2.11.22 Nro 38 *Ainoa kaupunginosalehti Uutismedian liiton Vuoden kaupunkilehti -kilpailun finaalissa 2018–2020. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Arkeologi palasi saaren kallioille Helsingissä on tuhansia kalliohakkauksia. Tyypillisimpiä ovat nimi kirjaimet, vuosiluvut ja rakkaudentunnustukset. Arkeologi Julius Eerola palasi katsastamaan entisen kotisaarensa ranta kallioiden hakkauksia. Eerolan mukaan Lauttasaarta voi kutsua ”kalliohakkaus rikkaaksi” alueeksi. Saaren kallioilta löytyy useita hakkauksia yli sadan vuoden takaa. s. 6 Tervetuloa viettämään lauttasaarelaisten omaa itsenäisyyspäivää 6.12.2022! • Klo 10.30 Kunnianosoitus sankarihaudoilla • Klo 11 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, jonka päätteeksi partiolupauksen antaminen • Klo 16 Itsenäisyyspäivän juhla Lauttasaaren kirkossa Tilaisuuden järjestävät Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaaren seurakunta Välkomna att fira Drumsöbornas egen självständighetsdag 6.12.2022! • Kl. 10.30 Uppvaktning vid hjältegravarna • Kl. 11 Självständighetsdagens gudstjänst, som avslutas med avgivande av scoutlöftet • Kl. 16 Självständighetsdagens fest i Drumsö kyrka Arrangörer Drumsö-Sällskapet, Drumsöstiftelsen och Drumsö finska församling HEI SAARELAINEN, MITEN VOIMME AUTTAA? Olet sitten myymässä tai vuokraamassa kotia, me haluamme auttaa sinua löytämään niin ostajat kuin vuokralaisetkin. Takio LKV on huolehtinut asiakkaistaan; kotien myyjistä, ostajista, sijoittajista, vuokranantajista ja vuokralaisista, saaden kiitosta ammattimaisesta työotteesta ja aidosta välittämisestä. 020-741 7878 | info@takiolkv.fi | www.takio.com KILPAILUKUTSU Sähkökaapin maalaus, aiheena uhanalaiset eliölajit HIILINEUTRAALI LAUTTASAARI 2030 Suomen suurin kaupunginosayhdistys Mikä uhanalainen laji ansaitsisi paikkansa Lauttasaarentien sähkökaapeissa? Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hanke järjestää yhdessä Helen Sähköverkko Oy:n kanssa maalauskilpailun, jossa etsimme ideoita ja toteuttajia Lauttasaarentien varren harmaiden sähkökaappien elävöittämiseen. Esitä ideasi kaappeihin aiheena: Uhanalaiset eliölajit Kilpailussa on kaksi sarjaa: • Nuoret, alle 18-vuotiaat • Aikuiset, yli 18-vuotiaat. Kilpailulautakunta valitsee tehdyistä ehdotuksista toteutettavaksi 10 työtä. Voittaneet työt julkaistaan Hiilineutraali Lauttasaari 2030 -hankkeen kotisivuilla, Instagramissa ja Facebookissa sekä Lauttasaari-lehdessä. Työt tulee palauttaa sähköpostitse 10.2.2023 mennessä osoitteeseen hiilineutraali@lauttasaari.fi. Tarkemmat osallistumisohjeet kilpailuohjelmassa www.hiilineutraalilauttasaari.fi Palkintona mainetta ja kunniaa! Kaunisteta an sähkökaap it! Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV, osakas 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.? Jesse Mervasto Osakas 044 230 4154 jesse.mervasto@kahdeksas.? Kahdeksas päivä | Kodit.io LKV Oy | Y-tunnus 3165356-5 Lapinlahdenkatu 16, 00180 Helsinki Muuttuvassa markkinassa kokemus, ammattitaito ja riittävät resurssit luovat edellytykset onnistuneelle asuntokaupalle. Ota selvää minkälainen on markkinoiden helpoin asunnonvaihto! Ota yhteyttä jo tänään! Vi betjänar gärna även på svenska. Kodinvaihto mielessä?
PÄÄKIRJOITUS 2 2.11. 2 2 2 S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 2.11.2022 Nro 38 LUKU LAUTTASAARESTA Suomen kotiseutuliiton valinta Vuoden kaupunginosaksi 2020. L A U T TAS A A R I H EIN I LA RR O S Ajassa Isokaarelle kolme 4,5-kerroksista asuinkerrostaloa Kaupunki suunnittelee asemakaavan muutosta Isokaaren kolmelle tontille osoitteissa 24, 26, 28. Nykyiset, 1960-luvulla valmistuneet 3-kerroksiset talot on tarkoitus purkaa. Tilalle rakennettaisiin kolme 4,5-kerroksista asuinkerrostaloa. Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta siten, että rakennusten mittakaava ja massoittelu sopivat 50-luvun kerrostalojen jatkoksi. Pysäköintipaikat sijoitetaan pihakannen alle. Purettavista rakennuksista kuuluisin on Isokaari 24, jossa sijaitsee RixiBaari. Tilalle nousevaan taloon on suunnitteilla liiketila. Kaavan valmisteluaineisto osoitteessa hel.fi/suunnitelmat. PS Uusien talojen havainnekuva viitesuunnitelmasta. ?? Mustaa jäätä. Lapinlahden sillalla sattui viime viikon maanantai-aamuna yhdeksän auton ketjukolari. Poliisin mukaan silta oli liukas. Onnettomuushetkellä Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli 1,2 astetta pakkasta. PS Uusien, jo valmistuneiden asemakaavojen tuoma ennakoitu väestönlisäys. Lisäksi kaupunki suunnittelee Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaa. Lähde: Helsingin kaupunki 9 769 9 769 Laura Malmivaaralta valokuvanäyttely naisista ilmastonmuutoksessa IS: Sijaisopettaja tarjosi kokalehteä maisteltavaksi Lykissä Näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaaran Kuivuudesta kasvaa toivo -valokuvanäyttely on esillä Lauttasaaren kirkon B-rapun ja kirkkosalin aulassa 18. marraskuuta asti. Näyttely esittelee muotokuvia naisista ilmastonmuutoksen vaikutusten keskellä. Malmivaara tutustui Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhön Tansanian Kishapussa syyskuussa 2018 ja kuvasi matkan aikana muotokuvia alueen kylissä kohtaamistaan tytöistä ja naisista. Malmivaara vierailee kirkolla 8. marraskuuta kello 15–16, jolloin hänelle voi esittää kysymyksiä kahvittelun lomassa. Perulainen sijaisopettaja tarjosi oppilaille kokalehteä haisteltavaksi ja maisteltavaksi Lauttasaaren yhteiskoulussa viime viikon maanantaina. Ilta-Sanomien uutisen mukaan noin viisi oppilasta maistoi lehteä. Sijainen korvattiin toisella opettajalla jo tiistaina. Tapaus sattui espanjantunnilla, kun opettaja esitteli kotimaansa kulttuuria. Oppilaiden vanhemmille tapahtuneesta kerrottiin muutama päivä myöhemmin rehtorin Wilma-viestillä. ”Oppitunnin tapahtumat selvittää nyt viranomainen virkatyönään”, rehtori Jouni Rasa kertoi viestissään. YK on julistanut kokalehden laittomaksi huumausaineeksi. Kokalehden pureskeleminen stimuloi henkisesti ja fyysisesti, mutta Maailman terveysjärjestön mukaan se ei olisi terveydelle haitallista. Kokalehti ja siitä jalostettava kokaiini ovat eri asia. Andeilla asuvat kansat käyttävät kokalehteä pystyäkseen toimimaan tehokkaammin ohuessa ilmanalassa. PS Laura Malmi vaara Tansaniassa vuonna 2018. HANNES HONKANEN H EL SIN G IN K A U PU N K I Glöm inte svenskan! Svenska Dagen närmar sig. Det är den tid på året då det är legitimt att påpeka att över 13 procent av Drumsöborna har svenska som modersmål, att Sällskapet också har ett svenskt namn och att svenskan kunde vara synligare i verksamheten. Det motsätter sig vanligen ingen. På både lokal, regional och nationell nivå finns det ofta en stor förståelse för att svenskan är viktig. Det är bara så väldigt svårt att komma ihåg. Inte ens i huvudstaden är det så lätt. Svenska fullmäktigegruppen har kämpat länge för att stadens logo ska innehålla stadens namn på båda språken. När borgmästaren öppnade Helsingfors Festspel i augusti slutade han sitt tal med ett rungande ”Skål!” Vad han skålade för blev klart bara för dem som förstått hans finska tal. Juhana Vartiainen medgav själv efteråt att det var en miss att han glömt bort att säga några ord på svenska, trots att han efter många år i Sverige nog hade klarat det. Det handlar om att vara medveten om vem man talar till, och sträva efter att inkludera alla, snarare än ren information. Jag hade genom kultursektionen engagerat mig i Dansens Hus och väntade ivrigt på att Huset skulle öppna, men då invigningstalet inte innehöll ett enda ord på svenska fick jag en känsla av att det förväntades att man nu skulle börja arbeta för ett svenskt Dansens Hus. Vilket knappast var talarens avsikt. Med en eller två meningar på svenska i början eller slutet av talet hade det varit möjligt att signalera att Huset är avsett för hela dansfältet och hela publiken i huvudstaden, och också en viktig nationell symbol. Hur väl klarar vi kommunikationen på lokal nivå? Inom Drumsö-Sällskapet verkar Svenska Gruppen, som ibland arrangerar evenemang på svenska, men framförallt vill skapa kontakter mellan språkgrupperna t.ex. genom Språkgruppens träffar en gång i månaden som hjälper finskspråkiga att öva svenska. Min avsikt har varit att Sällskapets ordinarie verksamhet också ska synas på svenska. På den här punkten finns det rum för förbättringar, och det har styrelsen enats om att jobba för. En stor satsning är Hiilineutraali Lauttasaari 2030, som hittills inte haft synlighet på svenska, men här har förbättringar utlovats. Ett kommande nyhetsbrev ska få delar på svenska. Det viktiga är att alla i styrelsen upplever att det är viktigt att verksamheten får synlighet på flera språk, också engelska i ökande grad. Genom språklig hänsyn kan vi inkludera alla i gemenskapen. Glad Svenska Dagen 6.11! Henrika Zilliacus-Tikkanen styrelsemedlem, Drumsö-Sällskapet Vaikuta suunnitelmiin Mielipiteet suunnitteluaineistosta viimeistään 11.11. Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjois esplanadi 11–13), sähköpostiosoitteeseen helsinki.kirjaamo@ hel.fi tai postitse Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristön toimiala, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki. Erikoinen tapaus etenee nyt viranomaistutkintana.
3 2.11.2022 Nro 38 KOKOSI ANNA KONTTINEN VÄLIKYSYMYS Philip ”En kyllä tällä hetkellä. Hinnat nousevat, palkat eivät. Olen joskus antanut Uni cefille rahaa. Nyt pitää nipistää.” Reijo ja Minna ”Olemme Unicefin kuukausilahjoittajia ja meillä on World Visionin kummilapsi. Varmaan on ollut hyviä feissareita, kun olemme valinneet juuri ne. Lapset ovat lähellä sydäntä. Olen osallistunut aikaisemmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaan”, kertoi Minna. Janne ”Minulla on Planin kummilapsi Argentiinassa ja lahjoitan Planille rahaa kuukausittain. Lapset ovat minulle tärkeitä. Saan kerran kuussa raportin ja silloin tällöin henkilökohtaisempia viestejä.” Erica ja Kerttu ”Myymme partiolaisten joulukalentereita. Rahat menevät lippukunnallemme ja Suomen partiolaisille. Tähtäämme kultaiseen tonttumerkkiin, jonka saa, kun on myynyt sata. Saimme sen viime vuonnakin.” Teetkö hyvän tekeväisyyttä? TEKSTI Pete Suhonen PPJ pyrkii yhä löytämään kaupungin kanssa ratkaisun, jolla kuplahalli voitaisiin pystyttää Ruukinlahdenpuistoon jo ensi syksynä. Ensimmäinen edellytys on, että hallin mahdollistava kaava saisi Helsingin hallinto-oikeudesta lainvoiman pikaisesti eikä kaavaa käsiteltäisi lainkaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ruukinlahdenpuiston asemakaavamuutoksesta tehtiin keväällä yksi kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen. Rahat puiston länsiosan kunnostamiseen on kaupunkiympäristön toimialan budjetissa varattu vasta vuodelle 2024, mutta tiettävästi varat olisi mahdollista allokoida syksylle 2023 ensi vuoden alussakin. ”Seura tiedostaa rahoitukseen liittyvät haasteet. Hankkeen toteuttamisen suunnittelu seuran ja kaupungin välillä on sujunut hyvin. Olemme saaneet kaupungin kanssa sovituksi rakentamiseen liittyviä yksityiskohtia ja kustannusjakoa”, kupla-asiaa ajava PPJ:n Hannu Rosokivi kertoo. Jäsenmäärä jatkuvassa kasvussa PPJ lupaa edistää kuplahanketta tarvittaessa innovatiivisesti. Kuluvan vuoden sisävuorojen jako oli seuran historia hankalin. Rosokiven mukaan Jätkäsaaren halli on aivan kapasiteettinsa ylärajoilla. ”Jos Ruukinlahden hallia ei ole talvella 2023–24, niin tilanne on vielä hankalampi.” Tällä hetkellä PPJ:n junioripelaajista noin 850 asuu Lauttasaaressa. Rosokiven mukaan seuran jäsenmäärän jatkuvan kasvun takia edellytykset tarjota kaikenikäisille mahdollisuus jalkapallon harrastamiseen Etelä-Helsingissä ovat käymässä vaikeiksi. ”Pyrimme kääntämään nyt kaikki kivet sisäkauden olosuhteiden parantamiseksi”, Rosokivi sanoo. Alkuvuonna PPJ kertoi arvioineensa, että Ruukinlahden kuplahallin käyttöaste olisi yksi maan korkeimpia. Halli tulisi palvelemaan monia kohderyhmiä, myös höntsäliikkujia. Hallia olisi tarkoitus vuokrata ulkopuolisille tahoille. Esimerkiksi kaupunki voisi vuokrata hallia päivisin koulujen tai päiväkotien tarpeeseen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry PPJ ei luovuta – kupla yhä haaveissa ensi vuodeksi Tekonurmialueen ja lumenkasausalueen sijoittuminen Ruukinlahdenpuistoon. Kenttä katetaan kuplalla talven ajaksi. Satamatunnelin louhekuljetukset Länsiväylälle TEKSTI Katri Penttinen KUVA Helsingin Satama Länsisatamasta Länsiväylälle rakennettavan satamatunnelin ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta myös asianosaiset voivat ilmaista mielipiteensä. Tunneliin liittyvät työt saattavat edellyttää ruop paus ta ja louhetäyttöä ranta-alueella Salmisaaressa. Louhekuljetukset tulevat Länsiväylälle. Satamatunnelin rakentaminen kestää noin viisi vuotta. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2025. Hankkeen ympäristövaikutuksia tarkastellaan kolmessa vaihtoehdossa. Kalliotunneleiden pituus olisi 1 433–2 012 metriä. Kumpikin ajosuunta sijoitetaan omaan tunneliinsa. Arviointiohjelman mukaan tunnelin toteuttaminen kasvattaa satamasta Länsiväylälle suuntautuvaa liikennettä, koska reitti on sujuvampi kuin maan päällä kulkeva katuverkko. Liikennemääräksi on arvioitu noin 4 000 henkilöautoa ja 1 000 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Tunnelin louhinnasta syntyvä louhe kuljetettaisiin Länsiväylälle tai meriteitse proomuilla suoraan käyttökohteisiin tai välivarastointipaikoille. Louheen tilavuus on vaihtoehdosta riippuen 386 000– 507 000 kuutiota. Satamatunnelin rakentaminen lisää liikennemäärää rakentamisen aikana noin 320 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Louhinnan kestoksi arvioidaan kolme vuotta. Jalkapalloseura PPJ:ssä pelaa 850 lauttasaarelaista junioria. Seura aikoo kääntää kaikki kivet saadakseen kuplahallin Ruukinlahdenpuistoon jo ensi syksyksi. ”Jos Ruukinlahden hallia ei ole talvella 2023–24, niin tilanne on vielä hankalampi.” ILMAKUVA: HELSINGIN KAUPUNKI. HAVAINNOLLISTAMINEN: TUOMAS VUORINEN. Hankealue sinisellä katkoviivalla. Tärkeät lintualueet viivoitettu ja rajattu punaisella. Satamatunnelin linjausvaihtoehdot mustalla katkoviivalla. Esitä mielipide YVA-ohjelmasta voi esittää mieli piteen Uudenmaan ELYkeskukseen 15.11. mennessä. Viitteeksi UUDELY/ 13199/2022. Osoite: Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, PL 36, 00521 Helsinki. Sähköpostiosoite: kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
4 2.11.2022 Nro 38 AAMULEHTI AAMUPOSTI AAMUPOSTI VIIKKO AAMUSET KAUPUNKIMEDIA AKAAN SEUTU ALASATAKUNTA ALUEVIESTI AURANMAAN VIIKKOLEHTI ENONTEKIÖN SANOMAT EPARI ETELÄ-SAIMAA ETELÄ-SUOMEN SANOMAT FORSSAN LEHTI FORUM24 HAAPAVESI-LEHTI HANKASALMEN SANOMAT HEINÄVEDEN LEHTI HELSINGIN SANOMAT HELSINGIN UUTISET HEVOSURHEILU HUFVUDSTADSBLADET HÄMEEN SANOMAT HÄMEENLINNAN KAUPUNKIUUTISET IIJOKISEUTU IISALMEN SANOMAT IITINSEUTU ILKKA-POHJALAINEN ILMAJOKI-LEHTI ILTALEHTI ILTA-SANOMAT INARILAINEN ITÄ-HÄME ITÄ-SAVO ITÄVÄYLÄ JANAKKALAN SANOMAT JOROISTEN LEHTI JOUTSAN SEUTU JP KUNNALLISSANOMAT JURVAN SANOMAT JUVAN LEHTI JÄMSÄN SEUTU JÄRVISEUDUN SANOMAT JÄRVISEUTU KAAKONKULMA KAARINA-LEHTI KAINUUN SANOMAT KALAJASKA KALAJOKILAAKSO KALAJOKISEUTU KALEVA KANGASALAN SANOMAT KANGASNIEMEN KUNNALLISLEHTI KANKAANPÄÄN SEUTU KANSAN UUTISET KARJALAINEN KARJALA-LEHTI KARJALAN HEILI KARKKILALAINEN KARKKILAN TIENOO KAUHAJOKI-LEHTI KAUPPALEHTI KAUPUNKILEHTI ANKKURI KAUPUNKILEHTI POHJOIS-KYMENLAAKSO KESKI-HÄME KESKILAAKSO KESKIPOHJANMAA KESKISUOMALAINEN KESKI-UUSIMAA KESKI-UUSIMAA VIIKKO KITTILÄLEHTI KIURUVESI KMV-LEHTI KOILLISSANOMAT KOILLIS-SAVO KOKKOLA-LEHTI KOMIAT KORPILAHTI-LEHTI KOTI-KAJAANI KOTI-KARJALA KOTIKULMILTA KOTI-LAPPI KOTISEUDUN SANOMAT KOTISEUTU-UUTISET KOUVOLAN SANOMAT KUHMOISTEN SANOMAT KUHMOLAINEN KUNNALLISLEHTI PAIMIO-SAUVO-KAARINA KURIIRI KURIKKA-LEHTI KUUSAMON SEUTU KYMEN SANOMAT KYMENSUU KYRÖNMAA-LEHTI LAITILAN SANOMAT LAPIN KANSA LAPUAN SANOMAT LAUKAA-KONNEVESI LAUTTAKYLÄ LAUTTASAARI-LEHTI LEMPÄÄLÄN-VESILAHDEN SANOMAT LESTIJOKI LIEKSAN LEHTI LOIMAAN LEHTI LOPEN LEHTI LOUNAIS-LAPPI LOVIISAN SANOMAT LUOTEIS-LAPPI LUOTEIS-UUSIMAA LUUMÄEN LEHTI LÄNSI-SAIMAAN SANOMAT LÄNSI-SAVO LÄNSI-SUOMI LÄNSI-UUSIMAA LÄNSIVÄYLÄ MAASEUDUN TULEVAISUUS MATTI JA LIISA MERIKARVIA-LEHTI MEÄN TORNIONLAAKSO MIILU MIKKELIN KAUPUNKILEHTI MÄNTSÄLÄN SANOMAT MÄNTSÄLÄN UUTISET NIVALA-LEHTI NOKIAN UUTISET NURMIJÄRVEN UUTISET NYKYPÄIVÄ ORIMATTILAN SANOMAT ORIVEDEN SANOMAT OUTOKUMMUN SEUTU PADASJOEN SANOMAT PAIKALLISLEHTI JOUTSENO PAIKALLISLEHTI SISÄ-SAVO PAIKALLISLEHTI SOMERO PAIKALLISUUTISET PARGAS KUNGÖRELSER PARAISTEN KUULUTUKSET PARIKKALAN-RAUTJÄRVEN SANOMAT PERHONJOKILAAKSO PERNIÖNSEUDUN LEHTI PIEKSÄMÄEN LEHTI PIELAVESI-KEITELE PIELISJOKISEUTU PIETARSAAREN SANOMAT PIKKUKAUPUNKILAINEN PITÄJÄLÄINEN PITÄJÄNUUTISET POGOSTAN SANOMAT POHJANKYRÖ-LEHTI POHJOISEN POLUT PUNKALAITUMEN SANOMAT PUOLANKA-LEHTI PURUVESI PUUMALA-LEHTI PYHÄJOKISEUTU PYHÄJÄRVEN SANOMAT RAAHELAINEN RAAHEN SEUTU RANNIKKOSEUTU RANTALAKEUS RANTAPOHJA RAUMALAINEN RUOVESI-LEHTI SALON SEUDUN SANOMAT SALONJOKILAAKSO SAMPO SATAKUNNAN KANSA SATAKUNNAN VIIKKO SAVON SANOMAT SEINÄJOEN SANOMAT SELÄNNE SEUTU4 HOLLOLAN SANOMAT SEUTU4 NASTOLA-LEHTI SEUTU4 ORIMATTILAN ALUELEHTI SEUTU4 PÄIJÄT-HÄME SEUTULEHTI UUTISOIVA SEUTUMAJAKKA SIEVILÄINEN SIIKAJOKILAAKSO SIPOON SANOMAT SISÄ-SUOMEN LEHTI SOISALON SEUTU SOMPIO SOTKAMO-LEHTI SULKAVAN KOTISEUTULEHTI SUOMEN LEHDISTÖ SUOMENMAA SUUPOHJAN SANOMAT SUUR-JYVÄSKYLÄN LEHTI SUUR-KEURUU SYDÄN-HÄMEEN LEHTI SYDÄN-SATAKUNTA SYD-ÖSTERBOTTEN TAMPERELAINEN TEISKO-AITOLAHTI-LEHTI TEJUKA-LEHTI TERVAREITTI TURUN SANOMAT TURUN SEUTUSANOMAT TURUN TIENOO TYRVÄÄN SANOMAT ULVILAN SEUTU URJALAN SANOMAT UUDENKAUPUNGIN SANOMAT UUSI LAHTI UUSI ROVANIEMI UUSI SUOMI UUSIMAA UUTIS-JOUSI UUTISVUOKSI VAAROJEN SANOMAT VAASA VAKKA-SUOMEN SANOMAT VALKEAKOSKEN SANOMAT VANTAAN SANOMAT VASABLADET VEKKARI VERKKOUUTISET VIHDIN UUTISET VIIKKOSAVO VIISKUNTA VIISPIIKKINEN VIITASAAREN SEUTU VÄSTRA NYLAND WARKAUDEN LEHTI YLÄ-KAINUU YLÄ-KARJALA YLÄ-SATAKUNTA YLÖJÄRVEN UUTISET ÅBO UNDERRÄTTELSER ÄKS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT ÖSTERBOTTENS TIDNING ÖSTNYLAND Demokratiamme perusta rakentuu sananvapaudelle. Ei ole sattumaa, että kaikki diktaattorit ovat kaikkina aikoina aina ensimmäiseksi rajoittaneet juuri sananvapautta. Me suojelee meitä. Aina ja kaikkialla. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry
5 2.11.2022 Nro 38 AJASSA Joka viides lauttasaarelainen kouluikäinen opiskelee Lauttasaaren musiikkiopistossa. Opiston kaikille avoin 50vuotisjuhlakonsertti järjestetään torstaina 3. marraskuuta. ”LMO tarjoaa peräti 334 oppituntia viikossa.” Lauttasaaren musiikkiopiston juhlakonsertti torstaina Lauttasaaren musiikkiopistoa ei välttämättä olisi syntynyt, ellei Lauttasaaren yhteiskoulun kuoro ja orkesteri olisi tehnyt vuonna 1972 vierailua Tukholman naapuriin Nackaan, joka oli Lauttasaaren ystävyyskunta. Matkan aikana heräsi ajatus oman musiikkiopiston perustamisesta Lauttasaareen. Pikkuruisen opiston rahoitus oli alussa ohuella pohjalla. Opetuksessa hyödynnettiin johtokunnan jäsenen pianoa 10 markan kuukausivuokralla, toiminnan rahoittamiseksi suunniteltiin illallistanssiaisia wieniläiseen tyyliin. Rehtori Liisa Stjernbergin ja opiston hallituksen työn ansiosta Lauttasaaren musiikkiopisto sai viimein vuonna 1992 lakisääteistä valtionosuutta nauttivan musiikkioppilaitoksen aseman. Nykyään opisto tarjoaa musiikinopetusta musiikkileikkikouluissa, eri instrumenteissa ja matalan kynnyksen ryhmäpajoissa. Opiskelijoita on yli 500 oppilasta. Heistä lauttasaarelaisia on opiston rehtorin Matti Jordmanin arvion mukaan noin 95 prosenttia. Käytännössä lauttasaarelaisista kouluikäisistä lähes viidennes käy musiikkiopistoa. Tällä hetkellä LMO tarjoaa peräti 334 oppituntia viikossa. Opiston kolmenkymmenen lehtorin ja opettajan työpanos vastaa viittätoista henkilötyövuotta. Yli sata lasta juhlakonsertissa Jordmanin mukaan LMO:lla pyyhkii juhlavuonna hyvin, vaikka opiston rahoitus onkin ikuinen huolenaihe. Opiston rahoituksesta noin puolet tulee valtiolta, vajaa kolmannes oppilasmaksuista ja loput kaupungilta. ”Jos julkinen tuki lakkaisi, oppilasmaksut nousisivat niin paljon, että osalla oppilaista ei olisi varaa jatkaa opintoja”, Jordman sanoo. ”Viime vuosina kaupunki on hiukan leikannut tukeaan kaikilta musiikkiopistoilta, mutta valtionosuudet ovat onneksi nousseet indeksin mukaisesti. Toivomme, että ymmärrystä ja halua musiikkiopistojen tukemiseen löytyy kaikissa suhdanteissa.” Lauttasaaren musiikkiopiston juhlakonsertissa kuullaan yhteensä yli sadan lapsen ja nuoren musisointia. Kirkkosalissa on luvassa kaksi puhallinorkesteria, kaksi jousiorkesteria, kitaristeja ja pianisti. Alakouluikäiset esittävät sovituksen klassisesta rock-standardista Rock Around The Clock. Rehtori Jordmanin oma soitin on trumpetti. ”Soittaminen on jäänyt vähälle viime aikoina, mutta aina välillä puhaltelen kotosalla Louis Armstrongin tutuksi tekemiä jazz-kappaleita.” PS Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry LMO:n juhlakonsertti Lauttasaaren kirkkosalissa 3.11. kello 19 alkaen. Vapaa pääsy. Täysin palkein. Juhlakonsertissa kuullaan puhallinorkestereita. LMO:ssa opiskellaan jo kolmannessa polvessa. LMO LMO Opiston viisi sijaintia • Lauttasaaren yhteiskoulu 1972–91 • Nahkahousuntie 1991–95 • Myllykallion koulu 1995–2020 • Vattuniemenkatu 2020–22 • Lauttasaaren kirkko 2022–
6 2.11.2022 Nro 38 KASVOT Arkeologi JULIUS EEROLA palasi Lauttasaaren eteläkärjen kallioille. TEKSTI ja KUVAT Janne Pirinen Arkeologi Julius Eerola on kotoisin Lauttasaaresta. Nyt 28-vuotias Eerola asuu Kannelmäessä. Hän on töissä Helsingin Kaupunginmuseolla. Työkseen Eerola dokumentoi kalliohakkauksia, joiden vaikutuspiirissä hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. Lukion loppuun asti koulunsa Lattasaaressa käynyt Eerola päätti jo yläasteella haluavansa arkeologiksi. Yksi ympyrä sulkeutui aurinkoisena perjantaina, kun Eerola saapui Lauttasaareen kertomaan kalliohakkauksista. Haastattelun aluksi hän toteaa, että ajoitus on osuva. ”Hyvään aikaan tehdään juttu. Vasta kesällä aloitin tämän Helsingin kalliohakkausten dokumentoinnin. Näitä ei hirveästi ole aiemmin dokumentoitu. Kalliohakkauksia on kuitenkin paljon. Luulen, että nämä ovat liian uusia tutkimuskohteita monelle arkeologille.” Eerola kertoo viettäneensä nuoruudessaan paljon aikaa kavereidensa kanssa Lauttasaaren rannoilla. Aloitamme tutustumisen kalliohakkauksiin Takaniemestä. Istahtaminen aurinkoiselle kalliolle herättää Eerolassa kesäisiä muistoja. ”Kiva olla taas täällä. Minua on aina kiinnostanut lähihistoria ja pienhistoria. Lauttasaari on paikka, jossa sitä on ympärillä.” Takaniemeen Eerolalla liittyy mukavia muistoja. ”Poikien kanssa kierreltiin nuorempana näitä paikkoja. Ollaan kahlattu Takaniemen mukavassa hiekkapohjassa. Joskus on vedetty pieni musakeikkakin tuossa muureilla. Kaveri soitti elektronista musiikkia kymmenisen vuotta sitten”. Heräsikö Eerolan kiinnostus kalliohakkauksiin jo nuoruudessa? ”Kyllä ainakin minä nuorempana kattelin kalliohakkauksia. En samassa mielessä kuin arkeologina. Niitä on tullut ihmeteltyä aina. Tietyt hakkaukset on täältä jäänyt mieleen.” Seikkailullinen aspekti Arkeologiksi opiskelemaan on vaikea päästä. Ala ei kuitenkaan ole valtavirtaa eikä keiku korkeakoulujen hakutilastojen kärkipäässä. Mikä sai Eerolan valitsemaan juuri arkeologian? ”Unohdettu tieto kiinnostaa. Menneisyys, mitä ei muisteta. Ja onhan tässä seikkailullinen aspekti, kun pääsee erilaisiin paikkoihin. Tämä on laaja-alaista työtä. Arkeologiaan voi yhdistää melkein mitä tahansa tiedettä ja tekniikoita.” Eerola on dokumentoinut kalliohakkauksia ympäri Helsinkiä, mutta lähisaaria hän ei ole vielä ehtinyt tutkia. ”Helsingissä on tuhansia kalliohakkauksia. Lähisaarilta löytyy paljon. Tyypillisimpiä kalliohakkauksia ovat nimikirjaimet, vuosiluvut ja rakkaudentunnustukset. Piirustukset ovat harvinaisempia, mutta niitäkin löytyy Lauttasaaresta.” Kalliohakkausten tekeminen on ollut erityisesti merimiesten ja sotilaiden harrastus. Helsingissä kalliohakkauksia esiintyy Eerolan mukaan suurimmaksi osaksi merenrantojen oleskelukalliolla. ”Malmin lentokentältä löytyi muutamia sodanaikaisia kalliohakkauksia. Uimastadionilta löytyi kaksi ja olympiastadionin vierestä yksi. Sisämaassa kalliohakkauksia esiintyy yleensä sotilaskohteiden läheisyydessä.” Eerola kannustaa kalliohakkauksista kiinnostuneita piipahtamaan Lauttasaaren kallioiden lisäksi vaikkapa Eiran rannassa, Munkkiniemen uimarannalla, Pihlajasaaressa, Harakan saarella sekä Kaivopuiston edustan pienillä saarilla. Krimin sodasta kaupunkihistoriaan Kuinka syvälle historiassa Lauttasaaren kalliohakkauksia tutkimalla voi sukeltaa? ”Täältä löytyy Krimin sodan aikaisia kalliohakkauksia sekä uudempaa sotahistoriaa ja kaupunkihistoriaa. Sisä-Hatusta löytyy runoja monella eri kielellä.” Eerolan mukaan Lauttasaarta voi kutsua ”kalliohakkausrikkaaksi” alueeksi. Arkeologi Eerolan opastuskierros kulkee rantoja pitkin Takaniemestä kohti Veijarivuoren uimarantaa. Kalliohakkauksia löytyy myös muualta Lauttasaaresta. Esimerkiksi Länsiulapanniemestä Eerola suosittelee bongaamaan kolme lintua. Kalliohakkauksissa valtavirtaa ovat nimikirjaimet, mutta joukkoon mahtuu jonkun verran piirustuksia. ”Kun on vain nimikirjaimia, niin on todella vaikea sanoa, milloin ne on tehty, jos niitä ei ole varustettu vuosiluvulla. Joskus kirjaintyypistä voi vähän päätellä. Nykyäänhän ei enää edes opeteta kaunokirjoitusta. Jonkun verran on myös tullut vastaan selkeästi tuoreita kalliohakkauksia.” Särkiniemen kallioiden hakkauksien dokumentointi oli Eerolan mukaan työlästä, koska hakkauksia on niin paljon. Vaikka kallioilta löytyy mielenkiintoista historiaa, kalliohakkauksia ei saisi tehdä luvatta. Särkiniemen kalliorannalta löytyy leikkisä kuvasarja norsuista. Sen on tehnyt saksalainen Patrick Timm. Kuvasarja on tehty luvattomasti LARU ART 15 -tapahtuman yhteydessä. ”Vaikka ei tietäisi norsu-sarjan taustoja, se on tyyliltään ja hakkausjäljeltään selkeästi tuore”, Eerola toteaa. Vastaan tulee myös samaa tyylisuuntaa muistuttava nalle, jonka Eerola muistaa nähneensä jo kymmenisen vuotta sitten. Husaari Särkiniemessä Eerola kertoo käyneensä lukiossa yhden venäjän kielen kurssin, josta on ollut hyötyä nykyisessä ammatissa. Pomppiessamme kallioita pitkin kohti kärkeä, törmäämme kyrillisillä kirjaimilla tehtyihin kalliohakkauksiin. Särkiniemen kalliolla Eerola osoittaa upeaa piirustusta, joka esittää ratsastavaa sotilasta. ”Siinä on venäläinen husaari, joka on kevyen ratsuväen sotilas. Se on ehdoton suosikkini. Sehän on herättänyt aiemminkin mielenkiintoa ja kuvattu lehtiin.” Kalliolta löytyy myös Krimin sodan aikaan sijoittuva nimi ja vuosiluku. Esihistoriallisia hakkauksia ei Suomessa tunneta. Suomen vanhimmat kalliohakkaukset sijoittuvat 1400-luvulle ja löytyvät Hangon Hauensuolta. Suurin osa kalliohakkauksista ajoittuu 1800–1900-luvuille. Lauttasaaren kallioilta löytyy monia yli sata vuotta vanhoja kalliohakkauksia. ”Ne ovat muinaismuistolain suojelemia, koska ovat yli sata vuotta vanhoja”, kertoo Eerola. Päätämme kierroksemme Veijarivuorelle, josta löytyy vanhoja kalliohakkauksia osaksi meren päälle rakennettujen talojen vierestä. ”Olisi hyvä ehtiä aina dokumentoimaan kalliohakkaukset, ennen kuin niiden päälle rakennetaan.” Kun kalliohakkaukset on käyty läpi, kysytäänpä vielä kalliohakkauksia dokumentoivan arkeologin musiikkimausta. ”Kuuntelen monenlaista musiikkia, mutta jos yksi tyylisuunta pitää nostaa ylitse muiden, niin se on stoner rock.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lapsuuden kallioilta löytyi työtä Arkeologi Julius Eerola muistojen kalliolla. Runo Sisä-Hatulta. Eerola värittää liidulla kalliohakkauksia kuvattavaksi. Husaari. 1. Luonto ”Ja meri.” 2. Ilmapiiri ”Sopivan rauhallinen.” 3. Sijainti ”Kaukana mutta lähellä.” PA R A S TA S a a r e l l a Vaikka kallioilta löytyy mielenkiintoista historiaa, kallio hakkauksia ei saisi tehdä luvatta. JU LIU S EE RO LA JULIUS EEROLA
7 2.11.2022 Nro 38 Nauti näistä Lauttasaaren hyvistä kahviloista ja ravintoloista. RAVINTOLAOPAS T = Takeaway KK = W = Kotiinkuljetus Wolt.fi Kotiinkuljetus ravintolalta Kotiinkuljetus Foodora.fi F = Lounas ravintola Baari Kahvila Yksityis tilaisuuksiin Päivällis ravintola MAINOS Paikka Osoite Mikä Auki Tarjolla Ariana Itälahdenkatu 27 040 9610333 ma–pe 10–14.30 (klo 14.30–15 mukaan nouto) Monipuolinen lounasravintola Itälahdenkadulla. Tuoreet raaka-aineet, kansainvälinen keittiö, lounaalla päivittäin vaihtuvat maateemat. Lounas 10,90, eläkeläiset 8,90 euroa. Klo 14.30–15 voit hakea lounaspöydässä jäljellä olevia ruokia mukaan 6 euron annoshintaan. T Bistro Telakka Vattuniemenranta 5 bistrotelakka.fi 050 3231 961 ma–pe 11–14 Pursiseura Sinbadin rakennuksessa sijaitseva valoisa bistro tarjoilee rehtiä ruokaa sopivalla twistillä ja satamanäkymin. Aurinkoinen terassi. Lounas tarjolla arkisin klo 11–14.30. Kestosuosikki: savulohi. T Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 Bluepeter.fi 010 4249 801 ma–ti 11–14.30 ke–pe 11–21 la 5.11. 12–18 Saaren merellisin ravintola HSK:n satamassa. Riistamenu. Bistromenu. Isänpäivälounas 13.11. Lounas ma–pe 11–14 sis. raikkaita salaatteja, pääruoat tarjoiltuna, kahvia. Joululounas. Pikkujoulut. Lounge. Tilaisuuksissa auki sop. muk. Kestosuosikki: burgerit, lohikeitto. T W Larenka Pohjoiskaari 9 A larenkaravintola.fi 045 114 5524 ma–pe 10–22 la–su 11–22 Pohjoiskaaren uuden perheravintolan monipuolisella listalla on vaikutteita Lähi-idän keittiöstä. Runsaiden liha-, kanaja kala-annosvaihtoehtojen lisäksi myös useita vegaani annoksia sekä pizzoja. Lounasbuffet 9,90 arkisin klo 11–15. KK F W Loru Itälahdenkatu 22 B-talo ravintolaloru.fi 044 3096 959 ma–pe 10.30–14 Suosittu lounasravintola aivan Heikkilänaukion tuntumassa. Buffetlounas, jossa useita vaihto ehtoja ja aina myös pizzaa, päivän keitto ja jälkiruoka. Toimii myös tilausravintolana, hyvät kabinettitilat. Kestosuosikki: runsas ja monipuolinen lounas-buffet. T Luca Lauttasaarentie 28 050 466 1499 pizzerialuca.fi ma–to 16–21 pe–la 13–21 su 14–20 Suomen parhaan pizzerian palkinnon voittanut napolilaistyylinen pizzeria. Rento ja lämminhenkinen seurustelupaikka, jossa viihtyy pidempäänkin. Kestosuosikki: Pizza Diavola. T F W Maggio Kiviaidankatu 9 Maggio.fi 040 170 2010 ma–pe 10–22 la–su 11–22 Kotoisa pizzeria, jossa lounas tarjoillaan arkisin 10–14: lounaspizza (viisi vaihtoehtoa), pieni juoma ja kahvi 10,90. Napolitana-pizzojen lisäksi listalla myös ruokaisia salaatteja ja antipastoja. Kestosuosikki: ruokaisa Maggio-pizza. T KK Maharaja Särkiniementie 5 ravintolamaharaja.fi 010 292 6699 ma–pe 11–19 la–su 12–20 Särkiniementien sympaattinen intialainen ravintola, joka tarjoaa meheviä tandooriruokia, naan-pizzoja, kebabeja ja rullia. Maista Maharaja-pizza. Kestosuosikki: butter chicken. Nouda tai tilaa Woltin tai Foodoran kautta. T F W Paseo Café & Grill Itälahdenkatu 1a paseo.fi 050 351 5449 ma–to 9.30–20 pe 9.30–22 la 10–22, su 10–19 Lounas klo 11–14.30. Veijarivuoren rannassa hiekkatien varrella. Puinen kahvilarakennus ja sitä ympäröivä luonto saaristonäkymin ihastuttavat kaikkina vuodenaikoina. Takka luo tunnelmaa katetulla terassilla. Kestosuosikki: kalaruoat, burgerit ja tuoreet munkit. T Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 patisserieteemuaura.fi 050 554 8441 ma–pe 10–18 (keittiö 10–14) la 9–17 (keittiö 9–14) Kulttuurikahvila, jossa käsintehtyjen leipomoja konditoriatuotteiden lisäksi sesonkeihin sävytettyjä aamiaissekä lounasannoksia. Lounaalla lohikeittoa sekä kaksi vaihtuvaa annosta kera tuoreen leivän. Aamiaiset ja lounaat saa myös mukaan. Karvakaverit tervetulleita. W Rixi Baari Isokaari 24 rixibaari.fi 09 677 320 ma–to 10–23 pe–la 10–02 su 10–23 Isokaaren legenda, jossa näkyvät kaikki sportti tapahtumat isoilla näytöillä. Listalla mm. mehevät pizzat, kebabit, pihvit ja burgerit. Lounastarjous arkisin klo 10–15: pizzat, kebabit ja pastat 9€. Suojaisa terassi, jossa kunnon turvavälit ja tilaa nauttia auringosta. Myös leikkipaikka lapsille. T KK F W Wanha Herra Itälahdenkatu 7 09 6211 931 ma–to 14–24 pe–la 14–02 su 15–20 Itälahdenkadun instituutio. Viime vuosisadalla perustetussa ravintolassa asianmukaiset baarikujeet: biljardi, darts ja yksi saaren ainoista jukeboxeista. Terassi käytössä läpi vuoden. Meille myös koirat ovat tervetulleita. Nam! Maggion Paholaisen kana -pizza 13,50 € VIIKON SUOSIKKI Nam! Nam! RAVINTOLOITSIJA, MUKAAN RAVINTOLAOPPAASEEN? 35 € + alv / lehti. Ota yhteys mediamyyntiin: Nina Wohlman 050 591 6466 tai seura@lauttasaari.fi OVATKO LASTEN JA NUORTEN ASIAT SINULLE TÄRKEITÄ? Haluaisitko olla mukana tukemassa Lauttasaaren päiväkotien ja koulujen toimintaa, päästä yhdessä pohtimaan kasvatuksen ja koulutuksen ajankohtaisia aiheita sekä tuomaan esille kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä? Lauttasaari-Seuran Päiväkotija koulutyöryhmä etsii uusia aktiivisia jäseniä, työryhmän puheenjohtajana toimii Sanna Rintala. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: seura@lauttasaari.fi – mietitään, olisiko tässä juuri se oikea tapa Sinulle vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA LAUTTASAARI-SEURAN PÄIVÄKOTIJA KOULUTYÖRYHMÄÄN! OP-edustajiston vaalien äänestäminen tapahtuu 7.–17.11.2022. Turvallisien pankkipalveluiden puolesta KRISTA LÄHTEENMÄKI Lauttasaari No: 126 LAUTTASAARI-SEURAN TOIMISTO PALVELEE Lauttasaari-Seuran toimistolla voit käydä tervehtimässä meitä, ostamassa viirin, kirjan tai vaikkapa tarjottimen. Toimistomme on avoinna kaikille maanantaisin klo 15–18 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Jos haluat asioida luonamme muina aikoina, varmistathan Ninalta, että olemme paikalla, 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. TERVETULOA Punaiselle huvilalle, Kauppaneuvoksentie 18 (sisäänkäynti talon Otavantien puoleisesta ovesta) TARJOLLA ILMAISEKSI: sinisiä kansioita! Olemme siivonneet arkistojamme ja meille on jäänyt ylimääräiseksi hyväkuntoisia kapeita mappeja. Tule hakemaan omasi toimiston aukioloaikoina! Lauttasaaren kansalliset seniorit ry – Lake KOKOUSKUTSU Sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 14.11. klo 12 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa. Esillä on yhdistyksen sääntöjen 10. §:n asiat. Tervetuloa Laken hallitus lakeseniorit.fi
8 2.11.2022 Nro 38 ENNEN Claes Wilhelm Gyldén rakennutti Drumsö Gårdin empiretyylisen päärakennuksen. Suunnittelijasta ei edelleenkään ole kuin arvauksia. Kartanon suunnittelija säilyy salaisuutena TEKSTI Kari Kemppinen KUVAT Kansallisgallerian arkisto, Helsingin kaupungin museo, Kansallisarkisto Aktiebolaget M. G. Steniuksen toimitusjohtaja Sigurd Stenius laati Lauttasaaren taajaväkisestä yhdyskunnasta historiikin ennen sen liittämistä Helsingin kaupunkiin 1.1.1946. Stenius oli toiminut Helsingin pitäjän kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana, Huopalahden kunnallislautakunnan puheenjohtajana sekä kunnanvaltuutettuna, ja tunsi Lauttasaaren. Steniuksen kirjoittama Lauttasaaren kirja ilmestyi Lauttasaaren säätiön kustantamana vuonna 1948. Kirja kertoi muun muassa saaren syntyhistoriasta sekä 1540-luvulta alkaen saaren entisistä ja nykyisistä omistajista. Kirjan mukaan yli sata vuotta kestänyt Weurlander-suvun isännyysja omistusaika päättyi, kun Mårten Weurlander (nuorempi) myi Bertas ja Heikas -tiloista vuonna 1831 yhdistetyn, 326 hehtaarin laajuisen Drumsö Gård -tilan ja sitä ympäröivät saaret ja laajat vesialueet kirurgian ja synnytysopin professori Lars Henrik Törnrothille vuonna 1836. Törnroth siirsi kauppakirjan jo seuraavana vuonna 35-vuotiaalle maanmittari-insinööri Claes Wilhelm Gyldénille. Miksi Törnroth ei ottanut kartanoa haltuunsa? Ehkä hän toimi Gyldénin bulvaanina. Rakennettiin suhdannehuipulla Vuonna 2011, ennen kartanorakennuksen peruskorjauksen alkamista, kartanon omistaja, Helsingin kaupungin Tilakeskus, teetti talossa kuntokartoituksen. Kaupungin selvityksen mukaan Gyldén aloitti kartanon uuden kivisen päärakennuksen rakennuttamisen vuonna 1838. Tarkkaa valmistumisaikaa ei tiedetä. Tutkimuksessa ei löytynyt vahvistusta useissa lähdeteoksissa mainitulle, ilmeisen virheelliselle valmistumisvuodelle 1837. 1830-luvulla Helsingissä vallitsi korkeasuhdanne. Julkista rakentamista vauhditti rakennusohjelma, myös yksityinen rakennustoiminta kiihtyi. Tämän suhdanteen huipulla Gyldén rakennutti kartanon. Kivitalo oli iso taloudellinen investointi, merkkitapaus jopa pääkaupungissa. Esimerkiksi Kruununhaassa oli 1840-luvun alkupuolella vain kymmenkunta kivitaloa. Lauttasaari sijaitsi Helsingin kyljessä, mutta ei hallinnollisesti kuulunut suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin. Saareen kuljettiin vesitse tai talvella jään yli. Vakituisia asukkaita oli vain muutamia kymmeniä, kalastajia ja kartanossa töissä olleita perheineen. Saari asetti omat esteensä rakentamiselle, vaikka kymmeniä vuosia jatkuneilla Helsingin linnoitustyömailla olikin totuttu vesikuljetuksiin. Vaisu Engeliksi Lauttasaaren kartanoa koskevia alkuperäisiä piirustuksia ei ole löytynyt Kansallisarkiston, Helsingin kaupunginarkiston tai kaupunginmuseon kokoelmista, saati C.W. Gyldénin jäämistöstä. Suomen kartanot ja suurtilat I (toim. Jutikkala ja Nikander, 1939 Helsinki) mukaan kartanon piirsi ”kertoman mukaan” Carl Ludvig Engel. Koska kaupungin pieni virkamieseliitti oli varmasti tekemisissä keskenään ja Engelin tuotantoon mahtui yksityistaloja, miksei siihen kuuluisi yksi kartanokin? Perusteellisesti tutkitusta Engelin työhistoriasta ja jäämistöstä ei kuitenkaan löydy merkkiä Lauttasaaren kartanosta. Jos työ olisi ollut Engelin, piirustukset olisivat todennäköisesti säilyneet tai hankkeesta olisi mainintoja muissa dokumenteissa. Kaupungin rakennusselvityksessä todetaan, että kartanon alkuperäiset piirteet antavat johtolankoja suunnitteluhistoriasta ja rajaavat pois suunnittelijoita. Rakennuksen sijoittaminen kallionnyppylälle ei vaikuta kokeneen suunnittelijan päättämältä. Kivinen päärakennus ei muodosta asemakaavallisesti sommiteltua asetelmaa, vanhan, silloin yksikerroksisen hirsirakennuksen kanssa (nyk. kaksikerroksinen ”Punainen Huvila”). Mittasuhteita kuvaillaan sattumanvaraiseksi. Sokkeli ulottuu pohjakerroksen ikkunoiden alareunan tasalle, rakennuksen porrasjärjestelyt ovat vaisut ollakseen Engelin käsialaa. Suunnittelija tuskin oli rakennusalan ammattilainen. Kenties Gyldén suunnitteli talon itse? Hän saattoi kysyä neuvoja tai luonnoksia suunnittelijoilta, mutta sovelsi vastauksia mielensä mukaan. Mahdotonta ei ole sekään, että työmaalla vähät välitettiin yksityiskohdista ja rakennettiin valvovan silmän välttäessä ”sinne päin”. Vai loppuivatko rakennuttajan rahat? Tai rakennettiinko lopulta suurempi rakennus kuin alun perin oli tarkoitus? Gyldénit asuivat Lönnrotinkadulla Gyldénin kaupunkiasunto oli nykyisen Lönnrotinkadun numerossa 3, Riikinkukon korttelissa. Talossa asui seitsenhenkinen perhe sekä neljä renkiä, piika ja talonvahti. Asuminen saarella lasten kanssa oli hankalaa, varsinkin kun Gyldénin ura oli nouseva, ja hän joutui olemaan paljon kaupungissa. Perheen vanhin tytär, Amalia Rosalie, on muistellut, että lähdettäessä Drumsöstä jäistä viittatietä pitkin kaupunkiin, oli pakko ottaa mukaan pari saarelaista miestä luodikkoineen, turvaksi susia vastaan. Kerrankin oli susilauma tullut ahdistelemaan jäällä ja hävinnyt näkyvistä vasta Bulevardin alkupäässä. 1840-luvulla taloudellinen suhdanne heikkeni, vuokrat laskivat ja taloja yritettiin myydä epätoivoisestikin. Virkatöiden kuormittama Gyldén myi kartanonsa 20 000 ruplalla jo joulukuussa 1841. Ostaja oli vaimon sukulainen, komissiomaanmittari Nils Adolf Siljander. Siljander asui kartanossa kuolemaansa asti, jonka jälkeen kartano oli perikunnan hallussa 1853–1871. Tuona aikana saaren eteläosien linnoittaminen vauhdittui, kartanon ylläpito oli hankalaa ja kallista. Perikunta myi tilan liikemies Ivan Wavulinille vuonna 1871. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttasaaren kartanon julkisivu. Magnus von Wrightin lyijykynäpiirros vuodelta 1847 on tiettävästi vanhin kuva Drumsöstä. Vasemmassa reunassa kartanon vanha yksikerroksinen päärakennus. Uuden kartanon omistajat Uusi kartano valmistui Gyldénin rakennuttamana 1830-luvun lopulla. Myöhemmät omistajat: • Nils Siljander 1841–1853 • Siljanderin perikunta 1853–1871 • Ivan Wavulin 1871–1895 • Wilhelm Wavulin 1895–1911 • Julius Tallberg 1911–1921 • Tallbergin perikunta 1921–1946 • Suomen Punainen Risti 1946–1978 • Helsingin kaupunki 1978–2015 • Koneen Säätiö 2015– Kartano monessa käytössä • 1839/1840–1934 asunto • 1936–1940 Romanian kuningas kunnan suurlähettilään residenssi • 1940–1943 Suomen Huollon yleissairaala III • 1943–1944 Suomen Huollon lastensairaala • 1945 Suomen Huollon siirtoväen lastensairaskoti • 1945–1946 Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastentarha • 1947–1953 Allergiatutkimussäätiön Allergiasairaala • 1954–1977 Suomen Punaisen Ristin plastiikkasairaala • 1979 Vietnamin venepakolaisten hätämaja • 1980–2011 Marian sairaskotisäätiön dementiakoti • 2012–2017 tyhjillään • 2018 Koneen Säätiön pääkonttori Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) • Maanmittari, insinööri, virkamies • Ensimmäinen puoliso Amalia Sofia Daniel-Philipintytär Danielson • Lapset: Amalia Rosalie (1831), Sofia Gustava (1833), Emma (1835), Alex (1838) ja Mathilda (1839) • 1821 aloitti Turun läänin varamaanmittarina • 1831 siirtyi Päämaanmittauskonttoriin • 1837–1843 laati 31 Suomen kaupungin asemakaavoja esittävän kartaston • 1854–1872 Maanmittauksen ylihallituksen pääjohtaja • 1861 vapautti sahaustoiminnan • 1951 asemakaavassa Pohjoisniementie nimettiin Gyldénintieksi Suunnittelija tuskin oli rakennusalan ammattilainen. Kenties Gyldén suunnitteli talon itse? Claes Wilhelm Gyldénin arvonimi oli todellinen valtioneuvos.
9 2.11.2022 Nro 38 SVENSKA VECKAN Glad svenska veckan! Elever i åttonde klassen i Lauttasaaren yhteiskoulu delar sina energispartips på svenska. D agens elpriser har blivit väldigt mycket högre och nu är det jätteviktigt att börja spara el. Det är klokt att börja spara el till nästa år och speciellt till vintern redan nu. Vi har kommit på några olika sätt som du kan spara el och energi just på Drumsö: Drumsö är ju ganska litet, så det finns inte en enda plats vart du inte skulle gå eller cykla till. T.ex kan du sluta att ta bussen till metrostationen och bara cykla eller gå dit. Använd mera tid utomhus och färre i sociala medier och TV. Drumsö har en väldigt fin natur och många parker, så ta nytta av det! Man kan gå ut med vänner eller gå till Drumsös vackra stränder. Spara vatten! Tvätta dig inte för länge i duschen och undvika bad. Slösa inte vatten i onödan, utan bara när du måste. Använd bara sådana bastun som inte värms upp med el. När du går ut, kom ihåg att släcka alla lampor och ta alla eluttag (från t.ex. kaffemaskin, brödrost, radion) och laddare ut från väggen. Försök alltid att spara el när du kan! Lilja Iisakkila och Ines Arjama N ormalt på vinter blir elens pris högre. Men nu 2022, när det är krig pågång blir elen hela tiden bara dyrare. Man säger att, det kan komma en elbrist i vinter. Här kommer några lätta tips att spara el och pengar hemma. Att spara vatten Ta inte så långa duschar. Om det är svårt att vara i duschen bara en stund, kan du använda en klocka som ringer när du ska komma bort från duschen. Använd kallare vatten i duschen. Spara med temperaturen Titta att fönstren och dörrarna är väl stängda. Om du har hemma en vedspis, så använd den att värma din hus, och att laga mat. Spara med olika elapparater Stäng tv:n, om du inte tittar längre. Ta alltid din laddare bort från väggen, om du inte laddar mer. Du kan även ladda din telefon i bilen. Spara på belysningen Använd på dagen så långt som möjligt naturens ljus. Släck lamporna alltid när du inte använder dem. Om du har hemma glödlampor, försök att byta dem till led-lampor. Eino Haatainen P riset på el ökar hela tiden och användning av den gör ditt koldioxidavtryck större. Därför har vi tänkt på några tips på hur man kan spara el, som du kan ta in i ditt dagliga liv för att hjälpa naturen och dig själv! Det finns väldigt många sätt att spara el – några är lättare och några är svårare. På Drumsö kan man lätt använda kollektivtrafiken istället för bilen, eftersom på Drumsö finns allt nära. Om du ändå behöver att använda din bil, kan du ladda din telefon medan du kör. Det sparar el, eftersom bilen producerar energi då den rör på sig. Hemma kan du spara el till exempel genom att sänka temperaturen. För varje grad du sänker, sparar du ungefär 5 % av elen du använder för uppvärmning. Dessutom kan en lägre temperatur hjälpa dig att sova bättre. Andra små sätt att spara energi hemma är att släcka onödiga lampor, skarvsladden och TV:n när du inte använder dem. Lilian Litovaara, Saara Lappalainen och Venla Le Gall F ör att energianvändningen skulle minska på Drumsö, behöver man alla med i det. Om var och en skulle börja spara ens lite el skulle det i allmänhet minska den totala mängden av energiförbrukningen på Drumsö. Här är några tips för energisparande: 1. Använd färre lampor. 2. Duscha kortare tid och använd kallare vatten. 3. Använd kläder en längre tid och tvätta dem bara när det är ett riktig behov. 4. Husbolag kan börja använda jordvärme och göra husen mer energieffektiva. 5. Använd elektroniska apparater mindre och tillbringa mindre tid i bastun. Eftersom Drumsö inte är så stort kan man alltid cykla och gå till fots dit man vill på ön. Vi skulle kunna ha någon nättabell där det skulle visas hur mycket el det används på Drumsö. På vintern går det också mycket energi, så det vore bra om fönstren inte skulle hållas öppna utan ordentligt behov och att batterierna inte skulle hållas varma utan anledning, istället kan man använda varmare kläder. Silja Lybeck och Isla Meres-Wuori E n stor del av vårt liv kräver el. Nu har el priserna ökat mycket under det gångna året. En stor påverkande händelse är Ukrainas krig och global uppvärmning. En stor del av elen har kommit från Ryssland, men på grund av Ukrainas situation måste man ersätta elen från andra länder. För att priserna höjs hela tiden påverkar det människornas ekonomiska situation, och alla har inte resurser att betala en stor elräkning. Vi har några tips på hur man lätt kan spara el i vardagen. 1. Använd kollektivtrafik och cykling mer i vardagen istället för bil. 2. För att spara vatten stäng duschen när du shampoonerar ditt hår och minimera din tid i duschen. 3. Om du kan inte fylla diskmaskinen helt, diska för hand i stället eller vänta att det kommer mer disk. 4. Stäng alltid lampor när du lämnar rummet och öppna gardinerna på dagen att man inte behöver använda lampor. 5. Håll inte sladdar och stöpslar i eluttag, om du inte använder dem. Kia Kuusiniemi, Inari Pentikäinen och Anni Sivula M ånga människor på Drumsö använder mycket mera el än de skulle behöva. Den största delen el går till uppvärmningen av huset och resten går till varmt vatten och elektriska apparater t.ex lampor, datorer och elbastu. Genom att spara el hjälper man sig själv och världen. Varför är det viktigt man sparar el? Enligt olika uppskattningar kommer elförbrukningen att fördubblas i världen till 2060 som betyder att el sparande kommer att vara med tiden mera och mera nyttigt. Med förnuftig energianvändning kan elräkningen i boendet minska med 10–15 %. T.ex. genom att sänka rumstemperaturen i huset med en grad kan du spara 5 % i energiförbrukningen. En orsak att spara el är också att det är ekologiskt och det saktar ner klimatförändringen. Hur kan vi spara el? En tredjedel av hemmets energiförbrukning går till hemmets elektriska apparater och belysning, så håll inte i onödan strömmen på i apparater som du inte behöver eller använder. Minskat bruk av varmvatten sparar också en stor mängd energi! Vatten uppvärmningen utgör en femtedel av hemmets energi förbrukning. Därför skulle du inte låta vatten rinna i onödan när du tvättar händerna, duschar eller diskar. Aaro Rantanen och Eerik Salmivuori E lpriserna har gått uppåt och el har blivit dyrare. Därför är det bra att börja spara energi och att titta på hur mycket energi man använder. Ett bra sätt att spara energi är att släcka lamporna när man inte använder dem, ta kortare duschar med kallare vatten och stänga av alla apparater som man inte använder just då. Man kan också ladda en app som visar elbörsens priser. Där kan man se när elen är som billigast och använda el då det är billigare. Priserna är ofta högre på dagen och lägre på natten. Man kan också använda eco-moden på tvättoch diskmaskinen. Det tar lite längre tid att tvätta eller diska, men det sparar energi. Företag kan spara energi genom att släcka belysningen på kvällsnattetid. Man kan också släcka gatubelysningen på vissa ställen på nätterna. Man kan sänka temperaturen inomhus i offentliga byggnader. Man behöver inte göra stora förändringar också småa ändringar kan spara mycket el och pengar. Onni Lifländer, Hugo Mäki och Matias Tuisku Att spara energi på Drumsö Stäng alltid lampor när du lämnar rummet. Använd mera tid utomhus och färre i sociala medier och TV. Ta alltid din laddare bort från väggen, om du inte laddar mer. En lägre temperatur kan hjälpa dig att sova bättre. Använd kläder en längre tid och tvätta dem bara när det är ett riktig behov. För att spara vatten stäng duschen när du shampoonerar ditt hår och minimera din tid i duschen. Håll inte i onödan strömmen på i apparater som du inte behöver eller använder. Man kan använda ecomoden på tvätt och diskmaskinen.
10 2.11.2022 Nro 38 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä torstaina klo 12 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. Galleria Foggassa on käynnissä yhteisnäyttely Kuin kuvastimesta 24.11. asti. Näyttely esittelee maalauksia ja veistoksia seuraavilta taiteilijoilta: Ulla Bomanson, Eija Hietanen, Pia Hovi, Tuire Hämäläinen, Jenni Inberg, Hanna-Leena Iskanius, Anna-Maija Junnila, Heidi Kallio, Päivyt Niemeläinen, Kati Parvia ja Sini Virkajärvi. Foggassa Kuin kuvastimesta Anna-Maija Junnilan akryylimaalaus. TAIDE Galleria Fogga. Yhteisnäyttely ”Kuin kuvastimesta” 24.11. asti. Lauttasaarentie 6. Taidesalonki Piirto. Näyttely ”Syksystä – Talveen” 31.12. asti. Tapani Piirto – öljyvärimaalauksia. Marja Uusiluoto-Raaska – veistotaide. Salakkakuja 4 A, ti–to 12–18, la–su 12–17. LIIKUNTA Lauttasaaren uimahalli (Isokaari 19) on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 16.30–21, perjantaisin 18–21 ja lauantaisin 7.30–16.30. Maanantaina ja sunnuntaina halli on suljettu. Uintiaika päättyy 15 minuuttia ennen sulkemisaikaa. Lauttasaaren Kisasiskojen jumpat Vattuniemen koululla. Ti klo 20–21, to klo 19–20 ja la klo 9–10. Ohjaajina jatkavat Elina ja Eve. MUUT Kirjastossa tietotekniikkaopastusta senioreille. Tarvitsetko apua älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? ENTER ry:n vapaaehtoiset seniorit antavat henkilökohtaista ja maksutonta vertaisopastusta. Ota mukaan omat laitteesi sekä tarvittavat tunnukset ja salasanat! Ajanvaraus kirjastosta p. 09-3108 5020. Digitalkkari päivystää. Digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen kanssa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Talkkari on opiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Digitalkkari paikalla maanantaisin ja tiistaisin klo 9–15. Varaa opastusaika: 09-3108 5020 tai kirjaston asiakaspalvelupisteestä. Lukupiirit kirjastossa kello 18. Luettavan kirjan voit noutaa lainaan kirjaston asiakaspalvelupisteestä noin kuukautta ennen lukupiirin kokoontumista. Dekkarit 10.11. Lucy Foley: Kutsuvieraat 8.12. Milka Hakkarainen: Ei verta rantaa rakkaampaa Muu kaunokirjallisuus 3.11. Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois 1.12. Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset Lauttasaaren musiikkiopisto 50 vuotta. Maksuton juhlakonserttiin 3.11.kello 19 Lauttasaaren kirkossa. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300, avoinna ma–pe 10–18 (viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan). Tilaja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 3803532. Virkatodistukset (09) 2340 5000. Seurakunnan messu sunnuntaisin klo 11.00. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.00 Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18.00–19.30 Vattuniemi-tilassa. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18.00–19.00. Käynti C-ovesta. Svenska veckan – opi ruotsia! Ruotsalaisuuden viikko käynnissä. Kuinka taipuu toinen kotimainen kieli? Språkgruppenissa oppii ruotsia mukavassa seurassa. Seuraavat tapaamiset kirjastossa 3.11 ja 1.12, kello 16–17. Vetäjinä Birgit ja Henrik Pomoell. Kielikahvila on tarkoitettu muille kuin ruotsinkielisille. Mukaan vaan, ilmoittautumisia ei tarvita. Tapaa seura kunta vaali ehdokkaat Lauttasaaren seurakunnan seurakuntavaaliehdokkaita voi jututtaa vaaliteltalla seurakuntaan ja Lauttasaareen liittyvistä aiheista. Seurakuntavaleissa on kyse oman kulmakuntamme asioista. Tarjolla myös vaalikahvit. Heikkaantorilla 4.11. klo 17–19. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti Larutorin rivi-ilmoitukset 9 € /rivi. Noin 25 merkkiä/rivi. Lähetä tekstisi seura@lauttasaari.fi tai soita Ninalle, 050 591 6466. TERVETULOA 50-VUOTIAAN LAUTTASAAREN MUSIIKKIOPISTON JUHLAKONSERTTIIN TORSTAINA 3.11.2022 KLO 19.00 Lauttasaaren kirkkoon, Myllykallionrinne 1, 00200 Helsinki Seurat joka kuun ensimmäinen keskiviikko kello 19.00. Kahvit 18.30. Pyhäkoulu sunnuntaisin messun yhteydessä klo 11.00. Lähtö kirkkosalista. Lapset noudetaan Kryptasta messun päätyttyä. Pyhäinpäivän messu 5.11. klo 11. Saarnaamassa Juha Väätäinen. Pyhäinpäivän iltakirkko 5.11. klo 16. LAPSET JA NUORET Perhekerho maanantaina, tiistaina ja perjantaina klo 9.00–11.00 sekä keskiviikkona klo 13.00–15.00. Tiistaina perhekerhon yhteydessä muskari. Nuortenillat Lauttasaaren kirkon Kryptassa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18.00–21.00. Pelailua ja yhdessäoloa. TOIMINTAA Kuivuudessa kasvaa toivo -valo kuvanäyttely 25.10.–18.11. Valokuvaaja, näyttelijä Laura Malmivaara. Vapaa pääsy kirkon aukioloaikoina klo 10–18. Taiteilijavierailu: Laura Malmivaara. 8.11. klo 15–16. Tule tapaamaan Lauraa Kirkkokahvilaan ja juttelemaan Kuivuudesta kasvaa toivo -näyttelystä. Tarjoamme tulijoille pullakahvit. Seurakuntavaaliehdokkaat Heikkaantorilla 4.11. klo 17–19. Tule seurakunnan teltalle jututtamaan ehdokkaita ja juomaan vaalikahvit. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 8.–12.11. Äänestys kirkkokahvilassa klo 9–18 Katso muut äänestyspaikat: www.lauttasaarenseurakunta.fi Open Stage -musatuokio: Pertti Metsärinne kirkkokahvilassa 14.11. alk. klo 11–14. Pertti on 92-vuotias legendaarinen orkesterinvetäjä, joka on vaikuttanut mm Juha Watt Vainion tiimissä. Tiedustelut: markus.ek@evl. fi tai hiski.wallenius@evl.fi Käsityöpiiri parittomien viikkojen maanantaina kello 13–14.30. Voit tulla myös ilman käsityötaitoja. Tavataan B-rapun aulassa. Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.00. Ryhmässä neulotaan kastesukkia. Tiedustelut: maija.saario@evl.fi Seniorilautta-ryhmä. Vanhustyön keskusliiton +65vuotiaille suunnattu ryhmä kokoontuu Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa keskiviikkoisin klo 10.30–12. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ryhmän alussa on mahdollisuus juoda pullakahvit 3 eurolla. Lisätietoja Minna Kuusela p. 050 572 28 29. Lentopalloa kirkon liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Tervetuloa sekä miehet että naiset. Lisätietoja: Arto, 045-633 6188 ja Risto, 0400204 844. Torstaipiiri 3.11. klo 13.00. Liikunta on lääke läpi elämän. Fysioterapeutti Minna Suonio tulee kertomaan liikunnan hyvistä vaikutuksista ja liikuttaa meitä tuolijumpalla. Tiedustelut: Taina Viherkari p. 050 380 3532. Kuoro kaikille harjoitukset torstaisin klo 17.00–17.50. Harjoituksia ei järjestetä 3.11. ja 17.11. Saaren isien lenkkija liikuntaryhmä torstaisin klo 18.00–21.00. Juostaan yhdessä 3/5/10 km:n lenkki kunnon mukaan ja saunotaan lenkin päätteeksi. Illan päättää lyhyt hartaus. Sauna on maksuton. Lisätietoja: markus.ek@ evl.fi, p. 050 441 6266 Lasten pyhäinpäivä Hietaniemen hautausmaalla 5.11. klo 16–18.30. Jännittävä rastirata tunnelmallisen kynttilämeren keskellä. Rasteilla mukana Lauttasaaren perhekerhon työntekijöitä. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10.00–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta on tarjolla klo 11–14 hintaan 10 €. Kasviskeittolounas 6 €. Hinta 3–12-vuotiaille 5 euroa. Kulku kahvilaan tapahtuu sisäpihan kautta B-rapusta. Hae jouluavustusta. Rakenna joulupuu-keräys starttaa joulun alla. Jos olet vähävarainen ja avun tarpeessa, ota yhteyttä ja sovi tapaaminen diakoniatyöntekijä Taina Viherkarin kanssa p. 050 380 3532. taina.viherkari@evl.fi JOHANNES FÖRSAMLING Fritids för barn i klasserna 3–6 måndag-torsdag kl 13–16.30 i S:t Jacobs kyrka Familjecafé torsdagar kl 9.30–12.30, musiklek kl 10, i S:t Jacobs kyrka Diakoniträff torsdagar kl 12–13.30 i S:t Jacobs kyrka Mässa söndagar kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Söndag 6.11 medverkar eftis. Lunchservering efteråt. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Alkupiiri ke 2.11. klo 19, Richard Garam Rukouspiiri to 3.11. klo 18, Aila Markkanen ja Susanne Kevätlaakso Sana ja rukous pe 4.11. klo 19, Kimmo Kojo Herätyskokous su 6.11. klo 14, Kari Koskinen JÄSENILLE Lauttasaaren kansalliset seniorit ry – Lake. Sääntömääräinen syyskokous ma 14.11. klo 12 seurakuntasalissa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Vieraana Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka. Drumsö Pensionärer har som gäst på sitt höstmöte måndagen den 7 november kl.14 socialhandledare Merja Moilanen som berättar om servicecentralens verksamhet och om var man kan få information om service och tjänster för seniorer. Benny Törnroos och Henrik Wikström drar vår önskesångernas kväll torsdagen den 17 november kl. 18. Önskesångernas kväll arrangerar I samarbetet med Drumsö Sällskapets svenska grupp. Tillställningarn hålls I S:t Jacobs kyrkas församlingssal, Kvarnbergsbrinken 1. TULOSSA Onnellinen vanhuus -joulukonsertti Lauttasaaren kirkolla Tähtenä Lauttasaaressakin asunut Eino Grön. 5.12. klo 19. Liput ovelta 20 euroa. Tapahtuma on hyväntekeväisyyskonsertti sotaveteraaneille. Tuotto vanhustyön hyväksi sotaveteraaneille ja muistisairaille. Eino G tulee joulukuussa. PPJ:n puolipäiväinen fudiskoulu Jätkäsaaressa 27.–30.12.2022. Fudiskoulu on suunnattu 2009–2015 syntyneille pojille ja tytöille. Ilmoittautuminen aukeaa syksyn aikana. M IR K A SA A RIN EN
11 2.11.2022 Nro 38 Ilmestyy keskiviikkoisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 26–30. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Taru Tarvainen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu Posti Oy Uutismedian liiton jäsen. Nina Wohlman ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttasaari-lehti Instagram: @lauttasaarilehti Facebook: Lauttasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Lauttasaari.fi Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Juttuvinkit ja tapahtumatiedot: lehti@lauttasaari.fi KORJAUSOMPELUA ark. 9-17, la 10-14 Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén KAUNEUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA JALKAHOITOA JALKATERAPEUTTI MALLA SYRJÄNEN PUH. 040 506 5400 Lauttasaarentie 27 ISÄNNÖINTIPALVELUJA Mikäli haluat, että teidän asioita hoitaa ammattilaiset, niin ota yhteyttä! Juha Karjula, 040 661 7994 juha.karjula@ hbsisannointi.? www.hbsisannointi.? HBS ISÄNNÖINTI OY ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO LAUTTASAARESTA Varaa paikkasi palstalle: 050 591 6466, seura@lauttasaari.fi. Hinta alk. 116 € + alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään lehteen. PARHAAT PALVELUT & LIIKKEET Löydät ne saarelta! www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Lauttasaarentie 54 D 09 671 165 Fysioterapia Hieronta Urheiluhieronta Kotikäynnit Fasciakäsittely ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Pohjoiskaari 1-3 www.fysiogeriatria.fi Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 FYSIKAALISTA HOITOA AUTO PESULOITA AUTON KÄSINPESU + KOVAVAHAUS www.premiumautopesu.fi VARAA AIKA! SEURAA MEITÄ SOMESSA @premiumautopesu Lauttasaarentie 28 (P1) 00200 Helsinki 99€ Kauppakeskus Lauttis Varaa aika 044 243 8872 lauttis@premiumautopesu.fi www.premiumautopesu.fi 2 h ilmaista pysäköintiä • Auton pesu • Sisäpuhdistukset • Vahaukset • Lasin korjaus/vaihto • Rengastyöt • Ilmastoinnin täyttö PYÖRÄHUOLTOA JA MYYNTIÄ APTEEKKEJA Lauttasaaren Kirkkoapteekki palvelee teitä Vattuniemessä Ma–pe / Må–fre 8.30–20 La / Lö 9–16 Su ja pyhät suljettu Sö och helgdagar stängt Heikkiläntie 2 / Heikasvägen 2 09 542 141 00 Drumsö Kyrkoapotek betjänar er på Hallonnäset LAUTTASAAREN KIRKKOAPTEEKKI DRUMSÖ KYRKOAPOTEK www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi 30 mm korkea ilmoitus 29 € + alv/lehti*. Neljän ilmoituksen paketti alkaen 116 € + alv. 60 mm korkea ilmoitus 56 € + alv/lehti Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. Tule mukaan legendaariseen palveluhakemistoon! Pirauta Ninalle, 050 591 6466. 40 mm korkea ilmoitus 35 € + alv/lehti* *Ilmoitustila ostetaan vähintään neljään peräkkäiseen lehteen. VARASTOINTIA 0207 007 755 www.pelicanselfstorage.fi Vuokraa 1– 30 m 2 säilytystilaa Tapiolasta SIIVOUSTA Kiviaidankatu 2 C, 00210 Helsinki Puh. 09 679 438, 050 440 8404 info@koti-medi.fi • www.koti-medi.fi Anna aikaa itsellesi – jätä siivous meille! • Kotisiivoukset • Yritysja toimistosiivoukset • Taloyhtiöt ÄÄNILEVYJÄ ROCK H BLUES H HEAVY PROGE H COUNTRY H JAZZ Yli 40.000 levyä! ITÄLAHDENKATU 22B Ostamme LP-levyjä. Vi vill köpa dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI AUKI: KE 12-18 ja LA 11-16 Puh. 0400 303 300 VALOKUVAUSTA ATKPALVELUA RAKENNUSPALVELUA JA REMONTTEJA Rakennuspalvelut taloyhtiöille ja kaikki kodin remontit, saaren paikalliselta tekijältä. 040 5055883, www.jowell.fi TAIDEGALLERIA Tapani Piirto -maalauksia Salakkakuja 4 A ti–to 12–18, la–su 12–17 0503575777 www.piirto.com VAATTEITA Koko perheen vaatekauppa Lauttasaaressa. Veneentekijäntie 18 Avoinna ma–ke 11–18 to 11–20, pe 11–16 la 10–16, su 12–16 Lauttasaari-Seuran toimisto avoinna ma klo 15–18 ja ke klo 12–14. Punainen huvila: Kauppaneuvoksentie 18 LÄÄKÄRIPALVELUT Lauttasaaren lääkäriasema Vattuniemen puistotie 1 A, 00210 Helsinki | info@saaristolaakarit. www.saaristolaakarit. | Ilmainen pysäköinti Lääkäriasema lähelläsi! Pattipoliklinikka Luomien ja pattien näyttöaika ti klo 10-17 ajanvarauksella. Lääkärin arvio on maksuton, pkl 22-44 eur. In? uenssarokotukset Meiltä myös korkea-annoksinen (yli 60v) in? uenssarokote! Rokotukset ilman ajanvarausta: ma & to klo 14-17 ja la klo 10-13. Kotikäynnit Yleisja erikoislääkärin ja sairaanhoitajan kotikäynnit. Myös rokotukset ja laboratorionäytteenotto kotikäynneillä. Laboratoriopalvelut Laboratoriotutkimukset kätevästi ja edullisesti. 0200 200 33 Ajanvaraus ma-to 8.30-17, pe 8.30-15, la 10-14 saaristolaakarit. /nettiajanvaraus (24/7) LAUT TASAARI-LEHDEN NOUTOPISTEET Kauppakeskus Lauttis Lauttasaarentie 28 Lidl Heikkiläntie 4 KSupermarket Kiviaidankatu 2 SMarket Itälahden katu 27 Ravintola Lorun aula Itälahdenkatu 22 B RKioski Isokaari Isokaari 1 KMarket Kasinonranta Isokaari 9 KMarket Oliivi Isokaari 42 Palvelutalo Mereon aula Pohjoiskaari 9 Kirjasto Pajalahdentie 10 Ravintola Casa Mare Gyldenintie 6 Lykin liikuntasalien aula Isokaari 19 Puhuri by Patisserie Teemu Aura Kauppaneuvoksentie 18 Ruoholahden kauppakeskuksen aula Itämerenkatu 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nappaa Lauttasaarilehti täältä!
12 2.11.2022 Nro 38 Kaikkea loppuvuoteen tarjoaa @kauppakeskusruoholahti ruohis.fi Valoa ja iloa pimeisiin iltoihin. Ja vähän enemmänkin. Syksyssä ja talvessa on puolensa, mutta jatkuvan pimeyden keskellä mieli kaipaa valoa ja iloa. Onneksi Ruohiksen valikoimasta löydät inspiroivimmat ja hohdokkaimmat kausivalaistusratkaisut. Inspiroidu ja lue lisää: rruuoohhiiss..ffii//kkaauussiivvaalloott K-CITYMARKET RUOHOLAHTI AIKASI ARVOINEN KAUPPA Sinä & hyvä ruoka PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18. *Tutustu tuotteisiin www.konditoriaph7.fi ja osta ennakkoon nouda myymälästämme Ph7-pisteeltä! Teethän tilauksesi vähintään 3 arkipäivää ennen toivottua noutoajankohtaa. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv 24%) k-citymarket.fi 010 538 2800 VOIMASSA TO-SU 3.11.-6.11.2022 (ellei toisin mainita), niin kauan kuin tuotteita riittää. TILAA TÄNÄÄN VERKKOKAUPASTA k-ruoka.fi/kauppa HELSINKI RUOHOLAHTI pH7:lta parasta isänpäivään! 5h KAKKU, TUMMASUKLAA APPELSIINI Gluteeniton ja laktoositon. LEIPOMO KONDITORIA Osta ennakkoon* www.konditoriaph7.fi kakut ja muut leivonnaiset nouda K-Citymarketin Ph7-pisteeltä! 23 90 KPL ERÄ Kalaneuvos TUORE RUODOTON LOHIFILEE C-leikattu, vac. pak. Rajoitus 2 fileetä/talous. Norja ERÄ Tuore KOKONAINEN SIIKA Kasvatettu Kasnäs, Kemiö, Suomi. ERÄ Jokisen Eväät VIIPALOITU GRAAVISIIKA 100 g (59,90/kg) Kasvatettu ja valmistettu Suomessa. Atria TAKUUMUREAT NAUDAN PAAHTOtai SISÄPAISTI PALANA Snellman KUNNON NAUDAN JAUHELIHA 10% 700 g (9,93/kg) Atria KANAN HORNET SIIVET 800-900 g tai HORNET SNACKS DRUMSTICK 800 g (4,43-4,99/kg) Juhla Mokka JAUHETUT KAHVIT 400-500 g (9,98-12,48/kg) Rajoitus 2 pkt/talous. Ilman Plussa-korttia 6,49/pkt (12,9816,23/kg) SATSUMA Espanja Löfbergs JAUHETUT KAHVIT Ei luomu eikä next generation. 450-500 g (10,00-11,11/kg) Rajoitus 1 erä/talous. Ilman Plussa-korttia 6,39/pkt (12,7814,20/kg) Beanit HÄRKIS HÄRKÄPAPUVALMISTEET 250 g (16,60/kg) ERÄ Beyond Meat BEYOND BURGER Pakaste. 2 kpl/226 g (17,65/kg) Ilman Plussa-korttia 5,29/pkt (23,41/kg) Snellman MAATIAISPOSSUN FILEEPIHVIT 550-690 g (10,86-13,62/kg) Tamminen PORSAAAN WIENERLEIKE 2 kpl/300 g (14,83/kg) Gluteeniton. Atria KANAN PAISTIVARTAAT 550 g (14,53/kg) 6 95 PKT 15 95 KG 12 95 KG 18 95 KG 4 15 RS 4 45 RS 3 99 PKT 5 99 PKT 4 99 PKT -23% 10 .1 29 KG 7 49 RS 7 99 RS 3 99 RS UUTUUS! 2 PKT Voim. TO-LA 3-5.11 Voim. TO-LA 3-5.11 Voim. TO-LA 3-5.11