combi 1195,- Tämä haulikkorihla sopii niin kanalintujen metsästykseen kuin jänis- ja peura-ajoon. Se on juuri oikea vaihtoehto sinulle, joka haluat tehdä asiat mahdollisimman helpoksi. Myös malli Combi Black. Haulipiippu 12/76, 1/2 supistuksella. Kiväärikaliiperit .222 Rem ja 6,5x55, Spr, .308 Win, Paino n. 3,6 kg. Uutuus Baikal MP-155 Walnutstock 485,- Baikal MP-155 puoliautomaattihaulikko. Puutukkinen kevyempi uutuus erityisellä rekyyliä vaimentavalla kumiperälevyllä ja korotetulla kiskolla, puu tukeilla, kaliperi 12/76.paino vain 3,0kg Benelli M2 Comfortec Kampanjahinta 1380,- m2-sarjan aseet ovat italialaisen Benellin asetehtaan inertialukkoisia puoliautomaattihaulikoita, jotka soveltuvat kaikkeen haulikolla tapahtuvaan metsästykseen. m2-sarja on saavuttanut suuren suosion Suomalaisten metsästäjien keskuudessa ja se on ollut Benelli-malliston eniten myyty sarja jo usean vuoden ajan.kaliperi 12/76, Piipun koestuspaine on 1370 baaria ja ne on sisältä kovakromattu. Piipun kisko on korotettu metsäkisko,Aseen rakenne mahdollistaa jatkomakasiinisarjojen asentamisen. Mukana 5 vaihtosupistajaa, toimitetaan muovisessa harmaassa kuljetuslaukussa, Paino n. 3200g. takuu 5 vuotta. norm. 995,- Breda Altair Field Puu Viking Trophy Vaellussaapas 935,- Huipputarjous 750,- Altair on malliston kaasumäntätoiminen erittäin kevyt perus ½-auto haulikko jossa tärkeimmät ominaisuudet ja erinomainen laatu yhdityvät, Aseessa 3Kpl 50mm pitkiä supistajia,piippu 28?, kal.12/76, Aseen paino n.2,7kg. Aseella on 3 vuoden takuu. Koko paketti vain Tikka T3 Lite Flued HH-SPORT ERIKOISMALLI 999,- HH-Sportin kevyt erikoismalli jossa T3 LITEN ominaisuudet uritetulla Flued piipulla. Uritettu piippu keventää asetta ja nopeuttaa piipun jäähtymistä. Aseessa 5ptr lipas, optilock jalusta, Burris E1 2-7x35 tähtäinkiikari(takuu 120kk), kiikarissa butler jousiläppäsuojat, tikka T3 asepussi, sako kantohihna.(aseella takuu 24kk) Laadukkaat jalkineet edullisesti! Hyvin jalkaan istuvat ja nilkasta tukevat vaellussaappaat, Kantapäässä iskunvaimennus, vaelluskengän pohjalla, Sisältä polyesteri-kanvaasiseosta. Koot: 38-48 Erä Finn Marocchi 412SK 12/76 28? suomalaiselle suunniteltu metsästysase ,412SK on järjestelmäase kuten 512. Voit varustaa sen sekä combi- että kaksoisluodikkopiipuilla. Lisäksi voit hankkia tähän malliin MAXI 90 mm -supistajat samoin kuin muihinkin tuotteisiin. kolme supistajaa (MAXI 70 mm), mattamusta pintakäsittely piipuissa, musta lukkorunko. Supistajat 1/1, 1/2 ja cyl. Paino n. 3,2 kg, takuu 12kk. Härkilä Big Game Gtx Gore-Tex Vaellus- ja metästyskenkä Nikon Aculon A211 7x35 katselukiikari ACULON A211 tarjoaa ensiluokkaisen optisen suorituskyvyn houkuttelevaan hintaan. Monikalvopinnoitetut linssit ja halkaisijaltaan suuret objektiivilinssit tuottavat äärimmäisen kirkkaita kuvia ja laajan näkökentän. Hienot visuaaliset kokemukset ovat myös asfääristen okulaarilinssien ansiota. takuu 10 vuotta. Pitkällä 12? varrella, jalkineissa on kärjen ja kantapään suojaavat kumiset kivisuojat, kengissä minimoitu saumojen määrä vedenpitävyyden ja kestävyyden maksimoimiseksi, kenkä on täysin vedenpitävä ja hengittävä. Koot: 39-48 Tarjous 99,- Sasta Wolf Gore-Tex puku 69 95 Tarjous 229,norm. 269,- Saatavana myös ioisena 449? optifade camo kuv .fi www.HHsport Myymälät seuraavilla paikkakunnilla: Aktiivimetsästäjän ja luonnossaliikkuja suosima klassikko, puku on täysin vedenpitävä ja hengittävä, päällinen pehmeää ja äänetöntä polyester microkangasta, hengittävä verkkovuori. Saatavana myös takki ja housut erikseen Tarjous 429,- Alahärmä ? Iisalmi ? Kiiminki ? Nivala ? Raahe Metsästäjä 3 l 2013 l 37
• Reijo Orava Perhe kilpailee harrastusajasta Muuttuva metsästäjäkuva: Janne asuu Tuusulan Hyrylässä. Tuusula on vireä kasvukunta pääkaupungin kupeessa. Muu maankäyttö syö koko ajan pelto- ja metsäalueita metsästyksen käytöstä ja siksi Tuusulan metsästysseuroissa on ahdasta. Janne on jäsenenä yhdessä ns. maattomien metsästysseurassa,mutta sen maininnanarvoinen metsästysalue on kaukana Vilppulassa. Matka rajoittaa alueen käyttöä. Kun pysyvää kunnollista metsästysaluetta ei ole käytössä, Jannen harrastus on jatkuvien järjestelyiden ja lupien varassa. Jannen perheeseen kuuluvat avopuoliso ja kaksivuotinen Oskari-poika. Etenkin uuden harrastuksen alkuaikoina perheessä käytiin rajanvetoa jahtimiehen ajankäytöstä. - Pitääkö sinne todellakin lähteä jo aamuneljältä, oli Jannen mukaan tavallinen kysymys. - Meneekö siellä koko päivä, olisi kotonakin jokunen askare tekemättä, myöntää Janne puolison kysyneen. Nykyperheissä ajanjako yhdessäolon ja henkilökohtaisten harrastusten välillä on merkittävä kysymys. Jos suuren ikäluokan miehet saattoivat vapaasti asettaa eräharrastukset tärkeysjärjestyksen kärkeen,niin nykyisät eivät välttämättä voi niin tehdä. Työelämässä olevia perheenhuoltajia mietityttää jopa metsästysseuraan liittyminen. Moni jättää jäsenyyden väliin, vaikka mahdollisuus olisi. Seuratoiminta talkoineen ja vel- Kaveriporukat harrastavat Janne Niemi on nuori perheenisä, joka innostui metsästyksestä aikuisiässä. Kun Uudenmaan metsästysseuroissa on ahdasta, metsästysharrastus on omatoimisuuden ja lupien varassa. Hänen aktiivinen kaveriporukkansa etsii metsästysmahdollisuuksia ja järjestelee yhteisiä jahtitapahtumia ja -retkiä. Metsästyspalveluille olisi kysyntää. Saalis kruunaa jahtipäivän. Jannen metsästäjäuran ensimmäinen teeri syksyllä 2012 Hossassa. 38 l Metsästäjä 3 l 2013 Hannu Nieminen J anne Niemi on kolmekymppinen automaatioinsinööriksi opiskeleva metallimies. Ikänsä innokkaasti kalastanut Janne kiinnostui metsästyksestä kaveriporukan innoittamana. Lapsuus- ja nuoruusvuosista koossa olleen joukon jäsenet suorittivat metsästäjätutkinnot muutamia vuosia sitten, Janne osallistumalla Helsingin riistanhoitoyhdistyksen valmennuskurssille. Metsästäjätutkintojen jälkeen kukin ponnisteli läpi asebyrokratian ja suurimmalla osalla tulevana kesänä maksettava riistanhoitomaksu on jo neljäs. Jannella ei ole ollut metsästyksen opettajaa perhe- tai lähipiirissä. Siksi hän antaakin riistanhoitoyhdistyksen metsästäjätutkinnon koulutukselle korkean arvosanan. - Kouluttajien oppitunnit kokemuspohjaisilla tarinoilla höystettynä olivat kurssin parasta antia, kiittelee Janne ja sanoo suositelleensa metsästäjänuraa kaavaileville työkavereilleen tutkintovalmennukseen osallistumista. Itseopiskeluna tutkinto jää lähinnä lakitekstien pänttäämiseen. Janneen valmennus teki niin syvän vaikutuksen,että nyt perheen seuraterrieri saa rinnalleen saksanseisojan, niin kuin yhdistyksen konkarikouluttajallakin oli.
• voittavine sääntöineen kilpailee liiaksi perheelle ja lapsille jäävästä vapaa-ajasta. Janne kuitenkin ottaisi seurapaikan vastaan, jos vain sellainen tarjoutuisi. Kaveriporukat harrastavat Huhtikuun sadepäivänä ei Ridasjärven ampumaradalla ole ruuhkaa. Tulevan kanakoiramiehen trap-harjoittelulle on tilaa. Eräharrastukset syövät perheaikaa. Nykyisät eivät välttämättä pysty sitoutumaan metsästysseurojen talkoo- ja osanottovelvoitteisiin. Haetaan vapaamuotoisempia harrastustapoja. Seuratoiminnan oheen on laajenemassa vapaamuotoisempi ilmiö: kaveriporukat harrastavat. Samanhenkisiä kokoava voima voi olla yhteinen lapsuus, työpaikka, opiskelukaveruus tai vaikkapa yhteiset sukujuuret. Kaikki on täysin vapaaehtoista ja pelisäännöt helppoja ja kevyitä. Känkkäränkät karsiutuvat heti alkuunsa. Jahtimahdollisuudet etsitään tapauskohtaisesti. Yhdessäolosta nautitaan. - Meidän kaveriporukka on kasvanut kokoon vaiheittain. Osa on tarha- ja koulukaveruksia, osa tullut mukaan nuoruusrientojen mukana ja pari vielä yhteisen jahtiinnostuksen sytyttyä, kuvailee Janne. Porukka pitää yhteyttä ja suunnittelee toimintaansa, kuinkas muuten, Facebookin välityksellä. Siellä jaetaan myös kokemuksia.Huumori sävyttää yhdessäoloa ja on vahvasti sukua teekkarihuumorille. Janne kaveriporukan tähänastiset yhteiset kanalinturetket ovat suuntautuneet Kainuuseen tai Koillismaalle metsähallituksen lupa-alueille ja vuokrakämpille. Keski-Uudellamaalla yhteiset jahdit ovat perustuneet maanomistajilta saatuihin lupiin. - Kaveriporukalla on sen verran tuttavuuksia ja yhteyksiä maanomistajiin, että pienimuotoisiin kyyhky-, sorsa ja jänisjahteihin on päästy myös kotikonnuilla, kertoo Janne. Myös vesilinnustusta valtion yleisillä vesillä ovat kaverukset kokeilleet. Merisorsien pyyntiyritykset Suomenlahdella ovat olleet kokemusta kartuttavia retkiä. Metsästysmahdollisuuksia etsitään Kaveriporukat hakeutuvat yhdessä eräharrastusten pariin. Metsästys- ja eräpalveluille syntyy kysyntää. Janne Niemen kavereita taukotulilla Hossassa syyskuussa 2012. Myös asenne metsästysharrastuksen kustannuksiin on muuttumassa. Nuoremman ikäluokan mielestä metsästyksen ei tarvitse olla ilmaista. Metsästyspalveluista ollaan valmiit maksamaan niille, jotka niitä tuottavat. - Nuoren perheen isälle kulujen on tietysti oltava kohtuullisia, huomauttaa Janne. Ei metsästys metsästysseuroissakaan ole ilmaista, jos lasketaan talkoopäiville ja ajomatkoille hintaa. Ulkomaan jahtimatkoista maksetaan koviakin hintoja. Kaveriporukassa on keskusteltu metsästysmahdollisuuksien löytämisen vaikeudesta.Metsähallituksella on lupasivustonsa,mutta metsästysseurojen lupamyyjiä tai yksityisten toimijoiden metsästystarjontaa on vaikea löytää. Olisi tilausta sivustolle tai portaalille, joilla metsästyspalveluiden tarjoajat ja kuluttajat voisivat helposti kohdata. Metsästäjä 3 l 2013 l 39
• Riistatiedon jäljillä Vesa Ruusila tutkimusjohtaja Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos Tutkimus hallinnon ja käytännön happotestissä Verovaroilla tehtävän tutkimuksen ja asiantuntijatyön rahoitus, uskottavuus ja hyödyntäminen ovat alkuvuoden otsikoita eri hallinnonaloilta. Myös luonnonvarojen hyödyntämistä ja suojelua on myllytetty tiedotusvälineissä lohenpyynnin, metsälain ja suurpetojen kautta. Kahden eri toiminnon, tietoa tuottavan tutkimuksen ja sitä hyödyntävän päätöksenteon, roolien sekoittaminen ja puutteellinen hahmottaminen ovat olleet hyvää polttoainetta räväköille kannanotoille. Päätöksentekoa säätelevä hallinto ja tutkimusmaailman vertaisarviointi eivät välttämättä yksin riitä testaamaan näiden kahden vuorovaikutuksen toimivuutta. Ankara kyseenalaistaminen on tervetullut happotesti järjestelmän uskottavuudelle. Eräs suurpetokonfliktin ilmentymä on ollut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) suurpetojen GPS -pannoitusten vastustaminen. Syitä tähän on varmasti useita. Osin tutkimuksen vastainen mieliala on levinnyt myös muuhun metsästäjien ja tutkimuksen väliseen yhteistyöhön. Tämä ei ole kenenkään etu. Ristiriidoista huolimatta tutkittu tieto on käypää valuuttaa niin keskustelun kuin päätöksenteonkin pohjaksi. Kun kaksi kolmen suden ryhmää havaitaan lähes samanaikaisesti 15 kilometrin päässä toisistaan, syntyy helposti vaikutelma kahdesta erillisestä laumasta. Jos yhdelläkin näistä susista on GPS ?panta, paikannustiedoista voidaan päätellä sijaitsevatko molemmat havaintopaikat tämän yksilön reviirillä, vai onko kyseessä kaksi eri laumaa. 40 l Metsästäjä 3 l 2013 Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Keskustelu susien siirtoistutuksista on osoittanut, että tekemättömän todistaminen tekemättömäksi lienee yhtä vaikeaa. Kymmenissä ellei sadoissa esitelmissä, lehtiartikkeleissa ja haastatteluissa RKTL:n tutkijat ovat näyttäneet karttoja nuorten, pannoitettujen susien pitkistä vaelluksista ympäri Suomea. Aineisto osoittaa selvästi, että satojen kilometrien siirtymät eivät ole sudella poikkeuksia, vaan osa normaalia käyttäytymistä. Suden siirtoistutuksia RKTL ei ole tehnyt. Kertomukset istutustilanteista elävät sitkeästi. Suurpetoviestinnässä onkin keskimäärin helpompi epäonnistua kuin onnistua. Tutkimuksen avoimuutta, tiedotusta ja vuorovaikutusta lisäämällä voimme parantaa tutkimustulosten ymmärrettävyyttä, hyödynnettävyyttä ja viestinnän osumatarkkuutta. Lehtien ja internetin perusteella RKTL ei usko metsästäjiä ja heidän tekemiään havaintoja. Samojen lähteiden mukaan metsästäjät eivät luota RKTL:n tietoihin ja pitävät tutkijoita valehtelijoina. Ulkopuolinen taho voisi tulkita tilanteen tasapeliksi. Tämä tasapeli ei kuitenkaan tarkoita ratkaisematonta tilannetta. Onnistuneen vuoropuhelun takaamiseksi molempien osapuolten lähettimien ja vastaanottimien tulee olla kunnossa. Kohinaa ja häiriöitä ei tarvitse pelätä, kunhan oikea taajuus on tiedossa. Oikeita säätöjä etsiessä peili on hyvä työkalu. Tukea kannattaa ottaa siitä onnistuneesta, vuosikymmeniä jatkuneesta riistan hyväksi tehdystä yhteistyöstä joka tunnetaan myös maailmalla. Katse eteenpäin!
• Ohjeet ja kuvat: keittiömestari Jaakko Kolmonen Riistaa grill Riistalihasta tulee grillissä herkullista, kunhan tietää niksit. Pelkkä sellaisenaan grillaaminen ei sovi riistalle, koska liha palaa helposti pinnalta ennen kypsymistä. Näitä ohjeita noudattamalla onnistut. Mistä lihasta grillipihvi? H yvällä pihvilihalla on monta nimeä. Se on ulkofileen niskaosa. Villisialla se on kasleri. Hirvellä, peuralla ja karhulla sen nimi on entrecote. Usean eläimen entrecotessa on ohuita kalvoja ja niiden läheisyydessä on lihaa suojaavaa rasvaa.Siksi pihvit säilyvät mehukkaina grillaamisen aikana. Hyvän ravintokauden aikana saadaan myös sisä- ja paahtopaistista maukkaita ja nopeasti kypsyviä grillipihvejä. Sisäfileehän on murein, mutta mauttomin lihas. Grillilihasta ei saa poistaa kaikkea rasvaa. Nythän on todettu, että riistan rasva sisältää elimistölle ja kasvulle hyviä ravintoaineita. Grillipihvi hirven vasan niskaa öljyä valkosipulin kynsiä valkopippuria suolaa (leipää paahdettavaksi) 42 l Metsästäjä 3 l 2013 Kuumenna grilli kuumaksi. Jos käytät paistokiveä, niin kuumenna se samanaikaisesti. Leikkaa niskapalasta kolmen sentin viipaleita. Nuiji pihviä sentin verran matalammaksi. Sipaise grilliritilän tai paistokiven pintaan vähän rypsiöljyä. Levitä myös pihvien pintaan tilkka öljyä. Pane pihvit grilliin ja sulje grillin kupu. Käännä pihvi ympäri ennen kuin lihasmehustetta tihkuu pinnalle. Tämä tapahtuu reilun minuutin kuluttua. Pienennä grillin lämpöä puoleen. Jos haluat kypsemmän pihvin, nosta se grillissä olevaan uuniastiaan tai folion päälle hetkeksi kypsymään. Kuori valkosipulin kynnet ja leikkaa ne hienoksi silpuksi. Survo murska öljytilkkaan ja mausta seos suolalla ja valkopippurilla. Levitä valkosipulimurskaa pihveille ja grillissä paahdetuille leiville minuutti ennen ruokailua. l Keittoa ja grilliruokaa kyljestä Villisian grillikylki on tuottanut monelle grillaajalle pettymyksen. Yleensä sen kypsentäminen pelkällä grillaamisella ei onnistu, koska grillikylki palaa pinnalta ennen kypsymistä. Riski on vielä suurempi, jos kylkipalat etukäteen maustetaan. Epäonnistuminen on hyvin varmaa hiiligrillillä. Kaasugrillissä miedolla lämmöllä grillikyljen kypsentämistä voi yrittää. Kypsymisaika vaihtelee kyljen paksuuden mukaan 1 1/2 - 2 1/2 tuntiin. Valkosipulin ystävän unelma ? valkosipulihakkeluksella maustettu grillipihvi. Lisäkkeeksi sopii varhaiskaalisalaatti, johon ei tarvita enää öljyistä kastiketta. Itse keitän maustamattomat kylkipalat. Maailmalla nuoren hirven ja peuran kylkipalat ovat suosittuja grilliherkkuja. Liemestä teen kasviskeiton lounaalle ja illalla grillissä lämmitellään ja maustellaan kylkipalat. Näin ruoka on nopeasti valmista ja kylkipalat varmasti kypsiä. Grillikyljen keittäminen 2 kg maustamatonta grillikylkeä noin 2 l vettä suolaa 20 valkopippuria 20 maustepippuria 2 laakerinlehteä Leikkaa noin 10 senttiä leveä grillikylki 20 sentin paloiksi. Pane palat kattilaan, peitä ne vedellä ja aloita keittäminen. Kun liemi kiehahtaa, kerää vaahto pois. Lisää mausteet ja keitä paloja, kunnes luut alkavat irrota lihasta. Keittoaika on 50 minuutista aina kahteen tuntiin asti, riippuen eläimen iästä ja kylkiluun päällä olevasta lihan paksuudesta. Ota kylkipalat pois liemestä ennen kuin liemi jäähtyy. Jäähdytä palat ja säilytä ne viileässä. Siivilöi liemi ja valmista siitä kasviskeittoa. l
• Tähän keittoon sopivat vaihtoehtoisesti myös syyspunajuuri, lanttu, nauris jne. Keitä kasvikset kypsiksi. Tarkista suola. Lisää keittoon hienonnetut sipulin varret ja muuta vihervihannesta esim. persiljaa ja ruohosipulia. Tähän keittoon sopii mausteeksi myös valkosipuli. lliin Kasviskeitto 2 l kylkien keitinlientä 2 dl parsa- tai kukkakaalia lohkoina 2 dl porkkanaa viipaleina 2 dl selleriä kuutioina 2 dl palsternakkaa kuutioina 2 sipulia varsineen Paloittele kasvikset niin, että ne kypsyvät samanaikaisesti. Leikkaa porkkana ja kaalin kantaosa hyvin hienoksi. Sipuli, selleri ja palsternakka saavat jäädä isommiksi kuutioiksi. l Amerikkalainen grillikastike 1 dl chiliketsuppia 1 dl sinappia 1/2 tl chilipippuria ripaus valkopippuria tilkka vettä Sekoita ainekset sakeaksi kastikkeeksi. Muista, että chilipippuri on joidenkin mielestä tulista. Ruoanlaitosta kiinnostuneet kokit valmistavat itse grillikastikkeen. Hyvän grillikastikkeen pitää olla vellimäisen sakeaa, että se pysyy grillattavan tuotteen pinnalla. Öljymäiset kastikkeet valuvat grillatessa ja aiheuttavat savua ja käryä. Hyvä peruskastike muodostuu mieleisestä sinapista ja chiliketsupista. Rasvaiselle lihalle kastiketta voi terästää tulisella sinapilla. On syytä kuitenkin muistaa, ettei peitä riistan hienoa aromia. Vaihteluksi kastikkeen voi maustaa mm. yrteillä. Grillattava tuote kannattaa kypsentää tai lämmittää ensin ja vasta sitten paahtaa siihen kastikkeen kanssa maukkaan ruskea pinta. l Grillikylki Leikkaa keitetty kylkilevy tangoiksi. Monet panevat epämääräiset kanttipalat pieninä kuutioina kasviskeittoon. Sytytä grilli ja pane palat hetken kuluttua grilliritilälle. l Kun palat ovat lämpimiä, voitele niitä kastikkeella. Kääntele paloja, jotta ne saavat tasaisen värin. Jatka grillaamista, kunnes kylkipalat saavat kauniin värin. Grillausaika on vähintään 15 minuuttia. Muista, että miedolla lämmöllä saat maukkaamman lopputuloksen. Lisukkeeksi kypsennetään perunoita foliossa. Puolikkaat vaativat 1/2 tunnin, kokonaiset 1 tunnin kypsymisajan. Pariloitu sisäfileepihvi sisäfilee, esim. villisian rypsiöljyä suolaa nippu timjamia 1 - 2 dl sahtia Poista fileestä kalvo. Leikkaa filee poikkisyin, hieman vinoon, parin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Painele ne ?silittäen? muovin välissä sileäpintaisella nuijalla vähän ohuemmaksi ja sileäpintaiseksi. Sipaise paistinlastalla öljyä pihvien ja kuuman parilan pintaan. Nosta pihvit parilalle. Käännä pihvejä vaakatasossa 90 astetta, näin saat ristikkokuvion pintaan. Käännä pihvit, ennen kuin sen pintaan nousee lihanestettä. Pane uunivuokaan sahtia sentin verran ja nippu timjamia. Nosta pihvit hetken kuluttua timjamien päälle ja ripottele suolaa niiden pintaan. Pihvit säilyvät mehukkaina, jos niiden grillausaika ei ylitä 4 - 5 minuuttia. Anna pihvien kypsyä hautuen viitisen minuuttia. Peuran ja hirvenvasan sisäfileelle riittää puolet edellä mainituista ajoista. Jos kuumennat parilan kuvullisessa grillissä, kypsennä samanaikaisesti puolikkaita perunoita. Ota huomioon, että perunanpuolikkaat vaativat puolen tunnin kypsymisajan. l Kuka keitetyn grillaa, hän makean maistaa. Taustalla perunoita foliossa. Metsästäjä 3 l 2013 l 43
• Linnun luuttomaksi leikkaaminen Kuvassa on sorsa. Viillä rintalastan molemmin puolin lihat irti. Leikkaa lintusaksilla rintalastan korkea osa pois. Seuraa puukolla linnun kylkiluita. Leikkaa siiventyngät ja kintut irti nivelistä ja pyri pitämään selkänahka ehjänä. Näin saat linnusta laatan, jossa on vain kintuissa ja siiventyngissä luut. Lintua paistokivellä l Kuumenna paistokivi kuvullisessa grillissä tai uunissa. Sipaise kivelle hieman öljyä. Laita lintulaatta kivelle nahkapuoli alaspäin. Viiden minuutin aikana linnusta sulaa rasvaa. Moni toppaa leipää tähän kuumaan maukkaaseen rasvaan ja popsii makoisan paahtoleivän, ja toiset kypsentävät kasvissuikaleita tässä rasvassa samanaikaisesti. Käännä lintu 10 minuutin kuluttua. Sorsaa ja muita tummalihaisia lintuja ei saisi paistaa aivan harmaaksi, sillä niistä tulee helposti kuivakkaita. Sorsan paistoaika kuvullisessa grillissä on noin 20 minuuttia. Tarjoa lisäkkeeksi perunamuusia ja keitettyjä kasviksia. Myös marjahyytelöt ja vihersalaatti piristävät ateriaa. Grillattu piisami 3 piisamin takaosat Mausteliemi 2 dl vettä 2 dl katajan vuosikasvaimia 1/2 dl sinisiä katajanmarjoja ripaus suolaa Keväistä osmankäämiä l Osmankäämit kerätään rannalta heti kun vihreää kasvustoa ilmestyy näkyviin. Myöhemmin kesällä kasvi kovettuu. Osmankäämi nykäistään irti maasta ja kuoritaan kuten purjosipuli, jolloin sisältä tulee esille parsantapainen osa. Pienet osamankäämit voi syödä raakana, suuremmat kypsennetään höyryssä. Keitä aineksia, kunnes vuosikasvaimet ovat ruskeita. Voitele piisamin takaosat öljyllä. Anna niiden kypsyä grillissä. Valele lihoja silloin tällöin mausteliemellä. Hidas kypsennys antaa mehukkaan tuloksen. Kun palat ovat saaneet riittävästi makupintaa, nosta lihat uuniastiaan ja anna hautua grillikuvun alla miedossa lämmössä, kunnes lihat irtoavat luista. Grillausaika on palojen koon mukaan 20 - 40 minuuttia. l Grillatussa piisamissa on mieto, jopa makeahko riistan maku. Piisami syö hyvää ravintoa vedestä ja rannoilta: ulpukoita, lumpeita ja uusia juuria. Keitetty keväinen osmankäämi eli kasakan parsa sopii sen seuraksi hyvin 44 l Metsästäjä 3 l 2013 Lisää ohjeita: www.kokkikolmonen.com
• ASETALON ERÄMESSUTARJOUKSET! HUOM! Tarjoukset voimassa 30.6.13 saakka tai niin kauan tavaraa riittää. Osasta rajoitettu erä! Olemme mukana Pohjois-Suomen Erämessuilla 23-26.5 Oulussa sekä Korian Erämessuilla 7-9.6.13! Tervetuloa osastollemme! HAULIKKOTARJOUKSIA mm ILMAKIVÄÄRITARJOUKSIA!! Stefano Fausti Albion 12/76 pääll.piip. vaihtosup. + pussi + hihna + patruunavyö. Tarjous .......................................................................... 1050,00 Stefano Fausti Progress Inertia 12/76 puol.autom. 28? vaihtosup + pussi + hihna + patr.vyö Tarjous ........................................................... 1050,00 Hämmerli CR20 FT kal 4,5mm 7,5J + kiikari jalkoineen mukaan 5x88g ilmasäiliöitä. Tarjoushinta ...........................................550,00 Hämmerli CR20 FT kal 4,5mm 16J + kiikari jalkoineen mukaan 5x88g ilmasäiliöitä. Tarjoushinta ..............................................550,00 Armed Supermagnum 12/89 puol.autom. 28? synt.tukki, 4x vaihtosup + pussi+hihna+patr vyö Tarjous............................................................ 440,00 Armed TS870M 12/76 pumppu piipun pituus 28? tai 22? synt tukki, 3x vaihtosup+pussi+hihna+patr vyö .......................................................390,00 Walther Dominator TEHOPAKETTI kal 5,5mm 40J+ kiikari jalkoineen+ 300 bar pumppu. ........................Tarjouspaketti 990,00 Magtech AR N2 Extreme 1000 kaasumäntä, taittopiip kal 5,5mm 35J synt tukki .......................................................................399,- .............. nyt 340,00 Magtech AR N2 Extreme 1300 kaasumäntä, taittopiip kal 4,5mm 30J synt tukki ................................................................................................................................... 399,- nyt 340,00 Magtech AR 750 kal 4,5mm perint. taittopiip. puutukki .........................................130,00 Hämmerli Hunter Force u i, kal 5,5mm pakettitarj uk ukk jous us!!! .. ... ... ... ... .. .. .. ... ..... ....... .. ... ... .... ..... ...... ... ......... .. .. .... . ... . .. .................... 195,00 + kiik. puutukki, pakettitarjous!!! .............................................................. MARLIN KIVÄÄRITARJOUKSET! Rajoitettu erä! Marlin M1895 kal 45-70 .......................................................................................................700,00 Marlin M1895G kal 45-70 ....................................................................................................700,00 Marlin M1895GS STS kal 45-70 .........................................................................................800,00 PIENOISKIVÄÄRITARJOUKSIA!! Toz 78-04 22lr pienoiskiv + 4x32 kiikari + jalat + vaim. + 1x 5 ja 1 x 10 ptr lipas ............................. Tarjoushinta 320,00 Toz 99-04 22lr itselataavapienoiskiv + 4x32 kiikari + jalat + vaim. + 1x 5 ja 1 x 10 ptr lipas ............................................................Tarjoushinta 370,00 Magtech M7022 22lr itselataavapienoiskiv + 4x32 kiikari + jalat + vaim. + 2 lipasta ..............................................................................Tarjoushinta 300,00 Henry vipulukkopiekkari kal 22 WMR + Pentaflex 3-9x40 kiikari jalkoineen ....... 570,00 Ruger 96/22, 22 WMR vipulukko + 3-9x40 kiik+jalat . 490,00 SAFEPOWER SP-88 HYVÄKSYTTY TURVAKAAPPI! SS3492 turvahyväksytty asekaappi. 6-12 aseelle. Mukaan paloturvalaukku! Tarjoushinta 750,00! + rahti Tarvikkeita mm: UTG etujalat .................................................................................75,- ...............................nyt 65,00 Harris L/S etujalat, keinuvat ................................................ 165,- ............................nyt 140,00 UTG 11m renkaat/jalat 1-osainen........................................33,- ...............................nyt 30,00 BSA LLCP valo/laser ..................................................................60,- ...............................nyt 50,00 Topshot digivaaka .....................................................................90,- ...............................nyt 70,00 BSA BS boresighter ...................................................................60,- ...............................nyt 50,00 Comp Electronics luodinopeusmittari............................ 185,- ............................nyt 150,00 Tarkka-ampuja I kirja (Pauli Salo) ....................................................................................50,00 Rynnäkkökivääri kirja (Pauli Salo) ...................................................................................50,00 REDDING LATAUSVÄLINETARJOUKSIA! Kaikille Redding tuotteita yli 300 eurolla ostaneille mukaan Esa Paanasen Messinkihylsyisten patruunoiden jälleenlatauskirjan (1. painos). 45000 BIG BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kaikki mitä kotilataaja tarvitsee sis mm Master #3br annostelija, Trimmeri,#2 ruutivaaka, ruutisirotin, hylsyöljy- + hoitosarja, ruutisuppilo, viistin, latauskirja ym 570,- nyt 520,00 20500 BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kuin yllä mutta latauspuristimena Boss puristin .................................................... 520,- ................nyt 480,00 72100 BOSS latauspuristin ..................................................................................................145,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin......................................................................................200,00 67000 T-7 TURRET latauspuristin ......................................................................................310,00 22000 jumiutuneen hylsynirroitussarja #22 ..................................................................26,00 21000 hylsyöljy .............................................................................................................................6,75 18000 hylsyn korjaussarja .....................................................................................................26,00 14000 M1400 hylsytrimmeri...............................................................................................100,00 ............................... 12012 hylsynöljyämisalusta sarja .......................................................................................25,00 .. .... ... .. .... ... . . ... .... ... ..... .. ... .. ... ............. 09000 Deburring tool .............................................................................................................30,00 .. ...... .. . .. ... . ... . ... ... .... .. .. . ......... ... ... .. .... ...... ..... .. .... ...... ...... 02000 Master 2 ruutivaaka....................................................................................................90,00 .... .... ..... .. ... .... ...... ...... ... . ... ... ...... ..... ..... ... .. .. .... ... .. ...... ... ... ... ........ .. .. ... .. ... ... .. .. .. 03000 Master 3 ruutiannostelija .......................................................................................145,00 ............ .. . ....... . ... .. ... ... . ..... .. . ... ...... ...... ...... ...... . ... .... .... .. .... ..... 03500 Match Grade 3BR ruutiannostelija ......................................................................175,00 BSA kiikaritarjouksia! JAG 3-12x56IR valoristikolla............................................................. 197,- ...............nyt 150,00 JAG 4-16x50IR valoristikolla............................................................. 197,- ...............nyt 150,00 EMD3-9x40 Mil dot + 11m jalat ........................................................ 90,- ...................nyt 70,00 CE 3,5-10x50IR valoristikolla............................................................ 238,- ..............nyt 200,00 STS 4-16x44IR valoristikolla ............................................................. 210,- ...............nyt 170,00 DH3-9x32 Silver.......................................................................................80,- ..................nyt 60,00 PAN 2,5-10x44AO ................................................................................ 178,- ...............nyt 150,00 PAN 3,5-10x50....................................................................................... 204,- ...............nyt 170,00 PAN 6,5-20x44AO ................................................................................ 230,- ...............nyt 195,00 Visor 4x20 ilmakiv tähtäin ...................................................................20,- ..................nyt 15,00 BRD valopistetähtäin ilmakiv .............................................................20,- ...................nyt 15,00 BSA TM10x42 katselukiikari ............................................................. 156,- ...............nyt 120,00 Vixen japanilaiset laatukiikarit! Takuu 10-30v. -30v. 2-8x32 Duplex 1? ................... 375,00 3-12x40 Duplex 1? .............. .......................395,00 ..... .. .. ... .. .... ... 3 9 4-16x44 Duplex 1? ................. 495,00 1-6x24 Duplex 30 30mm .......................960,00 2,5-10x56 30mm ................... 795,00 5-20x50 Duplex 30mm .................... 1150,00 6-24x58 Duplex runkoputki 30mm.............................................................................. 1270,00 Kotisivumme: www.asetalo.com ? E-mail: asetalo@asetalo.fi ? Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00, la 10.00-13.00 ? maahantuonti-, tukku-, posti- ja vähittäismyyntiliike KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys? ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. PL 32, 34801 VIRRAT puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151
• Niksinurkka Timo Niemelä Patokaivoja kosteikkojen vedensäätelyyn Patokaivo kannattaa asentaa aina vanhan ojauoman vieressä olevaan koskemattomaan pohjamaahan, mikä luo hyvän perustan patokaivon ja putkien asentamiselle. Tästä on myös etua kaivon käytännön asennustyössä, sillä putkikiinnitykset ja ympäritäytöt on helpompi toteuttaa kuivatyönä. lll Kosteikkoja voidaan rakentaa patoamalla notkelmiin, joihin kertyy vettä vain muutaman hehtaarin valuma-alueelta. Tässä onnistuminen edellyttää luonnollisesti pitävää patoa ja vesitiiviin patolaitteen käyttöä. Kotiseutukosteikko Life -hankkeessa on jo useammalla kohteella käytetty vedenkorkeuden säätelyssä säätösalaojakaivoa, jonka avulla kosteikko voidaan tarvittaessa myös tyhjentää. Menestyksen avain on kaivon rakenteessa, sillä kaivon tyhjennysputken sulkeva venttiili on käytännössä vesitiivis. Tällaisten ratkaisujen avulla voidaan saada valuma-alueelta tuleva vähäinenkin vesimäärä riittämään kosteikon ylläpitoon. Kesäkuukausien aikana tapahtuva haihdunta ja kosteikon osittainen kuivuminen ylläpitävät ympäristön tuottokykyä ja ovat osa kosteikon luontaista kehitystä. Sorsat viihtyvät ja monimuotoinen luonto palkitsee kosteikkorakentamisesta innostuneen luonnonhoitajan. Tärkeää! Jos padottavassa ojassa virtaa vesi ympäri vuoden, on syytä käyttää munkkikaivoa ja patokaivon rinnalla kivettyä tulvauomaa. 46 l Metsästäjä 3 l 2013 Tuloputken suulle kosteikon puolelle kannattaa kaivaa syvänne kiintoaineen kertymistä varten. Kaivon maatäyttö tulee tehdä varoen ja tasaisesti kaivon ympärystä täyttäen. Osaavissa käsissä kaivinkoneen lisävarusteena yhä useammin käytetty rototiltti helpottaa muun muassa patolaitteen asennus- ja täyttövaiheen töitä.
• Reima Laaja Jäljestäjät tehdään kesällä lll Koira tarvitsee kesälläkin mielenkiintoista puuhastelua. Yksi tapa joutilaan kesäajan täyttämiselle on opetella jäljestämään kytkettynä. Harjoittelu sopii kaikenikäisille ja rotuisille koirille. Metsästyskauden hirvieläinkaadolla olisi pitänyt ottaa talteen verta ja teurasjätteitä kuten nahankappaleita tai sorkkia. Jos se on unohtunut, niin kouluttajan pitää käydä lähikaupan pakastealtaalla ostamassa naudanverta ja kerätä tien varrelta auton alle jääneiden eläinten osia. Koiran varusteiksi riittävät leveä panta tai valjaat ja riittävän pitkä jäljestysnaru. Kaikkien koirien hajuaisti riittää verijäljen seuraamiseen. Kouluttajan tärkein tehtävä on saada koiralle aikaan motivaatio ja halu seurata sille osoitettua jälkeä ja pysyä sillä, vaikka vastaan tulisi minkälaisia muita houkutuksia tahansa. Jäljen teossa on tärkeää että kouluttaja tietää tarkalleen missä jälki kulkee. Jos koira poistuu syystä tai toisesta jäljeltä, niin se pyritään palauttamaan työhönsä kehotuksin. Oikein tehdyt asiat palkitaan kehuilla. Tehtäväjäljen ikää ja pituutta kasvatetaan opintojen edetessä. Jäljen tekotapaa muutellaan. Välillä tehdään laahausjälkiä, toisinaan tiputellaan veripisaroita sinne tänne. Tärkeää on palkinto jäljen päässä. Löytynyt nahankappale tai sorkka on juuri sillä hetkellä maailman tärkein asia. Metsästyskaudella koiran kanssa etsitään kaikki mahdol- liset kaadot. Vaikka tietäisimme laukauksen olleen kympin osuman ja eläimen löytyvän sadan metrin päästä niin tilaisuus kannattaa hyödyntää. Koira saa kokemusta ja varmuutta. Sillä kertaa kun laukaus ei olekaan ollut kymppi, meillä on käytössä toimintavarma ja tehokas jäljestyskumppani. Metsästäjä 3 l 2013 l 47
• KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (talvi) Kirkkaan punainen ihopoimu Lennossa erottuva valkoinen siipijuova (kesä) (kevät) Lyyrapyrstö Sinertävänmusta höyhenpuku Ruskeankirjava höyhenpuku Teeret kaivautuvat lumikieppeihin suojaan saalistajilta ja kylmältä Mahapuolelta harmaankirjava Noin 43 cm 0,9?1,0 kg kg cm Viljat cm Teeri Koivun silmut Puolukat Hyönteiset Papanat Teerisaaliit Vuosittaiset saalismäärät 250 Jäljet (syksy) Black Grouse/Orre Talvella koivujen silmut, urvut ja oksat. Kesällä ruohovartiset kasvit. Syksyllä marjat, ja sänkipeltojen vilja. Poikaset syövät myös hyönteisiä. Tuhatta kappaletta 200 150 100 kaset liikkuvat naaraan hoivissa Teertä tavataan koko maassa kohta kuoriuduttuaan ja jo viikon lukuun ottamatta pohjoisinta ikäisinä ne osaavat auttavasti Lappia. Teeret elävät aukkoisislentää pieniä pyrähdyksiä. sa sekametsissä, talvella koivua kasvavilla alueilla, kesällä tuoTeeri on paikkalintu. Nuoret reissa metsissä ja soiden reuyksilöt voivat kuitenkin vaellelnoilla. Teeri sopeutuu metla syksyisin. Teerikoiraat sätaloustoimenpiteisiin kokoontuvat usein syysmetsoa paremmin. marraskuussa suolle tai pellolle pitämään Teeren ääni on soisyyssoidinta, joka ei dinaikana maalisjuurikaan kiinnosta huhtikuulla selväsnaaraslintuja. ti erottuva kujertava pulputus. NaaTeertä metsästeraan ääni on kotkotään perinteisesti tusta. Soiden laitapystykorvilla ja nykymilla ja soilla teeri ään myös muilla lintuääntelee suhisten tsu koirilla. Moni metsästäjä suiiii, jota käytetään matpakkaa mukaan muutaman Munia kittuna teeren metsästämi- 6?10 kpl teerikaaveen aamuiselle passen apukeinona. Teeren poisipaikalle. Nuorella kukolla on syksyllä vielä ruskeita hyöheniä Kannan tiheys 50 x 50 km ruuduissa kesällä 2012 Lintuja/ km2 ?3,0 3,1?6,0 6,1?9,0 9,1?12,0 12,1? Kesällä 2011 Suomen kanalinnut suuruusjärjestyksessä 50 0 48 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 l Metsästäjä 3 l 2013 Peltopyy Pyy Kiiruna Riekko Teeri Talvella Kesällä Tetrao tetrix Ravinto Noin 55 cm kg 1,1?1,4 kg Fasaani Metso Lähde: RKTL
• HUIPPUMERKKIMME Laserintarkkaa! Lapua .308Win Scenar-patruunarasian (50 kpl) ostajalle patruunapesään laitettava laserkohdistin (svh 59 ?) kaupanpäälle! ScenarL Lapua on ottanut suuren haasteen - miten tehdä parhaasta vielä parempi. Lapua on yhdistänyt pitkäaikaisen kokemuksensa huippulaatuiseen valmistusteknologiaan Scenarin huippuominaisuuksien hiomiseksi äärimmilleen. Tuloksena on uusi tarkkuusluotiperhe ScenarL. Yhä tiukemmat toleranssit mitoissa, painossa ja tasalaatuisuudessa - Lapuan maine huippulaadun valmistajana vahvistuu entisestään tällä ennennäkemättömän tarkalla luotiperheellä - ScenarL on vertaansa vailla. Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Nordis Oy Scenar ja laserkohdistin Metsästäjä nro 3 2013.indd 1 19.4.2013 10:31:22 TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE BX-2 SX-1 ES CASCADES 8x42 ? 479,- VENTANA 10x42 ? 499,- SX-1 Ventana 15-45x60 Angled Kit ? 539,SX-1 Ventana 20-60x80 Angled Kit ? 789,- RX® -600i DNA ? 379,- RX RX® -800i TBR DNA ? 499,- Saatavana suomenkielinen Leupold ?kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Maahantuonti: Hjorth Urheilutukku, hinta- ja saatavuustiedot www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2013 asti. L_Obs_Fi_185x133_13_RZ.indd 1 www.leupold.com Metsästäjä 3 05.04.13 12:11 l 2013 l 49
• Jalot lehtipuut kotimetsää rikastuttamaan 1/3 Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi kertoo kolmiosaisessa artikkelisarjassa jalojen lehtipuiden hyödyistä riistaeläimille ja antaa neuvoja arvopuiden istuttamiseen. Teksti: Arno Kasvi, emeritus ylipuutarhuri, Turun yliopisto l Kuvat: Pasi Leino Hyöty vuosikymmeniä eteenpäin Jalot lehtipuut ruokkivat riistaa tammia, pyökkejä ja pähkinäpensaita on aina suosittu Keski-Euroopan jahtipuistoissa. Myös meillä Suomessa kartanot pitivät entisaikoina kunnia-asianaan istuttaa niitä ympäristöönsä. Kaikki jalot lehtipuut luovat kasvaessaan rehevän ja monipuolisen pohjakasvillisuuden, josta on hyötyä kaikille riistaeläimille. E nnen vanhaan linnat ja kartanot pitivät kunnia-asianaan istuttaa jaloja lehtipuita rakennusten ympäristöön, puistoihin ja kujanteisiin. Aina ei työ onnistunut kasvuolosuhteiden ja kasvatustiedon puuteiden takia. Eivät niinkään kovat talvet, vaan myös monet muut tekijät estivät hankittuja taimia kehittymästä toivotulla tavalla. 50 l Metsästäjä 3 l 2013 Lähinnä asuinrakennusta kasvaneet tulokaspuut selvisivät usein parhaiten, koska ne olivat kartanon rouvan tai isännän erityisen silmälläpidon alaisia. Pihoissa puut kasvoivat jopa niin suuriksi, ettei niitä sota-aikanakaan saatua kaadettua kaakeliuuneissa poltettavaksi. Istutukset olivat kuitenkin niin vähäisiä, ettei jalopuiden luonnollista leviämistä ympäristöön juurikaan syntynyt.Vain vuosittain siementävät ja tuulen mukana kylväytyvät puut levisivät puistoista,jopa vain parista emopuusta, runsaammin ympäristöön. Sittemmin jalopuiden istuttaminen maalaismaisemaan on hiipunut. Maaseudulla, jossa olisi tuhansia hehtaareja jalopuille sopivia biotooppeja, kasvaa nyt vain hyötykäytöltään olematonta heinää ja pajupensaita. Villisika lihoo ja maustuu terhoilla Keski-Euroopan jahtipuistoissa laiduntaneet villisikalaumat lihotettiin ennen jokasyksyistä jahtia tammenterhoilla. Jahdin jälkeen metsään jääneet terhot riittivät hyvin jahtiajan jälkeen jäljelle jätetyn ja pienentyneen sikakannan talviravinnoksi. Sikoja lihotettiin Ruotsi-Suomessakin jo ennen kuningas Kustaa Vaasan aikaa tammenterhoilla. Samoin tehtiin jahtipuistoissa ympäri Eurooppaa. Villisikoja kasvatettaessa jahtitarkoituksiin terhodieetti antaa läskille hienon aromin. Lokakuun markkinoilla vanhassa Uppsalassa myytyä ruskehtavaa ja kysyttyä, hienon makuista sianlihaa kutsuttiin terholäskiksi (ollonfläsk). Katolisen ajan munkit opettivat, luostareiden omistaessa laajoja maa-alueita,tammien ja sikojen hoitotapoja Ruotsissa ja Etelä-Suomessa. Jo Raamatussa puhutaan useassa luvussa sikopaimenesta, joka vie laumansa tammimetsään laiduntamaan. Samoin on kuvaraama-
• n maalaismaisemaa n e n i m a t t u t s i Jalopuiden jossa olisi , a l l u d u e s a a M on hiipunut. puille sopivia o l a j a j e r a a t h e tuhansia h vaa nyt vain s a k , a j e p o o t o i b tonta heinää a m e l o n ä ä t l ö t y hyötykä . ja pajupensaita Lehdet antavat ruokailijoille näkösuojaa. Tammen ja pyökkipusikkojen talvilehdistö on hyvin samanväristä talvisten peuranturkkien ja rusakoiden kanssa tuissa kuvia, kuinka paimen pitkällä rangalla varistaa terhoja puusta omalle laumalleen. Ruissalon kruununmetsästä sai 1500-luvulla, Juhana III aikana, köyhä kansa sai hakea tarvepuunsa. Mutta ?kantavia puita? (bärande träd), kuten tammea, pyökkiä ja pähkinäpensasta ei saanut kaataa. Ruissalossa ei ole pysyvää villisikakantaa, mutta terhovuosina siat selviäisivät hyvin luonnonvaraisina talven yli ilman lisäruokintaa. Tammi-istutusten laiminlyönnin takia monet näistä eläimistä ovat ilman apuruokintaa voineet kärsiä ruokapulasta ja niiden talvenrasitusten kestokyky on sen seurauksena heikentynyt. Tammen ja pyökin terhot kelpaavat ruoaksi myös metsäkauriille, heinäsorsille, ankoille ja ilmeisesti myös hanhille. Pyökin- ja tammenterhot ovat osa metsäkauriin talviravintoa, jota on myös Ruissalon saarella viihtyvä talvivihreä ja vahvalehtinen ruohokasvi, puistonurmikka. Talvisin rusakot ja kauriit kaivavat lumen alta puistonurmikkaa ja ennen kaikkea lihavia terhoja lehtien seasta ja pintamullasta. Vaahterat ja metsälehmukset on nähtävä tärkeinä hunajantuottajina. Lehtipuuvaltainen metsänpohja lämpenee nopeammin kuin havupuumetsän pohja ja alkaa jo keväällä kasvaa heinää ja yrttejä talven rasituksista laihtuneille riistaeläimille. Myös kauriiden talviruuaksi kelpaava kaikenlainen varpukasvillisuus on lehtipuiden aluskasvustona runsasta.Toisin sanoen, entisissä jahtipuistoissa,ne omistaneet feodaaliherrat ajattelivat vuosikymmeniä eteenpäin. eikä tietoa esim. Baltian sorsien talviruokavaliosta ole käytettävissä. Selvää on, että oravat, myyrät ja hiiret varastoivat syksyisin terhoja talvimuonaksi puun- ja kannonkoloihin sekä maan pintakerrokseen. Näin varastoiduista terhoista monet säilyvät pilaantumatta talven yli myös lumettomana talvena. Suomessa närhi on todellinen tammen kylväjä. Pähkinöitä keräävä pähkinähakki piilottaa talvivarastoonsa metsän karikekerrokseen myös löytämiään sembramännyn siemeniä. Sen näkee Ruissalossa metsään ilmestyneistä 3-5 sembramännyn taimen nipuista. Myös sepelkyyhkyt nielevät terhoja puiden alta. Monipuolinen eliöstö ympärillä Tammenterhoja lumen ja lehtien alta Lintujen arvostamaa syysmuonaa Sikojen ja kauriiden lisäksi myös linnut pitävät terhoista. Heinäsorsat syövät mielellään vesistöjen lähellä kasvavien tammien terhoja, kunhan ruokailualueelta pääsee vaaran uhatessa helposti pakoon tai lentoon. Olen useana vuonna nähnyt Ruissalossa terhoja ahmivia heinäsorsia jopa vielä talvellakin, jos lunta on ollut vähän eikä maa ole routinut. Myös lumityökoneiden lumen ja lehtien alta esiin kaapimat terhot kelpaavat sorsien ruuaksi. Liekö kyseessä kaupunkisorsien oppima tapa tai sorsille kuuluva synnynnäinen kyky käyttää luonnosta saatavaa ruokaa. Suomessa terhot peittyvät lumeen nopeasti, Mitä vanhemmaksi jalot lehtipuut kasvavat,sitä suurempi on puissa viihtyvä eliöstö ja pintakasvusto. Monet sammalet, naavat, levät, käävät ja sienet saavat kotinsa tammen oksilta. Pelkästään vanhan puun runko antaa suojaa monille pienille ja suuremmillekin linnuille. Ruissalossa tyypillisiä tammenrungon kolopesijöitä ovat mm. vesilinnuista telkkä ja isokoskelo. Myös monet pöllölajit käyttävät tammen rungon koloja vakituisena asuntonaan. Metsissä, joissa elää talvisin runsaasti jyrsijöitä ja muita pikkunisäkkäitä, esiintyy myös enemmän pöllöjä ja haukkoja. Lepakotkin viihtyvät tammen rungon onkaloissa. Olenkin löytänyt kevätkohmeisen korvasiipan puutarhan kuuluisaan suureen, rungoltaan avonaiseen tammen sisukseen piiloutuneena. Kottarainen viihtyy tyrnipensaassa. Metsästäjä 3 l 2013 l 51
• Tutkija Outi Ratamäki ja erikoistutkija Taru Peltola, Suomen ympäristökeskus Salametsästäjä Salametsästykseen syyllistyy oikeustapausten valossa todennäköisemmin metsästyksen harrastaja kuin muu henkilö. Tämän yhteyden kieltäminen ei lisää metsästäjien uskottavuutta, siihen auttaa vain aktiivinen ilmiöön puuttuminen. Tutkijat Outi Ratamäki ja erikoistutkija Taru Peltola ovat tutkineet salametsästyksestä Itä-Suomessa. Kyseessä on ensimmäinen aiheesta tehty tutkimus Suomessa. Juha Reiman Tutkijoiden aineiston mukaan salametsästäjien joukko ei ole metsästäjistä erillinen rikollinen joukko, vaan suurin osa on aktiivisia metsästyksen harjoittajia ja useissa tapauksissa laillinen metsästystoiminta ja rikollinen toiminta limittyvät toinen toisiinsa. Salametsästettyjä hirviä on aineistossa paljon enemmän kuin suurpetoja. 52 l Metsästäjä 3 l 2013 S alametsästys on termi,joka herättää kiivasta keskustelua. Erityisesti termissä ärsyttää se, että se luo yhteyden luvallisen ja laittoman toiminnan välille. Vaihtoehdoksi on ehdotettu lainsäädännöstä poimittua luvatonta pyyntiä tai kansankielistä riistarosvousta. Salametsästystapaukset tuomitaan Suomen rikoslain 48 a luvun 1 § mukaisesti metsästysrikoksina tai 1 a § mukaisesti törkeinä metsästysrikoksina.1 §:n kohdassa kaksi määritellään, että metsästysrikokseen syyllistyy henkilö, joka ?tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman pyyntilupaa, hirvieläimen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa?. Näin ollen salametsästys -termille on sanalliset perusteet laissa. Konkreettisten salametsästystapausten tarkastelu ei myöskään anna syitä häivyttää salametsästyksen ja suomalaisen metsästyskulttuurin välistä yhteyttä.Käytettävissämme on ollut salametsästystä koskevia esitutkintapöytäkirjoja Pohjois-Karjalan ja Kainuun poliisilaitoksilta vuodesta 2005 lähtien ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomioita 2000-luvulta. Esitutkintoja tuolta ajalta on Pohjois-Karjalasta 22 kpl, Kainuusta 17 kpl ja käräjäoikeuden tuomioita 11 kpl. Laittomuuden ja laillisuuden rajamailla Salametsästyksellä on yhteyksiä luvalliseen
• än muotokuva metsästykseen useissa aineiston tapauksissa. Eräs kainuulainen jäi kiinni metsään jääneiden jälkien perusteella, jotka johdattelivat poliisin tekijän kotipihaan. Sieltä löytyi tuoretta hirven lihaa riippumasta. Tekijä tunnusti ampuneensa hirven, kun oli lintumetsällä ollessaan sen kohdannut. Hän korosti olevansa kokenut metsämies,aloittanut harrastuksen jo 13-vuotiaana.Hänellä oli metsästyskortti,voimassaoleva karhunammuntakoe ja lupia useille metsästysaseille. Tekijä kertoi myös kunnioittavansa luontoa kovasti. Erään metsästäjän epäiltiin ampuneen luvallisen jahdin aikana ylimääräisen hirven, joka kahta avustavaa henkilöä lukuun ottamatta salattiin muulta seurueelta. Ampuja kiisti syyllistyneensä salametsästykseen, koska tekohetkellä lupia oli jäljellä. Hänen mukaansa on metsästyksenjohtajan tehtävä hallinnoida lupia. Tässä tapauksessa metsästyksenjohtaja oli yksi avustaneista henkilöistä. Hän itse ei ottanut kantaa ampujan tekosiin, koska ampuja toimi ?itsenäisesti? ja vei kaiken lihankin mukanaan. Toisessa tapauksessa metsällä lintuja katselemassa ollut mies ampui hirven aseella, johon hänellä ei ollut kantolupaa.Kotona hänellä oli muita luvallisia aseita. Hän oli huolissaan mahdollisesta aseiden takavarikosta, koska kertoi harrastavansa metsästystä ja aseiden olevan hänelle tärkeitä. Säännönmukaisesta laittomasta toiminnasta kertovat tapaukset, joissa tutkinta on päätynyt useampien rikosten tutkintaan. Erään hirven salametsästyksen tutkinnan yhteydessä löytyi kotietsinnöissä myös karhun ja ilveksen lihaa, joiden alkuperää epäilty ei voinut osoittaa. Suurpetojen salametsästys Ilveksen salametsästystapauksia aineistossa on neljä. Yhdessä tapauksessa joukko miehiä oli ilvesjahdissa, mutta kukaan ei ollut tarkoin perillä siitä, kuinka monta lupaa on ja kuka on lupien haltija.Metsästys päättyi lopulta yhteen lailliseen ilveksen kaatoon ja kahteen ilveksen tappoon alueella, jolle metsästysoikeutta ei ollut. Kukaan tekijöistä ei mielestään syyllistynyt rikokseen. Kaksi ilvestä tapettiin ketunmetsästyksen yhteydessä.Yhdessä tapauksessa koira joutui ilveksen kanssa vastakkain ja omistaja ampui ilveksen.Hän salasi tapauksen,mutta otti ilveksen nahkan ja muokkautti sen.Tekijällä oli metsästyskortti, hirvien ja karhujen ampumiseen tarkoitettu ampumatodistus ja lupia metsästysaseisiin. Toisessa tapauksessa metsästäjä ampui eläintä,jonka lajista ei ollut varma.Eläin ei kuollut heti vaan jatkoi matkaa. Paikalle tuli kolme muuta miestä, mutta tapauksesta ei ilmoitettu, vaikka alueella oli voimassaolevia ilveksen pyyntilupia. Tekijät eivät halunneet kuluttaa kiintiötä. Neljännen ilveksen tappoi poromies, joka myönsi aloittaneensa ilveksen pyynnin, kun ilves oli käynyt vahingoittamassa hänen porojaan. Hän tiesi, että alueella oli ilveksenpyyntilupia tai ainakin niitä oli ollut tulossa. Ilveksen yli ajettiin moottorikelkalla,mutta pehmeässä lumessa se selvisi yliajosta. Sen jälkeen ilvestä iskettiin kirveellä useita kertoja, kunnes jossain vaiheessa eläin todettiin kuolleeksi. Tekijällä oli mielestään lupa tappaa ilves. Toinen poromies kertoi jäljittäneensä karhun jälkiä moottorikelkalla. Saatuaan näköhavainnon hän ampui karhun. Motiiviksi hän mainitsi petovihan. Takavarikossa poliisi löysi myös ahman nahkoja, mutta tekijä kielsi ahman tapot.Hänet oli aiemmin tuomittu ahman salametsästyksestä. Susien salametsästystapauksia oli tutkinnassa kolme. Kaksi niistä osoittautui turhaksi epäilyksi. Yhdessä tapauksessa oli kyse takaaajosta. Kolme miestä ajoi sutta takaa moottorikelkoilla tarkoituksenaan ampua susi. Takaa-ajo keskeytyi poliisin väliintuloon. Osa miehistä omisti aseita ampumaharrastustarkoitukseen, osa metsästystarkoitukseen. Johtopäätökset Nämä poliisin tekemät tutkinnat ja käräjäoikeuden tuomiot havainnollistavat sen tosiasian, että pieni osa metsästyksen harrastajista on Suomessa syyllistynyt salametsästykseen. Aineiston perusteella varovaisesti laskettuna salametsästykseen on Kainuussa ja PohjoisKarjalassa syyllistynyt 2000-luvulla 32 metsästystä harrastavaa miestä. Määrä on pieni, mutta mainekustannukset suuret.Aineistosta voi tunnistaa ainoastaan kymmenen miestä, joilla on heikko tai ei lainkaan yhteyttä metsästysharrastukseen. Tämän perusteella voi siis sanoa, että salametsästykseen syyllistyy todennäköisemmin metsästyksen harrastaja kuin muu henkilö. Huomiota kannattaa kiinnittää myös seuraaviin seikkoihin: 1) on ristiriitaista, että tekijä voi kokea metsästyksen olevan hänelle tärkeä harrastus ja arvomaailmansa olevan luontoläheinen, vaikka samalla onkin tietoisesti ja säännönmukaisesti syyllistynyt rikokseen 2) useammassa kuin yhdessä tapauksessa metsästyksenjohtaja on mukana rikollisessa toiminnassa 3) salailu on joissain tapauksissa toteutunut metsästysseurueiden tasolla. Tosiasioiden valossa suomalaisen metsästyskulttuurin ja salametsästyksen välisen yhteyden kieltäminen ei lisää metsästyksen harrastajien ja heidän edustajiensa uskottavuutta. Sitä lisää ainoastaan aktiivinen ilmiöön puuttuminen: Salametsästäjien ilmiantaminen sekä metsästysseurojen jäsenyydestä erottaminen ja seuroihin jäseniksi pyrkivien torjuminen. Metsästäjä 3 l 2013 l 53
• Uutismakasiini Muutoksia metsästyslakiin lll Metsästyslain ja metsästysasetuksen muutokset tulevat voimaan 1. päivänä kesäkuuta. Myös valtioneuvoston asetus poikkeusluvista tulee voimaan samana päivänä. Merkittävimmät muutokset ja tarkennukset ovat metsästyslain pyyntivälineitä koskevissa pykälissä. Kielletyiksi pyyntivälineiksi lisättiin keihäs, vipukeihäs, harppuuna tai muu niitä vastaava ase, puhallusputki sekä varsijousi. Sallittuja pyyntivälineitä ovat ampuma-ase, metsästysjousi, ilma-ase, loukku, ansalanka, heti tappavat raudat, jalkanaru, lehtipuhallin ja verkko. Lehtipuhallin on täysin uutta metsästysasetuksessa. Puhaltimen, ei imurin, käyttö on sallittua asetuksessa mainittujen eläinten pyynnissä. Eduskunnan linjauksen mukaan myös lasertähtäin tuli sallituksi. Heti tappavien rautojen suurinta sallittua kokoa rajoitettiin 20 cm. Supikoiraa ei enää saa pyytää raudoilla, koska ns. iso Coni Bear-rauta ei kaikissa olosuhteissa tapa eläintä heti. Metsästysasetuksella voidaan rajoittaa jonkin pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käyttämistä alueellisesti, ajallisesti ja eläinlajikohtaisesti. Ravintoon liittyvän houkuttimen käyttäminen on kielletty karhunmetsästyksessä. Kiellettyjä ovat myös koneelliset laitteet kuten esimerkiksi kasettisoitin tai moottorisaha, joiden äänen avulla metsästäjä peittää itsestään lähtevät äänet tai houkuttelee riistaeläimiä. Riistanisäkkäiden metsästyksessä ei enää saa käyttää toiminnaltaan tai käyttötavaltaan valikoimattomia verkkoja ? lintujen metsästyksessä se on ollutkin jo kokonaisuudessaan kielletty. Metsästyslakiin otettiin valtuutussäännös euroopanmajavan, kanadanmajavan ja piisamin pesään liittyvän rakennelman purkamisesta. Valtioneuvoston asetuksessa on säädetty, että piisamin ja majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa luvallisina ajankohtina. Kaikkia riistanisäkkäitä koskevat nyt yhdenmukaiset poikkeusluvan myöntämisperusteet. Uudeksi poikkeuslupatyypiksi säädettiin poikkeuslupa riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän ja munien hävittämiseen. Tällä voidaan myöntää poikkeuslupa yksilön tappamisen sijasta sen pesinnän häiritsemiseen, jotta häiriötä tuottava eläin siirtyisi pesimään toisaalle. Metsästyslaissa säädettyjä rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä muutettiin siten, että sähköllä tappavalla loukulla on mahdollista pyydystää hiiriä, myyriä ja rottia. Tällaiset loukut keräävät kuolleet eläimet erilliseen säiliöön. Punaisten huomiovaatteiden käyttö loppuu tammikuun 2014 viimeisenä päivänä. Punaisten vaatteiden tilalle pitää hankkia oranssinpunaiset tai oranssit vaatteet. Kiellettyjen pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien sekä sallittujen pyyntivälineiden säännöksistä poikkeavaan käyttämiseen voi hakea poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta. 54 l Metsästäjä 3 l 2013 Nuorten metsästäjien leiri Köyliössä lll Säkylän - Köyliön rhy järjestää Suomen riistakeskus Satakunnan tukemana nuorten metsästäjien leirin. Leiri pidetään Köyliössä 14. - 16.6.2013. Leirille otetaan noin 20 iältään10 ? 15 ?vuotiasta osallistujaa. Ilmoittautumiset sekä lisätiedot: Säkylän - Köyliön rhy Marika Vahekoski 0400 693 013. Nuorten metsästäjien leiri Honkajoella lll Pohjois-Satakunnan rhy järjestää Suomen riistakeskus Satakunnan tukemana nuorten metsästäjien leirin. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Mukaan otetaan noin 20 osallistujaa. Leiri järjestetään Honkajoella 16.7. - 18.7.2013 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja vietetään mukavaa leirielämää. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opas- kirjaan. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Tapio Loukkaanhuhta puh. 040 550 0001 tai tapio.loukkaanhuhta@dnainternet.net Nuorten eräleiri Muhoksella lll 16-20.6.2013 Muhoksen ampumaradalla. Leiri on tarkoitettu erähenkisille 10-16 vuotiaille pojille ja tytöille. Luvassa monipuolista ohjelmaa: l Metsästyksen teoriaa l Ampumaopetusta l Suunnistuksen perusteita ja ?geokätköilyä? l Metsästyskoirien esittely ja näytös l Kalastusteemaa l Vapaata ohjelmaa iltanuotiolla Leirin hinta on 100e/nuori sisältäen majoituksen, ruoat, materiaalit ja vakuutuksen. Leirin järjestää Muhoksen Riistanhoitoyhdistys ja Muhoksen 4H-yhdistys. Leirille otetaan 25 nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiriläisille lähetetään leirikirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet sekä leiriohjelman. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.5.2013 mennessä: Kirsi Pajala 044-3307955 tai muhos@4h.fi
• Nuorten eräleiri Haapajärvellä Käsiaseharrastajille oma etujärjestö Suomen Pistooliampujat ry lll Tervetuloa viettämään viikonloppua muiden lll Suomessa käsiaseharrastajia on paljon, mutta yhteisölli- nuorten joukkoon eräharrastusten pariin. Aika: 6 -9.6.2013 Paikka: Siiponkosken kylä- ja jokikeskus, Haapajärvi Kohderyhmä: 11-16 vuotiaat tytöt ja pojat, myös lasten vanhemmat voivat olla mukana Hinta: 95 ? / henkilö, metsästäjätutkintoon osallistuvilta peritään erillinen maksu 20 euroa Ohjelmassa muun muassa: l Metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta l Metsästäjätutkinto l Ampumakoulutus, ruuti- ja jousiaseet (ampumarata) l Laser- ja ilma-aseet l Maastossa liikkumisen perusteita, kartan ja kompassin käyttö l Metsästyskoirien esittely/näytös l Pienpetopyyntikoulutusta ja loukkujen valmistus l Vetouistelu (sivuplaanareilla 8 -10 vapaa) l Vapaa-ajan ohjelmana leirikilpailuja, savusauna, makkaranpaistoa syyttä on tähän saakka ollut vähän. Lakiuudistukset ja erilaiset käytännöt paikkakuntien välillä puhuttavat monia. Suomen pistooliampujat ry perustettiin lisäämään tietoisuutta käsiaseampumaharrastuksesta ja ajamaan harrastajakunnan etuja. Yksi selkeä tavoite on lisätä yhteisöllisyyttä harrastajien kesken järjestämällä tapahtumia ja luentoja aselakiin tulevista uudistuksista, ja tietenkin hankkia harrastajien kanssa alan liikkeistä ja valmistajilta tuntuvia etuja jäsenistölle. SPA:n järjestämiltä luennoilta jäsenet saavat osallistumistodistuksen. Myös alueelliset tapahtumat tulevat olemaan suuri osa SPA:n toimintaa, esimerkkinä käsiase-ampumaratahankkeet. Tiivis yhteistyö metsästysseurojen kanssa kautta Suomen tulee olemaan myös tärkeä osa toimintaa. Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.5.2013 Leirille otetaan 50 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä, majoitus omissa teltoissa. Leiriläisille lähetetään erillinen kutsukirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet ja leiriohjelman. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Miika Niskala, puh. 044 445 6404, miika.niskala@haapajarvi.fi Pohjois-Savo Riistakursseja Metsäkartanolla lll 17.-20.6. Riistakurssi nuorille. Metsästäjän tutkinto 20.6. Hinta alk. 168 ?. 13.7. Metsästysammunnan ABC naisille, hinta alk. 37 ?. 20.-22.9. Erämimmit, kurssi metsästäville naisille Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Metsäkartano, 040 839 6350, info@metsakartano.com, www.metsakartano.com Tutustu ja liity jäseneksi sivuiltamme www.suomenpistooliampujat.fi. Osallistu kyselyyn, palkinnot jaossa! lll Suomen riistakeskus haluaa kuulla metsästäjien näkemyksiä siitä, miten riistakeskus toimii ja onnistuu tehtävissään. Käy vastaamassa kyselyyn verkkosivuillamme riista.fi. Kuvakkeen tutkimukseen löydät etusivun alalaidasta. Arvomme 30.6.2013 mennessä yhteystietonsa jättäneiden kesken seuraavat hienot palkinnot: 2 kpl Alaska light ?metsästyspukuja (Retkitukku Oy), 1 kpl Metsästäjän uusi keittokirja ja 3 kpl Riistaeläimiä -muistipelejä. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Varsinais-Suomeen uudet toiminnanohjaajat Marttilan seudun rhy lll Osmo Purhonen, Myllykyläntie 28, 20960 Turku, puhelin 0400 827 981 ja sähköpostiosoite marttila@rhy.riista.fi Maskun seudun rhy lll Arto Takala, Kuusimäentie 1, 21290 Rusko, puhelin 0400 720 594 ja sähköpostiosoite masku@rhy.riista.fi Loimaan seudun rhy lll Mikko Tiainen, Karjakuja 122, 32200 Loimaa, puhelin 050 511 3528 ja sähköpostiosoite mikkotiainen77@gmail.com Metsästäjä 3 l 2013 l 55
• Uutismakasiini Heli Siitari Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamieheksi lll Filosofian tohtori, dosentti Heli Siitari on nimitetty Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamieheksi. Hän aloitti tehtävässä 15. huhtikuuta 2013. Siitari on aiemmin toiminut akatemiatutkijana Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Hänen pääaineenaan tutkijana on ekologia ja ympäristönhoito. Väitöskirjassaan Heli Siitari tutki ultraviolettivärin merkitystä lintujen ravinnon ja puolison valinnassa. Hän on toiminut useiden tieteellisten julkaisujen arvioitsijana sekä osallistunut kutsuttuna puhujana useisiin kongresseihin ja seminaareihin sekä Suomessa että ulkomailla. Vapaa-aikanaan Heli Siitari harrastaa labradorinnoutajien kasvatus-, metsästys- ja koetoimintaa. Luonnon- ja riistanhoitosäätiö on perustettu vuonna 2006 edistämään riistalajien ja luonnon monimuotoisuuden karttumista suunnitelmallisen luonnonhoidon keinoin. Toiminta tähtää alkuperäisten luonnonarvojen säilyttämiseen erityisesti suojelualueiden ulkopuolella. Säätiö toimii yhteistyössä luonnonvara-alan eri toimijoiden kanssa, tarjoaa neuvontaa elinympäristöhoitotoimiin sekä pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon riistan ja luonnon Heli Siitari monimuotoisuuden hyväksi. Metsämiesten huumoria lll Kirjasta Hirvikämpän huumoria selviää, mikä on kippis-sanan alkuperä ja mitä se todella tarkoittaa. Kirja kertoo myös, mikä oli Marskin puraisu, kuinka Taula-Matti kaatoi karhun ja kuinka Nätti-Jussi nauratti jutuillaan. Kirjassa on kaskuja, vitsejä ja pikku pakinoita. Graafikko Martti Arkon piirrokset tekevät kirjasta todella naurattavan. Kirja on laajennettu ja täysin uusittu painos v. 1993 ilmestyneestä kirjasta Hirvi vai muu. Hirvikämpän huumoria ja muut Arma Fennicakirjat löytyvät osoitteesta www. armafennica.fi , josta voi myös tilata kirjoja edullisesti. Hirvikämpän huumoria, 160 sivua, 22,00 euroa. 56 l Metsästäjä 3 l 2013 Tervetuloa ostoksille!   Suomen riistakeskuksen varastosta voit tilata tuotteita niin yksityis- kuin koulutuskäyttöönkin. Tilaa netin kautta sivuiltamme riista.fi -> verkkokauppa tai puhelimitse numerosta 029 431 2111 arkisin klo 9-15. Riistakeskus mukana kesän erämessuilla lll Erämessut kokoavat yhteen metsästyksen, kalastuksen ja luontoretkeilyn harrastajat. Riistakeskus on mukana seuraavilla messuilla: Pohjois-Suomen erämessut, Oulu 23.-25.5.2013 Kaakkois-Suomen Erämessut, Koria 7.-9.6.2013 Pohjois-Karjala, Susirajan erämessut, Joensuu: 14.-16.6.2013 Pohjanmaa, Seinäjoki: Farmari 3.-6-7.2013 Tule tutustumaan toimintaamme! Sopimus e-laskusta 22.5. mennessä lll Paperisen laskun riistanhoitomaksusta voi vaihtaa sähköiseen e-laskuun, jonka saa suoraan omaan verkkopankkiin. Sopimus e-laskutuksesta on tehtävä viimeistään 22.5.2013 ja saapunut lasku on hyväksyttävä 10.6. mennessä.
• ZO D I AC SV E AB ZO D I AC GE NO R AS RI GE 2 19 63 5 0 TH Metsäpeuran palautusistutuksiin suhtaudutaan positiivisesti 013 ANNIVER SA RY lll RKTL, Metsähallitus ja Suomen riistakeskus järjestivät huhtikuussa Isojoella, Ilomantsissa ja Pyhännällä erityisesti kyläyhdistyksille ja metsästysseuroille suunnatut sidosryhmätilaisuudet selvittääkseen paikallisten halukkuutta ja valmiutta ottaa metsäpeuroja lähiseuduilleen. Tilaisuuksien perusteella mahdollisiin palautuksiin suhtaudutaan positiivisesti ja yhteistyöhaluisesti. Metsäpeuran merkitys koettiin myönteisenä luonnon monimuotoisuuden, luonto- ja metsästysmatkailun, paikallis- ja metsästyskulttuurin sekä alueen kuntien ja kylien imagon kannalta. Keskeinen huoli oli kuitenkin se, että metsäpeurojen epäiltiin houkuttelevan alueelle lisää suurpetoja. Myös mahdollisiin maa- ja metsätalous- sekä liikennevahinkoihin on syytä suhtautua vakavasti. Sidosryhmätilaisuuksiin osallistujat kertoivat olevansa halukkaita ja valmiita toimimaan yhdessä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten kasvattamiseksi. Palautusistutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin lopulliset tulokset valmistuvat alkusyksyllä. Metsäpeura hävisi Suomesta kertaalleen 1900-luvun alussa, mutta palasi monien vaiheiden kautta osaksi lajistoamme. Tällä hetkellä suomenpeuranakin tunnettua peuran alalajia tavataan maassamme Suomenselällä ja Kainuussa, joista ensin mainittu sai alkunsa 1980-luvulla toteutetusta onnistuneesta palautusistutuksesta. Muualla maailmassa metsäpeuraa tavataan vain Venäjän Karjalassa. Metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä esitetään kannan vahvistamista palautusistutusten avulla. Päätavoite on säilyttää Suomen metsäpeurakanta elinvoimaisena. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kainuun peurakanta on puoliintunut ja Suomenselällä kannan kehitys on pysähtynyt kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Kaikkia syitä tähän ei varmuudella tiedetä, mutta esimerkiksi runsastuneilla suurpetokannoilla on oma vaikutuksensa. RKTL:n tekemän metsäpeuran elinympäristötarkastelun perusteella sopivat palautusalueet ovat 1) Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon vedenjakaja-alueet, 2) Pohjois-Karjalan itäosat sekä 3) Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajaseutu. Metsähallitus käynnistää palautusistutuksen suunnittelun vuoden 2013 aikana yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Suunnitelman arvioidaan valmistuvan vuonna 2014. Lisätiedot: Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi, Juha Hiedanpää, RKTL, 050 363 8109 Metsäpeuratutkimus, Antti Paasivaara, RKTL, 040 674 7602 Palautusistutusten suunnittelu, Mikko Rautiainen, Metsähallitus, 040 547 2392 Vesitiivis IP 67 HAASTAJA! Näppäinlukko . Vesitiivis IP67 . . Lukittava tarvikeliitäntä . Valaistu graafinen näyttö . Suomenkielinen valikko . Iskunkestävä runko . Zodiac Team Pro Waterproof on metsästyspuhelin, joka toimii vaativissakin olosuhteissa Helppo ja varmakäyttöinen Bluetooth malli BT-sarja ?Testivoittaja? Min Jakthund lehdessä nro 3 /2012 Forssa: Forssan Ase ja Retkeily, Haapajärvi: Raimo Olkkonen, Huittinen: Digimesta, Joensuu: Joensuun Telemaailma, Juva: Juvan Rauta ja Maatalous, Koikkala: Agripalvelu, Kemiö: Kemiön Metsästyspuoti, Kuusankoski: KT-Sport, Lahti: J Kärkkäinen, Lappeenranta: Urheilu Koskimies, Nurmes: Sportia Nurmes, Oulu: J Kärkkäinen, Pieksämäki: Green Trail, Riihimäki: Eräkontti, Seinäjoki: Wextra, Soini: Ahti Huvila, Tampere: RXTX-Tuote, Vaasa: Kurren Erä ja Kalastus, Ylivieska: J Kärkkäinen. Katso lisää jälleenmyyjiä www.gyttorp.fi Metsästäjä 3 l 2013 l 57
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Báh?inbánain váttisvuo?at lll Báh?inbánafierpmádat ja dan bajásdoallan lea suopmela? meahcástankultuvrii dehála?. Ehtala??at alladásat meahcásteapmi gáibida dan, ahte hárjehallá báh?it. Hárjehallat fas ii sáhte eará báikkiin go báh?inbánain. Suopmela? meahcásteaddji, gii hárjehallá báh?it du??e geasseáiggi ja beassá ovdal meahcástanbaji báh?it du??e 50 dahje 100 geardde, ii vuolgge logiid dahje ?u?iid kilomehteriid duohkái iskkadallat hávlára. Son baicce oastá ?lea?galeaddji ja láiráskierruid lagamu? ruovdegávppis ja manná skihpáriiguin lagamu? sáttoroggái hárjehallat báh?it. Dát ii dáidde leat servodaga ulbmil, iige ovdu. Servodaga viggamu? lea goittotge ?ielgasit ain stuorit báh?invalástallanguovddá?iid guvlui. Uhca meahcástanservviid dahje fuo??ogáhttenservviid bánaid biraslobiid eai o?asmahte, vaikko ladjováttisvuohta lea dutkamu?ain liiggástallojuvvon. Biraseiseválddiid vuostehágu uhca báh?inbánaide lea váttis áddet. Olles servodaga bero?tupmi lea, ahte Suopma dik?u meahcásteapmi ehtala??at ja nu bures go vejola?. Dat gáibida dan, ahte báh?imii leat doarvái hárjehallanbáikkit olles riikkas. Juohke 10:at báh?á ? muhto gos Suomas meahcásteaddjit nappo meahcástandutkosa ?a?ahan olbmot leat measta 380 000. Lassin leat logit duháhat valástallibáh??it ja ng. reservala??at. Liikkáge dál eai hálit makkárge báh?inbánaid lávaide, dasgo daid atnet dárbba?meahttumin. Nuppe dáfus bána, mii lea merkejuvvon lávvii, eastá eará eanageavahanplánaid. Báh?inbánaide guoski lágaid leat o?asmahttimin justa dál. O??a lágas mearkka?ahtti rollii báhcá dulkojupmi ?smávva báh?inbánas?. Láhkaevttohusas máinna?uvvon smávva báh?inbána sáhta?ii doaib-mat du??e almmuhusain. Dulkojupmi das, mii bánaid lea smávva báh?inbána, boahtá leat dehála? má?gga uhca bána boahtte áigái. Meahcásteapmi ii boa?e gierdat meahcástanservviid ja fuo??ogáhttenservviid bánaid giddema. Báh?inbánaláhka lea gal vurdojuvvon o?astus boares lágaid ektui, muhto orru goittotge leamen nu, ahte biraslobi oa??un boahtá leat stuorimus buncarákkis. Muohtaluottaid rehkenastin fuo??ogolmma?iegagiin jagis 2013 lll Dálvit 2013 rehkenaste eaktodáhtola?bargun badjel 600 fuo??ogolmma?iegaga. Luottaid- ja vuoncceslottiid gávdne 29 sierra ?lájas. Dás muhtin bohtosat. Eanemusat njoammiliid vuhtte viiddis guovllus, mii ollá Máttanuorta-Suomas gitta Oulu guvlui. Lappis njoammilat orrot leamen seamma ollu go ovddit jagi. Dálvvi boa?us, das man ollu luottat vuhttojit, lea lahka guhkes áiggi gaskaárvvuid. Riebanat vuhttojedje mealgat mátta ja oarjji riddoguovlluin, nugo maiddái oasis Kainuu ja Lappi. Riebanat leat geahppánan vehá? du??e Lappi ja Oulu guovlluin, eará guovlluin riebanat leat laskan. Riebanat vuhttojedje sullii seamma veardde go guhkes áiggi gaskaárvvuinge. Máttanuorta-Suopma lea nea?i nannoseamos ássanguovlu. Nubbi nana ássanguovlu lea Gaska-Lappis, gos nea?it eai leat jávkan seammaláhkai, go uhcit spiret buoidda ja nirpi. Nea?i guhkit áiggi i?an lea, ahte dat laská nuortin ja davvin, go fas oarjin dan mearri bissu stá?isin. Vilgesbie?agoddi vuhtto eanemusat Varsinais-Suomi guovllus. Nuortti ja davi guvlui manadettiin luottat geahppánit ja ealli dihtto ?at hui hárve. Oppala??at leat goittotge gávnnahan, ahte nálli nanosmuvvá dain guovlluin, gos dat juo lea. Ruoigu lea lávdan johtilit gitta davimus Lappii. Giemajávrri ja dál maid Salla guvlui dat orru ásaiduvvan. Guovtti ovddit garra muohtadálvvi váikkuhusa sáhttá gal oaidnit, muhto vássán dálvi lea leama? álkit. Rehkenastimat Dálvit dahkkon rehkenastimiin vuhtte eana? njoammiliid. ?ájehit, ahte ruoiggu laskan lea bisánan. 58 l Metsästäjä 3 l 2013 Hannu Huttu Buorre boa?us vaikko lei váttis dilli
• Stuorra boraspire goddin ? go eará heivvola? ?oavddus ii leat lll Stuorra borasspiret lea meahcástanlágain álot ráfáidahttojuvvon fuo??oeallit ja daid goddin lea vejola? du??e erenomá? dilis ja dallege du??e dain dáhpáhusain, go eará vuogas ?oavddus ii leat. Stuorra boraspire goddin sáhttá gullat vi?a sierra kategoriijai, go váldá vuhtii sierra diliid. Stuorra boraspirepolitihka guorahallet Ovdalis máinna?uvvon dáhpáhusain stuorra boraspire sáhttá goddit, jus eará vuogas ?oavddus ii gávdno. Boraspirepolitihkkamet leat goittotge garrasit kritiseren, muhto dan bealisge leat hállan ja dálá rá??ehusprográmmasge á??ái váldet beali. Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea addán Helssega universitehta Ruralia-instituhttii bargun dahkat Suoma boraspirepolitihkas bealátkeahtes, olggobealde dahkkon guo-rahallama. Dan bohtosat bohtet leat ovdamearkan gumppe dik?unplánii, man o?asmahttigohtet dán jagi. Seamma áigge Suopma lea álggahan ovttasbarggu Ruo?ain EU-komi?uvnna guvlui. Ovttasbargu laktása gumppiide guoski ga?aldagaide ja dan bohtosiid beassát oaidnit juo laga?boahtteáiggis. Sivva Dilli Dahkki Lágat 1. Bággu/ heahtevárjaleapmi Akuhta falleheapmi Rihkuslága 4 lohku 4 § ja 5 § 2. Várala? dorvvola?vuhtii ja dearvvasvuhtii ja dahje eallisuodjaleapmi Aggressiivvala?, baluheapme, várala? (fallehandáhpáhusa ma??á) Lápma?uvvan ja/dahje várala? stuorra boraspire Dárbu doaibmat jo?ánit Fallehuvvon olmmo?, á??eoamasteaddji, riikkavulo? Poliisa/ Boraspirevirgeveahkki (SRVA) 3. Sosiála sivat, bággu almmola? ovdduid dihte (?ILLJOGUMPPET) Baldalit, dagahit dorvvuhisvuo?a ja daid ferte sierra váruhit Fuo??oguovddá?a sierralohpi Meahcástanlobi háldda?eaddji Meahcástanlága 41a § 1. mom. 3) -?uokkis 4. Vahágat Dagaha erenomá? stuorra vahágiid Meahcástanlága 41 a § 1. mom. 2) 5. Náli dik?un Náli mudden dalle go nálli lea doarvái stuoris Fuo??oguovddá?a sierralohpi Meahcástanlobi háldda?eaddji Fuo??oguovddá?a sierralohpi Meahcástanlobi háldda?eaddji Meahcástanlága 41 a 1. mom. 3) -?uokkis Poliisalága 25 § Eallisuodjalanlága 14 § Meahcástanlága 41 a § 3. mom. Nuorta-Suoma varris guov??at orrot dálvviid Ruo??as bealde. Nuortarájá don beallái dat johtet dábála??at juo ?ak?ageasi. Dat lea sivva dasa, manne stuorra oassi varrásiin lea Suoma bivddu olggobealde. Muhtin varris guov??at leat johtán Davvi-Savos gitta Ruo??a Gárjila mehciide dálvái. Mátki geasseássanguovlluin gitta riikkarájá ala sáhttá leat 100 km. Nji??elas guov??aid ássanguovllut leat Nuorta-Suomas hui unnit veardidettiin varris guov??aid johtinguovlluide. Du??e áibbas rájá alde nji??elasat mannet dálvái Ruo??a beallai. Ovdamearkka dihtii Davvi-Gárjilis goddet eana? nuorra guov??aid. Ruo??a Gárjilis goddojuvvon guov??at leat gaskamearala??at losibut go Davvi-Gárjilis. Deaddodie?ut gea?idit dasa, ahte ráves guov??aid oassi Ruo??a Gárjila sálla?is lea stuorit go nuortarájá dán bealde. Okta ?ilgehus orruge leamen dat, ahte ráves guov??aid oassi olles nális geahppána Nuorta-Suomas ovdal go guov?abivdu álgá. Riikkarájá nuorttabeallái johtán guov??at leat eallán boarráseabbon go dat, mat báhcet Supmii. Dás ii lean miige o??a die?uid, dasgo Ruo??a bealde lahka Suoma rájá bivdet unnán guov??aid. Oppalohkáige Ruo??a Gárjila guov??ain bivdet jahkása??at du??e 4-5 %. Ruo??as dálvviid orron guov??at bohtet Nuorta-Lappii, ovdamearkka dihtii UK-párkii, juo njuk?amánu bealde, ma?imustá cuo?ománu álgobeivviid. Váikko gi??a bo?ii ma??it, de guov?a vuhttui maid dán jagi juo cuo?ománu álgobeivviid, muitala badjeolmmo? Hannu Magga, guhte lea juo má?galogi jagi merken muitui guov??aid ihtima. Vuosttamu??an jo?us leat ráves varris guov??at. Siva dasa, manne nuortarájá duohkin guov??at gu??et besiid árrat, eai dovdda. I?a lea miellagiddeva?, dasgo Lappis gáttá?ii guov??aid orrut besiin guhkit áiggi go máddin. Ilpo Kojola lll Eatna?at Nuorta-Suoma varris guov??ain orrot dálvviid Ruo??a Badjeolmmo? Hannu Magga mihtida Ruo??as boahtán varris guov??a luottaid Metsästäjä 3 l 2013 l 59
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Junnupalsta MITKÄ SEURAAVISTA VÄITTÄMISTÄ OVAT OIKEIN? Ympyröi oikein olevien väittämien jälkeen olevat kirjaimet. Kun luet ympyröidyt kirjaimet ylhäältä alas, niistä muodostuu yksi sana. Mikä se on? Karhu syö talvella puiden kuorta, oksia ja latvuksia. S Metso on suurin metsäkanalintu. E Ilves saalistaa lähes joka yö uuden eläimen, koska se ei syö haaskoja. T Lintujen soitimella naaraat houkuttelevat koiraita eleillä ja kutsuäänillä. A Minkkiä metsästetään, koska ne syövät riistaeläimiä ja aiheuttavat haittaa luonnolle. O Mäyrä liikkuu päivällä nähdäkseen saalinsa paremmin. N Ahma elää laumoissa. K Hirvi on kasvinsyöjä. Hirvi ei syö toisia eläimiä. E Hirvi on petoeläin. R Supikoira liikkuu öisin eli se on yöeläin. L Ketun tärkeintä ravintoa ovat hiiret ja myyrät. Ä Kärpällä ja lumikolla ei ole suojaväriä. M Metsäkauriilla ei ole luonnossa vihollisia. V Ahma on uhanalainen petoeläin. I Kaikki Suomen luonnossa olevat minkit ovat tarhoista karanneiden jälkeläisiä. l I Metsäjäniksen toinen nimi on rusakko. 60 P N Metsästäjä 3 l 2013 Ratkaisu: 1) Sorsan pesässä on yksi muna enemmän, 2) häntä on lyhyempi, 3) vesirajassa on yksi kivi enemmän, 4) minkin rinnassa on valkea laikku, 5) loukku on lauennut. Susilaumalla on oma reviiri, jonne se ei päästä muita susia. Kuvissa on viisi eroa. Löydätkö ne?
• Kaupantekoa Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2013 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2013 ilmestyy 12.7.2013. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 7.6.2013. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Harmaan Norjanhirvikoiran pentuja varhaiskypsistä valiovanhem. Karhusuvut. Luov.viikko 23 Puh. 0400 297 933 Labradorin pentuja metsästykseen Huippusuvut, luovutus kesällä. Puh. 050 2628 tai elahdesmaki@hotmail.de Harmaan Norjanhirvikoiran pentuja, s. 5.5.13 i: käyttövalio, e:kaksoisvalio puh. 044 370 8373 Metsästyslinj. labradorinnoutajan pentuja Luov. vko 23. Ilmajoki. 050 514 0116 Länsisiperianlaikanpentuja s.27.3 M.Saarenoja 040 515 8630 Jämtlanninpystykorvanpentuja. Käyttövaliovanhenmista 600 e. puh. 0400 281 453 Jämtinpentuja varhaiskypsät komeat suvut http://goo.gl/MYcww p. 040 501 4186 Jämptin pentuja. I: KVA/KARH1,E: KVA. Jalostusneuvojan A suositus. p 0440 803 130 Jämtlanninpystykorvan pentuja s.28.2.2013 KVA vanhemmat 040 561 2896 Jämtlanninpystykorv pentuja käyttövalio vanhemmista, pennut synt 5.3.2013. Puh. 040 750 8486. Suomenpystykorvan pentuja, s. 5.5.13 i: kasaoisvalio, e: käyttövalio. Puh. 044 3780 8373 Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Janne Ronkaniemi 050 365 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050 327 1782 tai Marko Niemelä 045 131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050 572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puh.joht. Harri Mäkinen 050 559 8906 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400 176 934 tai 03 515 3230 ja jäsenasiat puh. 09 874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040 832 2858. Karjalankarhukoira: Jaana Oinas, jaana@kaamosmetsan. com, 0400 740 443, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n jalostusneuvjiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 044 511 2013, englanninsetteri: Antti Korhonen p. 040 725 3148, irlanninsetteri: Tero Savolainen p. 0440 130 703, gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040 519 8819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä ? täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk Plottinajokoiran pentuja karhulle pelaavista vanhemmista. 040 779 6477 S.ajok.pent. isä kva Elokarin Mosku e Puskaj. Ralli koe1, isä Villipuron Jymy e Puskaj. Mira koe1, s.huhtik. 044 266 8024 Suomenajokoiran luovutusikäisiä pentuja valiovanhemmista. 0400 971 508 Suomen ajok.pentuja e.Kerijussin Santra i. MVA/KVA Jahti-ukon Jore. 040 777 3036 Kiharakarvaisen noutajan pentuja metsästyskaveriksi Luovutus vko 23 p. 050 301 1533 Dreeverin pentuja. S.23.3. Luov. Vko.20. Hyvinpalkituista vanhemmista. Uusittu yhdistelmä. P. 0400 241 330 Dreeverin pentuja valiovanhemmista. puh. 044 990 0668 Myytävänä dreeverin pentuja campion vanhemmista. Pennut syntyvät vko 19. Puh. 050 260 867 Beaglen pentuja, puh. 050 352 3843 tai kuopusmaa@hotmail.com Metsäverisiä beaglenpentuja E-H puh. 044 700 6485 Luolametsästäjät huomio Patterdalen terrieirin pentuja syntyy 08.05.13 Killerin kenneliin. Isä Kipper Viazanko puh. 0400 671 749 KK.Mäyräkoiranpentuja Palkituista käyttökoirista puh. 040 913 8660 Kk. saksanseisojan pentuja metsästäjille puh. 0400 528 021 Kk.saksanseisojan pentuja koepalkituista vanhemmista synt.31.3.13. 040 513 6772. Kk saksanseisojan pentuja luovutus vk 20 Nortin Kennel  Kauhava  p. 040 778 0507 Amerikan kettukoiran pentuja isä: Laikku, emä: Amy. Saksan metsästysterrierin pentuja, isä: Parlour´s Diplomat, emä: Hunger-Strang HA Frida. Puh. 045 256 9907 Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja huippuvanhemmista! 0400 592 606 T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 1-os 290,- Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. 2-os 370,(kuvassa) Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. 2-os maxi 440,- Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09 823 5757, 040 501 5166. Kuljetus järjestyy! Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Karjalankarhukoiran pentuja. Isä SF KVA & MVA, emällä SERT ja AVO 1. Synt. vko 16. Puh. 0400 231 437. Karhukoiranpentuja synt. v:19 KVA vanhemmat p. 0400 890 807 Myydään Karjalankarhukoiran pentuja. Sirutettu. ELLtark.puh.0400 695 108 Karjalankarhukoiran voimakkaita opentuja 4kk. Isällä hyvä metsästystausta ja useita kilpailuvoittoja. Lieksa, thiers.oy@gmail.com puh. 044 333 4044 Harm. norjanhirvik. pentuja. Emä kva/mva  Jouttisillan Kati. Isä Karpaasin Konsta kva+ 2 x sert. Puh. 0500 269 174 Teuva. Metsästäjä 3 l 2013 l 61
• Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Finn 412SK 930,- Beretta Silver Pig 1690,Benelli M2 Comf. 1380,- Armsan 612SW 299,-, Tikka T3 Lite SS 890,- Optima Silver 495,-, Leupold VX1 2-7x33 250,- VX-1 3-9x40 295,-, Kahles 2,5-10x50 890,3-12x56 val. 1390,-, Aimpoint 9000L 395,- Aimpoint Micro 465,-, Remington 870 480,- Remington 11-87 750,-, Sako 85 Hun 1390,- Sako 85 Synt SS 1550,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06 528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! 31 v. rehtiä asekauppaa Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist. 1290 e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795e, Hawke 3-9x50 85e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Vasenkätinen tukki Beretta 580 S skeet-haulikkoon, Kahles 8x56 (vakiosuurennus) kiikaritähtäin. 0500 919 513. Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  Pelkäätkö rosvoja! Kaso ja Kaipio Kassakaappeja Puh 0400 662 182 www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Koirankopit 1-os 310,- ja 2-os 390,06 453 4333 www.koirankoppi.fi Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW:ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi pohjoiseen n. 60 km. Hp. 11 000e. Puh. 0400 391 588 Metsästysmaja Virossa, as. rak. , s, aitta hirttä. paljon varastoa, iso kasvih.tontti 2,4 ha, irtaimistoineen 36 000e/tarjous p 044 207 7269. Kiinnostava paikka metsästykseen ja kalastukseen. 0400 273 717. www.kuhalahti.com Lapissa erämaapalsta Naruskalla 29ha hinta 15 000.- Savukoskella 21 ha 10 000,Purionvarsitontteja Tanhuassa alk. 4000,pääsee metsästyseuraan. Maisematontteja Saarislkä-Ivalo välillä alkaen 6000,puh. 040 832 0190 Metsästysmaja Kemijärvella Pyhätunturin läheisyydessä. Näytöt ja kyselyt puh. 040 570 1300 Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www. brhunting.fi, info@brhunting.fi Hylkeen metsästystä Perämerellä (Oulu) puh. 0400 154 600 Karhunmetsästystä Suomussalmella p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Lappiin metsästämään! Vuokraa mökki ja eräkämppä Sodankylästä pienriistaluvilla. www.unarinkamppa.fi Erä-Korpinen : Metsästys-KalastusKesälomat. www.erakorpinen.fi puh. 040 555 1394   Ostetaan näädän, minkin, ketun ja supin turkisnahkoja. P. Hirvonen, Möykkylahdentie 9, 83700 Polvijärvi. Puh. 0500 328 875 Ruotsiin lintumetsälle tai lohestamaan Jarhoisiin.tiedot www.nettiasunnot.com. kohde ID. 53997. p. 0500 342 2444 VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott.leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040 546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400 561 267. Metsästysmatkalle Englantiin ja Skotlantiin! Kauttamme laadukkaat hirvieläin- ja pienriistajahdit Britanniaan sekä muualle Keski-Eurooppaan. Parhaat järjestelyt, parhaat hinnat. 040 410 9470 www.decoy.fi  Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431, 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02 728 7503 Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010 387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. http://koti.phnet.fi/gotsch.  Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailmanlaajuisesti. Hanhi ja villisika Virossa. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi p. 0400 888 875, hunt@vsdgroup.fi Metsäkanalintu-sorsa&Pienriistajahdit. www.metsastyspalvelut.com  044 541 0437.  Peltopyy- ja sorsajahtia Ruovedellä. Laadukkaita metsästyspaketteja. juha_kuukka@hotmail.com 050 320 6679 Vuokralle tarjotaan Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Hyvien metsästys-, kalastus- ja marjastusmaiden keskellä sijaitseva erämökki, Varusteltu; sähköt, 2mh+tupa+sauna, Jk, sähköliesi, tie pihaan www.jolkkolanmaja.tk, leivinuuni, vesi lähteestä pumpulla sisälle, viem. kts kuvat/ sijainti Metsästysal. mökin läheltä Vp Hirvivaara - Rostua n. 19 000 ha. Hinta; 340 - 470 ?/vko; 70 ?/vrk sis. sähkön, puuhuolto, kalastusluvat, veneen. Tarmo Voutilainen p. 040 194 7533 Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Mökkejä Kuhmon itä-rajalla. Puh. 0500 253 563 Heinäsorsan poikasia istutuksiin. Yli kahdenkymmenen vuoden kokemus sorsan kasvatuksesta. Puh. 0400 930 690. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Herne/vehnäseos riistanruokintaan 500 kg:n säkki 150 e. 045 2606 346 Ikaalinen Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Pohjois Finnmarkissa, Gamvikissa, hyvien kalastuspaikkojen läheisyydessä saunallinen talo, johon   mahtuu majoittumaan 6-7 henkilöä.Lähetän lisätietoja ja linkkejä pyydettäessä sähköpostilla. P 0400 584 994 http://www.gamvikjff.no/index.htm Uusi verkkokauppa metsästäjille avattu www.kaukopartio.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike, myös patruunamyynti Aseiden osat, retkeily ym. ym. Ase- ja eräliike Kaukopartio Puh. 03 364 0357 Ruokinta-automaatti 200 litraa 150 euroa, 400 litraa 200 euroa. Puh. 0500 316 165 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Aseita joka lähtöön soita 0400 623 960 tai katso netistä, ase-ami.fi. 20:n eri armeijan ylijäämätuotteita. www.supernova.fi Haulikko Beretta 686 Silver Pigeon S 12/76 UUSI! H1600 ? p 040 561 5640  Mustaruutiaseita: Rullalatattava Colt, 2 piippuinen haulikko, kivääri, ampumatarvikkeita. Ostolupa oltava. 040 672 6660 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Ostetaan, myydään ja vaihdetaan Varastossa yli 500 käytettyä asetta. Soita 050 367 6856, katso www.ace-gun.com tai käy Relanderinkatu 90, 7800 Varkaus Tähtäinkiikareiden pikavaihtojalustat suoraan valmistajalta. Esim. Tikka T3, CZ 550 www.masina-tuote.com p. 040 518 9843. Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130euroa, asennus 65euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www. ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 62 l Metsästäjä 3 l 2013 kivelaoutdoor.com puh. 040 728 4667 Valtava valikoima erävarusteita! Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044 368 1441. Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY Puh. 040 585 8133 www.eratapio.fi Osta ja myy www.jahtihuuto.net Vankka kelohonkamökki + sauna tontti 4850 m2, mökki 40 m2, sauna 9 m2 rantaviivaa n. 250 m Angeljoessa. hyvät kalastus ja metsästys mahdollisuudet. Mahdollisuus liittyä metsästysseuraan pienriistalle ja hirvelle. Sijainti Tanhuan kyläkaupalta 4,4 km. Hintapyyntö 53.000 euroa puh. 0400 653 866 email seppo.reijonen@kolumbus.fi Lapissa Pomo- ja Koitelaiskairan välissä jokeen raj. määräaloja Sodankylästä Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Pyssynperä koristelu taidolla. www.puuseppähtapio.fi puh. 0400 170 407 ja 040 748 2002 puh. tekstiviesti 0400 162 141 Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Mökki P-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Metsästysalueita+kalastusmerkit sis. vuokraan. 0400 362 985. Korkeatasoinen 8-hengen mökki Kärnänkoskelta. puh. 045 123 5831 tai blpetu@uta.fi B&B majoitusta, Alue 5625, EteläPudasjärvi, 69460 ha puh. 0400 166 655 www.nokipannu.net Lomamökki Ranuan Simojärvellä hyv. kalastus, marjastus ja metsästys puh. 0400 193 351
• Metsästäjä -lehti No. 3/2013 62. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.7.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Lammi, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Lammi, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Kansikuva: Hannu Huttu Kirjapaino: Hansaprint 2013/Met13_02 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 ? 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00?16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren?lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 3 l 2013 l 63
• Suoraveloituksen ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 10.6.2013. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu 33 euroa metsästysvuodelta 1.8.2013 ? 31.7.2014 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 22.5.2013 mennessä. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2013 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, Teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.