Kolumni: Maryan Abdulkarim Kotina kaatopaikka Sierra Leonessa Sandron eksoottiset herkut 10 / 201 5 | 6,90 ?€ Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt Kurdien oma Shakira Mihin katosi maltti? Miksi suomalaisesta keskustelusta on tullut vouhkaamista? Lahdessa kasvaneen Helly Luvin ase on musiikki. MaKu102015_1-5.indd 1 24/09/15 18:01
R AY LE M A N Z IM B U KHAÏRA ARBY ATSUYA OKUDA Atsuya Okuda (Japani) 2.11. Ritarihuone Ray Lema NZIMBU (DRC/CG/FR/BR) 3.11. Savoy-teatteri Khaïra Arby (Mali) 4.11. Savoy-teatteri Krakatau 5.11. Kuudes linja Gustavo Nasuti (Argentiina) 6.11. Malmitalo Camerata Flamenco Project & Anette (Espanja/Suomi) 7.11. Vuotalo Piirpauke 40 vuotta 12.11.Sellosali 30.10.–12.11.2015 HELSINKI Koko ohjelma ja lipputiedot: etnosoi.fi MaKu102015_1-5.indd 2 24/09/15 18:01
Valokuvaaja Janne Körkkö vaikuttui Freetownin kaatopaikalla elävien entisten lapsisotilaiden asenteesta ja elämäntyylistä siinä määrin, että halusi tutustua heihin ja kuvata heistä myös dokumenttielokuvan. ”Ebola muutti olosuhteita rajusti, ja osa kaatopaikan miehistä menehtyi virukseen. Kun kuulin siitä, päätin lentää Sierra Leoneen. Halusin kertoa yhteisössä tapahtuvista muutoksista. Oivalsin, kuinka tärkeää dokumentoivan Sierra Leone 18 Rahaa, rauhaa ja roskia Tarinan takaa kuvaajan työ on. Toivottavasti se vie asioita eteenpäin. Olen tyytyväinen kaikesta mitä olen Money State -yhteisön miehiltä saanut. Toimintaani alueella kunnioitettiin, koska kukaan ei ollut ollut heidän elämästään kiinnostunut. Motivaatio tekemiseen oli helppo löytää pelkästään ympärilleen katsomalla. Vahvojen ihmisten muuttuminen epävarmoiksi on merkki ongelmista. Maa tulee olemaan kriisissä vielä pitkään.” R AY LE M A N Z IM B U KHAÏRA ARBY ATSUYA OKUDA Atsuya Okuda (Japani) 2.11. Ritarihuone Ray Lema NZIMBU (DRC/CG/FR/BR) 3.11. Savoy-teatteri Khaïra Arby (Mali) 4.11. Savoy-teatteri Krakatau 5.11. Kuudes linja Gustavo Nasuti (Argentiina) 6.11. Malmitalo Camerata Flamenco Project & Anette (Espanja/Suomi) 7.11. Vuotalo Piirpauke 40 vuotta 12.11.Sellosali 30.10.–12.11.2015 HELSINKI Koko ohjelma ja lipputiedot: etnosoi.fi Ku va t: Ja nn e Kö rk kö Maailman Kuvalehti 10/2015 3 MaKu102015_1-5.indd 3 24/09/15 18:01
Maailma paloina 7 Valtioiden hyvyys järjestykseen 12 Espanja sallii suorat siirtolaisten palautukset 13 Kolumni Husein Muhammed 14 Maailma nyt Kaukana dolce vitasta 16 Välähdys Buzkashia Afganistanissa Keskellä 18 Rahaa, rauhaa ja roskia 22 Henkilökuva Entistä pidempi! Helly Luv – kurdien oma Shakira 27 Katso järjestöä Kirkon Ulkomaanapu Pitkät 28 Kuvareportaasi Entistä pidempi! Tyttö, joka päätti toisin 38 Lukujuttu Uusi juttutyyppi! Minne katosi maltti? Lopuksi 46 Matkalla Vanhemmat ja niiden lapset 47 Kolumni Maryan Abdulkarim 48 Maailman Kuvalehti 30 vuotta! 50 Arviot Lila Downs, Vapaa 51 Ilmiö Solidaarisuuden osoittaminen 52 Kulttuuripalat Menolippu Meksikoon! 53 Kohtaamisia Panninguaq, Grönlanti 54 Nostalgiaa ja juhlahumua 56 Miesten maailmassa 60 Sandron tarina 62 Ristikko Kenia 28? Tyttö, joka päätti toisin Kenialainen Elizabeth Nkere pakeni ympärileikkausta ja lapsiavioliittoa 9-vuotiaana. Nyt 19-vuotiaana hän on yhteisössään karismaattinen johtaja ja mielipidevaikuttaja. Italia 14? Kaukana dolce vitasta Pakolaisia ja siirtolaisia kuljettavia veneitä pelastetaan Välimereltä harva se päivä. Osa heistä majoitetaan täpötäysiin vastaanottokeskuksiin. Suomi 38? Minne katosi maltti? Miksi suomalaisesta keskustelusta on tullut ääripäiden välistä vouhottamista, varsinkin jos puhutaan vähemmistöistä ja maahanmuutosta? Sisällys 10/2015 Ka nn en ku va : Sa fin H am ed /A FP /L eh tik uv a Tä m ä si vu : M ee ri Ko ut an ie m i, Em m i Va lv e, A nd re a Va cc ar o 4 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_1-5.indd 4 24/09/15 18:01
O lin viime viikolla Lauttasaaren seurakuntasalissa syömässä juuri maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden kokkaamaa ruokaa. Meitä oli siellä kuusisataa saarelaista. Pöydässäni istunut irakilainen sähköinsinööri toivoi pääsevänsä mahdollisimman pian yhteiskuntaan ja hommiin kiinni – mihin tahansa hommiin. Hän vaikutti toiveikkaalta – ei ihmiseltä, joka tahtoisi passivoitua kasvottomaksi mamuksi systeemin rattaisiin. Kukaan ei tahdo. Vilkas puheensorina ja lämmin ruoka täyttivät kirkon tarjoaman tilan, jonka jaoimme yhdessä. Olimme tulleet paikalle hyvin eri suunnista. Meidät syömään kutsuneet olivat tulleet uuvuttavan matkan Euroopan halki. Heidät oli ajanut kotoa sota ja näköalattomuus. Me muut säntäsimme sisään työpaikoiltamme ja kodeistamme, yt-neuvottelujenkin keskellä varsin turvallisesta arjestamme. Näistä tulokulmista huolimatta ajattelin taas kerran, kuinka samanlaisia me ihmiset olemme. Että ei meitä syvimmiltään mikään erota: työn, kodin ja terveyden ohella tahdomme kaikki tulla nähdyiksi ja rakastetuiksi, pelkäämme yksin jäämistä ja torjutuksi tulemista. Miksi sitä on joskus niin vaikea ymmärtää? Kotona 8-vuotias poikani kysyi, mihin menemme, jos Suomeen syttyy sota. Mitä meille tapahtuu? ”Menettekö sinä ja isi töihin ja me kouluun?” Oli yllättävän vaikea vastata. Riippuu sodasta. En minä tiedä. En yhtään tiedä. Illalla poika pohti patjaa, jolla turvapaikanhakijat lepäävät kirkon kryptassa – siellä missä hän ekaluokkalaisena leikki koulupäivän jälkeen. Sielläkö ne sedät nyt nukkuu? Lattialla? Kuinka kauan? Onkohan niillä jännää siellä? Vai pelkääkö ne? Katsoin lastani ja ajattelin, että aina vuoron perään joku sakki rämpii tällä planeetalla. Että nyt täällä olemme me. Jotenkin meidän olisi pystyttävät täällä yhdessä pärjäämään, tulemaan toimeen. Kohta täällä on jo ihan toinen porukka. On kestämätöntä, että tuhannet ja miljoonat joutuvat pakenemaan kodeistaan. On kestämätöntä, että tuhannet ja miljoonat ihmiset kuolevat sotien seurauksena. On poliitikkojen ja päättäjien käsissä, kuinka humanitaarinen kriisi saadaan ratkaistua. Jotenkin se on yritettävä ratkaista. Mitä meihin taviksiin tulee, meiltä vaaditaan nyt empatiaa ja ihmisyyttä. Toivon ja rohkeuden ilmapiiriä. Ymmärrystä siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Miksi tuhlaisimme tämän lyhyen elämämme toistemme pelkäämiseen? Miksi näkisimme toisemme uhkana? Pelastumme tai uppoamme yhdessä. Uppoamme, jos emme luota itseemme ja toisiimme. Pelastumme, jos näemme tulijassa itsemme ja oman kohtalomme. PS. Hyvä lukija, sinulla on nyt käsissäsi uusi ja uljas Maailman Kuvalehti, joka on samalla lehden 30-vuotisjuhlanumero. Toivomme, että viihdyt sen parissa! Anni Valtonen Samassa veneessä Pää kirjoitus Uppoamme, jos emme luota itseemme ja toisiimme. A nn in ku va : Te em u U llg ré n Maailman Kuvalehti 10/2015 5 MaKu102015_1-5.indd 5 24/09/15 18:01
Lääkärit pakenevat Eurooppaan Syyria. Syyrialaiset kansalaisjärjestöt menettävät parhaita työntekijöitään Eurooppaan, kertoo Irin. Syyrian virallista oppositiota tukevaa humanitaarista järjestöä johtava Orhan Mohammed kertoo menettävänsä joka kuukausi lääkäreitä, insinöörejä ja hiljattain jopa lääkintätiiminsä johtajan. He kaikki ovat lähteneet Eurooppaan. ”Joudumme kouluttamaan uusia ihmisiä heidän tilalleen, mutta se vie aikaa, eikä meillä ole sitä.” Oppositioryhmien hallussa pitämien alueiden humanitaarisen avun keskus sijaitsee Turkin puolella Gaziantepin kaupungissa lähellä Syyrian rajaa. Asuinkulut kaupungissa ovat nousseet jyrkästi, eivätkä avustusjärjestöt pysty nostamaan palkkojaan vastaavasti. Ulkomaisille avustustyöntekijöille maksetaan usein paremmin, ja toisaalta järjestöt ovat kieltäneet ulkomaisia työntekijöitä menemästä Syyriaan kidnappausten pelossa. Syyrialaiset avustustyöntekijät kantavat isommat riskit ja saavat pienempää palkkaa. Erityisen vaikea tilanne on lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan suhteen. Yli satatuhatta syyrialaista on paennut maansa sisällissotaa Eurooppaan tänä vuonna. HM. Syyrialaispoika taluttaa polkupyöräänsä Doumassa ilmaiskujen jälkeen elokuun 16. päivä. Maailma paloina 6 10?/?2015 Maailman Kuvalehti 6 10/?2015 Maailman Kuvalehti Ku va : Sa m ee r A l-D ou m y / AF P / Le ht ik uv a MaKu102015_6-15.indd 6 24/09/15 17:59
ilmansaastekuolleisuuden aiheuttaja Yhdysvaltojen itäosassa, Japanissa ja Euroopassa. Lannan ammoniakki reagoi teollisuuden ja liikenteen kaasujen kanssa tuottaen haitallisia pienhiukkasia. Muita merkittäviä terveyshaittoja ovat voimaloiden, erityisesti hiilivoimaloiden saasteet, jotka aiheuttavat seitsemäsosan maailman kuolemista, sekä liikenteen saasteet, jotka aiheuttavat viidenneksen kuolemista kehitysmaissa. Maailma. Yli kolme miljoonaa ihmistä kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteisiin. Luku on isompi kuin malarian ja hiv/aidsin aiheuttamat kuolemat yhteensä, kertoo Guardian. Suurin syy kuolemille on puuja hiililämmitys kodeissa ja ruoanvalmistuksessa. Kuolleisuus on korkeinta Aasiassa. Maanviljelyn päästöt aiheuttavat viidenneksen ennenaikaisista kuolemista maailmanlaajuisesti ja ovat suurin Indeksin kolme parasta maata ovat harvoin osaalueiden kärjessä. Mustat numerot ovat maiden sijoituksia kunkin teeman osalta. Maailma. Hyvä maa -indeksi mittaa kaikkea sitä, mitä valtiot tuottavat ihmiskunnan hyväksi ja mitä ne vievät siitä pois. Vielä toistaiseksi Suomi on hopealla. Idean isä ja rahoittaja on Simon Anholt, joka neuvoo työkseen kansallisia, alueellisia ja kaupunkien hallituksia yhteistyöstrategioissa muiden toimijoiden kanssa. YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen keräämän datan avulla maat punnitaan hyvässä ja pahassa. Anholt kertoi Ted Talkissa pettyneensä siihen, että listaa johtavat Irlannin, Suomen ja Sveitsin kaltaiset rikkaat maat. Hän iloitsee erityisesti siitä, että Kenia on sijalla 26. ”Emme arvota maita moraalisesti. Tarkoitan hyvällä maalla jotain paljon yksinkertaisempaa: se on maa, joka kerryttää yhteistä hyvää”, Anholt kirjoittaa indeksin sivustolla. Indeksi ei mittaa maan sisäistä hyvyyttä, koska Anholtin mukaan sille on jo olemassa paljon erilaisia mittareita. Sen sijaan indeksin tarkoitus on herättää kysymyksiä siitä, miten maat voivat tasapainottaa globaalin vastuun sekä velvollisuudet omia kansalaisiaan kohtaan. HM. Ilmansaasteet tappavat miljoonia Saasteiden pienhiukkaset tunkeutuvat syvälle keuhkoihin ja aiheuttavat sydänkohtauksia, aivohalvauksia, keuhkosyöpää ja hengityselinsairauksia. Tutkimus ei käsittänyt sisäilmansaasteita, joiden arvioidaan aiheuttavan toiset 3,4 miljoonaa kuolemaa vuosittain. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus varoittaa, että jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, ennenaikaiset kuolemat kaksinkertaistuvat vuoteen 2050 mennessä. HM. Valtioiden hyvyys järjestykseen Good country index yleisranking 1. Irlanti 2. Suomi 3. Sveitsi 125. Libya Tiede ja tekniikka 20 7 6 123 Kulttuuri 7 18 32 124 Kansainvälinen rauha ja turvallisuus 33 53 71 16 Hyväntekeväisyys 4 12 10 93 Planeetta ja ilmasto 45 14 16 116 Vauraus ja tasa-arvo 1 3 2 119 Terveys ja hyvinvointi 9 12 10 123 Lähde: www.goodcountry.org Maailman Kuvalehti 10/2015 7 MaKu102015_6-15.indd 7 24/09/15 17:59
Afrikkalainen taide myy Afrikka. Sijoittajat ympäri maailman ovat alkaneet kiinnostua enenevissä määrin afrikkalaisesta taiteesta, kertoo CNN. Brittiläisessä Bonhamsin huutokauppakamarissa modernin afrikkalaisen taiteen hinta on viisinkertaistunut vuodesta 2007. Sotheby’s, joka erikoistuu afrikkalaiseen ja oseanialaiseen taiteeseen, tuotti viime vuonna 84 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun vuosikymmen sitten sen tulos jäi neljään miljoonaan. Noin puolet huutokauppojen taideteoksista myydään afrikkalaisille ostajille, pääosin Nigeriaan ja Etelä-Afrikkaan. Afrikan maiden vahva talouskasvu ja keskiluokan varallisuuden nousu selittävät osaltaan kiinnostusta maanosan moderniin taiteeseen. Kansainvälistä kiinnostusta taideasiantuntijat selittävät yksinkertaisesti sähköisten viestintävälineiden kehityksellä ja sillä, että ihmiset ovat tottuneet muiden kulttuurien taiteeseen. Myös Afrikassa taidekauppa lisääntyy. Huutokauppakamareita ollaan avaamassa myös Keniassa ja Ugandassa. HM. Filippiinit. Taifuuni Haiyan iski Filippiineille marraskuussa 2013 ja aiheutti katastrofin. Kriisiä seurasi kuitenkin myös kaupungin homoyhteisön vapautuminen, kertoo Irin. Haiyan iski muun muassa Taclobanin kaupunkiin, jonne virtasi avun ammattilaisia ja vapaaehtoisia niin ulkomailta kuin muualta Filippiineiltä. Osittain kaapissa olevan ”Jerichon” sosiaalisen elämän se muutti täysin: ”Yhdessä yössä YK, valtasi Grindrini.” Grindr on seksuaalivähemmistöjen mobiililaitteissa toimiva seuranhakupalvelu. Ulkomaalaisten julkiset hellyydenosoitukset ovat saaneet kaupungin oman LGBT-yhteisön avautumaan. Humanitaarisilla järjestöillä on yleensä tiukat säännöt työntekijöiden ja avunsaajien välisen seksin suhteen. Työntekijöiden mukaan säännöt eivät kuitenkaan ole yhtä tiukat niiden paikallisten suhteen, jotka eivät ole avun kohteita. Epämuodollinen kanssakäyminen paikallisten kanssa on hyödyllistä myös avustustyön kannalta, sanovat työntekijät. Se auttaa rakentamaan verkostoja ja sen avulla syntyy hyviä ideoita avun järjestämiseksi. HM. Kriisi vapautti homoyhteisöä m ih ai lo m ilo va no vi c / Is to ck Maailma paloina Taifuuni Haiyan ja seuranhakupalvelu Grindr muuttivat filippiiniläisten homojen elämää. ”Yhdessä yössä YK valtasi Grindrini.” 8 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_6-15.indd 8 24/09/15 17:59
Norsunluurannikko. Tällainen on valokuvaaja Antoine Tempén tulkinta aamiaisesta Tiffanylla Senegalissa vuonna 2013. Ranskalaisamerikkalaisen Tempén ja hänen senegalilaisen kollegansa Omar Victor Diopin valokuvasarjassa [re-]Mixing Hollywood amerikkalaisten ja eurooppalaisten elokuvien ikoniset hetket on ikuistettu uudelleen Dakarissa, Senegalissa ja Abidjanissa, Norsunluurannikolla. Sarjan muut elokuva-aiheiset kuvat löytyvät projektin kotisivuilta. Kuukauden kuva Maailman Kuvalehti 10/2015 9 MaKu102015_6-15.indd 9 24/09/15 17:59
Lajeille suojaa pandojen ohessa Kiina. Pandojen suojelualueet turvaavat myös monia muita harvinaisia lajeja, kertoo Live Science -nettilehti. Monet pelkäävät, että vähemmän ihmisiin vetoavat lajit kuolevat sukupuuttoon sillä aikaa, kun kaikki huomio on suloisissa jättiläispandoissa. Uuden tutkimuksen mukaan asia voi olla päinvastoin. Tutkija Binbin Lin mukaan Kiinan pitäisi lisätä suojelualueita myös muiden lajien turvaamiseksi. Kiina on varannut pandojen suojelulle 33?600 neliökilometriä. Conservation Biology -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan alue kattaa 70 prosenttia maan metsälintujen ja -nisäkkäiden elinalueista ja 31 prosenttia metsäsammakkoeläinten elinalueista. Suojelualueet eivät kuitenkaan nykyisellään ole riittäviä. Peräti 99 prosenttia pienillä alueilla elävistä sammakkoeläinlajeista ei ole riittävän suojeltuja. Erityisen huolestuneita tutkijat ovat uhanalaisista lajeista kuten lumiapinasta. Kiinan biodiversiteetti on tutkijoiden mukaan poikkeuksellinen. Tutkijat löysivät 132 nisäkäslajia, 117 lintulajia ja 250 sammakkoeläintä, joiden elinalueesta 80 prosenttia on maan rajojen sisällä. Näistä lajeista 65 nisäkäslajia, 78 lintulajia ja 96 sammakkoeläinlajia on uhanalaisia. HM Maailma paloina Uhanalaiset lumiapinat voisivat hyötyä pandojen suojelualueista, jos Kiina laajentaisi niitä entisestään. Ku va : M ar y Ev an s / M ar y Ev an s Pi ct ur e Li br ar y / Le ht ik uv a 10 10?/?2015 Maailman Kuvalehti 10 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_6-15.indd 10 24/09/15 17:59
Puurosta olueksi Zimbabwe. Puurohiutaleet on kielletty osassa Zimbabwen sisäoppilaitoksista, koska oppilaat ovat tehneet niistä olutta, kertoo paikallinen Chronicle-lehti. Ainakin kolme koulua maan eteläosassa on varoittanut oppilaiden vanhempia, että kauraja durra-hiutaleet takavarikoitaisiin. Oppilaat ovat lehden mukaan sekoittaneet hiutaleita sokeriin ja hiivaan ja jättäneet seoksen fermentoitumaan aurinkoon. Kemisti Michael Duben mukaan seos on vaarallista, koska sen alkoholin määrää ei voi kontrolloida. HM. Pääainearvonta Kiina. Toisen vuoden insinööriopiskelijoille osoitetaan sattumanvaraisesti erikoistumisala Etelä-Kiinan yliopistossa, kertoo BBC. Arvonta suoritetaan, koska osa pääaineista on niin suosittuja, että niihin tulvisi opiskelijoita, kun taas toisiin heitä ei riittäisi tarpeeksi. Kaikkiaan pääainevaihtoehtoja on seitsemän. Kaikki opiskelijat eivät joudu kuitenkaan luottamaan kohtaloon. 190 parasta ensimmäisen vuoden opiskelijaa saa valita pääaineensa itse. Loppujen on tyydyttävä vaihtokauppoihin keskenään, mikäli onnetar ei suosi. Myös kymmenen prosenttia toisen vuoden parhaista opiskelijoista voi vuoden lopussa anoa muutosta pääaineeseensa. HM. Absurdistan 1990 on vuosi, jolloin paavi Fransiskus katsoi viimeksi televisiota. Lehtiäkin hän seuraa vain yhtä: La Repubblicaa, joka on vasemmistolainen päivittäislehti. The Telegraph, London, August 2015 Bingo! Ku va : M ar y Ev an s / M ar y Ev an s Pi ct ur e Li br ar y / Le ht ik uv a Ku va : ni kr ea tio ns / is to ck Maailman Kuvalehti 10/2015 11 MaKu102015_6-15.indd 11 24/09/15 17:59
Espanja sallii suorat siirtolaisten palautukset Uutta turvallisuuslakia perustellaan maantieteellisillä syillä. Vastaanottokeskuksissa on siirtolaisia moninkertaisesti niiden kapasiteettiin nähden eikä niihin ole päästetty kansainvälisiä ihmisoikeustarkkailijoita. Espanja karkottaa siirtolaisia myös ilmateitse. Pelkästään viime vuonna maasta lähti 148 karkotuslentoa. Lennot toteutetaan yhteistyössä Air Europan ja Swiftairin kanssa. Lentoyhtiöt omistavalle Globalia-konsernille Espanjan valtio maksaa 12 miljoonaa euroa vuodessa. Suuri osa karkotetuista on jo vuosia Espanjassa asuneita siirtolaisia, jotka ovat jääneet työttömiksi. Työttömäksi jääminen voi johtaa maassa oleskeluluvan menetykseen. Karkotuslennot toteutetaan usein niin nopeassa aikataulussa, ettei siirtolaisilla ole aikaa tehdä oikeuteen valitusta karkotuspäätöksestä. Monissa tapauksissa karkotettava ei ole ehtinyt edes hyvästelemään omaisiaan eikä näille ole ilmoitettu karkotettavan olinpaikkaa. Euroopan ihmisoikeuskomission mukaan karkotuslennoilla käytetään myös kyseenalaisia keinoja ja väkivaltaa. Karkotettavat voidaan muun muassa huumata rauhoittavilla lääkkeillä. Maija Salmi Espanjassa säädettiin viime vuoden lopussa uusi Ley mordaza -nimellä tunnettu turvallisuuslaki, joka sallii siirtolaisten suoran palauttamisen takaisin Marokon puolelle ilman mahdollisuutta hakea oleskelulupaa tai turvapaikkaa Espanjasta. Aiemmin Afrikan mantereella sijaitsevien Espanjan itsehallintoalueiden Ceutan ja Melillan kautta Eurooppaan pyrkivillä siirtolaisilla on ollut mahdollisuus jäädä maahan, kun he ovat Espanjan maaperälle päässeet. Ihmisoikeusjärjestöjen sekä YK:n ihmisoikeuskomission mukaan laki sotii ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisiä lakeja vastaan. Laittomia palautuksia on kuitenkin tehty jo ennen lakimuutosta ja niihin on osallistunut niin Espanjan kuin Marokonkin poliisi. Espanja on puolustellut uutta lakia maantieteellisillä syillä ja kansainvälisellä turvallisuudella. Maa tunnetaan Afrikasta tulevien siirtolaisten porttina Eurooppaan ja Espanjaa on painostettu pysäyttämään lisääntyvä siirtolaisvirta. Myös maan vastaanottokeskusten tilanne on kaoottinen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet vankilamaisten keskusten epäinhimillisistä oloista jo vuosia, mutta tilanne ei ole parantunut. Karkotetuksi joutuvat erityisesti ilman työpaikkaa olevat siirtolaiset. Monet siirtolaisista myyvät laittomasti piraattituotteita rannalla. 1 amerikkalainen kuoli keskimäärin vuosittain 2001–2013 haiden, alligaattorien ja karhujen takia, paljon vähemmän, kuin lehmien (20) ja koirien (28) vuoksi. 45 prosenttia amerikkalaispareista 1940-luvulla löysivät toisensa ystävien ja perheen kautta. Vuonna 2012 noin 35 prosenttia pareista tapasi toisensa netissä. 75 prosenttia maailman työläisistä ei ole vakituisessa työsuhteessa. Työssä käyvistä joka neljäs elää perheineen alle kahdella dollarilla päivässä. 1. Centre for Disease Control and Prevention, USA. 2.‘Searching for a Mate: The Rise of the Internet as a Social Intermediary’, Prof Michael J. Rosenfeld, Stanford University. 3. World Employment and Social Outlook, International Labour Organisation, Rome, 2015. Kyllä Anoop tietää! Ku va : M ai ja Sa lm i 12 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_6-15.indd 12 24/09/15 17:59
Husein Muhammed Puhutaanko olennaisesta? Näkökulma V iime aikoina uutisia turvapaikanhakijoiden määrän kasvamisesta on riittänyt. Suomeen olisi tulossa hakijoita enemmän kuin koskaan. Sisäministeriö varautuu kuulemma viiteentoista tuhanteen. Määrä on iso aiempiin vuosiin verrattuna, mutta olemattoman pieni moneen muuhun maahan nähden. Suomen mittakaavassa 15?000 olisi viisinkertainen keskiarvoon nähden, mutta Ruotsissa taas vain noin viidesosa vuosittaisesta keskiarvosta. Saksaan tulee eräiden arvioiden mukaan jopa miljoona hakijaa. Siis Helsingin, Espoon ja Vantaan väkimäärän verran. Syynä hakijamäärän kasvuun on etenkin kansainvälisen yhteisön kyvyttömyys ja haluttomuus lopettaa vuosia jatkunut Syyrian sisällissota. Se vaatisi maan hirmuhallinnon syrjäyttämistä. Irakin ja Syyrian kriisien keskellä syntynyttä terroristijärjestö ISIS:iä vastaan kohdistetut toimet ovat olleet riittämättömät siviilien suojelemiseksi. Länsimaiden toimettomuus vaikuttaa nyt myös länsimaihin. Suomessa tuomiopäivän pasuunat julistavat taloutemme kaatuvan vaatimattomiin hakijamääriimme. Samaa pelkoa Ruotsissa tai Saksassa lietsovia pidettäisiin seinähulluina. Suomessa tulijat nähdään taakkana, Ruotsissa ja Saksassa suojelua tarvitsevina ihmisinä – ja työvoimana. Nämä maat ottavat suurimman taakan Eurooppaan tulevista pakolaisista. Siitä huolimatta juuri näillä mailla pyyhkii taloudellisesti parhaiten. Eivät turvapaikanhakijat toki sellaisinaan ole Ruotsin tai Saksan hyvän taloustilanteen syy, mutta eivätpä näytä sitä myöskään heikentävän. Väestörakennetta suuri tulijamäärä ainakin parantaa, sillä tulijat ovat keskimäärin kantaväestöä selvästi nuorempia. Olipa pakolaisista mitä mieltä tahansa, tosiasia on se, ettemme voi Suomesta käsin juuri vaikuttaa tänne tulevien määrään. Perussuomalaisten valtakaudella ei muuten olisi tulijoita viisinkertainen määrä siihen nähden, Emme voi Suomesta käsin juurikaan vaikuttaa tänne tulevien määrään. mitä määrät olivat heidän parjaamiensa ”vihervasemmistolaisten” hallitessa maatamme. Sen sijaan voimme vaikuttaa siihen, millaiset eväät annamme tulijoille sopeutumiseen. Julkisen vallan tärkein toimenpide on kotoutumiskoulutus. Tähän asti kotoutumiskoulutus on ollut osa työvoimakoulutusta. Koulutusta on jatkuvasti kehitetty työelämäja työmarkkinalähtökohdista. On satsattu tulijoiden työllistymismahdollisuuksien paran tamiseen. Samaan aikaan on pyritty toiminnalliseen koulutukseen: kaikkia aikuisia ei kiinnosta pulpetissa istuminen. Uusi hallitus uhkaa kuitenkin tehdä U-käännöksen asiassa. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta kaavaillaan siirrettäväksi työja elinkeinoministeriöstä opetusja kulttuuriministeriöön. Pois työllistymisestä ja työmarkkinoilta takaisin koulupenkille. Tällaisilla huomaamattomilla toimenpiteillä voi olla Suomen talouden kannalta paljon kauaskantoisemmat vaikutukset kuin paljon uutisoiduilla turvapaikanhakijoiden määrällä. Eikä suinkaan parempaan suuntaan. Kirjoittaja on lakimies. Ku va : Te em u U llg ré n Maailman Kuvalehti 10/2015 13 MaKu102015_6-15.indd 13 24/09/15 17:59
Kaukana dolce vitasta Pakolaisia ja siirtolaisia kuljettavia veneitä pelastetaan Välimereltä Italiaan harva se päivä. Osa tulijoista majoittuu liitoksissaan natiseviin vastaanottokeskuksiin tai jatkaa matkaansa muualle Eurooppaan. Osa päätyy laittomiin töihin maatiloille. Teksti: Jenna Vehviläinen Kuva: Andrea Vaccaro Maailma nyt 14 10?/?2015 Maailman Kuvalehti 14 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_6-15.indd 14 24/09/15 17:59
häntä. Pian hän oli veneessä matkalla kohti Eurooppaa. ”Nyt olen kiitollinen, sillä olen turvassa. On ruokaa ja peti, ja opettelen italiaakin. Silti elämä tuntuu turhalta. En tiedä, milloin näen lapseni, en voi palata kotiin”, Toure huokaa. Kaikki Välimeren ylittäjät eivät jää Italiaan päästyään vastaanottokeskuksiin. Catanian yliopiston siirtolaisuutta tutkineen professori Carlo Collocan mukaan osa Välimereltä pelastetuista häipyy omille teilleen ennen tai jälkeen vastaanottokeskuksiin sijoittamisen. Osa jatkaa toiseen maahan, osa päätyy asumaan laittomasti Rosarnon kaupunkiin tai lähellä sijaitsevaan San Ferdinandon telttakylään, jota valtio ylläpitää. ”Kylän alkeellisissa olosuhteissa asuu pahimmillaan yli tuhat afrikkalaistaustaista ihmistä. Nukkumapaikkoja on puolelle tästä”, Colloca kertoo. Collocan mukaan alueen maatilat hyödyntävät kylässä majoittuvia laittomana työvoimana. Jotkut ovat turvapaikanhakijoita, jotka haluavat tienata rahaa, jotkut vastaanottopalveluihin oikeutensa menettäneitä tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. He hyväksyvät työn ilman oikeuksia: ympäri pyöreät työpäivät, parinkymmenen euron päiväpalkan ja epävarmuuden, sillä parempaakaan ei ole tarjolla. ”Virta Välimeren yli on voimistunut, joten kaikille ei riitä työtä maatiloilla. Viime aikoina naisten määrän kasvaessa olenkin törmännyt alueella myös prostituutioon”, Colloca selittää. Collocan mukaan viranomaiset katsovat pitkään jatkunutta tilannetta läpi sormien. Kun ottaa huomioon, että Calabrias sa vaikuttava ’Ndrangheta-mafia on soluttautunut syvälle yhteiskuntaan muun muassa liiketoimintojen tasolla, on selvää, että ilmiön taustalla vaikuttaa järjestäytynyt rikollisuus. ”Osa työnantajista on tavallisia maanviljelijöitä, jotka haluavat säästää työntekijäkuluissa. Mutta kyllä mafialla on merkittävä rooli tässä pelissä.” ”Osa tulee tänne paremman elämän toivossa. He kuvittelevat, että Eurooppa on paratiisi, mutta ei täällä ole heille mitään.” Kuulostaako tutulta? Kommentti voisi olla peräisin Suomen pakolaiskeskustelusta, mutta nyt ollaan Etelä-Italiassa Calabrian hallintoalueella. Alueella, jossa työttömyysaste on Italian korkein, mafian läsnäolo vahva ja vastaanottokeskukset täynnä. Puhuja on kotimaastaan arabikevään aikaan paennut egyptiläinen George. Hän on saanut viisihenkisen perheensä kanssa turvapaikan Italiasta uskonnosta johtuvan vainon perusteella ja avannut Lamezia Termen kaupunkiin ravintolan. Sukunimeään hän ei halua julkisuuteen kertoa. Georgen ymmärrys Välimeren ylittäjiä kohtaan on niukassa. ”En usko, että he kaikki ovat rehellisiä.” Italiaan on saapunut tammi-elokuussa meriteitse reilut 120?000 pakolaista ja siirtolaista, joista Calabriaan on pelastettu 21?000, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Vastaanottokeskusten tila on lopussa, ja osa sijoitetaan muualle Italiaan. Maan sisäministeriön mukaan vastaanottokeskusten asukasmäärä oli syyskuun alussa yli 90?000. Suuri osa tulijoista on afrikkalaisia: eritrealaisia, nigerialaisia tai somaleja. Vertaukseksi kerrottakoon, että Maahanmuuttoviraston mukaan Suomen vastaanottokeskuksissa oleskeli syyskuun 18. päivänä reilut 8?700 ihmistä. Uusia veneitä havaitaan Italian rannikoilla harva se päivä. Calabriaan tarvitaan lisää keskuksia, mutta osa alueen kunnista, asukkaista ja poliitikoista on vastahakoisia. Tilanne jakaa jopa katoliset kirkonmiehet: osa majoittaa pakolaisia koteihinsa, osa sulkee näiltä ovet kirkkoihin. Viime aikoina hätävastaanottokeskuksia on avattu hylättyihin rakennuksiin, jotka on kunnostettu asuttaviksi. Malilainen Boubacarr Toure, 25, on majoittunut Lamezia Termen vastaanLamezia Termen vastaanottokeskuksessa majoittuu reilut 150 turvapaikanhakijaa, joiden käytössä on yhteiskeittiöitä, moskeija ja jalkapallokenttä. ottokeskuksessa kesäkuun 21. päivästä lähtien. Silloin hänet ja noin sata muuta pelastettiin uppoavasta veneestä Calabrian rannikolta. Toure kertoo eläneensä normaalia elämää Dibolin kaupungissa viime vuoteen asti: hänellä oli vaimo, kaksi lasta ja työ, jonka kautta hän pääsi matkustelemaan. Hän puhuu seitsemää kieltä – muun muassa englantia, ranskaa ja arabiaa. ”Viime joulukuussa olin autokolarissa, ja toisessa autossa ollut mies kuoli. Sen jälkeen kaikki on ollut yhtä helvettiä: syyllisyys seuraa joka paikkaan. Rukoilen jumalalta anteeksiantoa”, Toure kertoo päätään puistellen. Touren mukaan kolarissa kuolleen miehen perhe alkoi pian syyttää häntä murhaajaksi, vainota ja kohdella häntä väkivalloin. Miehen veljet uhkasivat tappaa Touren. Vuodenvaihteen jälkeen hän lähetti perheensä Gambiaan sisarensa luo ja pakeni itse autolla kohti pohjoista. Matka kesti kuukauden, ja siihen meni suuri osa säästöistä. Libyan rajalla Touren auto ja kaikki tavarat ryöstettiin. ”Halusin Tripoliin, sillä uskoin, että sieltä voisi löytää töitä. Poliisipukuiset miehet ottivat minut kiinni jo rajalla ja veivät Misrataan vankilaan”, hän sanoo. Touren mukaan sotilaat hakkasivat vankeja, pakottivat nämä töihin eivätkä antaneet näiden peseytyä. Parin kuukauden kuluttua Toure pakeni Tripoliin, jossa ajatus matkasta Italiaan syntyi. ”Tripolissa kaikki tietävät, kuka vie ihmisiä Eurooppaan. Jos on rahaa, matkaan pääsee helposti. Jotkut tekevät kuten minä: työskentelevät näille ihmisille ja kustantavat niin matkansa.” Touren matka alkoi, kun hän tutustui paikalliseen mieheen, joka lupasi auttaa ”Jos on rahaa, matkaan pääsee helposti.” Maailman Kuvalehti 10/2015 15 MaKu102015_6-15.indd 15 24/09/15 17:59
Afganistan. Nuori poika esittelee ratsastustaitojaan lähellä Balkhin kaupunkia Pohjois-Afganistanissa, missä hevosenkäsittelyä on perinteisesti pidetty yhtenä miehen tärkeimmistä taidoista. Tämä korostuu edelleen etenkin hevosurheilussa, kuten maan rajussa kansallislajissa buzkashissa. Kuva: Emma Vepsä 16 10/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_16-27.indd 16 24/09/15 17:57
Välähdys Maailman Kuvalehti 10?/?2015 17 MaKu102015_16-27.indd 17 24/09/15 17:57
Keskellä Rahaa, rauhaa ja roskia Sierra Leonen suurimmalla kaatopaikalla asuu joukko entisiä lapsisotilaita. Elinolot ovat karut, mutta täältä miehet ovat löytäneet elinkeinon, yhteisön ja rauhan. Teksti: Katariina Kalmari Kuvat: Janne Körkkö V auva päästää pienen itkun ennen kuin rauhoittuu äitinsä syliin. Nimenantotilaisuus on alkamassa. Jos katsoo oikealle, näkee hautausmaan, johon on haudattu satoja verenvuotokuume ebolan uhreja. Vasemmalla näkyy Freetownin kaatopaikka. Se on lapsen tuleva koti. Paikalle on tullut pappi, joka antaa lapselle nimen islamilaisen perinteen mukaan. Pappi kuiskaa poikavauvan korvaan elämänohjeita. Mitäköhän? Vierailta kerätään rahaa äidille ja lapselle. Yhteisö on tiivis. Kaikki kantavat huolta pienokaisesta. Nimenantojuhlassa on läsnä paitsi lapsen perhe, myös isän ystäviä. ”Perheeseen kuuluvia poikia”, kuvailee lapsen isä Fabio Osman. ”Pojat”, joista Fabio Osman puhuu, ovat Abusaja Kamara , Moses Kamara ja Josef Osman. Heistä Abusaja Kamara 18 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_16-27.indd 18 24/09/15 17:57
Josef Osman, Amad ja Moses Kamara aloittavat työnsä aamun koittaessa, kun kaupungin työntekijä tuo roskakärryt paikalle. Joku pojista hakee sen purettavaksi lajittelua varten. Uusi elämä on saanut alkunsa kaatopaikalla. Kastejuhlassa onnellinen äiti Aminata Osman vierellään Abusaja Kamara, Moses Kamara ja Josef Osman. on asunut kaatopaikalla 15 vuotta, Fabio Osman kymmenen. Moses Kamara ja Josef Osman liittyivät joukkoon muutama vuosi sitten. Porukkaan kuuluu myös muita miehiä. Osalla on perhe, toiset ovat yksin. Useilla on päihdeongelmia ja väkivaltainen menneisyys. Kaikkia yhdistää jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle. Monet pojista taistelivat vuosina 1991– 2002 käydyssä Sierra Leonen sisällissodassa. Tuhansien muiden entisten taistelijoiden tavoin he tippuivat sodan jälkeen tyhjän päälle. Kuntoutusta ja koulutusta oli tarjolla niukasti. Monet yrittivät palata koteihinsa, mutta ne olivat tuhoutuneet tai he eivät olleet enää tervetulleita. Pojat oli pakotettu tappamaan kyliensä ja perheidensä jäseniä. Yksinäisyys ja kadulla asuminen johtivat päihteisiin ja rikoksiin. Lopulta tie vei kaatopaikalle, ensimmäiseen mahdollisuuteen saada rehellinen toimeentulo ja kokea yhteisöllisyyttä. Uuden hautausmaan myötä hauras yhteisö on uhattuna. Viime vuonna valtio purki poikien kotina olleen katoksen muiden hökkeleiden mukana. Kaatopaikkaa on tarkoitus muuttaa niin, ettei se olisi enää asuinkäytössä. Kahdensadan metrin päässä oleva hautausmaa on laajentunut ja vaatinut lisää tilaa, kun ebola on edennyt ja uhriluku kasvanut. nimeksi Money State, eli ”Rahavaltio”. ”Teemme täällä rahaa! Olemme lähellä Amerikkaa, jossa voi tehdä helvetisti rahaa”, miehet naureskelevat. Olipa yhteisön nimi ylpeyttä tai ironiaa, sen takaa pilkistää toive paremmasta. Fabio Osman paljastaa, että hän haaveilee taksikuskin työstä, Abusaja Kamara suostuisi tekemään mitä tahansa muuta: ”Haluan rauhaa ja siistimmän elämän, helpomman toimeentulon. Olen 42-vuotias ja nähnyt sodan. Nyt voisi helpottaa.” Osman on tyytyväinen, että saa olla elossa ja tehdä työtä. Töitä on kuitenkin vähän. Maan työttömyysprosentti on 25, Ensi kuulemalta suunnitelma häätää ihmiset kaatopaikalta kuulostaa järkevältä. Alueen asukkaille ei kuitenkaan ole tarjottu vaihtoehtoista asuinpaikkaa. ”Kulunut vuosi on ollut stressaava. Olemme keskellä ebolasotaa. Jos voisin, veisin perheeni pois täältä nopeasti”, Abusaja Kamara toteaa. Väsymys ebolaan, elinolosuhteisiin ja sotakokemuksiin näkyy päihteiden käytössä. Illan tullen myös kastejuhla muuttuu ryyppäjäisiksi. Kovaäänisestä pauhaa musiikki, ihmis et tanssivat ja laulavat. Jotkut polttavat pilveä, toiset jotain muuta. ”Parhaita hetkiä elämässä on, kun kaikki ovat iloisia. Humalassa elämä on helpompaa”, Moses Kamara sanoo ja ottaa naukun pussiviinastaan. Aamun koittaessa pojat palaavat töihin muiden kaatopaikalla asuvien kanssa. Kaupungin työntekijä tuo roskakärryn, jonka joku pojista hakee purettavaksi. Kärry tyhjenee nopeasti. Paikalla on kymmenkunta lasta, puolentusinaa aikuista sekä lukematon määrä sikoja ja koiria. Kaikki haluavat hyötyä kuormasta. Ihmiset etsivät mitä tahansa, minkä voisi myydä tai kierrättää. Myytäväksi kelpaava jäte on kultaakin kalliimpaa, sillä jätekärryn purkamisesta saa palkkaa vaatimattomat tuhat leonea , joka vastaa noin kahtakymmentä senttiä. Pojat ovat antaneet yhteisölleen Fakta: Sodan ja ebolan runtelemat Sierra Leonessa käytiin sissällissota 1991–2002. Sen osapuolina olivat Vallankumousrintama RUF ja valtiollinen armeija. Sodassa taisteli tuhansia lapsisotilaita, joiden integroiminen yhteiskuntaan on ollut vaikeaa. 50 000 ihmistä kuoli sodassa, yli 2 miljoonaa pakeni. Ebola on ”uusi sota”. Syyskuun alkuun mennessä siihen oli sairastunut yli 13?000 ihmistä, kuollut lähes 4?000. Maailman Kuvalehti 10/2015 19 MaKu102015_16-27.indd 19 24/09/15 17:57
kaupungeissa työttömiä on enemmän. Nuorista 70 prosenttia on vailla töitä. Harvoille on tarjolla hanttihommia rakennuksilla, mutta ebolan takia nekin ovat katkolla. Vain hautausmaan laajennus jatkuu. Toiset etsivät hautausmaalta vaurautta muilla keinoin. Sierra Leonessa on tapana haudata vainajan mukana arvoesineitä, joten haudanryöstely on yleistä. Vaikka ihmiset pelkäävät ebolaa, he ovat valmiita ottamaan riskin. Haudanryöstely puolestaan on herättänyt pelkoa, että tauti lähtee leviämään ruumiista. Nyt tarkoitus on valaa betonia hautojen päälle, jottei ebola tarttuisi ja vainajat saisivat hautarauhan. Iltaisin Freetown hiljenee, sillä kaupunkiin on määrätty epidemian vuoksi ulkonaliikkumiskielto. Kaatopaikalla työt kuitenkin jatkuvat pitkälle yöhön. Vain portille saapuvan kuorma-auton ajovalot ja sen kuormaa odottavien ihmisten otsalamput tarjoavat valaistusta. ”Ei ole epätavallista, että poimimme roskia ruumiinosien seasta. Niitä tuodaan kaatopaikalle öisin, ja siat herkutKeskellä ”Yhteisö ja yhteen kuuluvuus ovat tärkeitä. Luottamus on kaikki kaikessa.” televat aamulla”, Moses Kamara kertoo. Ruumiinosat ovat peräisin sairaaloista, kolareiden ja muiden tapaturmien uhreille tehdyistä amputaatioista. Joskus joukossa on myös kokonaisia ruumiita, kodittomia ja muulla tavalla osattomia vainajia. Hautaaminen ja polttaminen maksavat, kaatopaikalle hävittäminen on halvempaa. ”Olen kuitenkin ylpeä, että voin tehdä työtä. Olen itse vielä terve ja nyt on rauha”, Kamara sanoo. Kuinka kauan terveyttä vielä riittää, on eri asia. Sierra Leonessa eliniän odote on 48 vuotta, kaatopaikalla elävillä todennäköisesti alhaisempi. Hygieniataso on surkea. Puhdasta vettä tai käymälöitä ei ole, joten tarpeet tehdään minne sattuu. Sadekaudella vettä riittää, mutta se aiheuttaa tulvia, mikä levittää likaa, roskia ja niiden mukana bakteereita. Kuumuus pilaa elintarvikkeet. Kokonaiset perheet nukkuvat hökkeleissä yhteisessä vuoteessa. Jos yksi perheestä sairastuu, tauti leviää helposti muihin. On ihme, että Money Staten asukkaista vain muutama on kuollut ebolaan. Alueella leijuu jatkuvasti katku, joka salpaa hengityksen. Maisema värjääntyy harmaaksi tuhkasta. Jätteitä poltetaan koko ajan, koska muuta keinoa hävittää niitä ei ole. Joissain kasoissa poltetaan kaapeleita ja johtoja siinä toivossa, että niistä saataisiin eroteltua arvokkaita metalleja, kuten kuparia ja tinaa. Käryä syntyy myös palavasta lääkekasasta. Ennen kasan sytyttämistä kaatopaikalla työskentelevät lapset ehtivät kerätä osan lääkkeistä myytäväksi uudelleen. Joskus terveyttä ja henkeä eivät uhkaa vain sairaudet ja myrkyt, vaan toiset ihmiset. Taistelu tavarasta voi yltyä väkivaltaiseksi. Hiljattain eräs mies tapettiin 20 10?/?2015 Maailman Kuvalehti MaKu102015_16-27.indd 20 24/09/15 17:57