Metsästäjä 03/2018 - Lehtiluukku.fi

M et sä st äj ä 3 l 2018 Ampumakoesuoritukset Oma riistaan RIISTAPELLOT KUNTOON
2 l Metsästäjä 3 l 2018 Metsästäjä -lehti Nro 3/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.7.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_03 Kansikuva: HANNU HUTTU ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi
77 Tässä numerossa 3 l 2018 5 Pääkirjoitus: Riistatieto on keskeinen elementti hirvikannan säätelyssä 6 Ampumakokeet Oma riista -palveluun 8 Oma riista -palvelun rekisteriseloste ja käyttöehdot päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiksi 10 Ampumaratojen ympäristölupa – asioiden hoitoon tarvitaan merkittäviä muutoksia 14 Ampumaratakausi alkaa: Huolellisuus lisää turvallisuutta 15 Varapuheenjohtajan palsta: Hirvitiheyksiä ja koulutusta 18 Kevyesti haulikkoammunnan pariin 20 Metsästäjän välineet: Haulikko nuorille tai naisille 22 Itselataavan eli puoliautomaatin patruunamäärä: 1+2 vai 1+3 patruunaa? 24 Tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto? 26 Hirvet metsänhoidossa 28 Vuoden teemana rhy-toiminnan kehittäminen – Kaupungin kokoinen riistanhoitoyhdistys 30 Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen, osa 2: Aikuiset urokset 31 Juliste: Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen 38 Riistakameroita, havaintoja vai molempia? 40 Ministeriön kuulumisia: Yhdessä luonnon hyväksi 41 Ministeriön kuulumisia: Hirvikantojen hoitoon tarvitaan lisää yhteistyötä 42 Riistapeltoja maisemaan: Sijainti, muokkaus ja kylvö 46 Riista innostaa metsänhoitoon 48 Ahvenanmaalla satsataan pienpetojen poistoon: Pyyntiin on saatava tehoa! 52 Siivet Tanskan yllä Kokonaisvaltaista vesilintukantojen hoitoa 54 Hirvieläinten näivetystauti yllätti Euroopan 56 Metsäkanalintujen pesien suojaus kannattaa 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Harmaahylje 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 64 Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus 54 Hirvieläinten näivetystauti yllätti Euroopan 24 Tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto? Metsästäjä 3 l 2018 l 3 18 Kevyesti haulikkoammunnan pariin 42 Riistapeltoja maisemaan: Sijainti, muokkaus ja kylvö Ampumakokeet Oma riista -palveluun 6 PE TR I TI M ON EN AR TO M ÄÄ TT Ä M IK KO AL HA IN EN
4 l Metsästäjä 3 l 2018 KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. * Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016. Supran kuuluvuus on testatusti markkinoiden paras*. Lisäksi siinä on: • Uutta: Heti käyttövalmis Tracker Easy -paketti • Uutta: Kaksoishaukkulaskuri • Uutta: Seisontahälytys • 2Gja 3G-tekniikka • ergonominen muotoilu Uutta kaudella 2018: Tracker Hunter 4 for iPhone! Lisää pannoistamme ja palveluistamme, kuten edullisista seuraja perhelisensseistä sekä lähimmän jälleenmyyjän löydät osoitteesta: www.tracker.fi YHTEENSOPIVA
S uomessa on jo pitkään sovellettu järjestelmää, jossa metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Tämä on hyvä ja toimiva järjestelmä. Metsästyksessä liipaisimenpuristamispäätös taas kuuluu metsästäjälle, joka on hankkinut metsästysoikeuden ja mahdollisesti kaatoon tarvittavan luvan. Usein maanomistaja ja metsästäjä ovat myös yksi ja sama henkilö. Tämä järjestelmä on kestänyt hyvin aikaa ja mahdollistanut myös tarvittavan riistakantojen hallinnan. Isossa kuvassa asiat ovat siis kunnossa. On selvää, että riistakantoja on säänneltävä, jotta hyödyt ja haitat pysyvät hyväksyttävässä tasapainossa. Tämä on yhteispeliä maanomistajien, metsästäjien ja yhteiskunnan välillä. Riittävän tarkka riistatieto mahdollistaa suunnitelmallisen kannanhoidon. Riistatiedon tarkkuus ja ajantasaisuus ovat viimevuosina edistyneet huomattavasti. Meillä on esimerkiksi hirven osalta lähes reaaliaikaista riistatietoa. Työkalut kannan hallintaan alkavat olla kasassa. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri tämän takia keskustelu käy kiivaana. Olemme parhaillaan siirtymässä uudessa hirvitalousalueisiin perustuvassa verotussuunnittelussa seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kannan säätely kohdistuu sekä kannan kokoon että paikallisten heilahtelujen huomioimiseen. Keskustelu siitä, mikä on sopiva koko hirvikannalle ja miten siihen päästään, on tarpeellista ja myös mielipiteitä on paljon. Alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvitalousalueille tavoitteet, jotka ohjaavat riistanhoitoyhdistyksiä, joiden tehtäväksi verotussuunnittelu on hoitosuunnitelmassa asetettu. Kaatoluvat hakevat sitten metsästysseurat ja -seurueet. Jokavuotisen järjestelmän pyörittämisessäkin siis riittää työtä. Pitkällä aikavälillä olisin huolestunut kahdesta asiasta. Jotta järjestelmällinen metsästys ja kannanhallinta on ylipäätään mahdollista, tarvitaan asiaan sitoutuneita metsästäjiä ja riittävän yhtenäisiä metsästysalueita. Löytyykö tulevaisuudessa innokkaita ja vastuuntuntoisia metsästäjiä, jotka kokevat hirvijahdin niin tärkeäksi, että tarvittaessa vielä vuoden viimeisinä päivinäkin hankalissa olosuhteissa löytyy metsälle lähtijöitä? Päättynyt jahtikausi oli lumiolosuhteiltaan hirven pyynnille hankala. Kun jahti pääosin alkoi kiima-ajan jälkeen, voidaan kuluneen kauden hirvijahdin tulosta pitää hyvänä. Samaan aikaa on saatava hirvikanta pysymään sellaisella tasolla, että maanomistajat ovat halukkaita yhteistyöhön. Nykysysteemissä on nimittäin sellainen hyvä puoli, että se kattaa koko valtakunnan ja mahdollistaa sikäli todellisen kannan säätelyn. Keskustelua tarvitaan, jotta saadaan järjestelmä toimimaan entistä paremmin ja täydentäviä aloitteita voidaan puntaroida. Toivoisi, että jatkossakin tutkijoilla on riittävästi rahoitusta punnitun uuden tiedon tuottamiseen. Hirvikannan koosta päättäminen on suurin osa tätä kokonaisuutta, mutta toivottavasti olemme avoimia myös muille mahdollisesti toimiville keinoille . Riistatieto on keskeinen elementti hirvikannan säätelyssä JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 3 l 2018 l 5
6 l Metsästäjä 3 l 2018 TEEMU LAMBERG, VILLE HOKKANEN, MARKO PAASIMAA, Suomen riistakeskus AMPUMAKOKEET Oma riista –palveluun A mpumakoetilaisuuksien järjestäminen, koesuoritusten vastaanottaminen ja suoritusten kirjaaminen ampumakoepöytäkirjoihin aiheuttavat nykymuodossaan suuren hallinnollisen taakan riistanhoitoyhdistyksille. Lisäksi riistanhoitoyhdistykset kirjoittavat todistuksia ampumakoesuorituksista sekä hoitavat manuaalisesti tietojen tilastointia. Toiminnanohjaajaa työllistää ympäri vuoden asiakkaiden kadonneiden ampumakoetodistusten uudelleen kirjoittaminen. Tällaisen tiedon etsiminen on vaivalloista satojen paperisten ampumakoepöytäkirjojen joukosta. Ampumakokeiden sähköisen rekisteröinnin avulla helpotetaan riistanhoitoyhdistysten lakisääteisen tehtävän hoitamista. Pilotti käynnissä riistanhoitoyhdistyksissä Ampumakoepilotin tavoitteena on testata ja kehittää sähköisen rekisteröinnin kokonaisuutta. Pilotissa testataan kirjaamistoimintoja ja muita ampumakokeeseen liittyviä asioita mahdollisimman monipuolisesti. Älypuhelimien ja tablet-laitteiden soveltuvuutta kokeillaan erilaisissa ampumarataolosuhteissa ja ampujamäärillä sekä kerätään kokemuksia ja palautetta ampumakokeen vastaanottajilta järjestelmän käytettävyydestä. Pilotissa koeponnistetaan myös sähköisten tietojen luotettavaa ja turvallista siirtoa eri laitteiden ja järjestelmien välillä. Tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa ampumakokeen vastaanottajien ja toiminnanohjaajien työtä sekä tuottaa ampumakoetilastot riistanhoitoyhdistyksille nykyistä vaivattomammin. Koetilaisuus Ampumakokeeseen ilmoittautuminen, metsästyskortin voimassaolon tarkistaminen ja ampumakoesuoritusten kirjaaminen sekä maksujen merkintä tapahtuu Oma riista -mobiilisovelluksella tai verkkopalvelulla. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että riistanhoitoyhdistys hankkii tarvittaessa välineet vastaanottajien käyttöön. Ampumakokeen vastaanottaja voi toki käyttää myös henkilökohtaisia laitteitaan. Laite voi olla kannettava tietokone, tabletti tai älypuhelin. Alustavan kokemuksen mukaan sujuvan ampumakoetilaisuuden turvaamiseksi päätelaitteita tarvitaan osallistujamääriltään pienissä koetilaisuuksissa kaksi: ilmoittautujien vastaanottajalle sekä ammuttajalle/maksujen hyväksyjälle. Jos ampujia on paljon, laitteita ja vastaanottajia olisi syytä olla kolme. Ampumakoetilaisuuteen ilmoittautuminen voidaan hoitaa kätevästi lukemalla älypuhelimella tai tabletilla metsästyskortissa oleva QR-koodi. Lisäksi ilmoittautuminen Testaajien suusta ensimmäisten kokeiden jälkeen: ? ”Todella helppo ja mieluinen ohjelma käyttää, ei ongelmia missään vaiheessa koetilaisuutta. Ei jumittanut mikään kone tai mobiiliversio.” ? ”Mobiilisovellus ylitti kaikki odotukset, ulkoasu on selkeä ja helppokäyttöinen, kaikki toiminnot selkeitä!” Jouni Könönen vastaanottamassa sähköisesti Timo Poutiaisen ampumakoesuoritusta. Ampumakoesuorituksille on toteutettu sähköiset kirjaamistoiminnot Oma riista -palveluun, josta hyväksytyt suoritusmerkinnät tallennetaan lakisääteiseen Metsästäjärekisteriin. Toimintoja pilotoidaan virallisissa ampumakoetilaisuuksissa kuudessatoista riistanhoitoyhdistyksessä ympäri Suomea tämän vuoden aikana ja valtakunnalliseen käyttöön ne tulevat vuoden 2019 alusta. Sähköinen ampumakokeen suoritusmerkintä Oma riistan mobiilisovelluksessa on yhtä pätevä kuin pahvinen ampumakoetodistus.
Metsästäjä 3 l 2018 l 7 Ainoastaan riistanhoitoyhdistykset voivat järjestää ampumakokeita Ampumakokeen vastaanottajia on 10 880. Viime vuonna järjestettiin 3158 ampumakoetilaisuutta, joissa ammuttiin yhteensä 64 480 koeyritystä. Hyväksyttyjä suorituksia ampumakoemuodoittain: karhukoe 75 %, hirvi/peurakoe 68 %, metsäkauriskoe 85 % ja jousikoe 70 %. Ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lukien. Sähköinen ampumakoemerkintä on yhtä pätevä kuin pahvinen todistus. Sähköinen ampumakokeiden kirjaaminen tulee valtakunnalliseen käyttöön vuoden 2019 aikana. voidaan tehdä syöttämällä metsästäjänumero. Jos metsästyskortti on jäänyt kotiin, voi tilaisuuteen jatkossa ilmoittautua myös virallisella henkilötodistuksella tai ajokortilla tai passilla, jolloin niistä mobiilisovelluksella luetaan viivakoodi. Palvelu tarkistaa automaattisesti, että riistanhoitomaksu on voimassa. Suoritusmerkinnän kirjaaminen ja maksujen hyväksyminen tapahtuvat vain muutamalla napin painalluksella. Ajansäästö paperilla tehtävään kirjaamiseen verrattuna on huomattava. Hyödyt metsästäjälle Kun ampuja on läpäissyt kokeen hyväksytysti ja maksanut suorituksen, siirtyy tieto siitä välittömästi henkilön omiin tietoihin Oma riista -palveluun. Verkkopalvelusta metsästäjä voi tarkistaa ampumakokeen voimassaolon ja halutessaan tulostaa ampumakoetodistuksen. Oma riista -mobiilisovelluksessa ampumakokeen voimassaolo näkyy metsästyskortin rinnalla. Lisäksi jatkossa on mahdollista hyödyntää tietoja muissa palveluissa. Esimerkiksi tulevaisuudessa metsästysseurat tai -seurueet voisivat hyödyntää sähköisiä ampumakoetietoja Metsähallituksen aluelupahaussa. Kokemuksia tähän mennessä Ampumakokeen vastaanottajien tähänastiset palautteet ovat olleet rohkaisevia. Suhteellisen pienellä ohjeistuksella ampumakokeen vastaanottajat ovat käyttäneet palvelua menestyksellä ja erityisesti he ovat kiitelleet palvelun helppokäyttöisyyttä. Pelot nettiyhteyksien riittämättömyydestä, usein niin syrjäisillä ampumaradoilla, ovat osoittautuneet toistaiseksi turhiksi. On hyvä muistuttaa, että kaikkien ampumakokeen vastaanottajien ei tarvitse hallita sähköistä vastaanottamista. Riittää kun ampumakoetilaisuudessa vähintään kahdella vastaanottajalla asia on hallussa. Osumien ilmoittajia ja paikkaajia tarvitaan edelleen näyttösuojassa. Ampumakokeen vastaanottajan näkymä verkkopalvelussa. Ampumakoetodistus löytyy jatkossa Oma riistasta. Ilmoittautuminen ampumakokeeseen tapahtuu metsästäjänumerolla, QRtai viivakoodilla.
-palvelun rekisteriseloste ja käyttöehdot päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiksi -palvelun rekisteriseloste ja käyttöehdot päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiksi EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018. Se tuo mukanaan täsmennyksiä rekisteröityjen henkilöiden tietosuojaan ja velvollisuuksia rekisterinpitäjille ja henkilötietojen käsittelijöille. Oma riista -palvelun etusivulta löytyvät linkit palvelun käyttöehtoihin ja rekisteriselosteeseen, jotka sijaitsevat ajantasaisena riista.fi -sivuilla. Oma riista -palveluun rekisteröidyttäessä henkilö hyväksyy palvelun ehdot ja henkilötietojensa käytön palvelussa. Ilman hyväksyntää rekisteröityminen ei onnistu. Päivityksessä rekisteriseloste muuttui tietosuojaselosteeksi. Tietosuojaselosteeseen lisättiin tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia erityisesti rekisteröidyn oikeuksiin sekä Oma riista -palvelun käyttötarkoituksiin ja tietoluovutuksiin liittyen. Käyttöehtoihin tehtiin päivityksiä muun muassa Oma riista -viestitoiminnon käytön ja riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan oikeuksien osalta. Myös palveluntarjoajan, eli Suomen riistakeskuksen oikeudesta tuottaa summatasoisia raportteja täsmennettiin. Lisäksi lakisääteisten saalistietojen käyttötarkoitukset päivitettiin. Aiempien käyttöehtojen mukaan käyttäjille lähetetään sähköpostilla tieto dokumenttien päivittämisestä tai muuttamisesta. Tämän Metsästäjälehden ilmestymisen aikoihin saat vielä ilmoituksen muutoksesta sähköpostiisi. Oma riista -palvelun rekisteröity käyttäjämäärä on kasvanut jo yli 120 000 henkilöön, joten tämän päivityksen myötä siirrymme käytäntöön, missä luovumme sähköpostiviestistä ja tieto näiden dokumenttien päivityksistä lähetetään palvelun käyttäjille jatkossa Oma riista -viestitoiminnon avulla. Oma riista -viestit voit lukea verkkopalvelusta tai Oma riista -mobiilisovelluksesta. 8 l Metsästäjä 3 l 2018
SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.? BURRIS FULLFIELD E1 3 9X40 ASE UTRA SL5i OPTILOCK TIKKA BLACK LINE PAKETTI Pelkistetyn tyylikäs Tikka T3x Lite .308 Win synteettisellä tukilla on helppohoitoinen sekä varma valinta metsästäjälle, joka haluaa tarkan ja laadukkaan metsästyskiväärin. Optilock-asennettu Burris Full? eld E1 3-9X40 on laadukas ja luotettava kiikaritähtäin, jonka optiikka on vertaansa vailla. Kokonaisuuden viimeistelee kevyt ja kompakti Ase Utra SL5i -äänenvaimennin. Koko paketti nyt vain 1 590 €
10 l Metsästäjä 3 l 2018 LOTTA JAAKKOLA – asioiden hoitoon tarvitaan merkittäviä muutoksia Ampumaradan ympäristölupahakemuksen menestymistä voi parantaa merkittävästi panostamalla hakemuksen tekemiseen. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä. L uvitettavana laitostyyppinä ampumarata saattaa tuntua kohtalaisen yksinkertaiselta rakenteelta, mutta todellisuudessa ympäristön olosuhteet, jotka ovat joka radalla erilaiset, vaikuttavat olennaisesti ympäristövaikutusten tai -riskien tasoon sekä riskien hallinnan tarvearviointiin. Jotta haitta-aineiden hallintatoimenpiteitä voidaan suunnitella oikein ja kustannustehokkaasti, lähtökohtana on, että toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja -riskit sekä niiden suuruus ja kohdentuminen tunnetaan. Vaikutusten ja riskien tunnistaminen sekä kvantifointi edellyttää yleensä aina kohdekohtaisia selvityksiä ja arvioita ympäristöolosuhteista, päästöistä ja päästöjen merkityksestä pitkän ajan kuluessa. Yhtä käyttökelpoista tekniikkaa tai lupahakemusmallia ei voida yksiselitteisesti määritellä, vaan haitta-ainepäästöjen hallinnan teknisten vaatimusten tulisi määräytyä ennen kaikkea kohdekohtaisten ympäristönsuojelutarpeiden mukaan. Siviiliratojen osalta toimivaltainen viranomainen on poikkeuksia lukuun ottamatta Informaatiovaikuttamisen näkökulmasta hakijan rooli on minimaalinen suhteessa viranomaisiin tai muihin muistutusten tai lausuntojen jättäjiin (kuva 1). Sen lisäksi, että edellä mainittu lähestymistapa on erittäin riskialtis luvan hakijalle, myös hallintolaissa on säädetty selvittämisvelvollisuudesta. Lähtökohtaisesti viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä selvittämisestä ja mikäli viranomaisella ei ole käytettävissä tietoa päätöksenteon pohjaksi Ampumaratojen ympäristölupa Sen sijaan, että ampumarata-asioita lähestytään negatiivisesta näkökulmasta voisi niiden merkitystä korostaa vaikka totutuspaikkoina nuorille koirille tai paahdeympäristöstä riippuvaisten eliöiden esiintymisalueina. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Koska kuntia on yli 300, pelkästään viranomaisten suuri lukumäärä asettaa omat haasteensa lupapäätösten yhdenmukaisuudelle. Lisäksi ympäristölupahakemuksissa on melkoisia eroja niin hakemusten sisällöllisessä tasossa kuin tehtyjen selvitysten laadussa. Luvan hakijoiden puolelta usein eteen tuleva asenne on, että viranomainen vastaa tarvittavien tietojen hankkimisesta eli hakemukseksi riittää hyvinkin vajavaisesti täytetty lomake. Tällaisessa tapauksessa joku muu kuin hakija vastaa päätöksenteon pohjaksi tuotettavasta tiedosta sekä ympäristövaikutuksiin liittyvistä arvioinnista eikä hakija voi enää hallita tietotasoa ja -tarkkuutta, tavoitteita tai asenteita joiden pohjalta lupapäätös annetaan.
Metsästäjä 3 l 2018 l 11 – asioiden hoitoon tarvitaan merkittäviä muutoksia (eli lupahakemuksen laatu on heikko), tulee viranomainen määräämään lisätutkimusten teettämisestä lupaprosessin aikana ja toiminnanharjoittaja on velvollinen maksamaan tutkimuksista aiheutuvat kustannukset ilman tietoa siitä ovatko määrätyt selvitykset välttämättömiä ja perusteltuja. Jos hakemuksen täydennyksen jälkeenkään luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, viranomainen voi lupamääräyksillä muokata hanketta luvan edellytykset täyttäväksi ja ainakin toistaiseksi lupamääräykset ovat tällaisissa tapauksissa aina olleet tiukempia kuin mitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan oppaan mukaiset vaatimukset olisivat. Mikäli lupaedellytykset eivät näinkään täyty, tulee hakemus hylätä. Viranomaisella on myös hyvän hallinnon ja hallintolain mukainen neuvontavelvollisuus toimialaansa koskevissa asioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että viranomainen voisi toimia asiassa toiminnanharjoittajan asiamiehenä eli viranomainen ei voi tehdä toiminnanharjoittajan puolesta suunnitelmia ja selvityksiä tai täyttää lupahakemusasiakirjoja. Hakijan kannattaa kuitenkin huomioida, ettei viranomaisenkaan toiminta aina ole hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaista. Puutteellisesta hakemuksesta johtuvat valitukset ja prosessin pitkittyminen sekä siitä todennäköisesti aiheutuvat lisäkustannukset voidaan välttää tekemällä lupahakemus alusta alkaen hyvin ja perusteellisesti. Hakemuksen laadulla on myös merkittävä vaikutus käsittelyn kestoon. Mitä parempi hakemus on, sitä lyhyempi on käsittelyaika. Informaatiovaikuttamista Hakijan pitää varautua siihen, että ampumaratojen ympäristöasioihin vaikuttavat myös tunteet ja asenteet. Harrastajakentän ulkopuolella aseet ja ampumaharrastus ovat melko tai erittäin huonosti tunnettuja ja harrastukseen saatetaan liittää myös ikäviä mielikuvia. Syystä tai toisesta ampumaratakeskustelussa on pitkään korostettu hyvinkin vahvasti vain toiminnan negatiivisia puolia. On muistettava, että kaikella ihmistoiminnalla on ympäristövaikutuksia, joten kyse on pikemminkin siitä, mikä toiminta on hyväksyttyä ja kuka hyväksyttävyyden määrittelee. Ratoja on suljettu tai toimintaa rajoitettu virheellisin perustein joko tarkoitushakuisesti tai ilman ymmärrystä ampumaradan aiheuttamasta todellisesta riskistä ympäristölle. Ampumaratojen ympäristölupa Kuva 1 Ympäristölupaprosessi informaatiovaikuttamisen näkökulmasta. Ylempi kuva edustaa nykytilannetta ja alempi tavoitetilaa.
12 l Metsästäjä 3 l 2018 Ympäristölupahakemus ei siis ole pelkkä ympäristöhallinnon lupahakemuslomake, vaan kyseessä on informaatiovaikuttamiseen liittyvä prosessi, jossa hakijan, tai hänen edunvalvojansa, on huolehdittava faktapohjaisesta keskustelusta ja päätöksenteosta (kuvat 1 ja 2). Ympäristölupahakemuksen laatimiseen kannattaakin varata aikaa vähintään vuosi, mielellään puolitoista. Itse lupamenettely kestää tavallisesti puolesta vuodesta vuoteen, asian laajuudesta ja hakemuksen laadusta riippuen. Keskimäärin vireille tulosta päätöksen antopäivään kului vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan noin puolitoista vuotta. Jos hakemuksesta valitetaan, mikä ei ole tarkoituksenmukaista, kestää käsittely muutoksenhakutuomioistuimissa (Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus) yhteensä noin kaksi vuotta. Ratkaisu ongelmiin Ampumaratojen ympäristöluvitus ei ole ammattilaisellekaan yksinkertaista. Suurin ongelma on, ettei hakijoille ole ollut riittävästi puolueetonta, ammattimaista tukea lupaprosessin läpiviemiseen. Myös luvittavalle viranomaiselle ampumaradan ympäristöluvan tekeminen saattaa olla ”kerran elämässä” -tapaus ja ymmärrys ampumaratatoiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista voi olla rajallinen. Ampumaradan ympäristölupahakemus kannattaa ottaa vakavasti, koska huono lupahakemus ja -prosessi tulevat erittäin suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan enemmän kustannuksia, viemään aikaa ja U udella ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan oppaan (Kajander & Parri 2014) lähestymistavalla (kuva 2) on saavutettu positiivisia tuloksia ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa. Haettaessa ympäristölupaa aiemmin luvittamattomalle Keuruun riistanhoitoyhdistyksen Pirjonkankaan ampumaradalle neuvottelut ympäristölupaviranomaisen kanssa aloitettiin sen jälkeen, kun radalle oli tehty esiselvitys, tutkimustarvearviointi ja alustava haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi. Selvitysten perusteella teetettiin pintavesija meluselvitykset. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteita noudattaen haittaaineiden määrä ratarakenteissa todettiin laskennallisesti. Kuulutusvaiheessa muutamat tahot esittivät huolensa ampumaratatoiminnan negatiivisista vaikutuksista ja huolta herättäneistä asioista keskusteltiin ampumaradalla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa paikalliset asukkaat pääsivät tutustumaan radan suojarakenteisiin sekä arvioituihin ympäristövaikutuksiin. Yhteistyö ja yhteydenpito kaikkien prosessiin osallistuneiden tahojen kanssa sujui esiKuva 2. merkillisen hyvin. Pirjonkankaan ampumarata sai toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan eikä kukaan valittanut lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. energiaa sekä minimoivat onnistumisen todennäköisyyden. On olemassa myös suuri vaara, että huonojen hakemusten ja -päätösten vaikutukset kertautuvat tulevaisuudessa muiden ampumaratojen ympäristölupamenettelyissä. Mikäli maassamme halutaan säilyttää edes kohtalainen ampumarataverkosto, ampumaratojen ympäristölupa-asiat on hoidettava ammattimaisesti ja tähän tarvitaan edunvalvontaan lisää resursseja sekä tiivistä eri asealan toimijoiden yhteistyötä. Ensiapuna Suomen metsästäjäliitto julkaisee kevään 2018 aikana käytännön ohjeistuksen tärkeimmistä huomioitavista tekijöistä ampumaratojen ympäristölupaa haettaessa. Toinen konkreettisempi asia, johon jokainen harrastaja voi vaikuttaa, on yleinen asenneilmapiiri. On syytä tuoda hienon harrastuksen positiivisia puolia esille myös ampumaharrastusmaailman ulkopuolella. Ammunta ja metsästys ovat harrastuksia muiden joukossa, mutta jostain syystä ne herättävät enemmän negatiivisia tunteita kuin vaikka golf, tennis tai uinti. Positiivisella avoimuudella hälvennetään ennakkoluuloja, turhia pelkoja ja saavutetaan yleistä yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, jolla on selkeä vaikutus muun muassa ympäristölupa-asioihin. Lisätietoja: Kajander, S. & Parri, A. 2014. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)– Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Ympäristöministeriö.
Metsästäjä 3 l 2018 l 13 Kuva 3. 65 dB meluvyöhykkeiden rajat skeet-radalla vanhojen ja uusien melumallien mukaan. Metsähallituksen lupien myynti alkaa: 11.6. ja 27.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet 12.6. ja 28.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 13.6. ja 29.8. Pohjanmaa ja Kainuu 14.6. ja 30.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio 15.6. ja 31.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Lupia myydään kesäkuussa vasta varovainen kiintiö. Lopullinen kiintiö ratkeaa riistalaskennoissa ja tulee myyntiin elokuussa. Kesäkuussa lupia myydään ajalle 10.9.–10.10. Lupia voi ostaa enimmillään 7 vuorokaudeksi kerrallaan. Kanalintumetsälle! Toinen esimerkki hyvin sujuneesta lupaprosessista on Mikkelissä sijaitseva Kyrönpellon haulikkorata. Aikaisemmassa luvassa ampuma-aikoja oli supistettu merkittävästi vuoden 2008 melumallinnusten perusteella. Vanhempia tutkimuksia ja päätöksiä tutkittaessa selvisi, että ampumamelun leviämistä kuvaavat mallit on ajantasaistettava. Uusien melumallinnusten mukaan meluvyöhykkeet olivatkin huomattavasti aiemmin luultua pienempiä (kuva 3) eikä tarvetta käyttöaikojen rajoittamiselle enää ollut. Mikkelin Ampujat ry:n ympäristölupahakemus on vielä käsittelyssä ItäSuomen aluehallintovirastossa, mutta lupahakemusta edeltävän pyynnön perusteella uudet, huomattavasti pidemmät ampuma-ajat ovat astuneet voimaan syksyllä 2017. Prosessissa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja mm. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Maavoimien esikunnan edustajien, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Mikkelin kaupungin viranomaisten kanssa. Kummassakin tapauksessa lupahakemus tehtiin etupainotteisesti eli se jätettiin viranomaiskäsittelyyn mahdollisimman valmiina ja lisäksi yhteistyö kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen kanssa oli tiivistä. Tällainen lähestymistapa vie huomattavasti enemmän aikaa (kymmenistä satoihin tunteihin) kuin tähän saakka vallalla ollut toimintatapa, mutta näin lupaprosessi pidetään mahdollisimman selkeänä, minimoidaan riski ylimääräiselle rahankululle sekä maksimoidaan onnistumisen todennäköisyys.
14 l Metsästäjä 3 l 2018 TERO KUITUNEN Vain aniharva nykypäivänä saapuu ampumaradalle ilman kuulosuojaimia ja yhä useampi ymmärtää käyttää myös suojalaseja. On olemassa muitakin keinoja, joilla ampumarataharjoittelun turvallisuus ja miellyttävyys paranee kaikkien radankäyttäjien kannalta. J os sinä, arvon lukija, omaksut tästä artikkelista vain yhden asian, toivon hartaasti että se asia on piippukuri. Klassisessa muodossaan sen määritelmä kuuluu: ”Ampuma-aseella ei koskaan osoiteta mitään sellaista, jota ei olla valmiita tuhoamaan”. Piippukurin tehokkuus perustuu siihen faktaan, että jos piippu osoittaa aina turvalliseen suuntaan, ei aseen mahdollisesta laukeamisesta koidu koskaan henkeen käypää vaaraa. Piippukuri astuu voimaan heti kun ase otetaan suojuksesta: siitä hetkestä alkaen aseen piippujen turvallisin suunta on esimerkiksi kohti maata tai muuta suuntaa, joka tiedetään turvalliseksi. Yhtä tärkeää on noudattaa sormikuria (”sormi viedään liipaisimelle vasta kun kohde on tähtäimessä”). Näin saavutettaisiin täydellisen turvallisuuden antava tuplavarmistus: Aseen mahdollisesti lauetessa luoti tai haulit lähtisivät turvalliseen suuntaan, mutta sitä ei tapahdu, koska sormi on poissa liipaisimelta. Aseet eivät laukea itsestään eli vahingonlaukauksia ei oikeasti ole edes olemassa. On vain piittaamattomuutta. Poikkeuksena ovat aseen mekaaniset viat, joiden vuoksi piippukurin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Näy ja näe Ampumaradalla ei ole tarvetta maastoutua. Olen itse todistanut muutamia tilanteita, joissa on valittu täysin väärä vaatetus ja aiheutettu itselle vaaratilanne. Kerran lumipukuun pukeutunut henkilö katosi täysin talviseen ampumaradan etumaastoon ja vain ratavalvojan tarkkaavaisuus esti muita jatkamasta ampumista. Sama on toistunut tuhruisessa syyssäässä maastokuvioituun sadeviittaan pukeutuneelle. Ampumaradalle, ja aivan erityisesti kivääriradalle jossa taulut käydään välillä paikkaamassa, kannattaa varustautua hyvin maastosta näkyvillä vaatteilla. Vaikkapa sillä oranssilla hirviliivillä tai värikkäällä lippalakilla. Ollaan hereillä! Ampuma-aseiden kanssa mahdolliset vahingot ovat tapahtuessaan pahimmillaan niin merkittäviä, että niiden estämiseksi pitää hieman nähdä vaivaa. Se tapahtuu suurimmaksi osaksi omaa käytöstä tarkkailemalla. Mihin aseeni piippu osoittaa? Kuulosuojaimet, suojalasit ja vähintään yksi hyvin näkyvä vaatekappale kuuluvat pakollisiin ampumaratavarusteisiin. Kuvan ampujalla on korvissaan laadukkaat korvatulpat. Onko sormi liipaisinkaaren ulkopuolella? Ja kun muita on käymässä tauluilla, silloin ei säädetä tähtäintä tai kosketa muutoinkaan aseeseen. Tauluaan korjaavan näkökulmasta kyseinen toiminta tuntuu aivan järkyttävän vaaralliselta, vaikka ase olisi varmuudella lataamaton. Turvallisuuden lisäksi oikealla toiminnalla saadaan ratakäynnistä myös miellyttävämpi kokemus. Mukavaa ja turvallista harjoittelukautta kaikille! Ampumaratakausi alkaa Huolellisuus lisää turvallisuutta
A lueelliset riistaneuvostot ovat maaliskuun kokouksissaan asettaneet hirvitalousalueille uudet tavoitetiheydet seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi. Ohjeistus oli tarkentaa tavoitehaarukka tarkkuuteen ”0,5 hirveä / 1000 ha kohden”. Alueelliset riistaneuvostot järjestivät ennen päätöksiä uusista tavoitetiheyksistä alueelliset sidosryhmätilaisuudet, joihin kutsuttiin kaikki tahot, joita hirvikannan hoito tavalla tai toisella koskettaa. Nämä tahot vaihtelevat jonkin verran eri alueilla. Vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiä ovat liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset, maanomistajatahot sekä maanviljelyksen ja metsätalouden edustajat. Etenkin metsätalouden edustajien suunnasta on tullut joillakin alueilla kritiikkiä siitä, että heitä ”kuullaan” mutta ei kuunnella. Kannanotot ovat olleet voimakkaimpia alueilla, joilla tavoitetiheyksien luvut ovat korkeimpia. Arvostelua on tullut myös alueilta, joilla suurpetotiheydet ovat suuria. Metsänomistajien mielestä heidän ei tule kärsiä siitä, että suurpetotilanne otetaan huomioon hirvikannan hoidossa. Kun nykyinen riistahallintolaki tuli voimaan vuonna 2011, siihen sisällytettiin paikallisten riistanhoitoyhdistysten hallituksia koskeva määräys siitä, että hallituksiin valitaan maanomistajatahojen esittämä henkilö. Lain perusteluihin kirjoitettiin tuolloin: ”Ehdotuksen arvioidaan lisäävän riistahoitoyhdistyksen hallituksen toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta.” Määräyksellä oli vilpitön tarkoitus saada maanomistajatahoille aiempaa parempi vaikutusmahdollisuus metsästystä koskevaan päätöksentekoon ja etenkin hirvikannan hoitoon. Samoin Metsähallituksella on edustaja riistanhoitoyhdistysten hallituksissa alueilla, missä sillä on merkittävää metsänomistusta. Monissa yhdistyksissä on lisäksi hallituksen jäseniä, jotka ovat metsänomistajia, jopa merkittäviä. Herää kysymys, hyödynnetäänkö tätä vaikuttamisen tietä tarpeeksi tehokkaasti metsänomistajatahojen näkemysten esille tuomisessa. Myös alueellisissa riistaneuvostoissa on maanomistajatahojen edustus. Vuonna 2011, kun alueelliset riistaneuvostot aloittivat toimintansa, ensimmäisiin neuvostoihin valituilla henkilöillä saattoi olla vääriä odotuksia ja heikosti tietoa neuvostojen tehtävistä. Kun 10 jäsenen riistaneuvosto pyrkii keskustelemalla löytämään osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, ei mikään taho voi sanella päätöksiä. Kaikki eivät mieltäneet neuvoston päätösten perustuvan demokratiaan ja sovittelevaan ja kaikki näkökannat huomioonottavaan päätöksentekoon. Oli jäseniä, jotka eivät kolmen vuoden toimintakauden aikana ottaneet osaa yhteenkään kokoukseen tai antaneet muutoinkaan kuulua itsestään. Kun nyt jo kolmannet uudet alueelliset riistaneuvostot ovat toimineet toista vuotta, uskon vakaasti neuvostojen toiminnassa päästyn paljon eteenpäin. Yhteistyö on hedelmällisempää ja eri osapuolten näkökannat otetaan paremmin huomioon. Maaja metsätalousministeriö vahvisti Suomen riistakeskuksen tekemän hirvikannan hoitosuunnitelman vuonna 2014. Hirvikannan hoidossa ja sen verotuksessa pyritään hoitosuunnitelman mukaisesti pitämään kanta kestävällä, metsästettävällä tasolla, niin ettei sen rakenne vääristy, ja että liikenne-, maaja metsävahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Tässä työssä kanta-arviot ovat aivan ratkaisevassa asemassa. Viralliset kanta-arviot laatii Luonnonvarakeskus (Luke). Tähän työhön Luke on viimeisten vuosien aikana maaja metsätalousministeriön panostuksella saanut uusia työkaluja etenkin Pohjoisja Itä-Suomen laajoille selkosille. Kyseisten lentolaskentojen toivoisi jatkuvan. K un tämä lehti lmestyy, on Suomen riistakeskuksen toimesta jo aloitettu mittava koulutusprojekti. Maanlaajuisesti on tarkoitus kouluttaa Suomen kaikkien 295 riistanhoitoyhdistyksen hallitusten jäsenet ja toiminnanohjaajat vuoden loppuun mennessä. Koulutustarpeesta on puhuttu pitkään ja nyt se on viimein saatu jalalle. Riistanhoitoyhdistyksille järjestettävän hallintokoulutuksen on tarkoitus auttaa yhdistyksen hallituksen jäseniä ja toiminnanohjaajia. Riistanhoitoyhdistykset hoitavat lakisääteisiä julkisoikeudellisia tehtäviä. Koulutuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi mitä lainsäädäntö ja hyvän hallinnon vaatimukset hallituksen jäseniltä ja toimihenkilöiltä edellyttävät. Pitkän linjan kokenut riistapäällikkö kiertää koko valtakunnan järjestäen koulutustilaisuuksia siten, että yhteen koulutustilaisuuteen kerätään tietyltä alueelta muutaman riistanhoitoyhdistyksen hallitukset ja toiminnanohjaajat. Lainsäädäntö yhdistysten valtionavustusten jakoperusteista on uudistunut. Koulutuksessa esitellään uudistunutta tilannetta ja sen aiheuttamia mahdollisia muutoksia toimintaan. Tilaisuuksissa kerrotaan myös riistanhoitoyhdistysten mahdollisiin yhdistymisiin tarjottavasta avusta ja mahdollisuuksista. Toivottavasti ”hallitusherrat” osallistuvat aktiivisesti tilaisuuksiin. Hirvitiheyksiä ja koulutusta ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta Metsästäjä 3 l 2018 l 15
RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* T1 LASERKOHDISTIN Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. EDGE HD RIISTAKAMERA Tallentaa kuvat muistikortille. 12MP kuvat, Full HD videot ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. S12 HD+SMS II LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. EDGE HD+3G LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin tai Sensegramiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. LAAJA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA UUTUUS! 199 00 UUTUUS! 159 00 SUOSITTU! 29 90 UUTUUS! 299 00 VAPOR METSÄSTYSPUKU Joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Väri: ruskea. Koot 2XS-4XL TREKKING LITE HOUSUT Uusi 2018-malli huippusuosituista ulkoiluhousuista. Kevyet, istuvat ja hyvin hengittävät housut jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. HBN BLAST HOUSUT Huippulaadukkaat ja tekniset ulkoiluhousut, joissa lahkeet ja takamus vedenpitävää materiaalia. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut, takatasku. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. VAPOR CAMOPUKU Sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretch-materiaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. Väri: BlindTech Invisible. Koot 2XS-4XL UUTUUS! 179 90 UUSI MALLI! 79 90 UUSI MALLI! 99 90 UUTUUS! 79 90 UUTUUS! 99 90 SUOSITTU! 199 90 ALK. 149 90 *Ei koske lavatoimituksia, kuten asekaapit ja koiratarhaelementit. Voimassa 15.6. asti. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 ASETUS MUUTTUI 1.3.2018! SUOSITULLA ARMEIJAN CAMOKUVIOLLA! MUSTASALAMA KAKSINKERTAIS EN TESTIVOITTAJAN UUTUUSMALLI! FULL HD-TASOISEN VIDEON LÄHETYS! HD+ KUVALAATU FOREST M05 CAMO ERÄPUKU Kestävästä armeijan käyttämästä M05-kankaasta valmistettu kalvoton eräpuku. Sopii hyvin alkukauden metsästyspuvuksi! Koot: 2XS-4XL. UUTUUS! 149 90 TAKKI+HOUSUT NYT PAKETTIHINTAAN! KAUPAN PÄÄLLE! ASEKAAPIN OSTAJALLE NOORVIK COMMANDER ASEREPPU Tarjous voimassa 15.6. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Etutuotteen arvo 79,90 PAKETTIHINTA! 149 90 Erikseen ostettuina 179,80€ MIEHILLE! MIEHILLE! MIEHILLE! NAISILLE! NAISILLE! NAISILLE!
RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* T1 LASERKOHDISTIN Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. EDGE HD RIISTAKAMERA Tallentaa kuvat muistikortille. 12MP kuvat, Full HD videot ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. S12 HD+SMS II LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. EDGE HD+3G LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin tai Sensegramiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. LAAJA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA UUTUUS! 199 00 UUTUUS! 159 00 SUOSITTU! 29 90 UUTUUS! 299 00 VAPOR METSÄSTYSPUKU Joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Väri: ruskea. Koot 2XS-4XL TREKKING LITE HOUSUT Uusi 2018-malli huippusuosituista ulkoiluhousuista. Kevyet, istuvat ja hyvin hengittävät housut jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. HBN BLAST HOUSUT Huippulaadukkaat ja tekniset ulkoiluhousut, joissa lahkeet ja takamus vedenpitävää materiaalia. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut, takatasku. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. VAPOR CAMOPUKU Sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretch-materiaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. Väri: BlindTech Invisible. Koot 2XS-4XL UUTUUS! 179 90 UUSI MALLI! 79 90 UUSI MALLI! 99 90 UUTUUS! 79 90 UUTUUS! 99 90 SUOSITTU! 199 90 ALK. 149 90 *Ei koske lavatoimituksia, kuten asekaapit ja koiratarhaelementit. Voimassa 15.6. asti. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 ASETUS MUUTTUI 1.3.2018! SUOSITULLA ARMEIJAN CAMOKUVIOLLA! MUSTASALAMA KAKSINKERTAIS EN TESTIVOITTAJAN UUTUUSMALLI! FULL HD-TASOISEN VIDEON LÄHETYS! HD+ KUVALAATU FOREST M05 CAMO ERÄPUKU Kestävästä armeijan käyttämästä M05-kankaasta valmistettu kalvoton eräpuku. Sopii hyvin alkukauden metsästyspuvuksi! Koot: 2XS-4XL. UUTUUS! 149 90 TAKKI+HOUSUT NYT PAKETTIHINTAAN! KAUPAN PÄÄLLE! ASEKAAPIN OSTAJALLE NOORVIK COMMANDER ASEREPPU Tarjous voimassa 15.6. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Etutuotteen arvo 79,90 PAKETTIHINTA! 149 90 Erikseen ostettuina 179,80€ MIEHILLE! MIEHILLE! MIEHILLE! NAISILLE! NAISILLE! NAISILLE!
18 l Metsästäjä 3 l 2018 Kevyesti haulikkoammunnan pariin ARTO MÄÄTTÄ Haulikkoammunta mielletään seuratasolla tarkastellen kalliiksi. Tätä se on toki ollutkin, mutta lajin pariin on olemassa myös kevyt ja edullinen reitti. M aassamme on koko joukko paikkoja, joissa haulikkoammunta on mahdollista säännösten ja ampumaratojen lupien puitteissa. Tästä huolimatta pääosa näiden ratojen toiminnasta pyörii ampumakokeiden ympärillä ja muu toiminta radoilla on hyvin vähäistä. Tällaiset radat sopivat usein erittäin hyvin sporting-lajien pienimuotoiseen harrastamiseen ja ammunnan harjoitteluun. Kiertueella Yhteistyössä Suomen riistakeskuksen Lapin alueen riistanhoitoyhdistysten ja asealan maahantuojien kanssa olemme järjestäneet erilaisissa ampumatapahtumissa mahdollisuuden tutustua haulikkoammuntaan ja metsästäjille erityisen hyvin sopiviin sporting-lajeihin. Esimerkkeinä mainittakoon RovanieSporting-lajit ovat helppoja aloittaa ja niissä käytettävällä kalustolla on myös erittäin helppo päästä sisään haulikkoammuntaan. men riistanhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettu sporting-ammunnan esittelytapahtuma Jyrhämäjärvellä ja samassa paikassa myöhemmin toteutettu naisille suunnattu metsästysleiri. Pohjoisimmat tapahtumat on järjestetty Utsjoella ja Nuorgamissa. Kiertueen tarkoituksena on ollut nostaa sporting-ammunnan tunnettuutta ja harrastajamääriä seuduilla, joissa harrastajat ovat levällään ja paikalliset harrastajamäärät tästä johtuen vähäisiä. Olimme aluksi hämmästyneitä siitä, ettei mielikuva haulikkoammuntaan vaadituista rakenteista lainkaan vastaa nykytilannetta. Sportingin pariin pääsee edullisilla akkukäyttöisillä heittimillä, joiden määräkin voi aloitusvaiheessa olla vähäinen. Näiden lisäksi tarvitaan vain paikka, jossa voidaan ampua. Lajin perusajatus on siinä, että heitettävät kiekot mallintavat metsästystilanteita, joten rataa muutetaan jatkuvasti, eikä kiinteitä rakenteita tarvita lainkaan. Tapahtumissa saadun palautteen perusteella suurin haulikkoammunnan aloittamista jarruttava tekijä vaikuttaisi
Metsästäjä 3 l 2018 l 19 olevan tiedon puute ja mielikuva sen vaatimista maatöistä, sähkötöistä ja rakenteista. Nykyään suurinta suosiota haulikkoammunnan saralla nauttivat erilaiset sporting-lajit, joilla lajin aloittamiskulut saadaan haluttaessa hyvin matalalle. Minimitason alkupanostus Kevein versio sportingista onnistuu kahdella heittimellä. Tällöin ampumapaikkaa vaihtamalla heittimien heittämät kiekot muuttuvat ampujaan nähden ja ammuntaan tulee variaatioita. Kun erä on ammuttu, muutetaan heittimien asetuksia ja rata on jälleen ”uusi”. Tällainen lähestymistapa sallii erittäin matalat aloituskustannukset. Panostuksen voi tehdä jopa yksityisesti tai pienen porukan yhteishankintana jos seura ei ole innokas hankkimaan heitinkalustoa. Paras harjoittelumuoto Sporting-lajien ehdoton vahvuus metsästäjien harjoitusmuotona on käytännönläheisyys. Kiekkojen heittonopeudet on mahdollista säätää riistaeläimille tyypillisille realistisille tasoille ja ampuja voi harjoittaa taitojaan nousevasti, eli osumien kautta, helpoimmasta vaikeaan. Tällöin ammuntaan on mahdollista saada hyvä tuntuma alusta alkaen. Yksinkertaisimmillaan sportingissa käytettävä heitin on yksipakkainen ja akkukäyttöinen. Tällaisten heittimien hinnat ovat huokeita ja ne on helppo pitää kunnossa. Harjoitteluun riittää aluksi yksi heitin, josta heitetään matalanopeuksista peruskiekkoa ja lisätään sen vaatimustasoa heittokulmaa ja ampumaetäisyyttä muuttamalla. Yhdellä heittimellä on siis mahdollista harjoitella useiden erilaisten kohteiden ampumista. Tällä on tavattoman suuri vaikutus metsästäjän valmiuksiin metsällä. Hinta Edullisimmat yksitorniset heittimet ovat alkuvaiheessa suorastaan suositeltavia, sillä niiden kunnossapito on erittäin helppoa. Hyvälaatuisten heittimien hinta on tällöin noin 700 1300 euroa. Osa heittimistä on varustettu renkailla ja työntöaisalla, joten niitä on myös helppo liikutella. Isompia heittimiä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun ampumamäärät kasvavat reilusti. Heittimen mukana toimitetaan yleensä johtolaukaisin, mutta langaton laukaisulaite on mielekkäämpi jos kiekkoihin halutaan variaatioita ja heitin viedään esimerkiksi kauas etumaastoon heittosuunnan ollessa ampujia kohden. Vastaanottimien ja lähettimien hinnat ovat tulleet alaspäin, joten useamman heittimen kanssa on järkevintä hommata langaton systeemi. Aloittamiseen ja harjoittelukäyttöön johtolaukaisimet sopivat hyvin. jahtivahti.fi TM JOKAPÄIVÄISEEN HERKUTTELUUN Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas vehnätön täysravinto, joka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Se sopii myös herkkävatsaisille koirille. kg Norm. 12,90 10,90 4 kg KANA ja RIISI -15% TARJOUS Tarjous voimassa 3.4.–31.5.2018 Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. kg Norm. 32,50 27,60 15 kg
20 l Metsästäjä 3 l 2018 Naisille hyvä lähtökohta perushaulikoksi on 20 kaliiperinen kevyt haulikko, jossa aseen paino on maltillinen ja tasapaino silti hyvä. Nuoret kasvavat nopeasti. Juuri metsästysuran alkutaipaleella olevat metsästäjät hyötyvät aseen keveydestä. Myös nuorisolle 20 kaliiperi on oiva valinta. ARTO MÄÄTTÄ Haulikko nuorille tai naisille Haulikoiden mitoitukset tehdään pääsääntöisesti keskikokoisten miesten mukaisiksi. Silloin kun haulikon pitää sopia juniorille tai naiselle, on aseen perän mitoitusta muutettava usein merkittävästi. T yypillisin tilanne, jossa haulikon sopivuutta joudutaan justeeraamaan ampujalle, liittyy haulikon perän lyhentämiseen nuorelle. Tämä on ilmeinen muutoskohta, johon moni osaa puuttua kun aikuisten haulikot ovat kertakaikkiaan ampumakelvottomia liian pitkine perineen. Myös useilla naisilla tämä osataan huomioida, mutta moni muu huomionarvoinen asia saattaa jäädä taka-alalle. Peruserot Vasta viime aikoina useat eri asevalmistajat ovat ottaneet valmistusohjelmaansa erityisesti naisille tarkoitetut haulikot. Näissä haulikoissa on jonkin verran lyhyempi tukin vetopituus (mitta liipaisimelta perälevyyn), mutta huomattavasti tätä silmiinpistävämpi ominaisuus löytyy tukin harjasta, joka on selvästi korkeampi kuin miesten haulikoissa. Tämä johtuu naisten kasvojen mittasuhteiden peruserosta miehiin verrattuna. Karkeasti voidaan sanoa, että naiset eivät näe miesten haulikoita käyttäessään kuin näkökentän eteen tulevan haulikon ja miehet taas katsovat naisten haulikoissa kiskoa huomattavasta yläkulmasta. Naisten haulikoiden perät ovat myös sivuvääryydeltään keskimäärin maltillisempia kuin miehillä, mutta taas tukin lavan kierous on voimakkaampi. Kaikki nämä mitoituserot perustuvat keskimääräisiin eroihin miesten ja naisten välillä. Nuorilla mitoitukset ovat usein lähempänä naisille sopivaa, joskin kasvun myötä tarve miesten tukille tapahtuu poikien kohdalla nopeasti. Tyttöjen kohdalla naisten tukkimitoitus lyhyemmällä perän vetopituudella on usein hyvä lähtökohta. Yksi vaikeimmin muokattavia osia perän mitoituksesta on pistoolikahvan koko, joka miesten haulikoissa on sovitettu kesMetsästäjän välineet