Pääkirjoitus
Raimo Vajavaara
Toiminnanjohtaja Päätoimittaja Metsästäjäin Keskusjärjestö
Hirveä ikävä?
Kulunut hirvenmetsästyskausi oli haasteellinen. Tavoitteena oli kaataa noin 75 000 80 000 hirveä ja siten pienentää oleellisesti hirvien talvikantaa etenkin niillä alueilla, joilla hirvien talvikannat olivat päässeet liian suuriksi. Haasteesta selvittiin kunnialla. Tosin vaikuttaa siltä, että ainakin joillain alueilla haastetta riittää vielä seuraavalla jahtikaudella. Saalismäärä oli lähes 76 000 ja niin sanottu kaatoprosentti eli pyyntilupien käyttöaste oli erittäin hyvä. Tilanteessa, jossa pyyntilupia jo lähtökohtaisesti pyrittiin myöntämään selvästi yli tarpeen - ja siten siirtämään kannan lopullista säätelyvastuuta ja myös säätelyvaltuutta enemmän paikallisille metsästysseuroille - oli pyyntilupien käyttöaste yllättävänkin korkea. Viime aikoina on esitetty, että hirvenmetsästysaikaa tulisi pidentää tammikuun loppuun asti. Perusteluina on tuotu esiin etupäässä hirvien aiheuttamat vahingot metsätaloudelle. Toisaalta voidaan hyvin kysyä johtaisiko tällainen muutos käytännössä tilanteeseen, jossa puolestaan metsästyspaine valkohäntäpeuran osalta pienenisi ja siten peurojen maataloudelle ja liikenteelle aiheuttamat vahingot riistäytyisivät käsistä. Kyllä hirvikantaa pystytään karsimaan riittävän tehokkaasti nykyisellä joulukuun puoliväliin kestävällä jahtikaudellakin, mikä näkyy hyvin kuluneen vuoden saalismääristä ja kaatolupien käyttöasteesta. Hirven ohella myös valkohäntäpeuran metsästyspaine tulee turvata ja paras keino sen toteuttamiseksi on jättää riittävän pitkä väli hirven metsästyskauden päättymisen ja valkohäntäpeuran metsästyskauden päättymisen välille. Metsästyksen imagon kannalta on hyvä, ettei joulun tienoilla enää harjoiteta niin massiivista metsästysmuotoa, kuin mitä hirvenmetsästys käytännössä on. Metsästäjillä on siis oma tärkeä sarkansa kynnettävänään, jotta hirvien aiheuttamat vahingot saadaan pysytettyä kohtuullisella tasolla. Vastuuntuntoisesta metsästäjästä on puhuttu jo pitkään. Hänen tulisi tiedostaa vuokramiehen vastuu ja metsästyslain vaatimukset. Vastuuntuntoisen metsästäjän tulisi hirvivahinkojen kohtuullisena pitämiseksi metsästää hirviä siten, että hirvien talvikanta pysyisi noin 80 000 yksilön tasossa. Vastuuntuntoisen metsästäjän tulisi muutoinkin edistää toimillaan riistavahinkojen ennaltaehkäisyä ja samalla edistää metsästäjäkunnan uusiutumista, jotta "ilmainen" säätelykoneisto kyetään ylläpitämään iskukykyisenä. Myös nuorten pääsyä metsästysseuratoimintaan hänen on pyrittävä toimillaan edesauttamaan. Entä millainen olisi vastuuntuntoisen metsästäjän yhteistyökumppani. Tätä yhteistyökumppania voitaisiin varmaan kutsua vastuuntuntoiseksi maanomistajaksi. Häneltä edellytettäisiin ennen kaikkea, että hän mahdollistaisi metsästyksellisten keinojen käyttämisen riistan aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi metsästämällä itse tai vuokraamalla maansa metsästysoikeuden metsästysseuralle. Metsästysoikeudesta perittävän vuokran vastuuntuntoinen maanomistaja pitää kohtuullisena, jotta riistakantojen säätely vahinkojen kohtuullisena pitämiseksi voidaan teettää "ilmaiseksi" metsästäjillä. Vastuuntuntoinen ja aikaansa seuraava maanomistaja - etenkin metsänomistajana - ymmärtää sen, että luonto ja riista asettavat rajoitteita myös harjoitettavalle metsätaloudelle. Metsää uudistaessaan hän ei suosi taimitarhatyyppistä kasvatusta, koska jokaisesta taimesta ei kuitenkaan tule hyvä tukkipuu. Vastuuntuntoinen maanomistaja tavoittelee metsästä saatavaa hyvää kokonaistuottoa. Hän suosii metsänhoidossa monimuotoisuutta, eikä yksioikoisesti "parturoi" metsää puhtaaksi kaikesta lehtipuustosta, jolloin hirvellä ei tosiaankaan ole muuta ravintoa tarjolla kuin pelkät männyntaimet. Hän tiedostaa, että monimuotoinen suomalainen talousmetsä, jossa riistakin voi hyvin, tulee olemaan maamme metsätaloussektorin uusi kansainvälinen kilpailuvaltti. Haasteita yhteistyön saralla hirven osalta riittää. Peruslähtökohtana on kuitenkin edelleenkin pidettävä sitä, että suomalaiseen luontoon mahtuvat metsätalouden harjoittajat, riistaeläimet, luontoa hyödyntävät muut elinkeinotoiminnot, sekä myös jokamiehenoikeuksien käyttäjät. Kysymys on lopultakin tasapainosta ja eri osapuolten huomioon ottamisesta. Miten tasapaino saavutetaan ja säilytetään. Yhteistyöllä - itse kukin oman vastuunsa kantaen. G
2
Metsästäjä 1 / 2007
Tässä numerossa
Metsästäjä
N:o 1 23.01.2007 56. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 16.03.2007. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj) Klaus Ekman Juha Immonen Marko Mikkola Leif Norrgård Jarkko Nurmi ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi puh. 09-2727 8116 Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/ MET07_01/2007 Kansikuva: Hannu Huttu
sivu 42
sivu 6
Metsästysseuratutkimus 2005 osa I: Jäsenistön ikääntyminen paheneva ongelma metsästysseuroissa
Hirvikärpänen pelkkä riesako?
sivu 10
Metsästyskortti taskussa minne metsälle?
sivu 34
Jänis jäljittämällä
Aikakauslehtien liiton jäsen
sivu 54
Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 38 Vielä ehtii - loukuilla ja raudoilla kevään minkkijahtiin 45 Kaurissaaliin ilmoituslomake 48 Eräaatoksia valtion mailta: Eräkulttuuri valtionsaloilla 52 Piireissä tapahtuu 56 Kutsu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen 60 Osoitteet 61 Kaupantekoa
ISSN 0047-6986
4 MKJ tiedottaa 5 Valokuvauskilpailu nuorille 14 Savonrannan ja Sodankylän naarashirvien ikärakenteet hyvin erilaiset 20 Syksyn 2006 hirvisaalis 22 Hehtaarin laskeutuslammista riistanhoitokohteita 24 Miksi ihminen metsästää 28 Valtion maiden lupametsästäjien ruusut ja risut 32 Jos metsään haluat mennä nyt... NIIN TAKUULLA YLLÄTYT!
Metsästäjä 1 / 2007
3
MKJ tiedottaa
Riistamestarin erikoisammattitutkinto Lakipalveluja G Tutkinnon suorittaminen aloitetaan perinteisellä metsästäjille ohjaus- ja lähtötasotestausjaksolla, joka perehdyttää suorittajat kaikkiin tutkinto-osioiden vaatimuksiin. Ohjaus- ja lähtötasotestausjakso järjestetään Evon metsäoppilaitoksella toukokuussa 2007. Jakson lopussa on tutkintoa jäsentävä näyttökoe, joka on samalla ensimmäinen tutkinto-osio. Tarkemmat ajankohtatiedot ilmoitetaan Metsästäjän numerossa 2/2007 sekä sivuillamme www.riista.fi Jaksolle haetaan kirjallisesti MKJ Laitalan toimintakeskuksesta tilattavalla tai MKJ:n internetsivuilta www.riista.fi (Palvelut Koulutus Riistamestaritutkinto Lomakkeet) saatavalla hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 13.4.2007. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Myös tutkintoon valmentavien oppilaitosten kautta jaksolle hakevien opiskelijoiden on toimitettava hakukaavake pyydettyine liitteineen määräaikaan mennessä MKJ Laitialan toimintakeskukseen. Opetushallituksen myyntipalvelusta (09-7747 7450) tai www.oph.fi voitte tilata "Näyttötutkintojen perusteet/riistamestarin erikoisammattitutkinto" hintaan 6,50 euroa. Riistamestaritutkinnon tehtäväkokonaisuudet ja arviointiperusteet löytyvät MKJ:n kotisivuilta (osoite alla) tai mikäli teillä ei ole käytössänne internetyhteyttä niin voitte tilata materiaalin MKJ Laitialan toimintakeskuksesta (10 e + postituskulut). Lisätietoa riistamestaritutkinnon suorittamisesta sekä ohjaus- ja lähtötasotestausjaksosta Metsästäjä- lehden numerossa 2/2007 ja kotisivuiltamme www.riista.fi (Palvelut Koulutus Riistamestaritutkinto). MKJ Laitialan toimintakeskus vastaa tutkintoon liittyviin kysymyksiin. MKJ Laitialan toimintakeskus Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi Puh. 03-882 570, Fax. 03-882 5711, S-posti mkj.laitiala@riista.fi
Simo Syrilästä Eräneuvos
G Tasavallan presidentti on 1. joulukuuta 2006 myöntänyt Eräneuvoksen arvonimen Metsästäjäin Keskusjärjestön puheenjohtaja Simo Syrilälle. Eräneuvos, filosofian maisteri Simo Syrilä on ansiokkaasti toiminut vuodesta 1971 lähtien suomalaisen metsästäjäorganisaation luottamustehtävissä kaikilla organisaatiotasoilla. Puheenjohtajana hän on toiminut niin riistanhoitoyhdistystasolla kuin riistanhoitopiirissäkin. Valtakunnallisen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Valtakunnallisena vaikuttajana ja edustaessaan Suomea Euroopan unionimaiden Metsästys- ja Suojelujärjestön liitossa (FACE) Syrilä on koko ajan toiminut esimerkillisesti suomalaisen metsästyksen ja metsästyskulttuurin edistämiseksi. Viime vuosina hän on Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajana vaikuttanut voimakkaasti maamme riista-alan ja metsästyksen kehittymiseen ja samalla ohjannut määrätietoisesti ja menestyksellisesti Metsästäjäin Keskusjärjestön ja koko metsästäjäorganisaation hallinnon uudistamisprosessia.
G Metsästäjäin Keskusjärjestö on järjestänyt riistanhoitopiirien, -yhdistysten ja metsästäjien käyttöön lakipalveluita puitesopimuksilla Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n ja Vuosaaren lakiasiaintoimiston kanssa. Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n erikoisaloina ovat: -kaavoitus- ja rakentamisoikeus -ympäristö- ja luonnonsuojeluoikeus -sopimus- ja korvausoikeus -vesioikeus Yhteystiedot: Arviointikeskuksella on toimipaikat Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.arviointikeskus.fi tai puh. vaihde 020 7411 050.
Vuosaaren lakiasiaintoimiston erikoisaloina ovat: -sopimukset -yhtiö- ja yhteisöjuridiikka -verotus -perhe- ja perintöoikeus Yhteystiedot: Olli Piironen, puh.09-341 1191, fax.09-341 1197, e-mail olli.piironen@kolumbus.fi, osoite Vuotie 45, 00980 HELSINKI.
Osoitteenmuutoksia
Kihniön rhy: Matti Saastamoinen, uusi osoite Palolahdentie 221, 39820 Kihniö, p. 03-448 4342, gsm 040 868 3715, kihnio@riista.fi
Luonnontieteellisen keskusmuseon konservointijaoksessa on haettavana
konservaattorin virka
Virka täytetään neljän kuukauden koeajalla. Luonnontieteellinen keskusmuseo on Helsingin yliopistoon kuuluva erillinen tutkimuslaitos, jonka kokoelmat ovat kansalliskokoelmia ja palvelevat maan biologista sekä geologista tutkimusta, opetusta ja tieteellistä sivistystä, alan kansainvälistä yhteistyötä ja yliopiston laitosten toimintaa. Museo valmistaa valtakunnallisia kiertonäyttelyitä ja järjestää mm. konservaattoreiden koulutusta.
1.3.2007 lukien.
Konservaattorin tehtäviin kuuluu selkärankaisnäytteiden valmistaminen tieteellisiin kokoelmiin sekä näyttelyjä varten. Lisäksi konservaattori osallistuu konservaattorioppilaiden opetukseen. Parhaimmat valmiudet tehtävän hoitamiseen antaa luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinto. Arvostamme kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Viran menestyksellisen hoitamisen kannalta on eduksi aikaisempi työkokemus alalta ja hyvä luonnon sekä eläinten anatomian tuntemus. Ruotsin ja englannin kielen taito on eduksi. Viran palkkaus perustuu yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskehikon tasoon 5, jonka mukaan tehtäväkohtainen palkanosa on 1 610,23 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa, joka on enintään 46 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtaisen palkanosan maksaminen on porrastettu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottovaiheen mukaan. Hakemus osoitetaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle johtajalle ja toimitetaan liitteineen osoitteeseen Helsingin yliopiston kirjaamo, PL 33, (Yliopistonkatu 4), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Hakuaika päättyy torstaina 15.2.2007 klo 15.45. Lisätietoja antaa ylikonservaattori Ari Puolakoski, (09) 1912 8801, ari.puolakoski@helsinki.fi Helsingissä 4. tammikuuta 2007, Hallintovirasto
4
Metsästäjä 1 / 2007
Suomen Metsästysmuseon näyttelyt 2007
1.2. - 11.3.2007 Erkki Tantun kirjataidetta Sata vuotta graafikon syntymästä 15.3. - 22.4.2007 Martinselkosen karhuja Juha Mälkösen luontokuvia Suomen kansalliseläimestä 3.5. - 7.10.2007 Virtaavien vesien raakku Helmen hohtoa ja pyyntihistoriaa 21.5. - 30.9.2007 Eläimellisen hauskaa Lasten leikkipiha museon puistossa 5.10. - 11.11.2007 Vuoden luonnonkuvat 2006 11.10. - 31.12.2007 Luontoäiti Anne Partasen maalauksia Tapahtumat vuonna 2007 11.2. Talvikki *07. Koko perheen talviretkeilytapahtuma 5.4. - 9.4. Metsästysmuseon pääsiäinen 14. - 20.5. Valtakunnallinen museoviikko 18.5. Kansainvälinen museopäivä 26.8. Ase ja Kirja -tapahtuma 9.9. Riihimäki-Sunnuntai eli RiiSu 19.10. Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Avoinna huhti-syyskuu joka päivä 10-18 loka-maaliskuu tipe 9-16, la-su 10-18, ma suljettu. Tammikuu suljettu. Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 a, 11910 Riihimäki (019) 722 294, www.metsastysmuseo.fi, info@metsastysmuseo.fi. Muutokset mahdollisia.
Erältä Elämyksiä
Nyt kamerat laulamaan ja kuvat kiertoon!
G Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestää nuorille suunnatun riista-aiheisen Erältä Elämyksiä-digikuvauskilpailun. Kilpailu järjestetään osana MKJ:n Nuorisorahaston toimintaa. Kilpailuaika alkoi heinäkuussa 2006 ja jatkuu vuoden 2007 helmikuun loppuun asti. Kilpailuun lähetetyt kuvat tulee olla siis MKJ:ssä viimeistään 28.2.2007. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 25 -vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt ottamillaan riista-aiheisilla digikuvilla. Kilpailu on osallistujille ilmainen. Kuvien aihe Kuvien tulee olla riista-aiheisia. Ne voivat olla siis esimerkiksi metsästys-, riistanhoito-, riistaeläinlaji- tai muuten riista-aiheeseen selkeästi liittyviä kuvia. Erityisesti arvostamme tunnelmallisia tuokiokuvia sekä aitoja tilannekuvia. Kuvien tulee olla jpg- (jpeg) - muodossa ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi sekä pitkältä sivultaan vähintään 15 ja enintään 30 cm. Kilpailukuvia voi lähettää korkeintaan viisi kappaletta osallistujaa kohti. Kilpailuun osallistujalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. Kuvat voivat olla myös ennen kilpailun julkistamista otettuja, mutta ne eivät saa olla missään kilpailussa palkittuja tai aiemmin julkaistuja. Palkinnot Nuorisorahaston yhteistyökumppanit K. Hjorth Oy, Sako Oy sekä Metsästäjän Erätukku luovuttavat osan vuoden 2006 rahastolahjoituksestaan digikuvauskilpailun palkintoina. Kuvakisan palkinnot ovat seuraavat: 1. palkinto, Leupoldin Wind River 15-24x60 mm Spotting scope kaukoputki jalustalla ja kovalla laukulla. 2. palkinto, Beretta Back lite goretex-metsästysasu. 3. palkinto, Jahti-Jakt VHF-puhelin. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan arvokkaita tavarapalkintoja, joita ovat muun muassa: Sakon Quad synthetic 22 LR pienoiskivääri tms. JahtiJakt Premium Air Tex-metsästyspukusetti. JahtiJakt Laser- etäisyysmittari. Palkinnot jaetaan ja arvonnat suoritetaan vuoden 2007 keväällä. Kuvien julkaisu Kilpailussa palkitut kuvat julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja MKJ:n Internet-sivuilla vuonna 2007. Lisäksi kilpailuun osallistuneita kuvia laitetaan näkyville Internetiin myöhemmin avattavaan kuvagalleriaan. Kuvat tulee lähettää cd-romilla Metsästäjäin Keskusjärjestöön osoitteeseen Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, (kuoreen merkintä Kuvakisa) tai sähköpostilla osoitteeseen kuvakisa@riista.fi. Samalla kilpailuun osallistuja luovuttaa Metsästäjäin Keskusjärjestölle oikeuden käyttää kuvia julkaisuissaan sekä Internet-sivuillaan korvauksetta. MKJ:hin lähetettyjä kuvamateriaaleja ei palauteta. Kuvan tiedot Kuvien mukana tulee olla ainakinseuraavat tiedot: Kuvaajan nimi ja osoite sekä puhelinnumero Kuvaajan syntymäaika Tieto siitä, missä ja milloin kuva tai kuvat on otettu Mahdollinen kuvan nimi
Metsästäjämäärä jatkaa nousuaan
G Vuonna 2006 riistanhoitomaksun suoritti 304 105 henkilöä. Vuoteen 2005 verrattuna riistanhoitomaksun suorittaneiden määrä nousi 1 580 henkilöllä (0,5 %). Metsästäjämäärät riistanhoitopiireittäin ilmenevät oheisesta taulukosta.
Piiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruotsink. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 2005 11 161 16 634 16 512 17 793 16 231 34 741 41 410 23 058 11 654 19 558 27 516 9 496 15 219 28 256 13 286 302 525 2006 11 315 16 659 16 638 17 965 16 233 34 940 41 550 22 937 11 747 19 688 27 512 9 426 15 155 28 690 13 650 304 105 muutos muutos % 154 25 126 172 2 199 140 -121 93 130 -4 -70 -64 434 364 1 580 1,4 0,2 0,8 1,0 0,0 0,6 0,3 -0,5 0,8 0,7 0,0 -0,7 -0,4 1,5 2,7 0,5
* * * *
Metsästäjä 1 / 2007
5
Osa I
Metsästysseuratutkimus 2005
Jäsenistön ikääntyminen paheneva ongelma metsästysseuroissa
G Metsästäjäkunnassa alle 25-vuotiaita on yhtä paljon kuin yli 65-vuotiaita. Ikääntyviä jäseniä metsästysseuroissa on kuitenkin selvästi enemmän kuin nuoria. Noin 13 000 tuhatta nuorta ei kuulu metsästysseuraan. G Kolmannes seurojen jäsenistöstä osallistuu hirvenmetsästykseen. G Metsästysseuroja perustettiin eniten 1960-luvulla.
Marko Svensberg, Pentti Vikberg
M
6
etsästysseuroille ja seurueille tehtiin viime vuonna otantatutkimus vuoden 2005 toiminnasta. Vastaava tutkimus tehtiin myös vuosilta 1997 ja 2000. Lähes samansisältöinen kysely tehdään nykyisin aina 5 vuoden välein. Tuloksia metsästysseurakyselystä julkaistaan tiivistetysti Metsästäjä -lehdessä kuluvan vuoden aikana. Ensimmäisenä käsittelemme jäsenistöä ja sen ikäjakaumaa, osallistumista hirvenmetsästykseen, metsästysseurojen perustamisajankohtaa sekä metsästysseurojen
Metsästäjä 1 / 2007
järjestäytymistä ja kuulumista vapaaehtoisuuden pohjalta kuuluviin valtakunnallisiin metsästysliittoihin ja kennelliittoon.
Kyselyyn vastattiin jälleen kiitettävästi
Metsästysseuroille ja seurueille lähetettiin vuosi sitten kolmeen sivuun tiivistetty kyselylomake. Kysely kohdistettiin sellaisiin metsästysseuroihin ja seurueisiin, jotka olivat joko hirvieläinten pyyntiluvan hakijoita tai mukana
yhteisluvissa. Koko maassa tällaisia seuroja tai seurueita oli yhteensä 4595. Kyselyjä lähetettiin 1554 kappaletta (34 % kaikista) Vastauksia saatiin takaisin 882 kappaletta, eli vastausprosentti oli 57. Suurin palautusosuus oli Kymessä (71 %) ja pienin Etelä-Hämeessä (44 %). Vastauksia riistanhoitopiiriä kohti saatiin takaisin pienimmillään 27, keskiarvon ollessa 59. Otos käsittää 19 % maamme seuroista ja seurueista. Se kertoo luotettavasti tilanteen koko Suomen metsästysseuratoiminnasta ja
antaa suhteellisen hyvän kuvan tilanteesta riistanhoitopiireittäin.
Keskimääräinen jäsenmäärä ja eri ryhmien %-osuus jäsenistöstä.
Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Koko maa Keskimääräinen jäsenmäärä 51 43 57 70 106 149 139 35 54 51 57 79 38 62 54 70 % alle 25-vuotiaita 10 9 10 8 13 12 11 7 10 11 16 9 10 10 11 11 % yli 65-vuotiaita 26 15 17 21 16 16 16 18 20 19 22 18 20 20 15 18 % metsästyskortittomia kannatusjäseniä 11 7 2 19 12 9 2 16 5 6 7 6 15 16 5 10 % naisia 4 4 4 6 6 4 3 5 5 6 5 3 8 6 5 5 % metsästäviä aktiivijäseniä 60 67 61 44 64 64 56 66 59 72 63 54 67 65 75 63
Jäsenmäärä pysynyt vuosien mittaan tasaisena
Koko maan seuroissa ja seurueissa on keskimäärin 70 jäsentä ja tämä luku oli sama myös vuoden 2000 kyselyssä (taulukko 1). Vuonna 1997 vastaava luku oli 67 jäsentä. Suurimmat seurat löytyvät Oulun ja Pohjanmaan riistanhoitopiiristä. Näiden alueiden monissa seuroissa on jäseniä hyvin runsaasti aina 500 jopa 1000 jäseneen asti. Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla jäsenistön keskimääräinen määrä (35 ja 38 jäsentä) on neljä kertaa pienempi kuin Oulussa ja Pohjanmaalla (149 ja 139 jäsentä). Erot jäsenmäärissä johtuvat paljolti seurojen syntyhistoriasta. Pohjanmaan monet seurat ovat koko kunnan käsittäviä pitäjäseuroja, kun taas muualla seurat ovat enemmänkin tietyn kylän alueelle muodostuneita metsästysseuroja.
Seuratoiminnan ulkopuolella 13 000 nuorta
Taulukko 1. Taulukon luvut kertovat karua kieltä seuratoiminnan ukkoutumisesta. Metsästäjäkunnassa nuoria ja vanhoja on yhtä paljon, mutta seurojen jäsenistössä iäkkäiden osuus on huomattavasti suurempi.
Koko maan seurojen ja seurueiden jäsenistä 63 % on metsästäviä aktiivijäseniä ja 10 % metsästyskortittomia kannatusjäseniä (taulukko 1). Alle 25-vuotiaita on 11 % ja yli 65-vuotiaita 18 %. Iäkkäiden jäsenten osuus näyttäisi tämän kyselyn perusteella kasvavan, sillä vuoden 2000 kyselyssä yli 65-vuotiaiden osuus oli huomattavasti vähäisempi (osuus 13 %). Nuorten osuus oli puolestaan sama kuin vuonna 2000. Naisten osuus seuratoiminnassa näyttäisi hieman vahvistuvan. Nyt naisia on 5 % jäsenistöstä, kun vastaava luku viisi vuotta sitten oli 3 %. Vastausaineiston perusteella arvioituna metsästysseuroissa ja seurueissa olisi noin 300 000 jäsentä, joista alle 25-vuotiaita olisi 32 000, yli 65-vuotiaita 53 000, metsästyskortittomia kannatusjäseniä 30 000 ja naisia 15 000. Ukkoutumista tarkasteltaessa asian tekee hyvin havainnolliseksi se, että metsästäjärekisterissä yli 65-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden määrä on sama 45 000 (osuus 12,6 %). Tämän perusteella voidaan karkeasti arvioida että noin 13 000 nuorta ei kuulu metsästysseuraan tai seurueeseen. Alle 25-vuotiaista seuroihin kuuluisi siis noin 70 %, ja naisista noin 80 %. Asian tarkastelu ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä moni metsästäjä saattaa olla jäsenenä useammassakin metsästysseurassa. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden ryhmään sisältyy luultavasti jonkun verran metsästyskortittomia kannatusjäseniä ja sellaisia, jotka ovat jäseninä useammassakin seurassa. Runsaimmin yli 65-vuotiaita jäseniä on Etelä-Hämeessä ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sekä Lapissa, Oulussa ja Kainuussa nuorten osuus jäsenistössä on vahvempaa kuin muissa piireissä. Naisia on eniten jäsenistöstä Uudenmaan, Lapin ja Kymen riistanhoitopiirien seuroissa ja vähiten Pohjanmaalla. Eniten metsästyskortittomia kannatusjäseniä on Kymen riistanhoitopiirin seuroissa ja vähiten Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Yleisessä keskustelussa ja kirjoituksissa esiin nostettu metsästysseurojen ukkoutuminen ei ole aivan aiheeton tämän aineiston perusteella. Suuntaus näyttäisi vain vahvistuvan
jo pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana ja todennäköistä on, että kasvusuunta ei tule jo väestön ikärakenteen ja suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä muuttumaankaan tulevaisuudessa. Seurojen jäsenmäärän peilaaminen metsästäjärekisterin kokonaismäärään 360 000 (näistä 300 000 maksaa vuosittain metsästyskortin) kertoo sen, että noin kolme neljäsosaa metsästäjistä kuuluisi johonkin metsästysseuraan tai seurueeseen.
Kolmannes metsästää hirviä
Hirvenmetsästykseen osallistuu kolmannes metsästysseurojen ja seurueiden jäsenistöstä. Muutosta tämän suhteen ei ole tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Aineistossa laskettavissa oleva 100 000 hirvenmetsästäjän kokonaismäärä on sama arvio, mihin muutkin tutkimukset ovat päätyneet. Pohjois-Hämeen metsästysseurojen ja seurueiden jäsenistöstä yli puolet käy hirvijahdissa. Kuudessa piirissä vastaava luku on yli 40 %.
Esiin nostettu metsästysseurojen ukkoutuminen ei ole aivan aiheeton tämän aineiston perusteella.
Vain noin neljännes jäsenistöstä osallistuu hirvijahtiin Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien seuroissa ja seurueissa. Verrattuna vuoden 2000 kyselyyn hirvenmetsästysporukan keskikoko koko maassa on myös pysynyt 24 metsästäjän suuruisena (taulukko 2). Keskimääräisessä hirviporukassa on mukana kolme alle 25-vuotiasta, neljä yli 65-vuotiasta ja yksi nainen. Suurimmat hirviporukat löytyvät luonnollisesti jäsenistöltään runsaslukuisimmista seuroista Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiireistä. Näissä seuroissa keskimääräinen hirviporukan koko on 40 metsästäjän tietämissä, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla jäsenmäärä on 15 metsästäjän molemmin puolin. Koko maan aineiston perusteella seurojen jäsenistöstä hirvijahtiin osallistuu 26 % alle 25-vuotiaista, 26 % yli 65-vuotiaista ja 27 % naisista. Hyvin tasainen jakauma eri tahojen osallistumisesta hirvenmetsästykseen on mielenkiintoinen havainto. Oma ennakkokäsityksemme siitä, että nuoret metsästäjät olisivat vähemmässä määrin kiinnostuneita hirvimetsästyksestä, joutaa nyt romukoppaan. Iäkkäiden suurempi määrä seurojen jäsenistössä kuitenkin merkitsee sitä, että määrällisesti yli 65-vuotiaita on yli 50 % enemmän hirviporukoissa kuin nuoria. Ainoastaan Pohjanmaalla nuorista jäsenis-
Metsästäjä 1 / 2007
7
Hannu Huttu
tä yli puolet osallistuu hirvenmetsästykseen. Iäkkäiden ja naisten osallistuminen hirvenmetsästykseen on myös vahvinta Pohjanmaalla ja Oulussa.
Rekisteröityjen seurojen perustamisajankohta jaoteltuna eri vuosikymmenille
250 200 Seurojen määrä
Vastaajista 92 % rekisteröitynyt
Koko maassa kyselyyn vastanneista seuroista tai seurueista 92 % oli rekisteröitynyt. Rekisteröitymisen suosio näyttäisi kasvavan koko ajan sillä vuonna 1997 tehdyssä kyselyssä sama luku oli 88 % ja vuonna 2000 vastaavasti 90 %. Vastanneista seuroista ja seurueista kaikki olivat rekisteröityneet Pohjois-Karjalassa ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kuudessa riistanhoitopiirissä rekisteröitymisaste on alle 90 %. Vähiten rekisteröityneitä metsästysseuroja ja seurueita löytyy Etelä-Savosta (77%), jossa on hyvin runsaasti metsästysporukoita. Myös Uudellamaalla (79 %) ja Varsinais-Suomessa (80 %) rekisteröitymisaste on melko pientä. Alhainen rekisteröitymisaste kahdessa lounaisessa riistanhoitopiirissä selittynee rannikkoja saaristoalueiden ruotsinkielisten vanhoista metsästysperinteistä, joissa toiminta on keskittynyt lähinnä omien ja naapuriomistajien kanssa muodostettujen metsästysmaiden ympärille. Tällöin rekisteröitymistä ei pidetä välttämättä niin tärkeänä. Tätä olettamusta alhaisesta rekisteröitymisestä tukee myös otokseen vastanneiden jakauma - Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa vain hieman yli puolet ruotsinkielisistä porukoista on rekisteröitynyt.
150
100
50
0 18861909 19101919 19201929 19301939 1940- 1950- 1960- 19701949 1959 1969 1979 19801989 1990- 20001999 2005
Kuvio 1. Metsästysseurojen perustaminen alkoi vahvemmin 1930-luvulla ja oli huipussaan 1960-luvulla.
1960-luku oli vahvinta perustamisaikaa
Rekisteröityjen seurojen perustamisen vahvin ajanjakso on ollut 1960-luvulla (kuvio 1). Koko maan seurojen perustamisvuoden keskiarvo on vuosi 1965. Seuroja alettiin perustaa erityisesti 1930-luvulla ja perustaminen oli vahvimmillaan 1960-luvulla. 1970-luvulla seurojen perustamisen määrällinen runsaus alkoi jo luonnollisestikin vähetä. Metsästäjäin Keskusjärjestön perustaminen vuonna 1962 osuu aikaan jolloin seurojen perustamisen oli voimakkaimmillaan. Pää-
Keskimääräisessä hirviporukassa on mukana kolme alle 25-vuotiasta, neljä yli 65-vuotiasta ja yksi nainen.
tehtävänä silloin toimeensa astuneilla riistapäälliköillä oli alle 25 yli 65 järjestäytyneen metsästyksen Riistanhoitopiiri Osallistujat -vuotiaita. -vuotiaita Naisia toteuttaminen metsästysseurojen perustamista vauhdittamalkeskiarvo keskiarvo keskiarvo keskila. Ehkä tämä vuosikymmen arvo seuratoiminnan vilkkaimpana Etelä-Häme 22 2,4 3,3 1,1 ajanjaksona onkin selitettävissä Etelä-Savo 18 1,9 2,8 1,0 juuri tällä toiminnalla. Ennen Keski-Suomi 17 1,9 3,4 0,7 vuotta 1962 seurojen järjestäyKymi 29 3,3 5,9 2,0 tymistä oli edistänyt Suomen Lappi 33 4,2 4,3 1,2 Metsästäjäliitto ja sen piiriorgaOulu 37 4,5 5,8 1,7 nisaatio. Maan eteläosissa ja rannikPohjanmaa 40 6,3 8,5 1,2 koseuduilla metsästysseuroPohjois-Häme 18 1,6 3,0 1,3 jen perustaminen on alkanut Pohjois-Karjala 14 1,5 2,5 0,9 aikaisemmin kuin muualla. Pohjois-Savo 17 2,0 3,4 1,4 Ruotsinkielisen Pohjanmaan Ruots. Pohjanmaa 25 2,9 5,8 1,4 seurat ovat vanhimpia, jos Satakunta 24 2,3 4,7 0,9 mittatikkuna pidetään piirin Uusimaa 16 1,8 3,5 1,3 rekisteröityjen seurojen perustamisvuoden keskiarvoa, joka on Varsinais-Suomi 22 2,4 4,8 1,5 1946. Ruotsinkielisellä PohjanKainuu 24 2,5 4,2 1,4 maalla rekisteröidyistä seuroista Koko maa 24 2,8 4,3 1,3 puolet on perustettu jo 1930luvulla. Varsinais-Suomessa, Taulukko 2. Keskimääräisessä hirviporukassa on 24 metsästäjää. Etelä-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla keskimääräinen perustamisvuosi osuu 1950-luvulle. maan tasolla 59 % seuroista ja Suomen MetVarsin myöhään, 1970-luvulla seuroja alettiin sästäjä- ja Kalastajaliittoon vain 1,3 % otoksen perustaa maan pohjoisosiin, Kainuun, Lapin seuroista. Suomen Kennelliittoon kuuluu hieja Oulun riistanhoitopiireihin. Ensimmäinen man vajaa neljännes seuroista. otokseen osunut rekisteröity seura perustettiin Seurojen jäsenyys Kennelliitossa on hieman Kainuussa vasta 1947. Lisääntynyt hirvenmet- laskusuunnassa, sillä vuoden 1997 kyselyssä sästys Pohjois-Suomes- Kennelliittoon kuului 30 % seuroista ja vuosa lienee vaikuttanut situhannen vaihteessa 27 %. Tosin seurojen voimakkaimmin seura- kokonaismäärän kasvaminen vaimentaa vätoiminnan järjestäyty- hentymistä. Satakunnan ja Pohjanmaan riismiseen viimeisten vuo- tanhoitopiirin metsästysseuroista yli puolet on sikymmenten aikana. Suomen Kennelliiton jäseniä. Vähiten seurajäseniä Kennelliitolla on Ruotsinkieliseltä PohKymessä ja janmaalta (2,5 %). Tulos on pitkälti sama kuin Satakunnassa lähes vuoden 2000 tiedustelussa. Suomen Metsästäjäliittoon kuuluminen kaikki SML:n jäseniä Rekisteröityjen metsäs- vaihtelee suuresti riistanhoitopiiristä toiseen. tysseurojen kuuluminen Kymen ja Satakunnan riistanhoitopiirissä lähes valtakunnallisiin vapaa- kaikki rekisteröityneet kuuluvat tähän liittoon ehtoisiin keskusliittoi- (92 % ja 86 %), kun taas pohjoisissa riistanhoihin vaihtelee eri puolilla topiireissä Lapissa, Oulussa ja Kainuussa vain maata. Suomen Metsäs- vajaa kolmannes rekisteröityneistä seuroista on täjäliittoon kuuluu koko liiton jäseniä. G
Hirvenmetsästykseen osallistujat
Hannu Huttu
8
Metsästäjä 1 / 2007
Erätukun Poistonurkka
! Löytöjä oistoja! ! P jouksia rahatar Tasa
t ikoima Val t ihtuva va ! uvasti jatk
Erätukku.fi Turvallista ja alan suurinta nettikauppaa!
Saat netistä kaiken oleellisen tuoteinformaation · Saat tuotteesi nopeasti ja vaivattomasti edullisesti ilman välikäsiä · Näet koko tuotevalikoiman ja saatavuustiedot yhdellä kertaa · Maksat turvallisesti omassa verkkopankissasi · Valtaosa asiakkaittemme tilauksista tulee jo netin kautta · Erittäin korkea asiakastyytyväisyys Erätukun nettikaupan turvallisuuteen, nopeuteen ja luotettavuuteen. Ainutlaatuinen tyytyväisyystakuu rahat takaisin jos et ole tyytyväinen!
www.eratukku.fi
Metsästyskortti taskussa
Metsästäjämäärä tuntuu olevan jatkuvassa kasvussa. Samaan aikaan on lisääntynyt seuroihin ja seurueisiin kuulumattomien metsästäjien osuus. Metsästyksen pariin pääsee kuitenkin jokainen siitä kiinnostunut, kunhan osaa ja uskaltaa ottaa asioista selvää.
minne metsälle?
Kaupunkilaismetsästäjä joutuu siirtymään huomattavasti pidempiä matkoja päästäkseen rakkaan harrastuksensa pariin.
10 Metsästäjä 1 / 2007
R
Marko Mikkola, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri
iistanhoitomaksun suorittaneiden määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Tällä hetkellä maassamme on yli 300 000 metsälle mielivää henkilöä. Suuri osa heistä kuuluu yhteen tai useampaan metsästysseuraan tai seurueeseen. Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa ei seuroihin pääseminen ole kovinkaan vaikeaa. Yleensä riittää, että asuu metsästysseuran alueella. Väestön pakeneminen työn perässä maaseudulta kaupunkeihin, ja metsästykseltä rauhoitettujen suojelualueiden lisääntyminen, aiheuttavat yhä useammalle metsästäjälle harmaita hiuksia. Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa tilanne on usein vaikea; vaikka metsästäjiä on määrällisesti paljon, ei heille ole lähialueilla metsästysmahdollisuuksia. Kaupunkilaismetsästäjä joutuukin siirtymään huomattavasti pidempiä matkoja päästäkseen rakkaan harrastuksensa pariin. Maattomana henkilönä seuroihin pääseminen on varsinkin suurten kaupunkien vaikutusalueilla hankalaa, liittymismaksut ovat suuria eikä asuminen seuran vuokraamien
metsästysalueiden keskellä vielä takaa seuraan hyväksymistä.
Intoa, kuntoa ja vaikuttamisen nälkää
Kansalaisten ikärakenne osoittaa, että lähiaikoina tulee iso osa metsästäjistäkin siirtymään eläkkeelle. Metsästys on harrastuksena sellainen, että niin ihmisen mieli kuin kehokin pysyvät kunnossa. Siitä huolimatta on selvää, ettei esimerkiksi hirvien vetäminen maastosta ole meille kenellekään yhtä kevyttä puuhaa enää 70-vuotiaana, mitä se oli parikymppisenä. Useissa seuroissa keski-iän voimakas nousu on nähtävissä jo nyt. Ongelmana ei ole se, etteikö nuoria metsästys kiinnostaisi ja etteikö heitä eräpoluilla kulkisi. Yhteiskunnallinen kehitys on vain ajanut siihen, että entistä suurempi osa nuorista metsästäjistä on kulkeutunut opintojen ja työn perässä kaupunkeihin. Voidaankin ehkä hieman kärjistäen sanoa, että meillä piilee hyödyntämätön voimavara kaupunkilaismetsästäjissä. Metsästäjille on vuosien saatossa kertynyt hoidettavakseen monia tärkeitä, mutta talkoo-
työnä suoritettavia velvollisuuksia. Erilaiset riistalaskennat, suurpetohavainnoinnit, hirvikannan sovituissa rajoissa pitäminen, kolarieläinten poistaminen tiealueilta sekä monet muut mainitsemisen arvoiset asiat vievät metsästäjien vapaa-ajasta yhteiskunnallisesti mitattunakin suuren osan. Tämä aika, vaikka liittyykin harrastukseen, on kuitenkin aivan jotain muuta kuin eläinten tappamista tai riistakantojen verottamista. Myös tulevaisuudessa meidän täytyy suoriutua näistä lukuisista tehtävistä. Talkooväkeä tarvitaan edelleen ja sitä meillä on mahdollista saada, kunhan mahdollisimman moni metsästyksestä kiinnostunut henkilö otetaan mukaan tämän arvokkaan ja terveellisen harrastuksen pariin.
Mistä alkuun?
Aikoinaan metsästysharrastus kulki verenperintönä isältä pojalle. Nykyisin erilaisia harrastuksia on niin paljon, eikä vanhempien kiireinen elämäntapa välttämättä edes mahdol-
Metsästäjä 1 / 2007
11
lista kulkemista eräpoluilla lapsuuden aikojen tapaan. Hyvin usein alkuun päästään joko sukulaisten, ystävien tai naapureiden mukana. Ihanteellinen tilanne on se, että pääsee aloittamaan jonkun kokeneemman matkassa. Tällöin pääsee huomattavasti nopeammin kiinni varsinaiseen metsästykseen, riistanhoitoon ja metsästyskoiratoimintaan, eikä kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta. Jos kuitenkin on sellainen tilanne, ettei ketään kokeneempaa oppi-isää löydy, ei silti kannata haudata ideaa uudesta hienosta harrastuksesta. Seuraavassa muutamia vinkkejä alkuun pääsemiseksi.
Metsästysmahdollisuuksia kaikille
Metsähallitus toimii valtion metsä- ja vesialueille metsästyslupia myöntävänä tahona. Metsästyslupien myynti on Metsähallituksessa keskitetty Villiin Pohjolaan, joka vastaa talon sisällä kaikista luontomatkailupalveluista. Villin Pohjolan lupa-alueille voi ostaa metsästysluvan kuka tahansa, myös ulkomaalaiset metsästäjät. Nuorten metsästäjien metsästysmahdollisuuksia helpottaakseen Maa- ja Metsätalousministeriö on antanut asetuksen, jossa säädetään nuorten alle 18-vuotiaiden viikon mittaisen kanalintupyyntiluvan hinnaksi 10 euroa. Normaalisti samainen lupa maksaa 62 euroa ja päivälupakin 20 euroa. Tämän seurauksena Metsähallituksen alueilla metsästävien henkilöiden ikäjakauma vastaa normaalia metsästäjien ikäjakaumaa, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Jukka Bisi. Bisin mukaan Metsähallituksessa on tehty eräasioiden osalta periaatelinjaus, jonka mukaan tarkoituksena on edistää nuorten metsästäjien eränkäyntimahdollisuuksia.
Metsästysmatkalle kotimaahan tai ulkomaille?
Nykyisin useat metsästysmatkailuyrittäjät järjestävät erilaisia opastettuja jahtiretkiä niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Näiden matkojen hinta on keskimääräistä omatoimimatkaa huomattavasti korkeampi, mutta saaliin saaminen on yleensä varmempaa varsinkin jos on ensimmäisiä kertoja lähdössä jahtiin, eikä ole hyödynnettävissä kokeneemman jahtikaverin antamia vinkkejä lupa-alueella sijaitsevista mahdollisista riistarikkaista maastonkohdista. Metsästysmatkoja järjestävien yrittäjien ilmoituksia löydät Metsästäjä-lehden rivi-ilmoitusten ja mainosten lisäksi myös muista eräalan julkaisuista. Metsästäjäin Keskusjärjestö on hiljattain ottanut käyttöönsä Metsästysmahdollisuudet-nettipalstan, jossa jokainen voi tarjota metsästysmahdollisuuksia vastikkeetta tai ilman. Aloittelevan metsästäjän kannattaakin vierailla ahkerasti myös tällä sivustolla osoitteessa www.riistainfo.fi. vieraita huomattavasti helpommin, kuin syötävän riistan jahtaamiseen. Kokeneiden luolakoirametsästäjien matkaan voi lähteä tutustumaan ilman asettakin, sillä tämä metsästysmuoto ei vaadi välttämättä kuin yhden aseellisen osallistujan muille mukaan lähteville riittävät työkaluiksi useimmiten lapio ja rautakanki. Ketunmetsästys ajavilta koirilta on monissa seuroissa kyläläisten yhteinen tapa viettää talvipäiviä. Useat seurat ottavat mielellään mukaan asiallisia ja innokkaita passimiehiä. Mikäli intoa löytyy, kannattaa tällaistakin metsästysmahdollisuutta tiedustella lähialueiden metsästysseuroista. tanhoitopiirin internet-sivulta löytyvät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella sijaitsevat valtion luodot kunnittain.
Vesilinnustamaan vieraille vesille
Useat metsästysseurat ja vesialueiden osakaskunnat (entiset kalastuskunnat) myyvät vieraskortteja myös ulkopaikkakuntalaisille metsästäjille. Vesilinnustamaan pääseekin usein helpommin, kuin esimerkiksi kanalinnustamaan tai metsästämään jäniksiä vieraan seuran alueelle. Hyvin usein muiden kuin vesilintujen metsästämiseen myydään vieraskortteja vain siten, että edellytyksenä vierailulle on seuran varsinaisen jäsenen mukana olo. Vieraan ampuma saalis vähennetään tällöin isännän Ihanteellinen mahdollisesta saalistilanne on se, kiintiöstä. Vesilinnustuslupia että pääsee kannattaa siis kysellä aloittamaan suoraan metsästysseuroilta tai vesialujonkun kokeneemman een omistajilta tai osakaskunnalta. Kaikki matkassa. maa- tai vesialueen omistajat eivät ole vuokranneet metsästysoikeuttaan kolmannelle osapuolelle, joten kysymällä suoraan tällaiselta vesialueen omistavalta henkilöltä voi metsästyslupa tarjoutua sitäkin kautta. Metsästysseurojen yhteystietoja kannattaa kysellä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot löytyvät www. riista.fi sivustolta löytyvästä RiistaWebistä.
Vapaan metsästysoikeuden alue
Metsästyslain 8 §:ssä on säädetty pohjoisten alueiden metsästäjien oikeudesta metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. Tämä on mahdollista Lapinlääniin kuuluvissa kunnissa sekä Kajaanissa, Hyrynsalmella, Kuhmossa, Kuusamossa, Paltamossa, Pudasjärvellä, Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa, Suomussalmella, Taivalkoskella, Vaalassa ja Vuolijoen kunnassa kirjoilla olevilla henkilöillä. Jos kotipaikkasi on jonkun edellä mainitun kunnan alueella, voit vapaasti metsästää kotikuntasi valtionmailla kaikkea muuta riistaa (edellyttäen, ettei metsästystä ole rajoitettu riistanhoitopiirin tai lainsäätäjän toimesta), paitsi pyyntiluvanvaraisia lajeja, kuten esimerkiksi hirviä. G
Merilinnustus ulkoluodoilla
Metsästyslain 7 § määrittelee jokaisen Suomessa pysyvästi asuvan oikeudesta metsästää yleisellä vesialueella meressä, sekä sellaisilla yleisillä vesialueilla meressä sijaitsevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu. Myös yleisellä vesialueella järvissä ja tällaisella alueella olevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla on oikeus metsästää sellaisella henkilöllä, jonka kotipaikka on kunnassa, johon yleinen vesialue osaksi tai kokonaan kuuluu tai johon se rajoittuu. Tämän oikeuden käyttämistä voidaan rajoittaa asetuksella, jos se on riistakannan turvaamisen tai alueen muun käytön vuoksi tarpeellista. Mikäli tiedossasi on yleisiä vesialueita, voit aloittaa metsästysharrastuksesi myös niillä. Kannattaa kuitenkin varmistaa paikallisilta, onko edellä mainitun oikeuden käyttämistä rajoitettu tavalla tai toisella. Uudenmaan riis-
Lisätietoja:
Metsähallitus/Villi Pohjola p. 0203 44122 www.wildnorth.net/default.asp?Section=3 Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riistanhoitopiirit sekä Riistanhoitoyhdistykset http://riistaweb.riista.fi/ Metsästysmahdollisuudet -nettipalsta http://www.riistainfo.fi/
Tutustumaan petojahtiin
Useat metsästysseurat eivät peri vieraskorttimaksuja, mikäli henkilö osallistuu vieraana pienpetojen metsästykseen. Supikoirien, minkkien ja kettujen metsästykseen otetaan mukaan
12 Metsästäjä 1 / 2007
GARMIN 60 Cx muisti-kortilla
+ TOPO·Suomi PLUS kartta
SHOKKIHINTAAN!
GPSmap 60Cx
Moninkertainen testivoittaja sai seuraajan!
Tuemme MKJ:n nuorisotyötä
Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen UUTUUS-mallin Garmin 60Cx. Nyt voit ladata MUISTIKORTILLE TOPO·Suomi PLUS karttaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä UUTUUS-malli 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, vain Erätukusta. TOPO·Suomi PLUS -maastokarttojen kanssa täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön. Nopeimmille yli 200 :n arvoinen etupaketti kaupan päälle!
Vain Erätukusta: Uusi TOPO·Suomi PLUS + Garmin 60Cx kartta-GPS
· Tarkka ja suuri värinäyttö · Tarkka ja helppo pinta-alanmittaus · Neuvoo suomeksi, erittäin helppo käyttää · Tehokas GPS-antenni. Toimii mm. taskussa. · Topo·Suomi PLUS -aineisto CD:llä mukana (vain Erätukusta) · Kehittyneen karttateknologian sekä uuden muistikorttiominaisuuden ansiosta uutta, tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa mahtuu kerralla muistiin jopa KOKO SUOMI · Ylivoimainen paristojen kesto: Erätukun ladattavilla akuilla jopa 50 h · Toimii vaivatta kovallakin pakkasella · KATTAVA MAAHANTUOJAN TAKUU 13 kk
Käynnistysnäppäin + Säädettävä näytön taustavalo FIND-näppäimen avulla löydät välittömästi haluamasi paikan (esim. auto) MARK-näppäimen avulla merkitset tärkeän paikan
UUTTA
UUTTA
SD-muistikortille voit ladata tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa muistiin (koosta riippuen) jopa KOKO SUOMEN kerralla!
MUKANA 64 Mb MUISTIKORTTI!
(Jopa 100x100km TOPO·Suomi PLUS -karttaa)
UUTTA Meiltä myös lisämuistikortit!
Entistä tarkempi ja nopeampi navigointitoiminta (SIRF III). Karttanäytössä aina pohjoisnuoli TOPO·Suomi PLUS -kartan yksityiskohdat jopa paperikarttaa tarkemmat Vie valkoinen nuoli kohteen päälle. TOPO·Suomi PLUS kertoo paikan nimen ja etäisyyden. Enteriä painamalla opastus perille. Musta nuoli näyttää aina sijaintisi ja kulkusuuntasi
! ESITTELYTARJOUS
IN ja OUT -näppäimillä TOPO·Suomi PLUS:n kartta suurenee ja pienenee. Tarkkuus huippuluokkaa. Nuolinäppäimellä selaat karttaa ja valikkoa helposti
aketti Garmin 60Cx +Etup
RAJ. ERÄ! VAIN
Nopeimmille kaupan päälle YLI 200:n arvoinen etupaketti
ETU ETU E TU ETU
599
Arvo 99
TESTIVOITTAJA!
TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja Erätukun TOPO·Suomi PLUS -kartat
+ ohjelmointi- ja toimituskulut
TOPO·Suomi PLUS
Nyt tarkimmat topografikartat yksissä kansissa! Lisätietoja www.eratukku.fi
1. 1.
TOPO·Suomi
PLUS
2. 2. Erätukku -pikalaturi
+ NiMH-akut
Uusi pikalaturi + 4 kpl teho-akkuja (joista 2 sopii kerralla laitteeseen). Sisältää verkkovirtajohdon.
ETU ETU
3. 3. Lisämuistikortti
512 Mb
SD-muistikortille voit ladata tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa muistiin jopa 200x300 km.
Mukana valitsemasi alue (noin 190x150 km) TOPO·Suomi PLUS karttaa. Uusien alueiden tilaaminen on helppoa ja edullista. (99/alue) Lisätietoja www.eratukku.fi
Arvo 59
Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18
Arvo 49
Internet-tilaukset 24h/vrk
www.eratukku.fi
08-840 4400
Myymälät:
OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15,
VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16,
TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
Savonrannan ja Sodankylän naarashirvien
ikärakenteet hyvin erilaiset
Keväällä 2003 käynnistynyt opinnäytetyönä tehty hirven ikärakennetutkimus on saatu päätökseen. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään valikoivan metsästyksen ja erityisesti saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon.
MISKA KOPPONEN, Helsingin yliopisto, Riistaeläintiede
aarashirvien ikärakennetutkimuksen tutkimusalueina olivat Savonrannan riistanhoitoyhdistys Etelä-Savon riistanhoitopiiristä ja Sodankylän riistanhoitoyhdistys Lapin riistanhoitopiiristä. Savonranta ja Sodankylä valittiin mukaan tutkimukseen, koska niiden hirvisaaliiden vasaosuudet eroavat huomattavasti toisistaan. Hirvijahti on aina perustunut jollakin tavoin saaliin valikointiin. 1970-luvun alussa Suomen hirvijahtiin omaksuttiin valikoivan metsästyksen periaatteet, joiden keskeisenä ideana oli vasaverotuksen selvä voimistaminen. Hirvisaaliin vasaosuus oli vielä 1960-luvulla noin 10 %, mutta 1970-luvun lopussa se oli uuden metsästysstrategian myötä jo lähes 50 %. Vasaverotuksen voimistamisella haluttiin muuttaa hirvikannan ikärakennetta mahdollisimman tuottavaksi. Tässä onnistuttiin erittäin hyvin, sillä vasatuotto kohosi varsin nopeasti naarashirvien keski-iän noustua. Metsästysstrategian muutos vaikutti merkittävällä tavalla Suomen hirvikannan rajuun kasvuun 1970-luvulla.
N
saosuuden osalta tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 1994-2003 (kuva 1). Tältä ajalta laskettu hirvisaaliin vasaosuuden keskiarvo oli Savonrannalla noin 50 % ja Sodankylässä vajaat 20 %. Tutkimuksen ennakko-olettamuksena oli, että Savonrannan ja Sodankylän erilaisten saaliin vasaosuuksien pitäisi vaikuttaa aikuistuvan ikäluokan suhteellisen osuuden kautta hirvipopulaation keski-ikään ja sitä kautta vasatuottoon. Saaliin vasaosuuden vaikutusmekanismi hirven ikärakenteeseen perustuu nimenomaan metsästyksen jälkeisen talvikannan vasojen suhteelliseen osuuteen.
Hirven iänmääritys hampaista
Tutkimus rakentui hirven iänmääritysaineiston ympärille. Iänmääritysaineisto kerättiin vuosina 2003 ja 2004 Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistyksistä, joiden metsästäjät ottivat osasta kaatamistaan hirvistä hammasnäytteen talteen tutkimuksen tekijän suorittamaa iänmääritystä varten. Kaksivuotinen iänmääritysaineisto käsitti yhteensä 244 hirveä. Savonrannalta saatiin 82 näytettä, joista 58 oli naaraista ja 24 uroksista. Sodankylän iänmääritysaineisto oli 162 hirveä: 94 naarasta ja 68 urosta. Iänmääritys suoritettiin hammassementtikerroksiin perustuvaa menetelmää käyttäen. Ensimmäisen etuhampaan (I1) juuresta sahatuista poikittaisleikkeistä erottuivat mikroskoopilla sementtikerrokset: kesällä muodostuneet vaaleat kerrokset ja talvella muodostuneet läpikuultavat, mutta taustan takia tummina erottuvat kerrokset (kuva 2). Hirven iänmääritys tehtiin laskemalla hammassementin tummien kerrosten lukumäärä. Iänmääritysaineiston avulla saatiin selville saalishirvien
Savonrannan ja Sodankylän vasaverotus erilaista
Maamme hirvisaaliin rakenne vaihtelee alueittain. Lapin hirvisaaliin vasaosuus on ollut vuodesta toiseen huomattavasti pienempi kuin muun Suomen. Tutkimuksessa mukana olleiden Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten hyvin erilainen vasaverotus oli peruslähtökohta koko tutkimukselle, koska tavoitteena oli vertailla kahden selvästi erisuuruisen saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon. Saaliin va14 Metsästäjä 1 / 2007
Kuva 2.
Teljo Laine
Savonrannan ja Sodankylän vasaosuus v. 1994-2003
Saaliin vasaosuus (%) 80 60 40 20 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuosi Savonranta Sodankylä
tiaiden naaraiden osuus kaikista näytenaaraista oli Savonrannalla vain 24,1 %, kun se oli Sodankylässä 52,1 %. Sodankylän naaraiden ikärakenne näytti näin ollen normaalilta. Mielenkiintoinen havainto oli myös, että naaraiden osuuksissa oli muissakin ikäryhmissä huomattavia eroja. Savonrannan naaraista oli 4,5-6,5vuotiaita 39,7 % ja 7,5-9,5-vuotiaita 20,7 %. Sodankylän naaraiden vastaavat osuudet olivat 23,4 ja 11,7 %.
Hirvikannan uusi nousu vaikutti naaraiden ikään
Savonrannan vanhempien naarasikäryhmien korkeaa osuutta voi osaltaan selittää 1990-luvun loppupuoliskon vähäinen metsästys, jolloin Savonrannan hirvikanta kääntyi kasvuun. Tuolloin aikuistuneet naarasikäluokat olivat luultavasti suhteellisen suuria. Näitä naaraita säästyi todennäköisesti paljon hengissä 2000luvun alkuun, koska ne saivat vasasuojan ja Savonrannan metsästyspaine oli vasta nousemassa. Sodankylän talvikantaan on viime vuosina jäänyt suhteellisesti selvästi enemmän vasoja kuin Savonrannalla. Riittävän suuri vasojen määrä talvikannassa on ehdoton edellytys hirven vakaalle ikärakenteelle. Ikärakenteen vakaus vaarantuu, jos vasojen osuus talvikannassa jää alle 25 %:n. Näyttää todennäköiseltä, että Savonrannan talvikantaan on ainakin tilapäisesti jäänyt liian vähän vasoja. Savonrannan kaikkien aikojen suurin kokonaiskaatomäärä vuonna 2002 ja korkea vasaosuus ovat yhdistelmä, joka on mitä ilmeisimmin johtanut vasojen liian pieneen osuuteen talvikannassa. Vuosiluokka 2002 olikin aliedustettuna Savonrannan naarasaineistossa, sillä vuoden 2003 aineistossa oli vain 2 kpl 1,5-vuotiaita eli vuonna 2002 syntyneitä naaraita. Vuoden 2004 aineistossa ei ollut puolestaan yhtään 2,5vuotiasta naarasta, joka näkyi myös kuoppana ikäjakaumassa. Mainittakoon, että hirvikannan rakenteen vääristymät ovat tyypillisiä kannan pienentämisvaiheessa.
Kuva 1. Savonrannan ja Sodankylän hirvisaaliin vasaosuus v.1994-2003.
ikärakenne. Elävän hirvikannan selvittäminen tetyn aineiston Savonrannan naaraiden keskiolisi edellyttänyt vielä lisää näytteenkeruuvuo- ikä oli 6,40 vuotta ja Sodankylän 5,09 vuotta. sia. Savonrannan ja Sodankylän riistanhoi- Molemmilla alueilla naaraiden keski-ikä laski vuodesta 2003 vuoteen toyhdistysten hirvisaaliin 2004. Savonrannan ikärakenteen tarkastelu naaraiden keski-ikä oli rajattiin lisääntymisen Metsästysstrategian vuonna 2003 6,91 vuotta, kannalta tärkeimpään muutos vaikutti mutta vuonna 2004 se oli kannanosaan eli naarai5,77 vuotta. Sodankylän siin ja valtasonneihin. merkittävällä tavalla vastaavat luvut olivat 5,18 Tutkimus painottui kui- Suomen hirvikannan ja 4,98 vuotta. Vuoden tenkin naaraiden ikära- rajuun kasvuun 2003 suuri lupamäärä ja kenteeseen. Hirvitutkija seuraavan vuoden malTuire Nygrénin mukaan 1970-luvulla. tillisempi verotus ovat uroshirvi on valtasonni voineet osaltaan vaikut6,5-9,5-vuotiaana, jolloin se on parhaassa siitosiässään. Tämänikäisenä taa Savonrannan naaraiden keski-iän laskuun, myös sen teuraspaino ja sarvien koko saavut- koska yleensä varttuneempia ikäluokkia edustavat vasalliset naaraat joutuvat useammin saatavat huippunsa. liiksi hirvikannan pienentämisvaiheessa. Saaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän naaraiden ikänaaraiden ikärakenteeseen rakenteen erot tulivat selvästi esille myös ikäTutkimuksen perusteella saaliin vasaosuus vai- jakaumista, jotka erosivat selvästi toisistaan kuttaa Savonrannan ja Sodankylän naarashir- (kuva 3). Naaraiden ikärakenteet olivat ikäjavien ikärakenteeseen. Savonrannan ja Sodan- kaumien perusteella hyvin erilaisessa vaiheeskylän naaraiden ikärakenne oli hyvin erilainen, sa. Savonrannan naaraiden ikärakenne vaikutti josta olivat osoituksena keski-ikien tilastollisesti epävakaalta, koska nuoret ikäluokat olivat merkitsevät erot. Vuosien 2003 ja 2004 yhdis- aliedustettuina naarasaineistossa. 1,5-3,5-vuo-
Savonranta
Prosenttia Prosenttia 20 15 10 5 0 1,5 3,5 5,5 7,5 9,5 Ikä (vuosia) 11,5 13,5 15,5
30 20 10 0 1,5 2,5 3,5
Savonranta
4,5
5,5 6,5 7,5 Ikä (vuosia)
8,5
9,5 10,5 11,5
25 20 Prosenttia 15 10 5 0 1,5 3,5
Sodankylä
35 30 25 20 15 10 5 0 1,5 2,5 3,5 Prosenttia
Sodankylä
5,5
7,5 9,5 Ikä (vuosia)
11,5
13,5
15,5
4,5
5,5 6,5 7,5 Ikä (vuosia)
8,5
9,5 10,5 11,5
Kuva 3. Savonrannan ja Sodankylän naarashirvien ikäjakaumat vuosina 2003 ja 2004.
Kuva 4. Savonrannan ja Sodankylän vähintään 8-piikkisten uroshirvien ikäjakaumat vuosina 2003 ja 2004.
Metsästäjä 1 / 2007
15
Valtasonnit seitsemänvuotiaita
Tutkimuksen perusteella saaliin vasaosuus ei vaikuta Savonrannan ja Sodankylän valtasonnien eli 6,5-9,5-vuotiaiden uroshirvien ikärakenteeseen. Vuosien 2003 ja 2004 yhdistetyn aineiston Savonrannan valtasonnien keskiikä oli 7,21 vuotta ja Sodankylän 7,07 vuotta. Keski-ikien vertailun luotettavuus kärsi Savonrannan pienestä näytemäärästä, sillä aineistossa oli vain 7 valtasonnia Savonrannalta. Sodankylän aineistossa oli sen sijaan 23 valtasonnia. Iänmääritysaineiston urosnäytteistä suurin osa ei täyttänyt valtasonnin kriteerejä, vaikka näytteitä kerättiin suurimpiin uroshirviin kohdistuneella valikoivalla otannalla. Tutkimuksen edetessä ikärakenteen tarkastelussa päätettiin hyödyntää myös näitä uroksia. Valtasonnien ikärakenteen ohella tarkasteltiin myös vähintään 8piikkisten urosten ikärakennetta. Tämän ryhmän rajauksen taustalla oli vuoden 2004 näytteenotto, joka ohjeistettiin koskemaan kaikkia vähintään 8-piikkisiä uroksia. Aineistossa oli valtasonnit mukaan lukien vähintään 8piikkisiä uroksia Savonrannalta 19 kpl ja Sodankylästä 59 kpl. Saaliin vasaosuus ei vaikuta
Savonrannan ja Sodankylän vähintään 8-piikkisten uroshirvien ikärakenteeseen, koska niiden ikärakenteet olivat hyvin samanlaiset. Kaksivuotisen aineiston Savonrannan vähintään 8-piikkisten urosten keski-ikä oli 5,82 vuotta ja Sodankylän 5,91 vuotta. Savonrannan vähintään 8-piikkisten urosten keski-ikä oli vuonna 2003 6,14 vuotta ja vuonna 2004 5,38 vuotta. Sodankylän vastaavat luvut olivat 5,63 vuotta ja 6,10 vuotta. Ikäjakaumissa havaittiin joitakin
eroja, jotka eivät olleet kuitenkaan ratkaisevia tutkimuksen kannalta (kuva 4). Miksi saaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän naaraiden ikärakenteeseen, mutta ei valtasonnien ja vähintään 8-piikkisten urosten ikärakenteeseen? Naaraiden vasasuoja ja keskimäärin uroksia pitempi elinikä voivat olla tässä suhteessa erottavina tekijöinä naaraiden ja suurimpien urosten välillä.
Saaliin vasaosuus vaikuttaa vasatuottoon välillisesti
Saaliin vasaosuuden vaikutus hirven vasatuottoon tapahtuu välillisesti. Se vaikuttaa ensin naaraiden ikärakenteeseen, joka vaikuttaa edelleen vasatuottoon. Vaikutusmekanismin viiveen takia tutkimuksessa tarkasteltiin edellisen vuoden saaliin vasaosuuden ja vasatuoton välistä riippuvuutta. Saaliin vasaosuusaineisto oli vuosilta 1994-2003 ja hirvihavaintokorteista lasketut vasatuottotiedot vuosilta 1995-2004. Savonrannan ja Sodankylän saaliin vasaosuuksien ja vasatuoton tunnuslukujen väliltä löydettiin yksi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Savonrannan edellisen vuoden saaliin vasaosuuden ja kaksosprosentin välillä havaittu positiivinen korrelaatio tarkoittaa käytännössä, että Savonrannan kaikista vasoneista naaraista vähintään kaksi vasaa synnyttäneiden naaraiden osuus on noussut, jos edellisen vuoden saaliin vasaosuus on kohonnut. Havainnolla oli suuri merkitys vasatuoton tarkastelussa, koska hirven kaksosvasominen on voimakkaasti naaraan iästä riippuvaa. Hirvisaaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän vasatuottoon. Kyseinen johtopäätös varmistui, kun korrelaatioiden rinnalla tarkasteltiin näytenaa-
Savon Erämessut
raille laskettua teoreettista vasatuottoa. Teoreettisen vasatuoton laskemisessa käytettiin apuna Tuire Nygrénin syksyn 1980 näyteaineistoa, joka koostuu naaraiden ikäluokkakohtaisista alkiomääristä. Näytenaaraille laskettiin keskimääräiset ikäluokittaiset vasamäärät siten, että kunkin naaraan teoreettinen vasamäärä oli sen edellisen syksyn alkio-määrä. Teoreettiset vasatuottoluvut osoittivat näytenaaraiden ikäjakauman vaikutuksen Savonrannan ja Sodankylän vasatuottoon. Savonrannan näytenaaraiden teoreettinen vasatuotto oli vuonna 2003 109 vasaa/100 naarasta ja vuonna 2004 93 vasaa/100 naarasta. Sodankylän näytenaaraiden vasatuotoksi saatiin vuonna 2003 76 vasaa/100 naarasta ja vuonna 2004 71 vasaa/100 naarasta. Luvut olivat hyvin lähellä hirvihavaintokortin vasatuottolukuja. Teoreettinen vasatuotto sai tukea hirvihavaintokorteista, sillä kummankin vasatuoton kehityssuunta oli samanlainen. G
Metsästys · Kalastus · Retkeily · Eläimet · Luonto
Kiitokset yhteistyöstä!
Näyteaineiston keräämisestä kuuluu erityinen kiitos Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille Jouni Tanniselle ja Jorma Lappalaiselle sekä yhdistysten metsästäjille. Haluan kiittää RKTL:n hirvitutkimusta ja Suomen Riistanhoito-Säätiötä rahoituksesta. Vesa Ruusila ja Petri Nummi ohjasivat erinomaisesti graduntekoani ja Tuire Nygrén opasti minut hirven iänmääritykseen.
Erätaika 2007
Kuopio-hallissa 4.-6.5.2007
Savon Erämessut Messutoimisto Tasavallankatu 22, 70620 Kuopio Puh. (017) 273 3772
info@savoneramessut.fi www.savoneramessut.fi
16
Metsästäjä 1 / 2007
Ajokoiramiehet HUOMIO! Pysy kartalla koko jahdin ajan
"Tracker-GPS kehitys on mennyt huimasti eteenpäin" Ahti Pitkäjärvi / Viikkineva Kennel/ Kortesjärvi "Kyllä GPS-tutka on tullut jäädäkseen" Raimo Lokka/ Länsilokan Lennel/ Kuru
Tracker MyWay tekee metsällä olosta joka miehelle täysiaikaisen jännitysnäytelmän! Voit seurata kännykästä metsästyksen kulkua, koirien ja vaikkapa jahtikavereidesi sijaintia.
YHTEENSÄ VAIN
Tracker MyWay ja koira-GPS -paketti
949
Tarjous voimassa vain rajoitetun ajan 30.3.2007 saakka Hinta ei sis. puhelinta.
Tämä on MyWay kolme navigointiohjelmaa yhdessä
Maastonavigointi
Kuljettu reitti 1:100 000 maastokartalla, koko ruudun näyttötilassa. Leiripaikka tallennettu muistiin.
Kuvassa nuolinäyttö, josta näet suunnan kahteen kohteeseen samanaikaisesti.
Merinavigointi
Tracker KoiraGPS-panta mahdollistaa huipputarkan seurannan MyWay:llasi.
Käyttövalmis paketti: GPS-panta, liittymä ja laturi. Kysy tarjous lähimmältä jälleenmyyjältäsi. Paino vain 230g!
Mikrofoni haukun kuunteluun
PIENIN EIN! & KEV
Kysy lisää 08-521 9290
Autonavigointi
Tracker Oy: Kauppiaantie 30,
90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi
Tracker MyWay-myynti:
Asiantuntevat jälleenmyyjät kautta maan. Asiakastuki: 0600 414 610 0,95e/min + pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16)
www.tracker.fi
ICE-rinkka t 0 euron North TALVIALEloituksetta 15 nyt Erätukun Ve ksi, kun tilaat lisä
250 :n tilauks
E-huippurinkka NorthIC veloituksetta! eilyyn, vael-
esta
esta 250 :n tilauks
ngät htiJakt-kalvoke Ja veloituksetta!
älle, Ulkoiluun, mets vaellukseen...
Retk yn, lukseen, eräily matkoille...
Huippuluokan NorthICE rinkka ominaisuuksilla, joita alan harrastajat ja asiantuntijat arvostavat. Hyvin säädettävä AIR-FIT PRO-system -kantojärjestelmä, tilavat ja hyvin avautuvat osastot, vedenpitävät vetoketjut, irrotettavat sivutaskut, runsaasti kiinnityspisteitä varusteille. Alla taskussaan koko rinkan päälle vedettävä sadesuoja jne. Erittäin laadukas tuote, väri tyylikäs harmaa.
®
Vedenpitävä, hengittävä ja lämmin varsikenkä kovaankin käyttöön. - AIR-TEX -kalvo - Korkea varsi - Pinta aitoa nahkaa - Lämmin talvella - Pitävä pohja Suomalainen lesti, hyvä muotoilu ja tukeva rakenne takaavat hyvän kävelymukavuuden myös vaativissa oloissa. Musta nahka soveltuu erinomaisesti kaikkien asujen kanssa ja on myös viranomaisten suosiossa.
O LISÄEDUN ARV Lisäedut myös myymälöistä!
Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät:
O LISÄEDUN ARV
www.eratukku.fi
Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18
08-840 4400
OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15,
VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16,
TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
uiden etujen kalvokengät m eurolla!!! tai JahtiJakt- hintään 250 usasuja vä -tarjo kun
n Erätu lehdessä olevii ssä, Tutustu tässä ja tilaa heti neti keella. uksiin TALVIALE-tarjo a olevalla tilauslomak all n puhelimella tai uksia. Lisäetuu E -pukujen tila thIC
ja Nor ottu vain JahtiJakt oituksissa ja ko Lisäetu koskee män lehden ilm tä teet on esitelty se ja tilaa heti! oikeuttavat tuot kuponkiin. Valit evaan tilaus . valmiiksi alla ol ISÄETU/TILAUS
IL ET ERÄ. YKS TI! RAJOITppuuTUi niin kauan kuin etutuotteita riittää. TOIMI HE ikuun 2007 lo n ta
lm Etu voimassa he
Nyt kaikki metsästys- ja iulkoiluasut talv alesta samalla kertaa!
Tilaa nyt tällä kupongilla yli 250 :lla, saat LISÄEDUN!
Tilaan kpl tuotteen nimi JahtiJakt Premium kalvopuku + etupaketti JahtiJakt Pro kalvopuku + etupaketti JahtiJakt Sarkapuku + etupaketti JahtiJakt kalvohaalari + etupaketti NorthICE kalvopuku, punainen + etupaketti NorthICE kalvopuku, sininen + etupaketti NorthICE kalv.kevyttoppapuku, punainen + etupaketti NorthICE kalv.kevyttoppapuku, sininen + etupaketti NorthICE kalv.toppapuku, punainen + etupaketti NorthICE kalv.toppapuku, sininen + etupaketti
Toimitus postiennakolla. Toimituskulut lisätään.
Tilausnro kpl-hinta 0103 299,90 0102 199,90 0011 149,00 0070 149,00 0041 99,00 0031 99,00 0090S06 129,00 0080S06 129,00 0095S06 149,00 0085S06 149,00 TILAUKSENI YHTEENSÄ
yhteensä
Erätukku maksaa tilauslomakkeen postimaksun. Täytä, leikkaa irti ja pistä postiin! Helppoa!
NorthICE-rinkan, tai
Tilaajan allekirjoitus (alle 18 vuotiaan holhooja) Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Kännykkänumero
JahtiJakt-kalvokengät, jalkateräni pituus on
mm
mm
Jalkaterän pituuden saat kun seisot paperin päällä, piirrät jalkasi ja mittaat kuvan.
Merkitse tähän taulukkoon tilaamiesi pukujen tilausnumerot ja pukujen saajien mitat. Pukujen tilausnumerot löydät yllä olevasta taulukosta. Tilausnro Puku 1 Puku 2 Puku 3 Puku 4 Saajan pituus cm Paino kg Vyötärö cm
Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
Metsästäjä 1/07
Tilaukseni on yhteensä yli 250 ja valitsen LISÄEDUKSI
Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS