ILMOITA SUURPETO HAVAINNOT PETOYHDYSHENKILÖLLE VARISJAHTI ON LENNOKASTA LUONNON HOITOA DROONI SALLITTIIN VIERASPETOJEN PYYNTIIN METSÄSTYS KOIRAN KÄPÄLÄT JOUTUVAT KOVILLE OSALLISTU JA VAIKUTA! RIISTANHOITOYHDISTYSTEN VUOSIKOKOUKSET 1/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 10 Varisjahti on lennokas luonnonhoitomuoto 14 Varislintujen poikkeuslupa riistanhoitoperusteella 16 Naakkajahdissa 30 Ruovikoiden supikoirapankit ja drooni 32 Varusmiehestä metsästäjäksi 38 Käpälät koetuksella 42 Silmälasit metsästäjälle 50 Raatomontuista riistankäsittelytiloiksi 58 Riistareseptit 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 22 Suurpetosanasto tutuksi 26 Valkohäntäpeura – poikkeuksellinen sopeutuja 34 Petoyhdyshenkilölle ilmoitettu suurpetohavainto näkyy päätöksenteossa 36 Suurpetoasiat ratkaistaan yhteistyöllä 44 Vänön linnusto palkitsee pitkäjänteisen hoitotyön 48 Drooneilla hirvivahinkoja ehkäisemään 56 Lintuatlaskartoitus kääntymässä loppusuoralle AJANKOHTAISET 4 Uutiset 18 Nuorten toimitus 24 Uudet toiminnanohjaajat koulun penkillä 37 Yhteistyö on avain kestävään metsästykseen 54 Metsästysluvat myydään nyt uudesta palvelusta 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 53 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 52 Suurpetotyöryhmän työn lopputulos 53 Päätä, sulje ja maksa hirvieläinten pyyntilupa TUTKITTUA 47 Varislintujen kontrolli keväällä kannattaa 26 Valkohäntäpeura – poikkeuksellinen sopeutuja 52 Suurpetotyöryhmältä uusia ehdotuksia 38 Käpälät koetuksella 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset. Osallistu ja vaikuta! 2 Metsästäjä 1/2025 Sisältö
58 Hirvirullat ja hyljewrapit 10 Varisjahti on lennokas luonnon hoitomuoto Odottavan aika on pitkä M aaja metsätalousministeriön asettama työryhmä antoi marraskuun 2024 lopussa ehdotuksensa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Raporttia odotettiin kovasti. Taidettiinpa monilla suunnilla olettaa, että viisastenkivi löytyisi lopultakin ja asiassa edettäisiin nopeasti tavalla, joka konkretisoituisi välittömästi myönteisinä poikkeuslupina. Julkituloissaan monet toimijat tyrmäsivät työryhmän ehdotukset riittämättöminä. Maaja metsätalousministeri Essayah totesi kuitenkin realistisesti, että ”Työryhmän raportti on yksi merkittävä askel matkalla tasapainoisempaan suurpetopolitiikkaan. Emme ole vielä maalissa, vielä riittää tehtävää…”. Ministerin kannanotto kuvaa hyvin sitä, ettei suurpetoasioissa ole saatavissa pikavoittoja, vaan asioiden eteenpäin vieminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin kentällä. Työryhmä on ehdotuksensa antanut, ja lopputuloksena oli, että kuluvan talven aikana tehdään nopeasti toteutettavissa olevat lainsäädäntömuutokset ja kannanhoitosuunnitelmien päivitykset. Ne tulevat toimimaan tarvittavina askelkivinä kohti hyväksyttävän päämäärän asettamista kannanhoidolliseen metsästykseen. Jos kannanhoidolliselle metsästykselle ei ole asetettu hyväksyttävää päämäärää, jonka kansallinen oikeuslaitoksemme hyväksyy, meidän on turha viisastella tai tehdä populistisia ehdotuksia muista toimenpiteistä ohi varsinaisen kompastuskiven. On hyvä tiedostaa, että tarvittavien lainsäädäntömuutosten ja hoitosuunnitelmapäivitysten valmistumisen lisäksi koko koneiston tulee olla kunnossa. Tällä tarkoitan sitä, että suurpetoyhdyshenkilöverkoston toiminta ja Tassukirjausten merkitys kasvaa entisestään. Päätöksiä voidaan tehdä vain tutkimuksen tuottamien kanta-arvioiden ja erilaisiin viranomaisrekistereihin kertyneiden havaintojen ja kirjattujen tapahtumien pohjalta. Päätösten perusteluita ei voida tyhjästä nyhjäistä tai hihasta ravistella. Odottavan aika on aina pitkä ja kärsivällisyys on varmasti edelleenkin koetuksella. Poliittinen ja oikeudellinen vääntö tulee jatkumaan, vaikka etenemissuunta onkin nyt viitoitettuna. SAULI HÄRKÖNEN Julkisten hallintotehtävien päällikkö Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2025
Uutis t Taantuvista lajeista esimerkiksi tukkasotkat viihtyvät kunnostetuilla kosteikoilla. on laadukas ja kustannustehokas kosteikkosuunnitelma, joita SOTKA-kosteikot-hankkeessa on tuotettu kuluneen neljän ja puolen vuoden aikana yli 100 ja joista toteutukseen on saatu jo 71 kohdetta kattaen reilusti yli 900 hehtaaria. SOTKA-KOSTEIKKOTYÖ JATKUU SOTKA-kosteikot-hanke on saanut jatkorahoituksen ja työtä vesilintukantojen taantuman taittamiseksi jatketaan koko Suomen alueella. Hankkeeseen voi päästä mukaan esittämällä omaa kohdetta kohdehakuun. Kuva Petri Jauhiainen S yksyllä 2024 Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hanke sai iloisia uutisia maaja metsätalousministeriöltä jatkorahoituspäätöksen muodossa. Periaatepäätöksen mukaisesti hanke jatkuu vuoden 2028 marraskuun loppuun asti. Hankkeessa suunnitellaan kosteikoita vesilintujen poikueelinympäristöiksi. – Sopivien poikue-elinympäristöjen katoaminen on merkittävimpiä syitä vesilintukantojen taantumaan, kertoo kosteikkosuunnittelija Holtti Hakonen. Kosteikkosuunnitelmat etenevät paperilta käytäntöön Hyvän kosteikkosuunnitelman lähtökohta on toteutuskelpoisuus. Erinomainen kosteikkokohde voi jäädä suunnitelman tasolle, jos suunnitelma on liian monimutkainen ja kallis. SOTKA-kosteikot-hankkeen suunnitelmat laaditaan sillä ajatuksella, että ne myös toteutuvat. Suunnittelun yhteydessä kartoitetaan toteutusta varten sopiva rahoituskanava ja suunnitelma räätälöidään rahoitusehtojen mukaiseksi. – Unohtamatta kuitenkaan paikallisten toiveita ja ideoita, huomauttaa Hakonen. Tärkeimmät kosteikkorahoituksen lähteet ovat maatalouden ei-tuotannollinen investointituki, HELMI-ohjelman rahoitus, Suomen riistanhoito säätiön kanavoima kansainvälinen kosteikkorahoitus sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuki tuotannosta poistuneille turvetuotantoalueille. Näissä kaikissa rahoituksen edellytys VUODEN 2025 KOHDEHAKU ON AUKI 1.1.–31.3. Esitä omaa kohdettasi mukaan hankkeeseen: www.kosteikko.fi 4 Metsästäjä 1/2025
Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Eteläja Keski-Suomessa 15.1.– 28.2.2025. Oulun ja Lapin lääneissä laskentaaika on 15.1.–15.3. Peltokolmioita lasketaan koko maassa 1.1.–28.2. Lumijälkilaskenta tuottaa ainutlaatuista tietoa laskettavien riistalajien runsauden ja levinneisyyden muutoksista. – Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat. Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa. Talvinen peltokolmiolaskenta on kehitetty maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman pienipiirteisen eteläja länsisuomalaisen maiseman riistakantojen seurantaan. Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta ja yhtenäisen lumipeitteen, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Lumen puute tai sen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Siksi laskenta kannattaa tehdä heti säiden suosiessa. Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset oma.riistakolmiot.fi-palvelun kautta. M AR I TI KK UN EN Aselupien hinnat nousevat Sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden ja virka-avun maksullisuudesta annetaan kalenterivuosittain. Vuonna 2025 esimerkiksi aselupa maksaa 126 euroa, samalla kertaa haettu toinen lupa 59 euroa ja rinnakkaislupa 48 euroa. Aikaisemmin ne maksoivat 113 euroa, 52 euroa ja 43 euroa. Valtion maksuperustelain mukaan suoritteesta, tässä tapauksessa aselupaprosessista, perittävän maksun tulee vastata sen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Niinpä jo pitkään rakenteilla olleeseen poliisin asetietojärjestelmään on kohdistunut suuria odotuksia. Sen olisi tarkoitus muun muassa sujuvoittaa lupaprosessia ja madaltaa kustannuksia, jolloin odotettavissa olisi lupien hinnan laskeminen. Nyt asetietojärjestelmähanke on pysäytetty ja siitä alkaa selvitys. Sähköistymisen tuomaa kustannussäästöä ei siis ole vielä näköpiirissä. 5 Metsästäjä 1/2025
Avoimin mielin kohti tulevaa M etsästys on Suomessa enemmän kuin perinne, se on olennainen osa kulttuuriamme, talouttamme ja vastuutamme luonnon hoitajina. Olemme kuitenkin tienhaarassa, jossa arvostetun harrastuksemme tulevaisuus riippuu tämän päivän toimistamme. Suurpetojen aiheuttamia konflikteja on pyritty hoitamaan eri tavoin, mutta niiden ratkaiseminen kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla on ollut vaikeaa. Aiemmin toteutettu kannanhoidollinen metsästys on tullut tiensä päähän. Erityisesti susireviirien laajentuminen on johtanut sosioekonomisiin haasteisiin, jotka liittyvät suden ja ihmisen rinnakkaiseloon. Hyvä alku asian ratkaisemiseksi on Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean myönteinen päätös suden suojelutason muuttamisesta täysin rauhoitetusta eläinlajista suojeltavaksi eläinlajiksi. Ajantasaiset kannanhoitosuunnitelmat ovat tärkeä osa suurpetopolitiikkaa. Päätösten ja toimenpiteiden täytyy perustua tieteellisesti luotettavaan tietoon. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että petoyhdyshenkilöiden tekemä kannanseuranta toimii keskeytymättä. Toimintatavat tulevat hoitosuunnitelmien kautta. Tavoitteellinen kannanhallinta on ollut toimivaa niin suurpetojen kuin hirvieläinten kohdalla. Metsästyksen hyväksyttävyys on korkealla tasolla ja sen eteen meidän on edelleen ponnisteltava. Tekemisiämme arvostellaan metsästäjäkuntana, joten jokaisen metsästäjän on tunnettava vastuunsa. Muuttuvan yhteiskunnan haasteista ja tarpeista selviytyäkseen on koko riistahallinnon, samoin kuin luottamustehtävissä olevien, katsottava ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Suuret kiitokset tuesta koko riistahallinnolle ja sidosryhmille aloittaessani uudessa tehtävässä. Jatketaan yhteistyötä riistan vuoksi! JUHANI KUKKONEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Ensimmäiset kokemukset susisuojaliiveistä Susisuojaliivikokeilun ensimmäiset palautteet on saatu. Koiranomistajat kokevat liivien tuovan lisäsuojaa koirille, mutta kokeilussa on tullut esiin myös haasteita. SusiLIFE-hanke etsi kesällä metsästyskoiria ohjaajineen testaamaan susisuojaliivejä. Kokeilun tarkoituksena on kerätä metsästäjiltä kokemuksia liivien käyttöominaisuuksista Suomen olosuhteissa. Kokemuksia kootaan osallistujille lähetettävillä kyselylomakkeilla, joista ensimmäinen toteutettiin marraskuussa 2024. Ensimmäisen kyselyn tulosten mukaan 93 prosenttia vastaajista koki liivin tuovan lisäsuojaa koiralle. Yli puolet (53 prosenttia, arvosana 4 tai 5 asteikolla 1–5) oli ensituntumalta tyytyväisiä liiveihin. Liivien käyttöön liittyy kuitenkin myös haasteita ja totuttelua. 51 prosenttia vastaajista arvioi liivin vaikuttavan koiran työskentelyyn. Alkusyksyn lämpimät säät viivästyttivät monilla kokeilua, sillä liivit ovat lämpimällä säällä koirille liian kuumia. Joillekin koirille liivi oli ennakkomittauksista huolimatta väärän kokoinen, tai sen istuvuus oli puutteellinen. Lisäksi liivien jäykkyys vaatii koirilta totuttelua, ja osalla koirista oli vaikeuksia liikkua liivi päällä. Testikäyttäjiksi valittiin 200 koirakkoa, joihin kuuluu kattavasti eri koirarotuja ja metsästysmuotoja. Testaajien valinnassa arvioitiin muun muassa koiran käytön aktiivisuutta sekä suden aiheuttaman vahingon riskiä metsästysalueilla. Lisäksi pyrittiin varmistamaan alueellinen kattavuus. Kokeilu jatkuu helmikuun 2025 loppuun, ja tuloksista tiedotetaan keväällä 2025. Menossa ampumakokeeseen? Nykyään voit maksaa ampumakokeen myös pankkien yleisillä verkkotai mobiilimaksutavoilla, kuten Mobilepay:lla, kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä. Vanhat tutut maksutavat toki toimivat edelleen. M AR I LY LY K lumni Uutis t Metsästäjä 1/2025 6
50 000 TASSU-JÄRJESTELMÄÄN KIRJATAAN VUOSITTAIN PETOHAVAINTOJA YLI OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin versio. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen lajeittain omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Poikkeusluvat ? Hae poikkeusluvat riistalinnuille ja rauhoitetulle linnuille hyvissä ajoin Oma riista -palvelussa. Toiminnanohjaaja ? Valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Lisää alkaneen toimintavuoden ampumakokeet, tutkinnot, koulutukset ja muut tapahtumat Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Metsästäjän opas 2025 – nyt myynnissä Metsästäjäksi aikovien oppikirjana toimiva perinteikäs Metsästäjän opas on uudistunut. Uusien kansien lisäksi sisältö on päivitetty ja kirjan loppuun on lisätty tietoiskuja asioista, jotka tutkinnon suorittaneen on hyvä muistaa erityisesti harrastuksensa alkutaipaleella. Metsästäjätutkintoon valmistautumisen lisäksi opas toimii kaikkien metsästäjien tietopankkina sekä tarjoaa ei-metsästäville lukijoille mahdollisuuden tutustua riistaeläimiin, riistanhoitoon sekä yleisesti siihen laajaan kokonaisuuteen, mitä suomalaiset metsästäjät tekevät varsinaisen metsästyksen lisäksi. Kirja on osa vastuullisuuden koulutusohjelmaa, johon kuuluvat Metsästäjän opas, tutkintoon valmentava koulutus ja itse metsästäjätutkinto. Opas on suositeltavaa lukea jo ennen tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistumista. Metsästäjän oppaan voi tilata Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta: kauppa.riista.fi. Susien aiheuttamat koiravahingot Susien tekemät koiravahingot ovat olleet kuluneella metsästyskaudella paljon esillä. Riistavahinkorekisterin tietojen mukaan koiravahinkojen määrässä ei ole nähtävissä merkittävää muutosta aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2024 on 17.12. mennessä tiedossa 50 koiravahinkoa. Luvussa on mukana rekisteriin ilmoitetut menehtyneet ja loukkaantuneet koirat, joista on maksettu vahingonkorvaus. 202 1 201 9 201 6 202 3 201 8 201 5 202 2 202 201 7 202 4 70 60 50 40 30 20 10 Susien aiheuttamat koiravahingot 2015–2024 Lä hd e: rii st av ah in go t.fi Uutis t 7 Metsästäjä 1/2025
Riista on osa huoltovarmuutta myös Ruotsissa Ruotsalaisessa Food security and the value of game animals – a study of Sweden -tutkimuksessa on laskettu hirven, kauriin, villisian ja kuusipeuran elintarviketurvallisuusarvot koko maalle ja lääneille. Tutkimuksen tulosten mukaan näiden riistaeläinten osuus Ruotsin lihankulutuksesta on noin 9 prosenttia. Niiden osuus energian vähimmäiskulutuksesta kriisiaikoina on koko Ruotsin tasolla 1,2 prosenttia, mutta läänitasolla se voi olla jopa 8 prosenttia. Ruotsin riistaeläinpopulaatioiden elintarviketurvan kokonaisarvo voi tutkimuksen mukaan olla jopa 0,5 miljardia euroa, mutta se jakautuu epätasaisesti. Arvo on suurin lääneissä, jossa on runsaasti hirviä ja villisikoja. SUSIKANTA ON KASVANUT – KANSALAISTEN SUSIPELKO EI Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemä selvitys osoittaa, että vaikka susikanta Suomessa on kasvanut, kansalaisten susiin liittyvät tunteet ja käsitykset ovat pysyneet vakaina. N oin 35 prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan, mikä on sama osuus kuin vuonna 2020. – Muutokset ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että susikanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille, kertoo kyselytutkimuksesta vastannut erikoistutkija Jani Pellikka Lukesta. Edellisen kyselyn jälkeen sudesta on käyty voimakasta poliittista keskustelua esimerkiksi metsästystä kannattaneen kansalaisaloitteen myötä. Lisäksi kotieläinvahinkojen määrä on kasvanut. Luken mukaan maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisesti 43–49 susireviiriä, kun taas maaliskuussa 2024 reviirejä oli jo todennäköisesti 59–64. Susireviirillä tarkoitetaan parin tai lauman itselleen valtaamaa elinaluetta, jota sudet puolustavat ulkopuolisilta susilta. Huolta koirien turvallisuudesta, mutta kannatusta suojelulle Susialueilla asuvat vanhemmat pitävät suden aiheuttamaa riskiä lapsilleen pienenä verrattuna esimerkiksi tieliikenteeseen, tapaturmiin tai vieraisiin ihmisiin. Omistajat, jotka pitävät koiraansa vapaana susialueella, ovat susista entistä huolestuneempia. 52 prosenttia heistä kokee suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi koiralleen, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia. Myös muita asioita pidetään aiempaa suurempina riskeinä vapaana ulkoileville koirille, kuten vilkkaita teitä ja heikkoja jäitä. Kyselyyn vastasi 2 000 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka asuvat Manner-Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella. Kyselyn tulokset ovat yleistettävissä kyseiseen väestönosaan. Vastaajista 1 000 asui kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2024 M3Panel-internetpaneelilla SusiLIFEhankkeen toimeksiannolla. Vuoden 2024 tuloksia verrattiin vastaavalla tavalla toteutettuun kyselyyn vuonna 2020. TI M O AH O LA AR TT U KO UH IA 8 Metsästäjä 1/2025 Uutis t
Vuoden 2025 alusta lähtien ASF-tutkimusten kielteisistä tuloksista ei lähetetä tutkimustodistuksia näytteiden lähettäjille. Villisian lihan voi käyttää elintarvikkeena tavalliseen tapaan. Jos näytteestä todettaisiin ASF-virusta, siitä ilmoitettaisiin metsästäjälle ja tiedotettaisiin laajasti. ASF ei tartu ihmiseen. Ruokavirasto maksaa kuolleista tai sairaista villisioista ilmoittamisesta palkkiona 100 €. Metsästetyistä villisioista lähetetyistä näytteistä Ruokavirasto maksaa näytepalkkion 40 € ja naaraseläimistä lisäksi naaraspalkkion 60 €, jos näytteiden mukana on pala kohtua. Vuoden 2025 alusta lähtien näytepalkkiota ei voi vaihtaa maksuttomaan trikiinitutkimukseen Ruokavirastossa. Lähetä trikiininäytteet muuhun, hyväksyttyyn trikiinilaboratorioon: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ruokaviraston-hyvaksymat-laboratoriot/trikiinilaboratoriot/ Ruokavirasto suosittelee trikiinitutkimuksen teettämistä ennen villisianlihan elintarvikekäyttöä. Ilmoita löytämistäsi kuolleista tai sairailta vaikuttavista sekä kolarivillisioista kunnantai läänineläinlääkärille. Metsästä villisikoja ja lähetä niistä näytteet Ruokavirastoon afrikkalaisen sikaruton (ASF) tutkimuksiin. Suomen Sikayrittäjät ry maksaa metsästysseuroille toiminta-avustusta 185 € jokaisesta metsästetystä villisiasta, josta on tehty virallinen saalisilmoitus ja josta on lähetetty näytteet Ruokaviraston ASF-tutkimuksiin. Jotta seura saa avustuksen, tulee Ruokaviraston näytelähetteessä olla merkittynä, että tiedot saa luovuttaa Sikayrittäjille, ja seuran tulee ilmoittaa pankkiyhteystietonsa Suomen Sikayrittäjille. Ruokavirasto/Etusivu/ Eläimet/ Eläinten terveys ja eläintaudit/Eläintaudit/ Siat/ Afrikkalainen sikarutto/ Metsästäjille afrikkalaisesta sikarutosta Lisätietoja ja ohjeet: Metsästäjä! Auta afrikkalaisen sikaruton torjunnassa! 1/2025 Kuvat: Pixabay Ruokavirasto_Metsästäjä_UUSI_012025_K.indd 1 Ruokavirasto_Metsästäjä_UUSI_012025_K.indd 1 13.12.2024 12.47.32 13.12.2024 12.47.32
Varisten pyynti keväällä parantaa tutkitusti peltoja vesilinnuston pesinnän onnistumismahdollisuuksia. TeksTi ja kuvaT Jarkko Nurmi V arisjahtia pidetään usein kloppien hommana ja tottahan se onkin – nuoruuden into auttaa anivarhaisista aamuherätyksistä alkaen. Moni varttuneemmista metsästäjistä saattaa muistaa ajan, kun joku kaveripiiristä oli hankkinut Metsästäjäin keskusjärjestöltä ”Kråks krän”-kasetin, joka oli täynnä ruotsalaisten varisten kraakuntaa. Tämän kirjoittaja koukuttui noihin sointuihin ja kevätaamujen tunnelmaan niin, että varisaamut ovat yhä metsästysvuodenkiertoni kohokohtia. Nykyään pyrin suorittamaan ne tarkkoina täsmäiskuina, jotta peltolinnuston pesimämenestys paranisi. Kuinka se tapahtuu? Täsmävarisjahtien avulla voidaan suojella monien peltoja vesilintulajien pesintää ihmistoiminnan muuttamissa elinympäristöissä. Luonnonja riistanhoitosäätiössä työskentelevä Heidi Krüger on tohtorintyössään tutkinut varislintujen roolia pesimätappioiden aiheuttajina. Hän esittelee tutkimustuloksiaan sivulla 47. Kevätaamujen kutsu Variksen lintudirektiiviin perustuva pesimärauhoitus alkaa eteläja keskiosassa maata 10.3., Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.4. sekä pohjoisimmassa Suomessa 1.5. Tämän vuoksi kevätpyyntiin on saatava poikkeuslupa, jonka voi hakemuksesta myöntää Suomen riistakeskus. Samalla kannattaa hakea poikkeusta ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön, sillä se tuo pyyntiin roimasti lisätehoa. Poikkeusluvan edellytyksiä ja hakemuksen tekemistä käsitellään tämän numeron sivulla 14. Oletetaan, että olet hakenut ja saanut poikkeusluvat metsästysseurasi alueelle ja lähdetään pyyntiin! Hakemuksessa olet joutunut rajaamaan pyyntialueet tiukasti ja ne ohjaavat jatkossa pyyntiäsi. Luonnonhoidollinen pyynti kohdistetaan tietysti sen lintulajin pesiVarisjahti on lennokas luonnonhoitomuoto Hyvä pyyntikohde peltopyyalueella on pellolla oleva metsäsaareke. Tällä kohteella pyyntiarvoa tuo saarekkeen halkaiseva ajoura, joka johtaa huuhkajankuvasta kiinnostuneet varikset maastokojun eteen. PE N TT I SO RM UN EN 10 Metsästäjä 1/2025
mäalueisiin, joiden pesimämenestystä halutaan turvata. Peltopyyllä se tarkoittaa yleensä laajempia peltoaukeita ja vesilinnuilla isompia kosteikoita tai lintuvesien reunametsiä. Tavoitteena on houkutella varikset ampumaetäisyydelle käyttämällä huuhkajankuvaa ja varisten hyökkäysääntä. Petolinnut ovat varislintujen luontaisia vihollisia ja sellaisen ilmestyminen keväällä näköpiiriin laukaisee varislintujen hyökkäysmoodin. Ääni tuo lähialueen varikset paikalle tarkastamaan mellakan syytä ja niiden ärtymys kohdistuu puussa olevaan huuhkajankuvaan, jonka kimppuun ne kirkuen kieppuvat. Silloin hyvin piiloutunut pyytäjä saa tilaisuutensa. Täytettyjä huuhkajia on harvojen käytössä, mutta muoviset huuhkajankuvat toimivat myös hyvin, etenkin, jos niitä tuunaa ruskeilla höyhenillä tai rusakonnahalla. Peltojen metsäsaarekkeet ovat ottipaikkoja Viljelymaisemissa hyviä pyyntipaikkoja ovat saarekkeet, joiden puihin voit hilata huuhkajankuvasi kepin nokassa. Pellon metsäsaarekkeesta kaave näkyy joka suuntaan. Korkeuksia ei tarvitse tavoitella, viiden metrin kepakko riittää. Varikset lentävät mieluiten puiden latvojen yläpuolella, joten korkeita kuusikoita kannattaa välttää, jotta ampumaetäisyys pysyy kohtuullisena. Ampumasuojan rakentaminen on pyynnin onnistumisen kannalta oleellinen asia. Jos olet huonosti suojautunut, varikset kiertelevät sadan metrin päässä eivätkä tule ampumahollille. Liike paljastaa sinut armotta. Jos rakennat kojun maastoverkoista, kannattaa rakentaa myös jonkinlainen katto verkosta tai valita paikka niin, että takanasi on tiheä pusikko, joka riittävän korkean etuverkon kanssa häivyttää liikkeesi. Itse olen rakentanut mukana kuljetettavan piilokojun. Naamiohuivi on myös ehdoton varuste, sillä kasvot erottuvat ilman sitä kauas. Tuulen merkitys Nuorempana luin innokkaasti varisten pyynnin ohjeita Urheilumetsästys-lehdestä, koska silloinen Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Juha Kairikko oli asiaan vihkiytynyt ja sujuvakynäinen kirjoittaja. Lienee ollut kuitenkin luetunymmärtämisessäni vikaa, sillä vasta monien kompurointien jälkeen suostuin uskomaan väitteen tuulen merkityksestä. Varikset todella hyökkäävät huuhkajankuvan kimppuun vastatuuleen. Tällä on suuri merkitys onnistuneiden laukausten kannalta, sillä eettiset laukaukset ammutaan suoraan edestä. Varis on kookas lintu, joten sitä voi erehtyä ampumaan liian kauas, jolloin haavoittamisriski kasvaa. Suunnittele kojun paikka vastatuulimetodin perusteella ja pyri siihen, että pääset ampumaan kohti tulevia variksia noin 20–30 metrin etäisyyksiltä. Äänen merkitys Hyvässä pyyntipaikassa on jotain, joka kiinnostaa variksia. Yleensä se on ravinto tai muiden lintujen seura. Kevätvarikset kiertelevät kosteikkoja, sulavia ojanvarsia ja peltoalueiden pälvipaikkoja. Omalla jahtialueellani muutamat vielä jäljellä olevat peltotunkiot ovat alati kiinnostuksen kohteena. Varisten yöpymiskuusikkojen sijainti on myös hyvä tuntea. Varikset lähtevät aamun sarastaessa niistä ravinnonhakuun ja vaikka matka ei välttämättä suuntautusi 11 Metsästäjä 1/2025
sinun pyyntialueellesi, voit hyvillä kaiuttimilla/kuulu valla pillillä kääntää varisten reitin luoksesi. Ne käyt tävät yllättävän tarkasti samoja lentoreittejä tullessaan yöpuille tai lähtiessään niiltä. Aikataulutkin toistuvat samoina. Huhtikuun lämpimät aamut Variksen pesimäaikaisen rauhoituksen alkaessa 10.3., eteläisessä ja keskisessä Suomessa ovat aamut vielä melko arktisia. Kymmenen pakkasastetta aamutuimaan poistaa tehokkaasti varisten hyökkäysinnon. Silloin kan nattaa pyytäjänkin kääntää aamulla kylkeä. Voimakas tuulikin on myrkkyä. Varikset eivät luota lentotaitoihinsa kovassa tuulessa, sillä riski jäädä peto linnun saaliiksi kasvaa. Riidanhaastaminen ei kannata. Kokemusteni mukaan viisi metriä sekunnissa on jo len totoiminnan lamauttava tuulenvoimakkuus. Todellinen pyyntiajan huippusesonki alkaa huhti kuussa ja oman metsästyspäiväkirjani runsaimmat varissaalismerkinnät kirjautuvat huhtikuun puolivä liin. Pyydän EteläPohjanmaalla, joten eteläisemmän Suomen huippu sijoittunee huhtikuun alkuun. Silloin EteläRuotsissa tai Virossa talvehtineet muuttovarikset alkavat virrata Turunmaan saariston ja etelärannikon kautta pesimäalueilleen. Huhtikuun lämpimien aamujen lento alkaa noin puoli tuntia ennen auringonnousua ja kojussa kannattaa olla ajoissa. Lento lakkaa yleensä noin kahdeksan maissa kuin veitsellä leikaten. Kuten aiemmin totesin, pyydän variksia nimenomaan peltoalueilla peltopyykannan suojelemiseksi. En siis kiertele erikoiskohteita, joista voisi saada saalista enem mänkin, vaan haluan pitää pyynnin luonnonhoidolli sena. Se taas tarkoittaa aamuja, jolloin ylös on raahau duttava vain muutaman tilanteen toivossa. Alle kirjattu lainaus metsästyspäiväkirjastani kertoo jo mukavasta saaliista ja huhtikuun aamujen tehosta. ”22.4.2022. 13 varista Jäpistä. Hieno aamu taas. Kävin tiedustelemassa edellisenä iltapäivänä ja alueella näytti olevan taas runsaasti variksia, vaikka edellisaamunakin oli tuloksekas jahti. Poikkitien tunkio houkuttaa. Nyt hyvää ammuntaa, vain yksi pummi. Variksilla on hyökkäysvire päällä, kierteellä kirkuen pöllön kimppuun. Tämä oli 16. kerta pyynnissä tänä keväänä ja keskimääräinen saalis on nyt noin seitsemän lintua/ aamu”. Syyspyynti mahdollista ilman poikkeuslupia Aikavälillä 1.8.–10.3. ei varisten pyyntiin eteläisessä ja keskisessä Suomessa tarvita maanomistajan lupaa kummempia papereita. Toki silloin ei saa käyttää ääntä synnyttävää laitetta, vaan houkutusäänet on tuotetta va pillillä. Elokuun alussa jahtimailla on suuri määrä variksia, jotka hakeutuvat mielellään puiduille vilja ja nurmi pelloille. Huuhkajankuva ei syksyllä juurikaan toimi, mutta nyt varikset voidaan vetää hollille sänkipel lolle asetetuilla variksenkuvilla ja pillityksellä. Naamioituminen on helpompaa kuin keväällä. Oja pusikoihin pystyy kätkeytymään täydellisesti, kun pen saissa on vielä lehdet ja pujot sojottavat ojanpientareilla. Ryhmä variksenkuvia peltoon ja pillittämään. Varisten kokoontumispellot muuttuvat tähän aikaan nopeas ti, joten tiedustelutieto ei saa olla puolta vuorokautta vanhempaa. Jos löydät ruokailupellon, mene jahtiin heti seuraavana aamuna. 10.8. jälkeen varis ja kyyhkyjahdin voi helposti yh distää, kun lisää kyyhkykuvien ryhmän hieman erilleen variskuvaryhmästä. Pillityksen opettelu kestää aikansa. Monet Suomes sa myytävät varispillit ovat ulkomaalaisia ja tarkoitet Katolla varustettu koju kätkee metsästäjän liikkeet ja tuo varikset oikealle ampumaetäisyydelle. Varisten syyspyynti onnistuu sänkipelloilta laadukkaiden kuvien ja pillin avulla. Usein kyyhkyjahti onnistuu samalla kerralla erillisten kuvaryhmien avulla. Varis on älykäs ja sosiaalinen lintu, joten suhtaudu sen pyyntiin samanlaisella eettisyydellä kuin kaikkien riistalajien. 12 Metsästäjä 1/2025
Tärpit ? Asetu kojuun puoli tuntia ennen auringonnousua ? Sopiva haulikoko on noin 3 milliä, lataus 36 grammaa ? Huuhkajankuvaa voi ehostaa liimaamalla siihen rusakonnahkaa tai kanalinnun sulkia ? Panosta kojuun ja naamioitumiseen: katto pään päälle! ? Älä kurki tai liiku jatkuvasti ? Varikset tulevat vastatuuleen ? Kylminä ja tuulisina aamuina voit jatkaa uniasi ? Lämpimät huhtikuun aamut ovat parasta pyyntiaikaa tu mustavariksille. Niiden kimeä sointi ei meikäläistä varista vakuuta. Itse olen saanut parhaat tulokset Sam Neytin pillillä, johon saa harjoittelemalla sopivan karhean soundin. Ääntelyn on lähdettävä palleasta luolamiestyylisinä murahduksina. Jos kurkkusi tulee kipeäksi, et ole vielä oppinut tekniikkaa. Harjoittele lisää. Variksen lähestyessä kannattaa pillitys lopettaa, kun varis on reilun sadan metrin päässä. Se on nähnyt kuvat ja tulee kyllä, mutta se tunnistaa myös mahdolliset väärät nuotit siinä vaiheessa helposti. Tarkkana kojussa Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole lietsoa minkäänlaista varisvihaa, vaan nimenomaan tuoda perusteluita pyyntimuodolle, joka oikein kohdennettuna auttaa peltoja vesilintulajiryhmien pesimämenestystä. Tämän lehden toisessa artikkelissa esitellään myös tutkimuksia, jotka todistavat varisten kevätpyynnillä voitavan parantaa merkittävästi monien lintulajien poikastuottoa. Pyyntiä suunnitellessasi, varmista, että et häiritse muuttavaa linnustoa. Tämän seikan myös riistakeskus joutuu ottamaan huomioon poikkeuslupaa harkitessaan. Haulikon kumaukset eivät peltoalueilla yleensä juurikaan lintuja häiritse, sillä ne vaimenevat pienelläkin tuulella merkittävästi. Varisten kontrolloitua pyyntiä tarvittaisiin myös monilla suojelualueilla ja parhaillaan riistaja ympäristöhallinnon edustajat pohtivat varisten täsmäpyynnin mahdollisuuksia Helmi-lintuvesikohteiden pesimä menes tyksen turvaamiseksi. Ihmistoiminta on tuhonnut suuren osan kosteikkolintujen elinympäristöistä ja lisännyt varislintujen ravinnonsaantia muun muassa jäteongelman avulla. Tämä ei tietenkään ole varisten vika. Varis on älykäs ja sosiaalinen lintu, joten suhtaudu sen pyyntiin samanlaisella eettisyydellä kuin kaikkien riistalajien. Ja jos pyyntiin pääset, ole tarkkana kojussa, huuhkajan kimppuun saattaa suhahtaa poronhoitoalueen ulkopuolella rauhoitettu korppi, pesimärauhoituksen suojaa keväällä nauttiva naakka tai kokonaan rauhoitettu mustavaris. Tietyssä valaistuksessa ja nopeissa tilanteissa lajit muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Varisten kevätpyynnillä voidaan tukea vesilintujen pesintää kosteikkoalueilla. 13 Metsästäjä 1/2025
Lintudirektiivin perusteella rauhoittamattomillakin linnuilla on pesimäajan suoja ja periaate on tuotu osaksi suomalaista metsästyslainsäädäntöä. TeksTi ja kuva Jarkko Nurmi J otta riistanhoitotarkoituksessa tapahtuva varislintujen pyynti olisi mahdollista keväällä, on siihen saatava poikkeuslupa. Sen saaminen vaatii perehtymistä ja tietojen keruuta. Kätevimmin poikkeusluvan hakeminen tapahtuu riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Metsästysseura voi hakea poikkeuslupaa riistanhoidollisilla perusteilla, jolloin kaikki seuran jäsenet pääsevät käyttämään sitä, mikäli lupa myönnetään. Poikkeuslupa haetaan riistakeskukselta metsästyslain 41 § 1 mom. nojalla 41 B §:ssä säädetyin edellytyksin kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Lupahakemuksen tärkein elementti on riistanhoitotoimien päämäärä. On osattava kertoa, mihin luvalla pyritään ja minkä riistalajin hyväksi kevätpyyntiä pitäisi harjoittaa. Yleisimpiä tapauksia lienevät peltopyytai vesilintukantojen hoito niille erityisen otollisilla elinympäristökohteilla. Hakijan on pystyttävä kuvaamaan millaisia riistataloudellisia vahinkoja varislinnut ai heut tavat. Selvitys kannanhoidon tilasta Poikkeusluvan perusteeksi on hyvä pystyä todistamaan, että seura on pyrkinyt hoitamaan kohderiistaa alueella muillakin keinoilla. Riistapelloilla, kosteikkoja perustamalla, pyytämällä aktiivisesti maapetoja ja niin edelleen. Jonkinlainen selvitys lajin hyväksi tehdyistä toimista tarvitaan. Lisäksi on voitava osoittaa, että hakijalla on käsitys kohderiistan kannan suuruudesta alueella. Tietoa voi löytyä seuran tekemistä riistalaskennoista tai alueellisista lintuselvityksistä. Hakijan on pystyttävä kuvaamaan riistanhoidon kohteena olevan riistalajin kannan tilaa ja varislintujen niille aiheuttamia vahinkoja. Perusteluna voidaan joissakin tapauksissa käyttää maaja metsätalousministeriön julkaisemia riistalajien hoitosuunnitelmia: kansallisessa peltopyykannan hoitosuunnitelmassa varislintujen pyynti mainitaan tehokkaana keinona lajin itäisen rodun suojelemisessa ja suunnitelmassa nimetään valtakunnallisesti tärkeitä peltopyyalueita. Hakemuksessa on pystyttävä antamaan selvitys varislintujen kannan tilasta ja pyynnin vaikutuksesta kantaan. Poikkeusluvassa haetun lintumäärä on oltava realistinen. Varislintujen poikkeuslupa riistanhoito perusteella Selvitys vahingoista ja niiden arvosta Hakemuksessa tulee pystyä osoittamaan myös varislintujen aiheuttamien vahinkojen rahallinen arvo. Riistanhoitoperusteella haetussa poikkeusluvassa tämä voi tapahtua arvioimalla alueellisesti varislintujen aiheuttamien pesimätappioiden määrää. Tämän perusteella hakija voi laskea riistataloudelle aiheutuvan vahingon arvon käyttämällä elävän riistan ohjearvoja, jotka maaja metsätalousministeriö on määrittänyt. Poikkeuslupahakemuksessa varislintujen aiheuttamia vahinkoja voidaan perustella alueellisilla havainnoilla, mutta myös yleisemmillä aihepiirin tutkimustuloksilla, joita löytyy Suomesta ja maailmalta. Tutkimustuloksia esitellään tässä lehdessä omassa artikkelissaan. Naakan osalta tutkimuksia ei toistaiseksi ole, joten riistanhoidollisilla perusteilla haettavissa poikkeusluvissa kannattaa keskittyä vain varisja harakkaluvan hakemiseen. Harakoiden osuuden on oltava melko pieni, koska harakka on paikkalintu, jonka aiheuttamia riistavahinkoja voidaan ehkäistä vähäisellä pyynnillä ja yleensä pesimäajan ulkopuolella. Toimenpiteiden aiemmat vaikutukset Mikäli poikkeusluvan hakijalla on aiemmin ollut poikkeuslupa alueelle, kannattaa uudessa hakemuksessa kuvata sen vaikutuksia, jos niitä on voitu havaita. Luvanhakijalla voi esimerkiksi olla havaintoja siitä, että pyynnin kohteena olevilla peltotai vesialueilla peltopyytai vesilintupoikueiden määrä on kasvanut. Vaikutukset voidaan usein osoittaa esimerkiksi vesilinHakemuksessa on pystyttävä antamaan selvitys varislintujen kannan tilasta ja pyynnin vaikutuksesta kantaan. 14 Metsästäjä 1/2025
tujen pistelaskennalla tai peltolintujen osalta kanakoiralaskennalla. Äänihoukutin ja ampuma-alueet Poikkeusluvan tehokasta käyttöä tukee samalla haettava poikkeuslupa ääntä synnyttävän laitteen käyttöön. Sitä voidaan hakea rastittamalla sitä koskeva kohta hakemuksessa. Nauhoitteen avulla kohdealueen varislinnut voidaan houkutella rajatuille alueille, joilla pyynti voidaan hoitaa tehokkaasti ja eettisesti muuta luontoa häiritsemättä. Pelkän houkutuskuvan teho ei usein riitä tehokkaaseen pyyntiin. Hakemukseen on liitettävä karttaselvitys ampumapaikoista, sillä koko seuran alueen kattavaa lupaa ei voida myöntää. Käytännön pyynnin kannalta tällainen rajaus ei ole ongelma, sillä varislintujen pyynti muun eläimistön suojelemiseksi pitää ohjata suojeltavan riistalajin kannalta tärkeimmille elinalueille. Tärkeä riistanhoitomuoto Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupakäytännöt ovat muotoutuneet nykyisen kaltaisiksi valitusten kautta tapahtuneiden oikeusprosessien myötä. Oikeusasteissa varislintujen pyynti on todettu tärkeäksi riistanhoitomenetelmäksi tiettyjen riistalajien tai -lajiryhmien osalta. Poikkeusluvan saaminen ei ole koskaan itsestään selvää ja vaatii perehtymistä suojeltavan alueen riistaekologiaan. Riistanhoitoperusteisella poikkeusluvalla tähdätään peltotai vesilinnuston pesinnän suojelemiseen rajatuilla kohteilla. JA AK KO AL AL AN TE LA 15 Metsästäjä 1/2025
Naakka siirrettiin rauhoitettujen lintujen listalta rauhoittamattomaksi lajiksi vuonna 2018, jonka jälkeen sitä on voinut pyytää. Naakkajahdilla parvia saadaan karkotettua maatilojen ympäristöstä ja vähennettyä vahinkoja. TeksTi Antti Saarenmaa kuvaT Tommy Kankkonen, Jaakko Vähämäki ja Markus Tuunainen N aakka oli pitkään rauhoitettu. Sen kanta on runsastunut 1900-luvun puolivälin alle 20 000 pesivästä parista noin 150 000–200 000 pesiväksi pariksi. Naakan voimakas runsastuminen aiheuttaa päänvaivaa maanviljelijöille sen aiheuttaessa maatalousalueilla mitattavia vahinkoja. Loppukesästä ennen puinteja rehuaumat, paalit ja siilot tarjoavat naakoille helppoa ravintoa. Navetat ovat kuumina kesäpäivinä auki ja ruokailumahdollisuudet tuovat suuria määriä naakkoja samaan ruokapöytään karjan kanssa. Navetoissa naakat aiheuttavat ruokahävikkiä, mutta myös sotkevat ulosteillaan ympäristöä. Työntekijöiden päivät alkavatkin usein naakkojen jälkien siivoamisella. Naakat parveutuvat parhaimmillaan yli tuhatpäisiksi parviksi, jonka vuoksi yhteiselo muuttuu nopeasti hankalaksi. Jalasjärveläinen Markus Tuunainen ystävineen on tilallisten apuna joka vuosi ja pyrkii vähentämään naakkakeskittymiä ongelmapaikoilla. Naakkajahti on tärkeää kesän ja alkusyksyn pyyntiä ja jatkuu pitkälle syyskuuhun saakka. Naakan pesimäaikainen rauhoitus on 10.3.–31.7., mutta poikkeusluvilla naakkaa voi ryhtyä pyytämään 1.7. alkaen. – Poikkeusluvan avulla saadaan melko hyvin ainakin hetkellisesti vähennettyä naakkojen aiheuttamia haittoja tila kerrallaan. Poikkeuslupa kun mahdollistaa naakkojen poistamisen ja häiritsemisen pahimpaan vahinkoaikaan, eli kun niillä ei ole samaan tapaan ravintoa tarjolla kuin peltojen puimisen jälkeen, Tuunainen kertoo. Kaaveet esiin ja piiloon Naakka on tarkkanäköinen lintu, joten tilakeskuksissa metsästäminen vaatii naamioitumista siinä missä pelloillakin. Koska pihat ovat usein päällystettyjä ja suojana on lähinnä tilan rakennuksia, Tuunainen rakentaa Naakkajahdissa Naakka pesii mielellään rakennusten koloissa, ilmastointiaukoissa ja esimerkiksi savupiipuissa. Naakkajahdin ohessa tulee myös varissaaliita riippuen metsästyspaikasta ja vuodenajasta. Alkusyksyllä pellossa käytetään usein naakka-, varisja kyyhkykuvia yhdessä houkutteena. ? Naakka on parvilintu ja pesinnän jälkeen syksyä kohti parveutuminen lisääntyy entisestään. Parhaimmillaan naakkaparvissa voi olla yli tuhat lintua. 16 Metsästäjä 1/2025
rakennusten väliin rimoista kehikon, joka vuorataan naamioverkolla tai kuormalavoilla. Naakat tulevat hanakasti murskeviljakasalle ja rehuaumalle, jolle naamioinnin takaa päästään ampumaan. – Myös kaaveista on naakkajahdissa apua. Käyttökelpoisimpia ovat perinteiset kyyhkyille tarkoitetut kuorikaaveet, jotka on maalattu mattamustiksi. Niitä on helppo pakata kymmeniä pieneen tilaan ja ne on nopea levittää paikalleen. Myös valmiita kaaveita löytyy nykyään kaupoista, Tuunainen kertoo. Naakka on loppujen lopuksi pieni lintu, joten pienillä hauleilla pärjää. Tyypillisimmin käytetään noin 2,5-millistä teräshaulia. Myös jotkin urheiluammuntaan tarkoitetut patruunat voivat Tuunaisen mukaan sopia, kunhan tarkistaa että lähtönopeutta on riittävästi. Ensisijaisesti hän luottaa kuitenkin puhtaasti metsästykseen tarkoitettuihin patruunoihin. Noutavia koiria ei naakkoja pyytävässä Tuunaisen porukassa pidetä lähtökohtaisesti mukana. Tilakeskuksissa linnut löytyvät helposti, ja tilalla pyörivien koneiden, laitteiden ja lehmien vuoksi koiran käyttäminen voisi olla haasteellista. – Peltojahdissa noutaja on kuitenkin vakio kalustoa, Tuunainen painottaa. Poikkeusluvasta Poikkeuslupa haetaan usein useammaksi vuodeksi ja usealle tilalle kerrallaan. Jahdattu naakkaparvi, kun vaihtaa nopeasti sijaintiaan, valitettavasti usein seuraavan tilan riesaksi. Kun usea tila on poikkeusluvan piirissä, päästään naakkojen perässä siirtymään ja näin ajettua ne hiljalleen pois alueelta ja tilakeskuksista. – Suuret parvet ovat erityisen haastavia. Monesti sellainen siirtyy nopeasti sivuun ensimmäisistä laukauksista, mutta saattaa jäädä kilometrin päähän odottelemaan ja palata takaisin metsästäjien poistuttua, Tuunainen kertoo. Poikkeusluvan hakemiseen tarvitaan aina arviot naakkojen aiheuttamista vahingoista, siivouskustannuksista ja ruokahävikistä. Lisäksi hakemuksen mukana on ollut eläinlääkärin lausunto naakkojen aiheuttamasta salmonellariskistä. – Naakalle haettavan poikkeusluvan ohella on alueille haettu usein myös poikkeuslupa variksille. Variksia on alueittain reilusti naakkoja vähemmän, mutta myös ne aiheuttavat vahinkoa, ja variksia tuleekin silloin tällöin naakkajahdin ohella. Varis on kuitenkin selkeästi naakkaa varovaisempi ja väistää pyytäjiä selvästi helpommin jo ilman ensimmäistäkään laukausta, Tuunainen kertoo havainnoistaan. Tuunainen on usein tilallisten apuna poikkeuslupahakemusten täyttämisessä ja kannustaa metsästäjiä omalta osaltaan huolehtimaan, että naakoista kärsiville tiloille on poikkeuslupa haettuna. Saalista tulee, mutta se ei ole pääasia Saalismääristä udellessa Tuunainen toteaa saalista kyllä naakkajahdissa usein tulevan. Ensimmäiset jahtikerrat tilalla saattavat tuottavat helposti kymmenien, jopa yli sadan naakan päiväsaaliita ennen kuin naakat oppivat varomaan. – Naakkaparvet ovat niin suuria ja kanta kasvanut niin paljon, että pyytämällä siihen ei käytännössä saa aikaiseksi minkäänlaista lovea, Tuunainen lisää. Hänen mukaansa yksittäisessä parvessa voi tilakeskuksessa olla jopa 1 500 lintua, ja päivän aikana lintuja tuntuu pyörivän paikalla vielä moninkertaisesti. – Sitä voi lähteä räknäilemään minkälaista ruokahävikkiä tuollainen lintumäärä aiheuttaa, ja ennen kaikkea minkälainen salmonellariski jätösten kautta syntyy. Jahdin pääasia onkin karkottaa linnut tilalta. Menee aina hetki ennen kuin linnut oppivat väistämään ja karkottava vaikutus saadaan aikaan, Tuunainen toteaa. Saaliista osa menee noutajien harjoituslinnuiksi ja Tuunainen pyrkii pakastamaan niitä mahdollisimman paljon pienpetojen loukkusyöteiksi ja haaskoille. – Mitään eläintä on sääli haaskata, hän toteaa. Alkusyksystä helpottaa Kriittisintä aikaa tilallisten näkökulmasta on loppukesä ennen peltojen puintia. Kun vilja on korjattu, löytävät naakat pelloilta helposti ravintoa ja parvet siirtyvät pikkuhiljaa pois tiloilta ja tilallisten ahdinko helpottaa. Silloin Tuunainen siirtyy peltopyyntiin ja naakkakaaveiden joukkoon lisätään kyyhkykuvia. Naakkajahtia jatketaan niin kauan kuin niitä näkyy pelloilla riittävissä määrin. Naakka on osittaismuuttaja ja Suomen ulkopuolella talvehtivat naakat aloittavat muuttonsa syyskuun loppupäässä. Samoihin aikoihin Tuunainen lopettelee naakkajahtejaan ja siirtää huomionsa muihin metsästysmuotoihin. 17 Metsästäjä 1/2025
Ensimmäiset hivijahtipäivät ovat unohtumattomia kokemuksia. Etenkin, jos kohdalle sattuu tilanteita. TeksTi ja kuvaT Mika Linna T äytin tänä vuonna viisitoista vuotta ja pääsin hakemaan rinnakkaislupaa isän kivääriin. Näin isä joutui lunastamaan lupauksensa, että rinnakkaisluvan kanssa pääsen mukaan hirvijahtiin. Porukka oli tuttu, koska aikaisempina vuosina tuli kaikki vapaapäivät koulusta oltua mukana jahdissa. Jahtiaamu Aamulla pakkasimme aseet, eväät ja kaksi jämtlanninpystykorvaa mukaan ja lähdimme hämärässä kohti hirvikämppää. Jännitti yllättävän vähän, vaikka tiesin olevani ensimmäistä kertaa tositoimissa. Kämpälle oli kokoontunut pitkälle toistakymmentä metsästäjää. Yleisen kuulumisten vaihdon jälkeen päästiin jakamaan porukka lihanjakoryhmiin ja käytiin ampumiseen liittyvät turvallisuusasiat läpi. Tämän jälkeen lähdimme koiramiehinä viemään koiria metsään, kun muut jäivät vielä kämpälle pitämään tulia ja pohtimaan, milloin kodan huonosti vetävä savupiippu laitettaisiin kuntoon. Voin kertoa, ettei se ainakaan tätä juttua kirjoittaessa vedä yhtään paremmin. Ensimmäinen tilanne Nuorempi koira sai haukun melko nopeasti ja passien vetämisen jälkeen lähdin hiipimään haukulle. Ensimmäinen tositilanne jännitti jonkin verran ja omat sydämenlyönnit kuuluivat koko matkan. Pääsin tiheässä taimikossa viidentoista metrin päähän haukusta, enkä nähnyt muuta kuin puolet isosta naaraasta ja kahden vasan liikettä pusikossa. Lopulta emä huomasi minut ja otti karkon. Ensimmäiset päivät hirvijahdissa ? Jahtipäivät ovat ikimuistoisia. Etenkin jos sattuu tilanteita kohdalle. ? Lähelle haukkua voi päästä myös ilman ampumatilannetta. Kuvan alanreunassa näkyy, että etäisyyttä koiraan oli vain 15 metriä. 18 Metsästäjä 1/2025 Nu rten toimitus
Kuhmoisten riistanhoito yhdistyksen vuosikokous 2024 järjestettiin Kuhmoisten yhtenäiskoulun ruokalassa. Monet olivat hyvin kiinnostuneita Metsästäjä-lehteen kirjoittamisesta ja nuorena paikalla olemisesta. TeksTi ja kuvaT Martta Malin K okoukseen osallistui noin 50 kuhmoislaista metsästäjää. Tuttuja naamoja näkyi joka puolella ja juttelijoita myös. Aluksi tarjoiltiin perinteiseen tapaan kahvit, pullat ja maukkaat voileivät. Jopa mehua ja vettä oli saatavilla, mikä piristi kahvitonta ihmistä paljon. Alkuvaikutelma oli erittäin positiivinen. Tietoa riistakannoista Ennen virallisen kokouksen avausta palkittiin pienpetoja seurojen välisen ampumakilpailun parhaimmisto. Tämän jälkeen Suomen riistakeskuksen vastaava riistapäällikkö Marko Mikkola kertoi ajankohtaista tietoa muun muassa riistapolitiikkaan vaikuttamisesta, riistaeläinkannoista ja SRVA-toiminnan merkityksestä. Aiheet olivat ajankohtaisen sivistäviä. Mikkola sai konkreettisten tapausten avulla miettimään metsäneläinten hyvinvointia sekä toimia kannan edistämiseksi. Esimerkkinä vaikuttamisesta hän käytti hirvenmetsästysajan pidentämistä tammikuun 15. päivään asti, sillä idea oli tullut kentältä. Kokonaisuudessaan riistapäällikön läsnäolo kokouksessa loi tunteen riistakeskuksen välittämisestä sekä halusta tiedottaa metsästäjiä. Näin kokous tarjosi myös mahdollisuuden kehittää omaa tietämystä ja osaamista. Perinteisen kokouskäytännön mukaiNoviisina riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa Hirvet sattuivat isän passiin ja hän ampui toisen vasoista. Sinä iltana syötiin keitettyä hirven kieltä ja sydäntä, eikä oma “melkein ampumatilanne” harmittanut kuin hiukan. Seuraava päivä Aamulla veimme toisen hirvimiehen kanssa metsään nuoremman koiran, joka hakulenkin jälkeen pysähtyi haukkumaan aivan pellon viereen. Kun passit olivat ympärillä ja haukku rauhoittunut paikalleen, lähdin hiipimään haukulle. Hirvi kuitenkin kuuli minut noin viidenkymmenen metrin päästä, enkä päässyt näkemään mitään. Hirvi ei ottanut kunnon karkkoa, vaan lähti hitaasti liikkumaan siirtyvässä haukussa, joten lähdimme minut kyydittäneen hirvimiehen kanssa kävelemään hirven perässä ja työntämään sitä passiin. Paria kilometriä myöhemmin hirvi oli kiertänyt useamman passin ja pysähtynyt taas haukkuun. Päätimme pitää ruokatauon ja odottaa haukun rauhoittumista ennen uutta yritystä. Uusi yritys Kun passit olivat taas ympärillä, lähdin lähestymään haukkua. Jännityksen tiivistyessä sydämenlyönnit rupesivat taas kuulumaan. Mielessä oli kaksi aikaisempaa epäonnistunutta haukulle menoa. Hiivin kuivaa ojanpohjaa pitkin, jossa oli hyvä lähestyä näkösuojassa. Äkkiä hirvet lähtivät liikkeelle ja näin varjot pajukossa, kun ne liikkuivat kohti edessäni olevaa ojan päätä. Tiesin jälkien perusteella, että haukussa oli emä ja vasa. Nostin kiväärin ja näin, kuinka emä jolkotti ojan päästä. Siirsin tähtäimen takaisin ojan toiseen laitaan ja näin että vasa tuli perässä. Tähtäsin lavan taakse ja puristin. Laukauksen jälkeen laitoin varmistimen päälle ja ilmoitin radiopuhelimeen mitä oli ammuttu. Nousin ojasta ja näin emän juoksevan pois. Tiesin että vasaa oli osunut hyvin ja arvasin sen olevan lähellä. Lähdin kohti paikkaa, johon olin ampunut. Löysin vasan ojaan kuolleena vain parinkymmenen metrin päässä ampumapaikalta. Ilmoitin puhelimeen vasan olevan nurin. Laukaus oli hyvä läpäisten keuhkot ja aiheuttaen hirvelle mahdollisimman vähän kipua. Täytyy sanoa, että hyvältä tuntui, kun hirvimiehet yksi kerrallaan kävivät kättelemässä ja onnittelemassa. Jännityksen tiivistyessä sydämenlyönnit rupesivat taas kuulumaan. sesti valittiin puheenjohtajat, sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat ja muut vastaavat. Monenlaista aihetta ehti tuohon reiluun kolmeen tuntiin mahtumaan niin tilinpäätöksestä ampumaradan ukkosvaurion aiheuttamiin talouden ongelmiin saakka. Tunnelmat kokouksesta Paikan päällä oli miellyttävä tunnelma. Osallistujat olivat aktiivisia sekä ehdotusten että kysymysten suhteen. Tulevista hallituksen jäsenistä kehkeytyi äänestys, mutta sekin hoidettiin kannustavalla hengessä. Hallitukselle koottiin jo listaa hoidettavista asioista, mutta myös tiedotusta haluttiin yhteistuumin parantaa. Se onkin yksi jokaisen yhdistyksen vaikeimmista taidoista ja tehtävistä. Kokoukseen osallistuminen vei suuren osan illasta, mutta oli ajan väärti. Tuli tunne, että asioihin pystyy nuorena vaikuttamaan myös ruohonjuuritasolta. Parannusehdotuksista syntyi tärkeitä keskusteluja ja lisäksi riistapäällikkö lupasi välittää viestiä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan kokous oli opettavainen ja vaikuttava yhteinen mahdollisuus keskustelulle sekä riistanhoitoyhdistyksen jo nyt monipuolisen toiminnan edistämiseen. Kahvitarjoilut olivat maukkaat ja täyttävät. 19 Metsästäjä 1/2025
N ykypäivänä marketeista löytyy monenlaisia varustepaketteja metsässä liikkuville. Laatu ja sisällön monipuolisuus voivat vaihdella hinnan mukaan, joten on tarpeen tarkistaa, mitä kaikkea paketista löytyy. Metsällä liikkuessa on ensiaputarvikkeiden hyvä olla käden ulottuvilla. Sen lisäksi että tarvikkeet ovat saatavilla, täytyy niitä myös osata käyttää oikein. Turvallisuus ensin Sadat tuhannet suomalaiset nauttivat metsästyksestä intohimoisena harrastuksena. Metsälle mukaan lähtee monen moista tarviketta, mutta kotiin saattaakin jäädä jotain paljon tärkeämpää kuin pyssyt ja panokset, nimittäin ensiaputarvikkeet. Pelasta henki – metsästäjän ensiapuvalmius kuntoon Ensihoitaja Mikko Salmenkangas kohtaa työssään useita tapauksia, joissa yksinkertaistenkin tarvikkeiden puuttuminen on johtanut vakaviin vaaratilanteisiin. – Aseisiin, optiikkaan tai muuhun varustukseen uppoaa merkittäviä summia rahaa, mutta niillä ei ole henkeä pelastavaa vaikutusta, uskoo Salmenkangas. Syynä tarvikkeiden puuttumiselle on usein liiallinen itsevarmuus. Kun ei sattunut edellisellä kerralla, tuskin sattuu tälläkään. Metsästystä harrastava Salmenkangas kehottaa kuitenkin kääntämään ajatuksen toisinpäin. – Mitäs jos metsästystoverille käy jotain, esimerkiksi puukon kanssa ja tulee massiivinen verenvuoto? Suurten valtimovuotojen kohdalla kyse on minuuteista, kun ihminen menee shokkiin ja lopulta verta ei riitä enää ylläpitämään elintoimintoja, hän toteaa. Hän löytää ratkaisun tarvikkeiden puuttumiseen myös metsästyseuroista. – Seurojen yhteiseen käyttöön, esimerkiksi seuruemetsästyksessä jahtipäällikön matkassa tai jokaisen jahtiryhmän varustuksessa, olisi hyvä olla välineet suurten verenvuotojen tyrehdyttämiseen sekä hypotermian ehkäisyyn, hän kertoo. Varustautuminen on helppoa Henkilökohtainen ensiapusetti, IFAK (Individual First Aid Kit) on suunniteltu yksinkertaiseksi ja helposti käytettäväksi avuksi henkeä uhkaavissa tilanteissa. Tällainen setti on hyvä pitää aina helposti saatavilla, esimerkiksi vyöllä tai repun kyljessä, jotta se on käyttövalmiina niin päivällä kuin pimeässäkin. Setti kuuluu myös Salmenkankaan tarvikkeisiin metsälle lähtiessä. – Mukanani on aina IFAK-setti, mikä pitää sisällään taktisen hypotermiapeiton, kiristyssiteen, kaksi ensisidettä, haavanpakEnsiaputarvikkeet ovat hyvin olennaisia metsästyksessä, jossa aseet ja vaikeakulkuinen maasto lisäävät riskejä. Hätätilanteessa avun saaminen voi kestää ja tilanteet saattavat eskaloitua jopa hengenvaarallisiksi. TeksTi Leevi Niemi ja Aaro Salmenkangas kuvaT Aaro Salmenkangas Lisätietoja: Teemu Keränen 040 747 7234 | teemu.keranen@brahe.fi Riistalinja • Haku suoraan oppilaitokseen Riistanhoitajan ammattitutkinto 150 osp, monimuotokoulutuksena • Sopii työn ohessa suoritettavaksi www.brahe.fi/luonnonvara-alat @brahe_ruukin_luontojahevoskesk 20 Metsästäjä 1/2025 Nu rten toimitus