Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 1 Lo Lo L im im m mii--Hä Hä Häme meen en JJJät ä ä eh eh eh e uo uollt lt lt lt l o o o o o o O Oy O O O O O O O O O O Oy Oy Oy Oy Oy y y O O O O Oy Oy Oy O O O O O O Oy O O O O O O O Oy O O O Oy O Oy Oy O O Oy Oy O Oy O O O O O Oy O O O O O O O Oy O Oy O ||||||||| 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 2013 Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Lo Lo Loim im mii-H Hä Hä H me m me een en en JJJät ät äteh eh h ehuo uolt ltt lto o o Oy Oy Oy y:n :n n n n tttttie e e ie e ie ie e ie ed do do o do do do do do d ttu tu tu tu u u tu u tu u u tusssl sl sl ssl ssll ssssl ssl ssl ssssssssssssl ssssss e eh eh eh e eh htti ti tti ti 2 20 20 20 2 2 2 20 20 20 20 20 20 20 20 20 2 20 20 20 20 013 13 13 13 13 1 1 1 1 1 1 1 13 13 13 13 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 13 13 1 1 1 ÄmpäriYmpäri Jätteestä energiaa s. 3 Voiko jätteen syntyä ehkäistä? s. 6 Ekotekotempaus alkaa s. 8
2 | Ämpäri Ympäri Jätehuolto uudistuu Asiakaslehtemme sivuilla on vuosien mittaan tuotu esiin monia jätehuollon edistysaskelia. Jätehuollon keräysja käsittelytapoja sekä ympäristöystävällisyyttä ovat parantaneet monet uudistukset. Jätehuollon asiakkaat ovat entistä ympäristötietoisempia ja osaavat vaatia myös jätehuollon palveluilta enemmän. LHJ:n toimialueella lajitteluosaaminen on tilastojen valossa kehittynyt vuosi vuodelta paremmaksi. Viime vuosina myös jätteen kokonaismäärä on lähtenyt laskuun. Tämä johtuu osin koko toimialueen väkimäärän vähenemisestä. Tulevaisuudessa jätteistä saadaan entistä enemmän irti. Vaihtoehtoja tulee lisää sekä materiaaliettä energiakäyttöön. LHJ haluaa uudistua muuttuvan maailman mukana ja kehittää jätehuoltoaan eteenpäin. Sinulla on käsissäsi uudistunut Ämpäri Ympäri -asiakaslehtemme. Sen sivuilla tuomme esiin kehittyvää käsittelyja palvelutarjontaamme. Palveluiden osalta asiointi onnistuu entistä paremmin myös sähköisesti. Vuoden vaihteessa uusiutunut internet-sivusto mahdollistaa entistä monipuolisemman sähköisen asioinnin. Avasimme samalla oman sivun Facebookiin ja halukkaat voivat tilata sähköisen uutiskirjeemme. Kevään ja kesän aikana meidät tavoittaa monista tapahtumista. Haluamme olla entistä paremmin siellä missä ihmiset muutenkin ovat. Tulkaa keskustelemaan kanssamme. Haluamme yhdessä tehdä asiakaslähtöistä ja samalla myös kaikille kustannustehokasta jätehuoltoa. Jätehuollossa ja kierrätyksessä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Erityisesti jätelakiin viime vuonna kirjattu jätehuollon etusijajärjestys, jäteasetukseen tuotu 50 prosentin kierrätystavoite sekä vuoden 2016 alussa häämöttävä orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuovat mukanaan lisää edistysaskelia suomalaiseen jätehuoltoon. Kunnan vastuulle kuuluva jätehuolto on saanut LHJ:n toimialueella myös uuden viranomaisen, LHJ:n osakaskuntien yhteisen jätelautakunnan. Lautakunta ottaa jätehuollossa tärkeän roolin vastaamalla jatkossa jätehuollon viranomaispäätöksistä kuten kuljetusjärjestelmä-, jätehuoltomääräysja taksapäätöksistä. Etusijajärjestyksen mukaan ykköstavoitteena jätehuollossa on jätteen synnyn vähentäminen ja toisena tulee uudelleenkäytön edistäminen. LHJ tuo tänä vuonna tapahtumissaan ja neuvonnassaan esiin vinkkejä miten jokainen voi itse osallistua tähän. LHJ tarjoaa palveluillaan kierrätyspisteissä ja jäteasemilla alueen asukkaille mainiot lajittelumahdollisuudet korkean kierrätystason takaamiseksi. Energiahyödyntämisen edistyminen toimialueellamme varmistaa viimekädessä siirtymisen kohti kaatopaikkavapaata jätehuoltoa. Haluan toivottaa antoisia lukuhetkiä asiakaslehtemme parissa ja hyvää kevättä kaikille. Muistakaa hyödyntää palveluitamme, joilla kevätja kesäsiivousten jätteet voidaan parhaan mukaan hyödyntää joko materiaalina tai energiana. Immo Sundholm toimitusjohtaja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin. Toimitus: Pasi Kaskinen, Suvi Lehtinen, Heta Nurmi, Johanna Talikainen Paino: Forssa Print Kuvat: Suvi Lehtinen, Heta Nurmi, Kalle Lahtinen Painos: 73 000 kpl Taitto: Mainossatama Oy Jakelu: Itella Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy l Kiimassuontie 127, 30420 Forssa l vaihde (03) 424 2600 l neuvonta@lhj.fi l www.lhj.fi
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 3 Mitä tapahtuu jätteille? Kotitaloudet heittävät viikossa menemään 2–6 roskapussin verran jätettä. Jokainen meistä tuottaa jätettä 315 kiloa vuodessa. Iso osa jätteistä, kuten paperi, pahvi, lasi, metalli ja biojäte kierrätetään ja hyödynnetään uusiokäytössä. Lähitulevaisuudessa kaikki jäte tullaan hyödyntämään jollakin tavalla. Tulossa on muun muassa kaatopaikkakielto, joka määrää, ettei orgaanista tai polttokelpoista jätettä saa enää viedä kaatopaikalle. Lehdet paperinkeräykseen, maitotölkit ja pizzapakkaukset kartonkikeräykseen, säilyketölkit metallinkeräykseen ja hillopurkit lasinkeräykseen. Näin toimitaan jo useassa kotitaloudessa. Suomalaiset kierrättävät reilut 30 prosenttia tuottamastaan jätteestä. Monissa kotitalouksissa kaikki muu jäte laitetaan kuitenkin samaan roskapussiin. Sekajäteastiaan lentävät niin ruokapakkaukset kuin ylijäänyt ruokakin. Vain noin puolessa Suomen kotitalouksista kierrätetään myös biojäte. Vuonna 2016 astuu voimaan kaatopaikkakielto, joka määrää, että kasvihuonekaasuja tuottavia tai polttokelpoisia yhdyskuntajätteitä ei enää viedä kaatopaikoille. Mitä tapahtuu siis jätteelle, jota ei saa enää viedä kaatopaikalle, mutta se ei lajittelemattomana sekajätteenä kelpaa myöskään kierrätykseen tai uusiokäyttöön? Jätevirrat pois kaatopaikoilta Loimi-Hämeen Jätehuollon alueelta kerätystä sekajätteestä tällä hetkellä puolet päätyy Ekokemin Riihimäen voimalaitokseen, jossa käsittelemättömästä jätteestä saadaan polttamalla kaukolämpöä ja sähköä valtakunnan verkkoon. – Hyödynnämme energiantuotannossa jätevirtoja, jotka muutoin päätyisivät kaatopaikoille. Jätepolttoaineella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja näin vähennetään samalla myös kasvihuonepäästöjä, kertoo Ekokemin asiakaspalveluinsinööri Aki Itänen. – Meille päätyvä jäte on syntypaikkalajiteltua sekajätettä, jonka kotitaloudet ovat itse lajitelleet jo mahdollisimman hyvin. Peruslähtökohtana tietenkin on, että kotitalouksissa kierrätettäisiin kaikki jätteet mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Polttamalla energiaksi Kuormat ajetaan Ekokemin voimalaitokselle, jossa punnitsemisen ja visuaalisen tarkastuksen jälkeen jätteet kipataan jätebunkkeriin. Bunkkerissa jäte sekoitetaan mahdollisimman tasalaatuiseksi ja nostetaan jätesuppiloon, josta se kulkeutuu polttouuniin. – Jäte palaa noin 1000 asteen lämpötilassa. Polttamisessa syntyvän höyryn avulla tehdään kaukolämpöä. Tänä vuonna tuottamallamme energialla täytetään 90 prosenttia Riihimäen ja 70 prosenttia Hyvinkään kaukolämmön tarpeesta, Itänen sanoo. Ekokemin näkemyksen mukaan sekajätteen polttamisella on ympäristöllinen hyöty. Muussa tapauksessa energia tuotettaisiin maakaasulla. Polttamisesta jäljelle jäävä kuona ja tuhka ohjataan jatkokäsittelyyn, ja niitä hyödynnetään esimerkiksi maanrakentamisessa. Pieni osa jäännöksistä menee loppusijoitukseen. Ekokem veloittaa jätteiden käsittelystä Loimi-Hämeen Jätehuoltoa. – Suurin osa jätteistä tulee meille omalta seudultamme, paikallisen jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan toimialueelta, mutta myös kauempaa 150 kilometrin säteellä. Käsittelemme vuodessa 320 000 tonnia jätettä, mukana on myös teollisuudesta ja kaupoista tuleva jäte, kertoo Aki Itänen.
4 | Ämpäri Ympäri Energiajäte arvokasta polttoainetta Kotitalouksissa syntyvästä jätteestä on mahdollista erotella ja kierrättää myös energiajäte, jota ovat kaikki palava jäte, kuten muovit, suojakalvot, ämpärit, puut, vaneri ja kierrätykseen kelpaamaton paperi ja kartonki. Kotitalouksissa syntyvästä jätteestä noin 60 prosenttia on energiajätteeksi ja poltettavaksi kelpaavaa. LHJ kerää energiajätettä ja käsittelee sen kierrätyspolttoaineeksi, mikä toimitetaan Lahti Energian kaasutusvoimalaitokseen. Energiajätettä kerätään LHJ:n alueella Forssan, Jokioisten ja Tammelan kunnissa erilliskeräyksellä ja kaikilla jäteasemilla otetaan vastaan kotitalouden, julkishallinnon ja yritysten energiajätettä pienkuormina. – Kaasutusvoimalaitoksemme on maailman ensimmäinen pelkästään kierrätyspolttoainetta käyttävä laitos. Polttoaine kaasutetaan, kaasu jäähdytetään ja puhdistetaan, jonka jälkeen puhdas kaasu poltetaan kattilassa maakaasun tavoin. Lopputuotteena on tehokkaasti tuotettua sähköä ja kaukolämpöä, kertoo Lahti Energian viestintäjohtaja Jaana Lehtovirta. – Emme ole siis jätteenkäsittelylaitos, vaan tuotamme puhtaalla energialla sähköä ja lämpöä. Tällaista laitosta ei ole toista maailmassa. Lahti Energia on laskenut, että voimalaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 410 000 tonnia vuosittain. – Voimalaitoksen ansiosta olemme paikallisesti puolittaneet kivihiilen käytön, Lehtovirta sanoo. Lajittelu kannattaa Päijät-Hämeen kotitalouksissa on lajiteltu energiajäte ja kaatopaikkajäte jo vuodesta 1998 lähtien. Kiinteistöissä, myös omakotitaloissa, on vierekkäin kaksi keräysastiaa, toinen energiajätteelle ja toinen sekajätteelle. Astioiden tyhjennys onnistuu yhdellä keräysautolla, jossa on kaksi erillistä säiliötä. – Meillä on Päijät-Hämeessä pitkät perinteet lajittelusta ja ihmiset ovat ottaneet sen sydänasiakseen. Palaute on pelkästään positiivista ja ilmastoasiat aidosti innostavat ihmisiä. Kaatopaikkajätteen osuus kotitalouksissamme on todella pieni, toteaa Jaana Lehtovirta. – Pystymme keräämään omalta alueeltamme 20 prosenttia tarvittavasta energiapolttoaineesta. Tarvitsemme polttoainetta myös muualta, ja me myös maksamme siitä. Lahti Energian kaasutuslaitos on herättänyt valtavasti kiinnostusta, mikä näkyy jatkuvana vierailijoiden määränä. Erityisesti laitos on herättänyt kiinnostusta Iso-Britanniassa. Enemmän talteen LHJ:ssa on tutkittu kotitalouksista syntyvän energiajätteen keräyksen laajentamismahdollisuuksia. – Meillä on kattava jäteasemaverkosto ja kaikissa näissä otetaan vastaan energiajätettä. Lisäksi Pärinä-noutopalvelumme noutaa isot jäte-esineet suoraan kotoa. Pärinä palvelee myös rakentajia ja remontoijia, kertoo käyttöpäällikkö Mika Helkearo Loimi-Hämeen Jätehuollosta. – Haasteena laajemmalle energiajätteen keräämiselle ovat toimialueemme pitkät etäisyydet ja hajanainen yhteiskuntarakenne. Yhdellä keräyskalustolla kotitalousjätteen kerääminen ja toimittaminen jätevoimalaan on kokonaisuutena tällä hetkellä tehokkaampaa. Energiajäte >> Energiajätettä otetaan vastaan kaikilla LHJ:n jäteasemilla. Pärinäpalvelu noutaa energiajätettä tilauksesta. Taloyhtiöiden, yritysten ja julkishallinnon kiinteistöjen on mahdollisuus Forssan, Jokioisten ja Tammelan alueella liittyä energiajätteen erilliskeräykseen. Energiajätettä on: Kaikenlainen puu (myös lastulevy, maalattu puu ja naulainen puu), styrox, kaikki muovit paitsi PVC-muovi, kierrätykseen kelpaamaton paperi ja kartonki. Energiajätteen käsittely >> Kaikki erilliskerätty energiajäte hyödynnetään. LHJ:n keräämä energiajäte käsitellään Forssan REF-laitoksella kierrätyspolttoaineeksi. Laitoksella energiajätteestä erotellaan metallit ja mahdollisesti joukossa oleva palamaton aines ja se murskataan sopivaan palakokoon. Valmis kierrätyspolttoaine kuljetetaan Lahteen voimalaitokseen. Polttoprosessissa syntyy lämpöä ja sähköä. PVC-muovin tunnistat merkistä PVC-muovia ovat mm: putket ja letkut, vinyylitapetit – ja lattiapäällysteet, piirtoheitinkalvot, kontaktimuovi ja muovitaskut, muoviset mapit ja kansiot, pressut, muoviritilät, monet muovitetut kankaat (suihkuverhot, kerniliinat), tekonahka, sadevaatteet ja saappaat, CD-levyjen, Cja VHS-kasettien kannet ja kotelot, äänilevyt ja kasetit, monet lelut (esim. puhallettavat), kumihanskat ja näppylähanskat. PVC:n sisältämä kloori aiheuttaa korroosiota voimalaitosten polttokattiloissa eikä siksi sovellu energiajätteeksi.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 5 LHJ:n energiahyödyntämisen käytännöt: LHJ:n kaikilla jäteasemilla otetaan vastaan energiajätettä. Jouni Ahlgren tuo mielellään silloin tällöin energiajätettä Kiimassuon jätekeskukseen. Energiajäte Kompostituote Metalliteollisuus Sekajäte LHJ Jätteen siirtokuormaus LHJ:n REF-laitos Rejekti Kierrätyspolttoaine > > > > > > > Ekokemin jätevoimala Lahti Energian kaasutusvoimalaitos Sähkö/lämpö Sähkö/lämpö > >
6 | Ämpäri Ympäri Voiko jätteen sy Jätteen synnyn ehkäisemisellä vähennetään jätteen määrää ja haitallisuutta. Lajittelu ja kierrättäminen eivät ole jätteen synnyn ehkäisemistä, vaikka ne ovatkin tärkeitä toimia ja vähentävät kaatopaikalle menevää jätettä. Jätteen määrää on mahdollista vähentää materiaalitehokkuudella, hävikin ehkäisemisellä ja järkevillä kulutusvalinnoilla. Ekotekoja opiskelijakommuunissa Forssalaisessa neljän hengen opiskelijakommuunissa jätteen synnyn ehkäisy on päivittäinen osa arjen kulutustottumuksia. Omakotitalossa lajitellaan ahkerasti, mutta pyritään myös ennakoimaan pois heitettävän määrän kertymistä. Monet talossa omaksutut tavat on helppo ottaa käyttöön missä tahansa kotitaloudessa. Venni Alanko kertoo asukkaiden keinoista vähentää jätettä: Postilaatikostamme löytyy mainoskieltolappu. Otamme elintarvikerasioita talteen ja maitosekä mehupurkkeja uudelleenkäytetään taimiruukkuina. Ruokaostoksilla yritämme valita tuotteita joissa on mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia. Ruokien muoviset pakkausmateriaalit muodostavatkin suurimman osan syntyvästä sekajätteestä, koska pakkauksia ei voi välttää kokoaan. Pakkausmateriaali kuitenkin tulee vähenemään kesällä, kun alamme viljellä kasviksia omalla kasvimaalla. Sekajätettä syntyy niin vähän, että jäteastia on aina jäteauton tullessa vajaa. Suunnittelemme myös oman ympäri vuoden käytettävissä olevan kompostin rakentamista. Tarkoitus on käyttää rakentamiseen kierrätysmateriaaleja, kuten rakennuslavoja. Huonekalut ovat ostettu käytettyinä ja Alanko suosittelee Forssan kirpputoreja muidenkin tavaroiden hankintaan. Työkaluja ja muita harvoin tarvittavia esineitä lainataan kavereilta, jotta tavaraa ei kerry nurkkiin. Muutenkin uusia laitteita hankittaessa mietitään tarkkaan, tarvitaanko niitä oikeasti vai ei. Venni Alanko arvioi kierrätykseen menevien jätteiden määrää. Asukkaat lajittelevat hyödynnettävät jätteet eteiseen, josta ne viedään suurempi erä kerrallaan kierrätyspisteelle.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 7 ntyä ehkäistä? Jätteen määrä vähenee Vammalan sairaalassa Helmikuussa LHJ tutki yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijoiden kanssa mahdollisuuksia vähentää jätteen syntyä Vammalan sairaalassa. LHJ oli aiemmin toteuttanut jätehuollon kartoituksen viime kesänä ja silloin sovittiin, että kartoitus jätteen vähentämisen mahdollisuuksista tehtäisiin mahdollisesti oppilastyönä seuraavana vuonna. Työpajassa oppilaat tekivät kartoituksen sairaalan eri osastojen jätehuollon tilasta, sekä mahdollisista toimenpiteistä jätteen synnyn vähentämiseksi. Vammalan sairaalan hallintojohtajan Mika Ojasen mukaan kartoitus sujui hyvässä yhteistyössä sairaalan, opiskelijoiden ja LHJ:n kanssa. Sairaalan henkilökunta suhtautui kartoitukseen myönteisesti ja osallistui siihen innokkaasti. Opiskelijoiden yhteenveto kartoituksesta on hyödyllinen meille, kun pyrimme parantamaan jätteen synnyn ehkäisytoimenpiteitä ja nostamaan kierrätysastetta. Vammalan sairaala tekee jo nyt monia toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Heillä on kestävän kehityksen työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on jätehuollon parantaminen. Kokonaisjätemäärä onkin laskenut neljässä vuodessa 30 tonnia. Sairaalassa on muun muassa siirrytty pääosin sähköiseen asiointiin ja potilastietoihin. Kertakäyttöisyyttä on vähennetty ja erilaisille sairaalan materiaaleille on kehitetty uudelleenkäyttöä muissa tarkoituksissa. Myös hävikkiä on onnistuttu vähentämään. Jätemäärien seuraaminen tukee toimia, kun tiedetään missä on edistytty ja minkä jätejakeen suhteen on parannettavaa. LHJ ja HAMK:in opiskelijat suorittivat Vammalan lisäksi keväällä myös Forssan sairaalalle ja Loimaan ammattikoululle jätteen vähentämiskartoitukset. LHJ tarjoaa jatkossakin kartoituksia julkishallinnon yksiköille omistajakuntiensa alueella. Teknisen huollon Teemu Murtosella on nykyään vähemmän jätettä kuljetettavanaan Vammalan sairaalan tiloista jätepisteelle. Tule tapaamaan meitä: >> La 4.5. Risupäivä Sastamalan, Loimaan ja Akaan jäteasemilla >> Pe 10.5. Siivouspäivä Forssan torilla >> La 11.5. Risupäivä Kiimassuolla Forssassa >> To 6.6. Kevätsiivouspäivä Someron ja Urjalan jäteasemilla >> To 27.6. Ehtootori Forssan Kehräämöllä >> 27.7. LHJ Somerniemen kesätorilla Pyydä meidät omaan tapahtumaasi! Vuokraa tai lainaa ostamisen sijaan Tee ostoslista ja syö lautanen tyhjäksi Osta kestäviä ja korjattavia tuotteita Osta palvelu tavaran sijaan Osallistu ekovinkki-kilpailuun! LHJ julkaisee ekovinkkejä Facebook -sivuillaan. Kerro meille omasi ja osallistu kilpailuun laittamalla oma ekovinkkisi LHJ:n Facebook-sivulle tai sähköpostiin neuvonta@lhj.fi. Osallistuneiden kesken arvotaan 50 euron arvoinen kulttuurilahjakortti. Osallistuminen viimeistään: 31.5.2013 Tykkää meistä Facebookissa facebook.com/loimihameenjatehuolto
8 | Ämpäri Ympäri Ekotekotempaus 2013 Forssa MA 20.05.2013 16.00 16.30 ent.Suonpään kauppa, Saviniementie 336 SAVIJOKI 16.45 17.15 Pietilän kauppa, Koijärvi, Koijärventie 239 FORSSA 17.30 18.15 Matkun kylätalo, Matkuntie 630 MATKU 18.30 19.00 Peräjoen kylätalo, Tampereentie 801 FORSSA 19.45 20.15 Vieremäntien ja Uitontien risteys, FORSSA Tammela TI 21.05.2013 15.30 16.00 Portaan ent. kyläkauppa, Portaanraitti 1 PORRAS 16.15 16.45 Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo, Liesjärventie 606 LIESJÄRVI 17.15 18.00 Letkun Puoti, Härkätie 341 LETKU 18.30 19.00 Torro, Sohkasen kuivuri, Torrontie 129 TORRO 19.30 20.00 Riihivalkaman koulu, Nuutinkulmantie 19 TAMMELA Tammela KE 22.05.2013 17.00-17.30 Saaren koulu, Kaukolantie 845 TAMMELA 18.00-18.30 Manttaalitalo, Forssantie 136 TAMMELA 19.00-19.30 Teuron koulu, Teurontie 463 TEURO 19.45-20.30 Susikkaan kylätalo, Susikkaantie 604 SUSIKAS 20.45-21.15 Teboil, Kaukjärvi, Huoltamontie 3 FORSSA Ypäjä TO 23.05.2013 17.00 17.30 Ypäjänkylä, Seurojentalo, Ypäjänkyläntie 842 YPÄJÄN ASEMA 18.15 19.15 Ypäjän paloasema, keskusta, Annantie 2 YPÄJÄ 19.30 20.00 Palikkalan levähdysalue, Forssantie 450 YPÄJÄ Punkalaidun MA 27.05.2013 15.30 16.00 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo, Vesilahdentie 842 ORINIEMI 16.30 17.00 K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 KOSKIOINEN 17.30 18.00 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 PUNKALAIDUN 18.45 19.15 Keskusta, Kauppakadun ja Puistotien kulma 19.45 20.15 Kunnan parkkipaikka, Kanteenmaantie 1211 PUNKALAIDUN Urjala TI 28.05.2013 15.00 15.30 Halkivaha, Seuraintalo, Vesilahdentie 1480 HALKIVAHA 16.15 16.45 Urjalankylä, Kaunisto, Punkalaitumentie 536 URJALAN KYLÄ 17.15 17.45 Paperinkeräys Oy, Punkalaitumentie 1481 18.15 18.45 Lasitehtaan parkkipaikka, Pruukinraitti NUUTAJÄRVI 19.30 20.00 Menonen, Menosten VPK-Talo 20.30 21.00 Paloasema, Salmentie 476 URJALA AS Somero KE 29.05.2013 17.00 17.30 Pitkäjärven koulu, Turuntie 1300 SOMERO 18.00 18.30 Häntälän koulu, Häntäläntie 349 SOMERO 19.00 19.30 Ollilan koulu, Haalintie 26 SOMERO 20.00 20.30 Puunkulj. Helenius ky. Härkätie 496 SOMERO Somero TO 30.05.2013 17.00 17.30 Terttilän koulu, Kaskistontie 316 SOMERO 18.00 18.30 Oinasjärven koulu, Helsingintie 2102 SOMERO 19.00 19.30 Somerniemen torin paikoitusalue, Puutarhatie 1 SOMERO Jokioinen MA 03.06.2013 17.00 17.30 Kari-Matti Heikkilä, Murronkulmantie 206, Murronkulmantie 206 JOKIOINEN 17.45 18.15 Vaulammin Urheilutalo, Ylimikkolantie JOKIOINEN 18.45 19.15 Kalakosken ala-aste, Humppilantie 22 JOKIOINEN 19.30 20.00 Latovainion urheilukenttä, Hiukkonummentie LATOVAINIO Humppila TI 04.06.2013 17.00 17.30 Kakkostien levähdyspaikka, Helsingintie 348 HUMPPILA 18.15 19.00 Otsolan Hovin parkkipaikka, Otsolantie 20 HUMPPILA 19.15 20.00 Seurojentalo, Humppilantie 22 HUMPPILA Loimaa KE 05.06.2013 16.00 16.45 Propax Agro Oy, kunnan ent.varikko, Teollisuustie 3 LOIMAA 17.15 18.00 Kojonkulma, Kojontupa, Kojonperäntie 284 KOJONKULMA 18.15 18.45 Orisuo, Kerhotupa, Jalasjoentie 22 ORISUO 19.15 19.45 Metsämaa, Kalliohovi, Metsämaantie 641 LOIMAA Loimaa TO 06.06.2013 16.00 16.30 Niinipirtti, Pahkiasistie 170 LOIMAA 17.00 17.30 Pappinen, Eskolan kuivuri, Pappistentie 476 LOIMAA 18.00 18.45 Piltola, Hulsin piha, Ahonkerontie 20 LOIMAA 19.15 20.00 Kauhanoja, Lieskiven paja, Katihännäntie 558 LOIMAA SYKSY 2013 >> Sastamala MA 09.09.2013, ent. Vammala >> Kiikoinen TI 10.09.2013 >> Sastamala KE 11.09.2013, ent. Äetsä >> Loimaa TO 12.09.2013, ent. Alastaro >> Oripää PE 13.09.2013 >> Akaa TI MA 16.09.2013 >> Kylmäkoski TI 17.09.2013 >> Pöytyä KE 18.09.2013, ent. Yläne >> Loimaa TO 19.09.2013, ent. Mellilä >> Koski PE 20.09.2013 Tarkempi aikataulu syksyn osalta: • ilmoitukset paikallislehdissä • www.lhj.fi • neuvonta@lhj.fi • (03) 424 2619 Katso alla olevasta aikataulusta milloin Ekotekotempaus on paikkakunnallasi. >> Keräyspisteen tarkempi sijainti kartalla www.lhj.fi/palvelut/ekotekotempaus
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 9 >> Ongelmajätteen nimi muuttui. Se on nyt VAARALLINEN JÄTE >> Ohjeet ekotekotempaukseen • Ekotekotempaus on tarkoitettu kotitalouksien ja maatilojen vaarallisille jätteille • Keräyksessä ei oteta vastaan sähköja elektroniikkalaitteita eikä yritysten vaarallisia jätteitä • Vaarallisia jätteitä ovat: öljyt, öljynsuodattimet, akut, raskasmetalliparistot, loisteputket, energiansäästölamput, maalit, liimat, lakat, liuottimet, hapot, emäkset, lääkkeet, torjunta-aineet jne. • Ethän tuo vaarallisia jätteitä tempauspysäkeille etukäteen! >> Öljyjätteen noudot • Lassila & Tikanoja on aloittanut 1.1.2013 ympäristöministeriön valtakunnallisena öljyjätteen kerääjänä. L&T noutaa öljyjätteen sen syntypaikalta 200 litran eristä ylöspäin. Sitä pienemmät määrät kotitalouden ja maatilan öljyjä otetaan vastaan LHJ:n ekotekotempauksessa tai jäteasemilla. Öljyjätteen noutotilaukset: puh. 010 636 6031 tai oil@lassila-tikanoja.fi >> Muista nämä, kun toimit vaarallisten jätteiden kanssa • Merkitse jäte: Mistä jätteestä on kyse ja vaaraominaisuudet • Pakkaa alkuperäiseen pakkaukseen jos mahdollista • Anna oikeat tiedot, ole selvillä mitä tavaraa sinulla on vietävänä • Älä sekoittele jätteitä keskenään • Vie jätteet keräykseen vähintään kerran vuodessa >> Vastaanottopaikat vaarallisille jätteille • Ekotekotempauksen lisäksi vaarallisia jätteitä voi palauttaa ympäri vuoden useisiin kiinteisiin asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin: jäteasemat | ekotekopisteet | lääkkeet apteekkeihin | paristot kauppoihin >> Vastaanotto on kotitalouksille maksutonta • Vaarallisten jätteiden jätehuolto kustannetaan jätehuollon perusmaksulla eli ekomaksulla. Jätteiden tuominen vastaanottopaikkoihin on kotitalouksilta maksutonta. Yritysten osalta veloitetaan vaarallisten jätteiden hinnaston mukaan. Haitalliset ja ärsyttävät aineet Hapettavat aineet Myrkylliset aineet Räjähtävät aineet Krooninen terveyshaitta Paineen alaiset aineet Syövyttävät aineet Syttyvät aineet Ympäristölle vaaralliset aineet Vaarallisen jätteen voi tunnistaa pakkauksessa olevasta punareunaisesta varoitusmerkistä. Mikä on, ja mikä ei ole vaarallista jätettä? Katso alhaalta miten tunnistat vaarallisen jätteen.
Kiimassuo n jätekesku s | MA-PE 7-18 | Kiimassuo ntie 127, 30420 Forssa | (03) 424 2620 LIE LIEDET DET K A R TO N K I KERÄYSK ARTONKI METALLIR OMU ENERGIAJ ÄTE SEKAJÄTE HARAVOI NTIJÄTE MAAJA KIVIAINES LASI SÄHKÖJA ELEKTRO NIIKKARO MU VAARALL INEN JÄTE M ET A LL I EN ER G IA EN ER G IA SE K A H A R A V O IN TI M A A JA K IV I JÄÄ JÄÄKAA KAA T PIT PIT TEL TEL VI EVI E SIO SIOT T PIE PIENEL NELEKT EKT E RON RONIIK IIKKA KA TIETOKON EET RISUT JA OKSAT P A P E R I L A S I L A S I L A S I T A S O L A S I K U P A R I A L U M II N I K E S T O P U U MALLE Käy katsomassa lähimmän jäteaseman asiointikartta internet-sivuiltamme: www.lhj.fi/palvelut/jateasemat Suurerien hinnat ja kaikki muut jätemaksut: www.lhj.fi/hinnasto 10 | Ämpäri Ympäri Materiaalikierrätykseen vauhtia Suomessa tavoitellaan nousua Euroopan kierrättäjien eliittiin. Jäteasetukseen on kirjattu 50 prosentin tavoite yhdyskuntajätteen materiaalikierrätykselle. Tähän pystyy vasta neljä maata Euroopassa. Jätteen polttaminen energiaksi ei ole materiaalikierrätystä. Tähän mennessä valtaosa noin kolmannekseen yltävästä kierrätysasteesta on Suomessa saatu kierrättämällä paperia, kartonkia ja biohajoavaa jätettä. Näiden kierrätystä pitää edelleen lisätä ja samalla löytää myös uusia kierrätettäviä materiaalivirtoja. Tulevaisuudessa nähdään saadaanko esimerkiksi kotitalouksien muoveista tai vaikkapa tekstiileistä uutta kierrätyskelpoista raaka-ainetta. Materiaalikierrätyksen lisäksi Suomessa hyödynnetään noin 30 prosenttia jätteestä energiana ja noin 40 prosenttia päätyy kaatopaikkasijoitukseen. LHJ:n alueella ylletään hieman keskitasoa parempaan lopputulokseen. LHJ:n alueen asukas voi laittaa kierrätykseen vauhtia esimerkiksi asioimalla jäteasemilla, joissa löytyy runsaasti kierrätystä edistäviä lajittelumahdollisuuksia suursiivouksen tai remontin tekijälle. Kiimassuon jätekeskus, Forssa | Akaan jäteasema Loimaan jäteasema | Sastamalan jäteasema Someron jäteasema | Urjalan jäteasema (ks. yhteystiedot ilmoituksesta s. 15) Jäteasemahinnasto peräkärryja pakettiautokuormille (sis. alv 24 %) Maksuttomat jätteet • Kotitalouksien sähköja elektroniikkaromu ¤ • Kyllästetty puu (alle 1 m³) ¤ • Hyötyjäte (pakkauslasi, metalli, paperi, kartonki, ikkunalasi ilman pokia) ¤ • Kodin ja maatilan vaaralliset jätteet ¤ Maksulliset jätteet • Sekajäte • Sekajätekuormat (m³ tai 100 kg) 16 ¤ • Sekajäte, yksi jätesäkki (alle 150 l) 4 ¤ • Energiajäte • Energiajätekuormat (m³ tai 100 kg) 10 ¤ • Energiajäte, yksi jätesäkki (alle 150 l) 3 ¤ • Risut ja puutarhajätteet 3 ¤ • Tietosuoja-aineistot (paperit ja tallenteet) • 240 l 40 ¤ • 120 l 20 ¤ • 60 l 10 ¤ • alle 30 l 5 ¤ • Pakkaa jätteet jo kotona siten, että ne on helppo lajitella asemalla omiin keräysvälineisiin • Ilmoittaudu jäteasemanhoitajalle ja kerro mitä kuormasi sisältää. Maksu määräytyy määrän ja laadun mukaisesti • Suorita maksu käteisellä (pankkikortti käy Forssan Kiimassuolla, Akaassa, Loimalla ja Sastamalassa) • Lajittele kuorma omille paikoilleen • Poistu ajo-ohjeiden mukaisesti Toimintaohjeet jäteasemalle
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 11 Tekstiilijätteen kierrätystä pilotoidaan Humppilassa Suomalainen kuluttaja ostaa vuodessa noin 14 kiloa uutta tekstiiliä ja heittää lähes saman verran pois. Viisi kiloa menee erilaisiin vaatekeräyksiin kuten UFF:lle ja Pelastusarmeijalle, ja loput yhdeksän kiloa sekajätteeksi. Poisheitettäviä vaatteita ja muita tekstiilejä on vaikea kierrättää teollisuuden mittakaavassa niiden monipuolisuuden takia. Yhden ihmisen vaatekaapista voi löytyä kymmenien eri tekstiilikuitujen sekoituksia, joiden tunnistaminen on hankalaa. Tähän haasteeseen vastaa TEXVEX-pilotti, joka sai alkunsa kun Poistotekstiilit ry:n perustajajäsen Helena Hinkkala ja Hämeen ammattikorkeakoulun VIHI-hankkeessa toimiva aluekehityspäällikkö Kirsi Sippola päättivät yhdistää ideansa. Pilotissa on tarkoitus ottaa vastaan tekstiilejä, lajitella niitä ja lähettää eteenpäin hyötykäyttöön. Yhteistyökumppaneiksi saatiin Loimi-Hämeen Jätehuolto, UFF, EkoCenter ja Globe Hope. UFF:lle toimitetaan ehjät ja puhtaat vaatteet uudelleenkäyttöön ja EkoCenter ja Globe Hope ottavat haluamiaan rikkinäisiä vaatteita omaan tuotantoonsa. LHJ taas hoitaa kierrätykseen kelpaamattomat materiaalit energiahyötykäyttöön. Helena kertoo hankkeen lähteneen käyntiin hyvin. Tavaraa tulee paljon ympäristökuntien kotitalouksista ja jopa Helsingistä asti. UFF:lle on lähtenyt jo 18 säkkiä tekstiilejä ja Globe Hopelle muutamia laatikoita tavaraa. EkoCenter hakee omat materiaalinsa itse. Tavara on ollut sen verran laadukasta, että LHJ:n jäteastioita ei ole toistaiseksi tarvinnut tyhjentää. ”Yhteensä Suomi kasaa kangasta kaatopaikoille noin 85 miljoonaa kiloa vuosittain.” Tekstiilien lajittelun toteuttaa Humppilan nuorten työpaja Ville Rautakummun koordinoimana. Haasteena tekstiilien lajittelussa on kankaiden kuitujen tunnistaminen, Ville kertoo. Erilaisia sekoitemateriaaleja on paljon ja Globe Hope sekä EkoCenter ovat antaneet tarkat ohjeet, esimerkiksi Glope Hope näytetilkut, haluamistaan laaduista. Myös pienet ja huonolaatuiset kangaspalat, kuten rikkinäiset vauvan vaatteet, tuovat haasteita, koska tekstiilien täytyy jatkokäsittelyä varten olla tarpeeksi isoja ja UFF:a varten puhtaita ja ehjiä. TEXVEX:ltä on mahdollista myös ostaa lajiteltuja kankaita. Yrittäjät, esimerkiksi eko-ompelijat, löytävät käyttöönsä hyviä materiaaleja Humppilasta. Kuka tahansa voi käydä ostamassa tekstiilejä neljän euron kilohintaan. Kunnan toimijat kuten tarhat, koulut ja hoitokodit ovat vierailleet varikolla ja saaneet maksutta materiaaleja käyttöönsä. Pilotti päättyy kesäkuun lopussa, mutta tekstiilien kierrätystä pyritään jatkamaan senkin jälkeen. TEXVEX Ratatie 2, Humppila Avoinna 18.2. 30.6.2013 ma ti 13.30-17.30 ke pe 9.00-13.00 puh. 044 706 4440 Ottaa ilmaiseksi vastaan puhtaat ja kuivat kodin tekstiilit kuten vaatteet, kengät, laukut, vyöt, lakanat, sadetakit, peitot, matot. Humppilaan on tuotu jo säkkikaupalla tekstiilejä. Vasemmalla TEXVEXistä vastaava Ville Rautakumpu, vieressään työpajalla ahertavat Joni Kallionranta ja Timo Kulmala.
12 | Ämpäri Ympäri Lajitteluohjeet Lajittelupaikka: Kierrätyspiste, taloyhtiön keräysastia Lajittelupaikka: Kierrätyspiste, taloyhtiön keräysastia Lajittelupaikka: Taloyhtiön biojäteastia tai kompostori Lajittelupaikka: Peräkärryja pakettiautokuormat otetaan vastaan jäteasemilla Lajittelupaikka: Jäteasema, vaarallisen jätteen vastaanottopisteet. Lääkkeet voi palauttaa apteekkiin. KERÄYSMETALLI KERÄYSPAPERI BIOJÄTE ENERGIAJÄTE VAARALLINEN JÄTE Hyödyntäminen: Keräysmetalli käytetään uusien metallituotteiden raaka-aineena. ? Kaikki pienet metalliesineet ? Huuhdellut säilykeja juomatölkit ? Korkit ja kannet ? Puhdistetut alumiinivuoat ja foliot ? Tyhjät ja kuivat maalipurkit EI X Isoja metalliesineitä (jäteasemalle) X Sähköja elektroniikkaromua (jäteasemalle ) Lajittelupaikka: Kierrätyspiste, pullonpalautusautomaatti, taloyhtiön keräysastia Lajittelupaikka: Jäteasemat, yleisökeräyspisteet suuremmissa taajamissa Lajittelupaikka: Taloyhtiön sekajäteastia, suuret esineet sekä isot erät jäteasemalle Lajittelupaikka: Jäteasemat KERÄYSLASI KERÄYSKARTONKI SEKAJÄTE SÄHKÖJA ELEKTRONIIKKAROMU (SER) Hyödyntäminen: Pantillisia palautuspulloja pestään ja täytetään uudelleen virvoitusjuomatehtailla. Siitä valmistetaan lämmöneristeenä käytettävää lasivillaa ja lasipakkauksia. ? Lasipurkit, lasipullot ? Etikettejä ja metallikauluksia ei tarvitse poistaa EI X Keraamisia, posliinisialasisia tai saviastioita (sekajäte) X Kuumuuden kestävää lasia (sekajäte) X Ikkunalasia tai peilejä, autojen tuulilaseja (sekajäte) Hyödyntäminen: Paperiteollisuus valmistaa kotikeräyspaperista pääasiassa uutta sanomalehtipaperia. ? Sanomaja aikakauslehdet, mainosposti, puhelinluettelot ? Kirjekuoret, myös ikkunalliset, piirustusja kopiopaperit ? Pehmeäkantiset kirjat EI X Pahvia, kartonkipakkauksia tai ruskeita paperikasseja X Märkää ja likaista paperia tai muovikasseja ja naruja (sekajäte) Hyödyntäminen: Keräyskartongista valmistetaan erilaisia kartonkituotteita, kuten hylsykartonkia. ? Aaltopahvi, pahvilaatikot, ruskea kartonki ? Kartonkitölkit, muroja keksipaketit ? Paperipussit, -kassit ja –säkit ? Pizzalaatikot ja munankennot EI X Pakkauksissa käytettäviä muoveja tai styrokseja (energia-, sekajäte). Lajitteluoh jeet saattavat vaihdella keräyspisteittäin. Hyödyntäminen: Biojätteestä valmistetaan kompostimultaa ja maanparannusaineita. ? Ruoantähteet, hedelmien ja vihannesten kuoret ja kasvinosat ? Kahvin porot ja teen lehdet suodatinpapereineen ? Kananmunakennot ja munankuoret ? Paperipyyhkeet EI X Muovia tai muovitettua paperia (sekajäte) X Tuhkaa tai imurin pölypusseja (sekajäte) X Tekstiiliä tai vaippoja (sekajäte) Hyödyntäminen: Osa sekajätteestä hyödynnetään energiana ja osa sijoitetaan kaatopaikalle. ? Jäte, jota ei lajitella eikä kierrätetä erikseen ? Posliini ja keramiikka ? Kumi, nahka, kengät, tekstiilit ja rätit ? Imurin pölypussit, tupakantumpit, kissan hiekka, terveyssiteet, vaipat ja laastarit ? Jäähtynyt tuhka tiiviisti pakattuna ? Kartonki, pahvi ja biojäte, jos ei ole lajittelumahdollisuutta ? Muovi jos ei ole energiajätekeräystä EI X Vaarallisia jätteitä kuten lääkkeitä tai loistelamppuja Hyödyntäminen: Energiajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta, jota käytetään voimalaitoksissa. ? Energiajätettä on palava jäte ? Muovit, kuten pakkaukset, kelmut, pussit, kanisterit, suojakalvot ja ämpärit ? Puu, kuten laudat, lastulevy ja vaneri ? Kierrätykseen kelpaamaton paperi ja kartonki EI X PVC-muovia, jota käytetään mm. sähkö johdoissa, viemäriputkissa, lattiamatoissa (sekajäte) X Biojätettä sisältäviä pakkauksia ja jätteitä X Tekstiiliä, kumia, nahkaa Hyödyntäminen: Vanhojen laitteiden sisältämistä materiaaleista valmistetaan raaka-aineita teollisuuden käyttöön. ? Jääkaapit ja pakastimet, liedet ja pesukoneet ? Televisiot, radiot, stereot, pelikonsolit yms. viihde-elektroniikka ? Kihartimet, hiustenkuivaimet, sähköhammasharjat ? Sähkötoimiset lelut ja urheiluvälineet, sähkötyökalut ? Tietokoneet ja toimistokoneet, puhelimet, vastaajat, valaisimet ? Jäteöljyt ja öljynsuodattimet, akut ja paristot ? Maalit, liimat ja lakat, torjunta-aineet ja myrkyt ? Lääkkeet ja elohopeaa sisältävät mittarit ? Jäähdytin-, jarruja kytkinnesteet ? Loistelamput ja energiansäästölamput ehjinä, maksutonta toimittaa jäteasemalle (ent. ongelmajäte) L e ik k a a tä s tä ta lt e e n .
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 13 Internet-sivusto uudistui LHJ avasi vuoden 2013 aluksi uudet internetsivut. Viestintäpäällikkö Pasi Kaskisen mukaan tavoitteena oli parantaa sivujen käytettävyyttä, sähköistä asiointia ja tietojen löydettävyyttä. Tietomäärä sivustollamme on kasvanut suureksi ja uudistuksen myötä monet asiat löytyvät sivuiltamme nyt useita reittejä pitkin. Hakutoiminto ja pikalinkit sivun alalaidassa helpottavat myös asian löytymistä. Sähköisen asioinnin osuuteen olemme lisänneet asioimista helpottavia sähköisiä lomakkeita. Näiden avulla kansamme voi asioida mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Internet-sivuston uudistusprojektin myötä LHJ avasi oman Facebook-sivun, jossa pääpaino on tuoda yhdessä alan opiskelijoiden kanssa arkeen soveltuvia ekovinkkejä. >> Löydät meidät Facebookista osoitteesta: www.facebook.com/loimihameenjatehuolto
14 | Ämpäri Ympäri Tilaa sähköinen uutiskirje Joka kotiin kannettava Ämpäri Ympäri -lehti ilmestyy nykyään kerran vuodessa. Niille, jotka toivovat useimmin ilmestyvää jätehuollon tiedotusta, olemme ottaneet käyttöön sähköisen uutiskirjeen E-ämpiksen. Sen voi tilata lhj. fi-sivuston alareunan tilauslinkistä. Ympäristöystävällisen E-ämpiksen voi lukea omalta tietokoneelta, mikä vähentää sekä paperinkulutusta että lehden jakeluun kuluvaa energiaa. Tilaa >> www.lhj.fi tai neuvonta@lhj.fi LHJ:lle laatusertfiointi Loimi-Hämeen Jätehuollon laatujärjestelmälle myönnettiin ISO 9001-sertifikaatti 27. helmikuuta 2013. Laadun lisäksi yhtiöllä on ollut ISO 14001 ympäristösertifiointi vuodesta 2004. LHJ:n palvelupäällikkö Anne Sjöbergin mukaan johtamisjärjestelmät ja säännöllisesti tehtävät ulkoisen tahon suorittamat audioinnit ovat olleet hyvä keino parantaa ympäristöasioita vuosien mittaan. Laatujärjestelmän myötä uskomme pystyvämme kehittämään sekä palveluitamme että käsittelytoimintaa entistä laadukkaammiksi. Laatujärjestelmä kattaa kaikki yhtiön ja koko LHJ konsernin LHJ Groupin toiminnot. Vanhat sähköja elektroniikkalaitteet on voinut palauttaa LHJ:n toimialueella virallisiin keräyspisteisiin, joita ovat olleet muun muassa yhtiön jäteasemat. Vastaanotto keräyspisteissä on ollut vuoden 2005 syksystä maksutonta kotitalouden laitteille. Tällöin näiden laitteiden kierrätys siirtyi tuottajanvastuulle eli elektroniikkalaitteiden valmistajille ja maahantuojille. Osa sähköja elektroniikkalaitteita myyvistä kaupoista aloittaa vanhojen laitteiden vastaanoton 1.5.2013 alkaen. Vastaanoton laajeneminen perustuu uuteen jätelakiin. Mitä tahansa alan liikkeisiin ei voi palauttaa jatkossa, vaan velvoite koskee vastaavan vanhan laitteen palautusta uuden laitteen oston yhteydessä. Nykyiset keräyspisteet kuten jäteasemat jatkavat vanhojen laitteiden vastaanottoa entiseen tapaansa. Erilliskeräys hyötyjätteille Tiesitkö, että voit hyödyntää LHJ:n valmiita keräysreittejä liittymällä esimerkiksi seuraaviin keräyksiin: Biojäte | Keräyslasi | Keräysmetalli | Energiajäte Palvelut saatavilla taloyhtiöille, julkishallinnolle, yrityksille ja kotitalouksille. >> www.lhj.fi/palvelut/kerayspalvelut ISO 14001 BUREAU VERITAS Certification ISO 9001 BUREAU VERITAS Certification Nº 00000 Sähköja elektroniikkaromulle vastaanotto kauppoihin Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa jatkossa LHJ:n toimialueella yhteinen jätelautakunta. Lautakunnan päätöksentekoa valmistelee jätehuoltopäällikkö. Jätelautakunta valitaan LHJ:n alueella huhtikuuna aikana, ja lautakunta aloittaa toimintansa kevään ja kesän aikana. Lautakuntaan valitaan yksi jäsen jokaisesta LHJ:n toimialueen osakaskunnasta. Isäntäkuntana on Forssa, josta tulee lautakunnan puheenjohtaja. Jätelautakunta päättää kunnalle jätelaissa säädetyt asiat. Lautakunta päättää muun muassa jätehuoltomääräyksistä, keräyksestä, kuljetuksesta, käsittelystä ja jätetaksasta. Jätelautakunnan ensimmäisiä päätettäviä asioita ovat jätetaksat ja jätteiden kuljetusjärjestelmä. Jätelautakunnan päätöksentekoa valmistelee jätehuoltopäällikkö. LHJ:n toimialueen jätehuoltopäällikkönä aloitti maaliskuussa Marja Rantanen, joka työskentelee isäntäkunta Forssan palveluksessa. Viranomaistehtävät kuntien yhteiselle jätelautakunnalle
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 15 Jäteasemien teemapäivät ja viikonlopun aukiolot Pihat ja nurkat on mukava laittaa kesäkuntoon jäteasemien teemapäivinä eli risutai kesäsiivouspäivinä. Silloin asemilla on paikalla LHJ:n neuvonta kahvittamassa asiakkaita sekä antamassa neuvoja ja vinkkejä kierrätykseen ja jätehuoltoon. Puutarhajätteet voi toimittaa risupäivinä Forssassa, Akaassa, Loimaalla ja Sastamalassa maksutta. Somerolla ja Urjalassa ei ole puutarhajätteen vastaanottoa. Keväästä loppukesään otamme jälleen käyttöön myös lauantain aukiolot. Katso tarkemmin teemapäivät ja aukioloajat alla olevista tiedoista. >> Kiimassuon jätekeskus Forssa Kiimassuontie 127, Forssa | (03) 424 2620 | ma-pe 7-18 | lauantaisin touko-elokuussa ja 7.9.klo 9-13 Risupäivä la 11.5. klo 9-13 >> Akaan jäteasema Hirsikangas, Hämeentie 521, Toijala | (03) 542 2851 | ma-pe 10-18 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Risupäivä la 4.5. klo 9-13 >> Loimaan jäteasema Kirveskallio, Myllykyläntie 120, Loimaa | (02) 763 2713 | ma-ti 10-18, ke-to 8-16, pe 8-12 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Risupäivä la 4.5. klo 9-13 >> Sastamalan jäteasema Pesurinkatu 179, Sastamala | (03) 511 5831 | ma-pe 11-18 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Risupäivä la 4.5. klo 9-13 >> Someron jäteasema Jätevedenpuhdistamo, Salontie 91, Somero | 050 586 7878 | ma ja ke 12-18, pe 8-14 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Kesäsiivouspäivä la 1.6. klo 9-13 >> Urjalan jäteasema Kunnan varikko, järveläntie 30, Urjala | 050 402 1693 | ti ja to 10-18 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Kesäsiivouspäivä la 1.6. klo 9-13
16 | Ämpäri Ympäri Pärinä-palvelu noutaa isot jäte-esineet suoraan kotoasi ja kuljettaa esimerkiksi rakennusja remonttijätteet puolestasi kierrätykseen. NoutoPärinä | AstiaPärinä | KonttiPärinä Älä kompastu olettamuksiin, vaan kysy meiltä ja neuvomme miten kierrätät oikeaoppisesti. neuvonta@lhj.fi | (03) 424 2619 Jaa kanssamme tuoreimmat ekovinkit ja tapahtumat Facebookissa: www.facebook.com/loimihameenjatehuolto Vuokraa tai lainaa ostamis en sijaan a en Osta kestäviä ja korjattavia tuotteita Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy l Kiimassuontie 127, 30420 Forssa l vaihde (03) 424 2600 l neuvonta@lhj.fi l www.lhj.fi