Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 1 Biojäte kuuluu omaan bönttöön s. 10 Tekstiilit aidosti kiertoon s. 22 Minne eri jätteet menevät s. 14 JULKINEN TIEDOTE Jätehuollon ja lajittelun tietopaketti Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakaslehti 2020
2 | Kierroksella 2020 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n asiakaslehti kotitalouksiin. Toimitus: Tiina Metsäpuro (vastaava toimittaja), Mainossatama Oy Kuvat: LHJ, Mainossatama Oy, Shutterstock Taitto: Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painos: 96 000 kpl Lehti jaetaan julkisena tiedotteena kaikkiin yhtiön toimialueen kotitalouksiin ja kesäasukkaille osoitteellisena jakeluna. Osoitetietojen lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 HELSINKI. Kesäasukasjakelussa osoitetietojen lähteenä myös LHJ:n asiakasrekisteri. Rekisterin tietosuojaseloste on saatavilla osoitteessa: lhj.fi/aineistopankki Kierroksella 2020 -lehteä voi tilata lisää tai sen osoitteellisen postituksen kieltää numerosta 03 424 2619 (pvm/mpm) ja osoitteesta neuvonta@lhj.fi 3 Pääkirjoitus 4 LHJ 25 vuotta 6 Alussa oli Kiimassuo, kuokka ja Immo 7 Merkki vastuullisuudesta 8 Asiantuntijakolumni ruokahävikistä 9 Mikä ihmeen perusmaksu? 10 Biojäte kuuluu omaan bönttöön 12 Bioneerin oma keräysastia 13 Biojätteen lajitteluohjeet 14 Minne eri jätteet menevät? 16 Jätehuollon toimintaohjeet epidemian aikana 17 Vaaralliset jätteet 18 Jäteasemien aukioloajat 19 Kuinka kauan nenäliina maatuu? 20 Näin toimit jäteasemalla 22 Poistotekstiilit kiertoon 24 Kätmän jää eläkkeelle 26 Hyviä uutisia ympäristöstä 27 Osallistu asiakastyytyväisyyskyselyyn 28 Yhden roska, toisen taide 30 Jätelautakunta palvelee sinuakin 31 Tuhka pöllyämättä paras ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine HI IL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Loi L i i mi Hä Hämeen Jä Jät h teh l uoltto O Oy:n a i siak ka Sisällys
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 3 Huomasitteko, että lehdellämme on uusi nimi ja että se on juhlavuotemme kunniaksi tuplasti paksumpi? Entinen nimi ÄmpäriYmpäri jää historiaan samalla, kun jäteneuvoja-kissamme Kätmän jää eläkkeelle ja yrityksemme Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy täyttää 25 vuotta. Olimme suunnitelleet tälle vuodelle paljon tapahtumia kaikissa 16 omistajakunnassamme, mutta vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi suunnitelmat lykkääntyvät jonkin verran. Käsissäsi olevan asiakaslehtemme sivuilla pääset kuitenkin tutustumaan muun muassa tulevaan poistotekstiilijätteen keräykseemme, uudenlaiseen ilmastoituun biojätteen keräysastiaan, huikeaan biojätekampanjaamme, sekä upeaan uuteen maskottiimme! Olen lisäksi koonnut lehteen vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joihin olen kierrätysneuvontaja ympäristökasvatustilaisuuksissa törmännyt. Mietin vuotta 1995, jolloin kaikilla oli Den glider in -paita, kaatopaikalla lensi vielä lokkeja ja suuret jätekasat haisivat pahalta. Tuolloin ei ollut vielä kierrätyspisteitäkään olemassa. Samana vuonna alueemme kunnat päättivät perustaa yhteisen kuntayhtiön jätehuollon velvollisuuksien hoitamiseksi. Näin syntyi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ). Jätteen käsittely on muuttunut 25 viime vuoden aikana merkittävästi koko maassa. Jätteestä otetaan uudelleen kiertoon kaikki mahdollinen ja lopusta jalostetaan energiaa kuten sähköä ja lämpöä. Emme puhu enää jätteestä, vaan materiaaleista ja raaka-aineista. Suomessa kierrätyksen perusta on syntypaikkalajittelun onnistuminen. LHJ:n alueella on kattava verkosto jäteasemia, sekä kierrätyspisteitä ja vaikka pienestä ihmisestä joskus tuntuukin, ettei voi tehdä mitään pallon pelastamiseksi, on jätteen syntypaikkalajittelu juuri sitä, mitä jokainen voi tehdä. Kun kierrätämme kaiken mahdollisen, pääsemme kauppareissun lomassa maksutta eroon suurimmasta osasta kotitaloutemme jätteistä. Keittiön sekajäteämpärin pohjalle ei enää tämän jälkeen jää juuri mitään. Meillä on kasvamassa aivan uusia sukupolvia, joiden opetussuunnitelmaan on sisällytetty ympäristökasvatusta ja joille kierrätys on itsestäänselvyys. Myös me LHJ:ssa kierrämme ahkerasti muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa antamassa maksutonta jäteneuvontaa, sekä ohjaamassa lajittelua kädestä pitäen. Kokemuksesta voin todeta, että nuoren sukupolven ymmärrys kestävän tulevaisuuden edellytyksistä on vahva. Tämä hämmentävä historiankirjoihin jäävä kevät 2020 opettaa meille toivottavasti muutakin kuin vain käsien pesun tärkeyden. Toivottavasti opimme esimerkiksi tulemaan toimeen vähemmällä tavaramäärällä, vähentämään kodeissamme syntyvää hävikkiruokaa ja tekemään saumatonta etätyötä, jolloin yksityisautoilu vähenisi huomattavasti. Toivottavasti osaamme antaa myös enemmän arvoa asioille, joita olemme ehkä tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä: kotimaiselle ruuantuotannolle, toimivalle terveydenhuollolle, kuten myös tilanteessa kuin tilanteessa toimivalle jätehuollolle. Tiina Metsäpuro päätoimittaja, tiedottaja Juhlavuosi
4 | Kierroksella 2020 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy vastaa 16 kunnan lain velvoittamasta jätehuollosta. Kunnallisten tehtävien ohella yhtiö on kasvanut 25 vuodessa suureksi konserniksi, jonka viisi tytäryhtiötä toimii erityisosaamista vaativilla ympäristöalan sektoreilla ja tuottaa ainutlaatuisia palveluja ja ratkaisuja kiertotalouteen. Yritysten ja organisaatioiden merkittävinä juhlavuosina on tapana muistella menneitä. Loimi-Hämeen Jätehuollon 25-juhlavuotena katseet halutaan suunnata erityisesti tulevaisuuteen. Paljon on saavutettu, mitä vielä on edessä, toimitusjohtaja Immo Sundholm? – Näen, että meillä on vielä paljon mahdollisuutta kasvaa ja kehittyä. Kunnallisen jätehuollon puolella pidämme ovemme auki uusille mahdollisille kuntaosakkaille. Olemme tehneet tunnusteluja viime aikoina muun muassa länsirannikon suuntaan ja LHJ:n toimialue voi siis tulevaisuudessa kasvaa. – Kunnallisen puolen ajankohtaisia kehittämisasioita on myös jätteenkuljetuksen järkeistäminen. Meidän toimialueella on valitettavasti jämähdetty 100 vuotta vanhaan järjestelmään, mikä ei ole kenenkään – ei ympäristön, asukkaiden eikä jätteenkuljettajien – kannalta paras mahdollinen. Sundholm huomauttaa, että jätteenkuljetukset on toteutettu Suomessa suurimmaksi osin alueellisella kilpailutuksella. – Tällä hetkellä samalle kadunpätkälle ajaa kolme tai neljä jäteautoa peräkkäin, kun ajot voisi suunnitella huomattavasti taloudellisemmin. Ilman kilpailutusta meiltä jää hyödyntämättä myös monet uuden ajan digitaalisten palveluiden mahdollisuudet. Enemmän ja korkeammalle Loimi-Hämeen Jätehuollolla on viisi tytäryhtiötä, joiden kanssa se muodostaa LHJ Groupiksi nimetyn konsernin. Kolmessa yrityksessä on mukana yksityisiä omistajakumppaneita. – Tytäryhtiöt on perustettu yleensä yksityisen kumppanin kanssa sillä ajatuksella, että osaomistajat tuovat yritykseen jotain lisäarvoa. Samalla perusteella kumppaneita on myös ostettu ulos, kun lisäarvoa ei ole enää saatu. Kasvun kannalta näen tärkeänä, että saisimme tällaisia uusia tärkeitä kumppaneita niihin yrityksiin, jotka ovat tällä hetkellä kokonaan LHJ:n omistuksessa, Immo Sundholm sanoo. Kaksi vuotta sitten LHJ:n tytäryhtiö Suomen Erityisjäte osti osake-enemmistön Tarasten Kiertotalous Oy:stä, joka sijaitsee Kangasalla Pirkanmaalla. – Tämä oli tärkeä investointi ja sijoitus tulevaisuudelle. Pirkanmaa on kasvualuetta ja Tarasten kiertotalouspuistossa tytäryhtiömme voivat laajentaa palvelujaan kysynnän mukaan. Jätteen kuljettaminen esimerkiksi Kiimassuolle ei ole aina järkevin vaihtoehto. Suomalaisiin virtoihin kiinni LHJ:n ensimmäisten tytäryhtiöiden joukossa oli Cool-Finland Oy, joka on johtava käytöstä poistettujen kylmälaitteiden kierrättäjä Suomessa. – Cool-Finland oli järkevä perustaa aikanaan Forssaan, sillä kaupungissa oli omaa kylmälaitteiden valmistusta. Sittemmin olemme ottaneet markkina-asemaa myös Virossa. Tavoitteena on saada entistä suurempi osuus Suomen kylmälaitteiden käsittelystä. Tällä hetkellä suomalaisia jääkaappeja käsitellään aika paljon Ruotsissa. – Suomessa syntyvät materiaalivirrat pitäisi käsitellä kotimaassa. LHJ Group katsoo myös Suomen rajojen yli. Konsernin yrityksistä Suomen Erityisjäte on kansainvälistynyt nopeasti ja kasvua on luvassa myös tuleville vuosille. – Suomen Erityisjätteellä on ainutlaatuista osaamista pilaantuneiden maiden ja jätteenpolton pohjakuonien käsittelyssä. Kuonia on käsitelty Suomen lisäksi Ruotsissa ja tänä vuonna käsittely aloitetaan Liettuassa. Yrityksessä ollaan keksitty myös innovatiivisia uusiokäyttökohteita käsitellyille materiaaleille. Esimerkiksi pohjakuonista tehdään Scanwas-kivituotteita infrarakentamiseen. Enemmän kuin kunnallinen jätehuoltoyhtiö TEKSTI Johanna Talikainen
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 5 26.10. Alueen kunnat päättävät perustaa yhteisen kuntayhtiön jätehuollon hoitamiseksi. • Biojätteen erilliskeräys aloitetaan ensimmäisten joukossa Suomessa. • Jäteasemat avataan Loimaalle, Akaaseen, Somerolle ja Urjalaan, toimialueen vanhat kaatopaikat suljetaan. • Kierrätyspisteverkoston rakentaminen aloitetaan. Sähköja elektroniikkaromun sekä pilaantuneiden maiden käsittely aloitetaan. Vammala (nykyinen Sastamala), Äetsä ja Kiikoinen omistajiksi. Sastamalaan avataan oma jäteasema. Pilaantuneen maan termiselle käsittelylle oma laitos Forssaan. Yhteisyritys CRT-Finland Oy perustetaan. Yritys ottaa käyttöön lasertekniikkaan perustuvan televisioiden kierrätyslinjan ensimmäisenä maailmassa. Yhteisyritys Cool-Finland Oy perustetaan valtakunnalliseksi kylmälaitteiden kierrättäjäksi. Kylmälaitteiden käsittelylaitos otetaan käyttöön. • Kierrätyskissa Kätmän aloittaa ympäristökasvatuksen päiväkodeissa ja kouluissa. • Noutopalvelu Pärinä aloittaa toimintansa. • Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus LHJ:n toiminta-alueella loppuu. • LHJ Groupin yrityksille myönnetään ISO 9001 laatusertifikaatti. • LHJ ostaa J Syrjänen Oy:n liiketoiminnan. Yrityksen nimi muutetaan kaupan jälkeen Suomen Materiaalikierrätys Oy:ksi. • Satakierto yhdistyy Loimi-Hämeen Jätehuollon kanssa. Tytäryhtiö Suomen Tietoturva Oy perustetaan huolehtimaan luottamuksellisen materiaalin käsittelypalveluista. Jätteen toimittaminen jätevoimalaitoksiin aloitetaan. Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy aloittaa jätevoimalaitosten pohjakuonan käsittelyn. Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy ostaa osake-enemmistön Tarasten Kiertotalousalue Oy:stä. Yhtiö kehittää kiertotalouspuistoa Kangasalan alueella Pirkanmaalla. • Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy aloittaa kuonankäsittelytoiminnan Liettuassa. • Poistotekstiilin keräys aloitetaan LHJ:n jäteasemilla. • LHJ Groupin yrityksille myönnetään ISO 45001 työterveys ja -turvallisuus sertifikaatti. • Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy perustetaan pilaantuneen maan käsittelyyn. • LHJ:lle ja sen tytäryhtiöille myönnetään ISO 14001 ympäristösertifikaatti. 1995 1997 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2010 2013 2014 2016 2018 2019 2020 • Tytäryhtiö Suomen Erityisjäte Oy avaa käsittelykeskuksen Poriin. • Vuonna 1997 toimineen LHJ:n kierrätyspisteverkoston keräyskaluston uusiminen aloitetaan. • Muovipakkausten keräys aloitetaan LHJ:n jäteasemilla. • Liitytään Westenergy Oy Ab:n osakkaaksi. • Kiimassuolla avataan Suomen ensimmäinen EU-vaatimukset täyttävä kaatopaikka. • 21.10. Ensimmäinen jätekuorma otetaan vastaan uuteen jätekeskukseen. 1996 REF-kierrätyspolttoainelaitos otetaan käyttöön. 1999
6 | Kierroksella 2020 Alussa oli Kiimassuo, kuokka ja Immo TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Keväällä 1995 Forssan kaupunki haki projektipäällikköä käynnistämään viiden kunnan yhteisen jätehuoltoyhtiön perustamista. Tampereella ympäristöalan konsultointitöitä tehneelle Immo Sundholmille paikka näytti houkuttelevalta tilaisuudelta. Jos tehtävän saisi, se tarkoittaisi myös muuttoa takaisin kotiseudulle Forssaan. Samana kesänä Immo istui jo kaupungintalolle osoitetussa työhuoneessaan miettimässä, millainen jätehuoltoyhtiö olisi hyvä rakentaa. – Viisi kuntaa tuntui liian pieneltä alueelta tulevaisuuden kannalta ja siksi lähdinkin heti myymään ideaa myös Urjalaan, Somerolle ja Loimaan seudulle. Lokakuun 26. päivä 1995 Forssan valtuustosalissa pidettiin uuden kunnallisen jätehuoltoyhtiön perustamiskokous. Perustajakuntina olivat Forssa, Jokioinen, Humppila, Tammela, Ypäjä, Somero ja Urjala. Seuraavan vuoden maaliskuussa Loimaan seudun viisi kuntaa liittyi mukaan. Immo Sundholm nimitettiin uuden yhtiön toimitusjohtajaksi ja jonkin aikaa hän oli myös yhtiön ainoa työntekijä. Soratie, joka päättyi metsään Uuden jätehuoltoyhtiön jäteasemalle oli jo kaavoitettu paikka Kiimassuolta. Immo Sundholm muistaa, kuinka hän kävi useaan otteeseen Forssan kaupungin silloisen teknisen johtajan Pentti Eskolan kanssa katsomassa aluetta. – Eihän siinä ollut kuin soratie keskellä kalliota ja se tie päättyi metsään. Aika erämaahenkisesti raivaamalla alkoi jätekeskuksen rakentaminen. Uuden EU-standardit täyttävän jätekeskuksen rakentamiseen saatiin myös tukea EU:n rakennerahastolta. Samaan aikaan kunnat sulkivat omat vanhat kaatopaikkansa, LHJ:n alueella se tarkoitti 12 kaatopaikkaa. – Ensimmäiset viisi vuotta laitettiin lain velvoittamia kunnallisia palveluja pystyyn. Forssan teollisuutta ajettiin samaan aikaan rajusti alas ja aloin miettiä, että voisiko jätehuoltoliiketoiminnan ympärille rakentaa uutta bisnestä ja toimintaa. Vuonna 2000 aloitettiinkin Kiimassuolla pilaantuneiden maiden käsittely ja elektroniikkaromun käsittely. Näistä syntyi myöhemmin Suomen Erityisjäte Oy ja Suomen Materiaalikierrätys Oy ja Cool-Finland Oy. – Kiitosta täytyy antaa osaavalle henkilöstölle ja avarakatseisille hallituksille, joiden ansiosta LHJ on voinut kasvaa perinteisestä jätehuoltoyhtiöstä isommaksi erikoistoimijaksi. 25-vuotispäivänään LHJ Group työllistää yli 100 henkilöä. Se pitää sisällään kunnallisen jätehuoltoyhtiön sekä viiden tytäryhtiön työntekijät. Loimi-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Immo Sundholm on virkaiältään Suomen vanhin jätehuoltojohtaja. Hän on ollut suunnittelemassa, perustamassa ja kehittämässä jätehuoltoyhtiötä, joka tänä vuonna täyttää 25 vuotta.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 7 Kun kuluttaja näkee tämän merkin, voi hän olla varma, että hänen ostamansa tuote tai palvelu on yrityksestä, joka kantaa vastuunsa, tekee hyvää ja myös jakaa sitä. Esimerkiksi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ratkaisee ympäristöongelmia, sekä auttaa ja neuvoo kuntalaisia jatkuvasti muun muassa jäteneuvonnan ja ympäristökasvatuksen keinoin. – Suomalaisen Työn Liitto myöntää merkin ja sen voi saada käyttöönsä yritys, joka on perustettu yhteiskunnallista tarkoitusta varten ja jonka voitosta suurin osa kanavoituu yhteiskunnalliseen hyvään, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. LHJ toimii omakustannusperiaatteella, eikä se jaa osinkoa omistajilleen. Mahdollinen voitto käytetään toiminnan kehittämiseen kuntalaisten etuja ajatellen. Merkki viestii sosiaalisesta vastuullisuudesta myös firman sisällä: yrityksen työntekijät tietävät, että heistä pidetään huolta. Merkki siis lyhyesti sanottuna tekee hyvät yritykset näkyviksi. LHJ täyttää kirkkaasti kriteerit Yhteiskunnallinen Yritys -merkki uusitaan kolmen vuoden välein ja sen myöntää puolueettomista asiantuntijoista koostuva toimikunta. Merkin käyttöoikeuteen vaadittavat tiedot tarkistetaan yrityksiltä vuosittain. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy täyttää kriteerit kirkkaasti esimerkiksi takaamalla kuntalaisilleen kattavat ja tasapuoliset jätehuollon palvelut kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, sekä muun muassa työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Myös henkilökunnalla on hyvät mahdollisuudet osallistua yrityksen toiminnan kehitykseen. – Onnea 25-vuotisesta urastanne, teette mahtavaa työtä kuntalaistenne eteen, Tero Lausala onnittelee. Osta kotimaista! Koronavirus pistää monen suomalaisen yrittäjän ahtaalle. – Nyt jos koskaan kannattaa valita kotimaisia tuotteita ja palveluita, jotta työpaikat säilyvät ja turvaamme kotimaisen tuotannon myös jatkossa, kehottaa Lausala. – Olemme Suomalaisen Työn Liitossa laskeneet, että jos jokainen suomalainen ostaisi 10 eurolla kuukaudessa enemmän suomalaisia tuotteita ja palveluita, säilyttäisi tämä 10 000 työpaikkaa. Pienellä valinnalla on siis valtava merkitys. Yhteiskunnallinen Yritys -merkki viestii vastuullisuudesta Tunnistatko sivulla olevan Yhteiskunnallinen Yritys -merkin? Merkki myönnetään suomalaisille yrityksille, jotka haluavat viestiä avoimesti siitä, että he toimivat vastuullisesti ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta sekä toimivat kestävän hyvinvoinnin rakentajina. TEKSTI Tiina Metsäpuro
8 | Kierroksella 2020 Ruokaketjun hävikki on suuri turhan ympäristökuormituksen aiheuttaja Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Tutkimusten mukaan ruoan osuus muodostaa yli kolmanneksen kaiken kulutuksemme ympäristökuormasta. Samaan aikaan niin kotitalouksissa kuin ruoantuotantoketjussa jää hyödyntämättä isot määrät syömäkelpoista ruokaa. Ruokaketjun materiaalivirtojen käytön tehostaminen on tärkeää, sillä se vähentää ruokahävikkiä sekä edistää kiertotaloutta ja ruokaketjun kokonaiskestävyyttä. Ruokahävikki kertoo ruokaketjun tietynlaisesta tehottomuudesta ja osin välinpitämättömy ydestäkin, varsinkin kotitalouksissa. Ruoantuotannossa käytetyt panokset ja muodostuvat ympäristövaikutukset syntyvät täysin turhaan, jos ruoka päätyy hävikiksi. Tähänastisten tutkimustemme mukaan ruokaketjussa syntyy vuosittain noin 400– 500 miljoonaa kiloa hävikkiä, joka on siis ollut täysin syömäkelpoista ruokaa. Suurin yksittäinen hävikin lähde (noin 30 %) ovat kotitaloudet, mutta hävikkiä syntyy merkittävästi myös ravitsemispalveluissa, ravintoloissa, kaupoissa ja teollisuudessa sekä osin myös alkutuotannossa. Ruokajärjestelmämme vuotuinen hävikki vastaa ilmastovaikutukseltaan noin 350 000 henkilöauton vuotuisia ajokilometrejä. Ruokahävikki onkin kaikkein tarpeettominta ympäristökuormaa koko yhteiskunnan tasolla. Turhaan tuotetusta ruoasta aiheutuvat päästöt ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi pois heitetyn ruoan käsittelystä kaatopaikalla aiheutuvat päästöt tai saman ruokamäärän pakkausten valmistuksen (ja hyötykäytön) ilmastovaikutukset. Jatkossa on tärkeää, että ruokaketjussa vähennetään hävikkiä kaikissa niissä kohteissa, joissa niillä on vaikuttavuutta. Tähän tähtää valmisteilla oleva kansallinen ruokahävikin vähentämisen tiekartta. Kotitalouksissa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin ajatuksiin ja toimiin: Suunnittele enemmän – mitä teet ruoaksi, mitä tarvitset kaupasta, mitä löytyy kaapista. Panosta ruokailuun – tee siitä tärkeä asia ja anna sille aikaa Kehitä kokkaustaitojasi ja luovuuttasi – opettele hyödyntämään kotoa löytyviä ruokia ja raaka-aineita ja nauti sitten hyvästä tuunatusta ruoasta Muista päiväysmerkintöjen merkitys – parasta ennen tarkoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa ja sen jälkeenkin tuote on usein vielä täysin syömäkelpoinen. Haistele ja maistele – hyödynnä aistejasi ruoan laadun arvioinnissa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n ruokahävikin puolittamistavoitteeseen. Suomessa aloitimme jo keväällä 2018 rakentamaan elintarvikejätteen ja ruokahävikin kansallista seurantajärjestelmää, jota tullaan hyödyntämään EU:n asettaman raportointivelvoitteen täyttämisessä 2022 lähtien. Alan seurantaja tutkimustyötä voit seurata jatkossa mm. täällä: www.luke.fi/ ruokahavikkiseuranta/ Asiantuntijakolumni Juha-Matti Katajajuuri erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Missä ruokahävikkiä syntyy?
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 9 Mikä ihmeen perusmaksu? Kerran vuodessa, joko keväällä tai syksyllä, jokainen 16 omistajakuntamme vakituisen tai vapaa-ajanasunnon omistaja saa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:stä jätehuollon perusmaksulaskun. Kerrosja rivitaloasukkaiden maksu sisältyy vastikkeeseen. Maksu on tänä vuonna suuruudeltaan 31 euroa vakituiselta asuinkiinteistöltä ja 20 euroa vapaa-ajanasunnolta. Perusmaksun lisäksi kiinteistöt maksavat erillistä maksua jäteastian tyhjentämisestä paikalliselle jätteenkuljettajalle. Mitä perusmaksulla sitten rahoitetaan? Sillä katetaan kunnan lakisääteisiä jätehuoltopalveluja. LHJ:n toimialueen kunnat ovat antaneet osakassopimuksella palvelutehtävän oman yhtiönsä LHJ:n tehtäväksi. Kaikista jätemaksuista, kuten myös perusmaksusta, päättää jätelautakunta. Perusmaksu perustuu jätelakiin. Perusmaksuun voi anoa kohtuullistamista, jos rakennus on esimerkiksi asuinkelvoton. Anomus käsitellään jätelautakunnassa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta 30. Laskutusja perusmaksun tietojen korjausasioissa ota yhteyttä: laskutus@lhj.fi tai 03 424 2621. Perusmaksulla rahoitetaan: • LHJ:n kierrätyspisteiden ylläpito • Kierrätyspalvelut jäteasemilla • Vaarallisten jätteiden maksuton vastaanotto kotija maatalouksilta sekä niiden käsittely (myös vaarallisten jätteiden kiertävä keräys, eli Ekotekotempaus) • Jäteneuvonta: neuvonta@lhj.fi tai 03 424 2619 • Ympäristökasvatus: kouluja päiväkotivierailut, jätekeskusesittelyt ja luennot yhdistyksille ym. • Tiedotus, kuten lajitteluoppaat ja kädessäsi oleva asiakaslehti • Jätehuoltorekisterin ylläpitäminen • Jäsenkuntiemme yhteisen jätehuoltoviranomaisen, eli jätelautakunnan toiminta • Jätehuollon kehittämistyö TEKSTI Tiina Metsäpuro
10 | Kierroksella 2020 Biojäte kuuluu omaan bönttöön Jos kerään biojätettä, sinne päätyy vain kananmunan kuoria. Kannattaako niitä siis lajitella erikseen? Loimi-Hämeen Jätehuollon ympäristöneuvoja Mirva Naatulan mukaan tämä on yleinen mielikuva, mikä ihmisillä on biojätteen keräyksen suhteen. – Monet yllättyvät siitä, mitä kaikkea biojätteeseen saa laittaa. Arjen keskellä ei aina tule ajatelleeksi, että esimerkiksi käytetyt kahvinkeittimen suodatinpussit poroineen voi lajitella biojätteeseen. Tai tyhjät kananmunakennot ja leivinpaperit. Suomessa kotitalouksien roskapussien sisällöstä keskimäärin 30 prosenttia on biohajoavaa jätettä, Naatula kertoo. LHJ onkin koonnut kotisivuilleen kaiken tiedon, mitä biojätteen keräyksestä kiinnostuneet tarvitsevat. – Sivuilta löytyy tarkemmat lajitteluohjeet ja ohjeita keräyksen aloittamiseen. Noudattamalla niitä on helppo liittyä bioneerien riveihin. Kerää kimpassa Jokaisen omakotitaloasujan ei välttämättä ole järkevää hankkia omaa biojäteastiaa. Silloin kannattaa perustaa yhteinen biokimppa naapureiden kanssa. – Mitä enemmän biokimppaan saa naapureita mukaan, sitä edullisemmaksi tyhjennyskustannukset tulevat. Kannattaa muistaa, että kun taloudessa siirrytään lajittelemaan biojätettä, myös sekajätteen tyhjennysväliä voidaan harventaa, Naatula sanoo. Naatula näkee biojätteen keräyksen hyvänä keinona myös maamme kierrätysprosentin nostamiseen. EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä jopa 60 prosenttia saadaan kierrätettyä. – Tavoite on kova, mutta mahdollinen. Biojätteen keräyksestä on hyvä aloittaa, sillä meillä on jo olemassa hyvä kalusto, keräysjärjestelmä ja laitokset, jossa jätettä käsitellään. Biojätteestä voidaan valmistaa biopolttoainetta sekä lannoitetta ja maanparannusaineita. Biojätettä voi kerätä myös omaan kompostoriin, mutta toisin kuin biojäteastia, se vaatii säännöllistä huoltoa. – Jos ei ole innostunut puutarhan hoitamisesta, niin kompostori voi tuottaa ylimääräistä vaivaa. Biojäteastia on helppo ja huoleton vaihtoehto. Palveluihimme kuuluu, että suoritamme kahdesti vuodessa astioiden pesun kaikille asiakkaillemme, joilta keräämme biojätettä. Joten siitäkään ei tarvitse huolehtia, Naatula sanoo. Vinkit bioneereille: • Sijoita biojäteastia avoimelle paikalle, jonne jäteauton on helppo päästä • Valuta biojätteestä mahdollinen neste ennen keräysastiaan laittamista • Pakkaa biojäte oikein. Kosteutta imevä ja hengittävä pakkaus vähentää hajuja (esim. Jubilo-biopussi tai sanomalehdestä tehty biopussi) • Osta vain se mitä syöt ja lajittele tähteet biojäteastiaan Tiesitkö, että keräämällä biojätettä sinun on mahdollista saada selvää säästöä? Samalla autat toiminnallasi tekemään maailmastamme kestävämmän. Loimi-Hämeen Jätehuollon Biokimppa-kampanja tarjoaa mahdollisuuden aloittaa biojätteen lajittelu nopeasti ja helposti. Lue lisätietoa osoitteesta www.lhj.? /biokimppa Tulosta LHJ:n nettisivuilta infolehtinen, jolla voit kartoittaa naapuruston kiinnostusta yhteiseen bioastiaan TEKSTI Johanna Hento
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 11 Tammelalainen Menna Rantala on todellinen bioneeri. Kun hän muutti perheineen 13 vuotta sitten omakotitaloon, hän keräsi naapurustoonsa nopeasti biokimpan. – Olin kerrostalossa jo tottunut jätteiden lajitteluun ja halusin jatkaa sitä myös omakotitalossa. En kuitenkaan uskonut, että minusta olisi kompostorin käyttäjäksi, joten lähdin kutsumaan muita mukaan biojätteen keräämiseen. Mennan taktiikka oli kertoa yhteiskeräyksen eduista ja esittää selkeä järjestely koko toiminnalle. – En lähtenyt pitämään mitään roskissaarnoja, vaan laitoin kaikille asialliset viestit postilaatikoihin. Kymmenen perhettä lähti mukaan ja sillä samalla luvulla mennään edelleen. Kimpassa mukana oleva Päivi Malinen kiittelee Mennan aktiivisuutta. – Me olimme miettineet samaa jo ennenkin, mutta Menna oli rohkea, tarttui heti toimeen ja sai kimpan aikaiseksi. Vähemmän tra? ikkia, vähemmän sekajätettä Biojätteen kimppakeräyksen lisäksi kadunpätkillä onnistuu myös yhteinen sekajätteen keräys. – Biojätteen keräämisen ansiosta sekajätettä syntyy paljon vähemmän. Arvioimme, että biojätteen osuus on neljännes kodissa syntyvästä jätemäärästä. – Ja kimppojen ansiosta väheni myös trafiikki kaduilla. Nämä ovat päättyviä ja ahtaita katuja, jossa nyt käy huomattavasti vähemmän jäteautoja kuin ennen. Myös meidän kaikkien turvallisuus on siis parantunut, Menna Rantala toteaa. Kimppalaisten biojäteastia tyhjennetään kesällä kerran viikossa ja talvella kahden viikon välein. Toistaiseksi yksi yhteinen astia on riittänyt mainiosti. – Ehkä joskus joulunpyhinä on voinut olla astialla ruuhkaa. Muuten tämä yksi isompi astia riittää meille kaikille. Kimpan kotitaloudet ovat kuitenkin hyvin erikokoisia, yhden hengen talouksista lapsiperheisiin. Eikä ämpärin kuljettaminen parinsadan metrin päähän ole mikään rasite. – Minä vien biojätteen aina samalla kun lähden iltalenkille. Se on hyvä rutiini ja naapurustokin tietää, että kun Menna kävelee ämpäri kädessä, on lenkin aika. 10 kotitalouden biokimppa Biojätteen lajittelu ja kerääminen onnistuu isommassakin kimpassa. Tammelan Harjutiellä ja Ylitiellä on 10 kotitalouden yhteinen biokimppa. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Javi Räisälä Jorma Kivelä (vas.), Ville Pajunen, Joonas Niskanen, Menna Rantala, Päivi Malinen ja Mikko Malinen keräävät biojätteet kimpassa samaan astiaan. Biokimpassa on mukana yhteensä 10 kotitaloutta.
12 | Kierroksella 2020 Bioneerin oma keräysastia Oletko innostunut biojätteen keräämisestä? Epäröitkö vielä mahdollisten hajuhaittojen vuoksi? Edistyksellinen Bio Select-astia tuo biojätteen keräämisen uudelle aikakaudelle. Biojätteen keräämisessä ongelmat aiheutuvat usein kosteasta biojätteestä. Talvella kostea ruokajäte jäätyy kiinni keräysastiaan ja kesällä keräysastiasta aiheutuu epämiellyttävää hajuhaittaa. Näihin ongelmiin on nyt ratkaisu. Ilmastoitu Bio Select on uudenlainen biokeräysastia, jonka pohjaventtiilit, rei’itetyt sivut ja välipohja mahdollistavat astian tuulettumisen. Erikseen hankittavien lisävarusteiden avulla järjestelmää voidaan kehittää vieläkin tehokkaammaksi. Erillisellä biohyllyllä biopussin sisältö kuivuu kesällä ja jäätyy talvella nopeammin, jolloin hajut vähenevät eikä jäte jäädy kiinni keräysastiaan. Astian kannessa on myös kumitassut, joiden avulla ilma kiertää astiassa vieläkin tehokkaammin ja mahdollistaa kannen hiljaisen sulkeutumisen. Tavallisen biokeräysastian tyhjennys tulee suorittaa kesällä kerran viikossa ja talvellakin parin viikon välein. Ilmastoituun astiaan keräämällä tyhjennysväliä voidaan pidentää jopa neljään viikkoon ympäri vuoden. Tyhjennysväliä pidentämällä säästää myös kuljetuskustannuksissa. Tilaa Bio Select täyttämällä lomake sivulla www.lhj.fi/biokimppa tai soittamalla numeroon 03 424 2619. Biokimppa-kampanjan aikana Bio Selectin tilaajalle Jubilo-biopussit (80 kpl) ja pussiteline kaupan päälle! • Ilmastoitu biojäteastia Bio Select 140 l, 89 € • Ilmastoitu biojäteastia Bio Select 140 l biohyllyllä, 99 € Hinnat sisältävät alv 24 % Astian toimitus veloituksetta vuoden 2020 loppuun asti! (Astian toimitus normaalisti 8 €)
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 13 Biojätteen lajitteluohjeet Biojätteet käsitellään biokaasulaitoksessa, tai omassa kompostorissa. Siksi biojätteeksi kelpaa kaikki orgaaninen aines. Biojäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa puuperäistä jätettä kuten risuja ja oksia. Kovat esineet aiheuttavat ongelmia prosessissa. Biojätteeseen lajitellaan: • Lihanja kalanperkeet • Pienet luut (esim. kanan) • Talouspaperit, käsipyyhkeet, servetit • Pilaantuneet hedelmät ja vihannekset • Pahviset kennot (esim. munankenno) • Leivinpaperi ja voipaperi • Kahvin ja teen suodatinpussit • Kuivat leivät ja leivonnaiset • Pilaantuneet einekset, jalosteet ja pakasteet • Jähmettynyt rasva (esim. kinkun paistorasva) Biojätteeseen ei saa laittaa: • Risuja/oksia • Nesteitä (esim. juokseva öljy) • Keittoja, joissa on paljon nestettä • Jäätä • Vahapintaista tai muovitettua paperia • Muovia • Isoja luita (esim. sika, riistaeläimet) • Lemmikkieläinteen ulosteet tai kuivikkeet LHJ suosittelee, että pakkaat biojätteet paperipussiin. Biojätteen voi lajitella myös kotikompostoriin, jonne voi laittaa lisäksi kukkamullat sekä puutarhan kasvi-, nurmija lehtijätteet.
14 | Kierroksella 2020 kERÄYSpaperi metalli SÄHKÖJA elektroniikkaromu Vaarallinen jäte on nimensä mukaisesti käytöstä poistettu aine tai esine, josta voi olla erityistä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Käsittelylaitoksessa jätteistä tehdään vaarattomia ja otetaan talteen kierrätettävät raaka-aineet. LOPPUTUOTE: KAUKOLÄMPÖÄ JA UUSIORAAKAAINEITA TEOLLISUUTEEN. Sähköja elektroniikkaromu murskataan ja erotellaan. Jopa 99 % voidaan hyödyntää uudelleen teollisuuden raaka-aineena. LOPPUTUOTE: UUSIORAAKAAINEITA TEOLLISUUTEEN. Keräyspaperista tehdään uusia paperituotteita. LOPPUTUOTE: ESIM. SANOMALEHTI, WC-PAPERI, NENÄLIINA. Lasi-, metalli-, kartonkija muovipakkauksille sekä paperille ovat omat ekopisteensä, jotka löytyvät muun muassa kauppojen läheisyydestä. Näitä ekopisteitä ylläpitävät Suomen Pakkauskierrätys RINKI OY sekä kierrätyspisteiden osalta LHJ. Metalli sulatetaan ja siitä tehdään uusia metallisia tuotteita. LOPPUTUOTE: ESIM. HAARUKKA, TAI UUSI METALLIPURKKI. Minne eri jätteet Kotitalouksissa syntyy monenlaista jätettä, joista suurin osa on mahdollista lajitella ja viedä kierrätykseen. Kierrättämällä jätteestä tehdään uusioraaka-ainetta uusille pakkauksille ja tuotteille. Osasta jätettä syntyy energiaa esimerkiksi talojen lämmittämiseen. Lajittelu ja kierrättäminen kannattaa – se on ympäristöystävällinen teko. vaarallinen jäte
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 15 sekajäte biojäte keräyskartonki LASIPAKKAUKSET Biojäte lajitellaan erikseen ja kuljetetaan biokaasulaitokseen tai kompostoidaan kompostorissa. LOPPUTUOTE: MAANPARANNUSAINETTA JA BIOKAASUA, JOTA KÄYTETÄÄN ENERGIANA JA POLTTOAINEENA. Kierrätettyjä lasipakkauksia voidaan kierrättää lähes ikuisesti uusien lasipakkausten valmistukseen. LOPPUTUOTE: UUDET LASIPULLOTJA PAKKAUKSET, LASIVILLA. Muovipakkausjäte lajitellaan, murskataan, pestään ja kuivataan, jonka jälkeen se jalostetaan muovirakeiksi, eli granulaateiksi. LOPPUTUOTE: UUSIA MUOVITUOTTEITA. muoviPAKKAUKSET Kierrätykseen kelpaamaton jäte on sekajätettä, joka kerätään ensin jäteastioista jätekeskuksiin ja kuljetetaan sieltä jätevoimalaitoksiin, joissa siitä jalostetaan energiaa. LOPPUTUOTE: LÄMPÖJA SÄHKÖENERGIAA, UUSIORAAKA-AINEITA. Keräyskartonki kuljetetaan lajittelulaitokselle paalattavaksi, josta paalit viedään kartonkitehtaille. LOPPUTUOTE: ESIM. UUSI KARTONKIPAKKAUS, KANGASRULLA, WC-PAPERIHYLSY. menevät?
16 | Kierroksella 2020 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy turvaa yhdyskuntajätehuollon palvelut myös koronavirustilanteen aikana. Noudatamme valtakunnallisesti yhteisiä Suomen Kiertovoiman ja Työterveyslaitoksen ohjeita. Henkilökunnan ja jätteenkuljettajien terveys on meille erityisen tärkeää, jotta palveluita voidaan ylläpitää normaalilla tasolla. Samalla huolehdimme myös alueen asukkaiden turvallisuudesta. Kaikki jäteasemat pidetään lähtökohtaisesti auki, jotta jätteen vastaanottotoimintaa voidaan jatkaa normaalisti, kertoo toimitusjohtaja Immo Sundholm. – Olennaista meille on varmistaa yhdyskuntajätteen vastaanottoja käsittelytoimintojen jatkuvuus sekä palvelut kotitalouksille. Samalla varautumisella pystymme varmistamaan LHJ Group konsernin palveluiden tuottamisen yritysasiakkaillemme sekä tuottajayhteisöille. Työturvallisuuden takaaminen LHJ:n, sen yhteistyökumppaneiden sekä kuljetusyritysten henkilökunnan osalta on palvelujen turvaamisessa ensisijaisen tärkeää. Tässä tarvitsemme jokaisen kuntalaisen vastuullista toimintaa. – Toivomme, että asiakkaat huomioisivat terveydenhuollon viranomaisten ohjeet virustartuntojen ehkäisemisessä asioidessaan jäteasemilla. Toivomme, että kotitaloudet siirtäisivät asiointia myöhäisemmäksi, mikäli se on mahdollista. LHJ antaa verkkosivuillaan lajitteluohjeita kotitalouden jätteiden lajitteluun tilanteissa, joissa tartunta on tapahtunut tai sitä on syytä epäillä. Jätehuollon asiakaspalvelu ja neuvonta ovat tavoitettavissa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. LHJ:n toimisto on toistaiseksi suljettu henkilöasioinneilta. Myös kaikki neuvontaja vierailukäynnit on keskeytetty. Tärkeitä tietoja ja ohjeita asukkaille: • LHJ:n jäteasemat palvelevat normaalisti aukioloaikojen mukaisesti. • Suosittelemme käyttämään jäteasemilla ensisijaisesti korttimaksua käteisen sijaan. Noudata turvaväliä ja asioi yksi kerrallaan maksupisteellä. • LHJ:n toimisto Kiimassuon jätekeskuksessa on suljettu toistaiseksi henkilöasioinneilta. Asiakaspalvelu ja neuvonta ovat tavoitettavissa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. • Pärinä-noutopalvelu on keskeytetty toistaiseksi. • Seuraa ohjeistusta ja palveluiden saatavuustilannetta verkko-osoitteessa: www.lhj.fi. Päivitämme verkkosivulle tietoa mm. mahdollisista jäteasemien tilapäisestä sulkemisesta, uusista lajitteluohjeista sekä LHJ Group-konsernin erikoispalveluiden poikkeustilanteista. • Jätteenkuljetuksen osalta neuvomme asukkaita olemaan yhteydessä suoraan omaan jätteenkuljetusyritykseen. Jätehuollon palvelut turvattu myös epidemian aikana Lajittele turvallisesti: • Nenäliinat ja lautasliinat voi lajitella biojätteisiin. • Sairastuneiden jätteet on kerättävä omaan roskakoriin, joka on päällystetty pussilla. Täyttynyt roskapussi suljetaan tiiviisti ja viedään sekajäteastiaan. Sairastuneiden roskakorit pitää tyhjentää päivittäin. • Sulje roskapussit hyvin joko ristiin sitomalla tai teippaamalla ennen niiden viemistä sekajäteastiaan. • Mikäli jäteastian tyhjennyksissä tulee katkoksia, pakkaa jätteet tiiviisti ja säilö ne tilaan, jossa niistä ei ole haittaa terveydelle ja jossa esimerkiksi haittaeläimet eivät pääse levittämään jätteitä. • Sekajätettä syntyy vähemmän, kun pakkausmateriaalit lajitellaan tehokkaasti ja pakataan tiiviisti. Jätteitä ei pidä jättää miehittämättömille jätteen vastaanottopaikoille, mikäli jäteastiat ovat täynnä. TEKSTI Johanna Talikainen
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 17 Näistä varoitusmerkeistä tunnistat vaarallisen jätteen. Kevään ja kesän tempaukset peruttu Perinteiset keväisin ja kesäisin järjestetyt tapahtumat, kuten Ekotekotempaus, Risupäivät ja jäteasemien Kodin kesäsiivouspäivät on peruttu kevään ja kesän osalta. Seuraa tulevia tapahtumia verkkosivuiltamme. Kodeissa tehdään joka tapauksessa kevätsiivouksia. Toivomme, että tuotte vaaralliset ja muut jätteet jäteasemalle vasta, kun liikkumisrajoitukset ovat ohi. Jätteet kannattaa lajitella valmiiksi kotona etukäteen, mikä helpottaa asiointia jäteasemalla. Kodin vaaralliset jätteet voi tuoda jäteasemille maksutta ympäri vuoden. Vaarallisia jätteitä ovat: • Märät maalit, liimat ja lakat • Puunsuojaja kyllästysaineet • Liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni, bensiini, polttoöljy ja liuotinpitoiset pesuaineet • Emäksiset pesuja puhdistusaineet • Torjuntaja desinfiointiaineet • Jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet • Akut ja paristot (paristot voi viedä myös kauppoihin) • Energiansäästölamput ja muut loisteputket • Painepakkaukset, kuten aerosolipurkit (hölskyy tai pihisee) • Voimakkaat hapot kuten rikkihappo • Sammuttimet ja kaasupullot • Lääkkeet (viedään apteekkiin) • Elohopeakuumemittarit • Painekyllästetty puu Vaarallisia kemikaaleja sisältävät tuotteet on usein merkitty vaaraominaisuuksia osoittavilla varoitusmerkeillä.
18 | Kierroksella 2020 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Jäteasemat Akaan jäteasema, Hirsikangas Hämeentie 521, 37800 Akaa puh. 044 024 2655 MA-PE 10-18 touko-syyskuun 1. lauantai klo 9-13 Hallavaaran jätekeskus Luvalahdentie 323, 27710 Säkylä puh. 02 5541 922 MA-TO 10-18 PE 8-16 touko-syyskuun 1. lauantai klo 9-13 Huittisten jäteasema, paloasema Klaavolantie 4, 32710 Huittinen puh. 040 673 1971 MA 12-18 KE 12-18 Kiimassuon jätekeskus Kiimassuontie 127, 30420 Forssa puh. 03 424 2620 MA-PE 7-18 touko-elokuussa lauantaisin klo 9-13 (juhannuspäivänä suljettu) syyskuun 1. lauantai klo 9-13 Loimaan jäteasema, Kirveskallio Myllykyläntie 120, 32200 Loimaa puh. 02 763 2713 MA-TI 10-18 KE-TO 8-16 PE 8-12 touko-syyskuun 1. lauantai klo 9-13 Punkalaitumen jäteasema Yrittäjänkuja 4, 31900 Punkalaidun puh. 040 673 1971 TI 12-18 TO 12-18 Sastamalan jäteasema Pesurinkatu 179, 38200 Sastamala puh. 03 511 5831 MA-PE 11-18 touko-syyskuun 1. lauantai klo 9-13 Someron jäteasema, jätevedenpuhdistamo Salontie 91, 31400 Somero puh. 050 586 7878 MA 12-18 KE 12-18 PE 8-14 touko-syyskuun 1. lauantai klo 9-13 Urjalan jäteasema, kunnan varikko Järveläntie 30, 31760 Urjala puh. 044 034 2705 TI 10-18 TO 10-18 touko-syyskuun 1. lauantai klo 9-13
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 19 Kuinka kauan nenäliina maatuu? Nenäliina tippuu taskustasi luontoretkellä. Vahinko ei tunnu suurelta rikokselta, mutta tiedätkö kuinka kauan nenäliinan kestää maatua? Vastaus on yhdestä kahteen vuotta. Yllätyitkö? Ympäristön roskaaminen on laissa kielletty. Roskaamiseksi katsotaan myös purukumin sylkäiseminen ojaan. Purukumi muuten maatuu jopa 25 vuotta, ja ennen maatumista se voi aiheuttaa monenlaista vaaraa esimerkiksi pikkulinnuille. Maailman yleisimmäksi roskaksi on nimetty tupakantumppi. Sen maatuminen kestää 12–20 vuotta, mutta se levittää maahan ja vesistöön ympäristömyrkkyjä vielä hajoamisen jälkeenkin. Tupakantumpista irtoavia myrkkyjä ovat muun muassa kadmium, lyijy ja arsenikki. Hyvässä tai oikeastaan huonossa tapauksessa nämä myrkyt saattavat päätyä omalle ruokalautasellemme. Roskaaminen rumentaa Roskaaminen on ruma tapa, mikä rumentaa niin roskien heittäjän kuin ympäristönkin. Lisäksi on hölmöä heittää hukkaan arvokkaita raaka-aineita. Esimerkiksi paperin kierrättäminen säästää puuta, kartongista tehdään wc-paperin hylsyjä ja hillopurkki voi olla seuraavan kerran jääkaapissasi vaikka mehupullona. Roskat kuuluvat siis roskiin tai vielä paremmin lajiteltuna oikeisiin keräysastioihin. Ollaan roskaamatta, suojellaan luontoa sekä itseämme ja läheisiämme. Tupakantumppi n. 12-20 vuotta Muovipussi n. 20-100 vuotta Alumiinitölkki n. 200-1000 vuotta Purukumi n. 20-25 vuotta Lasipullo n. miljoona vuotta Muovipullo n. 500-1000 vuotta Metallitölkki n. 200-500 vuotta Banaaninkuori n. 1-3 vuotta Omenankara n. 2 kk-1 vuosi Koiran kakka n. 1-6 kk Pahvimuki n. 1-5 vuotta Pahvilaatikko n. 10-50 vuotta Puuvilla T-paita n. 10-100 vuotta Paristo n. 200-1000 vuotta Sanomalehti n. 1-3 vuotta TEKSTI Tiina Metsäpuro
20 | Kierroksella 2020 Tervetuloa Kiimassuon jätekeskukseen Aurinko paistaa ulkona Kiimassuon jätekeskuksen pihalla ja vaakatoimiston sisätiloissa, josta löytyy kaksi aurinkoista ja reipasta nuorta naista. Heta Nurmi ja Jenna Rissanen opastavat henkilöasiakkaita kuorman purkamisessa ja lajittelussa sekä punnitsevat jäteautojen kuormat. Miksi oma jätekuorma kannattaa lajitella jo kotona? – Lajittelu helpottaa kuorman purkamista. Se myös helpottaa meidän hinnoittelua, kun tiedämme mitä kaikkea kuormassa on ja kuinka paljon. – Esimerkiksi elektroniikkaromu on maksutonta, kun taas vanha sohva lajitellaan sekajätteeseen, mikä on sitä kalleinta jätettä. Maksutta jäteasemalle saa tuoda myös kaikkia hyötyjätteitä, kuten lasia, metallia, paperia ja kartonkia. Miksi poltettava jäte maksaa? Asiakkaiden useimmin kysyttyjä kysymyksiä on, miksi jätevoimalaan poltettavaksi päätyvä jäte maksaa, kun sen tuo jäteasemalle. – Jätevoimalat perivät maksua jätteenkäsittelystä. Myös jätteiden kuljetus jätevoimalaan maksaa. Siksi sekajäte ja energiajäte ovat maksullisia. Sen sijaan vaarallinen jäte, kuten öljy, erilaiset kemikaalit, patterit, akut ja energiansäästölamput ovat tuojalle maksuttomia. – Vaarallista jätettä saa tuoda maksutta kerrallaan 100 kiloa. Tämä koskee kotitalouksia ja maatalouksia. Jos on epävarma, mihin astiaan ja jätelajiin jokin asia kuuluu, kannattaa varmistaa ja kysyä. – Esimerkiksi tyhjäksi valutetun öljykanisterin voi laittaa kotona sekajätteiden joukkoon, se ei ole silloin enää vaarallista jätettä. Öljykanisteria ei kuitenkaan missään tapauksessa saa laittaa muovinkeräykseen, koska sitä on mahdotonta saada täysin puhtaaksi ja jäljellä oleva öljy voi sotkea koko muovierän. Oletko tuomassa jäteasemalle tavaraa? Jos haluat päästä mahdollisimman helpolla ja säästää rahaa, kannattaa lajitella kuorman eri jätelajit jo kotona, sillä eri jätelaaduista veloitetaan eri hintoja. Jopa valmiin listan tekeminen on suositeltavaa. Näin jäteasemalla toimitaan • Lajittele jo kotona eri jätelajit peräkärryn/auton eri osiin tai eri säkkeihin. Säästät näin rahaa ja aikaa, koska eri jätelaadut ovat eri hintaisia ja ne lajitellaan eri paikkoihin • Ota mukaan hanskat, pitkähihaiset vaatteet ja vahvapohjaiset kengät • Ilmoittaudu aina vaakatoimistolla • Suorita maksu, tällä hetkellä mieluiten kortilla (Punkalaidun ja Huittinen vain käteinen) • Lajittele jätteet omille merkityille paikoilleen • Muista maltti ja toisten huomioonottaminen • Kysy tarvittaessa apua henkilökunnalta • Poistu ajo-ohjeiden mukaisesti, poistuttaessa ei tarvitse ilmoittautua Kysy meiltä jätehuollosta puh. 03 424 2619, neuvonta@lhj.fi. Lisää tietoa kotisivuiltamme lhj.fi. TEKSTI Tiina Metsäpuro KUVA Jenny Kontio
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 21 Kiimassuon vaakatoimistossa työskentelevät Jenna Rissanen ja Heta Nurmi ovat molemmat opiskelleet kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulussa Forssassa. Heidän mielestään vaakatyö on monipuolista, päivän aikana saa vastata monenlaisiin kierrätysaiheisiin kysymyksiin.
22 | Kierroksella 2020 Pikamuoti on nykyajan vaateteollisuuden trendi. Se on laskenut vaatteiden hintaa ja myös heikentänyt tekstiilien laatua huomattavasti. Vaatteen elinkaaren lyhentyessä joudumme entistä useammin miettimään, mikä on tekstiilin loppusijoituspaikka. – Käyttökelvoton tekstiili on tähän asti päätynyt jätteen mukana jätevoimalaan energiantuotantoon, LHJ:n ympäristöneuvoja Mirva Naatula kertoo. Jätelaitokset velvoitetaan lähivuosina järjestämään tekstiilin keräys alueensa asukkaille. Vuonna 2025 on astumassa voimaan EU-direktiivi poistotekstiilien keräyksestä ja tällä hetkellä on valmisteilla jätelakiesitys, jonka mukaan keräys tulisi aloittaa jo vuoteen 2023 mennessä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on lähtenyt edelläkävijänä mukaan parivuotiseen pilottihankkeeseen, jossa poistotekstiilit kerätään hyötykäyttöön. LHJ toimii yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon, Helsingin seudun ympäristöpalvelujen, Pirkanmaan Jätehuollon sekä Rauman seudun jätehuoltolaitoksen kanssa. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan keräys aloitetaan LHJ:n toiminta-alueella kesällä 2020. Esimerkillinen edelläkävijä –Tätä on odotettu! Asiakkaat ovat olleet jo jonkin aikaa erittäin kiinnostuneita tekstiilin kierrätyksestä. Nyt voimme vihdoin opastaa, että poistotekstiilejä ei tarvitse enää heittää muun jätteen sekaan, Mirva Naatula kertoo innoissaan. Naatula jatkaa, että kerääminen aloitetaan vaiheittain jäteasemilla. Keräyksen keskittäminen jäteasemille helpottaa keräyksen organisointia ja asiakkaiden ohjaamista. Naatulan mukaan varsinkin keräyksen alkuvaiheessa on mahdollista, että jätelaitokselle toimitetaan sellaista materiaalia, joka ei sovellu poistotekstiilikeräykseen. Keräykseen kelpaamaton aines, kuten kastuneet tai likaiset tekstiilit, lajitellaan edelleen jäteasemilla energiajätteeseen. – Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa, että poistotekstiileille tulisi LHJ:n alueella keräyspisteitä esimerkiksi kierrätyspisteille tai taloyhtiöiden pihoille. Suunnitelmissa on tehdä yhteistyötä keräysja lajitteluasioissa paikallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi TexVex on jo tehnyt tekstiilinkierrätystä uudelleenkäytön näkökulmasta. Käyttökelvotonta, mutta ei jätettä Tulevana kesänä innokkaat vaatekaappien siivoajat ja isovanhempien täyteen ahdettujen ullakoiden tyhjentäjät voivat tuoda käyttökelvottomat ja loppuun kulutetut tekstiilit maksutta jäteaseman keräyspisteelle. Keräykseen tuotava tekstiili on pakattava suljettuihin, tiiviisiin muovipusseihin tai jätesäkkeihin. – Lajittelutyön tekevät ihmiset käsityönä, joten tekstiilin pitää olla puhdasta, kuivaa, hajutonta ja homeetonta. Jos keräykseen tuotu tekstiili on märkää tai likaista, se voi pahimmassa tapauksessa pilata ison osan ympärillä olevasta materiaalista, Naatula sanoo. Naatula ohjeistaa, että hygieniasyistä tekstiilikeräykseen ei saa laittaa alusvaatteita eikä sukkia. Myöskään käyttökelvottomat kengät, vyöt ja erilaiset laukut eivät kelpaa tekstiilikeräykseen, vaan ne on edelleen hävitettävä sekajätteenä. – Esimerkiksi puuvilla on helposti eroteltavissa oleva tekstiilikuitu ja sen uudelleenkäyttö säästää melkoisesti luonnonvaroja. Puuvillan viljely vaatii paljon vettä ja kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjunnan vuoksi, joten sen uudelleenkäyttö ja kierrätys on erityisen tärkeää. Merkittävä taloudellinen panostus Keräyspisteisiin viedyt tekstiilit esilajitellaan ja kuljetetaan Turkuun jatkolajiteltavaksi ja varastoitavaksi. Turusta poistotekstiilit toimitetaan Paimioon rakennettavalle pilottilinjastolle, jossa kankaiden kuidut erotellaan mekaanisesti toisistaan. Pilottihanke on kahden vuoden kokeilu, jonka jälkeen toiminnan on tarkoitus siirtyä Turkuun. Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee parhaillaan Topinpuistoon rakennettavaa täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa voidaan tulevaisuudessa käsitellä koko valtakunnan poistotekstiilit. Kotitalouksille poistotekstiilikeräys on maksutonta, mutta jätelaitokselle keräyksen järjestäminen on iso panostus. Kuluja syntyy muun muassa logistiikan järjestämisestä ja lajittelusta. Myös poistotekstiililaitos perii oman maksunsa tekstiilien käsittelystä. Kovin suurta tulonlähdettä poistotekstiilien keräämisestä ei LHJ odota, mutta jätelaitosten yhteisenä tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa kierrätyksestä saatavat tulot kuittaisivat siitä aiheutuvat menot. Tekstiilit aidosti kiertoon Mitä tehdä tarpeettomille, käyttökelvottomille tekstiileille? Tähän asti poistotekstiilit on käsitelty pääasiassa jätevoimalassa. Nyt loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit voi kierrättää hyötykäyttöön. Tulevaisuudessa poistotekstiilien kuiduista valmistetaan kierrätyskuitua teollisuuden tarpeisiin. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Taija Piikkilä
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 23 L ii L Loi Loii Lo Loi Loi oi Loi Loi Lo Loi Lo Lo Loi oiii o o mi mi mii mi m m m m mim mimimimi mimimi m mimii m m H H H H Hä ä Häm Häm äm äm m m m H m H m H me e een een een e JJä Jä Jä Jä ä J tteh teh teh teh teh ttehuol uol uo uo uoltto to to o o o Oy O Oy Oy Oy O ||| 2 2 2 2 23 3 3 3
24 | Kierroksella 2020 Kätmän jää ansaituille eläkepäiville Vanha ulos ja uusi sisään. On aika tehdä LHJ:n maskotin vahdinvaihto. Eli hei hei Kätmän ja tervetuloa uusi veikeä repolainen. Kun katsoo Kiimassuon jätekeskuksen pakkausmuovikasassa makoilevaa Kätmän-kissaa, voi ymmärtää, miksi tämä katti on jäämässä eläkkeelle. Toinen korva roikkuu ja kuulo on huono. Hännästä näkee, että se on jäänyt auton oven väliin useasti ja koko katti on olemukseltaan jo muutenkin hieman ryytynyt. 25-vuotiaaksi kissaherraksi hän on varsin hyväkuntoinen kuitenkin. – Ihanat lapset ovat pitäneet minut mieleltäni nuorena, enkä olisi millään halunnut vielä lopettaa lajitteluneuvontaja ympäristökoulutuskeikkoja. Mutta minulta otettiin ajokortti pois, koska näköni oli jo niin heikko, huokaisee Kätmän. – Hajuaistini sen sijaan on ennallaan, haistan silakan edelleen vaikka kilometrin päästä, katti vakuuttaa. Kierrättämiseen on konstinsa Eläkkeelle jääminen ei tunnu Kätmänistä mitenkään vastenmieliseltä, päinvastoin hän odottaa tulevia kissanpäiviä suurella innolla. – Totta puhuen, kehrääminen Kiimassuon vaakatoimiston pöydän alla patterin vieressä kuulostaa varsin houkuttelevalta. Varsinkin, jos luvassa on silloin tällöin myös tuoretta silakkaa. Viimeisenä työpäivänään Kätmän kouluttaa seuraajansa työhönsä lajittelun ja ympäristön sanansaattajana. – Seuraajastani on sanottava, että siinäpä vasta on veikeä repolainen. Toivotan hänelle parasta lykkyä uudessa tehtävässä, jossa tarvitaan paljon tietoa ja myös oikeanlaista konstikkuutta. – Mutta ketullapa ei ole vielä nimeä ja siihen tarvitsemme sinun apuasi. Eli osallistu kilpailuun ja keksi ketulle nimi! Ympäristökoulutusta ja lajitteluneuvontaa ketulta, tai Jätejengi-nukketeatterilta voi tilata päiväkoteihin ja alakoulun 1-2 luokkalaisille. Saatavilla myös vanhemmille opiskelijoille sopiva ympäristökoulutuspaketti. Ota yhteyttä: neuvonta@lhj.fi tai puh. 03 424 261 TEKSTI Tiina Metsäpuro KUVAT Mainossatama Oy & Siiri Tuominen
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 25 Keksi uudelle kettumaskotille nimi! Nimiehdotukset 15.6.2020 mennessä osoitteeseen neuvonta@lhj.? . Parhaat viisi ehdotusta palkitaan ja valitun nimen keksijälle lisäksi yllätyspalkinto. KUVA Siiri Tuominen
26 | Kierroksella 2020 Hyviä uutisia ympäristöstä Ilmastoahdistukseen auttaa konkreettiset teot ja hyvät uutiset siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Vaikutu ja inspiroidu näistä hyvistä uutisista! Maistuisiko kokis paperipullosta? Suomalainen Teknos lähtee mukaan kansainväliseen hankkeeseen kehittämään kierrätettävää, biohajoavaa ja biopohjaista paperipulloa. Innovaatiohankkeessa on mukana useita suuria kansainvälisiä yrityksiä, kuten Coca-Cola, Carlsberg ja L’Oreal. Otsonikerros on toipumassa Otsonikerroksen oheneminen havaittiin 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tehtiin nopeasti kansainvälinen päätös otsonia tuhoavien freoniyhdisteiden käytön lopettamisesta. Tuoreimpien tutkimusten mukaan Etelänapamantereen yllä oleva otsoniaukko on nyt pienin sitten 1980-luvun. Buffaöverit on niin historiaa Viking Linen Mariellalla onnistuttiin vähentämään ruokajätteen määrää lähes 27 tonnilla neljässä kuukaudessa, mikä tarkoittaa, että jokaisen matkustajan osalta hävikkiä syntyi 40 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Tulos saatiin muun muassa kehittämällä ruuan esillepanoa ja pienentämällä annospalojen kokoa. Ja ihan vertailun vuoksi: aikuinen ryhävalas painaa noin 30 tonnia. Muovi pois merestä Suomalainen Clewat Oy on ympäristöteknologiaan erikoistunut yritys, joka kehittää ja valmistaa vesistönpuhdistusaluksia. Aluksilla voidaan siivota vesistöistä muoviroskaa, öljyä ja levää. He ovat kehittäneet katamaraanilautan, jonka edessä olevien puomien avulla laite kerää roskat. Puomien pituutta säätelemällä käsiteltävän alueen leveyttä voidaan kasvattaa jopa yli kilometrin mittaiseksi. He saavat vedestä talteen jopa puolen millimetrin kokoiset partikkelit ja enimmillään laite pystyy keräämään 200 kuutiota biomassaa tunnissa. ja kierrätykseen Muovinkeräyksessä huimat kasvuprosentit: viime vuonna muovia kerättiin kotitalouksissa kierrätykseen paikoitellen jopa kaksinkertainen määrä aiempaan verrattuna. Vai kokonaan hyvästit muoville? Suomalaistutkijat ovat tehneet hämähäkkisilkistä ja selluloosasta jäykän ja sitkeän muovin kaltaisen materiaalin, joka hajoaa luonnossa.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 27 Asiakastyytyväisyyskysely Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tavoitteena on tarjota vastuulliset jätehuoltopalvelut kattavasti ja monipuolisesti alueen asukkaille. Jotta voisimme edelleen kehittää toimintaamme, pyydämme palautettanne arvioimalla nykyisen toimintamme tasoa. Vastaamalla kyselyyn annatte meille tärkeää tietoa, jolla voitte vaikuttaa jätehuollon palvelujen kehittämiseen. www.feelback.com/lhj Vastaa 8.5.2020 mennessä Toteuttaa Feelback Oy Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kymmenen 50 euron arvoista K-ryhmän lahjakorttia.
28 | Kierroksella 2020 Yhden roska, toisen taidetta Oletko koskaan ajatellut, millaisen uuden elämän mehutetra voi saada, kun se on juotu tyhjäksi? Tetrasta kierrättämällä talteen kerättyä kartonkia ja muovia hyödynnetään esimerkiksi muistikirjojen kansissa tai tiskiharjoissa. Tai sitten voit tehdä niistä taidetta. Aivan kuten Forssan kuvataidekoulussa tehtiin. Forssan kuvataidekoulun pöydälle on levitetty kuusi näyttävää taulua. Kun teoksia tarkastelee lähempää, on niistä mahdollista erottaa tuttuja muotoja, kuten mehutetroja, jugurttipurkkeja ja pillejä. – Kaikki taulujen materiaalit on kerätty oppilaidemme eväsroskista. Halusimme havainnollistaa lapsille, miten paljon roskaa kertyy jo muutamasta eväshetkestä, Forssan kuvataidekoulun johtava opettaja Teija Lauronen kertoo. – Tosin osa pienemmistä lapsista harmistui, sillä heidän eväistään ei syntynyt roskia. Porkkanat ja viinirypäleet kun oli pakattu eväsrasioihin ja mehu oli juomapullossa, Forssan kuvataidekoulun opettaja Niina Laitonen naurahtaa. Yhteistyöllä roskia saatiin kuitenkin kerättyä kaikkien tarpeisiin. – Lapset olivat todella innoissaan ja osa ryhmistä kehitti taideteoksiensa ympärille kokonaisia tarinoita. Innoitusta saatiin esimerkiksi Forssan kaupunkikuvasta ja Loimijoesta, Lauronen kertoo. – Lapset ryhtyivät työtä tehdessään pohtimaan, miten roskien määrää saataisiin vähennettyä. Yhdessä he totesivat, että parhaat eväät ovat kuitenkin sellaisia, jotka pakataan rasioihin ja juomapulloihin, Laitonen sanoo. Kupariromulla tuunattu Kun roskista tehdyt kuusi taulua valmistuvat, niistä kootaan yksi iso taideteos Loimi-Hämeen Jätehuollon neuvotteluhuoneen seinälle. – Ehdotin LHJ:lle viime syksynä, että voisimme toteuttaa heille roskataideteoksen ja he innostuivat heti ajatuksesta. Meillä on kehitteillä myös muita yhteistyökuvioita LHJ:n 25. juhlavuoden kunniaksi, Lauronen sanoo. Roskista tehdyn taiteen vastineeksi LHJ toimittaa Forssan kuvataidekoululle kierrätysmateriaalia, jota oppilaat voivat hyödyntää myös muissa projekteissaan. – Olemme saaneet esimerkiksi pieniä komponentin palasia, johdon pätkiä ja kuparimursketta. Viimeiseksi mainittua lasten on tarkoitus käyttää myös LHJ:lle menevän teoksen viimeistelyyn. Kupari tuo valkoiseksi maalattuun roskatauluun hieman bling blingiä, Laitonen hymyilee. – LHJ on luvannut myös tehdä meille kierrätyssuunnitelman, jotta saamme jatkossa kuvataidekoululla syntyvät jätejakeet kiertämään entistä tehokkaammin, Lauronen lisää. Forssan kuvataidekoulussa on haluttu profiloitua yhä enemmän myös kestävän kehityksen oppilaitoksena. – LHJ on yksi niistä monista toimijoista, joiden yhteistyön ansiosta voimme tarjota lapsille laadukasta opetusta monipuolisilla materiaaleilla. Samalla myös ympäristö kiittää, kun jätteet saavat uuden elämän taiteen muodossa ja lapset oppivat kierrätyksestä, Lauronen sanoo. TEKSTI Johanna Hento KUVAT Kuvataidekoulu & Mainossatama Oy
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 29
30 | Kierroksella 2020 Kävin Forssan kaupungintalolla haastattelemassa vs. jätehuoltopäällikköä Veera Hyväristä, vs. jätehuoltosuunnittelija Veera Petäsnoroa sekä jätehuoltosihteeri Miia Mäkistä. Haluan tietää, mitä kaikkea heidän työhönsä kuuluu. Mutta lähdetäänpä ihan perusasioista. Forssan kaupungin jätelautakunta on jätelain edellyttämä viranomainen, jonka alaisuudessa muun muassa haastattelemani asiantuntijat työskentelevät. Jätelautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa ja siinä on yksi edustaja jokaisesta 16 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakunnasta. Lautakunnan isäntäkuntana toimii Forssan kaupunki. – Jätelautakunnan tehtävät on kirjattu jätelakiin. Jätelautakunta muun muassa hyväksyy jätehuoltomääräykset koskien esimerkiksi lajittelua ja eri jätejakeiden erilliskeräystä, keräysvälineitä ja tyhjennysvälejä, kimppa-astioiden käyttöä ja kompostointia, kertoo Veera Hyvärinen. Jätelautakunta myös päättää jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta, hyväksyy jätetaksan, määrää jätemaksut, käsittelee niitä koskevat muistutukset ja hakemukset sekä hyväksyy jätemaksujen siirtämisen ulosottoon. Jätelautakunta päättää lisäksi jätteiden kuljetuksen periaatteista sekä ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä. – Kun joku muuttaa vaikka ensimmäistä kertaa elämässään omakotitaloon, on siinä monenlaista ihmeteltävää jätehuollon kannalta. Silloin voi soittaa meille, me autamme, Veera Pet äsnoro sanoo. Lisätietoa jätelautakunnan tehtävistä: www.jateltk.fi, neuvonta numerossa 03 4141 5336, jatelautakunta@forssa.fi Jätelautakunnan UKK eli usein kysytyt kysymykset Miksi kesämökilläni pitää olla jäteastia, vaikka vien kaikki jätteeni mennessäni kotiin? Jätelain mukaan jokaisella vakituisessa tai vapaa-ajan käytössä olevalla asuinkiinteistöllä on oltava oma tai naapureiden kanssa yhteinen sekajäteastia, jonne kiinteistön jätteet voidaan laittaa. Perin ränsistyneen, käyttökelvottoman mökin, jossa ei tarvita jäteastiaa, mitä teen? Täytä nettisivuillamme lomake ja hae jätemaksun kohtuullistamista, muista liittää mukaan myös valokuvat mökistä asuinkelvottomuuden osoittamiseksi. Miten keskeytän vakituisen asunnon jäteastian tyhjentämisen? Jos olet alle 3 kk poissa, voit sopia asian jätteenkuljetusyrityksesi kanssa, mutta jos olet yli 3 kk poissa, täytä nettisivuillamme lomake ja hae jäteastian tyhjennyksen keskeyttämistä. Miten saan pidennettyä jäteastiani tyhjennysvälin 8 viikkoon? Jos kiinteistöllänne syntyvä biojäte kompostoidaan asianmukaisella tavalla, tai erilliskerätään, pidennystä voi hakea nettisivujemme lomakkeella. Mitä teen, kun naapuri roskaa? Ota yhteyttä kuntasi ympäristöviranomaiseen, jonka tehtäviin kuuluu jätehuollon valvontatehtävät. Jätelautakunta palvelee sinuakin TEKSTI Tiina Metsäpuro KUVA Jenny Kontio
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 31 Näin keväällä lämmityskauden päättyessä, moni tulipesän omistaja intoutuu keräämään talven aikana kertyneet tuhkat pois. Tiedätkö, miten tuhka kuuluu oikeaoppisesti hävittää? Tuhkat tiiviisti pakettiin Jäteauto, kuski ja koko naapurusto peittyy harmaaseen huntuun, kun jäteastian sisältö kipataan auton kyytiin. Kierroksen jatkuessa tuhkaa pölisee jäteauton kuupasta pitkin asuinaluetta liaten pyykkinaruilla liehuvat puhtaat pyykit ja vastapestyt autot. Ei näin! – Myös jäteasemalla kuormaa tyhjentäessä tuhka pöllyää laajalle alueelle ja altistaa pahimmillaan kaikki tontilla olevat ihmiset, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alue-esimies Mika Hakala kertoo. Jätehuoltomääräyksessä ohjeistetaan, että kauttaaltaan jäähtynyt ja kytemätön tuhka ja noki tulee sijoittaa yhdyskuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Tuhkaa ei saa laittaa jäteastiaan irtonaisena. – Jäähtyneen tuhkan voi pakata esimerkiksi sanomalehden sisälle teippiä apuna käyttäen. Lopuksi sanomalehtipakkauksen voi laittaa vielä varmuuden vuoksi muovipussiin ja sitoa suun tiiviisti kiinni. Toinen hyvä pakkauskeino on laittaa kaksi ehjää muovipussia päällekkäin ja solmia suut tiukasti. – Ennen pakkaamista tuhkan voi kastella, jolloin se ei pöllyä, vaikka pussi menisi rikki. Tai hyötykäyttöön Puun poltosta syntyneen tuhkan voi ottaa hyötykäyttöön myös omassa puutarhassa. Tuhkassa on paljon ravinteita, jotka ovat hyödyllisiä useimmille kotipuutarhan kasveille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kalkkia karttavat kasvit kuten alppiruusut, hortensiat ja havukasvit eivät kestä tuhkalannoitusta. Hyötypuutarhan lannoitukseen suositellaan käytettäväksi ainoastaan sellaista lehtipuun tuhkaa, jonka alkuperä on tiedossa. Havupuun tuhka sisältää usein paljon raskasmetalleja, eikä sen vuoksi sovi esimerkiksi kasvimaan lannoittamiseen. Tuhkan annostelun tulee olla maltillista. Muutama kourallinen neliön alueelle on hyvä perussääntö. Ripottelemalla tuhkaa puutarhaan voit myös suojata kasvisi tuholaisilta luonnonmukaisesti. • Ei irtonaista tuhkaa jäteastiaan • Ei kuumaa tuhkaa jäteastiaan • Kastele tuhka ennen pakkaamista TEKSTI Sarita Silvennoinen
Oletko Sinä ihailua herättävä bioneeri? LHJ:n biokimppa on ratkaisu. Katso 5 hyvää syytä lajitella biojätettä lhj.?/biokimppa tai kysy lisää bioastioista neuvonta@lhj.? ja tilaa omasi. Joko alueellasi kerätään biojätettä? Tilaa oma biokeräysastiasi helposti kotiin toimitettuna JULKINEN TIEDOTE