Metsästäjä 02/2017 - Lehtiluukku.fi

M et sä st äj ä 2 l 2017 Hae hirviluvat sähköisesti! Hyljenäytteitä tarvitaan
2 l Metsästäjä 2 l 2017 Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2017/Met17_02 Kansikuva: Suomen Metsästysmuseo Metsästäjä -lehti Nro 2/2017 66. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.5.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen
Tässä numerossa 2 l 2017 Metsästäjä 2 l 2017 l 3 5 Pääkirjoitus: Hoitosuunnitelmia uudelle kierrokselle 6 Uusi karhunhoitosuunnitelma – vaikutukset metsästäjille 8 Karhun talviuni 12 Minkälainen metsästäjä olet? -kysely: Metsästysharrastuksen haasteet 14 Puheenjohtajan palsta: Metsästäjäkunta muuttuu 15 Ministeriön palsta: Olemme edelläkävijöitä monessa asiassa 16 Oma Riista: Noin 90 000 hirveä 18 Oma Riista: Hirvieläinlupien hakeminen sähköistyy 19 Oma Riista: Sähköisen lupahaun rautalankaohje 23 Väärien tietojen antaminen pyyntilupahakemuksessa voi johtaa poliisitutkintaan 24 Valkohäntäpeuran kaatomäärää lisättävä kannan ydinalueilla 25 Muutoksia hirvieläinten verotussuunnitteluun ja pyyntilupien hakemiseen 26 25 vuotta kauriinmetsästystä osa 3: Metsästyksen tuotto 30 Riistatoimijat tutuiksi 32 Juliste: Suomi 100 34 Merilinnustajalle perinne on tärkeää Suomi 100 36 Riista taiteessa: ITE-taiteessa luonto on vahvasti läsnä 38 Riistapäivät 2017 – Hyvinvoiva riista – kestävä riistatalous 40 Metsästäjän opas verkossa: Videoita, ääntä ja harjoitustehtäviä 44 Metsästäjän välineet: Kiväärinpatruunat pienpedoille 46 Ampumaharrastusfoorumin seminaari 2017: Asedirektiivi muuttuu 47 Missä villisika menestyy? 48 RHY-kyselyn tuloksia: Riistataloudesta hyötyä myös maanviljelijöille? 50 Riistapellon merkitys monipuolistuu 52 Kommentti punkkikirjoitukseen: hirvieläinten määrällä on merkitystä 54 Aleutian tautivirus esiintyy näätäeläimillä 56 Naalikanta elpyy 57 Metsästäjän eväät: Leipänyytit 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Punasotka 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 56 Naalikanta elpyy hiljalleen 40 Metsästäjän opas on nyt myös netissä videoita, ääniä… 6 Uusi karhunhoitosuunnitelma ja sen vaikutukset metsästäjille HIRVI 16 Uunituore kanta-arvio 18 Luvat haetaan nyt sähköisesti 19 Näin haet lupaa vuonna 2017 HA N N U HU TT U VA ST AV AL O
TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu, Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 KASVATTAJILLE! KOIRATARHAT 60 KG 2 SÄKIN HINNALLA! SUPER TARJOUS! yht. 60 kg 8 1 80 (177,20) Suome? mestari? Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -tarjouspaketti. ILMAINEN TOIMITUS! 45 kg 15 kg + (3 x 15kg) (5 x 3kg) € ILMAINEN KOTIINTOIMITUS 549,alk. € ROSTERINEN SANKO KAUPAN PÄÄLLE! KOIRATARHAN TILAAJALLE € ILMAINEN TOIMITUS VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN TILAAJALLE VALIO-KOIRANRUOAT alk. 26 90 /15 kg OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! Tarjoukset voimassa 31.3.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. TILAVUUS 4L Arvo 14,90€ 39,ALK. TARJOUS! HAUKUNESTOLAITTEET ultraäänellä sisäja ulkotiloihin. 34 90 ALK. TARJOUS! HAUKUNESTOPANNAT Katso kaikki mallit verkkokaupasta. 179,ALK. TARJOUS! HUIPPUSUOSITUT PIHAVAHDIT kaikille koiraroduille. • PETSAFE HAUKUNESTOPANTA • 2 X PETSAFE TÄYTTÖPULLO, SITRUUNA • 2 X PETSAFE PARISTO RFA-18 69 90 SHOKKITARJOUS! VÄHINTÄÄN KAHDEN ROKKA KOIRANRUOKASÄKIN TILAAJALLE € KOLARI-HUOMIOLIIVI JA ILMAINEN TOIMITUS KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 19,90€ 100:LLE NOPEIMMALLE! 29 50 TARJOUS! /15 KG ALK.
K annanhoitosuunnitelmat ovat tärkeitä työkaluja, joilla pyritään kohdentamaan tavoitteet ja toimenpiteet niin, että riista-asioita saadaan vietyä eteenpäin. Voimme tästä lehdestä lukea karhun uudesta kannanhoitosuunnitelmasta. Edellisen suunnitelman toteuttamista ja uuden suunnitelman suuntaviivoja voi mielestäni pitää hyvänä saavutuksena. Karhu on vakiintunut arvostetuksi riistaeläimeksi ja karhukanta voi hyvin. Ongelmiakin toki on karhut aiheuttavat vahinkoja esimerkiksi mehiläistarhoilla. Näitä ongelmia täytyy hoitaa, niin etteivät haitat muodostu kenellekään kestämättömiksi. Juuri erilaisten intressien yhteensovittamiseen hoitosuunnitelmatyöllä käytännössä pyritään. Suunnitelmat eivät ole jääneet pelkäksi paperiksi vaan niillä on ollut vaikutusta karhukannan hoitoon. On hyvä muistaa, että matka on ollut pitkä ja mutkikaskin, mikä helposti nykytilannetta karhun osalta katsoessa unohtuu. Hoitosuunnitelmatyötä on tehty jo pitkään niin useiden riistalajien kuin elinympäristöjenkin kuten kosteikkojen parissa. Tavoitteet ja saavutukset ovat alkuvaiheessa tuntuneet vaatimattomilta, ongelmat suurilta, matka pitkältä ja joskus tilanne on turhauttanut käytännön toimijoita. Hoitosuunnitelmissa on kuitenkin onnistuttu yhdistämään tavoitteet ja vaatimukset toimenpiteiksi ja vuosien kuluessa tulokset ovat alkaneet näkyä. On syntynyt vuoropuhelua, paljon vapaaehtoistyötä ja niiden myötä tuloksia. Tämä näkyy erityisesti siinä, että monen lajin hoitosuunnitelmat on toteutettu lähes kokonaan ja ollaan siirtymässä uudelle kierrokselle. Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Työtä on paljon ja yksittäisten riistalajien ja elinympäristöjen parissa riittää tehtävää. Samalla on herännyt ajatus siitä, voivatko tulevaisuuden hoitosuunnitelmat käsitellä isompia kokonaisuuksia? Pitäisikö katsoa useampia eläinlajeja tai elinympäristöjä ja alueita yhdessä? Pystyisimmekö riistaväen yhteisellä ponnistuksella sellaiseen? Tämä lisää tietenkin työn vaativuutta. Onnistuessaan monilajiset suunnitelmat voisivat kuitenkin tarjota uusia teitä eteenpäin riistanhoidossa ja tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä kuin ongelmienkin käsittelyssä. Riistanhoito vaatii pitkäjänteistä työtä ja onnistuminen edellyttää toimeenpanijoidensa pitkäaikaista sitoutumista. Tavoitteet on pystyttävä asettamaan niin, että vapaaehtoisemme, maanomistajat sekä eri elinkeinojen harjoittajat voivat ottaa ne omikseen. Karhun viitoittamalla tiellä on hyvä jatkaa ja samalla jälleen kiittää siitä vapaaehtoistyöstä, jota riistaväki hoitosuunnitelmien toteuttamisessa monen muun tehtävänsä lisäksi tekee. Minusta tuntuu etteivät kaikki kanssaihmiset läheskään aina ymmärrä tämän työn ja sen edellytysten turvaamisen tärkeyttä koko yhteiskunnalle. Seuraavana jonossa on ilveksen uusi hoitosuunnitelma, josta kuullaan jo pikapuoliin kuluvana keväänä. Hoitosuunnitelmia uudelle kierrokselle JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 2 l 2017 l 5
6 l Metsästäjä 2 l 2017 MARKO PAASIMAA , erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Uusi karhunhoitosuunnitelma Vaikutukset metsästäjille Viime vuonna valmisteltiin luonnos uudeksi karhukannan hoitosuunnitelmaksi. Luonnoksen toimenpiteet ja metsästyslain uudistuksessa esitetyt lainsäädäntömuutokset tulisivat toteutuessaan aiheuttamaan sen, että karhunmetsästyksestä tulee nykyistä järjestäytyneempää toimintaa. L uonnosta ei ole vielä hyväksytty korvaamaan nykyistä voimassaolevaa hoitosuunnitelmaa, koska se on nyt maaja metsätalousministeriössä jatkovalmisteluvaiheessa. Vakiintuneen käytännön mukaisesti hoitosuunnitelma HA N N U HU TT U
Metsästäjä 2 l 2017 l 7 viimeistellään ministeriössä muun muassa lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta. Kaksi kannanhoitoaluetta Luonnoksessa on esitetty useita konkreettisia toimenpiteitä, jotka tulisivat vaikuttamaan myös karhun metsästykseen. Suomi esitetään jaettavaksi kahteen eri kannanhoitoalueeseen: poronhoitoalueeseen ja muuhun Suomeen. Poronhoitoalueen karhun pyyntiin ei juuri tulisi muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Sen sijaan muun Suomen alueella karhun kannanhoidollisten poikkeuslupien suuntaamisessa otettaisiin huomioon nykyistä enemmän karhujen aiheuttamat vahingot ja ongelmat. Karhun metsästäjiltä taasen odotettaisiin, että pyyntiä kohdennettaisiin vahinkoja ja ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. Karhun pyynnillä ei kuitenkaan tavoitella pelkästään vahinkojen vähentämistä, koska esimerkiksi alueilla, joilla karhuja on paljon, pyynnin tavoitteena voisi olla pääsääntöisesti karhujen runsauden säätely. Nykyisessä hoitosuunnitelmassa on neljä eri kannanhoitoaluetta. Koska vuotuiset kiintiöt karhun pyyntiin on asetettu kannanhoitoalueittain, on muutamilla karhun pyyntiin muodostetuilla yhteisluvilla ollut vaikeuksia järjestää pyyntiä metsästysalueiden sijoittuessa kahdelle eri kannanhoitoalueelle. Hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetyllä kannanhoitoaluejaolla tämäongelma vähenisi. Johtajuutta, koulutusta ja neuvontaa Hoitosuunnitelman valmistelun aikana tehtiin karhun kannanhoidollisten poikkeuslupien saajille kysely. Poikkeuslupien saajat näkivät tarpeellisena, että karhun metsästäjiä koulutettaisiin nykyistä enemmän. Koulutuksen pitäisi olla samankaltaista kuin hirvenmetsästyksen johtajille ja metsästäjille suunnattu koulutus eli enemmänkin pyynnin järjestelyihin liittyvää. Karhun pyyntiä koskevat monet lait ja asetukset, joten lainsäädännön kertaaminen ei olisi pahitteeksi ennen jahtia. Pentujen ja erausten tunnistamiskonsteja olisi hyvä palautella mieliin säännöllisesti. Metsästyslain uudistus voi tuoda tullessaan velvoitteen nimetä metsästyksenjohtaja myös poronhoitoalueen ulkopuolisiin suurpetojahteihin jo ensi syksynä, joten metsästyksen turvalliseen ja lailliseen järjestämiseen liittyvien asioiden koulutus ja neuvonta olisi tärkeää niin johtajille kuin pyyntiin osallistuville. Karhun pyyntiin osallistuvien henkilöiden määrä on huomattavasti pienempi kuin hirvenmetsästäjien määrä, joten koulutuksen ja neuvonnan painopiste voisi olla sähköisten ja kirjallisten oppaiden ja materiaalien tuottaminen johtajille ja pyytäjille. Karhukannan seuranta Arviot karhujen määristä ovat pohjana metsästyksen oikeaan mitoitukseen. Hoitosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty useita toimenpiteitä karhukannan seurannan kehittämiseksi. Keskeisimpiä niistä ovat suurpetoyhdyshenkilöverkoston edelleen kehittäminen ja geneettisen seurannan ottaminen havaintoseurannan tueksi. Hirvenmetsästyksen yhteydessä tehtyjen hirvihavaintojen tallentaminen kuuluu seurueen jokaisen jäsenen tehtäviin automaattisesti. Karhun pyynnin yhteydessä tehtyjen karhuhavaintojen osalta tilanne ei ole näin hyvä. Joillain alueilla pyynnin yhteydessä tehdyt havainnot päätyvät hyvin mukaan kanta-arvion muodostukseen, mutta osalla alueista karhuhavaintojen määrä ei juuri lisäänny pyyntiaikana. Näillä alueilla petoyhdyshenkilöt tekevätkin työt ja osa karhun pyytäjistä tulee ”valmiiseen pöytään”. Karhun pyynnin yhteydessä tehtyjen pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille ja osallistuminen mahdollisiin ulostenäytekeräyksiin on parasta työtä, mitä karhun pyytäjä voi tehdä kestävän metsästyksen varmistamiseksi. Ravintohoukuttimien käyttöön mahdollisesti rajoituksia Haaskoja käytetään lainvastaisesti karhun pyyntiä helpottamaan. Valitettavasti osalla alueista tilanne on sen kaltainen, että laillista ja rehtiä metsästystä suosivat karhun pyytäjät eivät halua enää pahimmilla alueilla edes pyytää, koska riski siitä, että koira on löytänyt haukuttavan karhun haaskalta, on suuri. Metsästyslain uudistuksessa on esitetty, että ravintohoukuttimien käyttöä rajoitettaisiin tiukasti. Suurpetojen houkuttelu ravinnon avulla olisi aina kielletty lukuun ottamatta kaupallisia karhun kuvausja katselutoimintaa harjoittavia yrityksiä. Jotta pienpetojen haaskojen avulla ei kierrettäisi suurpetojen houkuttelukieltoa, pienpetojen pyynnissä käytettäviä haaskoja voisi alkaa perustamaan näillä näkymin syyskuun puolivälin tienoilla, jolloin karhun pyynti on jo useimmilla alueilla ohi tai loppusuoralla. Ravintohoukuttimia koskevan säätelyn täsmentäminen saattaa tulla voimaan jo ensi syksyksi. Hoitosuunnitelman luonnoksessa on kuitenkin esitetty, että ravintohoukuttimia koskevaa sääntelyä voidaan jatkossa edelleen täsmentää, mikäli tarvetta ilmenee. Karhun metsästäjiltä odotettaisiin, että pyyntiä kohdennettaisiin vahinkoja ja ongelmia aiheuttaviin yksilöihin.
8 l Metsästäjä 2 l 2017 HARRI NORBERG , erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Karhu nukkuu, karhu nukkuu... Riistaeläimet kiinnostavat koululaisia. Nämä ajankohtaan sopivat karhun talviuneen liittyvät kysymykset ovat Hanhijoen koulun kolmasluokkalaisilta Paimiosta. Aino kysyy: Näkeekö karhu unia? Monet nisäkkäät, esimerkiksi kissat ja koirat, näkevät ainakin suurella todennäköisyydellä unia, joten miksipä ei karhukin näkisi unia pitkän talviunensa aikana. On vaikea sanoa minkälaisia unia, mutta ehkäpä jotain normaaliin karhun elämään kuuluvia tapahtumia tulee karhun uniin. Karhun talviuni ei ole yhtä syvää koko pitkän talven läpi, vaan karhu saattaa talven aikana myös heräillä ja kääntää kylkeä. Hugo ja Anni kysyvät: Mitä tapahtuu jos joku eläin herättää karhun kesken unien? On aika epätodennäköistä, että joku eläin herättäisi karhun kesken sen unien. Eläimillä on erittäin hyvä hajuja kuuloaisti, jolla ne havaitsevat karhun jo hyvissä ajoin ennen sen talvipesälle päätymistä, eivätkä ne tieten tahtoen menisi herättämään karhua. Jos kuitenkin joku eläin tulisi niin lähelle karhunpesää, että karhu herää siihen, karhu voi ensin kuunnella ääniä pesän ulkopuolelta ja jos häiriötä aiheuttanut eläin lähtee paikalta pois, niin karhukin kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan. Jos eläin häiritsisi karhua niin paljon, että se kokee olonsa uhatuksi, voi karhu nousta talvipesästään ja ajaa häiritsijän pois. Silloin karhu saattaa myös vaihtaa pesäpaikkaa uuteen rauhallisempaan paikkaan. Elli kysyy: Nukkuuko karhu talviunta kunnolla, jos se ei löydä riittävästi ruokaa kesällä? Karhun elimistö on talviunen aikana säästöliekillä ja kuluttaa vain vähän ravintovarastoja. Jos karhu ei ole saanut kerättyä riittävästi vararavintoa kesän aikana, sen ravintovarastot voivat loppua kesken talviunien ja silloin karhu voi joutua nousemaan talvipesästään etsimään ruokaa. Suomen talvisissa olosuhteissa ruuan löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa ja karhu voi käytännössä vain jatkaa säästöliekillä talviunta nukkuen ja yrittää selviytyä niillä varastoilla, jotka sillä on vielä käytettävissään. Etelämpänä Euroopassa karhut löytävät helpommin ravintoa läpi vuoden eivätkä kaikki karhut siellä nuku lainkaan talviunta. Lähinnä marjoilla kasvatettujen rasvavarastojen ohessa karhun elimistö käyttää energiaksi myös karhun valkuaisvarastoja eli käytännössä lihaksia. Lähtökohtaisesti karhu tankkaa kesän ja syksyn aikana niin paljon ruokaa, että se selviää ravintovarastoillaan hyvin talven yli. Jos karhu ei ole ehtinyt tankata riittävästi kesällä, se voi jatkaa syksyllä ravinnon etsintää ja syömistä pidempään ennen talvipesään menoa. Siksi isommat karhut menevät talvipesään yleensä aiemmin kuin pienemmät karhut. Vastaus kysymykseen on, että todennäköisesti karhu ei nuku ihan yhtä hyvää talviunta, jos sen ravintovarastot alkavat talviunen aikana käydä vähiin. Elsa kysyy: Entäs jos karhun pesäkolo sortuu talven aikana? Tällaisessa tilanteessa karhu vaihtaa pesäpaikkaansa ja voi tehdä talvellakin helposti uuden makuupaikan esimerkiksi kuusen oksien alle ja jatkaa siellä talviuntaan. Se ei siis kaiva uutta pesäkoloa jäiseen maahan tai muurahaispesän alle, vaan etsii jonkin suojaisan paikan, jossa jatkaa sitten talviuniaan. Karhut eivät muutenkaan aina tee varsinaista talvipesää, vaan ne saattavat asettua makuulle tiheän kuusen alle jo loka-marraskuussa, kun ne aloittavat talviunensa. Talven tullen lumi sitten peittää karhun makuupaikan ja samalla eristää sen kylmyyttä vastaan. Isella kysyy: Herääkö karhuäiti synnytykseen? Kyllä karhuäiti herää synnytykseen tai on mahdollisesti hereillä jo ennen sitä. Naaraskarhut eivät muutenkaan nuku talviunta aivan yhtä sikeästi ennen synnytystä kuin uroskarhut tai nuoremmat karhut. Karhuäitien ruumiinlämpö ei myöskään laske talvipesässä käytännössä lainkaan ennen synnytystä kuten ei-synnyttävillä karhuilla. Tammi-helmikuussa tapahtuvan synnytyksen jälkeen kun naaras on ohjannut hellästi kuonollaan pennut nisille, karhuäidin ruumiinlämpö alkaa laskea (37 asteesta lähemmäs 33 astetta) ja se vaipuu syvempään talviuneen lopputalven ja kevään ajaksi. Mutta silloinkin se heräilee välillä kuten muutkin karhut kuuntelemaan ympäristönsä ääniä, ja varmistaa samalla, että pennuilla on kaikki hyvin. Ossi kysyy: Miten on mahdollista, että karhu ei talviunen aikana ulosta tai virtsaa? Tämä on oikein hyvä kysymys ja asiaa on tutkittu paljon. Ensinnäkin sen jälkeen kun karhu on saanut syksyllä tankattua riittävästi, se ulostaa koko suolensa tyhjäksi ennen talviunille menoa. Talven aikana karhulle muodostuu suoliston loppupäähän suoliston kuolleista pintasoluista niin sanottu pihkatappi, jonka se ulostaa pois vasta keväällä herättyään ja suolisLisää tietoa riistaeläimistä Riistakoulu.com –oppimissivusto tarjoaa opettajille valmiit materiaalit joita voi hyödyntää laaja-alaisesti opetuksessa.
Metsästäjä 2 l 2017 l 9 ton aktivoiduttua jälleen. Koska karhu ei syö talven aikana, se käyttää energiakseen ja elintoimintoihinsa vain kesän ja syksyn aikana kerättyjä ravintovarastoja, pääsääntöisesti rasvaa, jota karhulla voi olla elimistössään talviunille mennessä kymmeniä kiloja. Koska karhun ei tarvitse syödä mitään talven aikana, sille ei myöskään kerry suolistoon niin paljoa sisältöä, että sillä olisi tarvetta ulostaa talviunen aikana. Karhun ei myöskään tarvitse juoda talven aikana, koska se saa kaiken elintoimintojensa tarvitseman nesteen rasvavarastojen käytön yhteydessä. Samalla kun karhu käyttää rasvavarastoja energiakseen, rasvasta vapautuu vettä, mutta ei sellaisia määriä, että karhun tarvitsisi virtsata kesken talviunien. Virtsaamistarpeeseen liittyen on hyvä kertoa, että koska karhu käyttää talven aikana rasvavarastojen lisäksi energiakseen myös valkuaista, jota on muun muassa karhun lihaksissa, muodostuu valkuaisen käytön lopputuotteena elimistöön typpipitoista ureaa, joka normaalisti poistuisi elimistöstä virtsan kautta. Karhu on kuitenkin kehittänyt tähän aivan nerokkaan järjestelmän, jossa karhu kierrättää urean sisältämän typen verenkierron kautta suolistoon, jossa mikrobit muuttavat sen aminohapoiksi eli uusien valkuaisaineiden rakennusaineeksi. Näitä valkuaisaineiden rakennuspalikoita karhu käyttää talven aikana paikkaamaan lihaksista kulutettuja valkuaisaineita ja siksi karhu on keväällä herätessään lähes yhtä hyvässä lihaskunnossa kuin talviunille mennessään. Näillä erikoisjärjestelmillä varustettuna karhun ei tarvitse talviunen aikana ulostaa eikä virtsata. Topi kysyy: Ovatko karhunpennut hereillä talvipesässä? Karhunpennut, kuten kaikki nisäkkäiden pienokaiset, eivät tee ensimmäisten kuukausien aikana juuri muuta kuin syövät ja nukkuvat. Pennun silmät aukeavat 3 5 viikon ikäisenä ja ensimmäiset hampaat puhkeavat pian sen jälkeen. Karhunpennut ovat talvipesässäkin ensimmäisen kuukauden aikana hereillä vain sen verran, että käyvät äitikarhun nisällä juomassa rasvapitoista ja ravitsevaa maitoa, jolla ne kasvavat talven ja kevään aikana ennen talvipesästä lähtemistä 3 5 –kiloisiksi. Mitä pidemmälle kevät etenee ja mitä lähemmäs talvipesästä ulos lähteminen tulee, sitä enemmän karhunpennut ovat todennäköisesti hereillä talvipesässä, mutta nukkuvat silti edelleen paljon. Talvipesästä lähdön jälkeen onkin sitten mukava päästä telmimään ja leikkimään ulos keväiseen luontoon. VA ST AV AL O/ M AT TI A. N IE M IN EN
-50% -70% -40% -30% -20% EDGE LÄHETTÄVÄ RIISTAJA VALVONTAKAMERA Burrel Edge vie riistakamerat täysin uudelle tasolle. Kamera hyödyntää uusinta tekniikkaa, joka mahdollistaa entistäkin paremman kuvanlaadun, lähetysnopeuden ja parhaan toimintavarmuuden. EDGE PRO SECURITY EDITION LÄHETTÄVÄ VALVONTAKAMERA Burrel Edge vie riistakamerat täysin uudelle tasolle. Kamera hyödyntää uusinta tekniikkaa, joka mahdollistaa entistäkin paremman kuvanlaadun, lähetysnopeuden ja parhaan toimintavarmuuden. HUIPPU-UUTUUS! 349 00 HUIPPU-UUTUUS! 399 00 CHEVAK TOPPAHAALARI Mahtavan lämmin ja komea haalari talven kovimpiin keleihin ja aktiiviseen elämänmenoon. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. MASTER PRO REPPUJAKKARA Jämerä reppujakkara tukevalla istuimella metsästykseen ja kalastukseen. Runsaasti taskuja ja äänetön pintamateriaali. Istuinosa lämmintä teddy-kangasta. R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat (mm): 1250 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1240 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 90 kg R8 MAXI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 130 kg R16 Säilytystilaa 16 aseelle. Hyväksytty jopa 20:lle. Ulkomitat (mm): 1500 x 550 x 400 Sisämitat (mm): 1490 x 540 x 330 Paino tyhjänä: n. 152 kg JÄTTISUOSIO! 150 00 (249,-) RAJU TALVIVARASTON TYHJENNYSMYYNTI TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9-17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 BLINDTECH SNOW™ CAMOPUKU BlindTech Invisible™ -lumicamokuviolla varustettu puku pienriistan metsästykseen. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. SEWARD TOPPAHOUSUT Hyvin istuvat toppahousut vedenja tuulenpitävällä Rain-Stop -kalvolla. SEWARD TOPPATAKKI Tyylikäs toppatakki makeilla yksityiskohdilla ja Rain-Stop -kalvolla. TUTUSTU LAAJAAN VALIKOIMAAMME VERKOSSA! SLIM FIT TAKKI TAI HOUSUT! 60 00 (119,90) COATS PARKA Pitkänmallinen lämmin parkatakki suojaa talven tuiskuilta. Vedenpitävä kangas. POWERFLEECE Erittäin pehmeä ja mukavan lämmin fleecetakki. ThermoDry-materiaali hengittää ja siirtää kosteutta. THERMODRY 260G VÄLIKERRASTO Huipputekninen välikerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava ThermoDry-materiaali. GOLIATH1 LÄMPÖSAAPPAAT -60°C Suunniteltu äärimmäsen kylmiin olosuhteisiin henkilöille, jotka työskentelevät pitkiä aikoja paukkupakkasessa aina -60°C asti. ICECRUSHER LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalkasi kuivana, lämpimänä ja suojassa kylmältä. Saappaissa Zylex® Liner -vuori sekä Zylex Performance -rakenne. HUIPPUTARJOUS! 80 00 (179,90) POISTOERÄ! 89 00 (129,-) POISTOERÄ! 99 00 (149,90) LOPPUERÄ! 30 00 (49,90) HUIPPUTARJOUS! 30 00 (59,90) KESTOSUOSIKKI! 220 00 (299,-) KUUKAUDEN TARJOUS! 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 429 00 SUOSITTU! 34 90 PIENI LISÄERÄ! 49 90 479 00 599 00 NYT EDULLISET TOIMITUKSET • alk. 2,90€ UUDEN ASELAIN MUKAISET ASEKAAPIT • EDULLINEN KOTIINTOIMITUS VAIN 29,90€ Tarjoukset voimassa 31.3.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. SÄÄSTÄ 40 € NOPEA 3G YHTEYS VIDEON JA KUVAN LÄHETYS TOPPAHANSKAT TAI -RUKKASET Rajoitettu erä! TARJOUS! 19 90 (59,90) -30% -40% -50% OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN!
-50% -70% -40% -30% -20% EDGE LÄHETTÄVÄ RIISTAJA VALVONTAKAMERA Burrel Edge vie riistakamerat täysin uudelle tasolle. Kamera hyödyntää uusinta tekniikkaa, joka mahdollistaa entistäkin paremman kuvanlaadun, lähetysnopeuden ja parhaan toimintavarmuuden. EDGE PRO SECURITY EDITION LÄHETTÄVÄ VALVONTAKAMERA Burrel Edge vie riistakamerat täysin uudelle tasolle. Kamera hyödyntää uusinta tekniikkaa, joka mahdollistaa entistäkin paremman kuvanlaadun, lähetysnopeuden ja parhaan toimintavarmuuden. HUIPPU-UUTUUS! 349 00 HUIPPU-UUTUUS! 399 00 CHEVAK TOPPAHAALARI Mahtavan lämmin ja komea haalari talven kovimpiin keleihin ja aktiiviseen elämänmenoon. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. MASTER PRO REPPUJAKKARA Jämerä reppujakkara tukevalla istuimella metsästykseen ja kalastukseen. Runsaasti taskuja ja äänetön pintamateriaali. Istuinosa lämmintä teddy-kangasta. R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat (mm): 1250 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1240 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 90 kg R8 MAXI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 130 kg R16 Säilytystilaa 16 aseelle. Hyväksytty jopa 20:lle. Ulkomitat (mm): 1500 x 550 x 400 Sisämitat (mm): 1490 x 540 x 330 Paino tyhjänä: n. 152 kg JÄTTISUOSIO! 150 00 (249,-) RAJU TALVIVARASTON TYHJENNYSMYYNTI TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9-17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 BLINDTECH SNOW™ CAMOPUKU BlindTech Invisible™ -lumicamokuviolla varustettu puku pienriistan metsästykseen. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. SEWARD TOPPAHOUSUT Hyvin istuvat toppahousut vedenja tuulenpitävällä Rain-Stop -kalvolla. SEWARD TOPPATAKKI Tyylikäs toppatakki makeilla yksityiskohdilla ja Rain-Stop -kalvolla. TUTUSTU LAAJAAN VALIKOIMAAMME VERKOSSA! SLIM FIT TAKKI TAI HOUSUT! 60 00 (119,90) COATS PARKA Pitkänmallinen lämmin parkatakki suojaa talven tuiskuilta. Vedenpitävä kangas. POWERFLEECE Erittäin pehmeä ja mukavan lämmin fleecetakki. ThermoDry-materiaali hengittää ja siirtää kosteutta. THERMODRY 260G VÄLIKERRASTO Huipputekninen välikerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava ThermoDry-materiaali. GOLIATH1 LÄMPÖSAAPPAAT -60°C Suunniteltu äärimmäsen kylmiin olosuhteisiin henkilöille, jotka työskentelevät pitkiä aikoja paukkupakkasessa aina -60°C asti. ICECRUSHER LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalkasi kuivana, lämpimänä ja suojassa kylmältä. Saappaissa Zylex® Liner -vuori sekä Zylex Performance -rakenne. HUIPPUTARJOUS! 80 00 (179,90) POISTOERÄ! 89 00 (129,-) POISTOERÄ! 99 00 (149,90) LOPPUERÄ! 30 00 (49,90) HUIPPUTARJOUS! 30 00 (59,90) KESTOSUOSIKKI! 220 00 (299,-) KUUKAUDEN TARJOUS! 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 429 00 SUOSITTU! 34 90 PIENI LISÄERÄ! 49 90 479 00 599 00 NYT EDULLISET TOIMITUKSET • alk. 2,90€ UUDEN ASELAIN MUKAISET ASEKAAPIT • EDULLINEN KOTIINTOIMITUS VAIN 29,90€ Tarjoukset voimassa 31.3.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. SÄÄSTÄ 40 € NOPEA 3G YHTEYS VIDEON JA KUVAN LÄHETYS TOPPAHANSKAT TAI -RUKKASET Rajoitettu erä! TARJOUS! 19 90 (59,90) -30% -40% -50% OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN!
12 l Metsästäjä 2 l 2017 KAISA HUTTUNEN Minkälainen metsästäjä olet? –kysely keräsi ennätysmäärän tuloksia, osa 2 Suomen riistakeskuksen Minkälainen metsästäjä olet? –kysely sulkeutui vuodenvaihteessa. Siinä metsästäjiltä tiedusteltiin tekijöitä, jotka rajoittavat heidän harrastamistaan. V erkkopohjaiseen kyselyyn vastasi yli 23 000 metsästäjää. Harrastukseen liittyvistä haasteista kerättiin tietoa kysymyksellä ”Metsästäisin enemmänkin, jos…”. Kymmenestä vastausvaihtoehdosta sai valita 1-3 itselle sopivinta. Vastauksista ilmeni, miten haasteet erosivat esimerkiksi henkilön iästä tai asuinpaikkakunnasta riippuen. Harrastuksen esteenä työkiireet Neljännes vastaajista kertoi pääsevänsä metsästämään sopivasti tai lähes rajattomasti (Kaavio 1: kohdat 2 ja 7). Lähes 30 prosenttia kaikista vastaajista arveli, että metsästäisivät enemmänkin jos työkiireet sallisivat sen. Kaaviosta 2 näkyy, että 20–59-vuotiaiden eli aktiivityöikäisten ikäryhmissä melkein joka toinen koki työn haittaavan harrastamista. Tietoa perhe-elämän vaikutuksesta harrastusmahdollisuuksiin haettiin vastausvaihtoehdolla ”Metsästäisin enemmänkin, jos puoliso laskisi reissuihin”. Tätä mieltä oli noin 7 prosenttia vastaajista. Ikäryhmässä 30–39-vuotiaat jopa 15,2 prosenttia koki puolison rajoittavan harrastusta (ks. Kaavio 2). Luonnollinen selitys tähän lienee, että ikäluokan kotitaloudessa asuu todennäköisesti myös lapsia. Pienten lasten vanhemmilla oman vapaa-ajan järjestäminen voi olla vaikeampaa kuin yksin asuvilla tai lapsettomilla pariskunnilla. Naiset (3,2 %) eivät kokeneet puolison rajoittavan harrastamista yhtä usein kuin miehet (10,4%). Tämä voi selittyä sillä, etMetsästysharrastuksen haasteet Kaavio 1 Kaavio 2 Kaavio 3
tä metsästävän naisen mieskin usein metsästää ja silloin harrastetaan enemmän myös yhdessä. Metsästävistä miehistä taas löytyy enemmän sellaisia, joiden puolisot eivät metsästä. Kustannukset kirpaisevat erityisesti nuoria aikuisia Noin joka kymmenes vastaajista ilmoitti rahan vaikuttavan harrastamiseensa. Kustannukset vähensivät erityisesti nuorten aikuisten eli 20–29-vuotiaiden metsästystä (ks. Kaavio 2). Tässä iässä ollaan usein opiskelijoita tai työelämän alussa, joten tulotkaan eivät välttämättä ole kovin suuria. Vastaajien iän myötä rahan vaikutus harrastamiseen väheni. Iäkkäimpien haasteena terveys, nuorimmilla kavereiden puute Vastaajista 3,6 prosenttia ilmoitti metsästävänsä enemmänkin, jos terveys olisi parempi. Terveysongelmat haittasivat harrastamista erityisesti 60-ikävuoden jälkeen. Nuorten ja nuorten aikuisten harrastusintoon puolestaan vaikutti samanhenkisten kavereiden puute. (ks. Kaavio 2) Naisten oli hieman miehiä vaikeampaa löytää harrastuskavereita (ks. Kaavio 3). Etelässä huonot harrastusmahdollisuudet, idässä susiongelmat Kaikilla suomalaisilla ei ole yhtäläisiä metsästysmahdollisuuksia. Etenkin Uudellamaalla, mutta myös Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä harrastusmahdollisuudet ovat vastausten perusteella muuta maata huonommat. Vastaajista 11,3 prosenttia ilmoitti metsästävänsä enemmän, jos heidän metsästysmaansa olisivat lähempänä. Metsästysmaiden sijainnin kokivat kaikista ongelmallisimpana uusimaalaiset, pirkanmaalaiset, päijäthämäläiset ja kantahämäläiset metsästäjät. Samojen maakuntien vastaajilla oli eniten ongelmia metsästysseuraan pääsemisessä. (ks. Kaavio 4) Kyselyn vastausten perusteella eteläpohjanmaalaiset olivat kaikkein onnellisimmassa asemassa. Heillä metsästysmaat olivat lähellä ja he pääsivät helpoimmin metsästysseuraan. Sukupuolella tai iällä ei kyselyn mukaan ollut suurta vaikutusta metsästysseuraan pääsyyn, mutta metsästäjätutkinnon suorittamisajankohdalla jonkin verran. Mitä enemmän tutkinnon suorittamisesta oli kulunut aikaa, sitä vähemmän metsästämiseen vaikutti se, ettei henkilö päässyt metsästysseuraan. (ks. Kaavio 5) Myös huoli metsästyskoiran joutumisesta suden hampaisiin vaihteli maakunnittain. Valtakunnallisesti 4,8 prosenttia vastaajista ilmoitti, että metsästäisi enemmänkin jos ei tarvitsisi pelätä koiran turvallisuuden puolesta. Alueelliset erot olivat suuria: jopa 16,3 prosenttia pohjoiskarjalaisista ilmoitti metsästävänsä vähemmän asian vuoksi. Myös Pohjois-Savo ja Kainuu ylettyivät kärkilistoille. (ks. Kaavio 6) Vastausvaihtoehtojen leikillisyydestä huolimatta tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, kuinka erilaiset taustamuuttujat – ikä, sukupuoli, aika tutkinnon suorittamisesta sekä asuinpaikka – vaikuttavat ihmisten harrastusmahdollisuuksiin. Riistahallinnossa, metsästysseuroissa ja ihan yksilötasollakin kannattaa pohtia, miten näitä metsästysharrastuksen esteitä voitaisiin vähentää. Kaavio 4 Kaavio 5 Kaavio 6
E dellisessä Metsästäjä-lehdessä julkaistiin Minkälainen metsästäjä olet? –kyselyn tuloksia. Vastausten perusteella metsästäjät luokiteltiin viiteen kategoriaan seuraavasti: perinteinen maaseudun asukas eli seuran selkäranka, urbaani erästelijä, seurapiirimetsästäjä, elämäntapametsästäjä ja sunnuntaimetsästäjä. Nämä eri metsästäjäprofiilien humoristiset nimet kuvaavat jo sinänsä selkeästi yhteiskunnassamme tapahtuneita muutoksia, jotka heijastuvat vääjäämättä myös metsästäjäkuntaan ja metsästysharrastukseemme. Yksi merkittävä muutos näyttäisi olevan tapahtumassa metsästäjäkunnassa: naisten osuus on selvässä kasvusuunnassa. Viime vuonna naisten osuus metsästäjätutkinnon hyväksytysti suorittaneista uusista metsästäjistä oli jo noin 25 prosenttia. Heidän keski-ikänsä oli 33 vuotta, miehillä vastaavasti 30 vuotta. Miehissä uusia metsästäjiä tulee eniten ikäryhmään 15–19 vuotta, kun taas naisissa vastaava ikäryhmä on 25–29 vuotta. Naiset näyttävät siis aloittavan metsästysharrastuksensa selvästi myöhemmin kuin miehet. Suhteellisesti eniten naisia uusista metsästäjistä oli Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa naisten osuus oli noin kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Vuodesta 1992 vuoteen 2016 metsästävien naisten määrä on lisääntynyt kuudesta tuhannesta noin kahteenkymmeneenkahteen tuhanteen. Samalla aikavälillä metsästävien miesten määrä oli vähentynyt yli kolmella tuhannella. Naisten osuus kaikista metsästäjistä oli vuonna 2016 noin 7,4 %. Ruotsissa naismetsästäjien suhteellinen osuus kaikista metsästäjistä ja uusista tutkinnon suorittaneista metsästäjistä on kutakuinkin samaa tasoa. Metsästävien naisten määrän kasvu on myönteinen kehityssuunta, jonka myötä uskoisin metsästyksen eettisten arvojen nousevan entistä korostetummin esille. Usein naisten mukaantulo metsästykseen tapahtuu kennelharrastuksen myötä. Metsästysseurojen toiminnassa on varmasti paljon käyttöä naisnäkökulmalla ja -energialla, joten vastuullisia tehtäviä on taatusti tarjolla. Samoin riistahallinnon luottamustehtäviin olisi jatkossa hyvä saada myös naisia. Näin myös tapahtunee ajan myötä, kun luottamushenkilöiden paikkoja jatkossa täytetään. Ylpeänä voimme todeta, että suomalainen naismetsästäjä, FT Heli Siitari, on hoitanut menestyksellisesti kansainvälisen riistansuojeluneuvoston, CIC:n politiikkaja lakiosaston puheenjohtajan tehtävää vuoden ajan, joten näyttöä löytyy aivan huipputehtäviä myöten. Hyvin merkittävä tosiasia on myös se, että ilman naismetsästäjien määrän merkittävää kasvua metsästäjämäärä maassamme olisi lähtenyt paljon voimakkaampaan laskuun. Vuonna 1992 riistanhoitomaksun suorittaneita oli yhteensä noin 294 000 ja vuonna 2016 noin 304 000. Korkein metsästäjämäärä oli vuonna 2011, jolloin metsästyskortin lunastaneita oli noin 312 000. Monien muiden maiden tapaan metsästäjämäärä on lähtenyt laskuun myös meillä, jota kehityssuuntaa naismetsästäjien määrän lisääntyminen on tosin merkittävästi hidastanut. Toinen selvä trendi on väestön keskittyminen entistä enemmän kasvukeskuksiin. Viime vuosina selkeästi eniten uusia metsästäjiä on tullut Uudenmaan alueelta ja samalla Uusimaa on noussut kolmanneksi riistakeskuksen eri alueiden metsästäjämäärien vertailussa. Samoin maakunnissa kasvukeskusten metsästäjämäärät ovat olleet selvässä kasvussa. Metsästäjäorganisaation haasteista ehkä suurin on vapaaehtoistyön määrän turvaaminen myös jatkossa. Lähellä metsästysmaita asuvia seuratoiminnan selkärankoja on entistä vähemmän, joten työmäärä tuppaa kasvamaan helposti liian suureksi keskittyessään samoille henkilöille. Tämä asia tulisi ottaa hyvin vakavaan tarkasteluun metsästäjäorganisaatioiden kaikilla tasoilla – niin vapaaehtoisissa kuin lakisääteisissäkin! Metsästäjäkunta muuttuu – tilastot kertovat TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta 14 l Metsästäjä 2 l 2017
V uonna 2009 riistakonsernin strategiassa visioksi asetettiin: Suomi on riistavaran kestävän käytön, hoidon ja suojelun edelläkävijä. Edelläkävijäksi pyrkiminen tuntui silloin aika korkealentoiselta tavoitteelta. Onhan monissa muissa maissa tiheämpiä riistakantoja kuin meillä. Nyt kahdeksan vuoden jälkeen riistakonsernin strategiaa ollaan päivittämässä. Voimme iloksemme todeta, että olemme nyt edelläkävijöitä jo aika monessa asiassa. Metsähanhen metsästys uhkasi loppua vuonna 2012 Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksessa. Suomen aloitteesta päätettiin kuitenkin, että metsästys voi jatkua kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa, kunhan metsästyspaine säädellään koko muuttoreitillä kannan kehityksen mukaan. Suomen riistakeskuksella oli tärkeä vetovastuu kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelussa. Nyt on aika ryhtyä sopimaan muuttoreitin muiden valtioiden kanssa kestävästä verotusmäärästä, jotta kanta saadaan elpymään. Haluamme edistää tällaista koko muuttoreitin kattavaa kannan kehityksen mukaan sopeutuvaa metsästyksen säätelyä muillakin taantuvilla lajeilla. Näemme tämän parempana sen sijaan, että vaihtoehtona olisi metsästyksen lopettaminen kokonaan. Ylipäätään suomalaisessa metsästyksessä on omaksuttu vahva periaate siitä, että metsästyksen kestävyys turvataan rajoittamalla metsästystä tarvittaessa kannan vaihtelun huonoina vuosina. Euroopan metsästäjäjärjestö FACE:n entinen toimitusjohtaja Angus Middleton totesi taannoin, että Suomen metsästyslaista ei koskaan tarvitse poistaa riistalajeja, koska voimme rajoittaa metsästystä tarvittaessa ministeriön asetuksella niin, että kanta elpyy takaisin metsästettäväksi. Monissa muissa maissa ei ole vielä vastaavaa ketterää päätöksentekoa. Uskon, että ajantasainen ja kattavasti saatava riistatieto voisi mahdollistaa metsästyksen avaamista laajemmaltikin hyvinä vuosina. Näin riistatalous loisi entistä enemmän hyvinvointia, metsästyspäiviä. Susien suojeluun, vahinkoihin ja metsästykseen liittyvä konflikti koskee yhä useampaa maata Euroopassa, kun sudet levittäytyvät takaisin Keski-Eurooppaan. Monissa Keski-Euroopan maissa susia ei juuri metsästetä tällä hetkellä. Suomen päivitetyssä susikannan hoitosuunnitelmassa päätettiin aloittaa kahden vuoden metsästyksen kokeilu, joka herätti laajaa mielenkiintoa muissa Euroopan maissa. Kokeilun tulosten perusteella päätimme jatkaa metsästystä, mutta monella tavalla kehitettynä. Totesimme kokeilun perusteella, että susia on välttämätöntä metsästää myös yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Olemme tässä edelläkävijöitä ja tätäkin seurataan monissa maissa mielenkiinnolla. Olemme edelläkävijöitä riistatiedon avoimuudessa. Luonnonvarakeskus on julkaissut tietoja riistahavainnot.fi -palvelussa. Viime vuonna siellä oli peräti 2,2 miljoonaa käyntiä, joista suurpetosivuilla noin 700 000 käyntiä. Riistakolmiot.fi-sivuilla oli noin 300 000 käyntiä. Avoin riistatieto totisesti kiinnostaa ihmisiä, muitakin kuin metsästäjiä. Hirvenmetsästys digitalisoitui viime syksynä kertaheitolla, kun jo yli 90 prosenttia hirviporukoista otti Oma riista -palvelun käyttöönsä! Emme tietysti ole nousseet edelläkävijöiksi visiota hokemalla. Vaan sillä, että riistakonsernin tahoilla ministeriössä, Suomen riistakeskuksessa, riistanhoitoyhdistyksissä, Luonnonvarakeskuksessa, Metsähallituksessa ja Evirassa olemme tehneet yhteistyössä parhaamme riista-asioiden eteen. Todelliset edelläkävijät ovat kuitenkin ne, jotka tekevät tämän mahdolliseksi. Ensimmäinen metsähanhen rauhoitus tehtiin vuonna 2009 Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistyksen aloitteesta. Suurpetoyhdyshenkilöt kirjasivat TASSU-järjestelmään viime vuonna 58 647 suurpetohavaintoa! Riistakolmioiden laskijat tekivät laskennat viime kesän ja syksyn aikana 968 kolmiolla, yhteensä 11616 kilometriä laskentalinjaa! Vuodesta 2010 laskettujen kolmioiden määrä on noussut 245 kolmiolla! Yli 4800 hirviporukaa otti viime syksynä Oma riistan hirviominaisuudet käyttöön! Kiitos siitä edelläkävijöille! Olemme edelläkävijöitä monessa asiassa Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN Ylitarkastaja Maaja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto erätalousyksikkö Metsästäjä 2 l 2017 l 15
16 l Metsästäjä 2 l 2017 Noin 90 000 hirveä JYRKI PUSENIUS , TUOMAS KUKKO , Luonnonvarakeskus Syksyllä 2016 hirviseurueet ilmoittivat kaatonsa ja havaintonsa uudessa Oma riista palvelussa. Aineistosta laskettiin arviot Suomen hirvikannan koolle ja rakenteelle. O ma riista -palvelua käytti peräti 87 % hirviseurueista, vain 680 seuruetta palautti perinteisen paperisen hirvitietolomakkeen. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5202 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5032 seuruetta eli 97 %. Vuonna 2015, jolloin saalisilmoitus ja havaintokortti olivat vielä erillisiä, noin 85 % seurueista ilmoitti hirvihavaintonsa. Oma riista -palvelu nopeutti aineiston tallennusvaihetta selvästi ja hirvitalousalueittainen hirvikanta-arvio julkaistiin (www.riistahavainnot.fi/ajankohtaista) viikkoa aikaisemmin kuin edellisenä vuonna. Kanta-arvion ytimenä on Oma riista -palvelussa kerättävä havaintoja saalisaineisto, mutta lisäksi hyödynnetään lentoja maalaskentojen tuloksia sekä suurpetojen kannanarvioita ja hirvikolariaineistoja. Jäävän kannan koko saadaan lisäämällä edellisen vuoden kantaan hirvihavainnoista saatava vasatuotto ja vähentämällä siitä tunnettu saalis ja suurpetojen ja hirvikolareiden aiheuttama poistuma (ks. lisätietoa tietolaatikosta). Käyttämässämme Bayestilastotieteen mallissa luottamusvälin tulkinta on yksinkertainen: alueen todellinen hirvimäärä on 95 % todennäköisyydellä ilmoitettujen rajojen määrittämällä välillä. Vuoden 2011 jälkeen hirvikanta on kasvanut melko maltillisesti kaikkialla Suomessa. Nyt kanta näyttää kaikilla suuralueilla hiukan pienentyneen verrattuna vuoden 2015 hirvijahdin jälkeiseen kantaan. Kuitenkin, kuten aikasarjojen virhemarginaalista nähdään, uusimpaan kannanarvioon liittyy melko suuri epävarmuus. Osin tämä johtuu siitä että aikasarjan keskellä olevia tuloksia ehdollistaa sekä edeltävän että seuraavan vuoden tulokset, viimeisenä vuonna vain edellisen vuoden tulokset. Uusimman kannanarvion muutos suhteessa edelliseen vuoteen herättää joka tapauksessa kysymyksiä. Metsästäjien ilmoittamat jahdin jälkeen jäävät kannat kasvoivat melko tavalla useimmilla alueilla (tulokset sivustolla https://riistaweb.riista.fi). Myös hirvikolareiden määrä Kuva 1. Kannanarviomallin laskema hirvitiheys Suomen hirvitalousalueilla vuoden 2016 hirvijahdin jälkeen.
Metsästäjä 2 l 2017 l 17 kasvoi monilla alueilla, joskin koko maassa liikennesuoritteeseen suhteutetun hirvikolarimäärän kasvu oli melko vähäinen. Toisaalta päivittäisten hirvihavaintojen määrä, jota on totuttu pitämään luotettavana kannan muutoksen indeksinä, laski erityisesti Pohjois-Suomessa. Laskentamalli huomioi trendit kaikissa näissä tekijöissä ja siksi sen tulos on muutoksen osalta eräänlainen kompromissi suhteessa muutoksiin metsästäjien ilmoittamassa jäävässä kannassa, havaintoja per päivä indeksissä ja hirvikolarien määrässä . Näiden trendiä kuvaavien indeksien ristiriitaisuus aiheuttaa osaltaan epävarmuutta viimeiseen kannanarvioon. Tietolaatikko Usein Luken kannanarviomallin tuottamat hirvitiheydet ovat suurempia kuin samojen alueiden metsästäjien ilmoittamat jahdin jälkeen jäävän hirvikannan arviot. Tämä herättää ajoittain kysymyksen siitä mikä arvioista on lähinnä oikeaa. Kannanarviomenetelmämme perustuu ideaan määrittää se kanta joka alueella on täytynyt olla jotta tunnettu saalis on ollut mahdollinen kun yhtälöön lisätään estimoidut tuotto ja muu kuolevuus. Tämä populaatiomallitus toimii parhaiten melko suurilla alueilla joilla tuloja ulosmuutolla ei ole suurta merkitystä ja ne ovat suurin piirtein tasapainossa. Uusien hirvitalousalueiden määrittelyssä pyrittiin rajaamaan alueita, joissa nämä ehdot kohtuullisesti täyttyisivät. Jos tätä ’riittävän kannan’ ideaa sovelletaan metsästäjien talousalueille määrittämiin jahdin jälkeen jääviin kantoihin, poistetaan niistä muu kuolevuus (esimerkiksi Kuva 2. Kannanarviomallin laskema hirvitiheys, hirvisaalis ja havaintoja / metsästyspäivä -indeksi, Lapissa, Oulun läänissä ja Oulun läänin eteläpuolella (Etelä-Suomi) vuosina 2000 2016. Kuvien yläpuolella on annaettu myös hirvikannan koko syksyn 2016 hirvijahdin jälkeen. Lisää tietoa hirvitalousalueiden ja myös riistanhoitoyhdistysten hirvikannoista löydät sivulta www.riistahavainnot.fi/ajankohtaista. 5%) ja lisätään tuotto (esimerkiksi 60-65%) sekä vähennetään tunnettu saalis päädytään poikkeuksetta kuvan esittämään tilanteeseen. Eli ilmoitettu jäävä kanta ei ole riittävä tuottamaan kaadettuja hirviä ja hirvikannat siis menisivät laskelman mukaan muutamassa vuodessa sukupuuttoon. Voidaan tietysti ajatella että hirvitalousalueille tulee hirviä jostain muualta. Kuitenkin tilanne on sama kaikilla Suomen hirvitalousalueilla. Edelleen voidaan ajatella että tuotto-estimaatti on liian alhainen. Suomen hirvituotto on maailmanennätystasoa ja tarvittaisiin epärealistisen suuria tuottolukuja että dynamiikka toimisi. Myöskään muu kuolevuus ei todennäköisesti ole yliarvioitu, suuri osa siitä muodostuu tunnetuista kuolemista. Kokeilemalla on todettu että tilannetta ei korjaa oleellisesti edes muun kuolevuuden laittaminen 0:ksi. On mahdollista että mm. havaintojen kirjaamisen ohjeistuksen puutteet uudessa järjestelmässä ovat johtaneet siihen, että uuteen aineistoon liittyy ylimääräistä kohinaa. Kirjatkaa havainnot päivittäin Hirvihavainnot ovat kannanarviomallin keskeisintä aineistoa: Havaintoja per metsästyspäivä -indeksi kertoo kannan koon muutoksista, mutta vaatii alueellisesti kattavan aineiston toimiakseen luotettavasti. Havaintojen avulla lasketaan myös kannanarvioinnissa ja verotussuunnittelussa oleellisen tärkeä vasatuotto, kannanhoidon tavoitteina seurattavat aikuiskannan lehmiä / sonni -suhde ja jahdin jälkeen jäävän hirvikannan vasaosuus. Tulemme vielä ennen metsästyskautta antamaan seikkaperäistä ohjeistusta hirvihavaintojen kirjaamisesta mm. Metsästäjä-lehdessä. Kiitos! Luken hirvitutkimus kiittää hirvenmetsästäjiä todella suuresta työpanoksesta ja aktiivisuudesta Oma riista -palvelun käytössä. Uuden hirvitietojärjestelmän avulla tästä aineistosta tuotettu tieto saadaan tehokkaaseen hyötykäyttöön metsästäjille jo jahdin aikana ja varsinainen kannanarvioprosessikin nopeutuu. Näin saadaan hirvikantaa hoidettua yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. 500 1000 1500 2000 2500 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Jä äv ä kn at a 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
18 l Metsästäjä 2 l 2017 VILLE HOKKANEN, TEEMU LAMBERG, PETRI VARTIAINEN , Suomen riistakeskus Hirvieläinlupien hakeminen sähköistyy Oma riista -palvelussa on otettu käyttöön laajennus lupa-alueiden ja osakkaiden määrittämiseen. Kevään hirvieläinten lupahaussa ei tarvitse täyttää paperilomakkeita eikä piirtää lupa-aluekarttoja. Uusi toiminto vähentää lupaosakkaiden, luvanhakijoiden ja riistahallinnon työtä. Tiedonjako helpottuu riistanhoitoyhdistyksen, metsästysseuran ja yhteisluvan sisällä aina yksittäistä metsästäjää myöten. H irvitietojen keruun sähköistämisen taustalla oli hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden tukeminen. Nyt hirvieläinten pyyntilupamenettelyn tehostamiseksi pyyntilupahakemus sekä tarvittavat liitteet, kuten metsästysaluetta koskevat kartat ja metsästyslain 8 §:n alueella ampujina metsästykseen osallistuvien tiedot, annetaan sähköisessä muodossa. Myös paperilla hakeminen on edelleen mahdollista. Sähköinen järjestelmä parantaa muun muassa pyyntilupaaluekarttojen tulkintaa ja helpottaa hakemusten käsittelyä, joka puolestaan vähentää lisäselvitystarvetta. Hirvenmetsästyksen aluelupien sähköinen hakeminen Metsähallitukselta on ollut käytössä vuodesta 2010. Siirtyminen myös pyyntilupien osalta sähköiseen menettelyyn mahdollistaa pyyntilupahakemusten vireillepanon yhdellä hakemuksella. Tarkista ja päivitä seuran metsästysalue Hirvitietojen keruuta varten yli 90 prosenttia Suomen metsästysseuroista ja -seurueista on viime syksynä määrittänyt sähköisesti Oma riista -palveluun hirvenmetsästysalueensa. Kopioimalla edelliskauden metsästysalueen ja nimeämällä sen uudelleen, yhteyshenkilö saa metsästysalueelle uuden aluetunnuksen. Lupa-alueen koostaja tarvitsee tunnuksen jokaiselta osakkaalta muodostaessaan palvelussa pyyntilupa-aluetta. Tietysti päivitettyyn karttaan voi tehdä muutoksia, jos niitä metsästysalueisiin tai palstoihin on tullut. Suomen riistakeskus suosittelee, että jokainen lupaosakas määrittelee metsästysalueensa hirvieläinten vuokrasopimusten mukaan. Myös Metsähallituksen myöntämän alueluvan tai kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueet tulee merkitä palveluun. Lupa-alueen ja osakkaiden määrittely On suositeltavaa, että luvanhakija itse koostaa seurojen alueista lupa-alueen. Lupaalueen koostajalla tulee olla Oma riista -palvelussa seuran tai seurueen yhteyshenkilön tehtävä. Koostaja syöttää seurojen aluetunnukset palveluun. Osakkaiden aluetunnusten perusteella Oma riista -palvelu muodostaa automaattisesti yhteisluvan osakasluettelon sekä yhteisluvan kartan ja laskee hakemusalueen maavesija kokonaispinta-alan. Hakemusalueelle muodostuu lupa-aluetunnus, jota käytetään myöhemmin luvan hakemisessa osoitteessa http://luvat.riista.fi . Lupa-aluetunnusta voi käyttää myös muissa Oma riista -yhteensopivissa sähköisissä palveluissa kuten koiratutkaohjelmissa. Luvan hakeminen Nettisivulla (luvat.riista.fi) täytetään hirvieläinten lupahakemus. Sinne kirjaudutaan Oma riistatai pankkitunnuksilla. Hakijan on oltava aina joko oikeushenkilö eli juridinen henkilö (esim. rekisteröity yhdistys), tai jos hakijana on esimerkiksi rekisteröimätön seurue, hakijaksi tulee valita henkilö. Yhdellä hakemuksella voidaan hakea lupia eri hirvieläinlajeille, jos lupa-alue on sama. Jos metsästysalueet poikkeavat toisistaan, on lupia haettava erikseen. Lupa-alueen maa-, vesija kokonaispinta-ala sekä osakasluettelo noudetaan hakemukselle automaattisesti lupa-aluetunnuksella Oma riista –palvelusta. Myöskään karttoja ei enää tarvitse toimittaa, koska ne on määritelty sähköisesti. Pohjois-Suomen ML 8 §:n ns. vapaan metsästysoikeuden alueen lupahakemukseen on hakijan ilmoitettava erikseen yksityismaiden osuus sekä liitettävä ampujaluettelo ja Metsähallituksen aluelupapäätös. Kun hakemus on lähetetty, sitä ei sen jälkeen voi muokata. Hirvieläinlupahakemus on lähetettävä viimeistään 30.4. Suomen riistakeskus tekee päätökset 25.7. mennessä. Pyyntilupapäätös ilmestyy liitetiedostoksi Oma riista -palveluun seuran jäsenen Luvat -näkymään. Ohjeita palvelun käyttöön on osoitteessa http://riista.fi/riistahallinto/sahkoinenasiointi/ Apua saa myös Oma riista -neuvonnasta sähköpostilla oma@riista.fi tai puhelimella numerossa 029 431 2111 arkisin klo 12–16 Hirvieläinlupien hakeminen 2017 1. Muodosta lupa-alue ja mahdollinen osakasluettelo 17.3.2017 alkaen: Oma riista –palvelussa (https://oma.riista.fi) Aseta lupa-alue valmiiksi, saat Lupa-aluetunnuksen (10 merkkiä pitkä) 2. Hae hirvieläinten pyyntilupaa 8.4.2017 alkaen: http://luvat.riista.fi Syötä tarvittavat tiedot, lupa-alueen tunnus ja mahdolliset liitteet ampujista ja aluelupapäätöksestä Jätä hakemus 30.4.2017 mennessä Faktalaatikko: Hakemusalueelle muodostuu lupa-aluetunnus, jota käytetään myöhemmin luvan hakemisessa osoitteessa http://luvat.riista.fi
Metsästäjä 2 l 2017 l 19 Sähköinen hirvieläinten lupahaku 1. Lupa-alueen muodostaminen 17.3.2017 alkaen 1. Oma riista -palvelussa https://oma.riista.fi 17.3.2017 alkaen l Muodosta lupa-alue ja mahdollinen osakasluettelo l Aseta lupa-alue valmiiksi, saat Lupa-alue tunnuksen (10 merkkiä pitkä) VAIHE 1. Lupa-alueen lisääminen 1. Kirjaudu Oma riista -palveluun Seuran yhteyshenkilönä 2. ALUEET -näkymässä valitse LUPA-ALUEET -välilehti ja klikkaa Lisää lupa-alue Seuran/seurueen yhteyshenkilö koostaa Oma riista -palvelussa yhden tai useamman osakkaan metsästysalueet sähköistä hirvieläinten lupahakemusta varten. On suositeltavaa, että luvanhakija itse koostaa seurojen alueista lupa-alueen. Lupaalue koostetaan syöttämällä osakkaiden itsensä määrittämien metsästysalueiden aluetunnuksia. 3. Metsästysvuosi tulee automaattisesti. Anna lupa-aluetta kuvaava nimi ja tallenna. 4. Lupa-alue muodostuu Keskeneräinen -tilassa, jolloin lupa-alueen tunnusta, karttaa ja pinta-aloja ei vielä näytetä. ”Paperisen hirvieläinhakemuksen liitteineen hakija toimittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon sekä kopion sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu 30.4. mennessä.”
20 l Metsästäjä 2 l 2017 VAIHE 2. Osakkaiden alueiden lisääminen lupa-alueeseen 1. Osakkaiden metsästysalueet lisätään lupa-alueeseen sivun oikean reunan Lisää alue -painikkeella. 2. Lisää osakasseurat yksitellen. Anna osakasseuran 10-merkkinen aluetunnus ja hyväksy. Muista lisätä myös oman seuran aluetunnus. 3. Jos osakas on tehnyt muutoksia alueeseensa osakkaaksi lisäämisen jälkeen, näkyy osakkaan nimen jälkeen päivitys -ikoni. Toiminnot -painikkeella voit päivittää osakkaan alueen tai poistaa sen. 4. Kun kaikki osakkaat on lisätty, aseta Lupa-alue valmiiksi yhteenvetonäkymän Toiminnot -painikkeella. 5. Valmis -tilassa lupa-alueelle on muodostunut lupa-alue tunnus. Tätä tunnusta tarvitset http://luvat.riista.fi -sivuilla sähköisessä luvanhaussa. Kopioi/kirjoita ylös lupa-alueen tunnus ja siirry luvanhakuun http://luvat.riista.fi -osoitteeseen seuraavan sivun ohjeiden mukaan. 6. Voit palauttaa lupa-alueen keskeneräiseksi osakkaiden muokkausta varten Toiminnot -painikkeella. Voit myös tulostaa kartan ja viedä osakaslistan Excel -tiedostoon. Valmiin lupa-aluekartan näet Kartta -näkymästä.