Metsästäjä 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Me tsästäjä 2 l 2015 Maailman laajin valikoima aseseppätarvikkeita ja -työkaluja Jälleen latausvälineet ja komponentit Aseiden osat ja varusteet Asesepän tarvikkeet RCBS Rock Chucker Supreme Kit ATI tukki Mosin Nagant Pilaripetausholkit Kymmeniä tuhansia tuotteita varastossa! Ma-Pe 12-17 ? 09-5122933 tiedustelut@brownells.fi www.brownells.fi Räjäytyskuvat aseista nettisivuillamme 490€ 139€ 12€ UUSI VERKK OKA UPP A AVAT TU! 100009441 019210010 080000418 PSE Fever Ready To Shoot AMS Bowfishing Majava-/kalastuskela Gamo Delta Fox GT Set 4,5mm 449€ Ase ja Erä Aninkaistenkatu 16 20100 Turku info@asejaera.fi www.asejaera.fi 165€ 80€ Jousimetsästys, ilma-aseet, varusteet ja tarvikkeet Laatua luontoon metsastaja_takakansi.indd 1 4.3.2015 13:53:08 Ohjeet aseluvan hakijalle Riistapeltoja peltopyylle
2 l Metsästäjä 2 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 2/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.5.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_02 Kansikuva : Tuomo Karsikas ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00791 Helsinki, puh. 029 5302 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111 marion.sundqvist@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com
Metsästäjä 2 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 2 l 2015 5 Pääkirjoitus: Onko metsästysbyrokratiaa mahdollista purkaa? 7 Ohjeita metsästysaseiden luvanhakuun 8 Haulikkoammunnan ABC 12 Riistalaukauksia Riistatalolla 16 Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 3: Riistapellosta varmaa tuloa 18 Riistakaistat kunniaan 20 Uusia tuulia riistapelloilla 24 Metso-ohjelma osana kestävää riistataloutta 26 Jokainen kosteikko on menestystarina 28 Riistapäivät 2015 30 Mikä metsään vetää? 32 Juliste: Harmaahylje 34 Puheenjohtajan palsta: Susisopassa riittää hämmentäjiä 35 Loppuuko vesilinnustus valtion merialueilla? 36 Mitä kuuluu merihylkeille? 40 Villisikakanta haltuun Suomessa 42 Villisika, muinaissuomalainen 44 Riistatalous kansainvälistyy, osa 3: Hallinnon ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää 46 Valtion maat kuuluvat kaikille 50 Riistanhoidon vuosikello 51 Elämyksiä Eräkerhosta 52 Riistantutkimuksen historiaa, osa 2: Riistantutkimus muuttaa RKTL:een 55 Luo Oma riista -tunnus 56 Ilmastonmuutos vaikuttaa vesilintuihin 57 Lajiesittely: Jouhisorsa 58 Uutismakasiini 61 Kaupantekoa 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Odotukset vesilintuparatiisista ovat realistisia, s. 26 Luonnonhoidon ei tarvitse olla monimutkaista, s. 24 Ammuntasimulaattorin ase säädetään ampujan mittojen mukaan, s. 12 Villisiat eivät kuuluneet pääriistalajistoon kivikaudella, s. 42 Ka is a H ut tunen M ar ko S vensbe rg Mik ko K ar pp inen
Laadukkaat ja suositut -koiranruoat Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Erinomaiset ravintoaine-koostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. Tilaa kätevästi netistä! PetSafe koiratarha 3 x 3 m 549€ 50 kpl erä nopeille! Vain koLME VÄriÄ kotiintoimitus 0€ Ei koske erikoisalueita 2590 /15kg vain 3090 /15kg vain 3290 /15kg vain 3690 /15kg vain 0€ kotiintoimitus* Kun tilaat 2 säkkiä tai enemmän. Myös lava ja rullakko toimitukset! ” M. 11-12 X X Hakatien Rico, Ajokuningas 2011 ja 2012 Valio-ruoka on auttanut Ricoa menestyksessä ja päivittäisessä hyvinvoinnissa. Ruoka maistuu hyvin ja sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet. Matti ja Ville Haapaniemi, Simo Valitse tilauksen yhteydessä yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa. tiLaajaEtu yLi 100 € oStokSESta! € BEStDoG Reflex-panta heijastimella. Väri: oranssi, vihreä tai sininen arVo 19,90 € BEStDoG Reflex-talutushihna. Väri: oranssi, vihreä tai sininen arVo 24,90 € € nitEcorE Tube ladattava avaimenperävalo. Väri harmaa. arVo 29,90 € 490 Maksat vain Valio koirataLo Talvilämmin Valio-koiratalo. Siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, säädettävä ilmastointi luukku. Avattava katto. Ulkomitat n. 126x96 cm, sisäkorkeus 75 cm. Varustettavissa koirankopin lämmittimellä. 126x96 cm 549€ Vain tarjous! 27€ Valio PEhMuSti koirankoPin kuiVikE Kotimainen PehMusti auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Eristää ja lämmittää koleilla keleillä. Paalin koko n. 100 x 35 x 45 cm. Tilaus 5-8 sk • SÄÄStÄ 1 €/Sk Tilaus 9-16 sk • SÄÄStÄ 2 €/Sk Tilaus 17-24 sk • SÄÄStÄ 3 €/Sk Tilaus 25-45 sk • SÄÄStÄ 4 €/Sk tiLaa EnEMMÄn MakSa VÄhEMMÄn! tiLaukSEt www.koiravaruste.fi aSiakaSPaLVELu p. 0500 176 596 ark klo 8-16 tarjous!
Metsästäjä 2 l 2015 l 5 Yhteiskunnan säätelyn ja byrokratian purkaminen ovat vahvasti esillä kevään poliittisessa keskustelussa. Eräs poliitikko kirjoitti taannoin, että eduskunta on lainsäädäntölaitos ja nyt tarvittaisiin toinen, joka ryhtyy purkamaan sen luomaa turhaa lainsäädäntöä. Yhteiskunnan säätelynhalusta syntyy aika ajoin sekä huvittavia että närkästystä herättäviä otsikoita. Mutta kun sitten lähdetään asioiden kriittiseen uudelleenjärjestelyyn, asia ei ole lainkaan yksinkertainen. Vallitsevalle asiantilalle löytyy aina puolustajia ja perusteita. Metsästyslaille valmistellaan parhaillaan osittaisuudistusta. Työlistalla on sekä lainsäädäntöä yksinkertaistavia tai tarkentavia aiheita että säätelyä lisääviä esityksiä. Houkutteluhaaskojen ja karhunmetsästyksen välillä nähdään vakavia ristiriitoja, ja siksi kesäaikaista haaskanpitoa harkitaankin luvanvaraiseksi. Kesähaaskat sallittaisiin vain hyväksyttävässä tarkoituksessa, esimerkiksi matkailuyrittäjille suurpetojen kuvaustai katselukohteissa. Kivutonta ansastusta koskevan kansainvälisen sopimuksen siirtymäaika päättyy kesällä 2016. Sen jälkeen saataisiin käyttää vain pyyntilaitteita, jotka on sopimuksessa määrättyjen kriteerien mukaan hyväksytty ja rekisteröity Suomessa käytettäviksi. Jousimetsästys halutaan sallia yhä suurempien sorkkaeläinten pyynnissä. Samalla kuitenkin jousimetsästäjille säädettäisiin tiukka ampumakoe. Tätä vaativat nimenomaan jousimetsästäjien omat järjestöt. Tuossa oli esimerkkejä uusista säätelytarpeista. Kaikilla on asiallinen tai jopa kansainvälisoikeudellinen perusta. Ajatuksilla on myös vankka kannatuksensa. Kaikki toisivat kuitenkin uutta byrokratiaa kansalaisille ja työkuormaa hallinnolle. Lakiuudistuksen työlistalla on myös byrokratian keventämiseen tähtääviä aiheita. Siirtyminen kolmivuotiseen hirven pyyntilupaan vähentäisi luvanhakijan ja myös riistahallinnon paperityötä. Laaja ja yhtä lailla perusteltu on kuitenkin myös tätä muutosta vastustava käsitys: vuotuista lupamenettelyä tarvitaan hirvikannan säätelyn ohjaajana. Erityisesti Pohjois-Suomessa nähdään, että lisätty vapaus johtaisi yliverotukseen. Metsästyksen kestävyys vaarantuisi. Valkohäntäpeuran pyyntilupa on myös byrokratiaa. Pyyntiluvan poisto onnistui metsäkauriin kohdalla. Peuroja on paikoitellen liikaa, joten kantaa pitäisi voida säädellä vapaammin. Hyviä perusteluita, mutta laajaa kannatusta saavat myös vastustavat mielipiteet. Peuraluvat haetaan hirven pyyntiluvan ohessa, jolloin lisäbyrokratia on erittäin vähäinen. Lupaprosessilla ja pyyntilupamaksuilla kerätään varat myös vahingonkorvauksiin. Ilman pyyntilupien mitoitukseen liittyvää riistanhoitoyhdistystason verotussuunnittelua peurakantojen hallinta liukuu käsistä eikä kukaan ole kannustamassa riittävään metsästysmäärään. Yhtä lailla saatetaan ajautua paikalliseen liikaverotukseen ja metsästysoikeuden haltijoiden riitoihin sopivasta metsästysmäärästä. Yhteiskunnallisen säätelyn lisäämisen tai yhtä lailla sen purkamisen pitäisi lisätä yhteistä hyvinvointiamme. Muutos, joka saattaa jollekin intressiryhmälle olla hyvinkin mieleinen, tuottaa toiselle harmia ja haittaa. Vaalikevään muutostoiveita herättävistä puheista huolimatta lienee syytä olla realisti. Yhteiskunnan säätelyä ja byrokratiaa on sekä turhaa että tarpeellista. Turhaa pitää poistaa ja tarpeellista keventää. Muutoksen vaikutusten on kuitenkin oltava ennustettavia ja harkittuja. Saavutettavien hyötyjen olisi oltava suurempia kuin nykytilan tai muutoksen tuomien haittojen. Byrokratia on siis taitolaji. Keskustelua, viisautta ja hyvää harkintaa tarvitaan. PS Mikä säätely on mielestäsi tarpeellista ja mikä turhaa? Vastaa kyselyyn Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla. Onko metsästysbyrokratiaa mahdollista purkaa? Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
HUIPPU-UUTUUTEMME 2015 Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Tutut merkit — uusi ilme! Kauppiailla heinäkuussa! Nordis Oy_uudet haulikonpatruunat_Metsästäjä nro 2_2015_210x297.indd 1 2.3.2015 8:58:49
Metsästäjä 2 l 2015 l 7 Kaisa Huttunen Hakemuksen jättäminen ja vaadittavat asiakirjat Aseen hankkimislupatai rinnakkaislupahakemus jätetään aina henkilökohtaisesti mihin tahansa poliisin toimipisteeseen, josta se siirretään oman kotikunnan poliisilaitokselle ratkaistavaksi. Mukaan otetaan virallinen henkilötodistus, sotilaspassi ja voimassa oleva metsästyskortti sekä muut selvitykset metsästysharrastukseen liittyen. Lupahakemuksiin liitetään kirjallinen selvitys metsästysharrastuksesta, jossa ilmoitetaan, mitä riistaa haettavalla aseella on tarkoitus metsästää ja kenen omistamilla alueilla. Aseen pitää sopia siihen käyttötarkoitukseen, johon se hankitaan. Haulikkoon ei esimerkiksi voi hakea lupaa hirvenmetsästystä varten. – Metsästysseuraan kuuluminen on yksi tapa osoittaa harrastuneisuus, mutta Suomessa on yhdistymisvapaus, joten se ei voi olla edellytys luvansaamiselle. Usein voimassa oleva metsästyskortti harrastuksen osoittamisineen riittää perusteluksi, selventää Vantaan poliisin ylikomisario Jouko Aromäki. Haettaessa lupaa käsiaseella tapahtuvaan metsästykseen, toimitetaan yksityiskohtainen suunnitelma loukkutai luolapyyntiharrastuksesta kyseisen alueen riistanhoitoyhdistykselle, jolta tulee saada puoltava todistus aktiivisesta harrastuksesta hakemuksen liitteeksi. Rinnakkaislupaa varten tarvitaan aseen omistajan suostumus ja alaikäiseltä hakijalta vaaditaan myös huoltajien suostumus. Soveltuvuustesti, lupahaastattelu ja aseen näyttö Hakijat tekevät poliisilaitoksella 270 kyllä / ei -väittämää sisältävän atkpohjaisen soveltuvuustestin, jonka tulos on voimassa kolme vuotta. Vaihtoehtoisesti soveltuvuudesta voidaan toimittaa lääkärintodistus. Jos lupaa haetaan ensimmäiseen ampumaaseeseen tai ensimmäiseen käsiaseeseen, kutsutaan hakija poliisin luo haastatteluun. Ylikomisario Aromäen mukaan tätä on turha jännittää. – Kyse ei ole mistään kuulustelusta. Siinä käydään läpi ihan normaaleja asioita, joita hakija on joutunut pohtimaan jo ennen luvan hakemista. Jos kaikki on kunnossa, hakijalle toimitetaan muutaman viikon kuluessa rinnakkaislupa tai aseen hankkimislupa postitse. Aseen hankkimislupa on voimassa kuusi kuukautta, minkä aikana ase tulee ostaa. Ostajalla on ostopäivästä 30 päivää aikaa esittää ase poliisille missä tahansa Suomen poliisilaitoksella, jossa aseita tarkastetaan. Mukaan otetaan henkilötodistus sekä asekaupan jälkeen ostajalle jääneet osat aseen hankkimisluvasta. Ase tuodaan näyttötilaisuuteen suojuksessa ja lataamattomana, ja otetaan esille vasta, kun siihen saadaan lupa. Kun poliisi on tarkastanut, että ase on hankkimisluvan mukainen, hakija saa muovisen hallussapitoluvan aikanaan postitse. – Pääsääntöisesti luvat pitkiin metsästysaseisiin myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevina. Rinnakkaisluvat pitkiin aseisiin myönnetään enimmillään kymmeneksi vuodeksi ja käsiaselupien enimmäisaika on viisi vuotta, kertoo Aromäki. Ohjeita metsästysaseiden luvanhakuun Er kk i Ka uppi Aseluvan hakeminen metsästysaseelle voi vaikuttaa mutkikkaalta. Sitä se ei kuitenkaan ole, kunhan noudattaa ohjeita.
8 l Metsästäjä 2 l 2015 Teksti: Jussi Partanen, koulutussuunnittelija, Suomen Metsästäjäliitto l Piirrokset: Pasi Sairanen Haulikkoammunnan ABC Ratakausi lähestyy. Sitä odotellessa kannattaa palautella mieleen haulikkoammunnan perusteita. Paikallaan olevaan maaliin ampuminen ja kuivaharjoittelu onnistuvat toki talviaikaankin. l Haulikolla ammutaan lähtökohtaisesi molemmat silmät auki. Tällöin näkökenttä on mahdollisimman laaja. Tämä edellyttää, että aseenpuoleinen silmä on hallitseva eli dominoiva. Dominoivan silmäsi saat helposti selville. Ojenna yhdessä olevat kätesi suoraan eteenpäin niin, että etusormesi muodostavat eräänlaisen tähtäimen. Valitse muutaman metrin päästä sopiva piste, ja tähtää siihen molemmat silmät auki. Sulje sitten vasen silmäsi. Jos tähtäin pysyy paikallaan, oikea silmäsi dominoi. Jos tähtäin siirtyy, vasen silmäsi dominoi. Jos olet oikeakätinen ja oikea silmäsi on dominoiva, voit ampua haulikolla molemmat silmät auki. Jos olet oikeakätinen, mutta vasen silmäsi dominoi, ammuntaan tulee lisähaasteita. Nostaessasi haulikon oikealle poskelle vasen silmäsi muodostaa tähtäinkuvan viistosti aseen piipunsuun yli kohti maalia. Tällöin laukaus menee vasemmalta ohi. Vasenkätisillä edellä mainittu menee päinvastoin. Helpoin tapa välttää tämä on sulkea silmä, joka ei ole tähtäyskiskon kohdalla. Hallitseva silmä Jos väärä silmä dominoi, voi osumapiste olla jopa kaksi metriä sivussa.
Metsästäjä 2 l 2015 l 9 Ampuma-asento l Liikkuvaan maaliin ammuttaessa on tärkeää, että vartalo kiertyy lantion kohdalta ja siitä alaspäin luontevasti molemmille puolille. Kädet, pää ja ase ovat yhtä ”pakettia”, joka on aina samassa asennossa. Liikkeen ja suunnan ”paketille” antavat jalat ja lantio. Jalkojen perusasento oikealta puolelta ampuvalla voidaan ottaa kuvan esittämällä tavalla. Nuoli esittää kohtaa, jossa haulikko kutakuinkin laukaistaan. Jalkaterien etäisyys toisistaan on noin 20–30 senttimetriä. Jalat ovat noin 45 asteen kulmassa ampumasuuntaan nähden. Tässä asennossa vartalo pääsee kiertymään lantiosta molempiin suuntiin ja ampuminen voidaan suorittaa luontevasti. Vasemmalta puolelta ampuvalla jalkojen asento on päinvastainen. Jos jalat ovat liian kiinni toisissaan, asento on epävakaa. Jos jalat ovat liian kaukana toisistaan, vartalon kierto ei suju luontevasti. Jalkojen asento on henkilökohtainen asia, joka hahmottuu taidon kehittyessä. Kun ylävartalon ”paketti” on aina lukittu samalla tavalla, voidaan ampua käytännössä kaikkiin suuntiin vartaloa kiertämällä. Ampujan liike on robottimainen. Lantio ja jalat vievät ylävartalon lukittua ”pakettia” ylös, alas ja sivuille kuvan esittämällä tavalla. Aseen nosto l Hyvä nosto on onnistuneen haulikonlaukauksen perusta. Toista nosto aina samalla tavalla. Oikeakätisellä ampujalla nosto on seuraavanlainen: Kun ampujan asento on hieman etunojassa ja olkapääsekä poskikontaktit ovat lujat, rekyylinhallinta on huomattavasti helpompaa. Silmä– piippu-linja säilyy koko noston ajan. Oikea käsi lähtee nostamaan aseen perää lantiolta ylös kohti olkapäätä. Vasen käsi pitää kiinni etutukista ja pitää piiput maalin korkeudella. Etutukin otteen tulee aina olla samanlainen, myös metsästettäessä. Noston loppuvaiheessa perä painuu vasten olkapäätä ja samanaikaisesti poski tukeutuu reippaasti vasten perää. Silmälinjan tulisi olla pitkin tähtäyskiskoa. Jalanjälkien välissä kulkeva nuoli osoittaa oikean ampumasuunnan. l Hyvä nosto on onnistuneen haulikonlaukauksen perusta. Toista nosto aina samalla tavalla. Oikeakätisellä ampujalla nosto on seuraavanlainen:
10 l Metsästäjä 2 l 2015 l Noston jälkeen aseen on oltava suorassa. Pää ei saa olla kallellaan. Posken on oltava haulikon perää vasten. Pää, ase ja kädet ovat yhtä ”pakettia”, jota liikutetaan lantiosta ja jaloista. Huomaa! Liikkuvaa maalia ampuessasi pidä katse aina tarkennettuna maaliin, ei piippujen jyvään. Tähtäinkuva l Ammu 10 metrin päästä esimerkiksi 1,2 x 1,2 metrin paperiin, johon on piirretty viisi maalia. Ammu kaikki laukaukset alapiipulla ja kiekkopatruunoilla. Käytä mahdollisimman suppeaa supistinta. Aseta ampuessasi haulikon kisko maalikuvion palkin kohdalle. Haulinreikien keskipisteen tulisi olla kutakuinkin palkin yläpuolisessa renkaassa. Ota ampumapaikalla valmiusasento. Aseen perä on alhaalla ja rintamasuuntasi on tauluun päin. Avustaja ilmoittaa taulun numeron (esimerkiksi 3). Nosta ase ja ammu nostoa korjaamatta nopeasti kyseiseen maaliin. Pura asento, lataa ase ja ota valmiusasento uudelleen. Avustaja ilmoittaa uuden numeron, ja näin edetään aina viimeiseen maaliin asti, joka jätetään ampumatta. Ammu viimeiseen maaliin harkittu, tähdätty laukaus, josta saat vertailupohjaa vaistomaisesti ammutuille. – Jos haulikuvioiden keskipiste on kutakuinkin keskellä maalia, nosto on kunnossa ja aseen perä sopii sinulle. – Jos osumapiste heittelee eri puolille maalia, nosto on joka kerta erilainen ja sitä on kuivaharjoiteltava lisää. – Jos osumat ovat aina samassa kohdassa mutta eivät maalin keskellä, vika saattaa olla aseen perässä. Ammu lisää testilaukauksia tuloksen varmistamiseksi. Jos olet ampunut Paikallaan oleva maali 2-6 mm 2-6 mm Jos kiskoa näkyy liikaa, laukaus menee maalin yli. Näin voi tapahtua myös, jos perä ei ole aina kiinni poskessa. Tähtäinkuva on kuva, jonka silmä noston jälkeen näkee. Silmä katsoo tähtäyskiskoa hieman sen yläpuolelta, ja maali näkyy piippujen yläpuolella. Kun silmälinja kulkee haulikon lukkorungon päältä noin 2–6 millimetriä piipun etujyvälle, hauliparvi lähtee hieman ylös ja parven keskus on heti etujyvän yläpuolella. Näin ammuttaessa piippua voidaan kuljettaa juuri maalin alapuolella. Jos ammutaan niin sanotusti tasakiskolla tai jos piipun pää on tähtäyslinjan alapuolella, laukaus menee maalin alapuolelle. 20–30 laukausta ja olet varma, että vika on aseen perässä, keskustele asiantuntevan tukkisepän kanssa. Huomaa! Jos sinulla ei ole mahdollisuutta ampua pahviin, voit laittaa savikiekkoja esimerkiksi lumista hiekkapenkkaa vasten. Avustaja ilmoittaa kiekkojen ampumajärjestyksen satunnaisesti samaan tapaan kuin pahviin ammuttaessa. Lumipenkkaan jää näkyviin haulien osumakuvio. Jos ampumaradallasi ei ole paikkaa, jossa voi ampua haulikolla paikallaan olevaan maaliin, ehdota ratahenkilökunnalle sellaisen tekemistä.
Metsästäjä 2 l 2015 l 11 l Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löydät ammunnan teoriaa, aseja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. Se sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Oppaan voit ostaa Eräkontista. www.erakontti.fi Suomen Metsästäjäliiton piirit järjestävät Metsästysammunnan ABC -oppaaseen pohjautuvaa peruskoulutusta. Ilmoittaudu mukaan oppimaan uudenlaisia harjoittelutapoja. Tietoa tulevista koulutuksista saat Suomen Metsästäjäliiton koulutuskalenterista ja piirin toiminnanjohtajalta. www. metsastajaliitto.fi Ak u Ah lholm l Liikkuvaan maaliin ammuttaessa piipun on oltava laukaisuhetkellä maalin etupuolella, muuten laukaus menee takaa ohi. Kuinka paljon – se riippuu useista tekijöistä. Liikkuvaan maaliin ampumiseen on kaksi toimivaa tekniikkaa: svingi ja tasainen ennakko. Taitavat metsästäjät yhdistelevät niitä tarpeen mukaan. Svingi ja tasainen ennakko Svingi sopii hyvin tilanteisiin, joissa maali liikkuu kovalla nopeudella ja on näkyvissä hyvin lyhyen ajan. Svingillä ampuminen: 1. Etsi kohde ja nosta piippujen suu maalin korkeudelle. 2. Tee varsinainen nosto niin, että piippulinja seuraa maalia. 3. Kun nosto on valmis, piiput ovat hieman maalin takana. 4. Kuljeta asetta kohteen ohi liikettä kiihdyttäen (svingi). Muista, että vartalo liikuttaa asetta kohteen lentoradalla ja katse on tarkennettu maaliin. 5. Kun piiput ovat ohittaneet maalin, laukaise ase. 6. Laukaisun jälkeen ase ei saa pysähtyä, vaan piiput jatkavat liikettä (ns. saatto). l Kaikki tapahtuu yhtäjaksoisena, nopeana liikesarjana. Tasainen ennakko sopii hyvin tilanteisiin, joissa maali liikkuu hitaammin ja on näkyvissä pidemmän ajan. Tasaisella ennakolla ampuminen: 1. Etsi kohde ja nosta piippujen suu maalin korkeudelle. 2. Tee varsinainen nosto niin, että piippulinja seuraa maalia. 3. Kun nosto on valmis, piiput ovat jo hieman maalin etupuolella. 4. Kuljeta asetta tasaisella nopeudella maalin etupuolella arvioidun ennakon verran. Muista, että vartalo liikuttaa asetta kohteen lentoradalla ja katse on tarkennettu maaliin. 5. Kun arvioitu ennakko on oikea, laukaise ase. Esimerkiksi metsästyshaulikossa 4-paikalta ammuttavan kiekon tasainen ennakko on noin1,6 metriä. 6. Laukaisun jälkeen ase ei saa pysähtyä, vaan piiput jatkavat liikettä (ns. saatto). l Kaikki tapahtuu yhtäjaksoisena, nopeana liikesarjana. Haluatko oppia lisää metsästysammunnasta? Artikkeli perustuu Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen julkaisemaan ampumaratajulistesarjaan.
12 l Metsästäjä 2 l 2015 Kaisa Huttunen Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistysten voimanponnistus: Riistalaukauksia Riistatalolla Yhteistyön, tulisieluisuuden ja onnenkantamoisen avulla metsästäjät saivat ammuntasimulaattorin Kaarinaan. esällä 2013 Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Heimo ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson pohtivat, miten riistanhoitoyhdistykset voisivat vastata kaupunkilaistuvan metsästäjäväestön haasteisiin ja mihin suuntaan tekninen kehitys vie metsästystä lähivuosina. Metsästäjätutkintoja ammuntakoulutusten ohjaajana Heimo oli huomannut, että etenkin aloittelevat metsästäjät kaipaavat tukea ammuntaharjoitteluun, nykytutkinto kun ei itsessään sisällä pakollista ammuntaharjoittelua. Ampumaratojen lakkauttamiset ja aukioloaikojen lyhentämiset sekä taajamaalueilla asuvien vaikeus päästä metsästyseuroihin hankaloittavat myös osaltaan taitavaksi ampujaksi kehittymistä. – Välillä on ollut ihan avuton olo, kun en ole pystynyt tarjoamaan uusille metsästäjille tarpeeksi ampumaharjoittelutilaisuuksia, Heimo huokaa. Rahoitus riistanhoitoyhdistyksiltä Lasse Heimon ja Jörgen Hermanssonin tapaamisesta syntyi idea ammuntasimulaattorin hankkimisesta. Ruotsalaisvalmisteinen Marksman ST-2 vaikutti lupaavalta. Laitetta lähdettiin katsomaan Ruotsiin: mukaan tuli myös porukkaa Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen hallituksesta sekä Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen ja Satakunnan aluetoimistoista. Testauksen myötä vakuututtiin, että laite on saatava myös Suomeen. Päätöksen jälkeen ensimmäisenä tehtävänä oli rahoituksen hankkiminen. Pelkkä laite kun tulisi maksamaan hieman yli 50 000 euroa. Aluksi rahaa haettiin Suomen riistakeskuksen rahastolta, joka myönsi hankkeelle 30 000 euron alkupääoman. Loppusumma saatiin Turun seudun riistanhoitoyhdistykseltä sekä muilta Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksiltä. Lepakkotalosta Riistataloksi – Koko hankkeen johtoajatuksena oli, että kaikilla tulee olla varaa ampumaharjoitteluun. Sen vuoksi oli löydettävä tila, jonka vuokrakustannukset olisivat edulliset, kertoo Jörgen Hermansson. Tässä vaiheessa sattuma astui mukaan peliin. Joulukuussa 2013 Lasse Heimo osallistui Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin pikkujouluihin, jossa tuli puhetta Kaarinan kaupungin omistamasta, purku-uhan alla olevasta Lepakkotalosta. Talo oli kuitenkin säilytettävä, l sijaitsee Kaarinan keskustassa osoitteessa Paraistentie 15 l tarjoaa metsästäjien käyttöön ammuntasimulaattorin sekä koulutusja kokoustiloja l ottaa ajanvarauksia vastaan nettisivujen kautta tai puhelimitse 0290300 190 l veloittaa simulaattorin käytöstä turkulaisilta 25, varsinaissuomalaisilta 30 ja muilta 50 euroa tunnilta l on maanantaisin varattu uusille varsinaissuomalaisille metsästäjille, jotka voivat puolen vuoden ajan tutkinnon suorittamisen jälkeen käyttää simulaattoria ilmaiseksi. www.turunseudun.rhy.fi K Vielä vuosi sitten talo oli huonossa kunnossa. Turun seudun riistanhoitoyhdistys keräsi rahaa sen vuokraamista ja käyttöönottoa varten.Viime syksynä riistanhoitoyhdistysaktiivit kunnostivat toiminnanohjaaja Lasse Heimon johdolla talkoohengessä Riistataloon koulutusja kokoustiloja sekä tilan ammuntasimulaattorille. Riistatalo La sse Heimo
Metsästäjä 2 l 2015 l 13 koska Suomen suurin tunnettu pohjanlepakkoyhdyskunta lisääntyy kesäisin sen kattorakenteissa. Luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien yhteisymmärryksen seurauksena Turun seudun riistanhoitoyhdistys vuokrasi talon Kaarinan kaupungilta syksyllä 2014. Tämän jälkeen alkoivat talkoot talon kunnostamiseksi, ja vuoden lopulla kunnostustyö oli valmis ja simulaattori asennettuna. – Lasse on ammatiltaan kirvesmies ja pystyi ottamaan vastuun Riistatalon kunnostamisesta. Hänen tulisieluisuutensa ja osaamisensa olivat tässäkin asiassa ratkaisevia, Hermansson kertoo. Haasteita jokaiselle ampujalle Ammuntasimulaattori on tarkoitettu kaiken tasoisille metsästäjille, vaikka idea syntyikin aloittelevien harrastajien koulutustarpeista. Jörgen Hermansson ja Lasse Heimo ovat myös vakuuttuneita siitä, että simulaattori madaltaa etenkin aloittelevien metsästäjien kynnystä lähteä ampumaradalle harjoittelemaan kovilla panoksilla. – Nuori metsästäjä voi nähdä, kuinka oikea riista tulee passiin ja miten se ammutaan. Tavallinen metsästäjä ampuu ehkä viisikymmentä hirveä elämänsä aikana. Simulaattorin avulla hän voi tähdätä ja ampua 100 hirveä tunnissa. On selvä, että simulaattori antaa varmuutta ja valmiutta hyvään riistalaukaukseen, kun tositilanne sitten tulee eteen metsässä, sanoo Hermansson. lll Kokenut helsinkiläismetsästäjä Ari Lehtimäki pääsi kokeilemaan ammuntasimulaattoria Lasse Heimon ja Jörgen Hermanssonin ohjaamana. Marksman ST-2 -ammuntasimulaattorilla harjoittelu on hauskaa ja helppoa. Panoksiin ei kulu rahaa eikä ampuja ole säiden armoilla. Riistatalon ammuntasimulaattorissa on tarjolla eri urheiluja rata-ammuntalajeja ja riistaeläimiä: haulikolla voi harjoitella muun muassa maalitauluammuntaa sekä sorsan ja riekon metsästystä, kiväärillä muun muassa tölkkien ammuntaa sekä villisikaja hirvieläinmetsästystä. Aluksi Ari Lehtimäki kokeilee haulikkoa. Hän huutaa ”hep” ja riekkoja lähtee lentoon. Jokunen lintu jää haavakoksi. Kun laukausten jälkeen suoritusta analysoidaan grafiikalla,huomataanosanlaukauksistamenneenedestäyli.Pianriekot putoavat taas hienosti. – Tällaiseen riekkojahtiin kun pääsisi. Lintuja tulee aina vain lisää, Lehtimäki nauraa. – Lapissa voi kävellä päivätolkulla näkemättä ainuttakaan, nauraa Hermansson takaisin. Ari Lehtimäki pääsee metsästämään simulaattorilla myös sorsia ja fasaaneita. Laukausten jälkeen taulun yläkulmaan ilmestyvästä piirroksesta ampuja näkee, mihin kohtaan lintua on osunut. Ammunnan onnistumista voitarkastellamyöshidastetullapiirrosgrafiikalla. Ammuntasimulaattoriin on mahdollista ohjelmoida erilaisia animaatioita, joissa vaihdellaan muun muassa kohteen kulkusuuntia, etäisyyttä ja nopeutta. Haastavuutta voidaan muuttaa esimerkiksi muuttamalla animaation nopeutta, rajoittamalla ammusten määrää, vaihtamalla haavakanavan läpimittaa tai lisäämällä näköesteitä. Lasse Heimo kertoo, että simulaattoria kokeilleet kokeneet urheiluampujatkin ovat olleet vaikuttuneita laitteesta. – Ohjelma ja analyysi pohjautuvat englantilaisen Royal Military College of Sciencen tekemiin laskelmiin hauliparven käyttäytymisestä eri haulimateriaaleilla. Laitteella pystytään samanaikaisesti analysoimaan miten ja millä nopeudella aseella seurataan kohdetta, ammuttavan kohteen nopeutta ja vieläpä senttimetrin tarkkuudella sitä, kuinka paljon kohde liikkuu laukauksen jälkeen hauliparven leikatessa kohteen liikeradan. Haulikon jälkeen Ari Lehtimäki kokeilee kivääriä. Aluksi ase säädetään hänelle sopivaksi ja ammutaan kohdistuslaukaus. Sitten metsästetään hirveä, saksanhirveä, villisikaa ja karhua. Villisian metsästys on haastavinta, varsinkin ohjelmassa, jossa se juoksee nopeasti metsätien poikki. Jos laukaus osuu vatsaan, villisika jatkaa juoksuaan. Ohjelmassa pyritäänkin eettisiin riistalaukauksiin, ja ainoastaan vitaalialueelle eli keuhkoihin tai sydämeen osuneet laukaukset kaatavat eläimen. Hirvieläimet ovat huomattavasti helpompia. Saksanhirven kohdalla homma kuitenkin luisuu ajoittain räiskimisen puolelle. Laukauksia kun on tältä päivältä useampi sata takana. – Jatkossa varmasti jaan vuoron muutaman kaverin kanssa. Silloin käsi ei väsy ja jaksaa paremmin keskittyä laukausten analyysiin, Lehtimäki pohtii. – Tunnin aikana simulaattoria voi hyvin käyttää 3 – 4 ampujaa. Paras hyöty saavutetaan, kun välillä pidetään tauko, sanoo Hermansson. Ari Lehtimäki on odottanut erityisesti kohti tulevan karhun ampumista. Lasse Heimo ohjelmoi hommasta vähän vaikeamman ja antaa Lehtimäelle käytettäväksi vain kaksi luotia, kun vihainen karhu tekee eri suunnista hyökkäyksiä. – Onhan niitä karhuratoja jossain, mutta niiden rakentaminen on kallista eivätkä ne tällä tavalla vastaa oikeita olosuhteita. Tämän lähemmäksi oikeaa metsästystilannetta onkin vaikea päästä, Lehtimäki arvelee. Ari Lehtimäki pääsi testaamaan simulaattoria Jörgen Hermanssonin ja Lasse Heimon ohjauksessa. Kaarinan Riistatalolla sekä aloittelevat että kokeneet metsästäjät voivat kehittää ammuntataitojaan. Ei mikään videopeli Tutustu muihin ammuntasimulaattoreihin verkkosivullamme riista.fi. Lisätietoja www.metsastyssimulaattori.fi ja www.simwayhunt.fi. Ka is a H ut tunen
AlAskA lite -40° C neopreeni lämpösaapas Super-tarjous! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolo-suhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. koot: 39-47 -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nopeille! vastaavat 149 € TALVEN suosiTuiN TEsTimENEsTyjä! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu AlAskA Neulepipo Arvo 19,90 € O€ Arvo 119,90 € BUrrel X-600 leD-otsalamppu AlAskA Blaze termospullo 0,5 l Arvo 19,90 € O€ 1990 Maksat vain skilHUNt s2 DeFier asevalaisinpaketti Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. Asennusvalmis paketti. liSävirtaa puhelimeen maaStoSSa! Power BANk ladattavat maastoakut Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 4-6 kertaa (10000 mAh). 50 kpl erä –tilaa heti! 149€ vain 39,90€ vain 5200 mAh 59,90€ vain 10000 mAh 950 lm vAloteHo 289 m kANtAmA JättimeneStYS! FisHFiNDer pilkkitutkat löydä kalapervet helposti ja nopeasti! Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. JättimeneStYS! 99€ ALE -50 % TiLAAjAETu yLi 100€ osTosTA! sHOkkITARJOus! 599€ valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: tai alk. 9 € / kk* alk. SääStä aikaa Ja rahaa! BUrrel t1 laserkohdistin Jättisuosio! Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. 3990 JättiSuoSio! vain LÄHETTÄÄ kuVAT suORAAN MATkAPuHELIMEEN! ETÄOHJAus MATkAPuHELIMELLA! sCouT GuARD sG-550m-8m HD lähettävä riistaja valvontakamera •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) •erittäin tarkat HD kuvat ja videot mustasalama 30 kpl leD! •suositun tm-testimenetyjän uutuusmalli! 229€ vain tarjous! BuRREL JA sCOuT guARd – TEsTIVOITTAJAT MAAHANTuOJALTA! BuRREL s10 HD+sms lähettävä riistaja valvontakamera •Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) 17/2014 TESTIVOITTAJA 17/2014 TESTImEnESTyJä norm.99,00 € oSta 3 makSa 2! 3 paria Yksittäin /pr 29,80€ 14,90€ koot: 39-42, 43-47 PowerFleeCe 300G tHermoDrY lämpötakki Tekninen lämpöfleece viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava THERMODRY -materiaali. Istuva leikkaus. koot: XXs-2Xl AlAskA wooleN thermoDry-sukat Tekninen ja istuva lämpösukka viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Villaa 80 %. BlAze 3Dtm Pro takki + henkselihousut moUNt HUNter Pro pakattava untuvaliivi HUIPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. koot: XXs-4Xl pakattaviSSa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäYte kaupan päälle! metallinen turvakotelo Arvo 45€ O€ kaupan päälle! 1. Burrel älypuhelinsovellus arvo 49,00 2. kameran sääsuoja arvo 29,90 3. 8 GB muistikortti arvo 15,00 Arvo yht. 93,90 € 259€ tarjous! tarjous! 4990 vain norm.59,90 € 3990 vain tarjous nopeille! tilAUkset www.retkitukku.fi tai PUHelimitse p. 040 828 1000 ark klo 9-17 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta mYYmälä rautionkatu 2 C oulu ark klo 9-17 ALE -33 % ALE -30 % aStro 320 +DC50 koira-GpS norm.638,90 € 19990 vain rajoitettu erä! norm.278 € suomen suosituin hirvimiehen puku henkselihousuilla! • Erinomainen vedenpitävyys • Optimoidut camokuviot • Housuissa korkea, lämmittävä selkäosa sekä lumilukot lahkeissa O€
AlAskA lite -40° C neopreeni lämpösaapas Super-tarjous! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolo-suhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. koot: 39-47 -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nopeille! vastaavat 149 € TALVEN suosiTuiN TEsTimENEsTyjä! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu AlAskA Neulepipo Arvo 19,90 € O€ Arvo 119,90 € BUrrel X-600 leD-otsalamppu AlAskA Blaze termospullo 0,5 l Arvo 19,90 € O€ 1990 Maksat vain skilHUNt s2 DeFier asevalaisinpaketti Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. Asennusvalmis paketti. liSävirtaa puhelimeen maaStoSSa! Power BANk ladattavat maastoakut Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 4-6 kertaa (10000 mAh). 50 kpl erä –tilaa heti! 149€ vain 39,90€ vain 5200 mAh 59,90€ vain 10000 mAh 950 lm vAloteHo 289 m kANtAmA JättimeneStYS! FisHFiNDer pilkkitutkat löydä kalapervet helposti ja nopeasti! Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. JättimeneStYS! 99€ ALE -50 % TiLAAjAETu yLi 100€ osTosTA! sHOkkITARJOus! 599€ valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: tai alk. 9 € / kk* alk. SääStä aikaa Ja rahaa! BUrrel t1 laserkohdistin Jättisuosio! Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. 3990 JättiSuoSio! vain LÄHETTÄÄ kuVAT suORAAN MATkAPuHELIMEEN! ETÄOHJAus MATkAPuHELIMELLA! sCouT GuARD sG-550m-8m HD lähettävä riistaja valvontakamera •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) •erittäin tarkat HD kuvat ja videot mustasalama 30 kpl leD! •suositun tm-testimenetyjän uutuusmalli! 229€ vain tarjous! BuRREL JA sCOuT guARd – TEsTIVOITTAJAT MAAHANTuOJALTA! BuRREL s10 HD+sms lähettävä riistaja valvontakamera •Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) 17/2014 TESTIVOITTAJA 17/2014 TESTImEnESTyJä norm.99,00 € oSta 3 makSa 2! 3 paria Yksittäin /pr 29,80€ 14,90€ koot: 39-42, 43-47 PowerFleeCe 300G tHermoDrY lämpötakki Tekninen lämpöfleece viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava THERMODRY -materiaali. Istuva leikkaus. koot: XXs-2Xl AlAskA wooleN thermoDry-sukat Tekninen ja istuva lämpösukka viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Villaa 80 %. BlAze 3Dtm Pro takki + henkselihousut moUNt HUNter Pro pakattava untuvaliivi HUIPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. koot: XXs-4Xl pakattaviSSa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäYte kaupan päälle! metallinen turvakotelo Arvo 45€ O€ kaupan päälle! 1. Burrel älypuhelinsovellus arvo 49,00 2. kameran sääsuoja arvo 29,90 3. 8 GB muistikortti arvo 15,00 Arvo yht. 93,90 € 259€ tarjous! tarjous! 4990 vain norm.59,90 € 3990 vain tarjous nopeille! tilAUkset www.retkitukku.fi tai PUHelimitse p. 040 828 1000 ark klo 9-17 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta mYYmälä rautionkatu 2 C oulu ark klo 9-17 ALE -33 % ALE -30 % aStro 320 +DC50 koira-GpS norm.638,90 € 19990 vain rajoitettu erä! norm.278 € suomen suosituin hirvimiehen puku henkselihousuilla! • Erinomainen vedenpitävyys • Optimoidut camokuviot • Housuissa korkea, lämmittävä selkäosa sekä lumilukot lahkeissa O€
16 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikko Alhainen & Hia Sjöblom Riistapellosta varmaa tuloa Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 3 M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Maatalouden ohjelmakausi on vaihtunut. Uusi kausi tarjoaa hyviä ympäristökorvausmahdollisuuksia myös riistanhoitoon. Niihin kannattaa paneutua ja niitä kannattaa käyttää. Riistanja luonnonhoito on osa viljelysuunnitelmaa, jonka pitää olla tehtynä huhtikuun loppuun mennessä. Juhani Toivakka Kauhajoelta: uden ohjelmakauden tuoma riistapeltokorvaus on viljelijälle vähintään kilpailukykyinen vaihtoehto. Riistapellon tuki on vakio, vaikka sato olisi mikä. Kauhajoen Kainastolla maata viljelevä aktiivinen metsästäjä Juhani Toivakka sanoo, että riistapeltotuki on varmaa tuloa etenkin nykyisten heiluvien ja epävarmojen viljanhintojen aikaan. – Ainakin, jos viljan hinnan alamäki jatkuu, kohta pitää sijoittaa viljelyyn enemmän rahaa kuin mitä lopputuotteesta saa. Kannattaa vähintään harkita riistapellosta saatavaa korvausta. Se ei ole säästä eikä viljahinnoista riippuvainen. Riistapellon tulo on varmaa ja ennustettavissa. Toivakka on tyytyväinen uuden ohjelmakauden riistanhoitomahdollisuuksiin. Hän sanoo, että ne vähän helpottavat ja selventävät kuvioita samalla, kun isäntien työtaakka hieman helpottuu. – Byrokratiaa ei uusikaan ohjelmakausi ole onnistunut poistamaan, mutta sen kanssa on vain elettävä, Toivakka tuhahtaa. Lisää riistapeltoja Toivakka arvelee, että riistapelloille maksettava korvaus todennäköisesti lisää riistapeltojen määrää. – Minä ainakin aion nostaa riistapeltojen määrän siihen 15 prosenttiin, jonka uusi ohjelmakausi sallii, Toivakka sanoo. U Hi a S jöbl o m Suojakaistat vesistön varrella pitävät tulvien aiheuttamia haittoja kurissa ja luovat hyviä elinympäristöjä peltoriistalle riistakaistojen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden kanssa. T o m B jör kl und Lisää tietoa riistapelloista Järki-hankkeen tuoreessa tietoiskussa. www.jarki.fi/jarki-iskut Siemenet seuralta Yhteistyössä on voimaa. Riistapeltojen perustamista omalle metsästysalueelle voi vauhdittaa vaikka tarjoamalla viljelijöille siemenet metsästysseuran puolesta. Laadukkaat riistasiemenet ovat usein melko hintavia, ja niihin saatavan avun moni viljelijä ottaa ilolla vastaan. Hyvin onnistuneiden riistapeltojen verkosto on sekä metsästäjien että viljelijöiden etu. Kysy neuvoja: www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/ neuvoja/neuvo2020 Viljelijä ja metsästäjä Juhani Toivakka muistuttaa, että riistapelto merkitään huhtikuun loppuun mennessä tehtävään viljelysuunnitelmaan ja ympäristökorvaushakemusten kasvulohkolomakkeisiin. Lisätietoa voi kysellä neuvojilta.
Metsästäjä 2 l 2015 l 17 Hänen tilallaan on viitisenkymmentä hehtaaria viljelyksessä. Nyt riistapeltoja voi olla noin seitsemän hehtaaria. Tilalla on tähänkin saakka ollut riistapeltoja, mutta niitä on kuitenkin ollut vain noin 10 prosenttia tilan viljelyalasta. – Uskon, että monet sellaisetkin viljelijät, jotka eivät metsästä, innostuvat perustamaan riistapeltoja. Ensi syksynä niitä tulee olemaan paljon enemmän kuin tänä syksynä. Riistalla on silloin paljon paremmat oltavat kuin nyt. Ruokaa ja suojaa on aiempaa enemmän. Monimuotoisuuslisää Samalla kasvipeitteisten peltojen määrä kasvaa. Esimerkiksi juuri Pohjanmaan lakeuksilla peltojen kyntäminen syksyllä on vesistöille uhkatekijä. – Rankat sateet saavat joet tulvimaan pelloille. Ravinteet karkaavat pelloilta vesistöihin, eikä siitä hyödy kukaan. Juhani Toivakka katselee pitkin peltoja, joiden läpi Kyröjoki virtaa kohti Pohjanlahtea, ja muistelee toistuvia tulvia peltolakeuksilla. – Ihan mustalla pellolla ei viihdy mikään eikä kukaan. Kasvipeitteisenä pelto on hyvä sekä vesiensuojelulle että peltojen eläimistölle. Muutkin kuin riista voivat paremmin. Peltoluonnon monimuotoisuudelle tärkeä pieneliöstö, hyönteiset ja linnut ovat myös voittajia tässä kisassa. Vältä sudenkuoppa Kasvipeitteisyyden säilyttämiseen ympäri vuoden kannustaa Toivakan mukaan myös korvausremontti. Uuden ohjelman mukaan, jos talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella 80 prosenttia tilan viljelyalasta on kasvipeitteisenä koko vuoden, saa tila 54 euroa korvausta kasvipeitteiseltä hehtaarilta vuodessa. – Sadan hehtaarin tilalla se tarkoittaa reilut 4 000 euroa, Toivakka laskee. Hän varoittaa samaan hengenvetoon sudenkuopasta. – Jos kasvipeitteisyysprosentti sadan hehtaarin tilan kokonaisvilja-alasta onkin vain 40 prosenttia, putoaa korvauskin reippaasti. Kasvipeitteen määrää voi nykyjärjestelmästä poiketen vaihtaa joustavammin kasvukaudesta toiseen. T o m B jör kl und Riistaparatiisi houkuttelee T o m B jör kl und 1. Riistaja monimuotoisuuskaista: Satokasvin alaan kuuluva enintään kolmen metrin kaista peltolohkon reunassa. Siihen voi kylvää nurmi-, riistatai maisemapeltokasveja. Se voi olla myös puimaton viljakaista, mikä tarkoittaa, että kolmen metrin kaistaleen viljapellon reunasta voi jättää korjaamatta, ilman että se vähentää viljelyalaa. 2. Riistapelto: Peltokasvien lisäksi esimerkiksi rehujuureksia ja kaalikasveja. 3. Viljapelto: Kerääjäkasveiksi sopivat hyvin apilat ja raiheinät. 4. Lintuniitty tai maisemapelto: Värikkäästi kukkivat kukat ja siemeniä notkuvat korret ovat ilo silmälle samalla, kun ne houkuttelevat lintuja ja pölyttäjiä. 5. Suojavyöhyke: Sopii hyvin laidunnukseen, tai kasvusto pitää kerätä pois niiton jälkeen. Elinympäristöt kuntoon peltoriistalle Peltopyyn, fasaanin ja muiden peltolintujen pärjäämisen edellytys on riittävä suoja peltoaukealla, erityisesti talvella. Vuosikymmeniä sitten sarkaojien, latojen ja saarekkeiden kirjomassa maisemassa oli läpi talven syötävää, eikä suojapuskaan ollut kuin muutama kymmenen metriä. Lintukannat kukoistivat. Nykyisillä suurilla peruslohkoilla suojapaikkaan voi olla satoja metrejä. Peltopyy ei pääse haukalta karkuun, eikä pesille löydy piiloa supikoirilta. Viljelykierto, monimuotoisuusja suojakaistat sekä riistaja lintuniittypellot luovat viljelysaukealle suojaja ruokailupaikkojen verkoston, jossa riista viihtyy. Kun maisemakuvassa on lisäksi kosteikkoja, reunavyöhykkeitä, laitumia ja hoidettuja saarekkeita, on tiedossa jo todellinen riistaparatiisi. Peltoriistan lisäksi kauriit, hirvet ja teeretkin löytävät tiensä sapuskan ääreen ja pysyvät samalla poissa tuotantopelloilta. Riistanja luonnonhoito on osa kannattavaa viljelyä, ja maa pysyy kasvukuntoisena. Vahvat ja metsästettävät riistakannat kertovat elinvoimaisesta maaseudusta, josta löytyy elinkeinoja harrastusmahdollisuuksia. Sekä metsästykselle että viljelylle on valettu avaimet tulevaisuuteen. Byrokratian kanssa on vain elettävä Juhani Toivakka 1. 1. 1. 1. 2. 2. 3. 4. 2. 5.
18 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikko Alhainen & Hia Sjöblom M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Riistakaistat kunniaan Puimatonta peltopyylle, kauraa kauriille Reilusti riistapeltoja ja -kaistoja maisemaan, se lisää riistaa ja harrastusmahdollisuuksia! Peltolohkon reunaa kiertävää riistakaistaa, josta virallisissa teksteissä puhutaan monimuotoisuuskaistana, voidaan hoitaa riistapeltona, peltolintupeltona, nurmena tai yksinkertaisesti jättämällä kaistale satokasvia puimatta tai nostamatta. Kaistale kuuluu lohkon satokasvin alaan. Se on mitä parhainta ja tehokkainta joka isännän ja emännän riistanja luonnonhoitoa. Ja ri Ko st et anhaan “hyvään” aikaan oli kaikki sato pakko korjata. Valvoja vihastui ja sanktiot rapsahtivat, jos jätti pellonreunaan kaurakaistaleen pikkulinnuille, peuroille tai peltopyille. Onneksi ajat muuttuvat. Uuden ohjelmakauden ympäristökorvausjärjestelmä toi muutoksia tullessaan. Nyt saa – oikein luvan kanssa – halutessaan jättää pellonreunaan kaistaleen puimatta, niittämättä tai nostamatta. Leveyskin saa vaihdella, kunhan ei keskimäärin kolmea metriä ylitä. Reunakaistaleella saa halutessaan kasvattaa myös riistapeltokasveja tai nurmea. Riistakaista, viralliselta nimeltään monimuotoisuuskaista, kuuluu peruslohkon viljelykasvin alaan ja siitä saa saman tuen. Se onkin korvausjärjestelmän ainoita byrokratialtaan helppoja kohtia. Riistanhoidon mahdollisuuksia Uudella ohjelmakaudella ympäristösitoumuksen kaikille maatiloille yhteinen toimenpide on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Muun muassa viljelysuunnitelman ja viljavuustutkimuksen lisäksi toimenpiteeseen kuuluu suojaja monimuotoisuuskaistojen perustaminen. Lisäksi tilat voivat valita lohkokohtaisia toimenpiteitä, joista riistaa hyödyttävät erityisesti ympäristönhoitonurmet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sekä riistanhoitajia eniten kiinnostava peltoluonnon monimuotoisuus. Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpide pitää sisällään neljä erilaista pellonkäyttömuotoa. Viherlannoitusnurmet, saneerausja kerääjäkasvit sekä monimuotoisuuspellot tarjoavat suojaa ja sapuskaa riistalle, parantavat maan laatua ja edistävät vesien suojelua. Monimuotoisuuspelloilla tarkoitetaan yksivuotisia riisV taja maisemapeltoja sekä monivuotisia niittyja peltolintupeltoja. Ympäristösitoumuksen muita riistalle edullisia toimenpiteitä ovat ympäristönhoitonurmet sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Tutustu mahdollisuuksiin ja lopullisiin korvausehtoihin Maaseutuviraston julkaisemasta hakuoppaasta.
Metsästäjä 2 l 2015 l 19 Perusta riistakaista ja nappaa siitä hyvä kuva Suomen riistakeskus haastaa kaikki metsästävät viljelijät perustamaan monimuotoisuuskaistan ainakin yhdelle lohkolle joko riistakasvustona tai jättämällä satokasvia korjaamatta. Ota monimuotoisuuskaistallasi viihtyvistä riistaeläimistä valokuva ja lähetä se meille Metsästäjä-lehteen. Viisi parasta kuvaa julkaistaan syksyn numerossa ja palkitaan tavaroin. Lähetä kuvat sähköpostitse 30.9.2015 mennessä osoitteella henna.vayrynen@riista.fi. Kirjoita viestiin RIISTAKAISTA 2015 sekä oma nimesi ja kotikuntasi. Satokasvin rinnalle kylvetyt kerääjäkasvit ottavat ravinteet käyttöön ja sitovat pintamaan sadonkorjuun jälkeen. Viljansängen seassa versova apilatai nurmikasvusto tarjoaa pitopöydän kaikelle riistalle. Samalla pidetään arvoravinteet pellossa seuraavaa satokautta odottamassa ja parannetaan maan laatua. Viljan, vihannesten, varhaisperunan ja monien muiden kasvien sadonkorjuun jälkeen pelto on melkoisen alaston tai sängen alla maa paljaana. Ravakat sadekuurot huuhtovat pintamaasta arvokkaita ravinteita, eikä fasaani tai rusakko pääse piilossa ruokailemaan. Kerääjäkasvi on tilanteen pelastaja. Kerääjäkasvi kylvetään pääkasvin juureen, sen kumppaniksi. Kerääjäkasvi sitoo ravinteita, parantaa maan rakennetta ja sitä edistää kautta pellon tuottoa. Nousussa ovat apilat, raiheinät, timotei, nurminata ja nurmimailanen. Korvaus on 100 euroa hehtaarilta satokasvin korvauksien päälle. Toimenpiteen merkitystä riistanhoidolle ja maatilan tuloille ei voi vähätellä. Talviaikainen kasvipeitteisyys kannattaa ottaa vakavasti: korvaustaso nousee merkittävästi mitä enemmän jättää syksyllä kyntämättä. Kerääjäkasvit hyvää ruokaa riistalle Paremmat korvaukset ja riistalle sapuskaa kerääjäkasveilla Saa jättää puimatta Nyt saa jättää kaistaleen satokasvia korjaamatta! Monimuotoisuuskaista tarjoaa suojaa ja sapuskaa riistalle ja pikkulinnuille pienellä vaivalla. Kaistat kuuluvat lohkon viljelykasvin alaan. Viljelykasvin alaan kuuluvia monimuotoisuuskaistoja saa perustaa peruslohkon kaikille reunoille, jotka eivät rajoitu vesistöön. Vesistöjen varsille perustetaan nurmea kasvava suojakaista. KUVAKISA! A nn a L ilje ström
20 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikko Alhainen M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Uusia tuulia riistapelloilla Korvausjärjestelmä tutustumisen arvoinen viidakko intuniityllä vilistävä peltopyypoikue saa seurata kevättoukoja valmiin kasvuston seasta. Viereiselle lohkolle kylvettävä riistapelto tarjoaa piilopaikan ja sapuskaa seuraavilla talvipakkasilla. Lintuniityn tilalle kylvetyllä syysriistapellolla on vihantaa orasta tarjolla pitkälle syksyyn. Hirvet, peurat tai teeretkään eivät karsasta pitopöytää. Kolmesataa euroa hehtaarilta on varsin kilpailukykyinen korvaus viljaan nähden varsinkin epävarmassa markkinatilanteessa. Monimuotoisuuspelto on kylvöajankohdaltaan joustava, eikä siihen liity satokasvin korjuukuluja tai hintariskejä. Riistapelloilla ja lintuniityillä saa varmaa tuottoa myös viljelyaukean keskiosista. Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen monimuotoisuuspellot ovat juuri se palikka uudessa korvausjärjestelmässä, jota riistamiesten kannattaa käyttää. Pellot voi perustaa yksivuotisina joko riistatai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niittytai peltolintuseoksilla lintuniityksi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos aiempaan ja toivottavasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja. Peltoja saa lannoittaa, jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita. Monimuotoisuuspeltoja ei tarvitse niittää. Jos niitto on kuitenkin tarpeen esimerkiksi vaikean rikkakasvitilanteen tai vesakon vuoksi, on niitto tehtävä elokuun 1. päivän jälkeen. Jos niittää reunoilta keskelle, on keskelle jätettävä niittämätön alue, johon pellossa viihtyvät poikaset pääsevät piiloon pysyäkseen hengissä. Niitto suositellaan tehtäväksi keskeltä reunoille, jolloin eläimillä on aikaa paeta. Niittojätteen saa kerätä ja käyttää hyödyksi. L Kylvä syksyllä tai keväällä Yksivuotinen kasvusto on perustettava uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla tai perinteisenä riistapeltona viimeistään 30. kesäkuuta. Syksyllä kylvetty kasvusto säilytetään seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan talven ajan, joten riistapelto on kylvön jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään talven yli seuraavaan kevääseen asti. Riistapeltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Parasta luonnonhoitoa on se, että kasvustojen annetaan olla pellolla. Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kaksi seuraavista: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan seoksissa on aina oltava myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä tai apila. Riistakasvit voidaan kylvää kaistoina. Syksyllä kylvettäviin peltoihin suositellaan syysviljojen ja syysöljykasvien sekoitusta, mutta muutakin voi kokeilla. Hyöty riistalle: Keväällä kylvetty kasvusto on valmis myöhään syksyllä ja tarjoaa suojaa ja ravintoa talvella. Edellisenä syksynä kylvetty kasvusto lähtee keväällä nopeasti kasvuun, ja tarjoaa suojaa ja sapuskaa alkukesästä aina sitä seuraavaan kevääseen asti. Hyöty viljelijälle: Syyskylvöinen riistapelto tasaa työpiikkejä, ja lohkolle mennään seuraavan kerran vasta puolentoista vuoden päästä. Aikaa ja rahaa säästyy. Riistapelto on helppoa ja varmaa tuloa tavanomaisen viljelyn kannalta ongelmallisissa pellonkulmissa. Riistapellolla kasvava rehukaali, nauris ja virna houkuttelevat sorkkaeläimiä. Mik ko A lh ainen Rikkakasveja saa torjua ennen kylvöä tai kylvön yhteydessä