PEURAKANNAN KEVÄTLASKENTA PERINTEINEN JÄNISJAHTI AJAVALLA KOIRALLA VINKIT: KUN MINKKILOUKKU EI PYYDÄ HIRVIELÄINLUVAT HAETAAN HUHTIKUUSSA MIKSI METSÄJÄNIS TAANTUU? KANTA VÄHENTYNYT PUOLEEN 2/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0224.indd 1 01_Kansi_ME0224.indd 1 27.2.2024 15.43 27.2.2024 15.43
48 Hirvieläinluvat haetaan huhtikuussa METSÄSTYS 10 Jänisjahtia ajokoiralla 20 Kun minkkiloukku ei pyydä 24 Tuuli – ystävä vai vihollinen? 34 Nuorten toimitus 47 Tee itse minkkihajuste 52 Mihin metsästysjousen teho perustuu? 56 Riistareseptit 58 Herkkuja palvaamalla 64 Turvallisuus ensin RIISTA 14 Kevätlaskennalla lisätietoa hirvieläinkannasta 16 Valkohäntäpeuran kruunu uusiutuu vuosittain 26 Metsäjäniksen arvoituksellinen taantuminen 30 Jouhisorsaa etsimässä 32 Vesilintujen vilskettä vanhoilla turvesoilla 38 Drone paljasti supikoirat 42 Vähennä hirvivahinkoja metsänhoidolla 54 Tutkittua: Rajaloikkarihirvet 60 Tutkittua: Suomen haapanasaalis peräisin laajalta alueelta 62 Supikoira Lapissa – Sattumasaaliista organisoituun leviämisen estämiseen AJANKOHTAISET 4 Uutiset 44 Case Savukukko 50 Ytimessä: Kylmää ja kuumaa suurpetoihin liittyen 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 48 Hirvieläinluvat haetaan huhtikuussa 20 Kun minkkiloukku ei pyydä 44 Case Savukukko 26 Metsäjäniksen arvoituksellinen taantuminen 2 Metsästäjä 2/2024 Sisältö 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0224.indd 2 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0224.indd 2 27.2.2024 15.46 27.2.2024 15.46
56 Jänispataa ja muita riistaherkkuja 16 Valkohäntäpeuran kruunu uusiutuu vuosittain 60 vuotta luontoja vastuullisuuskoulutusta P akollinen metsästäjätutkinto tuli käyttöön 60 vuotta sitten. Metsästyksen aloittaminen on siis pitkään edellyttänyt kouluttautumista metsästyslain, turvallisuuden ja hyvien metsästystapojen hallitsemiseksi. Uusien metsästäjien kouluttamisesta on muodostunut merkittävä osa riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Ajan myötä vaatimukset ovat kasvaneet ja tutkintoa sekä koulutusta on uudistettu moneen otteeseen. Nykyisessä koulutuksessa leimallista on vastuullisuuden korostaminen erityisesti lajintuntemuksen, riistaekologian ja riistanhoidon, eettisyyden ja kestävän metsästyksen, pyyntivälineiden sekä saaliin käsittelyn osalta. Alusta asti mukana olleet metsästyslaki, hyvät metsästystavat ja turvallisuusasiat ovat tietenkin edelleen tärkeitä. Vuosien myötä ikäluokkien pienentyessä on herännyt huoli siitä, säilyttävätkö nuoret ja nykyisin myös varttuneemmat ikäpolvet kiinnostuksensa metsästykseen, jotta saamme uusia metsästäjiä mukaan harrastukseen. Tilanne ei näytä nykyhaasteista huolimatta huonolta. 2000-luvulla on tähän mennessä suoritettu noin 170 000 uutta metsästäjätutkintoa. Mikäli saamme kaikki uudet tutkinnonsuorittajat mukaan harrastukseen ja sen edellyttämään vapaaehtoistoimintaan, tilanne on parempi kuin ehkä olen osannut odottaa. Ratkaisevaa onkin, osaammeko antaa riittävästi tilaa uusille ajatuksille ja tavoille sekä ottaa uudet metsästäjät mukaan harrastukseen ja tarjota kokemuksemme kannustavalla tavalla heidän tuekseen. Metsästäjätutkinnon voi suorittaa itseopiskeluna, mutta suuri osa suorittajista osallistuu riistanhoitoyhdistysten järjestämille kursseille. Tämä on kannustettavaa, koska silloin on mahdollisuus syventää Metsästäjän oppaasta saatavaa tietoa ja toivottavasti syntyy myös yhteys riistahallinnon ja uusien metsästäjien sekä uusien metsästäjien ja metsästysseurojen sekä -seurueiden välille. Voikin sanoa, että riistanhoitoyhdistyksistä on vuosien myötä muodostunut yhteiskunnallisesti merkittävä luontoja vastuullisuuskouluttaja. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2024 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0224.indd 3 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0224.indd 3 27.2.2024 15.46 27.2.2024 15.46
Uutis t Riistaeläintauteihin varautumisessa tarvitaan valppautta, tutkimusta ja monenlaista osaamista. Kuva Sven Zacek L ähes 300 riistan parissa työskentelevää ja aiheesta kiinnostunutta kokoontui tammikuussa 2024 Ouluun Riistapäiville, joita on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea yli 30 vuoden ajan. Yksi päivien ajankohtaisista teemoista oli eläintaudit. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tarja Sivonen kertoi, että unelmana on pystyä tulevaisuudessa ennustamaan ja torjumaan siirtymät eläinlajien välillä poikkitieteellisen tutkimuksen avulla. Covid ei enää ole arkinen puheenaihe, mutta epidemia ei jää viimeiseksi. Uusien epidemioiden todennäköisyys on kasvanut tuotantoeläinten, erityisesti kanojen, ja ihmisten tiheyden kasvaessa. Mitä enemmän kontakteja ELÄINTAUDIT OVAT RIISTA-ALAA PUHUTTAVA HAASTE lajien välillä on, sitä todennäköisemmin tapahtuu taudin siirtyminen eläimestä ihmiseen. Huolestuttavaa on, että tiettyjen tautien leviäminen on jo voimistunut. Siihen voi olla syynä taudin muuntuminen, tai esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vaikutus lintujen muuttoreitteihin. Mikrobien levinneisyys ja yleisyys muuttuvat nyt nopeasti. Ruotsi vaikuttaisi kitkeneen ASF:n Kun Ruotsissa viime vuoden elokuussa metsästäjän raportoimien villisikojen todettiin kuolleen afrikkalaiseen sikaruttoon (ASF), polkaistiin käyntiin tehokkaat torjuntatoimet. Metsästäjät saatiin heti etsimään raatoja. – Yhteistyö metsästäjien kanssa oli fantastista. Systemaattinen etsintä oli suuritöistä ja raadot osin mädäntyneitä. Metsästäjille maksettiinkin työstä tuntikorvaus, kertoi Karl Ståhl Ruotsin eläinlääketieteellisestä laitoksesta. Afrikkalainen sikarutto on kestävä ja herkästi tarttuva sikaeläinten sairaus, jonka hävittäminen luonnonvaraisista villisioista on hyvin vaikeaa. Kun raatojen perusteella tunnettiin tartunta-alue, se aidattiin loka-marraskuussa 2023. Tuhannen neliökilometrin alueelle tuli voimaan liikkumiskielto. Aidatun alueen lähes kaikki villisiat on nyt pyydetty loukuttamalla, eikä neljään kuukauteen ole ollut uusia ASFtapauksia. Ennen sitä tartunta havaittiin 62 villisialla. Ståhlin mukaan alueella oli villisikoja vain vähän, eikä lainkaan sikatiloja. Lisäksi keskeistä onnistumiselle oli, ettei sikoja häiritty, joten ne eivät lähteneet liikkeelle. Ruotsilla onkin tavoite vapautua ASF:stä mahdollisesti jo vuodessa. – Rajoitukset pyritään purkamaan joustavasti. Jos ei tule uusia tapauksia, ensi syksynä alueella metsästetään ja marjastetaan. Yhteistyö oli ratkaisun ydin, Ståhl korosti. Taudin lähdettä ei tunneta, mutta alueen villisiat vierailevat kaatopaikoilla. Jätteiden käsittelyyn on siksi tehty muutoksia. 4 Metsästäjä 2/2024 4-9_Uutiset_ME0224.indd 4 4-9_Uutiset_ME0224.indd 4 27.2.2024 15.47 27.2.2024 15.47
Oma riista -havainnot nyt lintuatlaskartoilla Oma riista -palveluun kirjatut riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavat havainnot pesimäkausilta 2022–2023 on nyt siirretty osaksi Suomen 4. lintuatlaksen aineistoa. Havaintoja kertyi kaikkiaan yli 16 000 kappaletta. Suuret kiitokset kaikille havaintoja tallentaneille! Atlaskartoilla metsästäjien ponnistus näkyy erityisesti joidenkin taantuneiden vesilintujen, kuten haapanan ja jouhisorsan kohdalla. Myös metsäkanalintuhavaintojen osalta Oma riista -aineiston osuus koko lintuatlaksen havaintomassasta on huomattava. Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä seuraavat kaksi pesimäkautta. Avovesikautta ja vesilintujen paluuta odotellessa kannattaa metsäkanalintujen keväisiä soidinhavaintoja kirjata Oma riista -palveluun. Kevät on myös erinomainen hetki suunnitella tulevia kartoitusretkiä lintuatlaksen aukkopaikoille lajikohtaisia havaintokarttoja tutkaillen. Lisää tietoa lintuatlas.fi Metsästys kiinnostaa Metsästäjätutkinnon suorittaa vuosittain 7000–8000 ihmistä. Määrä on pysynyt tasaisena. Naisten osuus metsästystä aloittavien määrässä on noussut 2000-luvun aikana. Viime vuonna 28 prosenttia tutkinnonsuorittajista oli naisia. Naisten osuus vaihtelee alueittain, ja esimerkiksi Lapissa tutkinnon suorittajista vuonna 2023 lähes puolet, eli 42 prosenttia, oli naisia. Metsästysharrastuksen aloittavien ihmisten joukko on monimuotoistunut. Metsästys aloitetaan entistä varttuneemmalla iällä etenkin Etelä-Suomen suurten kaupunkien läheisyydessä. Suurten kaupunkien läheisyydessä tutkinnon suorittaja on tyypillisesti 30–40-vuotias, kun maaseudulla tyypillisesti tutkinnon suorittaa 10–15-vuotias nuori. Muuttuva lainsäädäntö löytyy Riistainfosta Metsästäjän on tärkeää tuntea metsästystä ja ampuma-aseita koskeva lainsäädäntö. Riistainfoon on koottu metsästykseen liittyvät lainsäädännössä tapahtuneet ajankohtaiset muutokset. Tutustu Muutokset metsästystä koskevassa lainsäädännössä -sivuihin ja olet aina ajan tasalla. Podcast metsästäjätutkinnosta Uudessa Metsästäjäksi-podcastissa käsitellään jakso kerrallaan metsästäjätutkinnon eri osa-alueita yhdessä riistanhoitoyhdistysten kouluttajien kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia puhtaasta mielenkiinnosta tai jo opitun kertauksena! Vinkkaa podcastista myös tutuillesi, jotka valmistautuvat metsästäjätutkintoon. Jaksot ovat kuunneltavissa eri podcast-alustoilla ja Riistainfossa. JA RI PE LT O M ÄK I Metsästäjätutkinnon suorittaneet 2000-2023 Miehiä Naisia 200 1 200 9 202 200 5 201 3 200 200 3 201 1 202 2 200 7 201 8 201 5 200 2 201 202 1 200 6 201 7 201 4 200 4 201 2 202 3 200 8 201 9 201 6 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 5 Metsästäjä 2/2024 4-9_Uutiset_ME0224.indd 5 4-9_Uutiset_ME0224.indd 5 27.2.2024 15.47 27.2.2024 15.47
Suostuisivatko rhy:t vielä arvioimaan lakkopäätöksiään? K ymmenkunta riistanhoitoyhdistystä on irtisanonut poliisin kanssa tehdyn suurriistavirkaapusopimuksen. Irtisanomisia on tapahtunut erityisesti Itä-Suomessa. Lakkoilun perimmäinen syy näyttää olevan KHO:n kielteiset suurpetolupiin liittyvät päätökset. Poikkeuksena on Espoo-Kauniainen, jossa suurriistavirka-aputoiminta (SRVA) loppui, koska yhdistys joutuisi maksamaan kuntayhtymälle 170 euroa jokaisesta liikenteessä kuolleesta eläimestä kaatopaikkakäytännön muuttumisen seurauksena. SRVA on yksi riistanhoitoyhdistyksen yleishyödyllisistä ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta tarpeellisista tehtävistä. Vaikka sitä ei ole suoraan riistahallintolaissa mainittu, se on kirjattu lain perusteluihin esimerkiksi rhy:n asiantuntijapalvelusta. SRVA on myös yksi rhy:n valtionapuperusteista. Lisäksi liikenteessä kuolleen hirvieläimen tai villisian omistusoikeus kuuluu paikalliselle rhy:lle. Vaikka metsästäjien tunteita on nyt koeteltu raskaasti korkeimman laintulkitsijan päätöksillä, niin onko lakkoilu sittenkään oikea tapa? SRVA on ehdottomasti yksi parhaista brändeistä, jolla pystymme perustelemaan metsästystä ja vapaaehtoistoimintaan perustuvaa hallintorakennetta. Ja on muistettava eläinsuojelullinen näkökohta – kenelläkään muulla kuin metsästäjillä ei ole taitoa ja osaamista eläimen jäljittämiseen ja lopettamiseen. Lakkoilua voisi jääkiekkotermein verrata syötöksi suoraan vastustajan lapaan. Kun vielä huomioidaan, ettei lakkoilulla edes ole vaikutusta KHO:n suurpetolupien linjauksiin, toivon vastauksen kysymykseeni olevan SRVA:n jatkamista puoltava. Tänä vuonna valitaan taas luottamushenkilöitä riistahallinnon eri organisaatiotasoille. Naisten osuus metsästäjätutkinnon suorittajista on koko maassa noin kolmasosa, Lapissa jo lähes puolet. Nyt onkin äärimmäisen tärkeää, että naisia saadaan mukaan hallinnon eri portaille. Se olisi juuri sitä, mitä nykymuotoinen organisaatio kipeästi kaipaa! TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Ilmoita riistanhoito yhdistyksen vaihtaminen 30.4. mennessä Mikäli haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi, ilmoita metsästäjärekisteriin nimesi ja metsästäjänumerosi sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistyksesi. Ilmoituksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jotta muutos ehtii metsästysvuoden 2024–2025 metsästyskorttiin, ilmoitus tulee tehdä 30.4.2024 mennessä. Et voi vaihtaa riistanhoitoyhdistyksen jäsenyyttä kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Voit olla jäsenenä siinä riistanhoitoyhdistyksessä, jonka toiminta-alueella pääasiassa metsästät, tai siinä riistanhoitoyhdistyksessä, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa kotipaikkasi on. Metsästäjärekisterin yhteystiedot: p. 029 431 2002, metsastajarekisteri@riista.fi Suomen riistakeskuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä Vuoden 2023 lopulla riista.fi -sivulla toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä Suomen riistakeskuksen palveluihin. Kyselyyn saatiin yli 3 600 vastausta. Vastaajat pitivät Suomen riistakeskuksen tärkeimpinä palveluina Metsästäjä-lehteä ja Oma riista -palvelua. Riistakeskuksen palveluihin oltiin kyselyn vastausten perusteella yleisesti varsin tyytyväisiä tai niihin suhtaudutaan neutraalisti. Palveluiden hinta-laatusuhteeseen voidaan vastaajien olettaa olevan tyytyväisiä, sillä 78 prosenttia vastaajista on tyytyväinen riistanhoitomaksun suuruuteen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan riistakeskuksen mainetta eri näkökulmista. Yli 70 prosenttia vastaajista piti riistakeskusta asiantuntijana riista-asioissa. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että riistakeskuksen tehtävä ja rooli riistahallinnossa ovat monelle epäselviä. Suomen riistakeskus pyrkii selkiyttämään rooliaan jatkossa viestinnällään. Kyselyssä kysyttiin myös riistakeskuksen maineesta. Yli puolet vastaajista sitä mieltä, että riistakeskuksella on hyvä maine. Samoin riistakeskusta pidetään luotettavana. Vastaajat antoivat runsaasti sanallista palautetta ja hyviä kehitysehdotuksia. Palautteet käydään huolella läpi ja riistakeskuksen toimintaa pyritään kehittämään niiden perusteella. Vastaajien ikä, sukupuoli ja metsästyskokemus vastasivat varsin hyvin keskimääräistä metsästäjäkuntaa. Lisäksi mukana oli eimetsästäviä. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Vastaajien kesken arvottiin kaksi riistakameraa, jotka on toimitettu onnekkaille voittajille. TE RO SA LM EL A K lumni Metsästäjä 2/2024 6 4-9_Uutiset_ME0224.indd 6 4-9_Uutiset_ME0224.indd 6 27.2.2024 15.47 27.2.2024 15.47
TASSUUN KIRJATTIIN VUONNA 2023 SUURPETOHAVAINTOA 58 888 Nuorten eräleiri Haapajärvellä 6.-9.6.2024 Paikkana on Kumisevan Kaiku osk., Katajapeäntie 2, 85800 Haapajärvi. Leirin kohderyhmä ovat 11–16-vuotiaat tytöt ja pojat, myös lasten vanhemmat voivat olla mukana. Ohjelma sisältää muun muassa: ? Metsästäjätutkintoon valmentavan koulutuksen ? Metsästäjätutkinnon ? Ampumakoulutusta, ruutija jousiaseet (ampumarata) ? Maastossa liikkumisen perusteita (kartan ja kompassin käyttö) ? Metsästyskoirien esittelyn/näytöksen ? Pienpetopyyntikoulutusta ? Vetouistelua ? Vapaa-ajan ohjelmana SimWay-simulaattoriammuntaa ja makkaranpaistoa Viimeinen ilmoittautumispäivä 20.5.2024 https://ilmoittaudu-haapajarvi.akkuna.fi/lomake/ nuorten-eraleiri Lisätiedot: Nina Isoherranen, Haapajärven kaupungin nuorisopalvelut, p. 044-4456404, nina.isoherranen@haapajarvi.fi Hinta on 150 euroa/henkilö, metsästäjätutkintoon osallistuvilta peritään erillinen maksu 20 euroa. Leirille otetaan 45 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Majoitus tapahtuu omissa teltoissa. Leiriläisille lähetetään erillinen kutsukirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet ja leiriohjelman. Oma riistaan uusi maksutapa riistanhoitomaksun suorittamiseen Keväällä 2024 Oma riista -palveluun avataan uusi sähköinen maksutapa, joka on käytössä verkkopalvelussa ja maastosovelluksessa. Uusi maksutapa mahdollistaa maksamisen verkkopankkitunnusten tai vaikka MobilePayn avulla. Oma riistan kautta voit maksaa metsästysvuoden 2023–2024 riistanhoitomaksun, mikäli et ole maksua vielä suorittanut. Huomaa, että tulevan kauden 2024–2025 riistanhoitomaksun voit suorittaa Oma riistan kautta vasta 15.7.2024 alkaen. Uusi, tutkinnon juuri suorittanut metsästäjä, voi maksaa riistanhoitomaksun Oma riistan kautta sen jälkeen, kun uusi metsästäjäprofiili on tallentunut metsästäjärekisteriin. Kaikki aiemmat maksutavat riistanhoitomaksun suorittamiseksi ovat edelleen käytettävissä. Kosteikkojen kunnostamiseen rahaa Britanniasta Suomen Riistanhoito-Säätiö on saanut brittiläisen British Association of Shooting and Conservation (BASC) -järjestön luontorahastosta merkittävän tuen. BASC sitoutui tukemaan Suomen Riistanhoito-Säätiön kautta suomalaista kosteikkotyötä ja myönsi 46 500 euron avustuksen, joka ohjataan SOTKAkosteikkohankkeen kohteisiin. Avustuksella saadaan kunnostettua kolme kohdetta eri puolilla Suomea. BASC:n avustus on tähän mennessä suurin vesilintujemme elinalueiden parantamiseen saatu muuttoreittitasoinen tuki. PE TR I JA UH IA IN EN 7 Metsästäjä 2/2024 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0224.indd 7 4-9_Uutiset_ME0224.indd 7 27.2.2024 15.47 27.2.2024 15.47
Uutis t Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen tai suoramaksuksi Jo lähes 170 000 metsästäjää on siirtänyt riistanhoitomaksunsa e-laskutukseen tai suoramaksuksi. Jos haluat liittyä joukkoon, tee laskutussopimus pankkisi kanssa viimeistään 30.4.2024. E-laskutustai suoramaksusopimuksen pankkinsa kanssa tehneille metsästäjille lähetetään toukokuussa metsästysvuoden 2024– 2025 riistanhoitomaksu, jonka eräpäivä on toukokuun lopulla. Kun maksat sen eräpäivään mennessä, saat kesän Metsästäjälehden (4/2024) mukana ”maksettu”-merkinnällä varustetun metsästyskortin. Mikäli laskua ei makseta eräpäivänä, lehden mukana tulee metsästysvuoden 2024–2025 riistanhoitomaksun tilillepanokortti. Laskutussopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Uusinta tarvitaan vain, jos pankkitiedoissasi tapahtuu muutos. Mikäli pankkitilisi vaihtuu, tulee sinun purkaa vanha laskutussopimus, vasta sitten voit tehdä uuden maksusopimuksen. HUOMIO! Riistanhoitomaksussa on yksilöllinen, vuosittain vaihtuva viitenumero. Toisen henkilön tai vanhaa viitenumeroa ei tule koskaan käyttää. Luonnonvarakeskus aloitti susien pannoittamisen tutkimustarkoitukseen Pannoittaminen on osa WINDLIFE-hanketta, jonka tarkoitus on selvittää tuulivoimaloiden vaikutusta eläinten liikkumiseen, ympäristön käyttöön ja lisääntymiseen. Hankkeessa tutkitaan susien lisäksi metsäpeurojen, maakotkien ja porojen liikkumista ja lisääntymistä tuulivoima-alueilla ja niiden ympäristöissä. Pannoitusalueet sijaitsevat Kainuussa, PohjoisPohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Pannoitukset alkoivat helmikuussa ja päättyvät huhtikuun alussa suden lisääntymisrauhan varmistamiseksi. – Tarkoituksena on varustaa GPS-lähettimellä useampi susi kultakin reviiriltä. Tavoitteenamme on erityisesti lisääntyvän parin pannoittaminen, sillä aikuiset sudet ovat asettuneet pysyvästi tietylle alueelle ja siten saamme tietoa nimenomaan tuulivoimalan vaikutuksesta niiden liikkumiseen ja elinpiirin käyttöön. Samoille susille vaihdetaan panta noin joka toinen vuosi. Yhteensä hankkeessa pannoitetaan vuosittain 10–15 sutta, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta. Vastaavaa tietoa tuulivoimatuotannon vaikutuksista eläinten tilankäyttöön ei voida saada millään muulla tavalla. Tietoa susireviirien koosta hyödynnetään myös kannanarvioinnissa ja ennen metsästyskauden alkua sijaintitietojen pohjalta tuotetaan nähtäville reviirin käytöstä kertovat lämpökartat luonnonvaratieto.luke.fi -sivuille. Luke tarkastelee muita mahdollisia liikkumistiedon esittämismuotoja ennen syksyä. Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2023 – 31.7.2024 Eräakatemian nuorten eräleiri 10.6.–14.6.2024 Leirillä tutustutaan monipuolisesti luontoon, kalastukseen, metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. Leirillä on mahdollisuus suorittaa myös metsästäjä tutkinto. Leirille otetaan 10–14-vuotiaita poikia tai tyttöjä, yhteensä 24 leiriläistä. Osallistumismaksu: 200 euroa. Paikka: Laksiaisten Erämiesten maja, Kaitajärventie 54, 54800 SAVITAIPALE Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.5.2024 mennessä: Lemi-Taipalsaaren rhy, Petteri Saarnia, puh. 050 336 2293. Savitaipaleen-Suomenniemen ja Luumäen rhy:t, Pasi Laari, puh. 0400 298 308 JA RK KO AL AT AL O Hankkija_Metsästäjä2_210x275.indd 2 Hankkija_Metsästäjä2_210x275.indd 2 8 Metsästäjä 2/2024 4-9_Uutiset_ME0224.indd 8 4-9_Uutiset_ME0224.indd 8 27.2.2024 15.47 27.2.2024 15.47
HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 (15,15 €/KG (15,15 €/KG) (11,69 €/KG) HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 (10,76 €/KG) (10,56 €/KG) HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 (6,45 €/KG) RIISTAHERNE 30 kg 20 50 (0,68 €/KG) HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 19 95 (0,62 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg 19 55 (19,55 €/KG) REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 (8,15 €/KG) (4,86 €/KG) HINNAT VOIMASSA 31.5.2024 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE-ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi HANKKIJALTA RIISTAPELLOLLE SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 KANULOUKKU 150X100X50 CM 349,Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. RIISTAKAMERA NITEFORCE EZMAIL 20 MP 4G 219,Erittäin helppokäyttöinen riistakamera. Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin. Korkea 20 MP kuvaresoluutio ja laadukkaat Full HD (1080P) videot. Nopea 4G-yhteys. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Heti tappava laatikkorauta minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Kameraa voi kääntää ja zoomata puhelimella ilmaisella sovelluksella. Tallenteet tallentuvat sovellukseen, josta ne voi jakaa tarvittaessa useammalle käyttäjälle. HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. Hankkija_Metsästäjä2_210x275.indd 2 Hankkija_Metsästäjä2_210x275.indd 2 21.2.2024 16.28 21.2.2024 16.28 4-9_Uutiset_ME0224.indd 9 4-9_Uutiset_ME0224.indd 9 27.2.2024 15.47 27.2.2024 15.47
Jänisjahdin luonteeseen kuuluvat rauhallinen odottelu, luonnon kuuntelu ja kuulumisten vaihto kavereiden kanssa. Jahti on silti erilaista alkusyksystä kuin keskitalvella. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa K ymmenen asteen pakkanen ja pieni tuulenvire kipristelevät poskia. Olen pukenut metsästystamineet kerroksittain ja napannut liukulumikengät matkaan. Ystäväni on liikkeellä poikansa kanssa ja koirahäkistä kapuaa ulos nuori venäjänajokoira Max. Maxille kiinnitetään kaulaan koiratutka, sillä sekä hakutyö että ajo voivat käydä välillä kaukana. Vaikka metsästysalueella ei sijaitse montaa vilkasta tietä, on tärkeää seurata koira kulkua. Näin voi tarvittaessa ajaa ottamaan Jänisjahti ajavalla koiralla koppia ennen kuin reitti johtaa alueen halki kulkevan pikitien varteen. Tiesimme raivatulta aukealta muutaman risukasan, joiden ympäristö oli sileänä jälkeä: koivurisujen latvat maistuivat jäniksille. Vaihteleva keli oli luonut toivoa kantavasta kuoresta, mutta sulakelien jäätyä liian lyhyiksi kunnon kantavaa hankea ei ollut. Jo etukäteen arvuuttelimme koiran etenemiskykyä. Päätämme kuitenkin kokeilla, josko koira selvittäisi jäljistä jäniksen ajoon. Max päästetään irti ja se pinkaisee innokkaasti haravoimaan tienlaitaa jälkiä etsien. Pian jälki löytyy ja koira lähtee sitä pitkin kuin narusta vetämällä. Katsomme hetken Maxin kulkua ja kaivamme varusteet autosta valmiiksi. Ei kiirettä. Hyvä hetki toiselle aamukahvikupposelle ja valkenevasta aamusta nautiskelulle. Jahti muuttuu kauden edetessä Jänisjahti helmikuussa voi olla hyvin erilaista kuin alkukaudesta. Alkusyksyllä koira ? Suomenajokoiralla metsästämisen perinteet kantavat kohta jo 150 vuoden taakse. Suomen ajokoirajärjestön alaisuuteen kuuluu tällä hetkellä 43 erilaista ajavaa koirarotua, joista monia käytetään aktiivisesti jänisjahdissa. ? Metsäjänis vaihtaa väriään loppusyksyn aikana. Mustan maan aikana valkoinen jänis erottuu erittäin selvästi kuusikossa. 10 Metsästäjä 2/2024 10-13_Jänisjahti_ME0224.indd 10 10-13_Jänisjahti_ME0224.indd 10 27.2.2024 15.48 27.2.2024 15.48
lasketaan hakuun lumettomaan metsään, ja metsästäjä istahtaa odottelemaan ja seuraamaan hakua tutkalaitteesta. Joku saattaa käyttää hakuajan esimerkiksi kanalintujen tiirailuun tai pyyn pillittämiseen, mikseipä sienestykseen. Koiran selvitettyä jälkeä ja päästyä tarpeeksi lähelle jänis lähtee liikkeelle ja haku muuttuu ajoksi. Silloin metsästäjän on jo hyvä lähteä tarkkailemaan mahdollista ajon kulkusuuntaa. Syksyllä metsäjänis kulkee useimmiten jossain vaiheessa pätkän tietä pitkin, jolloin tienvarret ovat loistavia passittelupaikkoja. Jänis tyypillisesti kulkee ajossa jonkinlaista lenkkiä palaten samoille alueille aina uudelleen. Kannattaa siis passittaa havaintopaikkoja ahkerasti ja hiljaa, tilaisuus toistuu suurella todennäköisyydellä. Syksyn edetessä ja lumen laskeutuessa jänis juosta laputtaa tietä pitkin eneneviä määriä ajossa, joskus pitkiäkin matkoja, ja valtaosa passituksesta tapahtuu sopivissa tienvarsikohdissa ja risteyksissä. Jänis kulkee usein samoja reittejä kuin lajitoverinsa. Notkelmat, metsiköiden reunat ja muut rajapinnat ovat todennäköisiä kulkupaikkoja. Jos paikalta on aiemmin yhytetty saaliiksi jänis, saattaa seuraavakin käyttää samoja kulkureittejä koiran ollessa perässä. Loppukaudesta jäniksen käytös ajossa muuttuu. Tienylityspaikat ovat edelleen hyviä kyttäilypaikkoja, mutta jänis ei juokse yhtä helposti pitkiä matkoja tietä pitkin kuin aikaisemmin. Sen sijaan jänis saattaa jäädä pyörimään ajossa kuusikkoon, suopohjille tai taimikkoon. Helmikuisessa jänisjahdissa metsästäjä saa usein nykäistä sukset jalkaansa ja hiihtää ajon sekaan, ja mikäpä sen hienompaa kuin passittaa metsäkummulla. Koira jää jälkeen Jos syksyllä lähellä pyörivä ajo kihelmöi passittajan mieltä, loppukaudesta jänis saattaa kulkea huomattavasti koiraa edellä. Usein koiran ollessa lähellä, on jänis saattanut käydä pyörähtämässä passin edessä jo varttia aikaisemmin metsästäjän sitä huomaamatta. Talvisessa jahdissa on korostuneen tärkeää olla hiljaa ja paikallaan jäniksen kulkujäljellä. Jahdissamme Ruokolahdella seisoin passittamassa tienylityspaikkaa ja kuulin koiran lähestyvän, mutta jänis ei tullut missään vaiheessa näkyviin. Siirtyessäni alas lumipenkalta tielle, löysin mutkan takaa tuoreet jäljet. Jänis oli huomaamatta kipaissut pienen pätkän tietä, palannut omia jälkiään ja hypännyt pitkällä loikalla pois tieltä. Jänis oli siis tehnyt paluuperän, ehkäpä myös kuullut suksieni liikahduksen. Tutka mullistaa Jokunen vuosikymmen sitten koirakäytössä olleet tutkat olivat niin sanottuja haravatai antennitutkia. Ne ilmaisivat piippauksen voimakkuudella koiran karkean etäisyyden, kun niillä onnistui osoittamaan oikeaan Passittajan kannattaa aina nousta tien sivuun, mieluiten kiven tai korkeamman penkan päälle. Sopiva tumma metsätausta antaa passittajalle hieman suojaa. Jänis hätkähtää ennen kaikkea liikettä ja ääntä. 12 Metsästäjä 2/2024 10-13_Jänisjahti_ME0224.indd 12 10-13_Jänisjahti_ME0224.indd 12 27.2.2024 15.48 27.2.2024 15.48
Perinteinen jänisjahti ? Maassamme on arvioitu olevan yli 200 000 jäniksen metsästäjää. ? Metsäjänis on esiintynyt maassamme yhtä kauan kuin ihminen, ja esi-isämme pyysivät jäniksiä jo 4000–6000 vuotta sitten. ? Jäniksen ja ihmisen pitkän yhteisen historian myötä jäniksellä on keskeinen rooli monissa vanhoissa tarinoissa ja sananlaskuissa. ? Vuotuiset jänissaaliit ovat keskimäärin viimeisten 70 vuoden aikana vaihdelleet välillä 150 000–300 000 yksilöä. Huippuvuosina saaliit ovat lähestyneet jopa miljoonaa yksilöä. ? Ajavia koiria on käytetty metsästyksessä vuosisatoja. Oman suomenajokoiramme historia ulottuu 1800-luvun loppupuolelle. suuntaan. Joskus lisähaasteita toi tutkan ominaisuus piipata miltei yhtä voimakkaasti, mikäli osoitit juuri vastakkaiseen suuntaan, poispäin koirasta. Nykytutkat avaavat metsästäjälle huomattavasti tarkemmin metsässä tapahtuvia asioita. Tiheää sykkyräjälkeä piirtävä tutkakuva kertoo koiran perkaavan yöllisiä syönnösjälkiä ja näyttää työn etenemisen. Kun koira löytää poistumisjäljen, suunta vakiintuu, vauhti nousee ja metsästäjä saa varautua pian alkavaan ajohaukkuun. Tutkaa kurkkaamalla saa samalla tietoa koiran työskentelystä. Joskus jänis liikkuu, joskus ei Viikonlopun pakkaskeli oli kohtalainen jänisjahdin näkökulmasta. Kaunis ja kirkas sää oli mielekäs ulkoilun kannalta, mutta paras ajosää kokeneen ajokoiramiehen mukaan on lähellä nollakeliä. Kostea ilma kuljettaa hyvin hajuja ja koira pysyy jäljellä helposti. Jäniskään ei suosi kaikkia kelejä. Uuden lumen sataminen pistää jänikselle jarrut päälle usein päiväksi tai pariksi, ja tuoreiden jälkien löytäminen voi olla haastavaa. Lumettomalla säällä sateinen keli voi pitää jäniksen nököttämässä kuusikon suojissa paikallaan, jolloin koiran on juostava miltei pahki saadakseen vipukintun liikkeelle. Keskimäärin jäniksen päivittäisten liikkeiden pituus kasvaa kohti loppukautta kiima-ajan lähestyessä. Vaikka jäniksiä piisaa, aina ei onnista Seurasimme jonkin aikaa koiran liikkeitä tutkasta, kunnes päätimme nykäistä sukset jalkaan ja siirtyä metsään. Koira teki töitään kuusikossa selvitellen jälkeä, ja me nousimme korkean mäen päälle kuulolle. Jänis oli usein juossut kahden kummun välistä mäen päältä aikaisemmilla kerroilla. Odotimme hiljaa jutustellen, kun koira nosti ajon liikkeelle alle 100 metrin päässä meistä. Max on tiukkahaukkuinen ja tiesimme, että jänis on liikkeellä ja koiran edessä. Ajosuunta lähti ensin poispäin meistä, jonka jälkeen kääntyi suoraan takaisin. Ystäväni osoitteli etusektoriin mäen alle ja viittoi ristihuulen olevan kohta sylissämme. Ei sentään tällä kertaa. Ehkäpä jänis oli kuunnellut aikansa jutusteluamme ja päätti olla osallistumatta tarinointiimme. Ajo kulki jonkin aikaa hienosti, mutta jänis veti pidemmän korren saatuaan tarpeeksi välimatkaa koiraan. Mikäli koira pysyy jäniksen likellä, jäniksellä ei ole aikaa pysähdellä kuuntelemaan samalla tavalla kuin runsaslumisella talvikelillä. Nyt jänis ei saanut tarpeeksi painetta ja sai vältettyä passittajat. Sukset tai lumi kengät ovat loppu kauden jänisjahdis sa miltei pakollinen varuste. Asehihna kannattaa muistaa kiinnittää haulik koon, mikäli aikoo hiihtää umpihanges sa. Tässä tapauk sessa kirjoittaja joutui lainaamaan koiralta remmiä. ? Tutka on nykypäi vänä tärkeä työkalu jänistä ajatetta essa. Tutkakuva näyttää sekä koiran työskentelyn että vakioreitit, mistä jänis kulkee ajossa. Jänisjahti hyvän seurueen kanssa on upea ja sosiaali nen tapa viettää päivä metsästäen ja ulkoillen. Ruokolahtelainen, 14vuotias Eetu Matikainen on ikäänsä nähden kokenut metsäjäniksen pyytäjä. 13 Metsästäjä 2/2024 10-13_Jänisjahti_ME0224.indd 13 10-13_Jänisjahti_ME0224.indd 13 27.2.2024 15.48 27.2.2024 15.48
Kevätlaskenta on oikein toteutettuna hyvä menetelmä hirvieläinkantojen, ja etenkin valkohäntäpeurakannan, koon arviointiin. TeksTi Antti Rinne kuva Joni Saunaluoma V alkohäntäpeurakannan arviointi paikallisesti on hyvin vaikeaa. Kokonaiskäsityksen muodostaminen on hankalaa riistakameroidenkin avulla. Keväisin toteutettava peltolaskenta on etenkin peltovaltaisilla alueilla hyvä lisätyökalu. Se antaa indeksinkaltaisen arvion siitä, mihin suuntaan kannan kehitys on menossa. Lasketulla alueella voi olla hyvin runsaasti eläimiä keväällä, mutta ei välttämättä Kevätlaskennalla lisätietoa hirvieläinkannasta metsästyskaudella. Siksi yhden metsästysseuran keväinen laskenta ei kerro koko totuutta laajemman alueen kannanvaihtelusta. Jos mahdollista, kevätlaskenta on hyvä toteuttaa esimerkiksi koko riistanhoitoyhdistyksen alueella. Oleellisinta jatkuvuus Kun laskenta tehdään useampana peräkkäisenä vuotena samalla tavalla, antaa se kohtuullisen hyvän kuvan peurakannan kehityksestä. Laskenta tulee suorittaa tarkasti samoilla välineillä ja samalla alueella. On huomioitava, että laskenta ei kerro peurojen kokonaismäärää, mutta antaa jonkinlaisen minimikanta-arvion. Kevätlaskenta ei korvaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviota. Luken kanta-arviota ja kevätlaskennan tuottamaa tietoa voidaan vertailla toisiinsa ja kaikkia lähteitä käyttää verotussuunnittelun tukena. Samaan tapaan kuin hirvieläinten metsästyksen jäävän kannan ilmoitukset, myös Oma riistaan tallennetut kevätlaskennan tulokset ovat Luken käytettävissä kannanarviointia varten. Toteutus Kevätlaskenta on yksinkertainen toteuttaa, mutta vaatii laskentaan osallistuvilta jonkin verran aikaa ja ennakkotyötä. Onnistumisen kannalta on tärkeintä ajoitus illoille, jolloin suurin osa valkohäntäpeuroista ja muista sorkkaeläimistä ruokailee heinäja orasmailla lumien sulettua. Laskenta-ajankohta osuu useimmiten huhti-toukokuun vaihteeseen. Lumen ollessa vielä peltojen varjoisilla reunoilla ovat etenkin peurat usein laumoissa. Paras sää laskennalle on tyyni ja lämmin ilta. Laskentakierrokselle kannattaa lähteä tuntia ennen auringon laskua ja jatkaa Katso video kevätlaskennasta metsastajalehti.fi 14 Metsästäjä 2/2024 14-15_Peuran_kevätlaskenta_ME0224.indd 14 14-15_Peuran_kevätlaskenta_ME0224.indd 14 27.2.2024 15.48 27.2.2024 15.48
Ohjeet metsästäjien kokemusten pohjalta Pisimpään kirjoittajan tiedossa olevia vuosittaisia kevätlaskentoja on toteutettu Urjalassa, jossa valkohäntäpeuroja on laskettu jo 1970-luvulla. Lounaisessa Suomessa on myös monia alueita, joilla peuroja on laskettu jo vuosia. Nämä kokeneet laskijat olivat jo pitkään toivoneet yhtenäisiä ohjeita laskentojen toteuttamiseen sekä tulosten raportointityökalua Oma riistaan. Osana laajempaa Oma riistan seuraja pienriistatoimintojen kehittämistä, vuoden 2022 lopulla kirjoittaja sai toimeksiannoksi kehittää seurojen toivomat työkalut ja ohjeistuksen. Ensimmäisenä kuultiin laskentoja jo toteuttaneita metsästysseuroja ja kerättiin heidän kokemuksiaan. Monet seurat olivat kirjoittaneet omia ohjeistuksiaan ja pitäneet tarkkaa kirjaa aiemmista laskennoista. Laskentatavat olivat jopa hämmentävän samanlaisia seurojen kesken. Näiden pohjalta oli helppo lähteä muotoilemaan valtakunnallinen ohjeistus. pimeän tuloon saakka. Kierros tulisi tehdä kahdesti saman illan aikana, jotta nähdään, milloin suurin osa eläimistä on pelloilla. Alueen määrittely Mitä suurempi osa alueesta saadaan kattavasti laskettua, sen parempi. Viljelykierron takia peltoja ei vuosittain kylvetä samalle kasville ja niiden talvipeitteisyys vaihtelee. Jos halutaan kunnolla verrata vuosia keskenään, kannattaa koko seuran alue laskea vuosittain kokonaan. Laskettava alue kannattaa jakaa tiestön mukaisiin pienempiin lohkoihin, jotta ajelua ei tule kenellekään liikaa ja eläimet nähdään suunnilleen samaan aikaan mahdollisimman suurella osalla aluetta. Kiikareilla vai lämpökameroilla? Kiikarit ovat laskijan tärkein työkalu. Kiikarointi kannattaa tehdä autosta käsin, sillä eläimet karkkoavat hyvin herkästi ihmisen nähdessään. Jos apuna käytetään lämpökameroita tai pimeänäkölaitteita, on niitä käytettävä joka vuosi samalla tavalla. Havaittavuus on lämpökameroilla huomattavasti parempi kuin Laskentaohjeen löydät Oma riistasta tai riista.fi ja video-ohjeen Oma riista -työkalun käyttöön Riistainfosta ? Eläimet on hankala tunnistaa kaukaa tarkasti, joten niiden yksilömäärä lajeittain riittää tulosten raportointiin. ? Esimerkki kuvitteellisen metsästysseuran alueesta, joka on jaettu pienempiin lohkoihin. Jokaisella laskenta-alueella on omat laskijansa. Kevätlaskentojen tulos voidaan kirjata valkohäntäpeuran, metsäkauriin ja kuusipeuran osalta. Eri vuosien tuloksia voi työkalun avulla helposti vertailla. kiikareilla, jonka takia eri välineillä tehtyjen laskentojen tuloksia ei voi vertailla. Työkalu Oma riistassa Oma riista -verkkopalveluun on rakennettu työkalu, jota voidaan käyttää laskennan tulosten tallentamiseen. Seuran yhteyshenkilö pystyy täyttämään laskennan tiedot, ja kaikki seuran jäsenet näkevät niistä luodut raportit. Tulokset voidaan ilmoittaa myös takautuvasti aiemmille vuosille. Tärkeää on ilmoittaa tulokset riistanhoitoyhdistykselle, joka hoitaa verotussuunnittelun alueellaan. 15 Metsästäjä 2/2024 14-15_Peuran_kevätlaskenta_ME0224.indd 15 14-15_Peuran_kevätlaskenta_ME0224.indd 15 27.2.2024 15.48 27.2.2024 15.48
Alkuvuodesta valkohäntä peurapukit pudottavat kovalla työllä kasvatetut ja syksyn taisteluissa ahkerasti käytetyt sarvensa. Mikä sarvien putoamisen aiheuttaa? TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo V alkohäntäpeuralle sarvet ovat kruunu, jonka koko on pelote pienemmille taistelukumppaneille. Tosipaikan tullen sarvet toimivat aseina kiima-ajan kovissa taistoissa. Mittelöiden armottomuus usein näkyy sarvissa katkenneina piikkeinä. Tappelemisen lisäksi sarvia käytetään elinalueen merkitsemiseen. Pukit hankaavat niillä risuista ja pienistä puista pintakerrosta auki, jotta otsan hajurauhasista eritetty yksilöllinen tuoksu tarttuu paremmin. Hangattu puun kuori toimii myös visuaalisena merkkinä muille peuroille, jotka myöhemmin tulevat tarkistamaan hajut jättäen paikkaan myös omansa. Geenien määrittelemät, mutta iän ja ravinnon tuottamat Valkohäntäpeuraurokset on melko helppo erottaa toisistaan vuosi vuoden jälkeen, vaikka sarvet luodaan joka vuosi uudestaan. Se johtuu pitkälti siitä, että sarvien muoto on geenien määrittelemä. Yksistään geenit eivät selitä suurisarvisten pukkien runsautta, vaan perimä on vain yksi osa niin sanottua pyhää kolminaisuutta. Vastoin aiempia uskomuksia, sen merkitys on näistä kolmesta vähäisin. Valk häntäpeuran vuosi Kruunu uusiutuu vuosittain Valkohäntäpeurapukin sarvet ovat useimmiten tulppaanin muotoiset ja muistuttavat muodoltaan kruunua. Jotta valkohäntäpeurauros saavuttaa täyden sarvipotentiaalinsa, sen pitää saada elää vähintään 6,5-vuotiaaksi. Vaikka uroksen luusto on täysin kehittynyt 4,5 vuoden iässä, sarvien koko kasvaa vielä, lähes poikkeuksetta, kaksi vuotta. Yleensä 4,5–5,5 ikävuoden välissä pukkien sarvet ottavat suurimman kasvuharppauksen. Silloin suuri osa luustonkasvun tarvitsemista mineraaleista siirtyy käytettäväksi yksinomaan sarvien kasvuun. Vain todella harvoin pukin sarvet kasvavat 6,5 vuoden iän jälkeen. Sarvet pysyvät likimain samanlaisina aina 8,5-vuotiaaksi asti, kunnes ne alkavat taantua. Kolmas sarviin vaikuttava tekijä on ravinto. Hirvieläinten sarvien kasvu on luomakuntamme nopeinta luustonkasvua. Siten on ymmärrettävää, että toteutuakseen täydellä potentiaalilla siihen tarvitaan mahdol16 Metsästäjä 2/2024 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 16 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 16 27.2.2024 15.49 27.2.2024 15.49
lisimman laadukkaat polttoaineet. Ravinnon pitää sarvien kasvuaikana olla mahdollisimman laadukasta, ja sisältää tarvittavia mineraaleja, etenkin kalsiumia ja fosforia. Valkohäntäpeura varastoi näitä mineraaleja luustoonsa ja pystyy käyttämään niitä sieltä sarvien kasvatukseen, mutta mitä enemmän metsästäjät niitä tuovat peuroille tarjolle, sitä suurempi hyöty siitä on sarvien kasvulle. Mineraalit ovat helpoiten tarjottavissa nuolukivellä, mutta myös suosiotaan nostaneet maanuolut ovat erinomainen tapa. Ei sovi unohtaa, että samat mineraalit ovat äärimmäisen tärkeitä imettäville peuranaaraille sekä myöhemmin kesällä kasvaville vasoille. Valkohäntäpeuran sarvien kiertokulku Sarvien kasvu, kovettuminen ja lopulta putoaminen ovat pääosin hormonien ohjaamia ja päivänvalon muutoksen säätelemiä. Aihetta on Pohjois-Amerikassa tutkittu paljon, ja selvityksiä monimutkaisista vuorovaikutuksista käpylisäkkeen, aivolisäkkeen ja kivesten hormonien välillä löytyy internetistä, jos asiaan haluaa perehtyä. Yksinkertaistettuna sarvien kasvukausi on keväästä loppukesään. Kasvukaudella sarvet ovat nahan suojaamaa pehmytkudosta ja siksi alttiita ulkoisille vaurioille. Elo-syyskuussa kohoava testosteronitaso aiheuttaa pehmytkudoksen kovettumisen eli Hirvieläinten sarvien kasvu on luomakuntamme nopeinta luustonkasvua. ? Kasvukaudella sarvia suojaa sametinpehmeä karvoitus. Syyskuun alkupuolella metsästäjän on mahdollista päästä kaatamaan tällainen ”samettisarvinen” pukki. Osteoklastien tuhoama sarven ja kallon yhdyskohta. Luuaineksen huokoinen rakenne on selvästi nähtävissä. ? Sarvien muoto on geenien määrittelemä ja pysyy usein suhteellisen samankaltaisena vuodesta toiseen. Kuvassa sama pukki vasemmalla 8,5-, keskellä 9,5ja oikealla 10,5-vuotiaana. Iän tuoma taantuma näkyy sekä sarvien koossa että piikkiluvussa. 17 Metsästäjä 2/2024 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 17 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 17 27.2.2024 15.49 27.2.2024 15.49
ta pudottaa sarvensa. Jättösarvia keräämällä tiedetään, mitkä pukit selvisivät jahtikauden yli ja mitkä todennäköisesti eivät. Pohjois-Amerikan valkohäntäpeuran metsästyskulttuuri on hyvin erilainen, ja siellä trofeepukkien metsästys on huomattavasti suositumpaa kuin täällä. Meillä metsästyskausi jatkuu nykyisellään helmikuun puoliväliin asti, joten normaalioloissa suurin osa pukeista on pudottanut jo sarvensa, eikä jonkun yksilön jättösarvien löytäminen takaa sen selviytymistä jahtikaudesta. Suomessa merkittäväksi syyksi jättösarvien keruuseen on noussut sen virkistysarvo. Kevään hienossa säässä vietetyt päivät luonnossa eivät koskaan mene hukkaan ja lisäksi voi olla jotain kotiin tuomista. Näppärimmät askartelevat jättösarvista vaikka kattokruunuja, mikäli materiaalia riittää. Jättösarvia voi käyttää myös hyödyksi pukkien houkuttelussa kiima-ajan tienoilla. Eikä sovi unohtaa, että viettäessäsi päivän valkohäntäpeuran kotikentällä voi niiden käytöksestä ja elintavoista oppia aina jotakin uutta. Tätä tietoa voi käyttää tulevien vuosien jahtien suunnittelussa. luutumisen. Suojaava nahka alkaa sarviaineksen kovetuttua kutista ja tällöin pukki hankaa sen pois. Testosteronitasot alkavat vähitellen nousta heinäkuussa ja huippu saavutetaan marraskuun kiima-aikana. Mikäli kiima onnistuu hyvin ja suurin osa peuranaaraista tulee astutuksi ensimmäisessä kiimakierrossa, alkaa testosteronitaso laskea ja vuodenvaihteen tienoilla se on alimmillaan. Testosteronitaso pysyy alhaalla taas seuraavaan heinäkuuhun asti. Luunsyöjäsolut aiheuttavat sarvien putoamisen Sarvien kiinnityskohdassa luuaines muistuttaa rakenteeltaan hunajakennoa. Se on huokoista, mutta riittävän vahvaa kestämään kiima-ajan taistot. Tässä huokoisessa luuaineksessa piilee salaisuus sarvien putoamiseen. Sarvien liittymäkohdassa kallossa on niin sanottuja nukkuvia luunsyöjäsoluja nimeltään osteoklastit. Koholla oleva testosteronitaso pitää osteoklastit unessa koko syksyn ajan, mutta testosteronitason lasku aktivoi ne tuhoamaan sarvien ja kallon välisen yhtymäkohdan luuainesta. Kun osteoklastit ovat saaneet työnsä suoritettua, sarvet alkavat putoilla. Osteoklastien aktivoitumista säätelee testosteronitaso ja sitä puolestaan peuranaaraiden kiima. Jos merkittävä määrä naaraita on jäänyt tiinehtymättä ensimmäisessä kiimakierrossa, ylläpitää toisen kiimakierron kiima-aktiivisuus yllä pukkien testosteronitasoja. Näin myös osteoklastien aktivoituminen viivästyy ja pukkien sarvet pysyvät päässä pidempään. Testosteronitasoon voi vaikuttaa myös esimerkiksi uroksen yleinen heikko fyysinen kunto, ravinnon riittämättömyys ja erilaiset vammat. Nämä saattavat aiheuttaa ennenaikaisen sarvien putoamisen. Pohjois-Amerikassa on osoitettu, että urosten dominanssistatus voi vaikuttaa testosteronitasoon. Dominoivat, yleensä suurimmat pukit, usein tiputtavat sarvensa nuorempia aiemmin. Tämän on oletettu johtuvan siitä, että nuorten pukkien elimistössä testosteronitaso pysyy koholla vanhempiin pukkeihin nähden. Se kuulostaa loogiselta, sillä kyllähän myös nuorten miesten testosteronitasot ovat yleisesti korkeammat kuin iäkkäillä miehillä. Tietysti myös suurten sarvien massa aiheuttaa enemmän rasitetta yhtymäkohtaan osteoklastien heikentäessä luuainesta verrattuna pienempiin ja hennompiin sarviin. Jättösarvien etsiminen kasvattaa suosiotaan Keväinen jättösarvien etsiminen juontaa juurensa Pohjois-Amerikkaan, jossa sillä on huomattava metsästyksellinen merkitys. Pohjois-Amerikassa jahtikausi päättyy suurelta osin vuodenvaihteessa tai tammikuun alkupuolella, eli ennen kuin valtaosa pukeis? Keväthangelta voi hyvällä tuurilla löytyä jättösarvi kotiin vietäväksi. ? Isommat ja vanhemmat pukit tiputtavat usein sarvensa nuorempia ja hentosarvisempia aiemmin. Vasemmalla kuvassa nuori pukki ja oikealla selvästi täysikasvuinen pukki. BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 Saisiko olla hirveän hyvä kamera? 259?€ Winter Pack -riistakamerapaketti nyt Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -riistakamerapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/metsästäjä 894768_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12HD_Hirvi_Metsastaja_2_24_210x275.indd 1 894768_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12HD_Hirvi_Metsastaja_2_24_210x275.indd 1 21.2.2024 8.46 21.2.2024 8.46 18 Metsästäjä 2/2024 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 18 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 18 27.2.2024 15.49 27.2.2024 15.49
BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 Saisiko olla hirveän hyvä kamera? 259?€ Winter Pack -riistakamerapaketti nyt Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -riistakamerapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/metsästäjä 894768_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12HD_Hirvi_Metsastaja_2_24_210x275.indd 1 894768_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12HD_Hirvi_Metsastaja_2_24_210x275.indd 1 21.2.2024 8.46 21.2.2024 8.46 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 19 16-19_Peuran_vuosi_jättösarvet_ME0224.indd 19 27.2.2024 15.49 27.2.2024 15.49
Kun minkinloukut pyytävät tyhjää Kun Helmi-vieraspetohanke alkoi Uudenmaan kohteilla, olivat minkkikannat paikallisen näkemyksen mukaan jo radikaalisti laskeneet. Jälkihavaintoja ei juuri tehty, eikä pyydyksin oltu saatu montaa minkkiä enää vuosiin. Todellisuus yllätti. TeksTi ja kuvaT Jyri Mononen S orsastusmahdollisuuksistaan kuuluisalla Hyvinkään Ridasjärvellä minkkihavainnot olivat harvassa, mutta pyyntiryhmässä oli osaamista ja intoa ottaa hankkeen tarjoamat pyyntiraudat käyttöön. Järven rantoja sekä laskuojia varustettiin jälleen minkinraudoilla. Maltillisista saalisodotuksista huolimatta pyyntiryhmä panosti ihailtavalla ahkeruudella rautojen laadukkaaseen asetteluun ja säännöllisiin syötityksiin. Ensimmäisen pyyntivuoden tuloksena järveltä ja sen lähiojista poistettiin 29 minkkiä. Minkkejä ei suinkaan ollut vähän ja uudelleen aktivoitunut rautapyynti osoittautui ratkaisevan tärkeäksi paikallisen vesilinnuston poikastuotolle. Kirkkonummen piilottelijat Kirkkonummen Saltfjärdenilla keskustelut paikallisten petopyytäjien kanssa muistuttivat Ridasjärvellä sekä muillakin alueilla kuultua. Minkkejä ei enää paljoa saatu, vaikka pyyntitoimintaa oli sitkeästi jatkettu. Alue vaikutti jopa minkkityhjältä. Puolen vuoden aikana onnistuin löytämään vain yhdet ainoat minkinjäljet, mutta saukonjälkiä sitäkin useammin. Ridasjärven esimerkki mielessä veimme talkoilijoiden kanssa rautoja pyyntiin täsmällisesti nähdyille jäljille sekä syrjäisille ja pienimmillekin ojikoille ja merenlahdille. Vuonna 2023 Saltfjärdenin hoitoalueen minkkisaalis moninkertaistui peräti 24 minkkiin, mikä oli yllättävän suuri määrä suhteuttaen tämän pehmeärantaisen, 3 000 hehtaarin alueen pieneen vesialaan. Lisäksi lähisaaristoon käyttöön luovutetuilla hankMinkinpyyntiekspertti Joel Ahola viemässä keinulautaloukkua kohteelle, jossa jälkiä jättänyt minkki oli haastava tapaus, eikä ollut erehtynyt Jalmari-, eikä Ihjälmerkkisiin loukkuihin. Lopulta meni läheisen järven rannalla olleisiin rautoihin. ? Ihjäl-merkkinen läpikuljettava ja syötitön loukku vaikuttaa olevan tehdasvalmisteisista loukuista pyytävin erityisesti vaativille naarasminkeille. Sen käytössä korostuu sijoittelu kulkureitille luontaiseksi läpimenoksi, laukaisimen hienosäätö sekä hajustaminen minkinhajulla. Kuvan täysin syöteittä käytetty loukku on ollut monen urosja naarasminkin surma. 20 Metsästäjä 2/2024 20-23_Minkinraudat_tyhjänä_ME0224.indd 20 20-23_Minkinraudat_tyhjänä_ME0224.indd 20 27.2.2024 15.49 27.2.2024 15.49