NUORET TOIMITTAJAT ALOITTIVAT SOTKAKOSTEIKOITA HAETAAN SUSIEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT TALVINEN RIEKKO JAHTI LUE VERKOSSA: www.metsastajalehti.fi 2/2020 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
32 12 50 52 TUTKITTUA: Paljonko metsästäjät verottavat metsäkanalintuja? Talvivaellus riekkoja metsästäen tarjoaa upottavia hankia sekä ikimuistoisia hetkiä Suden aiheuttamat eläinvahingot vuonna 2019 RIISTA 20 SOTKA siivilleen ja sorsakannat nousuun! 22 SOTKA-hanke on massiivinen yhteisponnistus 28 Vesilintulaskennat sähköistyvät – uusia laskentapisteitä tarvitaan 30 Riistapäivät 2020 58 Reseptit a la Akseli Herlevi 64 Lajiesittely: Kanadanhanhi LAIT JA LUVAT 60 Vesialueiden vuokraus hirvieläinten metsästykseen Linnusta kauriiseen yleisluoti .222 Remingtoniin 16 Metsästäjä-lehden nuorten toimitus Lyijyn rajoittaminen ammuksissa 56 AJANKOHTAISET 5 Uutiset 16 Nuoret toimittajat 32 Kanalintusaalis 2019 38 Hirvisaalis 2019 48 Uusi hanke vie suunnittelijan susien jäljille 50 Suden aiheuttamat eläinvahingot vuonna 2019 56 Lyijyn rajoittaminen ammuksissa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia METSÄSTYS 4 Ensiosuma 12 Talviriekot – erämaan valkoiset 24 Vieraspedoille kyytiä: luolapyynti 34 Hirvenmetsästystavat Suomessa: Hirvi hiihtämällä 40 Koiran kanssa – haaverit ja ensiapu 43 Tapahtui erästellessä 44 Hyvinvointia riistasta -hanke etenee 46 Lahtivajan vaihtoehdot 52 Metsästäjän aseet: Yleisluoti .222 Remingtoniin 54 Tuelta ampuminen – opeteltava taito 2 Metsästäjä 2/2020 Sisältö
Maksettujen metsästys korttien ja suoritettujen metsästäjä tutkintojen määrät olivat nousseet. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Kohti valoisaa kevättä A lkuvuodesta valmistuivat tilastot viime kauden metsästäjämääristä. Niistä löytyi myönteinen yllätys. Maksettujen metsästyskorttien ja suori tettujen metsästäjätutkintojen määrät olivat nousseet. Syitä on varmasti monia, mutta ison työn ovat tehneet riistanhoitoyhdistysten aktiivit. He ovat pitäneet tutkin tokursseja ja kokeita sekä kertoneet harrastuksestamme erilaisissa tapahtumissa. Kiitoksen ansaitsevat myös kaikki ne seurat, seurueet ja yksittäiset metsästäjät, jotka ovat rohkaisseet uusia metsästäjiä mukaan toimintaan ja ottaneet heidät mukaansa metsälle. Yritämme toimituksessa luoda uusia kanavia nuorten näkemyksille. Nuorten metsästäjien ääni alkaa kuulua yhä vahvemmin Metsästäjälehdessä, kun tässä nume rossa julkaistaan ensimmäiset uuden nuorisotoimituksen artikkelit. Saimme hyviä uutisia myös mainetutkimuksesta, joka mittaa tavallisten kansalaisten mielipidettä julkisista organisaatioista. Maineemme oli parantunut edellisvuo desta tavallisten kansalaisten keskuudessa. Mainetta ei rakenneta täällä kirjoituspöydän ääressä, vaan se syntyy teoista, julkisesta keskustelusta ja ihmisten kohtaami sesta arjessa. Tässä työssä ovat onnistuneet erityisesti riistanhoitoyhdistykset, jotka edustavat riistahallinnon paikallistasoa sekä suuren yleisön suuntaan kaikki met sästäjät. Olemme viime vuosina joutuneet varautumaan metsästäjämäärän laskuun, joka johtuu ennen kaikkea ikäluokkien pienentymisestä. Tässä tilanteessa kasvaneet metsästäjämäärät saavat kevään näyttämään aiempaa valoisammalta. Varautuminen, aktiivinen nuorisotyö sekä kestävä ja eettinen metsästys kantavat hedelmää. Mieti tään porukalla, miten saisimme myönteisen kehityksen jatkumaan. 20 SOTKA-hanke auttaa kosteikoiden kunnostamisessa Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2020
L ahtelainen Marianna Saren innostui metsästyksestä aikuisena ammuntakokeilun kautta. Pienriistaa aikansa metsästettyään hänestä tuntui, että oli aika metsästää myös suurempaa riistaa. Saren lähti kaverinsa kanssa lokakuisena perjantai-iltana vieraaksi Nokialle. Peuroja oli ruokinnalla, mutta sopivaa hetkeä ei tullut ennen pimeää. Hiivimme aikaisin aamulla takaisin kyttäyskoppiin. Huomasimme jälleen peuroja, mutta oli liian hämärää ja sumuista ampua. Vihdoin aamu hieman kirkastui. Näin yhden pukeista erillään muista sopivalla etäisyydellä, Saren kertoo. Näytti siltä, että pukki on lähdössä pois. Aamua oli jo kulunut, ja peurat olivat jo syöneet. Pukki pysähtyi sivuttain ja tiesin, että nyt minun on käytettävä tilaisuuteni. Tein päätöksen lopulta aika nopeasti. Syke nousi, mutta ampumaharjoittelu oli antanut varmuutta itse suoritukseen, hän jatkaa. Pukkiin osui ja se hyppäsi heinikkoon. Verijälkiä seuraamalla eläin löytyi kaatuneena joidenkin kymmenien metrien päästä. Minut valtasi valtava onnistumisen ilo, mutta samaan aikaan haikeus. Olin saanut hyvän osuman ja riistalihaa. Toisaalta ison ja kauniin eläimen elämä oli päättynyt. Surumielisyys oli pienessä roolissa, mutta silti olemassa. Herkempi olisi jättänyt ampumatta seurattuaan eläinten touhuja ruokinnalla edellisiltana. Mietin aiemmin, tuntuuko eläimen ampuminen pahalta. Toisethan haluavat lihansa vain suoraan kaupan tiskiltä. Ei se tilanne kuitenkaan tuntunut pahalta aiemmin, eikä nytkään, Marianna Saren toteaa. ”Jos aion metsästää, minun täytyy osata saaliinkäsittely” Saren kokee, että lihan arvostus kasvaa metsästyksen kautta. Hänestä on tärkeää osata myös itse käsitellä saalis alusta loppuun. Kun on ampunut, nylkenyt ja paloitellut hieman isomman eläimen ja saanut useammaksi kerraksi lihaa ruoanlaittoon, niin onhan se hieno juttu, Saren iloitsee. Saren kertoo kokeneensa ampuessaan uudenlaista varmuutta, vaikka kyseessä oli uusi, aiempaa isompi riistaeläin. Ahkera ampumaharjoittelu ja pienriistan metsästys kannattivat. Sarvet päätyivät seinälle muistoksi ensimmäisestä isosta kaadosta. Valkohäntäpeura oli Marianna Sarenin ensimmäinen iso riistasaalis. Riemu ja haikeus ovat jääneet hetkestä mieleen. teksti Johanna Hellman kuva Petri Vartiainen ”Itsevarmuuteni metsästäjänä otti askeleen eteenpäin” 4 Metsästäjä 2/2020 Ensi suma
HANHIVAHINGOISTA SUURKORVAUKSET Rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista haettiin ennätysmäärä korvauksia vuonna 2018, kertoo ympäristöministeriö. Suurin osa maksetuista korvauksista kohdistui valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamiin vahinkoihin. PANNOITUKSELLA LISÄÄ TIETOA VILLISIKAKANNASTA Luken arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt noin 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Villisikojen liikkeitä ja kannan kokoa aiotaan seurata tänä vuonna aloitettavalla pannoituksella Kaakkois-Suomessa. Lyhyesti UUDEN METSÄSTÄJÄN KOULUTUSPILOTIT KÄYNNISTYVÄT Y hä useammalta aloittavalta metsästäjältä puuttuu konkreettiset mahdollisuudet hankkia käytännön perustaitoja ja -tietoja metsästyksestä. Kasvaneeseen kysyntään pyritään vastaamaan uuden metsästäjän koulutuskokonaisuudella. Kokonaisuus on suunniteltu Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä ja sen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat metsästykseen käytännössä. Pilottikoulutukset järjestetään riistanhoitoyhdistysten, Metsästäjäliiton piirien ja metsästysseurojen yhteistyönä. Koulutukset järjestetään vuoden aikana. Yksi koulutus kestää enintään yhden päivän. Sisällöt vaihtelevat pilottikohteittain, pitäen kuitenkin sisällään vähintään Metsästysammunnan ABC -koulutuksen, metsästysseuratoimintaan tutustumisen ja metsästyspäivän. Lisäksi se voi sisältää tutustumisen ampumakokeeseen ja ampumakokeen suorittamisen julkisessa ampumakoetilaisuudessa, metsästyskoiriin liittyvää koulutusta, riistanhoidon koulutusta sekä toisen metsästyspäivän. KULTASAKAALI LUULTUA AIEMMIN SUOMESSA Riistakameraan tallentui kultasakaali jo elokuussa 2018, Kajaanissa. Tämä on kolmas varmistettu havainto Suomessa. Virossa varma ensihavainto tehtiin 2013. Kyllähän tämä silti yllätti, sanoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg riistakeskuksesta. LUMETON TALVI EI PIENENTÄNYT PEURASAALISTA Vaikka talvi oli haasteellinen, peurajahti oli menestys. Monin paikoin kynnysarvot kannan pienentämiselle ylittyivät reilusti. Kanta kääntynee jo laskuun, sillä metsästys painottui naaraisiin, iloitsee riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Sinustako osallistuja Uuden metsästäjän koulutuspilottiin? Oletko yli 18-vuotias, mutta vailla metsästysmahdollisuuksia oleva, hiljattain metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö? Pystytkö liikkumaan Uudenmaan, Tampereen seudun tai Mikkelin seudun alueella järjestettäviin tapahtumiin? Haluaisitko sitoutua osallistumaan vuoden aikana samalle ryhmälle järjestettäviin, pilottikohteesta riippuen, yhteensä 3–5 tilaisuuteen? Jos vastasit kaikkiin kohtiin kyllä, ilmoittaudu sinulle sopivimpaan pilottikoulutukseen https://metsastajaliitto. fi/ilmoittautuminen-koulutukseen Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto maksavat pilottikoulutuksen järjestämisen ja siihen osallistumisen (pois lukien mahdollinen ampumakoemaksu). Koulutukseen osallistuneilta, ja sitä järjestäneiltä, kerättävän palautteen avulla kokonaisuutta kehitetään tarkoituksenmukaisella tavalla laajemmin käyttöön otettavaksi. 5 Metsästäjä 2/2020 Uutis t
TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Tästä on hyvä jatkaa Tammikuussa metsästäjät pääsivät vuosikymmenien odotuksen jälkeen kokeilemaan ukkometson ja -teeren talvimetsästystä. Palaute metsästäjiltä on ollut kauttaaltaan erittäin positiivista ja useimmille kokemus oli ainutkertainen. Lumitilanne ja sääolosuhteet metsästysalueilla jäävät myös varmasti mieleen – lunta ja pakkasta riitti. Saalismäärät jäivät varsin pieniksi, joten talvimetsästyksellä ei taatusti vaarannettu lintukantojen kestävyyttä. Monelle metsästäjälle tuntui riittävän jo pelkästään mahdollisuuden saaminen, vaikkei itse metsälle lähtenytkään. Valkohäntäpeuran osalta metsästäjät ylsivät erittäin haasteellisista sääolosuhteista huolimatta loistavaan lopputulokseen. Kaatomäärä kohosi ennätyslukemaan, saaliiksi saatiin yhteensä 60 454 peuraa. Saalismäärä ylitti Luonnonvarakeskuksen laskeman kynnysarvon Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Hämeen alueilla. Kynnysarvo tarkoittaa peuramäärää, jonka arvioidaan kääntävän kannan koon kehitystrendin laskevaan suuntaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla naaraspeurojen osuus aikuisista ylitti saalismäärässä selvästi urosten osuuden. Tällä on luonnollisesti merkittävä vaikutus peurakannan lisääntymiseen. Osaltaan hyvään lopputulokseen vaikuttivat koirapykäliin tehdyt väljennykset sekä metsästysseurojen tekemät muutokset metsästysjärjestelyihin. Seuruemetsästystä jouduttiin lisäämään, koska kyttäysjahti oli lumen puutteen vuoksi vaikeaa. Lisäksi peuroilla oli yllin kyllin ruokaa saatavilla, joten niiden ei tarvinnut turvautua ruokintapaikkojen tarjoamaan sapuskaan. On hyvin todennäköistä, että koirien avulla tapahtuva seuruemetsästys lisääntyy vielä jatkossa, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden peurakannan hallintaan. Vähäluminen talvi tarjosi loppujen lopuksi hyvän tilaisuuden peurajahdin kehittämiseen ja monipuolistamiseen. SUOMESSA ON 2152 AKTIIVISTA PETOYHDYSHENKILÖÄ. Haluatko tulla meille töihin? Suomen riistakeskus hakee • Riistasuunnittelijaa Kainuuseen • Riistasuunnittelijaa Pohjois-Savoon vuorotteluvapaan 1.6.–27.11.2020 ajaksi • Taloushallinnon osaajaa asiantuntijaksi vuorotteluvapaan 4.5.–30.10.2020 ajaksi Hakemukset pyydetään toimittamaan 3.4.2020 mennessä. Lue lisää avoimista paikoista ja hakumenettelystä: riista.fi/avoimet-tyopaikat Lähetä meille metsästysvideosi Saitko napattua videolle upean metsästyshetken, jonka haluaisit jakaa muille? Julkaisemme verkkolehdessämme (www.metsastajalehti.fi) lukijoiden videoita. Me hoidamme videoiden muokkauksen, joten voit huoleti lähettää videosi sellaisenaan osoitteeseen metsastaja@riista.fi. Annamme kuvaajalle palkkion jokaisesta julkaistusta videosta. 6 Metsästäjä 2/2020 K lumni
Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. Aino Vaittinen viettää metsästyksen lisäksi paljon aikaa ampumaradoilla: ”Olin heti alusta saakka koukussa ammuntaan, kun huomasin olevani siinä hyvä. Kuvassa olen ampumassa ensimmäistä kertaa pienoiskiväärillä. Sitä ennen olin harrastanut muutaman kuukauden ilmakiväärillä ampumista. Nykyään kilpailen liikkuvassa maalissa, joka tukee hyvin metsästystä. Harjoittelen erikseen kilpailuja ja metsästystä varten, sillä käytän niissä eri aseita.” TUTKIJAT VAHVISTAVAT NORJAN SUSIEN OLEVAN SKANDINAVIAN KANTAA Suomenkin mediassa syksyllä esiintynyt väite norjalaisten susien alkuperästä osoittautui virheelliseksi. Norjalainen maatalousjärjestö väitti joulun alla dna-tutkimuksien osoittaneen norjalaisten susien olevan osittain hybrideitä ja osan olevan peräisin pariisilaisesta eläintarhasta. Uutinen herätti jo tuoreeltaan paljon epäilyjä. Nyt Norjan luonnontutkimusinstituutin (NINA) suurpetoja tutkiva Rovdata on tutkinut samojen susien perimän ja todennut väitteet virheellisiksi. Kaikki näytteet ovat samaa Skandinavian susikantaa, jolla on selkeät yhtymäkohdat myös Suomen ja Venäjän susikantaan. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen! Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2020–2021 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Maksa se eräpäivään mennessä, niin saat lompakkokokoisen metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Oma riistaan metsästyskortti päivittyy muutamia päiviä maksamisen jälkeen. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. € 7 Metsästäjä 2/2020 Uutis t SOMESTA POIMITTUA
Ampuma-aselain muutoksella 1.12.2015 muutettiin myös ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden säilyttämisen säännöksiä. Uutena asiana tuli 106 §:n vaatimus turvakaappisäilytyksestä, jos säilytettävänä on yli viisi ampuma-asetta, aseen osat useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen tai yksikin erityisen vaarallinen ampuma-ase (määritelty ampuma-aselain 9 §:ssä). Turvakaapin hankkimiselle säädetty siirtymäaika umpeutuu 30.11.2020. Siirtymäsäännös on mahdollistanut sen, että henkilöt, joilla on ollut säilytettävänä yli viisi ampuma-asetta ennen lain voimaan tuloa, ovat voineet säilyttää niitä vanhojen säännösten mukaisesti. Joulukuun alusta lähtien heidänkin tulee säilyttää aseensa hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä säilytystilassa. Jos viiden aseen haltija hankkii kuudennen aseensa ennen marraskuun loppua, velvoite säilyttää aseita turvakaapissa astuu heti voimaan. Turvakaappivelvoite ei synny pelkästään henkilökohtaisten aseiden määrästä. Jos samassa taloudessa asuvilla henkilöillä on säilytettävänä yhteensä yli viisi asetta, kaikki aseet on säilytettävä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä tilassa. Hyväksytyt turvakaapit Yli viiden aseen säilyttämiseen hyväksytyn turvakaapin tunnistaa kaapin sisältä olevasta tarrasta, josta tulee löytyä kaapin valmistamisessa noudatetut standardit. Sisäministeriön asetuksen (956/2017) mukaan hyväksyttyjä standardeja ovat EN 14450 taso S1 ja EN 1143-1 taso 0. Poliisihallitus on lisäksi arvioinut ruotsalaisen SSF 3492 -normin vastaavan edellä mainittujen standardien vaatimuksia ja hyväksynyt normin mukaiset kaapit yli viiden aseen säilyttämiseen. SISÄMINISTERIÖ TIEDOTTAA Aseiden säilyttäminen siirtymäaika umpeutuu marraskuun lopussa Nuoret toimittajat valittu Haimme edellisessä numerossa nuoria, kirjoittamisesta ja kuvaamisesta innostuneita metsästäjiä toimitukseemme. Saimme useita kymmeniä hyvin laadukkaita hakemuksia lahjakkailta nuorilta, jotka haluavat tuoda esiin oman näkökulmansa metsästykseen. Nuoret toimittajat -palstan tekijöiksi valittiin Reetta Hokkanen Suomussalmelta, Lauri Liuko Kangasalta, Elisabeth Mattsson Houtskarista, Hanna Metsälä Kouvolasta, Karlo Ruotsalainen Hämeenlinnasta ja Johan Salminen Lahdesta. Onnea valituille ja kiitos kaikille hakemuksensa lähettäneille! ERÄAKATEMIAN NUORTEN ERÄLEIRI 29.6.—3.7.2020 Leirillä tutustutaan monipuolisesti luontoon, kalastukseen, metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. Mahdollisuus suorittaa myös metsästäjätutkinto. Leirille otetaan 32 iältään 10-15-vuotiasta poikaa tai tyttöä. Paikka: Luumäen Metsästysseura ry:n maja, Teeriaho 13, 54590 KAITJÄRVI Osanottomaksu: 180,Ilmoittautuminen: 31.5.2020 mennessä Lemi-Taipalsaaren riistanhoitoyhdistys, Petteri Saarnia puh. 050 336 2293 SavitaipaleenSuomenniemen ja Luumäen riistan hoito yhdistykset, Pasi Laari puh. 0400 298 308 8 Metsästäjä 2/2020 Uutis t
HUOMASITKO? Metsästäjä-lehti on nyt myös verkossa Pysy ajan hermolla Verkkolehdessä on jatkuvasti päivittyvä ajankohtaista-palsta, jossa näkyvät niin paikalliset, alueelliset kuin valtakunnallisetkin riistauutiset. Nyt voit lukea lehtesi myös mobiililaitteelta tai tietokoneelta. Voit helposti jakaa parhaat jutut somessa! www.metsastajalehti.fi Lisäksi lehdellä on nyt Instagram-tili: @metsastajalehti – Seuraa ja jaa omat metsästyshetkesi.
VARASTON TYHJENNYS – NYT SUOSIKKI RANGER ULKOILUPUKU Kevyt ja hyvin istuva ulkoilupuku on valmistettu kestävästä vettähylkivästä puuvillapolyesteristä. Housuissa joustavat Cordura Strech-paneelit. SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu, tekninen metsästyspuku. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. Retkitukku-hinta 279,00 € EXTREME LITE CAMOPUKU Erittäin tekninen ja kevyt puku liikkuvalle metsästäjälle ja eränkävijälle. Retkitukku-hinta 249,00 € PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Vedenpitävät metsästyshousut huippuominaisuuksilla. Mallit naisille ja miehille. ARENAS METSÄSTYSHOUSUT Liikkuvaan metsästykseen. Retkitukku-hinta 99,90 € CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin toppahaalari monipuolisilla ominaisuuksilla. Rain-Stop®-kalvo. Retkitukku-hinta 199,00 € TUNDRA METSÄSTYSPUKU Hiljainen, topattu metsästyspuku. Retkitukku-hinnat: Ruskea 279 € Blaze 3D 299,00 € KODIAK KÄÄNTÖTAKIT Metsästäjän kääntötakki oranssilla ja vihreällä värillä. Hyvin hengittävä ja vedenpitävä APS-kalvo. Retkitukku-hinta 99,90 € CARIBOU TC -HOUSUT Kestävää, vettä hylkivää ja tuulenkestävää TC-Lite-kangasta. Retkitukku-hinta 89,00 € HUIPPUSUOSITTU ! 249,ALKAEN 79 90 KATSO HINTAA! 59 90 199,199,LÄMMIN! 149,79 90 VIHREÄ TAI HARMAA 199 90 BLINDTECH INVISIBLE II 249,MYÖS NAISILLE! MYÖS NAISILLE! MYÖS NAISILLE! MYÖS NAISILLE! APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu täysin vedenpitävä metsästyspuku liikkuvalle metsästäjälle. Erinomaisesti hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. SÄÄSTÄ JOPA 80 € SÄÄSTÄ JOPA 100 € SÄÄSTÄ JOPA 50 € SÄÄSTÄ 30 € SÄÄSTÄ 40 € SÄÄSTÄ 50 € HUNTER GREEN 199,(279,-) CAMOT 229,(299,-) 119 90 SAIMME LISÄERÄN! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-19, La 10-15
KAIKKI MUCKBOOT -SAAPPAAT -25 % LOPUT IGLOO THERMO -KENGÄT -25 % LOPUT VIKINGIN TALVIKENGÄT -25 % ALK. 169 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Asekaapin ostajalle Foodmaster Premium lihaveitsi KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 24,90 €. S12HD + SMS3 RIISTAKAMERA Päivitetty malli Suomen suosituimmasta S12-sarjan riistakamerasta! Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. HUIPPU-UUTUUS! 199,Muistikortti ja paristot 12kpl KAUPAN PÄÄLLE! TUOTTEITA SHOKKIHINNOIN! KATSO UUTUUSVÄRIT VERKKOKAUPAST A! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyestä materiaalista valmistetut housut joustavat ja istuvat hyvin stretch-osioidensa ansioista. Mallit miehille ja naisille. HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. USEITA VÄREJÄ! 79 90 USEITA VÄREJÄ! 79 90 DRIRELEASE HUPPARI Tekninen huppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. Koot: XS-3XL. Mallit miehille ja naisille. MERINO HUPPARI Monikäyttöinen merinovillahuppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. MARE PUUVILLAPAITA Tyylikäs, mukava ja perinteisen ruutukuvioinen paita. Retkitukku-hinta 99,90 € CHESTER CARDIGAN FLEECETAKKI Välikerrastoksi tai päällystakiksi. Retkitukku-hinta 99,90 € SUOSITTU! 99 90 79 90 44 90 39 90 SÄÄSTÄ 55 € SÄÄSTÄ 60 € HBN Strecht-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € HBN Strecht-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € LOPUT RAPALA WINTER BOOTSIT -25 % Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat voimassa vähintään 5.4.2020 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U
L ähes kolmemetrinen metsäsuksi vajoaa syvään nietokseen tunturikoivikon reunassa. Hanki olisi kantavampaa aukealla, parikymmentä metriä sivummalla, jossa on kovaa tuulen ja pakkasen pakkaamaa lunta. Pysähdyn huohottamaan sauvoihin tukeutuen ja nostan pipoa ylemmäs hikiseltä otsalta. Vilkaisen taakse huomatakseni ahkion kyntävän syvää uraa pehmeään lumeen. Kuorma on raskas, sillä pulkkaan on pakattu viikon varusteet lumilapiosta bensakeittimeen ja makuupussista telttaan. Yöt on kyllä tarkoitus viettää autiotuvilla, mutta täällä Käsivarren erämaassa on pakko varautua telttailuun tai jopa lumiluolan kaivamiseen. Hiihtovaeltajat suuntaavat erämaahan yleensä vasta huhtikuussa, kun kevätaurinko ja yöpakkaset taikovat hanget kantaviksi. Seurueemme on joutanut matkaan jo kuukautta aiemmin, sillä riekkojen metsästysaika päättyy maaliskuun lopussa. Talvivaellus riekkoja metsästäen tarjoaa upottavia hankia sekä ankaraa pakkasta ja viimaa, mutta myös ikimuistoisia hetkiä ystävien kanssa saaliista ja revontulista nauttien. teksti ja kuvat Joel Ahola Etenemisen suhteen purovarren koivikko ei ole paras reittivalinta, mutta ryven täällä aivan tarkoituksella. Samassa näen riekkojen jälkijonojen piirtyvän mutkikkaina polkuina puskien juurilla. Siinä on tämänpäiväiset ruokailun jäljet. Otan haulikon selästä, avaan piiput ja tungen patruunat sisään. Pidän vasemmalla kädellä etutukista ja asetan aseen perän vatsalle, vetovaljaiden lantiovyön kannattelemaksi. Tartun oikealla kädellä molempiin sauvoihin, mutten pujota käsiä lenkkeihin. Hiihto on entistä hankalampaa, mutta vähitellen rämmin eteenpäin. Tähystän tarkasti koivikon laitaa, sillä valkeat riekot piiloutuvat täydellisesti lumeen. Samassa riekko hyppää kymmenen metrin päässä siivilleen kopeekoita laskevan naurunsa saattelemana. Sauvat putoavat kädestä ja haulikko nousee poskelle. Laukauksen jyly rikkoo erämaan rauhan, ja eräksi jäävä riekko kiepsahtaa lennosta hankeen. Katselen vielä yksinäisen höyhenen leijailua alas lumelle ja hymyilen. TALVIRIEKOT Erämaan valkoiset 12 Metsästäjä 2/2020
Sään armoilla Pakkanen puree armotta poskipäitäni. Nostan kaulusta ylemmäs ja vedän hupun alla piilottelevaa pipoa parem? min korville. Olemme hiihtäneet jo neljä päivää Utsjoella, Paistun? turin erämaassa. Keli on nyt parempi kuin alkumatkalla, sillä ensimmäisenä yönä oli pakkasta 37 astetta. Sen jälkeen sää lauhtui tavallisen pakastimen lukemiin, mut? ta kylmyyden rinnalle nousi lähes myrskyinen tuuli. Siitä on muistona pieni paleltuma appiukon poskipäässä. Kuivin kämpälle tuuli oli kasannut niin paljon lunta, että pystyin hiihtämään autiotuvan katolle. Nyt olemme majoittuneet Njavgoaivin tuvalle, jonne kaverini jäivät laittamaan aamupuuroa ja laiskottelemaan. En malttanut olla lähtemättä pienelle aamulenkille läheisiä puronvar? sia koluamaan, vaikka pakkanen on jälleen ankara. Koen olevani enemmän vaeltaja kuin metsästäjä, vaikka olen suorittanut metsästyskortin jo 11?vuotiaana. Monella mittapuulla olen kehno metsästäjä, sillä joi? denkin mielestä kanalintujahtiin ei saisi lähteä lainkaan ilman koiraa. Moitteista huolimatta arvostan saamiani erämaan riekkoja suuresti. Kukin nauttikoon lajista omalla tavallaan. Se on eränkäynnin rikkautta. Metsästysvaellukset aloitin syksyisiltä jotoksilta. Syyskuun ruskassa eteneminen ja eläminen ovat helppoa, mutta pidän enemmän lokakuusta. Silloin tunturikoivikot ovat lehdettömiä, ja liki valkoiset riekot erottuvat hyvin tummasta maastosta, jollei ensilumi jo peitä tienoota. Syysjahti on upeaa, mutta talvivaellus riekkojen pe? rässä on vielä jotain suurempaa. Molemmissa jahdeissa Syysjahti on upeaa, mutta talvivaellus riekkojen perässä on vielä jotain suurempaa. 13 Metsästäjä 2/2020
ammun suurimman osan riekoista maahan. Yleensä paukkuja tarvitaan sama määrä kuin päiväkiintiössä on lintuja. Säpsähdän ajatuksistani hereille, kun kaksi riekkoa aloittaa hankijuoksun muutaman metrin päästä suksieni kärjistä. Ensimmäisen kiri loppuu lyhyeen, mutta toinen ehtii juosta kymmenen metriä pidemmälle. Siihen se jää ihmettelemään tilannetta. Sitä minäkin ihmettelen. Miksi toinen piippu ei toimi? Ilmeisesti pakkanen on jäädyttänyt iskurin. Äkkiä haulikko auki, hylsy pois toimivasta piipusta ja patruuna alemmasta putkesta ylempään. Toinenkin riekko jää saaliiksi, mutta ei kai tilannetta voi tuplaksi sanoa, kun jouduin ampumaan molemmat linnut samalla piipulla. Kaukana kaikesta Tienvarsi on tienvartta. Erämaa alkaa vasta sieltä, missä päiväretkiä tekevät metsästäjät käyvät kääntymässä. Kun auratulle tielle on matkaa kymmenen kilometriä, alkaa vapaus. Seudun metsästyspaine on mitätön, ja riekot käyttäytyvät toisin. Ne eivät ole ehkä koskaan tavanneet ihmistä, koiraa tai moottorikelkkaa. Usein linnut eivät säiky hitaasti etenevää hiihtäjää, vaikka lumipuvun tilalla olisi räikeä retkiasu. Pisin talvinen riekkovaellukseni on ollut lähes 200 kilometriä. Tällöin reitti ajoittui peräti kolmelle eri lupa-alueelle. Pienriista-alueiden rajaseudulle pitää ostaa usein tuplaluvat, jotta metsästystä saa harrastaa aamusta iltaan. Sääolot tai rikkoutuneen varusteen korjaaminen ovat joskus viivästyttäneet suunniteltua aikataulua tai laittaneet reittisuunnitelman täysin uusiksi. Tällöin metsästykseen on tullut välipäivä, kun luvat on hankittuna väärälle seudulle. Puuttuvan luvan voi periaatteessa ostaa myös puhelimella, mutta monella erämaa-alueella matkapuhelin löytää verkkoa vain tuntureiden laelta. Joka tapauksessa vaelluksella ei voi metsästää koko ajan. Kun aamulenkillä ampuu päivän saaliskiintiön täyteen, loppupäivän voi nauttia hiihdosta ja vaelluksesta. Sen vastapainoksi on monta päivää, jolloin ei näe merkkiäkään linnuista. Jäljet kertovat Koivikon laidassa on runsaasti riekkojen jättämiä jälkiä. Ruokailupaikalla hankeen on piirtynyt laskeutumisjälki, kävelyjonot puskasta toiselle ja sen perään muutama siiveniskun jättämä painauma, kun riekko on nousut jälleen lentoon. Kieppien pohjilla olevat ulostekeot osoittavat yöpymispaikat. Riekon jälkijono päättyy siiveniskuihin hangella eli lintu on jo vaihtanut ruokailupaikkaa. Illallistarpeet on hankittu, joten hymy on herkässä. Yhteinen riekkoillallinen autiotuvalla kruunaa illan revontulien leiskuessa erämaan yllä. 14 Metsästäjä 2/2020
Jälkien runsaudesta huolimatta olen hiihtänyt jo pari tuntia tapaamatta linnun lintua. Syykin on melko selvä, sillä Norjan puolelta tullut ahma on kulkenut hetki sitten edelläni. Seuraan ahman jälkiä, sillä olisihan se hienoa nähdä peto tunturissa. Lopulta on pakko jättää ahmanjäljet ja kaartaa takaisin kohti tupaa, jotta ehdin perille ennen pimeää. Seuraavassa notkelmassa kohtaan monta laskeutumisjälkeä, jotka loppuvat lumeen. Riekot ovat kiepeissä aivan edessäni! Sydän pamppaillen otan haulikon valmiiksi ja hivuttaudun suksilla hiljaa eteenpäin. Samassa kuusi riekkoa pölähtää lumen alta lentoon. Haulikko poimii jyvälle pari reunimmaista. Dublee vaatii yhden paikon, kun päiväkiintiön toinen puolikas yrittää hankea pitkin juosten pakosalle. Nämä me syödään kohta illalliseksi kerman, muusin ja jälkiruokalettujen kera. Kynttilän valossa nautittu riekkoateria maistuu herkulliselta rankan hiihtopäivän päätteeksi. Tuvan lämpö tuntuu autuaalta, mutta välillä on pakko painua ulos pakkaseen. Revontulet leiskuvat taivaalla vihreän, valkoisen ja punaisen sävyissä. Tähdet tuikkivat pisteinä erämaan yllä linnunradan erottuessa vaaleana nauhana. Erämaa antaa ja ottaa, mutta tänään metsästäjä kokee olevansa saamapuolella. Elämä ja onni ovat vahvasti mukana tässä hetkessä, erämaassa yhdessä ystävien kanssa. luvat Vaelluksen suunnittelu alkaa kanalintulupien hankinnalla, sillä lupien saatavuus ja myönnettävät alueet vaihtelevat vuosittain lintukannan mukaan. reittisuunnitelma Vaelluksen reitti kannattaa suunnitella autiotupien kautta ja hankaliin keleihin pitää olla matkaa lyhentävä varasuunnitelma. varautuminen Erämaassa kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, joten tupien varaan suunnitellulle retkelle pitää ottaa mukaan teltta, keitin, lapio ja muut maastoyöpymiseen vaadittavat varusteet. turvallisuus Selässä kuljetettava ase ladataan vasta esille otettaessa ja leirissä haulikkoa pidetään piiput avattuna, jotta kanssavaeltajien turvallisuus on taattu. ahkio Vaelluksen varusteet kulkevat ahkiossa rinkkaa kevyemmin ja samalla selkä vapautuu aserepun tai hihnallisen aseen kantamiseen. suojalasit Aurinkolasit ovat välttämättömät lumilakeudella ja laskettelulasit tarjoavat hupun kanssa suojan kovassa tuulessa ja tuiskussa. pilli Ongelmatilanteessa pillillä on hyvä kutsua kavereita apuun. Ihminen jaksaa puhaltaa pilliin useita tunteja, mutta huutaa vain pari minuuttia. kylmälaukku Ahkioon sopiva kylmälaukku pitää eväät hiihtäessä sulana ja tuvalla riittävän viileänä. kuivasäkit Elintärkeät vaihtovaatteet ja makuupussi pysyvät varmasti kuivina vain vedenpitäviin kanoottisäkkeihin pakattuina. pilkkikaira Kairalla puhkaisee nopeasti jopa metrisen jään, jolloin juomavettä ei tarvitse sulattaa lumesta. 10 VINKKIÄ RIEKKOVAELLUKSELLE Autiotuvat tarjoavat metsästäjälle lämpimän yöja taukosuojan – kodin erämaassa. 15 Metsästäjä 2/2020
L intuperspektiivi antaa aivan uuden ilmeen tutullekin luontomaisemalle. Kuvauskopteri eli drone on helppo ottaa mukaan metsäreissulle, koska se vie kokoon taitettuna yhtä vähän tilaa kuin järjestelmäkamera. Parhaat kuvat ja videot saa, kun kuvaa samaa kohdetta erilaisista kuvakulmista ja korkeuksista. Dronen lennättämisessä on huomioitava sää, sillä tuulisena päivänä vakaus kärsii ja ohjaaminen vaikeutuu. Sateella dronea ei kannata käyttää lainkaan. Kuten aina luonnossa liikkuessa pitää myös dronea lennättäessä ottaa huomioon alueella liikkuvat eläimet. Riistaa voi olla mielenkiintoista seurata yläilmoista, mutta niihin on muistettava pitää tarpeeksi pitkä välimatka. Metsästyksessä kuvauskoptereita ei saa käyttää apuna, mutta ne mahdollistavat kauniisiin luontomaisemiin tutustumisen uudella tavalla. Luonnon tarjoamista elämyksistä ja kauniista maisemista tulee toki nauttia myös omin silmin. Drone eränkäynnin kuvaamisessa teksti ja kuva Johan Salminen ESITTELY Olen Johan Salminen, 17-vuotias metsästystä harrastava nuorimies Lahdesta. Metsästyksessä on parasta luonnossa oleminen. Mielenkiintoisin metsästysmuoto on mäyräkoiralla metsäkauriiden ajattaminen, koska silloin on koko ajan tilanne päällä. 16 Metsästäjä 2/2020 Nu rten toimitus
LAURI LIUKO kangasalalainen, lukiota käyvä metsästäjä " Luonto ja musiikki ovat minulle kaksi tärkeintä asiaa elämässä" Kaikenikäisten yhteinen harrastus N uorten vastaanotto on kokemukseni mukaan ollut sekä omassa metsästysseurassamme että muissakin käymissäni jahdeissa ja metsästykseen liittyvissä tapahtumissa pelkästään lämminhenkinen ja hyvä, eikä ikäsyrjintää ole tullut vastaan. On hienoa nähdä, kuinka metsästyskulttuuri siirtyy eteenpäin uusille sukupolville ja metsästysperinne voi jatkua. Perinteen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Monen metsästysseuran huolena on ”ukkoontuminen”, joka on puhuttanut viime aikoina metsästäjiä ympäri Suomen. Seuroissa väki vanhenee, eikä nuoria metsämiehiä tai -naisia tunnu löytyvän mistään. Näin ainakin väitetään. Mielestäni ukkoontumisen ehkäisy on lopulta suurimmaksi osaksi asennekysymys. Seurojen tulisi hyväksyä helpommin uusia, etenkin nuoria jäseniä mukaan ja tukea nuorisotoimintaa. Metsästysharrastuksesta saa enemmän irti, kun sen jakaa muiden kanssa. Ahneus ja kateus eivät edesauta metsästyksen jatkumista, vaan päinvastoin vähentävät nuorten metsästäjänalkujen halukkuutta osallistua metsästysja seuratoimintaan. Metsästys on meidän kaikkien metsästäjien yhteinen, tasavertainen harrastus, eikä sen vuoksi ole tarvetta arvostella tai vertailla toisia ihmisiä. Kaikenikäiset ja -näköiset metsästäjät ovat yhtä tärkeitä harrastuksen mahdollistamisen ja jatkuvuuden kannalta. Luonnon kunnioittamisen lisäksi metsästäjien tulisi kunnioittaa toisiaan, sillä olemme kaikki yhteisen harrastuksen ja elämäntavan äärellä. On valitettavaa kuulla riitaisista metsästysporukoista tai yksittäisistä riitapukareista, sillä riiteleminen ei edistä metsästysharrastusta millään tavalla. On tärkeää, että osaamme nauttia ja jakaa kokemuksia metsästyksestä muiden harrastuksen parissa viihtyvien kanssa. Metsästää voivat niin nuoret kuin vanhatkin, mikä tekee siitä meidän kaikkien yhteisen harrastuksen. K lumni Linnunpönttöjen keväthuolto teksti ja kuva Elisabeth Mattsson Ennen lintujen pesimisaikaa on hyvä huoltaa jo olemassa olevia pönttöjä ja ripustaa uudet. Täytteenä voi käyttää esimerkiksi ruohosilppua. Ennen vanhaan käytettiin heinän ripustamisesta tulleita jämiä. Ennen kuin täyte laitetaan pönttöön, kannattaa pönttöä koputtaa pari kertaa, jotta mahdollisesti sisällä oleva lintu ehtii lentää ulos. Uuden pöntön voi tehdä helposti puunrungosta, joka porataan ontoksi ja molempiin päihin naulataan laudanpalaset. Sen jälkeen pöntön voi ripustaa puuhun esimerkiksi rautalangalla. ESITTELY Olen Elisabeth Mattsson, 17-vuotias nainen Houtskarista. Hankin metsästyskortin 13-vuotiaana, mutta olen ollut pienestä pitäen perheeni mukana metsästämässä pienriistaa, eniten vesilintuja. Nyt metsästän itse pienriistaa ja kaurista.
J okaisen vastuullisen metsästäjän tulisi harrastaa riistanhoitoa. Tehokkaimpia ja helpoimpia tapoja tähän ovat pienpetojen pyynti ja riistan ruokinta. Loukun tai ruokintakatoksen voi tehdä helposti itse, jos omaa vähän kädentaitoja. Ruokintakatoksen voi tehdä tavallisesta laudasta parissa tunnissa. Kattomateriaaliksi käy vaneri tai lauta. Jos haluaa heinien pysyvän varmasti kuivana, katto kannattaa päällystää huovalla. Ruokintalava syntyy nopeasti laudasta ja vanerista. Rumpuputkesta (n. 300 mm) saa ruokinta-automaatin lavan päälle. Loukkuja voi tehdä ilman erikoistyökaluja tai -koneita. Yleisloukkuun supikoiralle tarvitaan lautaa tai vaneria ja sopivaa verkkoa. Verkoksi kannattaa valita silmäkooltaan pientä verkkoa, jonka lanka on tarpeeksi vahvaa. Yksi hyvä vaihtoehto on silmäkooltaan 19 mm oleva kuumasinkitty minkkiverkko, jonka langan vahvuus on 1,45 mm. Luukun sulkeutumisen toimintatapana voi käyttää esimerkiksi saranoita tai metallikisRuokintakatoksen ja loukun voi rakentaa itse teksti ja kuva Karlo Ruotsalainen koja. Kanu-loukun voi tehdä myös puusta. Huomaamattomampi se on raudasta tehtynä, mutta tähän tarvitaan hitsausvälineet. Esimerkiksi 12 mm harjateräksestä syntyy kevytrakenteinen ja kestävä Kanu. Elävänä pyytävää loukkua tehdessä tulee muistaa, että lain mukaan eläimen tulee mahtua seisomaan ja makaamaan siellä luonnollisessa asennossa. Riistarakenteiden teossa vain mielikuvitus on rajana, mutta parhaimpia rakennusmateriaaleja ovat vaneri ja lauta. Esimerkiksi filmivaneri on hyvä materiaali, koska se kestää jonkin verran säätä. Lautaa käytettäessä tulee huomioida puun turpoaminen ja kaareutuminen. Jos haluaa lisätä säänkestävyyttä, puun voi käsitellä lakalla tai öljyllä. Silloin täytyy ottaa huomioon hajujäljet ja terveysriskit, sillä jotkin pinnoitteet sisältävät terveydelle haitallisia aineita. Esimerkiksi jänis voi nakertaa rakenteita, jos niihin on valunut suolaa. Siksi on hyvä suosia luonnollisia pinnoitteita, kuten pellavaöljyä ja välttää kyllästetyn puun käyttöä. ESITTELY Olen Karlo Ruotsalainen, sähköasentajaksi opiskeleva 16-vuotias metsästäjä Hämeenlinnasta. Metsästyksessä parasta on, kun arki unohtuu ja voi viettää aikaa luonnossa. 18 Metsästäjä 2/2020 Nu rten toimitus
Haku elokuussa alkavaan riistapainotteiseen luontoohjaajakoulutukseen suoraan oppilaitokseen 30.4.2020 mennessä. Monimuotokoulutukseen jatkuva haku. Aloita vaikka heti! Lisätietoja: Teemu Keränen p. 040 747 7234 tai teemu.keranen@raahenedu.? www.riistalinja.info Ruukin riistalinja Riista-alan ammattilaiseksi? Metsästysopas? Riistanhoitaja? Riistayrittäjä? Yhteystiedot: Risto Pelkonen, 0400 477 743, risto.pelkonen@aristo.fi • Aristo Oy, Hämeentie 168, 32200 Loimaa Syksyllä 2020 maksamme suolatuista hirvennahoista seuraavasti: AIKUINEN 22,00 € / kpl* VASA 10,00 € / kpl* • Noutotakuu: noudamme nahat sopimuksen mukaan • Hirvennahoista valmistamme koirille puruluita RAUH! ® tuotemerkillä • Hirvikärpäsetkään eivät haittaa menoa… OSTAMME HIRVENNAH KAA * Vähintään 40 nahkaa samassa noutopaikassa * Voi toimittaa myös suoraan Loimaalle * Maksamme täyden hinnan ohjeen mukaan käsitellyistä nahoista * Ostamme rajoitetun erän Tee sopimus, saat suolat kaupan päälle! 1. Nylje huolella, vältä viillot ja reiät nahkaan 2. Leikkaa korvat ja häntä/häntäluu pois 3. Käytä 5–10 kg merija/tai vuorisuolaa jäähtyneeseen nahkaan 4. Säilytä nahat suojattuna, esim. katoksessa, pinottuna sisäpuoli ylöspäin OHJE HIRVEN KAADON JÄLKEEN: HUOM! OSTAMME MYÖS PEURANNAHKAA!
H allitusohjelman mukaisesti aloitetaan kaksi hanketta, joiden avulla eri hallinnonalojen voimat yhdistetään vesilintujen parhaaksi ja kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseksi. Maaja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeella ennallistetaan ja luodaan uusia sorsavesiä sekä tehostetaan vieraspetojen pyyntiä arkiluonnossa. Ympäristöministeriön HELMI-ohjelmarahoituksella aloitetaan muun muassa luonnonsuojelualueiden vieraspetojen suunnitelmallinen pyynti. Tahtotila ja tavoite on yhteinen – elinvoimaiset vesilintukannat. Suomen riistakeskus sai helmikuussa 1,3 miljoonan euron hankerahoituksen kosteikkojen kunnostamiseen ja noin 300 000 euron rahoituksen vieraspetojen tehopyyntimallien kehittämiseksi saaristossa ja sisämaassa. Metsästäjiä tarvitaan myös luonnon suojelualueiden hoidossa Ympäristöministeriön HELMI-ohjelma antaa mahdollisuuksia luonnonsuojelualueiden tehokkaampaan METSÄSTÄJIEN LUONNONHOITO MUKANA HALLITUSOHJELMASSA Sotka siivilleen ja sorsakannat nousuun! Suomen riistakeskuksen luonnonhoitohankkeet ovat lisänneet metsästäjien luonnon hoito työn yhteiskunnallista arvostusta. Hallitusohjelmassa osoitettiin riistaelinympäristöjen hoitoon ensimmäistä kertaa miljoonaluokan rahoitus. Kadonneita kosteikoita kunnostetaan ja kosteikkojen "gangstereita" eli minkkiä ja supikoiraa kuritetaan, riistan vuoksi. teksti Jarkko Nurmi ja Mikko Alhainen kuva Ari Seppä hoitoon. Suomen riistakeskus on jo pitkään tarjonnut oman vaihtoehtonsa suojelualueiden luonnon hoitoon vieraspetojen pyynnin osalta. Metsästystä tarvitaan myös suojelualueilla ja niiden hoidosta saadaan paljon tehokkaampaa, kun maanomistajat ja paikalliset metsästäjät ovat osa toimintaa. Tämä säästää myös valtion varoja ja lieventää suojeluun liittyvää konfliktia. Monien suojelualueiden luonto on kärsinyt kategorisista metsästyskielloista, rahoituksen ja vaihtoehtojen puutteesta. HELMI-ohjelman puitteissa on tarkoitus kunnostaa noin 80 lintuvettä ja vieraspetojen pyyntiä rahoitetaan jatkossa osana luonnonsuojelua. Metsästäjä ja maanomistaja – kunnosta kosteikkosi! Suomen riistakeskukseen on SOTKA-hankerahoituksen turvin palkattu maaliskuun alussa kolme kosteikkosuunnittelijaa. Heidän yhteystietonsa löytyvät netistä osoitteesta www.kosteikko.fi. 20 Metsästäjä 2/2020