SUDEN KARKOTTAMINEN METSÄSTÄJÄTUTKINTO SÄHKÖISTYY RIISTALIHAA HEIKOSTI SAATAVILLA KULUTTAJILLE HIRVILUVAT HAETAAN HUHTIKUUSSA PARIJÄLJEN KUTSU NÄÄTÄJAHTI ON PERINTEISTÄ ERÄNKÄYNTIÄ 2/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 10 Näädän pyyntiä pystykorvalla 24 Riistanhoitoyhdistys ja hirvi 26 Peurat lopussa omalta alueelta? 30 Rusakoita seisojalla 34 Metsästysja ampumaleirillä Ruotsissa 42 Kiväärinpatruunoiden lataaminen vasaralataussarjalla 45 Erävalvonta: Tarkastusoikeus selkiytyi vuodenvaihteessa 48 Etsivä löytää – riistalihaakin 58 Riistareseptit 60 Uuden metsästäjän koulutus auttaa alkuun 62 Koululaiset mukana hirvenmetsästyksessä Haapajärvellä 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 14 Onnistunut karkotus säikäyttää suden pois pihapiiristä 36 Riistapäivät 2025 40 SRVA tuottaa tarkkaa tietoa riistakolareista 41 Samson-supikoiria Pohjois-Karjalassa 44 Muuttuuko vesilinnustus 55 Suden aiheuttamien koiravahinkojen määrä pysynyt ennallaan AJANKOHTAISET 4 Uutiset 18 Nuorten toimitus 29 Metsästäjämäärä Suomessa ja Ruotsissa 32 Metsästäjätutkinto sähköistyy 38 Kokemusperäinen tieto auttaa tutkijoita 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 53 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 50 Hirvieläinten pyyntiluvat ja metsästys oikeudet TUTKITTUA 46 Metsästäjämäärä hupenee, jos riistakannat hupenevat 52 Kansalaisten mielipiteet susista pysyvät vakaina 56 Metsästäjät kertovat – miksi metsästys herättää vastustusta? 14 Onnistunut karkotus säikäyttää suden pois pihapiiristä 26 Peurat lopussa omalta alueelta? 48 Etsivä löytää – riistalihaakin 50 Hirvieläinten pyyntiluvat ja metsästysoikeudet 2 Metsästäjä 2/2025 Sisältö
58 Hirvipaistia kermakastikkeessa, jäniksensatulaa ja perunaohukainen Näädän pyyntiä pystykorvalla 10 Metsästäjien keräämien tietojen perusteella määritetään esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat. Riistakantojen hoito on yhteispeliä A lkuvuodesta oli jälleen aika kokoontua riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen vuosikokouksiin. Toivottavasti kokouksissa analysoitiin tarkasti kuluneen metsästysvuoden pyynnin sujumista ja tuloksia sekä suunniteltiin tulevan kauden riistallisia tavoitteita. Riistakannoista huolehtiminen on yhteispeliä, jossa paikallistuntemuksella on suuri merkitys. Tavoitteena on metsästyksen mitoittaminen kestävästi, tulevien metsästysmahdollisuuksien turvaaminen ja vahinkojen aisoissa pitäminen. Paikallistuntemusta tarvitaan havaintojen teossa, saaliiden kirjaamisessa ja mitä erilaisimmissa riistan elinympäristöjen kohentamiseen tähtäävissä riistanhoitotöissä. Metsästäjien keräämien tietojen perusteella määritetään esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat niin, että kantojen kehitys turvataan ja metsästyksen kestävyys varmistetaan. Hirvieläinten verotussuunnittelussa pyritään saavuttamaan alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitetiheydet mitoittamalla hakemukset ja niiden perusteella myönnettävät pyyntiluvat. Tavoitteena on kantojen tasainen kehitys, mikä helpottaa metsästysjärjestelyjä ja toimintaa monessa suhteessa. Alueet, joille tavoitteet on asetettu, ovat suuria, siksi paikallisesti on huolehdittava luonnonolosuhteiden vaatimasta hienosäädöstä. Yhteislupien lupapankkikäytännöt ovat tässä osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Ne luovat pelivaraa ja reagointikykyä tilanteisiin, joissa kehitys poikkeaa suunnitteluvaiheen odotuksista. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2025
HALUATKO METSÄSTÄÄ RIISTALINTUJA TULEVAISUUDESSA? Ajantasainen ja kattava riistatieto on ratkaisevan tärkeää, jotta metsästyksen kestävyys voidaan varmistaa. Tiedon puute voi johtaa metsästysrajoituksiin, jopa riistalajien rauhoittamiseen. S uomen 4. lintuatlaskartoituksessa (2022–2025) käynnistyy viimeinen vuosi. Tulevan pesimäkauden aikana on tärkeää saada myös riistalintujen pesimälevinneisyydestä mahdollisimman kattava kuva. Etsimme nyt lintukantojen tilasta kiinnostuneita, luonnossa kesäaikaan liikkuvia metsästäjiä selvittämään puutteellisesti kartoitettujen seutujen linnustoa kesän 2025 aikana. Ilmoittautuneille tarjotaan tietoa alueista, jonne havainnointiretkiä kannattaa suunnata ja mitä lajeja erityisesti kannattaa etsiä. Ilmoittautuminen ei sido mihinkään. Lähde mukaan merkitykselliseen kartoitustyöhön, niin olet osaltasi turvaamassa linnustuksen jatkumista myös tulevaisuudessa! Ilmoittaudu 15.4.2025 mennessä mukaan QR-koodilla tai osoitteessa q.surveypal.com/LINTUATLAS JA RI PE LT O M ÄK I H AR RI TA AV ET TI Uutis t 4 Metsästäjä 2/2025
Verkkokurssi petoyhdyshenkilöille – päivitä osaamistasi! Petoyhdyshenkilöiden verkkokurssi on kattava paketti suurpetotietoa. Verkkokurssi on suunniteltu sekä uusille petoyhdyshenkilöille että jo tehtävässä toimiville vapaaehtoisille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kurssi on vapaasti selattavissa Riistainfossa suomeksi ja ruotsiksi, ja sen tarkoituksena on yhtenäistää petoyhdyshenkilöiden tietopohjaa. Materiaali korostaa petoyhdyshenkilöiden tärkeää roolia suurpetoja koskevan riistatiedon kokoajina ja tarjoaa käytännönläheisiä ohjeita tehtävän hoitamiseen. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan peruskurssin suorittaminen joko verkossa tai osallistumalla Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen. Verkkokurssi koostuu useista osioista, joiden tentit on suoritettava hyväksytysti Riistainfossa. Kurssimateriaalissa käsitellään muun muassa suurpetojen tunnistamista ja havaintojen kirjaamista, havaintoaineiston käyttöä kanta-arvion muodostamisessa sekä suurpetojen kannanhoitoa. Lisäksi kurssialustalta löytyy erillisiä moduuleita, jotka syventävät petoyhdyshenkilöiden osaamista. Ne käsittelevät suden DNA-keräystä, viestintää sekä tuoreimpana lisäyksenä suurriistavirka-aputoimintaa. Tutustu kurssiin Riistainfossa ja vie suurpetotietämyksesi uudelle tasolle! PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI Poliisi selkeytti SRVA-sopimuksia Poliisi julkaisi uuden sopimuspohjan poliisilaitosten ja riistanhoitoyhdistysten väliseksi suurriistavirka-apu (SRVA) -sopimukseksi helmikuussa. SRVA-sopimuspohja on uudistettu selkeämmäksi, mutta sopimusten periaatteet eivät muutu. Ainoa varsinainen muutos koskee poliisin määräämistä suurpetojen ja villisikojen karkottamistai lopettamistehtävistä maksettavaa korvausta. Uusien sopimusten allekirjoittamisen jälkeen korvaus nousee 400 eurosta 600 euroon toteutetulta tehtävältä. Sopimuksella paikallinen poliisilaitos ja rhy sopivat siitä, että rhy ylläpitää toimialueellaan valmiutta huolehtia liikenneonnettomuudessa loukkaantuneiden tai muusta syystä poistettavien hirvieläinten jäljittämisestä, lopettamisesta, talteenotosta ja hävittämisestä. Lisäksi siinä sovitaan suurpetojen ja villisian jäljestämisestä, lopettamisesta tai karkottamisesta tilanteissa, joissa tehtävä kuuluu poliisille. Metsästäjän opas 2025 nyt myynnissä Metsästäjäksi aikovien oppikirjana toimiva perinteikäs Metsästäjän opas on uudistunut. Uusien kansien lisäksi sisältö on päivitetty ja kirjan loppuun on lisätty tietoiskuja asioista, jotka tutkinnon suorittaneen on hyvä muistaa erityisesti harrastuksensa alkutaipaleella. Metsästäjätutkintoon valmistautumisen lisäksi opas toimii kaikkien metsästäjien tietopankkina sekä tarjoaa ei-metsästäville lukijoille mahdollisuuden tutustua riistaeläimiin, riistanhoitoon sekä yleisesti siihen laajaan kokonaisuuteen, mitä suomalaiset metsästäjät tekevät varsinaisen metsästyksen lisäksi. Kirja on osa vastuullisuuden koulutusohjelmaa, johon kuuluvat Metsästäjän opas, tutkintoon valmentava koulutus ja itse metsästäjätutkinto. Opas on suositeltavaa lukea jo ennen tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistumista. Metsästäjän oppaan voi tilata Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta: kauppa.riista.fi JA AK KO AL AL AN TE LA 5 Metsästäjä 2/2025
Hirvieläinkantojen tulevaisuus taitekohdassa H irvieläinten tavoiteasetanta on meneillään ja luvat haetaan huhtikuussa. Toivon kaikkien nyt huomioivan, että Suomen hirvikanta on juuri käynyt pohjalukemissa. Viime vuonna alueelliset riistaneuvostot asettivat uudet hirvikantatavoitteet, joissa paikoin jo tehtiin pieniä korjausliikkeitä suuremman hirvikannan suuntaan. Mutta kevään prosessi on avainasemassa, jotta tilannetta ei pahenneta. Viime vuosina myös valkohäntäpeurakantaa on leikattu ja monin paikoin kanta on oikeasti leikkaantunut. Toki yhä on pistemäisiä tihentymiä, joissa kantaa voidaan pienentää, mutta valtaosan peuranmetsästäjistä on nyt syytä käyttää harkintaa verotuksen voimakkuudessa. Lupia voidaan toki hakea riittävä määrä, mutta niistä suuri osa on syytä laittaa lupapankkiin ja kun alueen tilanne kauden edetessä selkiytyy, ottaa vasta tarvittaessa käyttöön. Viimeistään nyt on ryhdyttävä huomioimaan myös suurpedot, jotka ottavat osansa hirvitai peurakannasta tai vähintäänkin niiden vasatuotosta. Jos alueella on suurpetoja, on metsästysverotuksen oltava varovaisempaa. Kyseessä ovat Suomen tärkeimmät riistalajit. Nyt on tarkan markan paikka, jotta kehitys kääntyy, eikä niitä pahimmillaan menetetä. Jos niin kävisi, koko metsästysharrastus on uhattuna, koska hirvi ja valkohäntäpeura pitävät Suomessa metsästyksen pyörät pyörimässä. Toivon metsästäjien tiedostavan myös sen, että enemmistö suomalaisista haluaisi syödä enemmän riistaa, mutta sitä ei nykyisellään riitä tarjolle. Riistalihan hyvä saatavuus on erinomainen tapa lisätä metsästyksen hyväksyntää, joten hirvieläinten verotusta pohtiessa olisi hyvä huomioida myös kotimaisen riistan saaminen kuluttajien ruokapöytiin tulevaisuudessa. MARTIN HÄGGLUND Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Oma riistassa voi maksaa riistanhoitomaksun ja ampumakokeen Riistanhoitomaksun voi maksaa myös Oma riistassa verkkopankkitunnusten tai vaikkapa MobilePayn avulla. Voit maksaa Oma riistan kautta kuluvan metsästysvuoden 2024–2025 riistanhoitomaksun, mikäli et ole sitä vielä suorittanut. Tulevan metsästysvuoden 1.8.2025-31.7.2026 riistanhoitomaksun voit suorittaa Oma riistan kautta 15.7.2025 alkaen. Uusi, tutkinnon juuri suorittanut metsästäjä, voi maksaa riistanhoitomaksun Oma riista -palvelun kautta sen jälkeen, kun uusi metsästäjäprofiili on tallentunut metsästäjärekisteriin. Sähköinen maksutapa on hyvä ottaa haltuun, sillä nykyisin myös ampumakokeen maksaminen on mahdollista sähköisellä maksutavalla kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä. Kaikki vanhat maksutavat, kuten käteinen, käyvät toki edelleen. Riistanhoitomaksu e-laskutukseen tai suoramaksuksi Jos haluat maksaa riistanhoitomaksusi e-laskulla tai suoramaksuna, varmista että sinulla on voimassa oleva laskutussopimus pankkisi kanssa viimeistään 30. huhtikuuta. Laskutussopimuksen tehneiden metsästäjien verkkopankkiin lähetetään toukokuussa metsästysvuoden 2025–2026 riistanhoitomaksun lasku, jonka eräpäivä on toukokuun lopulla. Eräpäivään mennessä maksaneille lähetetään heinäkuussa Metsästäjä-lehden 4/2025 liitteenä ”maksettu”-merkinnällä varustettu metsästyskortti. Laskutussopimusta ei tarvitse uusia vuosittain, vaan ainoastaan kun pankkitiedoissasi tapahtuu muutos. Pankkitilin vaihtuessa sinun tulee ensin purkaa vanha laskutussopimus, vasta sitten voit tehdä uuden sopimuksen. Lue lisää Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta riista.fi K lumni Uutis t Metsästäjä 2/2025 6
SUOMESSA JA RUOTSISSA ON METSÄSTÄJIÄ NOIN 550 000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Varmista että puhelimessasi on maastosovelluksen viimeisin versio Seuran/seurueen yhteyshenkilö ? Kopioi hirvieläinten metsästysalue tulevalle metsästysvuodelle ? Tee aluetietopäivitykset ja päivitä muutkin mahdolliset muutokset metsästysalueissa metsästysvuodelle 2025 – 2026 ? Poista sirpalealueet ja anna aluetunnus luvanhakijalle. ? Tarkista hirvenmetsästykseen osallistuvien ampujien tiedot Metsästyslain 8 § :n alueella. Luvanhakija ? Aluetunnukset lupaosakkailta, valmistele ja lähetä hirvieläinten pyyntilupahakemus Oma riista -palvelussa 30.4. klo 16:15 mennessä. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9:00–15:00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Valkoposkihanhi ja merimetso -työryhmän työ jatkuu Valkoposkihanhen ja merimetson siirtoa metsästyslain piiriin valmistelevan työryhmän toimikautta on jatkettu elokuun 2025 loppuun asti. Työn painopistettä on siirretty kansallisen lainsäädännön kehittämisestä EU-vaikuttamiseen. Tavoitteeksi on asetettu EU-lainsäädännön muutos, eli lajien siirtäminen lintudirektiivin metsästettävien lajien liitteeseen. Lajien siirtäminen kansallisesti laista toiseen ei vaikuta lajien metsästettävyyteen, mikäli EU-lainsäädäntö sen kieltää. Nykyisen vakoposkihanhea ja merimetsoa koskevan oikeuskäytännön perusteella tappavia toimia voidaan käyttää vain, jos muut menetelmät eivät ole tyydyttäviä. EU:n lintudirektiivin liitemuutos on siis tarpeen, jotta metsästys tosiasiallisesti mahdollistuisi. Keväälle 2025 ei siis ole tiedossa muutoksia vallitsevaan käytäntöön. Työryhmän tuloksista viestitään työn valmistuttua. Ilmoita riistanhoito yhdistyksen vaihtaminen 30.4. mennessä Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi, ilmoita metsästäjärekisteriin nimesi ja metsästäjänumerosi sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistyksesi. Jotta muutos ehtii metsästysvuoden 2025–2026 metsästyskorttiin, ilmoitus tulee tehdä 30.4.2025 mennessä. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyyttä ei voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Voit olla jäsenenä riistanhoitoyhdistyksessä, jonka ? toiminta-alueella pääasiassa metsästät tai ? toiminta-alueella olevassa kunnassa kotipaikkasi on. Voit tehdä ilmoituksen metsästäjärekisteriin suullisesti tai kirjallisesti. Metsästäjärekisteri p. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi TE RO SA LM EL A JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I 7 Metsästäjä 2/2025 Uutis t
Uutis t Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 37 800 hirveä, mikä on 17 prosenttia viime kautta enemmän. Saalismäärä kasvoi lähes koko maassa ja viime vuoteen nähden suhteellisesti eniten Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vain Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä saalis oli hiukan edellisvuotta pienempi. Hirvisaalis vuosina 2023–2024 riistakeskusalueittain Luonnonvaraisia vesilintuja toivotaan lintuinfluenssa tutkimuksiin Ruokavirasto toivoo tutkimuksiin erityisesti sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesija petolintuja. Luonnonvaraisten lintujen näytteiden toimittamisesta tulee aina sopia ensin Ruokaviraston kanssa soittamalla numeroon 029 520 4181. Näin sovittujen näytteiden lähettäminen ja tutkiminen ovat lähettäjälle maksuttomia. Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnantai läänineläinlääkärille. Lintuinfluenssan epäilytapauksissa virkaeläinlääkäri toimittaa näytteet Ruokavirastoon. Kosteikkokohteita etsitään Sotka-kosteikot-hankkeessa suunnitellaan kosteikoita vesilintujen poikueelinympäristöiksi. Vuoden 2025 Sotka-kohdehaku on auki 31.3. saakka Esitä omaa kohdettasi mukaan hankkeeseen: www.kosteikko.fi Nuorten eräleiri Haapajärvellä 5–8.6.2025 Leirin kohderyhmänä ovat 11–16-vuotiaat tytöt ja pojat. Myös vanhemmat voivat olla mukana. Leirille otetaan 45 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä, majoitus omissa teltoissa. Ohjelmassa muun muassa metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta, metsästäjätutkinto, ampumakoulutus ruutija jousiaseilla, maastossa liikkumisen perusteita (kartanja kompassin käyttö), metsästyskoirien esittely, pienpetopyyntikoulutusta, vetouistelua, SimWay-simulaattoriammuntaa ja makkaranpaistoa. Paikka: Siiponkosken jokikeskus, Siiponkoskentie 220, 85800 Haapajärvi. Hinta: 180 euroa / henkilö, metsästäjätutkintoon osallistuvilta peritään erillinen maksu 20 euroa. Lisätietoja: Nina Isoherranen, Haapajärven kaupungin nuorisopalvelut (044) 445 6404, nina.isoherranen@haapajarvi.fi Ilmoittaudu viimeistään 14.5.2025 TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Rann.-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Häme Lappi Oulu Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Häme Etelä-Savo 1000 2000 3000 4000 5000 2023 2024 JU H A TI SS AR I 8 Metsästäjä 2/2025
HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 18 29 5 kg 72 95 10 kg 129,18,29 €/KG 14,59 €/KG 12,90 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 54 95 10 kg 109,10,99 €/KG 10,90 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 73 95 7,40 €/KG RIISTAHERNE 30kg 20 95 0,70 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30kg 19 59 0,65 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1kg 18 39 18,39 €/KG REHUJUURIKAS 1kg 19 79 19,79 €/KG REHURAPSI 1 kg 8 29 25 kg 129,8,29 €/KG 5,16 €/KG HINNAT VOIMASSA 31.5.2025 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi HANKKIJALTA RIISTAPELLOLLE SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 KANULOUKKU 150X100X50 CM 349,Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Heti tappava laatikkorauta minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. RIISTAKAMERA BURREL N24 4G 199,Lähettää 12 MP:n kuvia sähköpostiin, tallentaa Full HD-laatuista videota muistikortille. Sarjakuvaus, kuvausväli 3 s. Videot 5-30 s. Inframustasalama. Toimii 4G ja 2G-verkoissa. RIISTAKAMERA BURREL E24 4G 249,Tallentaa 24 MP:n kuvia ja 2K -laadun 30 fps videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, video jopa 30 s. Inframustasalama. Toimii 4G ja 2G-verkoissa.
Kun kanalinnun metsästys loppuu, ei koiraa kannata jättää toimettomaksi. Silloin voi aloittaa näädän pyynnin. TeksTi ja kuvaT Hannu Huttu K ansalliskoiramme suomenpystykorva on monipuolinen rotu, jota kannattaa käyttää muuhunkin kuin kanalinnustukseen. Metsästyskautta voi jatkaa molemmista päistä. Ei koira siitä pilalle mene, päinvastoin. Alkusyksyllä se on hyvänä apuna sorsastuksessa, jos se on pennusta asti totutettu veteen. Sorsa pysyy yleensä koiran haukussa hyvin ja vettä pelkäämätön koira myös noutaa linnun. Kanalintukauden jälkeen siirrytään näädän jäljille. Sen metsästysaika alkaa ensimmäinen elokuuta, mutta käytännössä pyynti onnistuu hyvin vasta, kun jäljet näkyvät lumessa. Eikä näädän turkkikaan ole hyvässä talvikarvassa ennen marraskuuta. Näädän pyyntikausi pitää innokkaan koirakon aktiivisena aina maaliskuun loppuun saakka. Uusi lumi – jahtiin! Edellisenä päivänä satanut uusi lumi tarjoaa parhaan kelin näädän pyyntiin. Näätä liikkuu pääosin yöllä, joten tuore yöllinen jälki erottuu hyvin ja lumisade on peittänyt vanhat jäljet sotkemasta. Näätä asustelee laajoilla alueilla ja voi kulkea yön aikana monet kilometrit. Jälkiä kannatta etsiä näädän tyypillisimmiltä kulkupaikoilta, joita ovat usein puronvarret ja korvet. Ilman koiraa helpompaa kahdestaan Näädän metsästäjän kannattaa olla liikkeellä jo aamuhämärissä, koska talvipäivä on lyhyt. Ensimmäinen onnistumisen hetki tulee, kun löytää tuoreet jäljet. Se ei takaa saalista, mutta on hyvä alku reissulle. Joskus näätä on liikkunut niin paljon, että päivä loppuu kesken, joskus taas sitä ei saa ylös makuulta tai jäljitys vain jostakin syystä epäonnistuu. Päivällä tuleva runsas lumisade voi myös peittää jäljen. Kahden metsästäjän voimin voidaan kulkea jäljen molemmin puolin ja pienet jälkisotkut on helpompi selvittää. Jälkien päällä hiihtämistä kannatta välttää, jotta tarvittaessa voi palata tutkimaan niitä uudelleen. Kahdella metsästäjällä myös toiminta näädän makuupaikalla onnistuu paremmin. Toinen voi keskittyä tarkkailemaan ympäristöä, toisen yrittäessä saada näädän liikkeelle. Myös tavarat kulkevat kahden metsästäjän repuissa helpommin. Raskaalla upottavalla kelillä pyyntikaverista on suuri ilo: voi hiihtää peräkkäin välillä vetovuoroa vaihtaen. Näädän pyyntiä pystykorvalla 10 Metsästäjä 2/2025
Näädän tuore jälkijono erottuu hyvin pehmeästä pakkaslumesta. Paksu lumikerros hidastaa koiran kulkua, mutta metsästäjän kolmemetriset sukset kantavat hyvin. ? Näädän jäljet päättyvät onttoon kuuseen. Menoreikä löytyy puun juurien alta. Koirilla on näädästä hajuja kuulohavainto. 11 Metsästäjä 2/2025
Helpottaa huomattavasti kulkemista, kun saa välillä hiihtää valmista latua. Koira Kokenut näädälle oppinut koira helpottaa seuraamista. Koira pysyy jäljellä ja metsästäjän tarvitsee seurata sitä tutkasta ja voi oikoa mutkat suoriksi. Metsästyksessä voi käyttää myös kahta koiraa, jos ne tulevat toimeen keskenään. Useammasta koirasta on apua varsinkin maakomosta kaivettaessa. Tosin useampi koira sotkee helposti näädän jälkiä. Näädän käyttäytymistä kannattaa seurata Näätä voi joskus puittaa eli liikkua puita pitkin, jolloin koira yleensä hukkaa jäljen. Puista hangelle tippuneesta karikkeesta ja lumesta puhdistuneista oksista voi päätellä näädän kulkureitin. Jälkien kadottua on hyvä kiertää alue mottiin. Yleensä näätä puittaa ennen puussa sijaitsevaa päivämakuupaikkaa. Jos näädän jälkiä ei enää löydy, kannattaa etsiä oravan pesää tai puun koloa läheltä kohtaa, jossa näätä nousi puuhun. Jos hyvin käy koira haistaa näädän, ja se on haukussa metsästäjän saapuessa paikalle. Erilaisia makuupaikkoja Onttoon puuhun makuulle jääneen näädän sijainnin voi yrittää varmistaa varovaisella koputuksella puun kylkeen. Se saa usein näädän liikkumaan ja puun sisältä voi kuulla rapinaa. Joskus se jopa murisee. Puun kolosta näätä on sitkaampi lähtemään. Jos koputtelu kirveen hamaralla puun kylkeen ei tuota tulosta, näätää voi yrittää hätistellä kolon suulle työnnetyllä puunraipalla. Jos reikä on korkealla, usein käy niin, että näätä jumiutuu poteroonsa ja pitää nahkansa. Kovalla pakkasella näätä suosii päivämakuupaikkana usein maakoloja ja tuulen kaatojen alusia. Varsinkin paksun lumen aikaan, kun siellä on lämpimämpää. Lumen alle voi mennä ja sieltä tulla paljon jälkiä, koska usein näätä on liikkunut makuupaikan ympärillä paljon. Jälkien kanssa helposti sekoaa ja näädän olinpaikkaa on vaikea varmistaa. Silloin koiran ylivertaiset hajuja kuuloaistit ovat tarpeen. Koiraan kannattaa luottaa. Maahan haukkuva ja kaivava koira on yleensä haistanut näädän. Näätä voi yrittää karata melko kaukana oletetusta makuupaikasta siirtyen lumen alla. Tarkka koira kuulee näädän liikkeet ja pitää metsästäjän ajan tasalla siitä, missä näätä milloinkin liikkuu. Näätä liikkeelle Olipa päivämakuupaikka maassa tai puussa, näätä täytyy saada sieltä liikkeelle. Koiran tehtävänä on saada pakeneva näätä puuhun ja pysäyttää se haukkuun. Paikallaan puussa ollessaan se on helppo ampua. Maassa pakoon kirmaisevan näädän ampumisessa pitää olla varovainen, ettei perään säntäävä koira joudu tulilinjalle. Makuulta hätistetty näätä on nopea liikkeissään. Se yrittää karistaa koiraa kannoiltaan puittamalla. Näätä juoksee oksia pitkin vauhdilla ja hyppää monen metrin Makuulta tuulen kaatamasta haavasta hätistelty näätä lähtee kuin tykin suusta. Koirat ovat tilanteen tasalla ja ajavat näädän puuhun. Tuomo Huttu seuraa tilannetta. Näätä liikkuu puussa vauhdilla tehden useiden metrien hyppyjä puusta toiseen. Näädänmetsästyksen päätepiste. Näätä on saatu liikkeelle päivämakuulta, koira on pysäyttänyt sen haukkuun, josta metsästäjän on se helppo ampua. 12 Metsästäjä 2/2025
Varusteet talviseen näätäjahtiin Lumen määrästä riippuen matka taittuu jalkaisin tai suksilla. Kainuun pehmeäja runsaslumisilla alueilla käytössäni on kolmemetriset metsäsukset. Metsäsuksen siteissä on viime vuosina tapahtunut kehitystä. Esimerkiksi kotimaisen valmistajan uudella mallilla voi hiihtää tukevimmilla jalkineilla, kun hiihtorantillista kenkää ei välttämättä enää tarvitse käyttää. Se tekee hiihdosta pitkillä suksilla helpompaa. Metsäsuksen sauva saa olla suhteellisen lyhyt. Pehmeässä lumessa suksi uppoaa aina jonkin verran, joten liian pitkillä sauvoilla joutuu nostelemaan käsiä turhan ylös saadakseen somman hangen päälle. Tämä on hankalaa, jos vielä raskas reppu painaa hartioita. Sauvat ovat umpihankihiihdossa lähinnä tasapainoa varten, joilla saa tukea lumesta. Sompa on luonnollisesti iso. Hiihtäessä reppu varusteineen myös lämmittää. Reppuun voi pakata kevyen taukotakin, jota voi käyttää evästauolla. Aseena käytetään haulikkoa, jota voi kuljettaa lumisessa metsässä, vaikka kevyessä asepussissa. Ase pysyy paremmin toimintakunnossa, kun se ei lumeudu eikä jäädy. Piipun suuhun kannattaa laittaa teippiä lumen suojaksi. Lisäksi ? Terävä kirves. ? Pieni, kevyt ja helposti kuljetettava lapio lumen lapiointiin. ? Puukko ja tulentekovälineet. ? Koiratutka, kännykkä ja varavirtalähde. Muista ladata täyteen ennen reissua! ? Otsalamppu. Aamuhämärissä jäljet erottuvat sillä hyvin ja jos päivä ei riitä ja pimeä yllättää, on mukavampi tulla metsästä pois lampun valossa. ? Koiran hihna. Jos koira ei malta lopettaa, vaikka kallionkolossa lymyilevän näädän jahtaamista, sen saa mukaan hihnassa. loikkia oksan päästä viereiseen puuhun. Lumiset puut ovat koiran etu. Koira pystyy paremmin mukana lumen varistessa näädän kulkureitillä. Tarpeeksi hajurakoa saanut näätä hyppää maahan korkealtakin petäjästä ja loikkii karkuun. Peli on yleensä siltä osin pelattu. Varsinkaan paksun lumen aikaan koira ei pysy näädän vauhdissa. Näätä tuntee alueensa hyvin ja tietää missä on turvallinen paikka pysähtyä. Itselläni on näätä karannut samalla metsästysalueel la kolme kertaa. Joka kerta suuntana oli sama kallio romeikko, jonne jäljet päättyivät. Siellä näätä oli hyvässä tallessa. Näädän metsästys lumisessa metsässä on hyvää lii kuntaa koiralle ja sitä voi harrastaa kelien puitteissa koko talven. Hyvää kuntoilua se on myös metsästäjälle. Näädälle turvallinen makuupaikka on isossa kelossa. Se voi käydä kurkkaamassa reiältä, mutta usein käy niin, ettei sitä saa sieltä ulos. Ei päivä kuitenkaan hukkaan ole mennyt. Elämyksiä tällaiseltakin reissulta tulee ja niitähän metsältä haetaan. 13 Metsästäjä 2/2025
Pihoissa vierailevat sudet ovat aiheuttaneet turvallisuus riskejä ja lisänneet samalla tarvetta niiden karkotuksille. TeksTi Juha Tissari kuvaT Hannu Huttu ja Jaakko Alalantela S uomen susikannan hoitosuunnitelmassa on linjattu ohjeet pihaalueilla vierailevien susien varalta. Piha-alueella tarkoitetaan asuintai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Koska susi luokitellaan luontodirektiivissä suojelluksi lajiksi, suden aiheuttamiin ongelmatilanteisiin pyritään ensisijaisesti löytämään sellainen muu tyydyttävä ratkaisu, joka ei pakota suden tappamiseen. Hoitosuunnitelmassa mainitaan suden karkotuksesta muun muassa näin: ”Asutuksen läheisyydessä vierailevien susien karkotukset koirilla, erilaiset äänija valopelotOnnistunut karkotus säikäyttää suden pois pihapiiristä teet yhdistettynä kipuun saattavat muuttaa suden käyttäytymistä ja luoda ihmisarkuutta sudelle”. Asutuksen lähellä tehdystä susihavainnosta on aina ilmoitettava alueen petoyhdyshenkilölle, jotta tieto välittyy viranomaiskäyttöön. Välitöntä uhkaa tai vaaraa aiheuttavista susista on oltava yhteydessä hätäkeskukseen. Omalla vai viranomaisen luvalla? ”Luontodirektiivin tulkintaohjeen mukaan yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei vahingoita sutta, ei ole kiellettyä häirintää.” Susi on sallittua karkottaa esimerkiksi voimakasta ääntä käyttämällä hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta. 14 Metsästäjä 2/2025
Lain mukaan kuka tahansa voi karkottaa suden piha-alueelta vahingoittamatta eläintä. Karkotusta voidaan tehostaa esimerkiksi voimakkaan äänen avulla. Mikäli sutta seurataan tai ajetaan hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta metsästyslain 37 §:n vastaista. Haja-asutusalueella suden karkottamiseen piha-alueen ulkopuolella tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä häirintäja Susien pihakäynnit 1.1.2025–15.2.2025 Pohjois-Karjalassa (suluissa karkotusluvat) Alueella on kaksitoista riistan hoito yhdistystä, joista TohmajärviVärtsilä erottuu selkeästi susien pihakäyntien osalta. Pihakäyntien perusteella alueelle on myönnetty syksyn jälkeen seitsemän suden karkotuslupaa. Jokaisella luvalla on suoritettu kahdesta viiteen onnistunutta karkotusta. Karkotuksista huolimatta sudet ovat kuitenkin palanneet takaisin pihoihin kerta toisensa jälkeen. Koska karkotukset eivät ole tuottaneet tulosta, on Tohmajärvi Värtsilä rhy:n alueelle myönnetty poikkeuslupia suden tappamiseen. Poikkeuslupa on myönnetty yhden suden tappamiseen kerrallaan. Marraskuun jälkeen Tohmajärvi Värtsilä rhy:n alueella on metsästetty neljä sutta turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Lisäksi lähialueella on lopetettu yhteensä kaksi sutta vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. ? Suden karkotus on mahdollisuuksien mukaan dokumentoitava esimerkiksi valo kuvaamalla pakenevan suden lumijäljet. Ylä-Karjala 6 (0) Keski-Karjala 8 (1) Lieksa (0) Ilomantsi (0) Tuupovaara 4 (0) Polvijärvi (0) Outokumpu (0) Liperi (1, poliisin) Joensuun seutu 12 (1, poliisin) TohmajärviVärtsilä 63 (7) Juuka 18 (0) Eno 25 (0) 15 Metsästäjä 2/2025
Onnistunut karkotus Poliisihallituksen ohjeen mukaisesti Suurpedolle tehdään enintään kaksi onnistunutta karkotusta. Karkotukset tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Suunnitelmat tulee hyväksyttää etukäteen päätöksen tehneellä poliisimiehellä. Tavoitteena tulee olla, että karkottaminen on niin tehokas toimenpide, että sillä saavutetaan tavoiteltu tulos – suurpeto muuttaa käytöstään ja alkaa karttaa tiettyä aluetta tai tilannetta. Onnistuneella karkotuksella tarkoitetaan seuraavaa: ? Suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta kytkettyjen tai ajavien koirien avulla ? Suurpetoon saadaan kohdistettua kipua projektiililaukaisimella tai haulikon kipua tuottavalla ammuksella ? Suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta moottorikelkalla, mönkijällä tai vastaavalla avonaisella ajoneuvolla, josta ihminen on suden aistittavissa ? Äänitai signaalikarkotteita on pystytty käyttämään siten, että niiden käyttö yhdistyy ihmisen toimintaan (näköyhteys) ja suurpeto reagoi kyseiseen karkotustoimenpiteeseen pakenemalla. Pakeneminen on mahdollisuuksien mukaan dokumentoitava esimerkiksi valokuvaamalla pakenevan suurpedon lumijäljet tai ajavien koirien tutkapantojen tiedoilla. karkotuslupa. Lupa voidaan myöntää, jos siihen on riittävät perusteet. Luvan myöntämisen ehtona ovat toistuvat susien pihavierailut, jotka petoyhdyshenkilöt ovat kirjanneet Tassujärjestelmään. Tassusta tiedot siirtyvät Riistavahinkorekisteriin, josta niitä voidaan käyttää karkotusluvan perusteluissa. Monet syyt houkuttelevat susia pihoihin Susien pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Aina pihavierailuihin ei liity omaisuuteen tai ihmiseen kohdistuvaa vaaraa tai uhkaa. Lähes poikkeuksetta sudet liikkuvat reviirillään myös lähellä ihmisasutusta, ellei reviiri sijaitse laajoilla erämaa-alueilla. Perusluonteeltaan arkana eläimenä susi pyrkii välttämään kohtaamista ihmisen kanssa. Yleensä poikkeavasti käyttäytyvä susi on joko sairas, ihmiseen liiaksi tottunut, koiran ja suden risteymä tai sudella on pennut lähialueella. Nuori susi voi käyttäytyä kokemattomuuttaan hyvinkin rohkeasti. Joillakin alueilla saalisja ravintoeläinten vähäisyys on saanut sudet hakeutumaan ravinnon perässä lähelle ihmisasutusta. Sudet hakeutuvat pihapiirin läheisyyteen myös ihmistoiminnan seurauksena. Sutta voi houkutella paikalle esimerkiksi ravinnoksi kelpaava taloustai teurasjäte, joka on jätetty odottamaan kuljetusta asutuksen liepeille. Ongelmia aiheuttavat myös pienpetoja varten perustetut haaskat, jotka on sijoitettu liian lähelle pihaa. Susireviireillä oman haasteensa tuovat kotieläimet. Esimerkiksi ulos jätetyt koirat vetävät susia puoleensa erityisesti iltaisin, öisin ja -aamuyön tunteina huolimatta siitä, vaikka koirat olisivatkin suojassa pedoilta tarhassa. Lampaat, hevoset ja monet muutkin kotieläimet houkuttelevat susia tuotantorakennusten tai laidunalueiden läheisyyteen. Suotuisissa olosuhteissa tarkan hajuaistinsa avulla susi kykenee paikantamaan esimerkiksi lampaat useiden kilometrien päästä. Suden käyttäytyminen vaihtelee yksilöittäin Suden käyttäytymisessä on yksilöllisiä eroja, joita ilmenee myös lauman sisällä. On vaikea ennustaa, miten eri yksilöt suhtautuvat ihmisiin, koiriin, muihin kotieläimiin tai rakennettuun ympäristöön. Suden käyttäytymistä ohjaa hengissä pysyminen, johon kuuluu olennaisena osana ravinnon hankkiminen. Susi on viisas eläin ja ottaa ravinnon sieltä mistä sitä on helpoiten saatavissa. Jos sudet ovat oppineet löytämään ravintoa pihalta, ne palaavat herkästi aina uudestaan samoille piha-alueille. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa sudet eivät saa riittävästi ravintoa luontaisessa elinympäristössään tai niitä ei ole onnistuttu karkottamaan tehokkaasti pihoilta. Vuosien saatossa on tullut esiin tapauksia, joissa lopetetuista susista on löytynyt kapseloituneita hauleja. Haavoittunut tai loukkaantunut susi ei kykene saalistamaan terveen yksilön tavoin, mikä voi houkutella sen pihapiireihin etsimään helppoa ravintoa. Joskus pihapiirissä liikkunut susi voi olla myös nuori, juuri laumastaan eronnut yksilö, joka tutkii ympäristöään ja etsii tulevaa lisääntymiskumppania ja omaa reviiriä. Varsinkin päivällä piha-alueella vieraileva susi on usein kokematon nuori yksilö. Karkotuslupa pähkinänkuoressa Suomen riistakeskuksella ja poliisilla on omat lainsäädäntöön perustuvat ohjeistuksensa siitä, miten suden aiheuttamiin uhkatai vaaratilanteisiin reagoidaan. Riistakeskus tekee hakemuksen perusteella päätöksiä taajama-alueiden ulkopuolisilla piha-alueilla liikkuvan suden karkottamiseksi. Karkotus on metsästyslain alaista ja vaatii metsästysoikeuden alueelle. Taajama-alueilla tapahtuvat karkotukset kuuluvat vain poliisin toimivaltaan. Karkotuspäätöksessä määritellään alue ja ajankohta, jolloin suden karkottaminen voidaan aloittaa, sekä hyväksytyt karkotuskeinot. Poliisin määräämissä karkotuksissa toteuttajan on hyväksytettävä karkotussuunnitelma karkotuspäätöksen tehneellä poliisimiehellä. Poliisin määräämä karkotuspäätös on voimassa enintään 21 päivää kerrallaan, Suomen riistakeskuksen myöntämä 31 päivää. Riistahallinnolle tehdyssä suden karkotushakemuksessa on mainittava häirittävien yksilöiden lukumäärä, jos kyseessä on tietyn yksilön tai tiettyjen yksilöiden häiritseminen. Suomen riistakeskukseen ohjeistuksessa mainitaan myös, ”jos hakemus koskee poikkeuslupaa kiellettyjen pyyntivälineiden tai -menetelmien käyttöön, hakijan on esitettävä hakemuksessaan syy, jonka vuoksi pyynnissä tarvitaan kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää. Hakemus kielletyn välineen tai menetelmän käyttämiseen voidaan käsitellä yhdessä eläimen häiritsemistä koskevan poikkeusluvan kanssa”. Lisäksi Suomen riistakeskus vaatii, että hakijan on liitettävä poikkeuslupahakemukseensa selvitys metsästysoikeudesta alueella, jolle lupaa haetaan. Karkotuksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa on, miten nopeasti susi tai sudet saadaan karkotettua pihapiiristä. Tehokkain tulos saavutetaan, kun karkotus toteutetaan välittömästi ensimmäisen pihakäynnin yhte16 Metsästäjä 2/2025
Ohjeita susien pihavierailuihin Jos susi tulee pihalle: Kuka tahansa voi karkottaa suden esimerkiksi voimakasta ääntä käyttäen. Jos susi poistuu välittömästi alueelta, tee havainnosta ilmoitus petoyhdyshenkilölle. Viranomaiset voivat yrittää karkottaa asutuksen läheisyyteen tottuneita susia esimerkiksi äänikarkotteilla tai valopistoolilla. Pääsääntöisesti Suomen riistakeskus on taho, johon otetaan yhteyttä kohtien 1 ja 2 mukaisissa tapauksissa. Riistakeskus päättää karkotustoimenpiteistä. Poliisiin otetaan yhteyttä kohtien 3 ja 4 mukaisissa tapauksissa. Poliisi toimii näissä tapauksissa Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesta ja päättää tarvittavista jatkotoimista tapauskohtaisesti. Ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan eläimen kiinniottaminen tai lopettaminen on lain mukaan poliisin tehtävä. 1 Huolta aiheuttava susi Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuintai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. 2 Mahdollista uhkaa aiheuttava susi Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuintai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaaajanasuntoja ei oteta huomioon. 3 Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään. 4 Vakavaa vaaraa aiheuttava susi Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan tai käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun. Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslaissa. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät. ydessä, jolloin susi parhaiten yhdistää epämiellyttävän karkotustilanteen pihakäyntiin. Tämä on usein käytännössä kuitenkin lähes mahdotonta. Kaikki karkotuskerrat, käytetyt menetelmät, karkotuksen ajankohta ja siihen osallistuneiden henkilöiden määrä ja toimenpiteen vaikutus on raportoitava riistakeskukselle. Karkotuspaikka jäljityksineen on merkittävä kartalle. Jos karkotukset eivät tehoa Käytännössä suden karkottaminen on haastavaa, koska tehokkaita karkotuskeinoja on vähän. Haasteet korostuvat, jos kyseessä on kokonainen susilauma. Poliisihallitus on asettanut onnistuneelle karkotukselle kriteerit, joiden tavoitteena on mahdollisimman tehokas toimenpide, jolla sudet saadaan pakenemaan riittävän etäälle alueelta. Jos tehokkaasti toteutetut karkotukset eivät poista suden pihavierailuja, voidaan hakea poikkeuslupa yhden suden tappamiseen kerrallaan. Jos ongelma jatkuu, voidaan hakea uusi poikkeuslupa. Käytetyt lähteet: Suomen susikannan hoitosuunnitelma, Maaja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:24. Lisäksi artikkelia varten on haastateltu: Kai-Eerik Nyholm, Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala, Mika Piiroinen, Tuupovaara-Värtsilä. Häirintälupapäätöksiä on tehty 2024-25 merkittävästi aikaisempaa enemmän. Kasvusta valtaosa koskee Varsinais-Suomea, Uuttamaata ja Pohjois-Karjalaa. Riistakeskuksen häirintälupapäätökset sudelle metsästysvuosina 2019/20–2024/25 2019-20 2020-21 2021-22 2022-23 2023-24 2024-25 35 30 25 20 15 10 5 17 Metsästäjä 2/2025
Ensimmäinen riistalaukaus on varmasti unohtumaton kaikille. Tilanne ja tunne jää pysyvästi mieleen. Omani tapahtui muutama vuosi sitten kyyhkyn metsästyksessä. TeksTi Kerttu Korpi O tin puolet koulupäivästä vapaaksi ja lähdimme isäni kanssa kyyhkyjahtiin. Paikan päällä äkkiä camo-vaatteet niskaan ja passiin. Lintuja ei lentänyt kovin usein, ja ne harvat, jotka jäivät puihin tarkkailemaan, eivät olleet otollisella paikalla. Ensimmäinen osuma Päätimme lähteä kotiin. Jäin passipaikalle pakkaamaan kamppeita, kun isä lähti vielä heittämään alueelle herneitä. Juuri, kun isä oli kävelemässä takaisin, kyyhky lensi puuhun. Isä kyyristyi sivuun makaamaan ja odotteli minun tekevän jotain. Kivääriä en ollut vielä pakannut, joten aloin tähtäilemään. Kyyhky oli mainiolla paikalla. Ei mitään ylimääräistä edessä. Sain linnun hollille ja ammuin varman laukauksen, tosin aika jännittyneenä ja sydän pamppaillen. Ohi. Lähdimme kotiin. Ei onnistunut tällä kertaa. Minua ei kuitenkaan harmittanut, sillä sain ainakin ammuttua ensimmäisen riistalaukaukseni. Niinhän sitä sanotaan, että yrittänyttä ei laiteta. Kotona heräsi ajatus toisella metsästyspaikalla käyHyvillä mielin passissa märästä kelistä huolimatta. 18 Metsästäjä 2/2025 Nu rten toimitus
misestä. Keli oli hyvä, eikä kummallakaan ollut loppupäivälle tekemistä. Suuntasimme toiselle passipaikalle istumaan iltaa. Niin kaunis on maa Oli ihanan rauhallista. Tavallaan oli harmi, ettei lintuja lentänyt useammin, tai ne eivät jääneet pidemmäksi aikaa, mutta samalla nautin tilanteesta. Isä kertoi tarinoita nuoruuden metsästyskokemuksistaan. Ilta-aurinko paistoi aukiolle, ja sen kajo näkyi kellertävänä puiden latvoissa. Luonto oli parhaimmillaan. Sai vain maata, kuunnella ja tarkkailla. Viimein kyyhky lensi edessämme olevaan keloon. Täydellinen paikka. Täydellinen hetki. Ei tuullut, lintu näkyi selkeästi ja se oli hyvässä asennossa kylki minuun päin. Yritin ottaa rauhallisemmin kuin viimeksi. Sain kyyhkyn tähtäimeen ja näin sen selkeästi. Pidätin hengitystäni ja aloin puristaa liipaisinta sen verran tietämättömästi, etten tiennyt, milloin luoti lähtee. Juuri, kuten minulle oli opetettu. Yritin pysyä paikallani ja pitää kiikarin ristikon kohdassa, johon halusin ampua. Sydämen tykytys alkoi häiritä keskittymistäni. Pidätin hengitystä, kunnes sain ammuttua. Pam. Kyyhky lähti liitämään metsään päin. Olin näkevinäni höyhenten pöllähtävän. Olin varma, että näin höyhenten pöllähtävän. Isä uskoi, että oksa oli katkennut ampumisen, tai linnun lähtemisen takia, ja risun palaset näyttivät auringon valossa höyheniltä. Lintu oli kaikonnut niin vaivattoman näköisesti puiden sekaan, että osumaa oli vaikea uskoa. Kävelimme kelolle tarkistamaan tilannetta. Olin oikeassa. Maassa lojui höyheniä. Olin osunut, mutta en tarpeeksi hyvin. Hätäännyin hieman, sillä haavoittunut kyyhky saattoi olla jo kaukana. Lähdimme yhdessä haravoimaan metsää. Vaikeaa maastoa, eikä koiria ollut apuna. Etsimme hyvän aikaa, kunnes epätoivoisina päätimme palata takaisin passiin. Isä ei vieläkään uskonut minun osuneen. Hän sanoi, että höyhenet olivat saattaneet irrota linnun äkkilähdöstä. Sen miettiminen helpotti hieman oloa. Lintu ei ainakaan olisi vahingoittunut. Passissa tähyilin metsään, ja tajusin, että olimme etsineet hieman väärästä paikasta. Halusin lähteä vielä takaisin. Toistin mielessäni kuvaa kyyhkyn liidosta, ja suunnasta, johon se oli leijaillut, ja päädyimme tutkimaan hieman eri kohtaa metsästä. Kului hetki. Mitään ei löytynyt, kunnes isä huusi nimeäni ja kutsui minut luokseen. Tähyilin isääni ja bongasin hänet puiden lomasta virne kasvoillaan. Kävelin lähemmäs ja siinähän se oli. Kyyhky oli liitänyt metsään, ja tepastellut vanhan kannon taakse kuolemaan. Helpotus oli suuri. Isä kietoi kätensä ympärilleni naurahtaen ja seisoimme siinä hetken. Opin hyvin tärkeän asian: vahingoittuneen riistan löytämisen eteen täytyy tehdä kaikkensa. Pitää ainakin yrittää. Jos tilanne vaikuttaa toivottomalta, kannattaa palata takaisin lähtöpisteeseen, ja miettiä uudelleen. Tunteet pinnassa Loppu hyvin kaikki hyvin. Ainoa asia, joka hieman latisti tunnelmaa, oli makoilun seurauksena allani puristunut mustikka, jonka väri oli imeytynyt lempiverkkareihini camo-vaatteiden läpi. Opin useamman asian sinä päivänä. Paluumatkalla liikutuin hieman. Ensimmäinen osunut riistalaukaus oli kaunis ja mieleenpainuva hetki, mutta eläinrakkaana ihmisenä haikeammatkin tunteet ja ajatukset tulvivat mieleen. Ne eivät kuitenkaan painaneet mieltä kauaa, kun kaikista ajatuksista ylitse muiden nousi harrastuksen arvokkuus, sekä juuri kokemani hetken ainutlaatuisuus. Viimein kyyhky lensi edessämme olevaan keloon. Täydellinen paikka. Täydellinen hetki. Löytyipäs! Vahingoittuneen riistan löytämisen eteen täytyy tehdä kaikkensa. 19 Metsästäjä 2/2025
Muistatko vielä Mukan, harmaan norjanhirvikoiran pennun, josta kirjoitin maaliskuussa 2023? Mukka on nyt kaksivuotias hirvikoiran uransa aloittanut kaupunkilaiskoira. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen E dellistä juttua kirjoittaessani asuimme vielä Tampereella. Aloitettuani yliopiston muutimme Helsinkiin ja Mukasta tuli hirvikoira pääkaupungissa. Hullunkurisesta ideastamme on kasvanut valtavan hieno ja hauska persoona, joka ilahduttaa minua ja avopuolisoani joka päivä. Asumme kerrostalossa, josta on Mukan mielestä viihdyttävää vahtia ohi lentäviä lentokoneita ja kuunnella naapureiden pitämiä ääniä. Sohvalta voi kuulla toisinaan pienen murahduksen, kun joku pitää normaalia kovempaa meteliä rappukäytävässä. Nykyisellään hirvikoirat on jalostettu työskentelemään pitkälti itsenäisesti. Mukka on rotunsa hyvin tyypillinen edustaja. Se on äärimmäisen vietikäs, itsenäinen ja kotioloissa leppoisa. Kaupunkiolosuhteissa ominaisuudet tuovat myös haastetta. Itsenäisen koiran motivointi ei ole helppoa. Mukan mielestä olisi mukavampaa, jos aina saisi kirmailla vapaana ja puuhailla yksin. Erityisesti silloin, kun ulko-oven avatessa rusakko lähtee juoksemaan silmien alta, voi jo kuulKaksi koiranvuotta kaupungissa la mielessään ”Mukkaan ei juuri nyt saada yhteyttä”tyyppisen lausahduksen. Metsällä rusakot tai muukaan pienriista ei onneksi kiinnosta. Kaupungissa ne ovat viihdettä. Keskiverto työskentelijä Aloittelimme Mukan hirvikoiran uraa syksyllä 2023, kun Mukka oli vuoden ikäinen. Pääsin itse kaatamaan sille ensimmäisen hirven lyhyeen siirtyvään haukkuun. Toinen kaato tapahtui hirven juostessa passiketjuun. Kuluvana metsästyskautena emme saaneet Mukalle kaatoja. Useita hienoja työskentelyjä, mutta tuuri ampumatilanteissa ja oikeanlaisten hirvien löytämisessä puuttui. Kärsimme myös jonkin verran tassujen aukeamisesta. Onneksi pihkasalvan ja kärNu rten toimitus 20 Metsästäjä 2/2025