• Lauttasaari Lauttasaari Nro 24 ? 18.6.2015 | Perustettu 1968 Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry Vesibussilla saaristossa s. 3 Rohkeasti enkuksi s. 4 Pohjoiskaari 2, 3h, k, s, terassi, 88m2. Kaunis, tyylikäs, vaaleansävyinen muuttovalmis koti. Merimaisema isolta n. 30m2 terassipihalta. Vh. 527.000?. 4ÊSLJOJFNFOUJF $ N¤ I L LQI WI Q û *UÊMBIEFOLBUV B # N¤ I L LQI T Q û )BLPMBIEFOUJF " N¤ I L LQI WI Q û Lauttasaarentie 11, 4h, k, s, p, 87m2. Valoisa, lämminhenkinen huoneisto kaikilla mukavuuksilla. Oma viihtyisä sauna. Vh. 385.000?. Melkonkatu 21, 3h, k, s, p, 73m2. Tästä neljännen kerroksen uudenveroisesta kolmiosta on kivat näkymät Melkonkatua kohti etelää. Vh. 474.000?. Vattuniemenkatu 8, 2h, k, s, pihaterassi, 54m2. Ensimmäisen kerroksen pihallinen asunto, jonka huonekorkeus on yli 3 metriä. Vh. 329.000?. MYYTÄVÄT ASUNNOT Nro 24 18.6.2015 Mitä kirjoja kesäksi? s. 6-7 :-* MYYTÄVÄT ASUNNOT Vattuniemenkuja 3, 3h, k, s, p, 88,5m2. Heti vapaa, 5/6 kerroksen läpitalon huoneisto. Talo valmistunut 2005, joten talossa on esim. hissi sekä esteetön kulku on huomioitu. Vh. 477.000?. 1 3VVLJOMBIEFOUJF " N¤ I BWPL LQI û LL
• û IMÚ LL )BBILBUJF N¤ I L LQI WI Q û LL
• û IMÚ LL 7BUUVOJFNFOLBUV " N¤ I L LQI T WI Q û LL
• û IMÚ LL 76055" "46/50+&/ 7­-*5:45­ 4"."/ ,"50/ "--" *UÊMBIEFOLBUV N¤ "VUPIBMMJQBJLLB û 1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN 5ÚJUÊ UFIEÊÊO LPLP LFTÊ KPLB QÊJWÊ ,BUTP LPIUFFNNF KB IVJNBU LFTÊUBSKPVLTFU Heikkiläntie 6, 1h, avok, piha, 29,5m2. Täydellinen koti sinulle, joka haet Loft-henkeä ja uniikkia! Korkea huonetila ja iso oma terassipiha tuo asumismukavuutta. Vh. 265.000?. XXX UBLJP DPN "TVOOPO NZZOUJ WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF )FMTJOLJ XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö www.kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma | Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi ,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ TOU QVI
• TOU NJO Sinulle, joka arvostat korkealaatuista kodinhoito- ja siivouspalvelua. Klaara on kodin kutsutuin vieras. Hoidamme kotisi, mökkisi ja toimistosi yksilöllisten tarpeidesi mukaan lattiasta kattoon, sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta sisustukseen. Palvelemme Lauttasaaresta käsin yksityisiä ja yrityksiä koko pk-seudun alueella. Kuinka voimme palvella sinua? Tilaa Soita! ilmainen kartoituskäynti, soita! / Kaisa KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | INFO@KLAARA.COM SARI PITKÄNEN, Optikko RAYMOND ANDERSSON, Optikkomestari ? Heikkonäköisten apuvälineiden erikoiskoulutus ? Näöntutkimukset ? Piilolasien erikoiskoulutus ? Piilolasitutkimukset, sovitukset ja määräykset ? Työnäkemisen erikoiskoulutus ? Heikkonäköisten apuvälinesovitukset LAUTTAOPTIIKKA Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15, Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
• Lauttasaari 2 Pääkirjoitus Nro 24 ? 18.6.2015 18.6.2015 Urbaani syke vai aaltojen kohina? Toisin kuin on oletettu, kansainväliset osaajat eivät haluakaan asua Helsingin keskustan urbaanissa sykkeessä. Siellä viihtyy osaajista lähinnä lapseton luova luokka. Useimmat osaajat arvostavat vahvasti luontoa, turvallisuutta ja hyviä kulkuyhteyksiä. Tämä kävi ilmi Elina Eskelän viime viikolla hyväksytystä väitöskirjasta. Tämähän kuulostaa aivan Lauttasaarelta! Mutta paratiisissamme on sittenkin käärme. Osaajat nimittäin kauhistelevat Helsingin asuntojen kalleutta ja pienuutta. Väitöskirjasta tehdyssä lehtijutussa Lauttasaari mainittiin esimerkkinä kalliista asumisesta. Näinhän asia valitettavasti on. Saarella melkoinen osa perheistä asuu toivottua ahtaammin taloussyistä. Täällä halutaan kuitenkin pysyä, koska alue koetaan viihtyisänä, turvallisena ja yhteisöllisenä. Rakennusteollisuus tarjoaa lääkkeeksi asuntopulaan yhä pienempiä asuntoja. Perheasuntojen osuutta on haluttu vähentää Lauttasaaressakin. Uutisissa esitellään innovatiivisina 20 neliön yksiöitä, jotka on suunniteltu jokaista nurkkaa hyödyntäen. Ei tarvinne mainita, että pienimmistä asunnoista saa kovimman neliöhinnan. Jo nyt Helsingin asuntokannasta 70 prosenttia on yksiöitä. Muissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa yksiöiden osuus on yleensä vain 20?40 prosenttia. Mikäli Helsingissä mennään ahtaampaan rakentamiseen, asuminen alkaa etääntyä yhä kauemmas länsieurooppalaisesta tasosta. Jotkut tutkijat ovat jo pelänneet, että olemme menossa takaisin kohti entisaikojen hellahuoneasumista. Lauttasaari-Seuran kuulumisia Lauttasaarentielle riskikohta? Lauttasaari-Seura vaatii kaupun­ gille lähettämässään kommentis­sa kaupunkia ratkaisemaan us­ kot­ tavasti jalankulkijoiden ja pyö­­ räi­ lijöiden turvallisuuteen liit­tyvät on­ gelmat ennen kuin Laut­tasaarentie 25 kaavamuutos hyväksytään. Lii­ kennejärjestelyjen turvallisuudesta keskusteltiin seuran kesäkuun hal­ lituksen kokouksessa. Seura pitää sinänsä hyvänä, että Lauttasaaren keskeiselle paikalle, hyvien yhteyk­ sien ääreen rakennetaan asuntoja. Kaupunkisuunnittelulautakun­ ta esittää, että Lauttasaarentie 25:een voitaisiin rakentaa kerros­ talo, jonka alimpaan kerrokseen tulisi metron liityntäliikenteen kään­tymispaikka. Ehdotuksen mu­ kaan bussit ja henkilöautot ajavat esiin kerrostalon alta. Talon alta tulisi myös ostoskeskuksen park­ kihallin liikenne. Liikennemelu­ selvityksen pahimmassa skenaa­ riossa ulos park­ kihallista ja ter­minaalista saattaisi ajaa ruuh­ ka-aikaan jopa 460 autoa tun­ nissa. Saman verran autoja ajaisi myös sisään. Mikäli tämä skenaa­ rio toteutuisi lähellekään, seuran mielestä se aiheuttaisi Lauttasaa­ rentien jalankulkuliikenteen ja pyöräilijöiden kannalta erittäin riskialttiita tilanteita. Koivusaaren osayleiskaavan va­litus hallinto-oikeudessa Lauttasaari-Seura teki talvella kun­nallisvalituksen Koivusaaren osayleiskaavapäätöksestä. Seuran mielestä Koivusaaren osayleiskaa­ vapäätös on lainvastainen, kos­ ka valtuusto toi päätöksessään esiin selvitettäväksi, että Länsiväylä muutettaisiin kaduksi. Seuran mielestä sillä, kulkeeko Koivusaa­ ren läpi moottoritie tai tavallinen katu, on erittäin oleellinen merki­ tys kaavan sisällölle, vaikutuksille ja kustannuksille eikä katuvaih­ toehtoa ei ole seuran mielestä selvitetty eikä asiasta tiedotettu maankäyttö- ja rakennuslain edel­ lyttämällä tavalla. Kaupunki on antanut valituk­ seen vastineensa. Seuralla on mah­ dollisuus ennen oikeuden päätöstä esittää tähän vielä vastakomment­ tinsa. Kartanosta päätös ensi viikolla Tilakeskuksen mukaan Lautta­ saaren kartanon uusi omistaja selviää juhannuksen jälkeisellä viikolla. Tilakeskuksesta kerrot­ tiin, että asian valmistelu etenee ja päätös on tarkoitus viedä lauta­ kuntaan ensi viikolla. Kuntapäättäjät olivat seuran vieraina Lauttasaari-Seura kutsui lautta­ saarelaiset valtuutetut ja lauta­ kuntien jäsenet vieraikseen ke­­sä­­­­­­­­ kuun alussa. Tilaisuuteen osallistui edustajia viidestä puolueesta. Vilk­ kaassa keskustelussa nousi esiin erityisesti koulupaikkavajaus ja se, mistä löytyy paikka uudelle koulurakennukselle. Myös yleiskaavaluonnos kiin­ nosti. Kokeneet valtuutetut pitivät tarpeellisena, että seura tuottaa vaikuttamiseensa samankaltaisen painetun esitteen, millä estettiin edellisessä yleiskaavassa Lautta­ saareen suunniteltu massiivinen rakentaminen ja maantäytöt. Katri Penttinen Seuran puheenjohtaja Kaupungissamme on jo liian paljon ahneuden arkkitehtuuria. Onneksi Lauttasaaren luonto on yhteinen olohuoneemme, jolla ei ole neliöhintaa. Hyvää juhannusta kaikille! Riitta Elf Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen Tässä lehdessä Helsingin saaristo on kaunis.............................s. 3 Lapset oppivat enkkua.....................................s. 4 Kirjoja laiturille ja riippumattoon..................s. 6-7 ToPoLa palkitsi pelaajiaan................................s. 8 Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 11 800 kpl Lehti ilmestyy perjantaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura ry Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 40 euroa/vuosikerta, sis. alv Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Group Oyj www.lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 045 611 2987 paatoimittaja@lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Petri Ojamo tarjoaa konventtikutsua ohikulkijoille valtakunnansalin edustalla. Kutsua on jaettu Lauttasaaressa tuhansia kappaleita. Todistajilla kampanja Lauttasaaressa Teksti ja kuva Jarmo Matilainen Paikallinen Jehovan todistajien seurakunta on osallistunut tässä kuussa kampanjaan, jossa alueen ihmisiä kutsutaan tulemaan kon­ venttiin Helsingin Jäähalliin. Laut­ tasaaren seurakunta on yksi niistä pääkaupunkiseudun 40 seurakun­ nasta, jotka osallistuvat painettujen konventtikutsujen levittämiseen. Kutsuja on tarkoitus levittää Laut­ tasaaressa useita tuhansia. Tämän vuoden konventin tee­ ma on Jäljittele Jeesusta! Ensim­ mäinen kahdesta Helsingissä jär­jestettävästä konventista alkaa per­ antaina 19. kesäkuuta. Toinen konventti pidetään viikkoa myö­ hemmin. Kolmipäiväisissä konven­ teissa tarkastellaan muun muassa avaimia onnelliseen perhe-elä­ mään. Tällaisia suuria konventte­ ja, joi­hin tulee tuhansia ihmisiä, järjestetään kerran vuodessa. Muina aikoina paikallinen Je­ hovan todistajien seurakunta järjestää opetustilaisuuksia Laut­ tasaaren valtakunnansalilla joka viikko. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Viikolla pidettävässä ko­ kouksessa tutkitaan Raamattua ja sitä, miten sen ohjeista voi hyötyä. Toiminnassa on kansainvälistä vä­ riä, sillä salissa kokoontuu tiistaina suomenkielinen, keskiviikkona ve­ näjänkielinen ja torstaina kiinan­ kielinen seurakunta. Yhteensä näi­ hin seurakuntiin kuuluu lähes 300 henkeä. Viikonloppuisin pidetään esitelmiä Raamatun eri aihepiireis­ tä ja nekin esitetään kolmella kie­ lellä.
• Nro 24 ? 18.6.2015 Lauttasaari 3 Saaristoa vesiteitse Teksti ja kuvat Katja Pesonen Lauttasaari-Seura järjesti Helsingin kaupungin kanssa Helsinki-päivänä kiertoajelun vesibussilla Helsingin saaristossa. Matka alkoi Ruoholahdesta Tammasaaren laiturista, kiersi pohjoisen kautta Lauttasaaren ympäri ja matkasi Pihlajasaaren ohi Suomenlinnaan ja sieltä takaisin Ruoholahteen. Tuuli oli vankka, mutta aurinko paistoi. Oppaat Ville Elomaa ja Anu Mansikka kertoivat aimo annoksen mielenkiintoista tietoa ohitse pyyhkäisevistä saarista. Mikäs siinä seilatessa läpi Helsingin kauniin saariston. Lähtöpisteessä. Lauttasaari Tammasaaren laiturista nähtynä. Kohta mennään Lapinlahden sillan alta. Pihlajasaaren hauskat pukukopit. Suomenlinna komeili auringonpaisteessa. Kappale kauneinta Eiraa. Ravintolan laiturille on rakennettu pieni tynnyrisauna. Pieniä saunoja nousee tiheään tahtiin Helsingin rannoille.
• Lauttasaari 4 LYK:n lukioon oli nyt vaikeampi päästä Lauttasaaren yhteiskoulun lukion sisäänot­ tokeskiarvo nousi viime vuodesta roimasti. Tänä vuonna lukion yleislinjalle otettiin keskiarvolla 8,42. Viime vuonna LYK:n yleislinjalle pääsi kes­ kiarvolla 7,92 ja vuonna 2013 keskiarvoraja oli 7,75. Tällä kertaa LYK:n yleislinjan oli asettanut en­ sisijaiseksi valinnaksi 47 nuorta, ja sisään otettiin 40. Kansainvälisen liiketoiminnan linjalle halusi ensisijaisena vaihtoehtona 38 nuorta, ja sisään otettiin 30. Lisäksi tiede- ja tekniikkalinjalle otet­ tiin yhdeksän nuorta ja luovalle linjalle 11. Kaik­ kiaan lukion on LYK:ssa aloittamassa siis 90 nuor­ ta. Valtakunnallisissa ylioppilaskirjoitusten arvo­ sanavertailuissa Lauttasaaren yhteiskoulun lukio on pitkään sijoittunut heikosti. Tänä vuonna LYK sijoittui Suomen 435 lukion joukossa sijalle 360. Nähtäväksi jää, miten nyt noussut keskiarvoraja heijastuu yo-kirjoituksiin kolmen vuoden kulut­ tua. LYK:n oppilaissa on ollut paljon muualta Helsin­ gistä ja Espoosta tulevia oppilaita. Lauttasaaresta taas erittäin moni on suunnannut keskustan lu­ kioihin. Koko Helsingissä alin keskiarvo, jolla pääsi tänä vuonna lukioon, oli tasan seitsemän. Niin sano­ tuissa huippulukioissa keskiarvot ovat reippaasti yli yhdeksän, mikä tuottaa ymmärrettävästi hyviä arvosanoja myös ylioppilaskirjoituksissa. Leijalautailija menehtyi Lauttasaaressa Lauttasaaren Vattuniemessä tapahtui leijalau­ tailuonnettomuus maanantai-iltana 15. kesäkuu­ ta. Meripelastuskeskus sai ilmoituksen tapah­ tuneesta kello 18.16. Lautailija oli ajautunut kivikkoon 200 metrin päässä rannasta ja vajonnut pinnan alle. Pelastustehtävään osallistui Rajavar­ tiolaitoksen meripelastushelikopterin ja veneyk­ siköiden lisäksi pelastuslaitoksen, ensihoidon, po­liisin ja Espoon vapaaehtoisten meripelastajien yksiköitä. Pelastustoimista huolimatta onnetto­ muudessa ollut henkilö menehtyi. Lukijan ääni Kiitokset avusta Haluan kiittää kahta naishenkilöä, jotka tiistaina 2. kesäkuuta ystävällisesti ja aikaansa tuhlaten auttoivat minua kaaduttuani kaupan portaissa. Olin Isokaarella poistumassa kaupasta, kun jalkani tarttui portaisiin ja syöksyin niitä alas as­ faltille. Otsaani tuli verta vuotava haava. Naiset tyrehdyttivät verenvuotoa myymälävastaavan tuomalla talouspaperilla ja pitivät minusta huol­ ta siihen asti, kun ambulanssi ehti paikalle. Minut toimitettiin Haartmanin sairaalaan, jossa otsaani neulottiin 11 tikkiä, ja jouduin olemaan tarkkai­ lussa 24 tuntia. Tunnen syvää kiitollisuutta saamastani ensi­ avusta ja toivotan kaikille, myös myymälävastaa­ valle, hyvää juhannusta. Anna-Mari Hammar Lauttasaari.fi Paljon ajankohtaista Laru-tietoa! Nro 24 ? 18.6.2015 Bright Beginnersin lapset ovat aivan täpinöissä sinne hankituista patjoista. Niillä voi hyppiä, tehdä majan, mitä vaan. Benjamin, Carla ja Alex näyttävät erään käyttötarkoituksen: törmäilyn. Rohkeasti enkuksi Vuonna 2010 perustettu englanninkielinen päiväkoti Bright Beginners haluaa tehdä lapsista itsenäisiä, sosiaalisia ja rohkeita. Hyvässä ilmapiirissä tavoite yleensä myös toteutuu. A Teksti ja kuva Katja Pesonen ivan Itälahdenkadun päässä, kerrostalon kivi­ jalassa olevat ikkunat ovat täynnä lasten tai­ deteoksia. Tiloissa sijaitsee Bright Beginners, englanninkielinen päiväkoti. Ympäristö on idyllinen. Onhan lasten leikkipihana vieressä oleva metsä sekä merenranta. Bright Beginnersin omistajat Dorothy Henson ja Tanja Pesonen kertovat tilojen löytyneen kuin johdatuksesta. ?Halusimme paikan Lauttasaaresta ja saimme tietää täs­ sä sijainneen yrityksen muuttoaikeista. Yritys ei ollut ehtinyt vielä laittaa edes ilmoitusta nettiin, kun me otimme yhteyttä ja saimme kuin saimmekin tilat. Kunnostuksen jälkeen sitten vain mainoksia lehtiin, lehtisiä jakoon ja avoimet ovet?, Peso­ nen kertoo. Nyt he saivat rakentaa sellaisen päiväkodin, jonka halusivat­ kin. Ajatus omasta päiväkodista nimittäin lähti Hensonilla juuri siitä, että hän työskenteli Espoossa päiväkodissa, jonne olisi ha­ lunnut tehdä kaikenlaisia muutoksia, mutta siihen ei työntekijä­ nä ollut mahdollisuuksia. Bright Beginners on toiminut nyt viisi vuotta päivähoito­ paikkana 1-6-vuotiaille lapsille. Siellä on 42 lasta ja kahdek­ san opettajaa. Lapset on jaettu iän mukaan ryhmiin, joista yksi on esikouluryhmä. ?Me sanoimme juuri näkemiin 16 esikoululaiselle, jotka aloittavat syksyllä koulun. Tuli haikea olo ja lapsia on ikävä. Ovathan he olleet melkein koko ikänsä meillä hoidossa?, hy­ myilee Henson. Englanninkielinen päiväkoti on eri asia kuin kielikylpy. Kielikylpy on opetusmenetelmä, mutta Bright Beginnersissä englanti kulkee tavallisen toiminnan mukana. Lasten kanssa puhutaan ainoastaan englantia. Paitsi alle 3-vuotiaiden kans­ sa, joiden halutaan oppivan äidinkielensä ensin. Kaikki lapset iästä ja ryhmistä riippuen kuitenkin näkevät toisiaan pitkin päivää, joten pienimmätkin kuulevat toista kieltä päivittäin. Pesoselle ja Hensonille on tärkeää, että henkilökunta puhuu englantia natiivitasolla, ei tankeroa tai rallienglantia, sillä lap­ si imee vaikutteet itseensä kuin sieni ja väärä aksentti tarttuu heti. Heidänkin toimintaansa, kuten minkä tahansa päiväko­ din, kuuluu luonnollisesti kaikenlainen oppiminen. ?Meillä on kaksi kertaa päivässä opetustunteja, joissa opis­ kellaan muun muassa motoriikkaa, musiikkia, luovaa kirjoitta­ mista ja kielen sanastoa. Ja käytöstapojen opettaminen kuuluu aivan arkeen?, kertoo Henson. Bright Beginnerssissä vietetään kansainvälisiä juhlia, kuten ystävänpäivää, Halloweenia, kiitospäivää ja Pyhän Patrickin päivää kotimaisten juhlapäivien ohella. Joka kuukausi on tee­ mapäivä. Silloin voidaan vaikka laulaa tai tehdä teatteria, mi­ tä vaan kivaa. Ja sitten on vielä reissujakin. ?Olemme käyneet muun muassa Korkeasaaressa, Kaup­ pahallissa, lasten ja nuorten kuntoklubi Gymillä Niittykum­ mussa, Luonnontieteellisessä museossa, taidenäyttelyissä, nukketeatterissa. Lapset nauttivat matkoista ja ovat aina in­ noissaan?, Pesonen kertoo. Fanni Helinin lapset Axel, 7, ja Fiia, 2, sekä Pirita Sirpoman Carla, 7, ja Benjamin, 3, ovat kaikki olleet Bright Be­ ginnersissä siitä lähtien, kun oli aika aloittaa päiväkoti. He halusivat lapsensa sinne eri syistä. Helin tuskaili Lauttasaa­ ren päiväkotipaikkojen niukkuuden kanssa ja koska halusi lapsensa saarelle hoitoon, hän valitsi yksityisen päiväkodin. Englannin kieli tuli kuin hienona bonuksena. ?Haimme ennen kaikkea hyvää ja kivaa päiväkotia, ja Bright Beginners on ollut onnistunut valinta. Axel puhuu ikäisekseen sujuvasti englantia ja jopa korjaa välillä äidin ääntämystä?, hän nauraa. ?Siinä samalla hän on käynyt esikoulun sekä oppinut luke­ maan ja kirjoittamaan suomeksi viisivuotiaana. Pidän päivä­ kodin aktiivisuudesta, kuten juuri matkoista ja elämyksistä sekä henkilökunnan tavasta käsitellä ja opettaa lapsille eri­ laisia ilmiöitä?, Helin sanoo. Sirpoma halusi lastensa oppivan englannin mahdollisim­ man pienenä, jolloin uuden kielen omaksuminen on vielä vaivatonta ja leikkisää. ?Onhan englanti kuitenkin universaali kieli ja uskon taidon hyödyttävän lapsia aikuisina?, hän sanoo. ?Olimme maaliskuussa ulkomaanmatkalla ja Carla puhui siellä todella hyvin englantia vieraiden ihmisten kanssa. Olen huomannut hänen tulleen päiväkodissa itsevarmemmaksi, sosiaalisemmaksi ja avoimemmaksi. Tietysti osa johtuu kas­ vamisesta, mutta varmasti opettajien amerikkalainen avoi­ muus ja sosiaalisuus on tarttuvaa. Heillä on usein hienoja teatteriesityksiä, joissa lapset saavat esiintymiskokemusta ja uskallusta?, Sirpoma sanoo. Hän ja Helin pitävät päiväkodin pienestä koosta. Siellä lap­ set pystytään ottamaan huomioon yksilöinä toisin kuin suu­ rissa päiväkotikomplekseissa. ?Lapset tuntevat sekä toisensa että henkilökunnan, ovat kavereita keskenään ja me vanhemmatkin olemme paljon tekemisissä. Meillä on Facebookissa ryhmä ja on täältä lenk­ kikavereitakin löytynyt. Yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tuo se, kun pidetään yhtä?, Helin sanoo. Syksyllä Axel ja Carla aloittavat Myllykallion koulussa 1F-luokalla, joka on kielirikasteinen luokka. Opetuksesta 25 prosenttia on englannin kielellä. Vanhemmat ovat ikionnel­ lisia siitä, että heidän lapsensa voivat jatkaa kieltä koulussa. Kielen jatkuvuutta ovat olleet ajamassa sekä Bright Begin­ nersin että The English Playschoolin vanhemmat. Lapset otetaan Bright Beginnerssiin syntymävuoden perusteella. Hoitoon voi hakea ympäri vuoden, mutta elokuussa haku on vilkkainta. Tällä hetkellä jonotuslista on alle 3-vuotialla, muutoin halukkaat mahtuvat yleensä mukaan.
• Lauttasaari Nro 24 ? 18.6.2015 KESÄSHOP AVATTU! Avoinna: ark. 11-19 la 10-15 Veneentekijäntie 18 www.pellepetterson.fi Tarjotaan KOIRANULKOILUTUSTA (myös juoksulenkit) ja tarvittaessa muiden lemmikkieläinten hoitoa. Tiia Rämö 040 056 2418 tiiaramo1@gmail.com 10 vuoden kokemus isoista ja pienistä eläimistä. To 18.6. & 25.6. S-market Itälahdenkatu klo 14-18.30 UUSI KOHDE Laukkaniemessä 50m2. Uniikki merinäköala! Laukkaniementie 1 F. Tästä ei asumisen taso parane! Lauttasaaren arvostetuin yhtiö, joka sijaitsee merenrannalla Laukkaniemessä. Täysin saneerattu 2H, K, KPH, VH + PARVEKE. Huoneistosta täysin esteetön ja ainutlaatuinen merinäköala. Kaikki talon suuret peruskorjaukset on tehty. Huoneisto sijaitsee pienkerrostalon ylimmässä, 2/2 kerroksessa. Taloyhtiöllä on oma venelaituri sekä tenniskenttä. Hp. 429.406,30 ? + vo. 40.593,70 ?. 5
• 6 Lauttasaari kolumn Dekkarit ? kes mista laiturin Smultronstället Drumsö bibliotek är mitt smultronställe. Jag är född och uppvuxen med biblioteket och har jobbat som praktikant bland annat på Drumsö bibliotek och senare som bibliotekarie i Borgå. Det blev en yrkeskarriär på mera än fyrtio år. Man kan väl säga såhär att det började med ett biblioteksförbud av chefen Terttu Liukko. Biblioteket fanns då i samma hus där jag bodde i det som tidigare hade varit Kultainen Ankka. Vissa pappor som hade brukat inta förfriskningar efter jobbet var inte så förtjusta i att få sitt vattenhål ersatt med ett bibliotek. Ungefär tio år senare återvände brottslingen som praktikant till brottsplatsen. Numera njuter jag av mitt otium som bibliotekarie med regelbundna besök Drumsö bibliotek. Biblioteksförbudet berodde på att vi barn, av vilka det fanns många i gården, brukade skickas till biblioteket och vi förstod inte alltid att rätta oss efter skyltarna med texten Hiljaisuus ? Tystnad. Varför är biblioteket ett smultronställe? Svaret är enkelt. Det handlar om en god service, ett rikt utbud av böcker, tidskrifter och elektroniskt material, bra öppettider. Drumsö bibliotek är sedan 1986 inrymt i ändamålsenliga lokaliteter vid Smedjeviksvägen 10. Inredningen med ljusa hyllor och Alvar Aalto-möbler är ljus och luftig. Ett stort plus är att det finns två rum försedda med datorer som man avgiftsfritt kan hyra. Tack vare detta har jag kunnat skriva mina tre böcker av vilka den senaste, utkommen år 2013, handlade om prosten Päivikki Ahonen, som var en av de första kvinnliga prästerna som prästvigdes år 1986. Som bäst forskar jag i material om Drumsö gård. Avsikten är att hålla en utställning på Drumsö bibliotek om den anrika gården. Det blir i november. Man får hoppas att gårdens öde då är beseglat och att släkten Tallberg har köpt Drumsö gård. Böcker och tidskrifter hör ju till det primära i biblioteket. Som bäst pågår en utställning om Bestsellers. Den alltid lika tjänstvilliga bibliotekschefen Päivi Laaksonen har hjälpt mig att från databasen HelMet.fi kolla upp det mest utlånade materialet. Kesäkuun halutuimmat kirjat ger vid handen att skönlitteraturen toppas av Ehkä rakkaus oli totta av Sadie Jones och Varjopoika av Carl-Johan Vallgren. De finns också att tillgå som e-böcker. Varför inte ta med e-plattan i sommarhängmattan om man inte vill läsa böckerna i pappersformat. Den svenska skönlitteraturen toppas av en serie deckare som Alla kan se dig av Anna Jansson, Lejontämjaren av Camilla Läckberg och Stalker av Lars Kepler. För den som är intresserad av Astrid Lindgren, och vem är inte det, finns Jens Andersens biografi över henne med titeln Denna dagen, ett liv och Astrid Lindgrens Krigsdagböcker 1939-1945. Mina återkommande sommarfavoriter är Tove Janssons Farlig Midsommar och Sommarboken. Vid sidan av dem blir Tove Janssons brev min lektyr på Ryssuddens yttersta klippor. I biblioteket finns det ett stort urval tidskrifter. När jag riktigt vill koppla av gör jag det med Svensk Damtidning. Men det blir också klassikerna Suomen Kuvalehti, Avotakka, Femina och Båtnytt. Det finns också tidskrifter på engelska, franska och tyska och naturligtvis tidskrifter för barn. Hufvudstadsbladet och Helsingin Sanomat brukar jag sällan missa. Få se nu hur det skall gå för biblioteken i framtiden. Det ryktas om att den nya regeringen har siktet inställt på biblioteken som måltavla för nedskärningar. Jag hoppas att det inte blir verklighet. Biblioteken hör till de få gratistjänster som man erhåller för allt det man betalar åt skattebjörnen. Slutligen ett varmt tack till chefen Päivi Laaksonen och den likaså kunniga, serviceinriktade och glada personalen. Det finns också ett annat smultronställe på Drumsö i en glänta mot havet. Men det håller jag som mitt hemliga rum. Benita Ahlnäs Nro 24 ? 18.6.2015 Teksti Hilkka Kotkamaa Kuvat Anni Kotkamaa Kesällä on monella kerrankin aikaa tarttua kirjaan, jonka voi ahmaista vaikka kerrallaan ilman että herätyskello keskeyttää ja ajaa pakollisiin töihin. Kesällä voi lukea toki kaikenlaista, mutta dekkarit sopivat sekä sisällöltään että helppolukuisuudeltaan hyvin juuri lomalukemiseksi. Dekkarit ovat turhasti saaneet maineen kevyenä himphamppuna, sillä hyvät dekkarikirjailijat kätkevät jännityskertomuksiinsa yhteiskunnallista ja psykologista aineista parhaan romaanikirjallisuuden malliin. Tässä alla muutama kesäksi sopiva dekkari, jotka ovat uusia ja kuuluvat lajinsa kuohukermaan. ka Keijo Martis Helsingin haamut B erliinissä asuvan toi­ mittaja/kirjailijan nuo­ ruudenrakkaus Marius on kuollut. Juorulehti Säihky haluaa tästä narsistisesta tv-julkkiksesta juttusarjan, tai oi­ keastaan kokonaisen kirjan. Voi ei. Mutta joulu on tulossa ja ra­ haakin tarvitsisi. Niinpä päähen­ kilö lentää Helsinkiin ja ryhtyy toimiin. Paljon on selvitettävää Mariuksen monenkirjavasta elä­ mästä ja upeasta urasta. Mikään ei ole kuitenkaan miltä näyttää. Tarina tempaa mukaansa eikä ai­ na tiedä missä ollaan. Helsinki on kuitenkin Outi Pak­kasen tapaan taas esillä hou­ kuttavana kaupunkina myös kir­ jassa, jonka nimi on yksinkertai­ sesti Marius. Kaupunkikuvaajana Pakkanen liittyy hienoon kirjaili­ jakaartiin, joilla on oma kaupun­ ki. Mäellä Turku, Jokisella Tam­ pere, Lapiduksella Tukholma ja Mankellilla Ystad. Paikat, tunnel­ mat, tuoksut ja ihmiset ovat juuri oikeita. Lauttasaarikin on muka­ na, mutta tällä kertaa vain ohime­ nevinä vilauksina. Myös Berliini on taustalla, mutta sekin vain vä­ hän, lähinnä mielikuvissa. Kirja on nykypäivää, mutta jännityksen siihen lataavat menneisyyden haamut, jotka lopulta ottavat nis­ kalenkin ja vievät mennessään. Hätääntynyt Logan ehtii kertoa ajaneensa juuri kotitalonsa maa­ nalaiseen parkkihalliin, jossa hiippailee oudosti käyttäytyvä vieras mies. Sitten kuuluu vain kirkaisu ja puhelu katkeaa. Vähitellen selviää, että mikään ei ole sitä miltä se näyttää. Ruu­ miita tulee lisää, ja tarinan tausta ulottuu 30 vuoden murhajutun taakse. Poliisi Roy Gracekin on neuvoton. Asia alkaa selvitä vas­ ta, kun lontoolaisen psykiatrin vastaanotolle ilmestyy outo mies. Tarinassa vilahtaa myös suoma­ lainen liukas huumepomo, jonka mini on Jorma Mahlanen, muu­ ten sama nimi, joka on suomalai­ sen kirjan kustantajan Minervan myyntipäällikkö. Maailmankuulu Peter James on vieraillut usein Suomessa kerto­ massa kirjoistaan, joita on suo­ men lisäksi käännetty 35 kielelle. Hän uskoo myös suomalaisiin dekkareihin, joiden myynnissä ja markkinoinnissa hän on antanut neuvoja meikäläisille kirjailijoille. Sarjamurhaaja Brightonissa E i uskoisi, että kirjai­ lija Peter James saa mahtumaan englanti­ laiseen Brightonin pik­ kukaupunkiin niin paljon verta ja väkivaltaa. Kovaksikeitettyjen jännäreiden mestari pistää ta­ rinoihinsa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Uusimmassa kirjas­ saan Kuolema merkitsee omansa herra nimeltään Nick Wal­ton saa tyttöystävältään Logan Somer­ villeltä puhelun, joka jättää hä­ net avuttoman kauhun valtaan. Kansainvälisen rahamaailman metkuja T aavi Soininvaaran dek­ kareissa käydään usein kansainvälisillä paikoil­ la, ja sotkeudutaan kan­ sainvälisiin konflikteihin. Kirjat pureutuvat kansainvälisen poli­ tiikan, talouden, teknologian ja ri­ kollisuuden ajankohtaisiin kysy­ myksiin ja kuuluvat lajin kärkeen Suomessa. Soininvaaran kirjoissa seikkai­ lee suojelupoliisin tarkastaja Arto Ratamo, joka tutkii rahamaail­ man häikäilemättömiä rikollisia. Kirjassaan Teräsarkku Ratamo ha­ vahtuu hereille ahtaassa me­ tallisessa säiliössä kädet selän taakse kahlittuna. Happea on 48 tunniksi, kertoo viesti säiliön seinässä. Keneltä se on? Dekkari pureutuu siis ajankohtaisiin uuti­ saiheisiin, kuten niin sanottuihin paperittomiin maahanmuuttajiin. Prostituoituna työskennelleen pa­ perittoman siirtolaisnaisen murha on saattanut Ratamon sellaisille jäljille, jotka näyttävät johtavan koko Eurooppaa piinaavan har­ maan talouden suurtekijöihin. Suomessa tutkinta saattaa epäi­ lyksen alle myös Suojelupoliisin johdon. Taavi Soininvaara siirtyi kirjai­ lijaksi rahamaailmasta. Hän työs­ kenteli rahoituslaitosten, laivan­ varustamojen ja teollisuuden joh­ totehtävissä, kunnes jäi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 2001. Kirjaili­ ja ei edes itse tiennyt, miten ajan­ kohtaiseen aiheeseen hän tarttui esikoiskirjassaan Ebola-Helsin­ ki, joka ilmestyi vuonna 2000. Elokuussa ilmestyy Soininvaa­ ran seuraava dekkari nimeltään Haukka ja kyyhky.
• Lauttasaari Nro 24 ? 18.6.2015 7 sälukennokkaan ainen Nettivainoojan jäljillä E nsimmäinen Keplerdek­ kari päätyi eloku­ vaksi. Hypnotisoijan pää­henkilöksi Joo­na Linnaksi löytyi suomalainen näyttelijä Tobias Zilliacus. Oike­ astaan J. Linna oli kirjassa ruotsin­ suomalainen, mutta sen kääntämi­ nen suomenruotsalaiseksi ei kai ketään häirinnyt. Lars Keplerin yhteisnimeä käyttävä pariskunta, Alexandra Coelho Ahndoril ja Alexander Ahndoril, on kirjoit­ tanut jo viisi Joona Linna -kirjaa ja hyvä niin. 617-sivuinen kesä­ dekkari Vainooja näyttää puudut­ tavan paksulta, mutta tarjoaa jän­ nitystä koko rahan edestä. Kirjassa tartutaan ajankohtai­ seen aiheeseen, nettivideoihin. Poliisi Margot Silverman saa tie­ don YouTubessa olevasta videos­ ta, jossa esiintyvä elävä nainen on tavoitettaessa kuollut. Poliisi ottaa mukaansa kinkkiseen tut­ kimukseen sarjan ensimmäisestä osasta tutun hypnotisoijan, joka löytää mystisen murhaajan. Vai onko hän murhaaja sittenkään? Yhä mutkistuvaan juttuun tarvi­ taan myös poliisi Joona Linnaa, mutta eikö hänetkin ole jo pääs­ tetty päiviltä jo edellisessä kirjas­ sa? Outi Pakkasen kirjasta näkyy, että hän on ottanut Helsingin omakseen. Varjojen poika Ruotsista R uotsista tuntuu löy­ ty­ vän yhä uusia kan­ sainväliseen maineeseen yltäviä dekkarikirjailijoi­ ta. Tuoreimpiin kuuluu Carl-Johan Vallgren, joka on tehnyt kirjailija­ nuraa jo pitkään ja ihan eri lajissa kuin jännäreissä. Romaaneja hän on kirjoittanut kahdeksan, yhden novellikokoelman ja omakohtai­ sen matkakirjan Berliinistä. Nyt hän osoitti monipuolisuutensa kirjoittamalla dekkarin Varjopoika. Kirjan juoni alkaa lennokkaasti ilmoituksella, jossa vaimo ker­ too miehensä kadonneen. Avuksi hän pyytää ystäväänsä Dannyä, erikoista kaveria, joka on entinen narkkari ja nykyinen kääntäjä, miljonääri, jonka taustalta löytyy kaikenlaista hämärää. Aineksia on moneen lähtöön, jännitystä riittää ja kaikki on vetävässä pa­ ketissa. Useat juonenkäänteet ovat kuitenkin tuttuja meille ruotsalaisten dekkareiden suur­ kuluttajille. Laiturinnokassa le­ päävälle kesädekkarin ahmijalle sekään ei liene haitaksi. Jos Peter Jamesin tyyli maistuu, hänen dekkareistaan on suomennettu kaikkiaan yksitoista. Ruotsalaiskirjailija Carl-Johan Vallgren on äitinsä puolelta sukujuuriltaan suomalainen, joten ei ihme, että hänen lempikirjailijansa on Kari Hotakainen. Taavi Soininvaara on tullut dekkarimaailmaan rahamaailmasta ja sen huomaa.