M et sä st äj ä 1 l 2018 Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! Vihtavuori Metsästäjä 2018 210x2267 Reload N565 conv2.indd 1 29.12.2017 15:30:32 2017 11 000 tehtävää 23 000 vapaaehtoista 43 000 työtuntia
2 l Metsästäjä 1 l 2018 Metsästäjä -lehti Nro 1/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 16.3.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_01 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi
77 Tässä numerossa 1 l 2018 5 Pääkirjoitus: Tulevaisuuden riistanhoitoyhdistys 6 Riistanhoitoyhdistysten kehittäminen turvaa vapaaehtoistyön 8 Kolme vuotta yhteistä taivalta Savonlinnassa 10 Ministeriön palsta: Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisellä resurssit koulutuksiin ja kouluyhteistyöhön 12 SRVA tuottaa nyt myös tietoa 16 EU valmistelee rajoituksia lyijyn käyttöön 18 Pienpetojen kyttäämisen taktiikka 22 Minkki ja näätä – talvisaalista hetitappavilla raudoilla 24 Katselukiikarit metsästyksessä 27 Puheenjohtajan palsta: Haastavia kelejä ja tuoreita tutkimustuloksia 28 Villisika – seurat yhteistyössä kannanseurantaan ja metsästykseen 30 RIISTAN VUOKSI –kilpailulle jatkoaika! 32 Juliste: Riistanhoitoyhdistys tekee arvokasta työtä 34 Sertifiointi turvaa riistan elinympäristöjä 36 Genetiikkaa susiseurantaan 38 MetsäpeuraLIFE-hanke etenee vauhdilla 40 Hirven ikärakenneseuranta 42 Hirvieläinsaaliin arvo osa 2 Riistan elämysarvon muuttaminen tuloksi 44 Metsästyksen terveysja hyvinvointivaikutukset 46 Seniorijahti Metsästyskin voi olla yleisölaji 48 Metsästysseuran myymät jahdit ja verotus 50 Metsästysseuratutkimus 2017, osa 3: Metsästyksen säätely metsästysseuroissa 52 Riista taiteessa: Von Wrightien suurnäyttely Ateneumissa 54 RHY-vuosikokoukset 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Susi 77 Eräilmoitukset 78 Áigeguovdilis ságat sámegillii 6 Riistanhoitoyhdistysten kehittäminen turvaa vapaaehtoistyön 16 EU valmistelee rajoituksia lyijyn käyttöön Metsästäjä 1 l 2018 l 3 28 Villisika – seurat yhteistyössä kannanseurantaan ja metsästykseen 38 MetsäpeuraLIFE-hanke etenee vauhdilla
VALIO-VILKKUVALO KAUPAN PÄÄLLE! Valio-koiranruokasäkin tilaajalle 129 90 129 90 LAADUKAS! 95,95,PAKKASIIN! 26 90 26 90 ALK. / 15 KG VALIO-PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! Kun tilaat 3 x 15 kg säkkiä saat 15 KG KAUPAN PÄÄLLE! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18, la 10–15 JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200W, suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. Lämpötilaa voi säätää portaattomasti. 81 80 81 80 Yht. 60 kg € € 699,699,3 ERI VÄRIÄ! JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Pitää koiran juomaveden sulana. Ruostumatonta terästä. Tilavuus 2,8 l. 1 etutuote/tilaus. Arvo 9,90€ Valio-vilkkuvalo takaa lemmikin näkyvyyden pimeällä! Kirkas vilkkuvalo näkyy kauas ja valon voi säätää jatkuvaksi tai vilkkumaan hitaasti tai nopeasti. Saatavana on neljä väriä: punainen, sininen, vihreä ja oranssi. PIENI ERÄ NOPEILLE! heti varastosta Kaupan päälle lämpömittari asennettuna! sis. rahdin PEHMUSTI KUIVIKE Materiaalina kuusipuukuitu. Pitää kopin kuivana ja raikkaana. Kotimainen. Ta rj ou ks et vo im as sa 4. 2. 20 18 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. RUTI-REX KUIVIKE Luonnollinen mäntykuitupehmuste koirankoppiin. Kotimainen. OSTA 2 – MAKSA VAIN 44,90€ VOITA KOTIMAINEN SUOMI-KOIRATARHA! » Katso lisää ja osallistu arvontaan koiravaruste.fi Suome? mestari? Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. Erikseen ostettuna 177,20€ 45 kg 3 x 15 kg 15 kg 5 x 3 kg + Ilmainen toimitus! 24 90 24 90 24 90 24 90 ILMAINEN TOIMITUS JA ROKKAKANAMAKKARA KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 2,90€ € € 29 50 29 50 ALK. / 15 KG
R iistanhoitomaksun korotus toi mukanaan uuden, joskin aiemmilta vuosilta tutun painopisteen työhömme. Riistanhoitoyhdistysten tulevaisuus huolettaa niin kentällä kuin maaja metsätalousministeriössä. Riistanhoitoyhdistykset ovat vuosikymmeniä muodostaneet selkärangan monien riistaan ja metsästykseen liittyvien asioiden hoidossa. Nyt on alettu kysyä, onko aika ajamassa ohi tästä riistatalouden kulmakivestä. Kyllä ja ei – riistanhoitoyhdistyksissä hoidetaan vapaaehtoispohjalta metsästyksen ja yhteiskunnan kannalta välttämättömiä ja usein viranomaisluonteisia tehtäviä. Monet pienetkin yhdistykset pystyvät yhä tähän. Kiitos kuuluu aktiivisille ja omaa työtään säästämättömille toiminnanohjaajille, hallituksille ja muille aktiivisille vapaaehtoisille. On kuitenkin perusteltua kysyä, pystymmekö jatkamaan tällä rakenteella tulevat vuosikymmenet? Sukupolvenvaihdos näyttää vielä nyt suurimmaksi osaksi onnistuvan, mutta samalla meidän olisi pystyttävä ennustamaan onnistuuko se seuraavalla kierroksella 10 15 vuoden kuluttua. Jos tästä ei ole varmuutta, silloin olisi yhdessä keksittävä miten varmistamme toiminnan pitkässä juoksussa eteenpäin. Vapaaehtoistyön säilyttäminen tulee olemaan jatkossakin elintärkeää. Mutta jos vapaaehtoisia ei enää joka kulmalle riitä korvaamaan harmaantuvia aktiiveja, asiaa täytyy miettiä uusista näkökulmista. Tämä on tehtävä nyt, kun organisaatiomme vielä on toimiva ja voimissaan. Työmme painopistettä on siis muutettava riistanhoitoyhdistysten hoitaman työn tulevaisuuden varmistavaan suuntaan. Millaisia tulevaisuudessa tarvittavat ratkaisut sitten ovat? Riippuu varmasti siitä missä päin maata olemme ja millainen vapaaehtoistyön perinne ja metsästäjäkunta alueella on. Vaihtoehtoja pitää nyt miettiä porukalla. Ministeriö kohdentaa rahoitusta riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisten yhdistymisten vauhdittamiseksi. Yhdistyminen on yksi hyvä tie ja sitä kannattaa harkita siellä missä isommasta kokonaisuudesta koetaan saatavan hyötyä ja turvaa tulevaisuuteen. Samalla on kuitenkin pystyttävä säilyttämään riittävä paikallistuntemus ja ennen kaikkea paikalliset vapaaehtoiset. Tässäpä meille riittää pähkinää purtavaksi. On tärkeää nostaa asia keskusteluun ja miettiä, miten toiminta voidaan taata tulevina vuosikymmeninä. Täältä kirjoituspöydän takaa emme varmasti osaa hahmotella kaikkia eteen tulevia ongelmia ja mahdollisia hyviä ratkaisuja. Se on tehtävä paikallisesti ja meidän tehtävämme riistakeskuksessa on sitten tukea hyväksi osoittautuvia toimintamalleja parhaamme mukaan. Tärkeintä on, että metsästäjät ottavat itse tulevaisuutensa miettimisen ja riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämisen tehtäväkseen. Tulevaisuuden riistanhoitoyhdistys JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 1 l 2018 l 5
6 l Metsästäjä 1 l 2018 MIRJA RANTALA Riistanhoitoyhdistysten kehittäminen turvaa vapaaehtoistyön Valtakunnallinen riistaneuvosto pitää riistanhoitoyhdistysten elinvoimaisuuden turvaamista tärkeänä. Ne ovat vapaaehtoiskentän ydin, jota ilman riista-alan yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä on mahdotonta hoitaa. V iime vuoden elokuussa toimikautensa aloittanut valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontui toisen kerran marraskuussa Helsingissä. Asialistan tärkeimpänä aiheena oli riistanhoitoyhdistyskentän tukeminen ja kehittäminen. Riistaneuvoston jäsenet olivat hyvin yksimielisiä riista-alan tulevista haasteista. Metsästäjien määrä on laskussa. Uusia nuoria harrastajia on saatava mukaan, jos alalle tärkeä vapaaehtoistyö halutaan turvata myös tulevina vuosina. Riistaneuvoston jäsenet korostivat, että nyt on aika ryhtyä toimeen. Avainasemassa ovat riistanhoitoyhdistykset, jotka tarvitsevat muun riistahallinnon tukea. Yhdistyminen toi taloudellista vakautta Pohjanmaalla yhdistyskentän muutos on jo alkanut Nurmon ja Seinäjoen riistanhoitoyhdistysten yhdistymisellä Lakeuden riistanhoitoyhdistykseksi. Kokouksessa asiantuntijapuheenvuoron pitäneen Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Rinta-Nikkolan mukaan yhdistymisellä poistettiin päällekkäisiä hallinnollisia tehtäviä ja turvattiin yhdistyksen taloustilanne. Jäsenten näköLakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Rinta-Nikkola.
Metsästäjä 1 l 2018 l 7 kulmasta yhdistyminen ei ole muuttanut juuri mitään. Suurin muutos näkyy hallintoja toiminnanohjauskuluissa, joihin on tullut huomattavaa säästöä. –Saatiin yhdet paperit vähemmäksi. Talous on hyvällä mallilla. Tämä mahdollistaa metsästäjien paremman tukemisen. Jäsenille yhdistyminen ei juuri näy, sillä lähipalvelut on yhdistymisen jälkeen onnistuttu säilyttämään. Muun muassa ampumakokeet järjestetään kuten ennenkin, Rinta-Nikkola summasi. Uudistus tarjoaa mahdollisuuksia Riistaneuvostossa Rannikko-Pohjanmaata edustavan Mathias Lindströmin mielestä riistanhoitoyhdistysten yhdistymisissä on paljon mahdollisuuksia. Hänen mielestään nykyistä suuremmat yhdistykset voivat olla enemmän läsnä kentällä, kun vapaaehtoisten aikaa pakollisiin viranomaistehtäviin kuluu vähemmän. –Ei saa jäädä vanhaan kiinni. Meidän vapaaehtoistoimintamme on ainutlaatuista. Sen jatkuvuudesta on pidettävä huolta, Lindström korosti. Lindström uskoo vahvojen riistanhoitoyhdistysten mahdollistavan paljon uutta. Nykyistä suurempien yhdistysten myötä osatai kokopäiväiset toiminnanohjaajat tuovat lisää riistahallinnon resursseja kentälle. –Tässä on mahdollisuus lisätä riista-alan yhteiskunnallista merkittävyyttä ja näkyvyyttä. Tehdään tiettäväksi, että metsästäjät tekevät tärkeää työtä. Esimerkiksi hanketoiminnan kautta voidaan saada resursseja, aktiivisuutta ja näkyvyyttä paikalliseen toimintaan, Lindström visioi. Nuoret pitävät toiminnan elävänä Moni riistaneuvoston jäsen kantoi huolta vapaaehtoistoiminnan säilymisestä. Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja Vesa Luhta näki riistanhoitoyhdistysten yhdistymisen mahdollisuutena säilyttää toiminta vireänä myös tulevaisuudessa. Luhdan mukaan toiminta saadaan eläväksi, kun mukana on nuoria, käteviä ihmisiä. –Huonosti toimivaa riistanhoitoyhdistystä ei kaipaa kukaan, hän kiteytti. Luhta kertoi Suomen luonnonsuojeluliiton paikallistoiminnassa olevan samoja haasteita kuin riistanhoitoyhdistyksissä. Etenkin syrjäisillä alueilla on vaikea löytää toimintaan uusia nuoria. –Tämä koskettaa kaikkea yhdistystoimintaa, hän arvioi. Vapaaehtoiseen yhdistymiseen tukea Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen oli huolissaan paitsi nuorten määrästä myös metsästäjien ja metsästyksen asemasta yhteiskunnassa. –Meitä on noin kolmesataatuhatta. Se on paljon, mutta koko yhteiskunnassa olemme aika pieni joukko. Mitä vahvempi ja isompi olet, sen vaikuttavampi olet, hän linjasi. Kokouksen kirjauksen mukaan valtakunnallinen riistaneuvosto pitää tärkeänä, että riistanhoitoyhdistysten halukkuutta yhdistyä selvitetään ja mahdollisia yhdistymishankkeita tuetaan koko yhdistymisprosessiin ajan. AN N E TU RU N EN Valtakunnallinen riistaneuvosto l Strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. l Neuvostossa on edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelta ja riista-alalle tärkeistä sidosryhmistä. l Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana toimii Juhani Kukkonen. Riistanhoitoyhdistysten tekemä nuorisotyö on tärkeää. Sillä turvataan metsästyksen jatkuvuus tulevina vuosikymmeninä. Helsingin riistanhoitoyhdistys osallistui keväällä 2017 pääkaupunkiseudun seitsemäsluokkalaisille järjestettyyn erätaitokilpailuun.
8 l Metsästäjä 1 l 2018 PETRI VARTIAINEN , Suomen riistakeskus Kolme vuotta yhteistä taivalta Savonlinnassa ”Mikä yhdistyminen?”, tulee kysymys savonlinnalaisen hirviseurueen taukotulilla, kun utelen miten yhdistyminen on vaikuttanut metsästäjien arkeen. Näinhän muutosten tulisi mennä, hirvipassissa istujan silmiin hallinnollisten kuvioiden muuttumisen ei tarvitse näkyä. S avonlinnan ja Punkaharjun riistanhoitoyhdistysten yhteiselle tielle ensimmäiset askeleet otettiin jo vuonna 2003. Silloiset toiminnanohjaajat pohtivat, olisivatko useamman yhdistyksen asiat hoidettavissa yhden toiminnanohjaajan voimin. Tähän aika ei ollut vielä kypsä, mutta ajatus yhteistoiminnan kehittämisestä iti ja alkoi yhteistyö metsästäjätutkintoon valmentavan koulutuksen järjestämisessä. Riistanhoitoyhdistysten rajat tarkastettiin ja vahvistettiin vuoden 2011 riistahallintolain myötä, jolloin riistanhoitoyhdistyksen alue määriteltiin yhden tai useamman kunnan mukaiseksi. Kuntarajoista sai poiketa erityisestä syystä. Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen kutsumana kaupungin ja siihen rajautuvien kuntien yhdistykset kokoontuivat pohtimaan mahdollisuuksia suuremman yhdistyksen muodostamisesta. Kuten aiemminkin kiinnostusta oli suuremman alueen toiminnanohjauksesta yhden toiminnanohjaajan voimin. –Neuvotteluissa nousi esiin kysymys muun muassa omien ampumaratojen kohtalosta – pelättiin vain isompien ratojen säilyvän. Myös hirvilupiin vaikuttamisen mahdollisuuden pieneneminen oli pelon aiheena, muistelee Savonlinnan pitkäaikainen toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen. Yhdeksästä neuvottelussa mukana olAmpumakokeet ja harjoittelumahdollisuudet ovat tärkeäksi koettuja riistanhoitoyhdistyksen tarjoamia paikallistason palveluita. leesta riistanhoitoyhdistyksestä yhteinen sävel löytyi Savonlinnan ja Punkaharjun välille. Erillinen yhdistymiskokous 29.10.2013 vahvisti uuden yhdistyksen synnyn 2014 alkaen. Ampumaradat säilyivät –Tavoitteena oli alusta alkaen säilyttää uuden yhdistyksen alueella toimivat radat. Tavoite vastaa mielestämme riistanhoitoyhdistyksen tehtävää ampumakokeiden järjestämisestä ja harjoitusmahdollisuuksien tarjoamisesta jäsenistölleen, summaa Hinkkanen. Ampumaratojen osalta esimerkiksi ympäristölupaprosessi on tänä päivänä haasteellinen ja joskus ylivoimaisen kallis tehtävä pienelle riistanhoitoyhdistykselle. Kunnan ympäristö
Metsästäjä 1 l 2018 l 9 viranomaiselle yksi riistanhoitoyhdistys neuvottelupöydässä lienee viittä yhdistystä mieluisampi vaihtoehto. Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen alueella on kaksi isompaa ampumarataa ja kaksi pienempää seurojen hallinnoimaa rataa. Tutkintokoulutus yhdessä paikassa Tutkintokoulutukset ovat jatkuneet entiseen tapaan. Savonlinnan alueella järjestetään vuosittain yksi kurssi. Tutkintotilaisuuksia on 8 – 11 kappaletta tarpeen mukaan. Suurin osa tilaisuuksista on Savonlinnassa, Punkaharjulla järjestetään yksi tilaisuus läheisyysperiaatteen mukaisesti. Hallituspaikat ja tärkeä hirvi Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Yhdistymisneuvotteluissa sovittiin, että entisen Punkaharjun riistanhoitoyhdistyksen alueelta ensi vaiheessa hallitukseen tulee kolme jäsentä. Tästä on pidetty kiinni. Vuosikokoukset järjestetään vuorovuosin kummankin alueella. Yhdistymisneuvottelujen aikaan riistanhoitoyhdistysten hallitus antoi lausunnon hirviluvista. –Lausunnonantajan rooli koettiin vahvana ja yhdistymisen myötä pelättiin menetettävän vaikutusmahdollisuus. Tämä saattoi vaikuttaa, etteivät kaikki alussa neuvotteluissa mukana olleet lähteneet yhdistymispolulle, muistelee Hinkkanen. –Ehkä tulevia neuvotteluita helpottaa Yhdistymisprojektin Savonlinnassa vetänyt Hinkkanen neuvoo yhteiselle polulle lähteviä: –Miettikää kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat huolella etukäteen, sopikaa yhdessä miten asiat hoidetaan ja näin myös toimikaa. Tulevia aikoja ajatellen yhdistymiset varmasti kannattavat. Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hanke Vuonna 2018: Selvitetään riistanhoitoyhdistysten yhdistymishalukkuutta Tuetaan yhdistyksiä yhdistymisneuvotteluissa Tuetaan yhdistyksiä yhdistymisprosesseissa se, että hirviasiassa riistanhoitoyhdistyksen lausunto jäi kokonaan pois ja vaikuttaminen tapahtuu verotussuunnittelun kautta. Vaikka suunnittelussa käytetäänkin tutkimuksen tuottamaa tietoa, riistanhoitoyhdistyksellä on edelleen tärkeä rooli paikallisen asiantuntemuksen esiintuojana esimerkiksi tiestöstä tai hirvien talvialueista johtuvien painotusten suhteen. Kannattiko? –Savonlinnan riistanhoitoyhdistys olisi selvinnyt ilman yhdistymistäkin, mutta mitään huonoa yhdistyminen ei tuonut, paukauttaa Hinkkanen. Punkaharjun haasteet toiminnanohjauksen suhteen ja samaan kaupunkiin kuuluminen olivat suurimmat pontimet yhteiseen tiehen. Hankaluudet löytää uusia toiminnanohjaajia ja riistahallintolain mukainen yksi yhteinen kunta yhdessä ampumarata-asioiden kanssa lienevät syynä yhdistymistavoitteeseen asiaa tällä hetkellä pohtivilla riistanhoitoyhdistyksilläkin. Savonlinnan rhy 2016 Jäsenmäärä 1514 Pinta-ala 129 000 ha, lisäksi vettä noin 80 000 ha Metsästysseuroja 19 ja -seurueita 36 Ampumakoetilaisuuksia 12, joissa 256 koesuoritusta Yksi metsästäjätutkintokoulutus, jossa 19 osallistujaa Tutkintotilaisuuksia 11, joissa 99 koesuoritusta SRVA tapahtumia 24 kpl, joista kolme suurpetotilannetta ”Vuosien mittainen keskusteluiden ja neuvotteluiden polku johti Savonlinnassa toimivaan lopputulokseen. Nyt liikkeelle lähteville riistanhoitoyhdistyksille on apuna meillä kokeiltu toimintamalli.”, myhäilee Esa Hinkkanen.
O lemme tottuneet iloitsemaan, että Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. Viimeisen parin vuoden aikana metsästäjien määrä on kääntynyt laskuun. Ennusteen mukaan pudotaan alle 250 000:teen jo vuoteen 2040 mennessä. Metsästäjien väheneminen vie kaupungistumisen kanssa metsästäjät ja riistahallinnon uuteen tilanteeseen. Yhdessä vuodessa sitä tuskin omassa lähipiirissä huomaakaan, mutta kansakunnan tasolla rivien harveneminen etenee vääjäämättä. Nykymenolla edessä on hitaan näivettymisen tie. Metsästys kuitenkin kiinnostaa nuoria ja entistä enemmän naisia. Riistakonsernin tavoitteena on, että edistämme mahdollisuuksia ihmisten luontosuhteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Metsästys on ihmisen luontosuhteen ytimessä. Kaikista ei tarvitse tulla metsästäjiä, mutta kaikille nuorille olisi saatava tietoa positiivinen kokemus, mitä on eettinen ja vastuullinen metsästys ja riistanhoito. Se luo hyvinvointia. Vuonna 2016 oman ilmoituksensa mukaan peräti 196 riistanhoitoyhdistystä (66 %) ei järjestänyt lainkaan tilaisuuksia kouluille ja oppilaitoksille. Riistanhoitoyhdistysten kehittämistä on selvitetty huolellisesti Suomen riistakeskuksen hankkeessa vuosina 2015 ja 2016. Alueellisten riistaneuvostojen puheenjohtajat osallistuivat perusteelliseen riistanhoitoyhdistysten vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysiin. Riistanhoitoyhdistyksien vapaaehtoisten yhdistymisten avulla hallintoa voidaan keventää niin, että vapaaehtoistyö suunnataan hallinnollisen taakan pyörityksen sijaan ydintehtäviin, kuten koulutuksiin ja kouluyhteistyöhön. Riistanhoitoyhdistysten rahoitusta uudistettaessa kävimme paljon keskustelua. Kutsuimme riistanhoitoyhdistykset työpajoihin. Omilla työpajatauluillani kävin keskustelua 154 riistanhoitoyhdistyksen edustajan kanssa. Minulle tuli näistä keskusteluista hyvä mieli: tapasin paljon innostuneita ihmisiä, jotka haluavat edistää riista-asioita! Osalle riistanhoitoyhdistyksistä on kuitenkin ollut jo vaikea löytää toiminnanohjaajaa. Saimme paljon ajatuksia myös sähköisestä kyselystä. Riistanhoitoyhdistyksien itsensä taholta esitettiin jopa jyrkkäsanaisiakin vaatimuksia uudistuksiksi, esimerkiksi näinkin: ”Nykyisenkaltaisten riistanhoitoyhdistysten aika on ohi. Mikäli nykyisenkaltaisia yhdistyksiä aiotaan vastaisuudessa ylläpitää, ainoa vaihtoehto on maksaa toiminnanohjaajille palkkaa tehdyn työn mukaisesti järkevillä työajoilla. Riistanhoitoyhdistysten määrän täytyy myös radikaalisti vähentyä. Riistanhoitoyhdistysten hallituksissa istuu voimakas muutosvastarinta, jonka ajatusmaailma on menneiltä ajoilta. Ainut vaihtoehto järkevöittää riistahallintoa on tehdä iso remontti ylhäältä käsin.” Monet esitykset olivat vapaaehtoisessa ja kannustavassa hengessä rakentavia: ”Toivoisin myös kannustinta yhdistysten liittämiseen.” Haluamme nyt kuunnella tätä riistanhoitoyhdistysten omaa ääntä ja Suomen riistakeskus alkaa tukea ja kannustaa riistanhoitoyhdistyksiä vapaaehtoiseen yhdistymiseen. Tämä edellyttää kuitenkin uusien toimintamallien kehittämistä, jolla paikallinen asiantuntemus ja tiedonkulku suuren RHY:n sisällä hallitustyöskentelyssä ja muissa julkisissa hallintotehtävissä turvataan. Yhdistynyt riistanhoitoyhdistys voisi edelleen toimia vanhojen yhdistysten mukaisina osa-alueina, joilla toiminnanohjaajat voisivat jatkaa alueen vapaaehtoistyön ohjaajina kuitenkin paperityöt ja hallinnolliset tehtävät tehtäisiin vain kertaalleen suuremmalla alueella. Sama malli ei kuitenkaan välttämättä toimi kaikkialla, joten nyt on sallittava myös kehittää erilaisia malleja palveluiden varmistamiseksi. Parasta vapaaehtoisessa yhdistymisessä on, että sillä tavalla riistanhoitoyhdistykset voivat löytää itse oikean toimintamallin muuttuneisiin olosuhteisiin. Helmikuussa riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksissa on aika keskustella, minkälaisia palveluita oma riistanhoitoyhdistys järjestää. Kannustankin jokaista riistanhoitoyhdistyksen jäsentä osallistumaan oman yhdistyksen kokoukseen ja ottamaan selvää, miten riistanhoitoyhdistyksessäsi järjestetään esimerkiksi koulutukset ja kouluyhteistyö? Se on mitä suurimmassa määrin eettisen ja vastuullisen metsästäjän velvollisuus. Olisiko naapuriyhdistysten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja vapaaehtoisessa yhdistymisessä mahdollisuus keventää hallinnollista taakkaa? Näin myös tulevat sukupolvet saisivat mahdollisuuden pitää yllä luontosuhdettaan metsästyksen ja riistanhoidon kautta! Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisellä resurssit koulutuksiin ja kouluyhteistyöhön Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN ylitarkastaja maaja metsätalousministeriö Metsästäjä 1 l 2018 l 10 SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi Sakon suunnitteleman komposiittitukin Soft Touch -otepinnat takaavat tukevan otteen huonommillakin keleillä. Näyttävä uritettu piippu tulee 15x1 -vaimenninkierteellä. Sako Wild Boar -kivääri on vaativan metsästäjän työkalu niin ajokuin kyttäysjahteihin. Varsin kompaktin koonsa puolesta se on suunniteltu monipuoliseksi aseeksi joka palvelee metsästäjiä ikään, kokoon tai maastoon katsomatta. 1990 € SUOSITUSHINTA
SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi Sakon suunnitteleman komposiittitukin Soft Touch -otepinnat takaavat tukevan otteen huonommillakin keleillä. Näyttävä uritettu piippu tulee 15x1 -vaimenninkierteellä. Sako Wild Boar -kivääri on vaativan metsästäjän työkalu niin ajokuin kyttäysjahteihin. Varsin kompaktin koonsa puolesta se on suunniteltu monipuoliseksi aseeksi joka palvelee metsästäjiä ikään, kokoon tai maastoon katsomatta. 1990 € SUOSITUSHINTA
12 l Metsästäjä 1 l 2018 REIMA LAAJA , Suomen riistakeskus SRVA tuottaa nyt myös TIETOA Suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA) vuosi 2017 oli tapahtumarikas. Vuoden alussa otettiin koko maan laajuisesti käyttöön Oma riista SRVA -kirjaukset, sekä vuoden kuluessa SRVAhälytyspuhelinjärjestelmä. Työn tuloksena SRVA-toimijat ovat keränneet tietopankin, jolla on paljon käyttöä elävässä elämässä. V aikka kattavuus ei olekaan vielä aivan täydellinen, se on tällä hetkellä saatavilla oleva valtakunnan paras aineisto. SRVA-tilanteiden lukumäärän lisäksi olemme saaneet tarkkaa tietoa muun muassa hirvieläinonnettomuuksien tapahtumapaikoista, käytetystä talkootyöajasta ja kuolleiden eläinten lajista, määrästä sekä sukupuolesta. Käytössämme on nyt muun muassa ensimmäistä kertaa liikenneonnettomuustilasto, jossa on eroteltuna metsäkauriit, kuusi-, metsäja valkohäntäpeurat. Aikaisemmissa valtakunnan tilastoissa nämä lajit ovat olleet yhdistettynä pienten hirvieläinten luokkaan. Hirvieläinkantojen suuruuden seurannassa onnettomuuksien määrä on yksi tärkeistä seurattavista asioista. Hyvin suoraviivaisesti yksinkertaistettuna kasvava kolarimäärä tarkoittaa kannan kasvua ja pienenevä määrä kannan vähenemistä. Kolaripaikkojen paikkatietoa voidaan nyt käyttää liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tienpitäjä voi kohdistaa riskialueille tehostettuja toimia onnettomuuksien vähentämiseksi. Metsästäjät voivat kohdentaa metsästystään näille ongelma-alueille ja navigaattorivalmistajat luoda ohjelmia joissa autoilijaa varotetaan hirvieläinkolareiden vaara-alueista. Tilastot tarkentuvat – määrät kasvavat, mikä on totuus lukujen takana? Viranomaisten tekemä hirvieläinonnettomuuksien määrän seuranta ei ole viime vuosien aikana ollut kovin luotettavalla tasolla. Tämä on tullut esiin varsinkin pienten hirvieläinten osalta. Poliisi kun ei pääsääntöisesti ole enää käynyt pienten hirvieläinten kolaripaikoilla, joten se ei ole myöskään tilastoinut kaikkia niitä omiin järjestelmiinsä. Nyt SRVA-kirjaukset ovat olleet kattavampia ja luvut osoittavat kolarimäärien kasvua. Kuinka paljon kasvukehityksessä on tilastoharhaa ja kuinka paljon todellista kannan kasvua, sen osoittaa tulevaisuus ja käytössä olevat muut kannan seurannan menetelmät.
Metsästäjä 1 l 2018 l 13 SRVA Suurriistavirka-apu toiminta (SRVA) on riistanhoitoyhdistyksille riistahallintolaissa määritelty lakisääteinen tehtävä. SRVA on vapaaehtoistoiminnan organisointia ja toiminnallista riistaeläimiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Suomen riistakeskus kiittää kaikkia mukana olleita! Hälytyspuhelin välittää tiedon poliisilta SRVA-yhteyshenkilölle Marraskuu on perinteisesti vuoden vilkkain hirvieläinkolarikuukausi. Tilastoja kasvattaa aamuja iltahämärän ajoittuminen samaan aikaan työmatkaliikenteen kanssa. Varsinkin valkohäntäpeuran esiintymisalueen riistanhoitoyhdistyksille voi marraskuisen päivän aikana tulla useita soittoja. Viime marraskuun aikana SRVA-puheluita tuli järjestelmän kautta yhteensä 1765 kappaletta, 217 eri riistanhoitoyhdistykselle. Keskimääräinen vastausaika puheluun oli noin 30 sekuntia.
COATS PARKATAKKI Pitkänmallinen lämmin parkatakki suojaa talven tuiskuilta. Vedenpitävä kangas tekee ryhdikkäästä takista erinomaisen jokasään vaatteen. Takissa teipatut saumat, kahteen suuntaan aukeava päävetoketju sekä runsaasti tyylikkäitä yksityiskohtia ja säätömahdollisuuksia. Taskujen sisäosat miellyttävää, nukkapintaista materiaalia. Koot: XS–2XL CHEVAK TOPPAHAALARI Mahtavan lämmin ja komea haalari talven kovimpiin keleihin ja aktiiviseen elämänmenoon. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo, teipatut saumat, pitkät ventilaatiot, neulosrannekkeet ja bootlock-lahkeensuut. Runsas taskutus: muun muassa puhelintasku touch screen -kalvolla ja varustetasku. Vyötärökiristys ja irrotettavat henkselit parantavat istuvuutta ja käytettävyyttä. Koot: 2XS–4XL. BLINDTECH SNOW LUMICAMOPUKU BlindTech Invisible™ -lumicamokuviolla varustettu puku pienriistan metsästykseen. Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Koot: 2XS-4XL SEWARD TOPPAHOUSUT Hyvin istuvat toppahousut vedenja tuulenpitävällä Rain-Stop -kalvolla. Hyvä taskutus, roisketiiviit vetoketjut ja mukavasti säätömahdollisuuksia. Tyylin viimeistelevät muotoillut polvet ja tarkoin sijoitellut heijastinosiot. Housuihin on mahdollista ostaa lisäksi Alaska-henkselit. Koot: 2XS–4XL. SEWARD TOPPATAKKI Tyylikäs toppatakki makeilla yksityiskohdilla. Sekä pintakangas että vuorikangas joustavaa ja pehmeää materiaalia. Rain-Stop -kalvo tekee takista vedenja tuulenpitävän. Roisketiiviit vetoketjut ja lycrarannekkeet. Ventilaatiot kyljissä ja hyvät säätömahdollisuudet. Koot: 2XS–4XL. KAIKKI TALVEN KOVIMMAT TARJOUKSET RETKITUKKU.FI SLIM FIT MERINO 200G ALUSKERRASTO Hengittävää, kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa 100% merinovillaa. Istuva leikkaus. Mallit miehille ja naisille. UNUK MERINOVILLANEULE Erittäin miellyttävästä merinovillasta neulottu Alaska Unuk on erittäin laadukas ja ehdottomasti lämmin neule. Se istuu hyvin ylle ja laskeutuu mukavasti. Puolikorkea kaulus ja 1/4-pitkä vetoketju. Tummanharmaa ja metsänvihreä. Koot: XXS-4XL. SUOSITTU! 99 90 SAIMME LISÄERÄN! 89 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 Erikseen ostettuna 189,80 SÄÄSTÄ 39,90! KATSO HINTAA! 74 95 Retkitukku-hinta 149,90 JÄTTIMENESTYS! 199 90 TUNDRA HIRVIMIEHEN TOPPAPUKU Tässä puvussa ei passissa palella! Yksityiskohdiltaan runsas Alaska Tundra hirvimiehen toppapuku on täydellinen valinta kylmiin hirvijahdin päiviin. Rain-Stop -erikoiskalvo tekee puvusta täysin vedenja tuulenpitävän. Topattu, pitkänmallinen takki ja korkeaselkäiset housut lämmittävät mukavasti. Koot: 2XS-4XL. -KUITUTÄYTE EXTRALÄMMIN JÄTTISUOSIO! 79 90 100% MERINOA! 59 90 LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. Hyvä istuvuus sekä kaikilla alustoilla pitävä urakuviointi. SUOSITTU! 89 90 LÄMMIN! 69 90 UUSI MALLI! 139 90 NAISTEN MALLI! 139 90 RIISTAJA VALVONTAKAMERAT Tallentavat ja lähettävät. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. BELLMAN & FLINT LUOLATUTKAT Huippusuosittu! Bellman & Flint on täysin digitaalinen vedenja iskunkestävä luolatutka. P10 POWERBANK VARAVIRTALÄHDE Tarjoaa lisävirtaa puhelimeen, tablettiin tai vaikka tutkapantaan siellä, missä verkkovirtaa ei ole saatavilla. RETKITUKKU-HINTA 49,90 Tarjoukset voimassa vähintään 12.2.2018 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ALK. 569,ALK. 159 90 TARJOUS! 24 90 -50% -50% TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TAKKI+HOUSUT! 299 00 Erikseen ostettuina 379,80 SÄÄSTÄ 80,80! TAKKI+HOUSUT! 299 00 ARCTIC OUTPOST TALL LÄMPÖSAAPPAAT Suojaavat tehokkaasti kylmältä, jopa -40°C asti ja pitävät jalat kuivina ja lämpiminä kylminä talvikuukausina. Sisällä lämmittävä fleecevuori. ARCTIC SPORT II TALL NAISTEN LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalat kuivina ja lämpiminä jopa -40°C asteen lämpötiloissa. TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Erittäin kylmiin olosuhteisiin. Näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. Asekaapin ostajalle asekaappivalo kaupan päälle! Arvo 19,90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA!
COATS PARKATAKKI Pitkänmallinen lämmin parkatakki suojaa talven tuiskuilta. Vedenpitävä kangas tekee ryhdikkäästä takista erinomaisen jokasään vaatteen. Takissa teipatut saumat, kahteen suuntaan aukeava päävetoketju sekä runsaasti tyylikkäitä yksityiskohtia ja säätömahdollisuuksia. Taskujen sisäosat miellyttävää, nukkapintaista materiaalia. Koot: XS–2XL CHEVAK TOPPAHAALARI Mahtavan lämmin ja komea haalari talven kovimpiin keleihin ja aktiiviseen elämänmenoon. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo, teipatut saumat, pitkät ventilaatiot, neulosrannekkeet ja bootlock-lahkeensuut. Runsas taskutus: muun muassa puhelintasku touch screen -kalvolla ja varustetasku. Vyötärökiristys ja irrotettavat henkselit parantavat istuvuutta ja käytettävyyttä. Koot: 2XS–4XL. BLINDTECH SNOW LUMICAMOPUKU BlindTech Invisible™ -lumicamokuviolla varustettu puku pienriistan metsästykseen. Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Koot: 2XS-4XL SEWARD TOPPAHOUSUT Hyvin istuvat toppahousut vedenja tuulenpitävällä Rain-Stop -kalvolla. Hyvä taskutus, roisketiiviit vetoketjut ja mukavasti säätömahdollisuuksia. Tyylin viimeistelevät muotoillut polvet ja tarkoin sijoitellut heijastinosiot. Housuihin on mahdollista ostaa lisäksi Alaska-henkselit. Koot: 2XS–4XL. SEWARD TOPPATAKKI Tyylikäs toppatakki makeilla yksityiskohdilla. Sekä pintakangas että vuorikangas joustavaa ja pehmeää materiaalia. Rain-Stop -kalvo tekee takista vedenja tuulenpitävän. Roisketiiviit vetoketjut ja lycrarannekkeet. Ventilaatiot kyljissä ja hyvät säätömahdollisuudet. Koot: 2XS–4XL. KAIKKI TALVEN KOVIMMAT TARJOUKSET RETKITUKKU.FI SLIM FIT MERINO 200G ALUSKERRASTO Hengittävää, kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa 100% merinovillaa. Istuva leikkaus. Mallit miehille ja naisille. UNUK MERINOVILLANEULE Erittäin miellyttävästä merinovillasta neulottu Alaska Unuk on erittäin laadukas ja ehdottomasti lämmin neule. Se istuu hyvin ylle ja laskeutuu mukavasti. Puolikorkea kaulus ja 1/4-pitkä vetoketju. Tummanharmaa ja metsänvihreä. Koot: XXS-4XL. SUOSITTU! 99 90 SAIMME LISÄERÄN! 89 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 Erikseen ostettuna 189,80 SÄÄSTÄ 39,90! KATSO HINTAA! 74 95 Retkitukku-hinta 149,90 JÄTTIMENESTYS! 199 90 TUNDRA HIRVIMIEHEN TOPPAPUKU Tässä puvussa ei passissa palella! Yksityiskohdiltaan runsas Alaska Tundra hirvimiehen toppapuku on täydellinen valinta kylmiin hirvijahdin päiviin. Rain-Stop -erikoiskalvo tekee puvusta täysin vedenja tuulenpitävän. Topattu, pitkänmallinen takki ja korkeaselkäiset housut lämmittävät mukavasti. Koot: 2XS-4XL. -KUITUTÄYTE EXTRALÄMMIN JÄTTISUOSIO! 79 90 100% MERINOA! 59 90 LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. Hyvä istuvuus sekä kaikilla alustoilla pitävä urakuviointi. SUOSITTU! 89 90 LÄMMIN! 69 90 UUSI MALLI! 139 90 NAISTEN MALLI! 139 90 RIISTAJA VALVONTAKAMERAT Tallentavat ja lähettävät. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. BELLMAN & FLINT LUOLATUTKAT Huippusuosittu! Bellman & Flint on täysin digitaalinen vedenja iskunkestävä luolatutka. P10 POWERBANK VARAVIRTALÄHDE Tarjoaa lisävirtaa puhelimeen, tablettiin tai vaikka tutkapantaan siellä, missä verkkovirtaa ei ole saatavilla. RETKITUKKU-HINTA 49,90 Tarjoukset voimassa vähintään 12.2.2018 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ALK. 569,ALK. 159 90 TARJOUS! 24 90 -50% -50% TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TAKKI+HOUSUT! 299 00 Erikseen ostettuina 379,80 SÄÄSTÄ 80,80! TAKKI+HOUSUT! 299 00 ARCTIC OUTPOST TALL LÄMPÖSAAPPAAT Suojaavat tehokkaasti kylmältä, jopa -40°C asti ja pitävät jalat kuivina ja lämpiminä kylminä talvikuukausina. Sisällä lämmittävä fleecevuori. ARCTIC SPORT II TALL NAISTEN LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalat kuivina ja lämpiminä jopa -40°C asteen lämpötiloissa. TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Erittäin kylmiin olosuhteisiin. Näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. Asekaapin ostajalle asekaappivalo kaupan päälle! Arvo 19,90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA!
16 l Metsästäjä 1 l 2018 KAI TIKKUNEN , tiedottaja, Suomen Metsästäjäliitto ry EU valmistelee rajoituksia LYIJYN KÄYTTÖÖN Lyijyhaulien käyttöä halutaan rajoittaa lisää, tällä kertaa EU:n kautta. Kieltoja ajetaan vahvalla rintamalla ympäristöja terveyshaittoihin nojautuen. E uroopan komissio antoi Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) tehtäväksi selvittää lyijyn haitallisuutta vesilinnuille ja etsiä mahdollisten haittojen ehkäisyyn ratkaisuja. ECHA on laatinut asiasta laajan selvityksen, jossa se esittää ratkaisuksi lyijyhaulien käytön ja hallussapidon kieltämistä Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla, joihin luetaan myös turvealueet. Kielto koskisi myös ampumaratoja, jotka sijaitsevat kosteikolla tai joista haulit voivat päätyä kosteikolle. Suomen tilanne haastava Rajoitukset eivät aiheuttaisi Keski-Euroopassa ylitsepääsemättömiä ongelmia, sillä siellä kosteikot on melko helppo erottaa muun riistan metsästykseen käytettävistä alueista. Lisäksi teräksen käyttö on yleisesti hyväksyttyä. Suomessa tilanne on toinen, sillä meillä on kuusinumeroinen määrä järviä, lampia, jokia ja soita. Esityksen kosteikkomääritelmä sisältää myös turvepohjaiset metsät sekä epäselvän termin ”väliaikaiset kosteikot”, eli esimerkiksi tulvivat pellot. Nämä johtaisivat hallussapitokiellon kanssa siihen, ettei metsäja peltoriistaakaan voisi jatkossa ampua kovin monessa paikassa lyijyhauleilla. Tanskan tavoin teräkseen siirtyminen olisi tällöin loogisin vaihtoehto. ECHA:n selvityksessä terästä pidetään parhaana vaihtoehtona sen haitattomuuden, toimivuuden, saatavuuden ja hinnan vuoksi. Suomessa metsäteollisuus suhtautuu kuitenkin karsaasti teräkseen ja kovaan volframiin. Sinkki, tina ja kupari eivät taas ECHA:n mukaan kelpaisi myrkyllisyytensä vuoksi, joten likimain ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi monin paikoin vismutti. Materiaalin harvinaisuuden vuoksi vismuttia saadaan lähinnä muiden metallien rikastamisen sivutuotteena. Tuotantomääriä ei pystytä juurikaan lisäämään, joten hinta pysyy korkeana, eikä patruunoiden saatavuus tule ikinä olemaan samaa luokkaa kuin lyijyllä tai teräksellä. Lyijyllä vähän ystäviä Rajoitustarvetta perustellaan tieteellisiin tutkimuksiin nojaten sillä, että lyijy on ympäristömyrkky ja erityisesti haitallista lapsille sekä vesilinnuille ja niitä syöville pedoille. On arvioitu, että satoja tuhansia vesilintuja kuolee Euroopassa vuosittain lyijyhaulien syömisestä aiheutuvaan myrkytykseen. Lyijyä pidetään varsin merkittävänä syynä monien vesilintukantojen taantumiseen ja sitä kautta metsästysrajoituksiin. Lisäksi on nostettu esiin ympäristön ja juomaveden pilaantumisriski. Kun toiseen vaakakuppiin asetetaan lasten terveys ja ympäristö, niin toiseen ei löydy niin painavaa puolustusta lyijylle, että EU sen hyväksyisi. Etenkin, kun lyijyä puoltavia tutkimuksia ei juuri ole ja ECHA on ilmoittanut, että se huomioi raportissaan vain tutkittua tietoa. Tieteellisten faktojen valossa lyijyn käyttöä kosteikoilla on vaikea puolustaa ilman imagohaittoja metsästysharrastukselle. Lyijyn käyttöä vesilinnustuksessa ja bensiinissä on jo aiemmin rajoitettu ympäristöja terveyssyistä. Uusia rajoituksia kaavaillaan ammusten lisäksi myös muihin käyttötarkoituksiin. Kieltoja ajaa myös osa metsästäjistä; esimerkiksi yksi Euroopan kovimmista linnustusmaista, Tanska, kielsi lyijyn kaikissa ammuksissa jo vuosia sitten. Kielto aiheutti aluksi kovaa vastustusta, mutta sittemmin metsästäjät ovat ottaneet teräksen omakseen, ja tänä päivänä maassa suhtaudutaan lyijyyn hyvin negatiivisesti. Tanska on metsästyskulttuuriltaan ja luonnoltaan hyvin erilainen kuin Suomi, mutta maata käytetään silti esimerkkinä siitä, että rajoi
Metsästäjä 1 l 2018 l 17 tukset saa helposti toimimaan muuallakin Euroopassa. Prosessi etenee kuin juna Mikäli esitys menee läpi esitetyssä aikataulussa, rajoitukset ovat todennäköisesti voimassa 2020/2021. Jos lyijy kielletään nykyisen esityksen mukaisesti, ja jos metsäteollisuus ei luovu kovien haulien rajoituksista, luvassa on mittavia ongelmia esimerkiksi kanalinnustukseen Metsähallituksen mailla. Metsästäjäliitto on prosessin aikana tuonut voimakkaasti esiin ongelmakohtia ja pyrkinyt saamaan kiellot rajatuksi oikeille kosteikoille. Metsästysharrastuksen tulevaisuuden vuoksi metsästäjien on osoitettava, että kannamme huolta ympäristöstä. Siitä huolimatta ei pidä luoda kieltoja, joilla ei ole haettua ympäristövaikutusta. ECHA:n työ on niin laajan rintaman tukemaa ja vahvasti taustoitettua, että rajoituksilta on mahdoton välttyä kokonaan. Kysymys on lähinnä siitä, missä muodossa ja millä aikataululla ne tulevat. Vallitsevassa tilanteessa on joka tapauksessa erittäin tärkeää poistaa esteet ainoan varteenotettavan materiaalin, eli teräksen käytöltä ja kehittää lisää korvaavia materiaaleja haulikkometsästyksen jatkumiseksi. EU on nimittäin tehnyt hyvin selväksi, että lyijystä halutaan vaihe vaiheelta eroon. Samalla kun lyijynkieltokampanja etenee hauleissa, ECHA kerää myös materiaalia liittyen lyijyyn muissa ammuksissa, mikä voi aikanaan tuoda rajoituksia myös luotipuolelle. KA I TI KK UN EN ER E GR EN FO RS TE RO KU IT UN EN Jos ECHA:n esitys menee läpi, lyijyhauleja ei jatkossa ammuta myöskään ampumaradoilla, jotka sijaitsevat kosteikolla. Kaavailtu lyijykielto koskisi nykymuodossaan kaikenlaista haulikkometsästystä myös turvepohjaisessa maastossa.
18 l Metsästäjä 1 l 2018 ARTO MÄÄTTÄ ? Kuvat: ARTO MÄÄTTÄ ja VILLE MAUNUNIEMI Pienpetojen kyttäyspyynti Tuuripelistä taktiikkalajiksi Pienpetojen haaskakyttäys on näennäisesti yksinkertaista puuhaa, jossa peruselementtejä ovat haaska ja kyttäyspyytäjä. Pyynnin kehittäminen tehokkaaksi vaatii kuitenkin taktisesti oikeita menettelytapoja. T arkka ampumasuoritus on tekniikkalaji, jota jokainen voi tahollaan hioa paremmaksi harjoittelun ja kokemuksen myötä. Harmittavan usein ampumapaikkojen syntyminen jää kuitenkin puolitiehen haaskapyynnin puutteellisen suunnittelun vuoksi. Tällöin edes huippuluokan ampumataito ei tuo parannusta pyynnin tehokkuuteen. Paikan valinta Usein haaskakyttäystä harjoitetaan aukeilla paikoilla, joissa ampumasektori on avoin ja esteetön. Tämä ei toisaalta takaa sitä, että haaskasta tulee vetävä, vaan paikan pitäisi olla muutenkin haaskapyyntiä tukeva. Yksi parhaista tavoista lisätä haaskapyynnin tehokkuutta on etsiä avoin maastonkohta, jossa pienpedoilla on luontainen kulkualue. Tällaisia ovat esimerkiksi vesistöjen läheiset aukeat, joissa peitteiset alueet ovat lähellä toisiaan ja joiden väliin jää pelto tai suo. Tällaisessa ylityskohdassa on luontaista liikettä eikä haaskan vetovoima ole ainoa tae esimerkiksi ketun näkemiselle. Haaskan ja kyttäyspaikan sijoittaminen Perusvirhe on se, ettei kiväärin suomia mahdollisuuksia hyödynnetä täysimääräisesti ja haaska sijoitetaan haulikkohollille. Tällöin pyynnin tehokkuus laskee, sillä haaska vetää pienpetoja liian lähelle ampujaa ja ampujan sektori laajenee hallitsemattomaksi tai metsästäjä on jo lähtökohtaisesti kohderiistan lähialueella. Lähialue tarkoittaa aluetta, jonka sisäpuolella tapahtuvat ilmiöt kohderiista tulkitsee aina hälytyksenä eikä jää tarkastamaan häiriön aiheuttajan edesottamuksia ennen pakoreaktiota. Sijoitettaessa haaska/haaskat esimerkiksi noin 100 metrin etäisyydelle, on toimintasektori huomattavasti kapeampi ja potentiaalinen ampuma-alue on suurempi. Toisin sanoen ampuja voi pienemmällä ampumakulman muutoksella hallita laajemman alueen haaskan lähimaastossa ilman kohderiistan välitöntä reaktiota mahdolliseen häiriöön. Vähemmän liikettä, vähemmän melua, enemmän aikaa ja virheiden merkitys pienenee. Kyttäyspaikan sijoittaminen on osa kyttäysalueen kokonaissuunnittelua. On ensiarvoisen tärkeää säilyttää kopin sijoittamisessa realismi tehokkaan ampumasektorin osalta. Pellon tai aukean paikan kulma on tällainen paikka, jossa peitteiset maastonkohdat luontevasti rajoittavat sektoria ja aseen liike pysyy aisoissa. Pyynnin tehokkuutta lisää huomattavasti jos pääsy kyttäyspaikalle on mahdollisimman lyhyt ja vaivaton, jolloin maastoon ei jätetä turhia hajujälkiä. Jos lisäksi kyttäyspaikan takana on ihmisten luonnollinen elinalue, ei kyttäyspaikka herätä epäilyksiä kohderiistassa. Ne ovat ”tottuneet” hajuihin ja ääniin. Oikein sijoitetussa kyttäyspaikassa metsästäjä saakin paljon anteeksi vain siitä johtuen, ettei ihmisen läsnäoloon kiinnitetä huomiota samoin kuin umpimetsässä.
Metsästäjä 1 l 2018 l 19 Haaskan hajautus Usein haaska käsitetään täsmähaaskana, jossa on yksi syötti. Tällainen haaska ei ole yhtä tehokas pienpetojen pyynnissä kuin muutaman aarin kokoinen alue, jossa on useita eri haaskoja. Haaskan levittäminen isommalle alueelle lisää hajuvaikutusta ympäristöön ja tarjoaa evästä useille erityyppisille haaskakävijöille. Erityisesti kettu on patologisen epäluuloinen ilmiselvien haaskojen osalta ja se saattaa tarkistaa hyvinkin tarkasti päähaaskat ennen uskaltautumistaan sellaisen läheisyyteen. Tällaisia yksilöitä varten toimivat huomattavasti paremmin niin sanotut haaskakentät, joissa roipetta löytyy useiden kymmenien metrien laajuudelta. Kun lisäksi osa haaskasta on kaivuuhommien takana ja osa haaskalintujen eväänä, muodostuu alue, joka vetää puoleensa epäluuloisimpiakin kulkijoita. Ketun kohdalla on erityisen tärkeä muistaa, että ne ammutaan useimmiten haaskan lähimaastoon niiden käydessä tarkistamassa tilannetta. Supikoirakin on jalostunut epäluuloisemmaksi kuin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Lisääntyneestä epäluuloisuudestaan huolimatta se on kuitenkin huomattavasti suoraviivaisempi haaskakävijä kuin kettu. Supin pyynnissä niin sanottu täsmähaaska on toimiva, kun taas tällaisilta haaskoilta saadut ketut ovat todellakin sattumariistaa. Kyttäyskoppi on ampumatuki Tehokkaassa pienpetojen kyttäyspyynnissä vaatimus ampumatarkkuudelle on suuri kohteen pienen koon vuoksi. Jotta aseen tarkkuuspotentiaali pääsee oikeuksiinsa, on ampujan rooli pyrittävä minimoimaan. Kyttäyskoppi pitää siis käsittää pyyntivälineenä, joka mahdollistaa ensisijaisesti kunnollisen ampumatuen aseelle koko ampumasektorilla. On korostettava sitä seikkaa, että kunnollinen ampumatuki tarkoittaa kaksipisteistä tukea, jossa aseella on mahdollisuus ampua aseen ominaistarkkuuden tasolla. Uskokaa huviksenne, vielä tällöinkin ampuja voi tehdä rutkasti virheitä ampumasuorituksen epäonnistumisen eteen. Tässä ilmakuvassa näkyy perusesimerkki kyttäyspaikasta, josta löytyvät kaikki menestyksellisen kyttäyspyynnin elementit. Kulkureitti on lyhyt, eikä siirtyminen autolta kyttäyspaikalle jätä maastoon hajuja tai aiheuta häiriötä. Koppi on ihmisten elinalueen puolella, joka antaa enemmän liikkumavaraa äänten ja hajujen osalta. Haaska-alue on riittävän etäällä kyttääjästä, joten pyydettävä riista pysyy ampumasektorin puolella ja etäisyydestä johtuen pieni ampumakulma riittää kattamaan laajan alueen. Lisäksi kyseessä on eläinten normaalistikin käyttämä ylityspaikka, joten haaska ei ole ainoa vetovoimatekijä. Onnistunut kyttäyspyynti on todella palkitsevaa ja ampumisen haastavuudesta johtuen lajissa on oma viehätyksensä, vaikka kyse onkin passiivisesta pyyntimuodosta. Pienpetojen ampuminen pimeässä ja pitkille etäisyyksille kehittää lisäksi ampumataitoa ja asettaa vaatimuksia kalustolle. Näistä opeista on selvä hyöty myös muissa jahtimuodoissa.
20 l Metsästäjä 1 l 2018 Tehokas ja tuloksellinen pyynti vaatii kopin, jossa aseen liike ei ole liian rajallinen ja jossa kohdealueen tähystäminen on esteetöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa kohtuullisen leveää ampuma-aukkoa ja tämän lisäksi vähintään ikkunaa kohdealueelle, josta alueen kiikarointi katselukiikareilla onnistuu. Tällainen ampuma-aukko ei täysin poissulje lämmitettävää koppia, mutta käytännössä lämmitettävien koppien ampuma-aukot ovat ahtaampia. Ampumapöydällä ja laajalla ampuma-aukolla varustetuissa kopeissa on aina enemmän tai vähemmän runsas lämpöhävikki, joten näissä kopeissa kovien pakkasten lukemia saadaan entrattua lämmittimillä lähinnä siedettävälle tasolle muutaman tunnin kyttäysistuntoja ajatellen. Toisaalta sopivasti eristetty ja tuulensuojattu koppi tarjoaa kohtuulliset olosuhteet kovillakin pakkasilla, joten lämmitystä ei aina tarvita. Lisälämpö kannattaakin ensisijaisesti järjestää vaatetuksella ja esimerkiksi lämmitetyillä vaatteilla tai lämpöpakkauksilla. Nyrkkisääntönä ampumakopille kannattaa pitää sitä, että se on ensisijaisesti ampumatuki aseelle, jonka ympärille koppi rakennetaan suojaksi. Kyse ei siis ole ensisijaisesti rakenteesta, jonka sisältä kytätään. Kyttäyskoppi pitää suunnitella lähtökohtaisesti toisin kuin rakennus. Pienpetojen kyttäyspyynti on optiikkasidonnainen metsästysmuoto. Hyvä katselukiikari on ehdoton edellytys tehokkuudelle, sillä käytännössä metsästäjä pyytää vain silloin kun hän katselee etumaastoa. Pimeässä eläin jää usein havaitsematta paljaalla silmällä ja tilanne menee ohi. Kiväärin tähtäimen kautta tähystäminen ei ole suotavaa, mutta ei myöskään helppoa tai käytännöllistä. Optiikan laatu on kaikkien onneksi parantunut valtavin harppauksin, joten enää pienpetojen kyttäyspyynti pitkille ampumaetäisyyksille ei vaadi kaikkein kalleimman tason tähtäimiä. Vaikka pienpeto olisikin saatu eräksi, on otus tästä huolimatta jäljitettävä jos osuma ei pudota sitä paikoilleen. Pimeään aikaan hyvä valaisin on ensiarvoisen tärkeä varuste verijälkien löytämiseen. Usein pakojäljen löytäminen ei ole helppoa, sillä tarkka etäisyysarvio erityisesti avoimilla paikoilla on vaikeaa.