M et sä st äj ä 4 l 2018 Metsästysajat 2018-2019 RIISTAKOLMIOT LASKETAAN 28.7. – 12.8. 2018
2 l Metsästäjä 4 l 2018 Metsästäjä -lehti Nro 4/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 7.9.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_04 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi
77 Tässä numerossa 4 l 2018 5 Pääkirjoitus: Riistakolmioilta jahtiin 6 Metsästysajat 2018-2019 8 Metsästysasetus muuttui 1.6.2018 12 Riistatieto ratkaisee – Metsäkanalintukauden pidennysmahdollisuus hyville lintuvuosille 13 Vinkit kolmiolaskijoille 14 Kaksi kolmesta suhtautuu metsästykseen myönteisesti 16 Puheenjohtajalta: Metsästysharrastus mahtavassa myötätuulessa 18 Susien määrä kasvoi Länsi-Suomessa 19 Tuore kanta-arvio herätti keskustelua suisfoorumissa 20 Kyyhkyjahtiin paneuduttava huolella 23 Ministeriön palsta: Miksi metsästäjä uskoo ennemmin netin valekanta-arviota kuin tutkijaa? 24 Metsästäjän varusteet: Kyyhkypatruunan anatomia 26 Sorsien houkuttelumetsästys – lumoaa sorsaa ja sorsastajaa 30 Supikoira ja linnunpesät: minkä verran pesiä ryöstetään? 34 Hirvieläinten pyyntiluvat Oma riista -palvelussa 36 Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittäminen – Riistakamerakuvat ja DNA 40 Vakohäntäpeuran iän tunnistaminen, osa 3: Iän tarkistaminen hampaista. 44 Riistainfo.fi on avattu – Tietoa riistasta ja metsästyksestä 46 Metsäpeuran ikä ja kuolinsyy leukanäytteitä kaivataan iänmääritykseen 48 Metsähanhilaskennat alkavat 50 Majavien pesälaskenta 2017 – Oma riista lisäsi ilmoitusaktiivisuutta 54 Kiitokset riistalaskijoille 55 Ilmoita pienristasaaliisi Oma riistaan! 56 Pystykorvalla fasaanijahtiin – Pudotuksella vahvistetaan pennun kiinnostus lintuihin 60 ERÄmessutunnelmia 63 Aselaki muuttuu 64 Kohti parempia riistalaukauksia – Selvitä oma taitotasosi 68 Suomalaisesta eräkäynnistä on elinvoimaiseksi elinkeinoksi 70 SML: Nuoret seuraan-kampanja 72 Metsähallituksen uudet ympäristöohjeet aiempaa riistaystävällisempiä 74 Tunnistatko nämä vesilinnut? 76 Kehittyvä riistatalous, osa 4: Metsästysseuran ampumaradan luvat 78 Metsästysseuratoiminta: hankalan jäsenen erottaminen 80 Metsästysseuratutkimus 2017: Rahavastikkeellisen metsästysmaan vuokraaminen metsästysseuroissa 82 Uutismakasiini 86 Eräilmoitukset 87 Áigeguovdilis ságat sámegillii 88 Lajiesittely: Karhu 24 Metsästäjän varusteet: Kyyhkypatruunan anatomia Metsästäjä 4 l 2018 l 3 12 Riistatieto ratkaisee – Metsäkanalintukauden pidennysmahdollisuus hyville lintuvuosille 56 Pystykorvalla fasaanijahtiin – Pudotuksella vahvistetaan pennun kiinnostus lintuihin 63 Aselaki muuttuu 6 Metsästysajat
UUSI BERETTA HUSH HILJAISUUTTA METSÄSTYKSEEN Berettan uusi, kahinaa minimoimaan suunniteltu Hush-metsästyspuku on valmistettu erittäin pehmeästä ja hiljaisesta mikrokuitukankaasta. Puvun kaikki saumat on teipattu ja se on vedenpitävä, tuulenpitävä ja silti hengittävä GORE-TEX® LTD -vuorauksen ansiosta. Hiljainen rakenne sopii erityisesti hiiviskelyyn ja kyttäykseen, mutta se takaa hiljaisen etenemisen myös aktiivisen jahdin aikana. Hush-puvun voi myös yhdistää Beretta Interactive System (BIS) -välikerroksen kanssa. Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.?
T ätä kirjoittaessani toivomme kesän jatkuvan hyvänä erityisesti metsäkanalintujen poikasille. Riistalaskentoihin valmistautuminen on edessä ja odottelemme kaikki jälleen loppukesän riistakolmiolaskentojen tuloksia. Riistakantojen kehitys määrää metsästysmahdollisuutemme nyt ja tulevaisuudessa sekä myös kertoo riistanhoitotöiden tuloksista. Riistalaskijoiden ja järjestelmästä vastaavien vapaaehtoinen työ on edellytyksenä sille, että pääsemme jälleen kerran nauttimaan kestävästä metsästyksestä. Laskenta on viritetty aikataulultaan tiukaksi. Kesäkolmiot halutaan laskea silloin kun riistan havaitsemismahdollisuudet ovat hyvät ja tulokset ennättävät vielä vaikuttaa syksyn metsästysaikojen määrittelyyn. Tässä päivät tahtovat usein loppua kesken niin maastossa kuin tulosten analysoinnissakin. On kuitenkin meidän kaikkien etu, että metsästysajat perustuvat tuoreimpaan mahdolliseen tietoon. Tiedän, että kanalintujen metsästysaikojen selviäminen vasta syksyllä aiheuttaa monia hankaluuksia, mutta matka riistakolmioilta metsästysajoiksi on aikataulultaan tiukka. Olemme kuitenkin onnistuneet siinä, että uusi metsästysasetus mahdollistaa hyvinä kanalintuvuosina myös pidemmät metsästysajat. Riistakolmiot ovat keskeinen osa tätä järjestelmää ja onkin ilahduttavaa huomata se vakavuus, jolla laskemiseen suhtaudutaan. Monin paikoin tavoitteet on täytetty ja riistatieto on kattavaa. Laskennalla huolehditaan siitä, että metsästysajoissa voidaan ottaa riistakantojen tila huomioon. Uusi metsästysasetus toi mukanaan taantuvien vesilintujen metsästykseen vuonna 2020 alkavan ilmoitusvelvollisuuden. Vesilintujen havainnointijärjestelmä ei ole yhtä kattava kuin riistakolmioiden laskenta. Ilmoitusvelvollisuudella pyritään saamaan parempaa tietoa kannoista ja havainnointijärjestelmiä kehitetään. Parhaimmillaan työ realisoituu parempina kanta-arvioina sekä toivottavasti myös riistanhoitotyön positiivisten tulosten havaitsemisena ja lajien pysymisenä riistalajistossa. Haluan kaikkien jahtiin lähtijöiden puolesta kiittää riistan havainnoinnissa ja laskennoissa työtä tekeviä. Ilman teitä metsästys olisi huomattavasti rajatumpaa eikä sen kestävyyttä voitaisi taata. Myös metsästysmahdollisuuksien säilyminen tuleville polville olisi vaarassa. Jahtiin voidaan siis jälleen kerran lähteä hyvillä mielin. Turvallista ja tuloksekasta alkavaa metsästysvuotta kaikille. Riistakolmioilta jahtiin JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 4 l 2018 l 5
Metsästäjä 4 l 2018 l 7 METSÄSTYSAJAT 2018-2019 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Punasotka Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Alli Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Tukkakoskelo Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Isokoskelo Koko maassa 1.9. 31.12. Haahka Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Nokikana Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Merihanhi Rannikolla (ks. Kartta s.6) Muualla maassa 20.8. klo 12.00 31.12. 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metsähanhi Tarkista metsästysalue (ks. Kartta s. 6) 1.10. 30.11. Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. 31.12. 1.9. 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. 31.3. Orava Koko maassa 1.11. 28.2. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. 30.4. Piisami Koko maassa 1.10. 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. 30.4. 1.8. 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. 28.2. 1.12. 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 16.4. 31.12. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. 31.12. Villisika Koko maassa 1.8. 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. 31.1. Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 7.9.2018. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia sekä Lapin maakuntaa. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 20.9. 1.9. 12.10. Vahtimalla pellolta 13.10. 31.12. 1.1. 15.1. Ilman koiraa *2 Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 28.9. Vahtimalla 29.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 29.9. 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 28.9. vahtimalla 29.9. 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa *3 Metsäkauris Koko maassa Koko maassa Koko maassa 1.9. 31.1. 16.5. 15.6. 1.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. 31.7. ja muualla maassa 10.3. 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. 31.7. ja muualla maassa 1.4. 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, telkkä. *2) Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *3) Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 29.9. 31.1. välisenä aikana. HA N N U HU TT U
8 l Metsästäjä 4 l 2018 Metsästysasetus muuttui 1.6.2018 MATTI KERVINEN , Suomen riistakeskus Metsästysasetuksen muutos tuli voimaan siirtymäsäädöksiä (ks. HUOM!-kohdat alla) lukuun ottamatta kesäkuun alussa. A setusmuutoksella pyritään keventämään poikkeuslupabyrokratiaa, parantamaan saalistiedon laatua ja kattavuutta, vähentämään ja ennaltaehkäisemään riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja sekä lisäämään hyvinvointia uusien metsästysmahdollisuuksien muodossa. Säädösmuutoksilla on vaikutuksia metsästäjän arkeen, joten ajantasainen lainsäädäntö kannattaa kerrata hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua. Keskeisimmät metsästysasetuksen tuomat muutokset ja niiden vaikutukset metsästäjän näkökulmasta on avattu alla. Linkitykset ajantasaiseen lainsäädäntöön sekä kansankieliset kuvaukset metsästäjiä koskevassa lainsäädännössä tapahtuneista viimeaikaisista muutoksista löydät kätevästi osoitteesta riistainfo.fi. Taantuneet riistavesilinnut ilmoitusvelvollisuuden piiriin Metsästysasetuksen 5 a §:ssä säädetään eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävästä saalisilmoituksesta. Asetusmuutoksen myötä pakollinen saalisilmoitusvelvollisuus laajennetaan kattamaan taantuneet riistavesilinnut. 1.8.2020 alkaen Suomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus jo aiemmin listalla olleiden metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen lisäksi myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta. Kätevimmin ilmoitus hoituu kirjaamalla saalis Oma riista -palveluun. Edellä mainittujen riistavesilintujen kannat ovat taantuneet merkittävästi. Metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi on välttämätöntä parantaa niitä koskevan saalistiedon luotettavuutta. Riistavesilinnuista saalisilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät enää saalismäärältään yleiset riistalajit sinisorsa, tavi ja telkkä sekä hanhista merija kanadanhanhi, joiden kannat ovat vakaat. Metsästäjien näkökulmasta on selkeää, että kaikista muista kuin kolmesta yleisestä sorsalajista ja kahdesta hanhilajista tehdään ilmoitus. Saaliin pyyntiajankohtana ilmoitetaan päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi sekä pyyntipaikkatietona kunta tai Suomen talousvyöhyke, jossa yksilö saatiin saaliiksi. Muutoksella selkeytetään sääntelyä ja varmistetaan saalistietojen riittävä tarkkuus riistakantojen käytön suunnittelua varten. Muista lajeista poiketen, saaliiksi saadusta villisiasta on jatkossakin ilmoitettava pyyntipaikan koordinaatit afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Saalisilmoitusvelvollisuus korostaa lajintunnistustaitojen tärkeyttä. Riistavesilintujen lajintunnistusta voi harjoitella videoiden ja kuvien avulla esimerkiksi Riistainfo. fi-sivustolla. Hirvieläimen pyyntilupahakemukseen ja pyyntiluvan määräyksiin tarkennuksia Asetusmuutoksella pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään hirvieläinten, erityises1.8.2020 alkaen Suomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus jo aiemmin listalla olleiden metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen lisäksi myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. HUOM! Metsästysasetuksen 5a §:n muutokset tulevat voimaan 1.8.2020.
Metsästäjä 4 l 2018 l 9 ti hirven, aiheuttamia vahinkoja säätämällä Suomen riistakeskukselle mahdollisuus ohjata pyyntilupien käyttämistä pyyntilupaalueen sisällä. Metsästysasetuksen 6 §:ä muutettiin siten, että hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen tulee liittää nykyisin edellytettyjen selvitysten lisäksi luettelo niistä kiinteistörekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu. Luettelon liittäminen jokaiseen pyyntilupahakemukseen sujuvoittaa lupamenettelyä ja vähentää lisäselvitysten tarvetta. Nykyisellään pyyntilupa-alueisiin liittyvät epäselvyydet kuormittavat lupahallintomenettelyä kohtuuttoman paljon. Helpoiten kiinteistöluettelon saa muodostettua ja liitettyä pyyntilupahakemukseen määrittelemällä metsästysalueen ja jättämällä hakemuksen Oma riista -palvelussa. Metsästysasetuksen 7 §:ä tarkennettiin siten, että Suomen riistakeskuksella on mahdollisuus määrätä pyyntilupien alueellisesta kohdentumisesta pyyntilupa-alueen sisällä. Lisäys on tarpeen hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarve voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa luvansaajalla on samaan pyyntilupapäätökseen sisältyviä alueita eri hirvitalousalueilla tai verotuslohkoilla tai mikäli jonkin alueen hirvivahingot ovat erityisen suuret. HUOM! Metsästysasetuksen 6 §:n ja 7 §:n muutokset tulevat voimaan 1.2.2019. Ilma-aseen käyttämiseen väljennyksiä Metsästysasetuksen 20 §:ä muutettiin siten, että ilma-asetta voidaan käyttää rakennuksen sisällä myös variksen, harakan, kesykyyhkyn, oravan, näädän, kärpän ja minkin tappamiseen. Kyseiset lajit hakeutuvat usein rakennusten sisätiloihin, josta ne voidaan poistaa tehokkaasti ilma-aseella. Aiemmin voimassa olleen sääntelyn mukaan ilma-asetta sai käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villikissan tappamiseen. Muiden rauhoittamattomien lajien osalta ilma-aseen käyttäminen oli mahdollista vain Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla. Metsästyksen johtajan tehtäviin tarkennuksia Metsästysasetuksen 23 §:än lisättiin metsästyslain 30 §:n vaatimuksen mukaisesti poikkeusluvalla tapahtuvan karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksen johtajan tehtävät. Metsästyksen johtajan tulee suunnitella käytännön metsästystapahtumat, antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä sekä huolehtia, että poikkeusluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Suden metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on poikkeusluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Pykälään säädettiin myös vaatimus metsästyksen johtajan tai varajohtajan läsnäolosta seuruemetsästyksessä, koska metsästyksen johtajan tehtävien huolellinen hoitaminen edellyttää läsnäoloa metsästystilanteessa. Läsnäolovaatimus koskee sekä pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten että poikkeusluvalla tapahtuvaa karhun, suden, ahman ja ilveksen seuruemetsästystä. Seuruemetsästyksellä tarkoitettaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä. Metsästyksenjohtajan tarpeellisuus korostuu seuruejahdissa, jossa pyritään aktiivisilla toimenpiteillä vaikuttamaan riistaeläinten saamiseksi ampumatilanteeseen. Vahtimismetsästyksessä vastaavaa läsnäolotarvetta ei ole, joten metsästyksen johtajan tai varajohtajan läsnäolovelvollisuus ei koske vahtimismetsästystä. Yleisiin rauhoitusaikoihin muutoksia Asetuksella muutettiin myös eräiden riistaeläinten rauhoitusaikoja. Pääosin muutokset tarkoittavat metsästäjän näkökulmasta aiempaa pidempiä metsästysaikoja. Oravan, näädän, kärpän, itämeren norpan sekä merija kanadanhanhen rauhoitusaikojen lyhentämisellä pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään eläinten aiheuttamia vahinkoja ja keventämään poikkeuslupiin liittyvää hallinnollista taakkaa. Hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin rauhoitusaikoihin tehtävillä muutoksilla pyritään tehostamaan metsästystä sekä myönnettyjen hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupien käyttöä. Peltopyyn rauhoitusajan lyhentämisellä lisätään metsästysmahdollisuuksia ja parannetaan riistatalouden toimintaedellytyksiä. Metsäkanalintujen rauhoitusaikojen muutoksella pyritään puolestaan lisäämään metsästysmahdollisuuksia hyvinä lintuvuosina. Metsästyksen kestävyyden turvaaminen on edelleen etusijalla, joten huonoina lintuvuosina metsäkanalintujen metsästysaikoja rajoitetaan nykykäytännön mukaisesti metsästyslain 38 §:n mukaisella maaja metsätalousministeriön asetuksella. Tarkista asetusmuutoksen mukaiset metsästysajat tämän lehden sivuilta 6–7! HANNU HUTTU
ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS GUNRUNNER H2 ASEREPPU Tarkoin suunniteltu reppu, joka toimii samalla kertaa juoma-, aseja päiväreppuna. Runsaasti taskuja ja säilytystilaa päiväreissulle. Tilavuus: 22 l Paino: 1,72 kg Runko: K 46 x 24 x 19 cm ACTIVE HUNTER AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Ampujan aktiivikuulosuojaimet 85dB cut-offilla. Säädettävä panta ja suojainosat. 2 erillistä mikrofonia. 3,5mm liitäntä. Käyttää 2xAAA paristoja (ei sisälly pakkaukseen). RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* SUOMI 6 ASEKAAPPI Laadukas asekaappi 4-5 aseelle. Runsaasti tilaa patruunoille ja tarvikkeille. Ulkomitat 1490x375x350mm. Paino 45kg. 5 aseelle 95 KPL ERÄ! 199 90 KATSO KOKO ASEKAAPPIVALIKO IMA VERKKOKAUPASTA ! LUCKY DUCK MOOTTORIKYYHKY Varustaudu Lucky Duck -moottorikyyhkyillä kyyhkypassiin. Siipiään epäsäännöllisessä rytmissä räpyttävä moottorikyyhky houkuttelee muita kyyhkyjä uskomattoman tehokkaasti paikalle. Paristokäyttöinen kyyhky on helppo kiinnittää puun oksalle tai maapiikillä pellolle. Säänkestävä materiaali ja maalipinnoite. SAIMME LISÄERÄN! 34 90 HOTBUY HEINÄSORSAKAAVE 12KPL Huippulaadukkaat kelluvat heinäsorsakaaveet 12 kpl pakkauksessa. Säänkestävä rakenne! PAKETTIHINTA! 49 90 12 kpl VAPOR METSÄSTYSPUKU Olive Brown Yhdistimme extrakeveyden, joustavuuden ja erinomaisen hengittävyyden. Uusi, joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Huippusuosion saavuttaneet Alaska Extreme Lite -metsästyspuvut sisältävät entistäkin enemmän uusia teknisiä ratkaisuja. Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo, erinomainen keveys ja suorituskyky muodostavat täydellisen yhdistelmän aktiiviselle metsästäjälle ympärivuotiseen käyttöön. VAPOR CAMOPUKU BlindTech Invisible Vapor-puvun tyylikkään BlindTech Invisible -camon suojaan kätkeytyy oivaltava rakenne: sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretchmateriaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. SLIM FIT SLIM FIT EXTREME LITE METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE CAMOPUKU EXTREME LITE NAISTEN METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE HIRVIMIEHEN PUKU SAATAVILLA MYÖS SAFETY CAMOLLA! TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ XXS-4XL XXS-2XL XXS-4XL XXS-4XL 200 KPL ERÄ! 49 90 1 kpl/asiakas 75 KPL ERÄ! 179 90 1 kpl/asiakas 100 KPL ERÄ! 589 00 1 kpl/asiakas HUIPPUSUOSITTU! VALKOINEN JA MUSTA * Verkkokaupassa tarjolla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto. Ei koske lavatoimituksia. KAUPAN PÄÄLLE! € Asekaapin ostajalle Burrel Active Sporter aktiivikuulosuojaimet (arvo 39,90) 100 NOPEIMMALLE – TOIMI NOPEASTI! Puvun tai pukupaketin ostajalle FOODMASTER METSÄSTÄJÄN VEITSISETTI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 49,90 500 NOPEIMMALLE! TAKKI+HOUSUT 179 90 TAKKI+HOUSUT 199 90 MAASTOKARTTA+LIPPIS+KLIPSI Astro/Alphatutkapaketin ostajalle (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU Kotiintoimitus 29,90€ Toimitukset elokuussa TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-17, La 10-15 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia).
ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS GUNRUNNER H2 ASEREPPU Tarkoin suunniteltu reppu, joka toimii samalla kertaa juoma-, aseja päiväreppuna. Runsaasti taskuja ja säilytystilaa päiväreissulle. Tilavuus: 22 l Paino: 1,72 kg Runko: K 46 x 24 x 19 cm ACTIVE HUNTER AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Ampujan aktiivikuulosuojaimet 85dB cut-offilla. Säädettävä panta ja suojainosat. 2 erillistä mikrofonia. 3,5mm liitäntä. Käyttää 2xAAA paristoja (ei sisälly pakkaukseen). RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* SUOMI 6 ASEKAAPPI Laadukas asekaappi 4-5 aseelle. Runsaasti tilaa patruunoille ja tarvikkeille. Ulkomitat 1490x375x350mm. Paino 45kg. 5 aseelle 95 KPL ERÄ! 199 90 KATSO KOKO ASEKAAPPIVALIKO IMA VERKKOKAUPASTA ! LUCKY DUCK MOOTTORIKYYHKY Varustaudu Lucky Duck -moottorikyyhkyillä kyyhkypassiin. Siipiään epäsäännöllisessä rytmissä räpyttävä moottorikyyhky houkuttelee muita kyyhkyjä uskomattoman tehokkaasti paikalle. Paristokäyttöinen kyyhky on helppo kiinnittää puun oksalle tai maapiikillä pellolle. Säänkestävä materiaali ja maalipinnoite. SAIMME LISÄERÄN! 34 90 HOTBUY HEINÄSORSAKAAVE 12KPL Huippulaadukkaat kelluvat heinäsorsakaaveet 12 kpl pakkauksessa. Säänkestävä rakenne! PAKETTIHINTA! 49 90 12 kpl VAPOR METSÄSTYSPUKU Olive Brown Yhdistimme extrakeveyden, joustavuuden ja erinomaisen hengittävyyden. Uusi, joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Huippusuosion saavuttaneet Alaska Extreme Lite -metsästyspuvut sisältävät entistäkin enemmän uusia teknisiä ratkaisuja. Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo, erinomainen keveys ja suorituskyky muodostavat täydellisen yhdistelmän aktiiviselle metsästäjälle ympärivuotiseen käyttöön. VAPOR CAMOPUKU BlindTech Invisible Vapor-puvun tyylikkään BlindTech Invisible -camon suojaan kätkeytyy oivaltava rakenne: sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretchmateriaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. SLIM FIT SLIM FIT EXTREME LITE METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE CAMOPUKU EXTREME LITE NAISTEN METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE HIRVIMIEHEN PUKU SAATAVILLA MYÖS SAFETY CAMOLLA! TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ XXS-4XL XXS-2XL XXS-4XL XXS-4XL 200 KPL ERÄ! 49 90 1 kpl/asiakas 75 KPL ERÄ! 179 90 1 kpl/asiakas 100 KPL ERÄ! 589 00 1 kpl/asiakas HUIPPUSUOSITTU! VALKOINEN JA MUSTA * Verkkokaupassa tarjolla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto. Ei koske lavatoimituksia. KAUPAN PÄÄLLE! € Asekaapin ostajalle Burrel Active Sporter aktiivikuulosuojaimet (arvo 39,90) 100 NOPEIMMALLE – TOIMI NOPEASTI! Puvun tai pukupaketin ostajalle FOODMASTER METSÄSTÄJÄN VEITSISETTI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 49,90 500 NOPEIMMALLE! TAKKI+HOUSUT 179 90 TAKKI+HOUSUT 199 90 MAASTOKARTTA+LIPPIS+KLIPSI Astro/Alphatutkapaketin ostajalle (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU Kotiintoimitus 29,90€ Toimitukset elokuussa TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-17, La 10-15 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia).
12 l Metsästäjä 4 l 2018 JARKKO NURMI ja JUKKA KERÄNEN , Suomen riistakeskus Metsäkanalintukautta voidaan nyt myös pidentää! Alkukesällä 2018 toteutui eräs Suomen riistakeskuksen pitkäaikaisista tavoitteista, kun metsästysasetus mahdollisti kanalintukausien pidentämisen hyvinä lintuvuosina. Päätöksenteossa käytetään tuoretta riistakolmiotietoa, jolla voidaan varmistaa metsästyksen kestävyys. M etsästyslain 38 §:n muutos vuonna 2011 mahdollisti sen, että kesän riistakolmiolaskentatulokset voitiin ottaa huomioon syksyn metsästysaikojen määrittämisessä metsäkanalinnuille. Suomen riistakeskus lähti voimakkaasti edistämään metsästysaikojen määrittämisprosessia, tavoitteena oli saada mahdollisimman hyvä tietopohja metsästysaikojen suunnitteluun. Keskeisimpänä asiana oli saada hiipunut kolmiolaskentainto nousuun. Siinä onnistuttiin hyvin ja pian saatiin riittävän tiheä riistakolmioverkosto kaikille alueille. Laskettujen riistakolmioiden määrä nousi yli tuhanteen. Metsästysaikojen määrittämisprosessia kehitettiin niin varmalle pohjalle, että valtakunnallinen riistaneuvosto teki vuonna 2013 maaja metsätalousministeriölle esityksen metsäkanalintujen metsästysaikojen pidentämisestä. Ajatuksena oli säädellä metsästysaikoja entistä paremmin lintutilanteen mukaan. Se tarkoitti metsästysajan jatkumista hyvinä lintuvuosina niillä alueilla, joina se arvioitaisiin riistatietojen perusteella mahdolliseksi. Metsäkanalintujen metsästysaikojen määrittämisessä menettely on nyt vakiintunut. Riistakolmiot lasketaan elokuun alkupuoliskoilla ja riistakeskus alkaa suunnitella metsästysaikoja heti elokuun alkupuolelta lähtien yhteistyössä maaja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Elokuun puolivälissä riistakeskus tekee esityksen metsästysajoiksi, minkä jälkeen ministeriö panee asetusluonnoksen lausunnolle. Asetus annetaan elokuun lopussa. Kanalintujen metsästysaikojen pidentämismahdollisuus on nyt luotu, mutta sitä voidaan soveltaa vain silloin kun kestävyys sen sallii. Viime aikoina on ollut useita huonoja lintuvuosia peräkkäin. Kanalintukannoille on tyypillistä voimakas vaihtelu, huonojen vuosien jälkeen tulee aina hyviäkin vuosia. Uskomme vahvasti siihen, että lähivuosina tulee niin hyviä lintuvuosia, että pääsemme nauttimaan pidemmistä metsästysajoista. Riistatieto ratkaisee JA RK KO N UR M I
Metsästäjä 4 l 2018 l 13 3. Laskennassa kannatta hyödyntää GPS:ää tai älypuhelimen karttasovelluksia, joihin voi ladata pohjakartan ja piirtää riistakolmion. Monet älypuhelimelle ladattavat sovellukset toimivat myös ilman nettiyhteyttä. Kun sijainti ja suunta ovat koko ajan tiedossa, voivat laskijat keskittyä ripeään ja äänettömään etenemiseen sekä lintujen havainnointiin. Riistakolmiot 5 vinkkiä laskijoille Laskentaohjeet www.riistakolmiot.fi/ohjeet/ kesalaskentaohjeet-2014/ Kertaa laskentaohjeet aina ennen laskentaa ja tee se tarkasti ohjeita noudattaen. Jos ette pysty tekemään laskentaa ohjeiden mukaisesti, on se parempi jättää kokonaan tekemättä! Lisätietoja ja apua laskennan aikana saa: Katja Ikonen, katja.ikonen@luke.fi, +358 295 327 010 Palauta tulokset riistakolmiot.fi –palvelussa heti laskennan jälkeen. Näin tulokset ehtivät mukaan metsästysaika-asetuksen valmisteluun. 5. Radiopuhelimen käyttö laskentaryhmän viestinnässä vähentää huomattavasti turhaa huutelua ja palaverien pitoa. Meteliä kannattaa välttää, koska linnut saattavat väistyä äänekkään ryhmän edestä laskentakaistan ulkopuolelle ja jäädä kokonaan havaitsematta. 4. Vaikeakulkuisessa maastossa reunalaskijoiden etäisyys keskimieheen on usein mahdoton pitää jatkuvasti tarkalleen 20 metrinä. Siksi on hyvä ottaa käytännöksi, että kanalintuja nähtäessä tarkistetaan, lähtivätkö linnut 60 metrin levyiseltä pääkaistalta eli 30 metriä leveältä kaistalta kolmiolinjan molemmin puolin. Pääkaistan ulkopuolelta lähteneet linnut kirjataan lomakkeelle omaan sarakkeeseen. 2. Kolmio kannattaa jakaa osiin ja laskea useamman ryhmän voimin, kuitenkin saman päivän aikana. Tiedot eri osuuksilta kootaan ennen Lukelle lähettämistä yhdelle lomakkeelle ja kartalle, ja havainnoille käytetään vain yhtä juoksevaa numerosarjaa. 1. Laske kolmio suositeltuna laskentaaikana 28.7. – 12.8 2018. Metsäkanalintujen metsästysaikojen määrittämisprosessi on puristettu niin tiukaksi, että pääasiallisen laskentaviikonlopun toivotaan olevan 4. 5.8.2018!
14 l Metsästäjä 4 l 2018 TIMO MYLLYMÄKI , tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus Oy Aiempiin tutkimuksiin verrattuna myönteisesti suhtautuvien osuus on tasaisesti lisääntynyt. Vuonna 2004 myönteisiä oli 54 %, vuonna 2013 61 % ja nyt siis jo 66 %! S uhtautuminen on sitä myönteisempää mitä lähempää metsästystä seurataan. Suhtautuminen on luonnollisesti myönteisintä metsästäjien parissa, mutta myös sellaiset, jotka tuntevat metsästäjän, mutta eivät itse metsästä, arvioivat asiaa myönteisesti. Heistäkin, jotka eivät itse metsästä, eivät tunne metsästäjiä, eikä metsästys edes kiinnosta, joka kolmas ajattelee metsästyksestä myönteisesti, reilu kolmasosa neutraalisti ja noin neljännes kielteisesti. Suhdetta metsästykseen kysyttiin kysymyssarjalla, missä haarukoitiin metsästystä, metsästäjien tuntemista ja kiinnostusta metsästystä kohtaan. Alla olevat henkilömääräarviot perustuvat tutkimuksen tuloksista tehtyihin estimaatteihin: Aktiivimetsästäjät 300 000 henkilöä, joista 250 000 metsästää vuosittain. Entiset metsästäjät 250 000 henkilöä, joista 170 000 on vielä kiinnostunut metsästyksestä. Metsästäjän tuntevat 2 900 000 henkilöä, joista 950 000 on itsekin kiinnostunut metsästyksestä. Ei tunne metsästystä 770 000 henkilöä, joista 86 000 on kiinnostunut metsästyksestä. Lähes 3 miljoonaa suomalaista tuntee metsästäjän. Jokaisella metsästäjällä on siis keskimäärin noin 10 suomalaisen taustajoukko, joka ei vielä metsästä ja näistä noin 3 on kiinnostunut metsästyksestä. Tässä on jokaisella Kaksi kolmesta suhtautuu metsästykseen myönteisesti
Metsästäjä 4 l 2018 l 15 metsästäjällä oivallinen mahdollisuus viestiä harrastuksestaan ja ottaa näitä tuttaviaan mukaan metsästysreissulle näkemään mistä on käytännössä kyse. Onko lisääntynyt medianäkyvyys lisännyt metsästysmyönteisyyttä? Tutkimus on tehty edellisen kerran viisi vuotta sitten ja sitä ennen noin 15 vuotta sitten. On hankala sanoa, onko myönteisyys kohentunut vähitellen vai isompina hypähdyksinä. Yleensä voi sanoa asiasta kuin asiasta, että mitä paremmin asiaa tunnetaan, sitä myönteisemmin siihen suhtaudutaan. Ja mitä vähemmän tunnetaan, sitä enemmän on epäluuloja. Viimeisten vuosien aikana erilaisten luonto-ohjelmien ja erityisesti metsästysohjelmien tarjonta on lisääntynyt. Näiden ohjelmien – vaikka sitä ei tutkimuksessa kyKaksi kolmesta suhtautuu metsästykseen myönteisesti Miten tutkittiin? Tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta metsästykseen toteutti Suomen riistakeskukselle Taloustutkimus. Tutkimus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina eri puolilla Suomea. Haastatteluja tehtiin yhteensä noin 1000 kpl satunnaisesti valittujen 15-79-vuotiaiden suomalaisten parissa. Tulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan, jotta tulokset voidaan yleistää koko kohderyhmää koskeviksi. syttykään – vaikutus metsästyksen näkemiseen myönteisessä valossa lienee melko selvä. Kun metsästystä esitellään monipuolisesti ja kiihkottomasti, mahdolliset epäja ennakkoluulot kaikkoavat. Siinä voisi olla yksi tekijä metsästysmyönteisyyden nousulle. Toinen on tietysti pitkäjänteinen työ mitä metsästäjät ja metsästyksen parissa työskentelevät asian eteen tekevät. Kestävä hyvä imago lähtee näistä pienistä arkipäiväiseltäkin tuntuvista asioista ja saa lisäbuustia hyvistä, laadukkaista, kotimaista metsästystä ja metsästäjiä kuvailevista, laajalle yleisölle näkyvistä ohjelmista. HA N N U HU TT U
16 l Metsästäjä 4 l 2018 O lemme saaneet viimeisen puolen vuoden aikana kokea tilastollisesti hyvin harvinaisia sääilmiöitä. Mennyt talvi oli poikkeuksellisen runsasluminen aiheuttaen todella pahoja tykkylumituhoja yli 200 metriä merenpinnantason ylittävillä alueilla Itäja Pohjois-Suomessa. Toukokuu taas oli keskilämpötilaltaan mittaushistorian lämpimin, entinen ennätys lyötiin reilusti keskilämpötilan ollessa 11,6 astetta. Ilmastonmuutos on kaiketi täyttä totta ja vaikuttaa jatkossa entistä enemmän myös riistalajien menestymiseen ja runsaussuhteisiin. Taloustutkimus selvitti Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta huhti-toukokuun aikana suomalaisten suhtautumista metsästykseen. Edellinen tutkimus tehtiin viisi vuotta sitten. Tulokset ovat miellyttävää luettavaa metsästäjien kannalta: myönteisesti metsästykseen suhtautuvien osuus oli noussut edellisestä kerrasta selvästi ollen nyt noin 66 prosenttia ja kielteisesti suhtautuvien osuus oli laskenut noin 10 prosenttiin. Myönteisesti suhtautuvien osuus on jatkuvasti kasvanut ja vastaavasti kielteisesti suhtautuvien osuus pienentynyt. Voitaneen ylpeästi todeta, että jotain on metsästysharrastuksen saralla tehty oikein ja kiitokset siitä kuuluvat kaikille metsästystä harrastaville. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kansalaisten suhtautumista suurpetoihin. Tuloksista käy ilmi, että salametsästykseen suhtaudutaan entistä kielteisemmin, eikä se saa yleistä hyväksyntää. Samoin kansalaisten luottamus tutkijoiden tekemiin suurpetojen kanta-arvioihin näyttää olevan paranemaan päin. Tämä on hyvin myönteinen tulos suurpetokantojen hoidon kannalta ja toivottavasti parantaa entisestään metsästäjien ja tutkijoiden yhteistyötä suurpetokantojen arvioinnissa. Tästä yhteistyöstä erinomainen osoitus oli talvella toteutettu vapaaehtoisten metsästäjien tekemä suden dna-näytteiden keräys läntisessä Suomessa. Luonnonvarakeskus julkaisi vastikään suden ja ilveksen kanta-arviot. Susilaumojen määrä näyttäisi selkeästi lisääntyneen maassamme verrattuna edelliseen kantaarvioon. Laumojen määrä on 20 ja niiden lisäksi meillä on viisi Venäjän kanssa yhteistä rajalaumaa itärajan tuntumassa. Laumojen painopiste on uskomattoman nopeasti siirtynyt Itä-Suomesta Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Sen sijaan Keski-Suomen ympäristössä ammottaa suuri tyhjiö ilman yhtään laumaa. Susilaumojen sijoittuminen tiheästi asutulle rannikkoalueelle on aiheuttanut runsaasti pihakäyntejä ja muita konflikteja. Tunnetusti susilauman ilmestyminen uudelle alueelle aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta alueen asukkaissa, eikä ihmisten tuntemaa pelkoa kannata vähätellä. Taloustutkimuksen raportissakin todetaan, että puolet suomalaisista pelkää sutta ja karhua. Maaja metsätalousministeriö onkin käynnistämässä sudenhoitosuunnitelman päivitystyön, jossa on tavoitteena miettiä uusia linjauksia susikannanhoitoon muuttuneessa tilanteessa. Ilveskanta puolestaan on vähentynyt noin viidenneksen. Ilveksen kanssa on ajan myötä opittu elämään, eikä sen kannanhoito aiheuta lähimainkaan samanlaisia tunteenpurkauksia kuin suden kohdalla. Edellisessä lehdessä oli juttu siitä, tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto myös metsäisillä alueilla. Tätä Euroopan kemikaaliviraston esityksen sisältämä kosteikkomääritelmä toteutuessaan merkitsisi maassamme. Suomen riistakeskus esitti lausunnossaan kemikaalivirastolle, että Ramsar-kosteikkomääritelmän sijaan Suomessa käytettäisiin Inspire HY -rantaviivan rajaamaa aluetta ja merialueella rantaviivan merenpuolista aluetta siten, että lyijyhaulien käyttö olisi kielletty saaliin tai ampujan ollessa näin rajatulla alueella tai saaliin ollessa tällaisen alueen etupuolella. Näin olisi mahdollista saavuttaa tavoiteltu vaikutus eli estää lyijyhaulien joutuminen lintujen elimistöön. Mikäli kemikaaliviraston esitys menee muuttumattomana läpi, hankaloittaa se merkittävästi perinteistä suomalaista haulikkometsästystä, koska turvemaat kattavat noin kolmasosan maamme pinta-alasta. Lyijyhaulien mahdolliseen kieltoon liittyen on kuitenkin eriomainen asia, että Metsähallitus sallii ensi syksystä alkaen omistamillaan lupaja vuokra-alueilla teräsja volframihaulien käytön, koska selvitysten mukaan niiden käytön aiheuttama haitta metsätaloudelle on vähäinen. Kyseessä on harvinaisen kaukonäköinen ja viisas päätös! Metsästysharrastus mahtavassa myötätuulessa TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
18 l Metsästäjä 4 l 2018 ILPO KOJOLA , SAMULI HEIKKINEN ja KATJA HOLMALA , Luonnonvarakeskus Susien määrä kasvoi Länsi-Suomessa S usilaumojen määrä oli viime talvena edellistalvea suurempi. Laumoja oli koko maassa yhteensä 25 siinä missä niitä vuotta aiemmin oli 21. Kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevilla reviireillä oli 20 laumaa. Kannan runsastuminen tapahtui läntisen Suomen kannanhoitoalueella, missä laumoja oli 16, kaksi kertaa enemmän kuin talvella 2016/2017. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella susia oli sen sijaan vähemmän kuin edellisenä talvena. Muutos tapahtui ensisijaisesti Pohjanmaalla, missä lähes kaikki parit saivat pentuja keväällä 2017. Maaliskuuta 2018 koskeva kanta-arvio (165 190 sutta) pohjautui (1) petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin laumoista (vähintään 3 sutta) ja kahdestaan liikkuvista susista ajalta 1.8.2017 – 28.2.2018, (2) palkatun maastohenkilöstön suorittamiin lumijäljityksiin, (3) DNA -analyyseihin ja (4) GPS -pannalla varustettujen susien liikkeisiin. Yksilömäärää arvioitaessa otettiin huomioon tunnettu reviirikohtainen kuolleisuus. Reviireiden ulkopuolella liikuskelevien yksinäisten susien osuus susikannoissa on 10 20 %. Käytimme laskennallisena osuutena 15 prosenttia. Petoyhdyshenkilöt kirjasivat yhteensä 1 219 laumaa ja 1 356 todennäköistä paria koskevaa havaintoa. Palkatun maastohenkilöstön työ keskittyi Itä-Suomeen, missä 10 henkilöä ajoi sudenjälkiä etsien kahden kuukauden aikana yhteensä 11 537 km, ja suoritti systemaattisesti vähintään kolmen kilometrin pituisia lumijäljityksiä. Jäljitykset tapahtuivat susien kulkusuunnan vastaisesti, ja työssä tallennettiin susien kulkureitit, saaliit, reviirinmerkkaukset ja kerättiin talteen ulostenäytteet geneettistä analyysia varten. Tausta-aineistona olivat petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot sekä GPS-susien paikannukset. Läntisen Suomen kannanhoitoalueella ulostenäytteiden keruusta vastasivat etupäässä vapaaehtoiset. GPS-lähettimillä varustettuja susia oli yhteensä 10 eri reviirillä. Maaliskuun 2018 tilannetta esittelevässä kartassa näkyvät reviirit, arvio reviirikohtaisesta susien yksilömäärästä ja tausta-aineisto. Tähdellä merkityillä reviireillä (3) oli kysymys vain yksittäisistä DNA-näytteistä. Talven aikana kertyneestä aineistosta hahmottui yhteensä 43 reviiriä (kuva). DNA -näytteitä oli yhteensä 617, joista yksilöntunnistus onnistui 74 %:ssa analyysejä. Geneettisen yksilöntunnistuksen ja havaintomateriaalin vastaavuus oli hyvä. Runsaat kiitokset vapaaehtoisverkostolle uutterasta havaintojen kirjaamisesta ja DNA -analyysiin kerätyistä näytteistä sekä Luken palkkaaman maastohenkilöstön sitoutuneesta työstä kannanseurannan kehittämisessä. Menetelmä Menetelmän periaatteet on kuvattu tieteellisesti vertaisarvioidussa artikkelissa: https://link. springer.com/article/10.1007/ s13364-018-0379-8. Yksityiskohtainen esittely maaliskuun 2018 kanta-arviosta http://riistahavainnot.fi/suurpedot/ kannanarviointi/lausunnot. Luonnonvarakeskus julkaisee syksyllä matemaattiseen malliin pohjautuvan arvion syksyn 2018 tilanteesta.
Metsästäjä 4 l 2018 l 19 HA N N U HU TT U MIRJA RANTALA Tuore kanta-arvio herätti keskustelua susifoorumissa Kesäkuun alussa pidetty susifoorumi piti kantaarvioinnin edelleen kehittämistä ja keskusteluyhteyden ylläpitämistä tärkeänä. Susifoorumi oli yllättävän yksimielinen monesta asiasta. V ain pari tuntia suden kanta-arvion julkistamisen jälkeen pidetty järjestyksessään toinen susifoorumi tarjosi sidosryhmille mahdollisuuden keskustella susitilanteesta tuoreeltaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola vastasi osallistujien kysymyksiin kannanarvioinnin menetelmistä. Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että ulosteja virtsanäytteiden DNA-analyysiin lisääminen kanta-arvion menetelmiin on oikeansuuntaista kehitystä. Puheenvuoroissa toistui kanta-arvioinnin jatkuvan kehittämisen tärkeys. Petoyhdyshenkilöverkoston kehittäminen Kannanarvioinnin menetelmien kehittämisen lisäksi todettiin, että petoyhdyshenkilöverkosto on pidettävä ajantasaisena. Tämä edellyttää sekä henkilöiden koulutusta että verkoston kehittämistä kokonaisuutena parantamalla esimerkiksi petoyhdyshenkilöiden palautejärjestelmää. Yhtenä haasteena on harvaan asuttujen alueiden havaintojen tulevaisuus. Väen vähetessä hupenevat myös havaintojen tekijät. Osaratkaisuksi haasteisiin tarjottiin toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten palveluiden ja viestinnän kehittämistä. Yhteistyöllä eteenpäin Kannan vahvistuminen lännessä puhutti. Susien määrän kasvu Länsi-Suomessa asettaa omat haasteensa muun muassa alueen poliiseille, koska monille heistä susiin liittyvät tehtävät ovat uusia. Useissa puheenvuoroissa korostui keskustelun tarve ja kaikkien osapuolten näkökulmien huomioon ottaminen. Kommenteissa muistutettiin, että susireviirialueilla asuvien ihmisten asema tulee huomioida. Pelkojen ja huolien keskellä on tärkeää tuntea, että on tullut kuulluksi. Maaja metsätalousministeriö käynnistää susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön, jonka ohjausja valmisteluryhmiin kutsutaan sidosryhmien edustajia. Päivitystyön yhteydessä jatketaan yhteistä pohdintaa susikannan hoidosta. Työn on määrä valmistua keväällä 2019. Kesäkuun foorumi oli jatkoa Suomen Metsästäjäliiton syksyllä 2017 järjestämälle valtakunnalliselle susifoorumille. Foorumiin osallistui järjestäjän, Suomen riistakeskuksen, lisäksi edustajat maaja Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen uskoo, että susikannan hoitoon löytyy tyydyttävät ratkaisut. – Monimutkainen kokonaisuus vaatii kokonaisvaltaista harkintaa, hän painotti avauspuheessaan. metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Poliisista, Metsähallituksesta, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, Suomen Metsästäjäliitosta, Luontoliitosta ja WWF Suomesta.
20 l Metsästäjä 4 l 2018 Sepelkyyhkyn metsästys avaa jälleen metsästyskauden. Elokuun 10. päivän aamuna ennen auringon nousua ovat jo vannoutuneet kyyhkynmetsästäjät valmiina kojuissaan. Tähän vaiheeseen pääsy on yleensä vaatinut huolellisen suunnittelun ja valmistelun, joka yleensä onkin jahdin kiihkeintä aikaa. M oni nuori metsästäjä on aloittanut metsästäjäuransa kyyhkyjahdilla. Kyyhkyjahti onkin hyvä tapa aloittaa metsästys, koska siihen sisältyy varsin paljon ennakkovalmisteluja, jotka lisäävät jahdin viehätystä. Kyyhkyjahti on tyypillinen metsästysmuoto, jossa hyvä valmistautuminen johtaa olosuhteiden salliessa yleensä hyvään saaliiseen ja vastaavasti huono sellainen antaa tulokseksi vain kaukaa ohi lentäviä lintuja. Viljelykset ratkaisevassa asemassa Valmistautumisen ensimmäinen vaihe on kartoittaa omalla metsästysalueella sijaitsevat viljelykset. Kyyhkyjahtiin on melko turha lähteä esimerkiksi ohrapellon laitaan. Kyyhkyn elokuista suosikkiravintoa ovat herne sekä aikaisin valmistuvat syysvehnä ja syysruis. Tällaisia peltoja kannattaa ruveta tarkkailemaan päivittäin heinä-elokuun vaihteesta lähtien. Kyyhkyt alkavat parveutua heinäkuun loppupuolella ja parvet kerääntyvät ruokailemaan aamuisin ja iltapäivisin pelloille, joissa on edellä mainittuja ravintokasveja. Kyyhky on erittäin hyvä ja nopea lentäjä ja se varoo visusti siipiään. Vaikka pellon ravintokasvi olisikin oikea, niin kyyhky ei siihen laskeudu ruokailemaan, jos kasvusto on tuuhea ja tanakasti pystyssä. Mutta jos syysvehnä tai –ruis on laossa, kyyhkyjä tulee varmasti. Sama koskee hernettä – kitukasvuinen, selkeästi laossa oleva tai korjattu hernepelto vetää kyyhkyjä puoleensa magneetin tavoin. Tällaisen pellon lähettyville kannattaa hakeutua. Syysviljat korjataan yleensä juuri jahdin alla, ja näin jahtiin voidaan alueelle lähteä. Lintuja tarkkailtava aamuin illoin Kun sopiva ruokailualue on löytynyt ja kyyhkyt käyvät siellä, on niiden liikkeitä tarkkailtava normaaliin jahtiaikaan eli aamuisin ja iltapäivisin. Aamulento alkaa jahtikauden alussa eteläisessä Suomessa noin kello 5.30 ja iltapäivälento vastaavasti noin 15.30. Näinä aikoina tarkkaillaan missä linnut lepäilevät – peltosaarekkeet, peltojen reunojen kuusikot, yksittäiset suuret puut – ja mistä päin ne pellolle saapuvat. Näin löydetään ne lentoreitit, joiden varrelle KLAUS EKMAN Kyyhkyjahtiin paneuduttava huolella TU OM O KA RS IK AS