M et sä st äj ä 4 l 2019 METSÄSTÄJÄ! Metsästyskorttisi on tämän lehden takana METSÄSTYSAJAT 2019-2020 H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää tuotteistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .8 .2 01 9 sa ak ka . Esittelyssä: A-Tec H2 -tuoteperhe A-Tecin valikoima on laajentunut H2-tuoteperheellä. Parannettu teknologia varmistaa vaimentimen tehokkuuden heti ensimmäisestä laukauksesta lähtien. Modulaarisuuden ansiosta H2 antaa mahdollisuuden käyttää vaimenninta joko 1, 2 tai 3 moduulilla, joten nyt on mahdollista hankkia kolme vaimenninta yhdessä! Moduuleita voi myös ostaa jälkikäteen eri kaliipereissa, ja näin ei tarvitse vaihtaa koko vaimenninta kaliiperin vaihtuessa. Vaimennin on alumiinia. A-Tec H2-3 • 3 moduulia • kokonaismitta 230 mm • jatkaa asetta 150 mm • halkaisija 49,4 mm • vaimennusteho n. 33 dB (.308Win) • paino 410 g. Elokuussa tutustumistarjouksena, A-Tec H2-3 -vaimentimen ostajalle, A-Tec -tähtäinrengas kaupan päälle! (Etusi 59,00 €!) A-Tec H2-3 – kolme yhdessä! H2-1 Svh. 285,00 € H2-2 Svh. 325,00 € H2-3 Svh. 365,00 € Nordis Oy ATec H2 ja tähtäinrengas_Metsästäjä nro4 2019_210x275mm.indd 1 12.6.2019 8:08:44
2 l Metsästäjä 4 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_04 Kansikuva: TUOMO KARSIKAS Metsästäjä -lehti Nro 4/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
Tässä numerossa 2 l 2019 JA RI PE LT OM ÄK I Metsästäjä 4 l 2019 l 3 Tässä numerossa 4 l 2019 5 Pääkirjoitus: Onko toimintaan helppo tulla mukaan? 6 Metsästysajat 2019-2020 8 Vesilintujen metsästyksen säätely 2019 10 Supikoiran ja minkin pyynti helpottui 16 Metsäkanalintujen metsästyksen säätely seuroissa 18 Puheenjohtajalta: Hallitusohjelmasta vankka tuki riistataloudelle 20 Kanta-arvio: Susikannassa pieniä muutoksia 24 Uudenlaista otetta susikeskusteluihin 28 Sepelkyyhkyjen ruokinta muokatulle maalle 30 Tee-se-itse: kyyhkykarusellin peruskorjaus 32 Kierrättämällä kyyhkykotus 34 Peltopyytä seisojalla 38 Opeta koira noutamaan 40 Suosikkimetsästysmuotoni: Hyljejahti ahtojäällä 43 Metsästäjä-lehti kehittyy 44 Metsästäjän varusteet: Repun sisältö 46 Metsästysaseen ylläpito: Petaamalla toistettavaa tarkkuutta, osa 1 48 Metsästäjän patruunat: .17 HMR 50 Metsähallituksen luvat Oma riistaan 52 Toimi näin riistalaukauksen jälkeen, osa 1: Metsästysmuisto täytettäväksi 53 Ministeriön kuulumisia: Tavoitteena maailman paras riistaja ympäristöhallinto 56 Metsähanhille GPS-paikantimia 58 Söderlångvikin supikoiraprojektin kolme vuotta 60 Metsäpeuravaadin on yksinäinen vasoja 62 HTA-hanke kouluttaa metsästäjiä 67 Villisikatiedot kootusti riistahavainnot.fi-palvelussa 68 Kehittyvä riistatalous, osa 9: Metsästysseuran kesäkokous päättää pian 70 Riistaa myyntiin 72 Kolarieläin ei ole vapaata riistaa 74 Kilpailumuotoinen pienpetopyynti 76 Vesilintukannat kasvuun 78 Riistainfo.fi -tietoa riistasta ja metsästyksestä 80 Kyyhkyreseptit ála Akseli Herlevi 82 Uutismakasiini 84 Lajiesittely: Euroopanmajava 85 Eräilmoitukset 86 Suomen metsästysmuseon Otso-näyttely 87 Áigeguovdilis ságat sámegillii 10 Supikoiran ja minkin pyynti helpottui 56 Metsähanhille GPS-paikantimia 16 Metsäkanalintujen metsästyksen säätely seuroissa 6-9 Metsästysajat 2019-2020 ES KO IN BE RG ES KO IN BE RG Sepelkyyhky -28 Ruokinta muokatulle maalle -30 Tee-se-itse: kyyhkykarusellin peruskorjaus -32 Kierrättämällä kyyhkykotus -38 Opeta koira noutamaan -80 Reseptit
Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi PYSY EDELLÄ IOT 4G Uusi Tracker Artemis -koiratutka on varustettu hyväksi todetulla sekä uudella teknologialla. Siinä on tuki 2G-verkolle, mutta myös NB-IoT / LTE-CAT M1, joka on uusi vähän energiaa kuluttava ja kuuluvuudeltaan aiempia parempi IoT 4G-teknologia. Tulevaisuudessa vanhat 2Gja 3G -verkot tulee korvaamaan IoT 4G, joka takaa huomattavasti paremman kuuluvuuden pienemmällä virrankulutuksella. Tracker Artemis pitää sisällään myös paljon muuta. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy jälleenmyyjältä. NB-IOT LTE-CAT M1 TARKKA HAUKKULASKURI ETÄKÄYTETTÄVÄT LED-VALOT GPS/GLONASS 3200 mAh
JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 4 l 2019 l 5 M etsästäjämäärä kääntyi edellisellä kaudella hienoiseen laskuun. Tämä ei ollut yllätys ja näyttää siltä, että sama kehitys saattaa jatkua. Aikaisemmin maksettujen metsästyskorttien määrä on heijastellut riistakantojen kehitystä ja metsästysaikoja. Nyt syynä on todennäköisesti ikäluokkien pieneneminen ja osin ehkä myös vieraantuminen metsästyksestä harrastuksena. Mitään dramaattista ei ole tapahtunut, mutta tiedämme, että uusia käsipareja tarvitaan metsästysja riista-asioiden hoidossa. Mikäli haluamme säilyttää nykyisen toimivan vapaaehtoistyöhön perustuvan järjestelmän, meidän on jatkossa saatava aikaisempaa suurempi osuus jokaisesta ikäluokasta innostumaan metsästyksestä. Tämä ei ole helppo tehtävä. Käytettävissä oleva aikamme pirstoutuu niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Lisäksi uusia ajankäytöstämme kilpailevia kiinnostuksen kohteita tulee koko ajan lisää. Metsästys on edelleen koko kansan harrastus, missä vapaaehtoistyön suuri osuus ja siihen perustuva järjestelmä ovat keskeisessä osassa. Asioita hoidetaan yhteiseksi hyväksi vapaaehtoisvoimin. Erinomaiset tulokset näkyvät metsästyksen hyvänä maineena suuren yleisön keskuudessa. Yhä useampi metsästäjä on kuitenkin ajautunut kauas metsästysmailta. Moni säilyttää jahtikauden aikaiset yhteydet, mutta talkoisiin on hankala päästä, vaikka halua ja aikaakin löytyisi, jos etäisyydet ovat satoja kilometrejä. Tämän kehityksen seurauksena yhä useampi on myös kiinnostunut kaupallisista metsästyspalveluista. Tällainen muutos herättää monenlaisia tunteita. Pohditaan, kenelle mahdollinen kaupallisen toiminnan taloudellinen voitto kuuluu, vaikka sillä on ainakin toistaiseksi kenenkään vaikea elättää itseään. Joskus kaupallinen metsästys nähdään myös metsästäjien yhdenvertaisuuden vastaisena. Hyväksyvätkö metsästäjät ja maanomistajat orastavan elinkeinotoiminnan ja sen edellytysten rakentamisen metsästyksen ympärillä? Uusia asenteita ja toimintamalleja tarvitaan ja niitä on syytä rakentaa yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken perinteisiä toimintatapoja unohtamatta. Monet seurat ovatkin kehittäneet oman näköistään esimerkiksi jahtimahdollisuuksien vaihtoon perustuvaa toimintaa aina ulkomaita myöten. Nämä ovat hienoja avauksia! Uusille metsästäjille perinteiseen metsästysmaailmaan mukaan tuleminen asettaa haasteensa. Nykymaailmassa monet asiat on mahdollista hankkia valmiina, olipa kyseessä auton korjaus, pakastemustikat tai metsästystapahtuma. Me harmaantuneet puolestaan olemme kasvaneet siihen, että lähes kaikki opetellaan ja tehdään itse. Perinteinen itsetekemisen toimintamalli saattaa kuitenkin nykypäivänä olla monelle aika vieras eikä välttämättä toimi kaiken kiireen keskellä. Meidän kaikkien on syytä katsoa myös asenteitamme uusia metsästäjiä kohtaan. Onko mukaan oikeasti helppo tulla? Jopa sellaista pätemisen ilmapiiriä esiintyy, jossa tutuissakin yhteisöissä virheiden pelko muodostuu aloitteleville metsästäjille ylitsepääsemättömäksi. Jahtiin ei uskaltauduta, vaikka luvat ja välineet on hankittu ja tilaisuuskin ehkä tarjoutuisi. Tämä on surullista. Tarvitsemme mukaan kaikki innostuneet iästä ja kiinnostuksen kohteesta riippumatta. Toivotetaan porukalla uudet metsästäjät tervetulleeksi, kun alamme valmistautua tulevaan jahtikauteen. Ystävällinen sana sekä kannustava asenne ovat edullisia sekä pitkävaikutteisia käyntikortteja. Onko toimintaan helppo tulla mukaan?
Metsästäjä 4 l 2019 l 7 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Punasotka Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk 1.9 31.12 Tukkakoskelo Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Isokoskelo Koko maassa 1.9. 31.12. Haahka uros Tarkista alue riista.fi 1.6. 15.6. Nokikana Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Merihanhi Rajatulla rannikkoalueella (ks. Kartta s. 6) Muualla maassa 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta 20.8. klo 12.00 31.12. Ks. www.riista.fi Metsähanhi Tarkista metsästysalue (ks. Kartta s. 6) Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta 20.8. klo 12.00 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. 31.12. 1.9. 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. 29.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. 29.2. Villikani Koko maassa 1.9. 31.3. Orava Koko maassa 1.11. 29.2. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. 30.4. 1.8. 14.4. Tarhattu naali ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. 28.2. 1.12. 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 16.4. 31.12. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. 31.12. Villisika Koko maassa 1.8. 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. 31.1. Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään elokuun lopussa ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 7.9.2019. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia sekä Lapin maakuntaa. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 20.9. 1.9. 11.10. Vahtimalla pellolta 12.10. 31.12. 1.1. 15.1. Ilman koiraa *2 Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 27.9. Vahtimalla 28.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 28.9. 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 27.9. vahtimalla 28.9. 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa *3 Metsäkauris Koko maassa Koko maassa Koko maassa 1.9. 31.1. 16.5. 15.6. 1.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Haitalliset vieraslajit (keskeiset lajit) ? Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava Koko maassa, ei rauhoitusaikaa Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. 31.7. ja muualla maassa 10.3. 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. 31.7. ja muualla maassa 1.4. 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka koko maassa 10.3. 31.7. Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, telkkä. *2) Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *3) Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 29.9. 31.1. välisenä aikana.
Vesilintujen metsästyksen säätely 2019 Tukkakoskelon metsästys on kielletty. Allin metsästys on kielletty koko maassa lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9. 31.12. JA RI PE LT OM ÄK I Punasotkan metsästys on kielletty. JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I Tukkakoskelo Isokoskelo Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskeloa saa metsästää normaalina metsästysaikana 1.9. 31.12. MMM asetusluonnoksen mukaisesti metsähanhen metsästys olisi kielletty lukuun ottamatta maan kaakkoisosan tundrametsähanhialuetta. (kartta s. 6). Tundrametsähanhialueella metsästys on esitetty sallittuksi 1.10. 30.11. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on mm. rauhoitettua tundrahanhea. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Metsähanhisaaliista on säädetty saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoita saaliisi joko Oma riista -palvelussa tai www.riista.fi -sivuilta ladattavalla lomakkeella. VA ST AV AL O 8 l Metsästäjä 4 l 2019 Punasotka Alli Metsähanhi
Vesilintujen metsästyksen säätely 2019 JA RI PE LT OM ÄK I Metsästyskaudelle 2019 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maaja metsätalousministeriön asetuksella metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti: Haahkan metsästys on kielletty koko maassa elokuun 20. päivän kello 12:sta joulukuun 31. päivään asti. HA RR I TA AV ET TI Uroshaahkan, kalkas, metsästys sallittu 1. 15. kesäkuuta 2019-2021 erikseen määritellyllä alueella ulkosaaristossa. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ? KARTTATASOT ? Aluesuunnittelu ja rajoitukset ? Uroshaahkan metsästysalue JA RI PE LT OM ÄK I MMM asetusluonnoksen mukaisesti merihanhen metsästys on esitetty kokonaan kielletyksi sisämaassa (kartta s. 6) Rannikkoalueilla merihanhen metsästys on esityksen perusteella sallittu 20.8. kello 12. 31.12. Lisäksi 10.8. 20.8. kello 12 merihanhea saa metsästää vain pellolta. HA RR I TA AV ET TI Metsästäjä 4 l 2019 l 9 Merihanhi Haahka naaraas Uroshaahka Suomen riistakeskus suosittelee: ? Malttia taantuvien vesilintujen eli jouhisorsan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästykseen. Riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään. Suosituksen taustalla on useiden sorsalintujen väheneminen. Taantumisen pääsyy ei ole metsästys, mutta metsästäjien tulee kantaa vastuunsa taantuvien riistalajien kannanhoidossa.
10 l Metsästäjä 4 l 2019 Pyynnissä saa käyttää valoa ja yötähtäimiä. Metsästyskorttia ei tarvita. Pyyntieli tappamisoikeus tai -lupa tarvitaan. Kesäaikaiset rauhoitusajat poistuivat haitallisilta vieraslajeilta. LAKIPYKÄLÄT MUUTTUIVAT Supikoiran ja minkin pyynti helpottui V ieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia muutettiin. Tarkoitus on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:n haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirrettiin kansallisesti koiran pyyntiin myös jatkossa, vaikka kyse ei käsitteellisesti ole enää metsästyksestä. Pyyntiin lisää keinoja Supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä saa käyttää keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Lajien pyynti sallitaan myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Sallittua on lopettaa haitallisia vieraslajeja ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla tulee huomioida järjestyslaki ja lopetus on hyvä hoitaa ilmoittamalla siitä etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta ES KO IN BE RG merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajit poistettiin metsästyslain riistaeläinluettelosta. Haitallisten vieraslajien poistaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Muuttunut asema lainsäädännössä sekä muuttunut terminologia vaikuttavat useaan eri lakiin ja asetukseen sekä niiden soveltamiseen. Esimerkiksi koiran käyttöön liittyviä pykäliä voidaan soveltaa esimerkiksi supi
Metsästäjä 4 l 2019 l 11 vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja. Valtioneuvoston asetuksella säädetään rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä annetaan tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista. Myrkkyä ei saa käyttää pyynnissä, eikä rautoja esimerkiksi supikoiran pyynnissä. Lisää tietoa menetelmistä sivun 13 taulukossa. Rauhoitusaikaa ei ole Kesäaikaista rauhoitusaikaa ei enää ole supikoiran, pesukarhun, minkin ja rämemajavan naaralla, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa. Piisamiltakin poistuu rauhoitusaika. Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Haitallista vieraslajieläintä, jota pyritään torjumaan, ei ole perusteltua rauhoittaa kannan turvaamiseksi. Pyydystämisessä ja tappamisessa on kuitenkin noudatettava eläinsuojelulain vaatimuksia. Asetusmuistion mukaan haitallista vieraslajia kuten supikoiraa ja minkkiä torjuttaessa tarkoitus on tappaa kaikki pyyntitilanteessa havaitut yksilöt. Jos tässä ei onnistuta ja jos tapetulta eläimeltä jää emästään riippuvainen poikanen, joka ei lyhyessä ajassa kuole myöskään toisen eläimen saaliina tai muusta syystä, on mahdollista, että poikasen kuolema pitkittyy tarpeetonta kärsimystä aiheuttavalla tavalla. Eläimiä pyydystävän on tämän vuoksi eläinsuojelulain mukaisesti ja ilman vieraslajieläimiä koskevaa erillistä sääntelyäkin pyrittävä tappamaan myös emästään pyyntitilanteessa eroon joutuneet poikaset. Mielessä on siis hyvä pitää nyrkkisääntö aikaa ja vaivaa säästämättä. Lisääntymisajan pyynti koirilla ja loukuilla Erityisesti kevään ja kesän pyynnissä pitää ottaa huomioon rauhoitetut lajit, joita ei saa metsästyslain mukaan häiritä lisääntymisaikana. Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Tätä korostetaan metsästyslaissa säädetyillä koiran kiinnipitovelvollisuudella (51 §) sekä koirakokeita ja koiran kouluttamista (52–53 §) ja koiranpidon valvonnasta ja talteenotosta säädetyillä säännöksillä (54–55 §). Metsästyslain 51 §:ssä sallitaan kuitenkin poiketa yleisestä kiinnipitovelvollisuudesta muun kuin ajavan koiran käyttämisessä metsästyksessä. Tarkoituksena on ollut sallia sellainen toiminta, joka ei aiheuta häiriötä riistan lisääntymiselle. Esimerkiksi minkin rautapyynnissä on oltava erityisen huolellinen kesäaikaan (ML 49 §. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetulle eläimelle.) Jos on tarve kesäaikaan pyytää minkkiä, voi esimerkiksi sijoittaa raudat lautalle irti rannasta tai muuhun vastaavaan paikkaan veteen minne näätä, kärppä tai hilleri eivät luontaisesti mene. Kevättalven ja kevään (maalis-huhtikuu) aikana tapahtuva vieraslajien poisto on tehokkainta kannan hallintaa. Supikoiran pintapyynnissä yleisesti käytettyjen metsästyspystykorvien (myös eräät muut rodut voivat tulla kyseeseen) käyttö on luonteeltaan pysäyttävällä koiralla tapahtuvaa pyyntiä. Supikoirien siirtymät koirapyynnin yhteydessä ovat varsin lyhyitä. Pyyntitapa on aiemmassa lainsäädännössä tulkittu säännösten mukaiseksi maalis-huhtikuussa ennen varsinaista lisääntymisaikaa. Kesäajan pyynti ei saa aiheuttaa häiriötä riistan lisääntymiselle. Koiran päästäminen irti rauhoitusaikana voi johtaa siihen, että koira vahingoittaa ja häiritsee maassa hautovia lintuja ja hirvieläinten vasoja arimpaan lisääntymisaikaan touko-heinäkuulla. PI RK KO RO IN IL A Yötähtäimen ja valon käyttö on nyt sallittua haitallisten vieraslajien kuten supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä. Tämä koskee siis vain haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä lajeja, ei metsästyslain 42 § mukaisia vierasperäisiä riistalajeja. TERO KUITUNE N
Haitallisia vieraslajeja pyytävän tulee ymmärtää, että väärin toteutettuna supikoiran tai minkin pyytämiseen koulutetun koiran päästäminen irti rauhoitusaikana voi johtaa siihen, että koira vahingoittaa ja häiritsee maassa hautovia lintuja ja hirvieläinten vasoja arimpaan lisääntymisaikaan touko-heinäkuulla. Pahimmillaan tällaisessa pyynnissä voidaan rikkoa useita metsästyslain säännöskohtia. Vapaana kulkevan metsästyskoiran (ei kuitenkaan ajava koira) hyödyntäminen lisääntymisaikaan vaatii aina nimenomaan kohdelajin metsästykseen koulutetun koiran ja erityistä tapauskohtaista harkintaa, jotta häiriötä tai vahinkoa muille lajeille ei aiheudu. Supikoiran pyyntiin erikoistunut koira voidaan ohjata tuoreelle jäljelle esimerkiksi näkötai tuoreella riistakamerahavainnolla. Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä vastuullisuuteen myös vieraslajien pyynnissä ja hyödyntämään vapaana kulkevia metsästyskoiria supikoiran ja minkin pyynnissä pääsääntöisesti lisääntymisajan ulkopuolella (1.8-30.4). Vieraslajien pyyntija tappamisoikeus Vieraslajien pyyntiin ja tappamiseen tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa (katso taulukko s. 11). Metsästysseurojen alueilla supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ja tappaa ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia tulee metsästysseurojen olla tarkkana ja ottaa huomioon haitallisten vieraslajien pyyntija tappamisoikeus, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Uudet päivitetyt mallipohjat löytyvät riista.fi-sivuilta. Pyyntioikeus säilyy valtion mailla Metsästyslain vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lain 7 §:ssä säädetty oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä ja lain 8 §:ssä säädetty kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (ns. vapaa metsästysoikeus) koskee sekä haitallisten vieraslajien että rauhoittamattomien eläinten pyytämistä ja tappamista. Muut säädökset Haitallisten vieraslajien kuten supikoiran ja minkin pyynti jatkuu pääsääntöisesti vanhojen metsästyslainsäädännöstä opittujen periaatteiden mukaan. Ajoneuvojen käyttöä ja tiealueilla tapahtuvaa ampumista koskevat pykälät koskevat edelleen myös haitallisten vieraslajien pyyntiä. Ampuminen on kiellettyä välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä ajoneuvosta. Ampuminen on kiellettyä rautatien tai yleisen tien yli ja ampuminen on kiellettyä, jos ampuja tai eläin on tällaisella tiellä. Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä viljelyksillä tule kulkea ennen kuin sato on korjattu tai koottu. Metsästysaseiden käyttö säilyy pääsääntöisesti ennallaan ja lopetuksessa voi edelleen käyttää siihen soveltuvaa asetta MA 19 § mukaisesti. Ainoastaan minkin pyynnin haulikkokaliiperi laajeni 10-36 kaliipereihin (ennen 10-20). Eläinten lopetus kivuttomasti Kaikkien, myös vierasperäisten, eläinten lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä. 12 l Metsästäjä 4 l 2019 METSÄSTYSV UOKRASOPIM US Tällä sopimuksella me allekirjoittaneet Vuokranantaja_ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ ____ (Alueen omistaja) osoite Vuokralainen _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____ (Rek. yhdistys tai henkilö) osoite Olemme sopineet metsästysoikeud en vuokrauksesta, joka koskee metsästystä seuraavilla tiloilla: kunta kylä tila/palsta RN:o pinta-ala 1. Metsästysvuokr asopimus koskee A. kaikkea metsästystä C. petoeläinten metsästystä B. hirvieläinten metsästystä D. ei koske seuraavien eläinten metsästystä _____________ _______ 2. Sopimus on voimassa A. toistaiseksi ja irtisanomisaika on _____ kk. B. _____/ _____ 20_____ _____/ _____ 20_____. 3. Metsästysoikeu s luovutetaan A. Vastikkeetta B. _____ euron vuosivastiketta vastaan, joka on maksettava vuosittain _____/ _____ mennessä. C. _____ euron koko vuokrakauden vastiketta vastaan, joka maksetaan _____/ _____ mennessä. D. muuta vastiketta vastaan. Pankkiyhteys _____________ _____________ ______ 4. Metsästysoikeu den siirtäminen A. Vuokralainen saa siirtää metsästysoikeud en kolmannelle. B. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata metsästysoikeutt a kolmannelle. C. Metsästysoikeud en siirtämisestä sovitaan seuraavaa _____________ _____________ ___________ 5. Ulkopuolisen oikeudesta koirien koulutukseen ja irtipitoon vuokratulla alueella päättää A. vuokralainen B. vuokranantaja C. vuokralainen tai vuokranantaja 6. Muutokset tilan omistussuhteiss a Muutoksista tilan omistussuhteissa tulee ilmoittaa vuokralaiselle _____ kk:n kuluessa muutoksesta. 7. Vuokranantaja n oikeudesta metsästää vuokra-alueella sovitaan seuraavaa _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _ 8. Yleiset ehdot (Tarpeettomat kohdat voidaan yliviivata) Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus pyytää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja rauhoittamattom ia eläimiä ja vieraslajilainsää dännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja lupia rauhoittamattom ien eläinten ja em. vieraslajien pyyntiin sekä harjoittaa riistanhoitotoim enpiteitä. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Vuokralainen saa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöis tä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöide n suorittamiseen siten, ettei maaja metsätaloudelle aiheudu vahinkoa. 9. Sopimuksen muut ehdot _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____ Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja aika _____________ _____________ _____________ __ _____/ _____ 20_____. _____________ _____________ ____________ _____________ _____________ _____________ ___ Vuokranantaja Vuokralainen Liitteitä _____ kpl
TARJOUKSET VOIMASSA 31.7.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi 2 SK 4 KPL JOSERA KOIRANRUOAT 99,NORM. 56 64,00/SK 4,27 €/KG Osta 2 samaa säkkiä Joserakoiranruokaa edulliseen tarjoushintaan. Etusi jopa 29,-! RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G -verkossa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. ILMAKIVÄÄRI GAMO BLACK BULL IGT MACH 1 299,NORM. 349, Tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 Joustavat ja hyvin istuvat metsästyshousut. HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 Pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. SOUTUVENE TAIMEN 465 1 240,Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 1,85 €/KG Suunniteltu koirille, joiden elämään kuuluu paljon liikuntaa ja jotka tarvitsevat lihaisaa energiaa. KOIRANRUOKA FORTGLADE JUST CHICKEN 395 G 9 90 NORM. 3,50/KPL 6,27 €/KG Viljaton, kostea täydennysrehu koirille. Sis. 90% lihaa sekä mineraaleja. Täydentää proteiinija energiavajetta. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM 279,NORM. 329, 29 mm typpikaasumännällä. Kaksoisvaimennettu Whisper Maxxim -piippu. 4×32 mm kiikaritähtäin. RRR -rekyylinvaimenninkisko. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 24 J. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM RADIOPUHELINPARI MOTOROLA T80 EXTREME 139,PMR446-järjestelmä, jopa 10 km kantama. Ääniohjattu lähetys, 2 kanavan tarkkailutila, kuuntelutila. Roiskevesisuojattu. Lataustelakka, säilytyssalkku, hands-free-kuulokkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMSII 199,Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu riista-/valvontakamera. Liiketunnistin jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 MP kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. RAJOITETTU ERÄ JÄLJESTYSLIINA MORRIS SUPERGRIP 15 M 23 90 NORM. 33,50 Huomiovärinen jäljestysliina erittäin hyvällä pidolla. Pituus 15 m. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 Säänkestävää alusinkkiverkkoa, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAHERNE PUHDAS 30 KG 14 95 0,49 €/KG Viljelytarkastettu ja hukkakauravapaa riistaherne esim. riistalintujen ruokintaan. Hankkija_Metsastaja4_420x275.indd All Pages 20.6.2019 11.20
TARJOUKSET VOIMASSA 31.7.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi 2 SK 4 KPL JOSERA KOIRANRUOAT 99,NORM. 56 64,00/SK 4,27 €/KG Osta 2 samaa säkkiä Joserakoiranruokaa edulliseen tarjoushintaan. Etusi jopa 29,-! RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G -verkossa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. ILMAKIVÄÄRI GAMO BLACK BULL IGT MACH 1 299,NORM. 349, Tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 Joustavat ja hyvin istuvat metsästyshousut. HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 Pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. SOUTUVENE TAIMEN 465 1 240,Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 1,85 €/KG Suunniteltu koirille, joiden elämään kuuluu paljon liikuntaa ja jotka tarvitsevat lihaisaa energiaa. KOIRANRUOKA FORTGLADE JUST CHICKEN 395 G 9 90 NORM. 3,50/KPL 6,27 €/KG Viljaton, kostea täydennysrehu koirille. Sis. 90% lihaa sekä mineraaleja. Täydentää proteiinija energiavajetta. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM 279,NORM. 329, 29 mm typpikaasumännällä. Kaksoisvaimennettu Whisper Maxxim -piippu. 4×32 mm kiikaritähtäin. RRR -rekyylinvaimenninkisko. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 24 J. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM RADIOPUHELINPARI MOTOROLA T80 EXTREME 139,PMR446-järjestelmä, jopa 10 km kantama. Ääniohjattu lähetys, 2 kanavan tarkkailutila, kuuntelutila. Roiskevesisuojattu. Lataustelakka, säilytyssalkku, hands-free-kuulokkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMSII 199,Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu riista-/valvontakamera. Liiketunnistin jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 MP kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. RAJOITETTU ERÄ JÄLJESTYSLIINA MORRIS SUPERGRIP 15 M 23 90 NORM. 33,50 Huomiovärinen jäljestysliina erittäin hyvällä pidolla. Pituus 15 m. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 Säänkestävää alusinkkiverkkoa, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAHERNE PUHDAS 30 KG 14 95 0,49 €/KG Viljelytarkastettu ja hukkakauravapaa riistaherne esim. riistalintujen ruokintaan. Hankkija_Metsastaja4_420x275.indd All Pages 20.6.2019 11.20
16 l Metsästäjä 4 l 2019 MATTI KERVINEN, JUKKA KERÄNEN, MIKAEL LUOMA, SAMI TOSSAVAINEN , Suomen riistakeskus Metsäkanalintujen metsästyksen säätely metsästysseuroissa – huomio kesäkokouksiin! M etsästysasetuksen mahdollistamien aiempaa pidempien metsästysaikojen myötä metsästysseurojen vastuu metsäkanalintujen metsästyksen säätelyssä korostuu. Seura voi varmistaa lintukantojen kestävyyden, sekä jäsenistölleen hyvät metsästysmahdollisuudet, perustamalla päätöksentekonsa alueen lintukantojen kehityksen ja metsästyksen seurantaan. Seuran kesäkokous määrittää raamit metsästykselle Monet metsästysseurat ovat perinteisesti pitäneet kesäkokouksensa heinä-elokuun vaihteessa ja asettaneet saaliskiintiöitä ja rajoituksia hyödyntämättä tuoreinta tietoa metsäkanalintukantojen kehityksestä. Usein tämä on johtanut vuodesta toiseen samoihin kiintiöihin tai myöhästyneeseen reagointiin lintutiheyden muuttuessa. Kannan kasvuvaiheessa voi siten jäädä suuri osa metsästyspotentiaalista hyödyntämättä. Toisaalta, kun kanta kääntyy laskuun, mutta kiintiöt ovat vielä huippuvuosien tasolla, saatetaan metsästää liian voimakkaasti tuottavaa aikuiskantaa, jonka varassa kannan uusi nousu on. Perinteisesti moni seura on rauhoittanut koppelon ja naarasteeren kokonaan. Ilman aikuisten metsotai teerikukkojen ylläpitämiä elinvoimaisia soitimia ei säästetyistä naaraslinnuistakaan ole iloa. Jotta metsäkanalintukantojen kehitys voidaan huomioida seuran päätöksissä, kannattaa kesäkokous pitää vasta elokuun puolivälin jälkeen, kun riistakolmiolaskennoista on saatu tulokset ja maaja metsätalousministeriö on lähettänyt asetusluonnoksen metsäkanalintujen metsästyksen rajoittamisesta lausuntokierrokselle. Alueellinen riistatieto metsästyksen suunnittelun tueksi Heinä-elokuun taitteessa lasketaan vuosittain vapaaehtoisin voimin yli tuhat riista
Metsästäjä 4 l 2019 l 17 Metsäkanalintujen metsästyksen säätely metsästysseuroissa – huomio kesäkokouksiin! kolmiota. Vuosikymmenten aikana kertynyt tieto metsäkanalintukantojen pitkäaikaiskehityksestä ja vuotuisista kannanvaihteluista sekä pienentynyt metsästyspaine ovat mahdollistaneet nykyiset metsästysajat metsästyksen kestävyyttä vaarantamatta. Metsästysseuran päätöksiä ei pidä tehdä pelkästään seuran oman kolmion laskentatulosten pohjalta, vaan hyödyntämällä riistakolmiot.fi-sivuston riistanhoitoyhdistysja riistakeskusaluekohtaisia tuloksia. Sattuman vaikutus yksittäisen kolmion tuloksiin voi olla suuri, joten luotettavampi kuva alueen lintutilanteesta saadaan, kun huomioidaan riittävän suuri määrä lähialueiden riistakolmioita. Laajemman alueen lintutilanteen lisäksi metsästyksen suunnittelussa seuran on otettava huomioon, kuinka hyvä seuran alue on lintualueena ja kuinka paljon jäsenet ylipäätään metsästävät kanalintuja. Vaikka metsäkanalintujen kannanvaihtelut tunnetaan hyvin, on saalistieto edelleen varsin karkeaa. Saaliin alueellisen ja ajallisen jakautumisen, pyyntiponnistuksen sekä verotusasteen tunteminen auttaisivat selvittämään metsästysaikojen rajoittamisen tarpeellisuutta. Saaliiden kirjaaminen Oma riistaan ja ilmoittaminen oman seuran sihteerille on ensiarvoisen tärkeää metsäkanalintujen metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Tulevaisuus on valoisa vastuulliselle kanalinnustajalle Mahdollisuudet metsäkanalintujen pyyntiin ovat parantuneet viime vuosina, mutta vapaus tuo mukanaan vastuuta. Metsästysseurojen ja jokaisen metsästäjän tulee jatkossakin huolehtia laadukkaan riistatiedon tuottamisesta metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Rauhoita teeren syyssoitimet metsästykseltä Metsästysseuran kannattaa kesäkokouksensa päätöksellä rauhoittaa alueensa teeren syyssoitimet metsästykseltä: n Syyssoitimella teerikukot hakevat asetelmia kevättä ajatellen, joten sillä on suuri merkitys kevätsoitimen vetovoimaisuudelle. n Metsästys syyssoitimella kohdistuu suurella todennäköisyydellä soitimen keskeisiin valtakukkoihin, jotka määräävät soitimen sijainnin. Valtakukkojen ampuminen voi kuihduttaa soitimen, kun muut kukot siirtyvät esimerkinnäyttäjien puuttuessa toisille soitimille. n Teerikanat hakeutuvat keväällä parittelemaan soitimille, joilla on paljon kukkoja. Pienet, muutaman kukon soitimet eivät teerikanoja juurikaan kiinnosta. n Teerikanat pesivät yleensä lähellä soidinta, jolla parittelivat. Onnistunutta pesintää seuraa usein lisääntyminen samalla alueella myös seuraavana vuonna. n Runsas määrä pesintöjä soitimen ympäristössä tarkoittaa – pesinnän onnistuessa – suurta määrä nuoria lintuja syksyisessä metsästettävässä kannassa. n Pitämällä oman alueensa soitimet elinvoimaisina metsästäjät parantavat mahdollisuuksiaan päästä nauttimaan hyvistä lintukannoista syksyisin. Mikäli seuran alueella on useita soitimia ja teerikanta on runsas, voi maltillista metsästystä harkita alueen pienemmillä soitimilla. Alueen pääsoidin kannattaa kuitenkin aina rauhoittaa metsästykseltä.
H allitusohjelma julkaistiin kesäkuun alkupäivinä, joten ohjelmaa on viime viikkoina tutkailtu tarkkaan eri toimialoilla. Riistatalouden osalta voidaan todeta, että tuskin koskaan hallitusohjelmassa on ollut näin paljon riistatalouteen liittyviä viittauksia. Eri osapuolten pitkäjänteinen työ riistatalouden edistämisen saralla näyttää tuottaneen myönteisen tuloksen ohjelman sisällön osalta. Seuraavassa muutama suora lainaus hallitusohjelman riistatalouteen liittyvistä keskeisimmistä kohdista: ”Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa. Metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään. Metsästyksen merkitys luonnonja riistahoidossa sekä vieraslajien torjunnassa otetaan huomioon. Riistakantoja hallitaan kestävästi ja vahinkoja ehkäisten. SRVA-toiminnan edellytykset turvataan. Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa”. Lisäksi ohjelma sisältää selkeät maininnat hyljesekä merimetsokantojen aiheuttamien vahinkojen sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Myös ohjelman metsätalouteen liittyvissä kirjauksissa on varsin paljon riistatalouden kannalta myönteisiä viittauksia sisältäen muun muassa riistatiheikköjen ja monipuolisten metsien kasvatusja käsittelytapojen edistämisen. Ohjelman mainintaa luontoja ympäristökasvatuksen edistämisestä voitaneen tulkita niin, että se kattaa myös metsästysharrastuksen. Lisäksi luonnonsuojelurahoitus näyttäisi kasvavan merkittävästi vuosittain. Tätä rahoitusta voitaneen kohdistaa myös riistapuolen elinympäristöjen parantamisja luonnonhoitohankkeisiin. Suomen riistakeskuksen luonnonhoitoja luonnonsuojelustrategian linjaukset näkyvät ilahduttavan selkeinä hallitusohjelmassa. Elinympäristöjen hoitoa osana kannattavaa maaja metsätaloutta on tavoitteena kehittää useilla nimetyillä hankkeilla, joiden pohja on luotu muun muassa riistakeskuksen Kotiseutukosteikko-hankkeessa ja Riistametsänhoito-konseptin onnistuneella toteuttamisella. Myös supikoiran ja minkin haitallisuus Suomen luonnon monimuotoisuudelle tuodaan selkeästi esiin ja lajien torjuntaa tehostetaan. On hienoa, että metsästäjien tekemä luonnonhoitotyö saa näin laajaa yhteiskunnallista tunnustusta ja hyväksyntää osakseen. Metsästys on yhä selkeämmin osa luonnonsuojelua! Susi riistalajina on ollut myös viime aikoina vahvasti esillä. Keväällä maaja metsätalousministeriö jalkautui kentälle viiteen eri sudenhoitosuunnitelman päivittämiseen liittyvään kuulemistilaisuuteen. Tilaisuudet on koettu hyvin myönteisinä ja ne ovat olleet osallistujien mukaan hyvähenkisiä ja yhteistyöhakuisia. Päivitetty sudenhoitosuunnitelma lähtee lausunnolle kesäkuun loppuun mennessä. Toukokuun alussa julkistettiin EU:n julkisasiamiehen kannanotto liittyen suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyviin valituksiin. Kannanottoa on tulkittu hieman eri tavalla tulkitsijaosapuolesta riippuen, mutta riistahallinnon näkökulmasta kannanottoon voi olla varovaisen tyytyväinen. Lopullinen kanta selviää EU:n tuomioistuimen ja KHO:n käsittelyn jälkeen. Kesäkuun alussa saimme viimeisimmän Luke:n tuottaman kanta-arvion. Samoin kesäkuun alkupuolella saatiin myönteinen rahoituspäätös susikannan hoitoon liittyvälle yhteishankkeelle. LIFE BOREALWOLF -hankkeen päätavoitteena on saada susikanta suotuisan suojelun tasolle, kehittää käytännönläheisiä keinoja kannanhoitoon ja vahinkojen ehkäisyyn, lievittää sosiaalisia jännitteitä ja luoda työkaluja laittoman tappamisen vähentämiseen. Toimijoina hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallituksen Eräpalvelut, Itä-Suomen poliisilaitos sekä Suomen luonnonsuojeluliitto Uusimaa. Hankkeen budjetista EU:n osuus on noin 54 prosenttia, muina rahoittajina hankkeessa toimivat MMM, YM ja MTK. Riistakeskuksen tärkeimmät tehtävät liittyvät susiviestinnän kehittämiseen, metsästyskoirille aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen sekä suurpetoyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen, joten susi sälyttää asemansa keskustelun ytimessä taatusti myös jatkossa. Hallitusohjelmasta vankka tuki riistataloudelle TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta 18 l Metsästäjä 4 l 2019
#BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-FREEDOM mallit: TWILIGHT LINSSIJÄRJESTELMÄ HYVÄLLÄ VALONLÄPÄISYLLÄ VETTÄ JA NAARMUJA EHKÄISEVÄ LINSSINPINNOITUS HELPOT JA SELKEÄT SÄÄDÖT TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-FREEDOM 1,5-4x20 DUPLEX 299€ VX-FREEDOM 2-7x33 DUPLEX 299€ VX-FREEDOM 3-9x40 DUPLEX 319€ VX-FREEDOM 3-9x50 DUPLEX 359€ VX-FREEDOM 4-12x40 TriMOA 419€ VX-FREEDOM KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • HINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2019 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY
20 l Metsästäjä 4 l 2019 Susikannassa vain pieniä muutoksia ILPO KOJOLA , SAMULI HEIKKINEN , SAMU MÄNTYNIEMI , KATJA HOLMALA , ANTTI HÄRKÄLÄ Suomessa oli kuluvan vuoden maaliskuussa arviolta 19 susilaumaa, kun vuonna 2018 niitä oli 20. Lisäksi havaittiin kumpanakin vuonna viisi laumaa, jotka liikkuivat molemmin puolin itäistä valtakunnanrajaa. Kahden suden asuttamien reviirien määrä oli maaliskuussa 2019 huomattavasti suurempi (20) kuin vuotta aiemmin (15). Arvio kokonaismäärästä oli 185 205 sutta, mikä on noin 10 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (165 190). L uonnonvarakeskus julkaisi kesäkuun alussa yksityiskohtaisen kuvauksen maaliskuun 2019 susikannasta ja sen maantieteellisestä jakautumisesta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös susikanta-arvio-Luke-2019-fi.pdf). Linkistä on ladattavissa myös ruotsinkielinen versio. Kanta-arvion tietoaineistoina olivat suurpetoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään kirjaamat havainnot, ulostenäytteistä tehdyt DNA-analyysit, GPS-pannalla varustettujen susien paikannukset sekä tunnettu kuolleisuus. Keskiössä laumat ja parit Luonnonvarakeskus keskittyy laumojen ja kahden suden asuttamien reviireiden määrän arvioimiseen. Käytäntö on sama muissa Pohjoismaissa. Kokonaisyksilömäärää kannan vuodenaikaisvaihtelua ja esiintymistä arvioiva ennustemalli. Kanta-arvio ja ennustemalli löytyvät kirjallisena samasta raportista. (http://riistahavainnot. fi/static_files/suurpedot/kantaarviot/SusiSE PP O RO N KA IN EN