M et sä st äj ä 1 l 2019 Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! AMPUMAKOKEET NYT OMA RIISTA -PALVELUSSA
2 l Metsästäjä 1 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_01 Kansikuva: Hannu Huttu Metsästäjä -lehti Nro 1/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.3.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
77 Tässä numerossa 1 l 2019 5 Pääkirjoitus: Talven selän taitteessa 6 Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen – Etelä-Soisalo kiri ensimmäisenä maaliin 8 Suomalainen kosteikkojen hoito maailmankartalle 10 Hirvieläinten näivetystauti – virtsahoukuttimissa voi piillä tautivaara 11 Puheenjohtajalta: Merkittävä tunnustus maamme riistatalouden toimijoille 12 Ampumakokeet Oma riista -palveluun 16 Riistan vuoksi -kilpailun 3. sija: Metsähanhimiehet 20 Riistan vuoksi -kilpailun kunniamainintoja 22 Metsästäjäksi koulutunneilla 25 Kokemuksia uudesta Metsästäjätutkinnosta 26 Naiset jahtiin – Metsästyksen hyödyntämätön voimavara 28 Ministeriön palsta: Nousukausi jatkuu – mutta jakaantuuko hyvinvointi tasaisesti? 29 ASF on voitettavissa 30 Villisikojen tutkiminen afrikkalaisen sikaruton varalta on tärkeää 32 Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakuun muutoksia 34 Metsästäjän varusteet: Vaatetus kyttäyspyynnissä 36 Amerikassa kanalintusaaliskin on suurta 40 Asesäilytys: tärkeä osa aseturvallisuutta 43 MMM tiedottaa: Sutta koskevat poikkeuslupapäätökset pohjautuvat aina tapauskohtaiseen harkintaan 44 Metsästysaseen ylläpito, osa 1: Pulttilukon huoltopurku 46 Kehittyvä riistatalous, osa 6: Metsästysseuran hallituksen vastuu 48 Metsästysseuran verotuskohtelu, osa 1: Jahtien ja lihan myynti 50 Kotasavuliha hivelee makuhermoja 52 Reseptit àla Akseli Herlevi 54 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Metsäjänis 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 16 Riistan vuoksi -kilpailun 3. sija: Metsähanhimiehet JU HA SI EK KI N EN Metsästäjä 1 l 2019 l 3 8 Suomalainen kosteikkojen hoito maailmankartalle 12 Ampumakokeet Oma riista -palveluun 34 Metsästäjän varusteet: Vaatetus kyttäyspyynnissä 26 Naiset jahtiin -Metsästyksen hyödyntämätön voimavara TU OM O TU RU NE N AR TO M ÄÄ TT Ä AR TO M ÄÄ TT Ä
H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .1 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. KOIRAN LÄMPÖALUSTA Erittäin kestävä makuualusta koiralle. Eristää lämpöä eikä kerää kosteutta. Koko n. 66 cm x 102 cm. EXTRA ENERGY 20 KG Energiapitoinen täysravinto erittäin aktiivisille koirille. 32 % proteiinia, 21 % rasvaa. Vähintään 38 % lihaa. 19 90 LÄMMIN! KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200 W, suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. 129,alk. USEITA MALLEJA! 699,SUOSITTU! JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Varmistaa juomaveden sulanapysymisen pakkasella. JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Kolme eri väriä. PROFI-LINE RACE JA HIGH ENERGY TÄYSRAVINNOT AKTIIVISILLE KOIRILLE! 95,SUOSITTU! Etutuotteen arvo 3,99 Vähintään kahden säkin tilauksiin Royal Canin -energialisä 50 g kaupan päälle! Min. 30 kg koiranruokatilauksiin ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! 119,119,2 X 15 KG SPORTING LIFE ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 42,42,ALK. / 20 KG 39 90 39 90 MYÖS EDULLISET SÄÄSTÖPAKKAUKSET Huippusuosittu koiranruokasarja AKTIIVISILLE KOIRILLE! -PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! 60 kg kahden säkin hinnalla! 34 90 34 90 ALK. / 20 KG 81 90 81 90 PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. Suome? mestari? 3 x 15 kg 45 kg 5 x 3 kg 15 kg + yht. 60 kg Vähintään kahden Valiokoiranruokasäkin (min. 30 kg) tilaajalle vilkkuvalo ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 9,90 MAXI, VOIMA JA EXTRAVOIMA ENERGIARUOAT NYT HUIPPUHINTAAN! 32 90 32 90 ALK. / 15 KG ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
M etsästysvuoden kääntyessä kevätpuolelle meitä askarruttavat monet asiat. Peurakanta on kasvanut niin paljon, että lukumäärässä ylletään hirven tasolle, vaikka esiintymisalue on huomattavasti pienempi. Meillä onkin peuranmetsästyksen viimeiset viikot käsillä ja toivottavasti ainakin ajoittain parantunut lumitilanne helpottaa jahdin viemistä loppuun niin, että kannanhallinnan tavoitteet saavutetaan. Tarvitaan kaikkien peuranmetsästäjien panosta, jotta kanta saadaan hallintaan ja tiheimmillä alueilla sitä pystytään leikkaamaan. Vuosi sitten mietin pääkirjoituksessa, millainen on tulevaisuuden riistanhoitoyhdistys. Vuoden 2018 aikana on tapahtunut yksi yhdistyminen ja useissa yhdistyksissä, joissa yhdistyminen näyttäisi tuovan turvaa tulevaisuuteen, käydään neuvotteluja ja valmistellaan esityksiä vuosikokouksiin. Tätä kirjoittaessani maaja metsätalousministeriö antoi riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksia koskevat tarkemmat jakoperusteet asetuksellaan. Riistakeskus tulee antamaan tarkemmat ohjeet asetuksen täytäntöönpanosta. On tärkeää, että metsästäjät ottavat tulevaisuuden omiin käsiinsä ja osallistuvat vuosikokouksiin, joissa riistanhoitoyhdistykset toiminnastaan päättävät. Me hallinnossa yritämme tukea työtä neuvoin ja ohjein, mutta päätökset on tehtävä paikallisesti. Vain siellä tiedetään, mikä on kullekin kulmakunnalle paras ratkaisu. Mukavana uutisena viime marraskuulta tuli tieto suomalaisten metsästäjien, maanomistajien ja riistaväen käytännön yhteistyölle myönnetystä Markhor-palkinnosta, mistä enemmän tuonnempana tässä lehdessä. Samanlaista työtä tehdään nykyään monella rintamalla, esimerkiksi riistan elinympäristöjen huomioon ottamiseksi metsänhoidossa, mistä toivomme erityisesti metsäkanalintujen hyötyvän. Tällaista työtä on syytä jatkaa ja yhteistyön pohjalle on hyvä rakentaa – riistan ja tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksien vuoksi. Talven selän taitteessa JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 1 l 2019 l 5 H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .1 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. KOIRAN LÄMPÖALUSTA Erittäin kestävä makuualusta koiralle. Eristää lämpöä eikä kerää kosteutta. Koko n. 66 cm x 102 cm. EXTRA ENERGY 20 KG Energiapitoinen täysravinto erittäin aktiivisille koirille. 32 % proteiinia, 21 % rasvaa. Vähintään 38 % lihaa. 19 90 LÄMMIN! KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200 W, suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. 129,alk. USEITA MALLEJA! 699,SUOSITTU! JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Varmistaa juomaveden sulanapysymisen pakkasella. JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Kolme eri väriä. PROFI-LINE RACE JA HIGH ENERGY TÄYSRAVINNOT AKTIIVISILLE KOIRILLE! 95,SUOSITTU! Etutuotteen arvo 3,99 Vähintään kahden säkin tilauksiin Royal Canin -energialisä 50 g kaupan päälle! Min. 30 kg koiranruokatilauksiin ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! 119,119,2 X 15 KG SPORTING LIFE ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 42,42,ALK. / 20 KG 39 90 39 90 MYÖS EDULLISET SÄÄSTÖPAKKAUKSET Huippusuosittu koiranruokasarja AKTIIVISILLE KOIRILLE! -PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! 60 kg kahden säkin hinnalla! 34 90 34 90 ALK. / 20 KG 81 90 81 90 PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. Suome? mestari? 3 x 15 kg 45 kg 5 x 3 kg 15 kg + yht. 60 kg Vähintään kahden Valiokoiranruokasäkin (min. 30 kg) tilaajalle vilkkuvalo ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 9,90 MAXI, VOIMA JA EXTRAVOIMA ENERGIARUOAT NYT HUIPPUHINTAAN! 32 90 32 90 ALK. / 15 KG ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
6 l Metsästäjä 1 l 2019 PETRI VARTIAINEN , Suomen riistakeskus Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen Etelä-Soisalo kiri ensimmäisenä maaliin Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistys aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Kangaslammin ja Heinäveden riistanhoitoyhdistykset tekivät yhteisen esityksen yhdistymisestä ylimääräisissä kokouksissa ennen vuoden vaihdetta. Suomen riistakeskuksen Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen VVY -hankkeen ensimmäinen näkyvä tulos syntyi hyvässä hengessä ja toimii mallinna seuraaville. ”Nuorten mukaantulo on edellytys toiminnan jatkumiselle”, muistuttaa Joonas Eronen. H einäveden ja Kangaslammin yhdistymisajatus ei ollut uusi. Ensimmäisen kerran asiaa pohdittiin noin kymmen vuotta sitten ja uudestaan riistanhoitoyhdistysten rajojen vahvistamisen yhteydessä 2013. Asia ei tuolloin edennyt. –Silloin oltiin vielä nuoria ja jaksettiin talkoilla, myhäilee kahdeksankymppinen Kangaslammin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Niilo Pulkkinen. Viime helmikuun vuosikokouksissa asia sai tuulta purjeisiinsa kolmannen kerran. –Ajan saatossa syntynyt yhteistyö kuten karhuyhteislupa, yhteiset metsästäjätutkinnot ja -koulutukset olivat vahvana taustana yhdistymisprosessin käynnistymiselle, toteaa Heinäveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Lukkarinen. Pohjatyö pienryhmässä Yhteisen polun edellytyksiä mietittiin ensin pienemmän työryhmän voimin. Yhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanohjaajat istuivat VVYhankkeen projektipäällikön johtamana saman pöydän ääreen toukokuussa. Tuolloin käytiin yksityiskohtaisesti läpi riistanhoitoyhdistysten nykytilanne ja mahdolliset yhdistymisen haasteet. Ei ollut yllätys, että ampumaratojen toiminnan säilyminen koettiin tärkeänä ja jopa edellytyksenä yhdistymiselle. Toimintatapojen osalta eroavaisuutta oli hirvieläinten SRVA-tilanteiden hoidossa, mutta jo ensimmäisessä neuvottelussa nähtiin käytäntöjen olevan sovitettavissa yhtenäiseksi. Alustavasti pohdittiin jäsenistölle tärkeästä alueiden edustuksellisuuden turvaamisesta siirtymäkauden jälkeisessä hallinnossa. Hallitukset valmistelevat Seuraava askel yhdistymisen polulla otettiin syyskuussa, kun Kangaslammin ja Heinäveden riistanhoitoyhdistysten hallitukset kokoontuivat hankkeen kutsumana. Hallitusten jäsenille esiteltiin edellä mainitun työryhmän muotoilema yhdistymissopimusluonnos. Yhdistymissopimuksessa sovittiin lainsäädännön puitteissa toimintatavat kaikissa syntyvän riistanhoitoyhdistyksen hoitamissa asioissa. Lähtökohtana Kangaslammen ja Heinäveden neuvotteluissa oli, että metsästäjille tärkeät yhdistyksen palvelut kuten ampumakokeet ja koulutukset jatkuvat entisellään. –Yhdistymisen ei tarvitse tai oikeastaan saa näkyä alueen metsästäjien arjessa, summaa Mika Lukkarinen. Molempien riistanhoitoyhdistysten hallitukset käsittelivät sopimusluonnoksen kokouksissaan lokakuussa. Pienin viilauksin luonnos saatiin valmiiksi ja uuden yhdistyksen toimintatavat selviksi. Oleellinen osa yhdistymispolkua oli kertoa neuvotteluiden etenemisestä yhdistysten jäsenille. Yhdistymissopimusluonnos jaettiin seurojen kautta yhdistysten jäsenistön tarkasteltaviksi ja pohdittavaksi. Saatu palaute oli vähäistä ja yhdistymistä vastustavia argumentteja ei ilmaantunut. Ratkaisu yhdistymisestä päätettiin viedä riistanhoitoyhdistysten ylimääräisten kokousten päätettäväksi. Hallitukset kutsuivat kokoukset koolle marraskuun lopussa. Kokoukset olivat samanaikaisesti
Metsästäjä 1 l 2019 l 7 molemmissa yhdistyksissä, jotta päätökset olivat aidosti toisen ratkaisusta riippumattomia. –Toimintatapa oli hyvä ja neuvottelut päämäärätietoisia. Lisäksi VVY-hankkeelta saatiin joka vaiheessa tarvittava tuki, kehaisee Heinäveden toiminnanohjaaja Joonas Eronen. Riistanhoitoyhdistyksen kokous päättää Ylintä päätäntävaltaa riistanhoitoyhdistyksessä käyttävät vuosikokoukset tai ylimääräiset vuosikokoukset. Kokouksissa jäsenistölle esiteltiin yhdistymissopimusluonnos ja käytiin asiasta keskustelu. Yhdistymisen huolellinen valmistelu ja avoin viestintä teki päätöksen teon helpoksi. Molemmissa kokouksissa päätös yhdistymisen esittämisestä oli yksimielinen. Esitys lähti samoin tein Suomen riistakeskukselle ja julkisten hallintotehtävien päällikkö teki asiassa ratkaisun – Etelä-Soissalon riistanhoitoyhdistys syntyi. Katseet tulevaan –Ampumatoiminnan herättelyä, seuratoiminnan tukemista, puhtia kouluyhteistyöhön ja metsästyksen sarallakin muutakin kuin hirveen keskittymistä, toteaa Joonas Etelä-Soisalon tulevaisuudesta kysyttäessä. Toiminnan virkistymisen edellytys on, että myös nuoremmat tulevat mukaan riistanhoitoyhdistyksen toimintaan niin luottamuspuolella kuin talkoiden tekijöinä, Joonas jatkaa samaan hengenvetoon. Pitkän uran riistahallinnon eri luottamusportaissa tehneen Kangaslammen puheenjohtajan Martti Erosen usko onnistumiseen on vahva. –Alussa on tärkeää päivittää ja luoda talkoiden taustalla olevat verkostot metsästysseurojen suuntaan. Uudet toimintatavat löytyvät varmasti ja paikalliset metsästäjien palvelut tulevat nyt turvatuksi, summaa Martti Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistyksen syntymisen. ”Aika oli nyt kypsä yhteisen polun löytymiselle”, toteaa Niilo Pulkkinen. ”Ennakkoluulottomuus, avoimuus ja luottamus olivat vahvoina mukana käydyissä neuvotteluissa ”, kehuu Mika Lukkarinen. VVY-hankkeen aikana: Kaksi tunnustelevaa neuvottelua ilman jatkoa Kuusi yhdistymisprosessia käynnissä (17 rhy:tä) Yksi yhdistyminen Syntyi toimintatapa tuleville yhdistymisprosesseille ja malli yhdistymissopimukseksi Tulevaisuudessa riistakeskuksen tuki yhdistyksille toimihenkilön VVY-roolin kautta Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistys (vuoden 2018 tietojen perusteella) Jäsenmäärä 1 070 Maapinta-ala 132 790 ha Metsästysseuroja ja -seurueita 51 Ampumakoetilaisuuksia 23, joissa 242 koesuoritusta Metsästäjätutkintoja seitsemän, joissa 16 koesuoritusta Yksi tutkintokoulutus, jossa kuusi osanottajaa SRVA -tapahtumia 14, joista yksi suurpeto Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistys syntyi kolmen maakunnan kulmaukseen.
8 l Metsästäjä 1 l 2019 Suomalainen kosteikkojen hoito maailmankartalle Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke sai kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC:n MARKHOR-palkinnon. Se myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille. Palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Eurooppaan. P alkitun tulee yhdistää luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, paikallisten ihmisten hyvinvointi ja kestävän metsästyksen periaatteet osaksi luonnonhoitoa. Kotiseutukosteikko oli maanomistajien, metsästäjien, metsästysseurojen ja Suomen riistakeskuksen yhteinen ponnistus, jonka avulla kunnostettiin tai perustettiin 48 mallikosteikkoa ympäri maata. Yhteispinta-alaa kohteilla on noin 340 hehtaaria. Hanke lisäsi tietoa vesilintujen ja kosteikkojen merkityksestä ja käytännönläheiset mallisuunnitelmat auttoivat maanomistajia omien kohteiden suunnittelussa myös hankkeen päätyttyä. Neuvonnalla ja suunnitteluavulla on toteutettu kunnostuksia runsaasti hankkeen jälkeenkin, sillä metsästäjien ja maanomistajien innokas työ jatkuu yhä. JU HA SI EK KI N EN
Metsästäjä 1 l 2019 l 9 –Kosteikkojen kunnostaminen, perustaminen ja hoito on elinympäristöjen hoitoa parhaimmillaan. Metsästysseurojen ja maanomistajien pitkät perinteet riistanhoitoon ja talkootyöhön loivat pohjan tälle hankkeelle, Suomen riistakeksuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi kertoo. –Metsästäjien rooli luonnonhoitajina tuli näkyväksi ja se innosti maaseudun ihmisiä kosteikkojen hoitoon. Niitä on perustettu maaja metsätalouden tukijärjestelmien ja talkootyön voimin ennätysmäärä viime vuosina. Kosteikkojen kunnostaminen uudella asiakaslähtöisellä tavalla johti myös eri hallinnonalojen yhteistyöhön tiivistymiseen, sillä parhaillaan on valmisteilla maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen jatkohanke vesilintujen ja kosteikkojen hyväksi. Vesilintujen tulevaisuus riippuu elinympäristöjen laadusta ja määrästä, sekä metsästyksen kestävyydestä. Kaikkiin näihin voivat maanomistajat ja metsästäjät alueillaan suoraan vaikuttaa. Kosteikkojen perustaminen, kunnostaminen ja hoito sekä tehokas pienpetojen ja varislintujen pyynti yhdistettynä maltilliseen metsästykseen luo edellytykset vesilintukantojen kasvulle. –Toivottavasti tämä tunnustus entisestään vahvistaa motivaatiota vesilintujen elinympäristöistä huolehtimiseen. Se voi auttaa avaamaan lisää kansainvälisiä rahoituskanavia. Vesilintujen hyvä poikastuotto on Euroopan metsästäjien yhteinen etu, Suomen riistakeksuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo. Vuosina 2010–2015 toiminutta hanketta rahoittivat EU LIFE+, Suomen riistakeskus ja maaja metsätalousministeriö. Lisää tietoa hankkeesta www.kosteikko.fi International Council for Game and Wildlife Conservation CIC Markhor Award for Outstanding Conservation Performance George Aman President of the CIC George Aman Return of Rural Wetlands LIFE+ Coordinated by Finnish Wildlife Agency Co-fi nanced by Ministry of Agriculture and Forestry and EU LIFE+
Virtsahoukuttimissa voi piillä tautivaara V irtsahoukutushajusteiden käytöstä hirvieläinten metsästyksessä on ollut keskustelua metsästysalan lehdissä viime aikoina. Hajusteiden myynnissä ja ostossa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä niiden myyntiä EU:n alueella on rajoitettu hirvieläinten näivetystaudin leviämisvaaran vuoksi. Pohjois-Amerikassa 1960-luvulta alkaen todettu ja myös Norjasta vuonna 2016 löydetty hirvieläinten näivetystauti, CWD, on huolta herättävä ja Suomeen päätyessään vakavia vaikutuksia aiheuttava prionitauti. Kaikki Suomessa esiintyvät hirvieläimet ovat alttiita CWDtaudille kuusipeuraa lukuun ottamatta. Prionit ovat erittäin kestäviä, ne säilyvät tartuntakykyisinä esimerkiksi maaperässä vuosia. Tauti leviää erityisesti eläinten siirroissa. Prioneita on kuitenkin pystytty eristämään myös eritteistä, kuten virtsasta, eikä taudin leviämistä virtsan välityksellä voida poissulkea. CWD:n estämiseksi on tehty komission suojapäätös (2016/1918), jossa säädellään hirvieläinten siirron lisäksi myös virtsahoukutushajusteiden tuontia ja valmistusta. Suojapäätöksen nojalla kielletään virtsahoukutushajusteiden tuonti EU:n alueelle Norjasta ja kolmansista maista sekä kielletään virtsahoukutushajusteiden valmistus Suomen ja Ruotsin pohjoisosista peräisin olevien hirvieläinten virtsasta. Kielto koskee sekä keinotekoisia että aitoa virtsaa sisältäviä valmisteita. Kyseisiä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa valmistettuja tuotteita on ollut myynnissä Suomessa. Sekä myyjiä että ostajia pyydetään olemaan tarkkoina ja ilmoittamaan mahdollisista laittomasti maahan tuoduista virtsahoukutinhajusteista kyseisen kunnan kunnaneläinlääkärille. 10 l Metsästäjä 1 l 2019 CWD Hirvieläinten näivetystauti
K ansainvälinen riistansuojeluneuvosto CIC myönsi marraskuussa Markhor Award –palkinnon maassamme vuosina 2010 – 2015 toteutetulle Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeelle. Hanke toteutettiin maanomistajien, metsästäjien, paikallisten yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä. Palkinto myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille. Palkinto jaettiin Egyptissä pidetyssä maailman biodiversiteettikokouksessa. Huomionarvoista on, että palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa eurooppalaiselle toimijalle tai projektille. Hankkeen kautta toteutettiin yhteensä lähes 50 kosteikkoa pinta-alaltaan noin 340 ha. EUhankkeen kustannusarvio oli hieman alle 2 miljoonaa euroa sisältäen hankkeiden suunnittelun, toteutuksen, hallinnon ja muut kulut. Hankkeen innoittamana on lisäksi toteutettu lukuisa määrä muita kosteikkoja, joiden rahoitus on hoitunut jotain muuta kautta. Hankkeen saama suosio osoittaa sen, että eri toimijoiden yhteistyönä on mahdollista aikaansaada todella merkittäviä tuloksia, kun on mahdollista tarjota ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vetäjiä hankkeiden kokoamiseksi. Maanomistajien motivaatio hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen oli ratkaisevassa asemassa hankkeen onnistumisen kannalta. Kosteikkojen keskeisenä tavoitteena on parantaa vesilintujen poikastuottoa tarjoamalla suojaa ja ravintoa poikueiden menestymiseksi. Kosteikoilla on myös suuri merkitys vesiensuojelussa. Kosteikkojen oikealla suunnittelulla voidaan metsästystä myös suunnata sellaisille alueille, joilla siitä ei ole merkittävää haittaa asutukselle tai muulle toiminnalle. Varsinkin Etelä-Suomessa järvien rannoilla on niin paljon kesämökkejä, että vesilintujen metsästys on vaikeaa tiheän asutuksen johdosta. Kosteikoilla on myös se etu metsästystä ajatellen, ettei haavakoita juurikaan jää löytämättä, kun käytetään asiansa osaavia noutavia koiria apuna. Järvien rannoilla on usein niin paljon kasvustoa, että haavakoiden löytäminen on huomattavasti haasteellisempaa. Intoa kosteikkojen rakentamiseen on edelleen todella paljon. Niinpä MMM:n, YM:n, Suomen riistakeskuksen sekä muiden keskeisten sidosryhmien yhteistyönä on suunnitteilla uusi, entistä laajempi hanke vesilintujen elinolojen parantamiseksi. Hankkeessa yhtenä keskeisenä elementtinä on myös suojelukosteikkoverkoston luominen, koska niillä on kiistatta monenlaisia myönteisiä vaikutuksia vesilintujen menestymiseen. Keskeisenä tavoitteena on lisäksi taantuvien vesilintulajien kehitystrendin pysäyttäminen. Kosteikkojen kohdalla on kuitenkin syytä muistaa myös se, että metsästysverotus on pidettävä kestävällä tasolla syksyn jahdeissa. On tullut varsin paljon palautetta sen tiimoilta, että runsaalla ruokinnalla houkutellaan pienehköille kosteikoille vesilintuja, joita sitten verotetaan varsin voimallisesti. Tällainen toiminta kääntyy helposti itseään vastaan ja on vesilintujen kannanhoidon kannalta ongelmallista. Vesilinnut kokoontuvat iltaisin suurelta alueelta tällaisen ruokinnan piiriin ja lähivesialueilla ei juurikaan ole havaittavissa entisenlaista iltalentoa. Eikä siellä silloin ole tietenkään metsästäjiäkään. Toki tällaisen ruokinnan piiriin kokoontuu pääasiassa meidän runsaslukuisimpia vesilintulajejamme kuten sinisorsia ja taveja, joihin myös pääosa verotuksesta kohdistuu. On kuitenkin selvää, että kaikki metsästys kehittyy ja muuttuu niin teknologian kehittymisen, riistalajimuutosten kuin yhteiskunnallisen muutoksenkin paineissa. Jokainen voi kuitenkin itse mielessään miettiä, onko kyseinen kehityssuunta toivottavaa? Ja erityisesti sitä, onko se riistakantojen hoidon kannalta kestävää? Merkittävä tunnustus maamme riistatalouden toimijoille TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta Metsästäjä 1 l 2019 l 11
12 l Metsästäjä 1 l 2019 AMPUMAKOKEET OMA RIISTA -PALVELUUN V uonna 2018 ampumakokeen sähköistä vastaanottoa testattiin ja kehitettiin saadun palautteen perusteella 16 riistanhoitoyhdistyksen avustamana. Tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa ampumakokeen vastaanottajien ja toiminnanohjaajien työtä sekä tuottaa ampumakoetilastot riistanhoitoyhdistyksille ja ampumakoetodistukset metsästäjille nykyistä vaivattomammin. Pilotista saatu palaute oli rakentavaa ja testaajat innoissaan mistä suuret kiitokset osallistujille. Vuoden 2019 alusta nämä toiminnot laajenivat valtakunnallisiksi. Jatkossa jokaisen riistanhoitoyhdistyksen ampumakoetilaisuudet hoidetaan ja ampumakoetodistukset tallennetaan sähköisesti. Sujuvan ampumakoetilaisuuden läpivieminen edellyttää Tämän vuoden alusta alkaen ampumakoesuoritukset tulevat näkymään Oma riista -palvelussa. Sähköinen ampumakokeen suoritusmerkintä Oma riistassa on yhtä pätevä kuin edelleen jaettava pahvinen ampumakoetodistus. sähköisen vastaanoton hallintaa vähintään kahdelta, mieluiten kolmelta, vastaanottajalta. Tämän turvaamiseksi vastaanottajille tehdään seikkaperäiset ohjeet, avataan testiympäristö verkkopalveluun sekä järjestetään koulutusta kevään mittaan. Kokemusten mukaan ampumakokeiden vastaanottaminen sujuu varmimmin mobiilisovelluksella vastaanottajan omalla tutulla älypuhelimella tai tabletilla. Kadonneet ampumakoetodistukset historiaan Tänä vuonna suoritetun kokeen ampumakoetodistus siirtyy välittömästi maksamisen jälkeen Oma riistan verkkopalveluun sekä mobiilisovellukseen Omat tiedot -näkymään metsästyskortin seuraksi. Verkkopalvelusta metsästäjä voi tulostaa metsästyskortin mikä sisältää myös voimassaolevat ampumakokeet. Oma riistasta hyväksytyt suoritusmerkinnät siirtyvät lakisääteiseen Metsästäjärekisteriin. Hyväksytystä ampumakoesuorituksesta
Metsästäjä 1 l 2019 l 13 kirjoitetaan edelleen myös pahvinen ampumakoetodistus. Sähköisen merkinnän vuoksi metsästäjän ei enää tarvitse maksaa kadonneen pahvisen todistuksen jäljennöksestä riistanhoitoyhdistykselle. Ampumakoetietoja voidaan lisäksi hyödyntää myös muissa palveluissa. Esimerkiksi tulevaisuudessa metsästysseurat tai -seurueet voivat hyödyntää sähköisiä ampumakoetietoja Metsähallituksen aluelupahaussa. Asiakaspalvelu p. 029 431 2001 asiakaspalvelu@ riista.fi Verkkosivut www.riista.fi Sähköinen asiointi oma.riista.fi Kirjaamo Sompiontie 1, 00730 Helsinki kirjaamo@riista.f i Lupahallinto Sompiontie 1, 00730 Helsinki lupahallinto.kirja amo@riista.fi Y-tunnus 0201724-4 Verkkolaskut 003702017244 laskut@riista.fi Metsästäjän nimi: Pentti Mujunen Jakeluosoite: Mujunenkatu 33720 Mujunenkaupunki Kotipaikka: 203 Maksupäivä: 02.06.2018 Metsästäjänumero : 88888888 Syntymäaika: 11.11.1911 Riistanhoitoyhdist ys ja nro: Nokian seudun riistanhoitoyhdistys (368) TODISTUS RIISTANHOITO MAKSUN SUORITTAMISE STA METSÄSTYSKOR TTI 01.08.2018 ? 31.07.2019 TEHTÄVÄT RIISTANHOITOY HDISTYKSESSÄ: Ampumakokeen vastaanottaja Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) 1.8.2018 ? 31.7.2023 AMPUMAKOKEE T: Metsäkauris Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) Voimassa 6.11.2018 ? 6.11.2021 Hirvi / Peura Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) Voimassa 5.4.2018 ? 5.4.2021 Karhu Tampereen riistanhoitoyhdisty s (376) Voimassa 19.9.2017 ? 19.9.2020 Jousi Tampereen riistanhoitoyhdisty s (376) Voimassa 19.9.2017 ? 19.9.2020 HUOM! Tässä kuitissa mainittu metsästäjä on vastuuvakuutettu maksupäivästä lukien kuitin voimassaolon loppuun. Vakuutus kattaa ampuma-aseella toiselle aiheutetut vahingot ei kuitenkaan esinevahinkoja. Vakuutukseen liittyvä metsästäjän yksityistapaturmav akuutus kattaa aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä metsästäjälle itselleen aiheutuneet vahingot. Vakuutus on näiltä osin voimassa myös Pohjoismaissa ja EU-maissa. Vahingoittunutta eläintä poliisin toimeksiannosta Suomessa jäljittävä riistanhoitomaksu n maksanut metsästäjä kuuluu vakuutuksen piiriin samoin kuin hänen jäljitystehtävää suorittava koiransa. Vahingon tapahduttua ottakaa viipymättä yhteys LähiTapiolaan, puh. 010 19 5105 Jos haluatte vaihtaa riistanhoitoyhdisty stä, on siitä ilmoitettava metsästäjärekisteri in sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kaikissa metsästyskorttiin ja Metsästäjä-lehden postitukseen liittyvissä asioissa Teitä palvelee: Metsästäjärekister i PL 22 00331 Helsinki puh 029 431 2002 (arkisin 8-18) e-mail: metsastajarekisteri @innofactor.com TULOSTETTU OMA RIISTA -PALVELUSTA 18.12.2018 1 / 1 Ampumakokeessa tarvittavat asiakirjat Ampumakoetilaisuuteen ilmoittaudutaan esittämällä voimassa oleva tai maksettu tulevan kauden metsästyskortti. Tämä hoituu kätevästi Oma riista -mobiilisovelluksella. Tilaisuuteen voi ilmoittautua myös nykyaikaisella virallisella henkilötodistuksella tai ajokortilla, jossa on viivakoodi. Metsästyskortti kannattaa maksaa hyvissä ajoin ennen koetilaisuutta, koska maksutieto siirtyy Oma riistaan noin viikon viiveellä. Lisäksi ampujan on ennen ampumakokeen suorittamista esitettävä ammunnanvalvojalle ampumakokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva oma hallussapitotai rinnakkaislupansa sekä pyydettäessä osoitettava henkilöllisyytensä.
PARHAAT VARUSTEET TALVEEN RETKITUKUSTA! NYT LISÄKSI ILMAINEN TOIMITUS 0€* ARX-20 ICE THERMO HAALARI Huippusuosittu topattu ja vedenpitävä 1-osainen haalari talvikäyttöön. Mukavan pehmeä fleecesisävuori. Korkea, lämmin kaulus. SEWARD TOPPAHOUSUT Toppahousut talviulkoiluun ja -aktiviteetteihin. Erinomaisesti istuvat housut, joissa korotettu selkäosa. S12 HD+SMS TEHOPAKETTI AKULLA • S12 HD+SMS II • Lyijyhyytelöakku 6 V 10 Ah • akkujohto • 16 GB:n muistikortti • 12 kpl AA-paristoja • asennuspalvelu HAGHUS FINLAND 9x30” LUMIKENGÄT Runko erittäin kevyttä ja vahvaa 6061-T6 alumiinia. Kansi pakkasen kestävää HDPE-MAX/PE -materiaalia. Siteet HPDE, PU kiristinremmit, Gear Rathet® -solkijärjestelmä. Käyttäjän paino: 50-120 kg. OAC KAR 147 UC+EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. Sisältää yleismallin siteet, jotka soveltuvat yleisimmille kengille. TSL 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Testivoittaja-lumikengät erinomaisella hintalaatusuhteella. Kantavuus jopa 80-140kg lumen rakenteesta riippuen. PELTONEN METSÄ METSÄSUKSET Suositut metsäsukset umpihankihiihtoon. Puuydin ja kestävä lasikuituvahvistettu cap-rakenne. Pituudet 210-270 cm. FIMBULVETR RANGRX 28” LUMIKENGÄT Norjassa suunniteltu ja valmistetut ammattitason lumikengät. Sopii kenkäkokoihin 36-48. Pakkaskestävyys -40°C. MINIFLAME KAASULÄMMITIN Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia ja helppo siirtää. Todella suosittu lämmitin kyttäyskoppeihin tai pilkkitelttaan! VIPER 100M DIGIYÖTÄHTÄIN Näe pimeässä kotkan lailla yökiikarin avulla. Käyttöaika jopa 25 h. HC30 OTSALAMPPU Huikea 1000 lumenin valoteho ja 162 metrin kantama. Paino vain 40 g. PRO+ KAIKULUOTAIN Runsaasti tehokkaita ominaisuuksia sekä parhaimman heittoalueen ja skannaussyvyyden. UUTUUS! 98,UUTUUS! 139,SUPERIOR LUMICAMOPUKU Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. DAWSON FLEECETAKKI RETKITUKKU-HINTA 79,90. CLASSIC WINTER REPPUJAKKARA MOSSY OAK NORDICFLEX LÄMPÖPOHJALLISET ASPEN LADATTAVA LÄMPÖLIIVI ONTARIO LÄMPÖHANSKAT KIRUNA LÄMPÖHANSKAT SEWARD TAKKI Alaskan laadukas Seward -toppatakki tarkoin mietityillä yksityiskohdilla. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Kolme väriä. UUTUUS! 199 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 TAKKI 99 90 HOUSUT 89 90 WAVE KELLUNTAHAALARI 1-osainen, erittäin kevyt vain alle 2kg painava kelluntahaalari. EPE kelluntamateriaali. Vedenpitävä pintakangas ja lämmin sisävuori. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä RainStop®-kalvo. TAKKI+HOUSUT 299,UUTUUS! 69,NYT VAIN 64 90 TESTIVOITTAJA! 169,ALK. 199,ALK. 139 90 UUTUUS! 269,UUTUUS! 439,TARJOUS! 49 90 NYT VAIN 69 90 SUOSITTU! 79 90 NYT VAIN 69 90 KATSO HINTAA! 79,59,89 90 149,125,159,KÄYTTÖVALMIINA! 224,UUTUUS! 249,ALK. 499,KATSO HINTAA! 49 90 TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Lämmönpitävyyttä jopa -60° pakkasilla. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevyet, istuvat ja käyttömukavat neopreenisaappaat. ARCTIC 2.0 LÄMPÖSAAPPAAT Kevyt ja vedenpitävä lämpösaapas pilkkireissuille ja ulkoiluun. LÄMPÖSAAPPAAT Ikoniset lämpösaappaat kevlar-vahvikkeilla. Kevyt rakenne ja lämmin karvavuori. VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. MYÖS TOPATTUNA (TUNDRA) 299,MEILTÄ MYÖS SITEET JA SAUVAT! PILKKIJÄN VALINTA! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia). Hinnat voimassa vähintään 31.1.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää.
PARHAAT VARUSTEET TALVEEN RETKITUKUSTA! NYT LISÄKSI ILMAINEN TOIMITUS 0€* ARX-20 ICE THERMO HAALARI Huippusuosittu topattu ja vedenpitävä 1-osainen haalari talvikäyttöön. Mukavan pehmeä fleecesisävuori. Korkea, lämmin kaulus. SEWARD TOPPAHOUSUT Toppahousut talviulkoiluun ja -aktiviteetteihin. Erinomaisesti istuvat housut, joissa korotettu selkäosa. S12 HD+SMS TEHOPAKETTI AKULLA • S12 HD+SMS II • Lyijyhyytelöakku 6 V 10 Ah • akkujohto • 16 GB:n muistikortti • 12 kpl AA-paristoja • asennuspalvelu HAGHUS FINLAND 9x30” LUMIKENGÄT Runko erittäin kevyttä ja vahvaa 6061-T6 alumiinia. Kansi pakkasen kestävää HDPE-MAX/PE -materiaalia. Siteet HPDE, PU kiristinremmit, Gear Rathet® -solkijärjestelmä. Käyttäjän paino: 50-120 kg. OAC KAR 147 UC+EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. Sisältää yleismallin siteet, jotka soveltuvat yleisimmille kengille. TSL 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Testivoittaja-lumikengät erinomaisella hintalaatusuhteella. Kantavuus jopa 80-140kg lumen rakenteesta riippuen. PELTONEN METSÄ METSÄSUKSET Suositut metsäsukset umpihankihiihtoon. Puuydin ja kestävä lasikuituvahvistettu cap-rakenne. Pituudet 210-270 cm. FIMBULVETR RANGRX 28” LUMIKENGÄT Norjassa suunniteltu ja valmistetut ammattitason lumikengät. Sopii kenkäkokoihin 36-48. Pakkaskestävyys -40°C. MINIFLAME KAASULÄMMITIN Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia ja helppo siirtää. Todella suosittu lämmitin kyttäyskoppeihin tai pilkkitelttaan! VIPER 100M DIGIYÖTÄHTÄIN Näe pimeässä kotkan lailla yökiikarin avulla. Käyttöaika jopa 25 h. HC30 OTSALAMPPU Huikea 1000 lumenin valoteho ja 162 metrin kantama. Paino vain 40 g. PRO+ KAIKULUOTAIN Runsaasti tehokkaita ominaisuuksia sekä parhaimman heittoalueen ja skannaussyvyyden. UUTUUS! 98,UUTUUS! 139,SUPERIOR LUMICAMOPUKU Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. DAWSON FLEECETAKKI RETKITUKKU-HINTA 79,90. CLASSIC WINTER REPPUJAKKARA MOSSY OAK NORDICFLEX LÄMPÖPOHJALLISET ASPEN LADATTAVA LÄMPÖLIIVI ONTARIO LÄMPÖHANSKAT KIRUNA LÄMPÖHANSKAT SEWARD TAKKI Alaskan laadukas Seward -toppatakki tarkoin mietityillä yksityiskohdilla. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Kolme väriä. UUTUUS! 199 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 TAKKI 99 90 HOUSUT 89 90 WAVE KELLUNTAHAALARI 1-osainen, erittäin kevyt vain alle 2kg painava kelluntahaalari. EPE kelluntamateriaali. Vedenpitävä pintakangas ja lämmin sisävuori. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä RainStop®-kalvo. TAKKI+HOUSUT 299,UUTUUS! 69,NYT VAIN 64 90 TESTIVOITTAJA! 169,ALK. 199,ALK. 139 90 UUTUUS! 269,UUTUUS! 439,TARJOUS! 49 90 NYT VAIN 69 90 SUOSITTU! 79 90 NYT VAIN 69 90 KATSO HINTAA! 79,59,89 90 149,125,159,KÄYTTÖVALMIINA! 224,UUTUUS! 249,ALK. 499,KATSO HINTAA! 49 90 TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Lämmönpitävyyttä jopa -60° pakkasilla. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevyet, istuvat ja käyttömukavat neopreenisaappaat. ARCTIC 2.0 LÄMPÖSAAPPAAT Kevyt ja vedenpitävä lämpösaapas pilkkireissuille ja ulkoiluun. LÄMPÖSAAPPAAT Ikoniset lämpösaappaat kevlar-vahvikkeilla. Kevyt rakenne ja lämmin karvavuori. VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. MYÖS TOPATTUNA (TUNDRA) 299,MEILTÄ MYÖS SITEET JA SAUVAT! PILKKIJÄN VALINTA! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia). Hinnat voimassa vähintään 31.1.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää.
16 l Metsästäjä 1 l 2019 Riistan vuoksi -kilpailun kolmas sija METSÄHANHIMIEHET
Metsästäjä 1 l 2019 l 17 Satoja tunteja soilla, 10 000 kilometriä autossa, rengastuslupien hankinta, hanhien löytyminen, kiinni juokseminen, rengastus! Riistatiedon tuottaminen metsähanhen kannanhoidon tueksi vaatii hikeä, kärsivällisyyttä ja kovaa kuntoa. Metsähanhimiehissä on virtaa.
18 l Metsästäjä 1 l 2019 ANTTI PIIRONEN , MIKKO ALHAINEN Kuvat: TUOMO TURUNEN Metsähanhimiesten tarina K uusi vuotta sitten joukko innokkaita metsähanhen pyytäjiä kokoontui muiden sidosryhmien kanssa Seinäjoelle metsähanhiseminaariin. Metsähanhen metsästystä oli aikaisempina vuosina merkittävästi rajoitettu ja tulevaisuudessa siinsi täysrauhoitus. Siipi oli metsämiehillä maassa. Seminaaria kuunnellessaan henkeen ja vereen hanhia pyytänyt Marko Palomaa alkoi pohtimaan asiaa tarkemmin -Pelkällä valittamisella homma ei etene. Mitä voisin tehdä, että metsähanhi saataisiin tulevaisuudessa takaisin metsästettäväksi? Lisää tietoa metsähanhen pesimäalueista, pesimämenestyksestä, muuttoreiteistä ja selviytyvyydestä tarvittaisiin. Toiminnan miehenä Marko päätti ottaa tarkemmin selvää metsähanhista ja laittoi ideaa eteenpäin. Alkuvaiheessa mukaan lähtivät Tuomas Annala ja Leo Vuorinen sekä muita innokkaita. Etelä-Pohjanmaan soiden rimmikoista hanhia etsivien kaverusten innostus levisi ja alkunsa sai uusi ryhmä – Metsähanhimiehet. Metsähanhimiehiin lähti mukaan porukkaa Pohjanmaalta, Oulun seudulta ja Pohjois-Karjalasta. Alueilta kerättiin havaintoja hanhipoikueista ja sulkimispaikoista. Maastotyöt ja tiedot hanhien olinpaikoista olivat tärkeässä roolissa 2015 kun metsähanhen helikopterikartoitusta kehitettiin sekä arvioitiin hanhien havaittavuutta ilmasta. Muuttoreitin tason kannanhoidossa keskeistä on tietää, missä hanhet pesivät, levähtävät ja talvehtivat. Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa pesivien hanhien muuttoreiteistä ei ollut olemassa varmaa tietoa. Palomaa soitteli pitkän linjan hanhiasiantuntijoille Einari Väyryselle, Antti Paasivaaralle ja Arto Marjakankaalle asiasta. Marko Palomaa hankki rengastusluvat voidakseen tehdä enemmän metsähanhikannan hyväksi Ehkäpä rakkaudesta metsähanheen ois sopiva sanonta, Marko toteaa. Niko Keronen ja kaularengastettu metsähanhi. Otso Huttunen vapauttaa kaularengastetun metsähanhen.
Metsästäjä 1 l 2019 l 19 He alkoivat yllyttämään, että hankkisin rengastusluvan, Palomaa muistelee. Kesällä 2016 rengastuslupa oli takataskussa. Pohjanmaan nevoilla Mauri Korpi opasti metsähanhimiehet hanhien rengastukseen ja ensimmäinen rengas saatiin metsähanhen jalkaan. Työ sai uuden merkityksen ja innostus kasvoi. Seuraavina kesinä rengastettujen lintujen määrä kasvoi ja kesällä 2018 merkittiin jo yli 20 lintua. Rengastukset ovat hyvällä alulla, ja näiden kokemusten myötä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Metsähanhimiehet ovat myös keränneet merkittävän määrän DNAnäytteitä Johanna Hongan metsähanhitutkimukseen. Kaularenkailla tietoa hanhista Metsähanhimiehet ovat ottaneet rengastettavat hanhet kiinni lentokyvyttöminä sulkasadon aikaan. Kaikille kiinnisaaduille hanhille laitetaan nilkkarengas, jonka lisäksi kaikki aikuiset ja riittävän suuret poikaset merkitään kaularenkailla. Rengastaminen tuottaa kannanhoidossa tarvittavaa perustietoa lintujen liikkeistä ja selviytyvyydestä. Varsinkin hanhilla käytettävät kaularenkaat tuovat hyvän mahdollisuuden seurata lintuja, koska kaularenkaan voi lukea satojen metrien päästä kiikareilla tai kaukoputkella. Rengastaminen on periaatteessa kaikkien motivoituneiden ulottuvilla ja se olisi yksi tapa innokkaille vesilinnustajille oppia lisää linnuista ja tuottaa samalla tietoa kannanhoidon tueksi. Metsähanhimiehet ovat näyttäneet tästä hienoa esimerkkiä! Kiitokset kaikille metsähanhimiehille ja apua tarjonneille Suuri joukko vapaaehtoisia on ollut mukana toiminnassa ja kaikille kuuluu yhteisesti kiitos ja kunnia Riistan Vuoksi -kilpailussa menestymiselle. Toimintaa on ollut erityisesti seuraavilla alueilla ja soilla ovat ansiokkaasti rymynneet muun muassa: Pohjanmaalla: Juha Salovaara, Mikael Salovaara, Mauri Korpi, Vesa Palomaa, Toni Hippula, Tuomas Annala, Leo Vuorinen, Ari Koivisto, Kimmo Romar, Tomi Romar, Topi ja Tino Puronhaara, Marko Pitkäjärvi, Jorma Öster, Otso Huttunen, Seppo Mäntymaa, Janne Keino, Vesa-Matti Virtanen, Juuso Alanko ja Heli Palomaa. Oulun seudulla: Juha Lieto ja Aleksi Pitkänen Pohjois-Karjalassa: Tuomo Turunen, Niko Keronen, Niko Ronkainen, Ville Ihanus, Pasi Heino, Asko Kettunen, Seppo Niemi ja Petri Haaranen Metsähanhimiehet kiittävät kaikkia heitä tukeneita, neuvoneita ja kannustaneita henkilöitä ja tahoja: Mauri Korpi, Einari Väyrynen, Matti Tolvanen, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja VAPO Metsähanhimiesten Pohjois-Karjalassa kaularenkaalla merkkaamien metsähanhien löytöhavainnot. Vihreä täplä osoittaa löytöpaikan ja viivan toinen pää rengastuspaikan. Suomen riistakeskuksen kanssa tehdyn yhteistyön avulla metsähanhimiehet ovat merkanneet metsähanhia kaularenkaiden lisäksi myös GPS-lähettimillä. GPS-lähettimet ovat tehokas tapa tuottaa tietoa, mutta laitteet ovat valitettavan kalliita. R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
20 l Metsästäjä 1 l 2019 Riistan vuoksi kilpailun kunniamainintoja: Hyvät riistakannat luovat hyvinvointia maaseudulle Riistan vuoksi -kilpailun kunniamainintojen saajien Mikko Hallan ja Risto Juntusen takana on runsaasti hyviä tekoja riistan kannalta. Mitä toimia viljatilalla ja karjatilalla tehdään riistan vuoksi ja mikä merkitys riistalla on? H allalle ja Juntuselle riistanhoito vaikuttaa olevan elämäntapa. Riistapellot, riistametsänhoito ja kosteikot vilahtevat toimenpiteiden valikoimissa. Palkittujen mielestä maaseudun hyvinvoinnissa riistalla on tärkeä rooli. Viljatilalle riista on leivän jatke Pornaisissa jo vuonna 1995 luomuun siirtynyt Mikko Halla on innokas kanakoiramies. Viljelyn ohella tilalla harjoitetaan kaupallista fasaaninmetsästystä ja vuosien saatossa riistatalouden merkitys tilan taloudessa on kasvanut merkittäväksi. –Tilalla on runsaasti riistapeltoja, luonnonhoitopeltoja sekä luonnonlaitumia ja -niittyjä. Tilalle on perustettu myös kolme kosteikkoa, Halla tiivistää. Parhaat lohkot viljelyyn ja huonommat riistan ja muun luonnon hyväksi. Näin tila saa parhaan mahdollisen taloudellisen hyödyn toimista ja myös muu luonto kiittää. Käytännössä jyrkimmistä jokivarsipelloista on tehty luonnonhoitopeltoja ja luonnonlaitumia. –Luomuviljely on riistan kannalta ylivoimainen, Halla valaisee. Pellot ovat vuoroviljelyssä monenlaisella kasvilla, nurmipeltojen määrä on runsas eikä torjunta-aineita käytetä. Talvella pellot tarjoavat ruokaa ja suojaa, kun ne muokataan vasta keväällä. Monella pellolla on kerääjäkasvina puinnin jälkeen apila-heinäseos, joka tarjoaa sorkkaeläimille ja rusakoille runsaasti talviaikaista ruokaa. Suoja elintärkeää Hallan mielestä suoja on riistalle elintärkeää eikä pienpetopyynnin tärkeyttäkään voi liikaa korostaa. Suojapaikkoja luodaan riistapelloilla, peltoalueiden saarekkeisiin ja reunametsiin, ojanvarsiin, kosteikkojen laidoille ja myös metsän sisään. –Peltoalueiden ojanvarsien pajukkojen ja puskien raivauksessa ja niitossa on hyvä jättää ne 20-30 sentin kantoon ja jättää risut kantojen päälle. Näin ojien varsille saa luotua suojaa luovia käytäviä, Halla kertoo. Metsänhoidossa Halla suosii sekametsää, säästää suojapaikoiksi riistatiheikköjä sekä jättää kosteita kohtia käsittelemättä. Suojaa tehdään myös kaatamalla kuusia noin metrin mittaiseen kantoon jättämällä puu vielä kantoon osittain kiinni. –Pitkässä kannossa puu ei maadu niin nopeasti ja usein kanto jää elämään eli tuuheutuu vielä kaatokohdan alapuolelta, Halla kertoo. –Harvennushakkuussa moto karsii hakkuutähteet vain tarvittaessa ajouralle, muutoin ne kasataan ajouran reunoille riistalle suojaa antamaan. Samoin pienempiä kaadettavia kuusia on hyvä jättää karsimatta ajouran ulkopuolelle suojaa antamaan. Pellon reunoilla kuusia on hyvä latvoa 1-1,5 metrin korkeudelta. Latvottuja käsitellään uudelleen 5 10 vuoden välein. Karjatilan riistanhoitoa Kiuruvedellä lihakarjatilaa pitävä Risto Juntunen huomioi riistaa samaan tapaan, monipuolisesti maaja metsätalouden toimissa. Riistapellot kuuluvat valikoimaan ja järven rantavyöhykkeelle on perustettu suojavyöhykkeitä vaikeasti viljeltäville tulvaherkille pelloille. –Peltojen reunoille on istutettu suojakuusia riistaa varten. Kuusi ja kuusiaidat ovat parasta suojaa riistalle, Juntunen kertoo. Pienimuotoiset fasaani-istutuksetkin ovat onnistuneet. Viime kesänä ainakin Mikko Hallan mielestä suoja on riistalle elintärkeää. Riistanhoidon elementit Hallan malliin: suoja, ruoka ja vesi. Suoja rakentuu sekametsän, pensaikon, kuusen ja riistapellon avulla.