• Plan Suomi Säätiö Numero 10 Hinta 4 ? Teema: Gender
• gender ja syrjintä Iida Riekko 30 Tappavat perinteet GENDER YHTEISKUNNASSA ja kasvatuksessa Tiina Kirkas 6 Gender on yhä kuuma kysymys kehitysyhteistyössä Heidi Ylitalo 11 Helena Ranta: "Naiset kannattelevat arkea" Tiina Kirkas 14 Miksi tytöt eivät pääse kouluun? Anne Heinonen 22 Tytöt eivät hae hunajaa, pojat pysyvät poissa keittiöstä Eija Palosuo 25 Kotileikistä koulun penkille Hanna Etholén 32 Naiskehot näytillä Tiina Kirkas 35 Maananastukset köyhdyttävät Afrikan naisia Minttu-Maaria Partanen 38 Vientianen kaikki katulapset tunnetaan Alex Munive 42 Pitääkö tasa-arvoa rakentavien miesten olla feministejä? Milja Komulainen 44 Erilainen pakolainen Heidi Ylitalo 48 Salaisuus kotona gender ja työ Anna Könönen 54 Maailmanlaajuinen lasikatto Miikka Järvinen 56 Markkinat tasa-arvon asialla Milja Komulainen 60 Kansainvälisen hoivan haasteet Perttu Iso-Markku 63 Digitaalinen kuilu sukupuolten välissä 66 MaailmanKuvan lukuvinkit MaailmanKuva 10 Lokakuu 2012 Julkaisija Plan Suomi Säätiö ISSN-L 1797-1586 Paino: Esa Print Oy Paperi: Edixion offset 170 g / 100 g Painosmäärä: 3 000 kpl Päätoimittaja: Anna Könönen Ulkoasu: Elisa Bestetti Toimituspäällikkö: Iida Riekko Kansikuva: Plan Juttujen kuvat jos ei toisin mainittu: Plan Plan Suomi Säätiö Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10-13 Kirjoittajien nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajien kantaa. 2 - Maailmankuva PEFC/02-31-170
• PÄÄKIRJOITUS Anna Könönen Sukupuolten tasa-arvosta täytyy jaksaa puhua Miksi tämänkertainen MaailmanKuva tarvitsi teemakseen ?genderin?, vaikka aiheesta on puhuttu monen mielestä kyllästymiseen asti? Esimerkiksi siksi, ettei nykymaailmassa ole edelleenkään itsestäänselvyys, että sellaisista asioista kuin sukupuolten tasa-arvo tai sukupuoleen perustuva syrjintä ja väkivalta voi keskustella vapaasti ? saati julkisesti. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, säälimätöntä ja epäinhimillistäkään, ei läheskään aina pidetä rikoksena. Pakistanin vankiloissa viruu naisia, jotka kärsivät elinikäistä rangaistusta siitä, että tulivat raiskatuiksi. Heidän raiskaajansa jatkavat elämäänsä vankilan ulkopuolella vapaina ja hyväksyttyinä. Egyptissä lähes kaikkien tyttöjen sukupuolielimet on silvottu. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa yli 60 prosenttia tytöistä naitetaan alaikäisinä. Liian varhainen avioliitto katkaisee koulunkäynnin. Osa tytöistä joutuu naimisiin niin nuorina, että liitosta pian syntyvä lapsi repii valmistautumattoman lapsiäidin kehon rikki ja vie kohdun, emättimen, virtsarakon ja peräsuolen seinämät, minkä johdosta pidätyskyky on mennyttä eikä kukaan halua enää olla tytön lähellä. Monissa maissa leskeltä ei kysytä, haluaako hän todella kuolleen aviomiehensä veljen vaimoksi. Hänen osansa on olla kiitollinen, että joku suostuu hänet ottamaan, sillä laki ei salli hänen omistaa perheensä viljelmää maata. Tytöt saavat heikompaa ravintoa ja huolenpitoa ja jäävät ilman koulutusta useammin kuin pojat. He kuolevat poikia useammin varhaislapsuudessa. Teini-ikäisinä he joutuvat todennäköisemmin hyväksikäytetyiksi. Työelämä ei vielä tunnusta sukupuolten tasa-arvoa missään päin maailmaa. Sukupuolten epätasa-arvo ei aina merkitse vain naisten ahdinkoa. On huomattava, että se haittaa myös miehiä. Epäoikeudenmukaisuuden lisäksi se pitää yllä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Planin 75-vuotinen taival on osoittanut, että ilman painotusta sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen ihmisoikeudet eivät toteudu yleismaailmallisista sopimuksista huolimatta eikä köyhyyttä saada poistettua. Siksi Plan on vahvistanut maailmanlaajuisesti tasaarvoon tähtäävää työtään. Työ on hidasta. Sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävistä rakenteista ei haluta luopua, sillä epätasa-arvoisessa asetelmassa toinen aina voittaa. Valta on vahva, puoleensavetävä voima. Mikä meissä ja maailmassamme on vikana, kun tiedämme tarkalleen, mitä julmia vääryyksiä ihmiset ? lapset ? joutuvat kestämään, ja silti annamme niin tapahtua? kirjoittaja on plan suomen viestintäjohtaja. Maailmankuva - 3
• gender yhteiskunnassa ja kasvatuksessa
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Tiina Kirkas Gender on yhä kuuma kysymys kehitysyhteistyössä Tasa-arvotyöllä on tilausta, sillä tytöt ja naiset ? puolet maailman väestöstä ? jäävät yhä vaille monia poikien ja miesten nauttimia oikeuksia. Tasa-arvo on silti myös poikien ja miesten asia. Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia kotona, koulussa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa. ? Se tarkoittaa, että tytöt ja pojat sekä naiset ja miehet voivat tasavertaisesti toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, kiteyttää tasa-arvokysymysten neuvonantaja Petra Auer ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta. ? Sukupuolten tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys. 6 - Maailmankuva Se edistää myös yhteiskunnan taloudellista kehitystä ja hyvinvointia laajemminkin. Vielä sukupuolten tasa-arvo ei ole toteutunut missään päin maailmaa, sillä tytöt ja naiset ? puolet maailman väestöstä ? jäävät vaille monia poikien ja miesten nauttimia oikeuksia. Sellaisia ovat koulutus, itsellinen toimeentulo ja mahdollisuus päättää omasta elämästään, esimerkiksi liikkumisesta, terveydestä ja lasten hankinnasta. Tilastot puoltavat tasa-arvotyön keskittymistä juuri
• tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen. Esimerkiksi kaksi kolmesta luku- ja kirjoitustaidottomasta aikuisesta on naisia. Yhtä suuri osuus maailman kaikkein köyhimmistä on naisia. Neljä viidestä ihmiskaupan uhrista on niin ikään naisia. Puoli miljoonaa naista kuolee vuosittain raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15?19-vuotiailla tytöillä on kuusi kertaa suurempi riski saada HI-virus kuin samanikäisillä pojilla. Sukupuolten epätasa-arvo onkin yksi suurimmista syistä siihen, etteivät monet valtiot kykene saavuttamaan YK:n vuosituhattavoitteita. Sukupuolirooleja voidaan muokata Kansainvälisessä tasa-arvotyössä osviittaa antaa YK:ssa vuonna 1979 solmittu naisten syrjinnän kieltävä sopimus, jonka ovat allekirjoittaneet lähes kaikki maailman valtiot. Toinen tärkeä asiakirja on Pekingin naiskonferenssissa annettu julistus ja toimintaohjelma vuodelta 1995. Suomessakin ne ohjaavat tasa-arvolainsäädäntöä ja myös kehitysyhteistyötä, jossa sukupuolten tasa-arvo on yksi läpileikkaavista tavoitteista. Viime vuosina tasa-arvotyössä on korostettu biologisen sukupuolen rinnalla niin sanottua sosiaalista sukupuolta eli genderiä. Gender tarkoittaa tytöille ja naisille sekä pojille ja miehille ominaisia rooleja, tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka vaihtelevat kulttuureittain ja aikakausittain. Siinä missä biologinen sukupuoli määrittyy hedelmöityshetkellä, sosiaaliseen sukupuoleen vaikuttavat yhteisön perinteet, arvot ja odotukset. Se taas tarkoittaa, että sukupuoliroolit muuttuvat ja niitä voidaan muokata asennekasvatuksella. Monin paikoin tasa-arvotyö onkin tuottanut tulosta. Esimerkiksi Afganistanissa maan nykyhallinto lupaa kouluttaa tyttöjä ja naisia sekä taata heidän hyvinvointinsa. Pakistanissa ja Malawissa perheet taas saavat taloudellista tukea vastineeksi siitä, että lähettävät tyttärensä kouluun. Lisäksi monet valtiot puuttuvat entistä hanakammin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan lainsäädännöllä ja erilaisilla toimintaohjelmilla. Esimerkiksi Nepalin hallitus on sitoutunut torjumaan lapsikauppaa ja naisten seksu- Maailmankuva - 7
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Sukupuolten epätasa-arvo on yksi suurimmista syistä siihen, etteivät monet valtiot kykene saavuttamaan YK:n vuosituhattavoitteita. aalista hyväksikäyttöä. Naiset myös näkyvät ja vaikuttavat aikaisempaa useammin yhteiskunnan ylätasolla. Esimerkiksi Keniassa pari vuotta sitten voimaan astunut perustuslaki takaa naisille 30 prosentin edustusosuuden kaikissa kansallisissa ja alueellisissa lainsäädäntöelimissä. Samainen perustuslaki laajentaa naisten perintö- ja omistusoikeuksia. Erityisen tärkeää se on viljelijänaisille, jotka ruoantuotantovastuustaan huolimatta ovat toistaiseksi hallinneet vain puoltatoista prosenttia maa-alasta. Miehisen vallan rakenteet ovat suurin este tasa-arvolle Parhaastakaan lainsäädännöstä ei ole hyötyä, jos sitä ei määrätietoisesti edistetä tai edes noudateta eikä sen valvomiseen riitä varoja. Lain rikkojiakin pitäisi rangaista ja rikoksen uhreja tukea. Sama koskee toimenpideohjelmia ja muita tasa-arvojulistuksia. Lukuisat valtiot ovat myös pidättäneet itselleen oikeuden poiketa YK:n naisten oikeuksien sopimuksen velvoitteista. Useimmat varaukset koskevat sopimuksen 16. artiklaa, joka takaa naisille ja miehille yhtäläisen oikeuden päättää muun muassa avioliitosta, lasten lukumäärästä ja omaisuudesta. Sukupuolten tasa-arvon suurimmaksi esteeksi Petra Auer nimeääkin miehisen vallan yhä vallitsevat perinteet ja rakenteet. Usein ne vaikuttavat ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen lainsäädäntöä voimakkaammin. Auer viittaa Afganistaniin, jossa tyttöjen ja naisten väheksyntä jatkuu nykyhallinnon kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta. ? Muutoksen tiellä ovat tietämättömyys, köyhyys, oikeusjärjestelmän heikkous ja huono turvallisuustilanne. Syrjittyinä ja kouluttamattomina naisilla ei ole todellisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnissa. Myös Nepalissa todellisuus on kaukana tavoitteista. ? Perheväkivalta on yleistä, ja avioliitossa tehdystä raiskauksesta rangaistaan lievästi. Heikoimmassa asemassa ovat vähemmistöryhmien naiset kuten dalitit [kastittomat], Auer kertoo. Sukupuolen ohella ihmisen elinoloja määrittävätkin ikä, terveys, yhteiskuntaluokka, etninen alkuperä ja esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen. 8 - Maailmankuva
• Poikien ja miesten rooli tasaarvotyössä vaatii huomiota Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on nyt tärkeämpää ? ja osin vaikeampaa ? kuin koskaan, Petra Auer muistuttaa. ? Tasa-arvo, naisiin kohdistuva väkivalta, oikeusperustaisuus sekä erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys tuottavat monille maille vaikeuksia. Jotkut kokevat myös genderin hankalaksi käsitteeksi, koska se liittyy seksuaalivähemmistökysymyksiin. Auer toivookin, että vuonna 2015 järjestettäväksi kaavailtu naisten asemaa käsittelevä maailmankonferenssi ei vesittäisi vuonna 1995 Pekingissä sovittuja tavoitteita ja toimintaohjelmia. Tasa-arvotyön agendalla on myös muita suuria kysymyksiä. Kuinka esimerkiksi valtiot saadaan takaamaan sukupuolten tasa-arvo heti lapsen syntymästä lähtien tai jopa ennen syntymää? Tai kuinka tasa-arvotyön tavoitetasoa nostetaan sinänsä tärkeistä mutta silti pienistä käytännön teoista laajoiksi yhteiskunnan rakenteellisiksi muutoksiksi? Sellaisia ovat muiden muassa tyttöjen laadukas koulutus sekä naisten tasaveroiset ansaintamahdollisuudet niin palkkatyössä kuin yritystoiminnassa. Ennen kaikkea poikien ja miesten rooli tasa-arvotyössä vaatii selkiyttämistä. Nyt he jäävät joko kokonaan sivuun tai leimautuvat tyttöjen ja naisten ongelmien aiheuttajiksi. Silti miehisen vallan rakenteet vahingoittavat myös miehiksi kasvavia poikia, jos miehenä olemisen mallit rajoittuvat väkivaltaiseen uhoon ja naisten seksuaaliseen alistamiseen. Usein riskikäyttäytyminen ja machoilu saattavat haitata enemmän miehiä itseään kuin läheisiä naisia. Yksinomaan miehille lankeava elatusvastuu rajoittaa myös miehiä kokemasta perhe-elämän ilonaiheita kuten lasten hoivaa, leikkiä ja kasvua. ? Tasa-arvotyö on asenteiden muuttamista, ja siksi mukaan tarvitaan poikia ja miehiä, Auer sanoo. Se edellyttää uutta ajattelua kotona, koulussa, työpaikoilla ? koko yhteiskunnassa. Juttua varten on haastateltu myös Plan Suomen gender-neuvoantaja Alexander Munivea. Miehisen vallan rakenteet vahingoittavat myös poikia, jos miehenä olemisen mallit rajoittuvat väkivaltaiseen uhoon ja naisten seksuaaliseen alistamiseen. Kirjoittaja on kehityskysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja. Maailmankuva - 9
• kuva: ari heinonen
• TEEMAHAASTATTELU Heidi Ylitalo Helena Ranta: "Naiset kannattelevat arkea" Naisen ruumis on ollut pitkään ase konflikteissa. ? Seksuaalinen väkivalta on silti yhä vaiettu aihe, oikeushammaslääkäri ja professori Helena Ranta sanoo. Millainen on naisen rooli konflikteissa ja kriisialueilla? ? Kriisialueilla ja konflikteissa miehet ovat yleensä taistelemassa. Naiset pitävät samaan aikaan yhteiskuntaa yllä, hoitavat perhettä, karjaa ja lapsia, tekevät ruokaa ja kannattelevat arkea konfliktin keskellä. Osa naisista osallistuu myös taisteluihin. Esimerkiksi Perussa on ollut huomattava määrä naistaistelijoita. Naisen asema konfliktissa riippuu siitä, millainen naisen asema on yhteiskunnassa rauhan aikana. Kolmas ulottuvuus konflikteissa on naisiin kohdistuva väkivalta. Naisen ruumiista on tullut ase ja taistelukenttä. Konfliktien aikana tapahtuvassa seksuaalisessa hyväksikäytössä on kyse viestistä vastustajapuolelle: katsokaa, ettekö pysty suojelemaan edes naisianne. Esimerkiksi Balkanin sotien aikana naisia pidettiin raiskausten jälkeen vankeina niin kauan, ettei abortti ollut enää mahdollinen. Kun raiskatut naiset vapautettiin, he kantoivat vihollisen lasta ja joutuivat usein hylätyiksi omassa yhteisössään. Monet näistä naisista joutuivat kadulle kerjäämään tai päätyivät itsemurhaan. Heillä ei ollut enää mitään tulevaisuutta edessään. Tytöt ja naiset tarvitsevat suojelua konfliktien keskellä. Tapahtuneista asioista puhutaan onneksi nyt jo kansainvälisesti. Sitten kun tapahtuneista aletaan puhua ruohonjuuritasolla asioiden oikeilla nimillä, on päästy jo paljon eteenpäin. Usein seksuaalinen väkivalta jätetään mainitsematta kansallisissa raporteissa. Mutta silloinhan historiankirjoitus ei ole täydellinen. Naisten saamista fyysisistä ja psyykkisistä vaurioista ei juuri puhuta: ne ovat tabuja, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kuitenkin muun muassa YK:n päätöslauselmassa on selkeästi otettu kantaa siihen, että raiskaus on rikos. Kansainvälinen oikeus tuomitsee seksuaalisen väkivallan. Tämäkin on jo edistysaskel, koska näin ei ole aina ollut. Raiskaukset konflikteissa eivät kuitenkaan ole uusi asia. Vasta 1990-luvulla alettiin puhua siitä, miten neuvostoarmeija raiskasi saksalaisia naisia toisen maailmansodan aikana. Voi vain kuvitella, millainen henkinen taakka asia oli ollut näille naisille. Rauhanneuvotteluissa ei yleensä nähdä naisia, vaikka he ovat kannatelleet yhteiskuntaa kriisin aikana. Kuitenkin koko yhteisöä tarvittaisiin yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Maailmankuva - 11
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Naisten konflikteissa saamista fyysisistä ja psyykkisistä vaurioista ei juuri puhuta: ne ovat tabuja, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mitkä kokemukset ovat jääneet erityisesti mieleesi työtehtävissäsi maailmalla? ? Hätkähdyttävintä on ollut tutkia Balkanin sotien joukkohaudoista löytyneitä naisia sekä naisia, jotka olivat surmanneet itsensä ja syntymättömät lapsensa. Tein sikiöistä ikäarvioita. Nämä ovat pahimpia asioita, joita olen joutunut kokemaan työssäni. Mieleeni ovat jääneet myös Balkanilla tapaamani romaninaiset, jotka kerjäsivät lastensa kanssa työmatkani varrella. Kaikki hyljeksivät heitä, ja silti olimme Euroopassa ? tällaista tapahtuu aivan lähellä. Olen ollut mukana Perun totuus- ja sovituskomissiossa, jossa olen selvittänyt muun muassa pakkosterilointiohjelmia. Perussa ja Boliviassa toteutettiin laajat pakkosterilointiohjelmat, jotka kohdistuivat maiden köyhään alkuperäisväestöön. Perussa pakkosteriloitiin yli 300 000 naista ja lähes 30 000 miestä viiden vuoden aikana. 1990-luvun lopulla tapahtunutta pakkosterilointia ei selvitelty myöhemmin Perun totuus- ja sovituskomissiossa. Työskennellessään ei voi näyttää omia tunteitaan, 12 - Maailmankuva vaikka kuinka haluaisi huutaa raivoaan maailmalle. Paikalliset eivät usein puhuneet näistä aroista asioista. Esimerkiksi Balkanilla työskennellessäni ihmiset eivät puhuneet joukkohaudoista löydetyistä naisista. Omassa mielessäkin täytyy olla vahvat palomuurit, koska muuten tätä työtä ei voisi tehdä. Ulkomaalaisena on hyvin vaikea ottaa tällaisia asioita puheeksi, kun edessä on naisia, jotka ovat uhreja. Asioissa täytyy edetä hyvin varovasti. On hämmästyttävää, miten koulutettujenkin ihmisten on vaikea puhua seksuaalisesta väkivallasta, vaikkei se olisi edes kohdistunut heihin itseensä. Millainen kehitysyhteistyö edistäisi parhaiten tasa-arvoa köyhemmissä maissa? ? Monessa maassa lainsäädäntö on jo kunnossa, mutta pitäisi valvoa, että sopimuksia noudatetaan myös ruohonjuuritasolla. Ei riitä, että maan sisällä valvotaan asioita, vaan myös kansainvälisellä yhteisöllä tulisi olla oma roolinsa. Kun kehitysyhteistyörahoja myönnetään johonkin
• hankkeeseen, pitäisi varmistaa, että projekti on tasaarvon kannalta hyvä. Lisäksi esimerkin voima on tärkeä, ja rekrytoitaessa pitäisi työllistää miesten lisäksi myös asiantuntijanaisia hankkeisiin. Olen tavannut töissäni vahvoja naisia, jotka ovat useimmiten saaneet koulutusta myös ulkomailla. Tasaarvovaje näkyy selvimmin maaseudulla köyhien ihmisten arjessa ja tietysti hallinnossa ja parlamenteissa. Tyttöjen laadukas koulutus on paras sijoitus. Teiniraskaudet ovat monissa maissa yleisiä. Raskaudet vaikuttavat tyttöjen koulunkäyntiin: he putoavat silloin koulutusputkesta. Joskus myös miesopettajat voivat käyttää tyttöjä hyväkseen, jolloin he voivat jäädä pelonkin takia pois koulusta. Tyttöjen kouluttaminen on kaiken kehityksen lähtökohta. Jos tyttö saa koulutuksen, hän pitää huolen, että hänen omatkin lapsensa pääsevät aikanaan kouluun. Millaista on ollut työskennellä naisena perinteisissä kulttuureissa? ? Aluksi moni on varmasti ihmetellyt, kuka tällainen daami on, ja luullut, että minua on helppo höynäyttää. Mutta melko pian on käynyt ilmi, ettei se onnistu. Yleensä suurin osa kanssani työskennelleistä asiantuntijoista on ollut miehiä. Balkanilla on melko miehinen machokulttuuri, ja siellä minuun on suhtauduttu jopa liikuttavan suojelevasti, mutta olen pyrkinyt karistamaan tällaisen suhtautumisen pois. En ole ollut koskaan sukupuoleni takia uhattuna, eikä minulle ole ollut haittaa siitä, että olen nainen. Toisaalta en ole koskaan epäröinyt tarttua vaikkapa lapioon muiden työntekijöiden mukana. Kunnioitan paikallisia tapoja ja huomioin, voinko mennä kaikkiin paikkoihin naisena. Nepalissa esimerkiksi kohtelin hyvin kunnioittavasti vanhempia miehiä. Olen suunnitellut jatkavani töitäni ainakin pari kolme vuotta, kunnes täytän 70. Toisaalta tuntuu, etten voi vedota korkeaan ikääni, koska Martti Ahtisaarikin työskentelee yhä minua kymmenen vuotta vanhempana. Kanssani työskentelee iso joukko ihmisiä, ja kotiin jää aina ihmisiä hoitamaan tekemättömiä töitämme. Vaikka saisi arvostusta, täytyy muistaa, ettei kukaan tee tätä työtä yksin. Millainen merkitys demokratialla on tasa-arvolle? ? Demokratia pitää sisällään tasa-arvon ja on myös edellytys tasa-arvon kehittymiselle. Olen seurannut tänä vuonna arabikevättä, ja minulle oli yllätys, että Tunisiassa selvittiin niin vähällä, ilman voimakasta väkivaltaaaltoa. Tunisian tasa-arvoministeri Lilia Labidi kertoi, että maassa on ollut jo pitkään vahvoja naisjärjestöjä, joilla on ollut paljon merkitystä myös tänä keväänä. Suomessa naiset ja miehet saivat samat valtiolliset oikeudet vuonna 1906. Meillä tasa-arvo on kehittynyt asteittain, mutta olemme saaneet kehittää rauhassa demokratiaamme ilman ulkopuolisten puuttumista. Maamme kehitys on ollut vakaata. Suomessakin löytyy puutteita tasa-arvossa sekä miesten että naisten kohdalla: puhutaan paljon vaikkapa naisen euron suuruudesta. Näistä asioista kuitenkin keskustellaan, eivätkä ne pääse unohtumaan. Olisi hyvä muistaa, että Suomessa asiat ovat aika hyvin. Valitamme monista tasa-arvokysymyksistä, mutta helposti unohdamme, että suurin osa maailman naisista saa vain unelmoida sellaisesta tasaarvosta, joka meillä on. KIRJOITTAJA ON OTAVAMEDIAN LASTEN- JA NUORTENLEHTIEN TOIMITTAJA. Helena Ranta ? Syntynyt 1946 Kajaanissa. ? Oikeushammaslääketieteen professori Helsingin yliopistossa. ? Johtanut useita kansainvälisiä oikeuslääketieteellisiä tutkijaryhmiä. Selvittänyt ihmisoikeusrikkomuksia mm. BosniaHertsegovinassa, Kosovossa, Kamerunissa, Perussa, Irakissa, T?et?eniassa ja Nepalissa. ? Todisti Haagissa vuonna 2003 Slobodan Milo?evi?in oikeudenkäynnissä. ? Toiminut Plan Suomi Säätiön ja Suomen UN Womenin puheenjohtajana. Plan Suomen kunniapuheenjohtaja. Maailmankuva - 13
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Tiina Kirkas Miksi tytöt eivät pääse kouluun? Vaikka maailman kouluissa on enemmän tyttöjä kuin koskaan, monen opintie katkeaa teini-iässä. Planin tuore Koska olen tyttö -raportti kartoittaa tyttöjen koulutuksen esteitä sekä keinoja, joilla kaikille voitaisiin taata laadukas koulutus. 14 - Maailmankuva
• Zimbabwelainen Faith joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä 13-vuotiaana, koska hänen äitinsä mielestä tytär oli käynyt jo riittävästi alakoulua. Perheellä ei ollut myöskään varaa maksaa Faithin koulumaksuja, sillä rahaa tarvittiin nuorempien sisarusten kouluttamiseen. Faith on perheensä seitsemästä lapsesta keskimmäinen. Opiskelemisen sijaan Faith ryhtyi piikomaan läheisessä kaupungissa. Hän siivosi ja laittoi ruokaa työnantajaperheensä vanhemmille ja lapsille. Eniten Faith suri eroa perheestään ja ystävistään. ? Tuntui kamalalta tehdä ruokaa ikäisilleni tytöille ja pojille. Tuntui myös kurjalta, kun he saivat joka aamu lähteä kouluun ja minä jäin kotiin siivoamaan. Nyt Faith on 19-vuotias nuori nainen, joka keskittyy jatkamaan opintojaan. Hän haluaa opiskella joko sairaanhoitajaksi tai opettajaksi. ? Monet ystävistäni ovat menneet jo naimisiin, osa jopa 12-vuotiaina. Minä haluan pysyä koulussa ja saavuttaa itselleni jotain. Vasta sitten voin ajatella avioliittoa. Teini-ikä sulkee tytöt kotiin Maailmanlaajuisesti yhä useampi tyttö aloittaa opintiensä, ja monin paikoin koulunpenkillä istuu enemmän tyttöjä kuin poikia. Se tarkoittaa, että monet kehitysmaat ovat onnistuneet kohentamaan perusopetustaan ja saavuttamaan siten ainakin yhden YK:n vuosituhattavoitteista. Liian usein tyttöjen koulutie päättyy kuitenkin alakouluun. Tytöt eivät pääse jatkamaan opintojaan yläkoulussa, saati sitä korkeammilla koulutusasteilla. Planin vuoden 2012 Koska olen tyttö -raportti kysyy, miksi kymmenet miljoonat tytöt joutuvat Faithin tavoin keskeyttämään koulunsa juuri teini-iässä. Mitä sellaista tyttöjen elämässä tapahtuu, että he eivät voi jatkaa koulutustaan poikien rinnalla? Raportti löytää useita vastauksia, joista tärkeimmät liittyvät perinteisiin sukupuolirooleihin, köyhyyteen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Niiden yhteisvaikutuksesta teini-ikä avaa pojille mahdollisuuksia, jotka tytöiltä liian usein sulkeutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun pojat jatkavat koulussa, tytöt jäävät kotiin kantamaan vastuuta taloustöistä: siivoamisesta, pyykkäämisestä, kokkaamisesta ja sisarusten kaitsemisesta. Heidän oletetaan myös valmistautuvan tulevaan avioliittoonsa ja äitiyteensä. Tästä seuraa, että teini-iässä tyttöjen elämässä ei ole enää aikaa eikä tilaa koulunkäynnille. Maailmankuva - 15
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Köyhyys vahvistaa perinteistä naisten ja miesten työnjakoa. Koska lapsen kouluttaminen on kallis ja pitkäaikainen taloudellinen sijoitus, vanhemmat tekevät sen useimmiten pojan hyväksi ? jopa siinäkin tapauksessa, että perheen tyttö on osoittautunut poikaa lahjakkaammaksi. Tytöistä perheet hyötyvät välittömästi työntekijöinä niin kotona kuin muuallakin. Lisäksi joissakin maissa tyttöjen naittaminen tuo perheelle rahaa. Joissakin toisissa maissa avioliitto vastaavasti vapauttaa perheen tytön elättämisestä. Teini-iässä tytöt kohtaavat myös aikaisempaa enemmän seksuaalista väkivaltaa ja sen uhkaa. Joskus se saa tytöt kieltäytymään koulunkäynnistä, sillä usein ahdistelija on opettaja tai samaa koulua käyvä poika. Monet tytöt myös naitetaan vaimoiksi alaikäisinä. Raiskaukset ja lapsiavioliitot johtavat teiniraskauksiin, jotka eivät ainoastaan uhkaa tyttöjen henkeä vaan myös katkaisevat koulutien. Gloriasta on roolimalliksi Mitä koulutetumpi tyttö, sitä todennäköisemmin hän ? osaa lukea ja kirjoittaa ? avioituu ja hankkii lapsia vasta aikuisena ? huolehtii omasta ja perheensä terveydestä ? sijoittaa ansionsa perheensä, yhteisönsä ja yhteiskuntansa hyväksi ? ymmärtää oikeutensa ja toimii niiden toteuttamiseksi ? kokee vähemmän väkivaltaa. 16 - Maailmankuva ? Joskus kotimatkalla ihmiset naureskelevat minulle ja sanovat, ettei naisten pitäisi käyttää työhaalareita. Ne kuuluvat miehille! Heidän mielestään aiheutan hämmennystä, mutta pysyn vahvana, koska tiedän tekeväni oikein. Olen itsestäni ylpeä: nainen voi tehdä kaiken sen, minkä mieskin, sanoo eteläsudanilainen Gloria Joy. 18-vuotias nuori nainen on yksi ensimmäisistä tytöistä, jotka opiskelevat automekaanikoiksi maan pääkaupungin Juban teknillisessä opistossa. Hän osaa jo purkaa moottorin, vaihdelaatikon ja jäähdyttimen. ? Tiedän, mitä tehdä, jos auto hajoaa, hän kehuu. ? Sodan aikana opin, että ilman työtä joutuu kärsimään. Töiden saaminen taas edellyttää suhteita. Rakennusmiehenä, puuseppänä tai automekaanikkona töitä kuitenkin löytää. Siksi hain tänne opiskelemaan. Etelä-Sudanissa naisilla ei yleensä ole kunnollista työtä. Työtä tekevät naiset ovat harvoin opiskelleet mitään. Koulutetut naiset taas eivät löydä työtä vaan jäävät kaikesta osaamisestaan huolimatta köyhiksi. ? Täällä aviomiehet eivät päästä vaimojaan töihin, vaikka nämä osaisivat lukea ja olisivat käyneet koulunsa loppuun, Gloria kertoo. ? Haluan menestyä automekaanikkona. Omasta mielestäni olen hyvä roolimalli. Teen läheiseni onnellisiksi,
• koska heidän on vaikea uskoa, että naisesta on tähän kaikkeen! Koulutus suojaa väkivallalta Koulu voi kannustaa eteenpäin Vähintään yläkoulun käyneiden naisten riski kohdata väkivaltaa on pienempi kuin kouluttamattomien naisten. Vähintään yläkoulun käyneiden miesten riski syyllistyä väkivaltaan on pienempi kuin kouluttamattomien miesten. Tutkimusten mukaan koulutetut naiset raportoivat itseensä kohdistuvasta väkivallasta useammin kuin kouluttamattomat naiset. He myös taistelevat väkivaltaa vastaan ja vaativat väkivallan kieltävää lainsäädäntöä. Gloria Joy ei kerro, mistä hän ammentaa itseluottamuksensa ja elämänuskonsa. Onko hänellä vanhemmat, jotka ovat kannustaneet tytärtään kokeilemaan ja rikkomaan rajojaan? Vai onko hän käynyt koulua, jossa tytöistä on nähty olevan muuhunkin kuin keittämään opettajalle teetä? Nuoren mekaanikon tarina vihjaa kuitenkin, että koulu voi toimia monella tapaa. Joko se lukitsee tytöt perinteisiin rooleihin vaimoiksi ja äideiksi tai se tarjoaa heille välineitä ja uskallusta itselleen sopivan elämän rakentamiseen. Koulussa ei opita vain hyödyllisiä taitoja kuten lukemista ja laskemista. Koulussa tytöt oppivat myös näkemään itsensä tulevina naisina ja yhteisöjensä jäseninä. Ratkaisevaa on, minkälaisia arvoja ja asenteita koulu tytöille välittää. Opettajien sanomiset ja tekemiset ovat erityisen tärkeitä. Ei ole samantekevää, miten opettaja puhuttelee tyttöjä ja poikia luokkahuoneessa. Keitä hän arvostaa, keitä väheksyy? Keille hän jakaa vastausvuoroja? Avainasemassa on opettajien koulutus ja ammattitaito, usein myös sukupuoli. Tytöillä on nykyisin köyhissä maissa liian vähän koulutettuja ja elämässään menestyneitä naisesikuvia. Naisopettajat saattavat myös läsnäolollaan vähentää tyttöjen kokemaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Tietenkään hyväkään koulutus ei yksin ratkaise kaikkia yhteiskunnan tai edes tyttöjen ongelmia. Myös yhteiskunnan tulee muuttua niin, että se antaa koulutetuille tytöille ja naisille tilaa toimia tasaveroisesti poikien ja miesten rinnalla. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä naisten koulutus ei vielä ole mainittavasti parantanut heidän asemaansa kotona tai työpaikoilla. Maailmankuva - 17
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Yhdeksänvuotinen laadukas peruskoulutus kaikille Mitä tilanteen korjaamiseksi sitten pitäisi tehdä? Vuoden 2012 Koska olen tyttö -raportti kehottaa kuuntelemaan teini-ikäisiä tyttöjä ja puuttumaan heidän erityishaasteisiinsa. Teini-ikäisten tyttöjen huomioiminen ei edistä vain heidän oikeuksiaan yksilöinä vaan myös aktiivisina ja luovina yhteisöjensä jäseninä. Raportti vaatii myös yhdeksänvuotista laadukasta peruskoulutusta kaikille lapsille. Se vetoaa maailman päättäjiin, jotta he tunnustaisivat tyttöjen erityiset tarpeet ja haasteet sekä varaisivat riittävästi rahaa laadukkaan koulutuksen järjestämiseen. Vaatimukset on kirjattava YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeiseen kehitysagendaan. Tyttöjen koulutuksen parantaminen vaatii myös nykyistä parempaa tilastointia suunnittelun ja toiminnan tueksi. Nykyisellään maailman lasten ja myös tyttöjen koulutusta kuvaavat tilastot kertovatkin vain sen, kuinka monta lasta tietyssä koulussa on tiettynä päivänä. Ne eivät välitä tietoa siitä, käyvätkö lapset koulua säännöllisesti tai oppivatko he siellä mitään. Tilastot kertovat myös kansallisista keskiarvoista eivätkä erottele lapsia heidän taloudellisen, yhteiskunnallisen tai etnisen taustansa perusteella. Köyhimmissäkin maissa parantuneesta koulutustarjonnasta ovat hyötyneet ennen kaikkea vauraiden kaupunkilaisperheiden lapset, myös tytöt. Samaan aikaan kaikkein köyhimmät, maaseudulla asuvat sekä etnisiin ja kielellisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ovat yhä vailla kunnon koulutusmahdollisuuksia. Heistä heikoimmassa asemassa ovat tytöt. Tyttöjen laadukkaaseen koulutukseen panostaminen on paitsi oikeudenmukaista myös järkevää. Se on yksi tehokkaimmista keinoista katkaista sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyyden kierre. Laadukas koulutus tarkoittaa, että kaikki tytöt saavat käyvät koulua, jossa he oppivat turvallisesti itsensä ja yhteisönsä kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että myös tytöt lunastavat roolinsa perheidensä, yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa täysivaltaisina jäseninä. 18 - Maailmankuva Seksuaalinen väkivalta ja lapsiavioliitot estävät tyttöjen koulunkäynnin ? 75 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun. Heistä 39 miljoonaa on 11?15-vuotiaita. ? Joka kolmas tyttö ei siirry alakoulusta yläkouluun. ? 150 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä on raiskattu tai kokenut seksuaalista väkivaltaa. ? Joka kolmas sekunti jossain päin maailmaa tyttö päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana. Se tarkoittaa kymmentä miljoonaa lapsiavioliittoa joka vuosi. ? Joka seitsemäs tyttö kehitysmaissa joutuu naimisiin alle 15-vuotiaana. Osa tytöistä naitetaan jopa viisivuotiaina. ? Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat teini-ikäisten tyttöjen yleisimmät kuolinsyyt kehitysmaissa.
• Plan Suomi Sukupuolinäkökulma huomioidaan aina modernissa kehitysyhteistyössä Naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen on köyhyyden vähenemisen edellytys. Esimerkiksi yksi vuosi toisen asteen koulua lisää kehitysmaiden naisten tuloja jopa viidenneksen. Naiset sijoittavat tuloistaan jopa 90 prosenttia perheensä hyväksi, mikä parantaa ennen kaikkea lasten asemaa. Koulua käynyt nainen laittaa omat lapsensa kouluun muita useammin. Sukupuoli nykyisenkaltaisena käsitteenä on noussut kehityspolitiikkaan yhdessä köyhyyden vähentämisen ja oikeusperustaisen lähestymistavan kanssa. Aiemmin naiset nähtiin kehityskeskustelussa kehityksen instrumentteina, ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet ja niiden suhde köyhyyden vähenemiseen sai vähän huomiota. Planin työssä sukupuoli näkyy ennen kaikkea tyttöjen oikeuksien ajamisena, muun muassa Koska olen tyttö -kampanjan kautta. Työn kannalta on tärkeää määritellä, mitä sukupuolella, genderillä ja sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan. Gender-ajattelu kehittyy jatkuvasti Gender tarkoittaa sukupuolta sosiaalisena rakenteena. Puhutaan myös sosiaalisesta sukupuolesta. Tämä tarkoittaa, että naisilla ja miehillä eri kulttuureissa ja eri aikakausina on erilaisia velvollisuuksia ja oikeuksia. Naisten ja miesten identiteetit muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tyttöihin ja poikiin kohdistuu erilaisia odotuksia syntymästä saakka. Kehityskeskusteluun gender nousi 1980-luvun puolivälissä. Läpimurron termi teki 1990-luvulla, jolloin se syrjäytti aikaisemmin käytössä olleen naiset ja kehitys (Women and Development, WAD) -käsitteen. Gender-sanan käyttö korostaa ajatusta, että sukupuoliroolit ovat muuttuvia ja että maailmanlaajuisen tasa-arvon saavuttamiseksi niiden on muututtava. Tämän päivän gender-ajattelu pohjautuu usean vuosikymmenen työhön naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta. Uutta gender-ajattelussa on sen huomioiminen, että sukupuoli vaikuttaa yhtä lailla poikien ja miesten kuin tyttöjen ja naisten valinnanmahdollisuuksiin. Naisten asema on kaiken kaikkiaan maailmassa huonompi, mutta on myös tilanteita, joissa yhteisön sukupuoliroolit rajoittavat poikien elämänkulkua enemmän kuin tyttöjen. Maailmankuva - 19
• GENDER YHTEISKUNNASSA JA KASVATUKSESSA Hankkeiden vaikutukset naisiin ja miehiin on huomioitava Sukupuolten tasa-arvo on yhteinen, kansainvälisesti sovittu tavoite. Tänä päivänä lähes kaikki maailman maat ovat sitoutuneet sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseen. Sukupuolten välinen tasa-arvo liittyy lasten oikeuksiin kahdella tavalla. Lasten oikeuksien toteutumiseen vaikuttaa ensinnäkin heidän oma sukupuolensa. Toiseksi naisten aseman kohentuminen yhteiskunnassa parantaa myös lasten elinolosuhteita merkittävästi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (gender mainstreaming) on yhteisesti sovittu tasaarvon edistämisen keino ? myös Planin työssä. Se tarkoittaa toiminnan kehittämistä niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon 20 - Maailmankuva sisällytetään kaikkeen organisaation työskentelyyn. Sukupuolinäkökulma tarkoittaa, että tarkastellaan sukupuolen ja sukupuolierojen merkitystä yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisiin yhteisön jäseninä. Sukupuolinäkökulma auttaa meitä havaitsemaan, että tytöillä ja pojilla, naisilla ja miehillä on monilta osin toisistaan poikkeava asema yhteisössä ja siten myös erilaiset tarpeet ja toiveet. On tärkeää huomata, että gender tai sukupuoli ei ole yhtä kuin naiset. Tämän päivän sukupuolinäkökulma huomioi asenteiden ja roolien vaikutuksen niin miehiin kuin naisiin. Miehet ja pojat ovat tärkeässä asemassa, kun pyritään esimerkiksi eroon naisille vahingollisista perinteistä. Miehet ja pojat hyötyvät tiukkojen sukupuoliroolien muuttu- misesta myös itse. Valtavirtaistaminen on keino, jolla pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Se ei siis ole tavoite itsessään. Valtavirtaistamisen työvälineitä ovat esimerkiksi sukupuolinäkökulman tarkastus (gender audit) ja sukupuolivaikutusten arviointi. Sukupuolinäkökulman tarkastus kartoittaa organisaation tasa-arvopuutteet ja toisaalta olemassa olevan tietotaidon. Sukupuolivaikutusten arviointi puolestaan tarkoittaa jokaisen toimenpiteen tai hankkeen arviointia sen kannalta, miten se vaikuttaa miehiin ja naisiin. Toimenpiteet, esitykset ja hankkeet voivat olla näennäisesti neutraaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriarvoisuutta. Sukupuolivaikutusten arviointi hyvänä käytäntönä on kotoisin YK:sta, jossa sitä on jo pitkään edellytetty sekä projektien suunnitelmissa että arvioinnissa. Sukupuolinäkökulman tulee sisältyä hankkeisiin alusta alkaen, taustatiedon keräämisestä toteuttamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hankkeiden kaikissa vaiheissa tarvitaan sukupuolittain eriteltyä tietoa. Kaikki tieto, jota hankkeen kohderyhmästä on olemassa, kirjataan miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen mukaan. Menestyksekkäässä tasa-arvotyössä tarvitaan sekä tilastollista että kokemuksellista, ihmisten itsensä kertomaa tietoa. Planille on tärkeää, että osalliset sukupuolesta riippumatta saavat äänensä tasapuolisesti kuuluville jo hanketta