• syytä valita EKOenergia 5 Suon kasvot Ihmiset nousivat puolustamaan Pohjois-Karjalan uhattuja soita Nappaa talteen metsäliite! 50 vuotta SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON JÄSENLEHTI 3/2024
  • 2 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Suomen luonnon­ suojeluliiton jäsenlehti Nro 3/2024, elokuu 50. vuosikerta ISSN 0788­8708 Aikakausmedia ry:n ja Kulttuuri­, mielipide­ ja tiede lehtien liiton jäsen Päätoimittaja Liisa Hulkko Toimitussihteeri Jenni Hamara Graafinen suunnittelija Hannele Alanko Ota yhteyttä toimitukseen luonnonsuojelija@sll.fi Kirjoittajat 3/2024 Hanna Halmeenpää, Sanna Junttanen, Marjaana Kovanen, Ruusa Myllyaho, Johannes Pättiniemi, Raija Savikko Ilmestyy 2024 26.2. (aineistopäivä 24.1.), 27.5. (24.4.), 26.8. (24.7.), 25.11. (23.10.) Tilaushinta 2024 Ilmainen jäsenille ja kuukausilahjoittajille, erikseen tilattuna 20 €/vuosi Tilaukset Arkisin klo 9–15, 09 228 08210 jasenasiat@sll.fi Ilmoitushinnat 2024 1/1 sivu 2000 €, 1/2 sivu 1000 €, 1/4 500 € Ilmoitusmyynti luonnonsuojelija@sll.fi Painopaikka Botnia Print, Kokkola Ympäristö Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90­prosentti selle kierrätyspaperille. Rahankeräyslupa: RA/2022/199, sll.fi/rahankerayslupa Lue lehteä verkossa sll.fi/luonnonsuo­ jelija Tilaa uutiskirje sll.fi/uutiskirje Liity jäseneksi sll.fi/liity Anna lahja luonnolle: sll.fi/lahjoita Seuraa somessa Facebook, Instagram, LinkedIn, Youtube: @luonnonsuojeluliitto; X: @luonnonsuojelu KU VA T SA NN A JU NT TA NE N, SA TU SÖ DE RH OL M, R.L. EV EL IIN A KO RH ON EN KUVA R.-L. EVELIINA KORHONEN Retkeilyastioita rakkaudella Arja Kaasisen perheyrityksessä luonto huomioidaan aina. Hallitus rikkoo ilmastolakia Järjestöt veivät riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen. Luhtaorvokkia ja masmalokirvaa pelastamassa Matti Saarni koordinoi perinneympäristöjen hoitoa. Luontohelmestä ydinvoimalahankkeeksi Hanna Halmeenpää kritisoi luonnontuhontaa edistävää hötkyilyä. 5 7 8 9 25 7 10 Tampereen villi sydän vetää puoleensa. Ilmasto ei odota. Miten turvetuotanto vaikuttaa Patrikkasuohon?
  • 3 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 ME TARVITSEMME LÄHIMETSIÄMME: henkinen ja fyysinen terveytemme on niistä monella tapaa riippuvainen. Kuntalaisina meillä on myös oikeus vaikuttaa siihen, miten lähimetsiä kohdellaan. Ovathan kuntien omistamat metsät meidän veronmaksajien metsiä. Lähimetsien suojelussa kannattaakin olla rohkeasti nimbyilijä. Nimby-lyhenne tulee sanoista ”not in my backyard” eli ”ei minun takapihalleni”. Termillä tarkoitus on halveerata nimbyilijää, joka vastustaa yhteiskunnallista kehitystä, koska sillä on itselle epämiellyttäviä seurauksia. Ei saisi vikistä, koska kasvu on tärkeää ja välttämätöntä. On toki olemassa itsekästä nimbyilyä, jossa valitetaan turhasta. Mutta jos lähimetsää uhkaavat hakkuut, kannattaa asettua poikkiteloin. Ketkä muutkaan sitä lähimetsää puolustaisivat kuin sen lähinaapurit? Kuntapäättäjiä voivat houkutella hakkuutulot tai edullinen rakennusmaa. Lähimetsä ei kuitenkaan ole vain joutomaa; se on leikkipaikka, kuntosali ja hiljentymispaikka. Lähimetsien merkitys ennaltaehkäisevänä terveydenhoitona on korvaamaton oli kyse sitten tulehduksillista sairauksista, tukija liikuntaelinsairauksista tai mielenterveyden ongelmista. Ilman metsiä kaupungeista tulee myös tukahduttavia ilmaston kuumetessa. Viestimme kuntapäättäjille onkin: Lähiluonto tekee kunnasta houkuttelevan. Kun kunnan luonto voi hyvin, voivat myös asukkaat hyvin. Ja säästetyt lähimetsät tuloutuvat vähitellen kaupungin kassaan pieNimbyile rohkeasti – puolusta lähimetsiäsi nempinä terveysja sosiaalipalvelujen käyttötarpeina. Vaikka lähimetsää ei hakattaisi matalaksi, harmittaa myös sen runtelu metsänhoidon nimissä. Keväällä lähdimme lapsen kanssa innoissamme katsomaan tuttua sammakkojen kutupaikkaa. Jo kaukaa näimme, että kaikki ei ole hyvin: lammikkoa varjostaneet raidat ja pajut oli kaadettu kävelytien vierestä. Yleensä paikalla kurnutti lukuisia, jopa kymmeniä sammakoita. Tänä vuonna emme nähneet yhtään. En haluaisi, että verorahojani käytetään tällaiseen turhaan siistimiseen. Virkistysmetsästä pitäisi kaataa vain ne puut, jotka uhkaavat kaatua väylille. Nekin pitäisi jättää maapuina maastoon lisäämään monimuotoisuutta. Hallittu hoitamattomuus sopii virkistysmetsien hoidon periaatteeksi. Uudenmaan piiri julkaisi kesäkuussa kattavan Metsäoppaan. Opas tarjoaa runsaasti työkaluja niille, jotka haluavat puolustaa metsiä. Lähimetsien suojelua käsitellään lehden 16-sivuisessa metsäliitteessä. Ota siis liite talteen! Luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto ovat käynnistäneet Koneen säätiön tuella Kotimetsän puolustajat -metsiensuojelukoulutukset. Ensimmäisenä vuorossa ovat Turku ja Helsinki. Muualla järjestetään koulutuksia seuraavana vuonna. Lisäksi tulemme tuottamaan webinaareja ja sähköistä metsiensuojelumateriaalia. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksistä saa yhteisön ja tuen metsien puolustamiseen. Pysythän siis mukana! Ketkä muutkaan sitä lähimetsää puolustaisivat kuin sen lähinaapurit? Pääkirjoitus KU VA OO NA LO HI LA HT I LIISA HULKKO Luonnonsuojelija­lehden päätoimittaja
  • 4 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 LUONNONSUOJELULIITON KANNATUSYRITYS TELEMAST Nordic Oy on toiminut teknisenä palveluyrityksenä yli 20 vuotta. Telemast Nordic Oy:ssa luonto yhdistää, kertoo toimitusjohtaja Rose-Marie Skogster: ”Yrityksessä työskentelee monta luontoa arvostavaa ja sen suojelua kannattavaa huippuammattilaista. Meille on yhteistä se, että luonnossa liikkuminen eri tavoin rentouttaa, voimaannuttaa ja auttaa jaksamaan. Meitä yhdistää myös vahvasti se, että yksityiselämässämme pyrimme tekemään tietoisesti luonnolle hyviä valintoja.” Kannatusyritykseksi ryhtyminen vuosia sitten oli Telemast Nordic Oy:lle luonnollinen valinta. ”Luonnon tilan heikkeneminen ihmisten toimien seurauksena on hälyttävää ja sen pysäyttäminen saatikka tilanteen paremmaksi kääntäminen vaatii paljon, paljon yhteisiä ponnisteluja kaikilla yhteiskunnan portailla. Tutkijoiden analyysit kertovat selvää kieltä muun muassa eri luontotyyppien tilanteesta ja meidän ihmisten tekemisten vaikutuksista”, Skogster toteaa. ”Luonnonsuojeluliitto näkyy ja kuuluu. Te saatte asioita aikaiseksi luonnon hyväksi. Siksi Telemast Nordic on mukana kannatusyrityksenä suojelemassa luontoa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.” Säännöllisinä tukijoina kannatusyritykset mahdollistavat pitkäjänteisen luonnonsuojelutyön. Kurkkaa kaikki luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset ja liity mukaan joukkoon: sll.fi/kannatusyritys Luonto yhdistää kannatusyrityksessä Tilaa uutiskirje Juhli Suomen Luontoa! Toimi metsien puolesta Yhteistyössä Vink vink KU VA MA RIK A EE RO LA KU VA AD OB E ST OC K KOONNUT TOIMITUS TEKSTI RAIJA SAVIKKO Astu punaiselle matolle Vihreät puolukkamatot punastuvat parhaillaan marjojen kypsyessä ja kirjoessa metsän pohjaa. Puolukka on paitsi maistuva marja myös hiilitalouden tärkeä punnus. Metsissämme kypsyy vuosittain 300 miljoonaa kiloa puolukkaa. Kirpeät marjat maistuvat tietenkin meille ihmisille, mutta myös vaikkapa karhu, susi, metsämyyrä ja metso nappaavat marjoja ravinnokseen. Lue lisää tästä metsän punaisesta terveyspommista Suomen Luonnon elokuussa ilmestyvästä numerosta. Suomenluonto.fi KU VA T SL L, EE VA MÄ KIN EN , AD OB E ST OC K Tuleeko sinulle Luonnonsuojeluliiton uutiskirje? Uutiskirjeiden avulla saat uutisia luonnonsuojelusta ja tietoa toiminnasta. Sähköpostiosoitteen avulla myös oma paikallisyhdistyksesi voi viestiä sinulle. Toimita sähköpostiosoitteesi meille ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme: jasenasiat@sll.fi ja 09 228 082 10. Sen jälkeen tietoja voi tarkistaa sähköisessä jäsenpalvelussa: rekisteri.sll.fi/jasentiedot. Elokuun viimeisenä lauantaina 31.8. vietetään taas Suomen luonnon päivää! Suuntaa oleskelemaan ulkona ja liputa Suomen luonnolle. Osallistu Luonnonsuojeluliiton retkille ja kutsu kaverisi mukaan. Tai vietä ikimuistoinen hetki luonnossa läheistesi kanssa – tyyli on vapaa. Jaa luontojuhlasi tunnelmat somessa: #suomenluonnonpäivä #liputanluonnolle Tämän lehden välissä on laaja 16-sivuinen metsiensuojeluliite. Se kannattaa ottaa talteen sillä liitteen opit kestävät aikaa. Verkkosivuilta voi ladata laajan Uudenmaan piirin julkaiseman oppaan nimeltään Metsäopas – Monimuotoisuutta kuntien metsiin. Opas tarjoaa runsaasti työkaluja kaikille niille, jotka haluavat puolustaa lähimetsiään. sll.fi/metsaopas
  • 5 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Luonnonsuojeluliitto osti 5,2 hehtaarin suuruisen saaren saimaannorpan pesimäalueelta Kolovedeltä. Norppavesiä uhkaa rantojen mökittyminen. Niinpä Luonnonsuojeluliittokin sai kaupassa neljä kesämökkipaikkaa. Saarelle ei tietenkään tulla rakentamaan mitään, vaan sille haetaan luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta, joten norpat säästyvät ainakin neljän mökin mukanaan tuomalta häiriöltä. Luonnonsuojeluliitto tekee kaiken mahdollisen tunnuseläimensä pelastamiseksi sukupuutolta. Ekotekijä TEKSTI JENNI HAMARA KUVA ESA KAASINEN Luonnonsuojelija 50 vuotta Arja Kaasinen innostui uusiutuvasta energiasta ennen kuin siitä tuli muotia. KUN SÄHKÖMARKKINAT 1990-LUVULLA vapautuivat, alettiin pohjoiskarjalaisessa perheyrityksessä pohtia, mitä omille sähköasioille voisi tehdä. Kävi ilmi, että Pohjois-Karjalan Sähkö oli lanseeraamassa Norppasähköä, joka oli Luonnonsuojeluliiton EKOenergian edeltäjä. ”Innostuimme aivan totaalisesti. Koimme, että tämähän on meidän juttu. Aluksi asiakkaat ihmettelivät, että mitä tämä Norppasähkö on, mutta nykyään todellakin ymmärretään EKOenergian merkitys”, muistelee retkeilyastioistaan tunnetun Kupilkan toimitusjohtaja Arja Kaasinen. Nykyään EKOenergia on yrityksen yksi strateginen kulmakivi. ”Se on varma valinta, jonka teimme aikoja sitten. Tukipilari, josta emme todellakaan aio päästää irti.” Ympäristöasiat ovat aina olleet Kupilkassa tärkeitä. Tehtaalla on tätä nykyä 140 aurinkopaneelia, LED-valot ja hukkalämmön talteenotto. Raaka-ainejäämät käytetään uudelleen eikä muovia käytetä pakkausmateriaalina lainkaan. ”Siirryimme pois jopa muoviteipistä. Mietimme joka ikisen asian kohdalla, löytyisikö ympäristöä palveleva vaihtoehto”, Kaasinen kertoo. Kupilka-astioita tarjoamalla kannustetaan ihmisiä ulkoilemaan ja korvaamaan kertakäyttöastioita kestävämmillä vaihtoehdoilla. ”Meiltä usein kysytään, että miten Kupilkat kierrätetään. Siihen on vaikea vastata, koska tuotteitamme ei oikeastaan tarvitse kierrättää. Tuote on niin pitkäikäinen.” Kaasinen toivookin, että lainsäädännössä huomioitaisiin tuotteen koko elinkaari, kun materiaaleja listataan sallittuihin ja kiellettyihin. Kupilkat ovat tänä vuonna 62-prosenttisesti biopohjaisia. Puolet materiaalista on puukuitua. Toinen puolikas on elintarvikehyväksyttyä kestomuovia, josta osa on fossiilija osa biopohjaista. Uusiutuvan ja fossiilittoman sähkön käyttö näkyy yrityksen viestinnässä. Jokaiseen tuotteeseen kiinnitettävässä lapussa on myös EKOenergiasta kertova merkki. ”Erityisesti ilahduttaa, että EKOenergia on kansainvälisesti tunnettu nykyään. On menty isoja askelia eteenpäin maailmalla. Kupilka-tuotteitakin myydään jo 40 maahan”, Kaasinen iloitsee. Retkeilyastioihin erikoistuneen Kupilkan toimitusjohtaja Arja Kaasinen ilahtuu kohdatessaan luonnossa suopursun tai männyn tuoksun. “Sehän kauheaa onkin, jos pitää olla koko päivä sisällä!” Retkeilyastioita EKOenergialla Julkaistu Luonnonsuojelijassa 3/1993 Saimaannorppa sai saaren KUVA: JUHA TASKINEN
  • 6 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Uutisia TEKSTIT LIISA HULKKO, JENNI HAMARA HANNA AHO Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hallituksen toimimattomuus rikkoo ilmastolakia. Nyt on aika puolustaa tulevaisuuttamme ja varmistaa, että lakia noudatetaan. Vaelluskalojen paluu suurjokiin etenee hitaasti Eteläinen Piitsonsuo elpyy PVO VESIVOIMA OY:N ja Kemijoki Oy:n on suunniteltava useisiin voimalaitoksiin Kemijoella ja Iijoella kalatiet tai ohitusuomat, joiden avulla osa vaelluskaloista pääsee patojen ohi jokien vesistöihin. Näin aluehallintovirasto päätti heinäkuun lopussa. Vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet, minkä vuoksi jokiluonto on uhanalaistunut ja Suomen vaelluskalakannat ovat laajalti kuolleet sukupuuttoon. Nyt historiallinen virhe piti korjata vuosikymmenten jälkeen. Päätös ei kuitenkaan herätä luonnonsuojelijoiden parissa vielä hurraahuutoja, sillä virasto hylkäsi monia ely-keskuksen vaatimuksia ja liikaa jää jatkotoimien varaan. Esimerkiksi esitys tehokkuusprosenteista ei mennyt läpi. Sen myötä tavoitteeksi olisi asetettu esimerkiksi Kemijoella se, että 90 prosenttia lohista nousee Isohaaran voimalaitoksen ohi ja 75 prosenttia aina Rovaniemelle saakka. ETELÄINEN PIITSONSUO POHJOIS-KARJALASSA on ennallistettu monen tahon yhteistyönä. Ojituksista kärsineen alueen suoluonto näyttää elpyneen ihmeellisen hyvin. Asiaa on auttanut se, että suo sijaitsee Ilomantsin Kesonsuon kuuluisan soidensuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Sieltä moni uhanalainen laji pääsee siirtymään ennallistetulle alueelle. Kasveista näyttävimmän paluun on tehnyt tupasvilla. ”Tupasvillan tulo on tyypillistä. Se on nopeasti reagoiva ja pystyy selviämään todella pienillä peittävyyksillä. Kun sitten tulee valoa ja ravinteita ja veden pinta nousee ennallistuksen myötä, se tuottaa valtavasti siementä”, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Eeva-Stiina Tuittila. Toinen ensimmäisten joukossa suolle palaava laji on rahkasammal. Luonnonsuojeluliitto ja ”Olisin toivonut aluehallintovirastolta selkeää linjausta siitä, mitä on se tehokkuus, jota lähdetään tavoittelemaan. Viranomaisen pitää osata vaatia eikä siirtää vastuuta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen. Koljonen olisi toivonut avin velvoittavan jokiyhtiöt myös vesistökunnostuksiin. ”Sellaisia tarvittaisiin, jotta kalateitä pitkin nousevilla kaloilla olisi lisääntymisalueita tuhoutuneiden alueiden sijaan.” Luonnonsuojeluliiton mielestä vaelluskaloja voitaisiin auttaa parhaiten luonnonmukaisten ohitusuomien, riittävän ympäristövirtaaman ja lisääntymisalueiden kunnostamisen avulla. Luonnonsuojeluliitto perehtyy nyt päätösasiakirjoihin huolella ja harkitsee sen jälkeen mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Itä-Suomen yliopisto ovat kokeilleet sen siirtoistutusta Eteläisellä Piitsonsuolla. Luonnon monimuotoisuushyödyt eivät jää vain suoalueelle vaan ulottuvat vesistöihin. Ennallistamisen myötä Koitajoen vaarantuneeksi luokitellun planktonsiian kutualueilla on paremmat mahdollisuudet säilyä. Eteläisen Piitsonsuon ennallistaminen toteutettiin osana Rahkasammalen paluu -hanketta, jota rahoittaa Maaja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma. Suomen luonnonsuojeluliiton kumppanit Lumene ja Tallberg Yhtiöt ovat myös rahoittaneet Ison Piitsonsuon ennallistamista. Alueen ennallistuksia ovat olleet toteuttamassa niin ikään Hiilipörssi Oy, Metsähallitus, Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma ja lukuisat hiilipäästöjään vähentävät yritykset. Tupasvilla peittää kaksi vuotta sitten ennallistetun Piitsonsuon Pohjois­Karjalassa. Vanhoista kuvista voi nähdä, että alue oli alun perin puutonta avosuota. KU VA JE NN I HA MA RA KU VA OO NA LO HI LA HT I KU VA TO NI MI KK OL A
  • 7 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Orpon hallituksen ilmastotoimet oikeuteen LUONNONSUOJELULIITTO JA VIISI muuta järjestöä veivät Orpon hallituksen riittämättömät ilmastotoimet korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ympäristöja ihmisoikeusjärjestöt vaativat valtioneuvostolta riittäviä ilmastotoimia ja perusja ihmioikeuksien turvaamista. ”Hallituksen toimimattomuus rikkoo ilmastolakia, josta me olemme syystä olleet ylpeitä. Järjestöt ja aktivistit ovat kampanjoineet vahvan ilmastolain puolesta yli vuosikymmenen. Nyt on aika puolustaa tulevaisuuttamme ja varmistaa, että lakia myös noudatetaan”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho. Suomen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet perustuvat parhaaseen tieteelliseen tietoon. Ne ovat nauttineet laajaa yhteiskunnallista tukea ja ne hyväksyttiin eduskunnan selvällä enemmistöllä keväällä 2022. Nykyisillä tai suunnitelluilla toimilla Suomi ei tule saavuttamaan ilmastolain tavoitteita. Silti Orpon hallitus ei ole ryhtynyt ilmastolain edellyttämiin toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hiilinielujen romahdus ja kiireinen tarve hiilinieluja korjaaville toimille on ollut tiedossa jo yli kaksi vuotta. Valtioneuvosto ei ole päättänyt ilmastolain mukaisista lisätoimista, vaan on sen sijaan perunut useita toimia, jotka on kirjattu jo voimassaoleviin ilmastopoliittisiin suunnitelmiin. ”Olemme saaneet runsaasti selvityksiä ja tilastotietoja, joiden pohjalta päätökset lisätoimista olisi voitu tehdä. Itse päätöksiä emme ole kuitenkaan nähneet”, Aho sanoo. Luonnonsuojeluliiton lisäksi valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle ovat jättäneet Greenpeace, Amnesty International Suomen osasto, Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto ja Suoma Sámi Nuorat – Suomen saamelaisnuoret. ”Ilmaston kuumenemisen hillitseminen on yhteiskunnan kohtalonkysymys. Kanssamme mukana valituksessa on järjestöjä laajalla rintamalla, mikä osoittaa osaltaan sitä, että ilmaston kuumeneminen vaikuttaa aivan kaikkiin”, Aho toteaa. Riittämättömät ilmastotoimet vaarantavat erityisellä tavalla lasten ja tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumisen, jotka on kirjattu Suomen perustuslakiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lisäksi saamelaiset ovat alkuperäiskansana haavoittuvassa asemassa, sillä arktiset alueet kuumenevat nopeasti. Valtioilla on velvollisuus turvata perusja ihmisoikeuksien toteutuminen riittävillä ja oikea-aikaisilla ilmastotoimilla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi valtioiden ilmastovelvoitteista huhtikuussa 2024 uraauurtavan ratkaisun, jossa Sveitsin riittämättömien ilmastotoimien todettiin johtaneen ihmisoikeusloukkauksiin. Kyseinen ennakkotapaus vaikuttaa myös nyt jätetyn valituksen käsittelyyn. TEKSTI LIISA HULKKO, RUUSA MYLLAHO KUVA RAISA KYLLIKKI RANTA Sveitsin riittämättömien ilmastotoimien todettiin johtaneen ihmisoikeusloukkauksiin.
  • 8 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Sivun paikallisuutiset kar­ talla. Suomen luonnon­ suojeluliitossa on 15 piiriä ja 150 yhdistystä. 1 Paikallisuutisia TEKSTIT LIISA HULKKO MARJAANA KOVANEN Liperissä jaettiin ennätysmäärä norpille turvallisia katiskoja SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO JAKOI kesäkuussa peräti 143 norppaturvallista Saimaa-katiskaa kalastajille Pohjois-Karjalassa. Ennätys syntyi neljän Saimaan alueen luonnonsuojelupiirin yhteistyöllä. Kaikkiaan 143 vapaa-ajan kalastajaa Liperistä ja lähikunnista vakuuttivat Vaihda verkot katiskaan -tapahtumassa allekirjoituksillaan, että haluavat vaihtaa norpille vaarallisen verkkokalastuksen turvallisempiin kalastusmenetelmiin. Tapahtumassa tietokirjailija, kaupallinen kalastaja Juha Taskinen ja näyttelijä, vapaa-ajan kalastaja Kari Hietalahti antoivat vinkkejä katiskakalastukseen. ”Saimaa-katiska on helppokäyttöinen pyydys, jolla lapsetkin osaavat kalastaa, Hietalahti kannusti. ”Se on mahdollista myös rakentaa itse.” Tapahtumassa jaettu suuri katiskamäärä olikin tehty talvikauden mittaan talkootyönä. Katiskan norppaturvallisuus syntyy nielun rakenteesta: erityinen turvalanka estää pienenkin kuutin pääsyn katiskaan. Kaikki työ norpan hyväksi on tarpeen, sillä Saimaassa polskii nyt edellisvuotta vähemmän kuutteja. Kuuttien pesäkuolleisuus oli keväällä suurta. Lauhat jaksot ja Saimaan vedenpinnan voimakas lasku pesimäaikaan romahduttivat pesiä. Jokaisen norpan henki on tärkeä. Lohdullista on, että keinopesillä ja vapaaehtoisten kolaamilla apukinoksilla oli merkitystä. Kolatuista 270 apukinoksesta lähes puolet olivat norpan käytössä ja kuuteista noin 40 prosenttia syntyi apukinoksiin. Norppaa voidaan siis auttaa. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PIIRIT ja yhdistykset hoitavat vuosittain uhanalaisia elinympäristöjä yli 300 niittyja vieraslajitalkoilla. Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa on pystytty talkoolaisten lisäksi palkkaamaan 14 luonnonhoitajaa, jotka hoitavat yli 50 kohdetta eri puolilla Uuttamaata. ”Teemme luonnonhoitoa pääasiassa äärimmäisen uhanalaisilla luontotyypeillä, jotka häviävät ilman hoitoa”, hankkeen koordinaattori Matti Saarni kertoo. Suomessa perinteiset niityt, kedot ja hakamaat kuuluvat lajirikkaimpiin luontotyyppeihimme. Ihmisen luoma perinteinen maatalous, jossa lehmät ja lampaat laidunsivat ulkona, ylläpiti elinympäristöä, mutta tehomaatalouden myötä perinneympäristöistä on kadonnut yli 90 prosenttia. Perinneympäristöt ovat äärimmäisen tärkeitä monimuotoisuuden kannalta: yli 600 uhanalaista lajia on niistä riippuvaisia. Perinneympäristöt ja niiden lajit eivät säily ilman hoitoa. Umpeenkasvu ja vieraslajit ovat suurimpia uhkatekijöitä. Ketosirkka-hankkeessa luonnonhoitajat niittävät ja poistavat puuntaimia, pensaita, varjostavia puita sekä vieraslajeja. Työtä jatketaan pitkäjänteisesti vuodesta toiseen. Ketosirkka-hanke onkin pyörinyt jo 20 vuoden ajan. OP Uusimaa tukee hanketta jo toista vuotta. Pankin tuella hanketta on voitu kehittää ja hoidettavien kohteiden määrä on tuplattu viime vuodesta. ”On upeaa, että saa konkreettisesti työllään torjua luontokatoa ja että työmme avulla vältetään ainakin jonkun lajin katoaminen. Tänään esimerkiksi hoidamme uhanalaisen masmalokirvan ainoaa Suomessa tunnettua elinpiiriä ”, Saarni pohtii. Työn tulokset näkyvät joskus nopeastikin. Esimerkiksi erittäin uhanalaisen luhtaorvokin esiintymä oli jo häviämässä, kun aluetta ryhdyttiin viime vuonna hoitamaan. Tänä vuonna luhtaorvokit olivat levinneet ja voivat hyvin. 2 1 MATTI SAARNI Uudenmaan piirin Ketosirkka­ hankkeen koordinaattori Pelkkä suojeleminen ei riitä perinneympäristöjen kohdalla, vaan tarvitaan aktiivista hoitoa niiden säilyttämiseksi. Uhanalaisten lajien auttaminen on käsityötä KU VA : JA AN A PA TR AK KA KU VA : HA NN E KO SO NE N 2 Kuvassa Terhi Joensuu ja Matti Saarni. Kuvassa Juha Taskinen ja Kari Hietalahti
  • 9 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 HEINÄKUUSSA UUTISOITIIN SAARISTOMERELLÄ Kemiönsaaren kunnassa sijaitsevan pienen luodon tärvelemisestä luvattomalla ”taideteoksella”, jossa kallioon oli porattu kuvioita ja syvä reikä. Asia poiki rikosilmoituksen ja medianäkyvyyttä, ihmiset järkyttyivät. Pieleenhän se menikin, luvatta ja harkitsemattomasti oli toimittu, eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Näin on käynyt usein isommissakin mittasuhteissa. Kuka vielä muistaa Perämeren rannikon luontohelmen, 555 hehtaaria maaja vesialueita, luonnontilaisia rantakallioita, lehtoja, merenrantaniittyjä, kluuvilampia ja maankohoamisrannikon metsiä – kohteen, josta lähes puolet oli luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi? Nimensä alue on saanut Hanhikiven historiallisesta rajamerkistä, muinaismuistokohteesta, joka on valtava siirtolohkare Pyhäjoen kunnan ja Raahen kaupungin rajalla. Nykyään alue tunnetaan täysin epäonnistuneesta ydinvoimalahankkeesta. Fennovoima Oy:n on nyt kerrottu purkavan varastohalleja ja muita rakennuksia ydinvoimalatyömaalta, joka pysähtyi vuonna 2022 hankekumppani Rosatomin omistajan, Venäjän valtion, sotatoimien vuoksi. Rakentamislupaa itse ydinvoimalaitokselle ei ollut koskaan myönnetty. Edes rakentamislupahakemus ja sen turvallisuusarvio eivät 15 vuodessa tulleet valmiiksi. Maanrakennustyöt Hanhikiven alueella kaavapäätösten myötä aloitettiin silti 2014. Keväällä 2015 yhtiö hakkautti vailla lainvoimaa olleen maisematyöluvan turvin yli 120 hehtaaria metsää. Keskeneräinen ja puutteellinen rakentamislupahakemus jätettiin työja elinkeinoministeriöön Hosuen ei hyvää tule kesäkuussa 2015. Elokuussa alueelta häädettiin 1950-luvulta saakka sukujensa mailla mökkeilleet paikalliset asukkaat. Rantakalliot räjäytettiin ja koko niemi jyrättiin teollisuusalueeksi. Voimalaitosta varten louhittiin valtava reaktorimonttu, joka on sittemmin täyttynyt merija pohjavedellä. Vuodesta toiseen yhtiö kertoi täydentävänsä hakemustaan. Säteilyturvakeskuksen pokka piti. Ydinvoimalaa ajaneet tahot vaativat viranomaisilta varmana ja välttämättömänä pidetyn hankkeen edistämistä kaikin tavoin ennakoivasti. Samaa hötkyilyä on ilmassa, kun eduskunta alkaa tulevan istuntokauden aikana käsitellä lakiesityksiä, jotka tähtäävät vihreän siirtymän ja kiireen nimissä edistettävien teollisuus-, voimalaitosja kaivoshankkeiden lupakäsittelyn sujuvoittamiseen, lupaedellytysten höllentämiseen ja luontoarvojen sivuuttamiseen. Ekologisesti kestävän yhteiskunnallisen murroksen toteuttamisella on kiire. Harkinta-aikaa tasapainoon johtavien muutosten toteuttamiseen saataisiin lisää leikkaamalla nopeasti ei-välttämätöntä kulutusta yhteiskunnan kokoluokassa. Viime talven pakkasilla suomalaiset vähensivät lyhyessä ajassa sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön tuotannon verran, jotta sähköverkon toimivuus ja välttämättömien kohteiden sähkönsaanti voitiin turvata. Kulutuksessa lienee siis runsaasti klappia. Ilmastoja luontokriisin tilanteessa kannattaisi ensin kiristää selvästi tarpeettomat löysät pois ja harkita huolella, millä lakimuutoksilla tasapaino luonnonvarojen käytön suhteen voidaan kestävästi saavuttaa. Hosuessa tulee paljon huteja, ei parasta lopputulosta. Kolumni HANNA HALMEENPÄÄ, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PUHEENJOHTAJA Yhtiö hakkautti vailla lainvoimaa yli 120 hehtaaria metsää. KU VA : HA NH IKI VE N YD IN VO IM AL AN MA AN RA KE NN US TÖ ITÄ , W IKI ME DI A CO MM ON S
  • 10 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Idän hiljaiset suot saavat äänen Turpeen kaivu ja aktiivihiilen tuotanto uhkaavat Pohjois-Karjalan soita. Valokuvaaja Eveliina Korhonen kuvasi soita puolustamaan nousseita ihmisiä, joille suot ovat hyvinvoinnin lähde, työ ja elinehto.
  • 11 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 KA NA HA UK KA , ST AF FA N W ID ST RA ND / AD OB E ST OC K TEKSTI JENNI HAMARA, KUVAT JA HAASTATTELUT R.-L. EVELIINA KORHONEN Kuvassa tutkija Nina kumpulainen Parkusuolla Ilomantsissa.
  • 12 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Suolla tutkijan silmin Kun Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Nina Kumpulaisen kumisaapas lurahtaa märkään rahkasammalmättääseen, hän on saapunut tutkimuspaikalleen suolle. Hänelle rahkasammal ei ole vain rahkasammal, vaan yksi Suomessa kasvavista 42 Sphagnum-sukuun kuuluvista rahkasammaleista, joita on maailmassa yhteensä 300. Hän tietää, että ne kasvavat jatkuvasti pituutta, mutta verson alaosat kuolevat ja muuttuvat turpeeksi. Turpeella on merkittävä rooli maailman historiassa ja nykyhetkessä. ”Boreaaliset suot peittävät vain kolme prosenttia maailman maapinta-alasta, mutta varastoivat noin kolmasosan maaperän hiilestä. Ne siis muodostavat valtavan hiilivaraston suhteellisen pienestä pinta-alastaan huolimatta”, Kumpulainen kertoo. Suomi on maailman soisin valtio. Kun soiden järjestelmällinen ojitus metsänkasvun lisäämiseksi valtion mailla alkoi vuonna 1908, ei hiilen vapautuminen ilmakehään ollut vielä akuutti ihmiskunnan kohtalonkysymys. Leveämmän leivän perässä ojia kaivaessaan suomalaiset eivät ehkä tajunneet tuhonneensa elintärkeitä monimuotoisuuden keitaita. Nykyisin moni on havahtunut siihen, että suot ovat yksi avaintekijä ihmiskunnan selviytymisessä ilmastoja monimuotoisuuskriisistä – vaan eivät kaikki. Pohjois-Karjalassa valtionyhtiö Neova haluaa avata yhä uusia turvetuotantoalueita energian tuottamiseksi ja aktiivihiilen valmistamiseksi. ”Turpeen ilmaston ominaislämmitysvaikutus energiayksikköä kohden on 12 prosenttia suurempi kuin kivihiilellä, joten sen polttaminen kaukolämmön energiaksi ei ole missään määrin hiilineutraalia”, Kumpulainen toteaa. Ilmastonäkökulman lisäksi soiden muuttaminen turvetuotantoalueiksi on karua luonnon monimuotoisuudelle. Se hävittää suoluonnon alueelta, jolta turvetta nostetaan. ”Mikäli tuotantoaluetta ympäröi suo, johon ei kohdisteta toimia, sen reunat hyvin todennäköisesti kuivuvat viereisen ojituksen vaikutuksesta ja suolajisto korvautuu metsälajistolla”, Kumpulainen kertoo. Suomalaiset ovatkin tuhonneet ison osan ikiaikaisista hiilivarastoistaan ja luonnon monimuotoisuuden keitaistaan. Tutkijalla on onneksi iloisiakin uutisia: ”Soiden ennallistaminen esimerkiksi ojat tukkimalla ja ojituksen jälkeen kasvaneet puut kaatamalla palauttaa vedenpinnan tason. Hapettomat olosuhteet palautuvat ja turpeen hajoaminen pysähtyy, eli suo palautuu hiilivarastoksi. Suokasvillisuus alkaa vähitellen tulla takaisin. Kosteat olosuhteet ovat otolliset hyönteisten lisääntymiselle, mikä puolestaan houkuttelee paikalle linnustoa.” ”Suot ovat mielestäni kiehtovia ja kauniita. Niillä samoillessa mieli lepää”, sanoo tutkija Nina Kumpulainen.
  • 13 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Perhe-elämää suon kainalossa Patrikkasuo alkaa Erkki Palviaisen ja Anna Maimannin takapihalta. Heinäkuussa hillankukat kypsyvät marjoiksi ja koko viisilapsinen perhe suuntaa marjastamaan. Suolla viihtyvät myös perhoset, ja lapsista on kiehtovaa katsoa sinisiipien laskeutumista kädelle ja niiden parveilemista maassa makaavan repun päällä. Kun hillat on poimittu ja energiat lopussa, on evästauon aika. Varsinainen palkinto odottaa kotona, kun tuoreista marjoista pyöräytetään piirakka ja kaikki pääsevät jakamaan saalista. Palviainen ja Maimann pitävät Patrikan kylässä pienkotitilaa. He tarhaavat mehiläisiä, pitävät kanoja ja lampaita ja hoitavat erilaisia viljelmiä. Palviainen kerää luonnontuotteita ja myy niitä eteenpäin. ”Vuosittain tulee kerättyä suopursua ja lakkaa. Suon reunoilta saa myös hyvin mustikkaa. Muutakin kerättävää löytyy. Tämä suo ruokkii meidät. Tämä suo on jo vuosituhansien ajan ylläpitänyt ihmisiä ja elämää”, Palviainen kertoo. Patrikan kylällä on asuttu 1500-luvulta lähtien. Se on tällä hetkellä vilkas ja yhteisöllinen paikka, mutta nyt Neovan aktiivihiilitehtaan laajentumissuunnitelmat ja suon tuhoutuminen uhkaavat koko kylän elämäntapaa. ”Kun suo kaivetaan ja kuivatetaan, pohjavesi karkaa kauemmaksi. Kaikki luonto muuttuu ympärillä. Tästä tulee karumpi paikka. Ja tietysti vesistöt huolettavat. Kyläläiset vastustavat turvetuotantotoimintaa”, Palviainen sanoo. ”Minua huolettaa pölyn vaikutus mehiläisiin ja kasveihin sekä kukintoihin. Miten se vaikuttaa hunajan tuotantoon? Viljelemme myös hedelmäpuita ja marjapensaita. Entä melu ja lisääntyvä liikenne? Me asumme korkealla kohdalla. Miten käy kaivovedelle ja juomaveden laadulle?”, jatkaa Maimann. Luonnontilainen suo suodattaa ja puhdistaa vettä. Mutta kun se kaivetaan auki ja ojitetaan, muuttuu vaikutus päinvastaiseksi. Hiili vapautuu ilmakehään ja ruskeat vedet valuvat ojia pitkin jokiin ja liettävät järvet. ”Tuntuu hullulta, että aktiivihiiltä myydään ulkomaille puhdistamaan vesiä, mutta sen tuotanto Ilomantsissa saastuttaa vesiä Suomessa”, Maimann pohtii. Patrikan kylän perheiden uimareissuihin ja kalastajien saaliisiin uuden turvekentän avaaminen vaikuttaisi konkreettisesti, sillä jätevedet ohjattaisiin Haapojärvelle, joka on suosittu uimaja kalastuspaikka. Myös perheen lapsia kotisuon menetys huolettaa: ”Ihan hirveää. Mä en enää voisi mennä lakkasuolle maistelemaan ja poimimaan lakkoja, eikä perhosiakaan enää olisi”, harmittelee Ukko Palviainen. ”Tulisiko turvepölyä silmiin, kun rekka ajaa kodin ohi?”, miettii Venla Palviainen. Erkki Palviainen toivoo, että suo jätettäisiin rauhaan ja sen käyttö saisi jatkua kuten ennenkin. ”Marjastusta, metsästystä ja retkeilyä. Ojia voisi tukkia ja lopettaa niiden kunnostamisen. En vastusta ennallistamistakaan. Suo on kehittynyt hitaasti tuhansia vuosia. Ei ole oikein, että se vedetään 40 vuodessa hiileksi ja lämpöenergiaksi.” PO HJ AN LE PA KK O, HÅ KA N SÖ DE RH OL M ”Tämä suo ruokkii meidät”, kertoo Erkki Palviainen.
  • 14 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Vuosikymmenten työ vaarassa Pudasjoki on jo kerran pelastunut. Se haluttiin valjastaa sähköntuotantoon 1980-luvulla, mutta niin sanottujen koskisotien seurauksena syntynyt koskiensuojelulaki säästi sen rakentamiselta. ”Pudasjoen rakentaminen olisi tuhonnut koko Ruunaan alueen”, sanoo Pielis-Karjalan kalatalousalueen ja Lieksan kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Jukka Turunen. Nyt Lieksan Ketveleensuon ja Rimpisuon välissä kiemurteleva Pudasjoki on jälleen uhan alla. Valtionyhtiö Neova havittelee kumpaakin suota turvetuotantokäyttöön. ”Alueiden valjastaminen turvetuotantoon olisi tuhoisaa Pudasjoen ympäristölle ja koko Ruunaan alueelle. Vuosikymmenten työ Ruunaan harjuskannan elvyttämiseksi menisi hukkaan”, Turunen tiivistää. Pudasjoessa elää poikkeuksellisen arvokas harjuskanta. ”DNA-tutkimuksen perusteella lähimpänä Ruunaan reitin harjuskantaa olevia kaloja on tavattavissa käsivarren Lapissa ja Alaskassa. Tämä harjuskanta on hyvin erityinen, ja Pudasjoki koskineen on ylivoimaisesti paras paikka tälle harjukselle lisääntymiseen.” Turusen mukaan Neova on hakemuksessaan itsekin todennut, että turvetuotannon myötä harjuskannat todennäköisesti menetetään. ”Ja varmasti menetetäänkin! Kaikki paikat liettyvät, käytännössä koko joki menee tukkoon. Lisääntyminen ei onnistu millään kalalla. Sen verran tulisi lietettä, että kaikki mädit ja kaikki mitä siellä vedenpohjassa on, tukehtuisi.” Pudasjoki kuormittuu ilman turvetuotantoakin maankäytön ja metsätalouden vuoksi. Turusen mielestä kuormitus on jo nyt ylärajoilla. ”Jos lisätään vielä soiden käyttöönotto, se rikkoo ja tuhoaa kyllä ekosysteemiä niin paljon, etten voi edes kuvitella, mitä kaikkea siitä voi seurata. Koskiensuojelulailla tämä harjuskanta saatiin suojeltua jo kerran. Toivottavasti nytkin järki voittaa!” ”T urvetuotantoalue retkeilyalueella ei ole enää tätä päivää”, sanoo Jukka T urunen.
  • 15 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Suon salat kartalle Ennen kuin Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori ja luontokartoittaja Tuuli Hakulinen lähtee metsään tai suolle, hän avaa tietokoneen, tutustuu karttoihin ja historiallisiin ilmakuviin. Jos kyseessä on turvetuotannon uhkaama alue, hän tutkii, missä kulkevat sen vesistöt ja miltä näyttävät luontoarvot. Muutaman kilometrin päässä Venäjän rajalta Lieksassa sijaitsevaa Ruokosuota halkoo kaksi noroa ja laidoilla kulkevat Pesäpuro ja Ruokopuro. Tämäkin on Neovan turvevarausalue, jonne yhtiö on hakenut ympäristölupaa turvetuotannon avaamiseen. Jos suunnitelmat menevät läpi, valuu noroja ja puroja pitkin pian ruskeaa lietettä kohti isompia jokia ja vesistöjä. ”Tällaiset vesistöihin liittyvät havainnot ovat tärkeitä, sillä vesilaki ja vesipuitedirektiivi ovat tiukempia kuin luonnonsuojelulaki”, Hakulinen kertoo. Hänellä on kartoitusreppu aina puolipakattuna. Sieltä löytyvät ainakin sadevaatteet, aurinkorasvaa, itikkakarkotetta ja vesipullo. Mukaan tarvitaan GPS-paikannin, luuppi, näytepusseja ja taskulamppu pattereineen. Jalkaan kartoittaja vetää villasukat ja kumisaappaat. ”Turvevarausalueiden kartoituksissa selvitämme turvetuotannon uhkaaman alueen luontoarvoja, luontotyyppejä ja uhanalaista lajistoa. Kartoitamme erityisen tarkkaan turvevarausalueen sekä pölyvaikutuksen kannalta merkittävän 500 metrin vyöhykkeen sen ympärillä. Lisäksi arvioimme purojen ja norojen luonnontilaisuutta ja kartoitamme puronvarsien luontotyyppejä ja uhanalaista lajistoa. Havainnot merkitään GPS-paikantimeen tai puhelimen karttaselaimeen”, Hakulinen selittää. Ruokosuolla Hakulisen mukana kulki oppimassa myös Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Lieksan luonnonystävien metsäryhmäläisiä. Heille kokeneempi kartoittaja antoi määritystehtäviä: Mitä lajeja suon pinnassa kasvaa? Näkyykö palokantoja tai keloja? ”Ruokosuolta löytyi todella paljon järeitä vanhoja keloja. Talousmetsistä kelot puuttuvat, minkä seurauksena niihin assosioituneet lajit ovat uhanalaistuneet.” Kartoittajat havainnoivat myös lintuja ja nisäkkäitä, niiden ääniä ja ulosteita. Havaintojen täytyy olla varmoja. ”Ruokosuolla kuulimme suden älähdyksen. Emme kuitenkaan olleet satavarmoja havainnosta, joten emme voineet merkitä sitä raporttiin.” Kun suolla on rämmitty ja riittävä aineisto saatu kasaan, jatkuu kartoittajan työ sisällä pöydän ääressä. Valokuvat ja karttaselaimeen merkityt havaintopisteet koostetaan raportiksi, joka lähtee muistutusta valmistelevalle asiantuntijalle. Elokuun lopussa umpeutuu valitusmahdollisuus Neovan Ruokosuon ympäristölupahakemuksesta. Luontokartoittaja Tuuli Hakulinen kumppaneineen on tehnyt parhaansa, jotta keloneula saisi jatkaa kasvamistaan kelon pinnalla ja susi jolkotella maillaan. ”Enimmäkseen olen oppinut kokeneempien kartoittajien perässä kulkemalla”, kertoo T uuli Hakulinen, joka jakaa nykyään tietojaan uusille oppijoille. Tutustu Uhatut suot -valokuvanäyttelyyn ”Olen kuvannut Ilomantsissa ja Lieksassa yhteensä viidellä uhatulla suolla ja kolmen vesistön ääressä. Haluan tuoda esiin vaihtoehtoisia merkityksiä soille turpeen kaivamisen sijaan heijastaen niistä saatavia aineellisia ja aineettomia hyötyjä sekä turvetuotannon vesistövaikutuksia. Kuvissa esiintyy henkilöitä, joilla on erilaisia suhteita suohon.” Eveliina Korhonen, valokuvaaja Näyttelyn aikataulu: Ilomantsin kirjasto 18.9.–7.10.2024 Kahvio & Leipomo Taukoherkut, Ilomantsi 7.–21.10.2024, Joensuun pääkirjasto, Muikku-sali 29.10–23.11.2024 Lieksan kirjasto 3.–28.2.2025 Idän hiljaiset suot -hanketta koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto yhteistyössä Ilomantsin Luonnonystävät ry:n kanssa. Hankkeen rahoittaa Euroopan unionin BestBelt-ohjelma.
  • 16 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 Luonnonsuojeluliiton jäsenenä suojelet suomalaista luontoa niin omalla paikkakunnallasi kuin koko Suomessa. Jäsenmaksu on 40 euroa vuodessa. Jäsenetuna saat mm. Luonnonsuojelija-l ehden, 10?% alennuksen Luontokaupan tuotteista sekä Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan. Liity jäseksi: sll.fi/liity p. 09 2280 8210 Tutustu tuoreisiin jäsen etuihin: sll.fi/jasenelle sll.fi/tapahtumat Keskustoimisto Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto Toimisto ja palvelu arkisin klo 9–15. Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, Helsinki, 050 361 9547, toimisto@sll.fi Asiakaspalvelu ja lahjoitukset: jasenasiat@sll.fi, kuukausilahjoittajat@sll.fi, 09 228 08 210, jäsenpalvelu: sll.fi/palvelu Etelä-Hämeen piiri 050 576 8953, etela-hame@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-hame, FB: EtelaHameenLuonnonsuojelupiiri, Instagram: SLL sll_etela_hame Asikkalan luonnonystävät n Hiljanpäivän retki Aurinkovuorelle 8.10. klo 19. Lähtö Urheilukentältä klo 19. Jätä auto Liikuntahallin parkkipaikalle. Kävelemme n. 3 km kierroksen metsässä nauttien hiljaisuudesta. Lopussa evästauko Aurinkovuoren laavulla ja kävellään 1 km takaisin. Mukaan omat nuotioeväät ja otsalammppu. Lisätietoja: Riikka Lamminpää, 050 535 9831, asikkalanluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/77229,. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Hyönteiskerho Cupidon kokoukset 26.9., 24.10. Ja 21.11. Stone Gallery Lunnikivellä, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. Esitelmien lisäksi valokuvaja muut pienemmätkin esitykset ovat tervetulleita! Huom. Kahvitarjoilu 2 euroa / osanottaja. Lisätietoja: Timo Leponiemi, 040 8099 887, timo.leponiemi@yle.fi ja sll.fi/ hameenlinna/tapahtumat. Janakkalan Luonto ja Ympäristö n Suomen luonnon päivän jälkimainingeissa retki Mallinkaisten retkeilyalueelle 7.9. klo 10. Kokoontuminen retkeilyalueen parkkipaikalla opastaulun luona klo 10. Omat eväät mukaan! Lisätietoja: Matti Häppölä, 050 490 3897 ja sll.fi/ tapahtuma/77206. n Syysretki 2.11. klo 9. Syysretken paikka tarkentuu myöhemmin. Retki toteutetaan omin kyydein ja omin eväin. Kokoontuminen Turengin linja-autoaseman aukiolla. Lisätietoja: Jarmo Kuitunen, 040 839 7171 ja sll.fi/tapahtuma/77210. n Syyskokous ja pikkujoulut 23.11. klo 13. Syyskokous on samalla pikkujoulujuhla ja toimintavuoden päätös. Joulupuuroa ja kahvia tarjolla. Paikka tarkentuu myöhemmin. Tietoa syksyn jäsenkirjeessä. Lisätietoja: Kuura Helanen, 050 3000 413, sll.fi/tapahtuma/77214. Salpausselän luonnonystävät n Syyskokous 14.11. klo 17.30 Trion palvelutorilla, tila Klubi, Kauppakeskus Trio, 2.krs. Aleksanterinkatu 18 Lahti. Käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten valitaan puheenjohtaja ja hallitus. Kokouksen jälkeen Matti Peltonen Hollolan ympäristöyhdistyksestä kertoo metsiemme tilasta. Etelä-Karjalan piiri 040 484 2341, jari.kiljunen@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys n Lepakkoretki Vuokselle 30.8. klo 21. Paikka: Imatra, Torkkelinkatu 11. Kokoontuminen Imatran kesäteatterin parkkipaikalla (Torkkelinkatu 11), josta kävellään pimeän metsän läpi Mellonlahdelle. Retkellä on mukana detektoreita, jotka muuntavat lepakoiden kaikuluotausaäänet korvin kuultaviksi. Lepakoita myös nähdään iltataivasta vasten ja myöhemmin lampun valokeilassa Vuoksen päällä lentelemässä. Sateella retki perutaan. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll.fi/ tapahtuma/70267. n Syysretki Kurkisuon suojelualueelle 29.9. klo 10. Paikka: Imatra, Kurkisuontie 260, Imatra. Kokoontuminen Kurkisuontien päässä, mahdollisuus kimppakyyteihin Imatran keskusliikenneasemalta. Retkellä kuljetaan suolla, joten saappaat jalkaan. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 3643 693, juha.jantunen@allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/70277. n Syysmuuton seurantaa Tiuruniemessä 6.10. klo 8. Lintujen syysmuuttoa seurataan jälleen Tiuruniemen kärjessä. Lähtö entisen Tiurun sairaalan parkkipaikalla (Tiuruniementie 247–249). Pukeudu lämpimästi sään mukaan. Nuotiolla voi KU VA : RA ISA KY LL IKK I RA NT A
  • 17 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 paistaa makkaraa. EuroBirdwatch-viikonlopun retki järjestetään yhteistyössä EKLYn kanssa. Lisätietoja: Juha Jantunen, 050 3643 693, juha.jantunen@ allergia.fi ja sll.fi/tapahtuma/70273. Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistys n Anolan kedon niittoja haravointitalkoot 27.8. klo 17. Osoite: Anolantie 59, Joutseno. Mikäli käytössä on edellisvuosien tavoin kaksi niittokonetta, selvitään muutaman tunnin urakoinnilla. Mikäli sinulla ei ole kyytiä, ota yhteyttä ja mietitään kimppakyydityksiä! Anolan kedolla on liki legendaarinen hyönteismaine. Museomestari Juho Paukkusen mukaan Anolan keto on hyvinkin Suomen arvokkain pistiäisketo, ainakin uhanalaisten lajien määrässä mitattuna! Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo. saarinen@sll.fi, sll.fi/tapahtuma/57840. n Syysvuosikokous ja liito-oravat 29.10. klo 17.30. Paikka: Saimaan luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6. Aiheena sääntömääräiset asiat, erityisesti toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokouksen perään klo 18 hankekoordinaattori Ari Jäntti valottaa Liito-orava-LIFE-hankkeen tavoitteita ja tuloksia. Luento järjestetään joko livenä tai etäluentona; tarkennusta lähempänä. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll.fi ja sll.fi/ tapahtuma/57883. n Luento: Seitsemän vuosikymmentä perhosten perässä 26.11. klo 18. Paikka: Kaakkois-Suomen Martat, Valtakatu 45. Markku Liljeblad keräsi ensimmäiset perhosensa jo vuonna 1954. Viime kesänä hän tavoitti 326 suurperhoslajia. Mitä uusia lajeja on tullut ja mitkä kenties ovat väistyneet niiden tieltä? Illan aikana on luvassa kuvallinen ja tarinallinen perhosmatka menneille vuosikymmenille. Lisätietoja: Kimmo Saarinen, 040 721 4108, kimmo.saarinen@sll. fi ja sll.fi/tapahtuma/69331. Etelä-Savon piiri 044 208 0770, heikki.harkonen@sll.fi Seuraa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/etelasavolsp Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys n Suomen luonnon päivän retki kuhankeittäjää varten suojeltuun metsään Savonlinnan Haponlahden kanavan lähistölle 31.8. klo 11. Alue on vanhaa kaskikoivikkoa. Lähtö kimppakyydeillä Prisman parkkipaikalta klo 11. Kävelyä vain 200 m. Lenkkareissa kulku onnistuu hyvin, kumppareissa kenties paremmin. Jos tarvitset kyydin, ilmoita siitä viimeistään ke 28.8. Timolle p. 050 5670 500 tai isly@sll.fi. Lisätietoja: Juha Jurvelius, isly@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/76921. Kainuun piiri 040 7741983, kainuu@sll.fi Seuraa: sll.fi/kainuu, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri Keski-Suomen piiri 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Seuraa: sll.fi/keski-suomi FB: ksluonnonsuojelu Jyväskylän seudun yhdistys n Suomen luonnon päivän etkot: Luontohyvinvointiretki 29.8. klo 17.30. Astele hetkeksi luonnon helmaan rauhassa kulkemaan, luontoa aistimaan, vastaanottamaan sen monet annit. Retkellä kävelemme lyhyen lenkin. Teemme helppoja harjoituksia ja kuulemme tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Mukaan oma istuinalustaa, juotavaa ja syötävää sekä säänmukaiset jalkineet ja vaatetus. Retki toteutetaan myös sateella. Lähtöpaikka Mustalammentien pää, Linkki S6:n päätepysäkki. Mukaan mahtuu 15 henkilöä. Ilmoittaudu 27.8 mennessä: jyvaskyla@sll.fi. Ohjaajana terveysmetsäohjaaja Sirkka Heinimaa. n Kohtuus kaikessa -luentosarja ti 10.9., 17.9., 8.10. ja 29.10. klo 18–19.30 Jyväskylän kansalaisopistolla, luentosali 1:ssä (1. krs). Ylikulutuksen, luontokadon ja ilmastokriisin aikana kohtuus on yksi tapa hahmottaa aidosti kestävämpää elämää. Ohjelma: ti 10.9. teemana talous, KTM, väitöskirjatutkija Roni Lappalainen, ti 17.9. teemana teknologia OTM, eräopas, Elonkehä-lehden päätoimittaja Osma Naukkarinen, ti 8.10. teemana terveyttä luonnosta, luontoja ympäristöterveyden tutkija Juha Jantunen, ti 29.10. teemana ruoka Yliopistotutkija (YTT, FM) Riikka Aro. Kumppani: Jyväskylän kansalaisopisto. Tervetuloa! Jämsän seutu Petäjäveden Luonto n Suomen luonnon päivän retki 31.8. klo 10 Petäjäveden uudelle luonnonsuojelualueelle, joka perustettiin kun Timo Piensuo lahjoitti 42 hehtaarin alueen Luonnonperintösäätiölle. Oppaana Luonnonperintösäätiön koordinaattori Sirpa Rautiainen, joka kertoo myös metsän terveysvaikutuksista. Retkellä tarjotaan eväitä. Ota mukaan oma vesipullo ja säähän ja metsässä kulkemiseen sopivat varusteet. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Lisätietoja: Lauri Ijäs, 040 717 2193, lauri.ijas@ elisanet.fi ja sll.fi/tapahtuma/73631. n Retki Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon 7.9. klo 8–17. Kumppani: Petäjäveden kunta. Puisto on erämainen lintukeidas keskiaikaisen kulkureitin varrella. Bussi lähtee klo 8 seurakuntatalon parkkipaikalta. Kansallispuistossa vieraillaan kahdessa erilaisessa kohteessa. Maksu bussissa käteisellä: jäsenet 10 € ja ei-jäsenet 15 €, lapset (alle 18 v) ilmaiseksi (sisältää bussikuljetuksen sekä pienet retkieväät). Ota mukaan myös omia eväitä, vesipullo ja säähän sopivat varusteet. Kansallispuistossa ei ole kahviota tai kioskia. Sitovat ilmoittautumiset 31.8. mennessä tekstiviestitse Virpille: 044 070 8040. Lisätietoja: sll. fi/tapahtuma/73635. n Pepuniemen polkuretki Kintaudelle 22.9. klo 13. Uusi retkipolku kulkee Pekkalanmäen yli Pepuniemeen. Voit liittyä mukaan joko Petäjävesi-lehden toimituksen edestä tai Kintauden koulun parkkipaikalta. Mukaan omat eväät, säänmukaiset varusteet ja metsäpolulle sopivat kengät. Lisätietoja: Annaleena Aira, 050 514 2543, annaleena.aira@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/73641. n Sieniretki 1.10. klo 10 Petäjäveden maastoihin. Mukaan säähän sopivat varusteet, omia eväitä, sieniveitsi ja astia sienille. Retkelle mennään kimppakyydeillä. Lisätietoja: Marja-Leena Ruuska, 050 5464 134, mai.ruuska@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/73645. Saarijärven seudun luonnonystävät n Suomen luonnon päivän terveysmetsäretki Saarijärven Mannilan männikössä 31.8. klo 14–16. Lähtöpaikka: Matosalmen matonpesupaikka, Lossinpolku 1. Astele hetkeksi luonnon helmaan rauhassa kulkemaan, luontoa aistimaan ja vastaanottamaan sen monet hyödyt. Teemme helppoja harjoituksia ja kuulemme tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Mukaan istuinalusta, syötävää ja juotavaa sekä säänmukaisnen vaatetus ja jalkineet, sillä sateen ropina ja tuulen humina eivät meitä haittaa. Retki soveltuu kaikenikäisille. Mukaan mahtuu 15 henkilöä, joten varaa paikkasi! Vetäjänä terveysmetsäohjaaja Sirkka Heinimaa. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Ilmoittautumiset: saarijarvenseutu@sll.fi. Lisätietoja: Loimu Tiihonen, saarijarvenseutu@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/76654. Kymenlaakson piiri 045 1049 388, kymenlaakso@sll.fi Seuraa: sll.fi/kymenlaakso, FB: sllkymenlaakso n Piirihallituksen kokous ma 2.9., ma 16.9. ja ma 14.10. klo 17.30 Kouvolassa/ etänä n Piirin syyskokous ma 11.11 klo 18 Kotkassa/etänä. n Alkusyksystä talkoita Kouvolan Kaipiaisissa ja Voikkaalla sekä Haminan Takasaaressa. Lisätietoa toimistolta. Kaakkois-Kymen Yhdistys n Minun mereni -elokuvanäytös Itämeripäivänä 29.8. klo 17 Kino Haminassa, Isoympyränkatu 30. Ari Heinilän runollinen dokumenttielokuva on meren ja ihmisen vuoropuhelu, jossa meri on pääosassa. Pituus 44 min. Levittäjät: Minun mereni ry:n sekä MRP Distribution. Lisätietoja: Raija Seppälä, 050 529 4938, raija@mehilaispesa.net ja sll.fi/ tapahtuma/75651. n Lupiininpoistotalkoot 7.9. klo 10–12 Haminan Meltissä, Karjakatu 25. Kokoontuminen Jail House -hostellin parkkipaikalla. Mukaan voit ottaa talikon, lapion, hanskat ja säänmukaisen muun varustuksen. Lisätietoja: Seppo Karjalainen, seppo.karjalainen@metsa.fi ja sll.fi/ tapahtuma/73770. Meri-Kymen Luonto n Lintubongausja kulttuuriretki Tammion saareen 22.9. klo 9–16. Oppaana asiantuntija Urpo Koponen. Ilmoittaudu 15.9. mennessä: merikymenluonto1@gmail.com. Lähtö M/s Viklaaluksella klo 9 Sapokasta Tulikukon luota, paluu klo 16. Hinnat: aikuiset 50 € / 40 € (SLL:n jäsenet), lapsi alle 12 v 15 €. Ruoka: lohitai kasviskeitto, leivät, juomat, kahvi/tee & pulla 26 €. 3–11 v lapsi 17 €. Lisätietoja: Ritva Huusko-Helminen, 050 467 0497 ja sll.fi/tapahtuma/76209. Lapin piiri 040 823 2443, lappi@sll.fi Seuraa: sll.fi/lappi, FB: sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skype: lapin. luonnonsuojelupiiri n Kolmen pohjoisen piirin tapaaminen 21.–22.9. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: lappi@sll.fi Inarin Luonnonystävät n Inarijärvi luontohelmemme -tapahtuma Suomen luonnon päivänä 31.8. klo 14–19. Paikka: Inari, Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida sekä Inarijärven risteily. Opastettu kierros Siidassa Enâmeh lââ mii pârnââh -näyttelyssä klo 14–14.30 ja Inarijärvi luontohelmemme-seminaari 14.45–16 sekä Visit Inarin katamaraaniristeily klo 16.45–19, jossa järjestetään paneelikeskustelu Inarijärvestä ja sen tulevaisuudesta. Kahvitarjoilu. Risteily 10 €/hlö (maksu käteisellä). Kumppani: Siida, Metsähallitus. Lisätietoja: Ilkka Roininen, 0400 543 065, inarinluonnonystavat@gmail.com ja sll. fi/tapahtuma/77218. Rovaniemen yhdistys n Kaikille kaupunkilaisille suunnattu lähiluontotapahtuma Ounasvaaralla su 1.9. Kumppani: Kaadetaan kaava -liike. Tapahtuma tarjoaa kaikenikäisille rovaniemeläisille mahdollisuuden tutustua omaan lähiluontoonsa – Ounasvaaraan – monipuolisesti, eri aistien välityksellä. Tapahtumassa on erilaisia työpajoja. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Pirkanmaan piiri 040 930 4118, pirkanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, FB: sllpirkanmaa Kangasalan luonto n Suomen luonnon päivän 31.8. retki Laipanmaassa laavulla ja Rajalan kämpällä tai laavulla. Maastossa kahvitarjoilu. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Lisätietoja: Markku Välimaa, 050 345 0234, markku. valimaa@kolumbus.fi
  • 18 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 KU VA RA ISA KY LL IKK I RA NT A 5 tapaa juhlistaa Suomen ainutlaatuista luontoa lauantaina 31.8.2024 1. Lähde retkelle ja osallistu tapahtumiin Suomen luonnon päivänä järjestetään taas erilaisia ihania retkiä ympäri Suomen. Tule ja nauti! Voit retkeillä yksin tai läheistesi kanssa. 2. Liputa luonnolle Onko mitään suomalaisempaa kuin pohjoinen luontomme? Suomi on ainoa maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Voit liputtaa myös virtuaalisesti laittamalla kuvan someen #liputanluonnolle. suomenluonnonpaiva.fi #suomenluonnonpäivä 3. Leivo mustikkapiirakka Suomen luonnon päivällä on oma nimikkoleivoksensa, mustikkapiirakka. Leivo perinteinen piirakka tai kehitä oma reseptisi. Olisiko mustikkapiirakka hyvä jälkiruoka piknikille? 4. Nuku yö ulkona ja katsele tähtitaivasta Kun retkelle lähtee, ei sieltä malttaisi tulla pois ollenkaan. Ota siis teltta tai riippumatto mukaan ja nuku yö ulkona! Elokuussa on myös hyvä aika tarkkailla tähtitaivasta ja bongata jopa Linnunrata. 5. Jaa luontojuhlasi tunnelmat Mitä tahansa teetkin, jaathan kuvia Suomen luonnosta somessa. Näin voit ilahduttaa myös heitä, jotka eivät pääse luontoon. Käytä tunnistetta #suomenluonnonpäivä.
  • 19 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 KU VA LU ON TO KA UP PA Nokian yhdistys n Sienitapahtuma K-supermarket Löytiksessä 2.9. klo 16. Näytteillä on kauden sieniä ja paikalle voi tuoda sieniä tunnistettaviksi. Opastuksesta vastaavat Tampereen Sieniseuran asiantuntijat. Tiedustelut: Kaija Helle, 044 0177 180 tai nokianluonto@gmail.com. Tapahtuma on osa Nokian kaupungin ympäristökasvatusviikon ohjelmaa. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, nokianluonto@ gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/69918. n Lintutarkkailua Alasenlahdella, Taivalkunnassa 7.9. klo 10. Kokoonnumme yhdessä Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Alasenlahdelle tarkkailemaan paikallisia ja muuttavia lintuja. Kävelemme lopuksi Vehkoperään. Huom! P-paikka Taivalkunnantie 712. Kokoontuminen klo 10 punaisen ladon nurkalla, Lukkilantie 65. Oppaana Jarmo Koivisto, Timo Syrjä ja Pilyn aktiivit lintuharrastajat. Lisätietoja: Jarmo Koivisto, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/68278. n Nokian kaupungin ympäristökasvatusviikko 9.9.–14.9. Lisätietoja lähempänä: sll.fi/tapahtuma/73317. n Palosirkkatalkoot 22.9. klo 10. Jatkamme uhanalaisen heinäsirkan, palosirkan, elinalueen kunnostamista. Varusteena työvaatteet, tukevat jalkineet ja käsineet. Tarjoamme eväät, minkä vuoksi ilmoittaudu osoitteeseen nokianluonto@gmail.com. Tapaamme Siuron koulun P-paikalla. Lisätietoja: Kaija Helle, 044 017 7180, nokianluonto@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/69922. n Lokakuun lintukävely 5.10. klo 10. Kokoontuminen Melon parkkipaikalla, Melontie 121. Lämpimät vaatteet ylle, eväät mukaan ja lähde kuuntelemaan ja katselemaan lintutilannetta. Kävelemme pari kilometriä. Oppaana Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/77263. n Syysretki Seitsemisen kansallispuiston Soljasen soille 13.10. klo 9. Katselemme suoluontoa ja keräämme karpaloita. Kuljemme kimppakyydeillä ja kokoonnumme Kerholan P-paikalla Souranderintie 13. Varusteena tuulenpitävät vaatteet, kosteuden kestävät jalkineet ja lounaseväät. Ilmoittautumiset Kaija Helteelle, hellekaija@gmail.com tai 044 0177180. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/77202. n Syyskokous 30.10. Käsittelemme sääntömääräiset ja mahdollisesti muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/77194. n Talvilintulaskenta Kauniaisten reitillä 3.11. klo 9. Kauniaisten reitti on 8,5 km pitkä. Luonnontieteellisen museon lintulaskentareitille pääsee mukaan enintään viisi henkilöä. Ilmoittautuminen Anne Viitalaaksolle: 045 888 3720 tai nokianlintukoulu@gmail.com. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/77249. n Marraskuun lintukävely 16.11. klo 10. Teemme lintukävelyn Nokian Siurossa. Lähtö Haukankadulta luontopolun alusta. Eväät mukaan. Oppaana Anne Viitalaakso, Jarmo Koivisto. Lisätietoja: Anne Viitalaakso, 045 888 3720, nokianlintukoulu@gmail.com ja sll.fi/tapahtuma/77259. n Nokian Lintukoulu järjestää pikkujoulut ja valokuvaillan Nokian Kerholassa syyskauden lopussa. Glögitarjoilu. Aika ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin: sll. fi/nokia. Tampereen yhdistys n Suomen luonnon päivän suotalkoot 31.8. klo 10. Kesto: n. 3–4 tuntia. Talkoissa rakennetaan käsityönä Kintulammin luonnonsuojelualueen ojitetuille soille patoja. Kaikki tehtävät eivät ole fyysisesti raskaita! Ilmoittaudu 26.8. klo 19 mennessä: luonnonhoito@gmail.com. Kerro tuotko oman lapion ja tarvitsetko kyytiä (mistäpäin Tamperetta) tai voitko tarjota kyydin. Kyydin tarjoajille matkakorvaus. Tarjolla on eväitä, mutta ota tarvittaessa mukaan omiakin. Mukaan työtä kestävät vaatteet, työhanskat, juotavaa ja kumisaappaat. Hanskoja saa tarvittaessa lainaan. Osallistujat on vakuutettu. Jos haluat suotalkoilla vielä enemmän, liity ennallistamisryhmään! Tutustu padon rakennusvideoon: sll.fi/ tampere/mita-teemme/ennallistaminen. Lisätietoja: luonnonhoito@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/76796. n Suomen luonnon päivän ketotalkoot Koivulanniityllä 1.9. klo 11 Teiskon maalaismaisemissa. Ketokatkerolla on Pirkanmaalla vain kaksi esiintymispaikkaa. Lisäksi alueelta löytyy noidanlukkoja. Tampereelta kohteeseen matkataan kimppakyydein, minkä vuoksi ilmoittaudu: luonnonhoito@gmail.com. Lähtö Tampereelta klo 10–12 välillä. Kesto matkoineen 4 h. Tehtäviin opastetaan. Varusteet: Työhanskat, mutta jos ei ole omia, niin niitä saa lainaksi. Tämä kohde ei välttämättä edellytä pitkälahkeisia housuja. Yhdistys tarjoaa eväät. Autollisille, jotka kuljettavat 2 muuta talkoolaista edestakaisin, maksetaan matkakorvaus. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/76790. Pohjanmaan piiri 040 934 6320, pohjanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjanmaa, FB: Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Keski-Pohjanmaan Luonto n Suomen luonnon päivän retki 1.9. klo 13–17 suuntautuu Isosaaren lehtoon Perhonjokivarressa, Kokkolassa. Kokoontuminen Köykärin hiihtokeskuksen parkkipaikalla (Hiihtotie 7) klo 13, josta jatketaan kimppakyydein lähemmäksi kohdetta. Tapahtumaa tukee August Ludvig Hartwallin säätiö. Kurikan luontoyhdistys n Lintunevan patotalkoot 14.9. klo 10. Tule mukaan rakentamaan pato suo-ojaan Pentti Kananojan omistamalle suojelualueelle. Monenlaisia helppoja hommia tarjolla! Varustaudu saappain ja työhanskoin. Voit halutessasi ottaa mukaan lapion ja suokuokan. Tarjolla juotavaa ja pientä purtavaa. Teemme tulet, jos ei ole maastopalovaroitusta, joten ota halutessasi omat makkarat. Me tuomme sinapin ja ketsupin! Lisätietoja: Saara Susiluoma, 041 462 0184, kurikka@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/75969. Pohjois-Karjalan piiri 045 783 72748 pohjois-karjala@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-karjala, FB: sllitasuomi, IG: sllpohjoiskarjala n Luontoluento: Entisten kaivosalueiden tulevaisuus ja uudelleenkäyttö 21.9. klo 14–15 Teatteri Kiisussa (Kummunkatu 21). Erikoistutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopistolta puhuu Pohjois-Karjalan piirin tapahtumassa entisten kaivosalueiden tulevaisuudesta ja suunnitelmista niiden uudelleenkäyttöön liittyen. Luennon jälkeen Outokummun luonnonystävien syyskokous. Tapahtumama on kaikille avoin ja tapahtumassa kahvitarjoilu. Lisätiedot: pohjois-karjala@sll.fi. Ilomantsin luonnonystävät n Retki Möhkön Arboretumiin 31.8. Arboretum on kotija ulkomaisten puuja pensaslajien kokeilupuisto. Oppaana Sauvo Henttonen. Retki on osa Möhkön Valon yö -tapahtumaa. Lähtöaika tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja: Ulla Vartiainen, 050 3201379, ilomly@gmail. com ja sll.fi/tapahtuma/71574. n Uhatut suot -valokuvanäyttely Ilomantsin kirjastossa 18.9.–4.10. Näyttely järjestetään osana Suomen luonnonsuojeluliiton ja Ilomantsin luonnonystävien Idän hiljaiset suot -hanketta, jota rahoittaa EU:n BestBelt ohjelma. Lisätietoja: Tuuli Hakulinen, 050 467 4840, tuuli.hakulinen@sll.fi ja sll.fi/tapahtuma/71053. n Uhatut suot -valokuvanäyttely kahvila Taukoherkuissa 7.10.–30.10. Paikka: Mantsintie 1-3, Ilomantsi. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/71056. Lieksan Luonnonystävät n Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestettävä pyöräretki Lieksan lähimetsiin la 30.8. (Sateen sattuessa pyöräretki siirtyy sunnuntaille 1.9 tai lauantaille 7.9.) Retki koostuu kolmesta metsäkohteesta. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Lisätietoja: 040 845 7464. Outokummun luonnonystävät n Suomen luonnon päivän ponihortoilu 31.8. Paikka: Outokumpu, Vorona talli. Koe Suomen luonto yhdessä ponien kanssa! Kävelyretki luonnonkauniiseen lähimaastoon. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Lisätietoja: Emma Korhonen, 050 366 5310 ja sll.fi/tapahtuma/73727. n Syyskokous 21.9. Teatteri-Kiisulla. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/77140. Pohjois-Pohjanmaan piiri 041 319 1816 pohjois-pohjanmaa@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa, FB: sll.pohjoispohjanmaa n Sieniretki ja -näyttely ja Suomen luonnon päivän juhla Sanginjoen Loppulassa 31.8. klo 12–19. Sanginjoentie 1101, Oulu. Sieniretki lähtee Loppulan pihasta klo 12. Varaa paikkasi sieniretkelle: oulunsieniseura.yhdistysavain. fi/tapahtumakalenteri/loppulan-suomen-luonnon-paiva-la-31/. Lapsiperheille ja huonojalkaisille on oma retki talon lähimaastossa ja sieninäyttely on avoin kaikille. Kahvila palvelee klo 12–19. Terassilla soittaa klo 14 ukrainalaisten nuorten kitarabändi, klo 15 Osmo Hakosalo viulu, klo 17 kansanmusiikkiduo Rällä. Myös kirppis on auki, tuotto Loppulan remontin hyväksi. Maksuton bussikuljetus Rajakylästä keskustan kautta Loppulaan. Huom! Bussi lähtee takaisin jo klo 17. Varaa paikka bussiin: hanriirvankoski@gmail.com ja tarkista bussin aikataulu verkosta. Voit myös yöpyä teltassa ja nukkua kanssamme yön ulkona. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/77085. Iin ympäristöyhdistys Suomen luonnon päivän retki 31.8. klo 8–16 karhun maille Oijärvelle. Lähtö Iin taksikyydin autolla klo 8 Iin torilta, Kirkkotie 2. Mukaan mahtuu 18 ensiksi ilmoittautunutta. Reitin pituus n. 2,5–3 km. Voidaan nähdä riekko, teeri, pyy, metsopoikueita ja tuntea karhun elinympäristöä. BikerCamp Oijärvi huolehtii päivän ruokailuista. Vuosi 2024 on Iin ympäristöyhdistyksen 40-v juhlavuosi ja retki on August Ludvig Hartwallin säätiön tukema. Kysy puhelimitse, onko vielä paikkoja: Heli-Hannele Haapaniemi p. 050 410 7060. Pohjois-Savon piiri 040 848 2869, pohjois-savo@sll.fi Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, FB: sllitasuomi, Instagram: Pohjois-Savon LS-piiri n Sarasuon ennallistamisnäytös Varpaisjärvellä. Päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin! Varpaisjärvellä, Kumpusjoen varrella sijaitseva ojitettu suometsä ennallistetaan vuosien 2024–2025 aikana Luonnonsuojeluliiton soidensuojeluohjelman tuella. Ennallistettu suo toimii myös kosteuspankkina tuleville helteisille kesille, suodattaa ojavedet kirkkaiksi, tarjoaa elinympäristön useille hyönteisja lintulajeille ja kiittää runsailla lakkasadoilla! Myös lähistöllä sijaitseTapahtumat
  • 20 LUONNONSUOJELIJA 3/2024 – luonnon ja kulttuurin kohtauspaikka, mistä kertoo Anne Hyvärinen. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/75745. n Luontoilta 12.11. klo 17.30–20. Retkipaikka – mikä, miksi ja miten? Retkipaikan toimitusjohtaja Antti Huttunen kertoo, mikä ”Retkipaikka” on. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/75476. n Luontoilta 19.11. klo 17.30–20. Laatikkoviljely 19.11. klo 17.30. KLYYn laatikkoviljelyporukka perusti Kantin Kestävässä Keskiviikossa kesäkuussa laatikkoviljelmän Kuopion museolle ja hoiti sitä koko kesän. Miten projekti meni? Siitä kertovat Auli Kelajulkunen, Antti Hassinen ja Anu Venäläinen. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/75480. Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys n Retki Konneveden kansallispuistoon su 1.9 juhlistaen samalla kansallispuiston 10-vuotista olemassaoloa. Retki toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin kanssa. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Siilinjärven yhdistys n Suomen luonnon päivän Lähiluonnon antimet -retki 27.8. klo 17.30–20. Kohteena on Kasurila tai Patakukkula Siilinjärvellä. Retken aikana tutustutaan lähiluontoon, kerätään mm. sieniä. Retken aikana voi havainnoida lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia ja tehdä luontoyhteysharjoituksia. Retken vetäjänä Katimaria Ukkonen Waudevillit oy:stä. Ilmoittautumiset: siilinjarvi@ sll.fi. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. Satakunnan piiri 044 021 1838, satakunta@sll.fi. Seuraa: sll.fi/satakunta, FB: SLLSatakunta Jokilaakson ympäristöyhdistys n Lähdön hetki – ensi vuoteen ystävät! Kurki-ilta Puurijärvellä 6.9. Kumppani: Porin lintutieteellinen yhdistys. Bussi kulkee Kokemäeltä reittiä Kauvatsantie–Yttiläntie. Loppureitinkin varrelta voi nousta kyytiin. Pysäkit ja alustava aikataulu: klo 17.30 Pori Luontotalo Arkki, n. 17.40 Friitala th (Yhdystien ja 2-tien risteyksen pysäkki), n. 17.50 Nakkila th-pysäkki, n. 18.00 Neste Harjavalta piha (Liikuntatie 1), n. 18.05 Hotelli Hiittenjarju (Hiittenharjuntie 1), n. 18.15 Kokemäen keskusta, Teljänportti P-pysäkki (Liikenneympyrästä Kauvatsalle päin, ensimmäinen pysäkki), 18.45 Puurijärvi Kärjenkallion lintutornin pysäköintialue (Yttiläntie 981). Ilmoittautumiset: Aila Tarvainen, p. 040 838 7171. Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys n Suomen luonnon päivän retki 1.9. Retkellä perehdymme vanhan metsän ominaispiirteisiin ja siihen, kuinka se eroaa talousmetsästä. Bussikuljetus Tapahtumat va Rajalan suon ennallistetaan. Lisätietoja: Pirjo Paldanius, 040 1832 303 ja sll. fi/tapahtuma/76843. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys n Suomen Luonnon päivän Kallavesi-risteily Luhastensaloon 31.8. klo 10–16. Risteilemme Etelä-Kallavedellä Kansallisen kaupunkipuiston maisemissa. Pysähtymispaikka ilmoitetaan lähempänä. Omat eväät mukaan. Opastus on suomeksi ja tarvittaessa englanniksi. Maksu aikuisilta 10 € maksu käteisenä. Ilmoittaudu ma 12.8 klo 10 alkaen: kuntapalvelut.fi/kuopio/index.php. Retki alkaa Matkustajasatamasta, osoitteesta Makasiininkatu 1. Aloituspaikan lähelle pääsee Vilkku-bussilla. Jässi-laivaan mahtuu 50 henkeä. Kumppani: Kuopion kaupunki. Lisätietoja: Anniina Le Tortorec, 044 718 2143, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/74193. n Bussiretki Kuopiosta Etelä-Konneveden kansallispuistoon 1.9. Tapahtumapaikkana Vuori-Kalajan alue, joka on noin tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Tiedot tarkentuvat lähempänä. August Ludvig Hartwallin säätiön tukema retki. n Retki 21.9. klo 11–14 Vanuvuoren näkötornille 21.9. klo 11. Opastetut lähdöt klo 11 ja klo 12 luontopolun parkkipaikalta. Retkinuotio laavulla. Kumppani: Kuopion kaupunki. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, 044 289 2220, tapahtumat@klyy.fi ja sll. fi/tapahtuma/74207. n Kaikkien luontoiltojen paikkana Luontotupa, Puijonkatu 15, Kuopio. Illat alkavat klo 17.30 kahvija teetarjoilulla. Etänä osallistuminen on mahdollista linkin kautta: https://meet.google.com/ bgw-zcod-mfd. Lisätietoa saa KLYY:n Facebook-sivulta ja Pekka Tenhuselta, 044 289 2220, tapahtumat@klyy.fi. n Luontoilta 17.9. klo 17.30–20. Aihe: Kuopio lämpimäksi pienydinvoimalla? Lauri Muranen, Steady Energyn viestintäja yhteiskuntasuhdejohtaja kertoo Kuopioonkin suunnitteilla olevasta pienydinvoimalasta. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/74212. n Luontoilta 24.9. klo 17.30–20. Aihe: Kohti monimuotoisempia metsiä – puuta jalostavan metsäteollisuuden monimuotoisuustiekartta. Aiheesta puhuu Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/75435. n Luontoilta 1.10. klo 17.30–20. Aihe: Raamatun kasvit. Biologi, tietokirjailija Risto Lindholm esittelee meille Raamatussa esiintyvistä monista kasvilajeista keskeisimmät. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/75445. n Luontoilta 8.10. klo 17.30–20. Aihe: Lintuvedet ja vesilintukantojen kehitys Pohjois-Savossa Vesienhoidon asiantuntija Ismo Laakso ELY-keskuksesta kertoo vesilinnuista, lintukantojen kehityksestä ja Helmi-ohjelmasta. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/75451. n Luontoilta 15.10. klo 17.30–20. Aihe: Kuhmon laavaja kuukivet. Kainuun Kuhmon Tipasjärven arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden korkeiden kromipitoisuuden basaltit – Onko kuu Kuhmosta vai Kuhmo kuusta? Näitä mielenkiintoisia kiviasioita meille valottaa geologi Tapio Halkoaho. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, tapahtumat@klyy.fi ja sll.fi/tapahtuma/75458. n Luontoilta 22.10. klo 17.30–20. Aihe: Monimuotoisuuden tiekartta, pienempiä ja isompia tekoja metsäluonnon hyväksi. MTK:n (Maaja metsätaloustuottajien keskusliitto) ja SLC:n (ruotsinkielinen vastaava järjestö) luonnon monimuotoisuuden tiekartta. Paikalla juristi Anna-Rosa Asikainen. Lisätietoja: sll.fi/tapahtuma/75467. n Luontoilta 29.10. klo 17.30–20. Antti Viisteensaaren ”Juuret suolla” -valokuvanäyttelyn avajaiset. Lisätietoja: sll.fi/ tapahtuma/75471. n Luontoilta 5.11. klo 17.30–20. Aihe: Puijo Ihmisten hyvinvointia hellivistä lähiluontotapahtumista päästään nauttimaan ympäri maata Suomen luonnon päivänä tänä ja ensi kesänä. August Ludvig Hartwallin säätiön tuella järjestettyjen tapahtumien tarkoituksena on nostaa esiin ainutlaatuisia lähiluontokohteita sekä vahvistaa ihmisten luontosuhdetta. ”Luontosuhde lisää hyvinvointia. Taitojen ja vahvuuksien kehittäminen luonnossa sekä perheen yhdessäolo ovat tärkeitä asioita kiireisenä aikana. Ympäri Suomen järjestettävät Luonnonsuojeluliiton lähiluontotapahtumat ovat mahtava tapa muistuttaa ihmisiä luonnosta sekä perheen tärkeydestä”, iloitsee August Ludvig Hartwallin säätiön hallitus. Luonnonsuojeluliitto kiittää August Ludvig Hartwallin säätiötä tuesta. Tule mukaan tapahtumiin kokemaan lähiluontosi! Lähiluontotapahtumilla vahvistetaan ihmisten luontosuhdetta August Ludvig Hartwallin säätiön tuella TE KS TI RA IJA SA VI KK O, KU VA AD OB E ST OC K