M et sä st äj ä Metsäkanalintujen metsästysaikoihin rajoituksia 5 l 2016 Karjalankarhukoira 80 vuotta H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Osallistu ja voit voittaa upeita palkintoja! Kuvaa syksyn komein riistalintusaaliisi yhdessä Nordishaulikonpatruunarasian kanssa ja osallistu kilpailuun! Kilpailuaika 1.8.-1.11.2016. Lähetä kilpailukuvasi ja yhteystietosi osoitteeseen info@nordis.fi. Palkinnot: 250 kpl Nordis-haulikonpatruunoita, 3 kpl Riista-lehden vuosikertoja, 10 kpl Riistavisa-pelejä, 5 kpl Robust-metsästyspuukkoja. Palkitut kuvat julkaistaan 9.12. ilmestyvässä Riista-lehdessä ja kilpailun parhaimmat kuvat julkaistaan Nordis Oy:n ja Riista-lehden kotisivuilla. Onnea kilpailuun! Uudet Nordis-haulikonpatruunat nyt kauppiailla! Nordis Oy_N-haulikonpaukkukilpailu_Metsästäjä_210x267mm_nro 5_2016.indd 1 15.8.2016 8:26:18
2 l Metsästäjä 5 l 2016 Metsästäjä -lehti Nro 5/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 18.11.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Annamari Alanne, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Laura Ticklén. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_05 Kansikuva : Vesa Seppänen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi”
Metsästäjä 5 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 5 l 2016 5 Pääkirjoitus: Yhteispelillä 6 Metsäkanalintujen metsästysajat 8 Metsäkanalinnut edelleen vähissä 12 Hirvitietojen keruu – Oma riista -ohje metsästyksenjohtajille 16 Saalisilmoituksen jättäminen – Oma riista -ohje luvansaajalle 18 Puheenjohtajan palsta: Metsästäjiltä toivotaan malttia kanalintujahtiin 20 Tietoa hirvikannasta metsästäjiltä metsästäjille 22 Houkuttelupyynti opettaa eläinten käyttäytymisestä 26 Hirvivalikointia riistakameroilla 30 Puutiaiset aiheuttavat harmia 32 Uhka vaanii hirvieläimiä arktisilla alueilla 33 Hirviekinokokki on vaikea havaita 34 Riista kärsii myrkytyksistä 36 Juliste: Metso 38 Jahtiakka, joka ei ukkoja kumartele 42 Lajiesittely: Hirvi 44 Karjalankarhukoira täyttää pyöreitä 46 Peltopyyt viihtyvät taas Paneliassa 50 Metsästäjän polku 52 Erätaitojen opetus kiinnostaa Kiteellä 54 Metsäpeura laajentaa reviiriään 56 Kauriinmetsästystä jo 25 vuotta 58 Rhy-toiminta kehittyy 60 Jahtikausi alkaa 62 Alkusyksy maistuu riistalta 65 Riistaruokakurssi innosti Uudellamaalla 66 Uutismakasiini 69 Eräilmoitukset 70 Áigeguovdilis ságat sámegillii Oma riista -ohjeet hirvijahtiin, s. 12 Soili Järvelä täyttää 80 vuotta, s. 38 Punkit ja hirvieläimet, s. 30 M ik ae l W ik st rö m N ee na Ku uk as jä rv i Syksyn riistaru okavinki t, s.62
1298 € ALK. 1598 € ALK. 1798 € ALK. € +50 € +500 € Pakettihinta sisältää kiväärin, Burris Fullfield E1 3-9x40 valopisteellisen kiikaritähtäimen, Optilock -kiikarinjalat, asepussin sekä asehihnan. Aseissa 14x1 vaimenninkierre. Paketin ostajan on mahdollista hankkia AseUtra SL5i -uutuusvaimennin hintaan 269€. 269 € SAATAVANA MYÖS VASENKÄTISENÄ
Metsästäjä 5 l 2016 l 5 Metsästysvuosi on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja hirvieläinten pyynnin sesonki alkaa olla käsillä. Tätä kirjoittaessani asetukset ovat vielä byrokratian rattaissa, ja lopullisia päätöksiä odotellaan erityisesti hirvipykälien sekä myös kanalintujen metsästysaikojen osalta. Hirvieläimillä etenkin vasasuoja on puhuttanut paljon. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että mahdollinen rangaistuskäytäntöjen muuttuminen tarkoittaa ainoastaan metsästäjien vastuun lisääntymistä. On itsestään selvää, että emä, jolla on vasa, nauttii kaikkien metsästäjien suojelua! Meidän jokaisen tulee pitää tiukasti kiinni hyvistä metsästystavoista. Kääntäisinkin keskustelua enemmän siihen suuntaan, miten riistakantoja ja riistanhoitoa voi edelleen kehittää. Paljon puhutaan siitä, onko liha vai vaikkapa sarvet tärkeämpiä, miten pidämme yllä yhteistyötä maanomistajien kanssa ja mikä on sopiva jäävä kanta, niin että metsästysmahdollisuudet säilyvät tulevaisuudessa. Toisaalta keskustelua herättää riistan aiheuttamat tuhot ja onnettomuudet, ja se, miten ne pysyvät aisoissa. Vaikka keskustelulla on taipumusta kärjistyä, haluaisin kärjistämisen sijaan nähdä enemmän reilua yhteispeliä. Kultamitalisarvet ovat toki hienot, mutta majan seinällä roikkuvien sarvien tulisi kertoa nimenomaan onnistuneesta riistanhoitotyöstä ja kestävästä verotuksesta. Liha on ja tulee pysymään tärkeänä, kunhan saamme eläimet oikein käsiteltyä ja parhaimmillaan pöytään. Eivätkö nämä asiat todellisuudessa ole vain saman mitalin – onnistuneen riistanhoidon ja kestävän verotuksen – eri näkökulmia? Kestävä verotus ja kanta-arviot ovat erityisen pinnalla, sillä odottelemme parhaillaan riistakolmiolaskentojen perusteella tehtäviä päätöksiä. Me kaikki toivoimme, että loppukesä olisi tehnyt hyvää myös lintukannoille, mikä tarjoaisi monipuolisia mahdollisuuksia lintujahtiin lähdölle. Valitettavasti ensimmäiset tulokset eivät lupaa liikoja. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkanalintukannat ovat pienentyneet erityisesti Pohjois-Suomessa, ja Eteläja Keski-Suomessa lintutilanne on yhtä vaatimaton kuin edellisenäkin vuonna. Keskusteluissa kuulee aika ajoin harmia siitä, miten eri metsästystapojen harjoittaminen rajoittaa tai häiritsee sitä itselle mieluisinta jahtitapaa. Kuuleepa vaatimuksia siitäkin, että jotakin pitäisi kokonaan kieltää, kun se omaa lempilajia saattaa häiritä. On kuitenkin hyvä muistaa, että olemme maanomistajien vieraina ja meidän metsästäjien on katsottava kokonaisuutta: Kaikki luvallinen metsästys on yhtä arvokasta. Kortensa kekoon kantavat niin suuren kuin pienenkin riistan metsästäjät samoin kuin vahinkoeläinten pyytäjät ja koiraharrastajat. Ei ole yhdenkään metsästäjän edun mukaista vaikeuttaa minkään metsästystavan tai -kulttuurin säilymistä silloin, kun ne ovat kestävällä pohjalla. Yhteispeli ja toisten huomioiminen ovat metsästyksen perusta. Yhteispelillä Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
Maaja metsätalousministeriö on vahvistanut metson, teeren, pyyn ja riekon metsästysajat metsästysvuodelle 2016–2017. Metsäkanalintujen metsästysaikaa rajoitetaan, koska metsäkanalintukannat ovat tämän kesän riistakolmiolaskentojen perusteella heikentyneet. Rajoitusten avulla varmistetaan, että metsäkanalintujen metsästys on kestävää. Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2016–31.7.2017 Teeri Teeren metsästysaika 10.9.– 10.10.: Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, PohjoisPohjanmaan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa. Teeren metsästysaika 10.9.– 31.10.: Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa. Metso Metso on rauhoitettu: Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia. Metson metsästysaika 10.9.–10.10.: Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Alajärven, Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin kuntia, Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Kyyjärven, Multian ja Saarijärven kuntia, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion ja Ranuan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnissa. Metson metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. 6 l Metsästäjä 5 l 2016 Metsästys Metso 2016 10.9.-31.10. 10.9-10.10. Ei metsästystä kausi Metsästys Teeri 2016 10.9.-31.10. 10.9-10.10. kausi
Metsästäjä 5 l 2016 l 7 Metsästysajat löytyvät karttapohjaisina Suomen riistakeskuksen nettisivuilta osoitteessa www.riista.fi. Yllä olevat karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2015 -aineistoa. Pyy Pyy on rauhoitettu: Lapin maakunnassa. Pyyn metsästysaika 10.9.– 10.10.: Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, PohjoisPohjanmaan ja PohjoisSavon maakunnissa. Pyyn metsästysaika 10.9.– 31.10.: Muualla maassa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: www.maanmittauslaitos.fi ? Kartat ? Karttatuotteet ? Tilaston pohjakartat Kiiruna Kiirunan metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Kiiruna on rauhoitettu: Muualla maassa. Riekko Riekon metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Riekko on rauhoitettu: Muualla maassa. Metsästys Pyy 2016 10.9.-31.10. 10.9-10.10. Ei metsästystä kausi Metsästys Riekko 2016-2017 10.9.-31.3. Ei metsästystä kausi
8 l Metsästäjä 5 l 2016 Pekka Helle ja Katja Ikonen , Luonnonvarakeskus Metsäkanalinnut edelleen vähissä Luonto tuntui tänä keväänä olevan aivan sekaisin. Varhainen kevät, lämpimät säät ja pörriäisten runsaus elättelivät toiveita hyvästä kanalintuvuodesta. Toisin kävi. Monille riistakolmioiden laskentatulokset ovat melko lohdutonta luettavaa. iistakolmiolaskenta toteutettiin tänä kesänä maanlaajuisena 28. kerran. Varsinaisena laskenta-aikana 22.7.–2.8. tehtyjen laskentojen tuloksia oli järjestelmässä 811, jonka pohjalta aloitettiin metsästysaika-asetuksen valmistelu. Elokuun puoliväliin mennessä käytettävissä on yhteensä 930 riistakolmion tiedot. Kanalintujen laihat vuodet Useamman vuoden ajan vallinnut kanalintukantojen pieneneminen jatkui pääosassa maata. Alueellinen vaihtelu oli kuitenkin huomattavaa. Eteläja Keski-Suomessa lintutilanne on edellisvuoden veroinen: sangen vaatimaton. Pohjois-Suomessa tiheydet ovat laskeneet selvästi. Kaikilla lajeilla keskitiheydet olivat tuntuvasti alle edeltäneen kymmenen vuoden keskiarvon. Neljän suuralueen kuvaajien pohjalta nähdään, että lajien keskitiheydet ovat hyvin alhaisia koko riistakolmiojakson 28-vuotisen historian valossa. Oulun–Kainuun vyöhykkeellä teeren, pyyn ja riekon tiheydet ovat koko kolmiojakson alhaisimmat. Keski-Suomen vyöhykkeellä sama on nähtävissä teerellä ja pyyllä. Väheneminen on jatkunut jo usean vuoden ajan. Useimmilla lajeilla ja alueilla edelliset korkeamman tiheyden vuodet olivat 2011 tai 2012. Neljä suuraluetta eivät ole kannanvaihtelujen suhteen kuitenkaan yhtenäisiä vaan vaihtelua löytyy myös riistakeskusalueittain (taulukko). Jaksoittaista vaihtelua? Poikasosuuksien tarkastelu ei paljasta pitkäaikaismuutoksia pääosassa maata. Etelässä kaikkien alueen lajien (metso, teeri, pyy) poikasosuudet ovat ajan myötä jopa kasvaneet. Vuosivaihtelu on kuitenkin suurta, ja niinpä keskisen Suomen poikasosuudet ovat näillä kolmella lajilla koko kolmiohistorian alhaisimmat. Viime vuosien tuloksissa on ollut heikkoja merkkejä siitä, että menneinä vuosikymmeninä vallinnut lintukantojen jaksoittainen vaihtelu olisi ehkä palaamassa. Se on ollut enemmän ja vähemmän kateissa yli kaksi vuosikymmentä. Vuosi sitten arvioitiin, että siihen mennessä todettu muutaman vuoden tasainen alamäki voisi olla tyypillinen syklisyyden piirre. Tämän El is a Ro n ka in en R
Metsästäjä 5 l 2016 l 9 Selvää käsitystä laskentojen varhaisen ajankohdan ja paikoin erittäin lämpimien laskentaolojen vaikutuksesta tuloksiin ei ole. 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 7 6 5 4 3 2 1 Metso 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 14 12 10 8 6 4 2 Pyy 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Teeri Metsäkanalintukantojen kehitys vuosina 1989–2016 Suomen neljällä suuralueella. Pystyakseli: tiheys yksilöä metsämaan neliökilometrillä LAPPI Lapin riistakeskusalue OUKA Oulu ja Kainuu KESKI Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa ETELÄ Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Uusimaa, Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 7 6 5 4 3 2 1 Riekko Ri is ta ke sk us al ue La sk et tu ja ko lm io ita Metso Teeri Pyy Riekko Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Etelä-Häme 27 2,1 ? ? 32 5,0 + 30 6,5 ? ? 42 Etelä-Savo 69 3,0 ± 32 4,8 ± 39 5,9 ± 32 Kaakkois-Suomi 47 4,8 + 37 6,5 ++ 47 7,9 ++ 44 Kainuu 98 3,4 ? 42 5,9 ? 56 2,9 ? ? 52 0,4 ? ? 72 Keski-Suomi 74 3,1 ++ 30 4,8 ? 45 5,4 ± 42 Lappi 136 3,7 ± 41 1,7 ? ? 40 0,8 ? ? 42 1,3 ± 60 Oulu 130 2,4 ? 34 5,6 ? 54 2,7 ± 51 0,3 ? ? 39 Pohjanmaa 87 2,5 ± 37 6,1 ± 43 3,5 ++ 38 Pohjois-Häme 28 1,9 ? ? 34 5,1 + 43 9,0 ± 56 Pohjois-Karjala 76 4,9 46 5,8 ? 56 5,9 ± 48 Pohjois-Savo 57 2,1 ++ 41 5,9 ± 49 5,3 ± 35 Rannikko-Pohjanmaa 17 0,7 ? ? 5,5 ± 54 3,4 ? ? 31 Satakunta 54 2,8 ± 26 4,2 ± 42 7,0 ± 44 Uusimaa 23 2,5 ± 41 7,1 ++ 38 7,3 ± 50 Varsinais-Suomi 7 2,0 + 30 3,8 ? 32 9,5 ++ 47 Koko maa 930 3,1 ± 37 4,3 ± 45 3,9 ± 44 0,7 ? ? 57 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km 2 ) ja poikasosuus (%) heinä–elokuussa 2016. Runsauden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % + ja ? muutos 15–30 % ++ ja ? ? muutos >30 % Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. vuoden havainnot eivät oikein sovi tähän kuvaan, vaikka joissain osissa Suomea merkkejä orastavasta nousuvaiheesta onkin nähtävissä. Tämä koskee jossain määrin kokonaistiheyttä, mutta varsinkin poikaslintujen osuutta kannassa, joka oli monella alueella hieman kohonnut edellisvuotisesta. Mistä lintujen niukkuus voi johtua? Metsäkanalintujen määrään vaikuttaa aina useita tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee alueittain ja vieläpä lajeittain. Lisäksi eri tekijöiden mutkikkaat yhteisvaikutukset hämärtävät syysuhteiden havaitsemista ja ymmärtämistä. Lisääntymiskausi ei ikinä ala puhtaalta pöydältä, vaan menneisyyskin painaa. Esimerkiksi lintukannan ikärakenne talven jälkeen voi vaikuttaa tulevan kesän poikastuottoon. Selvää käsitystä laskentojen varhaisen ajankohdan ja paikoin erittäin lämpimien laskentaolojen vaikutuksesta lintujen havaittavuuteen ja sitä kautta tuloksiin ei ole. Hiostava sää ja paikoin rivakatkin sadeja ukkoskuurot joka tapauksessa vaikeuttivat laskentojen järjestämistä. Lisääntymiskauden alku oli olosuhteiltaan ilmeisen suotuisa, sillä sekä koko kevään että toukokuun keskilämpötilat olivat paikoin jopa ennätyksellisen korkeita. Monet kevään ja kesän etenemisen merkit luonnossa olivatkin selvästi tavanomaista aikaisemmassa. Keskilämpötilojen valossa kesäkuun lämpöolot olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja. Kesäkuun sademäärä oli monella alueella keskimääräistä suurempi, ja sitä kasvattivat muutamat rankkasadepäivät. Heinäkuu oli pääosassa maata tavanomaista lämpimämpi, Pohjois-Suomessa oli jopa epätavallisen lämmintä. Pienjyrsijöiden määrä voi vaikuttaa paljon kanalintujen lisääntymisen onnistumiseen. Jyrsijöiden äkillinen väheneminen maastossa lisää maassa pesivien lintujen pesiin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta. Luonnonvarakeskuksen seurantojen mukaan myyräkannat ovat Eteläja Itä-Suomessa olleet runsastumassa kohti huippua, kun taas pohjoisessa ne ovat romahtaneet tai romahtamassa edellisen vuoden huippulukemista. Keskija Länsi-Suomessa myyriä on ollut vähän. Tämän tiedon pohjalta pohjoisessa kanalintujen poikastuotto on voinut olla heikompaa kuin etelässä. Metsästäjät osallistuivat laskentatalkoisiin jälleen kerran kiitettävästi. Vallinneissa oloissa maastotyö vaati suuria ponnisteluja ja ihailtavaa sitoutumista harrastukseen! Valtaosa laskentatuloksista palautettiin sähköisesti, mikä helpotti ja nopeutti tulosten laskentaa tuntuvasti. Riistahallinto on tuoreen laskentatiedon pohjalta reagoinut lintutilanteeseen valppaasti, ja asetuksessa metsästystä rajoitetaan paikoin tuntuvastikin. Tämän lisäksi jokainen metsästäjä voi itse vaikuttaa saalismäärään.
Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
12 l Metsästäjä 5 l 2016 Hirvitietojen keruu – ohje metsästyksenjohtajille VAIHE 1. Metsästyspäivän luominen VAIHE 2: Hirvihavainnon kirjaaminen Samana metsästyspäivänä useampaan kertaan nähty hirvi ilmoitetaan vain kerran. Myös kaadetut hirvet kirjataan havaintona. 1. Kirjaudu metsästyksenjohtajana palveluun. (Jos metsästyspäivää ei ole luotu, ks. vaihe 1.) Siirry Metsästys -näkymään ja klikkaa Kirjaa havainto -painiketta. 2. Laji on oletuksena hirvi ja havaintotyyppi näkö . Siirrä ja lähennä kartta havaintopaikalle ja klikkaa sitä. Kartalle ilmestyy sininen ikoni ja Sijainti -kohtaan tulevat koordinaatit. Nuolesta avautuvat luodut metsästyspäivät alasvetovalikkoon. Valitse oikea metsästyspäivä (tai luo uusi metsästyspäivä plus-painikkeesta) ja täydennä tiedot. Luodulle metsästyspäivälle voi kirjata tai hyväksyä jäsenten ehdottamia saaliita ja havaintoja. 1. Kirjaudu Oma riista -palveluun metsästyksenjohtajana. 2. Siirry Metsästys -näkymään. 3. Klikkaa Luo metsästyspäivä -painiketta ja lisää metsästyspäivän tarkemmat tiedot. Tähdellä merkityt tiedot ovat pakollisia. Metsästysaikaan ei lasketa matkoja metsästysalueelle, taukoja, teurastusaikaa, peijaispäiviä jne. Sulalla maalla metsästettäessä merkitään lumen syvyydeksi nolla. Lisää havainnon yksityiskohtaiset tiedot. Valitse havaitsija alasvetovalikosta tai anna hänen metsästäjänumeronsa. Ulkomaalaisten havainnot voit kirjata itsellesi. Täydennä havaintokirjauksen yksilötiedot. Tuntemattomiin kirjataan myös orvot vasat. Tallenna havainto, jolloin se siirtyy havaitsijan ja seuran tietoihin. Huom.! Hirvenmetsästyksen aikaiset suurpetohavainnot kirjataan samalla tavalla kuin hirvihavainnot.
VAIHE 3. Hirvisaaliin kirjaaminen VAIHE 4: Ehdotetun havaintotai saaliskirjauksen hyväksyminen 1. Kirjaudu metsästyksenjohtajana palveluun. Siirry Metsästys -näkymään ja klikkaa Kirjaa saalis -painiketta. 2. Saaliseläin on automaattisesti hirvi. Siirrä ja lähennä karttaa saaliin kaatopaikalle ja klikkaa sitä, jolloin Sijainti -kohtaan tulevat koordinaatit. Metsästyksenjohtajana voit merkitä kaadon myös vihreän metsästysalueen ulkopuolelle. Nuolesta avautuvat tallennetut metsästyspäivät alasvetovalikkoon. Valitse metsästyspäivä (tai luo uusi metsästyspäivä plus-painikkeesta). Metsästyspäivän valinnan (tai tallennuksen) ja kellonajan jälkeen pääset lisäämään saaliin yksityiskohtaisia tietoja. Valitse ampuja alasvetovalikosta ryhmään lisätyistä jäsenistä tai anna hänen metsästäjänumeronsa. Ulkomaalaisen kaatajan tiedot kirjataan metsästyksenjohtajan nimelle ja lisätietoihin voi kirjoittaa ampujan. 3. Täydennä punaisilla tähdillä merkityt pakolliset yksilötiedot. Laita rasti ruutuun, jos saalis on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton, mikäli Suomen riistakeskus on myöntänyt luvansaajalle uuden pyyntiluvan. Tallenna lopuksi, Teuraspaino = nyljetty ruho ilman päätä, sisälmyksiä ja sorkkia. Tallentamalla saaliskirjaus siirtyy seuran tietoihin sekä ampujan henkilökohtaiseen riistalokiin. Hirviryhmään lisätyt seuran jäsenet voivat tallentaa maastossa älypuhelimen Oma riista -mobiilisovelluksella hirvihavaintoja ja -saaliita. Ryhmän jäsenet voivat kirjata hirvisaaliita ja -havaintoja myös Oma riista -verkkopalvelussa. Kirjaukset tulevat seuran metsästyksenjohtajalle ehdotuksina hyväksyttäväksi, kun: 1. Havainto tai saalis on kirjattu seuran yhteyshenkilön määrittämälle hirvenmetsästysalueelle ja 2. Ehdotuksen on tehnyt joku hirviryhmän jäsenistä ja 3. Hirvenmetsästyksen aikana -kohta on rastitettu (koskee vain havaintoja) Ehdotetun saaliskirjauksen tulee täyttää kohdat 1. ja 2. Kaatopaikalla mobiilisovelluksella tehtyyn ilmoitukseen tulevat automaattisesti oikeat koordinaatit puhelimen gps:n kautta. Puhelinverkon ulkopuolella tehty kirjaus siirtyy verkkopalveluun vasta sitten, kun mobiilisovellus avataan seuraavan kerran puhelinverkon alueella. jolloin sininen ikoni vaihtuu vihreäksi tähtäimeksi. Saaliskirjausta voi muokata siihen asti, kunnes lupaosakas on päättänyt metsästyksen. Metsästäjä 5 l 2016 l 13
Metsästyksenjohtaja voi kirjata metsästyksen yhteydessä tehdyt metsästysalueen ulkopuoliset havaintoja saaliskirjaukset. 1. Klikkaa Metsästys -näkymässä punaista kiikari-ikonia kartalla ja siirry hyväksymään ehdotettu havainto. 2. Muokkaa havaintotietoja tarvittaessa. Tuntemattomiin kirjataan myös orvot vasat. 3. Tallentamalla havainto siirtyy seuran ja ampujan tietoihin ja ikoni kartalla muuttuu vihreäksi. Tietoja voi muokata metsästyksen päättymisilmoitukseen asti. Havainnot näkyvät yhteisluvassa ainoastaan oman seuran jäsenille. 4. Klikkaa Metsästys -näkymässä punaista tähtäinikonia kartalla ja Siirry hyväksymään ehdotettu saalis. 5. Lisää puuttuvat tiedot ja tarvittaessa muokkaa niitä. Voit myös vaihtaa ehdotettua kaatopaikkaa (sininen ikoni) karttaa klikkaamalla. Metsästyspäivän tarkistamisen ja tallentamisen jälkeen pääset lisäämään saaliin yksityiskohtaisia tietoja. 14 l Metsästäjä 5 l 2016
VAIHE 5. Metsästyksen päättäminen 6. Tallentamalla saalis siirtyy seuran sekä ampujan tietoihin ja tähtäinikoni kartalla muuttuu vihreäksi. Tietoja voi muokata metsästyksen päättymisilmoitukseen asti. Saaliit näkyvät yhteisluvan kaikille osakkaille ilman ampujatietoja. Jokaisen lupaosakkaan on päätettävä metsästys, jotta luvansaaja voi liittää maksukuitin ja sulkea pyyntiluvan. 1. Kirjaudu metsästyksenjohtajana tai seuran yhteyshenkilönä palveluun. Siirry Luvat -näkymään ja klikkaa Toiminnot painiketta ja paina Osakkaan metsästyksen päättäminen . 2. Täydennä tiedot metsästyksen päättymisestä. Punaisella tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Tallenna . Lähettämällä päätät lupaosakkaan metsästyksen. Voit myös perua päättämisen ja muokata tietoja siihen asti, kunnes luvansaaja on sulkenut pyyntiluvan. Lisätietoja ja ohjeita: http://riista.fi/riistahallinto/ sahkoinen-asiointi/ Oma riista Helpdesk neuvoo joko oma@riista.fi tai 029 431 2111. Metsästäjä 5 l 2016 l 15
16 l Metsästäjä 5 l 2016 1. Luotuasi Oma riista -tunnukset, kirjaudu yksityishenkilönä palveluun osoitteessa oma.riista.fi. 2. Siirry Luvat ja saalisilmoitukset -näkymään ja valitse Hirviluvat . 3. Paina Jaa luvat -painiketta ja jyvitä suunnittelutaulukkoon jaettavat luvat ammuttavina yksilöinä lupaosakkaittain. Saalisilmoituksen jättäminen – ohje luvansaajalle Jaa suunniteltu lupamäärä osakkaittain ja tallenna. Luvansaaja voi jättää saalisilmoitukset tulevana syksynä Oma riista -palvelussa. Suomen Riistakeskus suosittelee, että lupaosakkaat kirjaavat saalistiedot Oma riista -palveluun mahdollisimman nopeasti, jotta luvansaaja ja lupaosakkaat voivat seurata metsästyksen edistymistä reaaliajassa. Palvelussa voit myös jakaa kaadetuksi suunnitellut luvat yksilöittäin lupaosakkaille heti lupapäätösten valmistuttua. Mikäli lupaosakas käyttää paperista hirvitietokorttia, tiedot eivät päivity Oma riista -palveluun reaaliaikaisesti. Kortti täytyy lähettää välittömästi metsästyksen päättymisen jälkeen riistanhoitoyhdistykselle. Paperisten hirvitietokorttien tiedot päivittyvät Oma riista -palveluun vasta, kun ne tallennetaan Luonnonvarakeskuksessa (Luke). Luvansaaja tai luvant yhteyshenkilö ilmoittaa metsästyksen päättyneeksi liittämällä pyyntilupamaksukuitin palveluun. Maksukuitin voi liittää ja saalisilmoituksen jättää vasta, kun jokaisen lupaosakkaan metsästyksenjohtaja tai seuran yhteyshenkilö on merkinnyt metsästyksen päättyneeksi palvelussa.
4. Maksutiedot -osiossa näkyvät lupamaksut. Punainen huomiokolmio ilmoittaa, että ihmisravinnoksi kelpaamattomien saaliiden ja uusien lupien määrä eivät täsmää. Maksukuittia ei voi liittää ja lupaa sulkea, ennen kuin virhe on korjattu. Liitä tähän verkkopankin sähköinen maksukuitti. Voit myös liittää skannatun tiedoston tai valokuvan kuitista. Hyväksytyt tiedostomuodot ovat: tiff, png, jpg, csv, txt, html, gif, pdf. 5. Paina Toiminnot -painiketta ja valitse Maksukuitin liittäminen ja luvalla metsästyksen päättäminen . Maksuosio aukeaa vasta, kun kaikki lupaosakkaat ovat merkinneet metsästyksen päättyneeksi sekä luvat ja ihmisravinnoksi kelpaamattomat saaliit täsmäävät lupamaksujen kanssa. Väkästä klikkaamalla saat maksuerittelyn auki. 6. Onnistuneen maksukuitin tallentamisen jälkeen näkymään aukeaa teksti Luvalla metsästys päätetty. Lataa kuitti -painikkeesta voit tarkistaa tallentamasi maksukuitin. Saalisilmoituksesi on nyt tehty ja lupasi suljettu. Lisätietoja ja ohjeita: http://riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi/ Oma riista Helpdesk neuvoo joko oma@riista.fi tai 029 431 2111. Metsästäjä 5 l 2016 l 17
18 l Metsästäjä 5 l 2016 Puheenjohtajan palsta Metsästyskausi on päässyt jo hyvälle alulle kyyhkyn, vesilintujen sekä karhun osalta. Karhunmetsästyksen aloituksesta ei ole kirjoitushetkellä kulunut vielä kahtakaan vuorokautta, mutta silti kaatoja on tullut jo runsaasti. Metsästäjien iso talkooponnistus, riistakolmiolaskennat, on takanapäin. Laskennalla saatiin melko luotettava kuva kanalintukannasta, ja tuloksella on merkitystä kanalintujen metsästysaikoja päätettäessä Laskennan tuloksia vertailtaessa edellisiin vuosiin osoittavat ne, että kaikkien kanalintulajien keskitiheydet ovat laskeneet tuntuvasti alle kymmenen vuoden keskiarvon. Taantumista on tapahtunut varsinkin Pohjois-Suomessa. Eteläja Keski-Suomen lintukanta ei myöskään ole hyvä, se on kuitenkin säilynyt edellisen vuoden tasolla. Luonnonvarakeskuksen mukaan lajien yhteistiheys on monella alueella koko 28-vuotisen kolmiolaskentakauden alhaisin. Ministeriön asetusluonnoksessa kanalintukantojen heikko tilanne on huomioitu. Metsästysaikoja ollaan yleisesti rajoittamassa. Minkään lajin kehitys ei näytä hyvältä, mutta riekolla menee erityisen huonosti lukuun ottamatta Pohjois-Suomen kuntia Enontekiötä, Utsjokea ja Inaria. Riekkokanta on siellä sen verran hyvä, että ministeriö ei sinne ole rajoituksia esittämässä. Ministeriö antoi kesän aikana asetuksen karhun poikkeusluvista, sekä hanhen metsästyksen rajoittamisesta. Karhun poikkeusluvissa tapahtui huomattavaa kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Karhukantojen kasvusta ja samalla karhun kesyyntymisestä johtuen melkein viikoittain saadaan kuulla varoituksia tiedotusvälineissä petojen läsnäolosta alueilla, missä niiden ei kuuluisi olla. Mikäli karhun kesyyntymiseen vaikuttaviin tekijöihin ei pikaisesti puututa, voi tästä seurata lähivuosina suuriakin ongelmia. Karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmat ovat parhaillaan päivitystyön alla. Päivitystyö on ainakin ilveksen osalta alkuvaiheessa. Nyt kannattaa vaikuttaa valmisteluun, sillä tulevien hoitosuunnitelmien päivitykset linjaavat vuosia eteenpäin, millaista petopolitiikkaa maassamme harjoitetaan. Metsähanhen rauhoitus jatkuu ainakin ensi syksyyn saakka. Saa nähdä, mitä ensi syksy tuo tullessaan, ja voidaanko hanhen metsästystä jo jossain määrin sallia. Metsästäjien odotukset ovat ainakin korkealla. Oma riista -rintamalta kuuluu hyvää. Metsästäjät ovat ottamassa Oma riista -palvelun tarjoamat uudet työkalut omakseen. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 60 000 ja seuroistakin yli 3000 on ottanut ensiaskeleet hirvitiedon sähköiseen tallentamiseen. Tänä syksynä kerätään ensimmäistä kertaa hirvisaaliit ja -havainnot Oma riista -palvelulla, mikä vähentää päällekkäisen työn määrää useassa eri portaassa. Saaliiden ja havaintojen tallentaminen muutamalla napinpainalluksella on helppoa. Mobiilisovelluksen hyvä puoli on, että se ei tarvitse puhelinverkkoa toimiakseen. Verkkopalvelusta voi sitten tarkastella metsästyksen edistymistä ja seurata Luonnonvarakeskuksen raportteja isommalta näytöltä. Oma riista -palvelussa on myös toteutettu toivottu ominaisuus. Se on nyt yhteensopiva b-barkin, Trackerin ja Ultrapointin koiratutkasovellusten kanssa. Oma riista -palvelusta voidaan siirtää sinne määritellyt seuran metsästysalueiden rajat koiratutkasovelluksiin. Näin seuran jäsenet näkevät laitteistaan oman metsästysalueensa rajat. Ennen jahtiin ryhtymistä on metsästäjien hyvä kerrata, mitä tulee huomioida, että metsästys tapahtuisi eettisesti sekä moraalisesti kestävällä tavalla. Emmehän anna metsästäjien näiden kysymysten takia jäädä kenenkään silmätikuksi? Metsästäjiltä toivotaan malttia kanalintujahtiin Asko Keski-Nisula varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus
TUTKAPANNAT 549,SUPERTARJOUS! (699,-) GARMIN ASTRO 320/ ALPHA 100 + T5 PANTA » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! ENSILUOKKAISTA TÄYSRAVINTOA KOIRILLE JO VUODESTA 1995 +ROYAL CANIN ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE AGILITY 4100 TRAIL 4300 ENDURANCE 4800 -40% JOPA SPECIAL KAMPANJA! 49 90 TARJOUS! /15 KG 26 90 /15 KG ALK. TARJOUS! ILMAINEN TOIMITUS 0€ 8 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA VALINTASI MUKAAN! KATSO KOIRAVARUSTE.FI VOITA VUODEN RUOAT KOIRALLESI! OSALLISTU ARVONTAAN! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% Ta rj ou ks et vo im as sa 30 .9 .2 01 6 sa ak ka ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle € Alaska Barrow varustekassi, FoodMaster haudutuspata tai Burrel G10 LED-otsalamppu. Arvo jopa 99,90€. • AVIUS • KOIRA-GPS • NOVUS TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! VHF-TUTKAUUTUUS! UUTUUS! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS HUIPPU-UUTUUS! NYT PIENI ERÄ SUORAAN VARASTOSTA! SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. 8-16 Suome? mestari? 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. 30 KG) KOTIINTOIMITUS • Haukkulaskuri • Nopeusnäyttö • Tarkka GPS ja GLONASS-paikannus • Ennakkoon ladattu värillinen karttapohja • Täysin vesitiivis • Voit seurata jopa 21 koiraa tai metsästäjää samanaikaisesti TEK 2.0 50 KPL ERÄ NOPEILLE! KATSO TUTKATARJOUKSET VERKKOKAUPASTA! KYSY EDULLISTA TRACKERLISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM. SEURAT!
20 l Metsästäjä 5 l 2016 Tuomas Kukko ja Jyrki Pusenius , Luonnonvarakeskus Tietoa hirvikannasta metsästäjiltä metsästäjille ma riista -palvelussa sähköisesti kirjatut hirvihavainnot, saaliit ja muut aiemmin erikseen saalisilmoituksella ja hirvihavaintokortilla ilmoitetut hirvikantaa koskevat tiedot saadaan tallennettua, analysoitua ja raportoitua takaisin metsästäjille parhaimmillaan jopa päivittäisinä raportteina. Paperisella hirvitietokortilla tietonsa palauttavien luvansaajien tiedot päivittyvät raportteihin vasta jahdin päätyttyä aineiston lähettämisen, skannauksen ja tallennuksen jälkeen. Tietojen dynaaminen reaaliaikainen hyödyntäminen edellyttää näin ollen seurueilta Oma riista -palvelun laajaa käyttöönottoa, missä onkin esimerkiksi Pohjanmaalla onnistuttu kiitettävästi jo nyt. Ajantasaista tietoa jo jahtikaudella Kun seurueet kirjaavat metsästystapahtumansa älypuhelimella, kohdistuvat havainnot ja saalis suoraan oikealle seuralle, riistanhoitoyhdistykselle, hirvitalousalueelle ja riistakeskusalueelle. Näin mahdollistuu laajamittainen jahtikaudenaikainen saalisseuranta. Jahdin etenemistä voi verrata tavoitteisiin ja edellisten metsästyskausien toteutuneisiin saalistilastoihin. Suomen hirvikannasta on kerätty 1970-luvulta lähtien poikkeuksellisen laadukasta seurantatietoa. Metsästäjien talkootyö hirvihavaintokorttien parissa on tuottanut vuosittain korvaamattoman arvokkaan aineiston hirvitutkimukselle sekä kannan hoidosta vastaaville toimijoille metsästäjistä riistaneuvostoihin. Sähköisesti tapahtuvan hirvitiedonkeruun sekä analysointimenetelmien uudistusten ansiosta hirvitietoa voidaan hyödyntää paremmin kuin koskaan aikaisemmin. O Ke ij o V ää n än en