• EUROOPAN­ MAJAVALLE LISÄÄ TILAA SUURPETOJEN KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS SUOMEN HIRVIKANTA KÄÄNNEKOHDASSA NYT LASKETAAN LUMIJÄLJET OSALLISTU JA VAIKUTA RIISTANHOITOYHDISTYSTEN VUOSIKOKOUKSET 1/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0124.indd 1 01_Kansi_ME0124.indd 1 27.12.2023 14.40 27.12.2023 14.40
• 58 Kylmäsavustettu riistaliha on arvotuote METSÄSTYS 14 Loppukauden peurajahti 18 Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset 29 Keinoavannosta apua majavajahtiin 34 Nuorten toimitus 38 Merkittävää riistanja luonnonhoitotyötä metsästysseuroissa 44 Metsäkanalintumyytit 51 Pimeätähtäintä ei saa käyttää metsästykseen 52 Akkukäyttöinen lämpöliivi antaa lisäaikaa pakkasilla 56 Riistareseptit 58 Herkkuja kylmäsavustamalla 64 Turvallisuus ensin RIISTA 10 Euroopanmajavalle lisää tilaa 22 Suomen hirvikannan tila on huolestuttava 26 Majavan menestyksellinen paluu 30 Lumijälkilaskenta on pienriistaseurannan kulmakivi 32 Oodi riistahavainnoille 40 Riistalintujen pesintätiedot kartalle 42 Metsätalouden tuilla edistetään myös riistanhoitoa 46 Valkohäntäpeuran kanta-arvio uudistui AJANKOHTAISET 4 Uutiset 8 Metsästäjän opas täyttää 60 vuotta 20 Mikä on riistaneuvosto? 50 Muista aselupien määräajat 54 Mitä petoyhdyshenkilöille kuuluu? 60 KUTSU riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 48 Kannanhoidollisesta metsästyksestä 49 Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat 18 Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset 30 Lumijälkilaskenta on pienriistaseurannan kulmakivi 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset. Osallistu ja vaikuta. 2 Metsästäjä 1/2024 Sisältö 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 2 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 2 28.12.2023 7.59 28.12.2023 7.59
• 10 Euroopanmajavalle lisää tilaa 20 Mikä on riistaneuvosto? Haastavia hetkiä R iistanhoitoyhdistysten 60-vuotinen taival on ollut kunniakas ja siihen mahtuu ainakin kaksi kokonaista sukupolvea. Valtakunnallisesti on rakennettu hyvinvointivaltio ja paikallisesti luotu toimintatavat, joilla vapaaehtoisvoimin hoidetaan suuri osa riistahallinnon tehtävistä osana välillistä valtionhallintoa. Mukana olleet voivat olla ylpeitä yhteisistä aikaansaannoksistamme. Vuosien varrella on kohdattu erilaisia tiukkoja paikkoja ja kriisejä, mutta juuri nyt ylpeyden tunteminen ei ole helppoa. Vapaaehtoistyön ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Monet kokevat pettymystä ja suuttumustakin. Motivaation säilyttäminen on vaikeaa, kun koemme, ettei suurpetokantoja nykytilanteessa pystytä hoitamaan ja umpisolmun aukaiseminen saattaa edellyttää EU tason muutoksia. Tämä tie on useimmiten hyvin pitkä. Tällaisessa tilanteessa riistanhoitoyhdistykset siis kamppailevat toimintojemme ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi. Vapaaehtoistyö olisi kuitenkin saatava jatkumaan, jotta toimintamahdollisuudet säilyvät myös suurpetokantojen hoidossa. Mikäli havaintojen keruu ja muut moninaiset vapaaehtoisten hoitamat tehtävät alkavat rapautumaan, se heijastuu kaikkien riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien tulevaisuuteen. Vaikka metsästyksen ja riistakantojen hoidon oikeutusta haastetaan, meillä näyttää olevan suuren yleisön tuki. Keväällä 2023 toteutetussa kyselyssä vain pieni osa suomalaisista suhtautui metsästykseen kielteisesti. Meidän on jatkossa kuitenkin kyettävä perustelemaan toimintaamme entistä paremmin myös heille, jotka suhtautuvat kriittisesti metsästykseen. Takaiskuista huolimatta tukekaamme riistanhoitoyhdistyksiä tarkeässä työssään myös seuraavat 60 vuotta. Muuta tietä ei tulevaisuuden rakentamiseen ole. Jos osaamme hoitaa asiat niin, että suuren yleisön tuki säilyy, tukee se meitä kaikissa tehtävissämme – millaiseksi tulevaisuus sitten muodostuukin. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2024 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 3 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 3 28.12.2023 7.59 28.12.2023 7.59
• Uutis t SUDEN AIHEUTTAMAT KOIRAVAHINGOT KASVUSSA Koiravahinkoja on vuoden 2023 osalta (tilanne 21.12.2023) todettu jo 61 ja niistä maksettavat korvaukset ovat reilut 200 000 euroa. Tämän lisäksi osa vahinkojen korvauksista on katettu omista vakuutuksista. V iimeisimmän vuosikymmenen ajan vahinkojen määrä on tyypillisesti vaihdellut 30–50 tapauksen välillä vuodessa. Vuonna 2020 koiria korvattiin ensimmäistä kertaa yli 50 (54 koiraa, joista 39 kuollutta). Vuonna 2021 vahinkojen määrä oli 34 (23 kuollutta) ja hieman yllättäenkin pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, vaikka susikanta oli kasvussa. Kahtena viime vuonna vahinkojen määrä on kuitenkin taas kasvanut. Vuonna 2022 suden aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin 46 (41 kuoli). Vuonna 2023 ylitettiin jo 60 koiravahingon raja. Näistä 48 koiraa on riistavahinkorekisterin tietojen perusteella kuollut ja 13 loukkaantunut. Korvauksia suden aiheuttamista koiravahingoista maksettiin vuonna 2022 yli 176 000 euroa ja 2023 korvauksia on kertynyt jo yli 204 000 euroa. Vuoden 2023 koiravahingoista 11 kohdalla on saatu osa korvauksista omista vakuutuksista, joten riistavahinkorekisteristä saatava korvaussumma ei sisällä kaikkia vahingoista saatavia korvauksia. Koiravahinkoja aiempaa enemmän Länsi-Suomessa ja Pohjois-Savossa Suden aiheuttamat koiravahingot eivät jakaudu tasaisesti tai suhteessa susien määrään. Etenkin lounaisessa Suomessa vahinkojen riski näyttää olevan suhteellisesti pienempi muihin alueisiin nähden, mutta myös siellä on tapahtunut selvää kasvua edellisvuoteen nähden. Sama koskee Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueita. Varsinais-Suomessa vahinkomäärä on silti maltillinen ja viidestä riistavahinkorekisteriin kirjatusta koiravahingosta vain yksi on johtanut koiran kuolemaan. Tämä poikkeaa selvästi muiden alueiden kuolleiden ja loukkaantuneiden koirien suhteesta. Runsas metsäkaurisja valkohäntäpeurakanta tarjoavat susille runsaan ravintolähteen, mikä voi osaltaan selittää vähemmän aggressiivista suhtautumista koiriin. Toki myös metsästyskäytännöt alueella ovat joutuneet sopeutumaan nykyiseen susitilanteeseen. Myös Oulun ja Pohjois-Savon alueilla koiravahingot kasvoivat, kun taas PohjoisKarjalassa vahinkojen määrä pysyi ennallaan. Kainuun alueella koiravahinkojen määrä jopa hieman laski. Niin suden kuin muidenkin suurpetojen aiheuttamien kotieläinja porovahinkojen ajallista ja alueellista sijoittumista voi tarkastella julkisesta riistavahingot.fi -palvelusta osoitteessa https://riistavahingot.fi/. Susien aiheuttamat koiravahingot riistakeskusalueittain vuosina 2022 ja 2023 RIISTAKESKUKSEN ALUE KUOLLEET 2022 LOUKKAANTUNEET 2022 YHTEENSÄ 2022 KUOLLEET 2023 LOUKKAANTUNEET 2023 YHTEENSÄ 2023 Etelä-Häme 1 1 Etelä-Savo 2 2 1 1 Kaakkois-Suomi Kainuu 8 1 9 5 1 6 Keski-Suomi 2 2 2 2 Lappi 1 1 Oulu 3 3 5 5 Pohjanmaa 3 1 4 10 10 Pohjois-Häme 2 2 1 1 Pohjois-Karjala 10 1 11 7 3 10 Pohjois-Savo 5 5 8 3 11 Rannikko-Pohjanmaa 2 2 5 1 6 Satakunta 3 3 4 4 Uusimaa 1 1 Varsinais-Suomi 1 4 5 KOKO MAA 41 5 46 48 13 61 Lä hd e: MM M/ rii sta va hin ko re kis te ri 20 .12 .20 23 Vahingon sattuessa Ota viipymättä yhteyttä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen, joka järjestää maastotarkastuksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkastukseen on oikeutettu osallistumaan myös riistanhoitoyhdistyksen edustaja, joka voi antaa asiantuntijana näkemyksensä vahingon aiheuttajasta. GE TT Y IM AG ES 4 Metsästäjä 1/2024 4-7_Uutiset_ME0124.indd 4 4-7_Uutiset_ME0124.indd 4 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• Lupamaksut alenivat Maaja metsätalousministeriö antoi asetuksen Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosille 2024 ja 2025. Se alentaa riistakeskuksen lupapäätöksistä perittäviä maksuja. Hirvieläinten pyyntilupapäätöksistä perittävä maksu laskee 140 eurosta 110 euroon ja muista pyyntilupapäätöksistä perittävä maksu 160 eurosta 140 euroon. Lupamaksua koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi kiinnipitoaikana alennettiin 100 eurosta 70 euroon ja maksua moottorikäyttöisen kulkuneuvon käyttöluvasta liikuntarajoitteiselle 130 eurosta 80 euroon. Valtion maksuperustelain mukaan lupamaksun tulee vastata aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Suomen riistakeskuksen tietyistä luvista perittäviä maksuja alennettiin, koska niiden lupakäsittelyn kustannuksia on saatu vähennettyä Oma riistan avulla. Mitä mieltä olet hirvikannasta? Suomen riistakeskus lähettää tammikuussa Oma riistan kautta kyselyn metsästysseurojen ja -seurueiden metsästyksenjohtajille, varajohtajille ja yhteyshenkilöille. Kyselyllä selvitetään muun muassa, miten seurat hyödyntävät saaliseläimiään ja millaisia saalismääriä seurat haluaisivat tulevaisuudessa. Kun saat viestin, tartu tilaisuuteen ja vastaa. Vastauksia käsitellään anonyymisti. TE RO SA LM EL A Tässä on esitetty vain muutamia yksinkertaistettuja esimerkkejä 1.1.2024 voimaan tulleesta laista. Koirien omistajia kannustetaan tutustumaan tarkoin uuteen lainsäädäntöön ja sen yksityiskohtiin. Vettä tarjolle Koiran pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti sulaa vettä. Ulkotarhassa voidaan tarvita talvisaikaan lämmitettävä vesikuppi. Muualla kuin pysyvässä pitopaikassa säännöllinen juottaminen riittää. Koiran pysyvässä pitopaikassa tulee olla myös ”sairastila” eli olosuhteiltaan sopiva paikka, jossa koira voi toipua rauhassa. Jalostus ja myynti Koiran tulee kyetä lisääntymään luonnollisesti ja pentujen tulee kyetä elämään lajille tyypillistä elämää. Koirien pitäjän tulee estää hallitsematon lisääntyminen. Myös koiran luonteen periytyminen on otettava huomioon jalostuksessa. Markkinointi-ilmoituksessa tulee olla pakolliset tiedot: myyjän nimi, eläimen syntymäaika, ikä, syntymämaa (jos muu kuin Suomi) sekä sijaintipaikkakunta tai -maa ilmoitushetkellä. Alle kuuden kuukauden ikäistä koiranpentua ei saa tuoda Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai luovuttaa pentu Suomessa neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Laki eläinten hyvinvoinnista ja koirat Alaikäiset ja huoltajan vastuu Alle 16-vuotias henkilö ei voi olla yksin vastuussa koiran hyvinvoinnista: tulee olla riittävät tiedot sekä taloudelliset resurssit koirasta huolehtimiseen. Myös sen esimerkiksi sairastuessa. Kilpailut Koirien käytännön metsästyskokeita, joissa kohderiistana toimivat luonnonvaraiset eläimet luontaisessa elinympäristössään, ei katsota ilmoituksenvaraiseksi eläinkilpailuksi eikä niiden järjestäminen edellytä kilpailueläinlääkärin nimeämistä Välineet Varusteet, jotka aiheuttavat koiralle tarpeetonta kipua, on kielletty. Välineitä, joiden käyttö aiheuttaa koiralle ilmeistä tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa myydä tai markkinoida, eikä edes pitää hallussa. Sähköiskun antavia laitteita ei saa markkinoida, tuoda maahan, valmistaa, myydä, luovuttaa, käyttää tai pitää hallussa. Asianmukaisiakaan varusteita ei saa käyttää aiheuttaen koiralle tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Esimerkiksi kaulainta ei saa siten riuhtoa tai kiristää. Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus eläinsuojeluviranomaiselle koskee muun muassa sosiaalija terveydenhuoltoa, uskonnollisia yhdyskuntia, keinosiementäjiä, lomituspalvelua ja sijaisapua sekä eri alojen viranomaisia. Myös muu henkilö voi tehdä vastaavan ilmoituksen. Ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa, jos sen paljastamisesta voidaan arvioida aiheutuvan hänelle haittaa. TE RO SA LM EL A 5 Metsästäjä 1/2024 4-7_Uutiset_ME0124.indd 5 4-7_Uutiset_ME0124.indd 5 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• Päämäärä hukassa K HO:n karhupäätös asetti maamme suurpetopolitiikan ennennäkemättömään pattitilanteeseen. Näyttää siltä, että kannanhoidollinen suurpetojen metsästys on laitettu hyllylle ainakin toistaiseksi. Joissakin medioissa ja luontojärjestöissä on KHO:n päätöksestä suorastaan riemuittu ja syytetty Suomen riistakeskusta jopa laittomien päätösten tekemisestä. Syytös on kova, koska EU:n luontodirektiivi ja kansallinen metsästyslainsäädäntö mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen, mikäli perustelut ovat riittävät. Myös komission suunnasta on kehotettu käyttämään kansallisia joustoelementtejä suurpeto-ongelmien ratkaisussa, joten kyseessä lienee pikemminkin joustoelementtien erilainen tulkinta. KHO:n ratkaisun keskeisin hylkäysperuste oli, että lupapäätöksen perusteluissa kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä ei ollut hyväksyttävä. Suomen riistakeskuksen toiminnasta on nyt tehty jopa eduskuntakysely, jossa sitä syytetään metsästäjien edun ajamisesta kannanhoidollisten lupien kohdalla. Mielekkäämpää olisi kysyä, miksi eduskunnassa ei ole saatu aikaan mitään konkreettista, vaikka kannanhoidollinen metsästys on aiheuttanut siellä kovia puheita jo usealla vaalikaudella? Mieleen tulee vain metsästyslain 41 a §:n sanamuodon pieni viilaus, mutta sekään ei taida muuttaa vallitsevaa tilannetta. Uudessa hallitusohjelmassa on suurpetojen metsästyksen ja ampumaratojen osalta todella myönteisiä kirjauksia edellyttäen, että niitä saadaan vietyä eteenpäin. Ampumaratojen osalta todettakoon, että mikäli niiden ympäristölupa-asiat säilyvät ympäristöhallinnon toimivallassa, hallitusohjelman tavoitteeseen on mahdotonta päästä. Ympäristöministeriön päivitetyn ympäristölupaoppaan mukaan toimittaessa ratojen määrä romahtaa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ampumaratojen määrän lisääminen olisi välttämätöntä. Näitä asioita syvällisemmin pohtiessa tulee väistämättä mieleen, asummeko hyväntahtoisten hölmöläisten maassa? Toivon mielikuvan osoittautuvan vääräksi. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Suden jätöksiä kerätään DNA-näytteiksi Keräys jatkuu eri puolilla Suomea helmikuun loppuun. DNA paljastaa susista asioita, joita emme saa tietää millään muulla menetelmällä. – DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen. Suurpetojen suojelusta ja metsästyksestä on puhuttu viime kuukausina paljon. – Näinä aikoina yhteisen tietopohjan tärkeys korostuu. Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta, Valtonen sanoo. Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle: luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=suurpedot Viime talven DNA-tulokset julkaistu reviireittäin Kahden viime vuoden tapaan viimetalviset DNA-tulokset on avattu reviireittäin. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta: luke.fi/fi/documents/susien-dnatulosten-kooste-kokosuomi-20222023 Koosteessa on esitelty 80 susireviirin tai havaintoalueen DNA-tulokset eri puolilta Suomea. Tulokset esittelevät reviireiltä tunnistetut sudet ja niiden historiaa. Reviireillä selvitettiin myös susien sukulaisuussuhteita. Koostetta lukiessa on hyvä muistaa, että kyseessä ovat lähes vuoden takaiset DNA-tulokset. Tämän jälkeen susien tilanne on ehtinyt muuttua: pareille on syntynyt pentuja, nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan ja uusia reviirejä on perustettu. JA AK KO AL AL AN TE LA K lumni Uutis t Metsästäjä 1/2024 6 4-7_Uutiset_ME0124.indd 6 4-7_Uutiset_ME0124.indd 6 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• METSÄSTÄJÄTUTKINTOJA 2000-LUVULLA YLI 160 000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi/seurueellesi/luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin versio. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen lajeittain omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Poikkeusluvat ? Hae poikkeusluvat riistalinnuille ja rauhoitetulle linnuille hyvissä ajoin Oma riista -palvelussa. Toiminnanohjaaja ? Valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Lisää alkaneen toimintavuoden ampumakokeet, tutkinnot, koulutukset ja muut tapahtumat Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Muutoksia metsästyslupiin Kanalintuluvan vuorokausihinta nousi 17 eurosta 20 euroon. Muun pienriistan metsästykseen oikeuttava vuorokausilupa kallistui 10 eurosta 12 euroon. Vastaavat kausiluvat nousivat puolestaan 130 eurosta 160 euroon ja 80 eurosta 90 euroon. Hirvenmetsästäjien henkilökohtainen kausilupa Pohjois-Suomessa (metsästyslain 8 §:n alue) kallistui 45 eurosta 55 euroon. Vuorokausiluvan hinta nousi koko maassa 15 eurosta 20 euroon. Uudet hinnat perustuvat ministeriön asetukseen. Metsähallitus ei tavoittele lupien myynnillä voittoa. Hirvenmetsästykseen osallistuville tulee rajoitteita PohjoisSuomeen: jatkossa valtion alueiden seurueissa voi olla enintään kolme metsästäjää, jotka metsästävät samaan aikaan myös toisessa hirvenmetsästysporukassa. Päätös koskee kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden eli metsästyslain 8§:n osoittamaa aluetta. Ladies’ Trial 2023 -Juhlakilpailu Mannermaisten kanakoirien rotujärjestön Saksanseisojakerhon ry:n Ladies' Trial on yksinomaan naisohjaajille tarkoitettu kilpailu. 30. juhlavuottaan viettävässä Ladies' Trialissa starttasi 60 koiraa ohjaajineen. Kilpailusta on tullut yhä suositumpi ja tulijoita olisi ollut runsaasti enemmän kuin paikkoja oli tarjolla. Määräaikaan mennessä ilmoittautuneista arvottiin kilpailun osallistujat. Kilpailu vietiin läpi mannermaisten kanakoirien erikoiskokeiden säännöillä ja osallistumisoikeus oli nuorten-, avoimen-, ja voittajaluokkien koirilla. Erikoiskokeet olivat metsästyskokeita, joissa kokeiltiin koiran hakua ja toimintaa villeillä riistaeläimillä. Järjestelyistä vastanneet Avanssi Klubi ry ja Uudenmaan Kanakoiraharrastajat ry. lähettävät lämpimät kiitokset Saksanseisojakerholle, kaikille osallistujille, maanomistajille, sponsoreille, ylituomareille ja toimitsijoille sekä runsaalle talkooväelle. Ylituomari Heikki Nygren, Emmi Mikkola sekä Alli. Uutis t 7 Metsästäjä 1/2024 4-7_Uutiset_ME0124.indd 7 4-7_Uutiset_ME0124.indd 7 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA –JUHLAKIRJA TILAA OMAKSI TAI LAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. Vuoden 1962 uudistunut metsästyslaki toi tullessaan pakollisen metsästäjätutkinnon. Tutkintoa varten laadittiin Metsästäjän opas, joka nyt on ehtinyt lukuisten painosten ja uudistusten kautta kuudenkymmenen vuoden ikään. TeksTi ja kuva Perttu Matero E nsimmäinen, Mitä jokaisen tulee tietää metsästyksestä – Metsästäjän opas, julkaistiin huhtikuussa 1964. Se oli kooltaan ja sivumäärältään vaatimaton. Lainsäädäntö oli luonnollisesti olennaisessa osassa, mutta huomattavan paljon painotettiin metsästäjäetikettiä ja hyviä metsästystapoja. Tällä saattoi olla perustansa siinä, että ikiaikaiseen kansanomaiseen ja tarvelähtöiseen metsästyskulttuuriimme oltiin vasta ryhdytty iskostamaan tärkeinä pidettyjä arvoja. Mustavalkoiset lajitunnistuskuvat olivat pieniä, ja muu kuvitus koostui piirroksista, joilla havainnollistettiin esimerkiksi metsästyksessä mahdollisia vaaratilanteita taustan varmistamisessa. Opas saavutti tutkinnon pakollisuuden siivittämänä suuren suosion, ja siitä otettiinkin alkuperäisen, varsin varovaisen tuntuisen 10 000 kappaleen painoksen jälkeen välittömästi lisäpainoksia. Ensimmäiset merkittävät muutokset ja lisäykset tulivat 1970-luvulla. Täydellisesti uusittu 9. painos julkaistiin vuonna 1975, ja 1976 oppaan ilmiasu muuttui värillisten kansien myötä näyttävämmäksi. Vuonna 1986 ryhdyttiin valmistelemaan sekä metsästäjätutkinnon että oppaan Metsästäjän opas täyttää 60 vuotta kokonaisuudistusta. Näköpiirissä siinteli myös metsästyslain muuttuminen, jonka venyessä oppaasta päätettiin tehdä kaksiosainen. Näin lakimuutokset eivät edellyttäisi koko oppaan läpikäymistä. Vuonna 1991 julkaistu opas oli ilmeeltään tyystin toisenlainen kuin edeltäjänsä. Koko kasvoi, värikuvien määrä lisääntyi ja kovakantinen kirja myytiin yhdessä pehmeäkantisen lakiosion kanssa pahvikotelossa. Lajintunnistukseen satsattiin erityisesti. Värillisissä vesilintujen piirroskuvissa keskityttiin perinteisistä lintuoppaista poiketen metsästäjille tärkeisiin syyspukuisiin lintuihin. Myös riistaekologiaa oli selvitetty aiempaa perusteellisemmin. Vuonna 2016 opas uudistui jälleen. Erillinen lakiosio jäi pois ja Metsästäjän opas julkaistiin seuraavana vuonna myös verkossa, jolloin oppimateriaalia laajennettiin muun muassa videoilla. Oppaan 60-vuotisjuhlapainos valmistui vuodelle 2024 ja on jälleen tuhti tietopaketti metsästäjäksi aikoville. Vuosien varrella yhteiskunta ja sitä myötä myös metsästäjien rooli siinä ovat muuttuneet. Niinpä uusimmissa oppaissa painotetaan esimerkiksi metsästäjän vastuuta siinä, kuinka hän kohtaamisissaan muiden luonnossa liikkujien kanssa edustaa koko harrastusta ja mielikuvaa metsästyksestä. 2013 1997 1976 1988 1975 1983 1964 1969 1965 1972 8 Metsästäjä 1/2024 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 8 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 8 27.12.2023 14.44 27.12.2023 14.44
• METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA –JUHLAKIRJA TILAA OMAKSI TAI LAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 9 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 9 27.12.2023 14.44 27.12.2023 14.44
• Euroopanmajavalle lisää tilaa Suomen riistakeskus julkaisi majava­ kantojen hoidolle suunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa euroopanmajavan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Vieraslaji kanadanmajavalle ohjelma lupaa kylmempää kyytiä. TeksTi Marko Svensberg S uomessa esiintyy kahta majavalajia: alkuperäistä euroopanmajavaa ja Pohjois-Amerikasta tuotua kanadanmajavaa. Niitä molempia istutettiin aikoinaan Suomeen tietämättä, että kyseessä ovat eri majavalajit. Suomen nykyinen euroopanmajavakanta arvioidaan silmälläpidettäväksi, kun taas kanadanmajava on alkuperäistä lajia runsaampi vieraslaji. Lajien esiintymisalueet ovat vielä pääosin erillisiä. Suomen majavakantojen hoito ja hallinta on tasapainoilua kahden majavalajin kanssa. Vieraslaji kanadan10 Metsästäjä 1/2024 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 10 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 10 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• Majavatulvikot lisäävät eliöstön lajirunsautta, kun erilaisten elinympäristölaikkujen määrä maisemassa lisääntyy. Tulvikot ovat erinomaisia pesimäja ruokailuympäristöjä vesilinnuille. Myös hirvieläimet hyötyvät majavalammikoiden myötä syntyvästä nuoresta lehtipuustosta ja niiden alta paljastuvista ruohokasveja, lehtipuita ja -pensaita kasvavista rehevistä niityistä. Elintilaa euroopanmajavalle Julkaistu suunnitelma koostuu euroopanmajavan hoito-ohjelmasta ja kanadanmajavan levinneisyyden hallintaohjelmasta. Ne sisältävät erilaisia suunniteltuja toimenpiteitä. Päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle ja sitä kautta vahvistaa kannan elinkyky ja metsästettävyys. Tähän pyritään suunnitelman toimenpide-ehdotuksilla, jotka koskevat kanadanmajavan levinneisyyden hallintaa, euroopanmajavakannan hoitoa, tutkimusta ja kannanseurantaa sekä metsästysjärjestelyjä ja viestintää. Poistopyynnit Kanadanmajavat esitetään poistettavaksi Länsi-Lapista ja mahdollisuuksien mukaan muualtakin Lapista. Lounaisen Suomen euroopanmajava-alueiden ympärille ehdotetaan luotavaksi kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä edistämään euroopanmajavakannan leviämistä. Majavalajien tarkat levinneisyydet aiotaan selvittää ennen poistopyyntejä. Kanadanmajavakannan rajoittamisessa ja leviämisen estämisessä tullaan tarvitsemaan metsästäjien apua. Myös yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa tarvitaan, sillä kanadanmajavien leviäminen näihin maihin tulee estää. Venäjälle laji on jo levinnyt ja siellä kannan koon arvioidaan olevan 15 000 yksilöä. Ensisijalla luontainen leviäminen Euroopanmajavakannan hoidossa ensisijaisena keinona on edistää lajin luontaista leviämistä. Siirtoistutukset ovat toissijainen keino, jolla voidaan täyttää levinneisyydessä olevia aukkoja. Toimenpiteissä tullaan myös selvittämään mahdollisuuksia perustaa uusia euroopanmajavaesiintymiä esimerkiksi Lapin suurille suojelualueille. Hoitosuunnitelman toimenpiteissä halutaan panostaa kannanseurannan tehostamiseen ja tutkimukseen. Tarve on saada tarkkaa tietoa levinneisyydestä, tehostaa majavien laskentoja ja niiden kattavuutta koko maassa. Tutkimusta tarvitaan genetiikasta ja siitä, onko tarvetta vahvistaa euroopanmajavakantaa muista populaatioista hankittavilla yksilöillä. Lisäksi tarvetta on tutkia kanadanmajavien poistoon ja euroopanmajavien siirtoistutusten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja vaihtoehtoja näistä toimenpiteistä johtuvien ristiriitojen ratkaisemiseksi. Majavakantojen hoidossa ja hallinnassa tähdätään siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaa kanadanmajavan. Tämä prosessi kestää todennäköisesti kymmeTähdätään siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaa kanadanmajavan majavasta on tehty EU-tason riskinarviointia ja sitä on ehdotettu siirrettäväksi myös EU:n haitallisten vieraslajien listalle. EU-tason päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Kumpikin majava on hyödyksi luonnolle Molemmat majavalajit lisäävät luonnon monimuotoisuutta muokkaamalla voimakkaasti elinympäristöään. Hyödyllisyys monille muille eläimille johtuu ravinnon lisääntymisestä sekä muuttuneen ympäristön suotuisista rakennepiirteistä, erityisesti majavalampien muodostumisesta. Molemmat majavalajit ovat tärkeitä elinympäristönsä monimuotoisuuden lisääjiä. Kuuntele aiheesta lisää Sorkkia ja sarvia -podcastista metsastajalehti.fi H AN N U HU TT U 11 Metsästäjä 1/2024 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 11 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 11 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• 20 40 80 120 Euroopanmajava Kanadanmajava Molemmat Euroopanmajava+? Kanadanmajava+? Metsästysajat ja runsaus ? Kanadanja euroopanmajava ovat riistaeläimiä (5§), joita saa metsästää 20.8.–30.4. ? Euroopanmajava vaatii pyyntiluvan ja sillä on alueelliset kiintiöt. Kanadanmajava ei tarvitse pyyntilupaa. ? Euroopanmajavia arvioidaan olevan 3 700– 5 000 yksilöä, kun taas kanadan majavia 10 000–19 000 yksilöä. niä vuosia, joten kahden majavalajin politiikkaa tullaan harjoittamaan vielä pitkään. Kohti käytännön toimia Suomen riistakeskuksen valmistelee keväällä toimenpiteitä, miten hoitosuunnitelmaa jalkautetaan kentälle. Majavalajien levinneisyyden selvittämisessä, poistopyyntien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö metsästäjäkentän kanssa on tarpeen. Metsästäjien apua tarvitaan, kun ryhdytään luomaan kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä. Todennäköisesti tarvitaan myös ammattimaista tehopyyntiä. Koska molemmat lajit tuottavat merkittäviä monimuotoisuushyötyjä ja suunnitelman toteuttaminen tulee kestämään kymmeniä vuosia, tarvitaan poistopyynneissä myös malttia. ? Metsästäjiltä toivotaan yhä enemmän havaintoja ja saalisilmoituksia majavista Oma riista -palveluun. ? Metsästysseurojen ilmoittamat majavien runsautta kuvaavat asutut talvipesät vuoden 2020 kartoituksen mukaan. ? Euroopanmajavan (vihreä) ja kanadanmajavan esiintymisalueiden välisen puskurivyöhykkeen sijoittuminen lounaisessa Suomessa, sekä kanadanmajavien tehopyyntialueen sijoittuminen Lapissa. Lukumäärä 20 40 80 120 Laji Euroopanmajava Kanadanmajava Molempien lajien pesiä alueella Maakunnan keskuskaupunki Vähennysvyöhyke Poistovyöhyke LÄ HD E: LU KE TE RO SA LM EL A 12 Metsästäjä 1/2024 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 12 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 12 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• HINNAT VOIMASSA 31.1.2024 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, lämmittää myös kosteana. 100% merinovillaa, nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali. 30 päivän alin hinta 79,95 €. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 3 KG /12 KG 14 39 /35 95 NORM. 15,99/39,95 (4,80/2,99 €/KG) Herkän koiran täysravinto. Ruuassa patentoitu Progut®-valmiste. 30 päivän alin hinta 13,59/39,95 €. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku Desolve® Zero -kuvioinnilla. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. 30 päivän alin hinta 139,00 €. HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa kokopitkät vetoketjut. KÄSINEET HEDMARK HUNTER 19 99 Hyvän tuntuman tarjoavat metsästyskäsineet. Peukalolla ja etusormella voi käyttää kosketusnäyttöä. Kämmenosa aitoa nahkaa, lämmin 3M Thinsulate ® -vuori. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Huippuluokan mohair-polyesterpitokarva. Pituus 145 cm. LUMIKENGÄT HAGHUS 9X30” 79 95 Kevyet alumiinirunkoiset lumikengät. Pikakiristyssiteet, kantavuus n. 100 kg saakka. Mitat 23 x 76 cm. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT RAJOITETTU ERÄ! PITOKARVAPOHJAT! RAJOITETTU ERÄ! LIUKULUMIKENGÄT ALTAI HOK 145 399,Teräskantit takaavat sivuttaispidon. Huippuluokan mohair-polyester-pitokarva. Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Lasikuituvahvisteinen puuydin. Pituus 145 cm. 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 13 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 13 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• Loppukauden peurajahti Valk häntäpeuran vuosi syyskuun alun kesäisistä +20 asteen lämpötiloista aina helmikuun yli -20 asteen paukkupakkasiin. Olosuhteet muokkaavat käyttäytymistä Mitä pidemmälle talvi etenee, sitä suuremmaksi ravinnon rooli muuttuu. Kylminä talvikuukausina lämmön ylläpitäminen vaatii valtavan määrän energiaa ja energiavajeita syntyy väistämättä. Valkohäntäpeura on taitava löytämään laadukkaimmat ravinnonlähteet silloin, kun se niitä tarvitsee. Kaatotilastoissa runsaan kannan alueella tuntuu toistuvan trendi, jossa saaliskertymäkäyrät lähtevät selvään nousuun vuodenvaihteen jälkeen. Kun vuosittain peuroista merkittävän suuri osa kaatuu kyttäysjahdin tuloksena ruokintapaikoilta, kertoo se talven tullen käyntimäärien ruokintapaikoilla kasvavan huomattavasti. Ruokintapaikoilta löytyvät sokerijuurikkaat, porkkanat sekä vilja houkuttelevat valkohäntäpeuraa Valkohäntäpeuran käytös muuttuu vuodenaikojen ja olosuhteiden mukaan. Mistä valkohäntäpeuran tavoittaa loppukaudesta? TeksTi Taneli Sinisalo kuvaT Ville Kankare ja Taneli Sinisalo M etsästyskaudella 2018–2019 valkohäntäpeuran jahtikautta pidennettiin helmikuun puoleenväliin asti. Tuolloin koirien käyttö ei helmikuussa ollut sallittua, mutta viime jahtikaudella sallittiin ajavan koiran käyttö. Se otettiin varsinkin eteläisen Suomen vähälumisten ja leutojen talvien keskellä avosylin vastaan. Peurajahtikausi onkin nykyisellään varsin pitkä sisältäen kevättä lukuun ottamatta kaikki vuodenaikamme, Metsästäjä 1/2024 14 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 14 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 14 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• tankkaamaan energiavarantojaan päivittäin. Etenkin, kun lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle ja lunta on paljon. Ravinnonsaanti pelloilta vaikeutuu ja peura viisaana eläimenä hakee ruokansa sieltä, mistä sen helpoimmalla saa. Valkohäntäpeura on toisaalta erittäin oppivainen, eikä pistemäinen metsästyspaine ruokinnalta pitkän päälle helpota metsästystä, pikemminkin päinvastoin. Peurat lykkäävät ruokailuaan vuorokauden pimeälle ajalle, sillä se luo peuroille turvallisuuden tuntua. Tästä syystä monesti kuuleekin peuranmetsästäjien tuskailevan etenkin loppukaudesta, kun peurat käyvät ruokinnalla vain aamuyön tunteina. Laadukas optiikka yhdistettynä lumen tuomaan valoon poistaa peuralta turvan pimeydestäkin ja näin saaliiksi saattaa päätyä varovainenkin yksilö, mikäli istumalihakset ja elämäntilanne antavat myöten istua kyttäyskopissa öisin. Talven myötä elinalueet pienenevät Valkohäntäpeurojen, ja etenkin naaraiden, elinalueiden hahmottaminen on usein haastavaa. Pukkien liikkeiden seuraaminen on helpompaa, sillä ne voi tunnistaa sarvista. Ravinto ja sen sijainti ovat kriittisiä tekijöitä, kun valkohäntäpeura valitsee elinalueen. Alkukaudesta ravintoa on laajasti saatavilla ja elinalue laaja. Makuualueen ja ravinnonlähteen välisen matkan taittamiseen ei kulu paljoa energiaa. Talvella elinalueet supistuvat liikkumiseen kuluvan energiamäärän moninkertaistuessa. Kovilla pakkasilla peurat käyvät usein ruokintapaikoilla keskellä päivää, sillä auringosta saatava lämpö vähentää kehon lämmitystarvetta ja ruokailu on energiatehokasta. Yöllä menopaluu saattaa kuluttaa niin paljon energiaa, että peura toteaa sen kannattamattomaksi, eikä välttämättä lähde liikkeelle ollenkaan tai vasta kun on aivan pakko. Jos laadukkaan ruokamaan läheisyydessä on suojaisa päivämakuupaikaksi sopiva alue, saattaa peuran elinalue supistua yllättävän pieneksi. Lumiaikaan peurat usein löytyvät makuulta kallioilta ja soilta, joista ne pystyvät hyödyntämään päivän aikana ravinnokseen esimerkiksi sammalta tai suokasvustoa ilman tarvetta edes poistua makuupaikalta. Riistakameroista suuri apu Nykyään lähes jokaisen ruokinta-automaatin vierestä löytyy riistakamera. Riistakamerat antavat tärkeää tietoa niin kannan koosta kuin rakenteestakin, mutta ruokintapaikan ylläpitäjälle hyödyt ovat hyvin konkreettisia ja riistakamerainvestointi helposti perusteltavissa. Riistakamera auttaa metsästäjää hahmottamaan peurojen ruokailuaikataulua, joka tietysti vähentää tyhjiä tunteja kyttäyskopissa. Jos pimeys laskeutuu kello 17 ja peurat saapuvat ruokailemaan säännöllisesti vasta kello 20–21, on melko turhaa mennä istumaan koppiin jo iltapäivällä. Riistakamerakuvat antavat myös tietoa peurojen tulosuunnasta lumettomaan aikaan. Näin koppiin voi mennä silloin, kun tuuli ei puhalla ruokintapaikalle tai peurojen oletettuun tulosuuntaan. Moni metsästäjä jättää tämän seikan surutta huomiotta perustellen, etteivät hajut leviä kopista. Totuus on, että mikäli kopissa riittää 15 Metsästäjä 1/2024 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 15 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 15 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• happi ja ilma vaihtuu, on ilman jostain mentävä kopista ulos — ja niin menevät hajutkin. Osalla on kyttäyskopin poistoilmaputki nostettu ylös monen metrin korkeuteen siinä toivossa, etteivät hajut päätyisi näin peuran nenään. Kyttäys ruokintapaikoilta tapahtuu kuitenkin pääsääntönä iltaisin, jolloin viilentyvä ilma laskeutuu alas. Jos keli on lähes tyyni tai tuulenvire on heikko, ei tästäkään ratkaisusta ole hyötyä. Kohtalaisella tuulella hajut saattavat ehtiä kantautumaan riittävän kauas ennen laskeutumista. Loppuvuosi on usein pukeille kohtalokas Loka-marraskuun taitteessa alkanut kiimaaika kestää usein joulukuun puoleenväliin asti, joskus jopa pidempään, etenkin jos alueella on vähän pukkeja. Jos naaras jää astumatta marraskuun puolenvälin kiimahuipussa, tulee se uudelleen kiimaan 28 vuorokauden kuluttua. Pukit etsivät aktiivisesti naarasta jo lokakuun loppupuolella ja se jatkuu joulukuun puolelle. Kyseessä on noin 1,5–2 kuukauden mittainen rypistys, johon mahtuu rutkasti kilometrejä, useita pukkien välisiä taistoja sekä mahdollisesti useampi parittelutapahtuma. Ajanjakso on pukeille todella kova rääkki ja niiden elopaino voi pudota peräti viidenneksen. Syöminen on kiiman aikana pukeille täysin toissijainen asia, joten joulukuussa on rankan tankkaamisen aika. Huomattava osa pukeista ammutaan Suomessa joulukuun aikana. Ei ole lainkaan sattumaa, että nimenomaan suurien pukkien kaatokuvia alkaa tällöin tipahtelemaan sosiaaliseen mediaan. Mahdollinen lumipeite ja öinen kuutamo antavat loppuvuodesta metsästäjälle oivan tilaisuuden ampua unelmiensa trofeepukin. Vuodenvaihteen jälkeen täytyy kuitenkin olla tarkkana ammuttavan peuran tunnistuksessa. Ensimmäiset peurapukit pudottavat sarvensa jo vuodenvaihteessa, yleensä suurisarvisimmat pukit ensimmäisinä. Hämärässä tai pimeässä sarvettoman pukin erottaminen yksinäisestä naaraasta on monelle varsin haastava tehtävä. Tarkoituksena olisi säästää nuoria, kehittyviä peurapukkeja kannan oiRiistakamera antaa arvokasta tietoa peuran liikkeistä ja saattaa säästää kyttäyskopissa istumisen tarvetta. ? Kovat pakkaset saattavat ajaa peurat ruokailemaan päivälläkin. ? Ruokintapaikka toimii tehokkaana houkuttimena, jos lunta on reilusti. 16 Metsästäjä 1/2024 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 16 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 16 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• keanlaisen sukupuolijakauman takaamiseksi, joten eläinten tunnistamiseen kannattaa perehtyä. Omat riistakamerakuvat voivat olla oivallinen oppimateriaali tunnistamisen harjoitteluun. Tutkaile kuvia ruokinnoilla käyvistä naaraista ja pukeista kiima-ajan jälkeen ja vertaile niiden kehoja toisiinsa, välittämättä sarvista. Mitä enemmän niihin perehtyy, sitä paremmin eroavaisuudet alkavat hahmottua. Loppukaudesta saalista pelloltakin Mitä pidemmälle kausi etenee ja mitä enemmän peuroja ruokintapaikoilta ammutaan, sitä enemmän oppivat peurat niitä välttämään varsinkin valoisaan aikaan. Mikäli lunta ei ole aivan älyttömästi eikä pakkanen ole hurjissa lukemissa, hakevat peurat varsinkin iltahämärissä ruokaa myös pelloilta. Usein käy niin, että peltokyttääjän mahdollisuudet paranevat metsästyspaineen ajaessa peurat pois ruokinnalta valoisaan aikaan. Esimerkiksi viime metsästyskauden loppupuolella kuulin metsästysseurassani monesta suusta, etteivät peurat käy ruokinnalla sakin hyödyntää niitä koirien irtilaskupaikkoina. Hyviin metsästyskäytäntöihin kuuluu tietysti luvan pyytäminen ruokintapaikan omistajalta. Näin vältytään monelta turhalta riidalta, jotka hiertäisivät metsästysseuran ilmapiiriä. Ajojahdissa ampumatilanteet ovat usein nopeita. Metsästyksenjohtajan vastuulle jää muistuttaa ja ohjeistaa jahtiin osallistuvia metsästäjiä kohde-eläimen tunnistamisesta, varsinkin kun pukit ovat jo pudottaneet sarvensa. Kaiken kaikkiaan koiralla tapahtuva ajojahti loppukaudesta on rentouttava tapahtuma, joka rikkoo kiireisen arjen. Kuulas helmikuinen pakkasaamu, termospullo täynnä kuumaa kahvia, jäisistä puista kimpoileva ja lähestyvä kiivas koiran ajohaukku on valloittava kokemus. Jahtipäivän päätteeksi jahtikavereiden kesken tapahtumien kertaaminen nuotion lämmittäessä antaa viikonlopulle arvoisensa lopun ja niillä voimavaroilla jaksaa taas odottaa seuraavaa viikonloppua arjen askareiden keskellä. ja jos käyvät, niin vasta aamuyöstä. Monet pellot olivat ilman metsästyspainetta, joten siellä peurat tunsivat olonsa taas turvalliseksi ja tulivat ruokailemaan hyvällä valolla. Lumen alta ravinnon kaivaminen on työlästä. Peurat hakevat pelloiltakin ruokansa mieluiten sieltä, missä se on laadukkainta. Apilapitoiset heinämaat ovat usein hyvä paikkoja kyttäillä, jos ulkona kykenee kylmässä kelissä istumaan. Myös sänkipellon pohjalla kasvava apila aluskasvina on peuran mieleen. Jos pellon pinta on kuitenkin ollut kovin märkä ja päässyt jäätymään kunnolla ennen lumen tuloa, saattaa ravinnonhankinta muuttua peuran kannalta erittäin haastavaksi. Silloin ei pelloilla välttämättä näykään liikettä, kuten voisi olettaa. Seuruejahtia kauden loppuun asti Ajojahdista saadaan nyt nauttia helmikuun puoleen väliin asti, eikä sitä tarvitse suorittaa miesajolla, mikäli sääolosuhteet lyhytjalkaisille ajaville koirille ovat suotuisat. Peurojen siirryttyä aktiivisemmin käyttämään ruokintapaikkoja, kannattaa ajojahdisPeuran metsästys onnistuu loppukaudella pelloiltakin. Katso video peuran tunnistamisesta metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 1/2024 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 17 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 17 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• Korkein hallinto-oikeus antoi 30.10.2023 päätöksen yhteensä 17 valitukseen, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen. TeksTi Tero Kuitunen kuva Hannu Huttu S uomen riistakeskuksen valituksenalaisilla päätöksillä oli sallittu yhteensä 111 karhun pyytäminen Kainuussa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä kannanhoidollisin perustein. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätösten mukaan metsästyslaissa ja EU:n luontodirektiivissä säädetyt perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät täyttyneet. Karhu on luontodirektiivillä suojeltu laji, jota voidaan metsästää vain poikkeusluvalla. Jotta suojelusta voidaan poiketa, pitää sille olla hyväksyttävät perusteet. Jo vuosien ajan harjoitettu ja käytännössä kaikin Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset – mistä on kyse? puolin toimivaksi osoittautunut karhun kannanhoidollinen metsästys on ollut juuri tällaista poikkeuslupametsästystä. Kannanhoidollisen metsästyksen aikana karhukanta on kasvanut ja levittäytynyt merkittävästi ilman kohtuuttomia ongelmia ja myös kansalaisten suhtautuminen karhuun on säilynyt positiivisena. Poikkeusluvat on myönnetty tähän saakka Suomen riistakeskuksen käyttämän harkintavallan perusteella luontodirektiivin joustavuuselementtejä soveltaen, mutta nyt KHO:n päätökset tekivät niistä lainvastaisia. Tulkinnallisuutta kuvaa se, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus piti asetettua päämäärää lainmukaisena. KHO:n päätökset ovat tosiasia, jotka riistakeskuksen on otettava huomioon tulevia kannanhoidollisia poikkeuslupahakemuksia käsitellessään. Suomen ja Ruotsin erilainen tilanne perustuu puhtaasti kansallisten tuomioistuinten olennaisesti erilaiseen luontodirektiivin tulkintaan. 18 Metsästäjä 1/2024 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 18 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 18 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47
• Lupia lupa-alueen ongelman ratkaisemiseen KHO totesi olevan sinänsä selvää, että liian tiheä karhukanta aiheuttaa ongelmia ja niiden ratkaiseminen on käytännössä mahdollista vain metsästyksellä. Se myös piti mahdollisena, että karhukannasta johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventäminen voisi tapahtua hallitusti karhujen määrää vähentämällä. KHO:n linjauksen mukaan poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain, jos on olemassa erityinen, esimerkiksi karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuva, alueellinen, puuttumista vaativa ongelma tai tilanne. Siksi poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeuslupahakemusta koskevalla alueella. Tämä KHO:n päätökseensä kirjaama asia johtaa siihen, että jatkossa luvanhakijan pitää osoittaa juuri kyseiseltä alueelta ongelma, tai mahdollisesti muu hakemusalueeseen sidottu peruste. Perusteen pitää olla luontodirektiivin mukainen. KHO:n ratkaisut eivät valitettavasti kerro, miten luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään liittyen karhun kannanhoidollinen metsästys olisi alueellisesti mahdollista. Karhunmetsästyskulttuuri voi olla lisäperuste KHO:n päätösten mukaan karhunmetsästyskulttuuriin liittyvät näkökohdat on mahdollista ottaa poikkeuslupapäätöksessä huomioon, jos edellytykset poikkeusluvan myöntämiselle kannanhoidolliseen metsästykseen ovat muilta osin olemassa eli on osoitettavissa hakemusaluetta koskeva peruste tai tilanne. Aluetalous ei vaikuta lupamäärään Päätöksessään KHO linjasi myös aluetalouden merkityksettömyyden lupaharkintaan. Sen mukaan suojeltujen lajien metsästystä ei voida perustella metsästyksen tuottamilla aluetaloudellisilla hyödyillä. Metsästys itsessään ei käy perusteeksi KHO:n mukaan maaja metsätalousministeriön julkaisemassa karhukannan hoitosuunnitelmassa tarkoitettu adaptiivinen metsästys ei myöskään sellaisenaan voi olla hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi poikkeuslupa voitaisiin myöntää. Näin ollen pelkästään sillä seikalla, että kannanhoidollisella metsästyksellä ei tosiasiassa olisi haitallista vaikutusta kysymyksessä olevan lajin suojelun tasoon, ei ole tässä suhteessa merkitystä. Kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin olla mahdollinen keino luontodirektiivin mukaisen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. Kävisikö Ruotsin malli meille? Suomessa on nostettu esiin, että kannanhoidollinen metsästys tulisi järjestää samoin kuin Ruotsissa eli suurpedoille asetettaisiin suotuisan suojelun tason viitearvot poliittisen päätöksenteon kautta. Tässä on syytä huomata, ettei Suomen KHO ole tarkastellut yksilömääriä, vaan tulkinta on kohdennettu pelkästään asetetun päämäärän hyväksyttävyyteen. Ruotsissa korkein hallinto-oikeus taas on hyväksynyt poikkeusluville päämäärän, joka on ollut pitkälti Suomessa aiemmin käytetty hoitosuunnitelmiin pohjautuva lähestymistapa. Viimeisin karhuratkaisu, jossa luontojärjestön valitus hylättiin, annettiin Ruotsin korkeimmasta hallinto-oikeudesta 6.10.2023. Suomen ja Ruotsin erilainen tilanne perustuukin puhtaasti kansallisten tuomioistuinten olennaisesti erilaiseen luontodirektiivin tulkintaan. Ruotsissa on hyödynnetty direktiivin mahdollistamia joustoja kansallisista lähtökohdista katsoen. EU:n komissio on todennut useassa yhteydessä, että luontodirektiivi mahdollistaa joustavuuden ja että joustojen käyttäminen on kansallisessa harkinnassa, kun vain otetaan huomioon niiden luontodirektiivin mukaisuus. Maaja metsätalousministeriö on tuonut alustavana ratkaisuna esille sen, että suotuisalla suojelun tasolla oleva karhu tulisi siirtää luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, joka mahdollistaisi metsästyksen järjestämisen nykyistä joustavammin. Liitemuutosasiassa aloitevalta on kuitenkin EU:n komissiolla ja aika näyttää, löytyykö komissiolta tahtotilaa sen edistämiseen. Lue lisää sivulta 48. Jatkossa karhunmetsästykseen lupaa hakevan pitää osoittaa juuri kyseiseltä alueelta ongelma, tai mahdollisesti muu hakemusalueeseen sidottu peruste. 19 Metsästäjä 1/2024 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 19 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 19 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47
• Riistanhoitoyhdistyksen vuosi­ kokouksessa esitetyn henkilö tie voi johtaa riistaneuvostoihin tai Suomen riistakeskuksen hallitukseen saakka. TeksTi Petri Vartiainen ”S euraavaksi valitaan riistanhoitoyhdistyksen esitys alueellisen riistaneuvoston jäseneksi kaudelle 2024–2027, esityksiä”, avaa vuosikokouksen puheenjohtaja asiakohdan. Hiljaisuus laskeutuu kokousväen joukkoon. Rohkein uskaltaa kysyä ”Minne?”. Kuvattu tapahtuma ei välttämättä ole kuvitteellinen tulevissakaan riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksissa. Vaikka metsästäjiä edustavien luottamushenkilöiden polku alkaa ruohonjuuritasolta, se ei ole metsästäjille kovinkaan tuttu. Hallituksen jäsenien lisäksi riistanhoitoyhdistyksesi kokouksessa päätetään ehdokkaista alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Vuosikokouksessa esitetyn henkilön edustuksen matka voi olla pitkäkin. Se voi johtaa suuralueen edustajana jopa Suomen riistakeskuksen hallitukseen saakka. Aluetason tavoitteita Alueelliseen riistaneuvostoon kuuluu kuusi riistakeskusalueen metsästäjien edustajaa, joista yksi toimii puheenjohtajana. Sidostahojen ääntä alueellisissa riistaneuvoistoissa käyttävät maakuntaliiton, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja. Alueelliset riistaneuvostot pitävät 3–4 kokousta vuodessa ja nimensä mukaisesti niiden tehtävät liittyvät pääasiassa aluetason toimintaan. Ne osallistuvat aluetasolla Suomen riistakeskusta koskevaan strateMikä on riistaneuvosto? Valtakunnalliseen riista­ neuvostoon valitaan edustajia maan eri osista, jotta erilaiset olosuhteet tulevat huomioiduiksi. Kuva vuodelta 2019. Jokaisella riistakeskus­ alueella toimii alueellinen riistaneuvosto. Etelä­Häme Etelä­Savo Kaakkois­Suomi Kainuu Keski­Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois­Häme Pohjois­Karjala Pohjois­Savo Rann.­Pohjanm. Satakunta Uusimaa Vars.­Suomi M IR JA RA N TA LA 20 Metsästäjä 1/2024 20-21_Mikä_on_riistaneuvosto_ME0124.indd 20 20-21_Mikä_on_riistaneuvosto_ME0124.indd 20 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47