M et sä st äj ä 5 l 2019 Metsästäjä -lehden nimikkohanhien tarina alkaa Metsäkanalintujen metsästysajat UUTUUS! LEICA FORTIS 6 2–12 x 50 i, BDC LEICA FORTIS 6 1–6 x 24 i, BDC Leica Fortis 6. Kuusinkertainen suurennus parhaimmillaan. Uusi ja valovoimainen Fortis 6 2.5-15 x 56 i täydentää Leican 6x -tuoteperheen. Tähän tuoteperheeseen kuuluvat myös 24ja 50-mallit. Erinomainen erottelukyky, erittäin laaja näkökenttä sekä vertaansa vailla oleva kontrasti: näiden optisten ominaisuuksien ja virtaviivaisen muotoilun ansiosta Leica Fortis 6 asettaa riman uudelle tasolle sarjassaan. Mallit: Leica Fortis 6 1-6 x 24 i, 2-12 x 50 i, 2.5-15 x 56 i. Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis LEICA FORTIS 6 2.5–15 x 56 i, BDC Nordis Oy Leica Fortis 6 Metsästäjä nro 5 210x245.indd 1 29.7.2019 12:33:55 me ts ä s t ä j äk y se l yy n www.riista .fi O s a ll i st u VO ITA RII ST AKA M ER A www.riista.fi
2 l Metsästäjä 5 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_05 Kansikuva: SARI HOLOPAINEN Metsästäjä -lehti Nro 5/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.11.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
METSO Tässä numerossa 2 l 2019 JA RI N IS KA N EN Metsästäjä 5 l 2019 l 3 Tässä numerossa 5 l 2019 5 Pääkirjoitus: Alkavan metsästysvuoden kuulumisia 6 Riistakolmiolaskentojen tulokset 8 Metsästä kanalintuja kestävästi 12 Metsähanhen metsästysalue laajenee 14 Saalisrekisteri 16 MMM avasi hankerahoitushaut 18 Hirvikanta-arvion menetelmä 20 Hirven kannanhoitojärjestelmä on monen tekijän summa 22 Maailman parasta hirvitietoa 24 Puheenjohtajalta: Historian havinaa monella rintamalla 26 Hirvieläinvahinkoja voi estää 28 Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen tulevat koulutukset 30 Metsästys poronhoitoalueella – haukkuja ja erotuksia 32 Valkohäntäpeuran metsästys tehokkaasti käyntiin heti kauden alusta 34 Metsästäjä-lehden nimikkomerihanhet, osa 1: tarina alkaa 38 Milloin koiran käyttäminen on sallittu? 40 Ministeriön kuulumisia: Suomi ei saanut uutta riistalajia 41 Haitallisten vieraslajien pyynnissä sallitut välineet 42 Sisäministeriö tiedottaa: Säilytä aseet turvallisesti 46 Metsästysaseen ylläpito Tee se itse: kiväärin massapetaus 50 Metsästäjän patruunat: Perinteiset ja bondatut luodit 52 Hirven kyttäyspyynti 54 Villisikajahtia Etelä-Pohjanmaan lakeudella 56 Kehittyvä riistatalous, osa 10: Metsästyksenjohtaja johtaa jahtia 58 Riistalaukauksen jälkeen, osa 2: Kallotrofee 60 Reseptit ála Akseli Herlevi: sorsa 62 Uutismakasiini 64 Lajiesittely: Rusakko 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii 12 Metsähanhen metsästysalue laajenee 42 Säilytä aseet turvallisesti Hirvi 18-30 Kuinka kanta-arvio tehdään, kannanhoitojärjestelmä, vahinkojen estäminen, koulutukset, metsästys poronhoitoalueella 8 Metsästä kanalintuja kestävästi LA SS I KU JA LA 6 Riistakolmiolaskentojen tulokset
#BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-5HD TWILIGHT MAX HD LINSSIJÄRJESTELMÄ HUIPPU VALONLÄPÄISYLLÄ ZERO LOCK KOROSÄÄTÖNUPPI NOLLATASON PIKALUKITUKSELLA GUARD-ION LINSSIPINNOITE HYLKII VETTÄ JA EHKÄISEE NAARMUJA TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-5HD KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • TARJOUSHINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2019 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY Kauden tarjoushinnat VX-5HD 1-5x24 FireDot DX 1149€ VX-5HD 2-10x42 FireDot DX 1179€ VX-5HD 3-15x44 FireDot DX 1299€ VX-5HD 3-15x56 FireDot DX 1399€
JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 5 l 2019 l 5 A lkukesä tuntui monin paikoin suosiolliselta kanalintujen pesintää ajatellen. Tätä vahvistivat monella alueella myös parhaillaan valmistumassa olevat kolmiolaskentojen tulokset. Näyttää siltä, että kanalintukannat suurimmaksi osaksi kehittyvät myönteisesti ja ovat kestäneet metsästysaikojen pidennyksen hyvin. Tilannetta täytyy tietenkin seurata koko ajan ja tarvittaessa rajoittaa metsästystä katovuosina. Myös vesilintutilanne on kuluneena keväänä ja suvena puhuttanut paljon. Toimenpiteitä jatketaan ja uusia suunnitellaan erityisesti taantuvien vesilintujen kantojen tukemiseksi niin rauhoituksina, rajoituksina kuin kosteikkohankkeina. Vesilintukantojen hoitoon liittyvät keskeisesti vieraspetojen pyynti ja pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessa vähän isompikin vieras. Heinäkuun lopulla saimme vähemmän mieluisen uutisen, kun Suomen ensimmäinen sakaalihavainto varmistettiin. Pahimmassa tapauksessa kosteikkojemme riesana on minkin ja supikoiran lisänä samanlaisessa elinympäristössä viihtyvä sakaali. Minkin ja supikoiran osalta pykälät väljenivät pyynnin tehostamiseksi. Vaikutukset paljastuvat kokemusten karttuessa ja kaikki toivomme parasta – erityisesti taantuneiden vesilintukantojen elpymistä. Hirvieläinten puolella valkohäntäpeuralupia on käytössä merkittävästi aiempaa enemmän, kiitos aktiivisten lupahakijoiden. Työtä on edessä paljon, jotta peurakanta saadaan tiheän kannan alueella viimein laskuun. Kaikki luvat olisi myös käytettävä. Tässä tarvitaan koko jahtikauden aktiivista hyödyntämistä ja toivottavasti myös säidenhaltija on suosiollinen. Hirvieläinten metsästyksen ja kannanhallinnan kehittämiseksi on myös käynnistynyt kaksi isoa hanketta yhteistyössä metsästäjien ja maanomistajien kanssa. Hyvinvointia riistasta -hanke keskittyy peura-alueen ongelmiin ja peuran hyödyntämisen kehittämiseen. Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeen tavoitteena on hirvieläinten kannanhallinnan kehittäminen koko maassa. Molempien hankkeiden tavoitteena on hakea kullekin kulmakunnalle soveltuvia toimintamalleja ja vaihtaa kokemuksia hyviksi osoittautuneista toimintatavoista. Petopuolella uusi susikannan hoitosuunnitelma on ollut kommenteilla ja EU:n tuomioistuimen ratkaisua kannanhoidollisen metsästyksen jatkomahdollisuuksiin odotetaan. Riistaan liittyvissä keskusteluissa otsikoissa nousevat herkästi esille vastakkainasettelut ja joskus tuntuu siltä, että itse asiat hautautuvat niiden alle. Tämä on vahingollista, koska riistan kanssa työskennellessä on harvemmin tarjolla nopeita ratkaisuja. Ristiriitojen ratkaisemiseksi ja ongelmien korjaamiseksi tarvitaan usein vuosikausien työ. Tämä unohtuu monesti otsikkoja seuratessa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi afrikkalainen sikarutto muodostaa edelleen suuren uhan maallemme, vaikka siitä ei kuluvana syksynä ole otsikoissa juuri puhuttu. Metsästäjät ovat sen torjunnassa edelleen eturintamassa ja aktiivista työtä jahtien muodossa sekä varautumista tarvitaan. Alkavan metsästysvuoden kuulumisia
6 l Metsästäjä 5 l 2019 JUKKA FORSMAN , KATJA IKONEN ja TONI LAAKSONEN , Luonnonvarakeskus Kanalintukannat vahvoja, paikoin jopa huipputiheyksiä K esän 2018 laskennat paljastivat kanalintutiheyksien lähteneen ilahduttavasti kasvamaan aallonpohjan jälkeen. Kanalintujen kannat voivat kuitenkin vaihdella vuosien välillä voimakkaastikin, ja kasvun jatkumisesta ei voi olla varma. Niinpä monia riistakolmiolaskijoita lienee reitin alussa jännittänyt edessä olevan 12 kilometrin kanalintutilanne. 942 lasketun kolmion ja 11 304 linjakilometrin jälkeen nähdään, että lintukannat ovat edelleen vahvistuneet viime vuodesta. Paikoin metson, teeren ja pyyn tiheydet lähestyvät koko kolmiolaskennan historian huipputiheyksiä. Tässä yhteenvedossa kuvataan kanalintujen tämän vuoden laskentatulosten yleiskuva ja pitkän aikavälin populaatiodynamiikka laajoilla suuralueilla. Suurta paikallista vaihtelua voi esiintyä pienelläkin alueella, ja yksityiskohtaisempiin päivitettyihin tuloksiin voi perehtyä Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä sivustolla: www.riistakolmiot.fi. Lisääntyminen onnistui kohtalaisesti Viime vuonna lintujen pesintä onnistui erinomaisesti, ja poikasosuudet olivat erittäin hyviä. Kuluvan kesän sää on ollut pääosin otollinen kanalintujen pesinnälle. Tänä vuonna kanalintujen havaitut poikasosuudet ja keskimääräiset poikaskoot olivat maanlaajuisesti pienempiä kuin viime vuonna, mutta kuitenkin kohtuullisen hyviä ja lähellä pitkäaikaista (koko kolmiolaskennan kattava) keskiarvoa. Metso ja teeri Metson tiheydet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna miltei koko pohjoisessa Suomessa. Erityisen voimakkaasti tiheydet kasvoivat Koillismaalla ja Itä-Lapissa, jossa aletaan lähestyä jo 31-vuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Muusta Pohjois-Suomesta poiketen Länsi-Lapissa tiheys oli viime vuotista alhaisempi. Viime vuoteen verrattuna metson tiheydet kasvoivat eniten Rannikko-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä, missä tämän vuoden tiheydet ovat nyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kainuussa metson tiheys nousi, mutta on kuitenkin vähän koko laskentahistorian kattavan keskiarvon alapuolella. Viime vuoden tilanteeseen verrattuna metson tiheydet laskivat Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, missä laji on harvalukuinen. Teerikanta vahvistui miltei koko maassa, ja korkeimpia tiheyksiä havaittiin Rannikko-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta Koillismaalle ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä. Viime vuoteen verrattuna suurimmat kasvuluvut havaittiin Pohjoisja EteläSavossa, missä tiheydet kasvoivat 60–75 %, ja Pohjanmaa-Kainuualueellakin kasvua oli noin 40 %. Kaakkois-Suomessa ja eteläisimmässä Suomessa teeren tiheydet laskivat viime vuodesta ja ovat myös pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Pyy Pyykannat niin ikään ovat jatkaneet nousua miltei kautta maan ja lähesMetson, teeren, pyyn ja riekon keskimääräinen yksilötiheys (yksilöä/km2) ja populaatiodynamiikka vuosina 1988-2019 Suomen neljällä suuralueella. Lappi = Lapin lääni; ou-ka = Oulu ja Kainuu; keski = Pohjois-Karjala ja –Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa; etelä = muut riistakeskusalueet. Huomioi, että tunturi-Lapin tiheydet ovat epävarmoja, koska siellä lasketaan vain vähän kolmioita. Riekon osalta koira-avusteiset laskennat antavat tarkemman kuvan tilanteesta.
Metsästäjä 5 l 2019 l 7 tyvät paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Voimakkainta kasvu on ollut keskisessä Suomessa ja Oulu-Kainuu alueella. Korkeimmat tiheydet havaittiin tänä kesänä Pohjois-Savossa ja –Karjalassa, mutta kautta koko Etelä-Suomen tiheydet olivat varsin korkeita. Poikkeuksena on Kaakkois-Suomi, missä tämän vuoden kannan tiheysarvio on koko kolmiohistorian alhaisimpia. Riekko Riekon tiheys jatkaa myös kasvuaan sen vahvimmalla levinneisyysalueella (Lappi ja OuluKainuu). Metsä-Lapissa ja Oulun alueella riekon tiheys lähestyy koko riistakolmiohistorian keskitiheyttä. Riekko ilahdutti tänä vuonna myös Pohjanmaan kolmioiden laskijoita useamman nollavuoden jälkeen. Paikoin Itäja Ylä-Lapissa on tänä kesänä havaittu suhteellisen korkeitakin tiheyksiä, mutta laskettujen kolmioiden vähäinen määrä noilla alueilla vaikeuttaa tiheyden luotettavaa arviointia. Myöhemmin valmistuvat kanakoiralaskennat kertovat tarkemmin riekkokannan tilanteesta tunturialueella. Metsäkanalintujen runsaus lasketaan 12 kilometrin pituiselta kolmionmuotoiselta reitiltä heinä-elokuun vaihteessa. Pääosin metsästäjät laskevat vapaaehtoistyönä vuosittain noin tuhat riistakolmiota. Tämän vuoden riistakolmioiden kesälaskenta oli laskentojen 31. vuosi. Tätä kansainvälisesti ainutlaatuista aineistoa hyödynnetään tutkimuksessa, kannanarvioinnissa ja metsästyksen säätelyssä. Suuret kiitokset kaikille laskijoille! Metso Teeri Pyy Riekko Laskettuja kolmioita Tiheys (yks./km²) Muutos % Poikasosuus % Tiheys (yks,/km²) Muutos % Poikasosuus % Tiheys (yks,/km²) Muutos % Poikasosuus % Tiheys (yks./km²) Muutos % Poikasosuus % Etelä-Häme 24 2,1 ? ? 21 3,6 ? ? 21 7,3 ± 45 Etelä-Savo 66 3,3 ± 34 6,2 ++ 51 8,4 ± 51 Kaakkois-Suomi 38 3,6 ? 49 4,5 ± 46 6,0 ± 43 Kainuu 94 3,8 + 44 13,5 ++ 58 9,0 ++ 58 0,8 ± 49 Keski-Suomi 70 2,6 ? 30 7,6 + 52 8,4 ± 58 0,1 ± 71 Lappi 137 5,7 ± 35 4,2 + 48 3,8 ++ 55 2,1 + 54 Oulu 154 5,0 ± 43 11,0 ± 54 5,9 ± 48 1,5 ++ 73 Pohjanmaa 78 4,1 + 38 15,5 ++ 61 7,3 + 48 0,3 + 53 Pohjois-Häme 35 2,3 + 36 5,2 ++ 40 10,8 ± 41 Pohjois-Karjala 75 3,9 ? 49 9,4 + 59 9,0 + 54 Pohjois-Savo 64 3,3 ± 51 11,0 ++ 58 11,5 ++ 51 Rannikko-Pohjanmaa 22 1,9 ++ 50 7,2 ± 42 10,0 ? 44 Satakunta 58 4,8 ± 43 5,7 ± 48 8,6 ++ 49 Uusimaa 16 3,4 ? 43 5,4 ? 33 11,5 ++ 52 Varsinais-Suomi 11 1,1 ? ? 2,3 ? ? 33 6,9 ? 29 Koko maa 942 4,2 ± 38 7,4 + 49 6,9 + 51 0,9 ++ 36 Taulukko. Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km 2 ) ja poikasosuus (%) heinä-elokuussa 2019. Tiheyden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % + ja – muutos 15–30 % ++ ja – – muutos >30 % Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Kanalintujen keskimääräinen tiheys riistakolmiolaskennassa (yksilöä/km² metsämaata) vuonna 2019 14.8.2019 mennessä tallennettujen havaintojen mukaan. RIEKKO METSO TEERI PYY
8 l Metsästäjä 5 l 2019 MATTI KERVINEN ja JUKKA KERÄNEN , Suomen riistakeskus Metsästyksen kestävyydestä huolehtiminen on jokaisen metsästäjän vastuulla riippumatta metsästyspäivien määrästä. Tähän juttuun on kerätty vinkkejä, joilla voit kantaa oman kortesi kekoon. M etsäkanalintumetsällä käy vuosittain 80 000–140 000 suomalaista metsästäjää. Metsällä käyneiden määrä noudattelee muutoksia metsäkanalintukannoissa. Myös yksittäisten metsästäjien metsästyspäivien ja saaliin määrissä on suurta vaihtelua. Osa innostuu metsälle vasta kun lintukannat ovat huipussaan, innokkaimmille metsästyspäivien määrä on vuodesta toiseen melko vakio. Metsästäjän kokemus ja pyyntiponnistus näkyvät usein saaliskertymässä. Seuraa lintutilannetta Riistakolmiolaskennat ovat riistakantojen seurannan ja metsästyksen säätelyn perusta. Osallistumalla riistakolmiolaskentoihin huolehdit riistaseurantojen jatkuvuudesta. Liikkumalla aktiivisesti maastossa myös metsästysajan ulkopuolella vahvistat käsitystäsi metsästysalueesi lintutilanteesta. Yksittäisen maastoretken tai pelkän oman riistakolmion havaintojen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska sattuman vaikutus havaintoihin voi olla suuri. Riistakolmiolaskentatuloksia onkin syytä tarkastella riittävän laajalta alueelta. Osallistu riistakolmiolaskentoihin Seuraa metsästysalueesi lintutilannetta ympäri vuoden Kirjaa riistahavaintosi Oma riistaan myös metsästysajan ulkopuolella Suhteuta saalismääräsi lintutilanteeseen Metsäkanalintusaalis tulee suhteuttaa vuosittain metsästysalueen lintutilanteen mukaan. Metsäkanalinnut ovat lyhytikäisiä lajeja, joilla on korkea luontainen kuolleisuus. Toisaalta, niillä on erittäin hyvä poikastuotto, joten kannan koko voi vaihdella rajustikin vuosien välillä. Pyynnissä voi hyvällä omallatunnolla käydä heikompanakin lintuvuonna, kunhan saalismäärä pysyy kohtuullisena suhteessa lintukantaan. Huomioi pyynnissä aina metsästysalueesi lintutilanne Noudata suosituksia ja kiintiöitä Valikoi saaliiksi nuoria yksilöitä ja molempia sukupuolia Metsäkanalintujen luontainen kuolleisuus ensimmäisenä elinvuotena voi olla yli 90 prosenttia, myöhemmin selvästi alhaisempi. Saaliiksi kannattaakin pyrkiä valikoimaan nuoria yksilöitä. Niiden todennäköisyys kuolla ennen seuraavaa lisääntymiskautta on ilman metsästystäkin suurempi kuin vanhempien lintujen, jotka ovat kannan lisääntymisen kannalta nuoria lintuja tärkeämpiä. Ota leppoisa asenne linnunpyyntiin ja unohda saaliinsaamisen pakko. Metsästä kanalintuja kestävästi Ammu vain, kun laukaus on turvallinen, lintu on sopivalla etäisyydellä, ampumalinja on esteetön ja olet varma osumasta. Kuvat: HANNU HUTTU
Metsästäjä 5 l 2019 l 9 Metsoja teerisaaliit ovat perinteisesti olleet koirasvoittoisia. Osin vinouma johtunee pyyntitavoista, kuten teerikukkojen metsästyksestä syyssoitimilta, mutta myös aktiivisesta koiraslintujen valikoinnista saaliiksi. Lisäksi koiraslinnut ovat maastossa helpommin havaittavia kuin naaraslinnut, jotka moni metsästysseura on vieläpä saattanut rauhoittaa. Elinvoimaiset soitimet ovat tärkeitä paikallisen lintukannan turvaajia sekä metsolle että teerelle. Siksi saaliiksi ei kannata aktiivisesti valita pelkästään koiraslintuja, ainakaan vanhoja kukkoja, jotka ovat keskeisiä soidinten ylläpitäjiä. Valikoi saaliiksi nuoria lintuja, myös naaraita Älä metsästä teeren ja metson syyssoitimilla Raportoi saaliisi Metsästyksen vaikutukset metsäkanalintukantoihin tunnetaan edelleen puutteellisesti. Metsästyksen suunnittelun ja säätelyn kannalta on tärkeää tietää kuinka paljon, millä ajanjaksolla ja mistä metsäkanalintuja ammutaan. Tiedon avulla varmistetaan metsästyksen kestävyys. Metsästäjät ovat tiedon kerääjinä avainasemassa. Kirjaa saaliisi Oma riistaan Osallistu riistantutkimuksen ja riistahallinnon lähettämiin metsästystä koskeviin kyselyihin Ilmoita saaliisi metsästysseurasi sihteerille Jätä Metsähallituksen metsästysluvasta saalispalaute Ammu varmasti Hyvä ampumataito ja sen myötä varmat osumat ja haavakoiden välttäminen ovat eettisesti kestävää pyyntiä. Ampumataito on pitkälti lihasmuistia, joten ampumaan oppii toistojen kautta. Toistoja kertyy ampumaradalla. Aseen nostamista poskelle voi harjoitella myös kotona. Kaikkien ei tarvitse olla mestaritason rata-ampujia, mutta vastuullinen metsästäjä tiedostaa oman ampumataitonsa rajat ja ampuu metsällä niiden mukaisesti. Kehitä ja pidä yllä ampumataitoasi Pidä huolta, että kiväärisi on kohdistettu Älä ammu ylipitkiin matkoihin, epävarmoihin tilanteisiin tai oksien takana olevaa lintua Ampumatta jättäminen on aina parempi vaihtoehto kuin haavoittaminen. Uusia mahdollisuuksia harkitulle laukaukselle tulee varmasti myöhemmin. Nauti pyynnistä ja arvosta saalistasi Kehittynyt tekniikka ja optiikka sekä kattava metsäautotieverkosto ovat helpottaneet metsäkanalintusaaliin saantia. Jahtipäivän onnistumista ei kuitenkaan mitata saaliin määrällä. Metsästyspäivästä kannattaa opetella nauttimaan myös muilla tavoin. Vältä helppoja, ”ilmaiseksi tulleita” saaliita Ammu vain yksi lintu kustakin tilanteesta, niin yksittäinen saalis tuntuu arvokkaammalta Vaikka voisit ampua lintuja kiikarikiväärillä niiden pakoetäisyyden ulkopuolelta, kokeile hiipiä lähemmäksi Jalkaudu maastoon, älä etsi lintuja autolla Unohda saaliinsaamisen pakko ja nauti itse pyynnistä Älä ammu oksien takana olevaa lintua!
JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 JO4472 1,83 €/KG Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan koiran täysravinto. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTI ASTIA! ARVO 14,90 € HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,RET512183 7 Monipuoliset housut metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Sivusaumoissa pitkät tuuletusventilaatiot. Irrotettavat henkselit. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL TROPHY 8x56 349,NORM. 429, | NOBU30335856 Erittäin valovoimaiset kiikarit hämärämetsästykseen. Kestävä, täysin vesitiivis rakenne. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. PIMEÄNÄKÖLAITE BURRELL NV 400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄSTYSLIIVI GENZO 59 90 NAV00195M 1993XL Koiranohjaajien suosimassa metsästysliivissä on runsaasti taskuja. Liivissä on tienvarsiturvallisuutta parantavat mustat he? astimet, jotka eivät häiritse riistaa. 3 -80€ TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 RET513363 7 Monikäyttöinen kääntötakki kaksipuolisella värityksellä. Tilavat taskut. Soveltuu mainosti alkusyksyn liikkuviin jahteihin. Oranssi puoli täyttää metsästyslain vaatimukset. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX 199,NORM. 229, | VI37445037 47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC -urapohja varmistaa pidon. SUPILOUKKU 36x31x107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16x18x72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMS II 199,RET019487 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE GENZO LIPPIS ARVO 14,90 € . RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viri tetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokkaalla 3400 mAh akulla pärjäät jopa useita metsästyspäiviä. Erittäin helppokäyttöinen. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,RET750237 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. ASTIA! ARVO 14,90 € JAHTI &VAHTI EXTRAENERGIA 15 KG 31,JO4470 2,07 €/KG Rankkaa työtä tekevän ja erittäin paljon energiaa tarvitsevan koiran vaihtoehto. JOKAISELLE JAHTI&VAHTI ENERGIA TAI EXTRA ENERGIA SÄKIN OSTAJALLE PIPO KAUPAN PÄÄLLE. KAUPAN PÄÄLLE. VALMISTAUDU JAHTIKAUTEEN! METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM ROGEN VEIL 269,HWC10008141048 56, 241048 56 Huippuluokan puku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Veil -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Covertex® -erikoiskalvo. JAHTI&VAHTI PALAUTUSJUOMAJAUHE 600 G 17 90 NORM. 19,90 | JV86123 29,83 €/KG Kovassa rasituksessa oleville koirille helpottamaan työskentelyä seuraavanakin päivänä. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 2 199,NORM. 229,00 | RET000706 744 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™-camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo.
JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 JO4472 1,83 €/KG Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan koiran täysravinto. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTI ASTIA! ARVO 14,90 € HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,RET512183 7 Monipuoliset housut metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Sivusaumoissa pitkät tuuletusventilaatiot. Irrotettavat henkselit. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL TROPHY 8x56 349,NORM. 429, | NOBU30335856 Erittäin valovoimaiset kiikarit hämärämetsästykseen. Kestävä, täysin vesitiivis rakenne. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. PIMEÄNÄKÖLAITE BURRELL NV 400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄSTYSLIIVI GENZO 59 90 NAV00195M 1993XL Koiranohjaajien suosimassa metsästysliivissä on runsaasti taskuja. Liivissä on tienvarsiturvallisuutta parantavat mustat he? astimet, jotka eivät häiritse riistaa. 3 -80€ TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 RET513363 7 Monikäyttöinen kääntötakki kaksipuolisella värityksellä. Tilavat taskut. Soveltuu mainosti alkusyksyn liikkuviin jahteihin. Oranssi puoli täyttää metsästyslain vaatimukset. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX 199,NORM. 229, | VI37445037 47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC -urapohja varmistaa pidon. SUPILOUKKU 36x31x107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16x18x72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMS II 199,RET019487 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE GENZO LIPPIS ARVO 14,90 € . RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viri tetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokkaalla 3400 mAh akulla pärjäät jopa useita metsästyspäiviä. Erittäin helppokäyttöinen. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,RET750237 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. ASTIA! ARVO 14,90 € JAHTI &VAHTI EXTRAENERGIA 15 KG 31,JO4470 2,07 €/KG Rankkaa työtä tekevän ja erittäin paljon energiaa tarvitsevan koiran vaihtoehto. JOKAISELLE JAHTI&VAHTI ENERGIA TAI EXTRA ENERGIA SÄKIN OSTAJALLE PIPO KAUPAN PÄÄLLE. KAUPAN PÄÄLLE. VALMISTAUDU JAHTIKAUTEEN! METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM ROGEN VEIL 269,HWC10008141048 56, 241048 56 Huippuluokan puku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Veil -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Covertex® -erikoiskalvo. JAHTI&VAHTI PALAUTUSJUOMAJAUHE 600 G 17 90 NORM. 19,90 | JV86123 29,83 €/KG Kovassa rasituksessa oleville koirille helpottamaan työskentelyä seuraavanakin päivänä. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 2 199,NORM. 229,00 | RET000706 744 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™-camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo.
12 l Metsästäjä 5 l 2019 ANTTI PIIRONEN ja MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Tundrametsähanhen metsästysalue laajenee Runsaslukuiseen metsähanhen alalajiin, tundrametsähanheen, kohdistuva metsästys jatkuu tänä syksynä aiempaa laajemmalla alueella. Alueen laajennuksen taustalla on laadukasta riistatietoa, jolla voidaan varmistua metsästyksen kohdistumisesta runsaslukuiseen alalajiin. M etsähanhen metsästysalueen laajentamisen perusteena on käytetty kaularenkailla ja GPSlähettimillä merkityistä metsähanhista saatua tietoa sekä metsästäjien keräämää tietoa metsähanhisaaliista. Merkityistä linnuista tehdyt havainnot osoittavat Pohjois-Karjalassa pesivien metsähanhien muuttavan pohjoisempana pesivien lajitovereidensa tavoin talvehtimisalueille Ruotsin kautta. Kaakkois-Suomen metsähanhijahdissa ei siis ammuta Suomessa pesineitä lintuja. Metsähanhet ovat usein sekaparvissa muiden hanhien kanssa. Loka-marraskuussa KaakkoisSuomessa erityisesti tundrahanhia on samoissa parvissa. Kuvassa neljä tundrahanhea ja kolme metsähanhea, joista erityisesti nuoren tundrahanhen erottaminen on vaikeaa. LA SS I KU JA LA
Metsästäjä 5 l 2019 l 13 Metsähanhisaalis edellisinä syksyinä Metsästäjiltä kerättyjen näytteiden perusteella metsästys on kohdistunut halutunlaisesti metsähanhen runsaslukuisempaan alalajiin tundrametsähanheen. Syksyllä 2017 kerättyjen saaliskuvien perusteella noin 85 % saaliista oli tundrametsähanhia. Syksyllä 2018 kerättiin saalismetsähanhien päitä, joista määritettiin alalaji DNA-analyysillä. Tulos oli lähes identtinen edellissyksyn kanssa: 88 % oli tundrametsähanhia. Suomen riistakeskus kiittää keräykseen osallistuneita metsästäjiä, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa metsähanhen metsästyksen jatkumista! Pakollinen saalisilmoitus Metsähanhi kuuluu saalisilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tarkoituksena on saada aiempaa tarkempi tieto todellisesta saalismäärästä. Saaliiksi saadusta metsähanhesta tehdään virallinen saalisilmoitus sähköisesti Oma riista -palvelussa tai postitse virallisella lomakkeella. Suosittelemme lähettämään ilmoituksen viipymättä saaliin saamisen jälkeen, käytännössä vuorokauden kuluessa. Lakisääteinen raja on seitsemän (7) vuorokautta saaliin saamisesta. Metsähanhen päitä kerätään taas Tarkoituksena on parantaa valokuvista tehtävän alalajin määrityksen tarkkuutta ja seurata metsähanhisaaliin alalajikoostumusta. Vuonna 2019 metsähanhen metsästys on sallittua 1.10—30.11.2019: Etelä-Karjala: Koko maakunta. Etelä-Savo: Enonkoski, Puumala, Savonlinna ja Sulkava. Kymenlaakso: Koko maakunta. Pohjois-Karjala: Kitee, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Päijät-Häme: Orimattila. Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila. AN TT I PI IR ON EN Metsähanhen metsästysaika 2019 1.10. 30.11. Ei metsästystä Kerätyistä päistä määritetään alalaji DNAanalyysillä ja analyysin tulosta verrataan nokan väritykseen ja pään ja nokan mittasuhteisiin. Kaikkia metsähanhen metsästäjiä kannustetaan ottamaan talteen ammutun metsähanhen pää ja ilmoittamaan siitä oheisten ohjeiden mukaisesti. Näytteet pyritään hakemaan metsästäjiltä kotoa, joten keräykseen osallistuminen on vaivatonta. Tieto saaliin alalajikoostumuksesta on tällä hetkellä suurimpia tietotarpeita metsähanhen kannanhoidossa. Mitä tarkempaa riistatieto on, sitä varmemmalla pohjalla on metsästyksen säätely eikä metsästystä tarvitse rajoittaa varmuuden vuoksi. Metsähanhen metsästysalueen laajentaminen on tästä oiva esimerkki! HUOMIO METSÄSTÄJÄT! Pääkeräys metsähanhisaaliista Leikkaa pää irti kaulan alaosasta Pakasta paperiin käärittynä Ota yhteyttä riistasuunnittelija Antti Piiroseen (029 431 2332, antti.piironen@riista.fi). Näytteet noudetaan metsästäjiltä kootusti metsästyskauden jälkeen Näytteitä keränneille metsästäjille toimitetaan raportti keräyksen onnistumisesta ja lintujen alalajista Pääkeräys toteutetaan, jotta kuvakeräyksellä saadaan tulevaisuudessa entistä tarkempaa tietoa metsähanhisaaliin alalajikoostumuksesta. Riistatiedon keruu on metsästäjien etu, ja turvaa jahdin jatkumista tulevaisuudessa. Pääkeräys tehdään luottamuksellisesti. Suomen riistakeskus kiittää yhteistyöstä!
14 l Metsästäjä 5 l 2019 SAANA HARJU , HELI PAAVOLA , Suomen riistakeskus Saalisrekisteri Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee ensi vuonna S en lisäksi, mitä hirvieläimen pyyntilupaa koskevassa pykälässä säädetään, saaliiksi saadusta riistaeläimestä on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle, jos riistaeläinlajin metsästyksen kestävyyden varmistaminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Metsästyslain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään, mistä riistaeläinlajista saalisilmoiMetsästyslaissa säädetään, että saalisrekisteriin merkitään metsästyslaissa tarkoitettujen saalisilmoitusten perusteella metsästäjän nimi ja metsästäjänumero, tiedot pyydystetystä eläimestä sekä pyyntiaikaa ja -paikkaa koskeva tieto. Se, mitä tietoja pyydystetystä eläimestä saalisilmoituksessa täytyy ilmoittaa, riippuu metsästyslain ja sen nojalla sovellettavaksi tulevan valtioneuvoston asetuksen säännöksistä. Käytännössä näillä tiedoilla tarkoitetaan muun muassa saaliseläimen lajia, ikää sekä sukupuolta koskevia tietoja. Saalisilmoituksen voi jättää Oma riista -palvelun kautta tai vaihtoehtoisesti Suomen riistakeskuksen saalisilmoituslomakkeilla, jotka voidaan toimittaa aluetoimistoille joko sähköpostitse tai postitse. Saalisrekisterin sisältämät henkilötiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on antanut viimeisen saalisilmoituksen. Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee elokuusta 2020 lähtien myös taantuneisiin vesilintuihin. Tämän jälkeen myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta on tehtävä saalisilmoitus. Saaliin ilmoittamatta jättäminen vastoin säädettyä ilmoitusvelvollisuutta on metsästysrikkomus. Saalisrekisteriä koskeva pykälä tuli metsästyslakiin vuoden 2017 lakimuutoksen myötä. Saalisrekisterin rekisterinpitäjänä toimii Suomen riistakeskus. Rekisterin tietoja käytetään riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun, metsästyksen valvontaan sekä tilastojen laatimiseen. tus on tehtävä, sekä ilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoituksen tekemisen määräajasta. Näitä säännöksiä metsästäjän ja luvansaajan on velvollisuus noudattaa.
Metsästäjä 5 l 2019 l 15 Saaliit Oma riista -palveluun Lakisääteisten saalisilmoitusten jättäminen on mahdollista Oma riista -palvelussa kaikille riistaja rauhoittamattomille eläimille. Myös lomakkeella aluetoimistolle toimitettu lakisääteinen saalisilmoitus tallennetaan sähköiseen saalisrekisteriin. Lakisääteisillä saalisilmoituksilla pyritään omalta osaltaan parantamaan riistatiedon kattavuutta. Saalisilmoituksista saatava paikkatieto luo kokonaiskuvaa lajin leviämisestä ja kirjatut saalismäärät toimivat indikaattoreina kannan koolle. Näitä tietoja Suomen riistakeskus hyödyntää lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen, kuten kestävän riistatalouden ja metsästyksen edistämiseen, riistaeläinkantojen tilan, kehityksen, kestävyyden ja elinvoimaisuuden seuraamiseen sekä riistanhoidon ja riistan elinympäristöjen hoidon edistämiseen. Saalisilmoituksista saatavaa tietoa tarvitaan lisäksi muun muassa vahinkokohteen poikkeusluvan tarpeen arvioimiseen ja mahdollisesti asetetun alueellisen lajikohtaisen kiintiön täyttymisen seurantaan. Lakisääteisten saalisilmoitusten lisäksi Oma riista -palveluun kuuluu käyttäjän henkilökohtainen riistaloki. Metsästäjä voi rekisteröitymisen jälkeen kirjata palveluun riistatietojaan, kuten riistahavaintoja saalistietoja. Palvelun käyttäjä näkee Oma riista -palvelussa historiaja yhteenvetotietoja syöttämistään riistatiedoista. Metsästäjän henkilökohtainen riistaloki ei ole palvelussa kenenkään muun nähtävissä. Vapaaehtoiset riistalokimerkinnät eivät siten tule osaksi saalisrekisteriä vaan toimivat ainoastaan metsästäjän saalispäiväkirjana. Tällaisia vapaaehtoisia riistalokimerkintöjä voivat olla esimerkiksi metsästysaikaiset kettuja varissaaliskirjaukset. Henkilön tallentamia riistatietoja voidaan kuitenkin käyttää julkisen riistakonsernin suunnittelutehtäviin, riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun sekä tilastointija tutkimustarkoituksiin. Riistatietoja käsitellään ilman henkilötietoja. Mikäli tallennettujen riistatietojen pohjalta tehdään julkaisuja, tiedot julkaistaan summatietoina tai karkeistettuina tietoina. Vapaaehtoisesti luovutettuja saalisja havaintotietoja henkilötietoineen säilytetään niin kauan, kunnes henkilö poistaa tietonsa tai pyytää niitä poistettavaksi. Oma riista -palvelun käyttöehdot ja tietosuojaseloste löytyvät Suomen riistakeskuksen riista.fi -verkkosivulta. Saalisrekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen Saalisrekisterin tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta säädetään julkisuuslaissa, EU:n tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa. Saalisrekisteristä annettavista tietoluovutuksista vastaa Suomen riistakeskuksen JHT-rekisterit -tiimi. Viranomaisen asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vapaa-ajan harrastuksista, ovat julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. Metsästyslain mukaan Suomen riistakeskus rekisterinpitäjänä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa saalisrekisterin tietoja riistakantojen seurantaa ja käytön suunnittelua sekä metsästyksen valvontaa varten maaja metsätalousministeriölle, riistanhoitoyhdistyksille, Luonnonvarakeskukselle, Metsähallitukselle, metsästyksen valvonnasta vastaaville viranomaisille sekä riistahallintolain 23 §:ssä tarkoitetulle metsästyksenvalvojalle. Metsästyksen valvonnasta vastaavia viranomaisia ovat metsästyslain 88 §:ssä tarkoitetut poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin sekä Metsähallituksen virkamiehet. Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee elokuusta 2020 lähtien myös taantuneisiin vesilintuihin. Saalisilmoitus on helpointa tehdä Oma riista -palvelun kautta. KÄMPPÄKARTANO KITEEN PYHÄJÄRVELLÄ Tee tarjous 3.10.2019 mennessä. Katso lisätiedot: www.upmbonvesta.? Nyt myynnissä upea Nivungin kämppäkartano metsästysmahdollisuudella Kiteen Pyhäjärven rannalla!
MMM AVASI RIISTATALOUDEN EDISTÄMISEEN JA ARVOKKAIDEN LINTUVESIEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄT HANKERAHOITUSHAUT Maaja metsätalousministeriö myöntää hakemusten perusteella avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämishankkeisiin. Avustuksilla tuetaan tänä vuonna erityisesti riistanhoitoyhdistysten yhdistymishankkeita, muita riistakonsernistrategian mukaisia hankkeita sekä arvokkaiden lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon kytkeytyviä hankkeita. R iistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustuksia voivat hakea vuonna 2019 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja vuonna 2019 yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Avustuksia voidaan myöntää sekä uuden yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseen että uuden yhdistyksen toiminnanohjauksen vahvistamiseen uusilla toimintamalleilla. Yhdistymisavustusten hakuaika alkaa 1.8.2019 ja jatkuu toistaiseksi. Avustuksia voidaan myöntää myös muihin julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistaviin hankkeisiin kuten eri riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittämiseen ja metsästyksen eettisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tähän ryhmään kuuluvia avustuksia voidaan myöntää riistanhoitoyhdistysten ohella myös muille yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Avustusten hakuaika on 1.8.-30.9.2019. Kosteikkojen kunnostusavustuksia haettava 15.9.2019 mennessä. Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristöltään vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Vieraspedot heikentävät lisäksi monien vesilintulajien poikastuottoa. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö ovat siksi käynnistäneet yhdessä pilottihankkeen vesilintujen elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kunnostusja hoitotoimenpiteitä sekä erilaisia muita vesilintujen tilaa parantavia toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Maaja metsätalousministeriön varoista avustuksia voidaan myöntää pilottihankkeeseen liittyviin arvokkaiden lintuvesien kunnostusta ja hoitoa edistäviin hankkeisiin kuten rauhoitusalueiden lähialueille perustettavien uusien pienkosteikkojen perustamiskustannuksiin. Avustuksia voidaan myöntää 1.8.-15.9.2019 välisenä aikana jätettyjen hakemusten perusteella sekä yleishyödyllisille yhteisöille että yksityisille toimijoille. Avustusten määristä päätetään vuosittain Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksiettä useampivuotisia hankkeita. Maaja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, koska tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain. Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maaja metsätalousministeriön verkkosivuilta. Lisätietoja: Asiantuntija Heidi Krüger, p. 02951 62072, etunimi.sukunimi@mmm.fi 16 l Metsästäjä 5 l 2019
Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi PYSY EDELLÄ IOT 4G Uusi Tracker Artemis -koiratutka on varustettu hyväksi todetulla sekä uudella teknologialla. Siinä on tuki 2G-verkolle, mutta myös NB-IoT / LTE-CAT M1, joka on uusi vähän energiaa kuluttava ja kuuluvuudeltaan aiempia parempi IoT 4G-teknologia. Tulevaisuudessa vanhat 2Gja 3G -verkot tulee korvaamaan IoT 4G, joka takaa huomattavasti paremman kuuluvuuden pienemmällä virrankulutuksella. Tracker Artemis pitää sisällään myös paljon muuta. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy jälleenmyyjältä. NB-IOT LTE-CAT M1 TARKKA HAUKKULASKURI ETÄKÄYTETTÄVÄT LED-VALOT GPS/GLONASS 3200 mAh
18 l Metsästäjä 5 l 2019 TUOMAS KUKKO ja JYRKI PUSENIUS , Luonnonvarakeskus Hirvikannan arviointimenetelmä Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimus laskee hirvikannan koon ja rakenteen arviot sekä verotussuositukset, joiden avulla päästään riistaneuvostojen asettamiin tavoitteisiin. Näin se tapahtuu. H irvikannan koon ja rakenteen arvioinnin perusta on hirven vuoden elinkiertoa kuvaava populaatiomalli (kuva 1). Populaatiomalliin yhdistetään tietoja useasta lähteestä. Laskelmat tehdään käyttäen hirvijahdin aikana kerättävää aineistoa havaituista ja kaadetuista hirvistä, metsästäjien arviota jahdin jälkeen alueelleen jäävästä hirvikannasta sekä lento-, ja maalaskentojen avulla kerättyä aineistoa. Seuraavassa esitetään kuvasarjan avulla Bayes-tilastotieteen periaate, jolla eri aineistoista muodostetaan hirvikannan koon ja rakenteen arviot todennäköisyysjakaumineen. Laskennassa hirvitalousalueen hirvitiheyden mahdolliset arvot on rajattu siten, että negatiiviset lukemat eivät käy (kuva 2) – hirviä on täytynyt olla alueella ennen jahtia vähintään niin paljon kuin niitä on saatu saaliiksi. Talousalueen metsästysseurueiden jäävän kannan arvioista on laskettu metsästyspinta-alalla painotettu keskiarvo sekä tälle lukemalle keskivirhe (kuva 3). Näin johdettua jäävän kannan arvion normaalijakaumaa on pohjoisessa Suomessa kalibroitu lentolaskentojen tiheyksillä, sekä koko maassa jäävän kannan arvioiden riittävyysanalyysiin perustuen. Hirvihavaintojen lukumäärä metsästyspäivää kohti antaa käyttökelpoisen indeksin hirvikannan koolle (kuva 4). Indeksin oletetaan olevan hirvitalousalueella suoraan verrannollinen kannan tiheyteen. Esimerkiksi 10 prosentin nousu indeksissä viittaa samansuuruiseen kasvuun alueen kannassa. Indeksin arvon ja kannan tiheyden välisen yhteyden voimakkuus vaihtelee alueittain. Indeksin luotettavuutta voidaan parantaa kirjaamalla hirvihavainnot huolellisesti. Edellisen vuoden kannasta voidaan populaatiomallin perusteella tietyllä tarkkuudella päätellä seuraavan vuoden kannan koko (kuva 5). Vasatuoton ja hirvien kuolleisuuden arvioinnin epävarmuustekijät, kuten epätarkkuudet havaintojen kirjaamisessa, muutokset kannan rakenteessa, suurpetokannoissa ja sääolosuhteissa sekä mahdollinen nettomuuttovoitto tai -tappio heikentävät edellisvuoden ennustuskykyä. Myös tässä kohtaa tarkkuutta voidaan parantaa kirjaamalla hirvihavainnot huolellisesti. Joillakin alueilla on suoritettu talvisia lentoja/tai maalaskentoja (kuva 6). LentoKuva 1. Hirvikannan arvioinnissa käytettävän populaatiomallin mukainen hirven vuosi.
laskenta antaa useimmiten arvokasta lisäinformaatiota kannan tilasta. Epävarmuutta lentolaskennan arvioihin tuovat otantaasetelma ja hirvien epätäydellinen havaittavuus. Havaittavuutta on mallinnettu ja siten korjattu Luken etäisyysmenetelmällä suoritetuissa lentolaskennoissa. Kun kaikki edellä luetellut tiedot tuodaan yhteen, nähdään (kuva 7), etteivät ne aina ole täysin sopusoinnussa keskenään. Paikoitellen eri indeksit voivat antaa ristiriitaisen näkemyksen sekä kannan koosta, että viimeisimmästä kannan muutoksesta. Tämän vuoksi mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen ei voida varauksetta luottaa. Luken kannanarvioinnin menetelmä on tietolähteiden informaation yhdistäminen (kuva 8). Se ei reagoi kovin voimakkaasti yksittäisiin poikkeaviin havaintoihin jossakin käytettävistä aineistolähteistä. Todennäköisyysjakaumien skaalattu tulo on eräänlainen synteesi, joka kertoo kannan tiheyden mahdollisten arvojen todennäköisyydet ehdollistettuna vuoden hirviaineistolla. Tämän jakauman odotusarvoa (keskiarvoa) voidaan pitää parhaana kompromissina kannan koosta kyseisenä vuonna. Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Populaatiomalliin yhdistettyjen aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000– nykyhetki), jolloin saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 9), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot. Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän. Kaiken kaikkiaan mallin laskelmat perustuvat pääosin metsästäjien tuottamaan aineistoon. Luken hirvitutkimuksessa toivotaan että metsästäjät jatkossakin kirjaavat huolellisesti hirvihavaintonsa ja kaatonsa, sekä arvioivat jahdin jälkeen jäävän kannan mahdollisimman tarkasti. Näin saadaan luotettavaa tietoa hirvikannan hoidon perustaksi. Kuva 9. Vuotuiset jakaumat riippuvat toisistaan populaatiomallin parametrien kautta ja muodostavat yhdessä aikasarjan hirvikannan kehityksestä. Kuva 2. Hirvitiheyden arvot rajataan nollaa suuremmiksi. Kuva 3. Seurueiden arvioista muodostetaan alueelle hirvitiheyden jakauma. Kuva 4. Hirvihavaintojen määrä heijastelee kannan runsautta. Kuva 5. Populaatiomallin avulla saadaan arvio hirvitiheydestä perustuen edelliseen vuoteen. Kuva 6. Lentolaskennat tuovat lisätietoa muiden aineistojen tueksi. Kuva 7. Tietolähteet hirvitiheydestä mittaavat samaa asiaa eri tarkkuuksilla. Kuva 8. Tietolähteistä muodostetaan yhdistelmä, ns. posteriori-jakauma. Metsästäjä 5 l 2019 l 19
20 l Metsästäjä 5 l 2019 TIMO RUUSKA ja JANI KÖRHÄMÖ , Suomen riistakeskus Hirven kannanhoitojärjestelmä – monen tekijän summa Jahtisyksy on päässyt mukavasti alkuun ja hirven aikaistettu metsästys on käynnissä PohjoisSuomessa sekä vahtimismetsästys pelloilta on mahdollista muualla maassa. Varsinainen hirvenmetsästyksen aloitus siintää jo kulman takana. Vaikka hirvenmetsästys ja verotussuunnittelu konkretisoituvat syksyyn, tapahtuu taustalla ympäri vuoden. P yyntilupien määrä on syksyn polttava keskusteluaihe ja pitkin kautta tiedustellaan naapureilta, onko tullut saalista ja paljonko lupia on käyttämättä. Kuluvalle metsästyskaudelle Suomen riistakeskus on myöntänyt 50 383 pyyntilupaa hirvelle, 58 094 valkohäntäpeuralle, 230 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle. Hirven osalta lupamäärät ovat vähentyneet, ja valkohäntäpeuran kohdalla lupien määrä on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Tiivistä yhteistyötä Vuosittain myönnettävät pyyntiluvat ovat pitkäjänteisen verotussuunnittelun ja lupaprosessin tulosta. Verotussuunnittelu on moniportainen ja useita tahoja osallistava prosessi, jolla pyritään alueellisten riistaneuvostojen asettamiin kantatavoitteisiin. Alueelliset riistaneuvostot määrittävät hirvitalousaluekohtaiset kantatavoitteet kolmen vuoden jaksoissa. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yhdessä sidosryhmien kanssa vuosittain. Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuussa hirvitalousalueja riistanhoitoyhdistystasoiset kanta-arviot ja verotussuositukset, joiden pohjalta alkaa varsinainen verotussuunnittelu. Riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat hirvitalousalueittain ja laativat Luonnonvarakeskuksen arvioiden perusteella verotuslaskelmat, joilla päästään alueellisiin kantatavoitteisiin. Keskeisessä roolissa verotussuunnittelua ovat luvanhakijat, jotka vievät suunnittelun käytäntöön. Riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on viestiä luvanhakijoille verotussuunnitelmat, jotta hakijat voivat ottaa ne huomioon miettiessään haettavien lupien määrää. Suomen riistakeskuksen tehtäviin kuuluu hirvieläinluvista päättäminen. Lupapäätökset ohjeineen toimitetaan hakijoille heinä-elokuun vaihteessa hyvissä ajoin ennen hirvenmetsästyksen alkua. Tavoitteita ja suosituksia Verotussuunnitelmat pohjautuvat alueellisiin kantatavoitteisiin. Alueellisesti määritetään tavoiteltava hirvikannan tiheyshaarukka (esimerkiksi 2,8 3,3 kpl / 1000 hehtaaria), aikuisten hirvien naaras/urossuhde (esimerkiksi enintään 1,5 naarasta/ uros) ja jahdin jälkeisen kannan vasaosuus Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat 2019 riistakeskusalueittain MYÖNNETYT HIRVIELÄINTEN PYYNTILUVAT KAUDELLE 2019–2020, vertailutietona edellisen vuoden pyyntilupamäärä ALUE HIRVI VALKOHÄNTÄPEURA KUUSIPEURA METSÄPEURA 2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019 2018 Etelä-Häme 1756 1688 10102 7406 12 2 Etelä-Savo 3768 3858 590 525 Kaakkois-Suomi 2688 2820 868 674 Kainuu 1797 2065 Keski-Suomi 4025 4006 1039 831 1 1 3 3 Lappi 10404 11835 Oulu 5795 8459 Pohjanmaa 4197 3985 803 545 15 15 Pohjois-Häme 2140 2023 5079 3967 Pohjois-Karjala 1502 1450 Pohjois-Savo 3197 3292 213 197 Rannikko-Pohjanmaa 2082 2107 1177 939 Satakunta 2852 2798 11225 8181 36 24 Uusimaa 2460 2614 9897 8342,5 153 117 Varsinais-Suomi 1722 1644 17101 12699 28 28 YHTEENSÄ KPL 50385 54644 58094 44306,5 230 172 18 18